Aikakauskirja ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Aikakauskirja ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE"

Transkriptio

1 Aikakauskirja ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE 44/2015

2 AIKAKAUSKIRJA ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE Journal of Mother Tongue Education Teemanumerot: Vuosikerta 10 euroa 1/1987 Äidinkielen opetuksen uudet virtaukset (loppuunmyyty, luettavissa tieteellisissä kirjastoissa) 2/1987 Opinnäytetöiden ja laitosten sarjajulkaisujen tiivistelmät (loppuunmyyty) 3/1988 Lukeminen, kirjallisuus ja nuorisokulttuuri 4/1988 Kirjoittaminen 5/1989 Joukkoviestintä 6/1989 Äidinkielen opetus ja sen tutkimus Pohjoismaissa Myös ruotsiksi Tidskrift för Modersmålspedagogik 7/1990 Draamaopetus ja puhuminen 8/1990 Kotiseutukulttuuri ja kansainvälisyys 9/1991 Tutkimusmenetelmät 10/1991 AD-symposium (loppuunmyyty) 11/1992 Viron äidinkielen opetuksen tutkimus 12/1992 Prosessilukeminen 13-14/1993 Tieteiskirjallisuus ja fantasia (loppuunmyyty) 15-16/1994 Lukemisstrategiat, metakognitio, mielikuvat (loppuunmyyty) 17-18/1995 Muumitutkimus ja draamaopetus 19-20/1996 Filosofia ja nuorisokirjallisuus 21-22/1997 Satu, kertomus, teksti 23-24/1998 Kirjallisuuden opetus 25-26/1999 Kirjallisuuden opetus 27-28/2000 Kirjoittamisen opetus 29-30/2001 Koulutus 31/2002 Sarjakirjat 32/2003 Menestyskirjailijoita 33/2004 Tieteenteoria, kaanon 34/2005 Juhlakirja 35/2006 Kirjallisuus 36/2007 Agricolan perintö, myös verkkojulkaisuna 37/2008 Kieli ja kirjallisuus, myös verkkojulkaisuna 38/2009 Kalevala ja kielioppi, myös verkkojulkaisuna 39/2010 Toiminnallinen kielioppi, myös verkkojulkaisuna 40/2011 Kielioppi, myös verkkojulkaisuna 41/2012 Oppikirjatutkimus, myös verkkojulkaisuna 42/2013 Historia verkkojulkaisu, joitakin paperiversioita 43/2014 Kirjallisuuden opetus, joitakin paperiversioita

3 Aikakauskirja ÄIDINKIELEN OPETUSTIEDE Journal of Mother Tongue Education Juhlalehti professori Katri Karasman täyttäessä 70 v Espoo Arkkimetodi ISSN X

4 TOIMITUS Katri Karasma, päätoimittaja, FT Äidinkielen Opetustieteen Seura ry:n puheenjohtaja Turun yliopiston professori emerita Juli-Anna Aerila, varapäätoimittaja, KT Äidinkielen Opetustieteen Seura ry:n varapuheenjohtaja Turun yliopiston yliopistonlehtori Auli Koponen, toimitussihteeri, KT Äidinkielen Opetustieteen Seura ry:n sihteeri Turun Suomalaisen Yhteiskoulun äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori (eläkkeellä) Kannessa Katri Karasma (Nyblin) Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede Tilaushinta euroa Toimituksen osoite ÄOS Piilopolku 3 A Espoo Puh Danske Bank FI Sähköp. tai

5 Sisällys Auli Koponen: Esipuhe 6 Katri Karasma: Kirjoittaminen enemmän kuin kohtalo Tutkijanuran nousu ja tasaantuminen 9 Kuvia Äidinkielen opetustieteen päivistä 32 Kansainvälistä 44 Katri Karasma: Mitä opin Odensessa? 46 Nina Maunu: Aurinkoinen adverbiaali ja muita lauseenjäseniä 49 Markku Varis: Opetuksen historiikista Katri Karasman pääteos? 53 Sirkka-Liisa Rauramo: Katri Karasma, 70 vuotta 59 Eija Rougle: Happy birthday! 62 Tarja Kaltiomaa: Pahvikirjat älkää vavisko: e-kirjat tulevat! 64 Katri Karasman julkaisuluettelo 67 Katri Karasman mielipiteitä 96

6 Esipuhe Professori emerita Katri Karasma täyttää pyöreitä vuosia eli 70 vuotta. Hänelle on syytä toimitttaa juhlalehti. Tässä numerossa hän kertoo urastaan, Äidinkielen Opetustieteen Seuran toiminnasta erityisesti Äidinkielen opetustieteen päivän osalta ja kansainvälisestä IAIM- TE-kongressista, joka oli tänä vuonna Odensessa Tanskassa. Hänellä on päiväkirjamerkintöjä, joita viedään myöhemmin arkistoon. Niistäkin tulisi katsauksia pitkäaikaisesta Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksen professorina toimimisesta, sitkeästä työstä äidinkielen opetustieteen hyväksi hallinnossa ja lukuisten kirjelmien laatimisesta. Julkaisujen työstämisessä on ollut paljon tekemistä. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede on ilmestynyt vuodesta 1987 (9.4.) 44 numerona. Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkaisuja on kertynyt 27 nimikettä, joista jotkut ovat vain verkkojulkaisuina, useimmat sekä paperiversioina että digitaalisina. ÄOS:n verkkosivut (www.aidinkielenopetustieteenseurary.com) ovat laajat ja sisältävät runsaasti teoreettista aineistoa. Uutispalsta kertoo alamme ajankohtaisista tapahtumista. Sivustolla on lähes kävijää. Äidinkielen opetustieteen pitäisi olla yliopistollinen oppiaine. Se eheyttäisi äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan hajanaisen kentän ja loisi hänelle vahvan ammatti-identiteetin. Professori Katri Karasma on osoittanut opetustieteen keskeiset käsitteet, pohjatieteet, sisällöt ja tutkimusmenetelmät puukuvioissaan. Hänen historiateoksensa Aapisesta ylioppilaskokeeseen. Äidinkielen opetuksen historia (Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkasiuja 2014) kattaa lukemisen, kirjoittamisen, kielen ja kirjallisuuden opetuksen kehityksen Agricolasta 2000-luvulle. Siinä on omina ryhminään peruskoulu ja lukio, ammattillinen koulutus ja ylioppilastutkinto. Opetussuunnitelmat, oppikirjat ja opetuksen tutkimus kytkeytyvät oppiaineen varsinaisten sisältöjen yhteyteen. Koulun oppiaineeksi tuloa (1843) on edeltänyt pitkä kansallinen kehitys ja suomalaisen identiteetin herääminen kansallisuusaatteen siivittämänä. Jälkipolvet saavat osoittaa kiitollisuuttaan fennofiileille, Johann Stråhlmannille, Erik Gabriel Melartinille, Johan Vilhelm Snellmanille ym., jotka ymmärsivät, että kansakunta voi elää vain oman kielen varassa ja sen kielen täytyy olla myös sivistyskielenä. Omakielinen kirjallisuus ja kulttuuri ovat 6

7 välttämättömiä kansakunnan menestymiselle. Näitä tavoitteita on myös Äidinkielen Opetustieteen Seura ajanut tiedepolitiikallaan. Olen saanut tutustua Katri Karasmaan ja hänen välityksellään moniin mielenkiintoisiin alamme ihmisiin, jotka ovat tuoneet sisältöä niin minun kuin monen muun elämään. Prof. Karasma on hyvin tunnustettu alamme tutkija, jonka laaja oppineisuus ja tietomäärä herättävät kuulijoissa ja keskustelijoissa kunnioitusta. Tämän olen havainnut tapaamieni ulkomaisten tutkijoitten keskuudessa. Suomessa prof. Karasman tutkimus kattaa koko äidinkielen opetuksen alueen, koska prof. Karasma on pisimpään Suomessa hallinnut alamme oppituolia ja tehnyt eniten tutkimusta. Hänen tutkimusansioitaan ei voida koskaan kiistää eikä kyseenalaistaa. Seuraavat tutkijasukupolvet saavat käyttöönsä arvokasta tietoa, jota säilytetään Turun maakunta-arkistossa. Lisäksi kirjoja ja lehtiä on saatavana kirjastoista. Toivotamme onnea perustajajäsenellemme ja pitkäaikaiselle puheenjohtajallemme. Auli Koponen ja lukuisat muut onnittelijat Kuvassa vas. alhaalla Auli Koponen, Sirkka-Liisa Rauramo, Katri Karasma (ent. Sarmavuori), ylhäällä Timo Saarniemi, Riikka Riihimäki ja Jaana Salo (ent. Arvonen) 7

8 Kuvia vuosien varrelta Katri Karasma 1980 ABC-projekti: vas. ylhäällä Katri Karasma ja Jussi Sinnemäki, vas. alh. Hillevi Kääriäinen, Juhani Hytönen ja Heimo Langinvainio. Projektista tuli kolme väitöskirjaa. Yksi oli lasten kielen kehityksestä 1979 (Sarmavuori). Vas. Katri Karasma (ent. Sarmavuori), Timo Saarniemi ja Sirkka-Liisa Rauramo 1987, kun Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 1 oli ilmestynyt. 8

9 Katri Karasma Kirjoittaminen enemmän kuin kohtalo Tutkijauran nousu ja tasaantuminen Artikkelissa kerrotaan Katri Karasman (ent. Sarmavuoren) tutkijanuran muotoutumisesta 34 vuoden aikana, jonka hän hoiti professorin virkaa. Mitä sitä ennen oli, hän kertoo opiskelustaan ja päätymisestään Turun yliopiston opettajankoulutuslaitokseen. Laaja tutkimustyö (yli 600 julkaisua) kertoo innosta ja sinnikkyydestä, josta tutkija on tuntenut vastuuta. Hän kertoo tutkimuksistaan yleistajuisesti ilman runsaita taulukoita, joita on puolestaan löydettävissä hänen tutkimusraporteistaan. Hän kertoo työn ja perheen yhteensovittamisesta, mitä on olla matkalaukkuprofessori, mitä epäkohtia hän havaitsi (niistä tosin hyvin lyhyesti kertomatta työpaikan klikeistä) ja miten hänen keksintöjään voitaisiin edelleen kehittää. Eli mitä jäi vielä tutkimatta? Mitä hän vielä tekisi, jos olisi virassa? Tutkijanuran vaiheet ja nykyaika kietoutuvat toisiinsa. Esitys ei noudata tarkkaa kronologiaa. Avainsanat: äidinkielen opetuksen tutkimus, oppiaine äidinkieli ja kirjallisuus, lukeminen, kirjoittaminen, toiminnallinen kielioppi, motivointidraama Olin matkalaukkuprofessorina Turun yliopistossa vuosina Ainoa katko oli äitiysloma ja hoitovapaa, jolloin hoidin Helsingin yliopiston vt. apulaisprofessorin virkaa Uhrauduin perheen (kahden pojan) vuoksi enkä muuttanut Turkuun vaan asuin ensin Nurmijärvellä ja sen jälkeen Espoossa. Yritin välttää hallinnollisia tehtäviä, missä onnistuinkin. Syynä oli muualla asuminen. Niinpä olen saanut käyttää aikani kirjoittamiseen. Sitä olen harrastanut, sillä julkaisuja on kertynyt lähes 600. Hallinnon ulkopuolelle jäämisestä on ollut paljon haittoja. Keskityn tässä kuitenkin lähinnä kirjalliseen tuotantooni, sillä uskoin tutkimuksen voimaan. Mahtoiko se kannattaa? 9

10 Kuvia vuosien varrelta Vas. äitini 60-vuotiaana, oik. isäni, keskellä sisareni Liisa, Heli ja Anneli Alh. Heli, Anneli, Liisa ja Katri

