ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT"

Transkriptio

1 ALUEIDEN KLUSTEREITA TUKEVAT VALTION TOIMINNOT Valtiovarainministeriön Alueellistamisen koordinaatioryhmä on pyytänyt maakuntien liittoja täydentämään osaamisprofiilinsa ja tekemään esityksensä niitä tukevien valtion toimintojen sijoittamisesta alueelleen. Esitykset on pyydetty huhtikuun 2012 loppuun mennessä, mutta päivitystä on edelleen mahdollista tarkentaa vuoden 2012 aikana. Valtiovarainministeriö pyytää priorisoimaan kolme hanketta. Osaamisprofiileihin liittyen esitetään maakuntaan suuntautuviksi valtionhallinnon alueellistamistoimiksi neljä (4) kehittämiskohdetta. Keski-Suomen osaamisklusterit ja niihin liittyvät valtion alueellistamistoimet ovat: OPETUKSEN JA KASVATUKSEN OSAAMISKLUSTERI... 2 HANKE-ESITYS: Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään... 5 HANKE-ESITYS: Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustaminen... 6 TIETOTEKNIIKAN (ICT) OSAAMISKLUSTERI... 7 HANKE-ESITYS: ICT -palvelukeskuksen sijoittaminen Jyväskylään LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OSAAMISKLUSTERI HANKE-ESITYS: Jyväskylästä vahva huippu-urheilun keskus BIOENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OSAAMISKLUSTERI ERILLISHANKE: Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I Jyväskylä I Keski-Suomen Talo I P I

2 OPETUKSEN JA KASVATUKSEN OSAAMISKLUSTERI Keski-Suomen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat monipuolisen osaamisympäristön. Keski-Suomessa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK), Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymä, Viittomakielen keskus, Niilo Mäki Instituutti, ja Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Koulutustutkimuksen johtavia tutkimuskeskittymiä edustavat yliopistojen ainelaitosten lisäksi Jyväskylän yliopiston erillislaitokset, jo 1968 perustettu valtakunnallinen Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Koulutuksen arviointisihteeristö sekä Agora-Center. Koulutuksen informaatio-ohjaukselle ja tietoperustaiselle kehittämiselle välttämätön arviointi-, tutkimus- ja tietojärjestelmä-osaaminen keskittyy nykyisin Suomessa vahvimmin Jyväskylään. Koulutuksen ja opetuksen vahva asema on Keski-Suomen taloudessa ilmeinen. Kasvatusalan osaamispääoman kasvu on ollut maan nopeimpia. Alan tieteelliset ja tutkimukselliset perinteet ovat luoneet edellytykset sekä kansallisesti että kansainvälisesti vahvalle asemalle. Yleissivistävä ja ammatillinen opettajien koulutus on laajaa ja arvostettua. Eri asteiden koulutusorganisaatioilla on laatusertifikaatteja sekä laajat kansainväliset verkostot Jyväskylän yliopiston painoaloja ovat opettajankoulutus, ihmistieteet, liikunta- ja luonnontieteet. Yliopisto on johtava koulutuksen asiantuntija, opettajankouluttaja, aikuiskouluttaja ja koulutuksenviejä. Jyväskylän yliopiston kasvatustieteellisen alan koulutus on mittava ja useita koulutuksia Suomessa ainoana toteuttava. Sen vahvuutena on ihmisen elämänkaaren eri vaiheisiin kohdistuva oppimisen, ohjauksen ja opettajuuden tutkimus sekä siihen pohjautuva koulutus. Opiskelijoita Jyväskylän yliopistossa on noin , aikuisopiskelijoita ja henkilökuntaa noin henkeä. Jyväskylän yliopiston on maamme suurin aineenopettajien kouluttaja. Vuosittain valmistuu Jyväskylän yliopistosta aineenopettajaa. Humanististen ja luonnontieteiden alojen koulutustarjonta kattaa monipuolisemmin kuin missään muussa yliopistossa kouluissa opetettavien oppiaineiden tarjonnan. Valtakunnallisina erityistehtävinä tarjotaan ainoastaan Jyväskylän yliopistossa liikunnan ja terveystiedon opettajankoulutusta sekä viittomakielistä opettajankoulutusta. Kaikkiaan Jyväskylän yliopistossa suoritettiin vuonna 2011 yli 1300 ylempää korkeakoulututkintoa, ja 162 tohtorin tutkintoa. Yliopistoon on sijoittunut maamme ainoa viittomakielen keskus ja ainoa varhaiskasvatuksen koulutusyksikkö Suomessa. Maan ainoa rehtori-instituutti tarjoaa koulutussektorin kehittämisessä ja koulutusosaamisen viennissä tärkeää oppilaitosjohtamisen koulutusta, tohtorikoulutusta ja tutkimusta kansallisesti ja kansainvälisesti. Yliopistossa on aloittanut toimintansa myös valtakunnallinen ohjausalankeskus (VOKES), jossa hyödynnetään laajasti kaikki Euroopan maat kattavan ohjausalan asiantuntijaverkoston (ELGPN) arviointitoimintaa. Soveltavan kielitutkimuksen keskus (Solki) järjestää kielitutkintoja, joissa arvioidaan monipuolisesti eri kielenkäyttötilanteissa vaadittavaa kirjallista ja suullista kielitaitoa. Laitos koordinoi yhdessä Opetushallituksen kanssa Yleisiä kielitutkintoja sekä vastaa testijärjestelmän kehittämistyöstä ja siihen liittyvästä tutkimuksesta. Laitos on osallistunut myös kansainväliseen kielitaidon arviointihankkeen (DIALANG) koordinoitiin. 2

3 Ihmistieteiden metodisen koulutuksen ja tutkimuksen kehittämistä varten yliopistoon on perustettu erityisesti kvantitatiivisiin menetelmiin keskittynyt Ihmistieteiden metodikeskus IHME ja ihmistieteiden metodologian professorin virka. Pitkittäistutkimus ja pitkittäisaineistojen analyysimallit ovat psykologian ja tilastotieteen vahvuusalue. Koulutuksen tutkimuslaitoksessa (KTL) on tehty pitkään metodologiseen osaamiseen pohjautuvaa koulutukseen ja oppimiseen liittyvää tutkimustyötä hyödyntäen mm. koulutusta koskevia tilastoja laajoissa kansainvälisissä vertailututkimuksissa. Tunnetuin näistä kansainvälisistä vertailututkimuksista on PISA. KTL tutkii koko koulutusjärjestelmää varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen, aikuisten oppimiseen sekä koulutuksen ja työelämän suhteisiin. KTL:ssä työskentelee noin 80 henkilöä. Koulutuksen arviointisihteeristö on asiantuntijaelin koulutuksen arvioinnissa. Se hyödyntää niin ikään tilastollista osaamista valtakunnallisessa työssään. Jyväskylä yliopistolla on johtava asema IT -tuettujen innovatiivisten oppimisympäristöjen kehittämisessä. Jyväskylän yliopisto vetää useita kansallisia kehittämishankkeita tai kansainvälisiä arviointihankkeita. Jyväskylän yliopiston koordinoimassa PEDANET -hankkeessa on mukana 90 kuntaa. Suunnitteilla on Pedanet 2 -hanke joka tarjoaisi kouluille digitaalisen oppimateriaalikeskuksen serveripalveluna. Tästä olisi kunnille merkittävää taloudellista hyötyä ja palvelu mahdollistaisi myös monipuolisen oppimateriaalin saamisen pienille kouluille. Pedanet 2 voidaan laajentaa koskemaan koko Suomen yleissivistävää koulutusta. Erityisesti motivaatiota lisääviä oppimisympäristöjä on kehitetty ja ne ovat pilotointivaiheessa. Oppilaille joilla on lukemisen ja matematiikan oppimisvaikeuksia on kehitetty LUKIMAT ohjelma. Oppimisvaikeuksia on noin 7 %:lla ikäluokasta. Uusien hankkeiden avulla räätälöidyn tietokoneavusteisen tuen saavutettavuutta kasvatetaan, pyrkimyksenä on jopa 25 % ikäluokasta. Tällä on suuri kansallinen merkitys. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on monialainen korkeakoulu jossa voi hankkia ammattikorkeakoulututkinnon kahdeksalla koulutusalalla ja pätevöityä opettajaksi ammatillisessa opettajakorkeakoulussa. JAMK tarjoaa myös avoimia ammattikorkeakouluopintoja, täydennyskoulutusta sekä oppisopimustyyppistä täydennyskoulutusta. Jyväskylän ammattikorkeakoulun painoaloja ovat bioenergia, perheiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen, osaamisintensiivinen palveluliiketoiminta ja metsäteollisuusklusteri. JAMKissa on noin 8000 opiskelijaa ja 800 työntekijää. Ammattikorkeakoulun täydennyskoulutuspalveluita hyödyntää vuosittain noin asiantuntijaa. JAMK:sta valmistui vuonna 2011 yli 1200 tutkintoa. Jyväskylän ammattikorkeakoulu valittiin seksuaaliterveyden koulutuksen laatuyksiköksi vuosille Jyväskylän ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisyys on pysynyt vahvana. Valmistuneista 74 prosenttia on töissä vuoden kuluttua valmistumisesta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymä tarjoaa aktiivisen ja monipuolisen koulutuksen kehittämisympäristön. Tämä on jo nyt tuottanut runsaasti oppilaitosten kehittämistyön ohjaamista edellyttävää asiantuntemusta. Jyväskylän koulutuskuntayhtymään kuuluvat Jyväskylän aikuisopisto, Jyväskylän ammattiopisto, Jyväskylän lukiokoulutus ja Jyväskylän oppisopimuskeskus. Koulutuskuntayhtymässä on opiskelijaa ja työntekijää. Niilo Mäki Instituutti ylläpitää yhdessä Jyväskylän perheneuvolan kanssa Lastentutkimusklinikkaa. Se on erikoistunut kouluikäisten lasten oppimisvaikeuksien tutkimukseen ja kuntouttamiseen. 3

