2/2008 RY. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Loma-asuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2008 RY. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Loma-asuminen"

Transkriptio

1 2/2008 RY. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ RY Loma-asuminen

2 Pidäthän tietosi ajan tasalla myös vuonna 2008? Rakennustiedon monipuoliset lehdet pitävät sinut ja yrityksesi ajan tasalla rakennus- ja kiinteistönpitoalan asioista. Rakennustaito jokaisen rakentajan rautaisessa lehdessä työmaaesittelyjä, menetelmiä ja materiaalikatsauksia ja yrityskuulumisia. RY. Rakennettu Ympäristö kun haluat tietää, miten kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelutyö kehittyvät. Locus kiinteistö- ja rakennusalan johtamisosaamista syventävä ja täydentävä lehti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kehittyvä Kiinteistö lehti isännöitsijöille ja taloyhtiöiden päättäjille, jotta kinteistö omaisuutem me olisi mahdollisimman hyvässä hoidossa. TILAAN SEURAAVAT LEHDET Hinnat Jatkuva kestotilaus Vuositilaus Rakennustaito (10 nroa) RY. Rakennettu Ympäristö (4 nroa) Locus (8 nroa) Kehittyvä Kiinteistö (8 nroa) Postimaksu on maksettu Tilaaja Yritys Lähiosoite Laskutusosoite, jos eri kuin tilaajan Puhelin Postiosoite Sähköposti Lehdet Tunnus VASTAUSLÄHETYS Pvm Allekirjoitus Tietojani ei saa käyttää markkinointitarkoituksiin. Postita kuponki tai faksaa numeroon tai laita tilaus sähköpostilla osoitteeseen

3 RY.RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 KAAVOITUS RAKENNUSVALVONTA YMPÄRISTÖ Matkailu on jatkanut kasvuaan. Viime vuosina on lomailu ja siihen liittyvä taloudellinen aktiviteetti näkynyt myös rakentamisessa. Pääkaupunkiseudun ja monen muunkin kasvupaikkakunnan on vallannut hotellibuumi. Tämä ei ole kuitenkaan mitään verrattuna Lapin matkailuun. Pohjoisen laskettelukeskuksilla on mennyt paremmin kuin hyvin. Myös Lapin kesäaikaista turismia on lähdetty tietoisesti edistämään. Paitsi heikkenevät suhdannenäkymät niin myös ilmastonmuutos voivat aiheuttaa yllätyksiä. Lumeton ajanjakso pitenee. Lentomatkustaminen koetaan ekologisesti haitalliseksi, samoin autoilu. Matkailun tulevaisuus on globaalin tason kysymys. Suomi on pieni tekijä. Suomen valtteja ovat rauhallisuus, suhteellisen koskematon luonto ja eksoottinen sijainti. Potentiaalia houkutella Suomeen lisää ulkomaisia turisteja riittää. Suomalaiset itse arvostavat edelleen mökkeilyä. Vaikka uusien kesämökkien rakentamisvauhti on hiukan hiipunut, on oma kesämökki tai kakkosasunto edelleen monen haaveena. Loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön ei ole ollut niin yleistä kuin taannoiset ennustukset antoivat ymmärtää. Suurten ikäluokkien eläköityessä saattaa käydä niin päin, että suositumpaa on hakeutua kylmäksi ja pimeäksi vuodenajaksi muualle, ja viettää Suomessa kesäkuukaudet. Rakennustarkastajia lomarakentaminen työllistää monissa kunnissa runsaasti. Monet eritoten rantarakentamisen lakitulkinnat ovat pikku hiljaa vakiintuneet. Uusina kysymyksinä ovat tulleet jätevesiasiat, energiatehokkuus ja paloturvallisuus. Parhaimmillaan matkailuelinkeino ja siihen liittyvä rakennustoiminta ovat valtava sekä taloudellinen että henkinen mahdollisuus eheyttää yhdyskuntien elinvoimaa ja vahvistaa niin asukkaita kuin matkailijoita. Huonoimmillaan matkailurakentaminen koetaan kakkosluokan kysymyksenä, jossa ei arkkitehtuurista kuin juuri muustakaan ole väliä. Investoijilta samoin kuin päättäjiltä kysytään harkintaa, jottei pohjoisen luonnon herkkiä elementtejä uhrata mammonan hyväksi. Monet ennustavat, että on kaksi matkailun alalajia jotka kasvavat erityisen nopeasti: ekomatkailu ja arkkitehtuurimatkailu. Molemmille on Suomessa kasvualustaa LAURI JÄÄSKELÄINEN Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 3

4 RY.RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Rakentaminen ja ilmastonmuutos Risto Isomäki 10 Metsän tiloissa Lauri Louekari Lapin matkailu- ja lomarakentaminen Tarja Outila Muuttajakansan maaseutu ja kaupunki vuoden mökkiläisen silmin Laura Kolbe Yhdyskuntarakenteen hajoaminen Staffan Lodenius Rakentaminen ja ilmastonmuutos Rakentaminen ja ilmastonmuutos yhdistelmä jota ei enää voi sivuuttaa. Sivut Loma-asuntoja jo olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin Asta Matikainen Valmistalot perinnetalojako Ulla Vahtera Kiljava arkkitehtien onnela Tuula Paalimäki Kuntien rakennusvalvonnan uudistuminen Markku Axelsson Ranta- ja maaseutualueiden rakentaminen suunnitelmalliseksi Anne Jarva Asumisen paloturvallisuus Matti Orrainen Metsän tiloissa Pohjoisen kansakunnille metsä on edelleen myyttien tihentymä. Sivut Teräsrakenteiden palosuojaus Olli Kaitila Ikääntyneiden omatoimista selviytymistä tukevat asumisratkaisut Ira Verma Tuotesertifiointi rakentamisen laadun tukena Matti T. Virtanen Loma-asuntoja jo olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin Reposaaren loma-asuntomessut edustavat urbaania loma-asumista. Sivut 24 25

5 2/2008 NUMERON TEEMA: LOMA-ASUMINEN Kokemuksia jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta Mirja Hurskainen Suojeltujen rakennusten laajentaminen neljä tanskalaista tapausta Marianne Lehtimäki Esteettinen tila Olle Baertlingin ja David Helldénin yhteistyö Riitta Salastie Sveitsi arkkitehtuurin ihmemaa? Lauri Jääskeläinen 64 Lumivuori Markku Rainer Peltonen Lomanpitoa Hilja Matti Valmistalot perinnetalojako Eturivin arkkitehtimme ovat suunnitelleet klassikoiksi kasvaneita valmistaloja lomakäyttöön. Sivut KHO:n päätöksiä Tapausselostuksia Julkaisuja Rakennustarkastuspäivät 2008 Ranta- ja maaseutualueiden rakentaminen suunnitelmalliseksi Loma-asumisen ja vakituisen asumisen raja on toisinaan häilyvä. Sivut Resumé 77 English Summary 78 Ristikko Kannen kuva: Runoileva pankkivirkailija Aimo Niemi (Antti Litja) joutui nimisekaannuksen johdosta Innsbruckin koneen sijasta Rhodoksen seuramatkalle. Risto Jarvan ohjaama Loma (1976) oli vuoden katsotuin elokuva. Esteettinen tila Olle Baertlingin ja David Helldénin yhteistyö Olle Baertlingin taide oli usein osa arkkitehtuuria. Sivut 56 59

6 KUVA: TAMMI / EVA PERSSON Rakentaminen ja ilmastonmuutos RISTO ISOMÄKI Rakentaminen on ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta ehkä kaikkein tärkein yksittäinen asia mikä on olemassa. Ihmiskunnan hiilipäästöjen kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, minkälaisista raaka-aineista talomme tulevaisuudessa rakennetaan, miten hyvin ne eristetään, miten ne lämmitetään ja millä tavalla niitä jäähdytetään. Rakennusmateriaalit ovat sekä suomalaisessa että kansainvälisesä ympäristökeskustelussa olleet eräänlainen suuri, unohdettu hiilipäästö. Niin sanotun portlandinsementin valmistus aiheuttaa nykyään 7 10 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Portlandinsementin tuotanto aiheuttaa hiilipäästöjä kahdella eri tavalla. Ensinnäkin valmistusprosessi edellyttää saven, kalkkikiven ja eräiden muiden aineiden seoksen kuumentamista Celsius-asteeseen. Tämä kuluttaa paljon kivihiiltä. Sementtiteollisuuden kivihiilen poltto aiheuttaa noin 300 kilon suuruisen hiilidioksidipäästön kutakin valmistettua sementtitonnia kohti. Lisäksi kalkkikiven palaessa tapahtuvat kemialliset reaktiot vapauttavat ilmakehään 500 kiloa hiilidioksidia per sementtitonni. Vakavinta on se, että sementin kulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa, ja kasvavan merkittävästi vielä tämän jälkeenkin. Samaan aikaan Euroopan unioni on jo tehnyt alustavan päätöksen siitä, että hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Näitä tavoitteita ei ole mitenkään mahdollista yhdistää tulevaisuudenkuvaan, jossa portlandinsementin valmistus maailmassa kasvaa kaksi tai kolme kertaa nykyistä suuremmaksi. Tällöinhän pelkkä sementin valmistus tuottaisi suurin piirtein sen hiilidioksidimäärän, jonka ihmiskunta voi ehkä vuosittain kestävällä tavalla ilmakehään laskea. Portlandinsementti pitäisi siis mahdollisimman nopeasti korvata pienempiä hiilipäästöjä tuottavilla sementeillä. Ilmaston näkökulmasta parhaan vaihtoehdon muodostaisivat eräät magnesiumsementit, joista rakennetut talot voisivat eräiden arvioiden mukaan olla jopa hiilinieluja. Ne imisivät ajan mittaan ilmakehästä paljon enemmän hiiltä kuin mitä itse sementin valmistus tuottaisi! Monet magnesiumia sisältävät mineraalit muodostavat näet ilmalle altistuessaan hiilidioksidin suoloja eli karbonaatteja, ja ne niin sanotusti karbonatisoituvat nopeammin kuin portlandinsementti. Portlandinsementin karbonatisoituminen on vahingollista silloin, kun rakennus on vielä pystyssä, sillä se johtaa tukiraudoituksen ruostumiseen ja betonielementtien halkeiluun. Magnesiumsementtiä olisi eräiden arvioiden mukaan mahdollista käyttää niin, että sen karbonatisoituminen ei aiheuttaisi ongelmia rakenteille, sillä se on erittäin kovaa. Hietalahti Myös portlandinsementin ja siitä valmistetun betonin sisältämä kalkki muuttuu tietysti ajan mittaan takaisin kalkkikiveksi, mutta prosessi on niin hidas ja portlandinsementin valmistus tuottaa niin paljon hiilidioksidia, että menee tuhansia vuosia ennen kuin edes puolet alkuperäisestä hiilipäästöstä on imeytynyt takaisin betoniin. Magnesiumsementit ovat kuitenkin portlandinsementtiä kalliimpia. Tästä syystä realistisin vaihtoehto voisi olla korvata portlandinsementti niin sanotuilla geopolymeerisementeillä. Geopolymeerisementit valmistetaan pääsääntöisesti hiilivoimaloiden tuhkasta ja terästehtaiden masuunikuonasta. Näistä raaka-aineista irrotetaan ensin silikaatteja (piin ja hapen yhdisteitä) ja aluminaatteja (alumiinin ja hapen yhdisteitä). Sitten silikaatit ja aluminaatit käsitellään voimakkailla emäksillä, niin että tuloksena on pitkiä, kertautuneita molekyylejä eli polymeerejä. Geopolymeerisementin pitäisi laskelmien mukaan olla halvempaa, kovempaa ja kestävämpää kuin portlandinsementin. Se kiinnittyy portlandinsementtiä lujemmin suoraan betonin sisälle sijoitettavaan tukiraudoitukseen, ja sen pitäisi kestää happamuutta, bakteerien hyökkäyksiä ja tulta tavallista portlandinsementtiä paremmin. Lisäksi sen valmistus tuottaa korkeintaan 20 mutta todennäköisesti vain 10 prosenttia portlandinsementin valmistuksen aiheuttamista hiilipäästöistä. Roomalaiset valmistivat aikoinaan hyvin korkealaatuista, geopolymeerisementtiä ominaisuuksiltaan muistuttavaa sementtiä pozzolana-nimisestä luonnonkivestä. Monet pozzolanasementistä yli vuotta sitten tehdyt rakennukset ovat edelleen hyvässä kunnossa. Neuvostoliitossa, erityisesti nykyisen Ukrainan alueella, käytettiin jonkin verran geopolymeerisementtiä. Siitä tehty betoni näyttäisi kestäneen paremmin kuin tavallisesta betonista Neuvostoliitossa tehdyt rakennelmat. KUVAT:LAURI JÄÄSKELÄINEN 6 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

