SUOMEN FARMASIALIITON KANNANOTTO YLIOPISTOILLE FARMASIAN OPINNOISTA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "SUOMEN FARMASIALIITON KANNANOTTO YLIOPISTOILLE FARMASIAN OPINNOISTA"

Transkriptio

1 Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos Åbo Akademi, Farmasian yksikkö SUOMEN FARMASIALIITON KANNANOTTO YLIOPISTOILLE FARMASIAN OPINNOISTA Kannanoton päälinjaukset ovat: - Farmaseuttiopintoihin tulee muodostaa opintopolkuja, jotka mahdollistavat erikoistumisen myös muille kuin apteekkisektorille - Opiskelijoiden työelämävalmiuksien kehittäminen tulee olla kiinteä osa farmasian opintoja - Opiskelijoiden tulee jo opintojen alkuvaiheesta lähtien omaksua moniammatillisuus toimintatavaksi - Opetuksen tulee vastata työelämän tarpeeseen - Pääsykokeiden uudistamistyön tavoitteena tulee olla motivoituneet opiskelijat Johdanto Lääkepolitiikka 2020 asiakirja ja uusi terveydenhuoltolaki tuovat farmaseuttien ja proviisorien roolia entistä vahvemmin esiin yhteiskunnassa. Lääkehuolto on osa sosiaali -ja terveyspolitiikkaa, ja tärkeä osa potilaan hoitopolkua. Farmasian alan ammattilaiset toimivat moniammatillisessa yhteistyössä, joka edellyttää vahvaa ammatti-identiteettiä. Keskeistä on oman osaamisen tunnistaminen ja markkinoiminen sekä ennakkoluuloton moniammatillisten työtapojen omaksuminen. Farmasian opintojen uudistaminen työelämän tarpeita vastaavaksi on jatkuva prosessi, sillä työelämän muuttuessa tämän pitäisi heijastua koulutukseen. Koska Helsingin yliopistossa valmistellaan uutta strategiaa, katsoimme, että nyt on hyvä aika ottaa kantaa farmasian alan opintoihin työelämän näkökulmasta. Aloite tämän kannanoton tekemiseen on tullut farmasian opiskelijoilta ja Suomen Farmasialiiton opiskelijavaliokunnalla on ollut suuri rooli kannanoton tekemisessä. Kannanottoa varten olemme pyytäneet kaikkien jäsenyhdistystemme kommentteja koulutuksen kehittämistarpeista; jäsenyhdistyksistä 63 % vastasi kyselyyn. Lisäksi olemme tavanneet syksyn 2011 aikana Itä-Suomen ja Helsingin yliopiston edustajia ja keskustelleet opintojen tämän hetkisestä tilasta ja kehittämissuunnitelmista. Suomen Farmasialiiton farmaseuttinen valiokunta on laatinut kannanotossa esitetyt linjaukset ja Farmasialiiton liittohallitus on hyväksynyt kannanoton. 1(7)

2 Farmaseuttien ja proviisorien työllistyminen eri sektoreille ja koulutuksen työelämävastaavuus Lääkealalla työskentelevistä työikäisistä farmaseuteista 77 % työskentelee apteekeissa, 9 % sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkehuollossa, 9 % lääketeollisuudessa ja tukkukaupassa, ja loput pääsääntöisesti erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä (Akava 2009). Proviisoreista 54 % työskentelee apteekissa, 5 % sairaaloiden ja terveyskeskusten lääkehuollossa, 20 % lääketeollisuudessa ja tukkukaupassa, 10 % opetuksen ja tutkimuksen parissa ja loput pääsääntöisesti erilaisissa hallinnollisissa tehtävissä. Apteekkien farmaseuttisen henkilöstön lukumäärä ei ole kasvanut viimeisten vuosien aikana, vaikka apteekista toimitettavien reseptien lukumäärä kasvaa. Sairaala- ja terveyskeskusfarmasia on työllistänyt viime vuonna enenevässä määrin farmaseutteja. Kiinnostus osastofarmasiaa kohtaan on kasvanut, kun on huomattu osastofarmasian edut, ja monissa paikoin osastofarmasia on vakiinnutettu osaksi toimintaa. Lääketeollisuudessa ja lääkealan hallinnossa ei ole nähtävissä suuria muutoksia farmaseuttisen henkilöstön työpaikkojen lukumäärässä. Vuonna 2005 valmistuneille farmaseuteille ja proviisoreille tehtiin kysely viisi vuotta valmistumisen jälkeen (Akava 2011). Kyselyyn vastanneista farmaseuteista ja proviisoreista 70 % (n= 110) sanoi hyödyntävänsä jatkuvasti yliopistossa opittuja asioita nykyisessä työssään ja 61 % oli sitä mieltä, että nykyinen työ vastaa vaatimustasoltaan yliopistokoulutusta. Vastanneista farmaseuteista ja proviisoreista 22 % oli sitä mieltä, että heidän nykyinen työnsä oli koulutustasoa vaativampaa. Vastanneista Farmaseuteista ja proviisoreista tutkintoonsa tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä oli 79 %. Farmasia muuttuvassa yhteiskunnassa mitä työelämän näkökulmasta koulutuksessa tulee huomioida 1. Opintopolut mahdollistavat erikoistumisen jo farmaseuttiopintojen aikana Yleisesti ottaen farmaseutin ja proviisorin koulutus on korkeatasoinen ja laaja-alainen. Tutkinnoissa käsitellään kaikkia farmaseuttisia osa-alueita, mikä antaa monipuolisen kuvan farmasian alasta. Farmaseutin tutkinnossa keskitytään erityisesti apteekkisektorin tarpeisiin, mikä on luonnollinen asia, sillä apteekkisektori on farmaseuttien suurin työllistäjä. Nykyisin kuitenkin moni farmaseutti työllistyy myös muulle kuin apteekkisektoreille. Toisaalta yliopistot ovat määrittäneet farmaseutin tutkinnon tavoitteeksi saavuttaa valmiudet toimia kaikilla terveydenhuollon osa-alueilla farmaseuttisissa tehtävissä. Edellä mainituista syistä johtuen farmaseutin opintoihin tulee muodostaa opintopolkuja, jotka mahdollistavat erikoistumisen myös muille kuin apteekkisektorille. Opintopolut voitaisiin toteuttaa valinnaisten opintojen kautta ja lisäämällä opintotarjontaa. Åbo Akademissa valinnaisten opintojen määrä on pieni (6 op), ja 2(7)

