2/2008 RY. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Loma-asuminen

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "2/2008 RY. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ. Loma-asuminen"

Transkriptio

1 2/2008 RY. RAKENNETTU YMPÄRISTÖ RY Loma-asuminen

2 Pidäthän tietosi ajan tasalla myös vuonna 2008? Rakennustiedon monipuoliset lehdet pitävät sinut ja yrityksesi ajan tasalla rakennus- ja kiinteistönpitoalan asioista. Rakennustaito jokaisen rakentajan rautaisessa lehdessä työmaaesittelyjä, menetelmiä ja materiaalikatsauksia ja yrityskuulumisia. RY. Rakennettu Ympäristö kun haluat tietää, miten kaavoitus, rakennusvalvonta ja ympäristönsuojelutyö kehittyvät. Locus kiinteistö- ja rakennusalan johtamisosaamista syventävä ja täydentävä lehti yksityiselle ja julkiselle sektorille. Kehittyvä Kiinteistö lehti isännöitsijöille ja taloyhtiöiden päättäjille, jotta kinteistö omaisuutem me olisi mahdollisimman hyvässä hoidossa. TILAAN SEURAAVAT LEHDET Hinnat Jatkuva kestotilaus Vuositilaus Rakennustaito (10 nroa) RY. Rakennettu Ympäristö (4 nroa) Locus (8 nroa) Kehittyvä Kiinteistö (8 nroa) Postimaksu on maksettu Tilaaja Yritys Lähiosoite Laskutusosoite, jos eri kuin tilaajan Puhelin Postiosoite Sähköposti Lehdet Tunnus VASTAUSLÄHETYS Pvm Allekirjoitus Tietojani ei saa käyttää markkinointitarkoituksiin. Postita kuponki tai faksaa numeroon tai laita tilaus sähköpostilla osoitteeseen

3 RY.RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 KAAVOITUS RAKENNUSVALVONTA YMPÄRISTÖ Matkailu on jatkanut kasvuaan. Viime vuosina on lomailu ja siihen liittyvä taloudellinen aktiviteetti näkynyt myös rakentamisessa. Pääkaupunkiseudun ja monen muunkin kasvupaikkakunnan on vallannut hotellibuumi. Tämä ei ole kuitenkaan mitään verrattuna Lapin matkailuun. Pohjoisen laskettelukeskuksilla on mennyt paremmin kuin hyvin. Myös Lapin kesäaikaista turismia on lähdetty tietoisesti edistämään. Paitsi heikkenevät suhdannenäkymät niin myös ilmastonmuutos voivat aiheuttaa yllätyksiä. Lumeton ajanjakso pitenee. Lentomatkustaminen koetaan ekologisesti haitalliseksi, samoin autoilu. Matkailun tulevaisuus on globaalin tason kysymys. Suomi on pieni tekijä. Suomen valtteja ovat rauhallisuus, suhteellisen koskematon luonto ja eksoottinen sijainti. Potentiaalia houkutella Suomeen lisää ulkomaisia turisteja riittää. Suomalaiset itse arvostavat edelleen mökkeilyä. Vaikka uusien kesämökkien rakentamisvauhti on hiukan hiipunut, on oma kesämökki tai kakkosasunto edelleen monen haaveena. Loma-asuntojen muuttaminen ympärivuotiseen käyttöön ei ole ollut niin yleistä kuin taannoiset ennustukset antoivat ymmärtää. Suurten ikäluokkien eläköityessä saattaa käydä niin päin, että suositumpaa on hakeutua kylmäksi ja pimeäksi vuodenajaksi muualle, ja viettää Suomessa kesäkuukaudet. Rakennustarkastajia lomarakentaminen työllistää monissa kunnissa runsaasti. Monet eritoten rantarakentamisen lakitulkinnat ovat pikku hiljaa vakiintuneet. Uusina kysymyksinä ovat tulleet jätevesiasiat, energiatehokkuus ja paloturvallisuus. Parhaimmillaan matkailuelinkeino ja siihen liittyvä rakennustoiminta ovat valtava sekä taloudellinen että henkinen mahdollisuus eheyttää yhdyskuntien elinvoimaa ja vahvistaa niin asukkaita kuin matkailijoita. Huonoimmillaan matkailurakentaminen koetaan kakkosluokan kysymyksenä, jossa ei arkkitehtuurista kuin juuri muustakaan ole väliä. Investoijilta samoin kuin päättäjiltä kysytään harkintaa, jottei pohjoisen luonnon herkkiä elementtejä uhrata mammonan hyväksi. Monet ennustavat, että on kaksi matkailun alalajia jotka kasvavat erityisen nopeasti: ekomatkailu ja arkkitehtuurimatkailu. Molemmille on Suomessa kasvualustaa LAURI JÄÄSKELÄINEN Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö Kaavoitus Rakennusvalvonta Ympäristö RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 3

4 RY.RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 3 Pääkirjoitus 6 Rakentaminen ja ilmastonmuutos Risto Isomäki 10 Metsän tiloissa Lauri Louekari Lapin matkailu- ja lomarakentaminen Tarja Outila Muuttajakansan maaseutu ja kaupunki vuoden mökkiläisen silmin Laura Kolbe Yhdyskuntarakenteen hajoaminen Staffan Lodenius Rakentaminen ja ilmastonmuutos Rakentaminen ja ilmastonmuutos yhdistelmä jota ei enää voi sivuuttaa. Sivut Loma-asuntoja jo olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin Asta Matikainen Valmistalot perinnetalojako Ulla Vahtera Kiljava arkkitehtien onnela Tuula Paalimäki Kuntien rakennusvalvonnan uudistuminen Markku Axelsson Ranta- ja maaseutualueiden rakentaminen suunnitelmalliseksi Anne Jarva Asumisen paloturvallisuus Matti Orrainen Metsän tiloissa Pohjoisen kansakunnille metsä on edelleen myyttien tihentymä. Sivut Teräsrakenteiden palosuojaus Olli Kaitila Ikääntyneiden omatoimista selviytymistä tukevat asumisratkaisut Ira Verma Tuotesertifiointi rakentamisen laadun tukena Matti T. Virtanen Loma-asuntoja jo olemassa olevan kunnallistekniikan piiriin Reposaaren loma-asuntomessut edustavat urbaania loma-asumista. Sivut 24 25

5 2/2008 NUMERON TEEMA: LOMA-ASUMINEN Kokemuksia jätevesijärjestelmien suunnittelusta ja rakentamisesta Mirja Hurskainen Suojeltujen rakennusten laajentaminen neljä tanskalaista tapausta Marianne Lehtimäki Esteettinen tila Olle Baertlingin ja David Helldénin yhteistyö Riitta Salastie Sveitsi arkkitehtuurin ihmemaa? Lauri Jääskeläinen 64 Lumivuori Markku Rainer Peltonen Lomanpitoa Hilja Matti Valmistalot perinnetalojako Eturivin arkkitehtimme ovat suunnitelleet klassikoiksi kasvaneita valmistaloja lomakäyttöön. Sivut KHO:n päätöksiä Tapausselostuksia Julkaisuja Rakennustarkastuspäivät 2008 Ranta- ja maaseutualueiden rakentaminen suunnitelmalliseksi Loma-asumisen ja vakituisen asumisen raja on toisinaan häilyvä. Sivut Resumé 77 English Summary 78 Ristikko Kannen kuva: Runoileva pankkivirkailija Aimo Niemi (Antti Litja) joutui nimisekaannuksen johdosta Innsbruckin koneen sijasta Rhodoksen seuramatkalle. Risto Jarvan ohjaama Loma (1976) oli vuoden katsotuin elokuva. Esteettinen tila Olle Baertlingin ja David Helldénin yhteistyö Olle Baertlingin taide oli usein osa arkkitehtuuria. Sivut 56 59

6 KUVA: TAMMI / EVA PERSSON Rakentaminen ja ilmastonmuutos RISTO ISOMÄKI Rakentaminen on ilmastonmuutoksen torjumisen näkökulmasta ehkä kaikkein tärkein yksittäinen asia mikä on olemassa. Ihmiskunnan hiilipäästöjen kehitykseen vaikuttaa ratkaisevasti se, minkälaisista raaka-aineista talomme tulevaisuudessa rakennetaan, miten hyvin ne eristetään, miten ne lämmitetään ja millä tavalla niitä jäähdytetään. Rakennusmateriaalit ovat sekä suomalaisessa että kansainvälisesä ympäristökeskustelussa olleet eräänlainen suuri, unohdettu hiilipäästö. Niin sanotun portlandinsementin valmistus aiheuttaa nykyään 7 10 prosenttia kaikista ihmisen tuottamista hiilidioksidipäästöistä. Portlandinsementin tuotanto aiheuttaa hiilipäästöjä kahdella eri tavalla. Ensinnäkin valmistusprosessi edellyttää saven, kalkkikiven ja eräiden muiden aineiden seoksen kuumentamista Celsius-asteeseen. Tämä kuluttaa paljon kivihiiltä. Sementtiteollisuuden kivihiilen poltto aiheuttaa noin 300 kilon suuruisen hiilidioksidipäästön kutakin valmistettua sementtitonnia kohti. Lisäksi kalkkikiven palaessa tapahtuvat kemialliset reaktiot vapauttavat ilmakehään 500 kiloa hiilidioksidia per sementtitonni. Vakavinta on se, että sementin kulutuksen ennustetaan kaksinkertaistuvan kymmenessä vuodessa, ja kasvavan merkittävästi vielä tämän jälkeenkin. Samaan aikaan Euroopan unioni on jo tehnyt alustavan päätöksen siitä, että hiilidioksidipäästöjä pitäisi vähentää prosenttia vuoteen 2050 mennessä. Näitä tavoitteita ei ole mitenkään mahdollista yhdistää tulevaisuudenkuvaan, jossa portlandinsementin valmistus maailmassa kasvaa kaksi tai kolme kertaa nykyistä suuremmaksi. Tällöinhän pelkkä sementin valmistus tuottaisi suurin piirtein sen hiilidioksidimäärän, jonka ihmiskunta voi ehkä vuosittain kestävällä tavalla ilmakehään laskea. Portlandinsementti pitäisi siis mahdollisimman nopeasti korvata pienempiä hiilipäästöjä tuottavilla sementeillä. Ilmaston näkökulmasta parhaan vaihtoehdon muodostaisivat eräät magnesiumsementit, joista rakennetut talot voisivat eräiden arvioiden mukaan olla jopa hiilinieluja. Ne imisivät ajan mittaan ilmakehästä paljon enemmän hiiltä kuin mitä itse sementin valmistus tuottaisi! Monet magnesiumia sisältävät mineraalit muodostavat näet ilmalle altistuessaan hiilidioksidin suoloja eli karbonaatteja, ja ne niin sanotusti karbonatisoituvat nopeammin kuin portlandinsementti. Portlandinsementin karbonatisoituminen on vahingollista silloin, kun rakennus on vielä pystyssä, sillä se johtaa tukiraudoituksen ruostumiseen ja betonielementtien halkeiluun. Magnesiumsementtiä olisi eräiden arvioiden mukaan mahdollista käyttää niin, että sen karbonatisoituminen ei aiheuttaisi ongelmia rakenteille, sillä se on erittäin kovaa. Hietalahti Myös portlandinsementin ja siitä valmistetun betonin sisältämä kalkki muuttuu tietysti ajan mittaan takaisin kalkkikiveksi, mutta prosessi on niin hidas ja portlandinsementin valmistus tuottaa niin paljon hiilidioksidia, että menee tuhansia vuosia ennen kuin edes puolet alkuperäisestä hiilipäästöstä on imeytynyt takaisin betoniin. Magnesiumsementit ovat kuitenkin portlandinsementtiä kalliimpia. Tästä syystä realistisin vaihtoehto voisi olla korvata portlandinsementti niin sanotuilla geopolymeerisementeillä. Geopolymeerisementit valmistetaan pääsääntöisesti hiilivoimaloiden tuhkasta ja terästehtaiden masuunikuonasta. Näistä raaka-aineista irrotetaan ensin silikaatteja (piin ja hapen yhdisteitä) ja aluminaatteja (alumiinin ja hapen yhdisteitä). Sitten silikaatit ja aluminaatit käsitellään voimakkailla emäksillä, niin että tuloksena on pitkiä, kertautuneita molekyylejä eli polymeerejä. Geopolymeerisementin pitäisi laskelmien mukaan olla halvempaa, kovempaa ja kestävämpää kuin portlandinsementin. Se kiinnittyy portlandinsementtiä lujemmin suoraan betonin sisälle sijoitettavaan tukiraudoitukseen, ja sen pitäisi kestää happamuutta, bakteerien hyökkäyksiä ja tulta tavallista portlandinsementtiä paremmin. Lisäksi sen valmistus tuottaa korkeintaan 20 mutta todennäköisesti vain 10 prosenttia portlandinsementin valmistuksen aiheuttamista hiilipäästöistä. Roomalaiset valmistivat aikoinaan hyvin korkealaatuista, geopolymeerisementtiä ominaisuuksiltaan muistuttavaa sementtiä pozzolana-nimisestä luonnonkivestä. Monet pozzolanasementistä yli vuotta sitten tehdyt rakennukset ovat edelleen hyvässä kunnossa. Neuvostoliitossa, erityisesti nykyisen Ukrainan alueella, käytettiin jonkin verran geopolymeerisementtiä. Siitä tehty betoni näyttäisi kestäneen paremmin kuin tavallisesta betonista Neuvostoliitossa tehdyt rakennelmat. KUVAT:LAURI JÄÄSKELÄINEN 6 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

7 Suomenlinna Geopolymeerisementtejä on kuitenkin viime aikoina käytetty vain joihinkin hyvin erityisiin käyttötarkoituksiin kuten laivojen lämpöeristeisiin, autojen katalysaattoreihin ja Formula 1 -autojen moottoreiden osiin. Espanjassa niistä on koeluontoisesti valmistettu rautateiden alle sijoitettavia betonipalkkeja, joiden täytyy kestää hyvin kovia ja jatkuvasti vaihtelevia rasitusvoimia. Tähän mennessä saadut kokemukset ovat olleet lupaavia. Myös Suomeen olisi tärkeää kehittää geopolymeerisementin valmistusta, Raahe olisi ehkä luontevin paikka aloittaa, Rautaruukin terästehtaan takia. Puurakentamisen lisääminen olisi myös hyvä tapa vähentää rakennusteollisuuden aiheuttamia hiilipäästöjä. Jos isompi osa taloista rakennettaisiin puusta ja betonitalot geopolymeerisementistä, koko rakennusala muuttuisi merkittävästä hiilipäästöjen lähteestä suureksi hiilinieluksi. Yksi keskikokoinen puutalo varastoi jo noin 50 tonnia hiiltä suhteellisen kestävällä tavalla pois ilmakehästä. Kaupungeissa on kuitenkin usein kovia paineita ahtaa paljon ihmisiä neliökilometrille, mikä tarkoittaa korkeita betonisia rakennuksia. Pelkistä puisista pientaloista tai kolmikerroksisista pienkerrostaloista koostuva suurkaupunki olisi luonnollisesti myös pinta-alaltaan laajempi ja väljemmin rakennettu, mikä kasvattaisi helposti liikkumisen aiheuttamia päästöjä. Olisi ehkä kiinnostavaa tutkia myös, olisiko purettavat betonirakenteet mahdollista karbonatisoida takaisin kalkkikiveksi jollakin suhteellisen halvalla ja yksinkertaisella tavalla, niin että sementin valmistuksessa prosessipäästönä vapautunut hiilidioksidi poistuisi ilmakehästä. Betoni on kuitenkin hyvin kovaa, joten jonkun pitäisi tehdä tarkempia laskelmia siitä, olisiko tämä kannattava tapa poistaa hiiltä ilmakehästä. Asialla voisi olla erityisen suurta merkitystä esimerkiksi Intian kaltaisissa kolmannen maailman maissa, joissa on rakennettu hyvin paljon kerrostaloja huolimattomalla tavalla ja erittäin huonolaatuisista sementeistä. Rakennuksien eristäminen ja muu energiansäästö Toinen keskeinen ilmastonmuutokseen liittyvä seikka on, miten tiiviiksi talot rakennetaan ja miten hyvin ne eristetään. Suomalaiset rakennukset ovat perinteisesti olleet tiiviimpiä kuin esimerkiksi englantilaiset tai keskieurooppalaiset talot, koska meillä on ollut paljon kylmempi ilmasto. Mutta sittemmin viralliset rakennuksiemme minimieristystä koskevat normit ovat jääneet pahasti jälkeen Euroopan tässä asiassa edistyksellisempien maiden kuten esimerkiksi Saksan ja Ruotsin vastaavasta lainsäädännöstä. Tämän seurauksena kaupungeissamme on paljon kohtuuttoman huonosti eristettyjä betonitaloja, jotka kuluttavat hirmuisen määrän suurelta osin kivihiilellä tuotettua lämmitysenergiaa, eikä maaseudun talojenkaan eristys ole aina ihan sitä mitä se voisi olla. Rakennuskanta kuitenkin uusiutuu hyvin hitaasti. Vaikka vauhti on Suomessa jonkin verran nopeampi, suurin haaste on silti miettiä, mitä voitaisiin tehdä jo olemassa olevien rakennuksien lämmönhukan pienentämiseksi, ja miten rakennuksien kaipaama lämmitysenergia voitaisiin tuottaa järkevällä tavalla. Tämä ei tietenkään ole mahdollista rakennustarkastajien nykyisin voimavaroin, vaan tällaista työtä varten tarvittaisiin lisää työvoimaa. Kaikkein kustannustehokkain tapa vähentää rakennuksien lämmönhukkaa on varmaankin isompien lämpövuotojen etsiminen ja tukkiminen. Olisiko mahdollista kuvata kaikki Suomen rakennukset talvisaikaan, tietyn ajan kuluessa, infrapunakameralla lämpövuotojen etsimiseksi? Tällainen hanke voisi tuottaa suhteellisen ison säästön rakennusten lämmitysenergian tarpeeseen suhteellisen pienellä rahalla. Kyseessä voisi olla ikään kuin ilmainen, ylimääräinen palvelu joka ei suoraan velvoittaisi ihmisiä mi- RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 7

8 Arabianranta hinkään. Mutta silloin kun ihmiset tai taloyhtiöt näkisivät, että he voisivat hyvin pienellä työllä ja rahankäytöllä säästää huomattavan määrän lämmityskuluihin uppoavaa rahaa, hyvin monet heistä todennäköisesti tekisivät jotakin pahimpien lämpövuotojen tukkimiseksi. Myöskään erilaisia perinteisiä energiansäästökeinoja ei saisi unohtaa. Tuulen voiman rikkova suojapuusto vähentää lämmitysenergian kulutusta myös silloin, kun talo on hyvin eristetty. Pohjoisen puolella sijaitseva suojapuusto on tärkein. Etelän puolelle on tarkoituksenmukaisinta sijoittaa vain jonkin verran lehtipuita, niin että auringonvalo pääsee läpi syksyllä, talvella ja keväällä mutta ei kesällä, jolloin talo lämpenee helposti jo liikaa. Tuulikaapit eli välieteiset ovat edelleen hyvää energiansäästötekniikkaa, samoin ikkunoiden jakaminen osiin vaakatasoisilla puitteilla niin että ikkunan pintaa pitkin nouseva lämmin ilmavirtaus katkeaa. Vahvat ikkunaverhot, pimennysverhot tai sälekaihtimet ovat sekä tehokkaita lämmitys- että jäähdytyslaitteita. Meillä alettiin jossakin vaiheessa sijoittaa sähkö- tai vesipatterit kylmien ulkoseinien vierelle, koska muuten seinän vieressä olisi kaikkein kylmintä. Mutta miksi kylmän ulkoseinän vieressä ei saisi olla kylmintä? Patterien sijoittaminen ulkoseinille maksimoi lämmön johtumisen suoraan ulos ikkunoiden ja ulkoseinän kautta. Perinteisesti lämmönlähteet pyrittiin sijoittamaan mahdollisimman keskelle taloa, ja tämä olisi edelleenkin järkevin menettelytapa. Perinteisissä ekotaloissa ei myöskään lämmitetty kaikkia huoneita yhtä paljon. Kaikki tilat olivat käytössä kesäisin, mutta talvella vain osaa huoneista lämmitettiin. Tällöin kylmistä huoneista tuli ikään kuin ylimääräinen eristekerros lämmitettyjen huoneiden ympärille. Miten olisi mahdollista tuottaa ympäristöystävällistä lämmitysenergiaa? Yhtä tärkeää on miettiä, miten tarvittava lämmitysenergia tuotetaan. Suora sähkölämmitys on helppo ja halpa asentaa, mutta se tulee kalliiksi ja tuottaa tällä hetkellä kaikkein suurimmat hiilipäästöt. Jos sähkö tuotettaisiin ekologisesti kestävällä tavalla, varaava sähkölämmitys olisi jo astetta järkevämpi muoto, koska tällöin suurta vesivaraajaa tai tiilimuuria voitaisiin lämmittää tuulisähköllä silloin kun sitä on saatavilla riittävästi. Lämpöpumput ovat vielä merkittävästi varaavaa sähkölämmitystä parempi ratkaisu. Tuulisähkön tuotannossa on neljä tärkeää perussääntöä. Ensinnäkin paikat täytyy valita riittävän tarkasti ja huolellisesti. Kun tuulen nopeus 2-kertaistuu tuulisähkön tuotanto 8-kertaistuu. Toiseksi on tärkeää käyttää riittävän isoja tuulimyllyjä. Kun tuulimyllyn siipien pituus 2-kertaistuu, pelkkä tuulimyllyn siiven pyyhkäisyalan kasvu 4-kertaistaa sähkön tuotannon: tuulimyllyn sähkön tuotanto on suoraan verrannollinen siihen pinta-alaan, jonka tuulimyllyn siipi ympäri pyörähtäessään kattaa. Lisäksi vähän korkeammalla tuulee yleensä vähän kovemmin. Kolmanneksi tuulimyllyjä pitäisi pystyttää kerralla sata, kaksisataa tai kolmesataa, ei vain muutamia. Yksikkökustannukset halpenevat ratkaisevasti jos tuulivoimaa rakennetaan kerralla enemmän. Neljänneksi käytetty tekniikka pitäisi valita paikan vaatimuksien mukaan. Monet Suomessa tähän asti toteutetut tuulivoimahankkeet ovat rikkoneet kaikkia näitä sääntöjä. Suomessa ei ole koskaan toteutettu yhtään vakavasti otettavaa tuulisähkön tuotantohanketta. Ensimmäinen sellainen voi olla saksalaisen WPD-yhtiön tytäryhtiön Närpiöön ja Kristiinankaupunkiin suunnittelema tuulipuisto. WPD haluaisi pystyttää kerralla 160 viiden megawatin tuulimyllyä, erittäin hyvälle ja tuuliselle paikalle. Ekosähkön tuotantoa kannattaisi kuitenkin ajatella myös hiukan laajemmasta, yleiseurooppalaisesta näkökulmasta. Euroopan unionilla on alustava päätös hiilipäästöjen leikkaamisesta prosentilla vuoteen 2050 mennessä. Samaan aikaan sähkön siirtotekniikka on käymässä läpi hiljaista mutta merkittävää vallankumousta. Vanhanaikaiset, korkeajännitettä ja vaihtovirtaa käyttävät, jättimäiset sähkölinjat alkavat pikku hiljaa jäädä pois käytöstä. Niiden tilalle on alettu kasvavassa määrin rakentaa korkeajännite-tasavirtalinjoja eli HVDC-linjoja (High Voltage Direct Current). HVDC-linjat näyttävät taskukokoisilta minilinjoilta, ne ovat matalia ja kapeita ja ne voidaan pakata pienehköön putkeen tai merikaapeliin. Ne kuitenkin kykenevät siirtämään hyvin huomattavia määriä sähköä, ja niiden avulla on mahdollista siirtää sähköä aiempaa pidempiä matkoja suhteellisen pienin hä- 8 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

9 vikein kilometrin matkalla menetetään vain noin 15 prosenttia sähkötehosta. Keski-Euroopassa asuu paljon ihmisiä, mutta siellä on hyvin huonot edellytykset tuottaa tuuli- tai aurinkosähköä. Koska Keski-Eurooppa on maailman parhaiden tuulivoiman tuotantoalueiden (Kuolan niemimaa) ja maailman parhaiden aurinkosähkön tuotantoalueiden (Sahara ja Arabian niemimaa) välissä, luonnollinen ratkaisu olisi siirtää Keski-Eurooppaan aurinkosähköä Saharasta Espanjan ja Italian kautta ja Kuolan niemimaalta tuulisähköä Suomen, Ruotsin ja Tanskan läpi. Aurinkosähkön hinnan lasketaan Yhdysvalloissa alittavan verkkosähkön keskihinnan vuonna 2011 tai Hinnan lasku johtuu suurelta osin niin sanotun keskittävän valosähkötekniikan kehittymisestä (concentrator tai concentrating photovoltaics eli cpv). Cpv-tekniikassa auringon säteilyä keskitetään yksinkertaisilla ja halvoilla heijastavilla peileillä tai muilla optisilla elementeillä postimerkin tai tulitikkulaatikon kokoisiin jäähdytettyihin valosähkökennoihin. Kuolan niemimaa on tuulisähkön näkökulmasta Euroopalle sama asia kuin Sahara aurinkosähkön näkökulmasta. Kuolan niemimaa on yksi maailman tuulisimmista paikoista ja se on Maapallon ainoa supertuulinen alue joka on lähellä suuria asutuskeskuksia eli Eurooppaa. Kuolan niemimaan teoreettiseksi tuulivoimapotentiaaliksi arvioitiin muutama vuosi sitten noin gigawattia eli megawattia, tai gigawattituntia vuodessa, tuolloin käytössä olleilla, nykyisiä paljon pienemmillä tuulimyllyillä. Kukaan ei tietenkään voi käyttää tällaisia sähkömääriä mihinkään, mutta Kuolassa kannattaisi ehkä tuottaa esimerkiksi megawattia sähköä Euroopan unionin jäsenmaita ja Venäjää varten. Tällaisista hankkeista riittäisi ekosähköä myös Suomen varaavaa sähkölämmitystä tai lämpöpumppuja varten. Tuulivoimaa on mahdollista lisätä verkkoon (ilman varavirtaongelmia!) sitä enemmän, mitä useammalta eri tahdissa olevalta alueelta sitä tulee. Norjanmeren, Barentsinmeren, Pohjanlahden ja Pohjanmeren tuulet nousevat ja laskevat aivan eri tahdissa. Aurinkokeräimet olisivat myös hyvä vaihtoehto, mutta meillä saatavilla olleet mallit ovat olleet sen verran kalliita että ne ovat maksaneet itsensä hitaasti takaisin. Jonkun pitäisi alkaa tuoda maahan kiinalaisia, tyhjiöeristettyihin putkiin perustuvia malleja. Kiinalaiset aurinkokeräimet ovat hyvin tehokkaita mutta halvimmat mallit maksavat vain 150 dollaria. Niiden avulla kotitaloudet pystyisivät tuottamaan huomattavan määrän lämmitysenergiastaan ja kuumasta vedestään auringolla. Myös puun pienpoltto on hyvä vaihtoehto, mutta meillä pitäisi kiinnittää paljon aiempaa vakavampaa huomiota tapaan, millä puu poltetaan. Todennäköisesti suurin osa kaikista Suomen markkinoilla olevista tulisijoista tuottaa kohtuuttoman suuria noki-, typpioksidi- ja häkäpäästöjä. EU:n tulisijoille säätämiä päästönormeja ei vieläkään ole otettu käyttöön Suomessa, eikä Suomi ole säätänyt omaa, asiaa koskevaa lainsäädäntöään. Päättäjämme ovat tässä asiassa toimineet jokseenkin selkärangattomalla tavalla, meillä saa edelleen polttaa puuta jopa kaupungeissa oikeastaan ihan millä tavalla vain, vaikka useimmissa muissa Euroopan maissa on jo pitkään ollut voimassa tiukkoja puun pienpolttoa koskevia päästönormeja. Fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puulla pienentää hiilidioksidipäästöjä, mutta tästä ilmastolle aiheutuva hyöty menetetään kokonaan tai osittain, jos puuta poltetaan hyvin epäpuhtaasti. Poltossa syntyvillä nokihiukkasilla on näet voimakas ilmastoa lämmittävä vaikutus. Lisäksi piipusta taivaalle pääsevät typpioksidit tuottavat auringonvalolle altistuessaan otsonia, joka on vahva kasvihuonekaasu. Hiukkaspäästöt ovat luonnollisesti haitallisia myös ihmisten terveydelle. Kaikkein puhtain tapa polttaa puuta pienessä mittakaavassa on käyttää pellettejä. Automatisoidut järjestelmät maksavat helposti euroa per kotitalous mutta pienemmät, täydentävinä lämmittiminä toimivat pellettikamiinat ovat hinnaltaan vain noin kymmenesosan tästä. Hyvissä koti- ja ulkomaisissa pellettikamiinoissa esimerkiksi nokipäästöt ovat hyvin lähellä nollaa, eli joitakin miljoonasosia. Suomessa on vallalla käsitys, jonka mukaan pellettejä ei voi valmistaa pyöreästä puusta. Mutta jos tietokoneen hakurobottiin syöttää sanat pellets from round wood, löytää nopeasti paljon tietoja Yhdysvalloissa, Kanadassa, Ruotsissa, Tanskassa, Saksassa ja Itävallassa käynnissä olevista tai suunnitelluista hankkeista, jotka liittyvät nimenomaan pellettien tuottamiseen pyöreästä puusta. Tätä mahdollisuutta pitäisi harkita myös meillä. Meidän ei kannattaisi pelätä hysteerisesti selluteollisuutemme raaka-aineen saannin puolesta, sillä kasvava osa selluteollisuudesta tulee kuitenkin pikku hiljaa siirtymään tropiikkiin. Sitä paitsi jos osa metsistämme keskittyisi kasvattamaan kaikkein nopeakasvuisimpia meillä menestyviä lehtipuita kuten tiettyjä poppeleita, haapoja ja suurikokoisia pajuja energiapuuksi, metsiemme kuutioina laskettua tuotantoa olisi mahdollista lisätä merkittävästi. Haavat, pajut ja poppelit voivat tuottaa kuutioina laskettuna ainakin kaksi kertaa enemmän puuta kuin kuusi tai mänty, kun koko kiertoaika otetaan huomioon. Havupuillamme on näet hyvin pitkä ja hidaskasvuinen taimivaihe. Kakkosasuntojen ongelma Niin sanotut kakkosasunnot muodostavat suuren ja nopeasti kasvavan, energiankulutustamme ja päästöjämme merkittävästi lisäävän tekijän. Ongelma on kärjistynyt nopeasti, koska maalla sijaitsevat kakkosasunnot rakennetaan yhä useammin sellaisiksi, että niiden lämpötila täytyy pitää hyvin korkealla tasolla, noin 15 asteessa, myös silloin kun ketään ei ole paikalla. Rakennuksissa on paljon erilaisia haavoittuvia kohtia, toisaalta erilaisia vesiputkia jotka voivat jäätyessään aiheuttaa suurta vahinkoa ja toisaalta höyrynsulkuja, pintoja joihin kondensoituu kosteutta jos talon lämpötila laskee liikaa. Olisi tärkeää muuttaa rakennusmääräyksiä niin, että kakkosasuntoja ei rutiininomaisesti rakennettaisi näin haavoittuviksi. Määräysten ja suositusten pitäisi suosia sellaisia ratkaisuja, joiden puitteissa kakkosasunnot olisi mahdollista päästää jäähtymään lähelle nollaa tai mieluiten jopa pakkasen puolelle silloin, kun kukaan ei ole paikalla. Risto Isomäki Jyväskylän rakennustarkastuspäivillä Tiedetoimittaja, kirjailija Risto Isomäki. RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008 9

10 Metsän tiloissa LAURI LOUEKARI Ja jos maisema vaikuttaa ajatuksiimme, niin yhtälailla ajatukset vaikuttavat maisemaan. Paikat näkee mielialojensa takaa kuin katselisi eriväristen lasien lävitse. Me itse kuulumme yhtälön muuttujiin, soinnun säveliin, ja luomme riitasointua tai harmoniaa lähestulkoon mielemme mukaan. Lopputuloksesta ei tarvitse kantaa huolta, jos vain kylliksi osaa antautua ympäröivän ja mukana seuraavan tienoon huomaan: silloin ajatukset ovat sopusoinnussa, ja tarina, jota kenties itselleen kertoo, sulassa sovussa ympäristön kanssa. Siten kävelijästä tulee jossakin mielessä kauneuden keskus: hän provosoi kauneutta samaan tapaan kuin lempeä ja vilpitön luonne provosoi lempeyttä ja vilpittömyyttä toisissa. 1 Näin kuvaa kokemustaan ympäristön havaitsemisesta Robert Louis Stevenson kirjassaan Kävelyretkistä. Stevenson kertoo havainneensa, että omaan elinympäristöönsä, olipa se millainen tahansa, ihminen kykenee luomaan suhteen, jossa on rakkautta ja arvostusta. 2 Paikat alkavat puhua toisella tasolla, kun niihin kutoutuu menneiden tapahtumien ja muistojen siteitä. Enää niitä ei katsota irrallisina esteettisinä kohteina, vaan oman elämän merkittävien tapahtumien ympäristönä, johon myös tulevaisuuden toiveet usein paikallistuvat. Stevensonin huomioissa on jokaiselle tuttua pohdintaa havainnon värittymisestä. Mielen maisema ja todellinen maisema eivät ole kaksi erottamatonta itsenäistä osaa, vaan päinvastoin usein monimutkaisella tavalla vuorovaikutteiseksi kokonaisuudeksi muotoutunut persoonallinen kokemus. Metsän ja arkkitehtuurin suhdetta tarkasteltaessa voidaan lähtökohdaksi ottaa havainnon muodostuminen ja tulkinta näiden ympäristötyyppien määrittämällä mittakaavatasolla. Niin luonnollisen paikan kuin rakennetun paikan luonne määrittyy aistien luomista lähtökohdista ja rajoituksista. Voimme tarkastella yleisiä havaitsemisen edellytyksiä metsän luomassa tilallisessa ympäristössä ja verrata niitä rakennetun ympäristön havaitsemiseen. Metsän konkreettista tilarakennetta tarkasteltaessa voidaan viitata metsän havaitsemisen erityispiirteisiin jotka liittyvät muun muassa tilan epätäydelliseen rajautumiseen, näkymän KUVAT:LAURI LOUEKARI Jos maisema vaikuttaa ajatuksiimme, niin yhtälailla ajatukset vaikuttavat maisemaan. (Stevenson) 10 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

11 kerrostumiseen syvyyssuunnassa ja metsätilalle tyypilliseen näkymän rytmittymiseen ja valon luonteeseen. Yleisellä tasolla havaitsemisen ja visuaalisen orientaation lähtökohdan muodostaa ihmisen silmänkorkeus, joka aikuisella suomalaisella on n cm. Silmän korkeuden merkitys havainnollistuu metsän tilarakenteessa, joka ei ole yleensä ihmiselle suunniteltu, vaan näkymä vaihtelee metsän tyypistä ja vuodenajasta riippuen voimakkaasti; joskus näkymä sulkeutuu hetkellisesti ja avautuu jälleen sään muuttuessa, joskus pitkät metsän kehitykseen liittyvät prosessit sulkevat näkymän vuosikymmeniksi ja vasta metsän kasvu ja puuston karsiutuminen avaavat näkymän uudelleen avarammaksi. 3 Ihminen on evoluutionsa kuluessa kehittynyt monella tavalla tarkaksi luonnon havainnoijaksi; metsänkin kompleksisessa tilarakenteessa syvyyssuunnassa tarkka näkökykymme on ollut tärkeä apu sekä tilan että siinä tapahtuvan liikkeen hahmottamisessa. Etäisyysnäkö on yhteydessä myös ruumiin mittoihin ja motoriikkaan; ihminen on keholtaan ja aisteiltaan eteenpäin suuntautunut; näköaistin dominoivat aistimme ovat tehokkaat yhteen suuntaan, mikä tekee vastaavasti laajan tilallisen ympyrämäisen havaitsemisen vaikeaksi. Kun näemme esimerkiksi hirven hämmästyttävän tilaorientoituneisuuden metsän ympäristössä, havainnollistuu liikkuvien korvien ja herkän kuulon luoma toisenlainen havaintoavaruus tilarakenteessa, jossa näkymä sulkeutuu puiden ja pensaiden peittoon. 4 Kun näkymä tiheässä metsässä supistuu niin pieneksi, että emme näe mihin astumme, muuttuu liikkuminen vaikeaksi. Tämän tapaiset tilaelämykset ovat mahdollisia luonnonympäristössä; luonnon tilat tarjoavat havainnon kannalta erilaisia rajatiloja kuin rakennettu ympäristö, jolle ovat ominaisia erilaiset äärevät tilakokemukset, esimerkiksi monotoninen geometrinen toistuvuus tai tilan taiteelliset erityspiirteet. Aistimme ovat kuitenkin aivan ilmeisesti kehittyneet luonnon tilojen moninaiseen vaihteluun ja ympäristön hyvin hienosyiseen havaitsemiseen. 5 Tämä edellyttää yleisellä tasolla arkkitehtuurissa ja varsinkin ympäristön teollistuvassa muokkaustavassa monipuolisuuden ja vaihtelun tavoitteen toteutumista. Samalla se tekee mahdolliseksi luonnon tila- ja muotorakenteiden käytön tai niihin viittaamisen arkkitehtuurin keinoin. Metsän havainto ei kuitenkaan synny pelkästään näköaistin varassa. Kokemus tietyn ympäristön ominaisuuksista liittyy aistihavainnon ja ruumiin motoriikan yhteen kutoutumiseen; liikkuminen näyttää metsän tilasarjana, jonka erilaiset tilaluonteet havainnollistuvat myös ruumiillisesti. Vaaralle kiivetessä laelta aukeava näkymä yhdistyy kulkijan tarpeeseen hengähtää ja kerätä voimia rasittavan nousun jälkeen. Metsän tuoksut assosioituvat myös ympäristön tilojen muutoksiin esimerkiksi vaaralta laaksoon tai vesistön rantaan laskeuduttaessa ja paikan kosteusolosuhteiden muuttuessa. Tuulisuuden vaihtelu tuo kosketusaistin mukaan havaintoon silloinkin, kun emme varsinaisesti kosketa ympäristöä. Metsä kuitenkin myös houkuttelee ja usein vaatiikin konkreettista koskemista; kevättalvisella polulla työnnämme syrjään lumisia oksia, puroa ylittäessämme otamme tukea puista jne. Metsässä liikkuessamme aistimme ovat monipuolisella ja tyydytystä tuovalla tavalla käytössä. Ihmisen mittoihin ja silmän ominaisuuksiin liittyvien fyysisten lähtökohtien ohella havainnon muodostuminen edellyttää aistien ja ymmärryksen yhteistoimintaa jonka yhtenä piirteenä on aistien välittämän tie- Saatoin nähdä parista aukosta auringon, mutta enimmäkseen ympärilläni oli vain isoja puita ja niiden keskellä hämärää. (Twain) Syksyistä vaaranrinnettä Länsi-Lapista. RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

12 Metsänreuna ja koulun eteläfasadi. don jäsentäminen toimivaksi kokonaisuudeksi. Tällainen jäsentäminen edellyttää muistia ja hierarkisointia, joka kertoo meille ympäristön piirteiden merkityksellisyydestä. Ympäristön tila- ja muotorakenteet muodostavat olennaisella tasolla selviytymisen edellytykset suojautumiseen, ravinnonhankintaan ja yhteisöllisyyteen liittyvissä kysymyksissä. Modernin elämämme tiloja koskevat pitkälle samat ideaalipaikan tavoitteet, jotka voimme herkällä havainnoinnilla löytää myös luonnossa liikkuessamme. Arkkitehtuuri voidaan nähdä luonnonympäristön olosuhteissa muotoutuneiden ideaalipaikan elementtien soveltamisena yhä uusiin käyttötilanteisiin. Esimerkiksi Alvar Aallon arkkitehtuuria voidaan tulkita tällaisesta lähtökohdasta ja kysyä samalla kuinka suomalaisen modernin arkkitehtuurin hyvän paikan käsitys on muotoutunut ja millainen on sen suhde metsän muodostamiin ympäristöllisiin esikuviin. 6 Tällaisten seikkojen määrittelyyn tarvitaan toimivaa käsitteistöä, joka soveltuu sekä luonnon että arkkitehtuurin tilojen tarkasteluun. Voimme pyrkiä kuvaamaan ideaalipaikan ominaisuuksia luontokokemuksen pohjalta. Hyvällä luonnon paikalla, johon kulkija pysähtyy levähtämään nuotiolleen, on havaintoni mukaan usein seuraavia ominaisuuksia: paikalla on turvallisuutta luova taustatuki; metsän- tai kallionreuna, maaston harjanne, suuri kivi tai puuryhmä. Paikka sijaitsee erilaisten tilojen rajapinnassa; lämmön ja viileän, valon ja varjon tai suojaisan ja aukean rajapinnassa. Paikasta avautuu näkymä joka antaa tunteen läheisen tilan visuaalisesta hallinnasta. 7 Kirjallisuuden kuvaamat miellyttävät tilat esimerkiksi Mark Twainin kertomuksessa Huckleberry Finnin loikoillessa Jacksonin 12 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

13 saaressa voivat olla luonteeltaan kuvatun kaltaisia erityisesti suojan ja näkymän aukeamisen suhteen: Aurinko oli herätessäni niin korkealla, että päättelin kellon olevan jo yli kahdeksan. Loikoilin siinä ruohossa ja viileässä siimeksessä mietiskellen kaikenlaista ja olin tyytyväinen mukavaan olooni. Saatoin nähdä parista aukosta auringon, mutta enimmäkseen ympärilläni oli vain isoja puita ja niiden keskellä hämärää. Maassa oli pieniä valoläiskiä niillä paikoin, missä aurinko siivilöityi lehvikön läpi, ja nuo läiskät häilähtelivät hiukan ja osoittivat, että yläilmoissa kävi pieni puhuri. Pari oravaa istui eräällä oksalla ja lörpötteli minulle hyvin ystävällisesti. 8 Hyvällä paikalla on myös luonnon tilarakenteessa toiminnan luonteen mukainen koko, joka voi ilmetä metsässä huoneenomaisena tilana. Edellä kuvatun lisäksi ideaalipaikalla voi olla kontrastinen tai korostunut suhde lähiympäristöön niin että paikka koetaan myös ympäristössään parhaana, jonkinlaisena tilallisena kohokohtana, jolla on suhteellisia etuja ympäristöönsä nähden. Tämä voi toteutua paikan sijaitessa lähiympäristöään korkeammalla, jolloin ympäristöä päästään katsomaan yläviistosta mikä lisää tunnetta ympäristön hallinnasta. Kuvattu tilanne muodostuu itse asiassa paikan tilallisista suhteista, joita olen väitöskirjassani kutsunut topologisiksi relaatioiksi. Topologisten relaatioiden avulla voimme luonnehtia myös arkkitehtuurin tiloja ja luoda näin edellytyksiä samankaltaisuuteen pohjautuvalle tila-analyysille. Edellä kuvatut ihannepaikan ominaisuudet selittyvät suurelta osin ihmisen aistiavaruuden perusluonteesta; näköaistin keskeisestä merkityksestä ja havainnon eteenpäinsuuntautuneisuudesta, mutta myös ihmisen ja ympäristön mittakaavallisesta suhteesta (suojan tuntu) ja kehon motoriikasta (ympäristö liiketilana). Metsätilan kokemisen kannalta ideaalipaikan käsite on keskeinen. Vaikka ihannepaikasta on turha toivoa löytävänsä tarkkaa metristä tai tilarakenteellista kuvausta on se kuitenkin tarkastelun kohteena hedelmällinen yhdistäessään kokemuksen biologiset ja kulttuuriset elementit. Biologisiin lähtökohtiin kuuluvat aistien luoman maailmankuvalaitteiston ohella paikan mittakaavalliset tekijät; paikan dimensioiden tulee olla soveliaassa suhteessa ruumiin mittoihin ja liikeratoihin. Ihminen hahmottaa ympäristöään siinä liikkumalla. Tila voidaan nähdä suhteessa liikkeeseen ja liikenopeuteen; lähiympäristömme tilat ovat hitaan, plastisen kehon liikkeen tiloja, toisin kuin urheilukentät tai tiet joita ei enää hahmoteta kehollisten ulottuvuuksien kautta. Pohjoinen metsä on tässä suhteessa hämmästyttävän hyvä toiminnallinen tila; vastaus siihen onko tässä kysymys sattumasta vai evoluutiosta kuuluu biologisen tutkimuksen piiriin. 9 Voi vain todeta että kulttuurinen suhteemme metsään rakentuu pitkälti tälle tosiasialle; metsä on ihmiselle aika pitkälle soveliaan tuntuinen asunto. Ideaalipaikan kulttuuriset edellytykset ovat kuitenkin vaihtuvia ja myös meidän suomalaisessa elämäntavassamme suhteellisia ja näkökulmasta riippuvaisia. Jos tarkastelemme suomalaisen kirjallisen kulttuurin luomaa myyttistä perinnettä kertoo Aleksis Kiven Seitsemän veljestä 10 meille kaksi keskeistä näkökulmaa metsästä. Ensiksi: metsä on suoja ja asunto; se on asunto eläimille, mutta myös yhteisöstään vieraantuneelle ja yksinäiselle. Suoja se on konkreettisessa mielessä antaessaan meille alkeellista fyysistä suojaa, mutta myös välineet kehittyneemmän suojan, asumuksen rakentamiseen. Metsä voi olla suoja myös kulttuurin ahdistavia, yhteisöllisiä vaikeuksia (nimismies, rovasti ja jalkapuu!) vastaan. Toiseksi: metsä on toimeentulon jopa rikkauden lähde, jonka raivaaminen asutuksi tilaksi luo elämän ja myös yhteiskuntaan sopeutumisen edellytykset. Tässä metsä edustaa alkukantaista ja sivilisaation ulkopuolella olevaa joka odottaa ihmisen käden kosketusta muuttuessaan tuottavaksi kulttuurin maisemaksi. Nykysuomalaisessa kulttuurisessa perinteessä korostuu metsän merkitys positiivisesti koettuna kulttuurin vastavoimana. Veljesten sävyttämä kuva metsästä on mukana myös nykykirjallisuuden ehkä rakastetuimman metsän kuvaajan, Veikko Huovisen tuotannossa, muun muassa Havukka-ahon ajattelijassa, Siintävissä vuorissa ja Hamsterissakin, jonka metsästäjän hahmo on kuin Taula-Matti ikään. Metsän merkitys myös arkkitehtuurin suomalaisuuden tulkkina esimerkiksi Reima Pietilän ja Alvar Aallon tuotannossa perustuu tähän elävään myyttiseen potentiaaliin. Myös Henry Thoreaun klassikoksi muodostuneessa teoksessa Elämää metsässä 11 metsä on asunto sanan laajassa merkityksessä mutta myös käytännöllisellä tasolla hänen korostaessaan sitä kuinka vähän hänen alkukantainen talonsa erotti häntä luonnosta. Thoreaun kertomus metsässä olosta on myös metsän aistimisen kuvaus; yksinäinen havainnoitsija elää ikään kuin metsän kanssa seurustellen. Thoreaun kuvaus on yksi tenhoavimpia kuvauksia metsästä nimenomaan ideaalipaikkana, jonka kertoja mieltää monin paikoin jonkinlaisena kokonaistaideteoksena. Tämä metsän ympäristön kuvaaminen täydellisenä on Thoreaun ympäristöestetiikan keskeinen sisältö. Ainakaan suomalaisittain nähtynä teoksella ei kuitenkaan ole samankaltaista myyttiä luovaa potentiaalia kuin Seitsemän veljeksen yhteisöllisemmin ankkuroituvalla metsän kuvauksella. Thoreaun kuvaus on toisaalta yksilöllisesti värittynyt tavalla, jolla on kaikupohjaa meidän kaupunkilaisessa tavassamme katsoa metsää. Metsän positiivinen vaikutus mieleen johtuu sen kyvystä muodostaa vastakohta urbaanille elämällemme monessakin mielessä. Metsä ja puut ovat havainnon kohteena neutraaleja siinä mielessä että niihin luonnon osana ei liitetä artefakteille tyypillistä inhimillistä tarkoitushakuista merkityssisältöä. Metsä ja puut voidaan olemukseltaan nähdä meille annettuina ja ne kertovat luonnon itseorganisoituvuudesta ja ihmisestä riippumattomasta arvokkuudesta. Puut voivat myös ympäristössä saada erityistä vertauskuvallista merkitystä silloin kun ne merkittävinä elävinä osina ympäristökokonaisuudessa muistuttavat muuten jo etäälle jääneestä luonnosta. Metsä voi urbaanissa ympäristössä edustaa myös pysyvyyttä tai muutoksen hitautta tai merkkiä aikaisemmasta jo tuhoutuneesta maisemasta. Taiteilijalle, myös arkkitehdille, metsä viitekehyksenä auttaa ehkä sivuuttamaan vakiintuneita ja tavalla tai toisella raskautettuja kulttuurisia vertauskuvia ja korvaamaan niitä autenttisemmilla tai tuoreemmilla ja joskus myös tietoisesti yleiskulttuurimme vastaisilla metaforilla. Taiteilijan yksilöllisenä valintana metsä kuvauksen tai metaforan kohteena voi olla ilmaus kriittisestä asenteesta teknistyvän elämäntapamme piirteitä kohtaan. Metsän myyttinen ja vertauskuvallinen merkitys pohjoisessa elämänpiirissä on ainutlaatuinen; metsä on samalla lämmin koti osattomalle vaeltajalle ja toisaalta pelottava erämaa, jossa yksinäinen kulkija voi joutua kohtaamaan vaaroja ja vastoinkäymisiä kulttuurin tur- RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

14 Artikkeli pohjautuu kirjoittajan väitöskirjan Metsän arkkitehtuuri toiseen osaan Mielen metsä. Tutkimuksen muut osat ovat: Metsän biologia ja tilarakenne ja Metsä ja arkkitehtuuri Helsingin Messukeskus Metsän reunan tilarakenne transformoituuu koulurakennuksen kattopinnoiksi. van ulkopuolella. Metsällä on myös jollakin hyvin luontevalla tasolla yhteys uskonnolliseen kokemukseen, joka on välittynyt meille taiteen ja kansanperinteen kautta. Kaikki nämä merkitykset ovat läsnä myös silloin, kun arkkitehti työssään luo metsän kaltaista tilaa. Voidaan viitata arkkitehtien tapaan nähdä esimerkiksi lukeminen liittyneenä metsään ja puihin. Lukeminen puun alla, yhtä aikaa suojassa ja kuitenkin valoisassa ja elävässä tilassa voi toimia lähtökohtana tilasuunnittelulle. Samoin rukous tai uskonnollinen meditaatio voidaan nähdä metsän lohduttavaan tilakokemukseen assosioituneena. Metsän arkkitehtuurin lähteet ovat toisaalta omissa kokemuksissamme mutta myös kulttuurimme metsän kuvissa. ILMOITUS Finnexpo Suomen messut 100 x 50 Rekisteröidy maksutta kävijäksi: 1Robert Louis Stevenson, Kävelyretkistä, Jack-in-thebox, Helsinki, 1997, s. 41. Suomentanut Alice Martin. 2Ibid. 3Rakennetussa ympäristössä suunnittelun olennainen lähtökohta on tilan muotoutuminen silmänkorkeudella sellaiseksi että orientoituminen on mahdollisimman helppoa. Orientaatiota voidaan kuitenkin ohjata myös muulla tavoin säätelemällä tilojen muotoa ja mittoja pyrittäessä haluttuun vaikutelmaan. 4Hajuaisti lienee kuitenkin ihmisen heikoin aisti, jos sitä verrataan eläinten hämmästyttäviin kykyihin tällä aistialueella. Hajuaistin luoma havaintoavaruus poikkeaa sekin ihmisen näkökeskeisestä havaitsemisesta; hajuun toisin kuin näköön ja kuuloon voi liittyä myös mahdollisuus havainnon ajalliseen jäsentämiseen. Hajujäljet kertovat sen mitä laajalla ympyrämäisellä alueella tapahtuu havaitsijan ollessa sen keskipisteessä, mutta myös sen milloin lähimenneisyydessä asia on tapahtunut. Haju ja kuulo toimivat myös pimeässä tai kasvillisuuden sulkemassa tilassa; toisaalta sekä kuulo- että hajuaisti ovat näköaistia riippuvaisempia tuuliolosuhteista. 5Voiko oikeastaan muuta ajatellakaan kun taustaksi otetaan ihmisen pitkä kehitys luonnonympäristössä verrattuna siihen evolutiivisesti hyvin lyhyeen aikaan jonka olemme viettäneet urbaaneissa ja yleensä rakennetuissa ympäristöissä. 6Olen käsitellyt kysymystä väitöskirjani Metsän arkkitehtuuri kolmannessa osassa. Lauri Louekari, Metsän arkkitehtuuri, Oulun yliopisto, Arkkitehtuurin osasto, A38. 7Tutulla toiminnan tasolla tällaiset paikan ominaisuudet voivat ilmetä tavassamme sijoittaa esimerkiksi työpöytä huonetilaan mainittujen tilarelaatioiden mukaisesti. Rajapintojen merkitys korostuu mm. Reima Pietilän analyysissä suomalaisen maiseman rakenteesta: rakentaminen tulisi hänen mukaansa rakennusryhmien mittakaavatasolla ohjata aukeiden (pellot, vesistöt jne.) ja metsien rajavyöhykkeille. 8Mark Twain, Huckleberry Finnin seikkailut, Wsoy, Porvoo, 1960 s. 45. Suomentanut Yrjö Kivimies. 9Ajatellen kädellisten yleistä ekologista ja siten myös mittakaavallista riippuvuutta metsän tilarakenteesta voisi olettaa että kysymys ei ole pelkästä sattumasta. Toisaalta pohjoisen metsän tilallinen käyttökelpoisuus ei koske kaikkia metsätyyppejä. 10 Aleksis Kivi, Seitsemän veljestä, Suomalaisen kirjallisuuden seura, Tampere, Henry Thoreau, Elämää metsässä, WSOY, Porvoo, Alkuperäisteos Walden; or Life in the Woods, 1854, suomentanut Mikko Kilpi. Tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Lauri Louekari. Arkkitehtitoimisto Anna ja Lauri Louekari. Yliassistentti. Oulun yliopisto. 14 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

15 Lapin matkailu- ja lomarakentaminen TARJA OUTILA L apin maakuntaohjelman mukaan matkailu on yksi Lapin kärkitoimialoista, jonka aluetaloudellinen ja aluerakenteellinen merkitys on maakunnalle suuri. Lapissa matkailuelinkeinon työvoimavaikutus on suuri; Lapin matkailustrategian mukaan vuonna 2004 majoitus- ja ravitsemusalan osuus kaikkien toimialojen yhteenlasketusta liikevaihdosta ja työllisyydestä oli jo 7,9 %, mikä oli selkeästi suurin osuus maakunnittain tehtävässä tarkastelussa. Matkailu vaikuttaa välillisesti rakennustoimialaan, vähittäiskaupan kehittymiseen sekä liikenteeseen samoin kuin muun infrastruktuurin kehittämistarpeisiin. Lapin matkailustrategian mukainen ennuste matkailun kasvusta on huima; vuoteen 2010 mennessä Lapin matkailukeskusten suunniteltujen investointien arvo on yli miljardi euroa (perusinfrastruktuuriin ja toimintaympäristöön liittyvät sekä suoraan matkailuliiketoimintaan liittyvät investoinnit yhteensä). Vuoteen 2010 mennessä odotetaan matkailustrategian mukaisesti matkailun rekisteröityjen yöpymisten kasvavan kokonaisuudessa 5.3 %:lla vuoden 2006 tilanteesta, kuitenkin niin, että ulkomaisten matkailijoiden yöpymiset kasvaisivat 8 %:lla ja kotimaisten matkailijoiden 4 %:lla. Vuonna 2010 Lapin keskeisissä matkailukeskuksissa olisi siten arviolta 2,6 miljoonaa rekisteröityä yöpymistä, eli 1,5 miljoonaa kotimaisen ja 1,1 miljoonaa ulkomaisen matkailijan yöpymistä. Matkailu kaavoituksessa Lapin matkailu keskittyy erityisesti Tunturi-Lapin ja Rovaniemen seudun alueelle, joskin viimeaikoina maankäytön ja rakentamisen osalla kasvu on ollut voimakkainta erityisesti tunturialueiden matkailukeskuksissa. Tunturikeskukset ovat historiallisen kehityskaarensa kautta vakiinnuttaneet sijaintinsa. Perinteisistä tunturimajoista ja pienimuotoisista matkailurakennelmista suuriksi matkailukaupungeiksi kasvaneet epätyypilliset taajamat tukeutuvat pääasiassa luonnonympäristön vetovoimaisuuteen. Ylläs, Olos, Pyhä- Luosto, Sallatuturi ja Saariselkä sijoittuvat kansallispuistojen, luonnonpuistojen tai erämaa-alueiden välittömään läheisyyteen, kun taas Levin ja Suomun alueilla joudutaan turvaamaan riittävät luonnonarvot sekä virkistysalueiden laajuus erityisesti matkailukeskuksiin liittyvän kaavoituksen yhteydessä. Maankäytön ohjauksen merkitys erilaisten intressiristiriitojen sovittamisessa onkin viimeaikoina tullut konkreettiseksi matkailukeskuksissa, ja erityisesti esille on nostettu metsätalouden ja matkailun ristiriitaiset maakäytön ohjaustarpeet. Ns. metsäkeskustelu on valitettavasti osin jo vääristänyt maankäytön suunnittelun kokonaiskuvaa sekä kärjistänyt keskustelua tarpeettomasti. Keskustelussa ovat jääneet taka-alalle alueidenkäytön suunnittelun MRL 5 :n mukaiset mo- Ote Tunturi-Lapin maakuntakaavaluonnoksesta, Ylläs. KUVA:LAPIN LIITTO ninaiset tavoitteet ja kaavoituksen keskeinen tehtävä sovittaa yhteen erilaisia intressejä mahdollisimman tasa-arvoisesti kaavoituksen tavoitteet huomioiden. MRL 18 :n mukaisesti alueellinen ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. Lapin ympäristökeskus on ohjaavana viranomaisena aktiivisesti mukana kuntakaavoissa (yleis-, asema- ja ranta-asemakaavat) sekä Lapin liiton laatimissa maakuntakaavoissa viranomaisena sekä ohjausryhmän jäsenenä. Lapin liitto päivittää seutukaavat maakuntakaavoiksi seutukunnittain. Maakuntakaavoissa on osoitettu mm. matkailun kehittämisvyöhykkeet sekä matkailukeskukset maakuntakaavoituksessa käytettävin kaavamerkein ja määräyksin. Kehittämisvyöhykkeet eivät ole yksiselitteisiä, vaan tarkentuvat maakuntakaavassa osoitetun pääkäytön mukaisesti yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa. Matkailukeskukset pyritään merkitsemään maakuntakaavoihin pääsääntöisesti yhdistelmämerkinnöillä eli keskustatoimintojen alueena (C), keskuskylinä (at) ja matkailupalvelujen aluevarauksina (RM). Jo maakuntakaavassa osoitettava C- merkintä kuvaa, ettei matkailukeskuksia voida enää käsitellä haja-asutusalueina tai kylämäisinä alueina, vaan RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

16 Saariselän keskustan asemakaavaehdotuksen (2008) havainnekuvia kaavaselostuksessa. KUVAT: FCG SUUNNITTELUKESKUS OY, ROVANIEMI Noitatunturin asemakaavaluonnos Pelkosenniemen kunnassa. KUVA:ARKKITEHTITOIMISTO HAVAS-ROSBERG OY ne on osoitettava maakuntakaavoissakin taajaman ja keskustapalvelut mahdollistavin kaavamääräyksin. Edellä kuvattu matkailun kasvu tai odotettu kasvu näkyy ympäristökeskuksen alueidenkäytön työssä selvästi. Viimeisen viiden vuoden aikana on laadittu tai päivitetty matkailukeskusten yleiskaavoja Kolarissa (Ylläs), Muoniossa (Olos), Sodankylässä ja Pelkosenniemellä (Pyhä-Luosto), Sodankylässä ja Inarissa (Saariselkä) sekä Kittilässä (Levi). Ylläksen yleiskaavalla tavoitellaan vuonna 2040 yli vuodepaikkaa ja Levin ympäristön yleiskaavan mukaisesti vuonna 2020 tavoitellaan vuodepaikkaa. Pyhätunturin alueelle laaditussa yleiskaavassa tavoitellaan vuodepaikan kokonaismäärää, mikä on noin kymmenkertainen nykyiseen verrattuna. Tornion kaupunki on laatimassa koko kaupungin kattavaa yleiskaavaa ja Rovaniemen kaupunki laati maankäytön tavoitteita määrittävän alueidenkäytön strategian. Lomarakentaminen sijoittuu pääsääntöisesti vesistöjen varrelle ja on vaikuttanut siihen, että Lapissa on laadittu varsin laajoja rantaosayleiskaavoja, joita voidaan käyttää MRL 42 :n mukaisesti rakennusluvan myöntämisen perusteena rannoilla. Näistä mer- Levin ajantasakaava. KUVA:SUUNNITTELUKESKUS OY kittävimpiä ovat Utsjoen kunnan laatimat Tenon- ja Utsjoen rantaosayleiskaavat ja Posion kunnan laatima Kitkajärven rantaosayleiskaava. Muoniossa on vastikään laadittu yleiskaava Oloksen, Särkijärven, Toras- Siepin sekä Jerisjärven ja Äkäsjärven alueelle (ns. Veturi-hanke). Parhaillaan laaditaan Sodankylän jokivarsien yleiskaavoja ja Inarin kunnan alueella Inarijärven osayleiskaavaa sekä Ivalon paliskunnan alueelle sijoittuvaa yleiskaavaa. Näillä kaavoilla pyritään ratkaisemaan ensisijaisesti pienimuotoiset matkailupalveluiden alueet sekä pääasiallisesti yksittäisiin lomarakennuksiin tukeutuva lomarakentaminen rannoilla. Varsin suuret kasvun tavoitteet vaikuttavat myös siihen, että yleiskaavojen elinkaari lyhenee. Vastikään Inarin kunnanvaltuusto totesi vuonna 2004 hyväksytyn Saariselän yleiskaavan vanhentuneeksi, kun Saariselän keskustan asemakaavaehdotuksesta valitettiin (mm. ympäristökeskus valitti) mm. asemakaavassa osoitettujen korkeiden rakennusmassojen ja yleiskaavasta poikkeavan tehokkuuden perusteella. Valituksen alainen asemakaavaehdotus uudistettiin myös vuonna Yleiskaavan mukainen tunturikylämäinen miljöö ei siten enää vastannut alueella toimivien kehittämistavoitteita. Yleiskaavan uudistamiseksi kunta on vastikään käynnistänyt kansainvälisen arkkitehtuuriideakilpailun, jolla haetaan kansainvälisiä ideoita alueen kehittämiseksi ja erityisesti laadukkaan arkkitehtuurin keinoin. Rakennetun ympäristön kokonaislaadun parantaminen on todella tarpeellista matkailukeskuksen vetovoimaisuutta kehitettäessä. Matkailukeskukset ovat historiallisesti kehittyneet yksittäisten ja vaatimattomien rakennuskokonaisuuksien varaan. Rakennuslain mukaiset rantakaavat tai rakennuskaavat ovat olleet kaavoituksen perustana. Edellinen matkailubuumi luvulla aiheutti sen, että tuli tarve tarkastella maankäyttöä laajemmin ja matkailukeskusten yleiskaavoitus vilkastui. Maankäyttö- ja rakennuslain muutos aiheutti sen, että nykyisen lainsäädännön mukaisesti ko. kaavat ovat asemakaavoja, vaikka eivät vastaakaan MRL:n mukaista asema- ja ranta-asemakaavaa. Matkailukeskuksissa joudutaan päivittämään vanhoja rakennuskaavoja asemakaavoiksi ja erityisen tärkeää onkin päivittää keskeisten alueiden ranta-asemakaavat asemakaavoiksi. Kaavamuodot ovat vielä osin liikaakin sekoittuneet, mutta asemakaavoitus on selkeästi ensisijainen yksi- 16 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

17 tyiskohtainen kaava suurimmissa keskuksissa. Esimerkiksi Levillä Sirkan kylällä on yli 60 asemakaavaa. Tunturikeskuksiin laadittavissa yleis- ja asemakaavoissa on selkeästi ja asianmukaisesti tarkasteltu laajempaa suunnitelmallista kokonaisuutta, kun taas Lapin pääkaupungissa ja keskeisessä matkailukohteessa Rovaniemellä on useimmiten turvauduttu hankekaavoihin. Näin esimerkiksi julkisuudessakin paljon keskustelua herättäneen Valiorannan yleis- ja asemakaavoituksen sekä Ounasvaaran täydentämisen osalta on tarkoitus toimia. Lapissa MRL 78 :n mukaista sitovaa tonttijakoa käytetään varsin vähän. Vain suurimmat kaupungit ovat asemakaavoittaessaan taajamia ratkaisseet sitovan tonttijaon asemakaavassa tai edellyttäneet erillisellä asemakaavamääräyksellä sitovaa tonttijakoa. Pääsääntöisesti tonttijako on ohjeellinen, vaikka asemakaavassa osoitettu rakentaminen olisikin voinut edellyttää sitovaa tonttijakoa. Ympäristökeskus on herättänyt tietoisesti esille tonttijakokysymyksen kaavaohjauksessaan ja lausunnoissaan. Matkailurakentamisen haasteet ovat moninaiset ja kaavoitukseen liittyy moninaisia vaatimuksia, joten lopputuloksen ohjaamisen kannalta olisi erinomaisen tärkeää, että sitovaa tonttijakoa käytettäisiin MRL 78 :n mukaisesti ohjaamaan rakennushankkeita. Ottaen huomioon rakennuslupaan liittyvän harkinnan ja rakennuspaikan määrittämisen perusteet, on ohjeellisen tonttijaon mukaisen asemakaavan ohjausvaikutus rakennetun ympäristön laadun ohjaamisessa riittämätön. Viimeaikaiset matkailukeskusten asemakaavat ovat tehokkaita, tiiviitä ja rakennusmassat ovat yhä korkeampia. Yleiskaavan tavoitemitoitus ylittyy helposti. Esimerkiksi Pelkosenniemen Noitatunturin asemakaavaluonnoksessa, joka käsitti kolmanneksen yleiskaava-alueesta, osoitettiin 1,3 miljoonaa k-m 2. Noitatunturin asemakaavaluonnos on ollut ehkä kaikista ohjattavista kaavoista häkellyttävin; asemakaavahan sallisi Suomen mittakaavassakin erittäin korkeiden rakennusten rakentamisen sekä aivan uuden kaupungin syntymisen Pelkosenniemen kuntaan. Myös Rovaniemellä ja Kemissä on vireillä hankkeita, joissa tavoitellaan poikkeuksellisen tehokasta rakentamista sekä korkeita rakennusmassoja. Ovatko lappilaisittain pilvenpiirtäjiksi luettavat rakennusmassat todella matkailun vetovoimatekijä Lapissa? Matkailu- ja lomarakentaminen rakennustarkastajan näkökulmasta Matkailukeskukset ovat erittäin haasteellisia luvitettavia. Matkailukeskukset ovat epätyypillisiä kaupunkeja, joissa on taajaman tunnuspiirteet, vaikka esimerkiksi ympäristöhallinnon ylläpitämä yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä YKR-Hertta ei edes tunnista matkailukaupunkia. Matkailukaupunki on epätyypillinen monesta syystä: taajama koostuu pääsääntöisesti yksittäisistä lomarakennuksista, matkailua palvelevista rakennuksista sekä kaupallisista palveluista. Taajamaa määrittävää asuinrakentamista on varsin vähän, kuten myös yleisiä rakennuksia, kuten kouluja ja terveyspalveluja, vaikkakin Sirkan ja Äkäslompolon kylissä kehitys on ollut poikkeavaa; kyliin on tullut varsin hyvä peruspalvelutaso (koulu, päiväkoti, kaupalliset palvelut). Matkailutaajamaa ei voida arvioida asukasperusteisesti; pysyviä asukkaita on hyvin vähän, sen sijaan tiheään vaihtuvat matkailijat sekä kausityöläiset ovat leimaavia. Väliaikaisuus, hetkittäisyys ja hektisyys kuvaavat keskuksia parhaiten. Matkailukeskukset ovat nykyaikaisia vapaa-ajan teollisuusympäristöjä, joihin jokaisella matkailijalla on oma suhteensa ja joihin jokainen matkailija luo perusteltuja odotuksiaan. Matkailukeskuksia rakennetaan suomalaisten ja ulkomaisten rakennuttajien ja rakentajien voimin, joiden erilaiset kokemukset edellyttävät rakennusvalvonnalta selkeitä toimintaperiaatteita. Rakennustarkastajat joutuvat jatkuvasti ottamaan kantaa MRL:ssa ja Suomen rakentamismääräyskokoelmassa esille tuleviin käsitteisiin, joita ei ole riittävästi osattu ennakoida. Miten säädöksiä sovelletaan lomarakennukseen, joka sijoittuu matkailukeskuksen asemakaavassa RA-tontille, mutta joka lasketaan kuitenkin ko. keskuksen vuodepaikkamääriin ja jota vuokrataan ulkopuolisille? Mikä on chalet-tyyppinen rakennus; kerrostalo vai majoitustila? Miten tulisi suhtautua lomarakennusten käyttöön kakkosasuntona? Lapin ympäristökeskus on käynnistänyt rakennustarkastajille suunnatun tiimitoiminnan jo vuonna Tiimien tarkoituksena on edistää yhtenäisiä tulkintoja ja tarjota vertaistukea rakennustarkastajille. Matkailukeskuksen tiimi on yksi vilkkaimmista, eikä syyttä. Lähteet: Lapin matkailustrategia Lapin maakuntaohjelma Tekniikan tohtori, arkkitehti SAFA Tarja Outila. Alueidenkäyttöpäällikkö. Lapin ympäristökeskus. ILMOITUS Oy Paroc Ab 90 x 135 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

18 LAURA KOLBE Muuttajakansan maaseutu ja kaupunki vuoden mökkiläisen silmin Sysmä on Suomi pienoiskoossa. Peruselinkeinot ja -kulttuuri elävät talvisin vahvana. Kesäisin sysmäläisyys kietoutuu musiikin ja kirjan ympärille. Kirkoissa, kartanoissa, pappiloissa ja ladoissa, tarjoillaan mahtavia taide-elämyksiä. Torilla kohtaa kirjakansa. Sysmä on enemmän, sillä tapahtumissa on kiireetöntä yleisöä, pingottamaton tunnelma ja mainio yhdessä tekemisen henki. Sysmä vastaa kysymykseen: millaista kulttuuria, elämäntapaa ja sivilisaatiota olemme tuottaneet vuosisatojen aikana? Miten luonto kestää ja ihminen? Todellista kansallista osaamista nähdään suomalaisissa kirkonkylissä ja maaseudulla. Voidaan puhua Sysmäihmeestä. Siihen kuuluu monia arkisia asioita, jotka pitävät ihmisiä yhdessä. Ne tekevät käsitteen juuret positiivisella tavalla eläväksi. Ihme uusiutuu joka vuosi, hiljaisemmin talvisin, vauhdikkaammin kesäisin. Kulttuuri on ollut läsnä sysmäläisyydessä, jo keskiajalta lähtien. Musiikki, teatteri, luova toiminta ovat nousseet alueen alkuperäisestä osaamisesta, maanviljelystä. Siitä on ollut helppo ponnistaa ylöspäin, uusiin haasteisiin. Sysmän kulttuuriviestiä vievät eteenpäin tavalla tai toisella monenlaiset ihmiset, paikalliset ja kesäasukkaat, nuoret ja vanhat, osaajat eri aloilta. Sysmässä voi seurata suomalaisuuden muotoutumista halki vuosisatojen; juuri siksi paikkakunta on kiinnostava. Se sijaitsee Suomen sydämessä, perinteikkäiden vesiteiden äärellä. Tänään Sysmä on vain muutaman tunnin ajomatkan päässä pääkaupungista. Maisemat, kulttuuri ja osaavat ihmiset ovat Sysmässä keskiössä. Sysmään on helppo tulla, palata, muuttaa. (Sysmä tapahtumaesite, Laura Kolbe, Sysmän kunnan neuvottelukunnan puheenjohtaja) Katson kesämökin ikkunasta Päijännettä ja mietin: mikä vetää tämän maiseman äärelle Sysmään joka viikonloppu? Kaipuu maalle on syvällä ainakin minussa, umpikaupunkilaisessa. Olen siinä elämänvaiheessa, että kaupungin iloista on tullut nautittua yltäkylläisesti. Yhtään baaria ei ole jäänyt väliin, tai kahvilaa kokematta. Juhlat on juhlittu klubeissa ja kerhoissa, roolileikkejä kisailtu ylioppilasjärjestöissä, taide- ja elokuvaelämyksiä haettu eripuolilla maailmaa. Olen kaupungista kylläinen ja kaipaan maalle, kuten tuhannet kaltaiseni suomalaiset. Silti tiedostan: vanhaa maaseutua ja maisemaa ei sellaisenaan ole enää jäljellä kuin muistoissa. Maaseutu on muuttunut samalla tavalla kuin suomalaiset kaupungitkin ovat muuttuneet. Meillä kokemus kahdesta elinpiiristä, maaseudusta ja kaupungista, ulottuu sukupolvien yli. Suomalainen elämä ja sitä tukeva luokkajärjestelmä kehittyivät maaseudulla, kartanonisäntien, talonpoikien, torppareiden ja maattomien keskuudessa. Suomalaiset ovat viimeisen sadan vuoden aikana olleet liikkeellä, luokkaretkellä: maaseudulta kaupunkiin, niukkuudesta vaurauteen, koulutuksen avulla sosiaalisesti parempaan asemaan ja ammattiin. Jokaisen suomalaisen juurilta löytyy maaseudun multaa, sillä vielä vuonna 1900 vain noin 7,5 % suomalaisista asui kaupungeissa, vaikka luku tänä päivänä on käänteinen. Maamme kaupungistui muihin Euroopan maihin verrattuna myöhään ja nopeasti. Maaseudun Suomen muuttuminen kaupunkien Suomeksi toimi luokkaretken kulissina. Kulttuurisesti asetelmaan tuli agraari ihanteellisuus, metsäsymboliikka ja Kalevalasta ammentava kansallinen romantiikka. Kaupungistuminen kiihtyi vasta itsenäisyyden aikana. Nuoren tasavallan poliittisen toiminnan painopiste oli kuitenkin maaseudun pitämisessä elinkelpoisena. Poliittinen ja lainsäädännöllinen aktiivisuus keskittyi maaseudun proletariaatin eli torpparikysymyksen ratkaisemiseen. Vuoden 1918 jälkeen oli tärkeää tavoitella kansallista eheyttä. Itsenäisyyden alkuvuosikymmeninä muodostettiin suuri pientilallisten luokka. Maanomistus takasi kansallisen jatkuvuuden ja valtiollis-poliittisen vakauden. Kansallisen identiteetin rakennepuut kasvoivat yhä Sisä-Suomen järvimaisemasta ja talonpoikaisesta ihanteesta. Kaupunkien elämäntavalla, mentaliteetilla ja elinkeinoilla oli vain marginaalinen merkitys kansallisen omakuvan määrittelyssä. Suomi oli pienviljelijäyhteiskunta pitkään. Siirtoväen asuttaminen sodan jälkeen noudatti edellisen kauden päälinjaa: maaseutu pidettiin asuttuna luomalla uusia pientiloja. Poliittisena pyrkimyksenä oli koko maan pitäminen asuttuna; kaupunkien kehittämistarpeet alistettiin aluepolitiikalle. Tavoitteissa epäonnistuttiin, sillä suuri ja 1970-luvun rakennemuutos siirsi satojatuhansia suomalaisia pientilallisia etelän tai Ruotsin kaupunkeihin työnhakuun. Luotiin koulutusväylät, joiden avulla suomalaiset erityisesti suuret ikäluokat siirrettiin opintielle, kaupunkiin ja urbaanien elinkeinojen äärelle. Maanviljelijäväestö on ollut merkittävä sekä työväestön että toimihenkilöiden eri kerrostumien syn- 18 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

19 Näkymä Sysmän mökin laiturilta: katsojana hollantilainen kaupunkitutkijakollegani Tessa Dikker. KUVA: TESSA DIKKER nylle ja luokkaretken toteutumiselle. Maaseudun väestöä on rekrytoitunut tehtaisiin, yliopistoihin, palveluammatteihin, hallintoon ja mediaan. Vasta suurten ikäluokkien ajama kulttuuri- ja arvovallankumous, elintason nousu ja muuttoliike antoivat enemmän tilaa urbaaneille arvoille. Ne mahdollistivat irtioton perinteisistä instituutioista ja agraaripohjaisesta yhtenäiskulttuurista. Uudet aatteet korostivat luokatonta modernia individualistista elämäntapaa, kulttuurista liikkuvuutta, rationaalisuutta, moniarvoisuutta ja kansainvälisyyttä, tasa-arvoa, demokratiaa ja koulutuksen merkitystä. Monet maalaiskulttuurin vahvat piirteet näkyvät yhä ajattelussa, arvostuksissa ja esimerkiksi taiteessa. Ensimmäinen suomenkielinen romaani, Aleksis Kiven Seitsemän veljestä (1870), on myös luokkaretkikuvaus. Isättömät ja äidittömät veljekset edustavat kertomusta siitä, kuinka halu edistykseen ja sivistykseen taltutti primitiivisen alkuyhteisön. Kiven tarina herroja vastaan kapinoivista kansanmiehistä on vakiintunut kansalliseksi perusmyytiksi. Kun Suomi kaupungistui, parhaiten menestyivät teokset, joissa kuvattiin suurta rakennemuutosta, omin käsin rakennettua kotia ja viljeltyä peltoa, kaupunkiin muuttoa, sota-ajan koettelemuksia sekä mahdollista paluuta maalle ja idylliin. Vasta varsin myöhään taide, elokuva ja kirjallisuus ovat löytäneet kaupungin ja urbaanin elämäntavan. Neljä vuosikymmentä jatkunut muuttoaalto maaseudulta kaupunkeihin ja Ruotsiin tyhjensi maaseudun kyliä, lopetti kouluja ja kyläkauppoja. Muutokset saatiin aikaan poliittisesti ja hallinnollisesti, sillä pienviljelyyn perustuva maatalous ei enää ollut kannattavaa. Yhteiskunnallisen ilmapiirin kärjistyminen loi maaseudun oloja tuntemattomille syviä ennakkoluuloja maaseutua kohtaan. Vasta viime vuosikymmenen aikana perusjännite maaseudun ja kaupungin välillä on murtunut. Kulttuurit kohtaavat kaupungeissa, elämäntapa on urbanisoitunut ja alakulttuurit ovat vahvoja. Monietnisyys on nopeasti johtanut myös identiteetin sirpaloitumiseen. Tekniikka, modernisaatio ja tietoteollisuus alkoivat leimata niin kaupunkilaisten kuin maaseudulla asuvien elämää. Samalla osaamisen erot ovat kaventuneet entisestään. Tunnistan järvimaisemassa haikeutta ja ristiriitoja. Vaikka valtaosa suomalaisista asuu tänään kaupungeissa, leimaa maaltapako yhä yhteiskuntakeskustelua. Rakennemuutos jätti jäljelle monia kipupisteitä. Pitkään puhuttiin kaupungeissa sosiaalisesti ja kulttuurisesti kodittomista suomalaisista, luokattomista ja juurettomista. Kyseessä oli välisukupolvi, jonka siteet maaseudun punaiseen tupaan ja perunamaahan olivat katkenneet mutta uudet siteet kaupungin edustamaan maailmaan vielä hauraat. Poliittiset ääriliikkeet, kuten taistolaisuus ja vennamolaisuus, tarjosivat kollektiivisen turvaverkon aikana, jolloin arvojen ja elämäntavan rapautuminen koetteli monia. Jatkuva sosiaalinen luokkaretki, monet muutot ja muutokset, epävarmuus ja sopeutuminen ovat koetelleet suomalaisten henkistä tasapainoa, perhe- ja sukusuhteita, aatemaailmaa. Suomi ei vieläkään ole valmis, eivätkä suomalaiset ole lopullisesti asettuneet ja muuttuneet pysyvän osoitteen kansaksi. Samalla kun Suomi kaupungistui, se myös viheriöityi poliittisesti ja elämäntavallisesti. Tyypillinen suomalaisen kotiseutu on metsän ja kaupungin kohtaamispisteessä: lähiö. Samaa asiaa edustaa kansallinen erityspiirteemme, kahden kodin perinne. Tuskin missään muualla maailmassa on mahdollisuus, yhteiskunnan ylempiä ryhmiä lukuun ottamatta, vastaavan kaksoisidentiteetin rakentamiseen kuin Suomessa. Kesämökki ja mökkipaikkakunta ovat muodostuneet monille olennaiseksi osaksi omakuvaa, ja alitajuisen topeliaanisen isänmaanrakkauden perustaksi. Suomalaisia yhdistää edelleen emotionaalinen suhtautuminen omistamiseen, maahan ja maisemaan sekä maaseutuun samoin kuin saaristoon ja Lappiin. Vapaa-ajan asunto on kaupunkilaisen mielessä positiivinen tila: turvallisuuden, jatkuvuuden, pysyvyyden, levon, rauhoittumisen, yhdessäolon ja latautumisen paikka. Kun luokat ovat olleet liikkeessä, on monenlainen irtiotto ollut mahdollista. Vasta nyt ovat aikuistumassa ensimmäiset täysin kaupungistuneet sukupolvet. Sosiaaliset ja kulttuuriset kentät ovat siksi muutoksessa. Suomessa menestyneet populaarikulttuurin ilmiöt, hevimusiikki ja mie-taide, sijoittuvat globaalin, urbaanin ja agraarin välimaastoon. Näin kulttuuri elää ja muuttuu hakien tukea eri maailmoista. Vuoden mökkiläinen tunnustukseen huhtikuussa liittyi useita haastatteluja. Toimittajat halusivat tietää mitä mökiltä haen. Suorastaan iholle hiipi tunne siitä, että minulta odotettiin tiettyä vastausta: että hakeudun mökille luonnon rauhaan ja maiseman äärelle. Kieltäydyin vastaamasta niin. Puhuin sen sijaan kulttuurimaisemasta ja ihmisen käden jäljestä, vuosisataisesta maanviljelyn perinteestä ja sen vaikutuksesta maaseutulaiseen ja hänen elämänmuotoonsa. Siihen liittyy pysyvyyttä ja jatkuvuutta, tietynlaista kansallista perusturvallisuutta. Sitä haen maaseudulta ja sitä näen, kun katson ulos mökkini ikkunasta. Filosofian tohtori Laura Kolbe. Euroopan historian professori. Helsingin yliopisto. RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/