7 Suomenlinna Geopolymeerisementtejä on kuitenkin viime aikoina käytetty vain joihinkin hyvin erityisiin käyttötarkoituksiin kuten laivojen lämpöeristeisiin, autojen katalysaattoreihin ja Formula 1 -autojen moottoreiden osiin. Espanjassa niistä on koeluontoisesti valmistettu rautateiden alle sijoitettavia betonipalkkeja, joiden täytyy kestää hyvin kovia ja jatkuvasti vaihtelevia rasitusvoimia. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat olleet lupaavia. Myös Suomeen olisi tärkeää kehittää geopolymeerisementin valmistusta, Raahe olisi ehkä luontevin paikka aloittaa, Rautaruukin terästehtaan takia. Puurakentamisen lisääminen olisi myös hyvä tapa vähentää rakennusteollisuuden aiheuttamia hiilipäästöjä. Jos isompi osa taloista rakennettaisiin puusta ja betonitalot geopolymeerisementistä, koko rakennusala muuttuisi merkittävästä hiilipäästöjen lähteestä suureksi hiilinieluksi. Yksi keskikokoinen puutalo varastoi jo noin 50 tonnia hiiltä suhteellisen kestävällä tavalla pois ilmakehästä. Kaupungeissa on kuitenkin usein kovia paineita ahtaa paljon ihmisiä neliökilometrille, mikä tarkoittaa korkeita betonisia rakennuksia. Pelkistä puisista pientaloista tai kolmikerroksisista pienkerrostaloista koostuva suurkaupunki olisi luonnollisesti myös pinta-alaltaan laajempi ja väljemmin rakennettu, mikä kasvattaisi helposti liikkumisen aiheuttamia päästöjä. Olisi ehkä kiinnostavaa tutkia myös, olisiko purettavat betonirakenteet mahdollista karbonatisoida takaisin kalkkikiveksi jollakin suhteellisen halvalla ja yksinkertaisella tavalla, niin että sementin valmistuksessa prosessipäästönä vapautunut hiilidioksidi poistuisi ilmakehästä. Betoni on kuitenkin hyvin kovaa, joten jonkun pitäisi tehdä tarkempia laskelmia siitä, olisiko tämä kannattava tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Asialla voisi olla erityisen suurta merkitystä esimerkiksi Intian kaltaisissa kolmannen maailman maissa, joissa on rakennettu hyvin paljon kerrostaloja huolimattomalla tavalla ja erittäin huonolaatuisista sementeistä. Rakennuksien eristäminen ja muu energiansäästö Toinen keskeinen ilmastonmuutokseen liittyvä seikka on, miten tiiviiksi talot rakennetaan ja miten hyvin ne eristetään. Suomalaiset rakennukset ovat perinteisesti olleet tiiviimpiä kuin esimerkiksi englantilaiset tai keskieurooppalaiset talot, koska meillä on ollut paljon kylmempi ilmasto. Mutta sittemmin viralliset rakennuksiemme minimieristystä koskevat normit ovat jääneet pahasti jälkeen Euroopan tässä asiassa edistyksellisempien maiden kuten esimerkiksi Saksan ja Ruotsin vastaavasta lainsäädännöstä. Tämän seurauksena kaupungeissamme on paljon kohtuuttoman huonosti eristettyjä betonitaloja, jotka kuluttavat hirmuisen määrän suurelta osin kivihiilellä tuotettua lämmitysenergiaa, eikä maaseudun talojenkaan eristys ole aina ihan sitä mitä se voisi olla. Rakennuskanta kuitenkin uusiutuu hyvin hitaasti. Vaikka vauhti on Suomessa jonkin verran nopeampi, suurin haaste on silti miettiä, mitä voitaisiin tehdä jo olemassa olevien rakennuksien lämmönhukan pienentämiseksi, ja miten rakennuksien kaipaama lämmitysenergia voitaisiin tuottaa järkevällä tavalla. Tämä ei tietenkään ole mahdollista rakennustarkastajien nykyisin voimavaroin, vaan tällaista työtä varten tarvittaisiin lisää työvoimaa. Kaikkein kustannustehokkain tapa vähentää rakennuksien lämmönhukkaa on varmaankin isompien lämpövuotojen etsiminen ja tukkiminen. Olisiko mahdollista kuvata kaikki Suomen rakennukset talvisaikaan, tietyn ajan kuluessa, infrapunakameralla lämpövuotojen etsimiseksi? Tällainen hanke voisi tuottaa suhteellisen ison säästön rakennusten lämmitysenergian tarpeeseen suhteellisen pienellä rahalla. Kyseessä voisi olla ikään kuin ilmainen, ylimääräinen palvelu joka ei suoraan velvoittaisi ihmisiä mi- RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 7

8 Arabianranta hinkään. Mutta silloin kun ihmiset tai taloyhtiöt näkisivät, että he voisivat hyvin pienellä työllä ja rahankäytöllä säästää huomattavan määrän lämmityskuluihin uppoavaa rahaa, hyvin monet heistä todennäköisesti tekisivät jotakin pahimpien lämpövuotojen tukkimiseksi. Myöskään erilaisia perinteisiä energiansäästökeinoja ei saisi unohtaa. Tuulen voiman rikkova suojapuusto vähentää lämmitysenergian kulutusta myös silloin, kun talo on hyvin eristetty. Pohjoisen puolella sijaitseva suojapuusto on tärkein. Etelän puolelle on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa vain jonkin verran lehtipuita, niin että auringonvalo pääsee läpi syksyllä, talvella ja keväällä mutta ei kesällä, jolloin talo lämpenee helposti jo liikaa. Tuulikaapit eli välieteiset ovat edelleen hyvää energiansäästötekniikkaa, samoin ikkunoiden jakaminen osiin vaakatasoisilla puitteilla niin että ikkunan pintaa pitkin nouseva lämmin ilmavirtaus katkeaa. Vahvat ikkunaverhot, pimennysverhot tai sälekaihtimet ovat sekä tehokkaita lämmitys- että jäähdytyslaitteita. Meillä alettiin jossakin vaiheessa sijoittaa sähkö- tai vesipatterit kylmien ulkoseinien vierelle, koska muuten seinän vieressä olisi kaikkein kylmintä. Mutta miksi kylmän ulkoseinän vieressä ei saisi olla kylmintä? Patterien sijoittaminen ulkoseinille maksimoi lämmön johtumisen suoraan ulos ikkunoiden ja ulkoseinän kautta. Perinteisesti lämmönlähteet pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman keskelle taloa, ja tämä olisi edelleenkin järkevin menettelytapa. Perinteisissä ekotaloissa ei myöskään lämmitetty kaikkia huoneita yhtä paljon. Kaikki tilat olivat käytössä kesäisin, mutta talvella vain osaa huoneista lämmitettiin. Tällöin kylmistä huoneista tuli ikään kuin ylimääräinen eristekerros lämmitettyjen huoneiden ympärille. Miten olisi mahdollista tuottaa ympäristöystävällistä lämmitysenergiaa? Yhtä tärkeää on miettiä, miten tarvittava lämmitysenergia tuotetaan. Suora sähkölämmitys on helppo ja halpa asentaa, mutta se tulee kalliiksi ja tuottaa tällä hetkellä kaikkein suurimmat hiilipäästöt. Jos sähkö tuotettaisiin ekologisesti kestävällä tavalla, varaava sähkölämmitys olisi jo astetta järkevämpi muoto, koska tällöin suurta vesivaraajaa tai tiilimuuria voitaisiin lämmittää tuulisähköllä silloin kun sitä on saatavilla riittävästi. Lämpöpumput ovat vielä merkittävästi varaavaa sähkölämmitystä parempi ratkaisu. Tuulisähkön tuotannossa on neljä tärkeää perussääntöä. Ensinnäkin paikat täytyy valita riittävän tarkasti ja huolellisesti. Kun tuulen nopeus 2-kertaistuu tuulisähkön tuotanto 8-kertaistuu. Toiseksi on tärkeää käyttää riittävän isoja tuulimyllyjä. Kun tuulimyllyn siipien pituus 2-kertaistuu, pelkkä tuulimyllyn siiven pyyhkäisyalan kasvu 4-kertaistaa sähkön tuotannon: tuulimyllyn sähkön tuotanto on suoraan verrannollinen siihen pinta-alaan, jonka tuulimyllyn siipi ympäri pyörähtäessään kattaa. Lisäksi vähän korkeammalla tuulee yleensä vähän kovemmin. Kolmanneksi tuulimyllyjä pitäisi pystyttää kerralla sata, kaksisataa tai kolmesataa, ei vain muutamia. Yksikkökustannukset halpenevat ratkaisevasti jos tuulivoimaa rakennetaan kerralla enemmän. Neljänneksi käytetty tekniikka pitäisi valita paikan vaatimuksien mukaan. Monet Suomessa tähän asti toteutetut tuulivoimahankkeet ovat rikkoneet kaikkia näitä sääntöjä. Suomessa ei ole koskaan toteutettu yhtään vakavasti otettavaa tuulisähkön tuotantohanketta. Ensimmäinen sellainen voi olla saksalaisen WPD-yhtiön tytäryhtiön Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin suunnittelema tuulipuisto. WPD haluaisi pystyttää kerralla 160 viiden megawatin tuulimyllyä, erittäin hyvälle ja tuuliselle paikalle. Ekosähkön tuotantoa kannattaisi kuitenkin ajatella myös hiukan laajemmasta, yleiseurooppalaisesta näkökulmasta. Euroopan unionilla on alustava päätös hiilipäästöjen leikkaamisesta prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan sähkön siirtotekniikka on käymässä läpi hiljaista mutta merkittävää vallankumousta. Vanhanaikaiset, korkeajännitettä ja vaihtovirtaa käyttävät, jättimäiset sähkölinjat alkavat pikku hiljaa jäädä pois käytöstä. Niiden tilalle on alettu kasvavassa määrin rakentaa korkeajännite-tasavirtalinjoja eli HVDC-linjoja (High Voltage Direct Current). HVDC-linjat näyttävät taskukokoisilta minilinjoilta, ne ovat matalia ja kapeita ja ne voidaan pakata pienehköön putkeen tai merikaapeliin. Ne kuitenkin kykenevät siirtämään hyvin huomattavia määriä sähköä, ja niiden avulla on mahdollista siirtää sähköä aiempaa pidempiä matkoja suhteellisen pienin hä- 8 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

9 vikein kilometrin matkalla menetetään vain noin 15 prosenttia sähkötehosta. Keski-Euroopassa asuu paljon ihmisiä, mutta siellä on hyvin huonot edellytykset tuottaa tuuli- tai aurinkosähköä. Koska Keski-Eurooppa on maailman parhaiden tuulivoiman tuotantoalueiden (Kuolan niemimaa) ja maailman parhaiden aurinkosähkön tuotantoalueiden (Sahara ja Arabian niemimaa) välissä, luonnollinen ratkaisu olisi siirtää Keski-Eurooppaan aurinkosähköä Saharasta Espanjan ja Italian kautta ja Kuolan niemimaalta tuulisähköä Suomen, Ruotsin ja Tanskan läpi. Aurinkosähkön hinnan lasketaan Yhdysvalloissa alittavan verkkosähkön keskihinnan vuonna 2011 tai Hinnan lasku johtuu suurelta osin niin sanotun keskittävän valosähkötekniikan kehittymisestä (concentrator tai concentrating photovoltaics eli cpv). Cpv-tekniikassa auringon säteilyä keskitetään yksinkertaisilla ja halvoilla heijastavilla peileillä tai muilla optisilla elementeillä postimerkin tai tulitikkulaatikon kokoisiin jäähdytettyihin valosähkökennoihin. Kuolan niemimaa on tuulisähkön näkökulmasta Euroopalle sama asia kuin Sahara aurinkosähkön näkökulmasta. Kuolan niemimaa on yksi maailman tuulisimmista paikoista ja se on Maapallon ainoa supertuulinen alue joka on lähellä suuria asutuskeskuksia eli Eurooppaa. Kuolan niemimaan teoreettiseksi tuulivoimapotentiaaliksi arvioitiin muutama vuosi sitten noin gigawattia eli megawattia, tai gigawattituntia vuodessa, tuolloin käytössä olleilla, nykyisiä paljon pienemmillä tuulimyllyillä. Kukaan ei tietenkään voi käyttää tällaisia sähkömääriä mihinkään, mutta Kuolassa kannattaisi ehkä tuottaa esimerkiksi megawattia sähköä Euroopan unionin jäsenmaita ja Venäjää varten. Tällaisista hankkeista riittäisi ekosähköä myös Suomen varaavaa sähkölämmitystä tai lämpöpumppuja varten. Tuulivoimaa on mahdollista lisätä verkkoon (ilman varavirtaongelmia!) sitä enemmän, mitä useammalta eri tahdissa olevalta alueelta sitä tulee. Norjanmeren, Barentsinmeren, Pohjanlahden ja Pohjanmeren tuulet nousevat ja laskevat aivan eri tahdissa. Aurinkokeräimet olisivat myös hyvä vaihtoehto, mutta meillä saatavilla olleet mallit ovat olleet sen verran kalliita että ne ovat maksaneet itsensä hitaasti takaisin. Jonkun pitäisi alkaa tuoda maahan kiinalaisia, tyhjiöeristettyihin putkiin perustuvia malleja. Kiinalaiset aurinkokeräimet ovat hyvin tehokkaita mutta halvimmat mallit maksavat vain 150 dollaria. Niiden avulla kotitaloudet pystyisivät tuottamaan huomattavan määrän lämmitysenergiastaan ja kuumasta vedestään auringolla. Myös puun pienpoltto on hyvä vaihtoehto, mutta meillä pitäisi kiinnittää paljon aiempaa vakavampaa huomiota tapaan, millä puu poltetaan. Todennäköisesti suurin osa kaikista Suomen markkinoilla olevista tulisijoista tuottaa kohtuuttoman suuria noki-, typpioksidi- ja häkäpäästöjä. EU:n tulisijoille säätämiä päästönormeja ei vieläkään ole otettu käyttöön Suomessa, eikä Suomi ole säätänyt omaa, asiaa koskevaa lainsäädäntöään. Päättäjämme ovat tässä asiassa toimineet jokseenkin selkärangattomalla tavalla, meillä saa edelleen polttaa puuta jopa kaupungeissa oikeastaan ihan millä tavalla vain, vaikka useimmissa muissa Euroopan maissa on jo pitkään ollut voimassa tiukkoja puun pienpolttoa koskevia päästönormeja. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puulla pienentää hiilidioksidipäästöjä, mutta tästä ilmastolle aiheutuva hyöty menetetään kokonaan tai osittain, jos puuta poltetaan hyvin epäpuhtaasti. Poltossa syntyvillä nokihiukkasilla on näet voimakas ilmastoa lämmittävä vaikutus. Lisäksi piipusta taivaalle pääsevät typpioksidit tuottavat auringonvalolle altistuessaan otsonia, joka on vahva kasvihuonekaasu. Hiukkaspäästöt ovat luonnollisesti haitallisia myös ihmisten terveydelle. Kaikkein puhtain tapa polttaa puuta pienessä mittakaavassa on käyttää pellettejä. Automatisoidut järjestelmät maksavat helposti euroa per kotitalous mutta pienemmät, täydentävinä lämmittiminä toimivat pellettikamiinat ovat hinnaltaan vain noin kymmenesosan tästä. Hyvissä koti- ja ulkomaisissa pellettikamiinoissa esimerkiksi nokipäästöt ovat hyvin lähellä nollaa, eli joitakin miljoonasosia. Suomessa on vallalla käsitys, jonka mukaan pellettejä ei voi valmistaa pyöreästä puusta. Mutta jos tietokoneen hakurobottiin syöttää sanat pellets from round wood, löytää nopeasti paljon tietoja Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa käynnissä olevista tai suunnitelluista hankkeista, jotka liittyvät nimenomaan pellettien tuottamiseen pyöreästä puusta. Tätä mahdollisuutta pitäisi harkita myös meillä. Meidän ei kannattaisi pelätä hysteerisesti selluteollisuutemme raaka-aineen saannin puolesta, sillä kasvava osa selluteollisuudesta tulee kuitenkin pikku hiljaa siirtymään tropiikkiin. Sitä paitsi jos osa metsistämme keskittyisi kasvattamaan kaikkein nopeakasvuisimpia meillä menestyviä lehtipuita kuten tiettyjä poppeleita, haapoja ja suurikokoisia pajuja energiapuuksi, metsiemme kuutioina laskettua tuotantoa olisi mahdollista lisätä merkittävästi. Haavat, pajut ja poppelit voivat tuottaa kuutioina laskettuna ainakin kaksi kertaa enemmän puuta kuin kuusi tai mänty, kun koko kiertoaika otetaan huomioon. Havupuillamme on näet hyvin pitkä ja hidaskasvuinen taimivaihe. Kakkosasuntojen ongelma Niin sanotut kakkosasunnot muodostavat suuren ja nopeasti kasvavan, energiankulutustamme ja päästöjämme merkittävästi lisäävän tekijän. Ongelma on kärjistynyt nopeasti, koska maalla sijaitsevat kakkosasunnot rakennetaan yhä useammin sellaisiksi, että niiden lämpötila täytyy pitää hyvin korkealla tasolla, noin 15 asteessa, myös silloin kun ketään ei ole paikalla. Rakennuksissa on paljon erilaisia haavoittuvia kohtia, toisaalta erilaisia vesiputkia jotka voivat jäätyessään aiheuttaa suurta vahinkoa ja toisaalta höyrynsulkuja, pintoja joihin kondensoituu kosteutta jos talon lämpötila laskee liikaa. Olisi tärkeää muuttaa rakennusmääräyksiä niin, että kakkosasuntoja ei rutiininomaisesti rakennettaisi näin haavoittuviksi. Määräysten ja suositusten pitäisi suosia sellaisia ratkaisuja, joiden puitteissa kakkosasunnot olisi mahdollista päästää jäähtymään lähelle nollaa tai mieluiten jopa pakkasen puolelle silloin, kun kukaan ei ole paikalla. Risto Isomäki Jyväskylän rakennustarkastuspäivillä Tiedetoimittaja, kirjailija Risto Isomäki. RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 9

10 Metsän tiloissa LAURI LOUEKARI Ja jos maisema vaikuttaa ajatuksiimme, niin yhtälailla ajatukset vaikuttavat maisemaan. Paikat näkee mielialojensa takaa kuin katselisi eriväristen lasien lävitse. Me itse kuulumme yhtälön muuttujiin, soinnun säveliin, ja luomme riitasointua tai harmoniaa lähestulkoon mielemme mukaan. Lopputuloksesta ei tarvitse kantaa huolta, jos vain kylliksi osaa antautua ympäröivän ja mukana seuraavan tienoon huomaan: silloin ajatukset ovat sopusoinnussa, ja tarina, jota kenties itselleen kertoo, sulassa sovussa ympäristön kanssa. Siten kävelijästä tulee jossakin mielessä kauneuden keskus: hän provosoi kauneutta samaan tapaan kuin lempeä ja vilpitön luonne provosoi lempeyttä ja vilpittömyyttä toisissa. 1 Näin kuvaa kokemustaan ympäristön havaitsemisesta Robert Louis Stevenson kirjassaan Kävelyretkistä. Stevenson kertoo havainneensa, että omaan elinympäristöönsä, olipa se millainen tahansa, ihminen kykenee luomaan suhteen, jossa on rakkautta ja arvostusta. 2 Paikat alkavat puhua toisella tasolla, kun niihin kutoutuu menneiden tapahtumien ja muistojen siteitä. Enää niitä ei katsota irrallisina esteettisinä kohteina, vaan oman elämän merkittävien tapahtumien ympäristönä, johon myös tulevaisuuden toiveet usein paikallistuvat. Stevensonin huomioissa on jokaiselle tuttua pohdintaa havainnon värittymisestä. Mielen maisema ja todellinen maisema eivät ole kaksi erottamatonta itsenäistä osaa, vaan päinvastoin usein monimutkaisella tavalla vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi muotoutunut persoonallinen kokemus. Metsän ja arkkitehtuurin suhdetta tarkasteltaessa voidaan lähtökohdaksi ottaa havainnon muodostuminen ja tulkinta näiden ympäristötyyppien määrittämällä mittakaavatasolla. Niin luonnollisen paikan kuin rakennetun paikan luonne määrittyy aistien luomista lähtökohdista ja rajoituksista. Voimme tarkastella yleisiä havaitsemisen edellytyksiä metsän luomassa tilallisessa ympäristössä ja verrata niitä rakennetun ympäristön havaitsemiseen. Metsän konkreettista tilarakennetta tarkasteltaessa voidaan viitata metsän havaitsemisen erityispiirteisiin jotka liittyvät muun muassa tilan epätäydelliseen rajautumiseen, näkymän KUVAT:LAURI LOUEKARI Jos maisema vaikuttaa ajatuksiimme, niin yhtälailla ajatukset vaikuttavat maisemaan. (Stevenson) 10 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

11 kerrostumiseen syvyyssuunnassa ja metsätilalle tyypilliseen näkymän rytmittymiseen ja valon luonteeseen. Yleisellä tasolla havaitsemisen ja visuaalisen orientaation lähtökohdan muodostaa ihmisen silmänkorkeus, joka aikuisella suomalaisella on n cm. Silmän korkeuden merkitys havainnollistuu metsän tilarakenteessa, joka ei ole yleensä ihmiselle suunniteltu, vaan näkymä vaihtelee metsän tyypistä ja vuodenajasta riippuen voimakkaasti; joskus näkymä sulkeutuu hetkellisesti ja avautuu jälleen sään muuttuessa, joskus pitkät metsän kehitykseen liittyvät prosessit sulkevat näkymän vuosikymmeniksi ja vasta metsän kasvu ja puuston karsiutuminen avaavat näkymän uudelleen avarammaksi. 3 Ihminen on evoluutionsa kuluessa kehittynyt monella tavalla tarkaksi luonnon havainnoijaksi; metsänkin kompleksisessa tilarakenteessa syvyyssuunnassa tarkka näkökykymme on ollut tärkeä apu sekä tilan että siinä tapahtuvan liikkeen hahmottamisessa. Etäisyysnäkö on yhteydessä myös ruumiin mittoihin ja motoriikkaan; ihminen on keholtaan ja aisteiltaan eteenpäin suuntautunut; näköaistin dominoivat aistimme ovat tehokkaat yhteen suuntaan, mikä tekee vastaavasti laajan tilallisen ympyrämäisen havaitsemisen vaikeaksi. Kun näemme esimerkiksi hirven hämmästyttävän tilaorientoituneisuuden metsän ympäristössä, havainnollistuu liikkuvien korvien ja herkän kuulon luoma toisenlainen havaintoavaruus tilarakenteessa, jossa näkymä sulkeutuu puiden ja pensaiden peittoon. 4 Kun näkymä tiheässä metsässä supistuu niin pieneksi, että emme näe mihin astumme, muuttuu liikkuminen vaikeaksi. Tämän tapaiset tilaelämykset ovat mahdollisia luonnonympäristössä; luonnon tilat tarjoavat havainnon kannalta erilaisia rajatiloja kuin rakennettu ympäristö, jolle ovat ominaisia erilaiset äärevät tilakokemukset, esimerkiksi monotoninen geometrinen toistuvuus tai tilan taiteelliset erityspiirteet. Aistimme ovat kuitenkin aivan ilmeisesti kehittyneet luonnon tilojen moninaiseen vaihteluun ja ympäristön hyvin hienosyiseen havaitsemiseen. 5 Tämä edellyttää yleisellä tasolla arkkitehtuurissa ja varsinkin ympäristön teollistuvassa muokkaustavassa monipuolisuuden ja vaihtelun tavoitteen toteutumista. Samalla se tekee mahdolliseksi luonnon tila- ja muotorakenteiden käytön tai niihin viittaamisen arkkitehtuurin keinoin. Metsän havainto ei kuitenkaan synny pelkästään näköaistin varassa. Kokemus tietyn ympäristön ominaisuuksista liittyy aistihavainnon ja ruumiin motoriikan yhteen kutoutumiseen; liikkuminen näyttää metsän tilasarjana, jonka erilaiset tilaluonteet havainnollistuvat myös ruumiillisesti. Vaaralle kiivetessä laelta aukeava näkymä yhdistyy kulkijan tarpeeseen hengähtää ja kerätä voimia rasittavan nousun jälkeen. Metsän tuoksut assosioituvat myös ympäristön tilojen muutoksiin esimerkiksi vaaralta laaksoon tai vesistön rantaan laskeuduttaessa ja paikan kosteusolosuhteiden muuttuessa. Tuulisuuden vaihtelu tuo kosketusaistin mukaan havaintoon silloinkin, kun emme varsinaisesti kosketa ympäristöä. Metsä kuitenkin myös houkuttelee ja usein vaatiikin konkreettista koskemista; kevättalvisella polulla työnnämme syrjään lumisia oksia, puroa ylittäessämme otamme tukea puista jne. Metsässä liikkuessamme aistimme ovat monipuolisella ja tyydytystä tuovalla tavalla käytössä. Ihmisen mittoihin ja silmän ominaisuuksiin liittyvien fyysisten lähtökohtien ohella havainnon muodostuminen edellyttää aistien ja ymmärryksen yhteistoimintaa jonka yhtenä piirteenä on aistien välittämän tie- Saatoin nähdä parista aukosta auringon, mutta enimmäkseen ympärilläni oli vain isoja puita ja niiden keskellä hämärää. (Twain) Syksyistä vaaranrinnettä Länsi-Lapista. RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

12 Metsänreuna ja koulun eteläfasadi. don jäsentäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tällainen jäsentäminen edellyttää muistia ja hierarkisointia, joka kertoo meille ympäristön piirteiden merkityksellisyydestä. Ympäristön tila- ja muotorakenteet muodostavat olennaisella tasolla selviytymisen edellytykset suojautumiseen, ravinnonhankintaan ja yhteisöllisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Modernin elämämme tiloja koskevat pitkälle samat ideaalipaikan tavoitteet, jotka voimme herkällä havainnoinnilla löytää myös luonnossa liikkuessamme. Arkkitehtuuri voidaan nähdä luonnonympäristön olosuhteissa muotoutuneiden ideaalipaikan elementtien soveltamisena yhä uusiin käyttötilanteisiin. Esimerkiksi Alvar Aallon arkkitehtuuria voidaan tulkita tällaisesta lähtökohdasta ja kysyä samalla kuinka suomalaisen modernin arkkitehtuurin hyvän paikan käsitys on muotoutunut ja millainen on sen suhde metsän muodostamiin ympäristöllisiin esikuviin. 6 Tällaisten seikkojen määrittelyyn tarvitaan toimivaa käsitteistöä, joka soveltuu sekä luonnon että arkkitehtuurin tilojen tarkasteluun. Voimme pyrkiä kuvaamaan ideaalipaikan ominaisuuksia luontokokemuksen pohjalta. Hyvällä luonnon paikalla, johon kulkija pysähtyy levähtämään nuotiolleen, on havaintoni mukaan usein seuraavia ominaisuuksia: paikalla on turvallisuutta luova taustatuki; metsän- tai kallionreuna, maaston harjanne, suuri kivi tai puuryhmä. Paikka sijaitsee erilaisten tilojen rajapinnassa; lämmön ja viileän, valon ja varjon tai suojaisan ja aukean rajapinnassa. Paikasta avautuu näkymä joka antaa tunteen läheisen tilan visuaalisesta hallinnasta. 7 Kirjallisuuden kuvaamat miellyttävät tilat esimerkiksi Mark Twainin kertomuksessa Huckleberry Finnin loikoillessa Jacksonin 12 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

13 saaressa voivat olla luonteeltaan kuvatun kaltaisia erityisesti suojan ja näkymän aukeamisen suhteen: Aurinko oli herätessäni niin korkealla, että päättelin kellon olevan jo yli kahdeksan. Loikoilin siinä ruohossa ja viileässä siimeksessä mietiskellen kaikenlaista ja olin tyytyväinen mukavaan olooni. Saatoin nähdä parista aukosta auringon, mutta enimmäkseen ympärilläni oli vain isoja puita ja niiden keskellä hämärää. Maassa oli pieniä valoläiskiä niillä paikoin, missä aurinko siivilöityi lehvikön läpi, ja nuo läiskät häilähtelivät hiukan ja osoittivat, että yläilmoissa kävi pieni puhuri. Pari oravaa istui eräällä oksalla ja lörpötteli minulle hyvin ystävällisesti. 8 Hyvällä paikalla on myös luonnon tilarakenteessa toiminnan luonteen mukainen koko, joka voi ilmetä metsässä huoneenomaisena tilana. Edellä kuvatun lisäksi ideaalipaikalla voi olla kontrastinen tai korostunut suhde lähiympäristöön niin että paikka koetaan myös ympäristössään parhaana, jonkinlaisena tilallisena kohokohtana, jolla on suhteellisia etuja ympäristöönsä nähden. Tämä voi toteutua paikan sijaitessa lähiympäristöään korkeammalla, jolloin ympäristöä päästään katsomaan yläviistosta mikä lisää tunnetta ympäristön hallinnasta. Kuvattu tilanne muodostuu itse asiassa paikan tilallisista suhteista, joita olen väitöskirjassani kutsunut topologisiksi relaatioiksi. Topologisten relaatioiden avulla voimme luonnehtia myös arkkitehtuurin tiloja ja luoda näin edellytyksiä samankaltaisuuteen pohjautuvalle tila-analyysille. Edellä kuvatut ihannepaikan ominaisuudet selittyvät suurelta osin ihmisen aistiavaruuden perusluonteesta; näköaistin keskeisestä merkityksestä ja havainnon eteenpäinsuuntautuneisuudesta, mutta myös ihmisen ja ympäristön mittakaavallisesta suhteesta (suojan tuntu) ja kehon motoriikasta (ympäristö liiketilana). Metsätilan kokemisen kannalta ideaalipaikan käsite on keskeinen. Vaikka ihannepaikasta on turha toivoa löytävänsä tarkkaa metristä tai tilarakenteellista kuvausta on se kuitenkin tarkastelun kohteena hedelmällinen yhdistäessään kokemuksen biologiset ja kulttuuriset elementit. Biologisiin lähtökohtiin kuuluvat aistien luoman maailmankuvalaitteiston ohella paikan mittakaavalliset tekijät; paikan dimensioiden tulee olla soveliaassa suhteessa ruumiin mittoihin ja liikeratoihin. Ihminen hahmottaa ympäristöään siinä liikkumalla. Tila voidaan nähdä suhteessa liikkeeseen ja liikenopeuteen; lähiympäristömme tilat ovat hitaan, plastisen kehon liikkeen tiloja, toisin kuin urheilukentät tai tiet joita ei enää hahmoteta kehollisten ulottuvuuksien kautta. Pohjoinen metsä on tässä suhteessa hämmästyttävän hyvä toiminnallinen tila; vastaus siihen onko tässä kysymys sattumasta vai evoluutiosta kuuluu biologisen tutkimuksen piiriin. 9 Voi vain todeta että kulttuurinen suhteemme metsään rakentuu pitkälti tälle tosiasialle; metsä on ihmiselle aika pitkälle soveliaan tuntuinen asunto. Ideaalipaikan kulttuuriset edellytykset ovat kuitenkin vaihtuvia ja myös meidän suomalaisessa elämäntavassamme suhteellisia ja näkökulmasta riippuvaisia. Jos tarkastelemme suomalaisen kirjallisen kulttuurin luomaa myyttistä perinnettä kertoo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä 10 meille kaksi keskeistä näkökulmaa metsästä. Ensiksi: metsä on suoja ja asunto; se on asunto eläimille, mutta myös yhteisöstään vieraantuneelle ja yksinäiselle. Suoja se on konkreettisessa mielessä antaessaan meille alkeellista fyysistä suojaa, mutta myös välineet kehittyneemmän suojan, asumuksen rakentamiseen. Metsä voi olla suoja myös kulttuurin ahdistavia, yhteisöllisiä vaikeuksia (nimismies, rovasti ja jalkapuu!) vastaan. Toiseksi: metsä on toimeentulon jopa rikkauden lähde, jonka raivaaminen asutuksi tilaksi luo elämän ja myös yhteiskuntaan sopeutumisen edellytykset. Tässä metsä edustaa alkukantaista ja sivilisaation ulkopuolella olevaa joka odottaa ihmisen käden kosketusta muuttuessaan tuottavaksi kulttuurin maisemaksi. Nykysuomalaisessa kulttuurisessa perinteessä korostuu metsän merkitys positiivisesti koettuna kulttuurin vastavoimana. Veljesten sävyttämä kuva metsästä on mukana myös nykykirjallisuuden ehkä rakastetuimman metsän kuvaajan, Veikko Huovisen tuotannossa, muun muassa Havukka-ahon ajattelijassa, Siintävissä vuorissa ja Hamsterissakin, jonka metsästäjän hahmo on kuin Taula-Matti ikään. Metsän merkitys myös arkkitehtuurin suomalaisuuden tulkkina esimerkiksi Reima Pietilän ja Alvar Aallon tuotannossa perustuu tähän elävään myyttiseen potentiaaliin. Myös Henry Thoreaun klassikoksi muodostuneessa teoksessa Elämää metsässä 11 metsä on asunto sanan laajassa merkityksessä mutta myös käytännöllisellä tasolla hänen korostaessaan sitä kuinka vähän hänen alkukantainen talonsa erotti häntä luonnosta. Thoreaun kertomus metsässä olosta on myös metsän aistimisen kuvaus; yksinäinen havainnoitsija elää ikään kuin metsän kanssa seurustellen. Thoreaun kuvaus on yksi tenhoavimpia kuvauksia metsästä nimenomaan ideaalipaikkana, jonka kertoja mieltää monin paikoin jonkinlaisena kokonaistaideteoksena. Tämä metsän ympäristön kuvaaminen täydellisenä on Thoreaun ympäristöestetiikan keskeinen sisältö. Ainakaan suomalaisittain nähtynä teoksella ei kuitenkaan ole samankaltaista myyttiä luovaa potentiaalia kuin Seitsemän veljeksen yhteisöllisemmin ankkuroituvalla metsän kuvauksella. Thoreaun kuvaus on toisaalta yksilöllisesti värittynyt tavalla, jolla on kaikupohjaa meidän kaupunkilaisessa tavassamme katsoa metsää. Metsän positiivinen vaikutus mieleen johtuu sen kyvystä muodostaa vastakohta urbaanille elämällemme monessakin mielessä. Metsä ja puut ovat havainnon kohteena neutraaleja siinä mielessä että niihin luonnon osana ei liitetä artefakteille tyypillistä inhimillistä tarkoitushakuista merkityssisältöä. Metsä ja puut voidaan olemukseltaan nähdä meille annettuina ja ne kertovat luonnon itseorganisoituvuudesta ja ihmisestä riippumattomasta arvokkuudesta. Puut voivat myös ympäristössä saada erityistä vertauskuvallista merkitystä silloin kun ne merkittävinä elävinä osina ympäristökokonaisuudessa muistuttavat muuten jo etäälle jääneestä luonnosta. Metsä voi urbaanissa ympäristössä edustaa myös pysyvyyttä tai muutoksen hitautta tai merkkiä aikaisemmasta jo tuhoutuneesta maisemasta. Taiteilijalle, myös arkkitehdille, metsä viitekehyksenä auttaa ehkä sivuuttamaan vakiintuneita ja tavalla tai toisella raskautettuja kulttuurisia vertauskuvia ja korvaamaan niitä autenttisemmilla tai tuoreemmilla ja joskus myös tietoisesti yleiskulttuurimme vastaisilla metaforilla. Taiteilijan yksilöllisenä valintana metsä kuvauksen tai metaforan kohteena voi olla ilmaus kriittisestä asenteesta teknistyvän elämäntapamme piirteitä kohtaan. Metsän myyttinen ja vertauskuvallinen merkitys pohjoisessa elämänpiirissä on ainutlaatuinen; metsä on samalla lämmin koti osattomalle vaeltajalle ja toisaalta pelottava erämaa, jossa yksinäinen kulkija voi joutua kohtaamaan vaaroja ja vastoinkäymisiä kulttuurin tur- RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

14 Artikkeli pohjautuu kirjoittajan väitöskirjan Metsän arkkitehtuuri toiseen osaan Mielen metsä. Tutkimuksen muut osat ovat: Metsän biologia ja tilarakenne ja Metsä ja arkkitehtuuri Helsingin Messukeskus Metsän reunan tilarakenne transformoituuu koulurakennuksen kattopinnoiksi. van ulkopuolella. Metsällä on myös jollakin hyvin luontevalla tasolla yhteys uskonnolliseen kokemukseen, joka on välittynyt meille taiteen ja kansanperinteen kautta. Kaikki nämä merkitykset ovat läsnä myös silloin, kun arkkitehti työssään luo metsän kaltaista tilaa. Voidaan viitata arkkitehtien tapaan nähdä esimerkiksi lukeminen liittyneenä metsään ja puihin. Lukeminen puun alla, yhtä aikaa suojassa ja kuitenkin valoisassa ja elävässä tilassa voi toimia lähtökohtana tilasuunnittelulle. Samoin rukous tai uskonnollinen meditaatio voidaan nähdä metsän lohduttavaan tilakokemukseen assosioituneena. Metsän arkkitehtuurin lähteet ovat toisaalta omissa kokemuksissamme mutta myös kulttuurimme metsän kuvissa. ILMOITUS Finnexpo Suomen messut 100 x 50 Rekisteröidy maksutta kävijäksi: 1Robert Louis Stevenson, Kävelyretkistä, Jack-in-thebox, Helsinki, 1997, s. 41. Suomentanut Alice Martin. 2Ibid. 3Rakennetussa ympäristössä suunnittelun olennainen lähtökohta on tilan muotoutuminen silmänkorkeudella sellaiseksi että orientoituminen on mahdollisimman helppoa. Orientaatiota voidaan kuitenkin ohjata myös muulla tavoin säätelemällä tilojen muotoa ja mittoja pyrittäessä haluttuun vaikutelmaan. 4Hajuaisti lienee kuitenkin ihmisen heikoin aisti, jos sitä verrataan eläinten hämmästyttäviin kykyihin tällä aistialueella. Hajuaistin luoma havaintoavaruus poikkeaa sekin ihmisen näkökeskeisestä havaitsemisesta; hajuun toisin kuin näköön ja kuuloon voi liittyä myös mahdollisuus havainnon ajalliseen jäsentämiseen. Hajujäljet kertovat sen mitä laajalla ympyrämäisellä alueella tapahtuu havaitsijan ollessa sen keskipisteessä, mutta myös sen milloin lähimenneisyydessä asia on tapahtunut. Haju ja kuulo toimivat myös pimeässä tai kasvillisuuden sulkemassa tilassa; toisaalta sekä kuulo- että hajuaisti ovat näköaistia riippuvaisempia tuuliolosuhteista. 5Voiko oikeastaan muuta ajatellakaan kun taustaksi otetaan ihmisen pitkä kehitys luonnonympäristössä verrattuna siihen evolutiivisesti hyvin lyhyeen aikaan jonka olemme viettäneet urbaaneissa ja yleensä rakennetuissa ympäristöissä. 6Olen käsitellyt kysymystä väitöskirjani Metsän arkkitehtuuri kolmannessa osassa. Lauri Louekari, Metsän arkkitehtuuri, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, A38. 7Tutulla toiminnan tasolla tällaiset paikan ominaisuudet voivat ilmetä tavassamme sijoittaa esimerkiksi työpöytä huonetilaan mainittujen tilarelaatioiden mukaisesti. Rajapintojen merkitys korostuu mm. Reima Pietilän analyysissä suomalaisen maiseman rakenteesta: rakentaminen tulisi hänen mukaansa rakennusryhmien mittakaavatasolla ohjata aukeiden (pellot, vesistöt jne.) ja metsien rajavyöhykkeille. 8Mark Twain, Huckleberry Finnin seikkailut, Wsoy, Porvoo, 1960 s. 45. Suomentanut Yrjö Kivimies. 9Ajatellen kädellisten yleistä ekologista ja siten myös mittakaavallista riippuvuutta metsän tilarakenteesta voisi olettaa että kysymys ei ole pelkästä sattumasta. Toisaalta pohjoisen metsän tilallinen käyttökelpoisuus ei koske kaikkia metsätyyppejä. 10 Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tampere, Henry Thoreau, Elämää metsässä, WSOY, Porvoo, Alkuperäisteos Walden; or Life in the Woods, 1854, suomentanut Mikko Kilpi. Tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Lauri Louekari. Arkkitehtitoimisto Anna ja Lauri Louekari. Yliassistentti. Oulun yliopisto. 14 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

15 Lapin matkailu- ja lomarakentaminen TARJA OUTILA L apin maakuntaohjelman mukaan matkailu on yksi Lapin kärkitoimialoista, jonka aluetaloudellinen ja aluerakenteellinen merkitys on maakunnalle suuri. Lapissa matkailuelinkeinon työvoimavaikutus on suuri; Lapin matkailustrategian mukaan vuonna 2004 majoitus- ja ravitsemusalan osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta ja työllisyydestä oli jo 7,9 %, mikä oli selkeästi suurin osuus maakunnittain tehtävässä tarkastelussa. Matkailu vaikuttaa välillisesti rakennustoimialaan, vähittäiskaupan kehittymiseen sekä liikenteeseen samoin kuin muun infrastruktuurin kehittämistarpeisiin. Lapin matkailustrategian mukainen ennuste matkailun kasvusta on huima; vuoteen 2010 mennessä Lapin matkailukeskusten suunniteltujen investointien arvo on yli miljardi euroa (perusinfrastruktuuriin ja toimintaympäristöön liittyvät sekä suoraan matkailuliiketoimintaan liittyvät investoinnit yhteensä). Vuoteen 2010 mennessä odotetaan matkailustrategian mukaisesti matkailun rekisteröityjen yöpymisten kasvavan kokonaisuudessa 5.3 %:lla vuoden 2006 tilanteesta, kuitenkin niin, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvaisivat 8 %:lla ja kotimaisten matkailijoiden 4 %:lla. Vuonna 2010 Lapin keskeisissä matkailukeskuksissa olisi siten arviolta 2,6 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä, eli 1,5 miljoonaa kotimaisen ja 1,1 miljoonaa ulkomaisen matkailijan yöpymistä. Matkailu kaavoituksessa Lapin matkailu keskittyy erityisesti Tunturi-Lapin ja Rovaniemen seudun alueelle, joskin viimeaikoina maankäytön ja rakentamisen osalla kasvu on ollut voimakkainta erityisesti tunturialueiden matkailukeskuksissa. Tunturikeskukset ovat historiallisen kehityskaarensa kautta vakiinnuttaneet sijaintinsa. Perinteisistä tunturimajoista ja pienimuotoisista matkailurakennelmista suuriksi matkailukaupungeiksi kasvaneet epätyypilliset taajamat tukeutuvat pääasiassa luonnonympäristön vetovoimaisuuteen. Ylläs, Olos, Pyhä- Luosto, Sallatuturi ja Saariselkä sijoittuvat kansallispuistojen, luonnonpuistojen tai erämaa-alueiden välittömään läheisyyteen, kun taas Levin ja Suomun alueilla joudutaan turvaamaan riittävät luonnonarvot sekä virkistysalueiden laajuus erityisesti matkailukeskuksiin liittyvän kaavoituksen yhteydessä. Maankäytön ohjauksen merkitys erilaisten intressiristiriitojen sovittamisessa onkin viimeaikoina tullut konkreettiseksi matkailukeskuksissa, ja erityisesti esille on nostettu metsätalouden ja matkailun ristiriitaiset maakäytön ohjaustarpeet. Ns. metsäkeskustelu on valitettavasti osin jo vääristänyt maankäytön suunnittelun kokonaiskuvaa sekä kärjistänyt keskustelua tarpeettomasti. Keskustelussa ovat jääneet taka-alalle alueidenkäytön suunnittelun MRL 5 :n mukaiset mo- Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta, Ylläs. KUVA:LAPIN LIITTO ninaiset tavoitteet ja kaavoituksen keskeinen tehtävä sovittaa yhteen erilaisia intressejä mahdollisimman tasa-arvoisesti kaavoituksen tavoitteet huomioiden. MRL 18 :n mukaisesti alueellinen ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Lapin ympäristökeskus on ohjaavana viranomaisena aktiivisesti mukana kuntakaavoissa (yleis-, asema- ja ranta-asemakaavat) sekä Lapin liiton laatimissa maakuntakaavoissa viranomaisena sekä ohjausryhmän jäsenenä. Lapin liitto päivittää seutukaavat maakuntakaavoiksi seutukunnittain. Maakuntakaavoissa on osoitettu mm. matkailun kehittämisvyöhykkeet sekä matkailukeskukset maakuntakaavoituksessa käytettävin kaavamerkein ja määräyksin. Kehittämisvyöhykkeet eivät ole yksiselitteisiä, vaan tarkentuvat maakuntakaavassa osoitetun pääkäytön mukaisesti yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Matkailukeskukset pyritään merkitsemään maakuntakaavoihin pääsääntöisesti yhdistelmämerkinnöillä eli keskustatoimintojen alueena (C), keskuskylinä (at) ja matkailupalvelujen aluevarauksina (RM). Jo maakuntakaavassa osoitettava C- merkintä kuvaa, ettei matkailukeskuksia voida enää käsitellä haja-asutusalueina tai kylämäisinä alueina, vaan RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

16 Saariselän keskustan asemakaavaehdotuksen (2008) havainnekuvia kaavaselostuksessa. KUVAT: FCG SUUNNITTELUKESKUS OY, ROVANIEMI Noitatunturin asemakaavaluonnos Pelkosenniemen kunnassa. KUVA:ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS-ROSBERG OY ne on osoitettava maakuntakaavoissakin taajaman ja keskustapalvelut mahdollistavin kaavamääräyksin. Edellä kuvattu matkailun kasvu tai odotettu kasvu näkyy ympäristökeskuksen alueidenkäytön työssä selvästi. Viimeisen viiden vuoden aikana on laadittu tai päivitetty matkailukeskusten yleiskaavoja Kolarissa (Ylläs), Muoniossa (Olos), Sodankylässä ja Pelkosenniemellä (Pyhä-Luosto), Sodankylässä ja Inarissa (Saariselkä) sekä Kittilässä (Levi). Ylläksen yleiskaavalla tavoitellaan vuonna 2040 yli vuodepaikkaa ja Levin ympäristön yleiskaavan mukaisesti vuonna 2020 tavoitellaan vuodepaikkaa. Pyhätunturin alueelle laaditussa yleiskaavassa tavoitellaan vuodepaikan kokonaismäärää, mikä on noin kymmenkertainen nykyiseen verrattuna. Tornion kaupunki on laatimassa koko kaupungin kattavaa yleiskaavaa ja Rovaniemen kaupunki laati maankäytön tavoitteita määrittävän alueidenkäytön strategian. Lomarakentaminen sijoittuu pääsääntöisesti vesistöjen varrelle ja on vaikuttanut siihen, että Lapissa on laadittu varsin laajoja rantaosayleiskaavoja, joita voidaan käyttää MRL 42 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena rannoilla. Näistä mer- Levin ajantasakaava. KUVA:SUUNNITTELUKESKUS OY kittävimpiä ovat Utsjoen kunnan laatimat Tenon- ja Utsjoen rantaosayleiskaavat ja Posion kunnan laatima Kitkajärven rantaosayleiskaava. Muoniossa on vastikään laadittu yleiskaava Oloksen, Särkijärven, Toras- Siepin sekä Jerisjärven ja Äkäsjärven alueelle (ns. Veturi-hanke). Parhaillaan laaditaan Sodankylän jokivarsien yleiskaavoja ja Inarin kunnan alueella Inarijärven osayleiskaavaa sekä Ivalon paliskunnan alueelle sijoittuvaa yleiskaavaa. Näillä kaavoilla pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti pienimuotoiset matkailupalveluiden alueet sekä pääasiallisesti yksittäisiin lomarakennuksiin tukeutuva lomarakentaminen rannoilla. Varsin suuret kasvun tavoitteet vaikuttavat myös siihen, että yleiskaavojen elinkaari lyhenee. Vastikään Inarin kunnanvaltuusto totesi vuonna 2004 hyväksytyn Saariselän yleiskaavan vanhentuneeksi, kun Saariselän keskustan asemakaavaehdotuksesta valitettiin (mm. ympäristökeskus valitti) mm. asemakaavassa osoitettujen korkeiden rakennusmassojen ja yleiskaavasta poikkeavan tehokkuuden perusteella. Valituksen alainen asemakaavaehdotus uudistettiin myös vuonna Yleiskaavan mukainen tunturikylämäinen miljöö ei siten enää vastannut alueella toimivien kehittämistavoitteita. Yleiskaavan uudistamiseksi kunta on vastikään käynnistänyt kansainvälisen arkkitehtuuriideakilpailun, jolla haetaan kansainvälisiä ideoita alueen kehittämiseksi ja erityisesti laadukkaan arkkitehtuurin keinoin. Rakennetun ympäristön kokonaislaadun parantaminen on todella tarpeellista matkailukeskuksen vetovoimaisuutta kehitettäessä. Matkailukeskukset ovat historiallisesti kehittyneet yksittäisten ja vaatimattomien rakennuskokonaisuuksien varaan. Rakennuslain mukaiset rantakaavat tai rakennuskaavat ovat olleet kaavoituksen perustana. Edellinen matkailubuumi luvulla aiheutti sen, että tuli tarve tarkastella maankäyttöä laajemmin ja matkailukeskusten yleiskaavoitus vilkastui. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos aiheutti sen, että nykyisen lainsäädännön mukaisesti ko. kaavat ovat asemakaavoja, vaikka eivät vastaakaan MRL:n mukaista asema- ja ranta-asemakaavaa. Matkailukeskuksissa joudutaan päivittämään vanhoja rakennuskaavoja asemakaavoiksi ja erityisen tärkeää onkin päivittää keskeisten alueiden ranta-asemakaavat asemakaavoiksi. Kaavamuodot ovat vielä osin liikaakin sekoittuneet, mutta asemakaavoitus on selkeästi ensisijainen yksi- 16 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