4 Niilo Mäki Instituutti on oppimisvaikeuksien monitieteisen tutkimuksen ja kehittämistyön yksikkö jolla on 45 työntekijää. EduCluster Finland (ECF) on koulutus- ja asiantuntijaviennin verkosto. Se tarjoaa hyvät edellytykset tuotteistaa ja viedä koulutusosaamisen lisäksi tulevaisuudessa myös arviointiosaaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. ECF on toteuttanut perusopetuksen arviointiin ja laatuun liittyviä hankkeita. Verkostoon kuuluu korkea-asteen, ammatillisen koulutuksen sekä koulutusliiketoiminnan huippuosaajia. Yritys- ja liiketoimintalähtöisyys vahvistavat kansallista asemaa ja kansainvälisiä mahdollisuuksia. Keski-Suomi on edelläkävijä koulutustoimialan klusteriverkoston kehittämisessä. 4

5 HANKE-ESITYS: Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään Koulutuksen arviointikeskuksen sijoittaminen Jyväskylään takaisi riippumattomuuden alan hallinto-organisaatioista. Jyväskylään sijoitettuna koulutuksen arviointikeskus olisi puolueeton ja autonominen asiantuntijayksikkö, joka sijaitsisi erillään lakia säätävistä, opetussuunnitelmia kehittävistä ja rahoittavista viranomaisista. Jyväskylän seudulla on vahvaa koulutuksen arvioinnin osaamista. Jyväskylän yliopistoon on keskittynyt arviointi-, tutkimus- ja tietojärjestelmä-osaamista, joka on välttämätöntä koulutuksen informaatio-ohjaukselle ja tietoperustaiselle kehittämiselle. Koulutustutkimuksen johtavaa tutkimuskeskittymää edustaa kaksi Jyväskylän yliopiston erillislaitosta, jo 1968 perustettu valtakunnallinen Koulutuksen tutkimuslaitos (KTL) ja Koulutuksen arviointisihteeristö. Jyväskylässä toimiva koulutuksen ja kehittämisen asiantuntijaorganisaatio EduCluster Finland verkosto tarjoaa hyvät edellytykset tuotteistaa ja viedä arviointiosaaminen kansallisille ja kansainvälisille markkinoille. Toinen uusi päänavaus olisi kouluympäristön ja koulujen tietoturvallisuuden auditointi. Keski-Suomessa olevalla turvallisuusklusterilla olisi valmiuksia auditoinnin kehittämiseen. Keski-Suomen koulutusorganisaatiot tarjoavat monipuolisen osaamisympäristön koulutuksen arviointeihin, arviointihankkeiden suunnitteluun ja pilotointiin. Koulutuksen arviointikeskuksessa tarvittava asiantuntijuus voidaan rakentaa pääosin Keski-Suomessa jo olemassa olevan osaamisen ja koulutustarjonnan varaan. Keski-Suomessa sijaitsevat Jyväskylän yliopiston lisäksi muun muassa Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Viittomakielen keskus, Niilo Mäki Instituutti ja Lapsiasiavaltuutetun toimisto. Jyväskylän yliopiston useimmilla ainelaitoksilla on kiinteät ja vakiintuneet yhteistyöverkostot peruskoulutukseen ja toisen asteen oppilaitoksiin muun muassa opettajaksi opiskelevien harjoitteluun liittyvän laajan yhteistyön ja erilaisten opetuksen kehittämishankkeiden kautta. Jyväskylän seudun peruskoulut, lukiot ja ammatilliset oppilaitokset ovat päässeet laajasti osallisiksi opetusalan viimeisimmästä tutkimustiedosta ja osaamisesta. Esimerkiksi Jyväskylän koulutuskuntayhtymä (JAO) on osallistunut aktiivisesti koulutuksen arviointeihin ja kehittämiseen. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) tukee Koulutuksen arviointikeskuksen tehtävien hoitamisessa tarvittavaa asiantuntemusta erityisesti ammatilliseen koulutukseen liittyvissä tehtävissä. Perusteluna koulutuksen arviointikeskuksen sijoittamiseksi Jyväskylään on vahva opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. 5

6 HANKE-ESITYS: Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustaminen Kyseessä on keskuksen perustamishanke, joka toteuttaa Kataisen hallitusohjelmassa esitettyä kansalaisyhteiskunnan ja demokratian kehityksen systemaattisen ja pitkäjänteisen tutkimuksen tavoitetta. Kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskus on selkeä jatkumo Jyväskylän yliopistossa suoritetulle alan tutkimukselle ja koulutukselle. Tutkimus- ja kehittämiskeskuksella vastataan yhteiskunnallisiin haasteisiin, mahdollistetaan kansalaisyhteiskunnan tutkimuksessa tarvittava pitkäjänteisyys, koordinoidaan tutkimusta kansalaisyhteiskunnan nopeassa muutosvaiheessa sekä parannetaan Suomen mahdollisuuksia osallistua pohjoismaisiin, EU:n piirissä toteutettaviin ja muihin kansainvälisiin tutkimushankkeisiin. Keskus tehostaa tutkijakoulutusta valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Jyväskylän yliopistossa toimiva kansalaisyhteiskunnan asiantuntijuuden maisteriohjelma on ainoa alallaan Suomessa. Maisteriohjelmalla ja Jyväskylän yliopiston yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella on myös laajaa opetus- ja tutkimusyhteistyötä. Laitos on kuulunut/kuuluu muun muassa kansainvälisiin kansalaisyhteiskunnan tutkimus- ja yhteistyöverkostoihin kuten eurooppalaiseen Civil Society and New Forms of Governance - the Making of New European Citizenship (CINEFOGO) verkostoon sekä pohjoismaiseen kansalaisyhteiskunnan tutkimuksen verkostoon. Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksessa on 1970-luvulta saakka jatkunut kansalaisyhteiskunnan tutkimustraditio. Laitoksella edustetuilla eri tieteenaloilla on toiminut jatkuvasti ulkoisen rahoituksen turvin alueeseen kohdistuvia tutkimushankkeita. Viime vuosien keskeisiä hankkeita ovat muun muassa Suomen Akatemian rahoittamat Job-seeking groups and the restructuring of opportunities in Finland since the 1990s ( ; Martti Siisiäinen), Muddy Waters. Democracy and Governance in a Multilateral State ( ; Marja Keränen); Decollectivization and the Fate of Soviet Farm Workers in Estonia, Latvia and Lithuania A Comparative Study of Survival Strategies in ( ; Ilkka Alanen), Finnish Mining Communities under Global Transition: Capacities of Local Responses ( ; Tapio Litmanen,). Hankkeita rahoittavat myös muiden muassa Tekes: Voimaistava johtaminen globaalissa järjestötyössä. Uusia seuranta- ja arviointivälineitä sosiaalisen muutoksen johtamisen tueksi ( ; Tiina Kontinen) ja Työsuojelurahasto: Kolmannen sektorin palkkatyö työn muutos, työhyvinvointi ja esimiestyön edellytykset kolmannen sektorin organisaatioissa ( ; Petri Ruuskanen) Keskuksen perustamiseksi tulee osoittaa voimavarat tutkimusprofessorin, viiden yliopistotutkijan/ tutkijatohtorin sekä tutkimuskoordinaattorin palkkaamiseen. Tutkimusprofessuuria hoidetaan tällä hetkellä viisivuotisen lahjoitusprofessuurin varoin. Toimintaa ohjaamaan perustetaan johtoryhmä, jossa ovat mukana alan kansallinen ja kansainvälinen tieteellinen asiantuntemus sekä rahoittajien edustus. Perusteluina kansalaisyhteiskunnan tutkimuskeskuksen perustamiseksi Jyväskylään on alan keskittyminen maakuntaan sekä opetuksen ja kasvatuksen osaamisklusteri. 6

