1/2008. Laulumies. Laulu-Miehet Pariisissa!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "1/2008. Laulumies. Laulu-Miehet Pariisissa!"

Transkriptio

1 1/2008 Laulumies Laulu-Miehet Pariisissa!

2 Laulumies 1/ Laulu-Miesten kronikka Mika Ainola... 3 Kvartettikisa Touko Hahkio... 8 Ja kolmannen palkinnon saa... Reijo Ollinen... 9 Kvartettikilpailun voittajat vuodesta Nuormieskuoron Kultakausi. Markku Hakonen Timo Kareoja 80 vuotta. Veikko Lappalainen In memoriam. Kirjoittanut Timo Kareoja In memoriam Pekka Koskenoja. In memoriam Matti Oksanen. Kirjoittanut Veikko Lappalainen Etupäässä takapäässä I. Konserttimatka Kuusankoskelle ja Lappeenrantaan. Mika Ainola Etupäässä takapäässä II. Laulu-Miehet Pariisissa Mika Ainola Etupäässä takapäässä III. Rekry. Mika Ainola Kannessa: Lauri Lehtikangas Pariisin Saint Sulpice -kirkossa keväällä Yllä: Hiivari-kvartetti Pariisin Saint Sulpice -aukion Suomi-torilla, laulumiehet vasemmalta: Juha Lappalainen, Antero Halmela, Esa Jokinen, Risto Tuomanen. 2

3 Laulu-Miesten kronikka syyslaulukaudelta 2007 (jatkoa) sekä kevätlaulukaudelta 2008 Kesä ja syksy Laulu-Miesten toiminta jatkui vilkkaana kevätlaulukaudellakin Kerron kuitenkin ennen sitä hieman vuodesta 2007, täydennyksenä viime numeron kronikkaani. Laulumiehen aikakäsitys on edelleen syklinen, koska käsittelen tälläkin kertaa yli vuoden pituista ajanjaksoa kesästä kesään. Monena kesänä on laulukuntamme ollut riennossa, pitkä kesäloma on muisto vain. Kesän 2007 aluksi olimme laulamassa tilaisuudessa, josta käytimme nimitystä Kilpilahden vihkiäiset. Kysymyksessä oli AGA:n Sköldvikin eli Kilpilahden uuden hiilidioksiditehtaan vihkiäiset Porvoossa. Noin kolminkertainen kvartetti meitä oli, vähän yli, ja pääsimme laulamaan hiilihappotehtaan sijasta Avantin harjoitus- ja konserttisaliin. Turvallisuussyistä vihkiäistilaisuutta ei voitu järjestää tehtaalla. Carita Pirttijärvi oli keskeinen järjestäjä ja tilaaja, ja joukkomme taiteellisena johtajana toimi Timo Karva Karvinen. Totesin myöhemmin, että laulukuntamme on antanut merkittävän panoksen ilmastonsuojeluun, sillä on esitetty aivan mielekäs AGA:n tehtaan vihkiäisissä vas: Osmo Koivisto, Mika Ainola, Osmo Jalovaara, Esa Jokinen, Lauri Lehtikangas, Tuomas Kaleva, Touko Hahkio, Juha Ojanen, Esa Linnola (takana), Juha Lappalainen. 3

4 Kilpilahdenvihkiäisissä Porvoossa vas: Timo Karvinen, Markku Hakonen, Reijo Ollinen, Pekka Hynynen, Juha Lappalainen, Risto Tuomanen, Asko Virkkunen, Ahti Lundán, Olavi Lohikoski, Touko Hahkio, Esa Linnola, Matti Kauppila, Pekka Kauppinen, Tuomas Kaleva, Lauri Lehtikangas, Ari Mentu, Osmo Koivisto, Mika Ainola, Osmo Jalovaara, Jukka Marttinen. tapa saada hiiltä pois kertymästä ilman hiilidioksidiksi eristämällä ja nesteyttämällä hiilidioksidi ja tunkemalla merenpohjaan tai maakaasun jättämiin onteloihin. Juuri hiilidioksidia eristää ja nesteyttää tuo Agan tehdas. Se käyttää raaka-aineenaan maakaasun hiilidioksidia, joka muuten siirtyisi sellaisenaan ilmakehään, kun maakaasu poltetaan. Se siis vähentää hiilidioksidipäästöjä jo tällaisenaan. Tehtaan tuotteita saavat koko Suomi ja Baltia sekä lähialueet nauttia esimerkiksi virvoitusjuomien poreiluna. Syksyn toiminta muuten onkin viime numerossa pääpiirtein selostettu lukuunottamatta Kuusankosken ja Lappeenrannan kiertuettamme , josta on oma pakinansa tässä numerossa. Palaan kuitenkin hieman muihin syksyn tilaisuuksiin. Kekriä vietimme lauantaina 24. marraskuuta. Ohjelma oli arvokas ja perinteinen, mutta tunnelma leppoisa, viihtyisä ja veljellis-sisarellinen. Anneli Ojanen, Laulu-Miesten sisarten puheenjohtaja, lausui kirjoittamansa runon, taitaa olla Oktoberfestin aikainen perinne. Sibeliuksen harvemmin julkisuudessa kuultavaa musiikkia esitti Juha Lappalainen Esa Jokisen säestyksellä. Esiintyi suuren suosion saanut (nais-)lauluyhtye Taiga: Annaleena Lae, Hanne Lindqvist, Saara Palmén, Reetta Välimäki, Roosa Välimäki. Esiintyi myös omasta keskuudestamme koottu ryhmä POX (vai oliko se pix): Esa Jokinen, Juha Lappalainen, Timo Niemi. Mutta eräänlainen päänume- 4

5 ro oli ooppera, jonka esitti yksinään Veikko Poitsu Poijärvi, avustajanaan Helge Kõrvits. Libretto on Ollin eli Väinö Nuortevan. Tätä tilaisuutta varten sen oli säveltänyt Veikko Poijärvi. Esitetty teos Niin kuin salama on kohtaus oopperasta Pernambuco. Poitsu esitti kaikki roolit, asujen vaihdossa tyylikkäästi ja taitavasti avusti Helge. Joulukonserttimme käsittelin jo viime numerossa, jouluaaton sairaalakierrosta ja itsenäisyyspäivää myöten. Itsenäisyyspäivästä kerron kuitenkin vielä, että konsertissa esiintyi erityisesti Aleksis Kiveen keskittynyt ryhmä, joka lauloi oman sävellyksensä Isänmaa ('Maa kunnasten ja laaksojen'). Konsertin loputtua juttelin muutaman sanan ryhmän vetäjän kanssa muun muassa Aleksis Kiven kielestä. Kysyin hänen näkemystään kahdesta Sydämeni laulun sanasta, jotka minua ovat kauan vaivanneet. Mitään jyrkkää näkemystä hän ei sanonut, mutta totesi, että kyllä Kiven kieltä enemmänkin on 'kehräjälintu' kuin 'kehrääjälintu', ja runon viimeinenkin sana ehkä oikeammin olisi 'mailma' eikä 'maailma', siis kumpikin sana niin kuin se on kirjassa eikä niin kuin se on nuotissa, mutta hän myös totesi, että Kivellä on sekä sanat 'mailma' että 'maailma', mutta niillä on hieman eri merkitys. Kovin syvälle emme Kiven kieleen ryhtyneet. Kiven kieli kiinnostaa minua senkin takia, että sukuni asui Nurmijärvellä 1700-luvulta 1900-luvulle. Joulukonserteista 2007 olen edellisessä numerossa jo kertonut, mutta lisään, että LC Helsinki Sadan konsertissa Pekka Siltala lauloi solistina lauluissa En etsi valtaa loistoa ja Me käymme joulunviettohon. Otto Kotilaisen laulussa Kun maass' on hanki oli solistina Seppo Nousiainen. LM-kvartettina tässä konsertissa olivat Pekka Siltala, Antero Halmela, Risto Joutsenlahti sekä Risto Tuomanen, ja kvartetti esitti Teuvo Hakasalon laulun Koristeissaan kiiltää kuusi. Vuoden 2008 aikana nauhoitettiin Kuusisto-levyä. Kevät ja kesä Vuosi 2008 alkoi tammikuun neljäntenä yllätysesiintymisellä laulukuntamme rakentajajäsenen Kyösti Variksen 75-vuotisjuhlassa Suomalaisella klubilla. Lauloimme päivänsankarin tullessa sisään salintäyden juhlayleisön kanssa yhdessä Paljon onnea vaan sekä suunnilleen kolminkertaisen kvartetin voimin kolme laulua. Suuri juhlan tunne jatkui, kun olimme yliopiston juhlasalissa laulamassa Jääkärimarssin 90- vuotisjuhlassa. Elias Seppälä johti Kaartin soittokuntaa sekä yhteisnumeromme Jääkärimarssin. Matti Hyökki johti Laulu-Miesten oman ohjelman: Sibeliuksen enätyn, laululla Heitä, koski, kuohuminen täydennetyn opuksen 18, Isänmaalle sekä Finlandian. Olimme framilla, kun lopuksi laulettiin Maamme. Juhlapuhuja oli Ahti Tarkkanen. Osan ehdin kuulla, sitten kävi kutsu harjoitukseen. Aiheesta kertoo lisää syksyllä Urisevissa Ukoissa Hans Zeitlinger, joka tässäkin lehdessä on siitä kertonut. Laulu-Miehillähän on ollut mielen- 5

6 Asko Virkkunen, Jarmo Holttinen, Eero Läikkö, Risto Tuomanen, Lauri Lehtikangas, pariisilaisyleisömme edustaja, Tapio Tossavainen, Osmo Jalovaara sekä takki päällä Kjell Nybergh. 6 kiintoinen ja keskeinenkin rooli Jääkärimarssin vaiheissa ennen virallista Suomen ensiesitystä yliopiston juhlasalissa, ja ehtihän kuoromme sitä laulaakin jo ennen. Laulumiehen (1/2006) 50-vuotiskirjoituksessaan Reijo Pajamo kertoo Jääkärimarssista sen perusteella, mitä lehti on siitä kirjoittanut, Olavi Killinen (1/1963) sekä Hans Zeitlinger (1/1993). Marianpäivänä olimme Temppeliaukion kirkossa messussa laulamassa. Pohdiskelin, meneekö joulu yli, koska sehän on yhdeksän kuukautta marianpäivän jälkeen, joka tänä vuonna sattui päivämäärälle Lauloimme Räikkösen laulut Tule, Jeesus ja Nouskaa jo! Hiljaisen viikon konserttimme olivat tällä kertaa hiljaisella viikolla: palmusunnuntaina Lauttasaaren kirkossa, maanantaina Vantaan Pyhän Laurin kirkossa, jonka ainakin minä paremmin tunnen nimellä Helsingin pitäjän kirkko, ja keskiviikkona kotikirkossamme Temppeliaukiossa eli Taivallahdessa. Suuri osa kevätlaulukauttamme oli kovin rikkonainen. Laskin, että viisi peräkkäistä maanantaita meni ilman, että meillä olisi ollut tavanomaista harjoitusta johtajamme johdolla. Oli hiljaisen viikon konserttia, pääsiäispäivää, mutta huhtikuulle tuli matka Pariisiin. Matkakuoro harjoitteli taiteellisen ja matkanjohtajansa Matti Yte Kemiläisen johdolla sunnuntaina ja harjoituksen lopuksi antoi serenadikon-

7 Laulumiehiä Pariisin Saint Sulpice -aukion Suomi-torilla: Osmo Koivisto (vas.), Eero Läikkö, Jarmo Holttinen, Hannu Krzywacki, Lauri Lehtikangas, Kjell Nybergh. sertin omaisille. Seuraavana päivänä matkakuoro harjoituksensa aikana nauhoitti kaupalliselle tilaajalle A. Kiven Seitsemän miehen voiman. Pariisin-matkasta on pakinani muualla tätä numeroa. Rantakuorolla oli pitkä vapaa. Sitten olikin vain muutama harjoitus enää olleen kvartettilaulukilpailun jälkeen vielä yksi maanantai harjoiteltiin. Touko Hahkion kirjoitus on tässä numerossa. Kesä ja syksy Mutta vielä yksi esiintyminen oli kesän puolella. Noin nelinkertainen kvartetti saatiin kokoon Mats Lundgrenin hautajaisiin. Hän oli alunperin Ruotsiin muuttanut ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja merkittävän uran, myös kuorouran, mm. OD, siellä tehnyt, mutta vanhoilla päivillään solminut avioliiton suomalaisen kanssa ja muuttanut Helsinkiin. Hänen hautajaisissaan Laajasalon kirkossa lauloimme Aatu Leinosen johdolla Integer vitaen ja Siunaa ja varjele meitä. Yksityiskohtana mainitsen, että pidin tavattoman hienona toteutuksena, kun papin luettua paimenpsalmin ruotsiksi, saman psalmin suomeksi erittäin upeasti lauloi, kantiloi, kanttori Hannele Filppula. Syyskauteen olen jo pikkuisen viitannut, ja kauden avauksesta on oma pakinansa. Laulumies ilmestyy tänä vuonna kahtena numerona. Mika Ainola