17 tyiskohtainen kaava suurimmissa keskuksissa. Esimerkiksi Levillä Sirkan kylällä on yli 60 asemakaavaa. Tunturikeskuksiin laadittavissa yleis- ja asemakaavoissa on selkeästi ja asianmukaisesti tarkasteltu laajempaa suunnitelmallista kokonaisuutta, kun taas Lapin pääkaupungissa ja keskeisessä matkailukohteessa Rovaniemellä on useimmiten turvauduttu hankekaavoihin. Näin esimerkiksi julkisuudessakin paljon keskustelua herättäneen Valiorannan yleis- ja asemakaavoituksen sekä Ounasvaaran täydentämisen osalta on tarkoitus toimia. Lapissa MRL 78 :n mukaista sitovaa tonttijakoa käytetään varsin vähän. Vain suurimmat kaupungit ovat asemakaavoittaessaan taajamia ratkaisseet sitovan tonttijaon asemakaavassa tai edellyttäneet erillisellä asemakaavamääräyksellä sitovaa tonttijakoa. Pääsääntöisesti tonttijako on ohjeellinen, vaikka asemakaavassa osoitettu rakentaminen olisikin voinut edellyttää sitovaa tonttijakoa. Ympäristökeskus on herättänyt tietoisesti esille tonttijakokysymyksen kaavaohjauksessaan ja lausunnoissaan. Matkailurakentamisen haasteet ovat moninaiset ja kaavoitukseen liittyy moninaisia vaatimuksia, joten lopputuloksen ohjaamisen kannalta olisi erinomaisen tärkeää, että sitovaa tonttijakoa käytettäisiin MRL 78 :n mukaisesti ohjaamaan rakennushankkeita. Ottaen huomioon rakennuslupaan liittyvän harkinnan ja rakennuspaikan määrittämisen perusteet, on ohjeellisen tonttijaon mukaisen asemakaavan ohjausvaikutus rakennetun ympäristön laadun ohjaamisessa riittämätön. Viimeaikaiset matkailukeskusten asemakaavat ovat tehokkaita, tiiviitä ja rakennusmassat ovat yhä korkeampia. Yleiskaavan tavoitemitoitus ylittyy helposti. Esimerkiksi Pelkosenniemen Noitatunturin asemakaavaluonnoksessa, joka käsitti kolmanneksen yleiskaava-alueesta, osoitettiin 1,3 miljoonaa k-m 2. Noitatunturin asemakaavaluonnos on ollut ehkä kaikista ohjattavista kaavoista häkellyttävin; asemakaavahan sallisi Suomen mittakaavassakin erittäin korkeiden rakennusten rakentamisen sekä aivan uuden kaupungin syntymisen Pelkosenniemen kuntaan. Myös Rovaniemellä ja Kemissä on vireillä hankkeita, joissa tavoitellaan poikkeuksellisen tehokasta rakentamista sekä korkeita rakennusmassoja. Ovatko lappilaisittain pilvenpiirtäjiksi luettavat rakennusmassat todella matkailun vetovoimatekijä Lapissa? Matkailu- ja lomarakentaminen rakennustarkastajan näkökulmasta Matkailukeskukset ovat erittäin haasteellisia luvitettavia. Matkailukeskukset ovat epätyypillisiä kaupunkeja, joissa on taajaman tunnuspiirteet, vaikka esimerkiksi ympäristöhallinnon ylläpitämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR-Hertta ei edes tunnista matkailukaupunkia. Matkailukaupunki on epätyypillinen monesta syystä: taajama koostuu pääsääntöisesti yksittäisistä lomarakennuksista, matkailua palvelevista rakennuksista sekä kaupallisista palveluista. Taajamaa määrittävää asuinrakentamista on varsin vähän, kuten myös yleisiä rakennuksia, kuten kouluja ja terveyspalveluja, vaikkakin Sirkan ja Äkäslompolon kylissä kehitys on ollut poikkeavaa; kyliin on tullut varsin hyvä peruspalvelutaso (koulu, päiväkoti, kaupalliset palvelut). Matkailutaajamaa ei voida arvioida asukasperusteisesti; pysyviä asukkaita on hyvin vähän, sen sijaan tiheään vaihtuvat matkailijat sekä kausityöläiset ovat leimaavia. Väliaikaisuus, hetkittäisyys ja hektisyys kuvaavat keskuksia parhaiten. Matkailukeskukset ovat nykyaikaisia vapaa-ajan teollisuusympäristöjä, joihin jokaisella matkailijalla on oma suhteensa ja joihin jokainen matkailija luo perusteltuja odotuksiaan. Matkailukeskuksia rakennetaan suomalaisten ja ulkomaisten rakennuttajien ja rakentajien voimin, joiden erilaiset kokemukset edellyttävät rakennusvalvonnalta selkeitä toimintaperiaatteita. Rakennustarkastajat joutuvat jatkuvasti ottamaan kantaa MRL:ssa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esille tuleviin käsitteisiin, joita ei ole riittävästi osattu ennakoida. Miten säädöksiä sovelletaan lomarakennukseen, joka sijoittuu matkailukeskuksen asemakaavassa RA-tontille, mutta joka lasketaan kuitenkin ko. keskuksen vuodepaikkamääriin ja jota vuokrataan ulkopuolisille? Mikä on chalet-tyyppinen rakennus; kerrostalo vai majoitustila? Miten tulisi suhtautua lomarakennusten käyttöön kakkosasuntona? Lapin ympäristökeskus on käynnistänyt rakennustarkastajille suunnatun tiimitoiminnan jo vuonna Tiimien tarkoituksena on edistää yhtenäisiä tulkintoja ja tarjota vertaistukea rakennustarkastajille. Matkailukeskuksen tiimi on yksi vilkkaimmista, eikä syyttä. Lähteet: Lapin matkailustrategia Lapin maakuntaohjelma Tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Tarja Outila. Alueidenkäyttöpäällikkö. Lapin ympäristökeskus. ILMOITUS Oy Paroc Ab 90 x 135 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

18 LAURA KOLBE Muuttajakansan maaseutu ja kaupunki vuoden mökkiläisen silmin Sysmä on Suomi pienoiskoossa. Peruselinkeinot ja -kulttuuri elävät talvisin vahvana. Kesäisin sysmäläisyys kietoutuu musiikin ja kirjan ympärille. Kirkoissa, kartanoissa, pappiloissa ja ladoissa, tarjoillaan mahtavia taide-elämyksiä. Torilla kohtaa kirjakansa. Sysmä on enemmän, sillä tapahtumissa on kiireetöntä yleisöä, pingottamaton tunnelma ja mainio yhdessä tekemisen henki. Sysmä vastaa kysymykseen: millaista kulttuuria, elämäntapaa ja sivilisaatiota olemme tuottaneet vuosisatojen aikana? Miten luonto kestää ja ihminen? Todellista kansallista osaamista nähdään suomalaisissa kirkonkylissä ja maaseudulla. Voidaan puhua Sysmäihmeestä. Siihen kuuluu monia arkisia asioita, jotka pitävät ihmisiä yhdessä. Ne tekevät käsitteen juuret positiivisella tavalla eläväksi. Ihme uusiutuu joka vuosi, hiljaisemmin talvisin, vauhdikkaammin kesäisin. Kulttuuri on ollut läsnä sysmäläisyydessä, jo keskiajalta lähtien. Musiikki, teatteri, luova toiminta ovat nousseet alueen alkuperäisestä osaamisesta, maanviljelystä. Siitä on ollut helppo ponnistaa ylöspäin, uusiin haasteisiin. Sysmän kulttuuriviestiä vievät eteenpäin tavalla tai toisella monenlaiset ihmiset, paikalliset ja kesäasukkaat, nuoret ja vanhat, osaajat eri aloilta. Sysmässä voi seurata suomalaisuuden muotoutumista halki vuosisatojen; juuri siksi paikkakunta on kiinnostava. Se sijaitsee Suomen sydämessä, perinteikkäiden vesiteiden äärellä. Tänään Sysmä on vain muutaman tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista. Maisemat, kulttuuri ja osaavat ihmiset ovat Sysmässä keskiössä. Sysmään on helppo tulla, palata, muuttaa. (Sysmä tapahtumaesite, Laura Kolbe, Sysmän kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja) Katson kesämökin ikkunasta Päijännettä ja mietin: mikä vetää tämän maiseman äärelle Sysmään joka viikonloppu? Kaipuu maalle on syvällä ainakin minussa, umpikaupunkilaisessa. Olen siinä elämänvaiheessa, että kaupungin iloista on tullut nautittua yltäkylläisesti. Yhtään baaria ei ole jäänyt väliin, tai kahvilaa kokematta. Juhlat on juhlittu klubeissa ja kerhoissa, roolileikkejä kisailtu ylioppilasjärjestöissä, taide- ja elokuvaelämyksiä haettu eripuolilla maailmaa. Olen kaupungista kylläinen ja kaipaan maalle, kuten tuhannet kaltaiseni suomalaiset. Silti tiedostan: vanhaa maaseutua ja maisemaa ei sellaisenaan ole enää jäljellä kuin muistoissa. Maaseutu on muuttunut samalla tavalla kuin suomalaiset kaupungitkin ovat muuttuneet. Meillä kokemus kahdesta elinpiiristä, maaseudusta ja kaupungista, ulottuu sukupolvien yli. Suomalainen elämä ja sitä tukeva luokkajärjestelmä kehittyivät maaseudulla, kartanonisäntien, talonpoikien, torppareiden ja maattomien keskuudessa. Suomalaiset ovat viimeisen sadan vuoden aikana olleet liikkeellä, luokkaretkellä: maaseudulta kaupunkiin, niukkuudesta vaurauteen, koulutuksen avulla sosiaalisesti parempaan asemaan ja ammattiin. Jokaisen suomalaisen juurilta löytyy maaseudun multaa, sillä vielä vuonna 1900 vain noin 7,5 % suomalaisista asui kaupungeissa, vaikka luku tänä päivänä on käänteinen. Maamme kaupungistui muihin Euroopan maihin verrattuna myöhään ja nopeasti. Maaseudun Suomen muuttuminen kaupunkien Suomeksi toimi luokkaretken kulissina. Kulttuurisesti asetelmaan tuli agraari ihanteellisuus, metsäsymboliikka ja Kalevalasta ammentava kansallinen romantiikka. Kaupungistuminen kiihtyi vasta itsenäisyyden aikana. Nuoren tasavallan poliittisen toiminnan painopiste oli kuitenkin maaseudun pitämisessä elinkelpoisena. Poliittinen ja lainsäädännöllinen aktiivisuus keskittyi maaseudun proletariaatin eli torpparikysymyksen ratkaisemiseen. Vuoden 1918 jälkeen oli tärkeää tavoitella kansallista eheyttä. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä muodostettiin suuri pientilallisten luokka. Maanomistus takasi kansallisen jatkuvuuden ja valtiollis-poliittisen vakauden. Kansallisen identiteetin rakennepuut kasvoivat yhä Sisä-Suomen järvimaisemasta ja talonpoikaisesta ihanteesta. Kaupunkien elämäntavalla, mentaliteetilla ja elinkeinoilla oli vain marginaalinen merkitys kansallisen omakuvan määrittelyssä. Suomi oli pienviljelijäyhteiskunta pitkään. Siirtoväen asuttaminen sodan jälkeen noudatti edellisen kauden päälinjaa: maaseutu pidettiin asuttuna luomalla uusia pientiloja. Poliittisena pyrkimyksenä oli koko maan pitäminen asuttuna; kaupunkien kehittämistarpeet alistettiin aluepolitiikalle. Tavoitteissa epäonnistuttiin, sillä suuri ja 1970-luvun rakennemuutos siirsi satojatuhansia suomalaisia pientilallisia etelän tai Ruotsin kaupunkeihin työnhakuun. Luotiin koulutusväylät, joiden avulla suomalaiset erityisesti suuret ikäluokat siirrettiin opintielle, kaupunkiin ja urbaanien elinkeinojen äärelle. Maanviljelijäväestö on ollut merkittävä sekä työväestön että toimihenkilöiden eri kerrostumien syn- 18 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