7 TIETOTEKNIIKAN (ICT) OSAAMISKLUSTERI Jyväskylän yliopisto on yksi johtavista informaatioteknologian perus- ja jatkokoulutusta antavista yliopistoista. Informaatioteknologian tiedekunta koostuu Tietotekniikan sekä Tietojenkäsittelytieteiden laitoksista. Tietotekniikan laitoksella opintolinjoina ovat ohjelmistotekniikat, mobiilijärjestelmät, laskennalliset tieteet sekä tietotekniikan opettajalinja. Tietojenkäsittelytieteiden laitoksen pääaineet ovat tietojärjestelmätiede (kauppatieteellinen koulutusala), kognitiotiede (luonnontieteellinen koulutusala) sekä tietojenkäsittelytiede (luonnontieteellinen koulutusala). Jopa 85 % ICT -alalla Keski-Suomessa työskentelevistä korkeakoulutuksen saaneista alan ammattilaisista on koulutettu Keski-Suomessa ja Jyväskylän yliopistossa. Jyväskylän yliopiston yksi strateginen painopiste on Human technology ja IT -pohjaiset palvelut. Erityisenä painopisteenä ovat web-pohjaiset hoiva- ja terveyspalvelut jossa asiakkaille räätälöidään henkilökohtainen palvelutila. Tämä tehostaa sosiaali- ja terveyspalveluja ja tuo merkittäviä säästöjä sekä lisää kansalaisen hyvinvointia. Hankkeessa on käynnistymässä pilotointivaihe yhdessä Jyväskylän kaupungin kanssa Sitran osarahoittamana. Hanke liittyy Sitran terveystaltiointihankkeeseen. Informaatioteknologian tiedekunnan simuloinnin ja logististen järjestelmien tutkimusryhmä joka on erikoistunut sosiaali- ja terveyspalveluiden palveluketjujen mallintamiseen ja optimointiin sekä logististen järjestelmien optimointiin. Logistiikkakulut ovat Suomessa vuositasolla 28 mrd. ja säästöpotentiaali on 10 %, eli noin 3 mrd. /vuosi Informaatioteknologian tiedekunta on vetänyt useita Jyväskylän seudun ICT-alan rakennemuutoshankkeita (mm. Nokian yksikön lopettamisen jälkihoito). Kehitetyllä toimintamallilla pystytään reagoiman nopeasti ICT-alan muuttuviin tilanteisiin ja kouluttaman henkilökuntaa nopeasti uusiin tarpeisiin. Informaatioteknologian tiedekunta on tehnyt koulutusyhteistyösopimuksen noin 40 yrityksen ja julkisen tahon kanssa räätälöidystä henkilöstökoulutuksesta. Jyväskylän ammattikorkeakoulu (JAMK) on ICT-alan ammattikorkeakoulutusta tuottavana yksikkönä yksi vetovoimaisimmista ja suurimmista Suomessa. JAMK toteuttaa ICT-alan koulutusta kahdessa tulosyksikössä, Teknologiayksikössä, jossa koulutus on teknisesti suuntautunutta insinöörikoulutusta sekä Liiketoiminta ja palvelut -yksikössä, jossa koulutus on kaupallisesti suuntautunutta tradenomikoulutusta. JAMK tekee yritysyhteistyötä (harjoittelu, opinnäytetyöt, projektit) paikallisten toimijoiden kanssa, kuten Metso, Sonera, Kelan tietokonekeskus jne. Nopeasti kasvanut ICT-alan koulutus ja sen yrityslähtöinen kehittäminen muodostavat vahvan osaamiskeskittymän. Osaamisklusteri on vetovoimallaan luonut Jyväskylän seudun kehitykselle kasvupohjan ja houkutellut yrityksiä sijoittumaan seudulle. Yritysten liikevaihto ja toimipaikkamäärät ovat alalla kasvaneet tasaisesti. Keski-Suomessa oli vuonna 2009 noin 600 ICT alan yritystä, näistä yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä oli 15. Teknologiateollisuus on saanut tarvitsemaansa tietoteknistä osaamista. Osaamiskeskusohjelma on myös tukenut tutkimus- ja kehitystyötä. Osaaminen ja työvoima ovat luoneet mahdollisuuksia myös julkisen hallinnon toimintojen ja palvelujen kehittämiselle. Uutta näkökulmaa teknologia on saanut poikkitietieteellisestä yhteistyöstä 7

8 Agora Centerin johtamassa ihmiskeskeisen tietotekniikan osaamiskeskittymässä (Human Technology). Keski-Suomeen on organisoitu Turvallisuuden liiketoimintaverkosto, joka pyrkii entistä vahvemmin kytkemään tiedonhallinnan ja osaamisen organisaatioiden kilpailukykyyn ja kilpailuedun saavuttamiseen sekä sen ylläpitämiseen. Keski-Suomessa toimii yli 3000 turvallisuusalan ammattilaista. Yhteistyö Keski-Suomessa toimivien turvallisuusalan yritysten, Jyväskylän yliopiston ja VTT:n yhteistyönä tuottaa merkittävää uutta liiketoimintaa ja osaamista, joka on suunnattu sekä kansallisille että kansainvälisille asiakkaille. Keski-Suomessa on noin 500 ICT -alan yritystä ja yhteensä alalla työskentelee noin 5000 henkilöä. Osaamisklusterin tavoitteet: - osaavan työvoiman turvaaminen: huomioitava aloituspaikoissa, tutkintotavoitteissa sekä koulutuksen uudistumisessa - perus- ja soveltavan tutkimustoiminnan pitäminen korkealla tasolla ja volyymiltaan riittävänä - yritysten henkilöstön koulutus Alueella on vahvaa viestintäalan toimintaa (mm. YLE) sekä valtionhallinnon ATK-toimintoja (mm. KELA ja puolustusvoimien johtamisjärjestelmäkeskus). Monipuolisen ICT-alan koulutuksen ansiosta työvoiman ja osaamisen saatavuus on ollut erinomaista. Joskin alalla on jatkuva piilevä työvoimapula ja uusi oikein suunnattu tarjonta luo uutta kysyntää. Ala kehittyy itsessään sekä edistää maakunnan teollista toimintaa. Alan merkitys teollisuuden rakennemuutoksessa (siirrytään palveluliiketoimintoihin) korostuu. ICT-osaamisklusterin merkitys kasvaa myös julkisella sektorilla kuntien ja valtion uudelleen organisoidessa ICT-toimintojaan. Jyväskylän koulutuskuntayhtymällä (JAO) on useita tutkintoja ICT-alalta. JAO:n aloituspaikoista 300 suuntautuu varsinaisille ICT-aloille (vuonna 2011). Koko Keski-Suomen alueella on yhteensä 400 ICT-alan perustutkintopaikkaa, joista 70 on näyttötutkintoperustaista. Jyväskylän aikuisopistossa on mahdollisuus suorittaa tieto- ja viestintätekniikan perustutkinto ja ammattitutkinto. 8

