ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT"

Transkriptio

1 ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT Valtiovarainministeriön Alueellistamisen koordinaatioryhmä on pyytänyt maakuntien liittoja täydentämään osaamisprofiilinsa ja tekemään esityksensä niitä tukevien valtion toimintojen sijoittamisesta alueelleen. Esitykset on pyydetty huhtikuun 2012 loppuun mennessä, mutta päivitystä on edelleen mahdollista tarkentaa vuoden 2012 aikana. Valtiovarainministeriö pyytää priorisoimaan kolme hanketta. Osaamisprofiileihin liittyen esitetään maakuntaan suuntautuviksi valtionhallinnon alueellistamistoimiksi neljä (4) kehittämiskohdetta. Keski-Suomen osaamisklusterit ja niihin liittyvät valtion alueellistamistoimet ovat: OPETUKSEN JA KASVATUKSEN OSAAMISKLUSTERI... 2 HANKE-ESITYS: Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään... 5 HANKE-ESITYS: Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustaminen... 6 TIETOTEKNIIKAN (ICT) OSAAMISKLUSTERI... 7 HANKE-ESITYS: ICT -palvelukeskuksen sijoittaminen Jyväskylään LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OSAAMISKLUSTERI HANKE-ESITYS: Jyväskylästä vahva huippu-urheilun keskus BIOENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OSAAMISKLUSTERI ERILLISHANKE: Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN OSAAMISKLUSTERI Keski-Suomen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat monipuolisen osaamisympäristön. Keski-Suomessa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä, Viittomakielen keskus, Niilo Mäki Instituutti, ja Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Koulutustutkimuksen johtavia tutkimuskeskittymiä edustavat yliopistojen ainelaitosten lisäksi Jyväskylän yliopiston erillislaitokset, jo 1968 perustettu valtakunnallinen Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Koulutuksen arviointisihteeristö sekä Agora-Center. Koulutuksen informaatio-ohjaukselle ja tietoperustaiselle kehittämiselle välttämätön arviointi-, tutkimus- ja tietojärjestelmä-osaaminen keskittyy nykyisin Suomessa vahvimmin Jyväskylään. Koulutuksen ja opetuksen vahva asema on Keski-Suomen taloudessa ilmeinen. Kasvatusalan osaamispääoman kasvu on ollut maan nopeimpia. Alan tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet ovat luoneet edellytykset sekä kansallisesti että kansainvälisesti vahvalle asemalle. Yleissivistävä ja ammatillinen opettajien koulutus on laajaa ja arvostettua. Eri asteiden koulutusorganisaatioilla on laatusertifikaatteja sekä laajat kansainväliset verkostot Jyväskylän yliopiston painoaloja ovat opettajankoulutus, ihmistieteet, liikunta- ja luonnontieteet. Yliopisto on johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutuksenviejä. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen alan koulutus on mittava ja useita koulutuksia Suomessa ainoana toteuttava. Sen vahvuutena on ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin kohdistuva oppimisen, ohjauksen ja opettajuuden tutkimus sekä siihen pohjautuva koulutus. Opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa on noin , aikuisopiskelijoita ja henkilökuntaa noin henkeä. Jyväskylän yliopiston on maamme suurin aineenopettajien kouluttaja. Vuosittain valmistuu Jyväskylän yliopistosta aineenopettajaa. Humanististen ja luonnontieteiden alojen koulutustarjonta kattaa monipuolisemmin kuin missään muussa yliopistossa kouluissa opetettavien oppiaineiden tarjonnan. Valtakunnallisina erityistehtävinä tarjotaan ainoastaan Jyväskylän yliopistossa liikunnan ja terveystiedon opettajankoulutusta sekä viittomakielistä opettajankoulutusta. Kaikkiaan Jyväskylän yliopistossa suoritettiin vuonna 2011 yli 1300 ylempää korkeakoulututkintoa, ja 162 tohtorin tutkintoa. Yliopistoon on sijoittunut maamme ainoa viittomakielen keskus ja ainoa varhaiskasvatuksen koulutusyksikkö Suomessa. Maan ainoa rehtori-instituutti tarjoaa koulutussektorin kehittämisessä ja koulutusosaamisen viennissä tärkeää oppilaitosjohtamisen koulutusta, tohtorikoulutusta ja tutkimusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopistossa on aloittanut toimintansa myös valtakunnallinen ohjausalankeskus (VOKES), jossa hyödynnetään laajasti kaikki Euroopan maat kattavan ohjausalan asiantuntijaverkoston (ELGPN) arviointitoimintaa. Soveltavan kielitutkimuksen keskus (Solki) järjestää kielitutkintoja, joissa arvioidaan monipuolisesti eri kielenkäyttötilanteissa vaadittavaa kirjallista ja suullista kielitaitoa. Laitos koordinoi yhdessä Opetushallituksen kanssa Yleisiä kielitutkintoja sekä vastaa testijärjestelmän kehittämistyöstä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Laitos on osallistunut myös kansainväliseen kielitaidon arviointihankkeen (DIALANG) koordinoitiin. 2

3 Ihmistieteiden metodisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä varten yliopistoon on perustettu erityisesti kvantitatiivisiin menetelmiin keskittynyt Ihmistieteiden metodikeskus IHME ja ihmistieteiden metodologian professorin virka. Pitkittäistutkimus ja pitkittäisaineistojen analyysimallit ovat psykologian ja tilastotieteen vahvuusalue. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa (KTL) on tehty pitkään metodologiseen osaamiseen pohjautuvaa koulutukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimustyötä hyödyntäen mm. koulutusta koskevia tilastoja laajoissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa. Tunnetuin näistä kansainvälisistä vertailututkimuksista on PISA. KTL tutkii koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, aikuisten oppimiseen sekä koulutuksen ja työelämän suhteisiin. KTL:ssä työskentelee noin 80 henkilöä. Koulutuksen arviointisihteeristö on asiantuntijaelin koulutuksen arvioinnissa. Se hyödyntää niin ikään tilastollista osaamista valtakunnallisessa työssään. Jyväskylä yliopistolla on johtava asema IT -tuettujen innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämisessä. Jyväskylän yliopisto vetää useita kansallisia kehittämishankkeita tai kansainvälisiä arviointihankkeita. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa PEDANET -hankkeessa on mukana 90 kuntaa. Suunnitteilla on Pedanet 2 -hanke joka tarjoaisi kouluille digitaalisen oppimateriaalikeskuksen serveripalveluna. Tästä olisi kunnille merkittävää taloudellista hyötyä ja palvelu mahdollistaisi myös monipuolisen oppimateriaalin saamisen pienille kouluille. Pedanet 2 voidaan laajentaa koskemaan koko Suomen yleissivistävää koulutusta. Erityisesti motivaatiota lisääviä oppimisympäristöjä on kehitetty ja ne ovat pilotointivaiheessa. Oppilaille joilla on lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksia on kehitetty LUKIMAT ohjelma. Oppimisvaikeuksia on noin 7 %:lla ikäluokasta. Uusien hankkeiden avulla räätälöidyn tietokoneavusteisen tuen saavutettavuutta kasvatetaan, pyrkimyksenä on jopa 25 % ikäluokasta. Tällä on suuri kansallinen merkitys. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on monialainen korkeakoulu jossa voi hankkia ammattikorkeakoulututkinnon kahdeksalla koulutusalalla ja pätevöityä opettajaksi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. JAMK tarjoaa myös avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta sekä oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloja ovat bioenergia, perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta ja metsäteollisuusklusteri. JAMKissa on noin 8000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuspalveluita hyödyntää vuosittain noin asiantuntijaa. JAMK:sta valmistui vuonna 2011 yli 1200 tutkintoa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu valittiin seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksiköksi vuosille Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyys on pysynyt vahvana. Valmistuneista 74 prosenttia on töissä vuoden kuluttua valmistumisesta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tarjoaa aktiivisen ja monipuolisen koulutuksen kehittämisympäristön. Tämä on jo nyt tuottanut runsaasti oppilaitosten kehittämistyön ohjaamista edellyttävää asiantuntemusta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluvat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän lukiokoulutus ja Jyväskylän oppisopimuskeskus. Koulutuskuntayhtymässä on opiskelijaa ja työntekijää. Niilo Mäki Instituutti ylläpitää yhdessä Jyväskylän perheneuvolan kanssa Lastentutkimusklinikkaa. Se on erikoistunut kouluikäisten lasten oppimisvaikeuksien tutkimukseen ja kuntouttamiseen. 3