11 Tutkijanuran lähtökohdat Opiskelin aluksi Helsingin yliopistossa tiiviisti seitsemän vuotta, sillä vaihdoin vieraiden kielten (saksan ja ruotsin) opiskelun suomen kieleen. Tavoitteenani oli ryhtyä opettajaksi, koska äitini oli opettaja (viimeksi Pohjois-Tapiolan ala-asteen luokanopettaja). Luin myös kasvatustiedettä ja psykologiaa. Niinpä aineyhdistelmäni oli harvinaislaatuisen laaja. Filosofian kandidaatin tutkinnossa olivat aineet: suomen kieli (laudatur, et), kasvatustiede (laudatur, et), cum laudet (ht): kotimainen kirjallisuus, psykologia, suomalais-ugrilainen kielentutkimus, kansanrunous, germaaninen filologia, pohjoismainen filologia, approbatur aineissa fonetiikka (et) ja sosiaalipsykologia (ht) Sain gradustani eximian, joten jatkoin tutkimustyötä. Valmistuin filosofian lisensiaatiksi Väitöskirjan sain valmiiksi Kun väittelin , aloin 1.9. hoitaa äidinkielen didaktiikan apulaisprofessorin virkaa Turun yliopiston opettajankoulutuslaitoksessa. Sain nimityksen virkaan Tulin myös Helsingin yliopiston kasvatustieteen, erityisesti äidinkielen didaktiikan dosentiksi Siinä olin kymmenen vuotta. Koulukokemukseni olivat Vantaan Keimolan ala-asteen yhdysluokan (luokat 1-2) opettajan ja Nurmijärven yhteiskoulun lukion lehtorin viransijaisuudet, opetusharjoittelun aikainen peruskoulun 8. luokan opetus sekä Turun normaalikoulun lukion toisen luokan opetus, kun kokeilin siellä prosessikirjoittamista. Nyt eläkeaikana olen toivonut itselleni sijaisuuksia. Niissä olen voinut käyttää mm. toiminnallista kielioppia. Muuten olen ollut yliopistonlehtorina (suomea ulkomaalaisille ja Helsingin yliopiston opettajankoulutuslaitoksen lehtorina) Professoriksi sain nimityksen 1998, kun apulaisprofessuurit muutettiin professorin viroiksi. En ole ollut tyytyväinen didaktiikka-nimitykseen, koska se on ensisijaisesti opetusoppia. Olen halunnut kehittää siitä äidinkielen opetustiedettä. Opetustiede eroaa didaktiikasta siinä, että se perustuu tutkimukseen, jossa käytetään tieteellisiä tutkimusmenetelmiä. Didaktiikassa riittävät kokemukset ja nyrkkisäännöt. Perustin 1987 Äi- 11

12 Prosessikirjoittamiskurssilaisia menossa illanviettoon Suomalaisen Kirjallisuuden Seuraan 1988 Prof. Judith A. Langer vierailulla Turussa 1998, vas. Jaana Salo 12

13 dinkielen Opetustieteen Seuran ja Aikakauskirjan Äidinkielen opetustiede, minkä jälkeen olen kirjoittanut lehteen artikkeleita, katsauksia ja kirja-arvioita. Seuran kotisivu on osoitteessa Epäkohtia opettajien koulutuksessa ja uudessa opetussuunnitelmassa Alalla vallitsee paljon epäkohtia, kun äidinkielellä (sen opetuksella) ei ole yliopistossa virallista oppiaineen asemaa. Opiskelijat joutuvat kokoamaan tutkintonsa hajanaisesti. Se haurastuttaa heidän identiteettiään eikä mahdollista selvää opintoväylää vaan ainoastaan kiertoteitä. Toisaalta äidinkielen ja kirjallisuuden osa-alueet ovat hyvin moninaiset, joten alalla ei tarvitse koskaan olla täysin valmis, uutta opittavaa tulee uusien virtausten mukana, kuten viime aikoina kouluun kohdistettujen langattomien laitteiden käyttö. Opettajien pitäisi käyttää tabletteja ja älypuhelimia oikeiden tietokoneiden lisäksi. Sosiaalinen media vaatii facebookin, twitterin, instagrammin ja pelien käyttöä. Tietotekniikan saamaa valtaa koulumaailmassa kuvaa se, että käsialakirjoitus on pudotettu pois uudesta opetussuunnitelmasta. Koska ylioppilaskoe tehdään tulevaisuudessa sähköisenä, katsotaan, että oppilaalle tarvitaan näppäilytaito. Tekstaus riittää, käsialaa ei tarvitse enää harjoitella. Lukion uudessa opetussuunnitelmassa painottuvat tekstit, mikä korostaa lyhyitä tekstejä, erityisesti mediatekstejä. Jopa tietokirjallisuuden sijasta puhutaan vain tietoteksteistä. Kokonaisteos mainitaan vain oppimäärän yleisesittelyssä. Kun uuden opetussuunnitelman pitäisi innostaa ja tukea suomalaisten lukutaitoa, on nyt esitetty luonnos vesittämässä sitä entisestään. Ennen joka kurssilla luettiin ainakin yksi kaunokirjallinen kokonaisteos, nyt opetussuunnitelma näyttää edellyttävän sitä vain muutamalla kurssilla. Vain medialukutaito korostuu. Erittäin vähäiseksi jää oppiaineen keskeinen osa-alue draama, jonka lisäämistä toivottiin kaikkiin aineisiin sen jälkeen, kun siitä ei tullutkaan omaa oppiainetta. Uudessa suunnitelmassa draama mainitaan kerran kurssin Teksti ja konteksti keskeisissä sisällöissä, mutta puhe- ja 13

14 Jaana Salo ja Eija Rougle Äidinkielen opetustieteen päivä v Katri Karasma, Auli Koponen, takana Timo Saarniemi ( ) Äidinkielen opetustieteen päivä 1999 Haastateltavana Reijo Mäki (vas.), Katri Karasma (oik.). 14

15 vuorovaikutustaitojen syventävällä kurssilla sitä ei mainita kertaakaan. Sen sijaan konteksti on nostettu ihmesanaksi, sillä sitä toistetaan joka kurssilla. (www.oph.fi.) Tutkimusalueeni ovat moninaiset Koska olin professorina 34 vuotta, ehdin tutkia äidinkielen opetuksen kaikkia osa-alueita ja sen eri tutkimusvirtauksia. Olen hahmottanut oppiaineemme osa-alueiksi lukemisen, kirjoittamisen, puhumisen, draaman, kielen, kirjallisuuden, median ja kansanperinteen. Olen esittänyt äidinkielen opetuksen sisältöpuun, jossa erottuvat sisällöt (oksat), runko (opetussuunnitelmat, opetusmenetelmät, oppikirjat, opetusoppi), juuret (vanhat pohjatieteet) ja latva (äidinkielen opetustiede tutkimusmenetelmineen) (kuvio 1). Suomi toisena kielenä opetustieteen sisältöpuu hahmottuu hieman toisin. Siinä sisällöt (oksat) rakentuvat hieman eri tavalla, samoin pohjatieteet (juuret) ja latvan tutkimusmenetelmät. Olen esittänyt uuden tieteen rakenteen kirjassani Suomi toisena kielenä opetustieteen perusteet (Karasma 2012, 2014b). Vertailun vuoksi otan myös toisen uuden tieteen sisällöt esiin tässä. Siinä pohjatieteet, oksat ja latva ovat hieman erilaiset (kuvio 2). Raportteja, raportteja Aloitin väitöskirjallani pitkittäistutkimuksen, jossa seurasin kolmen helsinkiläisen koulun oppilaita 12 vuotta. Mittasin joka luokalta äidinkielen tavoitteiden saavuttamista, lukuharrastusta, viestintävälineiden käyttöä, asenteita sekä luku- ja kirjoitustaitoa, kielentuntemusta ja kirjallisuuden sisältöjä (novellianalyysia). Aloitin Turussa LAKE-projektin eli Lapsen kehityksen seurantatutkimuksen, jossa oli luokat 1-9. Toinen turkulainen pitkittäistutkimukseni oli AO-projekti eli Äidinkielen opetuksen seurantatutkimus. Käytin niissä samoja testejä kuin helsinkiläisessä ABC-projektissa. 15

16 Kuvio 1. Äidinkielen sisältöpuu 16

17 Kuvio 2. Suomi toisena kielenä -sisältöpuu Tutkimustuloksia oli näistä hankkeista runsaasti. ABC-projektista tein 10 raporttia ja loppuraportin, johon olin yhdistänyt AO-projektin. Loppuraportti oli Äidinkielen opetuksen tavoitteiden saavuttaminen lukiossa (1989). Muiden tekemiä raportteja oli 10. Kokoonnuimme ABC-projektissa tekemään toimintamme 40 vuoden yhteenvetoa. Monitieteinen ABC-projekti koostui kasvatus-, lääke- ja kielitieteestä sekä psykologiasta ja sosiaalipsykologiasta. Tutkijat olivat prof. Juhani Hytönen, psykiatri Heimo Langinvainio, koulupsykologi ja kouluttaja Hillevi Kääriäinen ja luokanlehtori Jussi Sinnemäki sekä minä. Edustin kielitie- 17

18 dettä mutta loppujen lopuksi alani oli kyllä psykolingvistiikkaa, ennen kuin suuntauduin äidinkielen opetustieteen kehittämiseen. ABC-projektista tuli kolme väitöskirjaa: Heimo Langinvainion stressikirja, Hillevi Kääriäisen minäkuva ja kouluasenteet sekä omani lasten kielen kehityksestä. Kaikille ABC-projektin tutkijoille oli yhteistä peruskoulun ensiluokkalainen, joten tämän vuoden yhteenvetomme päätelmät keskittyvät häneen. Ensiluokkalainen oli niin kiinnostava, että tein LAKE-projektissa ensiluokkalaisesta kuusi osaraporttia. Muita tutkijoita olivat psykiatri Jorma Piha ja luovuustutkija Jorma Heikkilä. Muilta luokilta tein yhden raportin. Lukion päättövaiheesta tein loppuraportin Lapsesta nuoreksi (1992). Siinä selvitin luokat 1-6 ja lukion. AO-projektista, joka alkoi peruskoulun 6. luokalla mutta keskittyi pääasiassa lukioon, valmistui yhdeksän raporttia sekä yhteinen loppuraportti ABC-projektin kanssa. Tämän jälkeen päätin, että olin tehnyt tarpeeksi pitkittäistutkimuksia. Myös Turun ja Helsingin opettajankoulutuslaitosten ja kasvatustieteiden tiedekunnan raportteja (yhteensä 33) oli tarpeeksi. Sanomalehtiartikkeleita, enimmäkseen yliöitä ja alioita, oli kertynyt 14. Vuodesta 1987, jolloin oli olemassa Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede, siirryin avustamaan uutta lehteä. Empiirisiä tutkimustuloksia on paljon. Tutkimusraportin lukeminen voi olla aika kuivaa, joten aloin suuntautua kokonaisteosten kirjoittamiseen. Toin esille yksittäisiä tuloksia sopivissa kohdin myös kirjoissani Lasten kielen oppiminen (1982), Äidinkielen opetustieteen perusteet (1993), Tie kiinnostukseen. Lukemisen ja kirjallisuuden opetuksen aktivointimenetelmät (1998) sekä Miten opetan ja tutkin äidinkieltä ja kirjallisuutta? (2. uusittu painos 2011, verkkojulkaisu). Vahva virtaus Suomessa ja Ruotsissa 1980-luvun puolivälin jälkeen oli prosessikirjoittaminen. Olin siinä amerikkalaisten opettajien kursseilla. Elizabeth Radin Simons ja Mary K. Healy, molemmat The Bay Area Wrinting Projectista, kävivät Suomessa ja Ruotsissa pitämässä kursseja. Kävin Ruotsissa sekä alkeis- että jatkokurssin. Pidin Turun normaalikoulussa kokeiluluokan (lukion 2. luokka), jonka kirjoittamisesta tein raportin ja artikkeleita. Kympin aineen kirjoittamisesta oli aamutv:ssäkin. Olen omilla kirjoittajakursseillani käyttänyt prosessikirjoittamista: valmistautuminen, luonnostelu, palaute, muokkaus, toimittami- 18