8 Kvartettikisa maanantaina Viime vuoden arvontamenetelmän saamasta suosiosta huolimatta itse järjestäytyneet kvartetit saivat ylivallan. Seitsemästä tällaisesta yhtyeestä vain neljä oli paikalla täysilukuisena, mutta viides onnistui paikkaamaan itsensä kilpailutilaisuudessa. Jäljelle jääneistä laulajista arvotuista kvarteteista vain toinen oli läsnä, ja koska senkin lauluista toinen oli jouluaiheinen, kilpailu yhdistettiin yhdeksi kuuden joukkion sarjaksi. Näin palkintojen jakokaan ei tuottanut päänvaivaa. Kuoron ohjelmaan kuulumaton joululaulu oli pakollisena vapaavalintaisen kappaleen lisäksi. Yhtyeet antoivat itselleen nimet. Esiintymisjärjestys arvottiin. Seuraavassa kvartetin nimi, suluissa jäsenet järjestyksessä 1t-2t-1b-2b ja esitetyt laulut. Kokeneet (Malmio-Sankola-Rautavaara-Mäkelä) Ludovico da Vittoria: Ave Maria, Ossi Elokas: Kuutamolla KaRuOlKa (Ollinen-Kaleva- H.Ruutu-Karppinen) Teuvo Hakasalo: Koristeissaan kiiltää kuusi, Selim Palmgren: Laiskurin laulu Vox Geminorum (Varmo-Koivisto-Ojanen-Läikkö) Kari Alajuuma: Juhla kaamoksessa (kantaesitys), Franz Abt: Ljuva flicka TuLeMaSi (Siltala-Matula-Lehtikangas-Tuominen) Matti Hyökki (sov.) The First Nowell, Kaj Chydenius: Nuoruustango Melkonomit (Tossavainen-Leinonen-Ainola-Lohikoski) Aatu Leinonen: Armas jouluilta (ensiesitys LM:ssä), Toivo Kuula: Iltatunnelma Jokerit (Karvinen-Honkkila-Tilkanen-Räsänen) Hugo Distler: Es ist ein Ros entsprungen, Leevi Madetoja: Elli Dunbar Raadissa istuivat Matti Hyökki ja Helge Kõrvits, sihteerinä Touko Hahkio. Ensin Hyökki lausui ylesluontoisia huomioita ja sitten raati antoi palautetta kullekin kvartetille. Lopuksi julistettiin parhaiten sijoittuneet yhtyeet. Yleisistä huomioista tärkeimmät olivat itsejärjestäytyneiden kvartettien paremmat harjoittelumahdollisuudet ja pysyvien kokoonpanojen parempi saatavuus esiintymään konserteissa. Yleisenä neuvona esiintyjille Hyökki kehotti katsomaan yleisöön, myymään esityksensä kuulijoille. Kokeneiden kuorolaulajien persoonalliset äänet eivät ala sopia yhteen muuten kuin runsaalla harjoittelulla. Lopputuloksena pitäisi olla reippaasti kuuluva laulu hiljaisen, pidättyvän laulelun sijaan. Ilmeikäs, elävä laulun esilletuonti on tärkeää. Palautteena kullekin yhtyeelle erikseen raati mainitsi Kokeneet-kvartetin eduiksi mainion dynamiikan, mukavan silmäpelin, tulkinnallisen otteen ja kuuntelun, vaikka jännitys kiusasi. KaRuOlKa sai kehuja hyvästä artikulaatiosta ja puhtaasta laulusta, vaikka Hakasalon laulun kolme eri säkeistöä jäivätkin kovin samankaltaisiksi. Vox Geminorum sai kehuja hyvästä uudesta joululaulusta; to- 8

9 sin hyvien äänten profiilien yhteensovittaminen olisi vaatinut lisää harjoitusta volyymin kutistamisen sijaan. TuLeMaSi sai kiitosta juonnosta, balanssista, ulkoa laulamisesta, erinomaisesta kontaktista yleisöön ja yhden perusmerkkikokoelman laulun henkiin herättämisestä. Melkonomien äänten yhteensopivuus ja terve sointi sai kehuja, samoin Aatun kaunis, lämmin joululaulu. Jokerikvartetin pelimannihenkinen rohkeus ja solistinen ote vailla jännityksen häivääkään sai ansaittua huomiota, vaikka stressi äänissä vaivasikin Madetojan sävellyksessä. Lopuksi Matti Hyökki julisti sijoituksen neljän parhaan osalta. Neljännen tilan sai Vox Geminorum oluen ja kunniamaininnan kera. Kolmanneksi tuli yllättäjänä esiintynyt Jokerit saaden haltuunsa R. Ollisen ideoiman kiertopalkinnon. Toisen sijan ja Heikki Saaren kiertopalkinnon valtasi Kokeneet, ja ykköstilan haltijaksi julistettiin TuLeMaSi, jonka nimet kaiverretaan voittajien kiertopalkintoon, pronssiseen kvartettipatsaaseen. Lisäksi voittajakvartetti sai voittajan malja -juomalasit. Voittajat esittivät suurta suosiota saaneen Nuoruustangon vielä uudemman kerran. Touko Hahkio Ja kolmannen palkinnon saa... Laulu-Miesten jäsentenvälisillä kvartettikilpailuilla on kunnioitettavan pitkä historia. Joku varmaan osaisi kertoa mitä on aikoinaan ojennettu palkintoina lämmintä kättäkö aplodien kera vaiko jotakin konkreettista. Aikaisintaan jostain 80-luvulta on voitu kunnioittaa voittoisaa kvartettia taiteilija Simo Salmisen pronssisella Kvartetti-patsaalla. Allekirjoittanut on sattumoisin voinut liikutella asiassa kohtalon sormea. Olin nimittäin 80-luvun alussa kutsuttuna vierailulle kenraali Räisäsen luo, jonne saapui myös Simo Salminen tuoden tuliaisena em. patsaan nro 2. Numero 1:n hän piti itsellään. Palkintoidea kuoroille syntyi päässäni saman tien. Esitin sen taiteilijalle, joka syttyi ajatukselle. Asia vielä tiedoksi mieskuoroliiton silloiselle pj:lle Veli Pyhälälle ja juttu lähti rullaamaan; niinpä meidänkin kvartettikisojemme voittajien nimiä kaiverrellaan nyt Kvartetti-kiertopalkintoon designed by Simo Salminen. Olen ollut LM:ssä mukana rivissä 10 vuotta ja kisannut useissa kvartettikilpailuissa. Taiteellinen johtajamme mus.tri Matti, alias Anton Schnee, on joka kisan päätteeksi ojentanut voittajille em. pronssipatsaan. Toiseksi tulleet ovat saaneet musiikkineuvos Heikki Saaren käsialaa olevan kivimassaisen pystin. Mutta sit- 9

10 Kansallis-Osake-Pankin kiertopalkinto Laulu-Miesten kvartettikilpailuihin Voittajat: 1984 Heikki Koivisto 1985 Veikko Lappalainen 1986 Veikko Lappalainen Tuomo Piironen Osmo Koivisto Niilo Lakkakorpi Timo Kareoja Juha Ojanen Juha Ojanen Risto Sepponen Asko Virkkunen Asko Virkkunen 1987 Veikko Lappalainen 1988 Veikko Lappalainen 1989 Pentti Toivola Niilo Lakkakorpi Niilo Lakkakorpi Pekka Mäkipää Juha Ojanen Pekka Koskenoja Olli Kankkunen Asko Virkkunen Asko Virkkunen Ilkka Trygg 1990 Tauno Talvio 1991 Tauno Talvio 1992 Tauno Talvio Raimo Siekkinen Raimo Siekkinen Raimo Siekkinen Jorma Toivari Jorma Toivari Jorma Toivari Yrjö Mäkinen Yrjö Mäkinen Yrjö Mäkinen 1993 Tauno Talvio 1994 Tauno Talvio 1995 Reijo Ronkainen Raimo Siekkinen Raimo Siekkinen Markku Metsäranta Jorma Toivari Jorma Toivari Juuso Äikäs Yrjö Mäkinen Yrjö Mäkinen Pekka Hynynen 1996 Veikko Kauhanen 1997 Simo Naumanen 1998 Juha Lappalainen Touko Hahkio Jorma Vironmäki Raimo Siekkinen Arvo Mustonen Mikko Hyttinen Jorma Toivari Asser Hiltunen Ilari Tuominen Yrjö Mäkinen 1999 Reijo Ollinen 2000 Simo Naumanen 2001 Simo Naumanen Tuomas Kaleva Markku Metsäranta Markku Metsäranta Harri Ruutu Ilkka Bäckman Ilkka Bäckman Tuomo Karppinen Pekka Hynynen Pekka Hynynen 2002 Juha Lappalainen 2003 Juha Lappalainen 2004 Seppo Nousiainen Antero Halmela Antero Halmela Seppo Honkkila Risto Joutsenlahti Risto Joutsenlahti Matti Tilkanen Risto Tuomanen Risto Tuomanen Ilkka Peräläinen 2005 Jyrki Malmio 2006 Jyrki Malmio 2007 Tapio Tossavainen Ahti Lundán Tuomo Sankola Jukka Matula Veikko Autio Lauri Lehtikangas Lauri Lehtikangas Antti Mäkelä Antti Mäkelä Ilari Tuominen 2008 Pekka Siltala Jukka Matula Lauri Lehtikangas Ilari Tuominen 10

11 Reijo Ollinen: Kivenkovat ten Matti on kysynyt ja ihmetellyt missä on kolmas palkinto? MISSÄ ON KOLMAS PALKINTO??? Ei. Sitä ei yksinkertaisesti ole, tai tarkennettuna, ei ole kahta viime kilpailua aiemmin ollut olemassa. Ei riittänyt, että lupauduin suunnittelemaan ja toteuttamaan III-palkinnon, vaan on suorastaan kuorolaisvelvollisuus kehittää ko. aiheesta juttu Laulumies-lehteen. Siispä sanan peistä teroittamaan! Kulta voitetaan, hopea hävitään ja pronssi taas voitetaan on meillä totuttu hokemaan; koskien nk. fyysisiä lajeja, joissa yleensä on kyetty saamaan selville voittaja tai kaksi, jos on napsahtanut tasatulos. Tunnettu tietokilpailukysymys kuuluu: Missä urheilulajissa Eino Leino voitti Suomen mestaruuden? Ja vastaus on: shakissa, ja mm. siinä voi lopputulos olla patti eli tasatulos. Erittäin omaperäisin perustein jakoi 1930-luvulla Tervakosken paperitehtaan henkilökunnan lasten opettaja (vanhapiika) hiihtokilpailujen palkintosijoja. Eräs Matti oli monena vuonna ylivoimainen voittaja, mutta sai aina pronssia. Kun perusteluja tiedusteltiin,vastaus kuului: Kun Matti käyttäytyy muutoin niin huonosti. Vaikka laulaminen parhaimmillaan onkin todella monien lihasryhmien käyttöä ja hallitsemista, on se perinteisesti kuulunut henkisten kilpailujen lajivalikoimaan. En tiedä, johtuuko palkintosijojen määrittämisen epämääräisyys tästä 'henkisyydestä', kilpailijoiden tasosta, tuomaristosta vai sen salailupolitiikasta. Ei ole harvinaista ettei ensimmäistä sijaa ole lainkaan jaettu eli ei ole löydetty voittajaa. Tai sitten on löydetty kaksi toisen palkinnon saajaa, silloinhan ei seuraavan kuuluisi olla kolmannella sijalla vaan vasta neljännellä. Kylmän rauhallisesti tuomaristo on kuitenkin tehnyt jonkun onnelliseksi pronssimitalilla. Lehtien palstoilla onkin ollut kipakoita kannanottoja moisia menettelyjä kohtaan viitaten mm. tuomariston alkoholinkäytön osuuteen valintoja tehtäessä. Onneksi Laulu-Miesten kisoissa ei ole moisista ongelmista ollut tietoakaan. Asia on ratkaistu suurenmoisen yksinkertaisella valtioviisaudella: kilpailujen alkuseremoniana nostetaan pöydälle pari koria olutta kohtuullisella hinnalla nautittavaksi, niin tuomariston, yleisön kuin kilpailijoidenkin iloksi. Saattaa olla, että tuomaristo on saanut mitättömän hinnanalennuksen. Lievää hämmennystä on joskus aiheuttanut se, kerrotaanko voittaja ensin vai vasta viimeiseksi. Allekirjoittaneelle kyseinen epätietoisuus aiheutti kerran totisen tilanteen. Vuosi oli 1982, paikka Lappeen- 11