3 Suomen Farmasialiiton mielestä valinnaisten opintojen määrää tulee Åbo Akademissa kasvattaa. Opintopolkujen ja valinnaisten määrän lisäämisessä kannattaa pohtia mahdollisuutta yhteistyöhön muiden tiedekuntien, korkeakoulujen ja lääketeollisuuden sekä sairaala-apteekkien kanssa. Opintopoluista huolimatta kaikkien opiskelijoiden tulisi opiskella yhdessä ne opinnot, jotka on määritetty suoritettavaksi niin, että tutkinnolle asetetut tavoitteet toteutuvat. Opintopolut lisäävät opintojen ohjauksen tarvetta. Kun valinnaisuuden määrä kasvaa, ohjaamiseen tulee kiinnittää entistä enemmän huomioita. Yliopiston tulee ohjata opiskelijoita itseohjautuvuuteen kuitenkin niin, että opiskelija voi halutessaan saada tukea opintojensa suunnitteluun. Opintojen ohjauksessa tulee miettiä miten HOPS-työskentelyä voidaan hyödyntää opintopoluille ohjaamisessa. 2. Työelämässä tarvitaan yleisiä työelämävalmiuksia Tämän päivän työelämässä menestymiseen tarvitaan oman alan tiedollisen ja taidollisen osaamisen lisäksi työpaikasta ja tieteenalasta riippumattomia yleisiä työelämävalmiuksia (mm. ongelmanratkaisutaidot, analyyttisyys, viestintätaidot, vuorovaikutustaidot, riskinottokyky, oppiminen). Farmaseutit ja proviisorit kokevat tarvitsevansa nykyisessä työssään hyvin laajasti erilaisia työpaikasta riippumattomia taitoja (taulukko 1). Taulukko 1: Vuonna 2001 ja 2002 Kuopion yliopistosta valmistuneiden farmaseuttien ja proviisorien nykyisessä työssä tarvitsemat taidot viisi vuotta valmistumisen jälkeen. Taulukossa on esitetty väittämän kanssa täysin samaa tai osittain samaa mieltä (arvo 5 ja 6)* olleiden vastaajien prosenttiosuudet (%) Farmaseutit Proviisorit (n= 76) (n= 50) Ongelmanratkaisutaidot Ryhmätyö ym. sosiaaliset taidot Viestintä suomen kielellä Tiedonhankintataidot Organisointi- ja koordinointitaidot Neuvottelutaidot Analyyttiset, systeemisen ajattelun taidot Projektin hallintataidot Yritystoiminnan perusteiden tuntemus *Asteikko 1= ei lainkaan tärkeä, 6= erittäin tärkeä Lähde: Tuominen (7)

4 Farmasian alalla viestintätaidot mielletään helposti lääkeneuvonnaksi, mutta farmaseutit ja proviisorit viestivät myös monissa muissa tilanteissa (mm. kokoukset, neuvottelut ja koulutukset) ja erilaisissa viestintäkanavissa (mm. internet ja puhelin). Enenevässä määrin viestintä tapahtuu moniammatillisessa kentässä, joka asettaa viestinnälle omat haasteensa. Farmasian alan ammattilaisten tulee hallita työssään laajoja kokonaisuuksia ja osata soveltaa tietoa käytäntöön. Heidän tulee osata etsiä luotettavaa tietoa sekä arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti. Yleisten työelämävalmiuksien korostaminen opintojen aikana on tärkeää, jotta valmistuvat opiskelijat menestyvät työelämässä. Monet taidoista kehittyvät opintojen aikana, eikä niistä ole syytä järjestää erillisiä kursseja, mutta taitojen kehittyminen edellyttää, että nämä taidot otetaan systemaattisen kehittämisen kohteeksi farmaseutin ja proviisorin tutkinnossa ja huolehditaan pedagogisilla ratkaisuilla opintojaksoissa, että opiskelijat voivat saavuttaa näitä valmiuksia opinnoissaan. Yliopistoissa on tehty paljon työtä kehitettäessä opintoja syväoppimista tukeviksi ja tätä kehitystyötä tulee edelleen jatkaa, sillä Niemisen (2011) tutkimuksen mukaan erityisesti farmaseuttiopiskelijat tukeutuvat muistamiseen pohjautuvaan oppimistyyliin. Suuret opiskelijamäärät Helsingissä ja Kuopiossa asettavat tiettyjä rajoituksia opintojaksojen toteutukselle. Opiskelijamäärät eivät kuitenkaan saa olla esteenä mietittäessä opintojen suoritustapoja, sillä tavoitteena kaikilla jaksoilla tulee olla kehittyminen farmasian alan asiantuntijana. Opintojen syväsuuntautuvaan oppimiseen tähtäävät pedagogiset ratkaisut tukevat opiskelijoiden opintomenestystä (Nieminen 2011) ja työelämävalmiuksien kehittymistä. 3. Moniammatillisuus on osa farmasian alan ammattilaisen työtä Moniammatillisuus on tärkeä osa farmasian alan ammattilaisten työtä, mutta se on kuitenkin osoittautunut haastavaksi alueeksi farmaseuteille ja proviisoreille. Opiskelijoiden tulisi jo opintojen alkuvaiheesta lähtien tottua moniammatillisuuteen ja omaksua se toimintatavakseen. Jotta taidot moniammatilliseen yhteistyöhön kehittyvät tulee moniammatillisuus nähdä kiinteänä osana koko farmaseutin ja proviisorin koulutusohjelmaa, ei vain erillisenä opintojaksona. Moniammatillisuutta opintojen aikana voidaan toteuttaa monella eri tavalla, esimerkiksi tutustumalla muiden ammattiryhmien työhön, opiskelemalla yhdessä muiden alojen opiskelijoiden kanssa, tekemällä projekteja jne. 4. Opetuksen tulee vastata työelämän tarpeeseen Kliinisen farmasian opintojakson lisääminen pakolliseksi opintojaksoksi farmaseuttiopiskelijoiden opinnoissa on tärkeää. Farmaseuttien ja proviisorien rooli on kehittymässä kohti kliinisempää suuntaa farmasian eri sektoreilla. Kliinisen farmasian ja lääkehoidon opinnot farmaseuttivaiheessa antavat hyvän 4(7)