4 Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö jolla on 45 työntekijää. EduCluster Finland (ECF) on koulutus- ja asiantuntijaviennin verkosto. Se tarjoaa hyvät edellytykset tuotteistaa ja viedä koulutusosaamisen lisäksi tulevaisuudessa myös arviointiosaaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. ECF on toteuttanut perusopetuksen arviointiin ja laatuun liittyviä hankkeita. Verkostoon kuuluu korkea-asteen, ammatillisen koulutuksen sekä koulutusliiketoiminnan huippuosaajia. Yritys- ja liiketoimintalähtöisyys vahvistavat kansallista asemaa ja kansainvälisiä mahdollisuuksia. Keski-Suomi on edelläkävijä koulutustoimialan klusteriverkoston kehittämisessä. 4

5 HANKE-ESITYS: Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään takaisi riippumattomuuden alan hallinto-organisaatioista. Jyväskylään sijoitettuna koulutuksen arviointikeskus olisi puolueeton ja autonominen asiantuntijayksikkö, joka sijaitsisi erillään lakia säätävistä, opetussuunnitelmia kehittävistä ja rahoittavista viranomaisista. Jyväskylän seudulla on vahvaa koulutuksen arvioinnin osaamista. Jyväskylän yliopistoon on keskittynyt arviointi-, tutkimus- ja tietojärjestelmä-osaamista, joka on välttämätöntä koulutuksen informaatio-ohjaukselle ja tietoperustaiselle kehittämiselle. Koulutustutkimuksen johtavaa tutkimuskeskittymää edustaa kaksi Jyväskylän yliopiston erillislaitosta, jo 1968 perustettu valtakunnallinen Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Koulutuksen arviointisihteeristö. Jyväskylässä toimiva koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaatio EduCluster Finland verkosto tarjoaa hyvät edellytykset tuotteistaa ja viedä arviointiosaaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Toinen uusi päänavaus olisi kouluympäristön ja koulujen tietoturvallisuuden auditointi. Keski-Suomessa olevalla turvallisuusklusterilla olisi valmiuksia auditoinnin kehittämiseen. Keski-Suomen koulutusorganisaatiot tarjoavat monipuolisen osaamisympäristön koulutuksen arviointeihin, arviointihankkeiden suunnitteluun ja pilotointiin. Koulutuksen arviointikeskuksessa tarvittava asiantuntijuus voidaan rakentaa pääosin Keski-Suomessa jo olemassa olevan osaamisen ja koulutustarjonnan varaan. Keski-Suomessa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Viittomakielen keskus, Niilo Mäki Instituutti ja Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Jyväskylän yliopiston useimmilla ainelaitoksilla on kiinteät ja vakiintuneet yhteistyöverkostot peruskoulutukseen ja toisen asteen oppilaitoksiin muun muassa opettajaksi opiskelevien harjoitteluun liittyvän laajan yhteistyön ja erilaisten opetuksen kehittämishankkeiden kautta. Jyväskylän seudun peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat päässeet laajasti osallisiksi opetusalan viimeisimmästä tutkimustiedosta ja osaamisesta. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (JAO) on osallistunut aktiivisesti koulutuksen arviointeihin ja kehittämiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tukee Koulutuksen arviointikeskuksen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa asiantuntemusta erityisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Perusteluna koulutuksen arviointikeskuksen sijoittamiseksi Jyväskylään on vahva opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. 5

6 HANKE-ESITYS: Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustaminen Kyseessä on keskuksen perustamishanke, joka toteuttaa Kataisen hallitusohjelmassa esitettyä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehityksen systemaattisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen tavoitetta. Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskus on selkeä jatkumo Jyväskylän yliopistossa suoritetulle alan tutkimukselle ja koulutukselle. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa tarvittava pitkäjänteisyys, koordinoidaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan nopeassa muutosvaiheessa sekä parannetaan Suomen mahdollisuuksia osallistua pohjoismaisiin, EU:n piirissä toteutettaviin ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Keskus tehostaa tutkijakoulutusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jyväskylän yliopistossa toimiva kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma on ainoa alallaan Suomessa. Maisteriohjelmalla ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on myös laajaa opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Laitos on kuulunut/kuuluu muun muassa kansainvälisiin kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja yhteistyöverkostoihin kuten eurooppalaiseen Civil Society and New Forms of Governance - the Making of New European Citizenship (CINEFOGO) verkostoon sekä pohjoismaiseen kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen verkostoon. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksessa on 1970-luvulta saakka jatkunut kansalaisyhteiskunnan tutkimustraditio. Laitoksella edustetuilla eri tieteenaloilla on toiminut jatkuvasti ulkoisen rahoituksen turvin alueeseen kohdistuvia tutkimushankkeita. Viime vuosien keskeisiä hankkeita ovat muun muassa Suomen Akatemian rahoittamat Job-seeking groups and the restructuring of opportunities in Finland since the 1990s ( ; Martti Siisiäinen), Muddy Waters. Democracy and Governance in a Multilateral State ( ; Marja Keränen); Decollectivization and the Fate of Soviet Farm Workers in Estonia, Latvia and Lithuania A Comparative Study of Survival Strategies in ( ; Ilkka Alanen), Finnish Mining Communities under Global Transition: Capacities of Local Responses ( ; Tapio Litmanen,). Hankkeita rahoittavat myös muiden muassa Tekes: Voimaistava johtaminen globaalissa järjestötyössä. Uusia seuranta- ja arviointivälineitä sosiaalisen muutoksen johtamisen tueksi ( ; Tiina Kontinen) ja Työsuojelurahasto: Kolmannen sektorin palkkatyö työn muutos, työhyvinvointi ja esimiestyön edellytykset kolmannen sektorin organisaatioissa ( ; Petri Ruuskanen) Keskuksen perustamiseksi tulee osoittaa voimavarat tutkimusprofessorin, viiden yliopistotutkijan/ tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen. Tutkimusprofessuuria hoidetaan tällä hetkellä viisivuotisen lahjoitusprofessuurin varoin. Toimintaa ohjaamaan perustetaan johtoryhmä, jossa ovat mukana alan kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen asiantuntemus sekä rahoittajien edustus. Perusteluina kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustamiseksi Jyväskylään on alan keskittyminen maakuntaan sekä opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. 6

7 TIETOTEKNIIKAN (ICT) OSAAMISKLUSTERI Jyväskylän yliopisto on yksi johtavista informaatioteknologian perus- ja jatkokoulutusta antavista yliopistoista. Informaatioteknologian tiedekunta koostuu Tietotekniikan sekä Tietojenkäsittelytieteiden laitoksista. Tietotekniikan laitoksella opintolinjoina ovat ohjelmistotekniikat, mobiilijärjestelmät, laskennalliset tieteet sekä tietotekniikan opettajalinja. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen pääaineet ovat tietojärjestelmätiede (kauppatieteellinen koulutusala), kognitiotiede (luonnontieteellinen koulutusala) sekä tietojenkäsittelytiede (luonnontieteellinen koulutusala). Jopa 85 % ICT -alalla Keski-Suomessa työskentelevistä korkeakoulutuksen saaneista alan ammattilaisista on koulutettu Keski-Suomessa ja Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän yliopiston yksi strateginen painopiste on Human technology ja IT -pohjaiset palvelut. Erityisenä painopisteenä ovat web-pohjaiset hoiva- ja terveyspalvelut jossa asiakkaille räätälöidään henkilökohtainen palvelutila. Tämä tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluja ja tuo merkittäviä säästöjä sekä lisää kansalaisen hyvinvointia. Hankkeessa on käynnistymässä pilotointivaihe yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa Sitran osarahoittamana. Hanke liittyy Sitran terveystaltiointihankkeeseen. Informaatioteknologian tiedekunnan simuloinnin ja logististen järjestelmien tutkimusryhmä joka on erikoistunut sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluketjujen mallintamiseen ja optimointiin sekä logististen järjestelmien optimointiin. Logistiikkakulut ovat Suomessa vuositasolla 28 mrd. ja säästöpotentiaali on 10 %, eli noin 3 mrd. /vuosi Informaatioteknologian tiedekunta on vetänyt useita Jyväskylän seudun ICT-alan rakennemuutoshankkeita (mm. Nokian yksikön lopettamisen jälkihoito). Kehitetyllä toimintamallilla pystytään reagoiman nopeasti ICT-alan muuttuviin tilanteisiin ja kouluttaman henkilökuntaa nopeasti uusiin tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta on tehnyt koulutusyhteistyösopimuksen noin 40 yrityksen ja julkisen tahon kanssa räätälöidystä henkilöstökoulutuksesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on ICT-alan ammattikorkeakoulutusta tuottavana yksikkönä yksi vetovoimaisimmista ja suurimmista Suomessa. JAMK toteuttaa ICT-alan koulutusta kahdessa tulosyksikössä, Teknologiayksikössä, jossa koulutus on teknisesti suuntautunutta insinöörikoulutusta sekä Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä, jossa koulutus on kaupallisesti suuntautunutta tradenomikoulutusta. JAMK tekee yritysyhteistyötä (harjoittelu, opinnäytetyöt, projektit) paikallisten toimijoiden kanssa, kuten Metso, Sonera, Kelan tietokonekeskus jne. Nopeasti kasvanut ICT-alan koulutus ja sen yrityslähtöinen kehittäminen muodostavat vahvan osaamiskeskittymän. Osaamisklusteri on vetovoimallaan luonut Jyväskylän seudun kehitykselle kasvupohjan ja houkutellut yrityksiä sijoittumaan seudulle. Yritysten liikevaihto ja toimipaikkamäärät ovat alalla kasvaneet tasaisesti. Keski-Suomessa oli vuonna 2009 noin 600 ICT alan yritystä, näistä yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 15. Teknologiateollisuus on saanut tarvitsemaansa tietoteknistä osaamista. Osaamiskeskusohjelma on myös tukenut tutkimus- ja kehitystyötä. Osaaminen ja työvoima ovat luoneet mahdollisuuksia myös julkisen hallinnon toimintojen ja palvelujen kehittämiselle. Uutta näkökulmaa teknologia on saanut poikkitietieteellisestä yhteistyöstä 7

8 Agora Centerin johtamassa ihmiskeskeisen tietotekniikan osaamiskeskittymässä (Human Technology). Keski-Suomeen on organisoitu Turvallisuuden liiketoimintaverkosto, joka pyrkii entistä vahvemmin kytkemään tiedonhallinnan ja osaamisen organisaatioiden kilpailukykyyn ja kilpailuedun saavuttamiseen sekä sen ylläpitämiseen. Keski-Suomessa toimii yli 3000 turvallisuusalan ammattilaista. Yhteistyö Keski-Suomessa toimivien turvallisuusalan yritysten, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteistyönä tuottaa merkittävää uutta liiketoimintaa ja osaamista, joka on suunnattu sekä kansallisille että kansainvälisille asiakkaille. Keski-Suomessa on noin 500 ICT -alan yritystä ja yhteensä alalla työskentelee noin 5000 henkilöä. Osaamisklusterin tavoitteet: - osaavan työvoiman turvaaminen: huomioitava aloituspaikoissa, tutkintotavoitteissa sekä koulutuksen uudistumisessa - perus- ja soveltavan tutkimustoiminnan pitäminen korkealla tasolla ja volyymiltaan riittävänä - yritysten henkilöstön koulutus Alueella on vahvaa viestintäalan toimintaa (mm. YLE) sekä valtionhallinnon ATK-toimintoja (mm. KELA ja puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus). Monipuolisen ICT-alan koulutuksen ansiosta työvoiman ja osaamisen saatavuus on ollut erinomaista. Joskin alalla on jatkuva piilevä työvoimapula ja uusi oikein suunnattu tarjonta luo uutta kysyntää. Ala kehittyy itsessään sekä edistää maakunnan teollista toimintaa. Alan merkitys teollisuuden rakennemuutoksessa (siirrytään palveluliiketoimintoihin) korostuu. ICT-osaamisklusterin merkitys kasvaa myös julkisella sektorilla kuntien ja valtion uudelleen organisoidessa ICT-toimintojaan. Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä (JAO) on useita tutkintoja ICT-alalta. JAO:n aloituspaikoista 300 suuntautuu varsinaisille ICT-aloille (vuonna 2011). Koko Keski-Suomen alueella on yhteensä 400 ICT-alan perustutkintopaikkaa, joista 70 on näyttötutkintoperustaista. Jyväskylän aikuisopistossa on mahdollisuus suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto ja ammattitutkinto. 8