19 nen, julkaiseminen ja arviointi. Prosessikirjoittamisen tutkimuksesta siirryin prosessilukemiseen ja lukemisstrategioiden kehittelyyn. Ne olivat suosittu aihe opinnäytetöissä. Kehittämäni TEAKKO-strategia sai pian seurakseen NOPPA-, VILKKA- (Auli Koponen), ELANA-, ELKKO-, Kymppi- ym. strategioita. Opi ja ohjaa kirjoittamista (2010) seurasi kirja Opi ja ohjaa lukemista (2011). Niissä selvitin kirjoittamista ja lukemista äidinkielen opetustieteen kannalta. Koulun kirjallisuuden kaanon tuli esille. Valitettavasti en ehtinyt järjestää koe- ja vertailuryhmätutkimusta, jossa olisi todistettu kaanonin hyöty. Lukuharrastuksen väheneminen koulussa tarvitsisi lukudiplomien ja kirjavinkkauksen lisäksi kunnon sovitun kaanonin. Siihen ei vain uskalleta tarttua. Sovitut luettavat kirjat ja niiden vaihtaminen määräajoin saisi oppilaat arvostamaan kirjallisuutta ja lukemaan runsaammin luvun alkupuolella kaipasin fantasian pariin. Satukursseista ja satututkimuksesta, Kaarina Helakisa seuran ja muumikirjojen mukana sain innostuksen tehdä vanhasta Turun opettajankoulutuslaitoksen opintomonisteesta kirjan Ihmejuttuja ja tavattomia tarinoita (2014, toinen kirjoittaja oli Pirjo Suvilehto, joka oli perehtynyt kirjallisuusterapiaan). Draaman puolestapuhujana ja motivointidraaman kehittäjänä (aluksi nimellä prosessidraama, myöhemmin vuorovaikutusdraama) olen kirjoittanut ÄOL:n vuosikirjaan 2015 ja englanninkieliseen lehteen Motivation Drama Opening the Text in a Classroom (2014c). Motivointidraaman avulla oppilas tempautuu tekstiin. Hänen mielenkiintonsa herää voimakkaammin kuin kirjavinkkauksessa, joka perustuu kuuntelemiseen. Motivointidraamassa hänen on eläydyttävä ja reagoitava (ajateltava ja harkittava) tekstin sisältöä ja otettava siihen kantaa. Se onnistuu aina ja vaatii vain yhden oppitunnin. Seurantatutkimuksia tarvittaisiin, jolloin sen hyöty voitaisiin todistaa. Todellinen koe- ja vertailuryhmä asetelma Erityisen tyytyväinen olen siitä, että onnistuin vihdoin osoittamaan peda- 19

20 gogisen kieliopin olemassaolon oppilaiden omasta keskuudesta. Otto A. Malmin lahjoitusrahaston avulla saatoin järjestää tutkimuksen, jossa oli kaksi perinteisen kieliopin luokkaa ja kaksi kokeiluluokkaa. Kokeiluluokissa Nina Maunu käytti 7. luokalla sanaluokkien opetuksessa draamamenetelmiä. Oppilaat odottivat tunteja ja kysyivät, onko meillä ilmaisua. Vertailuluokalla oppilaat huokailivat, olivat pitkästyneitä ja odottivat tunnin loppua, jotta voitaisiin lukea ääneen Bertin päiväkirjaa. Koe- ja vertailuryhmän välille tuli tilastollisesti lähes merkitsevä ero kieliopin mieluisuudessa alku- ja loppumittauksessa. Oppilaiden koetulokset olivat keskiarvoltaan 9, kun ne perinteisellä kieliopilla olivat olleet 7,20 (Sarmavuori 2009, 60). Uusi kielioppi oli syytä nimittää toiminnalliseksi kieliopiksi, koska menetelmässä ei tehdä vain harjoituskirjan harjoituksia vaan toimitaan yhdessä, ollaan aktiivisia, ei istuta välttämättä pulpetissa vaan tullaan piiriin. Vuorovaikutuksessa muiden kanssa voidaan harjoitella tervapadassa, surinasiivillä tai yhden puuttuvan tuolin valtaamisella (= sanaluokkasalaatti) sanaluokkia. Sijamuotojen luonteenpiirteistä voidaan paljastaa, että nominatiivi on tosikko, tietää aina kaiken (sanojen perusmuodot käytössä). Partitiivi on sosiaalinen. Se haluaa osallistua aina: party, party, party. Sen kielteisenä piirteenä on ahneus. Se haluaa aina lisää. Genetiivi kysyy aina kenen, on utelias ja kateellinen. Essiivi on suojautuja, se pysyy samana. Sillä voi rooli jäädä päälle. Translatiivi etsii muutosta. Sillä on miinuspuolena takinkääntäminen. Hauska harjoitus on muunto essiivistä translatiiviksi esittämällä ammatteja. Olin aina halunnut olla palomiehenä, mutta kun kasvoin aikuiseksi, ajattelin, että se on liian vaarallista. Niinpä ryhdyin siivoojaksi. Kukin oppilas sanoo edellisen translatiivin essiivinä ja keksii uuden ammatin, jonka hän sanoo translatiivissa. Oppilailla herää kiinnostus näin inhimillisiä ilmiöitä kohtaan. (Sarmavuori 2009, ) Luokan kanssa voidaan tehdä kuvaelma tai patsas. Vihkoon tehdään ensin luettelo predikaatin ominaisuuksista, sen jälkeen ryhmät suunnittelevat patsaan tai kuvaelman, jossa on mukana kaikki verbien ominaispiirteet: persoonamuodot, aktiivi/passiivi, myönteinen/kielteinen, yksikkö/monikko ja aikamuodot. Oppilaat keksivät lauseenjäsenille inhimillisiä piirteitä. He voivat kirjoittaa erillisille lapuille omia lauseita tietystä lausenjäsenestä. Ne voidaan ottaa luettaviksi luokan edessä 20

21 nuorisokahvilana, jossa puidaan nuoren ongelmia. Keskustelijoina ovat nuori, hänen isänsä/äitinsä ja opettaja. Kukin nostaa pinkasta lapun (oppilaiden esimerkkilauseita) ja lukee sen. Siitä tulee kolmen osapuolen keskustelu. Lopuksi opettaja voi kommentoida, oliko joukossa vääriä esimerkkejä. Objektista voidaan saada esille seuraavat luonteenpiirteet: + haluaa olla tekemisen ja huomion kohteena + osaa nauttia huomiosta omana itsenään valokeilassa + ujon pyrkyrin vikaa (ns. tavis): pyrkii esille kolmessa eri muodossa, roolissa (nominatiivi, partitiivi, genetiivi) (vrt. esim. eri roolit kotona, koulussa ja kavereiden kanssa) - riippuvainen predikaatista (johtajasta) ja sen tuulesta (muodosta); objekti ei saa huomiota, jos johtaja käyttää olla-verbiä tai verbejä, joissa siirrytään paikasta toiseen (siirtyä, purjehtia...) - riskinottaja: kun on tekemisen ja huomion kohteena, voi olla manipuloitavissa, ja kun asettuu alttiiksi huomiolle ja kritiikille, on haavoittuvainen. (Maunu 2010.) Alakuvassa oppilaan tulkinta objektista ja sen verbeistä. 21

22 22 Nina Maunu Helsingin Talvipäivillä esittelemässä toiminnallista kielioppia

23 Toiminnallinen kielioppi on saavuttanut suuren suosion. Nina Maunulla on facebookissaan jo osallistujaa. Hän kiertää Suomea ja Viroa pitäen koulutuspäiviä toiminnallisesta kieliopista. (www.ninamaunu. com.) Viimeksi historiaan syventymistä Kun Turkuun oli tulossa ÄOL:n talvipäivät 2014, ehdotin suunnittelukokouksessa, että äidinkielen opetuksesta järjestettäisiin näyttely Turun kaupunginkirjastoon. Olin haaveillut siitä jo pitkät ajat. Se sai yksimielisen kannatuksen. Aloin hahmotella historiaamme ja havaitsin, että sitä oli tarkasteltava erikseen peruskoulun ja lukion sekä ammatillisen koulutuksen kannalta. Ylioppilastutkinnon vaiheet oli myös syytä erottaa omaksi luvukseen. Äidinkielen opetuksen aikakausiksi erottuivat 1) Agricolan kauden perustan luominen, 2) lukutaidon juurruttaminen, 3) kansallinen herääminen, 4) suomen kielen oikeuksien vaatimisen aika, 5) oppiaineeksi ja opetuskieleksi tulo, 6) itsenäistyminen, 7) Kalevala ja sen koulukäsittely, 8) Setälän aika ja 9) peruskoulun aika. Merkittävät vuosiluvut ovat suomen kielen oppiaineeksi tulo 1843 ja opetuskieleksi pääsy Oppiaineeksi tulo oli pitkän kehityksen saavutus. Jo Pietari Brahe oli suositellut ruotsinkielisille suomen kielen opettelua. Fennofiilit (Arwidsson, Linsén, Ehrström ym.) vaativat lehtikirjoituksissaan suomen kielen kohottamista kansalliskieleksi. Johan Strahlman laati saksankielisen suomen kieliopin ja vaati sen esipuheessa suomen kielen opetusta koulussa. Erik Gabriel Melartin vaati koulukomissiota hyväksymään suomen kielen, mihin hän ei saanut riittävää kannatusta. Ylioppilaat jättivät 1821 Turun akatemian avajaisissa rehtorille ruotsinkielisen anomuksen, joka oli osoitettu keisarille (Aleksanteri I). Siinä pyydettiin suomen kielelle sille kuuluvia oikeuksia ja huomautettiin nurinkurisesta tilanteesta, jossa suomea puhunut talonpoika vaikuttaakseen sivistyneeltä joutui puhumaan suomea huonosti. He anoivat suomen kielen opettajaa yliopistoon. kieli, jonka oikeastaan pitäisi olla kaikkien äidinkieli, on ol- 23

24 Opiskelijoiden 1821 jättämä anomus Turun kaupunginkirjastossa olleen näyttelyn Äidinkieli 170 vuotta vitriinejä. 24

25 lut alistettuna, unohdettuna ja halveksittuna kansanryhmissä, jotka vaativat itseltään koulutetun ja sivistyneen nimitystä. Ruotsi on kokonaan vallannut sen oikeudet. Sen vuoksi kaikki maan lainsäädäntö, kaikki siviilihallinto ja yleinen taloudenhoito käyttää kieltä, jota sen suurin osa, jonka hyvinvoinnista on kyse, ei ymmärrä eikä melkein kukaan asianosainen kykene välittämään näille oikeaa tietoa siitä, mitä he ovat velvollisia tietämään. Vaikka anomuksen oli allekirjoittanut opiskelijoiden enemmistö, konsistori ei suostunut pyyntöön. Vasta vuonna 1828 yliopistoon perustettiin suomen kielen lehtorin virka. Vasta Nikolai I hyväksyi Gymnaasi- ja koulujärjestyksen, jossa suomen kieli oli oppiaineena. Senaatti viivytteli omaa päätöstään ja hyväksyi sen Uusi asetus tuli voimaan Suomen kielelle tuli kaksi viikkotuntia. Ruotsin kieli pudotettiin pois, mutta venäjä sai runsaasti lisätunteja. Suomea opiskeltiin vieraana kielenä. Kieliopit olivat ruotsinkielisiä ja ainoa kaunokirjallinen teos, Kalevala, käännettiin tunneilla ruotsiksi. Aleksanteri II aikana suomen kieli hyväksyttiin opetuskieleksi J. V. Snellman puuttui voimallisesti luonnottomaan tilanteeseen ja vaati suomenkielistä opetusta. Äidinkieli-nimitystä alettiin käyttää opetussuunnitelmissa 1870-luvulla. Jotta asia ei olisi liian yksinkertainen, on suomen kielen tulosta oppiaineeksi kerrottava vielä, että sitä opetettiin ensimmäisen kerran Haminan kadettikoulussa 1820-luvulla. Kokeilu jäi lyhytaikaiseksi, sillä kadeteista vain muutama oli suomenkielinen. Haminassa ja Viipurissa (= Vanha Suomi) suomen kieli tuli oppiaineeksi jo Asetus koski poikakouluja. Tyttökouluissa suomen kieli otettiin oppiaineeksi 1850-luvun loppupuolella paljolti vanhempien toivomuksesta. Vuoden 1862 asetuksen perusteella tyttökouluissa ei pitänyt enää kieltää suomalaisen äidinkielen oppimista valinnaisena aineena. Äidinkielen tulo oppiaineeksi Euroopan kouluihin oli 1800-luvun ilmiö. Suomessa kehitys oli hitaampaa ja toteutui vasta monien ponnistusten kautta autonomian aikana. Muualla Euroopassa äidinkielen merkitys tajuttiin 1800-luvun alussa. Näin oli Hollannissa, Englannissa, 25