5 pohjan yhteistyölle muiden lääkehoidosta vastaavien ammattilaisten kanssa. Kliinisen farmasian taitoja tarvitaan monissa farmaseuttiseen asiantuntijuuteen perustuvissa palveluissa sekä julkisella sektorilla, että avoterveydenhuollossa. Suuri yhteiskunnallinen merkitys on avoterveydenhuollon pitkäaikaissairaiden omahoidon tukemisessa. Sairaalafarmasian perusteiden lisääminen opintoihin pakollisena osana kaikille farmaseuttiopiskelijoille on tärkeää, jotta opiskelijoilla on valmistuttuaan tiedossa sairaalafarmasian perusteet ja ymmärrystä julkisen sektorin lääkehuollon toteuttamisesta ja sen vaikutuksista koko lääkealaan. Yksilölliseen lääkehoitoon liittyvän opintojakson lisääminen pakolliseksi kaikille farmaseuttiopiskelijoille on tärkeää. Keskeisenä aihealueena tulisi keskittyä vanhusten lääkehoitoon. Lisäksi mm. lastenlääkinnän, urheilijoiden ja syöpäpotilaiden lääkehoidon erityispiirteisiin tulisi pureutua. Laadun parantaminen lääkehoitoprosessissa korostuu etenkin vanhusten määrän kasvaessa ja syöpäsairauksien hoitomahdollisuuksien laajentuessa. Kemian ja lääkkeenvalmistuksen opetuksen määrä farmaseuttiopinnoissa tulee tarkistaa vastaamaan työelämän tarpeita. Kemian ymmärtäminen on lähtökohta lääkkeiden vaikutusmekanismien ymmärtämiselle. Lääkkeenvalmistuksen määrä apteekeissa on vähentynyt, ja todennäköisesti tulee entisestään vähentymään ja keskittymään suurempiin yksiköihin. Kaikilla opiskelijoilla tulee olla opintojen jälkeen kemian ja lääkkeenvalmistuksen perusvalmiudet toimia eri sektoreilla. Opintopolkujen kautta on tärkeää tarjota mahdollisuus syventyä kemiaan lääkekehityksen, lääke- ja apuaineiden yhteensopivuuksien ja lääkeaineiden sekä lääkevalmisteiden säilyvyyden näkökulmasta. Lääkkeenvalmistuksen taitoja tarvitaan lääketeollisuudessa tutkimuksessa ja tuotekehityksessä sekä tuotannossa mm. esimiehen ja tutkijan työtehtävissä. Lisäksi vaativan lääkkeenvalmistuksen taitoja vaaditaan sairaaloissa. Kemian ja lääkkeenvalmistuksen opetuksessa kannattaa kehittää uusia yhteistyökursseja teollisuuden ja yliopistosairaaloiden kanssa. Apteekeissa tehdään vuosittain noin miljoonaa itsehoitolääkkeisiin liittyvää käyntiä. Lääkepolitiikka asiakirjassa itsehoitolääkkeiden asianmukaiseen käyttöön on otettu kantaa, ja tässä työssä farmaseuteilla ja proviisoreilla on keskeinen asema. Lisäksi farmaseuttisen henkilöstön ammattitaidon kasvaminen turvaa ammattiapteekin asemaa Suomessa. Suomen Farmasialiitto katsoo, että opinnoissa tulee painottaa nykyistä enemmän näyttöön perustuvaa itsehoidon ja itselääkinnän opetusta. Lääkepolitiikka 2020 asiakirjassa on linjattu, että eläinlääkkeiden saatavuus on turvattava ja jakelun on oltava turvallista. Tällä hetkellä tutkintoihin ei ole sisällytetty opintoja eläinten lääkitsemisestä tai 5(7)

6 eläinlääkkeistä. Valmistuneen farmaseutin olisi hyvä hallita näitä asioita, jotta hänen tietonsa ja taitonsa vastaisivat nykytyöelämän tarpeita. Yrittäjyys on mahdollinen keino työllistyä palkkatyön rinnalla ja yrittäjyyden rooli tulee yliopistoissa kasvamaan (Opetusministeriö 2009). Yrittäjyys on monitahoinen asia ja yrittäjyyden tukeminen myös farmasian opinnoissa tulisi huomioida. Toisaalta tänä päivänä jokainen työntekijä joutuu huomioimaan työn taloudelliset reunaehdot, tämä korostuu kaikilla farmasian eri sektoreilla. Suomen Farmasialiiton mielestä jo farmaseuttiopiskelujen aikana opiskelijoiden tulee syventyä liiketalouden perusteisiin sekä lääketaloustieteeseen. Edellä mainitut asiat tukevat myös yrittäjyyttä. Proviisorit toimivat esimiestehtävissä. Proviisorin koulutus ei kuitenkaan anna riittävästi valmiuksia henkilöstöjohtamiseen ja tästä syystä esimiesvalmiuksien perusteiden oppiminen tulisi huomioida paremmin proviisorin tutkinnossa. Opetusapteekkiharjoittelu on suurin opintojakso farmasian opintojen aikana. Harjoittelulla on merkittävä rooli oppimisen tukemisessa ja teoriatiedon soveltamisessa käytäntöön. Harjoittelu voi olla opiskelijalle ensimmäinen kosketus työelämään, joten harjoittelulla on myös merkittävä rooli yleisten työelämävalmiuksien kehittymisessä, ammattiin sosiaalistumisessa ja ammatti-identiteetin rakentumisessa. Yliopistot ja työelämä tekevät kiinteää yhteistyötä harjoittelun kehittämiseksi, ja tätä yhteistyötä tulee jatkaa. Harjoittelutyökirjojen kehittämisessä tulee huomioida työelämälähtöisyys ja moniammatillisuus. Suomessa on hyviä kokemuksia harjoittelun jakamisesta kahteen osaan integroituna osaksi opintoja. Suomen Farmasialiitto suosittaa, että myös Åbo Akademissa harjoittelu jaettaisiin kahteen osaan. 5. Pääsykokeiden tavoitteena motivoituneet opiskelijat Yliopistot ovat uusimassa pääsykokeita. Suomen Farmasialiitto katsoo, että tämän uudistamistyön tavoitteena tulee olla motivoituneiden opiskelijoiden sisäänpääsy yliopistoihin. Opiskelupaikan saaneilla hakijoilla tulee olla ymmärrys farmasiasta poikkitieteellisenä alana ja ymmärrys lääkehuollon roolista osana sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmää. Suomen Farmasialiitto ei näe, että aineistokokeen poisto valintakokeista tukee edellä mainittua tavoitetta. 6(7)