9 HANKE-ESITYS: ICT -palvelukeskuksen sijoittaminen Jyväskylään. Jyväskylä on erinomainen toimintaympäristö ICT-palvelukeskukselle. Työvoiman saatavuudessa ei tule olemaan ongelmia, Jyväskylässä on merkittävä tietotekniikan koulutuksen osaamiskeskittymä. Jyväskylä tarjoaa keskeisen sijainnin omaavana yliopistokaupunkina sekä yliopiston laajan koulutus- ja tutkimustarjonnan kannalta vahvan perustan ICT- palvelukeskukselle. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä on laadittu Keski- Suomen turvallisuusalan kehittämisohjelma (JYVSECTEC -hanke). Tässä ohjelmassa on tunnistettu niitä kehittämiskohteita, joiden avulla maakunnassa voidaan kehittää tilannekuva-, tilannetietoisuus- ja kyberturvallisuuteen perustuva monipuolinen innovaatioympäristö. Tässä keskittymässä toimivien tutkimus- ja koulutuslaitosten, yritysten sekä turvallisuustoimijoiden verkostot muodostavat uutta liiketoimintaa ideoivan ja synnyttävän toimintaympäristön, jolla on sekä kansallinen että kansainvälinen ulottuvuus. Toiminta rakentuu erikokoisten yritysten, tutkimus- ja koulutusyksiköiden ja valtionhallinnon yhteistyölle. Konkreettisena tavoitteena on kriisinhallinnan johtamisjärjestelmien ja tietoturvan kehittämisalustan rakentaminen ja johtamisjärjestelmien käytön osaamisen kehittäminen. Hanke mahdollistaa koko Suomen laajuisen kansainvälisesti verkottuneen Living Labin luomisen turva-alan yksityis- ja viranomaiskäyttöön. JYVSECTEC -hanke toteutetaan vuosina JYVSCTEC hanke yhdessä TUVE-hankkeen kanssa kehittää verkkoa hyödyntäviä sovellutuksia ja näin edistää rakennettavan tietoverkon hyödyntämistä. JYVSECTEC -hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloihin rakennettava johtokeskussimulaattori tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hyödynnettäväksi useissa eri yhteyksissä. Perusteluna ICT-palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen on vahva ICT klusteri sekä turvallisuusosaamisen keskittymä. 9

10 LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OSAAMISKLUSTERI Keski-Suomen osaaminen maan liikunnan ja terveyden edistämisessä on ainutlaatuista. Jyväskylän liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on maan ainut yliopistotasoinen yksikkö, ja se kouluttaa Suomeen kaikki liikunnanopettajat. Jyväskylän yliopistossa annetaan opetusta liikuntapedagogiikassa, liikuntapsykologiassa, erityisliikunnassa, liikunnan yhteiskuntatieteissä, biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa, valmennus- ja testausopissa, gerontologiassa ja kansanterveydessä, fysioterapiassa, liikuntalääketieteessä ja terveyskasvatuksessa. Tiedekunnassa on henkilökuntaa yli 200. Yliopiston tutkimustoiminta kattaa ihmisen koko elämänkulun. Erityisiä yliopiston nimeämiä vahvuusalueita ovat liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteet, liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen. Tutkimustoiminnassa kytkeydytään monitieteisiin osaamiskeskittymiin. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on vahvasti kansallinen toimija. Se on ainut akateeminen liikuntatieteellinen koulutus- ja tutkimusyksikkö ja näin ollen lähes kaikki alan kansainvälinen toiminta maassamme tapahtuu liikuntatieteellisen tiedekunnan, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön toimesta. Kansainvälisyys korostuu alan tutkimustoiminnassa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on maan ainoa kansainvälisten liikunta-alan maisteriohjelmien toteuttaja. Tällä hetkellä näitä maisteriohjelmia on neljä: - Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity - Master's Degree Programme in Sport Science and Management - Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology - European Masters in Sport and Exercise Psychology (EMSEP) - Erasmus Mundus programme. Tiedekunnan suosiota osoittaa se, että lähes kaikille aloille on pyrkijöitä yli 30 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 tiedekuntaan pyrkineiden määrä yli kaksinkertaistui (vuonna , vuonna ), kun aloituspaikkoja oli molempina vuosina 161. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU toimii osana suomalaista huippu-urheilua johtavaa ja koordinoivaa Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköä. Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksella työskentelee 30 henkeä. KIHU vastaa yksikön osaamisohjelmasta johtaen ja koordinoiden huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa sekä valmentajuuden kehittymistä Suomessa. KIHU tekee myös itse soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa ja tarjoaa asiantuntemustaan yksikön muille ohjelmille ja akatemiaohjelmalle. KIHUssa tehtävä soveltava tutkimus- ja kehitystyö on monessa suhteessa ainutlaatuista maailmassa. Se tukee suomalaista huippuvalmennusta käytännön tasolla tarjoamalla valmentajille ja urheilijoille tietotaitoa urheilusuoritusten ja harjoittelun kehittämiseksi. Pienenä maana Suomi ei menesty pelkästään kovan kilpailun ja luonnollisen valikoitumisen varassa, vaan suuntaamalla voimavarat oikein ja pyrkimällä entistä laadukkaampaan urheilijoiden valmennukseen ja harjoitteluun. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka toiminnallinen perusta on tutkimuksessa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöllä työskente- 10

11 lee noin 40 henkeä. Yksi LIKESin näkyvimmistä tehtävistä on Kunnossa kaiken ikää-ohjelman toteuttaminen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhtenä painopistealueena on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät työ. Peurunka on monipuolinen kuntoutukseen profiloitunut osaamiskeskittymä, jossa moderni infrastruktuuri tukee jatkossakin monipuolista kuntoutusta ja liikuntamahdollisuuksia. Valtakunnallinen huippu-urheilun muutostyöryhmä on nostanut suomalaisen huippu-urheilun menestyksen edellytykseksi osaamisen ja valmennuksen keskittämisen valittuihin keskuksiin. Tiivistämällä yhteistyötä, kehittämällä jo olemassa olevia rakenteita ja luomalla uusia liikuntaolosuhteita, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Tällä urheiluun tukeutuvalla konseptilla on tavoitteena luoda Jyväskylään valtakunnallisesti ainutlaatuinen huippu-urheilun keskus. Valtakunnallisesti Keski-Suomea arvostetaan vahvasta urheiluseuratyöstä. Edellä mainittujen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi liikunnan ja terveyden edistämisen verkostoon kuuluvat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen Urheiluakatemia, Keski-Suomen Liikunta ry ja useat maakunnan kunnalliset toimijat. 11

12 HANKE-ESITYS: Jyväskylästä vahva huippu-urheilun keskus Valtakunnallinen Huippu-urheilun muutostyöryhmä on nostanut suomalaisen huippuurheilun menestyksen edellytykseksi osaamisen ja valmennuksen keskittämisen valittuihin kasvukeskuksiin. Keski-Suomeen on sijoittunut jo nyt arvostettuja huippu-urheilun toimijoita ja alan osaajia. Merkittävimmät näistä ovat kansainvälisesti arvostettuja: kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Valtakunnallisesti Keski-Suomea arvostetaan vahvasta urheiluseuratyöstä. Tiivistämällä yhteistyötä, kehittämällä jo olemassa olevia rakenteita ja luomalla uusia liikuntaolosuhteita, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Jyväskylän Hippos-Kampus -alue mahdollistaisi yhtenäisen huippuvalmentautumisen kokonaisuuden, jossa yhdistyisivät valmentautumisen lisäksi huippu-urheilun suunnitelmallinen kehittäminen, koulutus, tutkimus ja asiantuntijapalvelut. Tällä urheiluun tukeutuvalla konseptilla on tavoitteena luoda Jyväskylään valtakunnallisesti ainutlaatuinen huippu-urheilun keskus. Huippu-urheiluun panostamisella on maakunnan tunnettuuden ja imagon kehittämisen kannalta suuri merkitys. Toteutuessaan huippu-urheiluyksikkö vahvistaisi koko maakunnan vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Se toisi seudulle valovoimaisia urheilijoita, innovatiivisia tutkijoita, lajiliittojen ammattivalmentajia ja leiritystoimintaa. Lisäksi seuratoiminta vahvistuisi ja huippuvalmentautumiskeskus loisi pohjaa uusien liikuntapaikkaratkaisujen syntymiselle. Liikuntaolosuhteiden kehittämisessä tavoitellaan huippu-urheilun vaatimusten mukaisia olosuhteita urheilijoille. Hippoksen alueesta on mahdollista muodostaa tiivis kokonaisuus, jossa yhdistyy monipuolinen palvelutarjonta, viihtyminen, valmentautuminen, koulutus, opiskelu ja asuminen. Hankkeen konkreettiset tavoitteet: 1. Suomen Olympiakomitean huippu-urheilun yksikkö Jyväskylään - varmistetaan olosuhteet huippu-urheiluyksikön tarpeisiin - varmistetaan keskeiset toimijat yhteisen tavoitteen taakse 2. Urheiluakatemian toiminnan vahvistaminen - kilpa- ja huippu-urheilun toimijat tekemään vahvempaa yhteistyötä - kaupunkivalmennuskeskuksen kehittäminen 3. Urheilijan polun laadun varmistaminen maakunnassa - vahvistetaan yhteistyötä kuntien, koulujen ja seurojen kanssa - lasten ja nuorten valmennusosaamisen lisääminen maakunnassa Hankkeen aikana toteutetaan Jyväskylän alueen kilpa- ja huippu-urheilun olosuhteiden tarveselvitys ja toteuttamissuunnitelma. Toimintamalli tukee maakuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitetta vetovoimaisuuden, osaamisen ja työllisyyden kehittämisen osalta. 12

13 Hanke toteutetaan yhteistyössä KIHUn, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen urheiluakatemian, Keski-Suomen Liikunta ry:n, ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Perusteluna huippu-urheilukeskuksen perustamiselle Jyväskylään on alan toimijoiden keskittyminen maakuntaan sekä liikunnan ja terveyden edistämisen osaamisklusteri. 13

14 BIOENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OSAAMISKLUSTERI Bioenergia on yksi Keski-Suomen kolmesta klusterityön painopisteestä. Keski-Suomessa on vahva yhteistyö Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja JAMK:n Bioenergiakeskuksen välillä. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella työskentelee noin 250 ja yliopiston yhteydessä olevassa ympäristötukituskeskuksessa 30 henkilöä. VTT:n Jyväskylän toimipisteen henkilöstömäärä on noin 150, joista bioenergiatutkimuksessa on noin 60 ja kuituprosessitutkimuksessa noin 70. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Bioenergiakeskuksessa työskentelee noin 15 henkilöä. Maakunnassa toimii energiateknologian valmistajia, kuten lämmityskattiloiden, puunkorjuu- ja prosessointilaitteiden ja kaukolämpöputkien valmistajia. Esimerkkinä näistä Ariterm ja HT Enerco Oy. Jyväskylässä sijaitsee Vapo Oy:n pääkonttori, jonka henkilöstömäärä on 115. Vapo Oy:ssa työskentelee Keski-Suomessa yhteensä 230 henkilöä. Keski-Suomessa sijaitsevat erinomaiset lämmitysteknologian tutkimus- ja testauslaboratoriot sekä suurten voimalaitosten kokoluokassa (VTT) että pienpoltossa (Bioenergiakeskus). Keski-Suomessa on myös energian käytön älykkääseen mittaamiseen liittyvää osaamista sekä monia energia-alan suunnittelu- ja asiantuntijayrityksiä. Lisäksi merkittävimmät biopolttoaineiden toimittajat toimivat Keski-Suomessa. Yritykset menestyvät sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Keski-Suomessa on vesiosaamisen keskittymä suljettujen prosessien, talousvesien, teollisuuden prosessivesien sekä makean veden tutkimuksessa. Täällä kehitetään ympäristöseurannan automaattisia mittausmenetelmiä, ympäristöstressiä mittaavia biologisia maasto- ja laboratoriomenetelmiä ja sisävesien ekologisen tilan arviointia. Suomen ympäristökeskuksen Jyväskylän yksikön kehittymistä tukee Jyväskylän yliopiston ja sen ympäristötutkimuskeskuksen (SYKE) kanssa tehtävä yhteistyö. Erityisesti VTT:llä on vahva osaaminen kuituprosessien energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuuden sekä kuitutuotteiden kehittämisessä. Tutkimuksen painopiste pysyy tällä sektorilla tulevaisuudessakin. Perinteisen paperinvalmistuksen lisäksi Jyväskylän yliopisto ja VTT osallistuvat aktiivisesti myös biojalostamotutkimukseen. Keskisuomalaisten toimijoiden tahtona on syvempi yhteistyö eri toimijoiden välillä. Valtion sektoritutkimuslaitosten syvempi integraatio luo mahdollisuuksia myös muille tutkimusorganisaatioille. Keski-Suomessa erityisesti VTT:n, Jyväskylän yliopiston ja JAMK:n yhteistyö mahdollistaa bioenergiaosaamisen kasvattamisen. SYKE:n, yliopiston ja VTT:n yhteistyö puolestaan mahdollistaa vesiosaamisen kehittymisen. 14

15 ERILLISHANKE: Perustettavan Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen Puolustusvoimien palvelukeskus tulee sijoittaa Keski-Suomeen. Etelän suurkaupungit ovat lähellä. Niin Jämsästä kun Keuruulta on hyvät yhteydet kaikkialle Suomeen ja lyhyt matka Tikkakosken ja Tampere-Pirkkalan lentokentille. Valtion toimien aiheuttama rakennemuutos näillä alueilla on kompensoitava ja siinä puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen, joko Keuruulle, Jämsään tai molempiin, on hyvä alku. Varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä vapautuu puolustusvoimilta runsaasti työvoimaa sekä valmiita toimitiloja, jotka valtio jo omistaa. Olemassa olevan, hyvässä kunnossa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen sekä rakennemuutoksen myötä puolustusvoimilta vapautuva henkilöstö ovat taloudellisen ja työvoiman saatavuuden kannalta relevantteja perusteita palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen. Puolustusvoimien rakenneuudistus vie muutenkin työttömyyden rasittamasta Keski- Suomesta runsaasti työpaikkoja ja vaikuttaa voimakkaasti varuskuntapaikkakuntien elinvoimaan. Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä Keski-Suomesta häviää noin 500 työpaikkaa Keuruun ja Jämsän seuduilta, jo aikaisemmin tehtyjen Toivakan varikon lopettamispäätöksen ja Keuruun varikon supistamispäätöksen lisäksi. Tällä hetkellä Keski- Suomen työttömyysaste on 13,4 prosenttia eli se on Suomen toiseksi korkein heti Pohjois- Karjalan jälkeen. Kun otetaan mukaan työllisyystoimenpiteissä olevat (5,8 %), on työttömien määrä Keski-Suomessa 19,2 prosenttia työvoimasta. Työpaikkojen menetyksillä on lisäksi merkittäviä kerrannais- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Puolustusvoimat on itse arvioinut, että suorat työpaikkojen menetykset tarkoittavat arviolta 2 miljoonan euron verotulojen menetystä. Kotitalouksien ja varusmiesten kulutus sekä Puolustusvoimien vähenevät hankinnat huomioon ottaen loppukysyntä pienenee puolustusvoimauudistuksen jälkeen yli kymmenellä miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa välillisine vaikutuksineen 14 miljoonan euron vähennystä kokonaistuotantoon. Jämsä ja Keuruu muodostavat omat työssäkäyntialueensa. Puolustusvoimien palvelukeskuksella olisi merkittävä kompensaatiovaikutus näille alueille. Pelkillä yritystoiminnan kehittämistoimilla ei päästä riittäviin tuloksiin. Perusteluna Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen on maakuntaan sijoittunut alan osaaminen. 15

OPETUSHALLITUKSEN TOIMINTOJEN ALUEELLISTAMINEN JYVÄSKYLÄÄN

OPETUSHALLITUKSEN TOIMINTOJEN ALUEELLISTAMINEN JYVÄSKYLÄÄN Hallinto- ja kuntaministeri Mari Kiviniemi OPETUSHALLITUKSEN TOIMINTOJEN ALUEELLISTAMINEN JYVÄSKYLÄÄN Esitämme, että opetushallituksen toimintoja tulisi alueellistaa Jyväskylään siten, että ensi vaiheessa

Lisätiedot

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN

TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN TURVALLISUUSKOULUTUKSEN ja TUTKIMUKSEN KEHITTÄMINEN Harri Koskenranta yliopettaja 1 Esityksen sisältö Laureasta Turvallisuusalan korkeakoulututkinnot Laureassa Turvan koulutuksen kehittäminen T&K&I 2 Laureasta

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Strategia 2014-2017 Versio 1.0

Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Strategia 2014-2017 Versio 1.0 Urheiluakatemiaohjelma Olympiakomitean Huippu-urheilu yksikön johtama Urheiluakatemiaohjelma vastaa koko Urheilijan polun kattavasta akatemiaverkoston johtamisesta Visio

Lisätiedot

23.1.2012 Measurepolis Development Oy

23.1.2012 Measurepolis Development Oy 23.1.2012 Measurepolis Development Oy 1 Miksi mittaus- ja tietojärjestelmien keskittymä Kajaanissa? Pitkät perinteet - Kajaani Oy perusti elektroniikkateollisuuden 40 vuotta sitten ja loi siten perustan

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja

Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Keskisuomalaisen bioenergiaklusterin osaavan työvoiman turvaaminen, BEV-osaaja Laura Vertainen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu, laura.vertainen@jamk.fi Margareta Wihersaari, Jyväskylän yliopisto, margareta.wihersaari@jyu.fi

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014

Tietoa Laureasta. Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014. Reijo Lähde 3/11/2014 Tietoa Laureasta Finnsecurity ry:n turvallisuusalan kouluttajien ajankohtaispäivä 12.3.2014 Reijo Lähde 3/11/2014 3/11/2014 Laurea-ammattikorkeakoulu 2 Laurean koulutusalat Fysioterapia Hoitotyö Hotelli-

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Korkeakoulutusta vuodesta 1840 Juuret syvällä Mustialan mullassa V HAMKilla on vuonna 2020 innostavin korkeakoulutus ja työelämälähtöisin tutkimus. Keskeisimmät tunnusluvut

Lisätiedot

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle

Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle 30.9.2015 Yhteistyöesitys Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle Kokkolan yliopistokeskus Chydenius (KYC) esittää Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymälle yhteistyötä alueen osaamista ja tutkimusta tukevien professuurien

Lisätiedot

CEMIS-seminaari 2012

CEMIS-seminaari 2012 CEMIS-seminaari 2012 CEMIS - Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 1.11.2012 Risto Oikari CEMISin rakenne Mittaustekniikan Tutkimusyksikkö CEMIS-OULU Tietojärjestelmät osaamisalue

Lisätiedot

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri

Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri 1 Tukes avajaisseminaari 9.2.2011 Tukes ja Tampere Yhteistyöllä turvallisuuteen Tampereen turvallisuusklusteri Prof. Kaija Leena Saarela Tampereen teknillinen yliopisto Teollisuustalouden laitos Turvallisuuden

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulun Bioanalytiikan koulutusohjelma: Bioanalyytikko Bioanalyytikko (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä

Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Terveys ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma: Röntgenhoitaja Röntgenhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta

Lisätiedot

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU

Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi. Jari Lämsä KIHU Huippu-urheilutyöryhmä: Sanoista teoiksi Jari Lämsä KIHU Työn asemointi Oleellinen havainto on se, että työryhmä ei sinänsä ole keksinyt toimenpideluetteloon mitään uutta, vaikka vision ja nykytilan analysointi

Lisätiedot

Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa

Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa Case bioenergian kehittäminen Keski-Suomessa ALUEKEHITYS JA TKI JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULUN STRATEGIASSA Markku Paananen PERUSTIETOJA Jyväskylän ammattikorkeakoulu Oy perustettu v. 1994 Omistajat: Jyväskylän

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Kätilö Kätilö (AMK) Opintojen kesto nuorisokoulutuksessa on 4,5 vuotta ja laajuus

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa

Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Kestävä kehitys & laatu-ajattelu opetuksessa ja tutkimuksessa Piia Nurmi projektijohtaja Turun kauppakorkeakoulu Vastuullisen liiketoiminnan keskus (CeReB) Tulevaisuuden tutkimuskeskus piia.nurmi@tse.fi

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

huippu-urheilunmuutos.fi

huippu-urheilunmuutos.fi Urheilun ja opiskelun yhdistäminen Urheilijan opintopolku Korkea-aste Yliopistot Ammattikorkeakoulut Toinen aste Lukiot Ammattioppilaitokset Peruskoulu Yläkoulut Alakoulut Alakoulut Monipuolinen ja laadukas

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari

Tekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari Tekes Oppimisratkaisut ohjelman kesäseminaari Smart Classroom, Katariina Nordell 14.8.2012 Dipoli, Otaniemi, Espoo DM#996019 Tavoitteet 1/2 Arvoverkkohankkeen tavoitteet Smart Classroom hankkeen tavoitteena

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.

Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11. Elintarvikealalle strategisen huippuosaamisen keskittymä MIKSI, MITEN JA MILLAINEN? Elintarvike-ja ravitsemusohjelma ERA Anu Harkki 13.11.2006 Miksi huippuosaamisen keskittymä? Hyödyt kansalaisille Hyödyt

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA MATEMATIIKASTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa (n.5v. opinnot) ja ammattikorkeakoulussa (n. 3,5v. opinnot) Yliopistossa keskitytään enemmän teoriaan, amk:ssa käytäntöön

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa

Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Ammatillinen erityisopetus ja sen toteutuminen yleisissä ammatillisissa oppilaitoksissa Kaija Miettinen FT, johtaja Bovallius-ammattiopisto Opetushallitus 17.1.2012 Klo 10.20 11.30 16.1.2012 kaija.miettinen@bovallius.fi

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet

EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 hankkeen mahdollisuudet EuroSkills 2020 ammattkoulutuksen yhteinen haaste ja mahdollisuus Helsinki 3.9.2015 Ylijohtaja Mika Tammilehto, opetus- ja kulttuuriministeriö, ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011. Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Urheilulukioiden seuranta: vertailua vuosilta 2006 ja 2011 Jari Lämsä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Seuranta Valtakunnallisesti urheiluoppilaitosten toimintaa on koordinoinut seurantaryhmä,

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0

ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 1 ALUEELLISEN TOIMINNAN MALLI VERSIO 1.0 HYVÄKSYTTY OHJAUSRYHMÄSSÄ 9.12.2014 teemu.japisson@valo.fi www.sport.fi Lähtökohdat eli miksi tarvitaan muutosta 2 kentän toimijat (seuratoimijat, urheilijat, liikkujat,

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja

Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Terveys- ja hoitoalan ammattilaisia ja monipuolista yhteistyötä Metropolia Ammattikorkeakoulu Hoitotyön koulutusohjelma: Sairaanhoitaja Sairaanhoitaja (AMK) Opinnot kestävät 3,5 vuotta ja ne koostuvat

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 Työvalmennussäätiö Tekevä Matarankatu 4 40100 Jyväskylä Keski-Suomen TE-keskus Cygnaeuksenkatu 1 40101 Jyväskylä MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti 2009-2011 JATKOHAKEMUS

Lisätiedot

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille

Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Kansainvälisyys kilpailuetu! CIMOn tarjonta yrityksille Anni Kallio CIMO 16.4.2015 CIMOn perustehtävä on edistää suomalaisen yhteiskunnan kansainvälistymistä. Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön

Lisätiedot

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU

JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Esityksen aihe JYVÄSKYLÄN AMMATTIKORKEAKOULU Mirja Immonen, koulutuspäällikkö 1 PERUSTIETOJA 2010 Opiskelijamäärä 8490, tutkinto opiskelijoita 6789 Suoritetut tutkinnot v. 2010 yhteensä 1634 Amk tutkintoja

Lisätiedot

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen

TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012. TEM ja työelämän laatu. Antti Närhinen TYÖHYVINVOINTI VERKOSTO 30.3.2012 TEM ja työelämän laatu Antti Närhinen Antti Närhinen 30.3.2012 1 Esitykseni TEM ja työelämän laatu eli TYLA kavereiden kesken Mitä tarkoittamme? Miten palvelemme? Hallitusohjelma

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke

MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011. Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke MAAHANMUUTTAJANUOREN KOULUTUSPOLUN MONET MUTKAT SUORIKSI 13.12.2011 Projektikoordinaattori Anu Parantainen Maahanmuuttajanuorten VaSkooli -hanke 1 Esityksen rakenne Maahanmuuttajanuorten koulutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille

Opintovierailut. Euroopan unionin. poikittaisohjelma. opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut Euroopan unionin poikittaisohjelma opintovierailut koulutuksen asiantuntijoille Opintovierailut-ohjelma Opintovierailut on osa Elinikäisen oppimisen ohjelman poikittaisohjelmaa. Ohjelman

Lisätiedot

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Tietoyhteiskuntaneuvosto Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma) Eero Silvennoinen Koulutus, tutkimus ja tuotekehitys jaoston puheenjohtaja Teknologiajohtaja, Tekes Tavoitteena

Lisätiedot

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto

Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Ohjausta palveleva eurooppalainen verkosto Euroguidance Eurooppalainen Euroguidance-verkosto tukee ohjausalan ammattilaisia kansainväliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä ja vahvistaa

Lisätiedot

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri

Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016. Tapio Kosunen Valtiosihteeri Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman tavoitteet vuosiksi 2011-2016 Tapio Kosunen Valtiosihteeri 30-vuotiaiden koulutustaso sukupuolen mukaan, 2009 Hallitusohjelman painopistealueet Köyhyyden,

Lisätiedot

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta

Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta Vastuullinen korkeakoulu Laurean opetussuunnitelma vapaaehtoistyön mahdollistajana Seminaari 8.9.2015 Vararehtori Susanna Niinistö-Sivuranta www.laurea.fi 2 Strateginen ulottuvuus Eettisyys ja vastuullisuus

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA

KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA KOULUTUKSEN ARVIOINTI ALUEEN NÄKÖKULMASTA Helena Rasku-Puttonen Karvin kuulemiskierros KARVIn laatutunnus myönnetty Jyväskylän yliopistolle Mistä kertoo? Jyväskylän yliopistossa on vahva jatkuvan kehittämisen

Lisätiedot

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari

Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Lukio Suomessa - tulevaisuusseminaari Varatoimitusjohtaja Tuula Haatainen 11.4.2012 Korkeatasoinen lukiokoulutus kattavasti koko maassa nuoren ulottuvilla. 2 11.4.2012 Tuula Haatainen Lukio tai ammatillinen

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Pelkkä alempi tutkinto (avoimen yo:n väylä) Siirtoopiskelijat***

Pelkkä alempi tutkinto (avoimen yo:n väylä) Siirtoopiskelijat*** JYVÄSKYLÄN YLIOPISTO Esityslista 3/2013, asia 3, liite 1 HAKUKOHTEET JA ALOITUSPAIKKAMÄÄRÄT 2014 HUMANISTINEN TIEDEKUNTA Hakukohde 2014 2013 Avoin väylä*** Siirtoopiskelijat*** *** (sis. Englannin kieli

Lisätiedot

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO

EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO EDELLÄKÄVIJÖIDEN KUMPPANUUS JYVÄSKYLÄN JA TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN KONSORTIO 1 KESKI-SUOMI JA PIRKANMAA TOIMINTA-ALUEINA Väkiluku n. 800 000 2 KESKEISET TUNNUSLUVUT JAMK TAMK Liikevaihto, M 58 75

Lisätiedot

LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kuva: Petteri Kivimäki LIIKUNTA- JA TERVEYSTIETEIDEN TIEDEKUNTA KOULUTUSSTRATEGIA 2009 2015 Luonnos Sisältö 1 Koulutustehtävät ja missio... 2 2 Ulkoisen ja sisäisen ympäristön arviointi... 3 2.1 Koulutuksen

Lisätiedot

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista

12.1.2015. 1. Palvelu on helposti saatavaa, asiakaslähtöistä ja turvallista 1 (4) HOITO- JA HOIVATYÖN TOIMINTAOHJELMA 2015-2016 Väestön ikääntyminen, palvelu- ja kuntarakenteen muutos, palveluiden uudistamistarve, väestön tarpeisiin vastaavuus, kilpailu osaavasta työvoimasta ja

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen

Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen. Birgitta Vuorinen Kansainvälistymisellä laatua, laatua kansainvälistymiseen Birgitta Vuorinen Hallitusohjelma Painopistealueet köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen julkisen talouden vakauttaminen kestävän

Lisätiedot

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa

Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Moderni baari kansainvälisessä virtuaalimaailmassa Mikä hanke Opetushallituksen ja Rovaniemen koulutuskuntayhtymän rahoittama hanke Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä kehittää ja monipuolistaa

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys

Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys Ammattikorkeakoulut ja aluekehitys "Korkeakoulujen alueellisessa tehtävässä on kysymys siitä, että maan eri alueille saadaan riittävästi korkeatasoista työvoimaa ja että alueille syntyy kestäviä, itseään

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto

ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT. Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto ERITYISLIIKUNNAN KOULUTUS JA KANSAINVÄLISET NÄKYMÄT Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Liikuntakasvatuksen laitos Jyväskylän yliopisto JYVÄSKYLÄ Liikuntatieteellinen koulutus alkoi Jyväskylässä

Lisätiedot

voimen tiedon ohjelma

voimen tiedon ohjelma Avoimen tiedon ohjelma Julkiset tietovarannot laajempaan käyttöön voimen tiedon ohjelma Valtion virastoilla ja kunnilla on hallussaan laajoja tietovarantoja. Suuri osa tiedosta on julkista tietoa, jota

Lisätiedot

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki

Uudistuva insinöörikoulutus. Seija Ristimäki Uudistuva insinöörikoulutus Seija Ristimäki Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Toimipaikat sijaitsevat Helsingissä, Espoossa ja Vantaalla Neljä koulutusalaa: kulttuuri liiketalous sosiaali-

Lisätiedot

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ

LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ LUT:n strategia 2015 YHDESSÄ Painopistealueet Kestävän kilpailukyvyn luominen Kansainvälinen Vihreä energia ja teknologia Venäjä-yhteyksien rakentaja Yhdessä Painopisteemme ovat monitieteisiä kokonaisuuksia

Lisätiedot

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori

Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Itä-Suomen yliopisto koko maakunnan hyväksi Jukka Mönkkönen, akateeminen rehtori Pohjois-Savon maakuntaseminaari 21.9.2012 Itä-Suomen yliopisto monialainen, kansainvälinen tiedeyliopisto MISSIO Itä-Suomen

Lisätiedot

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas

Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä. Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas Parhaat oppimistulokset tehdään yhdessä Päijät-Hämeen koulutuskonserni Koulutuskeskus Salpaus Lahden ammattikorkeakoulu Tuoterengas 12.2.2013 Päijät-Hämeen koulutuskonserni Päijät-Hämeen koulutuskonserni

Lisätiedot

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat

Etelä-Savon Teollisuuden osaajat Etelä-Savon Teollisuuden osaajat YHTEISTYÖSSÄ MUKANA Eteläsavolainen verkostohanke Rahoitus: rakennerahastot (ESR), Etelä-Savon ELY - keskus Kokonaishanke 896 000 ESR -rahan osuus 581 000 Hallinnoijana

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälinen yhteistyö ja liikkuvuus jatkuvan kehittämisen välineenä ammatillisessa koulutuksessa Koulu goes Global 2.10.2012 Hämeenlinna Katriina Lammi-Rajapuro Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen

Lisätiedot

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk

Pirkanmaan turvallisuusklusteri. Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuusklusteri Komisario Jouni Perttula turvallisuusklusterin koordinaattori Polamk Pirkanmaan turvallisuustoimijoita Työterveyslaitos Tukes Tekes Aluehallintovirasto Suomen punainen risti

Lisätiedot

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa. 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 4.2.2015 Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa 1/2 Tutkinnon perusteisiin sisältyy erilaisia

Lisätiedot

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA

ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA ENNAKOIVAA JA VAIKUTTAVAA ARVIOINTIA 2020 KANSALLISEN KOULUTUKSEN ARVIOINTIKESKUKSEN STRATEGIA 02 04 05 06 08 09 12 Visio, tehtävä ja toiminta-ajatus Palvelulupaukset Strategiset tavoitteet Karvin tuloskortti

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä

Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku. Pääjohtaja Aulis Pitkälä Ammatillisen koulutuksen suurseminaari Taitaja 2015 tapahtuma 6.5.2015 Turku Pääjohtaja Aulis Pitkälä Suomen ammatillinen koulutus tulevaisuuden haasteisiin vastaajana Ammatillista koulutusta kehitetty

Lisätiedot

Suomalainen valmentajakoulutus ja valmennusosaaminen

Suomalainen valmentajakoulutus ja valmennusosaaminen Suomalainen valmentajakoulutus ja valmennusosaaminen Minna Blomqvist, Tutkija, KIHU Kirsi Hämäläinen, Valmentajakoulutuksen asiantuntija, Suomen Olympiakomitea SUOMALAINEN VALMENTAJAKOULUTUS Valmentajakoulutuksen

Lisätiedot

Tule tule hyvä tieto!

Tule tule hyvä tieto! Tule tule hyvä tieto! Jyväskylän kirjastojen ja kaupungin opetuspalvelujen suunnitelma informaatiolukutaidon edistämisestä IV Valtakunnalliset koulukirjastopäivät Kuopiossa 25.-26.4.2012 - Koulukirjastot

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen

Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Elinikäinen oppiminen elinikäinen ohjaus? - rajapintoja koulutuksen tehokkuuteen ja tasapuolisuuteen Raimo Vuorinen Erikoistutkija, KT Koulutuksen tutkimuslaitos Elinikäinen oppiminen ja koulutuspolitiikka

Lisätiedot

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa)

Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Erilaisista osaajista työvoimaa -tour 2011 (Työmieli, Punainen Talo, Valtaväylä, Mieluisa) Tiistai 23.8.2011, Rauma Rauman Merimuseo Oppilaitos-yhteistyöyritys -työmalli ja opinnollistaminen: käytännöllinen

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu

Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus. 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunta-alan tulevaisuuden osaamistarpeet ja henkilöstön saatavuus 9.2.2012 Eväitä työelämän ja koulutuksen kohtaamiseen Riikka-Maria Yli-Suomu Kunnallinen henkilöstö 434 000 Järjestystoimi 1,9 % Sosiaalitoimi

Lisätiedot

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7

Sisällysluettelo. 1. Yleistä 3. 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3. 3. Opiskelu... 5. 3. Valmennus... 7. 4. Tukipalvelut... 7 TOIMINTASUUNNITELMA 2010 Sisällysluettelo 1. Yleistä 3 2. Urheilijamäärät lukuvuonna 2009-10 3 3. Opiskelu... 5 3. Valmennus... 7 4. Tukipalvelut... 7 5. Hallinto ja talous.. 8 6. Tiedottaminen.. 8 2 1.

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa

Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Itä Suomen yliopisto tulevaisuuden yliopisto ajassa Joensuun ja Kuopion yliopistot yhdistyivät Itä Suomen yliopistoksi 1.1.2010 Itä Suomen yliopisto

Lisätiedot

Innovaatiopäivä 7.5.2014

Innovaatiopäivä 7.5.2014 Innovaatiopäivä 7.5.2014 Teakin koulutustarjonta yrityksille 1 Teak Opiskelijamäärä 400 700 opiskelijaa/päivä Yli 100 000 opiskelijatyöpäivää vuosittain Liikevaihto n. 5.5 milj.euroa Toiminta valtakunnallista

Lisätiedot

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen

INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA. 26.08.2013 Laura Ahonen INNOVAATIOKESKITTYMÄ KESKELLÄ SUOMEA - KASVUA JA UUTTA LIIKETOIMINTAA Professori Antti Hautamäki Suomeen tulee rakentaa 5-6 maailmanluokan innovaatiokeskittymää. Näiden peitto kattaisi 90% väestöstä! Oulu

Lisätiedot