20 Yhdyskuntarakenteen hajoaminen STAFFAN LODENIUS U hka: kaupunkirakenteen hajoaminen missio: eheyttäminen! Kuulostaako tutulta? Kaupunkisuunnittelijat ja kaavoittajat ovat aina puhuneet yhdyskuntarakenteen hajoamisen vaaroista ja yrittäneet omassa suunnittelussaan toimia sen eheyttämisen puolesta. Käsitteet ovat saattaneet olla erilaisia, akuutit ongelmat ja ehdotetut ratkaisut samaten. Aina tarkoittaa tässä sotienjälkeistä aikaa, viime puolivuosisataa mutta oikeastaan todella aina, itse yhdyskuntasuunnitteluajatukseen sisäänrakennettuna oletusarvona. Toki lähiöiden ja alakeskusten rakentamista tai muita hajakeskitykseen pyrkimyksiä voidaan nähdä kaupunkirakennetta hajottavina toimenpiteinä, mutta tavoitteena on silloinkin häämöttänyt hallittu, ehyt kokonaisuus. Kuitenkin, samaan aikaan toisaalla, on jatkuvasti tapahtunut haulikolla ampumisia, automarkettien perustamisia, vanhojen vakiintuneiden miljöiden hajoamisia ja esikaupunkialueiden hämmentäviä metamorfooseja. Olemmeko siis epäonnistuneet vai ovatko markkinavoimat ja oman edun tavoittelut niin ylivoimaisia, ettei tuulimyllyjä vastaan olisi kannattanut edes yrittää taistella? Vai olisiko sittenkin niin, että dynaamisella kentällä on saavutettu jonkinlainen modus vivendi, tapa tulla toimeen erisuuntaisten voimien kanssa? Haja-asutus käsitteenä ja ilmiönä Perinteisesti suomalaiset ovat rakentaneet ja asuneet varsin väljästi, mutta samalla ehyesti. Isojako hajotti 1700-luvulta alkaen kyliä, kaupunkeja taas 1900-luvun alun modernismi. Väljään rakennustapaan niin maalla kuin kaupungissa vaikuttivat erityisesti puurakentamisen tekniikka ja toisaalta tulipaloalttius sekä omavarainen lähitalous, johon Suomen ilmasto- ja luonnonoloissa liittyi varsin ekstensiivinen maankäyttö. Kaupunkien rakennustoimi oli pitkään valtiovallan tiukassa ohjauksessa. Vuoden 1931 asemakaavalain myötä kaavoitusmonopoli siirtyi kunnalliselle itsehallinnolle samalla kuin mitalin toisena puolena de facto hyväksyttiin maaseudulle eräänlainen perusrakennusoikeus. Rakennuslaki 1958 toi kaavahierarkian mm. maaseututaajamille tarkoitetun kevennetyn rakennuskaavan sekä taaja- ja haja-asutuksen määrittelyn. Taajarakentamiskiellolla luotiin väline hajautumisen estämiseksi. MRL 1999 ei näissä suhteissa tuonut oleellisia muutoksia; kuntamuodon merkitys kaava- ja ohjausjärjestelmässä oli asteittain jo poistunut eikä taaja-asutuskiellon korvaaminen suunnittelutarveharkinnalla merkinnyt dramaattista muutosta. Kestävän kehityksen tavoite sisältää tosin eheyttämiskäskyn, mutta toisaalta lisääntynyt osallistuminen ja vaikutusten arviointi on osaltaan ja tahtomatta lisäännyt hajoamispaineita. Ni- Perinteinen suomalainen asumismuoto ja rakentamistapa niin maalla kuin kaupungissa on ollut väljä, mutta samalla ehyt. Aikojen kuluessa monet voimat ovat vaikuttaneet ympäristöön hajottavasti. Kaupunkirakenteen tiivistäminen edellyttää usein ristiriitaisten vaatimusten luovaa haltuun ottoa. Wienin Monte Laan asuntoalue on rakennettu moottoritien päälle siten, ettei tien sijaintia arvaakaan. Korkeat lasiseinät toimivat paitsi arkkitehtonisena aiheena myös tehokkaana meluesteenä. EU:n ympäristöviraston yhdyskuntarakenteen hajautumista tarkastelevan raportin mukaan Helsinki edustaa hyvin väljää rakentamistapaa, mutta siinä esitettyjen tilastojen valossa kehitys on ollut kohtuullisen hallittu. Eurooppalaisen kaupunkieheyttämisen perusmalli on uusien tiivistymien rakentaminen sisäisille brownfields-alueille, perussilhuetti ja kaupunkivehreys säilyttäen. Esimerkkikuva otettu Wienin Wienerberg-alueelta. KUVAT:STAFFAN LODENIUS 20 RY RAKENNETTU YMPÄRISTÖ 2/2008

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila 739-421-7-414 (osa) Kaavaehdotus 10.8.2016 1 Osayleiskaavan muutoksen selostus, joka koskee Pien-Saimaan osayleiskaavaa. 1 PERUSTIEDOT

Lisätiedot

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos

Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Utsuvaaran asemakaavan laajennus ja korttelin 802 asemakaavamuutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 11.4.2016 Ilmakuva Maanmittauslaitos 2014 2 1. Osallistumis-

Lisätiedot

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö

Lausunto 1 (3) Dnro 511/05.01/2016. Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen. Kirkkonummen kunta PL KIRKKONUMMI. Lausuntopyyntö Lausunto 1 (3) 29.12.2016 Dnro 511/05.01/2016 Aluesuunnittelu/ Heli Vauhkonen Kirkkonummen kunta PL 20 02401 KIRKKONUMMI Lausuntopyyntö 11.11.2016 Lausunto Rastirannan ranta-asemakaavan luonnoksesta Kirkkonummen

Lisätiedot

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä.

Suunnittelualue sijaitsee Keuruun länsiosassa Jyrkeejärven etelärannalla Hakemaniemessä. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Kunta Kylä Tilat Kaavan nimi Kaavan laatu Keuruu Pihlajavesi 249-407-2-59 Hakemaniemi 249-407-2-97 Eemelinranta Pihlajaveden osayleiskaava Osayleiskaavan muutos

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2015 Sisällysluettelo 1. Yleistä 2. Maakuntakaava 3. Yleiskaava 4. Asemakaava 5. Rakennusjärjestys 6. Ohjelmoimattomat kaavoitustyöt 7. Kaavoitusohjelma 8. Liitekartat

Lisätiedot

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Vaadinselän Lakilampien ranta-asemakaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.07.2010 Seitap Oy 2010 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1(7) KITTILÄN KUNTA, 2. KUNNANOSA, LEVI Tilan Joensuu RN:o 20:25 asemakaavan muutoksen osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2(7) 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016

KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 KANTA-HÄMEEN MAAKUNTAKAAVAKATSAUS 2016 23.11.2016 1 / 8 Maakuntakaavoitus Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 132/1999) mukainen pitkän aikavälin yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta

Lisätiedot

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä?

Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Syntyikö maa luomalla vai räjähtämällä? Tätä kirjoittaessani nousi mieleeni eräs tuntemani insinööri T. Palosaari. Hän oli aikansa lahjakkuus. Hän oli todellinen nörtti. Hän teki heti tietokoneiden tultua

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava

Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava KEMIJÄRVEN KAUPUNKI Suomun kehittämissuunnitelma ja yleiskaava Suomen hallinto-oikeudelle FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 0208-D1850 1 (5) Sisällysluettelo 3 Pekka Turkki... 2 FCG Suunnittelu ja Tekniikka

Lisätiedot

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus HANHIJOEN ASEMAKAAVAN MUUTOS, ALASTALO OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo: 9.3.2016 päivitetty: 13.4.2016 on lakisääteinen (MRL

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari MIELGNJARGAN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 02.12.2013 Seitap Oy 2013-2014 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS 2016 Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri 2 OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63. ) Kaavoitusosasto 27.5.2016 SEPÄNKYLÄ Asemakaavan muutos kortteleissa 17 18 Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus Kaavaa laadittaessa tulee riittävän

Lisätiedot

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016

Inari. Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Inari Inarin kirkonkylän asemakaavan muutos Korttelit 79 ja 80 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 25.01.2016 Inarin kunta Seitap Oy 2016 Seitap

Lisätiedot

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan KARSTULA ITÄISTEN JA LÄNTISTEN VESISTÖJEN OIKEUSVAIKUTTEINEN RANTAOSAYLEISKAAVA MK :0000 MERKINTÖJEN SELITYKSET JA KAAVAMÄÄRÄYKSET : AM AO AO-3 RA MAATILOJEN TALOUSKESKUSTEN ALUE. Alueelle saa sijoittaa

Lisätiedot

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE

1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE FCG Suunnittelu ja tekniikka Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) KONNEVEDEN KUNTA KIVISALMEN LAITURIALUEEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 HANKEKUVAUS JA SUUNNITTELUTILANNE Konneveden kunnalla on tarkoitus

Lisätiedot

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.

Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa. Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3. Turvetuotanto, suoluonto ja tuulivoima maakuntakaavoituksessa Petteri Katajisto Yli-insinööri 3. Vaihemaakuntakaavaseminaari 2.3.2012 Alueidenkäytön suunnittelun tavoitteet (maankäyttö- ja rakennuslaki

Lisätiedot

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Utsjoki Tenon Osman ranta-asemakaavan muutos Kortteli 14 rakennuspaikka 5 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 07.10.2015 Seitap Oy 2015 Seitap

Lisätiedot

Rakennusjärjestyksen uusiminen

Rakennusjärjestyksen uusiminen Rakennusjärjestyksen uusiminen Vihdin kunta 22.11.2016 Pekka Laitinen johtava rakennustarkastaja Mikä on rakennusjärjestys? (MRL 14 ) Jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys Rakennusjärjestyksen

Lisätiedot

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2)

IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA, HIUE IIJOKISUUN OSA-ALUE (2) KAAVASELOSTUS 19.12.2016 2 IIN KUNTA IIN RANNIKON JA SAARTEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS POHJOIS-IIN JAKOKUNTA,

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus

TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA ( ) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA. 1 Hankekuvaus FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunntelma 1 ( 6 ) TERVON KUNTA ALLAAN TILAN ASEMAKAAVA (844-411-7-1) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 Hankekuvaus Asemakaava koskee Tervon

Lisätiedot

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS

LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus LANATIEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2016 päivitetty: 16.12.2016 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen

Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen Näkökulmia maankäyttö- ja rakennuslain muuttamiseen 12.9.2016 Uudistuksen aikataulu Lakimuutos tulisi voimaan vuonna 2017 ELY-keskuksia koskeva lainsäädäntö ja viranomaistoiminta muuttuvat vuoden 2019

Lisätiedot

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA

SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA SUOMALAIS-VENÄLÄINEN PÄÄTTÄJIEN METSÄFOORUMI 2. - 4.3.2011 GLOBAALIT KILPAILUKYVYN EDELLYTYKSET MUUTOKSESSA 2.4.2011 Petteri Pihlajamäki Executive Vice President, Pöyry Management Consulting Oy Esityksen

Lisätiedot

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä

Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Ilmastonmuutoksessa päästöt voimistavat kasvihuoneilmiötä Kasvihuoneilmiö on luonnollinen ilman sitä maapallolla olisi 33 C kylmempää. Ihminen voimistaa kasvihuoneilmiötä ja siten lämmittää ilmakehää esimerkiksi

Lisätiedot

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö

ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen. Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö ELY yleiskaavoituksen ohjaajana ja metsät ELYkeskuksen näkökulmasta Aimo Huhdanmäki Uudenmaan ELY-keskus Elinympäristöyksikön päällikkö 30.8.2013 ELY:n tehtäviä (kytkös metsiin) Alueidenkäyttö, yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS

INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS INARIJÄRVEN ETELÄOSAN MAANKÄYTÖN OHJAUS Rantojensuojeluohjelma Valtioneuvoston periaatepäätös 20.12.1990 Ohjelman tarkoituksena on säilyttää valtakunnallisesti arvokkaat ranta-alueet luonnonmukaisina ja

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun

Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Johtuuko tämä ilmastonmuutoksesta? - kasvihuoneilmiön voimistuminen vaikutus sääolojen vaihteluun Jouni Räisänen Helsingin yliopiston fysiikan laitos 15.1.2010 Vuorokauden keskilämpötila Talvi 2007-2008

Lisätiedot

Maisema-alueet maankäytössä

Maisema-alueet maankäytössä Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 26.11.2013 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Kulttuuriympäristöä koskevien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden

Lisätiedot

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää

Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen koulutuspäivät Vuonislahti 6.-7.9.2012 Anne Jarva, kaavoituspäällikkö, Hyvinkää Kyläyleiskaavoituksen lähtökohdat, tavoitteet ja tarpeellisuus Kunnan kokonaisuuden tarkastelu Erilaisten

Lisätiedot

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa

Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa Vyöhykesuunnittelu hajarakentamisen hallinnassa 13.11.2012 Vyöhykkeisyys ja kyläsuunnittelu yhdistyneen kaupungin suunnittelussa Aluearkkitehti Julia Virtanen Jyväskylän kaupunki Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ

Lisätiedot

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016

Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 1 Kärsämäen kunta Kaavoituskatsaus 2016 Hyväksytty: Valtuusto 29.11.2016 97 2 1. Yleistä kaavoituskatsauksesta Maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) säätelevät kaavoitusta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sivu 1/9 Asemakaavamuutos koskien kaupunginosa 5, Keskusta korttelia 3, tontti 2. Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen Kuva 1 Asemakaavan muutosalueen sijainti. Sisällys TEHTÄVÄ... 2 ALOITE TAI HAKIJA...

Lisätiedot

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS PAIMION KAUPUNKI Tekninen ja ympäristöpalvelut Kaavoitus KAPTENSKANPOLUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA vireille tulo:..2017 päivitetty: 10.1.2017 on lakisääteinen (MRL 63 ) kaavan

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ULLAVANJÄRVEN YLEISKAAVAN MUUTOS TILA 272-430- 15-47 Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola

Lisätiedot

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA

LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA MAANMITTARI OY ÖHMAN Sten Öhman Sunnantie 7 10900 Hanko 044-2530464 sten.ohman@netsten.fi 8.2.2012 LOVIISA, ONNENLAHTI RANTA-ASEMAKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN ANTAMAT LÄHTÖKOHDAT MRL 62, 63 ja 64 SEKÄ MRA 30 FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 (5) LIPERIN KUNTA PYHÄSELÄN TELMONSELÄN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN

Lisätiedot

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS JOUTSAN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS SIIKANIEMI SELOSTUS Ote rantayleiskaavakartasta SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2 Alueen yleiskuvaus 1.3 Luonnonympäristö 1.4

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KÄRKÖLÄ JÄRVELÄ JAAKONSAARI ASEMAKAAVAN MUUTOS Päiväys 31.10.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen

Lisätiedot

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta

KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta KEVÄTKUMMUN KOULU JA PALVELUKESKUS Kortteli 901 ja kortteli 902 sekä puistoaluetta Asemakaava 506 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma PORVOON KAUPUNKISUUNNITTELU Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Stora Enso Effex an Eye for Wood

Stora Enso Effex an Eye for Wood EnsoEffex Stora g tu p l Stora Enso Effex an Eye for Wood Stora Enso Effex an Eye for Wood Lähtökohtana luonnonmukaisuus Effex toistaa luonnon muotokieltä. Effex on: Aitoa puuta Luonnon inspiroima Luonnollinen

Lisätiedot

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä

Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Valtiollakin vastuu Lapin ympäristöstä Lapin liitto 22.2.2011 1 Haasteita Herkkä arktinen luonto Ilmastonmuutos Matkailuelinkeinojen ja kaivosteollisuuden nopea kehittyminen edellyttää ympäristönsuojelun,

Lisätiedot

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy OAS 1 (5) KAAVIN KUNTA KAAVINJÄRVI RIKKAVESI YMPÄRISTÖN RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 MIKÄ ON OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Lisätiedot

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto Tarpeet täydennysrakentaminen kehittämiselle? Rakennetun ympäristön

Lisätiedot

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle

Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Perinteinen suomalainen puukaupunki esikuvana nykyasuntorakentamiselle Puu on historiallisesti katsoen ollut kulttuurissamme käytetyin ja tärkein rakennusmateriaali. Puuta on ollut helposti saatavilla

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro

Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous Satu Luiro Matkailutilastoinnin kehittäminen Lapin matkailualueiden kokous 10.3.2009 Satu Luiro Matkailutilastojen seuranta Lapin liitossa: Art Travel:n tilastopaketti kuukausittain internetsivuille (majoitustilastot

Lisätiedot

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta

Verkoston voima puurakentamisessa. Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Verkoston voima puurakentamisessa Kirsti Sorama, KTT, yliopettaja SeAMK Liiketoiminta Puurakentamisen lyhyt historia 1990-luvun alkupuolella eri puolilla Eurooppaa esiteltiin ajatuksia monikerroksisista

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 MERIKARVIAN KUNTA 04.12.2016 KAAVA Merikarvian Malskerin ranta-asemakaavan muutos koskien Riispyyn kylän tilaa Kivikari 484-414-2-122 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 Aluearkkitehti Ilmari

Lisätiedot

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299)

KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka. Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) 1 KITTILÄN KUNTA, 2. kunnanosa, Sirkka Hissitien asemakaavamuutos (Levin asemakaava-alueen korttelit 27/1, 31/7, 32/1,2,4, 36/2-3, 83, 299) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 21.9.2009 Ilmakuva Leviltä

Lisätiedot

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP

NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS KIRJAINEN, STRÖMAS NYTORP KAAVASELOSTUS Maanmittari Oy Öhman KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu Paraisten Kuulutuksissa 11.6.2015.

Lisätiedot

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet

LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Kaava-alueen sijainti ja luonne. Kaavaprosessin vaiheet LAPINNIEMI-VESIURHEILUALUETTA, TILAUSSAUNAN RAKENTAMINEN. KARTTA NO 8176. Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 13. päivänä helmikuuta 2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 8176. Asian hyväksyminen

Lisätiedot

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus

Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Käyttötarkoituksen muutokset Lainsäädäntökatsaus Rakennusvalvonnan ajankohtaisseminaari Savoy-teatteri, 2.12.2014 Hallitussihteeri Erja Werdi, Ympäristöministeriö, Rakennetun ympäristön osasto Lähtökohtia

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella

JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS. Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella JOUTSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELISSA 407 / 5,6,7 ASEMAKAAVASELOSTUS Ote peruskartasta, kaavamuutosalue rajattuna keltaisella SISÄLLYSLUETTELO 1. LÄHTÖKOHDAT 1.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 1.2

Lisätiedot

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Salla Sallatunturin asemakaava Pan Parks Poropuisto alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 09.07.2009 Sallan kunta Seitap Oy 2009 Seitap Oy Osallistumis-

Lisätiedot

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori

Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset. Pori Poikkeamislupien ja suunnittelutarveratkaisujen edellytykset Pori 19.12.2013 Poikkeamisen edellytykset (MRL 172 ): Poikkeaminen ei saa: aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PORI/2409/2015 VP 16/12.5.2016 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HYVELÄNVIIKIN 54. KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 54 ASEMAKAAVAN MUUTOS 609 1676 Maankäyttö- ja rakennuslain 63 mukainen osallistumis- ja arviointisuunnitelma,

Lisätiedot

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella

Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Yleiskaavat ja rakentaminen asemakaava-alueiden ulkopuolella Valmisteilla olevat MRL:n muutokset Seminaari, sipoo 13.5.2016 Matti Laitio, ympäristöministeriö Hallitusohjelman kirjauksia Helpotetaan haja-asutusalueiden

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 17.2.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli joulukuussa noin 1,5 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 9,6

Lisätiedot

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Savukoski Pykäläinen-Kuttusoja rantaosayleiskaava OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 26.05.2011 Seitap Oy 2011 Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan

Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 1 Kaavoituksen mahdollisuudet liikuntapaikkojen suunnittelussa Jenny Miettinen, arkkitehti, Oulun yliopisto Yhdessä ylipainoa vastaan 2 Nykytilanne Suomalaisten työikäisten liikunnan harrastaminen on lisääntynyt,

Lisätiedot

Metsänomistajan kaavoitusapu

Metsänomistajan kaavoitusapu 23 Lorem ipsum sit amet dolor estres con consequeter lorem ipsum ces lorem ipsum sit amet dolor estares. Metsänomistajan kaavoitusapu Tapio Oy 4.11.2016 1 Metsänomistajan kaavoitusapu Sisällys 1. Metsänomistaja

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman tarkoitus: Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :ssä on esitetty OAS:n tarkoitus. Kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa

Lisätiedot

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008

Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta. Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Pilaantuneet maat kaavoitusnäkökulmasta Kaarina Laakso Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto MUTKU-päivät 11.3.2008 Alueiden käytön suunnittelujärjestelmä (MRL 4 ) Kunnan alueiden käytön järjestämiseksi

Lisätiedot

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos

Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos 1(7) HYÖKÄNNUMMI KORTTELI 801 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA PROJ. NRO 256 Hyökännummi Kortteli 801 asemakaavan muutos OSOITE TAI MUU PAIKANNUS Sijainti on osoitettu oheisessa

Lisätiedot

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m

Spittelhof Estate. Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor. 50m Spittelhof Estate Biel-Benken, Sveitsi, 1996 Peter Zumthor Spittelhof Estate on Peter Zumthorin suunnittelema maaston mukaan porrastuva kolmen eri rakennuksen muodostama kokonaisuus Biel-Benkenissä, Sveitsissä.

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, Kuusikallio OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) Alue Alavuden rantaosayleiskaavan 2. osan muutos Kuorasjärvi, pohjoisosa, 10-405-23-89 Kuusikallio Maankäyttö- ja rakennuslain 63 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa

Lisätiedot

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012

KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 KOSKEN TL KUNNAN KAAVOITUSKATSAUS 2012 Maankäyttö- ja rakennuslain 7 :n mukaan kunnan tulee vähintään kerran vuodessa laatia katsaus kunnassa ja maakunnan liitossa vireillä olevista ja lähiaikoina vireille

Lisätiedot

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma

TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma TURISTI TULEE KYLÄÄN Sosiaalisesti kestävän matkailun näkökulma Seija Tuulentie Luontomatkailun tutkija, YTT Metsäntutkimuslaitos LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI ROVANIEMI 1.10.2009 / Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet

Lisätiedot

Kestävän kehityksen kokonaisarvio

Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kestävän kehityksen kokonaisarvio Kuntasektorin näkemyksiä kestävän kehityksen tilasta ja tulevaisuudesta Varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen, Kuntaliitto Suomen kestävän kehityksen toimikunnan kokous

Lisätiedot

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA

VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA LIITE Rovaniemen kaupunki VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoituslaskelma rakennusoikeuden jakamisesta kaava-alueella Kaavoitus VIKAJÄRVEN OSAYLEISKAAVA Mitoitus laskelma Vikajärven osayleiskaavan rakennusoikeuden

Lisätiedot

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg

MEKA-hanke. Alustavia huomioita hankkeesta Harry Berg MEKA-hanke Alustavia huomioita hankkeesta 4.1.2016 Harry Berg Hankkeen lähtökohdat Metsämaa kaavoituksessa (MEKA) hankkeen tarkoituksena on kehittää kaavoitusta ja sen ohjausta metsämaahan kohdistuvan

Lisätiedot

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti.

Ennen kaavaehdotuksen hyväksymistä kaupunki tekee maankäyttösopimuksen hakijoiden kanssa MRL 91 a ja b edellytysten mukaisesti. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KAPERNAUMI KORTTELI 43 (OSA) TEKNIIKKAKESKUS Suunnittelualueen sijainti alue sijaitsee Seinäjoen kaupungin n korttelissa 43. Alue sijaitsee Ruukintien varressa Kaasumestarinkadun

Lisätiedot

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti

SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue käsittää osan asemakaavoitetusta pääradan varresta Kaustarissa. Ote opaskartasta, alueen likimääräinen sijainti OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS PÄÄRADAN KAKSOISRAITEET KAUSTARI Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh.

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus

Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Sodankylä, Kultaojan asemakaavan muutos ja laajennus Seitap Oy Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 Sodankylä Kultaojan asemakaava ja korttelien 306, 308, 309 asemakaavan muutos Saariselän Kakslauttasen alue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS)

Lisätiedot

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto

Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana. Eila Lindfors /KASOPE /Oulun yliopisto Oppilaalle tärkeä ongelma suunnittelun lähtökohtana 1 Esityksen sisältö 1) Mikä on ongelman tehtävä? 2) Tutkivan oppimisen tunnuspiirteitä? 3) Mistä ja millainen ongelma? 4) Miten ratkaisu toimii? 5) Arvioinnista!

Lisätiedot

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen

Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen SUONENJOEN KAUPUNKI ANNA-LIISA AIRAKSINEN, ERKKI AIRAKSINEN JA PEKKA AIRAKSINEN Saunataipaleen ranta-asemakaavan osittainen kumoaminen Kaavaselostus, FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 549230-P30817 Kaavaselostus,

Lisätiedot

Suomen metsien kasvutrendit

Suomen metsien kasvutrendit Metlan tutkimus 3436, vetäjänä prof. Kari Mielikäinen: Suomen metsien kasvutrendit Suomen metsien kokonaiskasvu on lisääntynyt 1970-luvulta lähes 70 %. Osa lisäyksestä aiheutuu metsien käsittelystä ja

Lisätiedot

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA

ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA PÄLKÄNEEN KUNTA ETUSAAREN RANTA-ASEMAKAAVA KOSKEE KIINTEISTÖÄ YRJÖLÄ 635-419-14-3/1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.11.2016 OSALLISTUMIS-JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA JA SEN TARKOITUS Osallistumis-

Lisätiedot

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177

EURAJOEN KUNTA. Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Työ: 25177 EURAJOEN KUNTA Lapijoen päiväkodin asemakaavan muutos Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Työ: 25177 Turussa 19.3.2012, tark. 5.6.2012, tark. 4.9.2012, tark. 9.11.2012 AIRIX Ympäristö Oy PL 669 20701

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI FCG Planeko Oy JÄMSÄN KAUPUNKI OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HIMOKSEN OSAYLEISKAAVAN JA KAAVAMUUTOKSEN LAATIMINEN OSA-ALUEELLA 6, PATAJOKI 9.4.2008, TARK. 27.6.2008, TARK 17.5.2013 SISÄLLYSLUETTELO

Lisätiedot

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja

Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin. Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja Resurssinäkökulma tiivistyviin kaupunkiseutuihin Panu Lehtovuori Tampere School of Architecture Liikennetyöpaja 11.10.2016 Taustaa WHOLE on Tampereen teknillisen yliopiston hanke, jonka tavoite on tuottaa

Lisätiedot

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO

LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Vastaanottaja Espoon asunnot Oy Asiakirjatyyppi Lausunto Päivämäärä 12.06.2016 LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO LOKINRINNE 1, ESPOO KAUPUNKIYMPÄRISTÖN TUULISUUSLAUSUNTO Päivämäärä

Lisätiedot

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3

Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Rantasalmen kunnanhallitus 6.2.2017 Poikkitie 2 58900 RANTASALMI Vastine Korkeimpaan oikeuteen tehtyyn valitukseen Itä- Suomen hallinto-oikeuden päätöksestä 16/0314/3 Marja-Leena Neuvo kumppaneineen on

Lisätiedot

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta?

Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Tuulialfa Oy Knuutintie 3 as.2 00370 Helsinki www.tuulialfa.fi Y-2683287-6 Uusiutuvan energia hanke Kuusiselän kaatopaikalle ja välittömään ympäristöön. Narkauksen paliskunnan kanta? Viite: Napapiirin

Lisätiedot

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia

alue, jolle kaavahankkeella saattaa olla vaikutuksia OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Raksilan kaupunginosan korttelia 2 tonttia nro 2 koskeva asemakaavan muutos (Teuvo Pakkalan katu) AM2025 asemakaavan muutosalue alue, jolle kaavahankkeella

Lisätiedot

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle.

Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Liito-orava kartoitus Nouvanlahden ulkoilualueelle sekä eteläisen Kilpijärven länsirannalle. Tarmo Saastamoinen 2010. Kuva.1 Kaatunut kuusenrunko Nouvanlahdesta. LIITO-ORAVA: Liito-orava (pteromys volans)on

Lisätiedot

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016*

Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa 2016* Matkailun tunnuslukuja Etelä-Savossa * 19.1.217/jk Yöpymiset Koko maassa majoitusliikkeiden rekisteröityjen yöpymisten kokonaismäärä oli marraskuussa noin 1,3 miljoonaa yöpymisvuorokautta, mikä oli 4,8

Lisätiedot

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi

Tykköön kylän ympäristökatselmus. Jämijärvi Tykköön kylän ympäristökatselmus Jämijärvi 6.2.2014 Kankaanpään kaupunki Ympäristökeskus Tykköön kylän ympäristökatselmus Katselmus suoritettiin 6.2.2014. Kartasta yksi nähdään tuulivoimapuiston sijoittuminen

Lisätiedot