7 Helsingissä Suomen Farmasialiitto Eija Orpana toiminnanjohtaja Sanna Passi koulutusasiamies Lisätietoja kannanotosta antavat: Koulutusasiamies Sanna Passi p , Toiminnanjohtaja Eija Orpana p , Käytetyt lähteet: Akava: Akavalaiset työmarkkinat Kirjapaino Jaarli, Turenki 2009 Akava: Viisi vuotta valmistumisesta, vuonna 2005 yliopistoista valmistuneet. Aarresaariverkoston uraseurantakysely 2010, julkaisematon lähde 2011 Nieminen J: Dimensions of University Student Learning in Medicine and Pharmacy. Väitöskirja, Helsingin yliopisto, Helsinki 2011 Opetusministeriö: Korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistäminen, Opetusministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön korkeakoulupohjaisen yrittäjyyden edistämisen yhteistyöryhmän muistio. Opetusministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2009:10. Yliopistopaino, Helsinki 2009 Tuominen V, Rautopuro J ja Puhakka A: Perustutkinnon jälkeen - Itä-Suomen yliopistosta työmarkkinoille. Joensuun ja Kuopion yliopistoista vuosina 2001 ja 2002 valmistuneet viisi vuotta myöhemmin. Joensuun yliopistopaino, Joensuu (7)

- Farmaseuttivaiheen opintojen tulee olla riittävän vaativat, jotta proviisoriopintoihin jatkavat

- Farmaseuttivaiheen opintojen tulee olla riittävän vaativat, jotta proviisoriopintoihin jatkavat SUOMEN FARMASIALIITON KANNANOTTO FARMASEUTIN KOULUTUSOHJELMASTA ITÄ- SUOMEN YLIOPISTON FARMASIAN LAITOKSELLE Kannanoton päälinjaukset: - Farmaseuttiopintoihin tulee muodostaa opintopolkuja, jotka mahdollistavat

Lisätiedot

SUOMEN FARMASIALIITON KANNANOTTO HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNNALLE KOULUTUSOHJELMAUUDISTUKSESTA

SUOMEN FARMASIALIITON KANNANOTTO HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNNALLE KOULUTUSOHJELMAUUDISTUKSESTA Helsingin yliopisto, Farmasian tiedekunta SUOMEN FARMASIALIITON KANNANOTTO HELSINGIN YLIOPISTON FARMASIAN TIEDEKUNNALLE KOULUTUSOHJELMAUUDISTUKSESTA Kannanoton päälinjaukset: Koulutusohjelmauudistukselle

Lisätiedot

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012

Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa. Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Lääkehoidon tulevaisuus kotihoidossa Anne Kumpusalo-Vauhkonen 15.3.2012 Taustalla Suomessa tehdyt lääkepoliittiset linjaukset 1) Turvallinen lääkehoito Oppaita 2005: 32: Valtakunnallinen opas lääkehoidon

Lisätiedot

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013

TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 2007 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA. Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 2013 TAMPEREEN YLIOPISTOSTA V. 7 VALMISTUNEIDEN URASEURANTAKYSELYN TULOKSIA Tampereen yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut Kesäkuu 13 Kyselyn toteutus ja kohderyhmä Vuonna 12 uraseurantakysely toteutettiin

Lisätiedot

Tulevaisuuden teologi

Tulevaisuuden teologi Tulevaisuuden teologi Teologikoulutustarveselvitys 2015 Heikki Salomaa Teotar 2 kyselyyn vastanneet (N=527) HY (N=366) 45 % ISY (N=126) 51 % ÅA (N=27) 30 % Koko aineisto Mies (N = 190) 33 % 42 % 48 % 36

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista

Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille. Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Sijoittumisseuranta kysely vuonna 2011 tutkinnon suorittaneille Koonti FUAS-ammattikorkeakouluista valmistuneiden vastauksista Huhtikuu 2013 2/12 SISÄLLYS JOHDANTO... 3 KYSYMYKSIÄ OPINNOISTA... 3 TYÖMARKKINATILANNE...

Lisätiedot

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet

Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Kansallinen itsehoitolääkeohjelma - lääkepoliittinen tausta ja tavoitteet Itsehoitolääkintä Suomessa nykytila ja kehittäminen / Itsehoitolääkeohjelman julkistaminen 26.1.2015 Marjo-Riitta Helle Yksikön

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Kasvatustieteiden tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Kasvatustieteiden tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän

Lisätiedot

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen!

Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Tarvitaan kokonaisvaltainen näkökulma työllistyvyyteen! Työelämästä korkeakoulutukseen ja takaisin elinikäistä oppimista käytännössä (15.6.2011) HY:n urapalvelut, suunnittelija Eric Carver Urapalvelut/

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 Oulun yliopiston kauppakorkeakoulu Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA

AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA AMMATTIKUVAKONEEN SATOA - KOOSTE ALUMNIEN VASTAUKSISTA Vastaajia oli 18.10.2013 mennessä yhteensä 165. Vastaajat ovat jakautuneet melko epätasaisesti eri koulutusalojen kesken, minkä takia tämän koosteen

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012. Teknillinen tiedekunta Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Teknillinen tiedekunta Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä ja heidän mielipiteistään

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2007 valmistuneiden tilanne syksyllä 2012 L u o n n o n t i e t e e l l i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden

Lisätiedot

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a

Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014. H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Tutkinnon suorittaneiden ura- ja työmarkkinaseuranta vuonna 2009 valmistuneiden tilanne syksyllä 2014 H u m a n i s t i n e n t i e d e k u n t a Saatteeksi Tässä annetut tiedot valmistuneiden työllistymisestä

Lisätiedot

YTM. Politiikkatieteet

YTM. Politiikkatieteet YTM Politiikkatieteet Koontia ura- ja sijoittumisseurannoista Saija Tikkanen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Syksy 2011 2 1 TAUSTATIETOJA VASTAAJISTA o Yhteiskuntatieteen maistereita o

Lisätiedot

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS

POHJOIS-KARJALAN AMMATTIKORKEAKOULU AIKUISKOULUTUS AIKUISKOULUTUS OPISKELIJAPALAUTEKYSELYIDEN TULOKSET 2009 Tyytyväisyysindeksi on saatu laskemalla täysin ja osittain vastausten prosenttiosuudet yhteen. Jos tyytyväisyysindeksi on alle 50 %, se on merkitty

Lisätiedot

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi

Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille. Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Kansallisen tutkintojen viitekehyksen osaamiskuvaukset korkeakouluille Kansallinen Bologna-seurantaseminaari 25.05.2009 Timo Luopajärvi Korkeakoulututkintojen sijoittaminen kansalliseen viitekehykseen

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan

Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Sisäänotettavien opiskelijoiden määrä tulisi suhteuttaa työmarkkinoiden tarpeiden mukaan Monet vastavalmistuneista hakeutuvat jatko-opintoihin Studentumin tutkimus nuorten hakeutumisesta koulutukseen keväällä

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA

KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA KESTÄVÄÄ KEHITYSTÄ EDISTÄVÄ OPETUS AMMATTIKORKEAKOULUSSA Lahden ammattikorkeakoulun opetussuunnitelmien ja opetuksen tarkastelua kestävän kehityksen näkökulmasta Muotoiluinstituutin sekä sosiaali- ja terveysalan

Lisätiedot

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua

Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Kooste vuoden 2014 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2009 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua 15.6.2015 Uraseurantakysely 2014 Kysely lähetettiin syksyllä

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA

SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA SAIRAALAFARMASIAN TARPEET PERUSOPETUKSESSA Lotta Tyynismaa asiantuntijaproviisori Opetusapteekkien neuvottelupäivä 23.4.2014 lotta.tyynismaa@hus.fi SISÄLTÖ Yleistä Lääkehuollon rooli terveydenhuollossa

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut

Tohtoreiden uraseurannan tulokset. Urapalvelut Tohtoreiden uraseurannan tulokset Urapalvelut Aarresaaren uraseuranta Aarresaari-verkosto on suomalaisten yliopistojen ura- ja rekrytointipalveluiden yhteistyöverkosto, johon kuuluu 12 yliopistoa Aarresaari

Lisätiedot

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014

Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit maisterit työelämässä 2014 Arkkitehdit, maisemaarkkitehdit ja taiteen maisterit työelämässä 2014 Vuosina 2010, 2011 ja 2012 valmistuneet Emilia Keijonen Kesäkuu 2014 Johdanto Kyselyn tarkoituksena on kartoittaa korkeakoulusta valmistuneiden

Lisätiedot

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA

Sijoittumisseuranta: PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Sijoittumisseuranta: Vuosina 2008 ja 2010 Lapin yliopistosta valmistuneet taiteen maisterit PÄÄAINEENA TEKSTIILI- JA VAATETUSALA Anne Keränen Työelämä- ja rekrytointipalvelut Lapin yliopisto Kevät 2012

Lisätiedot

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014

Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Ammatillisten perustutkintojen uudistus Educa-tietoisku 24.1.2014 Sirkka-Liisa Kärki Yksikön päällikkö, opetusneuvos Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Tutkintojärjestelmän/perusteiden kehittämisen tahtotila

Lisätiedot

Uraseuranta aineisto

Uraseuranta aineisto Aarresaari-verkosto Kooste vuoden 2012 syksyllä kerätystä aineistosta, jossa tarkastellaan vuonna 2007 ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työuran alkua Uraseuranta aineisto Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta

Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Lausunto 1(5) Opetushallitus PL 380 (Kumpulantie 3) 00531 Helsinki Viite Opetushallituksen lausuntopyyntö 17/421/2008 Lausunto liiketalouden perustutkinnon perusteiden luonnoksesta Pyydettynä lausuntona

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta

Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Teknologiateollisuuden kummiyritystoiminta Kummiyritystoiminta on konseptoitu ja pilotoitu Tulevaisuuden ammattiosaajat pk-yrityksissä Etelä-Pohjanmaalla -hankkeessa vuosina 2012-2014 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015

MTI -valmistumiskyselyn alustavia tuloksia 2015 MTI- opetuksen tulevaisuus yhdessä tehden Metsätalousinsinöörien AMK- opetuksen kehittämisseminaari 29.10.2015 Tutkija Eila Lautanen, TTS Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen toteutus 1. vastaajajoukon kuvaus

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta

Valtioneuvoston asetus terveydenhuollon järjestämissuunnitelmasta ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksesta Sosiaali- ja terveysministeriö Kirjaamo PL 33 00023 Valtioneuvosto kirjaamo.stm@stm.fi SUOMEN FARMASIALIITON LAUSUNTO LIITTYEN ITTYEN VALTIONEUVOSTON ASETUKSEEN TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMASTA

Lisätiedot

Curriculum Vitae 2016

Curriculum Vitae 2016 Curriculum Vitae 2016 Enni Annika Kiiski (os. Sjöblom) Proviisori, yliopisto-opettaja, jatko-opiskelija Farmasian tiedekunta, HY Farmakologian ja lääkehoidon osasto Kliinisen farmasian ryhmä / Sosiaalifarmasia

Lisätiedot

FARMASIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kehittämisseminaari 9.6.2015

FARMASIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kehittämisseminaari 9.6.2015 FARMASIAN ERIKOISTUMISKOULUTUS Korkeakoulujen erikoistumiskoulutusten kehittämisseminaari 9.6.2015 Professori Marja Airaksinen, Helsingin yliopisto Sairaala- ja terveyskeskusfarmasian erikoistumiskoulutuksen

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA

OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA OHJAUS- JA HOPS-PROSESSI YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN KOULUTUSOHJELMASSA Mikkelin ammattikorkeakoulun pedagogisen strategian mukaan ohjauksen tavoitteena on edistää opiskelijoiden sitoutumista opiskeluunsa, tukea

Lisätiedot

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta

Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Opiskelijan tie fuksista asiantuntijaksi osaamisen itsearviointi osana koulutuksen laadun varmistusta Jussi Myllärniemi Sanna Nokelainen Eila Pajarre TTY 21.8.2013 Taustaa Yliopisto-opetuksessa arvioinnin

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Jyrki Ollikainen & Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2003 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon

Lisätiedot

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä.

Opinnot antavat sinulle valmiuksia toimia erilaisissa yritysten, julkishallinnon tai kolmannen sektorin asiantuntija- ja esimiestehtävissä. OPETUSSUUNNITELMA, johtaminen ja liiketoimintaosaaminen Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto antaa sinulle vankan kehittämisosaamisen. Syvennät johtamisen ja liiketoiminnan eri osa-alueiden

Lisätiedot

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla

Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Hanna Lindholm Maisterit, farmaseutit ja lastentarhanopettajat työmarkkinoilla Vuonna 2005 Helsingin yliopistossa ylemmän korkeakoulututkinnon, farmaseutin ja lastentarhanopettajan tutkinnon suorittaneiden

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015

Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikan maisteriopinnot, 120 op erillisvalinta, kevät 2015 Sosiaalipedagogiikka on tieteenala, joka yhdistää kasvatustieteellisen ja yhteiskuntatieteellisen näkökulman. Se tarkastelee kasvun

Lisätiedot

19.9.2012. Tehtävät: - Toimenpide-ehdotukset, jotka liittyvät lääkeinformaation tuottamiseen - Lisäksi koko verkoston koordinointi

19.9.2012. Tehtävät: - Toimenpide-ehdotukset, jotka liittyvät lääkeinformaation tuottamiseen - Lisäksi koko verkoston koordinointi 1 (9) 19.9.2012 Lääkeinformaation koordinaatioryhmän esitys työryhmien kokoonpanosta ja tehtävistä sekä lääkeinformaatiostrategiassa esitettyjen toimenpide-ehdotusten jakautumisesta eri työryhmiin. LÄÄKEINFORMAATION

Lisätiedot

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke

Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Laajennetun työssäoppimisen kokeiluhanke Kokeilua kolme vuotta Tavoitteena tuottaa uusia testattuja toimintamalleja ja -tapoja laajamittaisen työssäoppimisen toteuttamiseen Lupa kokeilla ja todeta, mikä

Lisätiedot

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia ESDAN-hanke,yhteenvetoKestäväkehitysTampereenyliopistonopetuksessatyöpajoista. AiraksinenHannajaRaatikainenSaana1.8.2012 Kestävä kehitys Tampereen yliopiston opetuksessa työpajojen yhteenveto ja tuloksia

Lisätiedot

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007

Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Korkeakoulujen rakenteellisen kehittämisen seminaari Kuopio 29.8.2007 Selvitys hammaslääketieteen koulutuksen valtakunnallisesta kehittämisestä 2007 Risto-Pekka Happonen Selvitysmies Taustaa selvitystyölle

Lisätiedot

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET

Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Pirre Hyötynen Otto Kanervo www.tek.fi/vastavalmistuneet TEKNIIKAN ALAN VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTEKYSELY TULOKSET 2.3.2015, 2014 VALMISTUNEET Tekniikan akateemiset TEKin ja tekniikan yliopistojen yhteisesti

Lisätiedot

SUOMEN FARMASIALIITON JA SATEFAN KANNANOTTO LIITTYEN SAIRAALOIDEN, TERVEYSKESKUSTEN JA SOSIAALIHUOLLON LAITOSTEN LÄÄKEHUOLTOA KOSKEVAAN SELVITYSTYÖHÖN

SUOMEN FARMASIALIITON JA SATEFAN KANNANOTTO LIITTYEN SAIRAALOIDEN, TERVEYSKESKUSTEN JA SOSIAALIHUOLLON LAITOSTEN LÄÄKEHUOLTOA KOSKEVAAN SELVITYSTYÖHÖN SUOMEN FARMASIALIITON JA SATEFAN KANNANOTTO LIITTYEN SAIRAALOIDEN, TERVEYSKESKUSTEN JA SOSIAALIHUOLLON LAITOSTEN LÄÄKEHUOLTOA KOSKEVAAN SELVITYSTYÖHÖN Suomen Farmasialiitto ja sen sairaala- ja terveyskeskusfarmasian

Lisätiedot

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin

Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin YHDESSÄ Tutkinnon perusteista OPSiin, HOPSiin ja HOJKSiin AMISTO 2.1.2014 Anu Raudasoja HAMK ammatillinen opettajakorkeakoulu 1.1.2014 YHDESSÄ Teemat: 1. Tutkinnon perusteista OPSiin 2. OPSista HOPSiin

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat SOSIAALI- JA TERVEYSALAN PERUSTUTKINNON PERUSTEET AMMATILLISEN TUTKINNON OSAN MUODOSTUMINEN JA TUTKINNON OSIEN VALINNAISUUS 19.11.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus Maanpuolustuskorkeakoulusta Annettu Helsingissä 30 päivänä joulukuuta 2008 Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty puolustusministeriön esittelystä, säädetään Maanpuolustuskorkeakoulusta

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013

Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Erikoistumiskoulutus työelämän kasvun näkökulmasta Ultraäänikoulutuksen arviointi ja kehittäminen KASVATUSTIETEIDEN AINEOPINNOT PROSEMINAARI Katja Arro Sonograaferijaoston koulutuspäivä 20.9.2013 Tutkimuksen

Lisätiedot

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6.

OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat. Raportti 14.6. OPALA ja LÄHTÖKYSELY 2009 Savonia-ammattikorkeakoulu Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalue Amk-tutkinto-opiskelijat Raportti 14.6.2010 Heikki Likitalo, Liiketalous, Kuopio Sisällysluettelo 1. Kyselyn

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8. Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait ja asetukset, tutkintojen

Lisätiedot

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015

Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Uudistuva koulutus tekijöitä työmarkkinoille Tiina Immonen 10.3.2015 Tutkintojärjestelmän kehittämisen tahtotila ja MERCURIAn strategiset painopistealueet Työelämälähtöisyys Joustavuus osaamisperusteisuus

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen

Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan perustutkinto, välinehuoltaja Tutkinnon perusteiden muutokset koulutuskokeilua varten 1.8.2015 alkaen Välinehuoltoalan koulutuskokeilujen jaosto 16.3.2015 Opetusneuvos Aira Rajamäki Lait

Lisätiedot

FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE

FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE FARENTA - KATTAVIMMAT PALVELUT LÄÄKETEOLLISUUDELLE Ainutlaatuista synergiaa asiakkaillemme Farenta tarjoaa laajimman palveluvalikoiman ja jo yli 100 työntekijän asiantuntijuuden lääketeollisuuden tarpeisiin.

Lisätiedot

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla

3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla 3.2.2009 METVIRO-seminaari/TTY Jouni Suoheimo Metsäalan ammatillisen perustutkinnon kehitys 2000 luvulla Osaamisen ja sivistyksen asialla Metsäalan perustutkinto 2001 KESU:t 1995-1999 ja 1999-2004 pohjana

Lisätiedot

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE

4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE 1 G6 Opistot/ Mari Uusitalo RAPORTTI 4.4.2013 SIJOITTUMISKYSELY NUORISO- JA VAPAA-AJANOHJAUKSEN PERUSTUTKINTO- KOULUTUKSESTA VUOSINA 2008 2012 VALMISTUNEILLE Sijoittumiskyselyn kohderyhmä Sijoittumiskyselyn

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea

Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön. Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Lääkelain keskeiset muutokset pykälistä käytäntöön Farmasian Päivät 2010 Eija Pelkonen Fimea Taustaa 08.2007 Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman apteekkityöryhmän muistio 03.2008 Sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö

Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely. ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Yrittäjyyttä tukeva korkeakoulu 2015 -kysely ylitarkastaja Johanna Moisio, opetus- ja kulttuuriministeriö Paljon tapahtunut yrittäjyyden edistämisessä mutta kuinka paljon? Kuvat: Paula Ojansuu Kyselyn

Lisätiedot

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus

Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015. Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Nuoriso- ja vapaa-ajanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset 1.8.2015 Opetusneuvos Ulla Aunola Ammatillinen peruskoulutus Lait ja asetukset, tutkintojen perusteet ja muut määräykset voimaan 1.8.2015

Lisätiedot

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK

VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 2014 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.12.2015 Pirre Hyötynen, TEK VASTAVALMISTUNEIDEN PALAUTE 204 TULOSESITTELY AALTO/ENG 3.2.205 Pirre Hyötynen, TEK TEKNIIKAN ALAN PALAUTEKYSELY VASTAVALMISTUNEILLE 3.2.205 2 3.2.205 204 ENG:LTÄ VALMISTUNEET, YHTEENVETO /4 Sivunumerot

Lisätiedot

Työssäoppimisen toteuttaminen

Työssäoppimisen toteuttaminen Työssäoppimisen toteuttaminen 1 Sisällöt Määritelmät Valmistautuminen työssäoppimisen ohjaamiseen Mitä meidän työyhteisössä voi oppia? Yhteistyö oppilaitoksen kanssa Tutkinnon perusteiden merkitys työssäoppimisessa

Lisätiedot

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET

ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET ARENEN YRITTÄJYYSSUOSITUKSET Yrittäjyyssuositukset Arenen verkkosivuilla Arene ry Suomen Yrittäjät Riikka Ahmaniemi (JAMK), Kari Ristimäki (SeAMK), Lauri Tuomi (HAAGA-HELIA), Mika Tuuliainen (Suomen Yrittäjät),

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä työpajaohjaajille ja työpaikkaohjaajille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin

Lisätiedot

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille.

Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Miksi instrumenttiosaaminen ei riitä? Musiikin ammatillisen koulutuksen vaateet musiikin perusteille. Webinaari 28.11.2013 Mirja Kopra TAMK Musiikki Tampere University of Applied Sciences 2013 Yleistä:

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op

Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Kasvatustieteiden (yleinen ja aikuiskasvatustiede) aineopinnot 35 op Esimerkkejä opintopoluista aineopinnot syksyllä 2015 tai keväällä 2016 aloittaville. Aineopinnot 35 op koostuvat: A 1. Yhteiset sisältöopinnot

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta.