26 Turun näyttelyn pystytystä Seinävitriinitekstejä 26

27 Saksassa ja Ruotsissa. Sitä on selitetty eri rationaliteetteihin vedoten: 1) klassis-uskonnollinen, 2) tekninen ja 3) sosiaalinen rationaliteetti (van de Ven 1989, 21). Ennen 1800-lukua (vuosina ) Euroopan kouluja dominoi klassis-uskonnollinen rationaliteetti. Uskottiin, että klassisen kirjallisuuden mestariteokset edistävät eniten yksilön moraalia ja auttavat abstraktin ajattelun kehittymistä. Klassisia kieliä pidettiin sivistyksen ytimenä. Ne joutuivat kuitenkin väistymään, kun 1800-luvulla tuli valtaan tekninen rationaliteetti. Arkipäivän hyöty tuli entistä tärkeämmäksi. Teknologian kehitys, tiede ja teollistuminen valtasivat alaa. Koulu-uudistukset lähtivät liikkeelle klassisen ja modernin (teknisen ja tieteellisen) tietokäsityksen keskinäisestä ristiriidasta. Äidinkielen tärkeyteen vedottiin nostamalla esiin sen hyöty klassisiin kieliin nähden. Äidinkieli vastasi yhteiskunnan tarpeisiin. Siihen yhdistyi käytännöllisyys. Se oli ammattiin suuntautuneempaa. Klassiset kielet siirtyivät yliopistoon tai saattoivat jäädä edelleen eliittikouluihin. Äidinkielen nousun syynä oli erityisesti myös nationaalisuus. Kieli nähtiin kansallisuuden tärkeimmäksi tulkiksi. Latinan kielioppi korvattiin äidinkielisellä kieliopilla. Euroopan maihin perustettiin reaalikouluja ja korkeampia porvarikouluja. (Karasma 2014a.) Lukion kurssilla Kieli, kulttuuri ja identiteetti pitäisi ottaa esille suomen kielen tulo kouluihin ja miten suuria vaikeuksia siihen liittyi. Silloin suomalaiset voisivat paremmin ymmärtää äidinkielensä merkitystä. Oppiaineen historiallisten vaiheiden tunteminen kuuluu yleissivistykseen. Historiallinen näyttely oli Turun kaupunginkirjastossa tammikuun 2014 ja sen jälkeen Helsingin opettajankoulutuslaitoksessa. Niissä voitiin juhlia oppiaineen 170-vuotiskautta. Toivottavasti vastaava näyttely voitaisiin pystyttää oppiaineen 175- tai 180-vuotiskaudeksi. Lopuksi sananen perheestä Perhe on ollut voiman lähde työlleni. Käytin vanhempaa poikaani, Juhaa, apuna, kun testasin kielenoppimisen teorioita. Nuoremmasta pojastani, Mikaelista, tein tutkimuksen seuraamalla, miten hän oppi lukemaan ko- 27

28 Yläkuvassa Katri, Mikael ja Juha 1990-luvulla Alakuvassa Mikael, Katri ja Juha

29 tona Domanin menetelmää käyttäen. Kun tuli avioero 22 avioliittovuoden jälkeen, koin yksinhuoltajana olon raskaaksi. Uhrauduin mielestäni perheen vuoksi, kun asuin Espoossa, vaikka työpaikka oli Turussa. Uusi onni kohtasi, kun avioiduin uudestaan vuonna Toinen mieheni kuoli 86-vuotiaana tänä kesänä Se oli raskasta aikaa, mutta kirjoittamalla saatoin ainakin hetkeksi unohtaa syvän suruni. Katri ja Jouko Karasma Turun yliopiton 90-vuotisjuhlassa 2010 Akatemiatalossa 29

30 Espoon kirjailijoiden hallitus onnittelemassa 60 vuotta täyttävää puheenjohtaja Katri Karasmaa Glimsissä Vieraat ja seremonioita 30

31 Toinen rooli Espoon kirjailijoiden yhdistyksessä Julkaisuissani on paitsi tietokirjoja myös kolme omaa runoteosta ja yksi toimitettu runoteos. Olin Espoon kirjailijoiden puheenjohtajana 12 vuotta ja edelleen sen hallituksessa. Olen toimittanut sen antologian ja historiikin ym. Perustin Glimsin Keskikesän kirjapäivän ja Raittikarnevaalien runoillan, joista tuli suosittuja ja jokavuotisia tapahtumia 2000-luvulta lähtien. Olen kirjoittanut kaunokirjallisia kertomuksia ja runoja verkkoon Myös kirjailijoiden nimikkoseuroissa olin aktiivinen pitkään. Nyt toimitan Kaarina Helakisan muistokirjaa. Lähteet Karasma, Katri Suomi toisena kielenä opetustieteen perusteet. Helsinki: Finn Lectura. Karasma, Katri. 2014a. Aapisesta ylioppilaskokeeseen. Äidinkielen opetuksen historia. Äidinkielen Opetustieteen Seuran julkaisuja, Karasma, Katri. 2014b. Uusien tieteiden tieteenteoriaa. Teoksessa Karasma, K. & Rauramo, S.-L. (toim.) Opetustieteen perustajan juhlakirja professori Inkeri Vikaisen satavuotismuistoksi , Karasma, Katri. 2014c. Motivation Drama Opening the Text in a Classroom. Sino-US English Teaching, vol. 11, No. 9, Karasma, Katri. Mainituista kirjoista on tiedot julkaisuluettelossa. Maunu, Nina Lauseenjäsenet ja niiden harjoituksia. Moniste. Sarmavuori, Katri Kieliopista hauskaa toiminnallisin menetelmin. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 38, 2009, Myös verkkojulkaisuna com. Sarmavuori, Katri. Mainituista raporteista ja kirjoista on tiedot julkaisuluettelossa. van de Ven, Piet-Hein Modersmålsundervisningen i Västeuropa. Några historiska översikter. Tidskrift för litteraturvetenskap 18, 4,

32 Kuvia Äidinkielen opetustieteen päivistä Äidinkielen opetustieteen päiviä pidettiin Yliopiston tulosvastuu vaati vuokranmaksua kaikista luentosaleista ja ryhmätiloista, joten vähävarainen yhdistys ei voinut niitä enää järjestää. Yhteistyössä muiden yhdistysten kanssa päiville saatiin usein paljon väkeä. Aika oli ongelmallinen. Opettajille sopi vain lauantai, tutkijat olisivat halunneet sen perjantaiksi. Monia esitelmiä julkaistiin Aikakauskirjassa Äidinkielen opetustiede ja Tutkimuksia-sarjassa. 32

33 Kari Kettula, Katri Karasma ja Veijo Hietala Hannu Pajunen esitti TSFS:n tervehdyksen Nuuskamuikkunen esitti päivillä Kevättervehdyksen Aire Kaselo ja Kristiina Podduikin (o.s. Tuulik) 33

34 Yleisöä Paula Malin, Arja-Leena Aalto ja Auli Koponen Katri Karasma ja Pirkko Karvonen 34

35 35

36 ÄIDINKIELEN OPETUSTIETEEN PÄIVÄ Turun opettajankoulutuslaitos ls

37 Ritva Nyfors ja Jorma Immonen Turun Sanomat

38 38

39 Päivän osanottajia Auli Koponen Arja Ali-Eskola Tuomo Jämsä Timo Saarniemi 39

40 40

41 Hanna Lahnasalo Leena Jalava ja Sirkku Ikonen Kaarina Kolu Jaana Salo (ent. Arvonen) 41

42 42

43 Vas. Harri Raitis, Kari Levola ja Jukka Parkkinen Tuula Uusi-Hallila 2001 Kaisa Häkkinen

44 Kansainvälistä Huomattavin kansainvälinen tahomme on IAIMTE (International Association for the Improvement of Mother Tongue Education). Se on järjestänyt kongresseja joka toinen vuosi. Sen käynnistäjä on prof. Gert Rijlaarsdam. Osallistuin kongressiin 1999 Amsterdamissa. Dos. Pirjo-Maija Toivonen piti esitelmän aiheesta Information as non-information and as non-informative learning verbal communication as literature and literature education. Oma esitelmäni oli The fight about the science of mother tongue education. Taistelu-esitelmä on suomeksi Aikakauskirjassa Äidinkielen opetustiede 25-26/1999. Gert Rijlaarsdam Kongressi on joka toinen vuosi. Seuraava on Hong Kongissa 2017 ja Tallinnassa Kongressilaisia Pariisin päätöstilaisuudessa 2013 Kuvia Nimi vaihtui ARLEksi (International Association of Languages, Literatures and Literacies) 44

45 1999 Amsterdam Willy Wijdema (Hollanti), Katri Karasma (Suomi), Brice Maylath (USA), Wayne Sawyer (Australia) ja Piet-Hein van de Ven (Hollanti) Juli Aerila ja Kaisu Rättyä Odensessa

46 Mitä opin Odensessa? IAIMTEn, nykyisin ARLEn = International Association for Research in L1 Education (languages, literatures and literacies) konferenssi oli Odensessa Päävastuunkantajana oli prof. Ellen Krogh. Osallistuin siihen kuudetta kertaa. Aikaisemmat kongressini olivat Amsterdam 1999, Albi (Ranska) 2005, Exeterin yliopisto (Englanti) 2007, Hildesheim (Saksa) 2011 ja Pariisi Sessioissa, SIG-ryhmissä, pyöreän pöydän keskusteluissa ja posteri-istunnoissa ym. oli esillä varhainen lukeminen, puhuminen ja kuunteleminen, oppikirjojen rooli, korkeakoulukirjoittaminen, luku- ja kirjoitustaito, opetussuunnitelma, kaksi- ja monikielisyys, kirjallisuuden historia, kriittinen lukutaito, kirjoittamisen rooli kirjallisuudessa, arviointi, tietotekniikka ym. Oli ilahduttavaa nähdä niin paljon äidinkielestä kiinnostuneita tutkijoita. Kun esitelmiä oli yli kolmesataa, oli seurauksena myös turtumus. Liian paljon samaan aikaan. Niinpä valitsen lukuisten kiinnostavien esitysten joukosta vain uusimpiin elektronisiin välineisiin keskittyvät esitykset. Niitä oli yksi ruotsalainen, yksi tanskalainen ja yksi suomalainen. Ann Blückert, Anne Palmér ja Maria Ulfgard esittivät, että Ruotsissa oli opetussuunnitelmauudistus Painopiste siirtyi arvoista tietoon. Ruotsiaineessa painotetaan käsitteitä, metakieltä ja analyysia. Oppimateriaaleina on oppikirjoja digitaalisin resurssein ja pelkästään digitaalisia materiaaleja. He haastattelivat 50:tä lukion opettajaa. Heistä 86 % käytti kustantajien materiaaleja, 21 % käytti verkkoaineistoja. He selvittävät, mikä on analogisen ja digitaalisen oppimateriaalin suhde. Ruotsissa on ollut säännöstelemätön markkinatilanne vuodesta 1991 lähtien. Tutkimuksessa tuli esille painetun oppimateriaalin tärkeys. Tanskalaiset Else Lauridsen ja Jens Jörgen Hansen tarkastelivat, kuinka IPadia voi käyttää äidinkielessä. Monet koulut ovat Tanskassa ostaneet oppilaille IPadeja. Ei ole kuitenkaan selvitetty, kuinka niitä voi käyttää äidinkielessä. Aineisto kerättiin observoimalla, oppilaiden ja opettajien haastattelulla, kyselylomakkeilla, oppimateriaalitarkastelulla ja oppilaiden tuotoksilla. Analyysia tehtiin neljän oppimiskriteerin perusteella: tekstien ymmärtäminen, tekstien tuottaminen, kommunikaation ymmärtäminen 46