19 Näkymä Sysmän mökin laiturilta: katsojana hollantilainen kaupunkitutkijakollegani Tessa Dikker. KUVA: TESSA DIKKER nylle ja luokkaretken toteutumiselle. Maaseudun väestöä on rekrytoitunut tehtaisiin, yliopistoihin, palveluammatteihin, hallintoon ja mediaan. Vasta suurten ikäluokkien ajama kulttuuri- ja arvovallankumous, elintason nousu ja muuttoliike antoivat enemmän tilaa urbaaneille arvoille. Ne mahdollistivat irtioton perinteisistä instituutioista ja agraaripohjaisesta yhtenäiskulttuurista. Uudet aatteet korostivat luokatonta modernia individualistista elämäntapaa, kulttuurista liikkuvuutta, rationaalisuutta, moniarvoisuutta ja kansainvälisyyttä, tasa-arvoa, demokratiaa ja koulutuksen merkitystä. Monet maalaiskulttuurin vahvat piirteet näkyvät yhä ajattelussa, arvostuksissa ja esimerkiksi taiteessa. Ensimmäinen suomenkielinen romaani, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1870), on myös luokkaretkikuvaus. Isättömät ja äidittömät veljekset edustavat kertomusta siitä, kuinka halu edistykseen ja sivistykseen taltutti primitiivisen alkuyhteisön. Kiven tarina herroja vastaan kapinoivista kansanmiehistä on vakiintunut kansalliseksi perusmyytiksi. Kun Suomi kaupungistui, parhaiten menestyivät teokset, joissa kuvattiin suurta rakennemuutosta, omin käsin rakennettua kotia ja viljeltyä peltoa, kaupunkiin muuttoa, sota-ajan koettelemuksia sekä mahdollista paluuta maalle ja idylliin. Vasta varsin myöhään taide, elokuva ja kirjallisuus ovat löytäneet kaupungin ja urbaanin elämäntavan. Neljä vuosikymmentä jatkunut muuttoaalto maaseudulta kaupunkeihin ja Ruotsiin tyhjensi maaseudun kyliä, lopetti kouluja ja kyläkauppoja. Muutokset saatiin aikaan poliittisesti ja hallinnollisesti, sillä pienviljelyyn perustuva maatalous ei enää ollut kannattavaa. Yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistyminen loi maaseudun oloja tuntemattomille syviä ennakkoluuloja maaseutua kohtaan. Vasta viime vuosikymmenen aikana perusjännite maaseudun ja kaupungin välillä on murtunut. Kulttuurit kohtaavat kaupungeissa, elämäntapa on urbanisoitunut ja alakulttuurit ovat vahvoja. Monietnisyys on nopeasti johtanut myös identiteetin sirpaloitumiseen. Tekniikka, modernisaatio ja tietoteollisuus alkoivat leimata niin kaupunkilaisten kuin maaseudulla asuvien elämää. Samalla osaamisen erot ovat kaventuneet entisestään. Tunnistan järvimaisemassa haikeutta ja ristiriitoja. Vaikka valtaosa suomalaisista asuu tänään kaupungeissa, leimaa maaltapako yhä yhteiskuntakeskustelua. Rakennemuutos jätti jäljelle monia kipupisteitä. Pitkään puhuttiin kaupungeissa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kodittomista suomalaisista, luokattomista ja juurettomista. Kyseessä oli välisukupolvi, jonka siteet maaseudun punaiseen tupaan ja perunamaahan olivat katkenneet mutta uudet siteet kaupungin edustamaan maailmaan vielä hauraat. Poliittiset ääriliikkeet, kuten taistolaisuus ja vennamolaisuus, tarjosivat kollektiivisen turvaverkon aikana, jolloin arvojen ja elämäntavan rapautuminen koetteli monia. Jatkuva sosiaalinen luokkaretki, monet muutot ja muutokset, epävarmuus ja sopeutuminen ovat koetelleet suomalaisten henkistä tasapainoa, perhe- ja sukusuhteita, aatemaailmaa. Suomi ei vieläkään ole valmis, eivätkä suomalaiset ole lopullisesti asettuneet ja muuttuneet pysyvän osoitteen kansaksi. Samalla kun Suomi kaupungistui, se myös viheriöityi poliittisesti ja elämäntavallisesti. Tyypillinen suomalaisen kotiseutu on metsän ja kaupungin kohtaamispisteessä: lähiö. Samaa asiaa edustaa kansallinen erityspiirteemme, kahden kodin perinne. Tuskin missään muualla maailmassa on mahdollisuus, yhteiskunnan ylempiä ryhmiä lukuun ottamatta, vastaavan kaksoisidentiteetin rakentamiseen kuin Suomessa. Kesämökki ja mökkipaikkakunta ovat muodostuneet monille olennaiseksi osaksi omakuvaa, ja alitajuisen topeliaanisen isänmaanrakkauden perustaksi. Suomalaisia yhdistää edelleen emotionaalinen suhtautuminen omistamiseen, maahan ja maisemaan sekä maaseutuun samoin kuin saaristoon ja Lappiin. Vapaa-ajan asunto on kaupunkilaisen mielessä positiivinen tila: turvallisuuden, jatkuvuuden, pysyvyyden, levon, rauhoittumisen, yhdessäolon ja latautumisen paikka. Kun luokat ovat olleet liikkeessä, on monenlainen irtiotto ollut mahdollista. Vasta nyt ovat aikuistumassa ensimmäiset täysin kaupungistuneet sukupolvet. Sosiaaliset ja kulttuuriset kentät ovat siksi muutoksessa. Suomessa menestyneet populaarikulttuurin ilmiöt, hevimusiikki ja mie-taide, sijoittuvat globaalin, urbaanin ja agraarin välimaastoon. Näin kulttuuri elää ja muuttuu hakien tukea eri maailmoista. Vuoden mökkiläinen tunnustukseen huhtikuussa liittyi useita haastatteluja. Toimittajat halusivat tietää mitä mökiltä haen. Suorastaan iholle hiipi tunne siitä, että minulta odotettiin tiettyä vastausta: että hakeudun mökille luonnon rauhaan ja maiseman äärelle. Kieltäydyin vastaamasta niin. Puhuin sen sijaan kulttuurimaisemasta ja ihmisen käden jäljestä, vuosisataisesta maanviljelyn perinteestä ja sen vaikutuksesta maaseutulaiseen ja hänen elämänmuotoonsa. Siihen liittyy pysyvyyttä ja jatkuvuutta, tietynlaista kansallista perusturvallisuutta. Sitä haen maaseudulta ja sitä näen, kun katson ulos mökkini ikkunasta. Filosofian tohtori Laura Kolbe. Euroopan historian professori. Helsingin yliopisto. RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

20 Yhdyskuntarakenteen hajoaminen STAFFAN LODENIUS U hka: kaupunkirakenteen hajoaminen missio: eheyttäminen! Kuulostaako tutulta? Kaupunkisuunnittelijat ja kaavoittajat ovat aina puhuneet yhdyskuntarakenteen hajoamisen vaaroista ja yrittäneet omassa suunnittelussaan toimia sen eheyttämisen puolesta. Käsitteet ovat saattaneet olla erilaisia, akuutit ongelmat ja ehdotetut ratkaisut samaten. Aina tarkoittaa tässä sotienjälkeistä aikaa, viime puolivuosisataa mutta oikeastaan todella aina, itse yhdyskuntasuunnitteluajatukseen sisäänrakennettuna oletusarvona. Toki lähiöiden ja alakeskusten rakentamista tai muita hajakeskitykseen pyrkimyksiä voidaan nähdä kaupunkirakennetta hajottavina toimenpiteinä, mutta tavoitteena on silloinkin häämöttänyt hallittu, ehyt kokonaisuus. Kuitenkin, samaan aikaan toisaalla, on jatkuvasti tapahtunut haulikolla ampumisia, automarkettien perustamisia, vanhojen vakiintuneiden miljöiden hajoamisia ja esikaupunkialueiden hämmentäviä metamorfooseja. Olemmeko siis epäonnistuneet vai ovatko markkinavoimat ja oman edun tavoittelut niin ylivoimaisia, ettei tuulimyllyjä vastaan olisi kannattanut edes yrittää taistella? Vai olisiko sittenkin niin, että dynaamisella kentällä on saavutettu jonkinlainen modus vivendi, tapa tulla toimeen erisuuntaisten voimien kanssa? Haja-asutus käsitteenä ja ilmiönä Perinteisesti suomalaiset ovat rakentaneet ja asuneet varsin väljästi, mutta samalla ehyesti. Isojako hajotti 1700-luvulta alkaen kyliä, kaupunkeja taas 1900-luvun alun modernismi. Väljään rakennustapaan niin maalla kuin kaupungissa vaikuttivat erityisesti puurakentamisen tekniikka ja toisaalta tulipaloalttius sekä omavarainen lähitalous, johon Suomen ilmasto- ja luonnonoloissa liittyi varsin ekstensiivinen maankäyttö. Kaupunkien rakennustoimi oli pitkään valtiovallan tiukassa ohjauksessa. Vuoden 1931 asemakaavalain myötä kaavoitusmonopoli siirtyi kunnalliselle itsehallinnolle samalla kuin mitalin toisena puolena de facto hyväksyttiin maaseudulle eräänlainen perusrakennusoikeus. Rakennuslaki 1958 toi kaavahierarkian mm. maaseututaajamille tarkoitetun kevennetyn rakennuskaavan sekä taaja- ja haja-asutuksen määrittelyn. Taajarakentamiskiellolla luotiin väline hajautumisen estämiseksi. MRL 1999 ei näissä suhteissa tuonut oleellisia muutoksia; kuntamuodon merkitys kaava- ja ohjausjärjestelmässä oli asteittain jo poistunut eikä taaja-asutuskiellon korvaaminen suunnittelutarveharkinnalla merkinnyt dramaattista muutosta. Kestävän kehityksen tavoite sisältää tosin eheyttämiskäskyn, mutta toisaalta lisääntynyt osallistuminen ja vaikutusten arviointi on osaltaan ja tahtomatta lisäännyt hajoamispaineita. Ni- Perinteinen suomalainen asumismuoto ja rakentamistapa niin maalla kuin kaupungissa on ollut väljä, mutta samalla ehyt. Aikojen kuluessa monet voimat ovat vaikuttaneet ympäristöön hajottavasti. Kaupunkirakenteen tiivistäminen edellyttää usein ristiriitaisten vaatimusten luovaa haltuun ottoa. Wienin Monte Laan asuntoalue on rakennettu moottoritien päälle siten, ettei tien sijaintia arvaakaan. Korkeat lasiseinät toimivat paitsi arkkitehtonisena aiheena myös tehokkaana meluesteenä. EU:n ympäristöviraston yhdyskuntarakenteen hajautumista tarkastelevan raportin mukaan Helsinki edustaa hyvin väljää rakentamistapaa, mutta siinä esitettyjen tilastojen valossa kehitys on ollut kohtuullisen hallittu. Eurooppalaisen kaupunkieheyttämisen perusmalli on uusien tiivistymien rakentaminen sisäisille brownfields-alueille, perussilhuetti ja kaupunkivehreys säilyttäen. Esimerkkikuva otettu Wienin Wienerberg-alueelta. KUVAT:STAFFAN LODENIUS 20 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2013 Sodankylä, Kakslauttasen asemakaava ja asemakaavan muutos Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 SODANKYLÄ KAKSLAUTTASEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS ASEMAKAAVAKSI JA ASEMAKAAVAN MUUTOS KAKSLAUTTASEN

Lisätiedot

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos KITTILÄN KUNTA KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaara III asemakaava ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 22.10.2014 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 1 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1

Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) MUONIO 22.8.2014. 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 MUONIO Oloksen asemakaava ja asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 22.8.2014 Seitap Oy 2014 2014 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen

PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014. viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2014 viistokuva: MOVA kuvaaja Jari Kokkonen Pyhäjärven kaupunginvaltuusto hyväksynyt..2014 KAAVOITUSKATSAUS 2014 1.5.2014 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaisesti

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 19.5.2015 VETELIN KUNTA Harmaakiven asemakaavan muutos ja laajennus OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Maankäyttö-ja rakennuslain 63 :n mukaan tulee kaavoitustyöhön

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (6) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Teuvontien varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa.

- Hyvän suunnittelun avulla voidaan lisäksi vaalia maaseutuympäristön vetovoimatekijöitä: maisemaa, luontoa ja perinteistä rakentamistapaa. Lapin 25. kylätoimintapäivät 12. 13.10.2013 Levi, Hotelli Hullu Poro - Rakentamalla jo olemassa oleviin kyliin ja niiden yhteyteen helpotetaan palvelujen ja teknisten järjestelmien tehokasta ja edullista

Lisätiedot

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä

MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa. Raportti julkistetaan 13.2.2014. Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä MRL-arvioinnin raportti viimeistelyvaiheessa Raportti julkistetaan 13.2.2014 Eri luvuissa päätelmiä kyseisestä aihepiiristä Loppuun (luku 14) tiivistelmä, jossa keskeisimmät asiat Raporttiin tulossa n.

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 KOLARI 2. KUNNANOSA ÄKÄSLOMPOLON ASEMAKAAVAN MUUTOS Kortteli 5 rakennuspaikka 3 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 23.06.2014 Kolarin kunta -

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT

ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT KEHITYSYHTEISTYÖN PALVELUKESKUKSEN KEHITYSPOLIITTISET TIETOLEHTISET 9 ILMASTONMUUTOS JA KEHITYSMAAT Ilmastonmuutosta pidetään maailman pahimpana ympäristöongelmana. Vaikka siitä ovat päävastuussa runsaasti

Lisätiedot

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012

Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Utsjoen kunta Tekninen toimi KAAVOITUSKATSAUS 2012 Kuva (Tuomas Vasama). 2 Sisällysluettelo 1 KAAVOITUSKATSAUS... 3 2 JOHDANTO... 3 2.1 Maankäytön suunnittelu... 3 2.2 Kaavahierarkia... 3 2.3 Kaavoituksen

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012

LAPINLAHDEN KUNTA 1. Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 LAPINLAHDEN KUNTA 1 LAPINLAHTI Onkiveden ja Nerkoonjärven rantaosayleiskaavan muutos 9.5.2012 MERKINNÄT JA MÄÄRÄYKSET: Loma-asuntoalue Alue on tarkoitettu omarantaisten loma-asuntojen rakentamiseen. Rakennuspaikalle

Lisätiedot

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.

HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS. Kaavaselostus 14.4.2015. Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9. HEINÄVEDEN KUNTA HEINÄVEDEN JÄRVIALUEIDEN RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS Kaavaselostus 14.4.2015 Kaavan vireille tulo: Kunnanhallitus 15.9.2014 162 Kaavan hyväksyminen: Kunnanhallitus Kunnanvaltuusto 1. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala

Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Koko tila/määräala 31, YMP 10.5.2012 17:30 Suunnittelutarvepäätös kiinteistölle 535-404-8-124 Asia Hakija Asuinrakennuksen ja autosuoja/varaston rakentaminen. Nietula Matti ja Anita Poutakuja 3 B 2 37470 Vesilahti Rakennuspaikka

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA

KITTILÄN KUNTA LEVIN KORTTELIN 33 TONTTIEN 1 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 35 TONTIN 5 ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS. Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Vastaanottaja KITTILÄN KUNTA Asiakirjatyyppi KAAVASELOSTUS, KAAVAEHDOTUSVAIHE Päivämäärä 28.03.2014 / 04.08.2014 Hyväksymispäivämäärä ja -pykälä 25.8.2014 31 Kaavatunnus 261V250814A 31 KITTILÄN KUNTA LEVIN

Lisätiedot

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299)

Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä korttelit 83 ja 299) KITTILÄN KUNTA Puh 040 356 500, Fax 016-642259 20.10.2014 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos, osa 2 (Levin asemakaava-alueen kortteli 27 tontti 1, kortteli 31 tontti 7, sekä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2015 2.6.2015 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö

Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Uusiutuvan (lähi)energian säädösympäristö Erja Werdi, hallitussihteeri Ympäristöministeriö/RYMO/Elinympäristö Alueelliset energiaratkaisut -klinikan tulosseminaari, Design Factory 29.3.2012 Uusiutuvan

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA?

MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? MIKÄ ON MAAKUNTAKAAVA? 2 maakuntakaavoitus on suunnittelua, jolla päätetään maakunnan tai useamman kunnan suuret maankäytön linjaukset. Kaava on kartta tulevaisuuteen Kaavoituksella ohjataan jokaisen arkeen

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; ETELÄRINNE II OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 24.9.2014 Yleistä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lisätiedot

Matkailijat karsastavat kaivoksia

Matkailijat karsastavat kaivoksia Matkailijat karsastavat kaivoksia Työtä ja hyvinvointia koko Suomeen Matkailu- ja ravintola-ala on merkittävä toimiala, jolla on potentiaalia työllistää, tuoda verotuloja valtiolle ja luoda pysyvää hyvinvointia

Lisätiedot

Napapiirin luontokansio

Napapiirin luontokansio Puolipilvistä, sanoi etana ja näytti vain toista sarvea Tutki säätilaa metsässä ja suolla ja vertaa tuloksia. Säätilaa voit tutkia mihin vuodenaikaan tahansa. 1. Mittaa a) ilman lämpötila C b) tuulen nopeus

Lisätiedot

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä

Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Energiatietäjä-kilpailukysymyksiä Lämmitys: Terveellinen ja energiataloudellinen lämpötila on: a) 19 C b) 21 C c) 25 C Suositeltava sisälämpötila koulurakennuksessa on 20-21 C. Tuulettaminen pitämällä

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1

Seitap Oy 2014 Enontekiö, Hommakankaan asemakaavan muutos. Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Enontekiö HOMMAKANKAAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 1 Seitap Oy 2014 1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Kaavan laatija: Seitap Oy, Ainonkatu 1, 96200 Rovaniemi Vastaava kaavoittaja Tapani Honkanen, maanmittausteknikko,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle

KAAVASELOSTUS. Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle KAAVASELOSTUS Asemakaava Vierumäen Laviassuon ja Vuolenkoskentien väliselle alueelle LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU Tekniikan laitos Ympäristöteknologian koulutusohjelma Miljöösuunnittelun suuntautumisvaihtoehto

Lisätiedot

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA

IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA IHMISKUNTA MUUTTAA ILMASTOA Kimmo Ruosteenoja Ilmatieteen laitos, Ilmastotutkimusryhmä KASVIHUONEILMIÖ ILMASTONMUUTOSTEN TUTKIMINEN MALLIEN AVUL- LA TULEVAISUUDEN ILMASTO ILMASTONMUUTOSTEN VAIKUTUKSIA

Lisätiedot

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN

KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN KAAVOITTAJAN VASTINEET RANTAYLEISKAAVAN MUUTOSLUONNOKSESTA SAARISJÄRVELLÄ ANNETTUIHIN LAUSUNTOIHIN Kaakkois-Suomen Ely-keskus Haettu kaavamuutos on ristiriidassa rantojen säästämistä koskevan tavoitteen

Lisätiedot

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.

Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12. Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari NELLIMÖN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELI 23 RAKENNUSPAIKKA 1 JA VR-ALUETTA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 32. LPA, VL ja VP-alueiden asemakaavan muutos, Karhulammen hotelli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta ja suunnittelualueen

Lisätiedot

Kaavoi avo tu t s u ja maankä maank yt ä ön suunnittelu

Kaavoi avo tu t s u ja maankä maank yt ä ön suunnittelu Kaavoitus ja maankäytön Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Maankäyttö ja rakennuslaki Kaavoitus ja maankäytön suunnittelu Maankäyttö ja rakennuslaki Yleiskaava Kaavoitus

Lisätiedot

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä

Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 2 Ekoteemat Murcu-- näy-elyssä 1 Auringon vaihtelevaa korkeu-a taivaalla on harki-u tarkas;. Kesällä aurinko paistaa korkealta ja pitkät räystäät varjostavat sisä;loja. Talvella aurinko paistaa matalalta

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255

KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 KAUNISPÄÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS; VANHASELKÄ, KORTTELIT 153, 154 JA 255 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Inarin kunta Tekninen osasto Pekka Junttila kaavoitusinsinööri 18.2.2015 Yleistä osallistumis-

Lisätiedot

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011

Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 Pyhäjärven kaupunki KAAVOITUSKATSAUS 2011 PYHÄJÄRVEN KAUPUNKI KAAVOITUSKATSAUS 2011 1.2.2011 Kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (6) KONNEVEDEN KUNTA ETELÄ-KONNEVEDEN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Maankäyttö-

Lisätiedot

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.

KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01. 0 KOLARI 2. KUNNANOSAN Äkäslompolon asemakaavan laajennus ja muutos koskien Nilivaaran aluetta OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) (16.01.2012) KOLARIN KUNTA SEITAP OY 2012 1 Äkäslompolon asemakaavan

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PITKÄSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA NRO 0414 KOTKAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Vireille tulo 29.05.2015 TEHTÄVÄ Ranta-asemakaava OSOITE Pitkäsaari, Kaarniemi (417), Kotka

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

KAAVOITUSKATSAUS 2015

KAAVOITUSKATSAUS 2015 Rautalammin kunta KAAVOITUSKATSAUS 2015 Kaavoitusjaosto 30.7.2015, 16 1 YLEISTÄ Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa

Lisätiedot

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto

Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Uusiutuva energia ja hajautettu energiantuotanto Seminaari 6.5.2014 Veli-Pekka Reskola Maa- ja metsätalousministeriö 1 Esityksen sisältö Uudet ja uusvanhat energiamuodot: lyhyt katsaus aurinkolämpö ja

Lisätiedot

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS M O N N A N U M M I R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS 8.10.2002 Lähtökohdat Monnanummen alue sijaitsee kaupunki- ja maalaismaiseman rajavyöhykkeellä. Se rajautuu pohjoisessa

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä?

Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Puutuoteteollisuus jäänne vanhoilta ajoilta vai biotalouden ydintä? Neljä numeroa Puutuoteteollisuudesta Tuotannon bruttoarvo 7 Mrd Työllisyys 30 000 Viennin arvo 2,5 Mrd Puun käyttö 26 Mm 3 Kolme yhtälöä

Lisätiedot

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LENKKITIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, OSAKORTTELI 1203 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 2.12.2014 päivitetty: 4.5.2015 on lakisääteinen

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio

21.5.2015. Maija-Riitta Kontio 21.5.2015 Maija-Riitta Kontio Porvoon Kilpilahti Maija-Riitta kontio 1.6.2015 Konsultointivyöhyke Neste Oyj 2 km Borealis Polymers Oy 2 km StyroChem Finland Oy 1,5 km Innogas Oy AB Kulloo 1,5 km Oy Aga

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen, mutta ihminen voimistaa sitä toimillaan. Tärkeimmät ihmisen tuottamat kasvihuonekaasut ovat hiilidioksidi (CO

Lisätiedot

Suuria säästöjä elpo-elementeillä

Suuria säästöjä elpo-elementeillä Suuria säästöjä elpo-elementeillä Säästöä rakentamisajassa Säästöä asuinneliöissä Säästöä materiaalikuluissa Säästää myös ympäristöä Elpotek Oy talotekniikan innovaatioita Elpotek Oy on talotekniikkaelementtien

Lisätiedot

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap

Tuulivoima kaavoituksessa. Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap Tuulivoima kaavoituksessa Tuulivoima.laisuus Lai.la, 28.11.2013 Aleksis Klap MITÄ SELVITETÄÄN Valtakunnalliset alueidenkäyhö- tavoiheet MaankäyHö- ja rakennuslaki EU:n säädökset Strategiat ja ohjelmat

Lisätiedot

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi:

METSÄVISA 2001. 12 p. 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. b c. g h. 5-8 cm. Nimi. Koulu. Kunta. metsätyyppi: metsätyyppi: METSÄVISA 2001 1. Nimeä lajit. Määritä metsätyypit. 1 Nimi Koulu Kunta a b c d metsätyyppi: e f g h 5-8 cm i metsätyyppi: j 2. Tunnista suurpetojen jäljet. a b c d Esimerkki 3. Rastita oikeat vastaukset,

Lisätiedot

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA

AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA AATILAN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE OSAA KIINTEISTÖSTÄ AATILA 635-421-12-32/2 JA KIINTEISTÖÄ RANTALÄHDE 635-421-12-35 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 09.09.2014 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI-

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299)

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2009 Ilmakuva Leviltä

Lisätiedot

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO

PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO HIRVENSALMEN KUNTA PUULAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS, TILAT 2:43 HARJAKALLIO, 2:73 HÄÄHKIÄINEN, 2:42 KOKKOKALLIO Kaavaselostus 20.2.2012 Kaavan vireilletulo: Tekninen lautakunta 7.10.2011 39 Kaavan hyväksyminen:

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous

Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitusjärjestelmä, karttamerkinnät ja metsätalous Kaavoitus ja metsätalous -infotilaisuus Turku 13.3.2014 Markus Nissinen Metsänomistajien liitto Länsi-Suomi Sisältö Kaavoitusjärjestelmä Maankäyttö-

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin?

Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Mitä jos ilmastonmuutosta ei torjuta tiukoin toimin? Ilmastonmuutos on jo pahentanut vesipulaa ja nälkää sekä lisännyt trooppisia tauteja. Maailman terveysjärjestön mukaan 150 000 ihmistä vuodessa kuolee

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024

EURAJOEN KUNTA. Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 26024 EURAJOEN KUNTA Kirkonseudun asemakaavan muutos, korttelin 40 tontti 2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 26024 Turku, 21.12.2012, tark. 28.3.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701 TURKU Puhelin 010

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO

KITTILÄN KUNTA TEKNINEN OSASTO 1 KITTILÄN KUNTA, 1. kunnanosa, Kittilä Kirkonkylän teollisuusalueen asemakaava Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 28.4.2015 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2013 2 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit

Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Ilmastonmuutos ja ilmastomallit Jouni Räisänen, Helsingin yliopiston Fysikaalisten tieteiden laitos FORS-iltapäiväseminaari 2.6.2005 Esityksen sisältö Peruskäsitteitä: luonnollinen kasvihuoneilmiö kasvihuoneilmiön

Lisätiedot

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos

Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos S U U N N IT T EL U JA T E K N IIK K A RAUTALAMMIN KUNTA Kotasaari, Niiniveden rantaosayleiskaavan muutos Kaavaselostus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P20667 Kaavaselostus Lilian Savolainen Sisällysluettelo

Lisätiedot

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS

VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS 1 LIITE 1 JYVÄSKYLÄN MAALAISKUNTA 180-03-01-038 VAAJAKOSKI-JYSKÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJEN- NUS ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA MUO- DOSTUU KORTTELIT 127 (OSA), 166-171 SEKÄ VIRKISTYS-, ERITYIS-

Lisätiedot

Tuulivoiman maisemavaikutukset

Tuulivoiman maisemavaikutukset Kuvasovite raportista Etelä-Pohjanmaan tuulivoimaselvitys, FCG, E-P:n liitto, YM. http://www.epliitto.fi/upload/files/etelapohjanmaan_tuulivoimaselvitys.pdf Tuulivoiman maisemavaikutukset Tietoa ja havainnollistusta

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI

METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI LUHANGAN KUNTA METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAN OSITTAINEN MUUTOS POLTTIMON LUONNONSUOJELUALUEEN PERUSTAMISPÄÄTÖKSEN MUKAISEKSI KAAVAN MUUTOS KOSKEE METSÄLÄN RANTA-ASEMAKAAVAA VASTAAMAAN YKSITYISEN MAAN SUOJELUTAVOITTEITA.

Lisätiedot

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa

Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Suomen metsät ja metsäsektori vähähiilisessä tulevaisuudessa Tuloksia hankkeesta Low Carbon Finland 25 -platform Maarit Kallio ja Olli Salminen Metsäntutkimuslaitos Metsät ja metsäsektori vaikuttavat Suomen

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto

Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa. Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Puutarhan terapeuttinen merkitys ekotoimivassa kodissa Ekotoimiva koti 19.1.2010 MMT Erja Rappe Marttaliitto Koti ja ekotoimivuus Asukas ja ympäristö voivat hyvin vuorovaikutuksessa toistensa kanssa Kaupunkirakentaminen

Lisätiedot

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.

LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS. Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10. LAVIAN KUNTA LAVIAN KARHIJÄRVEN RANTA-ASEMAKAAVA JA RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS Kylän Haunia tila: Peltomäki 413-403-7-171 LUONNOSVAIHE 20.10.2014 Ilmari Mattila Kaavoitus- ja Arkkitehtipalvelu Mattila Oy

Lisätiedot

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus

IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus IIJOKIVARREN RANTAYLEISKAAVA Rakentamisen mitoitus MRL 72 mukaan rannoille ei saa rakentaa ilman asemakaavaa tai rakentamisen ohjaamiseen tarkoitettua yleiskaavaa. Silloin kun kaavaa ei ole, rakentamiseen

Lisätiedot