9 HANKE-ESITYS: ICT -palvelukeskuksen sijoittaminen Jyväskylään. Jyväskylä on erinomainen toimintaympäristö ICT-palvelukeskukselle. Työvoiman saatavuudessa ei tule olemaan ongelmia, Jyväskylässä on merkittävä tietotekniikan koulutuksen osaamiskeskittymä. Jyväskylä tarjoaa keskeisen sijainnin omaavana yliopistokaupunkina sekä yliopiston laajan koulutus- ja tutkimustarjonnan kannalta vahvan perustan ICT- palvelukeskukselle. Jyväskylän yliopiston ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä on laadittu Keski- Suomen turvallisuusalan kehittämisohjelma (JYVSECTEC -hanke). Tässä ohjelmassa on tunnistettu niitä kehittämiskohteita, joiden avulla maakunnassa voidaan kehittää tilannekuva-, tilannetietoisuus- ja kyberturvallisuuteen perustuva monipuolinen innovaatioympäristö. Tässä keskittymässä toimivien tutkimus- ja koulutuslaitosten, yritysten sekä turvallisuustoimijoiden verkostot muodostavat uutta liiketoimintaa ideoivan ja synnyttävän toimintaympäristön, jolla on sekä kansallinen että kansainvälinen ulottuvuus. Toiminta rakentuu erikokoisten yritysten, tutkimus- ja koulutusyksiköiden ja valtionhallinnon yhteistyölle. Konkreettisena tavoitteena on kriisinhallinnan johtamisjärjestelmien ja tietoturvan kehittämisalustan rakentaminen ja johtamisjärjestelmien käytön osaamisen kehittäminen. Hanke mahdollistaa koko Suomen laajuisen kansainvälisesti verkottuneen Living Labin luomisen turva-alan yksityis- ja viranomaiskäyttöön. JYVSECTEC -hanke toteutetaan vuosina JYVSCTEC hanke yhdessä TUVE-hankkeen kanssa kehittää verkkoa hyödyntäviä sovellutuksia ja näin edistää rakennettavan tietoverkon hyödyntämistä. JYVSECTEC -hankkeessa Jyväskylän ammattikorkeakoulun tiloihin rakennettava johtokeskussimulaattori tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet hyödynnettäväksi useissa eri yhteyksissä. Perusteluna ICT-palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen on vahva ICT klusteri sekä turvallisuusosaamisen keskittymä. 9

10 LIIKUNNAN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN OSAAMISKLUSTERI Keski-Suomen osaaminen maan liikunnan ja terveyden edistämisessä on ainutlaatuista. Jyväskylän liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on maan ainut yliopistotasoinen yksikkö, ja se kouluttaa Suomeen kaikki liikunnanopettajat. Jyväskylän yliopistossa annetaan opetusta liikuntapedagogiikassa, liikuntapsykologiassa, erityisliikunnassa, liikunnan yhteiskuntatieteissä, biomekaniikassa, liikuntafysiologiassa, valmennus- ja testausopissa, gerontologiassa ja kansanterveydessä, fysioterapiassa, liikuntalääketieteessä ja terveyskasvatuksessa. Tiedekunnassa on henkilökuntaa yli 200. Yliopiston tutkimustoiminta kattaa ihmisen koko elämänkulun. Erityisiä yliopiston nimeämiä vahvuusalueita ovat liikuntabiologinen hermo-lihastoiminnan tutkimus sekä terveystieteet, liikunnan terveysvaikutukset, ikääntyminen ja terveyden edistäminen. Tutkimustoiminnassa kytkeydytään monitieteisiin osaamiskeskittymiin. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on vahvasti kansallinen toimija. Se on ainut akateeminen liikuntatieteellinen koulutus- ja tutkimusyksikkö ja näin ollen lähes kaikki alan kansainvälinen toiminta maassamme tapahtuu liikuntatieteellisen tiedekunnan, Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen ja Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiön toimesta. Kansainvälisyys korostuu alan tutkimustoiminnassa. Liikunta- ja terveystieteiden tiedekunta on maan ainoa kansainvälisten liikunta-alan maisteriohjelmien toteuttaja. Tällä hetkellä näitä maisteriohjelmia on neljä: - Master's Degree Programme in Biology of Physical Activity - Master's Degree Programme in Sport Science and Management - Master's Degree Programme in Sport and Exercise Psychology - European Masters in Sport and Exercise Psychology (EMSEP) - Erasmus Mundus programme. Tiedekunnan suosiota osoittaa se, että lähes kaikille aloille on pyrkijöitä yli 30 hakijaa yhtä aloituspaikkaa kohden. Vuodesta 2007 vuoteen 2012 tiedekuntaan pyrkineiden määrä yli kaksinkertaistui (vuonna , vuonna ), kun aloituspaikkoja oli molempina vuosina 161. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU toimii osana suomalaista huippu-urheilua johtavaa ja koordinoivaa Suomen Olympiakomitean huippu-urheiluyksikköä. Kilpa ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksella työskentelee 30 henkeä. KIHU vastaa yksikön osaamisohjelmasta johtaen ja koordinoiden huippu-urheilun tutkimus-, kehittämis- ja koulutustoimintaa sekä valmentajuuden kehittymistä Suomessa. KIHU tekee myös itse soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa ja tarjoaa asiantuntemustaan yksikön muille ohjelmille ja akatemiaohjelmalle. KIHUssa tehtävä soveltava tutkimus- ja kehitystyö on monessa suhteessa ainutlaatuista maailmassa. Se tukee suomalaista huippuvalmennusta käytännön tasolla tarjoamalla valmentajille ja urheilijoille tietotaitoa urheilusuoritusten ja harjoittelun kehittämiseksi. Pienenä maana Suomi ei menesty pelkästään kovan kilpailun ja luonnollisen valikoitumisen varassa, vaan suuntaamalla voimavarat oikein ja pyrkimällä entistä laadukkaampaan urheilijoiden valmennukseen ja harjoitteluun. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiö LIKES on monitieteinen tutkimuslaitos, jonka toiminnallinen perusta on tutkimuksessa. Liikunnan ja kansanterveyden edistämissäätiöllä työskente- 10

11 lee noin 40 henkeä. Yksi LIKESin näkyvimmistä tehtävistä on Kunnossa kaiken ikää-ohjelman toteuttaminen. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin yhtenä painopistealueena on terveyden edistäminen ja ennaltaehkäisevät työ. Peurunka on monipuolinen kuntoutukseen profiloitunut osaamiskeskittymä, jossa moderni infrastruktuuri tukee jatkossakin monipuolista kuntoutusta ja liikuntamahdollisuuksia. Valtakunnallinen huippu-urheilun muutostyöryhmä on nostanut suomalaisen huippu-urheilun menestyksen edellytykseksi osaamisen ja valmennuksen keskittämisen valittuihin keskuksiin. Tiivistämällä yhteistyötä, kehittämällä jo olemassa olevia rakenteita ja luomalla uusia liikuntaolosuhteita, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Tällä urheiluun tukeutuvalla konseptilla on tavoitteena luoda Jyväskylään valtakunnallisesti ainutlaatuinen huippu-urheilun keskus. Valtakunnallisesti Keski-Suomea arvostetaan vahvasta urheiluseuratyöstä. Edellä mainittujen koulutus- ja tutkimusorganisaatioiden lisäksi liikunnan ja terveyden edistämisen verkostoon kuuluvat Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Keski-Suomen Urheiluakatemia, Keski-Suomen Liikunta ry ja useat maakunnan kunnalliset toimijat. 11