47 sekä luku- ja kirjoitustaidot. Satu Grünthal ja Johanna Pentikäinen olivat teettäneet opiskelijoilla kirjatrailereita. Niillä on mahdollisuus motivoida uudella tavalla oppilaita kaunokirjallisten teosten lukemiseen. Opiskelijat kokivat teknologiset taitonsa riittämättömiksi. Hanke oli aikaavievä. Se koettiin silti myös motivoivaksi ja inspiroivaksi. Oma esitys Pidin posteresityksen aiheesta How did the Finnish language become a school subject?käsittelin siinä hieman fennofiileja ja torjuttuja yrityksiä (Strahlman, Melartin, ylioppilaiden kielianomus), Nikolai I:n hyväksyntää, senaatin viivyttelyä ja uutta lukujärjestystä 1843, jolloin suomen kielelle tuli kaksi viikkotuntia. Kuvilla on tarkoitus saada katsojat muistamaan, että äidinkielen puhuminen oli kiellettyä kuningatar Kristiinan aikana, Nikolai I hyväksyi oppiaineen, Aleksanteri II hyväksyi suomen opetuskieleksi. 47

48 Suomea opiskeltiin vieraana kielenä. Opetuskieleksi tulo 1856 Aleksanteri II:n aikana teki aineesta vasta äidinkielen. Toivoin, että muutkin tutkisivat historiaansa. Olisi kiinnostavaa tietää, miten muissa maissa äidinkielen opetus alkoi. Virolaiset kuulijat tunsivat läheisyyttä, sillä heillä on ollut vastaavaa. Erityisen kiinnostavana pidin H. C. Andersenin patsasta, jonka ympärillä on puistonpenkki. Siinä voi istua Andersenin vieressä, halailla häntä ja ottaa valokuvia. Patsaassa on uurteinen viitta. Jalkojen juuressa on matkalaukku Andersen matkusteli paljon. Patsas on hotellin vieressä, joten matkalaukkuväkeä kulkee siinä edestakaisin. Tällaisia patsaita tarvittaisiin joka kaupunkiin. Ihmettelen, että Tove Janssonille ei ole jo pystytetty vastaavaa Helsinkiin. Katri Karasma Katri Karasma H. C. Andersenin patsaalla Odensessa

49 Nina Maunu Aurinkoinen adverbiaali ja muita lauseenjäseniä Professori Katri Karasma (ent. Sarmavuori) on toiminnallisen kieliopin äiti. Hän peräänkuulutti vuonna 2008 äidinkielen ja kirjallisuuden opettajia, jotka ovat kiinnostuneita kieliopin opetuksen kehittämisestä. Ilmoittauduin yhtenä mukaan Turun yliopiston kokeiluun, joka kesti kolme vuotta ( ) ja jonka aikana Karasman toimittamiin Aikakauskirjoihin Äidinkielen opetustiede alkoi myös ilmestyä toiminnalliseen kielioppiin liittyviä kirjoituksia ja tutkimusta. Vedin - ja vedän - toiminnallisen kieliopin tunteja Kilonpuiston koulussa Espoossa yläkoulun puolella. Katri Karasma istui ja seurasi monet tunnit luokan perällä, kehui ja kannusti. Hän sai Helsingin Sanomat kirjoittamaan aiheesta lehtijutun (Tulonen 2010). Hän sai myös minut vetämään ensimmäisen toiminnallisen kieliopin pedagogisen iltapäivän espoolaisille opettajille ja sittemmin mukaansa kongresseihin Kööpenhaminaan sekä Hildesheimiin vuosina 2010 ja Täydennyskouluttajan tiellä kuljen edelleen Suomessa ja Virossa. Alusta lähtien Katri Karasma alkoi kannustaa löytämään teoriapohjaa toiminnalliselle kieliopille. Draaman lisäksi mietimme liikeilmaisua ja tanssia. Draama on kokemuksemme mukaan osoittautunut käyttökelpoiseksi teoria-alustaksi (vrt. Maunu 2015). Draama on kirjoitettu vahvasti mukaan myös uuteen opetussuunnitelmaan, joka astuu voimaan vuonna Katri Karasma on aina ollut edelläkävijä ja näkijä. Katri Karasman kolmivuotisen asennemittaustutkimuksen tulokset olivat hyvin positiivisia toiminnallisen kieliopin suhteen ja kannustavat menetelmien käyttöön jatkossa. Kaikkien kyselyyn osallistuneiden oppilaitten mielestä toiminnallisesti oppi paremmin kielioppia. (Sarmavuori & Maunu 2011.) Muutama viikko sitten Katri soitti minulle ja kyseli lauseenjäsen- 49

50 ten luonteenpiirteitä. Miksi ylipäätään olisi hyödyllistä lähestyä kielioppia toiminnan ja/tai draaman kautta? Toiminnalliset ja draamamenetelmät vetävät oppijan mukaan opetukseen. Ne mahdollistavat oppijan osallistumisen ja kokemuksellisuuden. Draaman keinoin oppimisesta tulee kokonaisvaltaista ja muistijälki oppimisesta paranee. Draama kehittää paitsi yhteistyötä myös ongelmanratkaisutaitoja. Draama vetää kieliopin opetuksen käytäntöön. Draama kehittää oppimisilmapiirin rennommaksi ja hauskemmaksi. (vrt. esim. Csikszentmihalyin flow-teoria 2005, Owens & Barber 2010, Heikkinen 2001, 2005). Tässä on yksi ehdotus Katri Karasmalle lauseenjäsenten luonteenpiirteistä: Predikaatti johtaja (etsitään lauseesta ensimmäisenä, johtaa tekemistä), joustava (voi olla kolmiosainen), aiheuttaa riippuvuutta (täydellistä lausetta ei voi olla ilman predikaattia). Subjekti tekijä (kokija, näkijä), osaa jakaa osaamistaan myös muille tekijöille (lauseessa voi olla useita subjekteja), osaa vetäytyä seurasta, osaa kuunnella muita (passiivilauseessa ei ole subjektia). Objekti huomionhakuinen tekemisen kohde, esiintyy kolmessa muodossa: nominatiivissa (kirjoita runo), genetiivissä (kirjoitan runon), partitiivissa (kirjoitan runoa), tarvitsee seurakseen muita predikaattiverbejä kuin olla-verbin, jonka kanssa ei esiinny. Predikatiivi tulee toimeen ainoastaan olla-verbin kanssa, jonka kautta ilmaisee mikä, millaista tai kenen subjekti on; määrittelijä-tyyppi, jonka tosiystävä on olla-verbi. Adverbiaali aurinkoinen adverbiaali säteilee predikaatille tietämystään monista asioista, joita haluaa olla täydentämässä; tietää tarvittaessa ajasta, paikasta, tavasta, syystä, suunnasta, keinosta, määrästä; on monipuolinen. Katri Karasman kanssa olemme kirjoittaneet lauseenjäsenten luonteenpiirteistä. Opetustilanteessa oppilaat keksisivät luonteenpiirteitä lisää. Lauseenjäsenet voidaan nimetä esimerkiksi Predikaatti-Paavoksi, Subjekti-Sariannaksi. Lauseenjäsenten piirusteluun ja näyttelemiseen sopivat esimerkiksi draamamenetelmät Rooli seinällä, Asiantuntijan mantteli, Kuuma tuoli, Patsas, pantomiimi, improvisaatio (vrt. Owens & Barber 2010). Lopuksi Aurinkoinen Adverbiaali luottamusharjoitus uskalikoille: Yksi asettuu ringin keskelle ja sanoo verbin, esimerkiksi kirjoitan. Adverbiaali-auringonsäteet, mielellään seitsemän kappaletta, asettuvat predikaatin eli ringin keskellä seisovan vapaaehtoisen, ympärille. Säteet sopivat oman roolinsa, yksi säde merkitsee aina yhtä adverbiaalin 50

51 Nina Maunu oppilaidensa kanssa hernepussiharjoituksen parissa Pedagoginen koulutuspäivä Vas. Helena Tommola, Katri Karasma, Kaarina Kolu ja Nina Maunu 51

52 ominaisuutta. Säteet asettavat kätensä eteensä, jotta olisivat valmiina vastaanottamaan predikaatin kaatumisen ja työntämisen takaisin paikalleen. Kun predikaatti kaatuu, säde täydentää kirjoitan -predikaattia esimerkiksi adverbiaalilla päivällä. Predikaatti voi kaatua missä järjestyksessä haluaa. Voidaan myös sopia, että predikaatti kaatuu kohti kuulemaansa adverbiaalia. Halutessaan predikaatti voi pitää silmät kiinni. Luottamuksen kestävää etäisyyttä voidaan testailla. Saaduista lauseista keskustellaan lopuksi. Paljon onnea, Katri Aurinkoinen! Kiitos lukemattomista säteistä, joita olet lähettänyt ja kutsunut luoksesi! Toivomme Sinun jatkavan ahkeraa toimintaasi innostajana, tutkijana ja kirjoittajana. Lähteet Csikszentmihalyi, M Flow elämän virta. Tutkimuksia onnesta, siitä kun kaikki sujuu. Suom. Hellsten, R. Helsinki: Rasalas Kustannus. Heikkinen, H Pohdintaa draamakasvatuksen perusteista. Teoksessa Korhonen, P. & Ostern, A. (toim.) Katarsis. Draama, teatteri ja kasvatus. Jyväskylä: Atena kustannus oy. Heikkinen, H Draamakasvatus opetusta, taidetta, tutkimista! Jyväskylä: Minerva Kustannus Oy. Maunu Draama + kielioppi = toiminnallista kielioppia? s Teoksessa Helstola, M. & Ruohomäki, I. (toim.) Ota minut tekemään. Draama ja teatteri osana äidinkielen ja kirjallisuuden opetusta. ÄOL:n vuosikirja Helsinki. Äidinkielen opettajain liitto. Owens, A. & Barber, K Draamakompassi. Prosessidraaman suunnittelu, käytännön työskentely, arviointi ja reflektointi. Helsinki: Draamatyö. Sarmavuori, K. & Maunu, N Toiminnallinen kielioppi lauseopin käsitteiden harjoittelussa. lisäksi kolmen vuoden kokeilun mittaustulokset. Aikakauskirja Äidinkielen opetustiede 40, Tulonen, H Oman elämänsä predikaatit. Helsingin Sanomat

53 Markku Varis Opetuksen historiikista Katri Karasman pääteos? Professori Katri Karasman kirjallisessa tuotannossa historiikki Aapisesta ylioppilaskokeeseen (2014) ehkä jää hänen merkittävimmäksi kirjakseen. Historiikin elinvoimaa vahvistaa se, että kirjan sisältö on ajaton: historia on ja pysyy, vaikka sitä eri aikoina hieman erilaisin painotuksin tulkittaisiinkin. Esimerkiksi vielä Samavuoren nimellä ilmestynyt sinänsä ansiokas Miten tutkin ja opetan äidinkieltä ja kirjallisuutta? (2007) väistämättä vanhenee sitä mukaa, kun äidinkielen ja kirjallisuuden opetusoppi uudistuu ja saa uusia tutkimuksellisia tulokulmia. Toki ilmestyessään Aapisesta ylioppilaskokeeseen oli hyvinkin ajankohtainen teos, sillä sen ilmestymisvuonna oli kulunut reilut 170 vuotta siitä, kun suomen kieli saatiin Suomen suuriruhtinaskunnassa oppiaineeksi vuonna Lähestymässä on myös uusi merkkipaalu: opetuskieleksi suomi määrättiin vuonna Näitä taitekohtia ennenkin suomea toki oli opetettu jo 1820-luvulla Haminan kadettikoulun yhteydessä toimineessa alkeisopistossa. Opetus oli kuitenkin jäänyt lyhytaikaiseksi, koska kadetit olivat enimmäkseen ruotsinkielisiä. Jopa venäjän- ja saksankielisiä oli enemmän kuin suomenkielisiä. On hämmästyttävää, että ennen Katri Karasman kirjaa äidinkielen opetuksen historiaa ei ole valaistu kokonaisen kirjan edestä. Toki artikkeleita ja osakatsauksia on monia esimerkiksi Irmeli Pääkkösen kirja (1994) ensimmäisestä suomen kielen yliopistonlehtorista Carl Niklas Keckmanista. Aiempaan verrattuna Katri Karasman teos kuitenkin kattaa opetuksen aina Agricolasta nykypäiviin. Sen näkökulma myös on tavanomaista laajempi: mukana on yleissivistävän opetuksen lisäksi ammatillinen äidinkieli. 53

54 Edistystä ja vastustusta Kirjassaan Katri Karasma keskittyy eräisiin keskeisiin tapahtumiin äidinkielen opetuksen historiassa. Agricolan luoman perustan jälkeen oman huomionsa toki saa kansallinen herääminen, mutta suurempi osuus on suomen kielen asemasta käydyssä keskustelussa ja autonomisen ajan opetushallinnossa. Noiden aikojen yksittäisistä asioista muita enemmän käsitellään Kalevalan asemaa opetuksessa. Nimenomaan 1800-luvun alkupuolen muistelus edustaa Katri Karasman kirjassa sellaista tietoa, joka melkeinpä jokaisen lukionsa läpäisseen tulisi muistaa, mutta joka näyttää unohtuneen ainakin sillä perusteella, miten eräät ylipistot suosivat englanninkielistä koulutusta ja julkaisutoimintaa. Tahtoo unohtua, kuinka tärkeänä fennomaanit pitivät nimenomaan suomen kielen aseman vahvistamista itsenäistymisen askelmerkeissä. Tilanne Suomen suuriruhtinaskunnassahan oli se, että Ruotsin maallisen hallinnon perintönä suomen kielellä ei ollut virallista asemaa, vaikka paikallishallinnossa toimittiin paljolti suomeksi. Epävirallisesti suomea käytettiin tätä laajemminkin. Hallitsijan kirjeet lähetettiin suomalaisille käskynhaltijoille suomeksi laadittuina, ja niitä alkoi ilmestyä painettunakin jo 1500-luvun lopulla. Erityisesti kenraalikuvernööri Pietari Brahe korosti, miten tärkeää hallitsijan oli ymmärtää valtakunnan itäosien kieltä. Venäjän hallinnon alkuvaiheessa ruotsi oli Suomen virallinen kieli, mutta jo Porvoon valtiopäivillä 1809 suomea käytettiin epävirallisesti. Kansallisromantiikka ja nationalismi korostivat kansalliskielen asemaa kansanhengen edustajana. Siten Suomessakin alueiden väestöstä, rahvaasta, alettiin rakentaa kulttuurisesti yhtenäistä kokonaisuutta, ja kansan kielen merkitystä ryhdyttiin korostamaan. Alkoi tietoinen suomalainen kielipolitiikka. Merkittävin saavutus oli vuoden 1863 kieliasetus, niin sanottu kielirespikti. Sen mukaan suomesta piti kahdessakymmenessä vuodessa tulla tasavertainen ruotsin kanssa kaikissa suomenkielistä väestöä koskevissa asioissa. Vaikka suomen kielen asema näin vahvistui sekä virkakielenä että kansallisen kulttuurin kielenä, kehitys ei suinkaan ollut yksisuuntaista eikä itsestään selvää. 54

55 Tsaarin hallinnon suhtautumista suomen kieleen leimasi koko autonomian ajan yhtäältä hajota ja hallitse -periaate, toisaalta suuri pelko suomenkielisen kapinan leviämisestä venäjänkielisten virkamiesten sitä ajoissa tunnistamatta. Venäläiset halusivat vähentää ruotsin kielen ja siten ruotsalaisen politiikan vaikutusvaltaa vanhassa itämaassa, ja pelko kapinasta puolestaan johti monenmoiseen sensuuriin. Kielipolitiikallaan tsaarin hallinto viime kädessä toivoi venäjän käytön yleistyvän Suomessa. Vielä vuonna 1846 kenraalikuvernööri Menšikov uskoi, että Suomessa jatkuvasti lisääntynyt rakkaus suomen kieltä kohtaan voisi palvella hallituksen keinona saada suomalaiset ymmärtämään myös venäjän kielen opiskelun tärkeys. (Karasma 2014, 60.) Uhkaavin tilanne seurasi vuoden 1900 kielimanifestia. Sen mukaan venäjästä oli tuleva korkeimman hallinnon kieli; vuosina 1902 ja 1903 myös oikeusistuntojen käsittely- ja pöytäkirjakieli. Ruotsi oli menettämässä asemansa virkakielenä venäjälle, ja suomenkin asema virallisena kielenä oli supistumassa. Kenraalikuvernöörin murha sekä vuoden 1905 suurlakko kuitenkin pysäyttivät manifestin soveltamisen. Mitä opimme? Katri Karasman kirjan lopusta puuttuu kokoava osio, jossa kirjoittaja suoraan osoittaisi, mitä iloa nykyiselle äidinkielen ja kirjallisuuden opetusopille on menneitten pöyhimisestä. Sen sijaan vastaava jakso sijaitsee teoksen alkuosassa: Äidinkieli ei oppiaineena ole edennyt alkuvaiheistaan aivan siihen asti, mihin sen pitäisi. Vaikka se on tunnustettu ja kiistaton koulun oppiaineena, se ei opettajien koulutuksen kannalta ole päässyt kehittymään kovinkaan pitkälle. Vanhat pohjatieteet dominoivat. Ne pitävät tiukasti kiinni portinvartija-asemastaan. Äidinkielen alue on hajanainen, kun se joutuu ammentamaan tietoalueensa hyvin monelta taholta. (Karasma 2014, 18.) Karasman mainitsema hajanaisuus ei ole poistunut, vaikka hallinto on aika ajoin vaihdellut oppiaineen nimityksiä. Tilannetta on kärjistänyt 55

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus

SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus OPETUSSUUNNITELMA SUOMEN KIELI 1 Vuosiluokkien 5-10 saamelainen luokanopettajakoulutus 30 opintopistettä Dutkan- ja oahppostivra dohkkehan 21.6.2013 áššis 72/13 1. OPPIAINEEN YLEISET TIEDOT... 3 1.1. OPPIAINEEN

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 17.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Kieli ei ole vain kieli. Oheistuotteena kulttuurien tuntemusta ja yleissivistystä.

Lisätiedot

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma

Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Lahjakkuutta ja erityisvahvuuksia tukeva opetus äidinkielen näkökulma Ulkomailla toimivien peruskoulujen ja Suomi-koulujen opettajat 4.8.2011 Pirjo Sinko, opetusneuvos Millainen on kielellisesti lahjakas

Lisätiedot

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta

Kielet sähköistävät. Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Sähköä ilmassa IX valtakunnalliset lukiopäivät 12.- 12.11.2013 Kielet sähköistävät Mitä muutoksia perusopetuksen opetussuunnitelmaprosessi on tuomassa kieliin? Opetusneuvos Anna-Kaisa Mustaparta Suomi

Lisätiedot

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely:

14 17.02.2016. Seuraavien tehtävien osalta esitetään tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleen määrittely: Filosofisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto 14 17.02.2016 Tiedekunnassa vapautuneiden tehtävien tehtäväalan ja tehtävämäärityksen uudelleenmäärittelyn hyväksyminen Valmistelija hallintopäällikkö Kari Korhonen

Lisätiedot

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet

9.2.3. Englanti. 3. luokan keskeiset tavoitteet 9.2.3. Englanti Koulussamme aloitetaan A1 kielen (englanti) opiskelu kolmannelta luokalta. Jos oppilas on valinnut omassa koulussaan jonkin toisen kielen, opiskelu tapahtuu oman koulun opetussuunnitelman

Lisätiedot

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen

Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Mitä taitoja tarvitaan tekstin ymmärtämisessä? -teorian kautta arkeen, A.Laaksonen Lukemisen taitoja Tulisi kehittää kaikissa oppiaineissa Vastuu usein äidinkielen ja S2-opettajilla Usein ajatellaan, että

Lisätiedot

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto

Äidinkieli ja kirjallisuus. Tuntijakotyöryhmän kokous Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto Äidinkieli ja kirjallisuus Tuntijakotyöryhmän kokous 20.1.2010 Prof. Liisa Tainio Opettajankoulutuslaitos, Helsingin yliopisto 20.1.2010 1 Äidinkieli ja kirjallisuus tieto-, taito- ja taideaine - Äidinkieli

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ENGLANNIN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun

Lisätiedot

Eurooppalainen kielisalkku

Eurooppalainen kielisalkku EKStyökalupakki Eurooppalainen kielisalkku Kielisalkussa on kolme osaa kielenoppimiskertomus kielipassi työkansio Kielisalkussa on materiaaleja eri-ikäisille perusopetuksen oppilaille vl 1 3 vl 4 6 vl

Lisätiedot

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa

Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Suomesta äidinkielenä ja suomen äidinkielen opetuksesta Ruotsissa Sari Pesonen Tukholman yliopisto, suomen kielen osasto Slaavilaisten ja balttilaisten kielten, suomen, hollannin ja saksan laitos Stockholms

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi

9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi 9.2. Oppiaineiden ja aineryhmien / kurssien tavoitteet, sisällöt, työtavat ja arviointi Kaiken opetuksen perustana on oppilaiden sosiaalisten taitojen ja ryhmäkykyisyyden rakentaminen ja kehittäminen.

Lisätiedot

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna

Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna Aseman koulun valinnaiset aineet lukuvuonna 2016-2017 Piirros Mika Kolehmainen Aseman koulun valinnaisuudesta info-tilaisuus 4.-5. lkn huoltajille ja oppilaille 6.4 klo 18 valinnat tehdään huoltajan WILMAssa

Lisätiedot

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue!

Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Normaalikoulun kielivalintailta 20.1. Welcome! Willkommen! Bienvenue! Kielivalinta Tulevaisuuden valinta: pääomaa tulevaa varten. Nykypäivänä englannin osaaminen on lähtökohta mitä kieliä valitaan sen

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä

Kulttuuritaidot Oppilas oppii tuntemaan Ranskaa ja ranskankielisiä alueita ranskankielisille kulttuureille ominaisia tapoja ja kohteliaisuussääntöjä Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 B2 RANSKA VUOSILUOKKA: 8 VUOSIVIIKKOTUNTEJA: 2 Tavoitteet ymmärtämään erittäin selkeästi puhuttuja tai kirjoitettuja lyhyitä viestejä viestintää tavallisimmissa arkielämän

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon

Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumi perustekstitaidot kuntoon Minna Harmanen, minna.harmanen@hyl.fi Äidinkielen opettajain liitto ry. Helsingin yhteislyseo 2. 3.8.2011, Helsinki, Paasitorni

Lisätiedot

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS

TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS TOISEN ASTEEN KOULUTUS, LUKIO JA AMMATILLINEN KOULUTUS Toisen asteen koulutukseen kuuluu lukio ja ammatillinen koulutus. Toisen asteen koulutukseen voi hakea vain kaksi kertaa vuodessa eli keväällä ja

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MANDARIINIKIINAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan

Lisätiedot

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto

Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Mitä eväitä PISA-tulokset antavat äidinkielen opetukseen? Sari Sulkunen, FT Jyväskylän yliopisto Lukutaidon määritelmä PISA-arvioinnissa Lukutaito on kirjoitettujen tekstien ymmärtämistä, käyttöä ja arviointia

Lisätiedot

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä

KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä KUVATAIDE Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako työryhmä Mikko Hartikainen 18.11.2009 Kuvataide oppiaineena perusopetuksessa Visuaalista kulttuurikasvatusta Osa

Lisätiedot

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa

Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Suomen kielen opinnot maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavassa koulutuksessa Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä SUOMEN KIELI perusoletuksena on, että opiskelija

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö,

Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, Oulun seudun ammattiopiston ammattilukio-opinnot Myllytullin yksikkö, 6.10.2016 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Mitä hyötyä? Vahvistetaan jatko-opintovalmiuksia - pääsykokeissa menestyminen - jatko-opinnoissa

Lisätiedot

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma

Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Kuopion kaupungin perusopetuksen saksan kielellä rikastetun opetuksen opetussuunnitelma Sisällysluettelo 1. Hakeutuminen saksan kielellä rikastetun opetuksen 1. luokalle 2. Saksan kielellä rikastettu opetus

Lisätiedot

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi

Lapsen kielen kehitys II. Kielen ja puheen kehityksen tukeminen. www.eksote.fi Lapsen kielen kehitys II Kielen ja puheen kehityksen tukeminen www.eksote.fi Lapsi- ja nuorisovastaanotto Puheterapia 2010 PUHUMAAN OPPIMINEN Puhe on ihmisen tärkein ilmaisun väline. Pieni lapsi oppii

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Suomen kielen itseopiskelumateriaali

Suomen kielen itseopiskelumateriaali Selma Selkokielisyyttä maahanmuuttajille (OPH) Suomen kielen itseopiskelumateriaali Nimi: Ryhmätunnus: Tutkinto: Tämä opiskelumateriaali liittyy alakohtaiseen lähiopetuspäivään. Kun olet osallistunut lähiopetukseen

Lisätiedot

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus

Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi. Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus ja sosiaalivakuutus 1 TAMPEREEN YLIOPISTO Johtamiskorkeakoulu TEHTÄVÄNTÄYTTÖSUUNNITELMA VAKUUTUSTIETEEN PROFESSORI Tehtävä Vakuutustieteen professorin tehtävä 1.8.2015 alkaen toistaiseksi Tehtävän ala Vakuutustiede: yksityisvakuutus

Lisätiedot

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET

KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET KURSSIVALINNAT & YLIOPPILASKIRJOITUKSET Ohjeita kurssivalintojen tekemiseen ylioppilaskirjoitusten näkökulmasta Tämän koonnin tavoitteena on auttaa Sinua valitsemaan oikeat kurssit oikeaan aikaan suhteessa

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016

Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto yleisohjeita syksy 2016 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet

Opetuksen tavoitteet Tavoitteisiin liittyvät sisältöalueet VIITTOMAKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen tehtävä, oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet, ohjaus, eriyttäminen ja tuki sekä oppimisen arviointi koskevat myös

Lisätiedot

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista

Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Aineenopettajankoulutuksen opinnäytteet Leena Hiltunen 10.9.2009 Yleistä OPE-linjan kanditutkielmista Tyypillisesti teoreettisia kirjallisuusanalyysejä, joissa luodaan taustaa ja viitekehystä tietylle

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista?

Eväspussi. Onko lähipiirissä esiintynyt hitautta tai vaikeutta lukemaan ja kirjoittamaan oppimisessa? Millaista? Liite Pienten Kielireppuun. Eväspussi Oman äidinkielen vahva hallinta tukee kaikkea oppimista. Tämän vuoksi keskustelemme kielten kehityksestä aina varhaiskasvatuskeskustelun yhteydessä. Kopio Kielirepusta

Lisätiedot

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536

International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 2016 International Baccalaureate = kansainvälinen ylioppilastutkinto Opetus- ja tutkintokieli englanti Opetussuunnitelma sama kaikkialla maailmassa 4536 koulua 150 maassa (yli1 235 000 opp.) Opinnot kestävät

Lisätiedot

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö

Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö 1 Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden yksikkö Yksikössä voi suorittaa humanistisen alan tutkintoja: Humanististen tieteiden kandidaatti 180 op (alempi korkeakoulututkinto) Filosofian maisteri 120

Lisätiedot

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä

Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys. Tuntijakotyöryhmä Oppimistulosten arviointia koskeva selvitys Tuntijakotyöryhmä 28.09.2009 Oppimistulosarvioinneista Arvioinnit antavat tietoa osaamisen tasosta perusopetuksen nivel- ja päättövaiheissa. Tehtävänä selvittää

Lisätiedot

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus

Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Paraisten kirjastopolku koulun ja kirjaston yhteistyösopimus Pyrimme kirjaston ja koulun tiiviin yhteistyön avulla tukemaan kouluissa tehtävää monipuolista lukuinnon ja -ilon edistämistyötä. Lisäksi haluamme

Lisätiedot

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA

Lohjan Yhteislyseon lukio TERVETULOA Lohjan Yhteislyseon lukio 16-ryhmien vanhempainilta 24.1.2017 TERVETULOA OHJELMA klo 17.30 klo 18.00 kahvitarjoilu ruokasalissa JUHLASALISSA ajankohtaista lukiosta, rehtori Panu Ruoste rasismi ja vihapuheet

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna

TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö. Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaareihin ilmoittautuminen lukuvuonna 2013-2014 SEMINAARIEN AIKATAULU syksyllä käynnistyvät seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38

Lisätiedot

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan

Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan Tervetuloa Halkokarin koulun vanhempainiltaan 5.9.2016 Opetussuunnitelma = OPS Opetussuunnitelma on suunnitelma siitä, miten opetus järjestetään. Se on kaiken koulun opetuksen ja toiminnan perusta. Opetussuunnitelmassa

Lisätiedot

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria

Kulttuuritaidot Oppilas tutustuu ruotsinkieliseen ja pohjoismaiseen elämänmuotoon ja oppii arvostamaan omaa ja muiden kulttuuria 9.2.2. Toinen kotimainen kieli: ruotsi B1 Ruotsin kielen opetuksessa oppilas saa valmiuksia vuorovaikutukseen ja yhteistyöhön ruotsinkielisten kanssa. Opetuksen tavoitteena on kannustaa ja rohkaista oppilasta

Lisätiedot

Lintulammen koulun valinnaiset aineet

Lintulammen koulun valinnaiset aineet Lintulammen koulun valinnaiset aineet 24.3.2016 Piirros Mika Kolehmainen Yleistä Jokaisen oppilaan opintoihin tulee perusopetuksen aikana sisältyä vähintään 9 vuosiviikkotuntia (vvt) valinnaisten aineiden

Lisätiedot

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset

Joensuun seudun opetussuunnitelma. Keskeiset uudistukset Joensuun seudun opetussuunnitelma Keskeiset uudistukset Opetussuunnitelman käyttöönotto Uuden opetussuunnitelman mukainen opetus alkaa kaikissa kouluissa 1.8.2016 Luokissa 1-6 uusi opetussuunnitelma kokonaisuudessaan

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA 2006 ITALIAN KIELEN OPETUKSEN SUUNNITELMA Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen,

Lisätiedot

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä

T3 ohjata oppilasta havaitsemaan kieliä yhdistäviä ja erottavia ilmiöitä sekä tukea oppilaan kielellisen uteliaisuuden ja päättelykyvyn kehittymistä A2-VENÄJÄ vl.4-6 4.LUOKKA Opetuksen tavoitteet Kasvu kulttuuriseen moninaisuuteen ja kielitietoisuuteen T1 ohjata oppilasta havaitsemaan lähiympäristön ja maailman kielellinen ja kulttuurinen runsaus sekä

Lisätiedot

Tervetuloa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumiin 2015!

Tervetuloa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumiin 2015! Tervetuloa Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen foorumiin 2015! Minna Harmanen, opetusneuvos, OPH Sari Hyytiäinen, lehtori, pj., ÄOL 4.8.2015, Helsinki, Paasitorni Osaaminen ja koulutus hallitusohjelmassa

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen

Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Juliet-ohjelma: monipuolisia osaajia alaluokkien englannin opetukseen Marja-Kaisa Pihko, Virpi Bursiewicz Varhennettua kielenopetusta, kielisuihkuttelua, CLIL-opetusta Alakoulun luokkien 1 6 vieraiden

Lisätiedot

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1

Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Lukutaidon uudet muodot äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan haasteena Asiantuntijanäkökulma mediakasvatukseen, osa 1 Annukka Uusitalo 28.2.2006 Mediakasvatuskeskus Soveltavan kasvatustieteen laitos

Lisätiedot

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo

2015-2016. Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015. Kouvolan Yhteislyseo Kirjoittajainfo KYL 11.5.2015 Lukio-opinnoista Lukion päättötodistus Minimi 75 kurssia Pakolliset kurssit ja vähintään 10 valtakunnallista syventävää kurssia suoritettuina Lukiokoulutuksen päätteeksi ylioppilastutkinto

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 252. Kaupunginhallitus Sivu 1 / 1 Kaupunginhallitus 15.09.2014 Sivu 1 / 1 1058/12.01.00/2014 252 Valtuustoaloite pohjoismaisen koulun perustamismahdollisuuksista suomenkieliselle opetuspuolelle (Kv-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Ilpo

Lisätiedot

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö

Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, IEA sekä opetus- ja kulttuuriministeriö 2018 Tieto- ja viestintäteknologia sekä monilukutaito ovat merkittävässä asemassa opiskelussa, työelämässä kuin

Lisätiedot

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio

KIELI-, KÄÄNNÖS- JA KIRJALLISUUSTIETEIDEN YKSIKKÖ Orientoivat opinnot, syksy 2011. Tampereen yliopiston organisaatio 1 Tampereen yliopiston organisaatio 2 Tieteenalayksiköt (9 kpl) Biolääketieteellisen teknologian yksikkö Informaatiotieteiden yksikkö Johtamiskorkeakoulu Kasvatustieteiden yksikkö Kieli-, käännös- ja kirjallisuustieteiden

Lisätiedot

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto)

Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Lukiolaisen opas Sallan lukio (75 kurssia = lukiotutkinto) Kurssien nimet 2016 2017 uusi OPS ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS Äidinkieli ja kirjallisuus, suomi äidinkielenä 1. Tekstit ja vuorovaikutus (ÄI01)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla. FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Lasten ja nuorten kirjallisuutta monilukutaidolla FT, yliopistonlehtori Reijo Kupiainen Kasvatustieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto Hyviä uutisia http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-2000001135082.html

Lisätiedot

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu!