Arviointisuunnitelma 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa L 630/1998, 13 (muutettu L 787/2014) Arvioinnin opasta. Arviointisuunnitelma Arviointisuunnitelma on osa Raahen Porvari- ja Kauppakoulun 1.8.2015 alkaen toistaiseksi voimassa olevaa Opetushallituksen määräyksiin perustuvien liiketalouden perustutkinnon (Dno

Lisätiedot

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa

Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Työelämäharjoittelu sosionomi (AMK) tutkinnossa Metropolia ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelma Mervi Nyman Koulutusohjelman toteutuksen lähtökohdat Koulutusohjelman opetussuunnitelma perustuu

Lisätiedot

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen

Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten selkiyttäminen Koulutuspolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen vastuualue Elise Virnes Lähtökohta Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA

LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA LIIKUNNAN JA VAPAA-AJAN KOULUTUSOHJELMA Koulutusjohtaja Koulutusohjelmavastaava Opintosihteerit Eija Heikkinen Katri Takala Anna-Maija Rahikkala Marja Haapavaara Liikunnan ja vapaa-ajan koulutusohjelmasta

Lisätiedot

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM)

LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) LASKENTATOIMI JA RAHOITUS (KTM) Vuosi valmistumisen jälkeen Viisi vuotta valmistumisen jälkeen Vuosina 2009 2013 valmistuneet Vuosina 2001 2005, 2007, 2009 valmistuneet n=98, vastausprosentti 37 n=157,

Lisätiedot

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli

Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Täydentävien opintojen järjestäminen täydennyskoulutuskeskusten rooli Lähtökohta: Erilaiset opintopolut vastauksina erilaisiin tarpeisiin Ihmisen ikä ei saa aiheuta eriarvoisuutta tai ongelmia sinänsä,

Lisätiedot

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari

AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari AMANUENSSIN KIRJA Korva-, nenä- ja kurkkutautien klinikka versio 1.2, 2010 Teemu Kinnari Amanuenssin kirja palautetaan harjoittelun päätyttyä Lääketieteellisen tiedekunnan kansliaan: PL 20, (Tukholmankatu

Lisätiedot

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta

06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta 06-TPAJA: Mitä hyötyä laadunhallinnasta on opettajan työssä? Peda-Forum 20.8.2013 Vararehtori Riitta Pyykkö, TY, Korkeakoulujen arviointineuvoston pj. Yliopettaja Sanna Nieminen, Jyväskylän AMK Pääsuunnittelija

Lisätiedot

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi

AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS. OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi AMMATILLISEN OPETTAJAKORKEAKOULUN AMMATILLINEN OPINTO-OHJAAJANKOULUTUS OULUN SEUDUN AMMATTIKORKEAKOULU :: alanopettajaksi.fi 13 14 Hyvä opiskelija! Tervetuloa opiskelemaan Oulun Ammatillisessa opettajakorkeakoulussa.

Lisätiedot

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA

OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA OHJEET KEHITYSKESKUSTELULLE ÅBO AKADEMIN PSYKOLOGIHARJOITTELIJOIDEN KANSSA Hyvät harjoittelunohjaajat, Åbo Akademin psykologian ja logopedian laitos (IPL) työskentelee projektin parissa, jonka tavoitteena

Lisätiedot

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu

Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Osaaminen, tarve ja toteutus kohtaavat Korkeakouludiplomikokeilu Palkkahallinnossa olisi töitä.. Paljonko jäisi opiskeltavaa, kun olen Yritys kasvaa ja pitäisi johtaa Nuoret esimiehet ovat lujilla ja heille

Lisätiedot

Mistä akateeminen asiantuntijuus koostuu?

Mistä akateeminen asiantuntijuus koostuu? Mistä akateeminen asiantuntijuus koostuu? Sakari Jussi-Pekka Suunnittelija Ohjaus- ja työel elämäpalvelut Lähtökohtia tarkastelulle Tavoitteena ei määm ääritellä yksiselitteisesti asiantuntijuutta Urasuunnittelun

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen

KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ. Vuonna 2010 Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen KANDIDAATIN TUTKINNOSTA VALMISTUNEET TYÖELÄMÄSSÄ Vuonna Tampereen yliopistosta valmistuneiden kandidaattien työelämään sijoittuminen Tampereen yliopisto Ura- ja rekrytointipalvelut Lokakuu 12 Sisällys

Lisätiedot

Lääkehoitosuunnitelmat

Lääkehoitosuunnitelmat Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Kirjaamo PL 55 00301 Helsinki kirjaamo@fimea.fi SUOMEN FARMASIALIITON JA SATEFAN LAUSUNTO LIITTYEN LÄÄKELAITOKSEN MÄÄRÄYKSEN 7/2007 SAIRAALA-APTEEKKIN APTEEKKIN

Lisätiedot

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille

Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Jatko-opintoja psykologiasta kiinnostuneille Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v.) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v.) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön mm. erilaisten työelämäprojektien

Lisätiedot

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE

VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II 2011-2013 MIESNÄKÖKULMAA SOTE-ALALLE VOIMAA HOIVAAN II Voimaa Hoivaan II on osa Valtava -kehittämisohjelmaa, jota Työ-ja elinkeinoministeriö koordinoi Helsingin Diakoniaopisto(Hdo) toteuttajana

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot

Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Työelämälähtöinen projektioppiminen vahvuudet ja karikot Jarmo Alarinta, SEAMK Matti Väänänen, Turun AMK Jussi Horelli, HAMK, Miksi työelämä on projekteja, joiden kautta prosesseja ja osaamista kehitetään

Lisätiedot

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012

Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa. Teemu Rantanen 7.3.2012 Ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneiden osaaminen FUAS-ammattikorkeakouluissa Teemu Rantanen 7.3.2012 Taustaa YAMK-tutkinto edelleen kohtuullisen uusi ja paikoin heikosti tunnettu > Tarvitaan myös tutkimustietoa

Lisätiedot

Tulevaisuuden työelämä opiskelijan näkökulmasta. Lauri Lehtoruusu 8.5.2015

Tulevaisuuden työelämä opiskelijan näkökulmasta. Lauri Lehtoruusu 8.5.2015 Tulevaisuuden työelämä opiskelijan näkökulmasta Lauri Lehtoruusu 8.5.2015 Mitä vastavalmistuneiden palaute kertoo tekniikan yliopisto-opetuksen laadusta? Vastaako tutkinto valmistuneiden odotuksia ja työelämän

Lisätiedot

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse?

Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Opinpolulla verkostoissa mistä SaWe-projektissa oli kyse? Tietoa tutkimuksesta, taitoa työyhteisöstä SaWe-projektin loppuseminaari 3.5.2013 Pirkko Jokinen yliopettaja Savonia-ammattikorkeakoulu SaWe Sairaanhoitajaksi

Lisätiedot