LOPULTA KUTSUT SITÄ KUITENKIN KODIKSI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOPULTA KUTSUT SITÄ KUITENKIN KODIKSI"

Transkriptio

1

2 Kuka käytti viimeisen puhtaan lusikan? Entä kuka jätti tiskinsä tiskaamatta? Huhu kertoo, että joku tapetoi naapureidensa vessan alastonkuvilla. Joku taas sammui riehakkaan keskiviikko-illan jälkeen oleskelutiloihin. Keillä on suhde tai kuka reputti tenttinsä? Tämän kaiken saa selville vain kokemalla sen itse. Tervetuloa Voionmaan opiston omaan sisäpiirikylään, asuntolaelämän Mekkaan. Näin meillä asutaan Voionmaan opiston alueella on 4 asuntolaa; Puukstaavi, Kipinä, Soihtu ja Näsikylä. Soihtua lukuun ottamatta kaikissa asuntoloissa huone jaetaan kämppiksen kanssa. Tässä vaiheessa moni saattaa jo kauhistella sitä, miten ihanaa, tai ei niin ihanaa on jakaa neliöiltään mitätön tila, arki ja osa elämästään täysin tuntemattoman ihmisen kanssa. Asuntolat ovat ulkonäöltään ja hengeltään hieman erilaisia ja erikokoisia. Puukstaavi on tunnettu isoista makuuhuoneistaan, erillisestä oleskelutilastaan ja riehakkaista juhlistaan. Näsikylä koostuu 5 pienestä paritalosta joissa asuu 4 opiskelijaa per talo. Kipinä tunnetaan sen tiiviistä yhteishengestä ja sosiaalisuudesta. Soihtulaisista tiedetään vain se, että he saavat nauttia omasta ylellisestä seurastaan omassa huoneessaan. Yleisesti ottaen asuntolassa on helppo viihtyä. Tosin se vaatii kyllä joustavuutta, uteliaisuutta tutustua uusiin ihmisiin ja hieman huumoria. Se että saa kämppikseksi jonkun psykopaatin, on melko epätodennäköistä. Idea on yksinkertainen: täytyy vain ymmärtää ihmisten erilaisuus ja taitaa jakamisen jalo taito. Useimmiten ihmisistä muodostuu niin läheisiä, ettei viikonlopuksi malta lähteä kotiin. Ihmisten tutustuessa käy aina niin, että jotkut rakastuvat tai vähintään ihastuvat. Siinä onkin sitten monta silmää ja korvaa ihmettelemässä mitä kukin touhuaa ja kenen kanssa. Parasta asuntolaelämässä Asuntoloiden juhlat ovat sitten asia erikseen. Oli syy tai ei, niin aina voi juhlia. Eikä sitä kannata kummastella, että jostain kuuluu aina musiikin pauhu ja ilonpitoa. Vaikka keskiviikko onkin pyhitetty juhlapäivä opiston pubin aukiolon ansiosta, on mikä tahansa päivä kelvollinen juhlaan. Kyseinen keskiviikkoilmiö verottaa useimmiten torstain aamu-tunneilta opiskelijansa ja normaalia yleisempää on, että torstain aamupalalla näkyy hyvin kalpeita kasvoja, jos näkyy kasvoja laisinkaan. Parasta on se, ettei tarvitse kuin vihjaista asiasta ja aina löytyy juhlaseuraa. Ja jos sattumalta oksentaa tai möhlii jotain muuta juhlapäissään, voi olla varma, että seuraavan päivän aikana siitä tietää vähintään koko koulu. Ajan mittaan huomaa kuitenkin, että tiiviissä asuntolaympäristössä möhlijöitä on rutkasti enemmän kuin yksi. Kaikki se, mistä joudut luopumaan yhteisen viihtymisen tähden, on pientä verrattuna siihen yhteishenkeen, joka asuntoloissa parhaimmillaan on. Käsilläsi on elämäsi tilaisuus kokea mitä ainutlaatuisimpia seikkailuja ihmisten kanssa, joita ilman asuntolassa asumista et välttämättä olisi koskaan tavannut. Varaudu siis siihen, että kaverisi lusikoitua nuudelinsa tartut epäilemättä samaan lusikkaan kysymättä, kuinka monen suussa se on ennen sinua käynyt. Se on sitä aitoa toveruutta, jonka voi ymmärtää vain asuntolassa asumalla.

3 Suomen viime aikojen tunnetuin toimittaja ehti talvella 2009 luennoimaan Voionmaalle lautakasapaljastusten jälkeen, mutta ennen Julkisen sanan neuvoston Korvolan Silminnäkijä-ohjelmasta antamaa vapauttavaa päätöstä. Tutkivalla journalistilla on takanaan pitkä ura eri tiedotusvälineissä, ja viimeinen kohu pääministeri Matti Vanhasen rakennustyömaalle ilmaiseksi lähetystä lautakasasta on vain yksi Korvolan saavutuksista. Monet suomalaiset poliitikot, talouspäättäjät ja virkamiehet muistavat Korvolan ja hänen ohjelmansa henkilökohtaisesti, kun korruption, epäkohtien ja oman edun tavoittelun paljastaminen on osunut omalle kohdalle. Ari Korvola luennoi tutkivasta journalismista ja sen menetelmistä sekä omasta urastaan ja toimittamisesta ylipäätään. -Tutkiva journalismi on sitä, että suututetaan kaikki ihmiset ja päättäjät tässä maassa, mutta ainakin saa itse päättää, missä järjestyksessä. Esiin kaivetaan asiat, joista halutaan vaieta, ja siksi voikin olla hankalaa saada haastateltavia, jotka suostuvat vastaamaan esitettyihin epäilyihin tai syytöksiin. Korvola painottaa, että haastattelut on tehtävä kuitenkin aina reilun pelin hengessä ilman lapsellista kusetusta. Tutkiva journalismi näyttää vaativan toimittajalta rohkeutta pistää itsensä likoon. Korvola näyttää pätkiä ohjelmasta, jossa hän kulkee Joensuun yöelämässä tummaihoiseksi naamioituneena. Tarkoituksena oli kartoittaa suomalaisten kaupunkien rasistista käyttäytymistä. -Tämä on Suomessa köyhän miehen duunia ja yksinäistä puurtamista, mutta hienointa on tunne, kun huomaa saaneensa jotain aikaiseksi. Luennon päätyttyä Korvola lupautuu vaihtamaan vielä muutaman sanan lihapulla-annoksensa ääressä. -Ruoka suussa on hyvä antaa haastatteluja. Ari Korvola kertoo saavansa juttuaiheensa itse päättelemällä ja ihmettelemällä maailmaa. Myös oma lähdeverkosto ja yleisön antamat vinkit ovat kullan arvoisia. Asenne muuttaa maailmaa, pelkkä akateeminen tutkinto ei riitä. -Hyvän toimittajan tunnistaa uteliaisuudesta, hyvästä tietopohjasta ja ennen kaikkea oikeasta asenteesta. Asenne muuttaa maailmaa, pelkkä akateeminen tutkinto ei riitä. Ari Korvola ei rakentele työssään pilvilinnoja. Hyvä juttu on Korvolan mielestä yhteiskunnallisesta asiasta tai tilanteesta kertova, siinä on iso ripaus maailmanparantamista, uutta asiaa ja paljastuksia. Ennen kaikkea sen on kuitenkin oltava realistinen. Vaikka Korvola kohtaa työssään yhteiskunnan synkkiä epäkohtia, hän ei ole menettänyt uskoaan maailmaan. Toimittajalta vaaditaan ennen kaikkea asennetta. -Maailma paranee sitä mukaa, mitä enemmän juttuja tehdään ja mitä avoimempia ollaan. Ari Korvola ei halua olla moraalipoliisi, vaikka pyrkiikin ohjelmissaan korjaamaan epäoikeudenmukaisuuksia. Hän myöntää tekevänsä joskus itsekin moraalisesti epäilyttäviä asioita. Hän on muun muassa ajanut päin punaisia. -Työ on kuitenkin rooli, joka pitää viedä loppuun saakka. Kerran oli avioero lähellä, kun vaimo oli löytänyt keittiöremontillemme tekijän, joka olisi tehnyt työn pimeänä. Kuitilla tehtiin, kun en itse voi syyllistyä laittomuuksiin. Monia media-alan opiskelijoita kiinnostaa Yleisradio mahdollisena työpaikkana. Korvola myöntää viihtyneensä talossa. -YLE:ssä on paljon selkäänpuukottajia ja moneen junaan menijöitä, mutta jos työpaikka on avoinna, niin hakemuksia riittää. YLE:llä saa äänensä kuuluviin, ja siellä pääsee vaikuttamaan asioihin vaikka palkat ovatkin huonoja. Ari Korvolalla riittäisi vielä sanottavaa, mutta lihapullatarjoilu on tältä erää päättynyt. Korvola lähti takaisin työmaalle Yleen, mutta lautakasajuttu jatkui vierailuluennon jälkeen. Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja Pekka Hyvärinen erosi protestiksi, kun neuvosto antoi Korvolan ohjelmasta vapauttavan päätöksen.

4 2-3 Konkaritoimittaja Ari Korvola piinapenkissä Lopulta kutsut sitä kuitenkin kodiksi 4-5 Pääkirjoitus Tavoitteet korkeammalle Lempeä, määrätietoinen ja vaativa 6-7 Musiikki kohtaa kuvan 8-9 Koneistajasta ohjaajaksi Kiitetty, kiistelty ja vähän pelottava Jari Halonen Päätepysäkkinä Voionmaa Tiukan tahdin taiturit Oxford Journal ja Hertfordshiren yliopisto Futisselostaja kertoo ja muistelee Voionmaan viimeinen viikko Aivan villit Työharjoittelu tv-tuottajana Primadonnasta Radio Helsingin ohjelmapäälliköksi Itsenäisyyspäivän juhlat Voionmaalla Kyllä se viina virtaa - vai virtaako sittenkään Voionmaan illoissa tapahtuu Runoja Monologit järjestykseen Kun rahat ei riitä Pakina Kaksi Marjaa Murkinaa vai mahan murinaa Tunne valo Ystävyysbakkanaali - Kaikki heimot sulassa sovussa Mistä ja mitä nämä kuvat kertovat Haku päällä Toimittajakoulutuksen sisältö uudistuu syksystä 2010 lähtien. Lehtikirjoittamisen, journalistisen valokuvauksen, radio- ja tv-työn sekä Tampereen yliopiston tiedotusopin opetus jatkuu, mutta nettityötä tulee lisää. Nettitoimittamiseen, web-journalismiin, pitää saada opiskelussa parempi ote ja se tarkoittaa opiston uusia nettijulkaisuja sekä näkyy opetuksessa nettilehtien tekemisenä, ääni- ja videotyönä sekä sosiaalisen median opiskeluna toimittajan näkökulmasta. Tarkemmat tiedot toimittajakoulutuksen sisällöstä ovat kevään aikana opiston nettisivuilla. Jaa minkä takia toimittajakoulutus pitää uusia? Toimittajien työn sisältö muuttuu. Lehtien, radion ja television sisältö muuttuu. Lukijat, kuulijat ja katsojat muuttuvat. Netin sisältö valtaa alaa perinteiseltä medialta. Sosiaalinen media vie yhä enemmän yleisön ja erityisesti nuorten aikaa. Sama muutoksen trendi koskee opiston muutakin opetusta ja sen vuoksi linjojen sisällöt pitää muutaman vuoden välein päivittää ja uusia. Voionmaan elokuvakoulu käynnistyi syksyllä Uuteen yksikköön koottiin yhteen kaikki perinteisen elokuva- ja televisiotyön, elokuvadraaman, käsikirjoittamisen, dokumenttityön ja elokuvanäyttelemisen opiskelijat. Yhteistyötä ja yhteistuotantoja tehdään entistä enemmän ja suuntautumisvaihtoehtoja on kolme: elokuva- ja tv-linjan perinteet säilytettiin ja linjalla opiskellaan kuvausta, äänitystä ja leikkausta. Elokuvadraamaan suuntautuvat opiskelevat lisäksi käsikirjoitusta ja ohjausta. Uudella dokumenttilinjalla keskitytään dokumentaarisen televisio- ja elokuvailmaisun perusteisiin. Lopputyöt ovat opiskelijoiden omia dokumenttihankkeita. Elokuvanäyttelijälinjan painopiste on selkeästi elokuvanäyttelemisen opetuksessa ja elokuvan harjoitustuotannoissa. Perusharjoitukset jatkuvat elokuvatyön ohella koko ajan: näyttelijäntyötä, puheilmaisua, akrobatiaa, tanssia, laulua, improvisaatiota sekä kehonhuoltoa. Näyttelijälinjan hyväksyttävä suorittaminen antaa jatko-opintoihin mukaan 50 opistopistettä Teatterikorkeakoulun avoimesta yliopistosta. Valokuvauskoulutus uudistui vuonna 2007, jolloin valokuvauslinjan peruskoulutus täsmentyi ja valokuvauksen 1,5 vuotta kestävä ammattitutkintolinja käynnistyi. 17 opiskelijaa aloitti ammattitutkintolinjalla ja 17 suoritti ammattitutkinnon. Syksyn valokuvauslinjalla keskeiset teemat ovat valokuvauksen perusteet, kuvajournalismi ja dokumentti- sekä taidevalokuvaus. Elokuvakoulun ja valokuvauksen uudistukset ovat onnistuneet hyvin ja linjat jatkuvat syksystä 2010 eteenpäin entisen kaltaisina.

5 Reilusti myöhästynyt Maria Guzenina-Richardson talutetaan opiston juhlasaliin. Yleisö kääntyy seuraamaan heti ovelta iloisesti tervehtivää Mariaa, joka pahoittelee tapahtunutta. Hän kertoo polvestaan, johon on kertymässä vettä. Päivän luentoa polvi ei kuitenkaan pääse vesittämään. 12-vuotiaana sotakirjeenvaihtajaksi halunnut tyttö ei vähempää halunnut kuin lopettaa sodat. Nyt sosiaalidemokraattien varapuheenjohtaja taistelee muun muassa vanhusten ja vammaisten oikeuksista. Hän kävelee rauhallisen päättäväisesti kohti ongelmia, ja asettaa tavoitteensa aina hieman yläkanttiin. -Keskinkertaisuutta ei muista kukaan, mutta riman ollessa korkealla saatat yllättyä tuloksista. Verkosto kuntoon Te olette johtajia lukee fläppitaululla. Maria Guzenina-Richardson näyttää Youtubesta videon, jonka on tehnyt joukko opiskelijoita. Se latoo visuaalisen näyttävästi faktoja toisensa perään siitä, kuinka maailma on muuttunut ja tulee muuttumaan aivan lähivuosina. -Voimme olla onnellisia, että saamme elää juuri nyt. Teknologia on tehnyt elämästämme aivan muuta mitä isovanhempamme ovat kokeneet. Saamme tietoa viikon aikana enemmän kuin ihmiset 1800-luvulla koko elämänsä aikana. Teidän täytyy käyttää tämä mahdollisuus hyväksi! Asia selvä, ajattelen, ja kysyn voimmeko olla Facebook-kavereita. -Sosiaaliset mediat ovat loistavia palveluita koota samanhenkisiä ihmisiä yhteen. Vahvan verkoston luominen auttaa tulevaisuudessa yllättävissä tilanteissa. Täällä Voionmaalla olosuhteet siihen ovat ihanteelliset, sillä kaikki toimivat viestinnän parissa tavalla tai toisella. Parhaat jutut koskettavat Toimittajaksi Maria päätyi jo 17-vuotiaana. Hän tietää, että hyvällä toimittajalla täytyy olla ennenkaikkea intohimoa työtään kohtaan. -Parhaat jutut syntyvät totuudenmukaisista tarinoista, jotka koskettavat ihmisiä. On myös osattava pitää etäisyyttä aiheeseensa ja toimia tarkkailijan roolissa, ettei päädy jolkottamaan muun lehmälauman perässä. Nykyään kun juorutkin tuppaavat olla uutisia, Maria hymähtää. Kaikesta huolimatta on uskottava maailman parantamiseen, sillä ethän halua olla kyyninen paska? Erittäin virkistävä luento oli kuin kourallinen itseluottamusta, pirteyttä ja tahdonvoimaa annosteltuna nuorille uranaluille. Mutta nyt kiireinen Maria joutuu lähtemään takaisin Espooseen ja minä Facebookiin. Ajahan rauhallisesti Maria! Te olette johtajia Heikki Kujanpää on toiminut ohjaajana, teatterinjohtajana, näyttelijänä ja käsikirjoittajana. Hän on opiskellut näyttelijäksi teatterikorkeakoulussa teatteriohjaaja ja kirjailija Jouko Turkan oppilaana. Omien sanojensa hän on mukaan fiktion sekatyömies ja ollut mukana niin teatterissa, televisiossa, radiossa kuin elokuvissakin. Viimeisin virstanpylväs hänen urallaan on Lauri Viidan ja Aila Meriluodon suhteesta kertova elokuva Putoavia enkeleitä. Hän kävi Voionmaan opistolla luennoimassa meille sekä ohjaamisesta että näyttelemisestä ja kertoi myös uudesta elokuvastaan. Hän kertoo innostuksensa alkaneen jo kolmetoista -vuotiaana, kun häneen iski tietynlainen kuolemanpelko. - Ajattelin jostain syystä kuolevani 27-vuotiaana ja tunsin tarvetta kertoa ihmisille asioita. Ikään kuin rinnassani olisi ollut iso möykky, palava tarve tehdä asialle jotain. Siksi aloin tehdä kaitafilmejä ja halusin oppia kirjoittamaan. - Piti tietenkin päästä johonkin kouluun, missä kirjoittamista opetetaan ja hain teatterikorkeakouluun. Pääsin näyttelijälinjalle, josta päädyin teatterin maailmaan. Ensin minua pidettiin näyttelijänä, joka toi mukaan omat haasteensa, kun myöhemmin halusin ohjaajaksi. Piti tehdä kovasti töitä ja olla uskottava. Kyllä se on niin, että t yvestä puuhun noustaan. Elokuva vai teatteri Putoavia enkeleitä on hyvä vertailukohde teatterin ja elokuvan välillä. Teosta nimittäin esitettiin yli 70 kertaa teatteriversiona ennen elokuvaversiota. Mielenkiintoista onkin se, kuinka teatteriesitys siirretään uskottavasti valkokankaalle. - Onhan siinä tietenkin omat vaikeutensa. Teatterissa tarinaa kerrotaan metaforien kautta ja yleisö ymmärtää sen, kun taas elokuva on tavallaan todenmukaisempi. Esimerkiksi näytelmässä Tuntematon sotilas pesukoneet esittivät venäläisiä, elokuvassa pesukone on pesukone. Teatterissa ja elokuvassa on kuitenkin myös paljon samaa. -Jotkut väittävät, että teatterissa näytellään isommin, itse en tätä allekirjoita. Kyllä elokuvassakin pitää tehdä näyttelijän työtä. Suomalainen elokuva Kun kysyn, mitä mieltä hän on suomaisen elokuvan tilasta, hän huokaisee ja kertoo sen olevan ikuisuusaihe. - Mitähän tähän nyt sanoisi, kehittyvä. No jos nyt tarkemmin mietitään, niin ainakin perusasiat osataan paremmin kuin ennen. Tarkoitan tällä teknistä osaamista, kuten esimerkiksi valaistusta ja äänipuolta. Tässä uudessa tilanteessa, kun on mahdollisuuksia ja kykyjä, suomalaiselta elokuvalta odotetaan yhä enemmän ja enemmän. Kujanpää painottaa ohjaamisessa verbien käyttöä ja välttää negatiivisuutta. Tärkeintä on yksinkertaisuus ja luottamus ohjaajan ja näyttelijän välillä. - Ohjaamiseen kuuluu vastuu, pitää olla paikalla ja vastata kysymyksiin mitä, miksi ja milloin. Pidän ohjaamisesta verbeillä ja painotan sitä, että näyttelijä tekee jotakin jollekulle. Verbit ovat ikään kuin sytytyspaperia, josta näyttelijä saa kipinän tekemiseen. Myös fyysiset toimintaohjeet ovat tietenkin tärkeitä. Luennolla kaksi vapaaehtoista näyttelijäopiskelijaa pääseekin kokeilemaan, millaista on olla Heikki Kujanpään ohjattavana. Hänen ohjeensa tuntuvat menevän perille suhteellisen helposti, ja yleisö on tyytyväinen tulokseen ainakin aplodeista päätellen. Millainen mahtaa sitten olla Heikki Kujanpää ohjaajana. Pyydän häntä tiivistämään sen kolmeen sanaan. Vastaus tuleekin kuin apteekin hyllyltä. - Olen lempeä, määrätietoinen ja vaativa.

6 Tietokone kaatuu, suurin osa kaikesta materiaalista on hukassa. Ympärilläni näkyy kauhunsekaisia ja väsyneitä ilmeitä. Kaksi viikkoa suunnittelua, lavastusta ja kuvausta tuntuu menneen kuin vessasta vedettynä. Paikalle haetaan kahdelta yöllä opiston tietokoneosaajia, jotka olivat jo nukkumassa. Kuinkahan käy? Kyse on Voionmaan elokuva- ja tv- linjasta, joka teki musiikkivideon Villieläimen Voittamaton -kappaleeseen. Aikaa oli kaksi viikkoa ja budjetti erittäin pieni. Tarvittiin siis pitkäjänteisyyttä ja pitkiä työpäiviä, kaikki oli rakennettava alusta asti itse ja oltava innovatiivinen rahan säästämiseksi. Ensimmäinen homma oli tietysti laatia jonkinlainen hahmotelma siitä, mitä ollaan tekemässä ja kelpuuttaa hahmotelma Villieläimellä sekä Universal Musicilla. Suunnittelu toteutettiin yhdessä ideoimalla ja bändi sekä levy-yhtiö hyväksyivät opiskelijoiden ideat kertaheitolla. Maailmanluokan lavasteita kanaverkosta ja sanomalehdestä Lavastusvaiheessa tehtiin käytännössä kahta lavastekokonaisuutta, sepän pajaa ja bändille esiintymistilaa. Esiintymistilan lavasteet koostuivat puusta, kanaverkosta, sanomalehdestä, liisteristä, maalista ja luonnonmateriaaleista. Sepän pajan rekvisiitta taas haalittiin kokoon omista ja tuttujen varastoista. Osa vuokrattiin Yleltä, Ikaalisten taideteollisesta ja Blood Ceremony Filmsiltä. Pajan seinillä roikkuikin lopulta vanhoja kirveitä, miekkoja, kilpiä, lapioita ja keskellä sitä pönötti ihka oikea ahjo. Kaikilla tuntui olevan alusta asti intoa ja koulumme juhlasali näyttikin kohta melkeinpä rakennustyömaalta. Musiikki soi kummassakin paikassa ja kaikki pääsivät jossain määrin kuuntelemaan myös Voittamatonta, se kun soi vähintään sen kymmenen kertaa päivässä. Vaikka päivät venyivät melkein aina yli puolenyön, tuntui kaikilla olevan tarmoa ja iloista mieltä. Työn lomassa kerrottiin vitsejä ja heitettiin läppää, tunnelma oli melkeinpä kotoisa eli mistään pakkotyömeiningistä ei todellakaan ollut kyse. Rakennustyömaakin muuttui lopulta vanhoiksi metsän keskellä oleviksi kiviraunioiksi ja kun sekaan heitettiin vielä vähän heissiä eli tehosteusvaa, oli elämää suurempi lavaste viimein valmis. Kamera! käy! Hyvää shittiä! Kun raskas lavastusvaihe oli viimein valmis, alkoivat kuvaukset. Pakertaminen alkoi meikkauksella kello kuusi aamulla. Heti tämän jälkeen videon naisnäyttelijä Netta Eklund pääsikin eläytymään rooliinsa oikein raikkaassa syysilmassa. Kuvaukset aloitettiin erään lammen rannassa, jonne roudattiin muun muassa massiivinen 60-kiloinen aggregaatti. Aurinko ei ollut vielä noussut, kun jo piti viedä raskaat kuvausvehkeet upottavaa suota pitkin varsinaiselle kuvauspaikalle. Kelissä ei ollut kehumista, satoi vettä, ja oli kylmää ja märkää. Kengät valuivat vettä, jos ei ollut varautunut kumpparein tai laittanut kenkiensä päälle muovipusseja. Vaikka pitkät kaksi viikkoa viikonloppua myöten hommien painamista alkoivat jo näkyä, ainakin joidenkin epätoivoisista silmien aukipitoyrityksistä päätellen, tuntui ryhmässä olevan edelleen hyvä henki. Kuulinpa videon toisen ohjaajan ja kurssin pitäjän Markus Niemisen lausahtavan, että päivät alkavatkin tästä sitten pik-

7 kuhiljaa pidentyä. Lausahdus aiheutti lähinnä pientä hilpeyttä läsnäolijoiden keskuudessa. Lounaaksi kuvausryhmä söi leipää ja joi lämmintä kahvia. Tuntuipa vaatimatonkin eväs maistuvan, kun oli oltu koko päivä ulkona kuvaamassa. Syöntiin ei kuitenkaan tuhrattu turhaan aikaa, vaan lounas oli järjestetty porrastettuna ja eväät syötiin suurin piirtein lennosta. Kuvaus hoitui kohtaus kohtaukselta kronologisesti tarkan käsikirjoituksen mukaan. Tahti kiihtyy, jälki paranee Ulkona kuvattiin vielä useampia kohtauksia, mutta näyttävimpiä olivat tietenkin lavastemiljööt, kuten sepän paja, jossa seppää esitti sepän näköinen mies Marko Suksi. Hän on näytellyt aikaisemmin lyhytelokuvissa, ja voionmaalaisten toiminta vaikuttikin hänen mielestään ammattimaiselta Kuvausryhmästä näki selvästi, kuinka homma alkoi toimia parin kuvauspäivän jälkeen. Jotain oli siis opittu. Myös videon toiselta ohjaajalta, opiskelija Toni Liimataiselta alkoi löytyä varmuutta ja hänkin sai äänensä kuuluviin. Kuvauksia olikin mielenkiintoista seurata, ympärillä kun tapahtui koko ajan niin paljon. Aina kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan ohjaajan ajatusten mukaan ja silloin ryhmä sai Markukselta suoraa palautetta. Aikatauluista kun on pidettävä kiinni eikä virheisiin ole varaa. Markolla ja Netalla oli siitä huolimatta molemmilla hauskaa. Tosin heitä alkoi ilmeisesti hieman puuduttaa pitkän päivän päätteeksi aamuyön pitkinä tunteina. Bändi vakuuttuu Vaikka edellisenä päivänä olikin tehty töitä hieman pitemmän kaavan kautta, noin 23 tuntia, oli jäljellä vielä yksi kuvauspäivä. Paikalle saapuu bändi, joka soittaa juhlasalin lavasteissa ja heitä kuvattiin koko päivä. Bändin kosketinsoittaja Jani Hölli ja rumpali Mikael Hakamäki kertovat, että osa porukasta on tehnyt ennenkin musiikkivideoita, mutta he olivat vakuuttuneet opiston osaamisesta jo ennen kuvauksia. - Suu loksahti auki, kun nähtiin lavasteet. Kyllä on hyvännäköiset puitteet. Kannatti antaa vapaat kädet. - Biisi soi keväällä lätkän MM-kisoissa ja Yle haluaisi videon tulevia Vancouverin olympialaisia varten, luulisi kelpaavan. Päivä meni kuvatessa ja kuunnellessa Voittamatonta, joka vedettiin läpi puoleen yöhön mennessä huimat 28 kertaa. Kaksi raskasta viikkoa alkoi olla takana, Päivät olivat keskimäärin 15-tuntisia ja kahden viikon aikana meni noin 15 pakettia kahvia. Vielä noin yhden aikaan yöllä sattui pieni takaisku, kun materiaali katosi Macbookista kuin taikaiskusta, eikä varmuuskopiota ollut. Koulumme tietotekniikka-asiantuntija Jarkko Kauranen sai kuitenkin useamman päivän työn jälkeen pelastettua kadonneet materiaalit. Videosta editoitiin kasaan uskomattoman hieno kokonaisuus, jolle hurrattiin, kun se viimein sai ensi-iltansa koulullamme. Faktaa Elokuva- ja tv-linja on tiivis paketti elokuva- ja tv-alan taiteellista ja teknistä osaamista. Linja antaa hyvät valmiudet jatko-opintoihin ja jotkut siirtyvät suoraan työelämäänkin. Elokuva- ja tv-linjalla lopputyö voi olla musiikkivideo, reportaasi, videotaidetta tai lyhytelokuva. Dokumenttilinjalla keskitytään dokumenttielokuvaan ja tv-dokumenttiin ja se antaa opiskelijoille mahdollisuuden omien dokumenttien tuotantosuunnitteluun ja toteutukseen. Dokumenttilinjalla tutkaillaan dokumentaarisen kuvan käyttöä uusissa esiintymisympäristöissä, kuten muun muassa netissä. Lopputyö on useimmiten tvdokumentti. Opiskelijoita etv:llä on 28 ja dokumenttilinjalla 10. Etv:ltä opiskelijat päätyvät ammattikorkeakouluihin ja jotkut Taik:iin. Dokumenttilinjalta kokemusta ei vielä ole, mutta ammattikorkeakouluissa ja Aalto-yliopiston Taikin dokumenttiosastolla on jatkomahdollisuuksia. Mitä olet tehnyt ennen Voionmaata? Ennen Voionmaata käsikirjoitin, ohjasin, tuotin ja jonkun verran kuvasin ja leikkasinkin tvelokuvia, fiktioita ja dokumentteja. Myös alan koulutustöitä tein eri paikoissa opiskeluajoilta lähtien. Elokuvakritiikkiä kirjoittelin myös aika ajoin. Mikä on parasta työssäsi? Entä huonointa? Parasta monialaisuus ja mielenkiintoiset aiheet teoriassa ja käytännössä, huonointa aika ajoin helvetillinen kiire. Mitä tekisit, jos et opettaisi Voionmaalla? Kalastelisin Perämerellä ja värkkäisin jonkun dokumentin jos kalaa tulisin heikommin. Ennen pitkää ajautuisin taas opettamaan, koska tässä hommassa mieli liikkuu vapaammin kuin varsinaisissa tuotannoissa. Mitä olet oppinut opiskelijoiltasi? Tuoretta ja ennakkoluulotonta näkemystä, pedagogiikkaa myös. Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut Voionmaa-urasi aikana? Muutamia kertoja olen aloitellut oikeaa aihetta väärässä luokassa. Myös viikonpäivät saattavat mennä sekaisin. Muista tapauksista vaikenen kuin muuri. Miten kuvailisit opetustyyliäsi? Tutkivaa, analyyttistä, luovaa ja terävää. Mikä on parasta palautetta mitä olet saanut tai mitä voisit saada opiskelijoiltasi? Opiskelijoiden onnistuneet työt.

8 Jari Halonen on mies, josta yleensä ensimmäisenä mainitaan hänen erikoinen luonteensa. Olemme koko koulu kokoontuneet päiväksi saliin kuuntelemaan hänen luentoaan. Pieni mies hyörii eläväisenä lavalla, pyöreät silmälasit kiiluen. Hän tarinoi Hegelistä, Aleksis Kivestä ja housuun paskantavasta aasista. Jotenkin nämä kaikki liittyvät suomalaiseen identiteettiin. Jari Halonen on mies, joka arvostaa itseään ja vaatii kuulijoiltaan näiden jakamattoman huomion. Jos ei mun jutut kiinnosta menkää ulos täältä, hän komentaa kuiskuttelijoita. Halonen on tunnettu suomalainen näyttelijä ja teatteri- sekä elokuvaohjaaja. Hänet tullaan luultavasti aina muistamaan nuoruuden tempauksestaan Jumalan teatterissa, jossa hän ja kolme muuta teatterikoulun opiskelijaa heittivät ilotulitteita ja ulosteita oululaisen yleisön päälle. Tällä kertaa mies onneksi keskittyy pelkän puheen avulla ohjaamaan meitä hukassa olevia ihmissieluja kohti valoa. -Teillä on mahdollisuus olla viisaampia kuin edellinen sukupolvi ja luoda jotain uutta. Älkää jääkö tuleen makaamaan vaan haastakaa itsenne. Jos olet väkivaltainen, mene rauhanmarssille. Jos et pääse mihinkään kouluun, perusta oma osuuskunta, Halonen konkretisoi. Halonen vaihtaa tunnetiloja surusta vihaan tuosta vain ja saa kyyneleet silmiinsä yhdessä silmänräpäyksessä. Hän osaa myös vakavoitua ja filosofoida. Puhuessaan spiritistä Halosesta karisee pelottavuus ja tilalle tulee suurta empatiaa. Ainoa todellinen todellisuus on juuri tässä hetkessä. Ihminen huomaa kauniit hetket, kun aivot ovat offline-tilassa. Se on suurin tila mihin ihminen voi päästä. Ihmisen kirous on miettiä, mitä muut ajattelevat hänestä. Te voitte muuttaa tämän ajatusmallin. Elämä on koko ajan tässä, emme vain näe sitä, koska olemme liian karkeita. Asiat menevät nappiin, kun ei anna oman egonsa tehdä päätöksiä. Todellinen ilo tulee aina sisältä ulospäin. Todellinen spirit tulee sydämestä. Luennon jälkeen jään hetkeksi kahden kesken tämän hätkähdyttävän miehen kanssa. En voi väittää ettenkö olisi hieman peloissani sen jälkeen, kun hän höykytti luonnolla osaa opiskelijoista, jotka uskaltautuivat esittämään mielipiteensä. Halonen istuu viereeni odottavan näköisenä. Rohkaisen itseni ja aloitan kertomalla poikaystävästäni, joka kieltäytyy tulemasta teatteriin sillä perusteella, että on jo valmiiksi varma ettei nauti esityksestä. Jari Halonen, kuuluuko teatteri kaikille vai ainoastaan niille jotka osaavat arvostaa sitä? -Nykyteatteri puhuttelee vain herkkiä ihmisiä. Totta kai haluaisin teatterin olevan niin koskettavaa ja väkevää, että ihmiset haluaisivat mennä sitä katsomaan. Poikaystäväsi on normaalimpi kuin ihmiset, jotka ryntäävät teatteriin. Veikkaan, että poikaystäväsi käy jääkiekkopeleissä. Jääkiekko on todellista draamaa! Miksi teatterissa on vähemmän draamaa kuin lätkäpeleissä? Teatteri ei tarjoa tarpeeksi elämyksiä tänä päivänä. Entä miten käy teatterille? Jaksavatko ihmiset nykyisessä teknologian maailmassa vielä raahata takamuksensa kotisohvalta television ja netin äärestä teatterin penkkiin katsomaan livenä oikeita ihmisiä? Veikkaan että ihmiset alkavat kyllästyä välineiden kautta kohtaamiseen. Uuden sukupolven haaste on luoda teatteriin uutta. Jos teatteri ei uudistu sukupolvien mukana, se menettää yleisönsä. Odotan innolla mitä tuleva tuo. Onko taide tärkeintä elämässä? Taide on ollut tärkeintä minun elämässäni, mutta ei ole enää. Taide on muoto, rakennelmaa. Elämä itse on tärkeämpää. Taide on instrumentti välittää sitä.

9 Dokumenttilinjan opiskelija Mikko Korhonen, 38, kertoo tavoitteistaan ja opiskelusta. Korhonen oli suorittanut ennen Voionmaan opistoa koneistajan perustutkinnon ja opiskellut rakennusalaa ammattikoulussa. Ensin Korhonen haki etv-linjalle, mutta opettajien suosituksesta päätyi lopulta dokumenttilinjalle. - Haluan tulla ohjaajaksi, ja opettajat olivat sitä mieltä, että olen ehdottomasti dokumenttiohjaaja. Aikaisempaa kokemusta ei tarvita - En ole koskaan ennen Voionmaata kuvannut mitään. Olen kylläkin katsonut paljon elokuvia ja haaveillut jo pienestä pitäen elokuvien tekemisestä. Korhonen olisi odottanut pääsevänsä nopeammin kuvaamaan, mutta varsinkin alkusyksy tuntui olevan teoriapainotteisempaa. - Olisin toivonut pääseväni heti kuvaamaan, mutta muuten opisto vastaa aika pitkälti odotuksiani. Ostin joululomalla oman kamerankin, joten pääsen nyt sitten harjoittelemaan sitä kuvausta vapaa-aikanakin. Mikä dokumenttilinja? Dokumentin ohjaaminen ja tuotantoprosessi eroavat fiktiivisestä tuotannosta varsin paljon, ja Voionmaan elokuvakoulussa dokumentti on ensimmäistä vuotta omana linjanaan. - Elokuvassa on selvä käsikirjoitus alusta loppuun, mutta dokumentti muuttuu koko ajan sen tekemisen aikana. Tämä johtuu siitä, että koko ajan paljastuu uusia asioita, kun sitä tehdään. Linja on ikään kuin luomisprosessi ja myös samalla tutkimusmatka omaan maailmankuvaan. Täältä pääsee alkuun ja aion lähteä jatko-opiskelemaan alaa. Tällä hetkellä toiveena on media-alan ammattitutkinto.

10

11 Tervetuloa Voionmaalle! Täältä löytyy opiskelijoita monesta eri junasta ja usealta asemalta. Valtaosa Voitsin opiskelijoista on löytänyt tiensä opistolle mustanmakkaran luvatusta maasta Tampereelta, mutta vahvistuksia löytyy Suomineidon kaikilta alueilta. Opiskelijoita on rantautunut Ylöjärven Yliselle Näsijärven äärelle pohjoisen puolelta Lapin joulumaasta Rovaniemeltä ja etelästä Tammisaaresta asti. Läntisimmät tulijat ovat Vaasan rannikolta ja itäisimmät Joensuun itärajalta. Unohtamatta tietenkään lukuisia muita kaupunkeja ja kyliä, joita Suomen sisälle mahtuu. Tänä vuonna opistolle on saapunut yhteensä 131 innokasta media-alan osaajaa ja opiskelijaa. Opiskelijoista 56 ilmoitti aiemmaksi asuinpaikakseen Pirkanmaan alueen ja määrä on lähes puolet, mikä on poikkeuksellisen paljon. Eniten opiskelijoita löytyy tänäkin vuonna Voionmaan elokuvakoulusta, missä on kolmella linjalla 54 henkilöä. Elokuvakoulun etv-linjalla on 28, dokumenttilinjalla 10 ja elokuvanäyttelijälinjalla 17 opiskelijaa. Valokuvauslinjalla on 30 kuvaajaa ja valokuvauksen jatkolinjalla eli ammattitutkintoa opiskelemassa 17. Johannes Välimäki, Dokumentti, HELSINKI 1. Miten päädyt Voionmaalle? Posti toi mainoksen, jossa oli mukana hakemus ja päätin sit hakea tänne. 2. Miten Stadin kasvatti on viihtynyt Ylöjärven metsissä? Hyvin, tosi rauhallista ja mukavaa on ollut. 3. Oletko joutunut tilanteeseen, jossa murrettasi/slangiasi ei ole ymmärretty? Ei mitään erityisempiä. Telkkariohjelmien kanssa ollut jotain vääntöä 4. Miksi Helsingissä asuu enemmän naisia kuin miehiä? En tiiä, jos ne kaikki miehet on menny ulkomaille töihin. Ville Kumpulainen, Valokuvaus 1, ROVANIEMI 1. Miten päädyt Voionmaalle? Hain ensin Lahteen kouluun, täältä tuli sitten esite. Kaverikin taisi mainostaa vähän. 2. Maistuuko lapinmiehelle mustamakkara? Ei maistu!! Hyi Hel 3. Oletko joutunut tilanteessa, jossa murrettasi ei ole ymmärretty? Olen joutunut aika monestikin, hyvin useasti! 4. Kertoisitko voionmaalaisille jonkin lappalaisen elämän viisauden/ohjeen? Eiköhän ne ole samat viisaudet ku täälläkin. Toimittajakoulutuksessa on yhteensä 30, joita 17 opiskelee lehtitoimittajalinjalla ja 13 radio- ja tv-toimittajalinjalla. Kun kartalle sijoitetaan opiskelijoiden kotipaikat, niin tulijat jakautuvat yllättävän tasaisesti paikkakunnittain kaikille linjoille. Jere Alajeesiö, Valokuvaus 1, OULU 1. Miten päädyit Voionmaalle? Tulin junalla. 2. Pelkkääkö nää polliisia? En todellakaan! Syön polliiseja aamupalaksi! 3. Oletko joutunut tilanteeseen, jossa murrettasi ei ole ymmärretty? On kai niitä tullut... Olen asunut niin monella eri paikkakunnalla, että väärinymmärryksiä ei paljon tule. 4. Minkä vuoksi sinun mielestäsi kotikaupunkisi Oulu on saanut nimikkeen paska kaupunki? Mikä sitä kuvastaa? Nimi on tullut Kauko Röyhkän suusta. Ihmiset siitä tekee paskan tai hyvän. Oulu- Suomi: onnikka= linja-auto sateenvarjo= sontikka Etelä-Pohjanmaa-Suomi: mihnä= missä johonaki= jossain ka!= katso! Helsinki-Suomi: bleesaa= lukea kniiga= kirja mölö= maito Turku- Suomi: Paljonko tämä maksaa?= Kuimpal? Hauska tavata pitkästä aikaa = Viäläks sääki elät? Savolainen elämänviisaus: Leoka pystyy ku tulloo kova paekka- pyssyypähä aenae suu kiinni.

12 Jalkojen suhinaa ja viuhahtava tuulahdus käy ohitseni. Kas! Taas yksi toimittaja työn touhussa. Kohtuuttoman tietämättömänä toimittajalinjasta sain ulkopuolisena painaa kolme kovaa penkkiin ja kysellä linjalaisilta heidän opiskelustaan. Actionilla alkuun Toimittajien vuosi alkoi varsin värikkäästi, kun linjasta vastaava opettaja Pasi Salmikallio otti oppilailtaan heti alkuun luulot pois pitämällään uutiskurssilla. - Alku oli kuin venäläistä uimakoulua, naurahtaa toimittajalinjan opiskelija Olli-Pekka Paajanen. Niin sanotusti heitettiin veteen ja katsottiin osaako uida. Vaikka tahti heti alkuun tuntuikin vauhdikkaalta, suoran palautteen saaminen oli Olli-Pekan mielestä rakentavaa. Kun uutisten valtameri oli koluttu läpi, tuli kuvioihin koulun oma julkaisu, Voionmaa tänään -lehti. Miska Koivumäen mukaan lehden teossa ja sen tuottajan työssä mukavinta oli toimia yhteyshenkilönä ja päästä lukemaan luokkakavereiden juttuja ensimmäisenä. Lehden artikkeleihin tehdyt haastattelut opettivat Olli-Pekan mielestä toimimaan kenttätyössä. Monta lusikkaa kulhossa Vuoden mittaan toimittajat imuroivat itseensä myös yliopistossa tiedotusopin perusopinnot. Sanna-Maria Tiusasen mukaan lisähommia kertyy aikalailla kaiken muun opiskelun ohelle, mutta varsinkin jatko-opiskelemaan hakeville opinnoista on suuri apu. Yhtenä toimittajien virstanpylväistä koulun aikana on tehdä kuukausittaista reportaasisarjaa Aamulehden kaupunkilehti Toriin. - On hienoa nähdä oma kädenjälki painettuna, jaksan aina hehkuttaa kun saan tekstejäni julkaistavaksi. - Vaatiihan se aikalailla perslihaksia, tokaisee tähän Olli-Pekka. On havaittu, että toisin kuin koulumme muita linjalaisia, toimittajia harvemmin näkee parveilemassa yhtä äänekkäästi yleisillä tiluksilla. Johtunee varmaankin siitä, että toimittajat kehittävät sanallista arkkuaan kirjoitustehtävillä. Lisäpotkua opiskeluun ja piristystä harmaaseen arkeen tuovat ns. vierailevat tähdet, ammattikunnan arjessa työskentelevät tunnetut taiturit. Mielipidekirjoitusviikko oli mieleinen Olli-Pekalle. - Aamulehden Matti Posio oli hauska luennoitsija, luokassa väiteltiin ja perusteltiin väittämiä. Miska taas piti eniten feature-kirjoittamisesta Edith Aholan vetämänä. - Päästiin ns. kenttätyöhön haastattelemaan ihmisiä. Kaiken tämän tiimellyksen keskellä uraputken unelmoijille on jäänyt aikaa myös koulun toisen lehden, Väinön, tekemiseen. Toimittajalinjalaiset ideoivat yhdessä artikkeleidensa aiheet ja toimivat yhteistyössä valokuvaajien kanssa juttuja kuvitettaessa. Tällä kertaa Olli-Pekka on päässyt tuottajan rooliin ja kertoo pitävänsä tehtävästä, sillä siinä pääsee itse organisoimaan koko ryhmän toimintaa ja ennen kaikkea joutuu ajattelemaan lehden kokonaisuutta. Mitä edessä siintää Miltä tulevaisuus sitten näyttää? Olli-Pekan haaveena olisi yhdistää valokuvaus ja kirjoittaminen. Kirjeenvaihtajan työ ulkomailla on yksi suurimmista haaveista, mutta myös jatko-opiskelu kiinnostaa. Vuoden kouluttautumisen jälkeen Sanna-Maria on harkinnut edellisestä ammatista journalistiseen työhön vaihtamista ja häntä kiinnostaa kaikenlainen kirjoittaminen. Sanna onkin haastattelujen ja artikkeleiden kirjoittamisen lomassa luritellut myös runoja mm. Voionmaa tänään -lehteen. Siis Päätelmieni mukaan toimittajalinjalaiset ovat ahkeria työntekijöitä ja näkevät vaivaa kehittyäkseen toimittajina. Ja vaikka opiskelu näin vierestä valokuvalinjalaisen tarkkailijan korvaan sointuukin melko kiireiseltä puuhalta, hyvällä luokkahengellä ja mukavien opettajien säestämänä opinnot sujuvat muitta mutkitta. On hienoa nähdä oma kädenjälki painettuna, jaksan aina hehkuttaa kun saan tekstejäni julkaistavaksi.

13 Henkilökohtaisesti parasta palautetta on, kun täällä opiskelleet sijoittuvat tulevaisuudessa haluamallaan tavalla. 1. Mikä on parasta ja huonointa työssäsi? - Huonointa on loputtomat paperityöt kansanopiston pyörittämisessä. Tällä paperimäärällä pystyisi pyörittämään vaikka 1300 oppilaan koulua! Parasta on ehdottomasti opettamistyö. 2. Mitä tekisit, jos et opettaisi Voionmaalla? -Rehellisesti ja vilpittömästi en tiedä. Uskoisin olevani jossain journalistisessa työssä, johtuen urataustastani. Ehkä tekemässä televisio-ohjelmia. 3. Mitä olet oppinut opiskelijoiltasi? - Opiskelijat tarkastelevat asioita ja aiheita eri lailla. Heillä on tuoreita ajatuksia, joita joskus alalla työskentelevätkään eivät hoksaa. 4.Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut Voionmaa-urasi aikana? - Tulin taloon vuonna 2002 kesken lukukauden. Olin pitämässä tervetuliaispuhetta opistolle ja kun lopetin puheen, joku opiskelija huusi jostain että niin kuka sä nyt sitten oot, ja mitä sää tällä teet?! Olin kokonaan unohtanut esitellä itseni! 5. Miten kuvailisit opetustyyliäsi? - Se on hyvin käytännönläheistä ja opiskelijoille aika vaativaa. En opeta teoreettisten kaarteiden vaan enemmänkin tekemisen kautta. 6. Mikä on parasta palautetta mitä olet saanut tai mitä voisit saada opiskelijoiltasi? - Henkilökohtaisesti parasta palautetta on, kun täällä opiskelleet sijoittuvat tulevaisuudessa haluamallaan tavalla. Toimittajalinjalta eturivissä: Niina Huuhtanen, Sanna Kostet, Tuomas Ylenius, Kristina Granlund, Pasi Salmikallio, Johannes Karvonen, Tiina Salli, Mari Lakela, Tuomas Pirttijärvi ja Jenni Kalliolahti Takarivi: Enni Saikkonen, Heini Peltola, Tia Tuovinen, Sanna-Maria Tiusanen ja Olli-Pekka Paajanen. Juttuja tekemässä ja poissa kuvasta olivat Noora Helisten, Miska Koivumäki ja Katri Lindell päätoimittaja taittopäällikkö AD:t tuottajat atk-asiantuntija opettajajuttujen kuvat apinalaatikkokuva painopaikka Voionmaan opisto 2010 Pasi Salmikallio Manu Pärssinen Manu Pärssinen, Markku Kantanen ja Johannes Kaarakainen Olli-Pekka Paajanen ja Kristina Granlund Jarkko Kauranen Viivi Huuska Markku Kantanen Tammerprint Oy, Tampere Taas minä roikun siellä. Naamojen, profiilien ja tilapäivitysten viidakossa. Klikkailen ja vetelehdin edestakaisin. Toivon, että joku nostaisi peukkunsa, kommentoisi nokkeluuksiani tai avaisi chatin. Typerä testi houkuttelee minut pauloihinsa ja mainostajat pitävät sivun laidoilla villejä kekkereitään. Facebook on onnistunut koukuttamaan muutamassa vuodessa yli 200 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa virtuaaliyhteisönsä viidakkoon. Painat vain nappia ja kaverin pärstä on siinä. Ihminen ei tule toimeen ilman toista ihmistä. Tarvitaan kontakti. Vähintään virtuaalisellainen. Facebook-kontakteja on monenlaisia. Tosiystäviä, kavereita ja exiä. Kiusallisia naapureita ja entisiä pomoja. Puolituttuja ja epämääräisiä tyyppejä, kuten pikkuveljeni poikakaverin kuolleen exän veljenpoika Meksikosta. Hmm. Kun kontakteja on tupsahdellut profiiliini sieltä täältä, on villisti näpytteleville sormilleni sanottava: stop! Aikalisä. Haluanko todella kaikkien tietävän kaiken kaikesta ja minusta. Haukunko sivuilla pomoni, nauranko naapurilleni ja kuvittelenko ettei siitä koskaan mitään seuraisi. Klikkailu facebookissa on hauskaa ja kepeää puuhaa. Ja sellaisena pysyköön. Välillä se taas kyllästyttää, jolloin tekisi mieli pistää pillit pussiin ja lopettaa koko pelleily. Jos nyt kuitenkin vielä ensin lähettäisi - kaiken varalta - hymiön pikkuveljen poikakaverin kuolleen exän veljenpojalle Meksikoon. Mistäs sitä koskaan tietää, vaikka jonain onnekkaana päivänä istuisi lentokoneessa matkalla kuuman auringon alle. Siellä Julio huutelisi valkoisen hiekan ja turkoosin meren äärellä iloisena: Bienvenida amiga!

14 Aloitin opiskelun Voionmaalla syksyllä Ravasin koko vuoden Englannissa, ja lokakuussa päätin hakea sikäläisiin yliopistoihin. Syy oli äärimmäisen yksinkertainen: rakastuin englantilaiseen mieheen. Seuraavat kolme kuukautta kuluivatkin yliopistojen seulomiseen ja hakuprosessiin. Valittuani kolme yliopistoa, jotka olivat sekä tunnettuja tasokkaasta journalismin opetuksestaan että suhteellisen lähellä poikaystäväni kotikaupunkia Oxfordia, aloitin hakemisen UCAS:in (paikallisten korkeakoulujen hakuprosesseja organisoiva järjestö) kautta. Maaliskuussa olin jo saanut myöntävät vastaukset kaikista kolmesta yliopistosta ja varmistin paikkani University of Hertfordshire:ssä. Nyt opiskelen syksystä 2009 lähtien journalismia ja mediakulttuuria sekä englannin kieltä ja kommunikaatiota Hertforshire:ssä, lähellä Lontoota. Koska ensimmäinen viikko oli ainoastaan ulkomaalaisille opiskelijoille, suurin osa ystävistänikin on tullut jostain muualta: Australiasta, Luxemburgista, Thaimaasta, Intiasta, Ranskasta,Saksasta, Yhdysvalloista, Suomesta... Vieraasta kielestä huolimatta opiskelu ei ole ollut liian työlästä. Koska journalismin opiskelu on ollut samaa käytännön harjoittelua, jota tein myös sekä Voionmaalla että työharjoittelussa, se on ollut lähinnä tarpeellista kertausta. Mediakulttuurin teoriatkin ovat enimmäkseen tuttuja viime vuoden tiedotusopin luennoilta. Tulevaisuudessa mahdollisuuksia tuntuu olevan toimittajalle loputon määrä, onhan englanninkielisiä julkaisuja ja mediayhtiöitä lukemattoman paljon. Voin tehdä valmistuttuani töitä Britanniassa, Yhdysvalloissa, Australiassa, oikeastaan ihan missä vain. Tai ehkä palaankin takaisin Suomeen tekemään juttuja omalla äidinkielelläni. Työharjoittelussa Oxfordissa Kun hakuprosessi englantilaisiin yliopistoihin oli päättynyt, tuli aika hakea työharjoitteluun. Tuntui luontevalta hakea myös työharjoitteluun Englantiin, joten lähetin sähköpostia useille oxfordilaisille sanomalehdille. Oxford Journalista tulikin myöntävä vastaus, ja käytyäni vielä haastattelussa helmikuussa, sovimme että aloittaisin huhtikuun lopulla Saapuessani töihin ensimmäisenä päivänäni pomoni näytti minulle työpöytäni ja antoi minulle käteen muutaman paperin, jotka tarkastelun jälkeen osoittautuivat lehdistötiedotteiksi. Jos vaikka nämä pari juttua saisit tänään valmiiksi niin olisi hyvä. Olin kauhuissani. Työkoneeni oli Mac, jota en ole eläessäni käyttänyt, ja minun piti kirjoittaa päivän loppuun mennessä kaksi juttua: toinen paikallisesta tuulivoimalahankkeesta, toinen ilmavoimien hyväntekeväisyysprojektista. Opin kuitenkin pian käyttämään konetta, ja ensimmäinen juttukin valmistui melko kivuttomasti, vaikka en lopulta saanutkaan ketään puhelinhaastatteluun, vaikka soitin useasti seitsemälle eri ihmiselle. Toinen juttu ei koskaan valmistunut, koska emme saaneet kahteen päivään ketään kiinni, eikä juttu olisi toiminut ilman haastattelua. Selvittyäni kunnialla ensimmäisestä päivästä edessä oli seuraavien viikkojen aikana muun muassa pari bändihaastattelua, tiedekilpailun seuraaminen ja loputtomien uutisten kirjoittaminen, joista merkittävimpänä ehkä etusivun juttu sikainfluenssasta. Ensimmäinen viikko oli vielä hieman kankea, mutta viimeisellä viikolla homma tuntui jo sujuvan. Tuntui että opin työharjoitteluni aikana enemmän kuin olen koskaan oppinut missään. Sain myös huikeasti lisää itseluottamusta huomatessani, että pystyin ihan oikeastaan tekemään toimittajan töitä, ja vieläpä englannin kielellä. Maanantai Ylinen on puhjennut kukkaan ja minut valtaa déja vu. Kaikki näyttää lähes samalta kuin kymmenen kuukautta sitten, vaikka mikään ei ole ennallaan. Si en raitista ulkoilmaa ja kurvaan nostalgian vallassa Voionmaan opiston pihaan. Vielä kymmenen kuukautta sitten täysin vieraat kasvot ottavat minut vastaan kuin perheenjäsenen. Viimeinen viikko tämän perheen keskellä on alkanut. Ruokalan valtaa tuttu hälinä. Harjoitteluistaan palanneet opiskelijat vaihtavat kiivaasti kuulumisiaan ja yrittävät ottaa kaiken irti viimeisestä maanantailounaastaan. RTV ja toimittajat kerääntyvät murskaamaan Timpan ja Pasin kuvitelmat täydellisesti toteutuneesta vuodesta ja palautekeskustelu jatkuu pitkälle iltapäivään. Lopulta kuitenkin todetaan, että kokonaisuudessaan vuosi meni hienosti tai ainakin sinne päin. Kipinän käytävillä kauan kuhissut puhe valokuvanäyttelystä valkenee vihdoin muullekin väelle. Typeränä unohdan näyttelyiden luontaisedut ja lupaudun kuljetuspäälliköksi muiden si lessa ilmaista viiniä. Monelta viini ja ravintola Telakan aurinkoinen terassi vievät suurimman huomion, mutta itse haluan katsoa näyttelyn huolella läpi. Valokuvaajien ennakkovähättelyistä huolimatta näyttely tekee minuun suuren vaikutuksen, vaikka mitäpä minä siitä ymmärrän. Vielä valokuvien katselua hienompaa on seurata kuvaajien ylpeitä ilmeitä, opettajan tyytyväistä katsetta ja kaukaa matkustaneiden läheisten kehuja. Tiistai Juhlasali kokoaa aamun tullen vaihtelevan joukon unisia voitsilaisia kuuntelemaan radiolinjan vuoden satoa. Muulle opistolle selviää, että radiofestivaalit olivat oikea tapahtuma, eikä vain tekosyy päättömälle reissulle Tornioon. Mielenkiintoa pitää yllä niin stringien monimuotoisuutta pohtiva dokumentti kuin myös Tampereen kaupunkitelevisiolle toteutettu ohjelmasarja. Hannu ylistää omaa linjaansa esittelemällä hitaaseen tuttuun tapaansa valokuvasatoa vuoden varrelta. Pakkohan se on myöntää, että joko Hannu osaa opettaa tai valokuvalinjan voitsilaiset ovat lahjakkuuksia. Itse veikkaan jälkimmäistä. Hämärän vallitessa Voionmaan viimeinen tietovisa kerää jo vakioporukaksi muuttuneen kisakansan kokoon. Alan miettiä miksi edes kuulun tähän sakkiin, sillä en ole tiennyt vastausta yhteenkään kysymykseen koko vuoden aikana, vaan myötäillyt aina muiden ehdotuksia ja todennut oikean vastauksen paljastuttua: Mä mietinki että se olis toi! Keskiviikko Ensimmäinen ajatus herätessäni on Kipinän grillibileet ja ulkona tihkuva sade. Tyypillistä. Raahaudun aamiaisen kautta saliin kuuntelemaan journalistikilpailun tulosta. Mikäli kuulut toimittajalinjan 09 vuosikertaan voit arvata, ettei osallistujamäärä ollut huikea. Kol-