12 ranta ja Kimpisen koulun juhlasali. Tilaisuus oli SuLaSolin laulujuhlien palkintojen jako. Ylioppilaskunnan Laulajien silloisena sihteerinä olin antanut epämääräisten henkilöiden kertoa itselleni, että YL olisi voittanut mieskuorojen A-sarjan. Uskoen tiedon luotettavuuteen olin hankkinut ja salakuljettanut juhlasaliin magnum-pullon kuohujuomaa. Koitti hetki, jolloin päätuomari ilmoittaa: Seuraavaksi mieskuorojen A-sarjan tulokset. Avasin salamana pullon korkkia pitelevät metallilangat. Korkki nytkähti hieman. Tuomari jatkoi: Kolmannen palkinnon saa... Pullo kiireesti lattialle ja päälle istumaan. Siinä taistelivat ankarasti vastakkain pullon henki ja gravitaatiovoima. Lopulta kuulin helpottavat sanat: A-sarjan voittaja YL, korkki singahti uljaasti kattoon. Toimikoon kaikki ylläoleva prologina itse aiheeseen eli kolmanteen palkintoon: Palkinnon idea on yksinkertainen: kvartetissa on neljä osasta. Neljä pientä kivipilaria kuvaavat eri stemmoja mukaellen seuraavaa ajatusta: mitä pienempi soitin sitä korkeampi ääni ja päinvastoin, vrt. viulut ja huilut. Tämähän ei ole sääntö vaan todennäköisyys. Kaikki käytetyt kivet ovat korukiviä, joten jokunen sana jokaisesta. Hahmot vasemmalta oikealle I tenori RODONIITTI (Ylistaro). Nimi tulee kreikan kielestä tarkoittaen ruusua. Kiveä on kutsuttu ikuisen nuoruuden kiveksi. R. on erittäin kovaa mangaanista metaasi-silikaattia. II tenori KIRJOMAASÄLPÄ (Luumäki). Graniittisissa juonissa eli pegmatiiteissa esiintyy maasälvän ja kvartsin yhteenkasvettumaa, kirjomaasälpää. I basso KULTAMALMI (Saattoporan kaivos, Pahtavuoma). K. kuuluu prekambrisiin vihreäkivivyöhykkeiden kiviin (basalttia). II basso LARVIKIITTI (LARVI- KEN, NORJA) Tuo hieman kansainvälisyyttä porukkaan. Oslon repeämälaaksossa alkalikivet ovat tunkeutuneet kambri-silurikautisiin sedimenttikiviin. Kivissä on antipertiittisiä oligoklaasirakeita. Kivistä työstetään upeita seinälaattoja. Palkinnon jalustan juuret ovat vanhassa Burman valtiossa, josta aikoinaan tuotiin Masa Yardsin telakalle runsaasti teak-puuta loistoristeilijöiden kansilankuiksi. Ennen kysyttiin: Wo ist der dritte Mann heute? Ja nythän se tiedetään: Natürlich in Heurigen! Koska myös puuttuneen palkinnon ongelma on ratkennut, täytyy Puuttuvan Palkinnon Metsästäjien keksiä itselleen uusi nimi ja ongelma. Tuokoon III palkinto, KIVENKO- VAT pysti, muassaan voittajilleen runsaasti mielihyvää. Palkinnot ovat eräänlaisia ilmapuntareita ja sellaisina merkittävä osa taideyhteisön historiaa! Repe Ollinen Laulu-Miesten kvartettikilpailun ensimmäisestä palkinnosta on Jorma Toivari kirjoittanut Laulumieheen 1/2005. Toim. huom. 12

13 Nuormieskuoron Kultakausi Polyteknikkojen Kuoro PK julkaisi kevällä 2008 äänitteen Kultakausi. Äänityksessä johtajana toimi PK:n taiteellinen johtaja Juha Kuivanen. Teoksen ideana on yhdistää suomalaisen taiteen 'kultakauden' musiikkia ja kuvataidetta samaan julkaisuun. Tulos onkin erinomainen, koska Sibeliuksen, Kuulan, Palmgrenin tai Madetojan mieskuorolauluja kuunnellessa tai esittäessä mieleen tulvahtavat samat kansalliset maisemat ja mielikuvat, joita Edefelt, Blomstedt, Halonen, Järnefelt ja eritoten Gallen-Kallela maalauksissaan esittävät. Terheniset saaret, utuiset niemet, avarat vaarain juuret ja Annin askelten alla soiva somer ja helkkävä hiekka ovat yhtä kaikki samaa mielen ja tunteen maisemaa, jonka kulta-ajan taiteilijat ovat antaneet inspiroida itseään niin musiikillisessa kuin kuvallisessakin luovuudessaan. Julkaisun ulkoasu on CD-levyn kokoinen kovakantinen kirjanen, jossa Susanna Pettersson ja Kimmo Korhonen ovat asiantuntijan otteella tiivistäneet näkemyksiä ja totuuksia kuvaamataiteen mestarien tuotannosta. Nekin, jotka eivät jaksa lukea raamatun kokoisia taidekirjoja, 13

14 jaksanevat mainiota kuorolaulua kuunnellessaan omaksua tietoiskun suomalaisesta taiteesta. Itse olen ollut levyttämässä useimmat levyllä kuullut laulut YL:n aikoinani ja miellyttävää oli kuulla tempojen ja voimakkuuden vaihteluiden tuttu vaikutelma. Se todistaa, että Juha Kuivanen on tulkinnoissaan kunnioittanut säveltäjän alkuperäisiä toiveita ja merkintöjä. Suosikkejani äänitteellä ovat Sibeliuksen Sydämeni laulu, Kuulan Kullervon laulu ja Madetojan Soita somer, helkä hiekka. Julkistamistilaisuus, jossa olin paikalla, oli järjestetty Amos Andersonin taidemuseoon ja sekin oli oikea ja tyylikäs valinta. Akustinen ympäristö toi makeasti esiin PK:n nykyisen, korkean musiikillisen tason ja raikkaan soinnin, kun hieman supistettu kuoro esitti värähdyttävästi mm. Sydämeni laulun. Samalla oli mahdollisuus katsella taideaarteita museon näyttelyssä ja napostella herkkupaloja kuohuviinin kera. Haluan tässä yhteydessä lanseerata uuden termin suomalaiseen kuorotoimintaan, termin 'nuormieskuoro', joita parhaimmillaan edustavat mm. PK, YL ja KYL. Ero 'mieskuoroon' on kuultavissa eritoten tenorien heleydessä ja soinnin raikkaudessa, joka antaa kuulijalle ainutlaatuisen musiikillisen nautinnon. Suosittelen levyä kaikkien miesten kuoromusiikin ystävien ja miksei vihollistenkin levyhyllyyn hankittavaksi. Muutaman kuuntelukerran jälkeen vihollisetkin luultavasti muuttuvat ystäviksi. Markku Hakonen Laulu-Miehet Timo Kareoja 80 vuotta Monien kuorojen ansiokas toiminnan mies, DI Timo Kareoja täytti kunnioitettavat 80 vuotta. Hänen musiikinharrastuksensa, joka miehuusiässä on painottunut kuoroja yksinlaululle on sekä mittava että arvostettava. Hän on erityisesti kuoroissaan ja kuorojen järjestötoiminnassa vaikuttanut merkittävästi kuorolaulun harrastamisen edistämiseen. Kareoja sai kasvavana nuorukaisena musiikin koulutusta sittemmin luovutetussa Karjalassa. Hän näet on syntyjään viipurilainen, ja aloittikin musiikin opiskelunsa jo ennen sotia Viipurin Musiikkiopistossa ja jatkoi sitä Lahdessa, mihin opisto siirtyi, jatkosodan aikana uudelleen Viipurissa ja taas Lahdessa. Opiskelunsa aiheena oli aluksi piano, sitten viulu ja lopuksi laulu. Liikemies-isä vei perheensä mukanaan, pois tulevalta sotatoimialueelta rauhallisempaan Suomeen, Hämeeseen. Suomi menetti kauniin Karjalan hyvin epäoikeudenmukaisesti. Eräässä perheensä vaiheessa Timo kotiutui Lahteen ja hän kirjoitti ylioppilaaksi Lahden lyseosta vuonna Tekniikasta kiinnostunut nuori mies aloitti opiskelunsa pää- 14

15 kaupungissa ja valmistui TKK:sta laivanrakennuksen diplomi-insinööriksi Valmistuttuaan Teknillisestä korkeakoulusta hän toimi Merivoimien laivainsinöörinä ja myöhemmin Turun Veneveistämö Oy:n isännöitsijänä. Helsingin kaupungin palveluksessa hän oli Rakennusviraston varikonpäällikkönä, Satamalaitoksen koneinsinöörinä ja viimeksi ennen eläköitymistään Rakennusviraston käyttöpäällikönä. Kiinnostus lauluun ja erityisesti kuorolauluun vei Timon opiskeluaikanaan Polyteknikkojen Kuoroon 1947, aluksi I bassoon. Kuoron johtaja Ossi Elokas siirsi hänet pian II tenoriin, jota stemmaa hän halusi vahvistaa tärkeitä Amerikan ja Välimeren matkoja silmällä pitäen. Timo jatkoi lauluopintojaan ja ylsi kuorossaan varsin pian taitavaksi kvartettilaulajaksi ja solistitehtäviin. Timo Kareoja lauloi turkulaisen mieskuoron Laulun Ystävien II t riveissä ja Obbnäsin sekakuoron laulunjohtajana hän toimi Helsingin kaupungin toimihenkilöiden sekakuorossa Vox Urbanassa hän on laulanut vuodesta 1962 lähtien (puh.joht , varalaulunjoht. alkaen 1963). Laulu-Miehiin Timo Kareoja liittyi Joitakin vuosia hän lauloi II tenoria, myös kirkkokonserttien solistikvartetissa. Myöhemmin hän vaihtoi I bassoon. Hän toimi äänenvalvojana, musiikkilautakunnan jäsenenä, laulukunnan sekä LM-Kerhon sihteerinä ja Kerhon puheenjohtajanakin. Lisäksi hän on toiminut pitkään ja ansiokkaasti Laulumies-lehden toimittajana. Hän osallistui Laulu-Miesten monille ulkomaan konserttimatkoille. Unohtaa ei pidä, että Timo on ollut merkittävä kvartettien johtaja sekä Laulu-Miehissä että Urisevissa Ukoissa, jälkimmäisessä vuodesta 1978 alkaen. Timo on johtanut useana vuonna Laulu-Miesten joululauluryhmää Kivelän-Hesperian sairaalassa. Helsingin Kannelkuoron jäsen alemmassa tenorissa hän on ollut vuodesta vuodesta 1994 lähtien ja toiminut kuorossa varalaulun- ja varapuheenjohtajana ja mm. musiikkilautakunnan jäsenenä. Timo Kareoja oli akateemisen yksinlaulukilpailun voittaja v ja laulu-miehenä hän suoritti ensi bassossa Mieskuoroliiton mestarimerkin no 113 vuonna Kareoja on kuulunut Sulasolin Helsingin piiri ry:n hallitukseen. Siinä yhteydessä hän osallistui mm. piirin uusimman Yhteislaulukirjan toimittamiseen Timo pyysi arkkitehtipoikaansa Penttiä suunnittelemaan kirjan kannen, mutta tämäpä antoikin tehtävän viisivuotiaalle Iris-tyttärelleen, tosin itse kuvioiden ja tekstin sijoittamisessa avustaen. Hyvin ansioitunut laulajaveljemme on vastaanottanut monia ansioja kunniamerkkejä sekä erityisiä kunnianosoituksia mm. kuoroiltaan. Laulumies -lehden toimitus onnittelee ansioitunutta kuoroveteraania. Veikko Lappalainen Laulu-Miesten kunniapuheenjohtaja Urisevien Ukkojen puheenjohtaja Laulumiehen päätoimittaja

16 In memoriam Esko Prokkola Kakkosbasso, fil.maisteri ja dipl.pianisti Esko Prokkola kuoli Hän oli syntynyt Oulussa LM:iin hän liittyi Hänen muita kuorojaan olivat Akateeminen Laulu (varajohtaja) ja Pohjalaiset Mieslaulajat (johtaja). Hän johti myös työpaikkakuoroja ja soitti pienyhtyeissä sekä YS:ssa tarpeen mukaan pianoa, trumpettia tai kontrabassoa. LM:ssä hän toimi varajohtajana, musiikkilautakunnan jäsenenä sekä pianosäestäjänä. Prokkola oli vakuutusmatemaatikko ja toimi mm. osastopäällikkönä Eläketurvakeskuksessa. Kalle Vartola Kakkosbasso, arkkitehti Kalle Vartola kuoli Hän oli syntynyt Viipurissa LM:iin hän liittyi Hänen muita kuorojaan olivat PK, Imatran Lauluveikot, Radion Kamarikuoro ja Radiokuoro. Hän voitti 1958 Akateemisen kulttuurikilpailun yksinlaulusarjan ja oli mukana voittaneessa kvartetissa. Hän oli joissakin LM:n konserteissa solistina ja solistikvartetin jäsenenä ja juhlisti illanviettojamme yksinlaulullaan. Arkkitehtina ja arkkitehtitoimiston johtajana Vartola teki huomattavan uran. Hänen erikoisalaansa olivat teollisuusrakennukset. Kari Aho Kakkostenori, ylilääkäri ja dosentti Kari Aho kuoli Hän oli syntynyt Ylitorniossa LM:iin hän liittyi 1986 muutettuaan Helsinkiin Kotkasta. Siellä hänen kuorojaan olivat olleet Kotkan Laulumiehet ja Kotka-Canto. Aholla oli MKL:n mestarimerkki. Hän oli Jorvin sairaalan neurologian ylilääkäri Aho itse sairastui monivuotiseen neurologiseen sairauteen, Parkinsonin tautiin, johon menehtyi. Hän seurasi sairautensa etenemistä tieteellisesti ja kertoi siitä mm. julkaisemassaan kirjassa. Mikko Mielonen Ykköstenori, kouluneuvos ja teologian tohtori Mikko Mielonen kuoli Hän oli syntynyt Kaavilla. LM:iin hän liittyi Ammattiaan hän harjoitti pääasiassa koulumiehenä, viimeksi Vesalan lukion rehtorina. Hän oli myös taidemaalari ja piti useita näyttelyitä. Mielonen harrasti maratonjuoksua ja oli taitava kalastaja. Viime vuosina hän asui talvet Espanjassa. Juhani Rauste Kakkosbasso, ylilääkäri ja dosentti Juhani Rauste kuoli Hän oli syntynyt Helsingissä, mutta vietti kouluvuotensa Joensuussa. LM:iin Rauste liittyi Hänen muita kuorojaan olivat olleet Joensuun lyseon kuoro, Karjalaisen osakunnan mieskuoro Joukahaiset, YL sekä Mikkelin Kamarikuoro. Ammattiaan Rauste harjoitti viimeksi Jorvin sairaalan radiologian ylilääkärinä. Osmo Saari Kakkostenori, everstiluutnantti Osmo Saari kuoli Hän oli syntynyt Hyvinkäällä Hän osal- 16

17 tuksia. Eräs niistä on leikillinen toisen tenorin Secundum Ordinem -kaulariipus, vaikkei hän ollutkaan toinen tenori. Ollin puoliso Aune oli aktiivisesti mukana Ollin harrastuksissa ja oli Laulu- Miesten Sisarten puheenjohtaja Olli ja Aune lähes kahdestaan järjestivät konserttimatkan Riikaan 1974 ja Kalmariin Retket tehtiin ms. Ilmattarella tilausmatkoina, joiden kannattavuus edellytti maksavien matkustajien runsasta hankintaa. Ollille ja Aunelle myönnettiin heidän merkittävistä ansioistaan yhteisesti LM:n pienoislippu. Rahola oli kemisti-insinööri, joka toimi lähes koko aktiiviaikansa Amer-Yhtymässä, myös teknillisenä johtajana. Olli Rahola listui aktiivisesti Viipurin Lauluveikkojen ja UU:n toimintaan. Saari oli rannikkotykistön upseeri ja palveli puolustusvoimissa talvisodan alusta vuoteen 1964, jolloin siirtyi liikealalle myynti- ja vientitehtäviin. Hän toimi luottamustehtävissä mm. Kaatuneitten omaisten liitossa ja Onnitalo-säätiössa, joiden piirissä hän järjesti UU:lle esiintymisiä. Olli Rahola Ykkösbasso, dipl.insinööri Olli Rahola kuoli Hän oli syntynyt Helsingissä. LM:iin hän liittyi Hänen muita kuorojaan olivat YL, PK, HOL, Olympiakuoro ja Helsingin Kannelkuoro. Hänellä oli MKL:n mestarimerkki. Hän kirjoitti tähän Laulumieslehteen ja LM 75 -vuotismatrikkeliin. Hän piti jatkuvasti tarkkaa päiväkirjaa, joten pystyi hyvin toimimaan 'historioitsijana'. Rahola toimi myös kuorojen hallintotehtävissä ja sai useita huomionosoi- Erkki Falck Kakkosbasso, lehtori, hum.kand. Erkki Falck kuoli Hän oli syntynyt Sortavalassa. LM:iin hän liittyi Hänen muita kuorojaan olivat Norssin kuoro, EOL, YL, Akateeminen Laulu, Cantemus, Cantores Minores (miesk.), Grankulla Manssångare, Oopperakuoro (avust.) ja Kauniaisten kirkkokuoro. Hän toimi myös Kauniaisten kulttuurilautakunnassa ja musiikkiopiston hallituksessa. Hän avusti hiljattain appeaan, prof. Martti Ruutua (UU:n jäsen) salaisten sota-ajan paperien selvittämisessä ja julkaisemisessa. Falck opetti matematiikkaa useissa oppikouluissa. Esko Poltto Kakkosbasso, dipl.insinööri Esko Poltto kuoli Hän oli syntynyt Raahessa Poltto liittyi UU:hun Hänen muita kuorojaan olivat Kalevan Laulajat (pj ), sen seniorikuoro Iki-Wäinämöiset (pj) sekä Helsingin Sotaveteraanikuoro. 17

18 Poltto toimi logistiikka-alalla ja pääasiassa oman insinööritoimistonsa johtajana. Hän oli toiminut sivutoimisesti oman alansa erikoisopettajana ja vt. professorina sekä järjestötehtävissä. Poltto osallistui myös Helsingin kunnallispolitiikkaan ja oli 1960-luvulla satamalautakunnan jäsen. Timo Kareoja In memoriam Pekka Koskenoja Huhtikuun 20. pnä nukkui pois sotaveteraani, laulajaveljemme LM:n ja UU:n jäsen Pehr (Pekka) Ejvind Koskenoja Kaunialan sairaalassa Matteuspassion sävelten hiljaa soidessa. Koskenoja syntyi Suomen Viipurissa. Hän kirjoitti 1946 ylioppilaaksi Helsingin Suomalaisesta Lyseosta ja suoritti alemman oikeustieteen tutkinnon HY:ssä. Koskenoja toimi pitkään keskusrikospoliisin apulaistoimistopäällikkönä ja myöhemmin verotarkastajana ennen eläköitymistään. Maanpuolustustehtävissä alik. Koskenoja toimi mm. Syvärillä ja kielitaitoisena saksalaisten joukkojen yhdysmiehenä Viron rintamasuunnalla. Siellä hän lauloi suomalaisten ja saksalaisten rintamakuoroissa. Kuorolauluun Pekka sai kuitenkin kosketuksen jo lyseonsa kuorossa. Hän lauloi v Olympiakuorossa. Ylioppilaskunnan Laulajien I basson ääniryhmään Koskenoja hyväksyttiin Hän toimi YL:n isäntänä v ja hän osallistui monille kuoron konserttimatkoille. Merkittävin näistä on YL:n 3., seitsemän viikkoa kestänyt Amerikan konserttikiertue. Koskenoja lauloi kvartetissa, joka voitti YL:n kaikkien aikojen ensimmäisen kvartettikilpailun v Suomen Laulun tenorina Koskenoja lauloi Hänellä oli SL:ssä merkittäviä solisti- ja luottamustehtäviä ja hän lauloi myös SL:n kamarikuorossa. Laulu-Miesten I bassoon Pekka Koskenoja liittyi 1986 ja osallistui mm. Bulgarian, Puolan ja Itävallan- Unkarin konserttimatkoille. LM:n kvartettikilpailussa 1988 hän kuului voittajajoukkoon. Urisevien Ukkojen jäsen hän oli vuodesta 1991 lähtien. Pekka Koskenoja lauloi aikansa Espoon Kamarikuorossa Ensti Pohjolan johdolla ja hän oli Espoon Sotaveteraanikuoron jäsen. Koskenoja palkittiin kuoroansioistaan mm. YL:n kunniamerkillä ja SL:n Klemetti-mitalilla ja monilla muilla kuorolauluun liittyvillä huomionosoituksilla. Urisevissa Ukoissa Koskenoja kävi harvoin, ja syynä oli, että hän menetti äänihuulisairauden takia puheäänensä. Parhaina miehuuden vuosinaan hän omasi vaalean ja taipuisan ylemmän ykkösbassoäänen. Jo YL:ssa hän oli solistina ns. Pielisen kiertueella, ja hän lauloi tässä kuorossa pienemmissä solistitehtävissä. Suomen 18

19 Laulussa hän osallistui kymmeniin Matteus-passion esityksiin ja hänellä oli aina solistin rooli. Matti Oksanen Matti Kimmo Tapani Oksanen, Laulu-Miesten hyvin ansioitunut I tenori ja luottamustoimien haltija, menehtyi äkillisesti sairauskohtaukseen kotioloissaan. Matti syntyi Kauniaisissa, poikkeusolosuhteissa, kun Helsingissä sijaitseva Kätilöopisto oli pommitusuhan vuoksi evakuoitu sinne. Helsinkiläisenä hän kävi kansakoulun Kaisaniemen kansakoulussa ja ylioppilaaksi hän kirjoitti Helsingin Normaalilyseon klassilliselta linjalta viisikymmentä vuotta sitten keväällä Oikeustieteen kandidaatin tutkinnon Oksanen suoritti 1964, ja sai varatuomarin arvon Hänen työuransa alkoi KOP:n luottotietotutkijana v Pankista hän siirtyi asianajotsto Ant-Wuorinen & Kauppi palvelukseen, minkä jälkeen ura jatkui Keskusosuusliike Hankkijan lakimiehenä ja apulaisjohtajana. Oman asianajotoimiston hän perusti v ja sen puitteissa hän toimi kuolemaansa asti. Matti hankki ensimmäiset kuorolaulun kokemuksensa EOL:n riveissä Ylioppilaskunnan Laulajiin I tenoriksi hänet hyväksyttiin v Tutustuttuaan tässä mainiossa kuorossa perusteellisesti mieskuorolaulun saloihin hän jätti YL:n 1972 toimittuaan kuoron tilintarkastajana usean vuoden ajan. Hän osallistui myös kuoron Puolan, Tallinnan ja Englannin konserttimatkoille. Laulu-Miehiin Matti liittyi vuonna 1974 ensi tenoriksi ja hän monien muiden laulajaveljiensä tapaan eli korporaatiossamme täysillä nauttien koko sydämestään silloisesta aherruksesta laulukunnan hyväksi. Taitava mies sai hoitaakseen vastuunalaisia luottamustoimia. Niinpä hän oli laulukunnan tilintarkastaja ja toimi hallituksen jäsenenä vuodesta 1980 peräti kolmen puheenjohtajan aikana ollen myös LM:n varapuheenjohtaja. Hän oli myös Laulu- Miesten Kiinteistö Oy:n hallituksen jäsen ja puheenjohtaja sekä n.s. sijoitustoimikunnan jäsen. Erikoisesti viimeksimainituissa luottamustehtävissä Matin juridisella asiantuntemuksella oli laulukunnalle suuri merkitys. Matti Oksanen osallistui LM:n konserttimatkoille, jotka suuntautuivat Bergeniin, Tallinnaan, Lontooseen ja Skotlantiin, Bulgariaan, Puolaan ja Itävaltaan, Unkariin, Thaimaahan. Tässäpä musiikkia harrastavan ja lahjakkaan miehen esimerkillinen laulu-miehen ura. Oksanen lauloi lähes vuosikymmenen NMKY:n mieskuorossa ja viime vuosina hän lauloi Espoon Mieslaulajissa I basson ääniryhmässä. Hän oli myös Urisevien Ukkojen jäsen. Matti suoritti Laulu-Miesten kaudellaan Mieskuoroliiton mestarimerkin no 120 (I ten) ja taitomerkin (II ten!). Kuoroansioistaan hänet palkittiin monilla merkeillä ja LM ojensi hänelle kuoron arvostetun plaketin merkittävistä ansioistaan laulukunnan hyväksi. Matti Oksanen harrasti kirjallisuutta, sotahistoriaa ja mm. squas- 19

20 hia. Mikkelin lähellä hänellä oli sukunsa hankkima huvila, joka tarjosi Matille monenlaista teknistä ja agraaristakin ajanviettotyötä arkisen asianajajatyön vastapainoksi. Siellä vietettiin myös perheen ja ystävien kanssa monia mieluisia hetkiä. Mikkelin mökistä kertoo Matti Oksasen tytär Eija Oksanen: Isä tutki ja dokumentoi tarkasti huvilan historian. Tämä Matille tärkeä ja rakas huvila oli alunperin nykyisen amiraali Klenbergin lapsuudenkoti. Huvila on rakennettu noin vuonna Klenbergin isä luopui aikoinaan huvilasta sodan alla. Erinäisten mutkien kautta huvila päätyi lopulta joskus 60-luvulla huutokaupattavaksi, missä vaiheessa isoisämme lähetti poikansa Matin, isämme, nuorena opiskelijana tekemään kauppoja siitä. Isoisämme vietti huvilalla paljon aikaa ja asuikin siellä. Hänen jälkeensä huvila periytyi Matille ja on tätä nykyä hänen tyttäriensä hyvässä huostassa. Huvila on todella hieno. Matti Oksanen siunattiin viimeiseen lepoon Malmin hautausmaalla omaisten, suvun ja ystävien ympäröimänä kuoroveljien esittämien perinteellisten mieskuorolaulujen sävelin. Veikko Lappalainen Etupäässä takapäässä I Konserttimatka Kuusankoskelle ja Lappeenrantaan Laulukuntamme järjesti konserttikiertueen Kuusankoskelle ja Lappeenrantaan Konsertit olivat lauantaina Kuusankosken Kuusankoski-salissa alkaen kello 14 ja Lappeen kirkossa Lappeenrannassa alkaen kello 19. Konsertin ohjelmasta jätettiin pois Ilkka Kuusiston Suomalainen. Kuutamosimmin lauloi Kuusankoskella Hiivari-kvartetti Nyt ylös sieluni -virren jälkeen. Lappeen kirkossa kvartetti lauloi Kuutamosimmin sijaan johtajamme Matti Hyökin sovituksen virrestä Tule kanssani, Herra Jeesus. Ylimääräisenä lauloimme Kuusankoskella Madetojan Hän kulkevi kuin yli kukkien sekä Finlandian, Lappeenrannassa Suomalaisen rukouksen sekä Finlandian, Lappeen kirkon saarnastuolissa Ilkka Harikoski ja Reijo Ollinen. 20

21 Laulu-Miehet Lappeen kirkossa Matti Hyökin johdolla. kummassakin konsertissa kummankin ylimääräisen yleisön ympäriltä: Kuusankoskella katsomon sivuilta ja edestä kuten monesti ennen viimeksi Sibelius-konsertissa Järvenpäässä Lappeen ristikirkossa keski- ja poikkikäytävällä kahdessa ristin muodostavassa jonossa ja rivissä. Ruokailimme Kuusankoski-talossa ennen konserttia, Lappeenrannan seurakuntakodissa joimme tervetulokahvit karjalanpiirakoiden kera. Konserttien jälkeen siirryimme viettämään karonkkaa entisen Lauritsalan puolella olevaan Marjalaan. Järjestelyissä Lappeenrannassa oli erittäin merkittävästi avustanut Lappeenrannan naislaulajat ja erityisesti sen nyt jo monivuotinen puheenjohtaja Sirpa Valpas. Hänen veljensä on laulumies Jarmo Holttinen, matkanjohtajamme. Marjalan-karonkkamme oli paikallinen naiskuoro järjestänyt, ja olivat Lappeenrannan Naislaulajat mukanamme juhlimassakin. Ohjelmaa oli runsaasti. Emäntäkuoromme lauloi uuden johtajansa Kirsi Äikkään johdolla Pekka Kostiaisen laulun Laukoiseni, lintuiseni, Tuulikki Närhinsalon (Ilkka Kuusiston sisar ja siis Taneli Kuusiston tytär) Karjalaaiheisten laulujen potpurin Karjalan kaikuja, Anderssonin-Ulvaeuksen Thank you for the music, Timo von Creutleinin sovittaman Koiviston polskan (sanat: Dapadapa jne.) sekä Lappeenrannan Naislaulajien tunnuslaulun. Myöhemmin ilta kehittyi kilpalaulannan suuntaan, ja juomalaulujemme ja serenadiemme välissä emäntämme lauloivat Fougstedtin Romanssin elokuvasta Katariina ja Munkkiniemen kreivi. Ohjelmaosuudessa oli myös Hilja Haahden sadun Oravan pesä esitys. Sadun luki Eija Hirvonen, joka ilmeisestikin oli monipuolista ja runsasta ohjelmaa ollut ideoimassa ja viemässä eteenpäin. Häntä avusti kaksi raamikasta laulumiestä: Tedi eli Markku Hakonen sekä Jukka Matula. Satuun liittyi kuvaelma, jossa esiintyivät Kirsti Hallikas LNL:stä sekä laulumies Jarmo Holttinen. 21

22 Laulunjohtajan ja solistien kukitus Lappeen kirkossa. Raamikkaat laulumiehet Jukka Matula ja Markku Hakonen sekä sadunkertoja Eija Hirvonen, LNL, edessä Kirsti Hallikas, LNL. Emäntiämme oli vähemmän kuin meitä, joten kaikki naiset pääsivät tanssimaan. Tanssiorkesterina olivat Lappeenrannan Naislaulajien johtaja Kirsi Äikäs, haitari, sekä hänen puolisonsa, Lappeenrannan Mieslaulajien johtaja Seppo Äikäs, mandoliini sekä haitari, jotta vaimonsakin pääsi tanssimaan laulumiehen kanssa. Sunnuntaina jatkoimme Marjalassa aamiaisen, joululauluihin keskittyneen harjoituksen sekä lounaan merkeissä. Suomen Turistiauton kyydissä siirryimme Lappeenrannan kirkon lähistölle Toivokotiin, jonka asukkaille lauloimme konserttiohjelmassa olleita ja nauhoitusohjelmassamme olevia Kuusistoja. Lopuksi siirryimme taas yleisön sekaan ja lauloimme Suomalaisen rukouksen, Finlandian sekä Sua tervehdin. Eräs kuulija johtajallemme Matille kertoi virren Nyt ylös, sieluni olevan hänelle jo varhaisesta lapsuudesta läheisen. Se 22

23 Ohjelmansuoritusta Marjalassa. Marjalan tunnelmaa. oli hänen toivomuksestaan laulettu hänen miehensä hautajaisissa ja toivoo sitä omiinsakin. Ja Käy isänmaataan kohti ain oli hänelle myös läheinen, koska kun hän nuoruudessaan Torkkelinpuistossa lykkihe lastenvaunuja, hän usein kävi hautausmaalla sankarihautauksissa, joissa aina laulettiin tämä virsi. Mika Ainola 23

24 Etupäässä takapäässä II Laulu-Miehet johtajanaan Matti Kemiläinen Pariisin Saint Sulpice -kirkossa. Laulu-Miehet Pariisissa la ma Lyhyellä varoitusajalla otti laulukuntamme vastaan kutsun ja mahdollisuuden matkustaa Pariisiin osallistumaan siellä vietetyn Suomi-vuoden Helsinki-viikkoon. Koottiin matkakuoro lähinnä ilmoittautumisten perusteella, ja matkanjohtajaksi ja kuoronjohtajaksi kiinnitettiin Yte eli Matti Kemiläinen, LM:n varalaulunjohtaja, ranskantaitoinen. Esiintyvä kokoonpanomme oli 25 miehen vahvuinen, muutama vaimokin oli. Matkalle olivat puitteet annettuina, kaksi yötä tai omalla kustannuksella pidempään ja esiintymisiä Finlande à Saint Sulpice -näyttelytorilla samannimisen kirkon edustalla. Halusimme kuitenkin, että matkaan sisältyisi kirkkokonsertti, joka sitten oli juuri Saint Sulpicessa, upeassa ja suuressa kirkossa, jossa oli pehmeä ja täyteläinen katedraaliakustiikkaa ja jossa koko ajan, ehkä Suomi-torin vetovoimasta, kävi vilkas liikenne, kun väkeä tuli ja meni. Torilla olimme valmistautuneet laulamaan serenadeja. Lauantaiaamuna joukkomme lensi Pariisiin kahdessa ryhmässä. 24

25 Markku Hakonen, Helsinki-viikon päätaiteilija, Laulu-Miesten serenadien ja paimenlaulujen kohde ja kuulija, laulukuntamme myötäeläjä ja kanssalaulaja, taiteilija Miina Äkkijyrkkä, Jukka Marttinen, Veikko Poijärvi. Osuin jälkimmäiseen, mutta serenadiurakkamme alkoi jo RER-junassa, jossa kaikki äänet kun olivat edustettuina ja solistikin lauloimme nunnaksi pukeutuneelle nuorelle neidolle ja hänen polterabend-ystävilleen 'Sua tervehdin', ja pääsimme videolle. Hotellille päästyämme ei ollut aikaa tauonviettoon, vaan heti oli harjoitus. Ja pian menimme torille serenadeja laulamaan. Hiivari-kvartetti oli valmis kokoonpano, muu joukko jaettiin kahtia Yten ja Aatu Leinosen johtamiin pienryhmiin. Lyhytmatkamme oli sikäli hyvin suunniteltu, että kun teimme töitä, niin teimme töitä, mutta saimme lauantaina ja sunnuntaina jo melko varhain aloittaa vapaaillan vieton; ja maanantaina, paluupäivänä, oli kokoontuminen vasta vähän ennen serenadilauluja, joten koko aamu oli vapaa. Varsinainen työpäivämme oli sunnuntai: kello 12 messu Saint Sulpicessa, sen jälkeen serenadeja torilla, harjoitus ja kirkkokonsertti kello 16; frakissa koko päivä. Messussa meistä mitä ilmeisimmin pidettiin, liturgi kertoi kuorostamme ja kehui. Messun aluksi lauloimme Soi kunniaksi 25

26 Suomi-torilla Timo Karvinen, Reijo Ronkainen, Osmo Jalovaara. Luojan ja lopuksi Madetojan De profundiksesta kolme viimeistä osaa, aikataulusyistä ilman ensi osaa. Ja laulettuamme Madetojan saimme seurakunnalta aplodit! Saint Sulpicen kirkkoherra isä Paul Roumanet kävi konsertin jälkeen erityisesti kiittämässä Laulu-Miehiä korkeatasoisesta konsertista. Ohjelma oli haastava muun muassa ensi kertaa Laulu-Miesten ohjelmistossa Vagn Holmboen Hemlängtan, solistina Juha Lappalainen. Helsingin kaupungin edustajana ja tärkeimpänä kontaktina oli Sara Kuusi. Hän hoiti ohjelman ja teosesittelyjen kääntämisen ranskaksi. Ranskan TV 2:n suosituin ohjelma Telematin teki Suomi-torista jakson, jonka näki noin 2 miljoonaa ranskalaista. Toimittaja Anna Reinhardt teetti laulajilla tunnin verran töitä ja sai siinä sivussa vastaanottaa viitisen serenadia. Hän haastatteli myös Yteä serenadien tarkoituksesta, joka oli Yten mielestä pelkästään naisten hurmaaminen. Mika Ainola (Matti 'Yte' Kemiläisen avustamana) 26