12 HANKE-ESITYS: Jyväskylästä vahva huippu-urheilun keskus Valtakunnallinen Huippu-urheilun muutostyöryhmä on nostanut suomalaisen huippuurheilun menestyksen edellytykseksi osaamisen ja valmennuksen keskittämisen valittuihin kasvukeskuksiin. Keski-Suomeen on sijoittunut jo nyt arvostettuja huippu-urheilun toimijoita ja alan osaajia. Merkittävimmät näistä ovat kansainvälisesti arvostettuja: kilpaja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHU ja maan ainoa liikuntatieteellinen tiedekunta. Valtakunnallisesti Keski-Suomea arvostetaan vahvasta urheiluseuratyöstä. Tiivistämällä yhteistyötä, kehittämällä jo olemassa olevia rakenteita ja luomalla uusia liikuntaolosuhteita, Keski-Suomella on erinomaiset mahdollisuudet nousta kansallisesti ja kansainvälisestikin merkittäväksi kilpa- ja huippu-urheilun keskittymäksi. Jyväskylän Hippos-Kampus -alue mahdollistaisi yhtenäisen huippuvalmentautumisen kokonaisuuden, jossa yhdistyisivät valmentautumisen lisäksi huippu-urheilun suunnitelmallinen kehittäminen, koulutus, tutkimus ja asiantuntijapalvelut. Tällä urheiluun tukeutuvalla konseptilla on tavoitteena luoda Jyväskylään valtakunnallisesti ainutlaatuinen huippu-urheilun keskus. Huippu-urheiluun panostamisella on maakunnan tunnettuuden ja imagon kehittämisen kannalta suuri merkitys. Toteutuessaan huippu-urheiluyksikkö vahvistaisi koko maakunnan vetovoimaisuutta ja kilpailukykyä. Se toisi seudulle valovoimaisia urheilijoita, innovatiivisia tutkijoita, lajiliittojen ammattivalmentajia ja leiritystoimintaa. Lisäksi seuratoiminta vahvistuisi ja huippuvalmentautumiskeskus loisi pohjaa uusien liikuntapaikkaratkaisujen syntymiselle. Liikuntaolosuhteiden kehittämisessä tavoitellaan huippu-urheilun vaatimusten mukaisia olosuhteita urheilijoille. Hippoksen alueesta on mahdollista muodostaa tiivis kokonaisuus, jossa yhdistyy monipuolinen palvelutarjonta, viihtyminen, valmentautuminen, koulutus, opiskelu ja asuminen. Hankkeen konkreettiset tavoitteet: 1. Suomen Olympiakomitean huippu-urheilun yksikkö Jyväskylään - varmistetaan olosuhteet huippu-urheiluyksikön tarpeisiin - varmistetaan keskeiset toimijat yhteisen tavoitteen taakse 2. Urheiluakatemian toiminnan vahvistaminen - kilpa- ja huippu-urheilun toimijat tekemään vahvempaa yhteistyötä - kaupunkivalmennuskeskuksen kehittäminen 3. Urheilijan polun laadun varmistaminen maakunnassa - vahvistetaan yhteistyötä kuntien, koulujen ja seurojen kanssa - lasten ja nuorten valmennusosaamisen lisääminen maakunnassa Hankkeen aikana toteutetaan Jyväskylän alueen kilpa- ja huippu-urheilun olosuhteiden tarveselvitys ja toteuttamissuunnitelma. Toimintamalli tukee maakuntasuunnitelman pitkän aikavälin tavoitetta vetovoimaisuuden, osaamisen ja työllisyyden kehittämisen osalta. 12

13 Hanke toteutetaan yhteistyössä KIHUn, Jyväskylän yliopiston, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, Keski-Suomen urheiluakatemian, Keski-Suomen Liikunta ry:n, ja Jyväskylän kaupungin kanssa. Perusteluna huippu-urheilukeskuksen perustamiselle Jyväskylään on alan toimijoiden keskittyminen maakuntaan sekä liikunnan ja terveyden edistämisen osaamisklusteri. 13

14 BIOENERGIA- JA YMPÄRISTÖTEKNOLOGIAN OSAAMISKLUSTERI Bioenergia on yksi Keski-Suomen kolmesta klusterityön painopisteestä. Keski-Suomessa on vahva yhteistyö Jyväskylän yliopiston, VTT:n ja JAMK:n Bioenergiakeskuksen välillä. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksella työskentelee noin 250 ja yliopiston yhteydessä olevassa ympäristötukituskeskuksessa 30 henkilöä. VTT:n Jyväskylän toimipisteen henkilöstömäärä on noin 150, joista bioenergiatutkimuksessa on noin 60 ja kuituprosessitutkimuksessa noin 70. Jyväskylän ammattikorkeakoulun (JAMK) Bioenergiakeskuksessa työskentelee noin 15 henkilöä. Maakunnassa toimii energiateknologian valmistajia, kuten lämmityskattiloiden, puunkorjuu- ja prosessointilaitteiden ja kaukolämpöputkien valmistajia. Esimerkkinä näistä Ariterm ja HT Enerco Oy. Jyväskylässä sijaitsee Vapo Oy:n pääkonttori, jonka henkilöstömäärä on 115. Vapo Oy:ssa työskentelee Keski-Suomessa yhteensä 230 henkilöä. Keski-Suomessa sijaitsevat erinomaiset lämmitysteknologian tutkimus- ja testauslaboratoriot sekä suurten voimalaitosten kokoluokassa (VTT) että pienpoltossa (Bioenergiakeskus). Keski-Suomessa on myös energian käytön älykkääseen mittaamiseen liittyvää osaamista sekä monia energia-alan suunnittelu- ja asiantuntijayrityksiä. Lisäksi merkittävimmät biopolttoaineiden toimittajat toimivat Keski-Suomessa. Yritykset menestyvät sekä kansallisilla että kansainvälisillä markkinoilla. Keski-Suomessa on vesiosaamisen keskittymä suljettujen prosessien, talousvesien, teollisuuden prosessivesien sekä makean veden tutkimuksessa. Täällä kehitetään ympäristöseurannan automaattisia mittausmenetelmiä, ympäristöstressiä mittaavia biologisia maasto- ja laboratoriomenetelmiä ja sisävesien ekologisen tilan arviointia. Suomen ympäristökeskuksen Jyväskylän yksikön kehittymistä tukee Jyväskylän yliopiston ja sen ympäristötutkimuskeskuksen (SYKE) kanssa tehtävä yhteistyö. Erityisesti VTT:llä on vahva osaaminen kuituprosessien energia-, vesi- ja raaka-ainetehokkuuden sekä kuitutuotteiden kehittämisessä. Tutkimuksen painopiste pysyy tällä sektorilla tulevaisuudessakin. Perinteisen paperinvalmistuksen lisäksi Jyväskylän yliopisto ja VTT osallistuvat aktiivisesti myös biojalostamotutkimukseen. Keskisuomalaisten toimijoiden tahtona on syvempi yhteistyö eri toimijoiden välillä. Valtion sektoritutkimuslaitosten syvempi integraatio luo mahdollisuuksia myös muille tutkimusorganisaatioille. Keski-Suomessa erityisesti VTT:n, Jyväskylän yliopiston ja JAMK:n yhteistyö mahdollistaa bioenergiaosaamisen kasvattamisen. SYKE:n, yliopiston ja VTT:n yhteistyö puolestaan mahdollistaa vesiosaamisen kehittymisen. 14