15 Suoraan Voionmaalta työhönsä ponnahtanut Tuomas Virkkunen on noussut 2000-luvulla Suomen tunnetuimpien selostajien joukkoon. Lukuisat hänen tokaisuistaan ovat päätyneet wikisitaatteihin tai Youtubeen. Alun perin hänellä oli kuitenkin toisenlaisia suunnitelmia jalkapalloon liittyen. Halusin futispelaajaksi, mutta lihoin armeijan aikana niin paljon, että menetin pelipaikkani, Virkkunen heittää. Pelaamishaaveiden kaaduttua Virkkusen mielessä alkoi syntyä ajatus urheiluselostajan ammatista. Hän päätyi opiskelemaan Voionmaan opiston radio- ja tvlinjalle. Näin Virkkunen kuvaa vuotta Voionmaalla: Helvetin hyvä kokemus. Sain paljon uusia kavereita ja hyvää palautetta Timo Ruusuvuorelta. Kun muut menivät työharjoitteluun radio Moreeniin, hain itse paikan Sport FM:stä. Muuten kuin Voionmaan kautta en olisi päässyt sinne. Työkokemus on kuitenkin hyödyllisempää selostajan hommassa kuin 6-7 vuotta yliopistossa. Vappuna 2003 pääsin haastattelemaan Littiä (Jari Litmanen) ekan kerran. Lisäksi Zidanen viimeinen peli. Virkkusen suuriin unelmiin kuuluu, että Suomi pääsisi joskus pelaamaan jalkapallon arvokisoissa. Muitakin suuria toiveita selostushommista vielä löytyy. Haluaisin päästä selostamaan Suomea arvokisoissa tai viimeisessä pelissä, jossa varmistaa paikan arvokisoihin. Rooman derbyä, Raúlin, Del Pieron, Totin viimeiset ottelut ja ylipäätään legendaaristen pelaajien jäähyväisottelut. Taidolla ja tunteella Urheilijoille otteluihin valmistautuminen on tunnetusti tärkeää. Mutta miten on selostajien laita? Jokainen tekee omalla tavallaan. Itse teen ihan normaalijuttuja ennen töitä. En näe tarpeelliseksi valmistautua tuntikausia lähetystä varten. Tästä ammatista on ihan turha stressata ja menettää yöunia. Koko ajan toki seuraan mitä futismaailmassa tapahtuu muun muassa eri nettisivujen kautta. Vaikka Virkkunen tunnetaan ennen kaikkea humoristisesta ja eläytyvästä selostustyylistään, on lajituntemus hänen mukaansa eläytymistäkin tärkeämpää. Pelkällä huutamisella ei pärjää. Toisaalta ei myöskään teeskentelyllä. Kuten pelaajilla, myös selostajilla uraan mahtuu paljon tunnepurkauksia. Pahin pettymys Virkkuselle tapahtui syksyllä, kun odotuksista huolimatta hän ei päässyt selostamaan paikan päälle el classicona tunnettua Barcelonan ja Real Madridin kohtaamista. Uralla ei ole mikään ketuttanut yhtä paljon kuin Espanjan keikka. Onneksi ikimuistoisia hetkiä löytyy myös positiivisessa sävyssä. Unelmatyössä Selostustyö on ollut Virkkuselle hieno kokemus. Tämä on parasta, mitä olen tehnyt. Minua ei ole kiinnostanut omaa naamaa tuoda esiin. Esimerkiksi tv-urheilutoimittajan työ ei siis ainakaan toistaiseksi ole kiinnostanut. Kuten arvata saattaa, jalkapallo on Virkkuselle ykköslaji. Aikaisemmin hän on selostanut muun muassa autourheilua, mutta nykyään suuntautuminen on täysin jalkapallossa. Tennis tulee heti futiksen jälkeen. Lentopallo on myös upea laji selostaa, autourheilu ei kiinnosta pätkän vertaa. Esikuvia löytyy paljon ja Virkkunen keksii heti muutaman. Mertaranta ja Rönkä. Intohimo, tunne, eläytyminen ja huumori tempaisi mukaansa. Aikaisemmilta ajoilta on Pentti Salmi. Selostajataituri ei paljasta kannatuksensa kohdetta ja pystyy selostushommissa objektiivisuuteen. Moni luulee että kannatan Barcelonaa, mutta se ei pidä paikkaansa. Juventus oli aikoinaan suosikki, mutta matsikokemukseni Delle Alpilla oli kaiken kaikkiaan niin vastenmielinen, että se loppui siihen. Kasvattajaseurat TPV ja Ilves ovat paljon rakkaampia kuin TamU. Kaunis pelityyli sytyttää, mutta usein olen altavastaajan puolella. Tällä hetkellä Virkkunen aikoo pysyä työssään pitkään, mutta varasuunnitelmakin löytyy. Jos selostusohjelmat eivät syystä tai toisesta jatku, niin varmaan pornoalalle, hän väläyttää naama peruslukemilla. mesta tehokkaasta tositoimittajasta voiton sieppaa Johanna Nykopp Aamulehdessä julkaistulla jutullaan. Täysin ansaittua, ajattelen. ETV jatkaa sketsien pyörityksen parissa, mutta minulla on kiire tärkeämmille asioille. On hankittava kymmenen litraa kirkasta Kipinän grillibileitä varten, joista muuten on grillaus kaukana. Kun kekkerit on vihdoin potkaistu käyntiin, kokoontuu suuri joukko pubiin katsomaan Reetta Sompin stand up -esitystä. Toisilla on pokkaa nousta lavalle pilkkaamaan sekä muita että itseään, kun toiset vain piileskelevät läppärin takana. Arvaa kumpaa minä teen. Loput illasta: blank. Torstai Kun on ETV:n vuoro loistaa lopputöillään, aamu-uniset loistavat poissaolollaan. Mietin miksi suostuin olemaan läsnä joka paikassa ja koko ajan. Lopulta sali kuitenkin kerää yleisönsä, ja kaikki tämä ETV:n hämäräperäinen öinen touhu selviää muulle kansalle. Elokuvalinjalaiset eivät nuku koskaan, ja nyt tiedän miksi. Useiden mahtavien lopputöiden seasta yleisö äänestää suosikikseen Petri Niemelän mykkäelokuvan. Ilta tuo mukanaan viikon juhlallisen osuuden. Pubissa näkyy ensi kertaa puvun takkeja ja korkokenkiä sitten itsenäisyyspäivän. Edustaen näyttelijälinjaa Jaakko Ohtonen laulaa lurauttaa kappaleen muistaen lähes puolet sen sanoista. Elokuvalinjalaiset saavat ruusunsa onnistuneista suorituksistaan. Suljen silmäni ja yritän kuvitella olevani Oscar-gaalassa. Jostain syystä en onnistu. Itkua, naurua, viinaa ja huutoa. Tiivistän tapahtumarikkaan illan näin: Puolet voitsilaisista itkee. Toinen puoli nauraa niille jotka itkee. Sama puoli itkee myöhemmin salaa. Tyttö suuttuu tytölle. Ensimmäinen tyhjentää juomalasinsa toisen päälle. Jo kuukausia kestänyt parisuhde paljastuu. Uninalle hinataan kolmatta kertaa lipputankoon. Tanssitaan. Juodaan. Tanssitaan. Perjantai Herään kämppikseni vierestä viimeistä kertaa. Hänen silmänsä ovat itkusta turvonneet. Itse kuuluin niihin naurajiin. Pasi armahtaa meitä sen verran, että todistustenjako alkaa vasta kymmeneltä. Miksi se ei tunnu riittävän? Kaikki saavat todistukset, osa jopa kunniamaininnan tai arvokkaan Väinö-patsaan. Itselleni riittäisi uni. Vieläkään ei itketä. Tilaisuutta seuraa lounas ja lounasta kakkukahvit. Edes viimeinen tapaaminen toimittajien kesken ei saa minua murtumaan. Uskon jo jonkin olevan minussa vikana. Näen monet tärkeiksi muodostuneet ihmiset ehkä viimeistä kertaa ja poistun tyhjentämään huonettani. Kun viimeinen laatikko on täytetty, katson rumia vaaleansinisiä verhoja alastoman huoneemme peittona. Sieltä se tuli. Meidän huone on niin ruma! rääkäisen ja purskahdan itkuun. Elämäni visuaalinen järjestys on hajonnut. Rakkaudella, Erika Åkman, nykyisin Haaga-Helian toimittajakoulussa.

16 Radiotalon kotoinen tunnelma on omaa luokkaansa. Opiskelijoita löytyy niin editointihuoneesta, studiosta kuin kahvintuoksuisesta keittiöstäkin. Myös näyttelemisestä kiinnostunut Marko Blomqvist, 21, päätyi Voionmaan opiston radio- ja tv-toimittajalinjalle, kun ovet teatterikorkeakouluun eivät auenneet. Omasta selkänahasta revityt kesätyörahat toimivat sponsorina. - Näytteleminen on vähän enemmän taideammatti kuin radiotyö ja siksi hyvä harrastus. Se on luovaa hulluutta, jota on myös ripaus radio- ja tv-toimittajan työssä. Radiotyö on kuitenkin lähempänä sydäntä. Siinä pääsee tekemään hauskoja juttuja, olemaan äänessä ja kuvassa. Varsinainen toimittajuus ei ole niin lähellä sydäntä, Marko kuvailee. 32-vuotiaan Heli Kaskelan tie opistoon oli epätavallisempi. Hän on gradua vaille valmis Oulun yliopistosta, pääaineena kirjallisuus. Muutto etelään toi eteen uuden mahdollisuuden hankkia lisäosaamista toimittajan työhön. - Valitsin vaihtoehtojen viidakosta Voionmaan radio- ja tv-toimittajalinjan, sillä halusin oppia lisää juuri käytännön työstä radiossa. Tein opiskeluaikana muun muassa printtitoimittajan, tiedottajan ja juontajan töitä, Heli kertoo. Hiljaiset hetket harvassa Helillä ja Markolla ei kummallakaan ollut suurempia ennakko-odotuksia opistosta, joten suurempia pettymyksiäkään ei ole sattunut kohdalle. - Osa suoran lähetyksen huumaa on perhoset vatsassa, kun on aika painaa lähetysnappulaa ja se, kun huomaa mikin varressa ettei jäädykään, Marko hehkuttaa. Ideahautomoissa jokainen saa tuoda ideansa pöytään, juttuaiheita ja projekteja ideoidaan ja suunnitellaan yleensä pareittain tai pienissä ryhmissä. Radio- ja tv-linjalla ikäerot eivät haittaa, sillä linjan yhteishenki on hyvä. Huhujen mukaan se on opiston paras. Tähän saattaa vaikuttaa se, että linjalaiset majailevat suurimman osan päivästä omassa rakennuksessaan, radiotalossa. - Meillä on aivan ihana porukka, erilaiset persoonallisuudet täydentävät kaikki toisiaan. Hiljaisia hetkiä ei tule edes tunnilla istuessa, sillä porukka on niin eläväistä, Heli hymyilee. Opiston oma kanava Radio Pala on radio- ja tv-toimittajalinjan ylläpitämä. Joka keskiviikkoaamu se viihdyttää aamuvirkkuja opistolaisia musiikilla, hulvattomilla jutuilla ja haastatteluilla. Ohjelmisto on biisipainotteinen ja sisällöltään vapaa. Jokaiseen lähetykseen sisältyy myös lyhyt uutiskatsaus opistoa koskeviin aiheisiin. Ulkopuolisen korvin klo 8-9 lähetettävät aamupalat kuulostavat kuin ammattilaisten tekemiltä. - Lähiaikoina lähetykset tulevat kuunneltaviksi myös nettiin opiston mediaportaali Vonet.tv:hen, eli meitä voi kuunnella opiston ulkopuolellakin, Marko mainitsee. Radio Palaa pääsee kuuntelemaan toisinaan osoitteesta Tv-harjoituksia tehdään vähemmän kuin radio-ohjelmia. Harjoituksiin kuuluu suunnittelua ja tv-inserttien kuvaamista sekä uutistyön ja juontamisen opettelua. Kuvaaminen ja editointi tehdään yhteistyönä elokuvakoulun opiskelijoiden kanssa. - Alku oli hieman hidas, ja odotin hieman nopeatempoisempaa opiskelutahtia. Suorien lähetysten harjoitukset ovat olleet parasta antia ja käytännön harjoittelua on muutenkin paljon, mikä on hyvä juttu, Heli tuumaa.

17 - Kuvaamiseen ja kuvaeditointiin liittyviä asioita haluaisin opetella ehkä vieläkin enemmän, jotta osaisin työelämässä käyttää oikeita termejä työskennellessäni kuvaajien kanssa, Heli miettii. Juoksuttavat projektit Kurssin puolivälissä alkoi uuden sisällön työstäminen Vonet.tv: hen. Opiston G-yksikkö, eli Marko, Mikael Häkkilä ja Marko Kouhia ottivat tehtäväkseen kuvata musiikkivideon itse coveroimaansa Zen Cafén Aamuisinbiisiin. Teoksen uudelleenkirjoitetut lyriikat voivat kuulostaa kyseenalaisilta, mutta niissä on myös totuuden sanomaa ja varteenotettavia elämänohjeita, kuten älä laita kissaa mikroon tai älä varasta. - Herkkäluonto, Oikeamieli ja Kaunissielu ovat taiteilijanimemme, Marko virnistää. Hauskat ideat eivät lopu tähän, sillä wmarko Kouhialla, 21, on työn alla dokumentti Muumipeikosta. - Tuossa dokumentissa on pääideana se, että Muumipeikon homouden myötä suhde Muumipeikkoon Osa suoran lähetyksen huumaa on perhoset vatsassa, kun on aika painaa lähetysnappulaa... on muuttunut. Lapsuuteni kuva Muumista oli hyvin puhdas. Käytännössä Muumi oli sellainen hyvän ihmisen malli, samaistumispinta. Lapsena ajattelin tyyliin jos minusta tulee Muumipeikon kaltainen niin minusta tulee varmasti hyvä ihminen. - Nyt vanhemmalla iällä on tajunnut, että Muumipeikko onkin homo. Eli Muumipeikko ei olekaan enää hyvän ihmisen malli, koska se puukottaa Niiskuneitiä selkään ja valehtelee. Eli se hyvän ihmisen malli täytyykin etsiä jostain muualta, jos sitä tässä iässä enää tarvitsee hakea, Marko naurahtaa. - Minkälainen suhteeni Muumipeikkoon on nykyään? Pystynkö antamaan Muumipeikolle anteeksi, hän lisää pilke silmäkulmassaan. Keväällä pidettävät radiofestivaalit pitävät radio- ja tv-linjalaiset kiireisinä. Festivaalit järjestetään tänä keväänä Tampereella ja siellä kilpaillaan dokumentti-, kuunnelma- ja juontajasarjassa. Dokumenttien valmistelut ovat jo täydessä käynnissä. Osa on jo nauhoittanut äänimateriaalit ja toiset tekevät parhaillaan käsikirjoituksia omiin dokumentteihinsa. Voionmaan opiskelijat ovat menestyneet Radiofestivaaleilla aiempina vuosina todella hyvin. - Meiltä lähdetään varmasti taas kilpailemaan kaikkiin sarjoihin ja tavoitteet ovat tietysti korkealla, kertoo Heli. Tulevaisuuden uudet ulapat Kun opiston ulkoseinät eivät enää tarjoa turvapaikkaa, on opiskelijoiden yritettävä löytää itselleen joko töitä tai jatkettava opiskelua. Mahdollisuuksia löytyy lukemattomia: printti- ja radiotoimittaja sekä jatkokoulutus ja työharjoittelu ovat vain pieni osa vaihtoehdoista. - Työllisyystilanne on juuri nyt hieman vaikea, mutta monipuolinen alan osaaminen parantaa aina mahdollisuuksia, Heli rohkaisee. Voionmaan opistoon hakemista harkitseville Marko Blomqvistillä on varteenotettava vinkki tarjolla: - Reivatkaa purjeet ylös elämänne purjeveneestä ja rohkeasti vain kohti uusia ulapoita! Mikä on parasta työssäsi? - Luomisen tuska. Entä huonointa? - Luopumisen tuska kun opiskelijat lähtevät pois. Mitä tekisit, jos et opettaisi Voionmaalla? - Kuokkisin suota. Mitä olet oppinut opiskelijoiltasi? - Ihmissuhdetaitoja, uusia sanontoja (kysykää Marleenalta). Dokkariprojektit ovat aina hyvin opettavaisia. Mikä on nolointa, mitä sinulle on tapahtunut Voionmaa-urasi aikana? - Nukun pommiin keskimäärin kerran vuodessa. Miten kuvailisit opetustyyliäsi? - Rento, keskustelunomainen. Mikä on parasta palautetta mitä olet saanut tai mitä voisit saada opiskelijoiltasi? - Pitävät yhteyttä vielä vuosienkin kuluttua. Millaisia helmiä löytyy tämän vuoden opiskelijoista? - Kaiken kokoisia.

18 Njassa Istumme Anna Laineen kanssa pyöreän pöydän äärellä Sanomatalon featurekerroksessa. Mukissa vihreää luomuteetä ja selän takana Hesarin kirjaston maanpäällinen kokoelma. Radio Helsingin toimituksessa vallitsee leppoisa tunnelma, vaikka ympärillä hääräileekin hemmoja töissään. Toimittaja Anna Laineella, media-alan monitaiturilla, on käynyt elämässä tuuri. Mielekkäät duunit ovat johtaneet uusiin ja kiinnostaviin projekteihin. Nykyinen pesti Radio Helsingin ohjelmapäällikkönä maistuu myös makealle. -Toimittajan työssä nautin eniten vapaudesta irrotella. Olen hirveän utelias ihminen. Uusien tyyppien tapaaminen ja heidän lähelleen pääseminen on aina yhtä mielenkiintoista. Voiko missään muussa ammatissa mennä suoraan kysymään toiselta niin monenlaisia asioita. Ohjelmapäällikkyys on koulinut Anna Laineen vastuulliseksi taustatoimijaksi, vaikka niskalenkin saaminen omasta turhamaisuudesta on ollut hänelle kova pala. Nyt hän ei ole tähti, vaan studion väki saa säteillä. Päällikön tehtävänä on luotsata työtoverinsa eetterissä parhaaseen mahdolliseen livesuoritukseen. -Olen joutunut sanomaan itselleni hammasta purren: Sä et ole enää se primadonna, vaan vastuussa näistä ihmisistä. Osaan jo hiljalleen nauttia tästä uudesta roolistani, jossa minun ei tarvitse koko ajan operoida toimijana näkyvällä paikalla. Pussailua Puukstaavin perukoilla Voitsi tupsahti Anna Laineen tietoisuuteen Helsingin Sanomista. Moskovan venäjänkielen opinnoista kotimaahan palannut nuori nainen tarttui ilmoitukseen, koska haaveili printtimedia-alasta. Kutsu Voionmaalle tuli vuonna 1996 eikä aikaakaan, kun asuntola Puukstaavin perukoilla jo pussailtiin. Anna, ihana näyttelijäpoika ja ihana roihuava rakkaus. Primadonnan opinnot sujuivat kuitenkin mainiosti. -Viihdyin Voitsilla erittäin hyvin. Meillä oli tiivis porukka ja opin paljon ryhmätyöskentelystä. Opistolla annettiin rajattomat mahdollisuudet kokeilla ja tehdä asioita. Oli todella hauskaa testailla, mikä olisi omin alueeni. Kirjoittelin, innostuin valokuvauksesta, joka on minulle nykyäänkin ihana harrastus Kun antautuu ajelehtimaan, asiat sumpliintuvat. Mitä vähemmän sitoo itseään, sitä helpompi on tehdä erilaisia ratkaisuja. ja työn jatke. Opin myös käyttämään radion välineitä, joten siirtyminen myöhemmin työharjoitteluun Ylelle oli mutkatonta. -On hyvä lähtökohta olla Voitsilla. Silloin on jo tehnyt jonkun valinnan. Elämällä on kummallinen taipumus johdattaa ja viedä eteenpäin. Kun antautuu ajelehtimaan, asiat sumpliintuvat. Mitä vähemmän sitoo itseään, sitä helpompi on tehdä erilaisia ratkaisuja. Rakkautta radioon Voionmaalta Anna pääsi Helsingin kaupungin tuotantokoulun, mediakylpylän radiolinjalle. Harjoittelu Ylen uutistoimituksessa sekä Yle X:llä kasvattivat ammattitaitoa. Matka jatkui Radio Cityyn. Ohjelmapäälliköksi Anna nousi työskenneltyään useamman vuoden Radio Helsingissä toimittajana. -Ideoiva ilmapiiri ja hurjat väittelyt työyhteisössä ovat luoneet jengistämme tiiviin. Keskustelemme paljon ajankohtaisista asioista. Mikä meitä nyt kiinnostaa, mitkä asiat ovat pinnalla, mitä kommentoidaan, keitä kutsutaan haastateltaviksi, mistä voitaisiin tehdä juttu. -Tykkään tehdä asiaohjelmia, joissa on juju ja huumoria. Kun rakastaa sitä mitä tekee, sitä jaksaa tehdä, vaikka välillä työpäivät venyvät ympäripyöreiksi. Anna kuvaa työuransa hedelmälliseksi ja hauskaksi. Siihen on sisältynyt lehtikirjoittamista, tv-inserttejä ja dokumenttiprojekteja. Kamerat sekä 10 kirjaa lap-

19 -Ne päivät ovat ihania, kun istun vailla mitään ajatusta työpöytäni ääressä ja kuuntelen ulos tulevaa lähetystä. Silloin pulpahtelee mieleen kaikenlaisia ajatuksia ja ideoita. Haluan uskoa, että joku tarjoaa minulle jatkossakin mielenkiintoisia töitä. Voisin myös viljellä maata ja hoitaa vuohia Virossa, Anna naurahtaa pilke silmäkulmassaan. Sanomatalo on houkutteleva työpaikka. Maamme median kuhinakenttä ja -keskus. Sieltä voi bongata ajankohtaisen asiantuntemuksen ja ammattitaidon, piuhoja pitkin maailmaa ja alati kehittyvän yhteistyön eri mediatahojen välillä. -Monenmoiset mediaprojektit radiossa ja televisiossa sekä hyvin alkanut yhteistyö Helsingin Sanomien kanssa kiinnos tavat minua tulevaisuudessakin. Toimituksen ovi aukeaa ja Musaneuvosto-ohjelman vieraat astuvat sisään. Pöytään katetaan uudet tekupit. Hymyilemme ja paiskaamme Annan kanssa rempseästi kättä: Viekää hirveesti terveisiä Voionmaalle. Näin teemme. suudesta olivat kaksi haastavinta, mutta mielekkäintä projektia. -Tv-puolella aikataulujen ja budjettien tiukkuus sekä pienillä työryhmillä isojen asioiden tekeminen aiheuttavat mieletöntä hengästymistä. Saa olla helkkarin tarkkana, ettei uuvuta itseään. Kilpikonnia ja ajelehtivia ajatuksia Kun elämänmeno vaatii jarruttelua, linnoittautuu Anna Laine kotirotaksi, ottaa kutimet tai kirjan käteensä ja hoivailee kissaansa. Mökki Virossa sekä ulkomaanlomat ystävien kanssa, radion ulottumattomissa, antavat puhtia kiireiseen arkeen. Anna kokee edelleen olevansa elämässään ajelehtimisen tilassa. Suurimman osan radio- ja tv-linjalaisista hakiessa työharjoittelupaikkansa radioista minä päätin olla erilainen nuori ja suorittaa työharjoitteluni tuottajana. Myönnettäköön, että osaksi omaa saamattomuuttani en ollut ehtinyt hakea mieleistä harjoittelupaikkaa, mutta kun tilaisuus opiskelijatuottajan pestiin avautui, otin tehtävän enemmän kuin mielelläni vastaan. Totesin, että minulla on paremmat mahdollisuudet päästä myöhemminkin radioon työharjoitteluun, mutta tuottajan hommia ei välttämättä ihan heti tule vastaan. Tuottaja kuulostaa hirveän hienolta, mutta mitä tuottaja oikeastaan tekee? Tuottaja tuottaa, mutta kaikkeen en minäkään pystynyt. Jossain vaiheessa olisi pitänyt tuottaa sähköä, maksaa kuvaajien parkkisakot, toimia äänimiehenä ja kuljettaa lapsia paikasta toiseen. Tuottajan pitäisi tietää myös kaikki kaikesta, siis aivan kaikki. Jos jotain vastoinkäymisiä sattuu tulemaan, tuottaja on se henkilö, jota osoitetaan sormella ja syytetään. Oli se vastoinkäyminen sitten vaikka se sähkön puuttuminen. Mitä mää niinku teen? Tehtävänä oli tuottaa Kaupunkitelevisiolle kuusiosainen televisiosarja, jonka jaksoissa oli esikoululaisia kertomassa ajatuksiaan nykymaailman menosta. Kivaa ja mahtavaa! Vai onko sittenkään? Käytännössä olin aluksi yhteydessä eri päiväkoteihin, pyysin kuvausluvat, sovin kuvauspäivistä ja -ajoista sekä pidin kuvaustiimin ajan tasalla; mitä, missä ja milloin. Kun tuotannosta vastasi opisto, hoidettavana ei ollut muuten tuottajan työhön kuuluvia raha-asioita. Aikataulujen ja listojen tekeminen oli mukavaa puuhaa, varsinkin tällaiselle friikille, joka tekee erilaisia listoja ja suunnitelmia suunnilleen jokaisesta arkielämänkin askareesta. Toisin sanoen lehtiö ja kynä kuvaustilanteessa sopivat käteeni kuin nenä päähän. Mää haluisin erottaa itteni! Vaikka homma oli kuvausvaiheessa minulle aika leppoisaa puuhaa, ei kaikki kuitenkaan mennyt ihan putkeen. Esimerkiksi olin aikatauluttanut yhden päivän jotenkin niin ovelasti, että koko kuvaustiimi saapui paikalle ihan turhaan noin kolme tuntia ennen kuin mitään ylipäätään pystyi kuvaamaan. Nukkuvissa lapsista ei nimittäin paljoa käyttistä tule. Siinä vaiheessa olisin halunnut juosta kotiin pakoon kuvaustiimin murhaavilta katseilta ja antaa itselleni potkut. Itse haastattelut olivatkin sitten asia erikseen. Katsoessani viittä lasta venkoilemassa edestakaisin, puhumassa toistensa päälle, liian lujaa, liian hiljaa, liian vähän, liian paljon, epätoivo kasvoi kasvamistaan. Onneksi kuvausten edetessä toimittajat tottuivat tilanteeseen, haastattelutkin alkoivat sujua paremmin ja tilanteesta tuli hallitusti spontaani. Hankalasta alusta huolimatta haastattelut menivät loppujen lopuksi niin kuin olimme kaikki aluksi ajatelleetkin; lapset kertoivat rehellisesti omia ajatuksiaan ja keskustelu rönsyili aiheesta toiseen, kuitenkin sujuvasti. Tuottava oppii Opin nykyisissä opinnoissani Tornion ammattikorkeakoulussa uuden hienon termin; learning by producing. Kannattaa tuottaa, silloin oppii. Vaikka sarjan tekeminen olisi varmasti onnistunut ilman minuakin osaavan kuvaustiimin takia, olen tyytyväinen että suoritin työharjoitteluni tuottajana. Pääsin tekemään jotain, mitä en ollut päässyt aikaisemmin tekemään ja kaiken lisäksi sain siitä hienolta näyttävän merkinnän todistukseeni. Okei ja se kuulostaa tosi megamageelta ja coolilta; Olen tuottanut tvsarjan!

20 vietettiin Voionmaan opistolla jälleen kerran vanhojen ja uusien opiskelijoiden tapaamisjuhlat. Tätä perinteistä, mutta ei suinkaan kaavoihin kangistunutta, tapahtumaa oli suunniteltu oppilaskunnassa jo syksystä lähtien. Juhlissa oli mukana reilut 200 opiskelijaa. Rehtori Pasi Salmikallion juhlapuhetta pidettiin lähtölaukauksena virallisille juhlallisuuksille. Perinteinen puhe sisälsi myös joukon varoittavia esimerkkiä edellisten vuosikymmenien takaa. Muuten juhlapuhe korosti voionmaalaisten yhteisöllistä tahtoa pitää hauskaa, mutta ei kuitenkaan liian hauskaa. Rehtori oli laatinut Tapio Kivirinnan kanssa perinteeksikin käyneen hyvän homman, jossa valomerkkiä räpsyteltäisiin klo 00:45. Paikalle oli kutsuttu myös Ylöjärven painiseurasta kolme isoa järjestysmiestä, joiden tehtävä oli pitää laittomat viinat anniskelualueen ulkopuolella. Lopuksi rehtori kehotti juhlaväkeä nauttimaan juhlista ja välttämään yleisissä tiloissa ja lumihangessa nukkumista. Rehtorin juhlapuhetta pidettiin toimittajalinjan keskuudessa varteenotettavana päänavauksena journalismin uusille haasteille perinteisiäkään unohtamatta. Pukeutumisella on väliä Aika moni Väinönkin lukijoista on varmaan sitä mieltä, että pukeutumisella ei pitäisi olla väliä. Käytännönläheisenä suomalaisena olen asiasta jossain määrin, mutta en täysin, samaa mieltä. Näen, että pukeutumisella haluamme ottaa toiset huomioon ja tehdä jostakin tapahtumasta arjesta poikkeavan. Tällöin erityinen vaivannäkö pukeutumisen suhteen kannattaa. Naisille tavanomainen iltapuku on useille tuttu jo lukion vanhojen tanssiaisista ja toisille viimeistään koulujen valmistumisrituaaleista. Tänäkin vuonna Voionmaan juhlissa nähtiin glamouria ja säihkettä. Viimeiseen saakka ehostautuneista naisista huokui myös lahjakkuus ja sisäinen kauneus. Tavoitin yhden tällaisen lahjakkaan nuoren lupauksen. Ida-Maria Matinlauri oli edellisen vuoden näyttelijöitä. Tällä hetkellä hän opiskelee Tampereella Komediateatterin yhteydessä toimivassa Suomen teatteriopistossa. Hän oli pukeutunut klassiseen viininpunaiseen iltapukuun, jonka yksinkertaisuutta koristavat asuun sopivat korut. Hän valmistautui illanviettoon tunnin. Lopuksi hän paljastaa vielä salaisuuden, että hänet tullaan näkemään vielä monologikilpailun tuomaristossa. Tämän vuoden ETV-linjan opiskelija Reeta Laineella oli puolestaan pitsiunelmaan sopiva koru. Koru oli kultainen kala, jonka hän on omistanut jo vuosia. - Päätin laittaa tämän, vaikka se on reissussa päässyt jo hieman rähjäyhtymään. Sini Viitalan korut oli puolestaan hankittu Tampereen Glitteristä ja näyttivät toimittajan silmään varsin aidoilta. Tärkeintä kuitenkin on, että itse on aito, vaikka korut eivät olisikaan. Vaikka pukeutumisetiketti saattaa olla tiukkaa linnanjuhlissa, näkyy niissäkin nykyään rentoutumisen merkkejä. Tämän vuoden Veltto Virtanen komeili röyhelöpaidassa ja Aku Ankka -solmiossa ja edellisinä vuosina Ville Valo ihastutti muotiguruja mustalla pitsiröyhelöllä. Voionmaan juhlat eivät kalvenneet tässäkään suhteessa esikuvalleen. Yksi illan miehisen kauneuden ja älyn edustaja oli Toni Rasku. Hän on edellisen vuoden toimittajia ja

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin.

Objektiharjoituksia. Harjoitus 2 Tässä on lyhyitä dialogeja. Pane objektit oikeaan muotoon. 1) - Vien... TÄMÄ KIRJE postiin. Objektiharjoituksia Harjoitus 1 Pane objekti oikeaan muotoon. 1. Ensin te kirjoitatte... TÄMÄ TESTI ja sitten annatte... PAPERI minulle. 2. Haluan... KUPPI - KAHVI. 3. Ostan... TUO MUSTA KENKÄ (mon.).

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä.

Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. Ma Tänään rapistelemme ja mittailemme sanomalehteä. 3. Kuinka monta sivua tämän päivän lehdessä on? 2. Kumpaan suuntaan sanomalehti repeää paremmin, alhaalta ylös vai sivulta sivulle? Laita rasti oikean

Lisätiedot

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia.

LAUSEEN KIRJOITTAMINEN. Peruslause. aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. LAUSEEN KIRJOITTAMINEN Peruslause aamu - minä - syödä muro - ja - juoda - kuuma kahvi Aamulla minä syön muroja ja juon kuumaa kahvia. minä - täti - ja - setä - asua Kemi Valtakatu Minun täti ja setä asuvat

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja.

Täytyy-lause. Minun täytyy lukea kirja. Täytyy-lause Minun täytyy lukea kirja. Kenen? (-N) TÄYTYY / EI TARVITSE perusmuoto missä? mistä? mihin? milloin? miten? millä? Minun täytyy olla luokassa. Pojan täytyy tulla kotiin aikaisin. Heidän täytyy

Lisätiedot

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen?

6. Vastaa kysymyksiin Onko sinulla isoveli? Oletko sinä lyhyt? Minkä väriset hiukset sinulla on? Onko sinulla siniset silmät? Oletko nyt iloinen? 5. Vastaa kysymyksiin (kpl1) Onko sinulla sisaruksia? Asuuko sinun perhe kaukana? Asutko sinä keskustan lähellä? Mitä sinä teet viikonloppuna? Oletko sinä viikonloppuna Lahdessa? Käytkö sinä usein ystävän

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Brasil - Sempre em meu coração!

Brasil - Sempre em meu coração! Brasil - Sempre em meu coração! (Always in my heart) Pakokauhu valtasi mieleni, enhän tiennyt mitään tuosta tuntemattomasta latinomaasta. Ainoat mieleeni kumpuavat ajatukset olivat Rio de Janeiro, pienempääkin

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa

Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Työharjoittelu Slovenian pääkaupungissa Ljubljanassa Minä rupesin hakemaan toppipaikkaa muutama kuukautta ennen kun tulin Sloveniaan. Minulla on kavereita, jotka työskentelee mediassa ja niiden kautta

Lisätiedot

HENKISTÄ TASAPAINOILUA

HENKISTÄ TASAPAINOILUA HENKISTÄ TASAPAINOILUA www.tasapainoa.fi TASAPAINOA! Kaiken ei tarvitse olla täydellisesti, itse asiassa kaikki ei koskaan ole täydellisesti. Tässä diasarjassa käydään läpi asioita, jotka vaikuttavat siihen,

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1

Kirjaraportti. Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Kirjaraportti Elina Karhu P08D 28.09.09 1 Akvaariorakkautta Luin kirjan nimeltä Akvaariorakkautta, joka kertoo kahden nuoren ihmisen, Saaran ja Jounin suhteesta. Suhteen pulmana on Saaran ongelmat oman

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon?

Miksi lähtisin vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Miksi en lähtisi vaihtoon? Kysely Bastian Fähnrich Kansainvälisyys- ja kulttuurisihteeri 2008: N = 35 opiskelijaa (Oulainen) 2007: N = 66 opiskelijaa (Oulainen) + 29 (Oulu) yhteensä = 95 - uusia kokemuksia

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi

Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi Akuliinan tarina Herään aikaisin aamulla herätyskellon pirinään. En jaksanut millään lähteä kouluun, mutta oli aivan pakko. En syönyt edes aamupalaa koska en olisi muuten kerennyt kouluun. Oli matikan

Lisätiedot

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, )

1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) ALAKOULUT Luokat 1 2 Kuvasta tarinaksi Tarvikkeet: Sanoma- ja aikakauslehtiä, sakset 1. Oppilaat (ja ope) etsivät ja leikkaavat lehdestä itseään kiinnostavan kuvan. (Ihminen, eläin, esine, ) 2. Oppilaat

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ

VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ VERBI ILMAISEE MYÖNTEISYYTTÄ JA KIELTEISYYTTÄ EI taipuu tekijän mukaan + VERBI NUKU/N EI NUKU (minä) EN NUKU (sinä) ET NUKU hän EI NUKU (me) EMME NUKU (te) ETTE NUKU he EIVÄT NUKU (tekijänä joku, jota

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Peltolan uutiset 2/2011

Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutiset 2/2011 Peltolan uutisten toisessa numerossa luodaan katsaus kentänhoitoon. Mitä kaikkea goflkentän hoitaminen vaatii? Haastattelussa kenttämestari Mikko Eskelinen. Lopuksi katsotaan taas

Lisätiedot

Suomen suurlähetystö Astana

Suomen suurlähetystö Astana LAPPEENRANNAN TEKNILLINEN YLIOPISTO Kauppakorkeakoulu Talousjohtaminen Suomen suurlähetystö Astana Harjoitteluraportti Elina Hämäläinen 0372524 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 1 2. Lähtövalmistelut...

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi.

Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. 2007 Terveisiä Poutapilvestä! Kesä sujui Imatralla oikein mukavasti. Sää oli vaihteleva koko Suomessa ja niin meilläkin. Välillä satoi ja välillä paistoi. Nyt on hyvä muistella mennyttä kesää ja sen tapahtumia.

Lisätiedot

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014

Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Stephar Stephar Matkaraportti Työharjoittelu Saksassa - Kleve 19.4.2014 Työharjoittelu paikka - Kleidorp Ajankohta 1.3 11.4.2014 Tässä matkaraportista yritän kertoa vähän, että miten minulla meni lentomatka,

Lisätiedot

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla

Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla Vapaamuotoinen raportti työssäoppimisajasta / opiskelusta ulkomailla 1. Perustiedot a. Roosa Haapa, Hotelli-, ravintola-, cateringala, b. The Sandwich Company, The Diamond, Derry, Northern Ireland, http://www.thesandwichco.com/stores/thediamond.php

Lisätiedot

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama

TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama TURVATAITOKOULUTUS 2012-2013 LOPPUTYÖ: Sosiodraama Tekijät: Auli Siltanen, Vaajakosken päiväkoti, erityislastentarhanopettaja Eva Iisakka, Haapaniemen päiväkoti, lastenhoitaja Sanna Leppänen, Linnan päiväkoti,

Lisätiedot

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme.

MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. MaTänään otamme selvää, minkälaista sanomalehteä luemme. Etsi lehdestä vastaukset seuraaviin kysymyksiin: a) Mikä on lehden nimi? b) Mikä on lehden ilmestymisnumero? c) Kuka on lehden päätoimittaja? d)

Lisätiedot

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti

U N E L M. Motivaatio Hyvinvointi. Elämäkortti Raha HYVÄ RUOKA Söit aamulla kunnon aamupalan ja koulussakin oli hyvää ruokaa. Raha -1 E HUVTA MKÄÄN Oikein mikään ei huvita. Miksi en saa mitään aikaiseksi? Raha RKAS SUKULANEN Sori, etten oo pitänyt

Lisätiedot

JOKA -pronomini. joka ja mikä

JOKA -pronomini. joka ja mikä JOKA -pronomini joka ja mikä Talon edessä on auto. Auto kolisee kovasti. Talon edessä on auto, joka kolisee kovasti. Tuolla on opettaja. Opettaja kirjoittaa jotain taululle. Tuolla on opettaja, joka kirjoittaa

Lisätiedot

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä,

Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, Nina Kivirasi Ninan toinen vuosi vie07-luokalla. Joskus Ninasta tuntuu, että aika loppuu jokaisen työn kohdalla kesken. Nina ei vieläkään pidä koulunkäynnistä, mutta hänen mielestä ammattikoulu on paljon

Lisätiedot

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa

Tuttuja hommia ja mukavaa puuhaa Maanantai 22.6. Hei olen Joni ja aloitin kesätyöt tänään. Päivä alkoi aamupäivästä kahdentoista pintaan perehdytyksellä työtoimista, sekä ohjeista blogin pitämisen suhteen. Loppu päivä menikin hyllyttäessä

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo:

o l l a käydä 13.1. Samir kertoo: 13. kappale (kolmastoista kappale) SAMI RI N KOULUVII KKO 13.1. Samir kertoo: Kävin eilen Mohamedin luona. Hän oli taas sairas. Hänellä oli flunssa. Minä kerroin Mohamedille, että myös minulla on pää kipeä.

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016

Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 Kysely 1.vuoden opiskelijoille 2016 1. Mistä sait tietoa Helsingin Konservatorion ammatillisesta koulutuksesta? 2. Miksi hait Helsingin Konservatorion ammatilliseen koulutukseen? (tärkeimmät syyt) Vastaajien

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava

Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava Helsingissä Kustannusosakeyhtiö Otava JAKSON❶TAVOITTEET 1. Tutustu jaksoon 1. Kotona, koulussa ja kaupungissa. Mikä aiheista kiinnostaa sinua eniten? 2. Merkitse rastilla tärkein tavoitteesi tässä jaksossa.

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015

Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Jyväskylä Debrecen ystävyyskaupunkivaihto 2015 Eötvös-Cup 16.8.-22.8.2015 7.12.2015 7.12.2015 2 1 Jyväskylän ystävyyskaupunkijoukkue Korpilahden Pyrintö Korpilahden yhtenäiskoulu Korpilahden Pyrintö Joukkueen

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia)

KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA. (Lyhytelokuva, draama komedia) KÄSIKIRJOITUS TYÖ ENNEN HUVIA (Lyhytelokuva, draama komedia) 1. INT. Työpaikka, toimisto. Ilta klo.19.45. Kesto 30s. istuu yksin työpaikan suuressa toimistotilassa omassa työpisteessään. Yösiivooja tulee

Lisätiedot

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla.

4.1 Kaikki otti mut tosi hyvin ja ilosella naamalla vastaan, enkä tuntenu oloani mitenkään ulkopuoliseksi, kiitos hyvän yhteishengen työpaikalla. Ranska Chamonix Niin tällänen blogikin pitäis kirjottaa. Meinasin että kirjotan ihan mitä olen Ranskassa tehny ja lisäilen sinne tänne kuvia, en oo mitenkään blogin kirjottaja tyyppiä. 3.1 Lähin Kittilästä

Lisätiedot

Joka kaupungissa on oma presidentti

Joka kaupungissa on oma presidentti Kaupungissa on johtajia. Ne määrää. Johtaja soittaa ja kysyy, onko tarpeeksi hoitajia Presidentti päättää miten talot on rakennettu ja miten tää kaupunki on perustettu ja se määrää tätä kaupunkia, Niinkun

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ - 2 - Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas

Lisätiedot

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ

ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ EURO RUN -PELI www.uudet-eurosetelit.eu ANNA JA ALEKSI SETELINVÄÄRENTÄJIEN JÄLJILLÄ Anna ja Aleksi ovat samalla luokalla ja parhaat kaverit. Heillä on tapana joutua erilaisiin seikkailuihin. Taas alkaa

Lisätiedot

Raportti työharjoittelusta ulkomailla

Raportti työharjoittelusta ulkomailla Eevi Takala PIN10 12.5.2013 Raportti työharjoittelusta ulkomailla Opiskelen pintakäsittelyalan viimeisellä vuodella ja olin puolet (5vk) työharjoitteluajastani Saksassa töissä yhdessä kahden muun luokkalaiseni

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

Skenaario 1: Paavo kokouksessa

Skenaario 1: Paavo kokouksessa Vaatimusmäärittely liite A: Skenaariot 1-6 Skenaario 1: kokouksessa Osapuolet Tero Eeva Siirrettävä data Paikkatieto Kalenterimerkinnät Käyttäjän tunnistus Oikeuksien luovutus Käyttäjäprofiilit Tilanne

Lisätiedot

Mikä tekee sinut onnelliseksi?

Mikä tekee sinut onnelliseksi? Mikä tekee sinut onnelliseksi? Minut tekee onnelliseksi terveys! Minut tekee onnelliseksi sen oivaltaminen, että KIIRE on keksitty juttu eikä annettu, muuttumaton elämän muoto. Minut tekee onnelliseksi

Lisätiedot

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi

Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Verbien rektioita Haluaisin mennä nukkumaan Verbi + verbi + verbi Jos lauseessa on useita verbejä, missä muodossa 2. tai 3. verbi ovat? -Jos lauseessa on useita verbejä peräkkäin, 1. verbi taipuu normaalisti,

Lisätiedot

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015

VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 VALIOEROTUOMAREIDEN KOULUTUSLEIRI 2015 MATKAPÄIVÄKIRJA Suomen palloliitto järjestää vuosittain valioerotuomareille ja Veikkausliigan avustaville erotuomareille koulutus- ja harjoitusleirin. Tänä vuonna

Lisätiedot

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ

SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ SEKALAISIA IMPERFEKTI-TREENEJÄ 1. TEE POSITIIVINEN JA NEGATIIVINEN IMPERFEKTI Hän lukee kirjaa. Me ajamme autoa. Hän katsoo televisiota. Minä rakastan sinua. Hän itkee usein. Minä annan sinulle rahaa.

Lisätiedot

Kolmannen luokan luokkalehti

Kolmannen luokan luokkalehti Kolmasluokkalainen 5 Pääkirjoitus 6 Sähkökatkos koulussa 8 Lumiluola 10 Erityisopettajan haastattelu 12 Rehtorin haastattelu 14 Maalivahti Miikka Kiprusoff 16 Kuviskerho 18 3. luokan sarjakuvia 3 Kolmasluokkalainen

Lisätiedot

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa

SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa SKYOPE turvapaikanhakijan opintopolkua rakentamassa Kaisa Rontu Moni tuntee kotoutumiskoulutuksen, mutta kuinka moni tietää, miten turvapaikanhakijat vastaanottokeskuksissa opiskelevat? Turvapaikanhakijoiden

Lisätiedot

Ilonan ja Haban aamu Pariskunnalle tulee Aamulehti, mutta kumpikaan ei lue sitä aamulla: ei ehdi, eikä jaksa edes lähteä hakemaan lehteä kauempana sijaitsevasta postilaatikosta. Haba lukee Aamulehden aina

Lisätiedot

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi:

TOIMINTA PEVA PASSI. nimi: PEVA TOIMINTA nimi: PASSI Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti: 1. Opiskelutaidot

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua:

Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Opinnoista Osaajaksi hankkeessa aikaansaatua: Varhaiskasvatuksen pilotin tulokset ja oppilaitosyhteistyön tulevaisuus 9.2.2012 PKS-KOKO Riikka Heloma, työvoimasuunnittelija, Sosiaalivirasto, Helsingin

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI

WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI WERNER SÖDERSTRÖM OSAKEYHTIÖ HELSINKI BJØRN SORTLAND TIMO PARVELA KUVITUS PASI PITKÄNEN SUOMENTANUT OUTI MENNA KIRJA KAKSI: LÄHTÖLASKENTA 1. Norjankielinen alkuteos: KEPLER62 - Nedtelling Teksti Bjørn

Lisätiedot

AIKAMUODOT. Perfekti

AIKAMUODOT. Perfekti AIKAMUODOT Perfekti ???! YLEISPERFEKTI Puhumme menneisyydestä YLEISESTI, mutta emme tiedä tarkasti, milloin se tapahtui Tiesitkö, että Marja on asunut Turussa? Minä olen käynyt usein Kemissä. Naapurit

Lisätiedot

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin.

Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. Ma Tänään tutustumme sanomalehteen ja sen eri osastoihin. 3. 4. Mitä sanomalehteä luet? Etsi lehdestä seuraavat perustiedot: a) lehden nimi b) ilmestymisnumero c) irtonumeron hinta d) päätoimittaja e)

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa!

VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! VAnkasti verkossa! Löydät Internetistä kotibilekuvia, joissa esiinnyt. Mitä ajattelet kuvista? 1) SIISTII! 2) EVVK 3) En pidä siitä, että kuviani laitetaan nettiin ilman lupaani Internetiin laitettua kuvaa tai aineistoa

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014

Sisällöt liikkeelle. Kaisa Mikkola 25.11.2014 Sisällöt liikkeelle Kaisa Mikkola 25.11.2014 Alma 360 Alma 360 on sisältötoimisto, jossa tehdään tavoitteista totta. Videot ovat oleellinen osa monikanavaista sisällöntuotantoa. Kuukaudessa toteutetaan

Lisätiedot

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät

nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset selkeät nopea hidas iloinen surullinen hauska vakava rauhallinen reipas kovaääninen hiljainen raju herkkä salaperäiset sanat selkeät sanat CC Kirsi Alastalo 2016 Kuvat: Papunetin kuvapankki, www.papunet.net, Sclera

Lisätiedot

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA?

MITEN TÄLLAISET VAIKEUDET / ONGELMAT NÄKYVÄT OPISKELIJASSA? 1. Ihmissuhde-Seppo/Saara Seppo/Saara opiskelee ensimmäisen vuoden kevättä. Hän on alkanut seurustelemaan samassa ryhmässä opiskelevan opiskelijan kanssa. Nyt asiat ovat alkaneet kuitenkin mennä huonoon

Lisätiedot

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät!

Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! OPPILAS 1 Ehdottomasti suosittelisin! Täällä on kivat ja hyvät opet ja loistavat oppimismenetelmät! Kurssi oli superhyvä, juuri sellainen mitä halusin, jopa parempi! Tietokoneohjelma oli loistava opiskeluapuri

Lisätiedot

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus

Elävä kuva oppimisympäristönä. Käsikirjoitus Elävä kuva oppimisympäristönä Käsikirjoitus Mihin käsikirjoitusta tarvitaan? Elokuva (lyhyt, täyspitkä, dokumentti)- ja tv -tuotannot Mainokset Musiikkivideot Nettisivut Trailerit Kirjat Kuunnelmat Mikä

Lisätiedot

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa.

JOULUN TUNNELMA. Ken saavuttaa nyt voi joulun tunnelmaa niin parhaimman lahjan hän itselleen näin saa. JOULUN TUNNELMA Nyt joulun kellot näin kaukaa soi, joulurauhaa julistaa. Äänet hiljentyvät kaupungin ja on kiire jäänyt taa. Nyt syttyy tähdet nuo miljoonat jokaiselle tuikkimaan. Jälleen kodeissa vain

Lisätiedot

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus

Tehtävät. tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8. Tunteet kehossani. ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Tehtävät tunteisiin liittyvät tehtävät 1 8 1 Tunteet kehossani Kirjoita tai piirrä, missä seuraavassa listatut tunteet tuntuvat kehossasi ilo viha jännitys häpeä ahdistus onnellisuus Mukailtu lähde: mielenterveystalo.fi

Lisätiedot

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA

VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA VIRKISTYSLEIRI SOMPALAN LEIRIKESKUKSESSA 12. 16.8.2013 Olipa tosi mukava kurssi. Sopivan rauhallinen tempoltaan ja kuitenkin tarpeeksi jokaiselle sopivia aktiviteetteja ja paikka mitä loistavin! Lähdimme

Lisätiedot

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti!

Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Maanantai 14.7.2014 Heitä sitä valkoista palloa kohti! Ensimmäinen kohteemme tällä viikolla oli Anttolan palvelukeskus. Aloitimme aamun reippaasti pihapeleillä. Yksi asukkaista ymmärsi petanquen idean

Lisätiedot

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme

Hän oli myös koulullamme muutaman sunnuntain ohjeistamassa meitä. Pyynnöstämme hän myös naksautti niskamme Kiinaraportti Sain kuulla lähdöstäni Kiinaan 3 viikkoa ennen matkan alkua ja siinä ajassa en ehtinyt edes alkaa jännittää koko matkaa. Meitä oli reissussa 4 muuta opiskelijaa lisäkseni. Shanghaihin saavuttua

Lisätiedot

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä

Terveys: s. 30 Piristystä kaamokseen s. 13 Näin selviät syysmasennuksesta s. 12 Kysy terveydestä Muoti: s. 14 Joulun kuumimmat trendit s. 9 Pukeudu kuin JLo s. 15 Pikkujoulujen paras tyyli Kauneus: s. 20 Nutturat arkeen ja juhlaan s. 25 Testi: Mikä tuoksu sopii sinulle? s. 10 Vertailussa ripsarit,

Lisätiedot

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014

Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen juhlaa MADEKOSKEN JA HEIKKILÄNKANKAAN KOULUILLA 2014 Arjen ilot Koulun jälkeen rättipoikki, kotiin laahustin tien poikki. Ajattelin: voisin mennä nukkumaan, ihan vain hetkeksi torkkumaan. Sitten

Lisätiedot

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta

Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Välähdyksiä lasten maailmasta välähdyksiä tulevaisuudesta Lapsen ääni ja peruspalvelut -päivä Jyrki Reunamo Merja Salmi 7.4.2011 Hyvinkää, Laurea Helsingin yliopisto 1. Ajatellaan että olet leikkimässä

Lisätiedot

lehtipajaan! Oppilaan aineisto

lehtipajaan! Oppilaan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Oppilaan aineisto OSA 1: Tietoa sanomalehdestä Mikä on lehtipaja? Tässä lehtipajassa opit tekemään uutisia Luokkanne on Aamulehti junior -lehden toimitus it Saat oman ammatin ja

Lisätiedot

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero.

Pääkirjoitus: Oppilaskunnan kuulumiset: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. VILU Kevät 2016 Pääkirjoitus: Tässä ihana lukijamme uusin ViLu-numero. Penkkarit ja vanhojen tanssit menivät vilauksessa ja loma tulee vastaan, vaikka kuinka yrittäisit sitä vältellä. Luntakin on satanut,

Lisätiedot

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus

Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus Matkaraportti Viro, Tartto, Kutsehariduskeskus 7.3.2011 17.4.2011 Joni Kärki ja Mikko Lehtola Matka alkoi Oulaisten rautatieasemalta sunnuntaina 16.3. Juna oli yöjuna, ja sen oli tarkoitus lähteä matkaan

Lisätiedot

Tekninen ja ympäristötoimiala

Tekninen ja ympäristötoimiala Lahden seudun ympäristöpalvelut Tekninen ja ympäristötoimiala 6.11.2006 24.11. alkaa kaamos. Aurinko painuu alas Suomen pohjoisimmassa kolkassa, Nuorgamissa noustakseen seuraavan kerran taivaanrantaan

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Ranska, Chamonix TAMMIKUU

Ranska, Chamonix TAMMIKUU Ranska, Chamonix TAMMIKUU Tulin Ranskaan 2.1.2013 Riitan & Katjan kanssa. Oltiin hotelilla, joskus 9 jälkeen illalla. Sain oman huoneen ja näytettiin pikaisesti missä on suihkut ja vessat. Ensimmäisenä

Lisätiedot

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013

Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Esi-kakkosen uutiset Helmikuu 2013 Me haastateltiin1a luokkaa, mikä on heidän lempitalviurheilulajinsa. Suosituin laji oli hiihto. Tekijät Kerttu,Iida,Veikka ja Bedran Haastattelimme apulaisrehtoria Katri

Lisätiedot