27 Etupäässä takapäässä III Rekry. Syyskautemme 2008 alkoi syyskuun ensimmäisenä. Sana oli kiertänyt, ja laulukuntamme runsaslukuisena sekä kaikkiaan kaksitoista pyrkijää olivat noudattaneet kutsua saapua rekrytointi-iltaan, jossa kaikille kuoro tarjosi illallisen. Ensin oli Helgen äänenavaus ja harjoitus Matin johdolla. Tauon aikana isäntämme Laren johdolla järjestettiin porukalla sali tilaisuuden arvon mukaiseen ruokapöytäjärjestykseen. Keulakabinettiin oli jo katettu Pirjo Hagelin Oy:n seisova pöytä, mutta sinne Matti kutsui kaikki uudet tulokkaat sekä lautakunnan. Hän piti lyhyen laulukokeen, jonka kaikki läpäisivät. Sitten pääsimme ruokailemaan sekä kuuntelemaan puheita. Puheitahan oli monta, koska jokainen uusi esitteli itsensä. Moni laulumies tunsi ennestään useimmat. Yksi oli vanha laulumies, mutta toiselle paikkakunnalle muuton ja muun syyn takia kymmenen vuotta poissa ollut, PK-taustainen ja ainoa, joka ei ollut vanha yyällisti. Hänet promovoitiin TKK:n tohtoriksi vuonna 2000, promootiokuva hänestä ja Touko Hahkiosta on julkaistu tässä lehdessä. Mainittakoon tässä yksi hänen, siis Seppo Kalskeen, ansionsa: hän on ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa Uriseviin Ukkoihin liittynyt minua nuorempi. Ehdin olla UU:n kuopus puolitoista vuotta. Muista nyt liittyneistä yksi oli niin kauan sitten YL:ssä laulanut, ettei Matti hänen laulutaitoaan tuntenut, mutta joukkoon mukaan hänkin pääsi. Loput kymmenen olivatkin Matin YL:stä hyvin ja Laulu-Miehiin arvollisiksi tuntemia. Tutustuminen sujui ripeästi, minäkin sain viereeni nykyisen uuden laulumiehen, joka nopeasti osoittautui viidenneksi serkukseni ja jolle saatoin kertoa, että olin juuri edellisenä päivänä ollut Suomenlinnassa sukutoimikunnan kokouksessa perustamassa yhteiselle suvullemme sukuseuran. Esi-isämme oli 1720-luvulla yliopistoon mennessään saanut Thoren-nimeensä -ius-lopun. Veli-Pekan isän isoisä Helsingin maalaiskunnassa muutti nimensä Toren nimeksi Talvela Snellmanin 100-vuotispäivänä , samaan aikaan kuin oman isäni isoisä Nurmijärvellä muutti nimensä Torenius nimeksi Ainola. Tuttuja tai tutuntuttuja oli minullakin, vaikken olekaan yyäl-taustainen vaan yyäs-. Ja huomasin, että joukossa oli mukavasti 60-luvulla syntyneitä, mikä toivottavasti on merkki siitä, että siirtyminen YL:stä Laulu-Miehiin käy luontevaksi ja jatkuvaksi. Tulkoot tässä mainittuna nimeltä kaikki muutkin uudet laulumiehet: Matti Evola 2ta, Seppo Kalske 1ba, Kari 'Tautinen' Kaukinen 2ba, Jari 'Kide' Kiiski 1ty, Mika Lavonen 2by, Tapani Nyrhi 1by, Heikki Palomäki 1ba, Anssi Sovijärvi 2ta, Jari 'Nakki' Suominen 2by, Wille Suur- 27

28 la 2b, Veli-Pekka 'VP' Talvela 1ba, Eero Yrjö-Koskinen 2ba. Tilaisuuteen oli kutsuttu koko laulukunta myös, alkoihan tästä syyslaulukautemme. Runsaasti olivat vanhatkin kutsua noudattaneet. Ja kyllä oli mahtava laulaa, kun oli voimaa ja pohjaa, jolta ponnistaa. Mika Ainola Laulumies 54. vuosikerta Vastaava: Juha Lappalainen Julkaisija: Laulu-Miehet ry Toimittaja: Mika Ainola , , Toimituksen osoite: Hämeentie 38 D 118, HELSINKI Paino: Arkkimetodi ISSN (painettu lehti) ISSN (verkkojulkaisu) Laulu-Miesten kvartettikilpailun kolmas palkinto, kiertopalkinto, Reijo Ollisen suunnittelema ja toteuttama Kivenkovat. 28

17.05 LC-Nivan 45-vuotisjuhla 29.08 Esiintyminen Erkki Kuvajan läksiäisissä Iisalmen Oikeustalolla. 18.12 Esiintyminen Kallionlaakson hoitokodissa.

17.05 LC-Nivan 45-vuotisjuhla 29.08 Esiintyminen Erkki Kuvajan läksiäisissä Iisalmen Oikeustalolla. 18.12 Esiintyminen Kallionlaakson hoitokodissa. KIURUN LAULU ry TOIMINTAKERTOMUS 2014 Esiintymiset Koko kuoro 19.01 Eino Liljan 70-vuotisjuhlan esiintyminen 23.02 Kuoron vuosipäivä Kulttuuritalon lämpiössä ja kuoroleiri Kiurusalissa. 08.03 Kyösti Lehtolan

Lisätiedot

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko,

Etelä-Karjalan Klassinen kuoro. Suomalainen Kevät. Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Etelä-Karjalan Klassinen kuoro Suomalainen Kevät Imatra 17.4.2010 klo 16, Vuoksenniska Kolmen ristin kirkko, Lappeenranta 18.4.2010 klo 16, Lappeenrannan Musiikkiopiston Helkiö-sali Ohjelma Jaakko Mäntyjärvi

Lisätiedot

Jean Sibelius 1865-1957

Jean Sibelius 1865-1957 Jean Sibelius 1865-1957 1 Lapsuus Johann Christian Julius Sibelius syntyi 8. joulukuuta 1865 Hämeenlinnassa. Hänen isänsä oli tohtori Christian Gustaf Sibelius ja äitinsä viereisessä kuvassa istuva Maria

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta. Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta Näkymä Halmevaaralta Kontiomäelle kuvat Sirpa Heikkinen 2011 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2011 Oikaristen 11-vuotias sukuseura toimii

Lisätiedot

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN:

KAMPRAATTTI ON OSALLISTUNUT SEURAAVIIN KUOROKILPAILUIHIN, -KATSELMUKSIIN JA -FESTIVAALEIHIN: KAMPRAATTI, viralliselta nimeltään Ilmajoen musiikkikoulun kamarikuoro Kampraatti, on perustettu vuonna 1979. Kuoron on perustanut ja koko sen historian ajan johtanut Ilmajoen musiikkiopiston rehtori,

Lisätiedot

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta!

Toivotamme hyvää ja rauhaisaa joulunaikaa, ja laulun täyttämää tulevaa vuotta! Puheenjohtaja Sihteeri Taiteellinen johtaja Helena Toivanen Irma Pakarinen Rita Varonen Laulutalo, Kauppakatu 51 Laulutalo, Kauppakatu 51 Kilpisenkatu 14 a 13 80100 Joensuu 80100 Joensuu 40100 Jyväskylä

Lisätiedot

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa

KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA. Historiaa KITEEN HURSKAISTEN SUKUSEURA TOIMINUT 10 VUOTTA Historiaa Kymmenen vuotta sitten Korpiojan Hurskaiset päättivät perustaa Juho ja Maria Hurskaisen jälkeläisten sukuseuran. Samaan aikaan oli jo keskusteltu

Lisätiedot

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast

Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast Sävel Oskar Merikanto Sanat Pekka Ervast KUOLEMAN KUNNIAKSI Pekka Ervast Oskar Merikanto Teoksen taustaa Tukholman kongressi 1913 ja Oskar Merikanto. Kuten lukijamme tietävät, pidetään ensi kesänä Tukholmassa

Lisätiedot

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on:

Kotikonsertti. Sen jälkeen Mari lauloi Jonnen kitaran säestyksellä Juha Tapion Kaksi vanha puuta. Marin soolo-laulun kertosäe on: Kotikonsertti Sunnuntaina, 26.1.2014 klo 15.00 oli kotikonsertin aikaa. Konsertti järjestettiin 94-vuotispäivän kunniaaksi. Päivänsankarin vieraina olivat lapset, lapsenlapset ja lapsenlapsenlapset. Mukana

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 15.2.2002 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2001 Kulunut vuosi oli kiltamme 37. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Veteraani CUP 25-29 v. 2010

Veteraani CUP 25-29 v. 2010 Veteraani CUP 25-29 v. 2010 1 Toni Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 240 1 2 3 2 Jori Mikkonen Lieksan Hiihtoseura 210 2 4 2 3 Tuomas Karavirta Kouvolan Hiihtoseura 200 1 1 4 Antti Joutjärvi Kouvolan Hiihtoseura

Lisätiedot

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015

TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 TOIVASTEN SUKUSEURAN SUKUKOKOUS KUOPIOSSA 25.-26.7.2015 Toivasten Sukuseura ry oli taas kutsunut jäseniään ja muitakin Toivasia ja Toivas-mielisiä kokoontumaan Kuopion Hotelli Atlakseen seuraamaan seuran

Lisätiedot

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh.

Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten. Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. Kaupunginhallitus 10 19.01.2015 Vaalilautakuntien ja vaalitoimikuntien asettaminen eduskuntavaaleja varten Kh 10 Valmistelija: hallintosihteeri Toini Heinonen, puh. 02 761 1110 Eduskuntavaalit toimitetaan

Lisätiedot

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo

NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo NUORMAA RUOTSALAINEN (SUKU) Arkistoluettelo SISÄLLYSLUETTELO A Kirjeenvaihto Aa Severi Nuormaahan liittyvä kirjeenvaihto 1 Ab Sirkka Ruotsalaisen kirjeenvaihto 2 Ac Jouko Ruotsalaisen kirjeenvaihto 3 Ad

Lisätiedot

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html

Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 6.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html sunnuntai 8.11. ISÄNPÄIVÄLOUNAS KLUBILLA ISILLE, PERHEILLE, SUVULLE Koko perheen ja ystävien tilaisuus.

Lisätiedot

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento

51 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Kalevi Kosunen Oulun Tarmo 2. Matti Rissanen Kemin Into 2. Arto Varinen Kuopion Riento TUL:N MESTARUUSKILPAILUT 14. 15.2.1970 LAHDESSA Lahden Kaleva 48 kg 67 kg 1. Jouni Järvinen Turun Teräs 1. Mauri Saarivaino Iisalmen Työväen Urheilijat 2. Hannu Miettinen Kuopion Riento 2. Jorma Pikkujämsä

Lisätiedot

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand

MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi. Grönstrand MESTARIHIIHTO 2014-15 -haastehiihdon tulokset sija Etunimi Sukunimi Kauno Kyhälä Sakari Ukonmaanaho Kari Kuoppamaa Reijo Puurunen Jorma Halonen Petri Pitkänen Ari Grönstrand Risto Ruostetsaari Risto Pekkala

Lisätiedot

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008

SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007. Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007. Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 SEKAKUOROLIITTO RY 17.12.2007 Helsinki JÄSENKIRJE 5 / 2007 Sekakuoropäivät Helsingissä 8. 9.3.2008 Sekakuoroliitto järjestää perinteiset Sekakuoropäivät ensi maaliskuussa Helsingissä. Tapahtuma alkaa lauantaina

Lisätiedot

LAULUJA ALEKSIS KIVEN RUNOIHIN

LAULUJA ALEKSIS KIVEN RUNOIHIN LAULUJA ALEKSIS KIVEN RUNOIHIN nu = nuotti cd = cd levy ka = kasetti KM le= ei lainattava LP levy VM le= lainattava LP levy Borg, Kim: Seitsemän laulua Aleksis Kiven sanoihin, op27 (nu) Nro 1, Jo valkenee

Lisätiedot

Lucia-päivä 13.12.2013

Lucia-päivä 13.12.2013 Lucia-päivä 13.12.2013 Perjantai 13.12.2013 oli tapahtumarikas päivä: oli Lucia-päivä! Päivä alkoi klo 8.15 juhlasalissa, kun Luciat esiintyivät EKOn väen ja joulupuuroon kutsuttujen vieraiden edessä.

Lisätiedot

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl

Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 10 km Myl Jyväskiepin luistelu 21.1.2012 Myl 1 Antero Kotijärvi KuLs Myl 17:23,0 2 Jarkko Koponen Epäsuunta Myl 17:24,0 M-cupissa 3 Lauri Pohjola Epäsuunta Myl 18:38,0 4 Marko Tölli Epäsuunta Myl 18:38,0 5 Toni

Lisätiedot

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010

Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura ry:n sääntömääräisestä sukukokouksesta Helsingissä 20.6.2010 Vesteristen sukukokous 19-20.6.2010 Helsingissä The meeting of the Family Society in 2010 was held in Helsinki the 19 th and 20 th of June. Kuvat, photos: Jorma A. Vesterinen Pöytäkirja Vesteristen Sukuseura

Lisätiedot

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen

Usko Kemppi teki elokuvaan Minä ja mieheni morsian sekä käsikirjoituksen Usko Kemppi ja elokuva Usko Kemppi kotiutui sodasta 1944. Uusikaupunkilainen Ilmari Unho oli ohjaajana Suomi-Filmissä, ja hän järjesti tuttavalleen Usko Kempille työpaikan. Ensimmäisenä työpäivänä Risto

Lisätiedot

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915

Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Jacob Wilson, 7.10.1846 2.3.1915 Kaivostoimintaa FAMCON:n Suomen kaivoksilla johtanut Jakob Wilson oli syntymänimeltään Jaakko Sjöberg ja lähtöisin pohjanmaalta, Kalajoelta (syntynyt 7.10.1846). Hänen

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari RIPPIKOULUPASSI Rippikoulupassi on sitä varten, että tutustut seurakunnan toimintaan. Siihen keräät merkinnät: 5 jumalanpalveluksesta 5

Lisätiedot

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013

Oikaristen Sukuseura Ry:n. toimintakertomus 2013 Oikaristen Sukuseura Ry:n toimintakertomus 2013 Kuva: Sirpa Heikkinen 2013 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2013 Oikaristen 13-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena. Seuran

Lisätiedot

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat

Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat AIKA TEHDÄ HYVÄÄ! VAPAAEHTOISTOIMINTA TIKKURILAN SEURAKUNNASSA Tikkurilan seurakunta Vantaan seurakunnat Onko sinulla aikaa tehdä HYVÄÄ? Tule mukaan vapaaehtoistoimintaan! Vapaaehtoistyö on vapaaehtoista

Lisätiedot

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m

SVA:n MESTARUUSKILPAILUT, 300m HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 22. - 23.05.2015 10:51:05 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja N45 1. Hanna-Kaisa Nieminen LeA 94 98 97 289 300m Kivääri 30 ls, makuu, sarja M45 1. Tero Lahti HAS 99 97 97 293 300m Kivääri

Lisätiedot

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät.

Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää

Lisätiedot

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto.

TEE OIKEIN. Minun naapuri on (rikas) kuin minä. Hänellä on (iso) asunto ja (hieno) auto. TEE OIKEIN Kumpi on (suuri), Rovaniemi vai Ylitornio? Tämä talo on paljon (valoisa) kuin teidän vanha talo. Pusero on (halpa) kuin takki. Tämä tehtävä on vähän (helppo) kuin tuo. Minä olen (pitkä) kuin

Lisätiedot

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016

RHY:n kilpailu - Tuloskooste 31.01.2016 RHY:n kilpailu JUUKA, 15.03.2014 Yksilökilpailut Kilpasarja Miehet alle 50v Nimi Nro Seura Hiihto Arviointi Ammunta Pisteet 1. Nousiainen Jarno 101 Petrovaaran Metsästysseura 288 (24:09) 244 (-5m/-23m)

Lisätiedot

Toimintakertomus vuodelta 2009

Toimintakertomus vuodelta 2009 Anna Rantanen Tampereen Yliopiston Laulajat ry:n vpj v. 2009 Satakunnankatu 35 B 227, 33210 Tampere puh. 040 742 6100 anna.k.rantanen@uta.fi Tampereen Yliopiston Laulajat Toimintakertomus vuodelta 2009

Lisätiedot

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33

Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Henkilökohtainen kilpailu 10 + 10 ls Tulokset - Sarja Y Osanottajia yhteensä 33 Sija Nimi Yhdistys Sarja Tulos 1. srj 2. srj Napa 10 9 1 Meurasalo Antti Pohjois-Savon RT Y 193 98 95 4 10 5 2 Tiihonen Tommi

Lisätiedot

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET

SKAL:n ja STL:n talvipäivät HIIHTOMESTARUUS 27.2.2010 Kuopio, Puijo TULOKSET Lapset alle 6, STL 0,5 km (v) 1. Oskari Kotiaho Vantaan Taksiautoilijat ry 4.11 2. Veera Yletyinen Kuopion Taksiautoilijat ry 6.33 Lapset alle 8, STL 0,5 km (v) 1. Elias Korhonen Ristijärven Taksiautoilijat

Lisätiedot

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006

SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 SÄTKÄPAPERI SYYSKUU 2006 Tervehdys 2cv immeiset! Mennyt kesä on ollut mitä otollisin 2cv:llä cruisailuun. Ne joilla on avattava katto ovat saaneet nauttia auringosta täysin siemauksin. Me joilla katto

Lisätiedot

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA

ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA ETELÄ POHJANMAAN LÄMPÖ-, VESI- JA ILMANVAIHTOTEKNISEN YHDISTYKSEN HISTORIIKKI 50-VUOTISEN TOIMINNAN AIKANA Suomessa LVI yhdistystoiminta alkoi Helsingissä jo 1930 luvulla, jolloin oli perustettu Lämpö-

Lisätiedot

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015

ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 ISTUMALENTOPALLON SUOMEN CUP 2015 Homenokka-turnauksessa Istumalentopallon Suomen Cupia on pelattu vuodesta 1985 TULOKSET ry 31. SUOMEN CUP Jyväskylässä 26.-27.9.2015 L O P P U T U L O K S E T NAISTEN

Lisätiedot

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus

Päivän aikataulu on seuraava: Klo 8.00-20.00 Juhlaliputus Klo 18.00-20.00 Juhlavalaistus Kaupunginhallitus 425 13.10.2014 Kaupunginhallitus 437 20.10.2014 Itsenäisyyspäivän tilaisuuksien järjestäminen 6.12.2014 1181/07.02.02.04.00.00/2014 KH 425 Itsenäisyyspäivän viettoon Lappeenrannassa kuuluvat

Lisätiedot

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala

* Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala PESÄPALLOJAOSTO 1(5) * Perustettu v. 1946, pj. Vilho Rintala 1933 Pesäpallon ohjaaminen annettiin Heikki Lammin tehtäväksi. 1934 Miehet Osallistuivat piirin B-sarjaan. 1948 Miehet voittivat sarjassaan

Lisätiedot

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A.

Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011. Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 1(56) Kuvat, photos Jorma A. 1(56) Vesteristen kesäretki Rautalammilla 1-3.7.2011 Photos from Vesterinen's summerhappenings 2011 Kuvat, photos Jorma A. Vesterinen Sukuseuramme lippu liehui Korholan kartanon lippusalossa koko kesätapahtumamme

Lisätiedot

Laulumies4/2007. Laulu-Miesten kronikka syyslaulukaudesta 2006 kevätlaulukauteen 2007. Mika Ainola... 3

Laulumies4/2007. Laulu-Miesten kronikka syyslaulukaudesta 2006 kevätlaulukauteen 2007. Mika Ainola... 3 4/2007 Laulumies Laulumies4/2007 Sisällysluettelo Laulu-Miesten kronikka syyslaulukaudesta 2006 kevätlaulukauteen 2007. Mika Ainola... 3 Laulu-Miesten kvartettikilpailu 28.5.2007. Touko Hahkio... 11 Suomi

Lisätiedot

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot:

Sukuseura Kanko ry. www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com. Muut yhteystiedot: Jäsenlehti 1/2009 Sukuseura Kanko ry www-sivut: koti.welho.com/rkarppin/kanko/ Sähköposti: sskanko@welho.com Muut yhteystiedot: Puheenjohtaja: Sirpa Karppinen Venemestarintie 29 A, 00980 Helsinki puh.

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003

TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 KANKAANPÄÄM SEUDUN TYKISTÖKILTA RY 38700 KANKAANPÄÄ 19.02.2004 1 TOIMINTAKERTOMUS VUODELTA 2003 Kulunut vuosi oli kiltamme 39. Toimintavuosi SÄÄNTÖMÄÄRÄISET KOKOUKSET KILLAN HALLINTO Kevätkokous pidettiin

Lisätiedot

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI

juhli näyttävästi Lääkäriliitto JUHLAVUOSI Vuosien 2007 09 ja nykyisen valtuuskunnan jäsenet kokoontuivat yhteiseen juhlakokoukseen. JUHLAVUOSI Lääkäriliitto juhli näyttävästi Lääkäriliitto juhli 100-vuotista taivaltaan 26.2. monin eri tavoin.

Lisätiedot

S E U R A E N N Ä T Y K S E T

S E U R A E N N Ä T Y K S E T S E U R A E N N Ä T Y K S E T Pojat 9 40m 6.20 se, pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 60m 8.86 pe Elmer Vauhkonen 2015 12.8. Iisalmi 100m 14.58 pe Elmer Vauhkonen 2015 30.8. Lapinlahti 150m 21.76

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan talvilomaripari, Päiväripari, Laskettelu Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 talvileiri, laskettelu la 12.12. klo 18 päiväripari Tästä

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2006

TOIMINTAKERTOMUS 2006 TOIMINTAKERTOMUS 2006 YLEISTÄ Vuosi 2006 oli OuLVI:n 44. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus

3. 4.5.2011/18. Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011. Toimittanut eduskuntatiedotus 3. 4.5.2011/18 Liite Virallisen lehden numeroon 55/13.5.2011 EDUSKUNNAN VIIKKO Toimittanut eduskuntatiedotus SISÄLLYSLUETTELO Muuta.................... 41 MUUTA Tiistai 3.5.2011 Valiokuntien vaaleissa

Lisätiedot

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO

RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO RESERVILÄISURHEILULIITON ILMA-ASEMESTARUUSKILPAILUT ALAVUDELLA 09.-10.03.2013 TULOSLUETTELO Reserviläisurheiluliiton ilma-asemestaruuskilpailu Alavus 09. - 10.03.2013 10.03.2013 10m Ilmakivääri 40 ls,

Lisätiedot

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related

http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related Syyskuu no 55 /2012 http://www.youtube.com/watch?v=sugtzbcwtti&feature=related "Särkyneille on puhuttava hiljaa ja sanoin, jotka eivät lyö. Kuin tuuli, joka vaalii viljaa, kuin lempeä ja lämmin yö. Särkyneitä

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

Toimintakertomus 2010. Värssyn Väärtti

Toimintakertomus 2010. Värssyn Väärtti Toimintakertomus 2010 Värssyn Väärtti Vuoden 2010 aikana Värssyn Väärttissä bassoa lauloi Juha Laakso, alttoa Teija Jarhio, tenoria Tero Vanamo ja sopraanoa Sirkku Viitanen-Vanamo Vuoden aikana kvartetti

Lisätiedot

Teht. Pist. Ikä Hyv.

Teht. Pist. Ikä Hyv. Kilpailu: Puumieskesätaitokilpailu 2013 Järjestäjä: Mikkelin Seudun Puumiehet ry Päivämäärä: 21.9.2013, Anttolanhovi, Mikkeli Miesten kilpasarja Ikä Hyv. Pisteet 1 Pekka Repo P-Savo 88 17 72 177 29:10

Lisätiedot

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN

LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN LIPUNNOSTO TÄYTTI PAVILJONGIN Uusiutunut lipunnostotilaisuus täytti Pietarinkarin paviljongin ääriään myöten äitienpäivää edeltäneenä lauantaina. - Väkimäärä yllätti järjestäjät! totesi kommodori Timo

Lisätiedot

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa

Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Lönnmarkin sukuseuran tiedote 2/2014 11.10.2014 Yhteenveto sukukokouksesta 9.-10.8.2014 Tuusulassa Majatalo Onnelassa Taas on aikaa vierähtänyt kesäisestä sukukokouksemme Tuusulanjärven kauniissa maisemissa.

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012

OIKARISTEN. sukuseura ry:n. Toimintakertomus vuodelta 30.11.2012 OIKARISTEN sukuseura ry:n Toimintakertomus vuodelta 2012 Kuva Sirpa Heikkinen 2012 OIKARISTEN SUKUSEURA RY TOIMINTAKERTOMUS 30.11.2012 Oikaristen 12-vuotiaan sukuseuran toiminta jatkui edelleen aktiivisena.

Lisätiedot

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus

Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Rippikoulujen yhteisiä menoja 2015 2016 Naarilan kesäriparit, vaellus, purjehdus, ratsastus Draamallinen messu Uskelan kirkossa pe 11.12. klo 18 Naarila 3, Kesä-Angelat, Juvankoski, Vaellus, Purjehdus

Lisätiedot

Veikon toimituskunnat 1935-1975

Veikon toimituskunnat 1935-1975 Veikon toimituskunnat 1935-1975 1935-1936 Esko R. Joki Opettajamatrikkeli Veikko Itkonen 3330 Harri Wendelin 3319 Erkki Kario 3530 Eino Salmi 3283 Ola Österholm 3557 Kauko Pennanen 3347 Ukko Saraste 3473

Lisätiedot

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012

Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Toimintakertomus kaudelta 2011 2012 Kauden kansainvälinen teema Kauden kansainvälinen teema oli Kuuntele sydäntäsi auttaaksesi muita RI presidenttinä toimi Kalyan Banerjee. Kokemäen rotaryklubilla oli

Lisätiedot

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä!

Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Terveisiä Imatralta Poutapilvestä! Nyt on jo kevät. Halusimme kertoa, kuinka kulunut talvi meillä sujui. Sää on ollut vaihteleva koko talven. Tällä hetkellä meidän pihalla on aika paljon lunta. Sää oli

Lisätiedot

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN

Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Suomen Tunnustuksellinen PYHÄKOULUMATERIAALI 1(5) VIINITARHAAN TÖIHIN Tänään meillä on kaksi vertausta, joissa kutsutaan väkeä töihin viinitarhaan. 2. Itse kertomus Raamatusta rinnakkaispaikkoineen Kukin

Lisätiedot

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht.

Sija No Kippari Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Cup kilpailu Os. sij. pist. Yht. OPM-Cup 2013 Lopullinen tulosluettelo OPM cupin lisenssejä lunastettu 169 kpl. Harri Nikula teki kovat pohjat heti alkukaudesta, ja voittaa cupin Tuurin hauki kisassa suurin hauki 10435 g, Sami Aittokallion

Lisätiedot

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa

Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita. Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3. 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa Vuosi Nro Kpl KansiotVarakpl Yht. Sivua Huomioita Pentti Kemppinen, versio 1 ja 2 Lauri Hirvonen, versio 3 1947 Kameraseura edustaa Suomea UNICA:ssa 1952 Helsingin Kameraseurassa toimi ns. "kengänauhakerho",

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit

Etelä-Pohjanmaan Senioripoliisit Pöytäkirja: Tehty E-P Senioripoliisien kevätkokouksesta Aika: tiistai 15.4.2008 klo 11.00 Paikka: Seinäjoki ABC:n tilat Läsnä: 57 jäsentä, liite osanottajista ohessa. 1 Puheenjohtaja Veli-Jussi Pouttu

Lisätiedot

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg

Keski-Suomen vapaa-ajan kalastajapiirin pilkkimestaruus kilpailut Äänekoski, Mämmen SEO-asema 24.3.2013 Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg Kaloja sarjassa yhteensä 272,72 kg 1. Marko Pollari YKK Miehet yleinen YKK yleinen 2. 10723 2. Esko Naukkarinen IPK Miehet yleinen IPK yleinen 1. 10089 3. Pekka Korhonen YKK Miehet yleinen YKK yleinen

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU

ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA. Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU ITÄ-SUOMEN SOTILASLÄÄNIN RESERVILÄISTEN AMPUMAKILPAILU 6.9.2014 RISSALA Korjatut tulokset 12.9.2014 HENKILÖKOHTAINEN KILPAILU # Nimi Kerho Tulos 1 Tero Toivanen KUORES 1 184 2 Jari Pihlainen IISRES 1 182

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

A-mestaruus. B-mestaruus

A-mestaruus. B-mestaruus Porin Keilailuliitto Porin Keilahalli RKL:n keilailumestaruus henkilökohtaiset mestaruudet, miehet ja naiset, 6 sarjaa eu 12.04.2010-02.05.2010 Valvoja:RKM Pori (Porin Rakennusmestariyhdistys ry) A-mestaruus

Lisätiedot

TOIMINTAKERTOMUS 2005

TOIMINTAKERTOMUS 2005 TOIMINTAKERTOMUS 2005 YLEISTÄ Vuosi 2005 oli OuLVI:n 43. toimintavuosi. Vuoden aikana järjestetty toiminta oli edellisten vuosien mukaista.tapahtumissa keskityttiin laatuun ja panostettiin tapahtumaympäristöön

Lisätiedot

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos

LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos LÄHTÖ 1 TASOITUS SARJA 1 SARJA 2 SARJA 3 SARJA 4 SARJA 5 SARJA 6 yhteistulos Petri Mäki 19 203 202 233 156 212 171 1177 tulos + tas 222 221 252 175 231 190 1291 Helvi Mäkipää 11 141 176 213 191 191 183

Lisätiedot

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani

TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani TIKKAKISA Henkilökohtainen miehet AKT Kesäpäivät 2013, Kajaani Sijoitus Etunimi Sukunimi Joukkue Tulos 1 Seppo Lehtonen Jokilaakso 104 / 2 40 2 Kai Rimpineva Imatra 002 39 3 Matti Syvälä Tampere 005 36

Lisätiedot

TURUN KEMISTIKERHO RY

TURUN KEMISTIKERHO RY TURUN KEMISTIKERHO RY Vuosikertomus 2011 Yleistä Turun Kemistikerho ry on Turun alueella asuvien Suomalaisten Kemistien Seuran (SKS) jäsenten välinen yhdistys, joka emoseuransa tavoin pyrkii edistämään

Lisätiedot

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015

Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliitto r.y. Sivu 1 (6) Suomen Kirjailijaliiton palkinnot ja palkinnon saajat vuosina 1949-2015 Suomen Kirjailijaliiton tunnustuspalkinto Tunnustuspalkinto on annettu vuodesta 1949 lähtien

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki

Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 27.-28.1.1962, Myllykoski ja Ilmajoki Juniorien kr.room.painin SM-kilpailut, 21.-22.1.1961, Sodankylä ja Tainionkoski 1. Tom Rutqvist Kouvolan Painijat 2. Veli Haarala Ylivieskan Kuula 3. Taisto Aikio Lapin Veikot 1. Väinö Rantala Lapuan Virkiä

Lisätiedot

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta

AKSELI GALLEN-KALLELA PEKKA HALONEN. taidemaalari. taidemaalari. naimisissa, isä, kolme lasta (yksi kuoli lapsena) naimisissa, isä, kahdeksan lasta PEKKA HALONEN taidemaalari naimisissa, isä, kahdeksan lasta rakasti luontoa, tarkkaili lintuja, tarvitsi maaseudun rauhaa, kalasti työskenteli ateljeessa, suunnitteli ateljeekodin perheelleen herrasmies,

Lisätiedot

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5

Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 Kenguru Écolier (4. ja 5. luokka) sivu 1/5 3 pisteen tehtävät 1. Miettisen perhe syö 3 ateriaa päivässä. Kuinka monta ateriaa he syövät viikon aikana? A) 7 B) 18 C) 21 D) 28 E) 37 2. Aikuisten pääsylippu

Lisätiedot

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet

14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 14. - 15.3.1970 Lohja, Voimailijat / Seinäjoki, Paini-Miehet 1. Soini Kauppinen Suolahden Urho 2. Matti Laitinen Viipurin Voimailijat 3. Jaakko Piutunen Varkauden Urheilijat 1. Reino Salimäki Seinäjoen

Lisätiedot

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille!

Kouvolan VETREÄT VETERAANIT toivottavat lämmintä kesää kaikille! Kouvolan VETREÄT VETERAANIT Hyvät veteraani siskot ja -veljet Meillä on nyt oma napakat-palsta, johon voitte kirjoittaa mieleen tulevia toiveita ja ehdotuksia toimintaamme. Kirjoitukset voi jättää Rauskille.

Lisätiedot

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon!

Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Hanna palkintomatkalla Brysselissä - Juvenes Translatores EU-käännöskilpailun voitto Lyseoon! Jo vuodesta 2007 lähtien Euroopan Unionin Komissio on järjestänyt EU-maiden 17-vuotiaille lukiolaisille käännöskilpailun,

Lisätiedot

Melvin Jones Fellow't 107-K

Melvin Jones Fellow't 107-K Melvin Jones Fellow't 107-K NIMI KLUBI AHONEN Juhani AHONEN Seppo ANTTONEN Aimo AROLA Seppo ASIKAINEN Aarne AUTERE Seppo BERGQVIST ESKO BRANDT Ilpo HAAVISTO Seppo HAKULINEN Tuomo HALLIKAINEN Lauri HALLIKAINEN

Lisätiedot

Valittu Vertausluku nro

Valittu Vertausluku nro Valitut ja varamiehet vertausluvuittain Sivu 1 Valittu Järj Ehdokas Ryhmä Äänet Vertausluku nimi 1. 117 Kääriäinen, Seppo KESK 608 3506,000 VTT, kansanedustaja 2. 31 Eestilä, Markku KOK 276 1770,000 kansanedustaja,

Lisätiedot

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009

Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Yleinen laituripilkki Halkosaari 31.10.2009 Naiset Miehet 60 1. Mirja Huotilainen 146 1. Kyösti Härkönen 238 2. Marketta Mustonen 96 2. Ari Myller 207 3. Varpu Korhonen 26 3. Esko Huhtaniemi 189 4. Tuija

Lisätiedot

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 3 3/20.5.2015. JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1

HÄMEENLINNA-VANAJAN SEURAKUNTA Pöytäkirja Nro 3 3/20.5.2015. JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 JUMALANPALVELUS- JA MUSIIKKITYÖN JOHTOKUNTA Sivu 1 Kokousaika Keskiviikkona 20.5.2015 klo 15.00 16.30 Kokouspaikka Keskusseurakuntatalo, Rauhankatu 14, kolmannen kerroksen kokoushuone Läsnä Korhonen Erkki

Lisätiedot

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1

Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Pääsiäiscup Kajaani kilpailu 1 Kajaani, 25.03.2016 Yksilökilpailut M 1. Nousiainen Jarno 8 Pohjois-Karjala 290 (35:59) 284 (-5m/+3m) 552 (92) 1126 2. Repo Tuomas 11 Vieremän Eränkävijät 258 (41:15) 280

Lisätiedot

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen

Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Jo joutui armas aika ja suvi suloinen Kesäajan 2016 jumalanpalvelukset pyhäpäivisin Tuusniemen alueseurakunnassa Kesäajan tapahtumat Tuusniemen alueseurakunnassa kesä-syyskuu 2016 www.kuopionseurakunnat.fi

Lisätiedot

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015

UAY:n KESÄMESTARUUSKILPAILUT 2015 HOLLOLA, HÄLVÄLÄ 15. - 18.06.2015 18:36:26 Aikataulu 16.06. tiistai 10.00 12.00 14.00 16.00 18.00 20.00 50m Kivääri makuu SML-Hirvi 25m Pienoispistooli 50m Kivääri 3x20 ls Palvelupistooli Palvelukivääri

Lisätiedot

Taikinan kylän asukkaat

Taikinan kylän asukkaat Taikinan kylän asukkaat 197 Turtiainen Eino ja Liisa (kanttiini) 198 Turtiainen Mikko ja Väinö (veljekset, poikamiehiä) 199 (Vanha tupa) Turtiainen Salomon (Sakkeus) ja Ulla, Juho, Anton, Onni, jatoivo

Lisätiedot

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007

NUORET LAKIMIEHET RY UNGA JURISTER RF (NULA) PÖYTÄKIRJA 5/2007 HALLITUKSEN KOKOUS 20.6.2007 1(6) Aika 13.6.2007 Paikka Läsnä Asianajotoimisto Fredman & Månsson Mikko Salo, hallituksen puheenjohtaja Une Tyynilä, pääsihteeri Matti Hietanen, hallituksen jäsen Jan Hjelt, hallituksen jäsen Salla Korhonen,

Lisätiedot

KLUBIN SYYSKOKOUS 19.11.2015 UUDET JOHTOKUNNAN JÄSENET

KLUBIN SYYSKOKOUS 19.11.2015 UUDET JOHTOKUNNAN JÄSENET 1 Hyvä Klubin jäsen, Klubin viikkokirje 20.11.2015 on ilmestynyt http://www.klubi.biz/viikkokirje.html VUODEN KLUBITEKO Johtokunta voi harkintansa mukaan palkita vuosittain vuoden klubiteon tekijän. Palkinnon

Lisätiedot

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 -

KAUSIJULKAISU 2011-2012. Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011. 26. kausi. www.netikka.net/ruha.wolley. Ruha. Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - KAUSIJULKAISU 2011-2012 26. kausi www.netikka.net/ruha.wolley Lentopalloseura Ruha Wolley 1986-2011 Ruha Ruhan lentopalloilun päätukija - 1 - - 2 - Ruha Wolley ry Viime kausi päättyi hienosti kolmanteen

Lisätiedot

PERUSMERKKILAULUT. Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu

PERUSMERKKILAULUT. Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu PERUSMERKKILAULUT Korjaukset 1. 6. painokseen, osassa painoksista ne on voitu jo huomioida Tarkistetussa 7. painoksessa mainitut virheet on korjattu 5. Finlandia-hymni sivu 10, systeemi 5, tahdin 3 viimeinen

Lisätiedot

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53

Seurakuntaneuvosto Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Porin Teljän SN 9.11.2015 1 / 6 Porin Teljän seurakunta Pöytäkirja 9/2015 Seurakuntaneuvosto Aika ja paikka Maanantai 9.11.2015 klo 18.00 Esikoislestadiolaiset ry:n rukoushuone, Koivistonpuistikko 53 Huhtala,

Lisätiedot

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta.

1970-luku. Kansalliset Vihijärvellä. Heikki Sivill voitti pääsarjan. Äänekosken liikuntapuistosta valmistui mustavalkoinen opetuskartta. 1970-luku 1972 Sumiaisten Kunto järjesti Keski-Suomen viestin Syvälahden koululla. Radat suuntautuivat Vintilänvuoren suuntaan. Voittajaksi yöviestissä suunnisti Rajamäen Rykmentti joukkueella Matti Kovanen,

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus

PROFESSORILUENTO. Professori Johanna Niemi. Oikeustieteellinen tiedekunta. Prosessioikeus PROFESSORILUENTO Professori Johanna Niemi Prosessioikeus Oikeustieteellinen tiedekunta 16.4.2014 Professori Johanna Niemi pitää professoriluentonsa Turun akatemiatalon juhlasalissa 16. huhtikuuta 2014

Lisätiedot