15 ERILLISHANKE: Perustettavan Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen Puolustusvoimien palvelukeskus tulee sijoittaa Keski-Suomeen. Etelän suurkaupungit ovat lähellä. Niin Jämsästä kun Keuruulta on hyvät yhteydet kaikkialle Suomeen ja lyhyt matka Tikkakosken ja Tampere-Pirkkalan lentokentille. Valtion toimien aiheuttama rakennemuutos näillä alueilla on kompensoitava ja siinä puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittaminen Keski-Suomeen, joko Keuruulle, Jämsään tai molempiin, on hyvä alku. Varuskuntien lakkauttamisen yhteydessä vapautuu puolustusvoimilta runsaasti työvoimaa sekä valmiita toimitiloja, jotka valtio jo omistaa. Olemassa olevan, hyvässä kunnossa olevan infrastruktuurin hyödyntäminen sekä rakennemuutoksen myötä puolustusvoimilta vapautuva henkilöstö ovat taloudellisen ja työvoiman saatavuuden kannalta relevantteja perusteita palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen. Puolustusvoimien rakenneuudistus vie muutenkin työttömyyden rasittamasta Keski- Suomesta runsaasti työpaikkoja ja vaikuttaa voimakkaasti varuskuntapaikkakuntien elinvoimaan. Puolustusvoimien rakenneuudistuksen myötä Keski-Suomesta häviää noin 500 työpaikkaa Keuruun ja Jämsän seuduilta, jo aikaisemmin tehtyjen Toivakan varikon lopettamispäätöksen ja Keuruun varikon supistamispäätöksen lisäksi. Tällä hetkellä Keski- Suomen työttömyysaste on 13,4 prosenttia eli se on Suomen toiseksi korkein heti Pohjois- Karjalan jälkeen. Kun otetaan mukaan työllisyystoimenpiteissä olevat (5,8 %), on työttömien määrä Keski-Suomessa 19,2 prosenttia työvoimasta. Työpaikkojen menetyksillä on lisäksi merkittäviä kerrannais- ja aluetaloudellisia vaikutuksia. Puolustusvoimat on itse arvioinut, että suorat työpaikkojen menetykset tarkoittavat arviolta 2 miljoonan euron verotulojen menetystä. Kotitalouksien ja varusmiesten kulutus sekä Puolustusvoimien vähenevät hankinnat huomioon ottaen loppukysyntä pienenee puolustusvoimauudistuksen jälkeen yli kymmenellä miljoonalla eurolla, mikä tarkoittaa välillisine vaikutuksineen 14 miljoonan euron vähennystä kokonaistuotantoon. Jämsä ja Keuruu muodostavat omat työssäkäyntialueensa. Puolustusvoimien palvelukeskuksella olisi merkittävä kompensaatiovaikutus näille alueille. Pelkillä yritystoiminnan kehittämistoimilla ei päästä riittäviin tuloksiin. Perusteluna Puolustusvoimien palvelukeskuksen sijoittamiseksi Keski-Suomeen on maakuntaan sijoittunut alan osaaminen. 15

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja

Jyväskylän koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja koulutuskuntayhtymä on keskisuomalaisten kuntien omistama sivistyksen, taitamisen ja yrittäjyyden monikulttuurinen oppimisyhteisö ja työelämän kehittäjä. 1 Suomalainen koulutusjärjestelmä Tohtorin tutkinto

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA!

KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! KEVÄÄLLÄ 2016 HAUSSA! SUJUVAT SIIRTYMÄT ALOITUSSEMINAARI 16.2.2016 Elise Virnes 1 Etunimi Sukunimi Opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan valtakunnalliset toimenpidekokonaisuudet 2014-2020 Erityistavoite

Lisätiedot

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys

Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kaivannaisalan koulutuksen ja tutkimuksen kehitys Kari Knuutila Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi -kutsuseminaari Johdanto Suomi kestävän kaivannaisteollisuuden edelläkävijäksi toimintaohjelma

Lisätiedot

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso

Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Keski-Suomen koulutuksen ja osaamisen kehittämisen verkoston toimintasuunnitelma vuodelle 2017 Verkoston nimi: Osaava Metso Verkosto: Hankasalmi Joutsa Jyväskylä Jämsä Kannonkoski Karstula Keuruu Kinnula

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Liikunta ja urheilu ovat Suomen merkittävin kansanliike. Jokaisen hyvinvointi rakentuu liikunnalliselle arjelle. Huippu-urheilijat inspiroivat

Lisätiedot

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia

Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia Satakunnan maakunnallinen yrittäjyyskasvatuksen strategia 2010-2015 Satakunnan YES-keskus Projektipäällikkö Jenni Rajahalme Miksi maakunnallinen strategia? - OKM:n linjaukset 2009 herättivät kysymyksen:

Lisätiedot

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia

Hallitusohjelma ja rakennerahastot. Strategian toteuttamisen linjauksia Hallitusohjelma ja rakennerahastot Strategian toteuttamisen linjauksia Vipuvoimaa EU:lta Rakennerahastokauden 2007 2013 käynnistystilaisuus Valtiosihteeri Anssi Paasivirta Kauppa- ja teollisuusministeriö

Lisätiedot

Menestyvä huippu-urheilu

Menestyvä huippu-urheilu Suomalainen Menestyvä huippu-urheilu Huippu-urheiluyksikkö KANSAINVÄLINEN MENESTYS KORKEATASOINEN OSAAMINEN ARVOSTETTU URHEILU Yhdessä urheilijan polulla KANSAINVÄLINEN MENESTYS Toimintaympäristö Tavoitteellisuus

Lisätiedot

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta

Nuorisotakuu koulutus Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Nuorisotakuu koulutus 21.3.2014 Nuorisotakuun toteuttaminen Pohjois-Suomen alueella nuorisotoimen näkökulmasta Kirsi-Marja Stewart, Opetus- ja kulttuuritoimi 25.3.2014 1 Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuusta

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto

Eettisen toimikunnan työskentely. Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Eettisen toimikunnan työskentely Aila Virtanen Jyväskylän yliopisto Toimikunnan asema Toimikunnalla ei ole lakisääteistä asemaa Toiminta perustuu rehtorin päätökseen Toimikunnan tehtävä Eettisten asioiden

Lisätiedot

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola

Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma. Jaakko Astola Laskennallisten tieteiden tutkimusohjelma Jaakko Astola Julkisen tutkimusrahoituksen toimijat Suomessa 16.11.09 2 Suomen Akatemian organisaatio 16.11.09 3 Suomen Akatemia lyhyesti Tehtävät Myöntää määrärahoja

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. Pääväri - sininen. HAMK pähkinänkuoressa Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Pääväri - sininen HAMK pähkinänkuoressa 8.8.2016 Organisaatio Korkeakoulujohtaminen Yhtiökokous Hallitus Rehtori, Toimitusjohtaja Omistajat Hallinto Vararehtori Toimitusjohtajan

Lisätiedot

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos

Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA. Luonnos Suomalaisen liikunnan ja urheilun yhteinen MENESTYSSUUNNITELMA Luonnos 9.5.2016 3 Suomen elinvoimalle on ensiarvoisen tärkeää, että tämä kokonaisuus toimii vaikuttavasti, inspiroivasti ja tuloksellisesti.

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i

Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK. w w w. h a m k. f i Hämeen ammattikorkeakoulu HAMK Suomen koulutusjärjestelmä KAHDEN RINNAKKAISEN PILARIN KORKEAKOULUJÄRJESTELMÄ AMK: Teoriaa ja käytäntöä 27 ammattikorkeakoulua 139 000 AMK-opiskelijaa 17 400 aloituspaikkaa

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen

tiedeyliopisto Monipuoliset, joustavat opintopolut yhteiskehittämisen TAMPERE3: VISIO 2025 Visiona on synnyttää tamperelaiset korkeakoulut yhdistävä uusi kansainvälisesti vaikuttava tiedeyliopisto, joka luo uutta osaamista ja ennennäkemättömiä mahdollisuuksia monialaisiin

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä

HIPPOS Jyväskylä. Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä HIPPOS2020 - Jyväskylä Liikunnan ja hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Visio 2 Suomen johtava urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden edistäjä. 3 Missio Urheilun, liikunnan, hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Pidä kiinni tulevaisuudesta

Pidä kiinni tulevaisuudesta Pidä kiinni tulevaisuudesta Metropolia Ammattikorkeakoulun tavoitteet hallituskaudelle 2015 2019 Pidä kiinni tulevaisuudesta panosta vahvoihin ammattikorkeakouluihin Työelämäläheisyys takaa Suomelle osaajat,

Lisätiedot

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO

TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO TAMPEREEN TEKNILLINEN LUKIO 1.8.2012 1 Visio ja toiminta ajatus Tampereen teknillinen lukio on Suomessa ainutlaatuinen yleissivistävä oppilaitos, jossa painotuksena ovat matematiikka ja tekniikka sekä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry

Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry Suomen Urheilupsykologinen yhdistys ry www.supy.sporttisaitti.com TOIMINTASUUNNITELMA VUODELLE 2016 1 SUOMEN URHEILUPSYKOLOGINEN YHDISTYS, SUPY RY Suomen urheilupsykologinen yhdistys pyrkii toiminnallaan

Lisätiedot

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes

Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Kärkihankerahoituksen informaatiotilaisuus Suomen Akatemia ja Tekes Ilona Lundström Johtaja, verkostoyritykset ja tutkimus, Tekes Riitta Maijala Johtaja, temaattinen tutkimusrahoitus, Suomen Akatemia 1

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä Kimmo Hämäläinen, pääsihteeri Opetustoimen henkilöstökoulutuksen neuvottelukunta Virtuaaliopetuksen päivät Helsinki 08.12. 09.12.2010 Neuvottelukunnan

Lisätiedot

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome

Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT on suuri osaamiskeskittymien verkko ja (strateginen) kansallinen (ja kansainvälinen) toimija Suome VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä VTT:n strateginen ja toiminnallinen arviointi Päätösseminaari 27.9.2010 Ilkka Turunen Pääsihteeri Tutkimus- ja innovaationeuvosto t 1 Näkökulma: VTT:n rooli innovaatiojärjestelmässä

Lisätiedot

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus

Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi. Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Menestyvän huippu-urheilun seuranta ja arviointi Jari Lämsä KIHU Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus Teemat 1. Nexus seurannan ja arvioinnin verkosto 2. Menestyvän huippu-urheilun strategisten tavoitteiden

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, OKM:n tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa Kiinaan pyöreän pöydän

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten l apin yliopisto Kasvatustieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kasvatuksen ja koulutuksen pohjoiset maisemat piirtyvät eteesi Lapin yliopiston kasvatustieteiden tiedekunnassa.

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

Nuorisotakuun toteuttaminen

Nuorisotakuun toteuttaminen Nuorisotakuun toteuttaminen Hyvinvointi- ja turvallisuuspalveluja sekä nuorisotakuun toteutumista koskeva kehittämisneuvottelu 4.8.2013 Saariselkä Lapin ELY-keskus Tiina Keränen 11.9.2013 Nuorisotakuu

Lisätiedot

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus

Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Julkisen tutkimuksen rahoituksen tulevaisuus Esa Panula-Ontto 27.8.2010 DM 694324 Julkisen tutkimusrahoituksen asiakkaat asiakas =Tutkimusorganisaatio Yliopistouudistus ei vaikuta yliopistojen asemaan

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä

Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä Digijohtajaksi! Digijohtaminen ja työhyvinvointi pk-yrityksissä 14.3.2016-13.3.2019 Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Lisätiedot

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto

REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO. Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto REHTORIN AVAUSPUHEENVUORO Rehtori Matti Manninen Jyväskylän yliopisto UUDISTUVA YLIOPISTO VASTAA VAIKUTTAVUUDEN HAASTEESEEN Rehtori Matti Manninen Agora-päivä kokonaisrahoitus noin 210 M 7 tiedekuntaa

Lisätiedot

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010

Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä. Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tuohta tutkimuksesta, kiehisiä kehittämisestä Valtiosihteeri Heljä Misukka Opetus- ja kulttuuriministeriö 9.12.2010 Tavoitteita OKM:n tulevaisuuskatsauksesta Työvoiman saatavuuden turvaaminen Koulutustason

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus

Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus Vaikuttavaa tutkimusta ja tutkimusperustaista opettajien erikoistumiskoulutusta Erno Lehtinen Opettajankoulutuslaitos ja Oppimistutkimuksen keskus MITEN TUTKIMUSTIETO VAIKUTTAA KÄYTÄNNÖN TOIMINTAAN Akateeminen

Lisätiedot

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén

Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella. Johtaja Hannu Sirén Avoimien yliopistojen neuvottelupäivät Tampereella Johtaja Hannu Sirén 12.10.2011 Hallitusohjelma Elinikäisen oppimisen tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelut ovat tarjolla kaikille yhden luukun periaatteen

Lisätiedot

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus

Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Kansainvälisten hankkeiden strateginen ohjaus Myötätuulessa-laivaseminaari, 20.3.2012 Mika Saarinen, yksikön päällikkö, Ammatillinen koulutus, CIMO Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyys uudessa KESUssa

Lisätiedot

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Lausunto 1 (5) Opetus- ja kulttuuriministeriö kirjaamo@minedu.fi Lausuntopyyntö OKM/83/010/2014 Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen muuttaminen Koulutuksella hankitun tutkinnon

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE

UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE UNIFIN SELVITYKSET KOOSTE TUTKIMUS, PROFILOITUMINEN JA NOUSEVAT ALAT 18.5.2016 Humanistinen ala Jussi Nuorteva 16.12.2015 Tavoitteena lisätä digitalisaation hyödyntämistä ja tutkimuksen infrastruktuurien

Lisätiedot

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista

Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista Tuemme ja edistämme LUMA-aineiden luonnontieteiden, matematiikan, tietotekniikan ja teknologian harrastusta, oppimista ja opettamista KANSALLISEN LUMA-TOIMINNAN TAUSTA Miten turvaamme jatkossa Suomen hyvinvoinnin

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i

CEMIS. K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i K A M K : i s t a S u o m e n t e k e v i n a m m a t t i k o r k e a k o u l u Y h t e i s t y ö s e m i n a a r i 2 5. 1 1. 2 0 1 0 CEMIS Mittaus- ja tietojärjestelmien tutkimus- ja koulutuskeskus 24.11.2010

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen

Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Ammattiosaamisen näytöt ja työssäoppiminen Sisältö 3 Yleistä ammattiosaamisen näytöistä ja työssäoppimisesta 4 Opettajan näyttö- ja työssäoppimistyön korvaaminen 5 Oppilaitoksessa vai työpaikassa? 6 Matkakorvaukset

Lisätiedot

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET

OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET OULUN ETELÄISEN KORKEAKOULUKESKUS KANSAINVÄLISEN TOIMINNAN STRATEGISET LINJAUKSET 2013 2020 Kansainvälinen Oulun Eteläinen Vuonna 2020 Alueen koulutus- ja tutkimusorganisaatiot muodostavat kansainvälisesti

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku

Kansainvälistymisen haasteet. Marja-Liisa Niemi TerveysNet, Turku Kansainvälistymisen haasteet Marja-Liisa Niemi 25.11.2010 TerveysNet, Turku Tausta ja tavoitteet Hallitusohjelma "Korkeakoulutuksen kansainvälistymiselle luodaan kansallinen strategia, jolla opiskelijoiden,

Lisätiedot

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja

Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Hankkeen lähtökohtia ja teemoja Minna Silvennoinen, projektityöntekijä, KeHO / INNOKE & simulaatiokouluttaja MinSim Oy minna.silvennoinen@jamk.fi KeHO Keski Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymä Sosiaali

Lisätiedot

Science with Arctic attitude

Science with Arctic attitude 1 Science with Arctic attitude Oulun yliopiston strategia 2016 2020 Strategian julkistus 4.2.2016 2 Tuotamme uutta tietoa kestävämmän, terveemmän älykkäämmän ja humaanimman maailman rakentamiseksi Globaaleja

Lisätiedot

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen

Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa Tomi Halonen Kansainvälisyys korkeakoulujen ohjauksessa ja rahoituksessa 7.3.2012 Tomi Halonen Ohjauksen kokonaisuus ja välineet Politiikkaohjaus Hallitusohjelma Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma Säädösohjaus

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen

ESR haku mennessä. Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen ESR haku 16.2.2015 mennessä Rakennerahastoasiantuntijat Jaana Niemi, Tuula Isosuo ja Leena Tuunanen 14.1.2015 Ison kuvan hahmottaminen - Mikä on meidän roolimme kokonaisuudessa? Lähde: Maija-Riitta Ollila,

Lisätiedot

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja

VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja VTT:n strategian ja toiminnallinen arviointi Johtoryhmän jäsenen kommentteja Lauri Oksanen Head of Research 27.9.2010 Nämä kommentit ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Nokia Siemens Networksin

Lisätiedot

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla

Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Pitkospuilla jatkuvan oppimisen poluilla Lapin aikuiskoulutusstrategia 2020 TIIVISTELMÄ Suomen huipulla Lapissa on laadukkaat ja joustavat jatkuvan oppimisen pitkospuut, jotka takaavat tulevaisuuden osaamisen,

Lisätiedot

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund

Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa. Anna Grönlund Globaali vastuu Jyväskylän yliopistossa 12.5.2014 Pitkät perinteet Kohti toimenpideohjelmaa Ohjelman sisältö, toteutus ja seuranta Pitkät perinteet kehitysyhteistyössä Ensimmäiset kehitysyhteistyöhankkeet

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu

Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Opetushallituksen tuki paikallisen kehittämissuunnitelman tekemiselle - KuntaKesu Sivistystoimen johdon foorumi 11.3.2014 Tampere Anneli Rautiainen Opetusneuvos, esi- ja perusopetuksen yksikön päällikkö

Lisätiedot

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat

YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat YHTEENVETO - Kansainvälistymisen tulevaisuusklinikat OSAKSI YHTEISÖÄ: Eri kulttuureista tulevien integroiminen yhteisöömme ja osaksi arkeamme on onnistumisen avain. Tulevaisuus haastaa tähän entistä vahvemmin.

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa

Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma Hyväksytty vuosikokouksessa Pääkaupunkiseudun urheiluakatemia Toimintasuunnitelma 2013 Hyväksytty vuosikokouksessa 10.12.2012 Sisällys 1. Valmentautuminen 2. Opiskelu 3. Tuki- ja asiantuntijapalvelut 4. Hallinto 5. Tehostamishanke

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology

TSSH-HEnet : Kansainvälistyvä opetussuunnitelma. CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology TSSH-HEnet 9.2.2006: Kansainvälistyvä opetussuunnitelma CASE4: International Master s Degree Programme in Information Technology Elina Orava Kv-asiain suunnittelija Tietotekniikan osasto Lähtökohtia Kansainvälistymisen

Lisätiedot

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara

Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio. Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara Tähtäimessä Kiina 8:30 10:00, sessio Opetusneuvos Tiina Vihma-Purovaara 23.5.2012 Kiina ja Suomi, opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteet OKM:n hallinnonalan toimijoiden yhteistyö ja verkottuminen suhteessa

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän:

Toimintaohjelman kehittämisalueita on yhdeksän: Sivistyslautakunta 55 18.05.2016 Joensuun seudun kasvatuksen ja koulutuksen toimintaohjelma 2016-2020 155/20.201/2016 Sivistyslautakunta 18.05.2016 55 Joensuun seudun seitsemän kuntaa, Ilomantsi, Joensuu,

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013

Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta. Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Tulevat haasteet ja tarpeet T&K&I- näkökulmasta Tuomas Lehtinen 11.9.2013 Sisältönäkökulma Tutkimus Yritysten tuotekehitys Innovatiiviset julkiset hankinnat Kansainväliset T&K&I- alustat DM Luonnonvarat

Lisätiedot

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS

KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS KESTÄVÄ KEHITYKSEN YHTEISKUNTASITOUMUS Keskustelutilaisuus kestävän kehityksen edistämisestä korkeakouluissa 4.11.2013 Ilkka Turunen Neuvotteleva virkamies Kestävä kehitys valtioneuvoston strategioissa

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit

Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminnan sekä koulun kerhotoiminnan laatukriteerit Perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoiminta Kuvaus Hyvin järjestetty aamu- ja iltapäivätoiminta tukee koulun perustehtävää

Lisätiedot

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri

Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan. Kuntamarkkinat Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Sivistystoimi matkalla tulevaisuuden kuntaan Kuntamarkkinat 14.9.2016 Johtaja Terhi Päivärinta, Suomen Kuntaliitto, opetus ja kulttuuri Kansallinen koulutuspolitiikka luo vision ja suunnan tasaarvolle.

Lisätiedot

Työryhmän ensimmäinen tapaaminen klo

Työryhmän ensimmäinen tapaaminen klo Työryhmän ensimmäinen tapaaminen 14.11.2016 klo 12.00-14.30 Työryhmän jäsenet: Juuso Toivola, pj Jukka Ikäläinen Reijo Jylhä Pekka Tiitinen Vesa Tauriainen Eero Hietanen Pirjo Muranen (este / ei paikalla)

Lisätiedot

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén

Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Työnjako, vahvat osaamiskeskittymät, uudistuvat toimintatavat missä olemme? Johtaja Hannu Sirén Rakenteellisen kehittämisen tarve Yliopistolta edellytettiin neuvotteluaineistossa tutkittuun tietoon perustuvaa

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006

ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 ITÄ-SUOMEN LIIKETOIMINTAOSAAMISEN VERKOSTO 19.4.2006 PROF. MARKKU VIRTANEN HELSINGIN KAUPPAKORKEAKOULU PIENYRITYSKESKUS 5.10.2005 Markku Virtanen LT-OSAAMISEN VERKOSTON MAKROHANKKEEN KUVAUS Makrohankkeen

Lisätiedot

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola

Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset. Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla. Rehtori Tapio Varmola Vaikuttavuutta alueella - onnistuneet auekehityscaset Osaaminen ja innovaatiotoiminta Etelä-Pohjanmaalla Rehtori Tapio Varmola Taustaksi Millainen toiminta-alue on Etelä- Pohjanmaa? Koulutustaso Etelä-Pohjanmaalla

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj

Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi Matti Uusitupa, pj Luonnontieteellisen alan koulutuksen ja tutkimuksen rakenteellinen kehittäminen ja profilointi 2014-2015 Matti Uusitupa, pj 1 Selvityksen lähtökohdat Yliopistojen yhteistyö, työnjako ja profilointi ovat

Lisätiedot

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä

SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT Pauli Niemelä SUOMEN AKATEMIAN YHTEISKUNTATIETEELLIS- PAINOTTEISTEN TUTKIMUSTEN RAHOITUSMUODOT 15.6.2011 Pauli Niemelä TUTKIJAN URAN IDEA TOHTORIKOULUTUS (Tohtori-/tutkijakoulut), ei ilmeisesti laajene jatkossa, mutta

Lisätiedot

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1

Virtuaaliammattikorkeakoulu. strategia versio 1.1 Virtuaaliammattikorkeakoulu www.virtuaaliamk.fi www.amk.fi VirtuaaliAMK-toiminnan strategialinjaukset strategia versio 1.1 1 Visio Virtuaaliammattikorkeakoulu on Suomen ammattikorkeakoulujen muodostama

Lisätiedot

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö

Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat. Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus- ja Erasmus+ -ohjelmat Hilma Ruokolainen Nuoriso- ja kulttuuriyksikkö Nordplus (2012 2016) vahvistaa Pohjoismaiden välistä koulutusyhteistyötä tukea koulutuksen innovatiivisten tuotteiden, prosessien

Lisätiedot

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta

Pohjoisen puolesta maailmaa varten. lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta Pohjoisen puolesta maailmaa varten lapin yliopisto Yhteiskuntatieteiden tiedekunta pohjoisen puolesta Kun pohjoiset yhteisöt, kestävä matkailu ja yhteiskunnan muutokset kiinnostavat, ota suunta Lapin

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot