KOTIVIESTI KOTIVIESTI

Transkriptio

1 KOTIVIESTI KOTIVIESTI Varkauden seurakuntalehti 7/ Joulun lahja Laps syntynyt on meille

2 2 KOTIVIESTI Varkauden ev.lut seurakunnan lehti Päätoimittaja Jarkko Piippo Pääkirjoitus Kirkkovuosi nyt Pelasta, auta Tämän lehden ilmestyessä on enää muutama päivä ensimmäiseen adventtisunnuntaihin. Alkaa kirkollisen kalenterin mukaan virallinen joulunodotus. Tuota joulunodotusta on saanut kokea lapsiperheessä jo jonkin aikaa. Marraskuusta alkaen kotiin tulleet lelumainokset on meilläkin löydetty, vaikka olen yrittänyt niitä parhaani mukaan lehtikoriin piilotella. Tuttavani, pienten lasten isä, sanoi ensimmäisten joululahjatoiveiden tulleen taaperoiltaan jo heti miten juhannuksen jälkeen. Joulua odottavan lapsen aika on todellakin pitkä. Tulevana sunnuntaina lauletaan läpi Suomen kirkkojen hoosianna-hymniä, virsikirjamme ensimmäistä virttä. Hoosianna tarkoittaa suomeksi pelasta, auta. Tuota hoosianna-huudahdusta alettiin jo varhain käyttää kuninkaille ja Jumalalle tarkoitettuna riemu- ja ylistyshuutona. Jeesuksen aikana kansa odotti vanhan testamentin profeettojen lupaamaa Israelin kansan pelastavaa uutta kuningasta eli messiasta. Kansan messiasodotus näkyi hyvin vahvana Jeesuksen ratsastaessa Jerusalemiin. Ensimmäisen adventtisunnuntain evankeliumiteksti Matteuksen mukaan kertoo: Jeesus istuutui aasin selkään. Ihmisiä oli hyvin paljon, ja he levittivät vaatteitaan tielle, toiset katkoivat puista oksia ja levittivät tielle niitä. Ja ihmisjoukko, joka kulki hänen edellään ja perässään, huusi Hoosianna, Daavidin Poika, Siunattu olkoon hän, joka tulee Herran nimessä! Hoosianna korkeuksissa! Kansa ei saanut Jeesus nasaretilaisesta, puusepän pojasta kauan odottamaansa maallista kuningasta, joka olisi lyönyt roomalaisten valloittajien miehitysvallan. Israelin kansa pettyi odotuksessaan, sillä Jeesus ei vastannut niitä toiveita, joita juutalaisen uskon mukainen messias edustaisi. Vain muutamia päiviä hoosianna-huutojen jälkeen pettynyt kansa olikin valmis ristiinnaulitsemaan vapahtajamme. Meidän ei tarvitse enää odottaa tai pettyä, sillä me tiedämme raamatun teksteistä, kuinka ristiinnaulittu ja ylösnoussut vapahtajamme Jeesus Kristus on todellinen ja elävä Jumalan poika. Hän vaikuttaa tänäkin päivänä miljoonien ihmisten elämässä. Siellä missä Kristuksen rakkaus saa vaikuttaa sydämissä, siellä pimeyden ja vihan sijaan on valoa ja iloa. Epätoivo ja murhe väistyvät meidän huutaessamme Jeesusta Kristusta elämämme valoksi. Me saamme itse kukin lähestyvän joulun kynnyksellä yhtyä hoosiannahymniin, kiitetty Daavidin poika, pelasta, auta. Pyynnön suhteen kannattaa kuitenkin olla varuillaan, sillä Kristus todellakin voi muuttaa elämämme suunnan ja antaa sydämiimme rauhan ja rakkauden. Siunattua joulunodotusta toivottaen Jarkko Piippo pastori Adventin aika Ketä juhlin ja odotan? Kuulin tarinan, joka sijoittuu monelle varkautelaiselle tuttuun Muusan kirjakauppaan. Saavumme vuosissa takaperin keskelle kiireisintä jouluhyörinää. Adventiksi kaunistettu kauppa kuhisee kirjoja ja tavaroita hypisteleviä ihmisiä, kaikki ovat etsimässä joululahjoja läheisilleen. Puodin silloinen omistaja Marja-Muusa Hämäläinen katsoo sinkoilevaa asiakasjoukkoa ja huomaa, ettei kohtaamisille ole hetkessä sijaa. Hiki virtaa pitkin poskia riisumattomien villapipojen alta ja kaulahuivien väleistä. Läps-läps! Läps! Yhtäkkiä vilinä väistyy hämmästyksen tieltä. Ihmiset pysähtyvät katsomaan kauppiasta, joka taputtaa käsiään huomion merkiksi. Ryhdikkäästi ja hymyillen Hämäläinen pyytää: Rakkaat ystävät! Ollaanpa yhdessä hetki hiljaa ja mietitään, minkä vuoksi joulua vietetään. Kauppaan laskeutuu lepo ja rauha. Sunnuntaina vietetään ensimmäistä adventtisunnuntaita. Kirkoissa kajahtaa hoosianna ja Jeesus ratsastaa Jerusalemiin aasintamman selässä. Rauhan kuningasta on helppo lähestyä, kun Hän näin lähestyy ensin meitä. Päivän virressä 2 muistutetaan: Hän saapuu riemusaatossaan ja sinut kruunaa armollaan. Nyt olkoon kiitos Jeesuksen, hän saapuu luokse syntisen. Jeesus, Vapahtajamme. Tänään, ensimmäisen adventtikynttilän sytyttämisen päivänä mielemme täyttyy iloisesta odotuksesta. Sinä, Herramme Jeesus, saavuit kerran kansasi luo nöyränä ja hiljaisena. Kiitos, että tahdot tänäänkin tulla jokaiseen kotiin ja sytyttää valosi talven pimeyteen. Tahdomme liittyä iloitsevaan joukkoon ja toivottaa sinut tervetulleeksi. Tule, rakas Jeesus. Elämän valo Tule elämän valo, aikaan pimeään, Tule elämän valo, mieleen synkimpään. Uudista, valmista, pese puhtaaksi, Sydän vahvista, pahaa vastusta. Mistä valo pimeään, mistä voima hyvyyden voittoon? Se on valmiina Kristuksessa, Hän on valo pimeään. Hän on apu pahuuden voittamiseen. Jeesus Kristus on Jumala, ylösnoussut Kuningas. Hänellä on valta ja voima pimeyden valtojen yli. Hän on Jumalan rakkauden syli. Hänelle kiitos ja kunnia, soikoon maassa ja taivaassa. Kerran tämän tunnustaa myös kaikki kansat maan, kun Jeesus Kristus saapuu kunniassaan. Tule Jeesus Kristus, elämän valo. Tule kunnian Kuningas. Pirkko Lind

3 KOTIVIESTI 3 Seurakunnan taloushallinto siirtyy Ouluun Varkauden seurakunta liittyy Kirkon palvelukeskuksen asiakkaaksi vuoden 2013 alussa. Toimintatapojen muutokset koskettavat niin työntekijöitä kuin yhteistyökumppaneita. Osa Varkauden seurakunnan taloushallinnon toiminnoista siirtyy Kirkon palvelukeskuksen eli Kipan hoidettavaksi alkaen. Muutos on osa laajempaa seurakuntauudistusta, jonka kirkolliskokous hyväksyi toukokuussa Lakiuudistuksen mukaan palvelukeskus tulee hoitamaan keskitetysti tietyt tehtävät seurakuntien, hiippakuntien ja kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta. Seurakuntatalous tulee puolestaan vastaamaan työnantajatehtävistä, rekrytoinnista, oman budjetin valmistelusta ja sisällöstä. Palvelukeskus on itsenäinen osa kirkkohallituksen organisaatiota. Sen päätoimipiste sijaitsee Oulussa ja muut toimipisteet perustetaan Lahteen, Kuopioon ja Porvooseen. Pilottiseurakunnat, joista suurimpana Oulun seurakuntayhtymä, ovat aloittaneet Kipassa syyskuun alusta. Varkauden seurakunta on mukana muutoksen ensimmäisessä aallossa yhdessä 21 muun seurakunnan kanssa. Seurakuntataloudet siirtyvät palvelukeskuksen asiakkaiksi vuosina Uudet laskutuskäytännöt Taloushallintojen siirtyminen Kipaan näkyy toimittajien ja yhteistyökumppaneiden arjessa esimerkiksi niin, että laskutus kiertää vuoden vaihteen jälkeen aina Oulun päätoimipisteen kautta. Varkaudessa ei avata eikä sieltä lähetetä tämän jälkeen enää yhtään laskua. Kaikkia seurakunnan toimittajia ja yhteistyökumppaneita Seurakunnan siirtyminen Kipan asiakkaaksi on jatkoa muille toimintatapojen muutoksille. Kuvassa seurakunnan viranhaltijoiden ja luottamusmiesten käsin kirjoitettu palkkalista vuodelta tullaan joulukuun alussa infoamaan uudesta toimintatavasta ja laskutusosoitteesta. Muutos ei koske muita työaloja, vaan seurakuntavirastossa palvellaan jatkossakin asiakkaita normaalisti esimerkiksi hauta-asioissa, virkatodistuksissa ja jäsenrekisteriasioissa, kertoo seurakunnan Kipaprojektin yhteyshenkilö Tiina Suomalainen. Seurakunnan sisällä sähköisen laskutuksen käyttöönotto koskettaa lähes jokaista työntekijää. Uusiin toimintatapoihin ohjeistetaan portaittain. Kipa on järjestänyt seurakuntien projektiyhteyshenkilöille kahdeksan koulutuspäivää Oulussa ja Kipan asiakaspalvelupäällikkö Anne Saloniemi on käynyt lokakuussa Varkaudessa kertomassa keskeisistä muutoksista seurakunnan työalajohtajille ja sihteeristölle. Tällä hetkellä käynnissä on tietojen siirtovaihe uuteen järjestelmään. Sen jälkeen koulutetaan henkilökuntaa tiimeittäin ja ennen joulua vielä yhteisesti, kertoo Suomalainen. Kulut kasvavat aluksi Kirkon palvelukeskuksen toiminta tähtää siihen, että seurakuntien taloushallinnon kulut pienentyisivät. Varkaudessa tilanne on kuitenkin päinvastainen. Esitimme kirkkohallitukselle ensin vaiheittaista siirtymistä Kipan jäseneksi, jolloin olisimme voineet hyödyntää henkilökunnan luontaista poistumista. Koska tämä ei ollut mahdollista, tulevat kokonaiskulut tässä vaiheessa nousemaan siitä huolimatta, että seurakuntavirastosta on jo vähennetty yksi henkilötyövuosi, kertoo hallintojohtaja Olli Siivola. Viimeisten laskelmien mukaan ensi vuoden palvelumaksun on arvioitu olevan euroa. Kärkijoukoissa oleminen yhdessä Heinäveden ja Joroisten seurakuntien kanssa antaa kuitenkin alueelle kokemusperäistä tietotaitoa palvelukeskukseen siirtymisestä. Tuota tietoa voimme hyödyntää mahdollisten seurakuntaliitosten suunnittelussa, summaa Siivola. Seurakuntien aikataulutoiveita Kipan jäseniksi siirtymisestä tiedusteltiin keväällä Varkauden seurakunnan kirkkoneuvosto ilmoitti halunsa olla mukana muutoksen ensimmäisessä aallossa minkä jälkeen kirkkohallitus ilmoitti, että liittymisajankohta on Nuorille rohkea rinnalla kulkija Lokakuun viimeisenä sunnuntaina pääkirkon messuun riitti menijöitä. Messun jälkeisessä juhlassa muistettiin vuoden aikana seurakunnasta lähteneitä työntekijöitä Leena Konttista, Lahja Moilasta, Eija Kettusta, Tuuli Korpisaloa ja Raakel Kovalaa. Nuoret varkautelaiset, Karita, Pauliina ja Kiia, olivat kuitenkin paikalla muusta syystä. Me haluttiin tulla yllätykseksi Johannalle kun tiedettiin, että se siunataan tänään nuorisotyönohjaajaksi. Johanna on sellanen todella pirtee ja mukava tyyppi, Johanna Rantalaan rippileirillä tai nuorten Ilpossa tutustuneet tytöt kertovat. Siunauspuheessa myös vs. kirkkoherra Jarkko Piippo muistutti, että Johanna Rantala valittiin tehtäväänsä yksimielisesti ja uutta työsarkaa voi käydä hahmottamaan rauhallisin mielin työtoverien tukemana. Sain itse olla valitsemassa sinua ja teit heti sellaisen ensivaikutelman, että oli helppo päättää, kenet haluamme tähän tehtävään. Soitin sinulle Ouluunkin, että tulethan varmasti, sinut on valittu virkaan. Nämä muutamat kuukaudet ovat osoittaneet, että sinussa olemme saaneet hyvän työntekijän tähän tärkeään työhön. Ja tehtävää riittää. Nuoret odottavat rohkeaa julistajaa, kuuntelijaa, rinnalla kulkijaa, tukea ja turvaa, joskus sielunhoitajaakin. He odottavat Johanna Rantalaa olemaan omalla paikallaan. Johanna kertoi messun jälkeen, että siunaustilanne vei ajatukset hetkeksi omaan konfirmaatioon ja sen aikaiseen pieneen jännityksen tunteeseen. Itse työ on kuitenkin vienyt nopeasti mukanaan, sillä Johanna saapui seurakuntaan kesän kynnyksellä suunnittelemaan ja toteuttamaan uutta leirikautta. Nyt omat tehtävät ovat jo ehtineet tulla tutuiksi ja intoa toiminnan kehittämiseen riittää. Seurakunnan uuden nuorisotyönohjaajan, Johanna Rantalan, siunasivat tehtäväänsä kasvatustyön johtokunnan puheenjohtaja Pauli Jumppainen, nuori Henna Luukkonen, vs. kirkkoherra Jarkko Piippo sekä kasvatustyön johtaja Timo Laakso.

4 4 KOTIVIESTI Seurakunta tukee unelmien toteuttamista Nuoret Eiffel-tornin juurella Viikon matka Ranskaan vaati sinkeää sitoutumista, mutta palkitsi unohtumattomilla kokemuksilla. Varkauden seurakunnan nuorten ryhmä käynnisti matkasuunnitelmansa tammikuussa Tavoitteena oli päästä porukalla Jerusalemiin, ja rahaa kerättiin mm. jouluaskarteluilla ja -paketoinneilla, mansikanpoiminnalla ja pullojen keräilyllä. Kun kasassa oli tarvittava summa rahaa, oli matkakohteeksi vaihtunut Pariisi Lähi-idän epävakaan tilanteen vuoksi. Pariisi kiehtoi ryhmää arkkitehtuurinsa, nähtävyyksiensä ja kulttuurin vuoksi. Kauan odotettu matka pääsi alkamaan viikon 32 koittaessa. Helsinki-Vantaalta Pariisin sykkeeseen Maanantaina ensimmäiset malttamattomat valuivat Helsinki-Vantaan lentokentälle jo illalla, ja aamuyöstä ryhmä oli kokonaisuudessaan paikalla. Osalle ryhmäläisistä lentomatka oli laatuaan ensimmäinen, joten elämys nro 1 koettiin hyvin aikaisessa vaiheessa matkaa. Pariisiin saavuttaessa ilma oli lämpöinen. Ensimmäisenä suunnattiin kohti majoituspaikkaa, joka oli kolmikerroksinen pieni ranskalainen omakotitalo rauhallisella asuma-alueella Pariisin laitamilla, Lozèren taajamassa. Asunto sijaitsi näppärästi aivan juna-aseman vieressä, joten sieltä tehtiin päivittäin matka Pariisin keskustaan. Vielä saman päivän aikana ehdittiin käydä Pariisin keskustassa Nôtre Damen liepeillä ihmettelemässä turistivilinää, aistimassa suurkaupungin tunnelmaa sekä koluamassa latinalaiskorttelin kojuja ja kauppoja. Kävellen kaupungin läpi Lauantai-iltapäivä kului Louvren taidemuseossa. Ryhmä oli etukäteen yhdessä valinnut kohteikseen antiikin kuvanveistokokoelmat ja maalaustaiteen ja ehti piipahtaa myös etnisten taiteiden kokoelmissa. Keskiviikkona noustiin ajoissa, sillä tavoitteena oli totuttautua Pariisin metrolla kulkemiseen ja nähdä samalla tunnettuja nähtävyyksiä. Taivas oli pilvetön, ja lämpötilan ryhdyttyä kohoamaan ei se sitten enää laskenutkaan, vaan saimme nauttia koko viikon ajan +30 asteen helteistä. Ensimmäisenä jonotettiin Notre Dameen ihastelemaan käsittämättömän suurta katedraalirakennusta täynnä upeita yksityiskohtia. Eiffel-tornin juurella pysähdyttiin hengähtämään, mutta torniin asti ei lähdetty kipuamaan, sillä turistien määrä oli käsittämätön. Osa ryhmästä kävi pulahtamassa lähistöllä sijainneen kaupunginteatterin suihkulähteessä satojen pariisilaisten kanssa. Suihkulähteessä pulikointi olisi muutoin saattanut olla laitonta, mutta nyt kyseessä oli erikoistapahtuma, jonka puitteissa järjestettiin kaikenmoisia rantaelämystempauksia keskelle suurkaupunkia. Iltapäivällä käytiin vielä tallustelemassa Pantheonin, St Michelin, Arc de Triomphen (riemukaari), Champs-Elysées n ja Moulin Rougen ympäristöissä. Päivän aikana käveltiin hirmuisesti, mutta koko porukka oli yhtä mieltä siitä että jalkaisin kaupungista saa aidomman kuvan kuin pelkästään maan alla viipottaen. Rukousten kirkko Yllätin itseni monesti, koska tiesin jopa joskus, millä metropysäkillä jäämme ja opin juttelemaan jotakin pientä ranskaksi. Torstaiaamuna ryhmä lähti kävelylle läpi Lozèren ihastuttavien puistopolkujen paikalliselle uimahallille. Elämyshän se oli sekin, ja jatkossa Varkauden Ilonpisara ilahduttanee ryhmäläisiä hygieniatasollaan. Iltapäivällä käytiin talsimassa ympäri Napoleonin perustamaa Père Lachaisen hautausmaata, josta kartan avulla löydettiin Frédéric Chopinin, Oscar Wilden ja Jim Morrisonin hautapaikat. Kuuluisuuksia on hautausmaalle haudattu useampiakin, ja hautapaikkoja voi jäljittää kartan avulla. Ryhmäläisissä ihastusta herättivät pitkät mukulakivikäytävät sekä lukuisat upeat muistomerkit. Illan suussa suunnattiin vielä kohti Montmartren taiteilijakukkulaa. Parisataa askelta ylöspäin, ja eteen avautui huikea näköala yli Pariisin. Huipulla sijaitseva Sacré Coeur sai turistimassoistaan huolimatta aikaan pyhyyden tuntua. Vaikka basilikassa virtaa jatkuva vierailijoiden massa, on sisäpuolella hätkähdyttävän hiljaista. Hauska kohtaaminen sattui tummaihoisen portinvartijan kanssa, joka tunnisti ryhmän skandinaaveiksi ja heittäytyi haastelemaan ruotsia. Lapsuuden taikaa Perjantaina ennakkosuunnitelmista poiketen ja muutaman hyvinkin onnekkaan sattumuksen johdosta ryhmä löysi itsensä Pariisin Disneylandista. Kyseinen suurensuuri huvipuisto on pariisilaisille perus vapaa-ajanviettopaikka, ja he käyvät siellä hengailemassa paljon useammin kuin meikäläiset Linnanmäellä. Tämä tuntui kummalliselta, sillä ihmismassojen määrä oli häkellyttävä ja joka paikkaan oli mielettömät jonot. Päivä olikin kokonaisuudessaan melkoinen arvomaailmantarkastelupiste. Ryhmä tiesi muutamia Disneylandissa kesätöissä olleita suomalaisia, ja yhdessä hämmästeltiin pitkää pinnaa vaativia työolosuhteita. Krääsäkauppojen määrä oli melkoinen ja kaikki oli turistihinnoiteltua hampurilaisaterioita myöten. Päivä tarjosi toki myös runsaasti ainutlaatuisia huippuelämyksiä, kun ryhmä pääsi seikkailemaan lapsuudesta tuttujen satujen keskelle, ja visuaalisesti puisto on kaikkine yksityiskohtineen vallan upea. Kadut kaupungin alla Lauantaina ensimmäinen etappi oli katakombien sisäänkäynti Denfert-Rochereaulla ja sitä edeltävä pitkä jonotus kuumassa helteessä. Kahden tunnin jonottelun jälkeen edessä oli ainutlaatuinen aikamatka 1700-luvulle. Reitti vei ensin sata askelta alaspäin, sitten läpi pitkien käytävien, kunnes vastassa oli käsittämätön näky. Ihmisten reisiluilla ja pääkalloilla vuorattuja tunneleita jatkui silmänkantamattomiin. Katakombeihin on haudattu miljoonia pariisilaisia, kun maan pinnalla kaupungin hautausmaat alkoivat täyttyä. Yleisölle avoinna oleva reitti on 2 km pitkä, mutta tunnelit kattavat Pariisin alla yli 300 km. Suunnistamaan tunneleissa pystyy kylttien avulla, joista näkee, mikä katu yläpuolella kulkee. Reitin varrelta löytyi infotauluja, jotka kertoivat katakombien vaiheista, ja joka puolella oli kiveen nakutettuja vanhoja raamatunlauseita. Tunnelma hiljaisen vaelluksen aikana oli yhtä aikaa pelottavan karmiva ja kiehtovan mystinen. Kostean nihkeän tunnelielämyksen jälkeen päivänvalo maan pinnalla tuntui mahtavalta. Viimeisen illan kunniaksi kämpälle suunnattiin ajoissa ja vietettiin yhdessä herkutteluhetki juustopöydän äärellä kulunutta viikkoa muistellen. Sunnuntai olikin sitten melkoinen matkustuspäivä. Herätyskello soi ja kuudelta oltiin jo reippaina töröttämässä junaasemalla. Väsyneen mutta onnellisen jengin astuessa Suomen kamaralle oli osalla vielä edessä matka Keski-Suomeen, mutta illan saapuessa oli jokainen ryhmäläinen ihan oman peiton alla

5 KOTIVIESTI 5 Jonna Tuovinen Kodikas majapaikka sai kiitosta ryhmäläisiltä. Matkassa mukana olivat Anna Puustinen, Liina Puustinen, Johanna Mättö, Sinttu Kauhanen, Seera Pöllänen, Saara Pöllänen ja ryhmänohjaaja Tuuli Korpisalo. ihmettelemässä taakse jäänyttä viikkoa. Kotonakin ihmetytti Reissu herätti paljon ihmettelyn ja kummastelun aiheita. Kadut olivat kovin siistejä ja roskia ihmeen vähän. Vesistöjen rannoilla on invalideille omat onkipaikat. Ranskalaisesta arkiravinnosta on vaikea saada kuituja. Kaupan hedelmätiski sijaitsee usein kadulla liikenteen vilinässä. Porukalla pohdiskeltiin aina aamujunassa edellistä päivää, kohokohtia ja miinuksia sekä mieleen jääneitä juttuja. Ihmismassojen määrä ja monikulttuurinen ympäristö oli monelle yllätys. Jokainen ryhmäläinen ylitti itsensä Upeat kirkkorakennukset, suihkulähteet ja asuntojen koristeelliset pariisilaisparvekkeet vetivät ryhmäläisten kameranlinssejä puoleensa kerta toisensa jälkeen, ja liikkuminen olikin toisinaan hieman hitaanpuoleista. Kesäinen Eiffel-torni pysäytti myös. kuitenkin lukuisia kertoja vieraan kielen lähtiessä sujumaan päivä päivältä yhä luontevammin. Reissulla koettiin myös arvomaailman ristiriitoja. Turismin järjettömyys tunki esiin varsinkin nähtävyyspaikoilla, joissa lukuisat kauppiaat tulivat iholle eiffeltorni-avaimenperiensä kanssa. Disneyland oli kulutushysteriaa pullollaan. Prinsessamekoissa ja kruunuissa kulkeneet pikkulapset järjestivät kohtauksia vanhemmilleen jos eivät saaneet haluamaansa tikkaria. Metrotunnelit taas olivat täynnä kerjäläisiä, jotka eri keinoin yrittivät saada rahaa. Monilla oli lapsia mukanaan herättämässä myötätuntoa, joillakin jopa pieniä vauvoja sylissään. Kerjäläiset aiheuttavat Pariisissa suuria ongelmia, varsinkin kun iso osa ei ole aivan rehellisin keinoin liikenteessä. Silti osa heistä on oikeasti köyhää väkeä ja yrittää hankkia elantonsa keinolla millä hyvänsä. Reissusta jäi jokaiselle ryhmäläiselle käteen paljon. Reippaalla asenteella ja avoimella mielellä pärjää pitkälle, ja kotimaan pieniä arkisia asioita arvostaa taas ihan uudella tavalla. Paljon tuli koettua ja nähtyä, mutta paljon jäi vielä myös näkemättä, ja osa ryhmäläisistä päättikin ryhtyä suunnittelemaan seuraavaa matkaansa Pariisin. Ryhmänohjaajan mielen herkisti yhden ryhmäläisen kommentti siitä, että kunpa itsekin osaisi suhtautua tuntemattomiin ihmisiin tavalla jolla meihin on täällä suhtauduttu. Se on paljon se. Tuuli Korpisalo Lystiä lasten synttäreillä Lokakuisena lauantaina kajahti pääkirkossa tuttu lastenlaulu Jos sul lysti on. Kirkkoon oli nimittäin kutsuttu kaikki tänä vuonna 4-vuotissynttäreitään viettävät lapset vanhempineen, sisaruksineen, isovanhempineen ja kummeineen. Ja lystiähän meillä kaikilla oli. Pieksämäkeläinen näyttelijäryhmä viihdytti kirkkokansaa musiikkinäytelmällä Eläinten päivällisteatteri. Esiripun takaa ilmestyi monenmoista eläintä ja lopuksi esille tuotiin myös syntymäpäiväkakku. Tyhjin käsin ei tarvinnut syntymäpäiväsankareiden lähteä kirkosta tänäkään vuonna, sillä seurakunta muisti heitä antamalla oman, lapsille suunnatun Raamatun. Myös tällä tavoin seurakunta haluaa olla tukemassa vanhempia lapsen kristillisessä kasvatuksessa. Kasvatus PYHÄKOULU vielä su ja 9.12 Kangasl. ja Käpyk. LASTEN JOULUKIRKOT KLO 9.30 ti Rauhanyhdistyksen toimitalo ke Könönp. srk-talo pe Kuoppak. työkesk. LASTEN KAUNEIMMAT JOULULAULUT pääkirkossa ma klo 18. PÄIVÄKERHOJEN, PERHE- KERHOJEN ja MUSKARIN säännöllinen kerhotoiminta loppuu viikolla 50. Vapaita päiväkerhopaikkoja voi tiedustella p Uusi toimintavuosi 2013 käynnistyy viikolla 2. PYHÄKOULU su 6.1. klo 12 messun yhteydessä Kangasl. kirkossa, su klo 16 Käpyk. ja Könönp. srk-kodilla. Söndagsskolan neljä kertaa kevätkaudella. Tervetuloa uudet ja vanhat pyhäkoululaiset, 3-vuotiaista koululaisiin, aikuisen kanssa tai yksin! Kysy lisää p VAUVAKIRKKO Tuttikansan oma jumalanpalvelus kutsuu pääkirkkoon su klo 16. Kakkua ja muita pöydän herkkuja päästiin maistelemaan ilmapalloilla ja serpentiineillä koristeltuun seurakuntasaliin. Iloinen puheen pulputus ja lystikäs meno täytti koko tilan. Miten tärkeitä juhlahetket ovatkaan arjen keskellä! Ilo ja kiitollisuus meidän perheen 4-vuotiaasta täyttivät varmasti jokaisen aikuisen mielen ja sydämen. Ensi vuonna uudet 4-vuotiaat saavat kutsun tulla yhteisille synttäreille. Mitähän mukavaa silloin tapahtuu? Ensi vuoden juhlia odotellessa seurakunta kutsuu lapsia ja perheitä osallistumaan monenmoiseen toimintaan ja erilaisiin tapahtumiin. Kohtaamisiin niin arjessa kuin juhlassa. Taivaan Isän siunaamaa adventin aikaa. Leila Martikainen-Paatsola lastenohjaaja NUORTEN PUUROJUHLA Kuoppak. työkesk. la klo Sinulle Nuori! Luvassa hilpeää ohjelmaa ja hiljentymistä Joulun sanoman äärellä. Ilm. pe mennessä. NUORTEN UUDENVUODENLEIRI Tahkolla Vaihdetaan vuotta hyvässä seurassa Tahkolla! Voit myös itse vaikuttaa ohjelmaan. Tarkista osallistumismaksu srk:n verkkosivuilta. Ilm välisenä aikana. Mukaan mahtuu ensimmäiset 8 ilmoittautunutta! Ilmoittautumiset ovat sitovia! Lisätietoja Johanna Rantala p , johanna.rantala@evl.fi. Syksyn viimeiset tapaamiset: nuortenilta la / Ilpo to ja nuorten aikuisten kokoontuminen to Kevätkausi käynnistyy viikolla 3 ja Kappelin kerhot viikolla 2. Ilmoittautumiset: tulen.mukaan@evl.fi

6 6 KOTIVIESTI Saara ja Kyösti Kinnunen viihtyvät kodissaan Savonmäellä. Pariskunta kestitsee mieluusti myös vieraita, eikä kylästä pääse istahtamatta hetkeksi kahvipöytään. Paljon aihetta kiitokseen Saara ja Kyösti Kinnunen ovat kokeneet talvi- ja jatkosodan, oman elämänsä myllerrykset sekä Varkauden muutokset vuodesta 1935 saakka. Päällimmäisenä mielessä on levollinen kiitos: Kaikki on tässä hyvin. Saara Kinnunen, silloinen Koivistoinen, oli 4-vuotias, kun hänen ukkinsa rupesi rakentamaan sirpalesuojaa mäenkumpareelle lähimetsään. Talvisota oli syttynyt. Varkaus kiinnosti pommittajia; olihan täällä tehtaat ja sillat, joiden kautta omat joukot pääsivät kulkemaan aina Joensuuhun saakka. Vaikka täysosumaa ei koskaan tullut, soitti hälytyssireeni usein lapset ja aikuiset metsäkuopan suojaan. Se talvi jäi mieleen erittäin kylmänä. Samaan aikaan Leppävirralla Kyösti Kinnunen eli pienen pojan elämää perheensä kanssa. Sota ei syöksynyt ihmisten arkeen yhtä rajusti maalla, vaan moni tuli päinvastoin sitä pakoon Leppävirralle Helsingistä saakka. Näkyi sota-aika toki kaikessa koulunkäynnistä syömiseen ja työvalmiudesta rahan käyttöön. Pienet sormet keräsivät koulun ruokalaan metsistä marjat, pelloilta perunat ja tiloilta tähkät. Aamupäivä saattoi kulua sujuvasti metsätöissä ja kello kolmen aikaan kutsui koulutie. Jokaisen vanhemman toive on, että lapsilla olisi helpompi tie kuin itsellä on ollut, toteaa Kyösti vakavana. Tämän periaatteen mukaan Kinnuset ovat arkeaan rakentaneet. Sotakorvauksia ja puukenkiä Saara oli 14-vuotias, kun hän otti koululaukkunsa ja kulki koulun jälkeen Repokankaan Työnvoimaan siivoamaan. Pyörää teki mieli niin kovasti, että myymälänhoitajan tarjoukseen oli pakko tarttua. Vuotta aiemmin Koivistoisen perhettä oli kohdannut suuri suru. Perheen isä kuoli, ja Saara alkoi tukea äitiään kahden nuoremman sisaruksen huolehtimisesta. Kaikesta oli tapana nipistää, eikä lainaa saanut niin vain pankista pyytämällä. Itse asiassa valtio oli kansalle velkaa: vuonna 1946 kansalaiskukkaroiden setelit puolitettiin surutta, ja toinen puoli ostovoimasta luvattiin palauttaa aikojen muuttuessa paremmiksi. Kaikesta oli puutetta. Ystävättäreni lähti tulliliiton juhlille Helsinkiin paperinaruista tehdyillä kengillä ja hattu päässä. Äidiltään saamansa viitosen hän sujautti talteen kenkään. Ylöspitoraha huuhtoutui kuitenkin pääkaupungin kaduille ja sade piiskasi hatun puna-valkovärit pitkin kasvoja ja puseroa, Saara muistelee. Sotakorvaukset kuitenkin maksettiin, ainoana kaikista maista, toteaa Kyösti. Niin pitkään kovaa aikaa ja sen jälkeen valtava kehitys. Mistä tähän kaikkeen saatiin voima ja puhti? Koulusta kenties? Koulukurista työvoimaksi Sekä Saara että Kyösti aloittivat koulutaipaleensa 6-vuotiaina. Alkuvuodesta 1935 syntyneet koululaiset suhtautuivat kuitenkin uuteen elämänvaiheeseensa eri tavoin. Kaksi viikkoa Ruokojärven kansakoulussa riittivät Saaralle, sitten tuli koti-ikävä. Kyösti porskutti puolestaan Riihirannalla vuotta vanhempien joukossa vailla huolen häivää. Kuritta koulussa ei kasvanut kukaan, sillä vanhempien ihmisten kunnioitus kuului arkeen kotonakin. Opettajalle ei pullikoitu, ja aamuisin tarkistettiin kynnenaluset ja esiliinataskun puhdas nenäliina. Ei meistä kukaan ajatellut, että opettajat olisivat olleet mitenkään ankaria. Kuriin oli totuttu, Saara kertoo. Työuransa Saara aloitti seurakunnan veronkantajana. Ihmiset kävivät maksamassa kirkollisveronsa seurakunnan taloustoimistossa Kissakoskenkadulla, usein jonoksi asti. Vuonna 1961 verot alettiin pidättää suoraan palkasta, ja Saara siirtyi sairaalaan kassanhoitajaksi vastuunaan myös palkanlaskenta. Työlleen omistautunut nainen lopetti uransa toimistopäällikkönä. Kosmoskynällä aloitin ja tietokoneeseen lopetin. Väliin mahtuivat kalkeeripaperit, spriimonistuskoneet ja Remingtonkirjoituskoneet. Kauas on tultu ajoista, kun ruskeaan kirjekuoreen kirjoitettiin Kustaa Sarsa ja ladottiin sinne seteleitä kirkkoherran kuukauden palkan verran, Saara nauraa. Toimistotarvikkeissa oltiin erityisen tarkkoja. Käytetyt kirjekuoret käännettiin ja lähetettiin uudelleen. Pitsaa ja pipareita Kyösti tottui urallaan siihen, että soitto työkeikalle saattoi yllättää kesken jouluaterian tai syntymäpäivien vieton. Kieltäytyminen ei tullut kuuloonkaan, sillä kuorma-autoyrittäjänä jokainen kontakti vei perhettä eteenpäin. 37 vuotta työssä, jota tehtiin vuorokaudet läpeensä opetti sitoutumaan. Välillä keikkaa ei juurikaan ollut, mutta silloinkin saattoi maksaa lainaa. Kyllä suurimmat haasteet ovat tulleet elämäämme työn kautta. Minäkin jouduin näyttämään työlläni, että osaan ja etenen. Hirvittävän vähän minulla on harrastuksia. En kulje seuroissa, en virkkaa enkä ompele verhoja tai suoria housunlahkeita lukuun ottamatta. Elämä on mennyt paljon arkiseen pyörittämiseen, kertoo Saara. Toimeliaisuus työssä ei ole kuitenkaan estänyt pariskuntaa auttamasta muita. Saara siirtyi eläkkeelle 43 työvuoden jälkeen ja toimi ensin pyhäkoulutyössä. Kinnuset olivat mukana myös nuorille joka toinen viikko järjestetyissä perjantai-illoissa. Me vapaaehtoiset paistoimme pitsoja, pipareita ja teimme lukemattoman määrän voileipiä. Nuoret ottivat illat omikseen ja paikalle tuli kävijöitä oven täydeltä. Useasti nuoret kutsuivat minua Saara-mummoksi, Saara muistelee. Periaatteemme oli, että kadulta saa tulla kunnossa kuin kunnossa. Tarkoituksena oli kohdata kadulla viikonloppuna liikkuvat nuoret. Sisällä soi gospel-musiikki ja vietimme yhdessä aikaa, pelailimme. Ruokaa sai syödä niin paljon kuin jaksoi ja joillekin se taisi olla päivän ensimmäinen ateria, Kyösti lisää. Työ oli pariskunnan mielestä tärkeää sinapin siemenen kylvämistä Varkauden seurakunnalta. Illat päätettiin aina Pekkapapin iltarukoukseen. Vuodesta 1995 Kinnusten koti on ollut avoin myös raamattupiirille, joka toimii muutaman vuoden tauon jälleen taas elinvoimaisena. Kyösti kulkee lisäksi Pekka Päivärinnan piireissä Puurtilassa.

7 KOTIVIESTI 7 Tyyntä myrskyä Rakkaus perheeseen ja sukuun on alkanut jo Saaran ja Kyöstin lapsuudesta. Saara asui Repokankaalla vanhempiensa ja kahden sisaruksensa kanssa äitinsä kotitalossa. Äidin kahdeksalla sisaruksella oli talot aivan lähellä, joten piiloset, hipat ja näytelmät luonnistuivat serkusten kesken. Kyöstin elämään kuuluivat hiihdot ja urheilut muissa muodoissaan. Perhe on edelleen Kinnusille numero yksi. Kaksi lasta ja viisi lastenlasta ovat aina tervetulleita kylään ja monenmoisia retkiä mahtuu menneisyyteenkin. Yhdessä on koettu rakovalkeat, Lappi ja yöt taivasalla. Joskus joku lapsenlapsista saattaa soittaa, että Tuletko, ukki, moottorisahan kanssa?, kertoo Kyösti ylpeyttä äänessään. Jälkipolvea ei kuitenkaan olisi, elleivät Saara ja Kyösti olisi tavanneet vuonna 1954 Kämärin lavatansseissa. Voisin kuvata liittoamme laulun sanoin: Tyyntä myrskyä matkalla sen... Kaksi kun lähtee yhteen ei voi katsoa eteenpäin vain ruusunpunaisin silmälasein. Tärkeintä on anteeksianto ja toisen kuunteleminen. Emme ole parisuhdeasioissa neuvoneet lapsia tai lapsenlapsiakaan. Taivaan Isähän se ohjailee, ja oppimestarit on sitten erikseen. Jokainen elää tavallaan, Saara toteaa. Onni vanheta yhdessä Elettyjen 77-vuoden aikana on tullut koettua paljon, eikä suuria toiveita enää tarvitse elämälle esittää. Jos saisi säilyttää olemassa olevan terveyden ja lastenlapsilla menisi kaikki mallikkaasti. Että saisi vanheta yhdessä. Pieniä suuria arjen asioita. Silloin on elämässä asiat hyvin, kun vaateet eivät kasva kovin suuriksi ja osaa olla tyytyväinen siihen, mitä on, toteaa Saara. Niin paljosta voi olla kiitollinen. Salla Suomalainen Laps syntynyt on meille! Meidän joulumme Kinnusille joulu on perheen juhla. Lastenlapsista nuorin on jo 22-vuotias, mutta kaikki ovat edelleen sitä mieltä, ettei joulu ole joulu ollenkaan, ellei sitä pääse viettämään mummolassa. Parhaana aattoiltana pöydän ympärille kokoontuu 16 hengen kokoonpano, eikä pöydästä silloin puutu mitään. Joulun tuoksun tekevät laatikot, piparit ja muut jouluherkut. Teen itse kaiken, sillä tykkään laittaa pöydän koreaksi rakkaille ja ilahduttaa heitä hyvällä ruualla, Saara kertoo. Paketteja ei enää monia osteta, mutta jokunen kuitenkin. Saara sen aina aloittaa ja minä käyn sen verran tutkimassa varastoja, että osaan itsekin jotain hankkia, Kyösti naureskelee. Jokunen vuosi sitten kännykän käytöstä kieltäytynyt Saara sai syödä sanansa, kun paketti alkoi kuusen alla yhtäkkiä soida. Mieleen on jäänyt myös lapsuudessa saatu mustatukkainen nukke, joka osasi laittaa silmät kiinni. Tärkeintä joulussa ovat kuitenkin läheiset ihmiset ja Jeesuksen syntymän juhlistaminen. Joulu 1971 on jäänyt erityisenä Kinnusten mieleen. Valmistelut olivat Savonmäessä jo pitkällä, kun ruotsalaiset uutiset kertoivat, että Heinolassa oli sattunut paha autokolari, jossa kuoli kaksi aikuista ja loukkaantui kaksi lasta. Puhelinsoitto varmisti, että kyseessä oli Helsingin-serkku Timo, jonka kanssa Saara oli käynyt koulua. Monesti aatto oli myös valmisteltava nopeasti, sillä vuoteen 1968 saakka jouluaatto laskettiin työpäiväksi, joka saattoi päättyä kello 13. Lapsuudessa jouluja vietettiin niin kotona kuin koulussa, jossa ohjelmaan kuuluivat oleellisesti joulukuvaelma, hengelliset joululaulut ja laululeikit. Nelivuotiaana minut pistettiin rekeen ja mummo sanoi, että nyt lähdetään joulukirkkoon! Siellä pari hevosta jolkottivat jääteitä pitkin kirkkoon, jossa oli meidän poikien osalta aika villi meno, muistelee Kyösti serkusten touhuja. Saara muistelee, että lapsuuden joulut olivat melko vaatimattomia. Joku pikkupaketti saattoi olla, mutta se siitä. Muistot ovat kuitenkin lämpimät. Ei joulu ole kuitenkaan kovin paljon lapsuudesta muuttunut, sillä sanoma on säilynyt samana, toteaa Saara. Sukupolvia tulee ja menee, mutta kristikunnan yhteinen juhla säilyy. Saara Kinnusen albumi Kuva seurakunnan kirkkoherranviraston ja taloustoimiston henkilökunnan joulujuhlasta vuodelta Kuvassa vasemmalta Saima Larinoja, Linda Hynönen, Olavi Mäkinen ja Saara Kinnunen. Jouluajan tilaisuudet jouluaatosta loppiaiseen Jouluaattona Aattohartaus Kangasl. palvelukesk. klo 13.30; Kari Iivarinen, Tapio Rekola Joulurauhan julistus Ahlströminkadulla Ruukin Majakasta klo 14; Jarkko Piippo Aattohartaus Kangasl. kirkossa klo 15; Kari Iivarinen, Tapio Rekola Armas Maasalon jouluvesper Kuoppak. työkesk. klo 15; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli Aattohartaus Luttilan kappelissa klo 15; Arja Päivärinta, Mari Leppänen Aattohartaus Pirttiniemen hautausmaalla klo 15; Pekka Päivärinta Perhekirkko pääkirkossa klo 16; Merja Saarijoutsi, Mari Leppänen Aattohartaus Könönp. srk-talolla klo 16; Göran Ekroth, Luukas Häkli Jouluyön messu pääkirkossa klo 23; Jarkko Piippo, Luukas Häkli Kauneimmat joululaulut -yhteislaulutilaisuudet Käpykankaan palvelukeskuksen juhlasalissa su klo 13.30; Merja Saarijoutsi, Sirkka Häkli Könönpellon srk-talolla su klo 15. Könönp. lähetyspiiri ja pienryhmä Lappuset järjestävät tilaisuuden yhteyteen joulukahvit klo 14, kahviraha annetaan lähetykselle; Niina Lehmusoksa, Mari Leppänen, Könönp. lauluryhmä. Vattuvuoren palvelukeskuksella ma klo 14; Jarkko Piippo, Mari Leppänen. Toukolan maa- ja kotitalousseuran talolla pe klo 18; Niina Lehmusoksa, Luukas Häkli; joulupuuroja torttutarjoilu. Kuoppakankaan työkeskuksella su Joulupäivänä Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 8; Merja Saarijoutsi, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro Sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 8; Arja Päivärinta, Tapio Rekola Tapaninpäivänä Messu pääkirkossa klo 10; Göran Ekroth, Mari Leppänen Messu Kuoppak. työkesk. klo 12; Kari Iivarinen, Tapio Rekola Uudenvuodenpäivänä Messu pääkirkossa klo 10 Loppiaisena Messu pääkirkossa klo 10 Messu Toukolan maa- ja kotitalousseuran talolla klo 13 Kahvikonsertti Kuoppak. työkesk. klo 14; Mari Leppänen ja Laalajat klo 16; Pekka Päivärinta, Sirkka Häkli, Varkauden srk-kuoro. Lasten kauneimmat joululaulut pääkirkossa ma klo 18; Jarkko Piippo, Mari Leppänen, lapsikuoro Pisarat. Harjurannan kylätuvalla ke klo 18; Kari Iivarinen ja Tapio Rekola; joulupuuro. Pääkirkossa su klo 18; Merja Saarijoutsi, Tapio Rekola. Kangaslammin kirkossa su klo 18; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli; mehu- ja piparitarjoilu. Kahvikonsertti Kuoppak. työkesk. su klo 14; Mari Leppänen ja Laalajat. De vackraste julsångerna - Ruotsinkieliset kauneimmat joululaulut pääkirkossa to klo 18; ruotsalaisen koulun oppilaat esittävät Luciakulkueen tilaisuuden aluksi; Göran Ekroth, Sirkka Häkli. Giv mig ej glans, ej guld, ej prakt i signad juletid. Giv mig Guds ära, änglavakt och över jorden frid.

8 8 KOTIVIESTI Yhteistä muistelua pöydän äärellä. Riemuvoitto! Nuoret miehet ja ikäihmiset kohtasivat Kuoppakankaan kahvitilaisuudessa. Kyllä miehiäkin jännittää, kun tilanne sitä vaatii. Petterit Ketola ja Tarvainen, Petri Immonen, Ville Laitinen ja Samuli Ketola ovat tiukan paikan edessä; kohta alkaa vanhusten viikon päätapahtuma Yhdessä vahvempia. Nuorisotyönohjaaja Tarja Natunen pohjustaa ylpeänä, että nuoret miehet ovat pohtineet tapahtuman kulkua useissa palavereissa. Kaikki onkin viimeisen päälle. Elli Tiaisen ja Pirjo Intken tuoreet pullat tuoksuvat jo kahvipöydässä ja punaiset kirjat odottavat päätymistä laulukäyttöön. Halusimme järjestää tämän tilanteen juuri vanhuksille, sillä meille nuorille menoa riittää muutenkin enemmän. Moni ikäihminen voi kokea itsensä yksinäiseksi ja tällaiset asiat voivat piristää, kertoo Petri Immonen tapahtuman syntyhistoriasta. Miehillä oli päävastuu Kuoppakankaalla järjestetyn tilaisuuden suunnittelusta ja toteuttamisesta. Muistot yhdistävät sukupolvia Vanhusten odotukset ovat korkealla ennen ohjelman alkamista. Sinikka Lipsanen epäilee, että nuoret laittavat heidät leikkimään tai tekemään jotain yhdessä. Mieleen muistui Aleksis Kiven päivän tilaisuus, jossa laulettiin kirjailijan kauniita runoja ja muisteltiin Seitsemän veljeksen nimiä ja luonteita. Monella vanhuksella ei ole ketään, kuka kävisi tai soittaisi. Tällaiset tilaisuudet ovat oiva tapa päästä liikkeelle omasta kodista, vaikka monista voi olla vaikea lähteä, Lipsanen pohtii. Kuoppakankaalle päätyneet ikäihmiset ovat iloisia iltapäivän piristyksestä. Nuoret miehet vaikuttavat pirteydellään ja palvelualttiudellaan, kahvitkin kuljetetaan kullekin pöytään. Yhdessä lauletaan djembe-rumpujen säestyksellä ja muistellaan elämän historiaa korttien avulla. Kuka kertoo kesämökkimuistoistaan, kuka vaellusrippileiristään Rukalla. Minä valitsin syksykuvan paljaasta puusta. Meitä riisutaan samalla viisiin kuin tätä puuta, mutta keväällä meihinkin puhkeaa vielä uutta ja mielikin on valoisampi, kertoo yksi vanhemmista osallistujista. Viisivuotiaana lähdin verkon soutajaksi isän kanssa, ja äiti on kertonut myöhemmin, että saimme saaliiksi sata lahnaa. Leppävirta-laivalla matkasimme sitten Savonlinnaan viemään niitä torille, jatkaa toinen. Tästä kortista muistuu mieleen lapsuus maalla, jossa sudet ja ketut välillä varastivat kanojamme. Naapuri tuli aina sanomaan, että kylläpä tuli iloinen kettu teidän suunnasta, naureskelee eräs nuorista miehistä. Keskustelu sen paljastaa: Tässä porukassa löytyy enemmän yhtäläisyyksiä kuin eroja. Kuvassa hiippakuntavaltuuston jäsenet koossa. Alarivissä hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja Marja-Muusa Hämäläinen Varkaudesta, puheenjohtaja Matti Ketonen sekä piispa Jari Jolkkonen. 2. rivi vas. Veikko Väisänen, Hanna Lehto, Pekka Niiranen, Marjatta Pulkkinen, Eevi Väistö, Tiina Reinikainen, Marja-Sisko Aalto, Teppo Ritari 3. rivi vas. Ilpo Rannankari, Markku Huttunen, Timo Hurskainen, Maija Räihä, Leena Kokkonen ylin rivi vas. Sakari Yrjänä, Yrjö Sorvari, Tuija Alatalo, Hannu Tervonen, Mika Riikonen Kaija Pyykönen Hiippakuntavaltuuston raikas tervehdys Hiippakuntavaltuusto kokoontui ensimmäisen kerran toukokuussa. Piispa Jari Jolkkonen kaipasi avaussanoissaan valtuuston työlle raikasta virtaa, reipasta vauhtia ja yhteistä suuntaa vastalääkkeenä kyynisyydelle ja fatalismille. Piispan puheista innostuneena hiippakuntavaltuusto määritteli toimintakautensa vision: Hengellisyys on tarkoitettu sovitettavaksi kaikkeen elämässä Kristittyjen tulee elää tässä ajassa eikä paeta tästä maailmasta Kristittyjen kutsu ja velvoite on elää armon ja toivon lähettiläinä Tältä pohjalta hiippakuntavaltuusto pyrkii toimintakaudellaan tekemään töitä.

9 KOTIVIESTI 9 Yhdessä... maailmassa Kuoppakankaan työkeskukseen pystytetty peliluola tempaisi Varkauden koululaisia lähetystyön maailmaan lokakuun lopulla. Suomen Lähetysseuran Yhdessä maailmassa niminen kansainvälisyyskasvatuspeli konkretisoi, miten monin tavoin yhden maan oloja voi parantaa. Kaikki keskittyy neljän perusasian ympärille: on vesi, koulutus, ihmisoikeudet ja ruoka. Ensin kerätään tietoa ja rahaa, ja sitten päästään ostopuuhiin, tiivistää pelin luonteen diakonissa Leena Helle. Yhteisen kassan rahoja voi käyttää henkilöihin, rakennuksiin ja hankkeisiin. Yleensä nuoret tarttuvat ensimmäisenä läppäriin ja sitten vessaan, kertoo Leenan työparina peliä esitellyt pastori Tarja Säynevirta. Pelin viimeisessä vaiheessa pohditaan kuitenkin yhdessä, miten kuvitteellista kylää rakennetaan kehityskohteet huomioon ottaen. Kalastajakylään saattaa kohota vedenpuhdistamo, suurkaupunki saa korkeakoulun ja sodan runtelemille alueille panostetaan monin eri tavoin. Helle ja Säynevirta kiersivät kuukauden ajan Kuopion hiippakunnassa pelauttamassa vuonna 2008 valmistunutta aktivoivaa peliä. Sen jälkeen Suomen Lähetysseuran peli on jatkanut matkaansa muissa Suomen hiippakunnissa. Kuinka sinä sijoittaisit pelimerkkisi laudalle? Antaminen on asenne Naiset ovat itsekin toimineet lähetteinä: Leena perheineen Thaimaan Bangkokissa ja Tarja Israelissa sekä Thaimaassa. Muun muassa AIDS-projektissa työskennellyt Leena osaa korjata nuorten käsityksiä siitä, että AIDS on vain köyhien vitsaus. Käymme myös läpi, miksi pelipöytä tuntuu toisessa kohdin tupaten täydeltä ja jonnekin ei ole rakennettu mitään, kertoo Tarja. Moneen kysymykseen käy vastaukseksi Elämä on, sillä apua ei pysty antamaan kaikkialle tasapuolisesti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että kannattaa passivoitua ja jäädä ihmettelemään, meneekö antamani kolikko varmasti perille vai ei. Tarja viittaa Suomen Lähetysseuran perustamisvuoteen 1859, jolloin maassa koettiin suurta nälänhätää. Apua haluttiin antaa, vaikka oltiin itse tiukilla. Itä-Suomi johtaa edelleen monia keräystilastoja, kuten Yhteisvastuuta, vaikka on Suomen köyhintä aluetta. Niillä, joilla leipä on tiukassa, on usein sydän leveällä. Kyse on ennen kaikkea asenteesta, muistuttaa Tarja.... vanheten Kangaslammin palvelukeskus on asukkaidensa koti. Vierailijat ja virikkeet tuovat iloa arkeen. Mun kanteleeni kauniimmin, Täällä pohjantähden alla, Levolle lasken Luojani... Kangaslammin palvelukeskuksessa äänet yhtyvät tuttujen laulujen melodioihin. Menossa on kahden kuukauden välein järjestettävä yhteislaulutilaisuus, jota vetävät vuorokerroin Sirkka Löthman ja Anna-Liisa Räisänen sekä Orvokki Räsänen ja Riitta Loikkanen. Tällä kertaa Riitta on paikalla yksin ja tervehtii palvelukeskuksen asukkaita kuin perhettään. Joku haluaa nähdä, kuinka hänen lapsenlapsensa ovat kasvaneet sitten viime näkemän, toinen esittää oman laulutoiveensa jo ennakkoon. Olen tehnyt elämäntyöni vanhusten parissa, ja täältäkin tunnen kaikki. Laulatus lähti Ellen Väntin ehdotuksesta, ja sen lisäksi olen kerännyt kasaan ulkoilutusporukan. Minulla on myös ystäviä ystäväpalvelun kautta. Enemmän tässä on hommaa kuin töitä tehdessä, mutta tykkään tästä ihan hirveästi, Riitta nauraa. Pilkettä silmäkulmassa Palveluasumisen esimies Kirsi Rintala iloitsee kaikesta toiminnasta, joka tuo asukkaille iloa arkeen. Vanhustenviikolla toimintaa riittikin joka päivälle: Yhteinen lauluhetki kokoaa asukkaita yhteen. maanantaina leivottiin, tiistaina saatiin koululaiset laulamaan rempseitä lauluja, keskiviikkona vietettiin vanhainkotitoiminnan 80-vuotisjuhlaa, torstaina ulkoiltiin ja perjantaita ilahduttivat huuliharpistit. Joka päivä on meille vanhustenpäivä. Asukkaat ovat tottuneet hoitajiin ja heidän välillään on pilkettä silmäkulmassa. Elämme asukkaiden kanssa iloissa ja suruissa, Kirsi kertoo. Jos intoa vapaaehtoisuuteen löytyy, kannustaa Kirsi ottamaan yhteyttä. Jo kymmenen tai viidentoista minuutin tuokiot virkistävät asukkaiden arkea. Hoitoalalla puhutaan yleisesti kiireestä, mutta Kirsi Rintalan mielestä hoitajien tehtävänä on elää hetkessä ja toimia kiireen jarruna. Jos vanhan ajan musiikki saa tanssijalan vipattamaan, voi hoitaja viettää hetken lavatanssitunnelmissa. Henkilökunnan esimerkki voi myös hyvin rauhoittaa asukkaiden iltatoimet. Hoitajat luovat päivään rytmin, mutta meille on tärkeää antaa asukkaille itsemääräämisoikeus arjestaan. Jos aamulla herätessä vielä väsyttää, voi pään painaa uudestaan tyynyyn. Vaikka palvelutalo onkin asukkaidensa koti, korostaa Kirsi Rintala ystävien ja perheen merkitystä. Ihmissuhteet ovat vanhuksille yhtä tärkeitä kuin aiemmin ja kaikkeen toimintaan voivat myös läheiset osallistua vapaasti.... juhlien Eija Kettunen esitti juhlassa yhdessä kanttori Sirkka Häklin kanssa kauniin kappaleen Oi kiitos sä Luojani armollinen Mari Leppäsen säestämänä. Sunnuntaina saateltiin uusiin seikkailuihin seurakuntamme palkanlaskija Leena Konttinen, taloussihteeri Eija Kettunen sekä nuorisotyönohjaajat Lahja Moilanen ja Tuuli Korpisalo. Juhlassa muistettiin myös diakoniatyön toimistosihteeri Raakel Kovalaa, joka ei päässyt mukaan, mutta lähetti lämpimät terveisensä täydelle seurakuntasalille. Marja-Muusa Hämäläinen kiitti lähtijöitä kaikkien luottamushenkilöiden puolesta. Näihin juhlatunnelmiin ja kiitoksen hetkeen haluamme toivottaa tervetulleeksi myös sinut, Kotiviestin lukija. Tuuli, sinusta jää hyvä jälki meidän seurakunnan historiaan. Toit raikkaan tuulahduksen meille kaikille, jätit jäljen monen sydämeen. Olet raikas kohtaaja, uusien polkujen ja porttien avaaja. Ilpo siitä muistuttaa meitä, kiitollisuus ja ilo siitä läikkyy mielessä. Lahja, sinut muistamme oman polun kulkijana, määrätietoisena tienraivaajana. Saapas oli sinun juttusi ja rohkea tarttuminen asioihin, sinut muistamme toiminnan naisena. Sinä kohtasit ne, joita kukaan muu ei kohdannut ja tinkimättömästi olet pitänyt heikomman puolta. Eija, sinä rohkea viisas nainen. Sinusta jää muistojen arkkuun maltillisen, kuuntelevan, keskustelevan, oivaltavan ja taitavan naisen jälki. Olet tehnyt rohkean valinnan, kuunnellut sydäntäsi. Se on upeaa, siinä meille kaikille esimerkkiä! Leena, elämäsi tällä kohtaa sinä olet 42 vuotta palvellut tätä seurakuntaa. Olet nähnyt monia tuloja ja lähtöjä, monia muutoksen myllerryksiä ja selvinnyt niistä kaikista. Olet selviytyjänainen! Sinä olet kärsivällisesti opetellut uudet työtavat, kulkenut nähden, puhunut kuunnellen, katsonut armahtaen, arvostanut ihmistä ihmisenä, kestänyt epävarmuutta, kunnioittanut keskeneräistä. Et ole pelkästään laskenut palkkoja vaan olet ollut vierellä kulkija. Siunausta elämänne kulkuun, sen arkiin ja pyhiin, sen valoihin ja varjoihin. Aukeaman tekstit ja kuvat

10 10 KOTIVIESTI Tervetuloa! Erikoishammasteknikot Satu Koskela ja Antero Litmanen Ajanvaraukset tai kuppari hieroja woice massage Tuula Bordi Savontie 28 A 6, Varkaus Pirnankatu 4, Forum Varkaus -45% Lämmin kiitos teille kaikille jotka osallistuitte Joulun lapsi keräykseen ja Siunattua Joulunodotusta! Lämpimästi Muusan Kirjakauppa Eija Hinta 194 euroa, josta Kela-korvaus n. 80 euroa Jalka- ja Kauneushoitola Eeva Paju Savontie 28 p. (017) KOTIIN KULJETETTUA ATERIAPALVELUA / Tarja / Markku / Hansun Pirtti / Keittiö Lounaslista JALKOJEN TERVEYDENHOITOA Perus-ja hemmotteluhoidot Kynsi- ja iho-ongelmat Päkiä- ja kantapääkivut Varpaiden virheasennot Diabeetikon jalkatutkimukset Parafiinihoito Intialainen päähieronta Koti-ja laitoskäynnit LAHJAKORTIT Jalkaterapia Akilles Vattuvuorenkatu 80, Varkaus Ajanvaraus Hammaslaboratorio VARKAUDEN TEKARIPAJA OY Erikoishammasteknikko Keijo Pesonen uudet kokoproteesit kokoproteesien pohjaukset proteesien korjaukset Kauppakatu 11, Varkaus puh. (017) Ahlströminkatu 10, Varkaus Puh lakimajakka@lakimajakka.fi TAKSI Varkauden Aluetaksi Oy Puheluhinnat: ma-pe klo 6-20 ja la klo ,99 + 0,08 /24 sek + pvm/mpm muut ajat: 1,15 + 0,16 /10 sek + pvm/mpm Puhelut nauhoitetaan Kun läheinen on poissa... Luotettava ja täydellinen palvelu kaikissa hautaukseen liittyvissä järjestelyissä. Toimimme myös ympäristökunnissa. Aina ajatuksella ja ammattitaidolla. Tarja Ursin Kauppakatu 50, p Savontie 39, p Kauppakatu 50, p Savontie 39, p Ahlströminkatu 22 II krs VARKAUS Fysioterapia- ja hierontapalveluja Päiviönsaarella. (017) (Varkaus) (Kangaslampi) Tervetuloa! Sur un kohdatessa Autamme Teitä kaikissa asioiden järjestelyissä luotettavasti ja ammattitaidolla. 80 vuotta kaiken kattavaa alan palvelua Varkaudessa ja ympäristökunnissa. Teitä palvelevat Timo ja Raija Peräkylä Kauppakatu 37, Varkaus p , ,

11 KOTIVIESTI 11 Jumalanpalvelukset ja hartaudet Su Messu pääkirkossa klo 10; Pekka Päivärinta, Tapio Rekola, Varkauden srk-kuoro johtajanaan Sirkka Häkli Perhekirkko Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Tapio Rekola Ke Hartaus Kangasl. palvelukeskuksessa klo 13.30; Pekka Päivärinta, Rauno Pantsari Itsenäisyyspäivä Sanajumalanpalvelus pääkirkossa klo 10; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli, Varkauden Seniorilaulajat Seppeleen lasku klo ja sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Sirkka Häkli, kirkkokahvit. Jos tarvitset kirkkokyytiä, ota yhteyttä Kari Pakariseen, p Su Messu pääkirkossa klo 10; Göran Ekroth, Luukas Häkli Seurakunnassa tapahtuu Aamurukouspiiri joka arkiaamu ma-pe klo 7 Kuoppak. työkesk. sakastissa. Sotaorvot kokoontuvat joka kuukauden 1. ma kevääseen saakka Kuoppak. työkesk. klo 13. Yhteiskristillinen Rukoustupa Kuoppak. työkesk. keskiviikkoisin klo Seppeeleen laskut to Ylä- Kankku klo ja Pirttiniemi klo 12; Merja Saarijoutsi. Seurakuntavirasto suljetaan to klo 14 henkilökunnan koulutuksen vuoksi Sisälle Sanaan -raamattuopetus Kirkonkirjat Kastetut: Matilda Adalmiina Lankinen Porvoon suomalainen srk, Fridalina Anna-Sofiia Kohonen, Daniel Elmer Wasenius, Onni Toivo Tapio Aholainen, Jaakko Kalervo Sato, Lauri Santeri Matias Hietanen, Eino Albin Aleksanteri Boman, Saara Sinikka Maria Koponen, Toivo Tapio Anssinpoika Hentunen, Mila Annemariia Brask, Emma Eelin Virnes Pakilan srk:sta, Kalle Elmeri Juutilainen, Minni Inkeri Puttonen, Atte Emil Viljami Tarvainen, Milo Tauno Anselmi Loikkanen, Roosa Olivia Kinnunen, Eelis Kauko Ensio Rosti ja Ella Alica Karilahti. Vihityt: Joni Mikael Vänskä ja Anu Heidi Johanna Auvinen, Varkauden srk Sami Markus Ikonen ja Henna Johanna Emilia Koistinen, Varkauden srk Toni Marko Tapio Aholainen ja Mira Helena Niemi, Varkauden srk Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Merja Saarijoutsi, Luukas Häkli Ankkurimessu Suomalainen messu Kuoppak. työkesk. klo 18; Merja Saarijoutsi, Mari Leppänen Su Messu pääkirkossa klo 10; Arja Päivärinta, Luukas Häkli Sanajumalanpalvelus Kangasl. kirkossa klo 12; Kari Iivarinen, Luukas Häkli Su Messu pääkirkossa klo 10; Göran Ekroth, Tapio Rekola Joululaulumessu Kuoppak. työkesk. klo 14; Niina Lehmusoksa, Sirkka Häkli Su Messu pääkirkossa klo 10; Pekka Päivärinta, Luukas Häkli Messu Kangasl. kirkossa klo 12; Merja Saarijoutsi, Tapio Rekola Kuoppak. työkesk. to klo 18. Heikki Huttunen opettaa aiheista Anokaa, niin te saatte sekä Etsivä löytää. Joulurauhan julistus Harjurannan luontokirkossa jouluaaton aattona klo 15; Merja Saarijoutsi. Maallikkoseurat Kuoppak. työkesk. su klo 14. Raamattu on ihmeellinen! Tervetuloa yhdessä tutustumaan ke klo 18 Kuoppakankaan työkeskukselle. Kuolleet: Elsa Laakso 95 v, Ano Aulis Tapani Kainulainen 67 v Itä-Suomen maistraatista, Heikki Pekka Antikainen 28 v, Olli Kaarlo Puustinen 83 v, Ritva Anneli Auvinen 76 v, Paavo Juhani Pikkarainen 74 v, Kari Oswald Sallinen 66 v, Kimmo Tapani Rämö 66 v Itä-Suomen maistraatista, Anna Liisa Immonen 92 v, Eero Pekka Kusti Immonen 82 v, Anja Helena Paalanen 81 v, Jaakko Ilmari Käck 77 v, Tuula Orvokki Savolainen 75 v, Vesa Juhani Eronen 50 v, Eeva Juutilainen 88 v, Anna Maria Tirkkonen 85 v, Toini Helena Kaunisto 85 v, Helvi Kyllikki Koponen 82 v, Markus Olavi Reinikainen 57 v Leppävirran srk, Hilja Serafia Ruuskanen 96 v, Hugo Ensio Laulainen 85 v, Erkki Johannes Putkinen 81 v, Raili Anna-Liisa Sinkkonen 83 v, Sisko Annikki Malkki 78 v, Heikki Uuno Alpiin Kettunen 70 v, Aino Aliisa Hirvonen 101 v, Kirsti Inkeri Koponen 89 v, Aune Sylvia Koponen 85 v, Irma Annikki Laakkonen 78 v, Aili Inkeri Rönkä 70 v, Saimi Elina Tynkkynen 95 v, Joonas Olavi Piiparinen 81 v, Taisto Olavi Väänänen 81 v, Pentti Allan Könönen 78 v, Aino Utriainen 70 v, Kari Matti Torvinen 59 v, Aili Annikki Rimpeläinen 90 v, Sirkka Liisa Huovinen 89 v, Ossi Immonen 85 v, Taimi Tuulikki Salakka 81 v, Aliina Marjatta Oksanen 76 v ja Lauri Vilhelm Luukkonen 73 v. Diakoniatyön joulujuhlat Maahanmuuttajien pikkujoulu Kuoppak. työkesk. ma klo 12. Pääkirkon ikäihmisten kerhon kauneimmat joululaulut pääkirkon Kustaa-salissa ti klo 13, pappi ja kanttori paikalla. Kehitysvammaisten ja heidän perheidensä joulujuhla pääkirkon srk-salilla ti klo 18; jouluista ohjelmaa, puuro- ja kahvitarjoilu. Kuoppakankaan ikäihmisten kerhon joulujuhla ke klo 12; joulupuuro. Mielenterveyskuntoutujien joulutuokio Puurtilan srk-kodilla ma klo Kuljetus järjestetään tarvittaessa. Ilm. ke mennessä diakoniatoimistoon, p Kangaslammin alueen ikäihmisten kerhojen ohjelmallinen joulujuhla Kangasl. kirkon srk-salilla ti klo 13; joulupuuro ja kahvit. Mukana Kari Iivarinen. Tervetuloa myös ystävät! Päihdetyön joulupuuro Puurtilan srk-kodilla to klo 15; saunomismahdollisuus. Ilm. pe mennessä diakoniatoimistoon, p Romanien joulujuhla Puurtilan srk-kodilla pe klo 18. Ilm. pe mennessä diakoniatoimistoon, p Omaishoitajien jouluateria pääkirkon srk-salilla ma klo Omavastuuhinta noin 10 e. Ilm. ma mennessä diakoniatoimistoon, p Könönpellon ikäihmisten kerhon joulujuhla Puurtilassa ke klo 12. Juhlaan osallistuu myös pääkirkon ikäihmisten piiri. VARKAUDEN SOTAORPOJEN JOU- LUMYYJÄISET Kuoppak. työkesk. to klo LÄHETYSTYÖN JOULUMYY- JÄISET Kuoppak. työkesk. pe klo 15. Kahvi- ja teetarjoilu. Myytävänä perinteisiä jouluherkkuja: porkkana- ja lanttulaatikoita, karjalanpiirakoita, leipiä, kakkuja, pikkuleipiä, pullapitkoja ja pikkupullia sekä herne- ja kasvissosekeittoa omiin astioihin. Lisäksi runsaasti erilaisia käsitöitä, puutöitä, koristeita, joulukortteja, adventtikalentereita ja joululehtiä. Arpajaiset, joissa jokainen arpa voittaa. Tuotto nimikkolähetyskohteille Suomen Lähetysseuran kautta. KÖNÖNPELLON LÄHETYSPIIRIN JOULUMYYJÄISET Könönp. srk-talolla la klo 12. Tarjolla perunapuuroa ja kahvit, myynnissä käsitöitä ja katsottavissa videoita. Videoissa maistiaisia elämästä Namibiassa ja Khawan seurakunnan uuden kirkon avajaisjuhlasta. Salmitalon joulu Leppävirralla Soinilansalmen Salmitalolla Adventtiajan avaushartaus rantakatsomossa su klo 18 Parhaimmat joululaulut rantakatsomossa su klo 18 Hiljentyminen joulunaikaan la klo 12; rovasti Juhani Olanterä Koko talousalueen suuret joulumyyjäiset la klo 9-14; Tonttujen talkoot -leikki- ja lauluhetkiä, joulumuorin puurotupa. Joulukahvio avoinna Salmitalon sisätiloissa kaikkien tapahtumien aikana. Lisätiedot Kangaslammin ystävänkammari Kangaslammintie 7 Avoinna keskiviikkoisin ja lauantaisin klo 9-13 (jouluviikon suljettu). Tarjolla kahvia, kotileivonnaisia, käsitöitä ja kirpputori. Keskiviikkoiset tapahtumat alk. klo 10. Tervetuloa! Lämmin kiitos yhdessäolon hetkistä, rauhaisaa joulua ja siunausta vuodelle 2013! Tuikkikaa oi joulun tähtöset Joulukonsertti pääkirkossa su klo 18 Annastiina Tahkola, mezzosopraano Pertti Tahkola, urut ja piano Vapaa pääsy, käsiohjelma 5 e. Järj. Varkauden seurakunnan musiikkityö Lämmin kiitos Varkauden Seniorilaulajille ja konserttiin osallistuneille! Seurakunnan kasvatustyölle kertyi konsertin pääsymaksutuottoina 412 euroa. Summa käytetään seurakuntamme lasten ja nuorten parissa tehtävän musiikkikasvatuksen tukemiseen. Varkauden seurakunnan kasvatustyö Kuoppakankaan työkeskuksella on tänä vuonna muovinen joulukuusi, jotta allergiset ihmiset pääsevät nauttimaan joulun tunnelmasta ja tilaisuuksista oireetta. Tervetuloa jouluajan tapahtumiin! KOTIVIESTI Varkauden seurakuntalehti 54. vuosikerta Julkaisija: Varkauden ev.lut. seurakunta Kustantaja: Kotimaa-Kustannus Osakeyhtiö Päätoimittaja: Vs. kirkkoherra Jarkko Piippo p jarkko.piippo@evl.fi Toimitus: Tiedotussihteeri p krista.vaisanen@evl.fi Taitto: Painopaikka: Lehtisepät, Pieksämäki Jakeluhuomautukset: jakelupalaute@kotimaa.fi Seurakuntavirasto tiedotussihteeri p Jakelu: Itella-Posti Oyj Käyntiosoite: Seurakuntavirasto Ahlströminkatu Varkaus Ilmoitusmyynti Pirjo Teva p , pirjo.teva@kotimaa.fi Seuraava Kotiviesti ilmestyy to Seurakuntailmoitusten aineisto toimitukseen pe klo 13 mennessä sähköpostilla varkauden.kotiviesti@evl.fi. Kannen kuva Anneke Schram varkaudenseurakunta.fi

12 12 KOTIVIESTI Ilmoitan teille ilosanoman Siihen aikaan antoi keisari Augustus käskyn, että koko valtakunnassa oli toimitettava verollepano. Tämä verollepano oli ensimmäinen ja tapahtui Quiriniuksen ollessa Syyrian käskynhaltijana. Kaikki menivät kirjoittautumaan veroluetteloon, kukin omaan kaupunkiinsa. Niin myös Joosef lähti Galileasta, Nasaretin kaupungista ja meni verollepanoa varten Juudeaan, Daavidin kaupunkiin Betlehemiin, sillä hän kuului Daavidin sukuun. Hän lähti sinne yhdessä kihlattunsa Marian kanssa, joka odotti lasta. Heidän siellä ollessaan tuli Marian synnyttämisen aika, ja hän synnytti pojan, esikoisensa. Hän kapaloi lapsen ja pani hänet seimeen, koska heille ei ollut tilaa majapaikassa. Sillä seudulla oli paimenia yöllä ulkona vartioimassa laumaansa. Yhtäkkiä heidän edessään seisoi Herran enkeli, ja Herran kirkkaus ympäröi heidät. Pelko valtasi paimenet, mutta enkeli sanoi heille: Älkää pelätkö! Minä ilmoitan teille ilosanoman, suuren ilon koko kansalle. Tänään on teille Daavidin kaupungissa syntynyt Vapahtaja. Hän on Kristus, Herra. Tämä on merkkinä teille: te löydätte lapsen, joka makaa kapaloituna seimessä. Ja samalla hetkellä oli enkelin ympärillä suuri taivaallinen sotajoukko, joka ylisti Jumalaa sanoen: Jumalan on kunnia korkeuksissa, maan päällä rauha ihmisillä, joita hän rakastaa. Kun enkelit olivat menneet takaisin taivaaseen, paimenet sanoivat toisilleen: Nyt Betlehemiin! Siellä me näemme sen, mitä on tapahtunut, sen, minkä Herra meille ilmoitti. He lähtivät kiireesti ja löysivät Marian ja Joosefin ja lapsen, joka makasi seimessä. Tämän nähdessään he kertoivat, mitä heille oli lapsesta sanottu. Kaikki, jotka kuulivat paimenten sanat, olivat ihmeissään. Mutta Maria kätki sydämeensä kaiken, mitä oli tapahtunut, ja tutkisteli sitä. Paimenet palasivat kiittäen ja ylistäen Jumalaa siitä, mitä olivat kuulleet ja nähneet. Kaikki oli juuri niin kuin heille oli sanottu. (Luuk. 2:1 20) Jeesuksen syntymästä kirjoitti myös Matteus (lue Raamatusta Matt. 3:18 24). Kirkossa jouluaaton aiheena on pelastuksen kaipuu ja lupaus Vapahtajasta, jouluaamuna lähdetään paimenten kanssa Betlehemiin. Toisena joulupäivänä eli tapaninpäivänä taas puhutaan sekä ilosanomaan uskovista että sen hylkäävistä. Varkauden seurakunta toivottaa Kotiviestin lukijoille rauhallista adventtia ja joulunaikaa sekä siunausta vuoteen 2013! Enkelit ensin paimenille lauloi, sielusta sieluhun kaiku soi: Kunnia Herran, maassa nyt rauha, kun Jeesus meille armon toi! Tervetuloa virittäytymään joulun odotukseen yhteisillä joulukahveilla seurakuntavirastolla ti klo Mukana pastori Jarkko Piippo. Piispan joulutervehdys Keisarin evankeliumi ja Rauhan evankeliumi Luukkaan jouluevankeliumissa puhutaan evankeliumista. Alkutekstin mukaan enkeli ilmoittaa paimenille: Minä evankelioin teille suuren ilosanoman. Mutta mitä evankeliumi oikeastaan tarkoittaa? Meidän mielessämme sana evankeliumi on umpikirkollinen termi. Tavallisen suomalaisen suussa se ei taida juuri kulua. Ehkä se tuntuu pikkuisen liian juhlalliselta sellaiselle, joka rukoilee arasti eikä tahdo tehdä uskostaan numeroa. Ensimmäisenä jouluna oli toisin. Antiikin roomalaiselle evankeliumi oli poliittinen termi. Se tarkoitti ilosanomaa Rooman keisarin valtaannoususta tai sotasaavutuksista. Keisarin evankeliumi oli sanoma siitä, että hän on valloittanut taas uuden kansan valtansa alle tai kukistanut kapinoivan kenraalin joukkoineen. Sotamenestystä pidettiin merkkinä keisarin jumaluudesta. Keisaria kuului palvoa, ja rukouksissa hänestä käytettiin jumalallista arvonimeä Kyrios, Herra. Esimerkiksi keisari Augustus luettelee elämän ehtoolla 55 kansaa, joihin hän on tuonut rauhan. Tässä ajattelussa rauha ei kuitenkaan merkinnyt vapautta ja tasa-arvoa, vaan valloitusta ja alistamista. Sitä ei saavutettu neuvotteluilla ja diplomatialla, vaan voimalla ja väkivallalla. Se ei tuonut vapautta, vaan ankaraa alamaisuutta. Monille se toi elämän sijasta kuoleman. Jouluna me kristityt juhlimme toisenlaista ilosanomaa. Kasteessa meidät on otettu toisenlaisen evankeliumin osallisuuteen. Jouluna veisaamme toisenlaisesta Kuninkaasta. Joulun evankeliumi on sanoma nöyrästä ja vapaaksi tekevästä Rauhan Ruhtinaasta. Se kuulutetaan taivaasta, ei keisarin hovista. Se julistaa Luojan hyvyyttä, ei ihmisen saavutuksia. Se kertoo Jumalasta, joka syntyy halpaan talliin, ei mahtipontiseen palatsiin. Se vapauttaa, ei esitä vaatimuksia. Se kertoo Vapahtajasta, joka tuo rauhan, sovinnon ja oikeuden ihmisten välille. Se koskettaa ajallista elämäämme, mutta lupaa myös iankaikkisen elämän. Kristuksen evankeliumia ei levitetty voimalla eikä väkivallalla, vaan totuuden sanalla ja rakkauden teoilla. Siksi se valloitti antiikin Rooman ihmisten sydämet. Ja siksi se ohjaa myös meitä luottamaan totuuden ja rakkauden voimaan. Tänä jouluna rukoilen Sinulle rauhaa, lepoa ja iloa. Tuokoon ilosanoma Kristus-lapsesta KT/Aarne Ormio rauhan sieluusi, yhteiseen kotiisi ja koko maailmaamme. Muistuttakoon enkelin ylistyslaulu tänä jouluna siitä, keitä olemme, mihin uskomme ja mitä toivomme: Kunnia Jumalalle korkeuksissa ja maassa rauha ihmisillä, joita kohtaan hänellä on hyvä tahto! Jari Jolkkonen Kuopion hiippakunnan piispa Lehtisepät on osa Keskisuomalainen konsernia.