OPINNÄYTE OJENNUKSEEN. Se on vaan gradu! OPINNÄYTE OJENNUKSEEN Se on vaan gradu! 5.10.2011 Jaana O. Liimatainen Päivän ohjelma 15.15-17 Teemat: Opinnäytetyöprosessi Meininkiä tekemiseen esitys löytyy: valmistu.net http://teemailtapaivat.wikispaces.com

Lisätiedot

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE

Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE 1 Suomi toisena kielenä -opettajat ry./ KANNANOTTO Hallitus 10.3.2010 TUNTIJAKOTYÖRYHMÄLLE Suomi toisena kielenä (S2) on perusopetuksessa yksi oppiaineen äidinkieli ja kirjallisuus oppimääristä. Perusopetuksen

Lisätiedot

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15

Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Tehtaanpuiston yläasteen koulu PL 3714 00099 Helsingin kaupunki Johtokunta PÖYTÄKIRJAOTE 2016 / 4 1(3) 3.10.2016 Tehtaanpuiston yläasteen koulun johtokunnan kokous 1-5, 10 ja 15 Aika Maanantai 3.10.2016

Lisätiedot

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa

Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Tervetuloa! Musiikkiesitys lukio-opinnoista ylioppilastutkinnosta opettajien tapaaminen 2. vsk ryhmänohjaajat luokissa 3. vsk jatko-opinnoista ala-aulassa Ylioppilas Lukion oppimäärä min. 75 kurssia (pakolliset,

Lisätiedot

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä

Tavoite Opiskelija osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Kuvaukset 1 (6) Englanti, Back to basics, 1 ov (YV3EN1) Tavoite osaa käyttää englannin kielen rakenteita, hallitsee kielen perusilmaukset ja ymmärtää opiskelijan arkielämään liittyvää kieltä Teemat ja

Lisätiedot

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen

VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA. Lokakuu 2016 Koonnut Irma Kettunen VENÄJÄN KIELEN JA KULTTUURIN OPISKELU SUOMESSA Lokakuu 216 Koonnut Irma Kettunen Sisällys 1. Opiskelu peruskoulussa... 3 2. Opiskelu lukiossa... 4 3. Opiskelu ammattioppilaitoksessa ja ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja

Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Kuuluuko kansainvälisyys kaikille? Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden uudistaminen Paula Mattila, opetusneuvos Opetushallitus CIMOn ja Jyväskylän yliopiston työseminaari 26-27.11.2012 Kansainvälisyys

Lisätiedot

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio

Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot. Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio Oulun seudun ammattiopisto Ammattilukio-opinnot 2017 Tarja Mäkipaaso, Oulun aikuislukio OSAOn ammattilukio OSAO järjestää lukio-opinnot yhteistyössä Oulun aikuislukion kanssa. Opetusta antavat pääasiallisesti

Lisätiedot

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään

Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Opetuskokonaisuus Mikämikä-päivään Tutkivan oppimisen ote u Artikkelien etsiminen ja lukeminen > ymmärryksen syventäminen Mikämikä-päivä Vaajakumpu 8.3.2016 u 3D (Johanna ja Jenni) u 4B (Pauliina ja Tiina)

Lisätiedot

Aikuisten perusopetus

Aikuisten perusopetus Aikuisten perusopetus Laaja-alainen osaaminen ja sen integrointi oppiaineiden opetukseen ja koulun muuhun toimintaan 23.1.2015 Irmeli Halinen Opetussuunnitelmatyön päällikkö OPETUSHALLITUS Uudet opetussuunnitelman

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA

MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA MAAHANMUUTTAJIEN ÄIDINKIELI PUOLAN KIELEN OPETUSSUUNNITELMA Kopla 16.6.2005 1 Opetuksen lähtökohdat Maahanmuuttajien äidinkielen opetuksella tuetaan oppilaan ajattelun ja kielenkäyttötaitojen, itseilmaisun

Lisätiedot

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari

Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Työelämävalmiudet: Oivallus-hankeken seminaari Optek Opetusteknologia koulun arjessa Jari Lavonen, Professor of Physics and Chemistry Education, Head of the department Department of Teacher Education,

Lisätiedot

Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna GRADUINFO

Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna GRADUINFO TAMPEREEN YLIOPISTO Kasvatustieteiden yksikkö Pro gradu seminaarien toteuttaminen lukuvuonna 2013-2014 GRADUINFO 23.4.2013 SEMINAARIEN AIKATAULU seminaarit (36 h) alkavat aikaisintaan viikolla 38 (16.9.

Lisätiedot

Opas 3. luokalle siirtyvälle

Opas 3. luokalle siirtyvälle Kuopion kaupunki, kasvun ja oppimisen palvelualue Opas 3. luokalle siirtyvälle Lukuvuosi 2014-2015 Valinnat 2. luokan kevätlukukaudella Oppilas valitsee 2. luokan kevätlukukauden alussa ensimmäisen vieraan

Lisätiedot

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009

Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Osataanko ja voidaanko tvt:tä hyödyntää vieraiden kielten opetuksessa? Valtakunnalliset virtuaaliopetuksen päivät 2009 Peppi Taalas Jyväskylän yliopisto peppi.taalas@jyu.fi hdp://users.jyu.fi/~peppi hdp://kielikeskus.jyu.fi

Lisätiedot

Pitkä ja monivaiheinen prosessi

Pitkä ja monivaiheinen prosessi Sähköinen ylioppilaskoe Äidinkielen opettajain liiton talvipäivät Lahti 17.1.2016 Minna-Riitta Luukka YTL & Jyväskylän yliopisto ylioppilastutkinto.fi digabi.fi Pitkä ja monivaiheinen prosessi Joulukuu

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet

OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet OPS 2016 Alakoulun valinnaiset aineet Kiviniemen ja Takkurannan koulujen valinnaisaineet sekä ohjeet valinnan suorittamiseen Wilmassa lukuvuotta 2016-2017 varten Piirros Mika Kolehmainen Valinnaisuus perusopetuksessa

Lisätiedot

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015

Terveisiä ops-työhön. Heljä Järnefelt 18.4.2015 Terveisiä ops-työhön Heljä Järnefelt 18.4.2015 Irmeli Halinen, Opetushallitus Opetussuunnitelman perusteet uusittu Miksi? Mitä? Miten? Koulua ympäröivä maailma muuttuu, muutoksia lainsäädännössä ja koulutuksen

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan:

Kielen hyvän osaamisen taso on 6. luokan päättyessä taitotasokuvauksen mukaan: Luokat 3-6 A2-espanja AIHEKOKONAISUUDET luokilla 4-6 Ihmisenä kasvaminen korostuu omien asioitten hoitamisessa, ryhmässä toimimisessa ja opiskelutaitojen hankkimisessa. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys

Lisätiedot

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014

TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 TIINA VÄLIKANGAS OPETUSSUUNNITELMA 2014 OPETUSSUUNNITELMAUUDISTUKSEN TAUSTATEKIJÄT Koulua ympäröivä maailma on muuttunut paljon 2000-luvun alusta globalisaation vaikutukset ja kestävän tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi Perusopetusta täydentävän saamen kielen opetuksen tavoitteet, sisällöt ja oppilaan oppimisen arviointi

Lisätiedot

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi

Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi 2017 OPINTOJAKSO Luokanopettajakoulutuksen erillisvalinta. Pedagogiset haasteet tutkimuksessa: kirjapakettikurssi (408014S) 4 op Kasvatustieteiden

Lisätiedot

Mikä ihmeen projektioppiminen?

Mikä ihmeen projektioppiminen? Koostanut: Elina Viro Mikä ihmeen projektioppiminen? Projektioppimisella tarkoitetaan oppilaslähtöistä opetusmenetelmää, jossa keskiössä on jokin projekti. Projektioppimisen kanssa läheisiä työskentelymuotoja

Lisätiedot

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2)

Ylöjärven opetussuunnitelma 2004. Valinnainen kieli (B2) Ylöjärven opetussuunnitelma 2004 Valinnainen kieli (B2) B 2 -SAKSA Valinnaisen kielen opiskelun tulee painottua puheviestintään kaikkein tavanomaisimmissa arkipäivän tilanteissa ja toimia samalla johdantona

Lisätiedot

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017

Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017 Ylioppilastutkinto yleisohjeita kevät 2017 Ylioppilastutkinto Neljä pakollista ainetta on tehtävä valmiiksi kolmen (3) peräkkäisen tutkintokerran aikana. Jokaisella ilmoittautumiskerralla ilmoittaudut

Lisätiedot

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016

Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella. Heikki Blom 20.5.2016 Lukiokoulutuksen kehittäminen hallituskaudella Heikki Blom 20.5.2016 Selvitykset ja arvioinnit Lukion tuottamat jatkokoulutusvalmiudet korkeakoulutuksen näkökulmasta. Koulutuksen arviointineuvoston julkaisuja

Lisätiedot

Onnistuuko verkkokurssilla, häh?

Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Onnistuuko verkkokurssilla, häh? Draama opetusmenetelmänä ja tuloksena kansainvälinen tieteellinen artikkeli Pentti Haddington, Helsingin yliopisto, Tutkijakollegium Oulun yliopisto, Kielikeskus Kehittämishanke

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni

Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Koulun kerhotoiminnan valtakunnallinen ajankohtaistilaisuus 4.10.2013 Katse tulevaisuuteen uusi ja viihtyisä koulupäivä Paasitorni Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö Anneli Rautiainen

Lisätiedot

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO

Aineopettajaliitto AOL ry LAUSUNTO OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ PL 29 00023 VALTIONEUVOSTO lukiontuntijako@minedu.fi Aineopettajaliiton (AOL ry) lausunto lukiokoulutuksen yleisten valtakunnallisten tavoitteiden ja tuntijaon uudistamista

Lisätiedot

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS

Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS Loviisan kaupunki HARJUNTAUSTAN KOULU LUOKKAMUOTOINEN PIENRYHMÄOPETUS 2 Opetussuunnitelma ja opetuksen järjestämisen periaatteet Harjuntaustan koulu on Loviisan ja naapurikuntien yhteinen erityiskoulu,

Lisätiedot

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki

Äidinkielen tukeminen. varhaiskasvatuksessa. Taru Venho. Espoon kaupunki Äidinkielen tukeminen varhaiskasvatuksessa Taru Venho Suomi toisena kielenä -lastentarhanop. Espoon kaupunki Äidinkieli voidaan Nissilän, Martinin, Vaaralan ja Kuukan (2006) mukaan määritellä neljällä

Lisätiedot

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ

KUVAUS OPPILAAN HYVÄSTÄ OSAAMISESTA 2. LUOKAN PÄÄTTYESSÄ Äidinkieli ja kirjallisuus SUOMI ÄIDINKIELENÄ PUHUMINEN JA KUUNTELEMINEN Tavoitteet 1. lk ja 2. lk Oppilas oppii kuuntelemaan keskittyen ja eläytyen. Oppilaan vuorovaikutustaidot kehittyvät. Hän osallistuu

Lisätiedot

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20

Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka. Kevätlukukausi 20 1 Arviointi- ja palautekeskustelu.luokka Kevätlukukausi 20 Oppilaan nimi Tämä vihkonen on osa arviointikeskustelua, joka käydään oppilaan, huoltajien ja oman luokanopettajan välillä. Mukana voi olla myös

Lisätiedot

Ajankohtaista 5. jaksossa

Ajankohtaista 5. jaksossa Jaksovinkit on Oulun aikuislukion jaksotiedote, joka julkaistaan aikuislukion kotisivulla koeviikolla ennen seuraavan jakson aloitusta. Jaksovinkeissä on infoa tulevan jakson lukiokursseista sekä ajankohtaisista

Lisätiedot

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen

YLIOPPILASTUTKINTO. -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen YLIOPPILASTUTKINTO -Tutkinnon rakenne - edellytykset - ilmoittautuminen TUTKINNON RAKENNE (1) Neljä pakollista ainetta, äidinkieli ja kolme seuraavista: Ruotsi Matematiikka Yksi reaaliaine Vieras kieli

Lisätiedot

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille

Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina valmistuneille Kysely sosiaalityö pääaineena vuosina 2005-2007 valmistuneille TAUSTATIEDOT 1) Sukupuoli nmlkj mies nmlkj nainen 2) Opintojen aloitusvuosi 3) Valmistumisvuosi 4) Millä perusteella valitsit opiskelupaikkasi?

Lisätiedot

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit

Helsingin yliopiston Opettajien akatemian kriteerit n kriteerit 1. Oman opetus- ja ohjausosaamisen jatkuva kehittäminen Erinomaisuus näkyy mm. siten, että opettaja arvioi ja kehittää systemaattisesti opettamiseen ja ohjaukseen liittyvää omaa toimintaansa

Lisätiedot

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17.

Jaksovinkit 6. Rehtori. Ainevastaavat. Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on varmimmin tavattavissa ma to klo 10.00 17. Jaksovinkit 6 Iltaopetus 7.4. 13.5. Iltaopetuksen kokeet 6. jaksossa: B-koodi: 14.5. D-koodi: 19.5. C-koodi: 15.5. E-koodi: 20.5. Kokeiden palautus: 21.5. Rehtori Panu Kela puh. 044-7039 388 Rehtori on

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot