PUBLICATION FOR THE EUROPEAN AREA OF FREEDOM, SECURITY AND JUSTICE SIJOITTAMINEN EUROOPASSA YHTIÖOIKEUDEN UUDISTAMINEN EUROOPASSA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PUBLICATION FOR THE EUROPEAN AREA OF FREEDOM, SECURITY AND JUSTICE SIJOITTAMINEN EUROOPASSA YHTIÖOIKEUDEN UUDISTAMINEN EUROOPASSA"

Transkriptio

1 PUBLICATION FOR THE EUROPEAN AREA OF FREEDOM, SECURITY AND JUSTICE Co-financed by the European Commission Framework Programme for Judicial Cooperation in Civil Matters 2004 SIJOITTAMINEN EUROOPASSA YHTIÖOIKEUDEN UUDISTAMINEN EUROOPASSA PÄÄKIRJOITUS: EUROOPAN VAHVISTAMINEN EUROOPPALAISTAMALLA YHTIÖOIKEUTTA Yhtiöt ovat vahvemman Euroopan ydin. Taloudellinen kasvu ja työpaikat ovat riippuvaisia terveestä yksityissektorista. Yhtiöoikeuden sääntöjen harmonisointi, erityisesti corporate governancen (hyvän hallintotavan), kirjanpidon ja tilintarkastuksen alalla, ovat välttämättömiä sisämarkkinoilla tapahtuvat taloudellisten palvelujen ja tuotteiden liikkuvuuden parantamiseksi. Euroopan unionin neuvosto asetti vuonna 2000 tavoitteeksi luoda Euroopasta kilpailukykyisin ja dynaamisin tietoon perustuva osaamistalous vuoteen 2010 mennessä. Nyt olemme puolivälissä ja on todettava, että eteneminen on ollut hidasta. Jäsenvaltioissa on kieltämättä nähtävissä tiettyjä eroja annettujen lausuntojen ja konkreettisten voimaansaattamistoimenpiteiden välillä. Parmalatiin liittyneen taloudellisen skandaalin jälkeen sekä Enronin ja Cirionin tapausten jälkimainingeissa sijoittajien luottamus yhteisöllisten sääntelyjen kattamien markkinoiden toimivuuteen on horjunut. Eurooppalaiset instituutiot tiedostavat, että Euroopassa corporate governancen ja yhtiöoikeuden uudistaminen on tarpeen. Toisetkin argumentit otetaan huomioon: eurooppalaiset yhtiöt toimivat yhä enemmän valtioiden rajat ylittävällä tasolla, mutta kotimaisten markkinoiden puitteissa, jatkaen Euroopan pääomamarkkinoiden integraatiota, uuden tieto- ja kommunikointiteknologian kehittämistä sekä unionin laajentumista kymmeneen uuteen jäsenvaltioon. Parlamentti ja komissio ovat aloittaneet Euroopan yhtiöoikeuden uudistamista koskevan yhteydenpidon, joka on antanut hyödyllistä tietoa ja ratkaisuja. Komissio on määritellyt yhtiöoikeuden kehityssuunnitelman toukokuussa Suunnitelma koostuu kolmesta tavoitteesta: osakkeenomistajien oikeuksien vahvistamisesta, yhtiöiden läpinäkyvyyden lisääminen ja johtamisrakenteiden uudistamisesta. Huolimatta jäsenvaltioiden kohtaamista tämän alan harmonisoinnin ongelmista, jotka ovat seurausta Euroopassa vallitsevista huomattavista eroavaisuuksista oikeudellisten ja yhtiöllisten käytäntöjen välillä (ks. historiallinen katsaus sivulla 2), on perustukset todellisten yhteismarkkinoiden saavuttamiseksi rakennettava Euroopan tasolla. EU:n tasolta määritellään, mitä mallia on noudatettava: liiketoiminnan kilpailukyky, osakkeenomistajien laajat valvontaoikeudet ja pääomansijoitusten ja äänivaltaoikeuksien välinen oikea suhde. Näiden tekijöiden ohella on otettava huomioon yhtiöoikeudellisen hallinnon suurempi läpinäkyvyys sekä johdon ja yhtiön välisten keskenään ristiriitaisten intressien parempi määrittely. Yhtiöoikeuden ja corporate governancen alalla tavoitteita ovat: osakkeenomistajien ja muiden intressitahojen yhtäläinen suojelu; yhtiöiden euroopanlaajuisen sijoittautumisvapauden takaaminen; liiketoiminnan tehokkuudesta ja kilpailukyvystä huolehtiminen; eri jäsenvaltioista olevien yhtiöiden rajat ylittävän yhteistyön kehittäminen ja keskustelun aikaansaaminen jäsenvaltioiden välillä yhtiöoikeuden ja corporate governancen uudistamisesta. Tämänkertainen AVRIO Eurolaw Info on omistettu käytännön näkökulmille Euroopan yhtiöoikeuden alalla, sen tulevaisuudennäkymille, oikeudellishistoriallinen kontekstille sekä kansallisille voimaansaattamissäännöksille. Julkaisussa tarkastellaan myös eurooppayhtiöasetusta Euroopan tuomioistuimen tapauskäytännön valossa ennen kuin asetus tuli voimaan sekä viimeaikaista kehitystä. Lisäksi lukijalle tarjotaan neuvoja Euroopan yhtiöoikeuden alaan liittyvästä lisälukemisesta ja koulutuksesta. TÄSSÄ NUMEROSSA 1 Pääkirjoitus: Euroopan vahvistaminen eurooppalaistamalla yhtiöoikeutta 2 Esipuhe: Eurooppayhtiön normisto käytännöllinen kompromissi? 2 Historiallinen katsaus: Societas Europea, Euroopan vastaus hitaaseen harmonisointiin 3 Eurooppayhtiön kansallinen implementointi: kansallisten lainsäädäntöjen vertaileva tutkimus 4 Eurooppayhtiö: kysymyksiä ja vastauksia 14 Merkityksellinen oikeuskäytäntö 16 Viimeaikainen kehitys 18 Käytännön tietoa 19 Eurooppalainen työjärjestys. Avrio Advocati 20 Avrio Eurolaw ja jäsenet 1

2 C: EUROOPPAYHTIÖN NORMISTO KÄYTÄNNÖLLINEN KOMPROMISSI? Tomasz Kozlowski, asianajotoimsito KPRiA Gluchowski Jedlinski Rodziewicz Zwara & Partners, Puola Eurooppayhtiön normistolla on pitkä historia, koska sen alkuperä ulottuu vuoteen 1970, jolloin komissio teki ensimmäisen sitä koskevan ehdotuksen. Useiden vuosien ajan jäsenvaltiot eivät pystyneet sopimaan eurooppayhtiön toimintaan liittyvistä eri näkökohdista. Asetuksen tekstissä on nähtävissä monia viitteitä näistä kompromisseista, mutta niiden ansiosta eurooppayhtiötä koskeva asetus saatiin voimaan. Kyseenalaista on, jouduttiinko kompromissien takia uhraamaan eurooppayhtiön menestymisen kannalta olennaiset tekijät. Eurooppayhtiön rakenteessa on kaksi merkittävää piirrettä: rajat ylittävien sulautumisten mahdollisuus ja kotipaikan siirtäminen ilman velvollisuutta purkaa yhtiö. Mitä tulee eurooppayhtiön perustamisen mahdollisuuteen rajat ylittävän sulautumisen kautta, sen kiinnostavuus käytännössä jää nähtäväksi, koska sellaista järjestelyä varten ei ole kansallisesti harmonisoitua verokohtelua, eikä holding-rakenteen oikeudellisia suhteita ja vastuita molemmat näkökulmat puuttuvat asetuksesta. Asetuksessa erotetaan toisistaan rekisteröity kotipaikka ja pääkonttori ja siinä sallitaan rekisteröidyn kotipaikan siirtäminen toiseen jäsenvaltioon ilman, että eurooppayhtiö puretaan tai se menettää oikeushenkilöllisyytensä. Asetuksessa edellytetään kuitenkin, että rekisteröity kotipaikka on samassa valtiossa kuin pääkonttori. Tämä velvollisuus käytännössä rajoittaa erottelua, koska se ei edistä yhteisön tuomioistuimen muodostamaa oikeuskäytäntöä, etenkin tapauksissa Centros tai Űberseering (ks. tarkemmin alla). Asetusta on helppo kritisoida nyt, mutta on tärkeää huomata, että asetus laadittiin lopullisesti vuonna 2001 ja se tuli voimaan vuonna 2004, kun taas yhteisön tuomioistuimen ratkaisut merkittävissä tuomioissa Űberseering tai Inspire Arts annettiin oikeudellisessa tyhjiössä. Siksi voitaisiin sanoa, että pitkä oikeudellisen tyhjiön aika johtui EU:n sijoittautumisen vapautta koskevien säännösten jäädyttämisestä, koska ratkaisut annettiin aikana, jolloin eurooppayhtiöön johtavasta kompromissista käytävä taistelu oli kiivaimmillaan. Erityisesti velvollisuus pitää rekisteröity kotipaikka samassa jäsenvaltiossa kuin pääkonttori vaikuttaa jokseenkin vanhanaikaiselta, ottaen huomioon yhteisön tuomioistuimen ratkaisut Centros ja Inspire Arts, joissa tuomioistuin hyväksyi, että sijoittautumisvapaus salli yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneen yhtiön toimia toisessa jäsenvaltiossa ilman, että tällä oli vaikutusta sen oikeudelliseen henkilöllisyyteen. HISTORIALLINEN KATSAUS: SOCIETAS EUROPEA, EUROOPAN VASTAUS HITAASEEN HARMONISOINTIIN Christian Steiner, Asianajotoimisto Bores y Cia Abogados, Espanja Euroopan yhtiöoikeudellisen sääntelyn lähtökohta on EY:n perustamissopimuksen (nykyinen) artikla 48. Kyseinen primaarioikeuden säännös takaa jäsenvaltioiden lainsäädännön mukaan perustettujen yhtiöiden vapaan sijoittautumisen tarjoamalla yhtiöiden vastavuoroisen tunnustamisen ja niiden syrjimättömän kohtelun niiden sijoittautuessa toiseen jäsenvaltioon. Näiden sisämarkkinoiden luomiseen sovellettavat keinot ovat kehittyneet kuluneiden vuosikymmenten aikana. Yksi EU:n olennainen tavoite on ollut harmonisoida jäsenvaltioiden yhtiöoikeudellista lainsäädäntöä rajoittaakseen kansallisten, ensisijaisesti osakkeenomistajia ja velkojia koskevien, säännösten välisistä eroavaisuuksista johtuvia riskejä. Tätä tarkoitusta varten laadittiin joukko yksityiskohtaisia säännöksiä sisältäviä direktiivejä, nimittäin ensimmäinen neuvoston direktiivi vuonna 1968 koskien osakeyhtiöiden puolesta tehtyjen sitoumusten pätevyyttä; julkisten osakeyhtiöiden perustamiseen liittyviä vähimmäisvaatimuksia koskeva toinen direktiivi vuonna 1976; rakenteellisia järjestelyjä, kuten sulautumisia ja jakautumisia, koskevat kolmas direktiivi 1978 ja kuudes direktiivi 1982; osakeyhtiöiden julkaisemaa taloudellista tietoa koskevat neljäs direktiivi 1978, seitsemäs direktiivi 1983 ja kahdeksas direktiivi 1984). Komissio kuitenkin epäonnistui yrityksessään yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden julkisia osakeyhtiöitä koskevaa lainsäädäntöä viidennen (1972) ja kymmenennen (1985) direktiivin kautta. Komission täytyi tunnustaa, että jäsenvaltioiden yhtiöoikeudellisen käytännön alalla vallitsevat olennaiset erot asettavat tiettyjä rajoja yhtenäistämiselle. Komissio muokkasi tavoitettaan yksityiskohtaisen harmonisointisäännösten asettamisesta sääntöihin, jotka sallivat jäsenvaltioille enemmän liikkumavaraa yhteisön tavoitteiden implementoinnille tällä alalla. Näkyvät esimerkit uudesta lähestymistavasta ovat kahdestoista direktiivi (1989) ja kolmastoista direktiivi (2004) yksityisten osakeyhtiöiden välittömästä tunnustamisesta ja julkisesta ostotarjouksesta. Komission viimeisimmät aloitteet koskevat ympäristöön liittyvien asioiden tunnistamista, mittaamista ja ilmoittamista tilinpäätöksessä ja yhtiöiden vuosikertomuksissa (Suositus 2001). Aloitteet liittyvät corporate governancen tuomiin haasteisiin, jotka tulivat ajankohtaisiksi amerikkalaisen Enron-yhtiön huonon hallinnon ja petosskandaalin takia. Tämä johti corporate governanceen liittyvän toimintasuunnitelman luomiseen, jolla pyritään parantamaan Euroopan unionissa liiketoiminnallista tehokkuutta ja kilpailukykyä sekä vahvistamaan osakkeenomistajien oikeuksia (Komission tiedonanto toukokuussa 2003). Muita keinoja liiketoiminnan tehokkuuden ja kilpailukyvyn edistämiseksi, yhtiöiden rajat ylittävän yhteistyön lisäämiseksi sekä jäsenvaltioiden välisen yhtiöoikeutta ja corporate governancea koskevan keskustelun aikaansaamiseksi, ovat European Economic Interest Grouping (EEIG) -ryhmän kehittäminen, yhdistyksen, joka mahdollistaa eri jäsenvaltioista olevien yritysten 2

3 EUROOPPAYHTIÖN KANSALLINEN IMPLEMENTOINTI: KANSALLISTEN LAINSÄÄDÄNTÖJEN VERTAILEVA TUTKIMUS Christian Steiner, Bores y Cia Abogados, Spain kehittää tiettyjä yhteisiä toimintoja ilman sulautumista tai yhteisomistuksessa olevan tytäryhtiön perustamista. Lisäksi on muita keinoja tai aloitteita, joilla pyritään helpottamaan työpaikkakomiteoiden, osuuskuntien, yhdistysten ja keskinäisten yhteisöjen rajat ylittävää yhteistyötä. Yksi merkittävä askel eteenpäin Euroopan yhtiöoikeuden alalla, mitä voidaan pitää myös luovana ratkaisuna harmonisoinnin kohtaamiin ongelmiin, on Eurooppayhtiön (latinankieliseltä nimeltään Societas Europeae tai lyhennettynä SE) kehittäminen. Tämä on todella eurooppalainen yhtiö, koska sen eurooppalainen oikeudellinen tausta koostuu Neuvoston asetuksesta (EY) nro. 2157/2001 eurooppayhtiön (SE) säännöistä (Euroopan Yhteisön virallinen lehti L ) ja neuvoston direktiivistä nro. 2001/86/EY eurooppayhtiön sääntöjen täydentämisestä henkilöstöedustuksen osalta (Euroopan Yhteisön virallinen lehti nro L 294, ) (molemmat direktiivit ovat luettavissa internet-osoitteessa europa.eu.int/eur-lex/). Eurooppayhtiön tarkoituksena on sallia eri jäsenvaltioista olevien yhtiöiden sulautua tai muodostaa holding-yhtiö tai yhteinen tytäryhtiö, mutta samalla välttää 25 erilaisten oikeudellisen järjestelmän mukanaan tuomat lailliset ja käytäntöön perustuvat esteet sekä järjestää henkilöstön osallistuminen ja tunnustaa heidän asemansa Eurooppayhtiössä. Asetus tuli voimaan ja samana päivänä päättyi jäsenvaltioiden aika saattaa direktiivi voimaan. Jäsenvaltioiden lainsäätäjien sopeutuminen kansallisten oikeudellisten järjestelmien puitteissa Eurooppa-yhtiön luomiseen on ollut hidasta (ks. sivut 6-7). Tämän artikkelin otsikko kansallisten lainsäädäntöjen vertaileva tutkimus saattaa ensinäkemältä yllättää, jos on luullut Neuvoston asetuksen nro 2157/2001, eurooppayhtiöstä tehneen kansalliset eroavaisuudet tämän yhtiömuodon suhteen tarpeettomiksi. Kuten tämä vertaileva tutkimus osoittaa, kyseinen asetus edellyttää tiettyjä voimaansaattamistoimia, mukaan lukien oikeudellisia toimenpiteitä, jokaisessa jäsenvaltiossa, jotta eurooppayhtiöstä tulee toimintakykyinen. Yhtiöoikeudellinen lainsäädäntö on laaja-alaista ja sitä monimutkaistavat kansalliset traditiot. Jotta sen harmonisointiin liittyvät huomattavat vaikeudet ylitettäisiin, eurooppalainen lainsäätäjä pyrki puitesääntelyyn, joka integroitaisiin kansallisiin sääntöihin ja jota täydennettäisiin olemassa olevilla tai uusilla kansallisilla säännöksillä. Tällä tavoin olemassa olevat julkisia osakeyhtiöitä koskeva säännöt ja käytännöt soveltuvat suoraan eurooppayhtiöön. Eurooppayhtiön perustamista ja yhtiörakennetta säännellään siten osittain EU-oikeuden kautta (asetus ja direktiivi) ja osin jäsenvaltion laeilla, joihin se sisällytetään sekä osin myös sitä koskevilla omilla asetuksilla ja laeilla. Muutamat maat eivät ole tähän mennessä ryhtyneet kyseisiin voimaansaattamistoimiin, toisissa toimenpiteet ovat parhaillaan käynnissä ja osa on jo tehnyt työnsä (Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Islanti, Ruotsi), mikä antaa kansalaisille ja yhtiöille mahdollisuuden käyttää uutta työvälinettä rajat ylittävään hallinnolliseen valvontaan. Seuraava vertaileva tutkimus perustuu AVRIOn jäsenten kyselyn perusteella antamiin tietoihin. Jäsenet ovat Itävallasta (A), Tsekistä (CZ), Tanskasta (DK), Saksasta (D), Suomesta (FIN), Ranskasta (F), Liechtensteinistä (FL), Luxemburgista (L), Alankomaista (NL), Puolasta (PL), Sloveniasta (SLO), Espanjasta (E) ja Ruotsista (S). Tutkimus keskittyy ilmeisistä syistä niihin kysymyksiin, joiden osalta kansalliset lait eroavat siinä, miten kansalliseen lainsäädäntöön on viitattu asetuksessa. Lukijan tulee huomata, että, jos jäsenvaltio on vielä lakiehdotusvaiheessa, lopulliset vastaukset kysymyksiin voivat poiketa alla annetuista tuloksista. [Jatkuu sivulla 6] 3

4 EUROOPPAYHTIÖ: KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA?? Mitkä perustamisen ovat eurooppayhtiön edut? Miten eurooppayhtiö perustetaan? Tämä uusi yhtiömuoto helpottaa yhtiöiden rajat ylittäviä rakenteita ja toimintaa Euroopassa: - Eurooppayhtiön perustaminen tarkoittaa käytännössä, että useampaan kuin yhteen jäsenvaltioon sijoittautuneet yhtiöt voivat sulautua ja toimia EU:ssa yksien sääntöjen, hallinnon ja raportointisysteemin pohjalta. - Eurooppalaiset yhtiöt välttyvät taloudellisesti kalliilta ja hallinnollisesti aikaavieviltä monimutkaisilta ja kansallisesti säännellyiltä tytäryhtiöiltä. Potentiaaliset säästöt ovat tällä perusteella arvioitu n. 30 miljardiksi euroksi vuodessa. - Eurooppalaiset yhtiöt voivat uudistaa rakenteensa nopeasti ja helposti saadakseen parhaan hyödyn liiketoimintamahdollisuuksista sisämarkkinoilla. Eurooppayhtiö, jolla on kaupallista mielenkiintoa useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa, voi ylittää rajat helpommin muuttuvien liiketilaisuuksien ilmaantuessa, ilman että sen täytyy purkaa yhtiö. - Euroopan rajat ylittävissä projekteissa yksi eurooppalainen yhtiö voisi herättää sijoittajien kiinnostuksen helpommin, kuin joukko kansallisten lakien mukaan toimivia yhtiöitä.? Asetuksen mukaan eurooppayhtiö voidaan perustaa neljällä eri tavalla: - kaksi tai useampi vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta oleva julkinen osakeyhtiö sulautuvat; - julkiset tai yksityiset osakeyhtiöt perustavat holdingyhtiön. Perustajayhtiöiden kotipaikan on oltava vähintään kahdessa jäsenvaltiossa tai niillä on oltava tytäryhtiö tai sivuliike toisessa jäsenvaltiossa; - vähintään kahdesta eri jäsenvaltiosta olevat yhtiöt (kaikki julkis- tai yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt) perustavat yhteisen eurooppayhtiön; tai - julkinen osakeyhtiö, jolla on vähintään kahden vuoden ajan ollut toisessa jäsenvaltiossa tytäryhtiö, muutetaan eurooppayhtiöksi. Mikä on eurooppayhtiön perustamiseen tarvittava vähimmäispääoma?? Mikä on eurooppayhtiönormisto? Eurooppayhtiön vähimmäispääoma on euroa. Jos jäsenvaltio edellyttää tietyiltä yhtiöiltä suurempaa pääomaa, sama pääomavaatimus koskee myös kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröitävää eurooppayhtiötä. Eurooppayhtiönormisto on EU:n oikeuteen perustuva instrumentti, joka antaa yhtiöille mahdollisuuden (ei velvollisuutta!) muodostaa eurooppayhtiö julkisen osakeyhtiön muodossa, Euroopan yhteisön sekundäärisen lainsäädännön alaisuudessa ja täydennettynä vain tietyissä kohdissa kansallisen lain säännöksillä. Eurooppayhtiö voi toimia Euroopan laajuisesti. Eurooppayhtiönormisto koostuu kahdesta osasta eli asetuksesta (joka on jäsenvaltioissa suoraan sovellettavaa oikeutta), jolla muodostetaan yhtiöoikeuden säännöt sekä direktiivistä (joka täytyy saattaa voimaan lain tasolla kaikissa jäsenvaltioissa), joka koskee työntekijöiden osallisuutta yhtiössä.? Voivatko eurooppayhtiön rekisteröity kotipaikka ja keskushallinto sijaita eri jäsenvaltioissa? Asetuksen mukaan eivät. Eurooppayhtiön rekisteröidyn kotipaikan on sijaittava siellä, missä on sen keskushallinto ts. todellinen toiminnan keskus. Vain tämän järjestelyn on katsottu mahdollistavan koko eurooppayhtiön tehokkaan valvonnan, jotta varmistuttaisiin siitä, ettei eurooppayhtiötä käytettäisi epäilyttäviin tarkoituksiin, kuten veropetoksiin tai rahanpesuun. Eurooppayhtiö voi kuitenkin helposti muuttaa rekisteröidyn kotipaikkansa EU:n sisällä ilman, että yhtiö jouduttaisiin purkamaan yhdessä jäsenvaltiossa ennen siirtymistä toiseen. 4

5 ? Onko eurooppayhtiöitä varten keskusrekisteri? Miten eurooppayhtiönormisto koskee yhtiön työntekijöiden asemaa ja oikeuksia? Ei. Asetuksessa ei päätetty keskusrekisterin luomisesta. Jokaisen eurooppayhtiön täytyy rekisteröityä siinä valtiossa, jossa sen kotipaikka sijaitsee ja kyseisen maan lakien määräämään rekisteriin. Rekisteröinnistä täytyy ilmoittaa Euroopan yhteisön virallisessa lehdessä.? Miten eurooppayhtiötä verotetaan? Eurooppayhtiötä kohdellaan verotuksellisesti kuten mitä tahansa muuta kansainvälistä yhtiötä eli kansallisen verolainsäädännön mukaan yhtiönä tai sivuliikkeenä. Kaikki EU:n direktiivit verotuksen alalla joko soveltuvat jo tällä hetkellä eurooppayhtiöön, tai ne ovat sovellettavissa piakkoin. Neuvosto on jo antanut direktiivin, joka laajentaa eurooppayhtiöön emo- ja tytäryhtiöön liittyvät edut ja jolla eliminoidaan veroesteet konserneilta EU:ssa poistamalla osinkojen lähdevero eri jäsenvaltioista olevien konserniyhtiöiden väliltä sekä estämällä emoyhtiöiden tytäryhtiöiltä saatuihin voittoihin kohdistuvan kahdenkertaisen verotuksen. Kunhan neuvosto on hyväksynyt komission sulautumisdirektiiviin sekä korkoa ja rojaltimaksuja koskeviin direktiiveihin liittyvät muutosehdotukset (molemmat ovat luettavissa osoitteessa eurooppayhtiön perustamista ja toimimista tulevat koskemaan samat verotukselliset säännöt kuin mitä tahansa kansallisen lain mukaista julkista osakeyhtiötä. Sama periaate koskee arvonlisäveroa. Yhdessä suhteessa eurooppayhtiö on jopa paremmassa asemassa: tällä hetkellä yhtiöoikeuden näkökulmasta vain eurooppayhtiö voi siirtää kotipaikkansa jäsenvaltiosta toiseen ilman purkamismenettelyä ja uutta perustamista. Ehdotus, jonka mukaan sulautumisdirektiivi muutettaisiin koskemaan eurooppayhtiötä takaisi, että toimenpide (tietyin edellytyksin) ei laukaisisi mitään veroseuraamuksia. Komissio onkin päättänyt kokeilla eurooppayhtiöhankkeessa yhteistä veropohjaa. Henkilöstöedustusta koskevan direktiivin (Neuvoston direktiivi nro 2001/86/EY Virallinen lehti L 294, ), mukaan eurooppayhtiön perustaminen edellyttää henkilöstön edustamista koskevaa neuvottelua henkilöstöä edustavan neuvotteluryhmän kanssa. Edustaminen voidaan toteuttaa eri tavoin: - henkilöstö muodostaa osan hallintoneuvostosta tai hallituksesta; - henkilöstöä edustaa erillinen toimielin; tai - edustus sovitaan perustajayhtiöiden johdon tai hallinnon sekä henkilöstön tai sen edustajien välillä. Yhtiökokous ei saa hyväksyä eurooppayhtiön perustamista, ellei jokin direktiivissä määriteltyä henkilöstöedustuksen malli ole valittu. Jos kumpikaan osapuoli ei onnistu neuvottelemaan molempia tyydyttävää järjestelyä, tulee soveltaa direktiivin liitteenä olevia perusperiaatteita, jotka periaatteessa velvoittavat johtoa raportoimaan säännöllisesti yhtiöiden henkilöstöä edustavalle elimelle sekä neuvottelemaan sen kanssa. Henkilöstöedustus ei tarkoita osallistumista päivittäiseen johdolle kuuluvaan päätöksentekoon, vaan osallistumista yhtiön valvontaan ja strategiseen kehittämiseen. Henkilöstön edustajilla täytyy olla taloudelliset ja aineelliset resurssit sekä muut tarvikkeet, jotta he voivat suorittaa tehtävänsä. Toisaalta direktiivi ei koske työntekijöiden työsopimuksia eikä eläkkeitä. Ammatillisten eläkesuunnitelmien suhteen eurooppayhtiöön sovelletaan komission lokakuussa 2000 esittämää direktiiviehdotusta työeläkelaitoksista, erityisesti sen ehdotusta kaikkia EU:n alueen työntekijöitä koskevan eläkejärjestelmän käyttöön ottamisesta. Artikkeli perustuu Euroopan Komission antamiin tietoihin Felix Vallotton - Rêveries mythologiques (L enlèvement d Europe), Europa, Fonds Mercator/Fundación Academia Europea de Yuste,

6 EUROOPPAYHTIÖNORMISTON (ASETUS JA DIREKTIIVI) [jatkuu sivulta 3] Maa Asetuksen ja direktiivin voimaansaattaneiden lakien nimet Hyväksyminen Voimaantulo Normit löytyvät Jäsenvaltiot, joissa voimaansaattaminen on tehty A Asetus: kansallinen laki eurooppayhtiöstä (SE-Gesetz, 67. kansallinen laki, Federal Law) ja yhtiöoikeuden muutokset (GesRÄG) Direktiivi: ArbvG <www.ris.bka.gv.at>, Itävallan virallinen lehti (BGBl) Nro. 2004/67. <www.ris.bka.gv.at> CZ Molemmat: Eurooppayhtiölaki D Asetus: Eurooppayhtiölaki (Gesetz zur Einführung der Europäischen Gesellschaft [SEEG])/Laki neuvoston eurooppayhtiöasetuksen voimaansaattamisesta (EC) Nro. 2157/2001, (Gesetz zur Ausführung der Verordnung (EG) Nr. 2157/2001 des Rates vom 8. Oktober 2001 über das Statut der Europäischen Gesellschaft [SE- Ausführungsgesetz SEAG], Art. 1 SEEG) Saksan virallinen lehti (BGBl.) I 2004, ss DK SEEG:n artiklan 2 mukainen voimaansaattaminen: henkilöstön edustus eurooppayhtiössä (Gesetz über die Beteiligung der Arbeitnehmer in einer Europäischen Gesellschaft [SE-Beteiligungsgesetz SEBG]) Asetus: Laki nro (Lov om det europæisk selskab [SE-loven]) Direktiivi: Laki nro BGBl. I 2004, S FIN Asetus: eurooppayhtiölaki nro /742 sekä osakeyhtiölakia nro /734 sovelletaan, jos eurooppayhtiöasetuksessa tai eurooppayhtiölaissa niin säädetään (suomeksi ja ruotsiksi) Direktiivi: laki henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiöissä nro /758 GB Molemmat: eurooppalaisia julkisia osakeyhtiöitä koskevat asetukset (The European Public Limited-Liability Company Regulations 2004) NL Asetus: Laki Eurooppayhtiöstä (Uitvoeringswet verordening Europese vennootschap) w w w. l e g i s l a t i o n. h m s o. g o v. u k / s i / si2004/ htm Staatsblad 17 maart 2005 no. 150, nl/op/index.html Staatsblad 17 maart 2005 no. 150, op/index.html Staatsblad 17 maart 2005 no. 166, nl/op/index.html 6

7 IMPLEMENTOINTI KANSALLISESTI PL S Molemmat: laki parlamentin hyväksymä, odottaa presidentin allekirjoitusta. Asetus: joukko lakeja (joista suurin osa olemassaolevien yhtiöoikeuslakien muutoksia), joista tärkein eurooppayhtiölaki (lag [2004:575] om europabolag) ja täydentävä asetus eurooppayhtiöstä (förordning [2004:703] om europabolag). 30 päivää proc4/opisy/3314.htm Henkilöstön edustusta eurooppayhtiössä koskeva laki (lag [2004:559] om arbetstagarinflytande i europabolag). Muutokset lakiin: lag (1987:1245) om styrelserepresentation för de anställda and lag (1996:359) om europeiska företagsråd. Jäsenvaltiot, joissa ei ole ryhdytty voimaansaattamiseen E , hallitus esitti voimaansaattamislain (Proyecto de ley 121/ sobre la sociedad anónima europea domicilidada) parlamentille. Lakiehdotuksessa esitetetty kappale XII on otsikoitu Eurooppalaisesta julkisesta osakeyhtiöstä ja se liitettäisiin julkisia osakeyhtiöitä koskevaan lakiin (Ley de Sociedades Anónimas), Real Decreto Legislativo 1564/1989, Virallinen lehti (Boletín Official de las Cortes Generales) sarja A, nro. 19-1, , economistasmadrid.com/info/proyley/saeur.pdf F FL L Lait vuosilta 2003 ja 2004 koskien yksinkertaistetun osakeyhtiön perustamista ottaen huomioon nykyiset ranskalaiset säännökset eivät ole kovinkaan tarkoituksenmukaisia, vähemmistöosakkeenomistajien suojaa koskevia sääntöjä rekisteröidyn kotipaikan siirtämisen, sulautumisen, holding-yhtiön muodostamisen tai sellaisen yhtiön osallistuminen Ranskassa rekisteröidyn eurooppayhtiön perustamiseen, jolla ei ole todellista johtoa EU:ssa. Implementointia ei ole odotettavissa ennen kesää Lakiluonnos on asiantuntijoiden tarkistettavana asti ennen kuin se esitetään parlamentille. Liechensteinin parlamentin vaaleista johtuen hyväksymistä ei ole odotettavissa ennen kesää Asetus: Mitään tiettyä laki-instrumenttia ei ole hyväksytty. Lakiehdotus on kuitenkin tehty (Projet de loi concernant la société européenne (SE), la société anonyme à directoire et conseil de surveillance et la société anonyme unipersonnelle, modifiant la loi modifiée du 10 août 1915 concernant la société commerciales et certaines autres dispositions légales). Ks. (valitse recherches d archives ja kirjoita société européenne ). Direktiivi: Mitään tiettyä laki-instrumenttia ei ole hyväksytty. Voimaansaattamislakia koskeva ehdotus on tehty Projet de loi complétant le Statut de la Société européenne pour ce qui concerne l implication des travailleurs. Ks. (valitse recherches d archives ja kirjoita société européenne. SLO Asetus: Mitään tiettyä laki-instrumenttia ei ole hyväksytty. Kahdesta asetuksen voimaansaattamisen tavasta väitellään: eurooppayhtiötä koskevan lain hyväksyminen tai liikeyrityslain muuttaminen (Business company act, BCA). Direktiivi: Ei saatettu voimaan tähän mennessä. On ehdotettu erityistä lakia sen sijaan, että olemassa olevaa henkilöstön edustustoa koskevaa lakia muutettaisiin. 7

8 Artiklan 7 mukaisesti eurooppayhtiön rekisteröidyn kotipaikan on sijaittava yhteisössä, samassa jäsenvaltiossa kuin sen pääkonttori. Jäsenvaltio voi lisäksi vaatia siellä rekisteröidyiltä eurooppayhtiöiltä, että pääkonttorin ja kotipaikan on oltava samoja. Tarkastelluista jäsenvaltioista vain DK:lla ja A:lla oli tällaista sääntelyä: Itävallan laki edellyttää, että eurooppayhtiön pääkonttorin ja kotipaikka sijaitsevat samassa paikassa. Saksan laissa määrätään, että eurooppayhtiön yhtiöjärjestyksessä on ilmoitettava sen kotipaikka. REKISTERÖIDYN KOTIPAIKAN SIIRTO TOISEEN JÄSENVALTIOON JA VÄHEMMISTÖNSUOJA SELLAISEN YHTIÖN OSALLISTUMINEN, JONKA PÄÄKONTTORI SIJAITSEE YHTEISÖN ULKOPUOLELLA Eurooppayhtiöasetuksen artiklassa 2 todetaan keinot, joilla eurooppayhtiö voidaan perustaa (ks. Kysymys&Vastaus osio yllä). Artiklan kappaleesta 5 seuraa, että jäsenvaltio voi sallia sellaisen yhtiön osallistumisen eurooppayhtiön perustamiseen, jonka pääkonttori ei ole yhteisössä, kunhan yhtiö on muodostettu jäsenvaltion lain mukaisesti ja sen rekisteröity kotipaikka on jäsenvaltiossa ja sillä on todellinen ja jatkuva yhteys jäsenvaltion talouteen. Jotkut maat eivät ole ottaneet käyttöön mitään sääntöjä tähän liittyen (A, D, NL), kun taas toiset edellyttävät tällaisten yhtiöiden täyttävän asetuksen artiklan 2, kappaleen 5 mukaiset ehdot (CZ, DK, E, FIN, GB, L, PL, S). VÄHIMMÄISPÄÄOMA Asetuksen artiklassa 4 (2) asetetaan eurooppayhtiön vähimmäisosakepääomaksi euroa. Kappaleesta 3 seuraa kuitenkin, että jos jäsenvaltio laki edellyttää suurempaa osakepääomaa tietynlaista toimintaa harjoittavilta yhtiöiltä, näitä vaatimuksia sovelletaan eurooppayhtiöihin, joiden rekisteröity kotipaikka on kyseisessä jäsenvaltiossa. Tarkastelluissa jäsenvaltioissa ei ollut tämänkaltaista erityissääntelyä. Puolassa tätä asiaa voidaan säännellä erillisillä normeilla, jotka koskeva kaikkia yhtiöitä, ei vain eurooppayhtiötä: erilaiset pääomavaatimukset voivat koskea mm. pankki- tai vakuutuspalveluja. PÄÄKONTTORIN JA REKISTERÖIDYN KOTIPAIKAN SIJAINTI Artiklassa 8 todetaan yksi eurooppayhtiön eduista: sen rekisteröity kotipaikka voidaan siirtää toiseen jäsenvaltioon ilman, että eurooppayhtiötä tarvitsee purkaa ja luoda uusi oikeushenkilö. Artiklassa annetaan joukko ehtoja ja sen mukaan jäsenvaltio, jonka alueella eurooppayhtiö on rekisteröity, voi antaa sääntöjä siirtoa vastustavien vähemmistöosakkeenomistajien kohtuulliseksi suojaamiseksi (kappale 5). GB, L, NL, ja S eivät ole antaneet erityisiä säännöksiä vähemmistöosakkeenomistajien suojaksi siinä tilanteessa, että rekisteröity kotipaikka siirretään vastoin näiden tahtoa. Sitä vastoin A, CZ, D, DK, E, FIN, ja PL ovat säätäneet tällaiset normit, joko eurooppayhtiölaeissa sellaisenaan tai viittauksena toisiin lakeihin. Vastustavat osakkeenomistajat voivat vetäytyä yhtiöstä ja heille annetaan osakkeenomistustaan vastaava rahallinen korvaus (A, FIN, D, E, DK, PL). Korvauksen määrä lasketaan eri tavoin. Puolassa osakkeenomistaja voi jopa kanneteitse vaatia siirtopäätöstä peruutettavaksi tai mitättömäksi yhden kuukauden sisällä päätöksen julkistamisesta. Artikla 8 (8) on hyvä esimerkki yrityksestä integroida eurooppayhtiön käytännöt kansallisiin oikeusjärjestelmiin. Sen mukaan jäsenvaltiossa, jossa eurooppayhtiön rekisteröity kotipaikka sijaitsee, notaarin tai muun toimivaltaisen viranomaisen tulee antaa todistus siitä, että kaikki toimenpiteet ja muodollisuudet on suoritettu ennen siirtoa. Toimivaltaiset viranomaiset vaihtelevat luonnollisesti maittain: A:ssa, D:ssä ja PL:ssä toimivaltainen viranomainen on tuomioistuin, CZ:ssä ja L:ssä notaari, E:ssä, FIN:ssä ja S:ssä kauppa/yhtiörekisteri, DK:ssa kauppa- ja yhtiötoimisto, NL:ssä oikeusministeriö ja GB:ssä valtiovarainministeriö. Tämä kansallisia säännöksiä täydentävä vaatimus toimivaltaisesta viranomaisesta on myös hyvä esimerkki siitä, miten tiettyjä seikkoja on tarpeen säännellä hajautetusti. Ennen kuin toimivaltainen viranomainen antaa todistuksen siitä, että toimenpiteet ja muodollisuudet on täytetty ennen siirtoa, eurooppayhtiön tulee artiklan 8 (7) mukaan vakuuttaa, että ennen siirtoehdotuksen julkaisemista syntyneiden vastuukysymysten varalta eurooppayhtiön velkojien ja muiden intressitahojen (mukaan lukien julkiset elimet) edut on riittävästi turvattu siinä jäsenvaltiossa, jossa eurooppayhtiöllä on rekisteröity kotipaikkansa ennen siirtoa. Jäsenvaltio voi ulottaa tämän vaatimuksen myös vastuisiin, jotka syntyvät (tai saattavat syntyä) ennen siirtoa. A, D, DK, FIN, GB, L, NL ja S ovat ottaneet tällaisen vastuun laajennuksen eri tavoin käyttöön, kun taas CZ, E ja PL eivät ole ylittäneet euroopayhtiöasetuksessa annettuja standardeja. Artiklasta 8 (14) johtuu, että jäsenvaltion laeissa voidaan säätää, että kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyn eurooppayhtiön kotipaikan muutos johtuen sovellettavan lain muutoksesta ei tule voimaan, jos joku sen jäsenvaltion toimivaltaisista viranomai- 8

9 sista vastustaa siirtoa kahden kuukauden sisällä kappaleen 6 mukaisesti. Tällainen vastustus voi perustua vain yleiseen etuun. Toimivaltainen viranomainen, johon tässä ehdossa viitataan, vaihtelee kunkin oikeusjärjestelmän mukaisesti; yleisen edun käsitteen sisältöä ei ole määritelty missään tarkastelluissa valtioissa. EI KESKUSREKISTERIÄ Eurooppayhtiöitä varten ei ole tarkoitus luoda jäsenvaltiot kattavaa keskusrekisteriä. Sen sijaan, jokainen eurooppayhtiö tulee rekisteröidä siinä jäsenvaltiossa, jossa sen kotipaikka sijaitsee. Rekisteröinnin tulee tapahtua jäsenvaltion lain ja Neuvoston ensimmäisen direktiivin (68/151/ETY) (art. 12 [1]) artiklan 3 mukaisesti. Rekisteri on yleinen yhtiörekisteri A:ssa (Firmenbuch), GB:ssä (Registar of Companies), and CZ:ssä tai erityinen euroopayhtiörekisteri S:ssä (Europabolagsregistret), Kaupparekister FIN:ssä, kaupallinen rekisteri D:ssä (Handelsregister), Kauppa- ja yhtiötoimisto (Erhvervs- og Selskabsstyrelsen) DK:ssa, NL:ssä (Handelsregister) ja L:ssä, sekä yrittäjien rekisteri PL:ssä (rejestr przedsiebiorcow w Krajowym Rejestrze Sadowym). EI REKISTERÖINTIÄ ENNEN HENKILÖSTÖN OSALLISTUMISEN SELVITTÄMISTÄ Artiklan 12 (2) mukaan eurooppayhtiötä ei voida rekisteröidä, ellei sopimusta henkilöstön edustuksesta ole tehty direktiivi 2001/86/EY artiklan 4 mukaisesti tai kyseisen direktiivin artiklan 3(6) mukainen päätös tehty taikka artiklan 5 mukaisille neuvotteluille varattu aika on kulunut ilman, että sopimusta on tehty. Jos jäsenvaltio on ottanut käyttöön direktiivin artiklassa 7(3) tarkoitetun option, eurooppayhtiön rekisteröiminen vaatii joko artiklan 4 mukaisen sopimuksen laatimista työntekijöiden edustuksesta, mukaan lukien osallistuminen, taikka mitään osallisyhtiöistä eivät ole koskeneet osallisuussäännöt ennen eurooppayhtiön rekisteröintiä. A, D, DK, E, GB, NL, PL ja S eivät ole ottaneet käyttöön artiklan 7(3) optiota, kun taas CZ on. Artiklan 12 (4) mukaan eurooppayhtiön säännöt eivät saa missään tilanteessa olla ristiriidassa henkilöstön edustustoa koskevien sopimusten kanssa. Kun uudet tällaiset direktiivin mukaiset järjestelyt ovat ristiriidassa olemassa olevien yhtiöjärjestyksen määrä-ysten kanssa, yhtiöjärjestystä on muutettava. Momentissa 2 todetaan, että jäsenvaltio voi määrätä (vain CZ ja GB ovat tehneet näin), että eurooppayhtiön hallinnollinen elin voi muuttaa yhtiöjräjestystä tältä osin ilman yhtiökokouk- sen päätöstä. Are you a jurist willing to join an Association to share expertise, train and participate in international projects financed by International Organisations? Contact us at AVRIO Eurolaw Assistance, the secretariat: Avda. San Francisco Javier 24, 4º B Sevilla, Spain Tel.: , fax:

10 JÄSENVALTIOIDEN JULKISIA OSAKEYHTIÖITÄ KOSKEVAT NORMIT LIITTYEN ASETUKSEN ARTIKLAAN 15 (1) (ks. ajantasaiset tiedot A CZ FIN FL D osakeyhtiölaki, Aktiengesetz (AktG) vuodelta 1965, Kaupallinen koodi. Osakeyhtiölaki ( /734), Kaupallisia yhtiöitä koskeva laki , Aktiengesetz, AktG (Company Law/Corporation Law, yhtiölaki); Handelsgesetz, HGB (Commercial Code); Umwandlungsgesetz, UmwG (Act on the Transformation of Companies); Siviilioikeuden säännöt, BGB (Bürgerliches Gesetzbuch) liittyen yksityisiin yhdistyksiin; Körperschaftssteuergesetz (Yhtiötuloveroa koskeva laki); Gewerbesteuergesetz (paikallista liiketoimintaa koskeva lak); Mitbes-timmungsgesetze (Lait henkilöstöedustustosta riippuen julkisen osakeyhtiön henkilöstön määrästä). DK Aktieselskabsloven (Public Companies Act), www. folketinget.dk. E Ley de Sociedades Anónimas (Julksia osakeyhtiöitä koskeva laki) Real Decreto Legislativo 1564/1989, , GB Yhtiölaki, The Companies Act NL PL S SLO Boek 2 Burgerlijk Wetboek (BW), kirja 2 (Alankomaat) siviilioikeuslaki, saatavissa titel BW boek 2, artiklat a laki viittaa kaupallisia yhtiöitä koskevan lain tiettyihin säännöksiin (saatavissa oikeudellisten tekstien tietopankista). Osakeyhtiölaki, Aktiebolagslagen (1975:1385), Liikeyrityslaki, 10

11 Sulautuminen ja osakkeenomistajien suoja Eurooppayhtiöasetuksen artiklan 19 mukaan jäsenvaltioiden laeissa voidaan määrätä, että jäsenvaltion lakien mukaan perustetty yhtiö ei voi olla mukana eurooppayhtiön perustamisessa sulautumisen kautta, jos jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen vastustaa sitä ennen todistuksen antamista sulautumista edeltävistä toimenpiteistä ja muodollisuuksista (artikla 25[2]). Tällainen vastustus voi perustua vain yleiseen etuun. Oikeudellinen viranomainen voi käsitellä vastustuksen uudestaan. A, CZ, FIN, D, DK ja S eivät ole ottaneet lainsäädäntöönsä tämänkaltaista kontrollimahdollisuutta. E, GB, NL, FL ja PL puolestaan ovat, tosin eri tavoin. Todistuksen antava toimivaltainen viranomainen on tuomioistuin A:ssa, D:ssä ja PL: ssä, kauppa- ja yhtiötoimisto DK:ssa, kaupallinen rekisteri E:ssä, notaari CZ:ssä, FL:ssä ja NL:ssä, patentti- ja rekisterihallitus Suomessa, kilpailuvirasto SLO:ssa, yhtiöiden rekisteritoimisto S:ssä, ylioikeus (High Court) Englannissa ja Walesissa sekä asianomainen tuomioistuin Skotlannissa (Court of Session). Jäsenvaltion sulautuville yhtiöille antaman lain suojan lisäksi ja ottaen huomioon sulautumisen rajat ylittävän luonteen, jäsenvaltio voi sen lain alaisten sulautuvien yhtiöiden osalta ottaa käyttöön säännöksiä, joiden tarkoituksena on taata sulautumista vastustavien vähemmistöosakkeenomistajien suoja (eurooppayhtiöasetuksen artikla 24). A, CZ, DK, E, FIN ja PL ovat ottaneet käyttöön tällaisen lisäsuojan tarjoavat määräykset ja tiettyissä ra-joissa, ei kuitenkaan nimenomaisten säännösten kautta, myös D:llä on tällainen suoja. GB, NL, SLO, S ja FL eivät ole säätäneet tällaista suojaa. Artiklassa 25 (3) annetaan jäsenvaltiolle, jonka alainen sulautuva yhtiö on, mahdollisuus muuttaa osakevaihtosuhdessa tai säätää vähemmistöosakkeenomistajille maksettavasta korvauksesta ilman, että sulautumisen rekisteröinti estyy. Tällainen menettely on ollut mahdollista tai se on saatettu voimaan A:ssa, CZ:ssä, D:ssä, E:ssä, DK:ssa ja GB:ssä. FIN, NL, SLO, S, PL ja FL puolestaan eivät ole ottaneet käyttöön mitään erityistä instrumenttia tässä suhteessa. Kun sulautuminen tapahtuu siten, että ainakin 90 % osakkeista ja muista (mutta ei kaikkia) äänioikeuden antavista osuuksista omistava yhtiö suorittaa lunastuksen, seuraa artiklasta 31 (2), että tätä varten itsenäisen asiantuntijan tai asiantuntijoiden raportti ja tarkistettavat asiakirjat tarvitaan vain, jos vastaanottavaa yhtiötä tai sulautuvaa yhtiötä koskeva kansallinen lainsäädäntö niin vaatii. Yleisesti kansalliset lainsäätäjät eivät ole asettaneet tällaista vaatimusta (A, CZ, DK, E, FIN, FL, GB, NL ja S), mutta SLO:ssa lainsäätäjä on tehnyt niin. D:ssä tutkimusta ei tarvita, jos kaikki siirrettävän yhtiön osakkeet ovat yhdessä vastaanottavassa yhtiössä. PL:ssa laki sallii yksinkertaistetun menettelyn, jos vastaanottava yhtiö omistaa vähintään 90 % sulautuvan yhtiön osakkeista, ellei vastaanottava ole listattu yhtiö (pörssissä); yksinkertaistettu menettely tarkoittaa mm. ettei riippumatonta asiantuntijaa tarvitse nimittää. Eurooppayhtiön rakenne Eurooppayhtiön rakenteesta on määräykset asetuksen artiklasta 38 alkaen. Eurooppayhtiössä tulee olla (a) osakkeenomistajien yhtiökokous ja (b) joko valvontaelin eli hallintoneuvosto ja hallinnollinen elin eli johtokunta (kaksitasoinen eli dualistinen systeemi) tai hallinnollinen elin eli hallitus (yksitasoinen eli monistinen systeemi) riippuen yhtiöjärjestykseen valitusta mallista. Kaksitasoisessa systeemissä johtokunta vastaa eurooppayhtiön hallinnosta, kun taas yksitasoisessa järjestelmässä tämä tehtävä on hallituksella (artiklat 39 [1] ja 43 [1]). Molemmissa tapauksissa jäsenvaltio voi säätää, että toimitusjohtaja tai johtajat ovat vastuussa yhtiön johtamisesta vastaavasti kuten toimitusjohtajat kyseisessä jäsenvaltiossa rekisteröidyissä julkisissa osakeyhtiöissä. Tällainen sääntö oli annettu kaikissa tarkastelluissa valtioissa GB:tä lukuun ottamatta. CZ:tä lukuun ottamatta, yksikään tarkasteltujen valtioiden oikeusjärjestelmä ei säätänyt erityisiä ehtoja eurooppayhtiön osakkeenomistajia edustaville jäsenille, kuin ne, jotka ovat jo olemassa eurooppayhtiöasetuksessa (ks. artikla 47 [3]). Koska kaksi- ja yksitasoinen järjestelmä suhteessa julkiseen osakeyhtiöön ei ollut tavallinen kaikissa jäsenvaltioissa, noiden jäsenvaltioiden täytyy ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin eurooppayhtiöiden osalta (ks. artikla 39 [5] ja 43 [4]). Esimerkiksi A:n ja PL:n täytyi säännellä yksitasoista järjestelmää, joka oli uusi niiden oikeusjärjestelmässä. Tilanne oli päinvastainen E: ssä ja S:ssä. GB:ssä ja FL:ssä ei ollut ryhdytty mihinkään tällaisiin toimenpiteisiin. Valvontaelimen jäsenten nimitys ja erottaminen Kaksitasoisessa systeemissä pääsääntöisesti johtokunnan jäsen tai jäsenet nimittää tai erottaa pääsääntöisesti hallintoneuvosto; jäsenvaltio voi kuitenkin vaatia tai sallia yhtiöjärjestyksessä, että johtokunnan jäsenen tai jäsenet nimittää tai erottaa yhtiökokous samojen sääntöjen mukaan kuin julkisissa osakeyhtiöissä, joiden kotipaikka on kyseissä jäsenvaltiossa (artikla 39 [2]). Yhtiökokoukselle on annettu tällainen rooli DK:ssa, CZ:ssä, FIN:ssä, FL:ssa, NL:ssä, PL:ssä ja S:ssa; ei kuitenkaan D:ssa, E:ssä ja GB:ssä. A:ssa yhtiökokouksessa on vain epäsuora vaikutus johtokunnan jäsenen erottamiseen siten, että hallintoneuvosto voi erottaa johtokunnan jäsenen, jos yhtiökokous on ilmoittanut, ettei kyseinen jäsen nauti enää sen luottamusta. Yksitasoisen järjestelmän hallinnollisen elimen rakenne Yksitasoisessa järjestelmässä hallinnollisen elimen jäsenten määrä tai sitä sääntelevät määräykset täytyy todeta eurooppayhtiön yhtiöjärjestyksessä. 11

12 Jäsenvaltio voi kuitenkin asettaa jäsenten määrälle vähimmäis- ja (jos tarpeen) enimmäistason (artikla 43 [2]). PL:ssä ei ole säännelty hallinnollisen elimen jäsenmäärää, mutta kaikissa muissa tarkastelluissa oikeusjärjestelmissä tällainen sääntö on olemassa. Esimerkiksi A, CZ, D, E, FL, NL, S ja SLO säätävät jäsenmääräksi vähintään kolme, GB:ssä 2. Joissakin maissa todetaan myös enimmäismäärä (CZ: 18, D: 9-21 riippuen osakepääomasta) tai vaaditaan vähimmäis- ja enimmäismäärän toteaminen yhtiöjärjestyksessä (E). Yhtiön elinten jäsenyys Artiklasta 47 (1) johtuu, että eurooppayhtiön yhtiöjärjestyksessä voidaan antaa yhtiölle tai toiselle oikeushenkilölle mahdollisuus olla eurooppayhtiön hallintoelimen jäsen, jos eurooppayhtiön rekisteröintivaltion lainsäädäntö sallii. A, FIN, D, DK, GB, PL, S ja SLO eivät ole sallineet tällaista mahdollisuutta. NL:ssä ja FL:ssa mahdollisuus on olemassa. Eurooppayhtiöasetus ei vaikuta kansallisiin lakeihin, jotka sallivat vähemmistöosakkeenomistajien tai muiden henkilöiden tai viranomaiste nimittää joitakin yhtiön elimen jäseniä (artikla 47 [4]). Tällaisia säännöksiä ei ole FL: n, GB:n, NL:n, S:n, SLO:n laeissa. CZ: ssa laki sallii tietyissä tilanteissa tuomioistuimen nimittää jotkin yhtiön elimen jäsenistä. A:ssa tuomioistuin voi pyynnöstä nimittää valvontaelimen tai hallinnollisen elimen jäsenen/jäseniä, jos tällainen (tilapäinen) substituutio on tarpeen, jotta toimielin voi edustaa yhtiötä tai tehdä päätöksiä. Myös FIN: ssa ja DK:ssa laki sallii vähemmistöosakkeenomistajien tai muiden henkilöiden taikka viranomaisten nimittää yhtiön toimielimen jäseniä, jos tama on yhtiöjärjestyksessä määrätty. PL:n lain mukaan on mahdollista äänestää ryhmissä, mikä helpottaa 20 % osakkeista omistavien osakkeenomistajien mahdollisuutta yhdessä nimittää valvontaelimeen jäseniä. Vastaavasti E:ssä vähemmistöosakkeenomistajat voivat vaatia edustajiaan yhtiön toimielimeen ja tuomioistuin voi määrätä puuttuvat jäsenen tilalle väliaikaisen edustajan [Huom. henkilöstöedustus käsitellään jäljempänä.] Valvontaelimen kontrollikeinot Eurooppayhtiön yhtiöjärjestyksessä on lueteltava artiklan 48 (1) mukaan sellaiset liiketoimet, jotka edellyttävät valvontaelimen hallintoelimelle antamaa valtuutusta kaksitasoisessa järjestelmässä tai hallinnollisen elimen nimenomaista päätöstä yksitasoisessa systeemissä. Jäsenvaltio voi kuitenkin edellyttää, että kaksitasoisessa järjestelmässä valvontaelin asettaa itse tietyt toimenpiteet valtuutuksen alaiseksi. Tarkastelluista jäsenvaltioista vain maiden A, D, E, S kohdalla valvontaelin voi itse asettaa tietyt toimenpiteet valtuutusta vaativiksi. Artiklan 48 (2) perusteella jäsenvaltioista vain CZ ja DK ovat määrittäneet toimenpidekategoriat, jotka täytyy vähintään mainita niiden alueella rekisteröityjen eurooppayhtiön S yhtiöjärjestyksessä. isäiset säännöt päätösvallasta ja päätöksenteosta Artiklassa 50 (1) asetetaan sisäiset säännöt päätösvallasta ja päätöksenteosta, joita sovelletaan, ellei toisin asetuksessa tai yhtiöjärjestyksessä todeta: päätösvaltaisuus edellyttää, että vähintään puolet jäsenistä tulee olla paikalla tai edustettuina; päätökset tehdään läsnä olleiden tai edustettujen jäsenten enemmistöpäätöksinä. Pykälän 2 perusteella, kun yhtiöjärjestyksessä ei ole asiasta määräyksiä, jokaisen toimielimen puheenjohtaja voi ratkaista asian äänten mennessä tasan arvalla. Yhtiöjärjestyksessa ei saa olla vastoin tätä olevaa määräystä, kun puolet hallintoneuvoston jäsenistä on henkilöstön edustajia. Pykälässä 3 säädetään, että henkilöstödustuksesta määrätään direktiivin 2001/86/EY mukaisesti ja jäsenvaltio voi määrät, että hallintoneuvoston päätösvalta ja päätöksenteko voi, kumoten pykälien 1 ja 2 määräykset, olla samat kuin jäsenvaltion julkisia osakeyhtiöitä koskevat säännöt. Tarkastelluista valtioista vain DK ja FIN ovat tehneet tällaisen säännökset. Y htiökokous Artiklan 52 mukaan yhtiökokous päättää asioista, joista sille on annettu yksinomainen vastuu asetuksessa tai sen jäsenvaltion sääntelyssä, jossa eurooppayhtiön rekisteröity kotipaikka sijaitsee direktiivin 2001/86/EY mukaan. Lisäksi yhtiökokous päättää asioista, joista vastuu on annettu julkisen osakeyhtiön yhtiökokoukselle sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaan, jossa eurooppayhtiön rekisteröity kotipaikka sijaitsee jäsenvaltion lain tai eurooppayhtiön yhtiöjärjestyksen mukaan. Tällaiset lisävelvollisuudet sisältävät luonnollisesti vähemmän eroja jäsenvaltiosta toiseen perustaminen, yritysvaltaus, yhtiömuodon muutos, purkaminen ja sulautuminen, valvontaelimen jäsenten 12

13 tai johtajien nimittäminen, tilinpäätöksen hyväksyminen, tilikauden voiton käyttäminen, yhtiöjärjestyksen muutos, tilintarkastajien nimittäminen suhteessa yhtiön perustamiseen, valvontaelimen jäsenten palkkioiden arviointi, osallistuminen toisen yhtiön osakepääomaan, osakepääoman muuttaminen. Artikla 55 (1) edellyttää, että yksi tai useampi osakkeenomistaja, joilla on yhteensä vähintään 10 % eurooppayhtiön pääomasta voivat vaatia eurooppayhtiötä pitämään yhtiökokouksen ja laatia siihen esityslistan; eurooppayhtiön yhtiöjärjestys tai kansallinen lainsäädäntö voi edellyttää, että pienempää omistusta samoissa olosuhteissa kuin julkisia osakeyhtiöitä koskevat säännöt. Pienempi osakeomistus on olemassa CZ:ssä (3-5 %), D:ssä ja E:ssä (5 %), sekä FL:ssä. PL:ssä pienempi osuus voidaan määrätä yhtiöjärjestyksessä. Kaikissa muissa tarkastelluissa valtioissa noudatetaan 10 %:n sääntöä. J ohtopäätökset Tästä vertailevasta tutkimuksesta voidaan vetää yksi selvä johtopäätös: eurooppayhtiö ei ole samanlainen jäsenvaltioissa. Tai, kuten kollegamme Charles van Beuningen totesi: Eurooppayhtiötä tulee pitää ylimääräisenä kansallisena, eurooppaoikeuteen perustuvana oikeusmuotona, ei varsinaisena osoituksena yhdenmukaisesta eurooppalaisesta oikeusmallista. Seurauksena tästä tällä hetkellä on olemassa 25 erilaista kansallista versiota eurooppayhtiöstä. On totta, että eurooppalainen yrittäjä ei voi viittaamalla eurooppayhtiöasetukseen ja siihen liittyvään direktiiviin todeta tarkkoja jäsenvaltiossa noudatettavat eurooppayhtiön perustamiseen ja hallintoon liittyviä käytäntöjä. On kuitenkin kyseenalaista, oliko tämä tarkoitus vai pakon sanelemaa (puhumattakaan mahdollisuus). Yhdenmukaisen perusrakenteen edut (ks. Kysymys&Vastaus osio yllä) ovat olemassa huolimatta tästä sääntelysysteemistä, koska jäsenvaltioille on jätetty marginaalinen säänte-ly: periaatteessa siihen liittyy arvoltaan toissijaisia kysymyksiä, kun taas johtavat periaatteet on todettu asetuksessa. Eurooppalaiselle yhtiörakenteelle on annettu varmuutta olennaisista eurooppayhtiön piirteistä riippumatta rekisteröidyn kotipaikan sijainnista ja siten tilaisuus erota eurooppayhtiöasetuksesta riippumatta siitä, onko siinä annettu tilaa kansallisille eroavaisuuksille. Eurooppaan menemisen mahdollisuudet ja riskit voidaan ainakin nyt arvioida ennen syvällistä analyysia, joka siis on tehtävä joka tapauksessa. Yhtiöllisiin olennaisiin tekijöihin ja kansallisen täydentämisen asettamiin rajoihin liittyvää kohtuullisen varmuuden merkitystä ei voida väheksyä, etenkin kun sitä verrataan siihen ehdottomaan epävarmuuteen, jota yrittäjät kohtasivat Eurooppaan mennessään ennen tätä uutta eurooppalaista työkalua. Tämän vertailevan tutkimuksen laatimiseen ovat yhteistyössä osallistuneet seuraavat AVRIOn jäsenet: A: Dr. Wolfgang Schubert, Boller Langhammer Schubert Rechtsanwälte OEG, Wien, Itävalta CZ: JUDr. Milan Kyjovský, Brno, Tsekki D: D: Dr. Christiane Bierekoven, EIMER HEUSCHMID MEHLE, Bonn, Saksa DK: Bjarne Winther, Advokaterne Østergade, Kööpenhamina, Tanska E: Christian Steiner & Jesús Bores Lazo, Bores y Cía Abogados, Sevilla, Espanja. F: Triplet & Associés, Pariisi, Ranska FIN: Asianajotoimisto Brander & Manner Oy, Turku FL: Dr. Thomas Geiger, Law Office Dr. Norbert Seeger, Vaduz, Lichtenstein GB: John Clarke, CCW LLP, Dunfermline, Iso-Britannia NL: Charles van Beuningen, van Beuningen advocaten, Haag, Alankomaat PL: Tomasz Kozlowski, KRPiA Gluchowski Jedlinski Rodziewicz Zwara & Partners, Sopot, Puola S: Fredrik Karlsson, Advokatfirman Wagenius & Partners, Helsingborg, Ruotsi SLO: esna Gorjup Zupančič, Law firm GORJUP, Maribor, Slovenia Avrio haluaa kiittää myös intialaista kollegaansa JAFA & JAFALI:n toimistosta (New Delhi) näiltä saamistaan ohjeista oikeushenkilön perustamisesta Intiassa. Tämä mielenkiintoinen artikkeli on luettavissa osoitteessa 13

14 MERKITYKSELLINEN OIKEUSKÄYTÄNTÖ a) Centros Ltd vastaan Erhvervs-og Selskabsstyrelsen (C-212/97), EY-tuomioistuimen ratkaisu (Tomasz Kozlowski, asianajaja KPRiA Gluchowski Jedlinski Rodziewicz Zwara & Partners, Puola) a) Kamer van Koophandel en Fabrieken voor Amsterdam vastaan Inspire Art Ltd. (Asia C-167/01), EYtuomioistuimen tuomio Centros Ltd. oli Englannissa ja Walesissa rekisteröity yksityinen osakeyhtiö, joka ei ollut kuitenkaan toiminut Yhdistyneessä kuningaskunnassa perustamisensa jälkeen. Centrosin osakepääoma oli Englannin puntaa. Kyseistä osakepääomaa ei ollut maksettu, koska Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei vaadita vähimmäispääoman maksamista. Osakkeet omisti kaksi Tanskan kansalaista, jotka asuivat Tanskassa. Toinen heistä haki Tanskan elinkeino- ja yhtiöhallitukselta Centrosin sivuliikkeen rekisteröintiä Tanskassa. Viranomainen kieltäytyi rekisteröimästä sivuliikettä sillä perusteella, että Centros todellisuudessa haki päätoimipaikkansa sijoittamista Tanskaan, koska se ei ollut koskaan harjoittanut liiketoimintaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Tästä johtui, että viranomainen katsoi, että sivuliikkeen perustamisen tarkoituksen oli kiertää Tanskan yhtiöoikeuden velvoite maksaa vähimmäispääoma Tanskan kruunua. EY-tuomioistuin katsoi, että jäsenvaltioilla on oikeus ryhtyä toimenpiteisiin estääkseen kansallisten lainsäädäntöjen sopimattoman kiertämisen EY:n perustamissopimuksen antamien oikeuksien varjolla. Tästä huolimatta EY-tuomioistuimen mielestä tätä petosten estämistä on tarkasteltava tapauskohtaisesti. Tuomioistuin totesi erityisesti, että sijoittautumisoikeuden väärinkäyttöä ei sinänsä ole menettely, jossa jäsenvaltion kansalainen halutessaan perustaa yhtiön, valitsee perustamispaikaksi jäsenvaltion, jonka yhtiöoikeudelliset säännökset näyttävät vähiten rajoittavilta, ja sen jälkeen perustaa sivuliikkeen toisessa jäsenvaltiossa. Tuomioistuin tarkasteli myös vaatimuksia, jotka jäsenvaltioiden petosten estämiseksi tai rankaisemiseksi käyttöön ottamien toimenpiteiden on täytettävä. Tuomioistuin muistutti, että toimenpiteiden on täytettävä neljä vaatimusta: toimenpiteiden on oltava - syrjimättömiä; - oikeutettuja yleisen edun ehdottomien vaatimusten mukaan; - sopivia tavoitteiden saavuttamiseen; - eivätkä ne saa ylittää sitä, mikä on välttämätöntä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Tuomioistuin ei määritellyt, minkälaiset toimenpiteet olisivat sallittuja. Sen sijaan se totesi, että koska Centros oli Englannin ja Walesin lainsäädännön alainen, sen velkojien tuli huomata, että sitä koskivat eri lait kuin Tanskan lain mukaan perustettuja yksityisiä osakeyhtiöitä. Tämä tuomio annettiin neljä vuotta Centrosia koskevan päätöksen jälkeen. Ilmeisesti Cen-trosin tapauksesta otettiin oppia Hollannissa. Ongelmana ei tässä asiassa ollutkaan sivuliikkeen rekisteröinti, vaan Hollannin lain kyseiselle sivuliikkeelle asettamat lisävaatimukset. Jutun tosiseikat olivat samanlaiset kuin Centrosin tapauksessa, mutta tällä kertaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa rekisteröidyn yhtiön sivuliike onnistuttiin avaamaan Hollannissa. Riita syntyi siitä, että Hollannin lainsäädäntö asetti sivuliikkeelle erityisiä rajoituksia. Hollannin lain mukaan yhtiötä pidettiin muodollisesti ulkomaisena yhtiönä. Tämä nimitys koski yhtiöitä, jotka toimivat täysin Hollannissa, ilman todellista yhteyttä rekisteröintivaltioon. Tällaisilla yhtiöillä oli erityinen lisäilmoitusvelvollisuus. Niiden johtajat joutuivat henkilökohtaisesti vastuuseen, jos osakepääoma oli alhaisempi kuin Hollannin lain mukaan vaadittiin. Ensinnäkin EY-tuomioistuin katsoi, että neuvoston yhdennentoista direktiivin (direktiivi 89/666/ ETY, julkistamisvaatimuksista, jotka koskevat toisen valtion lainsäädännön alaisten, yhtiömuodoltaan tietynlaisten yhtiöiden jäsenvaltioon avaamia sivuliikkeitä, Euroopan yhteisön virallinen lehti L 395, , s. 36) mukainen luettelo ilmoitettavista asioista on tyhjentävä. Tästä johtuu, että Hollannin lain edellyttämä lisäilmoitusvelvollisuus on yhdennentoista direktiivin vastainen, eikä siten täytäntöönpantavissa. Toiseksi, tuomioistuin katsoi, että myös yhdennentoista direktiivin mukaisten julkistamisvaatimusten osalta on tärkeää, että niiden rikkomiseen kohdistuvat rangaistukset ovat yhteisöoikeuden mukaisia; ne eivät saisi asettaa käytännössä ulkomaalaisia yhtiöitä huonompaan asemaan hollantilaisiin yhtiöihin verrattuna. Tuomioistuin vahvisti lisäksi, että Se seikka, että jäsenvaltion kansalainen halutessaan perustaa osakeyhtiön, voi tehdä sen jäsenvaltiossa, jonka yhtiöoikeus vaikuttaa vähinten rajoittavalta ja sen jälkeen perustaa sivuliikkeitä toisissa jäsenvaltioissa, on yhdenmukainen EY:n perustamissopimuksen turvaaman yhtenäismarkkinoiden sijoittautumisvapauden kanssa.. Lisäksi tuomioistuin toisti, että väärinkäytöksistä tai petollisesta menettelystä ei todista, ettei yhtiö harjoita lainkaan liiketoimintaa rekisteröintivaltiossa. Näiden edellytysten olemassaolo täytyy osoittaa tapauskohtaisesta. 14

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet. A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset 1 Oikeusministeriö Eurooppayhtiölaki-työryhmä/jj 17.10.2003 Eurooppayhtiöasetukseen liittyvä kansallinen sääntelytarve ja -mahdollisuudet A. SE-asetuksessa edellytetyt kansallisen lainsäädännön muutokset

Lisätiedot

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt

Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Yhdenmiehen rajavastuu-/osakeyhtiöt Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen Alkuhuomautus: Sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto on laatinut tämän kyselyn

Lisätiedot

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto

KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto KUULEMINEN YRITYSTEN SÄÄNTÖMÄÄRÄISEN KOTIPAIKAN SIIRTÄMISESTÄ TOISEEN EU-VALTIOON Euroopan komissio, sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosasto Johdanto Taustaa: Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen

Lisätiedot

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä.

Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. 1977L0249 FI 01.01.2007 005.001 1 Tämä asiakirja on ainoastaan dokumentointitarkoituksiin.toimielimet eivät vastaa sen sisällöstä. B NEUVOSTON DIREKTIIVI, annettu 22 päivänä maaliskuuta 1977, asianajajien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta VÄLIAIKAINEN 2001/0164(CNS) 13. joulukuuta 2001 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunnalta talous-

Lisätiedot

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta

LAUSUNTOLUONNOS. FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI. Euroopan parlamentti 2015/0068(CNS) 1.9.2015. oikeudellisten asioiden valiokunnalta Euroopan parlamentti 2014-2019 Oikeudellisten asioiden valiokunta 2015/0068(CNS) 1.9.2015 LAUSUNTOLUONNOS oikeudellisten asioiden valiokunnalta talous- ja raha-asioiden valiokunnalle ehdotuksesta neuvoston

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Kansalaisvapauksien ja -oikeuksien sekä oikeus- ja sisäasioiden valiokunta 29. kesäkuuta 2001 PE 302.207/14-23 TARKISTUKSET 14-23 MIETINTÖLUONNOS: Luís Marinho (PE 302.207)

Lisätiedot

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä

1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? 1.1 Peruskäsitteitä 1 MIKÄ ON SÄÄTIÖ? Säätiö on perustajansa asettama erillisvarallisuus, jota hoitaa erillinen hallinto ja jolla toteutetaan perustajan määräämää hyödyllistä tarkoitusta. Säätiön perustaja laatii säätiön

Lisätiedot

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS. ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 30.5.2013 COM(2013) 313 final 2013/0163 (NLE) Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS ETA:n sekakomiteassa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ETA-sopimuksen liitteen XXI muuttamiseen

Lisätiedot

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin:

Gramex haluaa kiinnittää ministeriön huomion seuraaviin asioihin: Opetus- ja kulttuuriministeriölle Gramex ry:n lausunto hallituksen esitysluonnoksesta laiksi tekijänoikeuden yhteishallinnoinnista sekä laiksi oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain muuttamisesta

Lisätiedot

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 111/2002 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi Euroopan yhteisön yleisen tutkintojen tunnustamisjärjestelmän voimaanpanosta annetun lain 6 ja 10 :n muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Lisätiedot

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa

Sulautumissuunnitelma käsitellään ja allekirjoitetaan jokaisen kiinteistö-osakeyhtiön hallituksessa 18.11.2013 Kuvaus fuusioasiassa ja karkea arvio kustannuksista Seuraavassa sopimuksen mukaan kuvaus fuusioprosessista. Kunkin kaupparekisterivaiheen kohdalla on kerrottu kaupparekisterimaksuista. Lopussa

Lisätiedot

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman

Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman IP/03/716 Bryssel 21. toukokuuta 2003 Komissio esittää yhtiöoikeutta ja omistajaohjausta koskevan toimintasuunnitelman Euroopan komission tuoreella toimintasuunnitelmalla yhtiöoikeuden uudistamisesta ja

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 05.08.2002 KOM(2002) 451 lopullinen 2002/0201 (COD) Ehdotus: EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI direktiivin 95/2/EY muuttamisesta elintarvikelisäaineen E

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO. Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 06.01.2005 KOM(2004) 854 lopullinen Ehdotus NEUVOSTON PÄÄTÖS luvan antamisesta Alankomaiden kuningaskunnalle soveltaa jäsenvaltioiden liikevaihtoverolainsäädännön yhdenmukaistamisesta

Lisätiedot

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19

22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 22.7.2010 Euroopan unionin virallinen lehti L 189/19 KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/49/EY 7 artiklassa tarkoitetuista yhteisistä

Lisätiedot

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi

LIITE. asiakirjaan. Ehdotus neuvoston päätökseksi EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 27.5.2016 COM(2016) 302 final ANNEX 1 LIITE asiakirjaan Ehdotus neuvoston päätökseksi Euroopan unionin ja Filippiinien tasavallan hallituksen välisen tiettyjä lentoliikenteen

Lisätiedot

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI,

BELGIAN KUNINGASKUNTA, BULGARIAN TASAVALTA, TŠEKIN TASAVALTA, TANSKAN KUNINGASKUNTA, SAKSAN LIITTOTASAVALTA, VIRON TASAVALTA, IRLANTI, PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN JA EUROOPAN ATOMIENERGIAYHTEISÖN PERUSTAMISSOPIMUKSEEN LIITETYN, SIIRTYMÄMÄÄRÄYKSISTÄ TEHDYN PÖYTÄKIRJAN

Lisätiedot

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta

Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki asunto-osakeyhtiölain voimaanpanosta Annettu Helsingissä 22 päivänä joulukuuta 2009 1 Asunto-osakeyhtiölain voimaantulo Asunto-osakeyhtiölaki ( / ), jäljempänä

Lisätiedot

yrityksen toiminnan kehittämiseksi yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi

yrityksen toiminnan kehittämiseksi yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi HENKILÖSTÖN EDUSTUS YRITYSTEN HALLINNOSSA hallintoedustajalaki, 725/1990 Tarkoitus (1 ): yrityksen toiminnan kehittämiseksi yrityksen ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostamiseksi henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 7.3.2008 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 849/2004, Bernard Ross, Yhdistyneen kuningaskunnan kansalainen, verotuksesta Ruotsissa ja pääoman vapaasta

Lisätiedot

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö

Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö Tilastonäkymä: Yksityinen eurooppayhtiö 09/10/2007-19/11/2007 Kriteereitä vastaavia vastauksia: 517/517 OSALLISTUMINEN Maa DE - Saksa 80 (15.5%) PL - Puola 51 (9.9%) DA - Tanska 48 (9.3%) NL - Alankomaat

Lisätiedot

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1

PÄÄTÖSASIAKIRJA. AF/CE/BA/fi 1 PÄÄTÖSASIAKIRJA AF/CE/BA/fi 1 Täysivaltaiset edustajat, jotka edustavat: BELGIAN KUNINGASKUNTAA, BULGARIAN TASAVALTAA, TŠEKIN TASAVALTAA, TANSKAN KUNINGASKUNTAA, SAKSAN LIITTOTASAVALTAA, VIRON TASAVALTAA,

Lisätiedot

Oikeudellisten asioiden valiokunta

Oikeudellisten asioiden valiokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Oikeudellisten asioiden valiokunta 11.11.2011 TYÖASIAKIRJA ehdotuksesta neuvoston asetukseksi toimivallasta, sovellettavasta laista ja päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta

Lisätiedot

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta

Laki. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta Liite 1 Rinnakkaistekstit 2. osuuskuntalain 5 luvun 5 :n muuttamisesta muutetaan 28 päivänä joulukuuta 2001 annetun osuuskuntalain (1488/2001) 5 luvun 5 :n 2 momentti, sellaisena kuin se on laissa 890/2002,

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE. EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Bryssel 12.1.2009 KOM(2008) 904 lopullinen 2007/0198 (COD) KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE EY:n perustamissopimuksen 251 artiklan 2 kohdan toisen alakohdan nojalla

Lisätiedot

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE

LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE LAUSUNTO OSUUSKUNTA PPO:N KOKOUKSELLE Pohjois-Suomen aluehallintoviraston määräys 27.3.2014 1. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on päätöksellään 27.3.2014 määrännyt osuuskuntalain (1488/2001) 7 luvun

Lisätiedot

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE)

HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) HALLINNOINTIKOODI (CORPORATE GOVERNANCE) 20.5.2010 1 / 5 Suomen Yliopistokiinteistöt Oy Finlands Universitetsfastigheter Ab:n (jäljempänä yhtiö ) päätöksenteossa ja hallinnossa noudatetaan osakeyhtiölakia

Lisätiedot

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous

16.12.2013. I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät. 1. Raskone Oy:n hallintoelimet. 1.1. Yhtiökokous 16.12.2013 I.1 Hallituksen työjärjestys ja toimitusjohtajan tehtävät 1. Raskone Oy:n hallintoelimet 1.1. Yhtiökokous Osakeyhtiölain mukaan ylintä päätäntävaltaa osakeyhtiössä käyttää yhtiökokous, joka

Lisätiedot

YHTIÖOIKEUS OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET

YHTIÖOIKEUS OIKEUSPERUSTA TAVOITTEET YHTIÖOIKEUS Vaikka Euroopan unionilla ei sinällään olekaan kodifioitua yhtiöoikeutta, unionin lainsäädännön vähimmäisvaatimuksia sovelletaan yhtiöihin kaikkialla unionissa. Neuvosto hyväksyi vuonna 2001

Lisätiedot

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN

EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA KOM(2001) 214 LOPULLINEN VALTIOVARAINMINISTERIÖ Vero-osasto 8.11.2001 EU/291001/0844 Suuri valiokunta 00102 EDUSKUNTA ASIA: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSION TIEDONANTO RAJAT YLITTÄVÄÄ TYÖELÄKETARJONTAA KOSKEVIEN VEROESTEIDEN POISTAMISESTA

Lisätiedot

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8

995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 995 der Beilagen XXIV. GP - Staatsvertrag - 07 Änderungsprotokoll in finnischer Sprache-FI (Normativer Teil) 1 von 8 PÖYTÄKIRJA EUROOPAN UNIONISTA TEHTYYN SOPIMUKSEEN, EUROOPAN UNIONIN TOIMINNASTA TEHTYYN

Lisätiedot

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa,

ottaa huomioon Euroopan talousyhteisön perustamissopimuksen, on kuullut kulttuuriesineitä käsittelevää neuvoa-antavaa komiteaa, Avis juridique important 31993R0752 Komission asetus (ETY) N:o 752/93, annettu 30 päivänä maaliskuuta 1993, kulttuuriesineiden viennistä annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3911/92 soveltamista koskevista

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 23/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: PÄÄTÖSASIAKIRJA EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille

Lisätiedot

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta

Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta LAUSUNTOLUONNOS. naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunta 8.10.2010 2010/0067(CNS) LAUSUNTOLUONNOS naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnalta oikeudellisten

Lisätiedot

Määräykset ja ohjeet 14/2013

Määräykset ja ohjeet 14/2013 Määräykset ja ohjeet 14/2013 Kolmansien maiden kaupankäyntiosapuolet Dnro FIVA 15/01.00/2013 Antopäivä 10.6.2013 Voimaantulopäivä 1.7.2013 FINANSSIVALVONTA puh. 010 831 51 faksi 010 831 5328 etunimi.sukunimi@finanssivalvonta.fi

Lisätiedot

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 *

YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * A JA B YHTEISÖJEN TUOMIOISTUIMEN MÄÄRÄYS (neljäs jaosto) 10 päivänä toukokuuta 2007 * Asiassa C-102/05, jossa on kyse EY 234 artiklaan perustuvasta ennakkoratkaisupyynnöstä, jonka Regeringsrätten (Ruotsi)

Lisätiedot

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation.

Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. Metsä Board Oyj:n yhtiöjärjestys 1 Toiminimi Yhtiön toiminimi on Metsä Board Oyj ja englanniksi Metsä Board Corporation. 2 Kotipaikka Yhtiön kotipaikka on Helsinki. 3 Toimiala Yhtiön toimialana on harjoittaa

Lisätiedot

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla

Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla lukien toistaiseksi 1 (6) Luottolaitoksille Määräys luottolaitosten ulkomailla olevista sivukonttoreista ja palvelujen tarjoamisesta ulkomailla Rahoitustarkastus antaa rahoitustarkastuslain 4 :n 2 kohdan

Lisätiedot

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN

NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN NEUVOTTELUT BULGARIAN JA ROMANIAN LIITTYMISESTÄ EUROOPAN UNIONIIN Bryssel, 31. maaliskuuta 2005 (OR. en) AA 2/2/05 REV 2 LIITTYMISSOPIMUS: SOPIMUS EHDOTUS: SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Valtuuskunnille toimitetaan

Lisätiedot

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten

Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin uudistamislomaketta varten SISÄMARKKINOIDEN HARMONISOINTIVIRASTO (SMHV) Tavaramerkit ja mallit Ohjeita rekisteröidyn yhteisömallin YLEISIÄ HUOMAUTUKSIA Tämä lomake on Sisämarkkinoiden harmonisointiviraston (SMHV) laatima ja perustuu

Lisätiedot

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki

Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki 1. Yhtiökokouksen avaaminen 2. Puheenjohtajan valitseminen Varsinainen yhtiökokous torstaina 13. maaliskuuta 2008 klo 12.00 Diana-auditorio, Erottajankatu 5, Helsinki Esityslista 3. Pöytäkirjantarkastajien

Lisätiedot

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8

99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 99 der Beilagen XXIII. GP - Staatsvertrag - 06 Finnischer Vertragstext (Normativer Teil) 1 von 8 NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEIDEN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJIEN SISÄINEN SOPIMUS AKT EY-KUMPPANUUSSOPIMUKSEN

Lisätiedot

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt

European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt European Law Students Association ELSA Turku ry:n säännöt 1 Nimi Yhdistyksen nimi on European Law Students Association ELSA Turku ry. 2 Kielet Yhdistyksen kielet ovat suomi ja ruotsi, mutta rekisteröimis-

Lisätiedot

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen

Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Kuntayhtymien purkaminen ja perustaminen Uuden kuntalain ja järjestämislain näkökulmasta Kuntien sote forum 27.1.2015 Kaupunginlakimies Tiina Mikkola Hallituksen esitys kuntalaiksi vp. 268/2014 Järjestämislakia

Lisätiedot

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014,

KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, EUROOPAN KOMISSIO Strasbourg 25.11.2014 C(2014) 9048 final KOMISSION PÄÄTÖS, annettu 25.11.2014, komission pääjohtajien sekä organisaatioiden tai itsenäisten ammatinharjoittajien välisiä kokouksia koskevan

Lisätiedot

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki

Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka Helsinki Osoite Tammasaarenlaituri 3, 00180 Helsinki Epävirallinen käännös SULAUTUMISSUUNNITELMA 1. SULAUTUMISEEN OSALLISTUVAT YHTIÖT 2. SULAUTUMINEN Veritas keskinäinen vahinkovakuutusyhtiö (jäljempänä Veritas Vahinkovakuutus ) Y-tunnus 0196833-9 Kotipaikka

Lisätiedot

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.

Usein kysyttyä PRH. Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9. Usein kysyttyä PRH Lähde: Patentti- ja rekisterihallitus https://www.prh.fi/fi/yhdistysrekisteri/ usein_kysyttya.html#prh.ukk.item_2 11.9.2015 K: Voiko yhdistyksen kokouksessa äänestää valtakirjalla? V:

Lisätiedot

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö.

VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009. Tilintarkastuskertomuksen sisältö. VALTION TILINTARKASTUSLAUTAKUNTA KANNANOTTO Annettu Helsingissä 31 päivänä elokuuta 2009 N:o 1/2009 Asia Aloite Kannanotto Tilintarkastuskertomuksen sisältö Keskuskauppakamarin tilintarkastuslautakunnan

Lisätiedot

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS

VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 VAPO OY:N YHTIÖJÄRJESTYS 1 Yhtiön nimi on Vapo Oy ja kotipaikka Jyväskylän kaupunki. 2 Yhtiön toimialana on harjoittaa turveteollisuutta, mekaanista metsäteollisuutta, energian, kasvualustojen ja turvejalosteiden

Lisätiedot

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009

Terveysosasto/nh. Sairaanhoito EU:ssa. Noora Heinonen 25.8.2009 Sairaanhoito EU:ssa Noora Heinonen 25.8.2009 EY-lainsäädäntöä soveltavat valtiot EU-maat maat: Alankomaat (NL), Belgia (BE), Bulgaria (BG), Espanja (ES), Irlanti (IE), Italia (IT), Itävalta (AT), Kreikka

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 20.3.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Aihe: Vetoomus nro 0633/2006, Christiane Becker, Saksan kansalainen, pyynnöstään saada asianmukaista palkkaa vastaavasta työstä

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 FISC 154 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 2. joulukuuta 2009 (OR. fr) 15979/09 SC 154 SÄÄDÖKSET JA MUUT VÄLINEET Asia: NEUVOSTON TÄYTÄNTÖÖNPANOPÄÄTÖS luvan antamisesta Ruotsin kuningaskunnalle ja Ison-Britannian

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 1999 2004 Oikeudellisten ja sisämarkkina-asioiden valiokunta ALUSTAVA 1989/0218(CNS) 16. toukokuuta 2001 * MIETINTÖLUONNOS Ehdotus neuvoston asetukseksi eurooppayhtiön (SE) säännöistä

Lisätiedot

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto.

Yhtiöllä on peruspääomana takuupääoma ja pohjarahasto. YHTIÖJÄRJESTYS 2015 YHTIÖJÄRJESTYS 2 (7) 1 Yhtiön toiminimi ja kotipaikka 2 Yhtiön toimiala Yhtiön toiminimi on Valion Keskinäinen Vakuutusyhtiö, ja sen kotipaikka Helsinki. Yhtiön toiminta käsittää Euroopan

Lisätiedot

Virallinen lehti nro L 288, 18/10/1991 s. 0032-0035 Suomenk. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 Ruotsink. erityispainos Alue 5 Nide 5 s.

Virallinen lehti nro L 288, 18/10/1991 s. 0032-0035 Suomenk. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. 0097 Ruotsink. erityispainos Alue 5 Nide 5 s. Neuvoston direktiivi 91/533/ETY, annettu 14 päivänä lokakuuta 1991, työnantajan velvollisuudesta ilmoittaa työntekijöille työsopimuksessa työsuhteessa sovellettavista ehdoista Virallinen lehti nro L 288,

Lisätiedot

Sopimusrajoja koskevat ohjeet

Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPABoS14/165 FI Sopimusrajoja koskevat ohjeet EIOPA Westhafen Tower, Westhafenplatz 1 60327 Frankfurt Germany Tel. + 49 6995111920; Fax. + 49 6995111919; email: info@eiopa.europa.eu site: https://eiopa.europa.eu/

Lisätiedot

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009

Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 Yhteisen käytännön opas yhteisöjen säädöstekstien laatimiseksi ajantasaistaminen, huhtikuu 2009 (Muutokset koskevat painetun laitoksen sivuja seuraavan taulukon mukaisesti) Sivu Muutos 2 Korvataan Europa-palvelimen

Lisätiedot

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016,

KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2016 C(2016) 1 final KOMISSION DELEGOITU PÄÄTÖS, annettu 13.1.2016, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2005/36/EY liitteen V muuttamisesta siltä osin kuin on kyse

Lisätiedot

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS

Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Kuntien Tiera Oy Tammasaarenkatu 3 00180 Helsinki OSAKKEIDEN MERKINTÄSITOUMUS Allekirjoittanut merkitsijä merkitsee Kuntien Tiera Oy:n uusia osakkeita tämän merkintäsitoumuksen mukaisesti. Merkintä perustuu

Lisätiedot

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA

SUOMEN PYSYVÄ EDUSTUSTO EUROOPAN UNIONISSA Rahapelit ja EU Yksinoikeusjärjestelmän säilyttäminen Liikuntajärjestöjen järjestöpäivät 24.09.2008, Rantasipi Aulanko Harri Syväsalmi, Suomen EU-edustusto, Bryssel Rikkomuskannemenettelystä 1/6 Komission

Lisätiedot

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä

Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Jukka Mähönen Special Counsel, OTT Kauttu & Co Asianajotoimisto Oy 8.4.2015 Omat ja tytäryhtiön osakkeet yritysjärjestelyssä Johdanto Konsernimuotoisissa yrityksissä on tyypillistä, että liiketoimintoja

Lisätiedot

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE

KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 11.3.2015 COM(2015) 117 final KOMISSION KERTOMUS EUROOPAN PARLAMENTILLE JA NEUVOSTOLLE Jäsenvaltioiden myöntämät rautatieliikenteen matkustajien oikeuksista ja velvollisuuksista

Lisätiedot

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN

EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN 11.8.14 EHDOTUS MUUTOKSIKSI METROPOLIA AMMATTIKORKEAKOULU OY:n YHTIÖJÄRJESTYKSEEN Voimassa oleva yhtiöjärjestys Esitys yhtiöjärjestyksen muutoksiksi Perustelut/huomioita: Yhtiöjärjestyksen muutosesityksen

Lisätiedot

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy

20.02.2015 2014/76024 7. Patentti- ja rekisterihallitus PL 1140 00101 Helsinki. Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy PL 1140 00101 Helsinki 20.02.2015 2014/76024 7 Economy PP Finlande 127125 ltella Posti Oy Jari Niiranen Peltoniementie 6 a 30 40520 Jyväskylä Aliot-Cioud Oy, 2658934-3 Kaupparekisteri-ilmoituksenne on

Lisätiedot

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä

Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Annettu Helsingissä 2 päivänä huhtikuuta 2004 Valtiovarainministeriön asetus rahastoesitteestä ja yksinkertaistetusta rahastoesitteestä Valtiovarainministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 29 päivänä

Lisätiedot

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa

Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Kansainvälisen tuomioistuimen johtaminen Oikeushallinto Euroopan unionin tuomioistuimissa Heikki Kanninen Varapresidentti Euroopan unionin yleinen tuomioistuin Hallintotuomioistuinpäivä 30.1.2015 Helsingin

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. APTEEKKIEN TYÖNANTAJALIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja kotipaikka Yhdistyksen nimi on Apteekkien Työnantajaliitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 2

Lisätiedot

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä

Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallituksen ehdotus koskien taseen osoittaman voiton käyttämistä Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että vuodelta 2010 vahvistettavan taseen perusteella ei makseta osinkoa. Hallituksen ehdotus koskien

Lisätiedot

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600

Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 Sisäasiainministeriö E-KIRJELMÄ SM2004-00600 SM Waismaa Marjo 3.12.2004 EDUSKUNTA Suuri valiokunta Viite Asia E-kirjelmä aloitteesta neuvoston päätökseksi euron suojelemisesta väärentämiseltä nimeämällä

Lisätiedot

Rajatylittävät sulautumiset ja jakautumiset

Rajatylittävät sulautumiset ja jakautumiset Rajatylittävät sulautumiset ja jakautumiset Rajatylittävät sulautumiset ja jakautumiset Euroopan komission sisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston järjestämä kuuleminen JOHDANTO Taustaa Kyselyn tarkoituksena

Lisätiedot

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita.

Eräät maat julkaisevat korttinsa eri kieliversioina, josta johtuen mallikortteja on useita. Eurooppalaisen sairaanhoitokortin mallikortit maittain Tässä liitteessä on tietoa eurooppalaisesta sairaanhoitokortista. Mallikortit on kopioitu Internetistä osoitteesta http://ec.europa.eu/employment_social/healthcard/index_en.htm,

Lisätiedot

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8

1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 1716 der Beilagen XXIV. GP - Vorlage gem. Art. 23i Abs. 4 B-VG - 07 finnischer Beschluss (Normativer Teil) 1 von 8 Euroopan unionin virallinen lehti ISSN 1725-261X L 91 Suomenkielinen laitos Lainsäädäntö

Lisätiedot

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21

(1999/C 372/04) TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMEN TARKASTUSKERTOMUS... 1 4 21 C 372/20 FI Euroopan yhteisöjen virallinen lehti 22.12.1999 KERTOMUS Euroopan unionin elinten käännöskeskuksen (Luxemburg) tilinpäätöksestä 31. joulukuuta 1998 päättyneeltä varainhoitovuodelta sekä keskuksen

Lisätiedot

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI

HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1(7) HALLITUKSEN EHDOTUS VARSINAISELLE YHTIÖKOKOUKSELLE 24.3.2011 YHTIÖJÄRJESTYKSEN MUUTTAMISEKSI 1 Yhtiöjärjestyksen muuttaminen Hallitus ehdottaa varsinaiselle yhtiökokoukselle, että yhtiöjärjestyksen

Lisätiedot

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT

NEXSTIM OYJ / SITOUTTAVA OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄ 2016 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Sivu 1/5 NEXSTIM OYJ SITOUTTAVAN OSAKEPALKKIOJÄRJESTELMÄN 2016 EHDOT Nexstim Oyj:n nimitysvaliokunta on päättänyt esittää Nexstim Oyj:n (Yhtiön) varsinaiselle yhtiökokoukselle, joka pidetään 31.3.2016,

Lisätiedot

LIITE I EUROOPPALAINEN VÄHÄISTEN VAATIMUSTEN MENETTELY VAATIMUSLOMAKE (KANTAJA)

LIITE I EUROOPPALAINEN VÄHÄISTEN VAATIMUSTEN MENETTELY VAATIMUSLOMAKE (KANTAJA) LIITE I EUROOPPALAINEN VÄHÄISTEN VAATIMUSTEN MENETTELY VAATIMUSLOMAKE (KANTAJA) (Eurooppalaisesta vähäisten vaatimusten menettelystä annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o. 3 artiklan

Lisätiedot

EUROOPAN PARLAMENTTI

EUROOPAN PARLAMENTTI EUROOPAN PARLAMENTTI 2004 Vetoomusvaliokunta 2009 24.4.2009 ILMOITUS JÄSENILLE Asia: Vetoomus nro 0930/2005, Marc Stahl, Saksan kansalainen, Alankomaissa myönnettyjen fysioterapeutin tutkintotodistusten

Lisätiedot

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta

Laki. terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 6 :n 3 momentti, sellaisena kuin

Lisätiedot

T E R H O N E V A S A L O

T E R H O N E V A S A L O K Ä Y T T Ä J Ä T I E T O J E N H A L L I N N O I N T I H U O M I S E N P A L V E L U I S S A K O K O N A I S U U D I S T U S E U : N T I E T O S U O J A L A I N S Ä Ä D Ä N N Ö S S Ä T E R H O N E V A

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta)

HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS. 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) HELSINGIN SEUDUN ASIOIMISTULKKIKESKUS OY:N OSAKASSOPIMUS 1. OSAPUOLET 1.1. Vantaan kaupunki (1 008 osaketta) 1.2. Helsingin kaupunki (1 osake) 1.3. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä

Lisätiedot

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt.

Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. Hämeenlinnan Kameraseura ry säännöt. 1. Yhdistyksen nimi on Hämeenlinnan Kameraseura ry, ja sen kotipaikka on Hämeenlinnan kaupunki. Seura toimii Hämeenlinnassa. 2. Seuran tarkoituksena on edistää ja kohottaa

Lisätiedot

direktiivin kumoaminen)

direktiivin kumoaminen) Valtioneuvoston kirjelmä eduskunnalle ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi neuvoston direktiivin 2003/48/EY kumoamisesta (säästöjen tuottamien korkotulojen verotuksesta annetun direktiivin kumoaminen)

Lisätiedot

Hallitus osakeyhtiössä

Hallitus osakeyhtiössä Hallitus osakeyhtiössä Jokaisella osakeyhtiöllä on Osakeyhtiölain (OYL) mukaan oltava hallitus, johon kuuluu yhdestä viiteen varsinaista jäsentä, ellei yhtiön omassa yhtiöjärjestyksessä määrätä toisin.

Lisätiedot

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt *

Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * P7_TA(2010)0092 Yhteinen arvonlisäverojärjestelmä: laskutussäännöt * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma 5. toukokuuta 2010 ehdotuksesta neuvoston direktiiviksi yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä

Lisätiedot

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 10.9.2013 COM(2013) 621 final 2013/0303 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS yhteisön sisävesiliikenteen aluskapasiteettia koskevista toimintalinjoista sisävesiliikenteen

Lisätiedot

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa

Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut. Asianajaja VT Erkki Pusa Taloyhtiön puheenjohtajan ja hallituksen tehtävät sekä vastuut Asianajaja VT Erkki Pusa Hallituksen tehtävät Yhtiön hallinnon ja toiminnan asianmukainen järjestäminen kirjanpidon ja varainhoidon valvonta

Lisätiedot

Kestävän kilpailupolitiikan elementit

Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kestävän kilpailupolitiikan elementit Kilpailuviraston 20-vuotisjuhlaseminaari Finlandia-talo 7.10.2008 Matti Vuoria, toimitusjohtaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma Lähtökohta Esityksen lähtökohtana

Lisätiedot

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki.

Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. 1 HYVINVOINTIALAN LIITON SÄÄNNÖT 1 Nimi ja paikka Yhdistyksen nimi on Hyvinvointialan liitto ry. Yhdistystä kutsutaan näissä säännöissä liitoksi. Liiton kotipaikka on Helsingin kaupunki. Liitto on Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KOMISSIO ASETUS (EY) No...

KOMISSIO ASETUS (EY) No... KOMISSIO ASETUS (EY) No... Kiinan kansantasavallasta peräisin olevien teräsköysien ja -kaapeleiden tuonnissa neuvoston asetuksella (EY) N:o 1796/1999 käyttöön otettujen polkumyyntitoimenpiteiden mahdollista

Lisätiedot

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016

Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Sivu 1 / 5 Componenta Oyj:n optio oikeudet 2016 Componenta Oyj:n hallitus (hallitus) on päättänyt esittää 15.4.2016 kokoontuvalle Componenta Oyj:n (yhtiö) ylimääräiselle yhtiökokoukselle optio oikeuksien

Lisätiedot

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa *

Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * P6_TA(2006)0373 Tuomioiden huomioon ottaminen jäsenvaltioiden välillä uudessa rikosprosessissa * Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston puitepäätökseksi tuomioiden huomioon

Lisätiedot

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset:

Tällöin he ovat panneet merkille seuraavat yksipuoliset julistukset: SOPIMUSTA TŠEKIN TASAVALLAN, VIRON TASAVALLAN, KYPROKSEN TASAVALLAN, LATVIAN TASAVALLAN, LIETTUAN TASAVALLAN, UNKARIN TASAVALLAN, MALTAN TASAVALLAN, PUOLAN TASAVALLAN, SLOVENIAN TASAVALLAN JA SLOVAKIAN

Lisätiedot

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri

Yhdistystoimijan ABC. Rekisteröity yhdistys. Rekisteröimätön yhdistys. Yhdistysrekisteri Yhdistystoimijan ABC Rekisteröity yhdistys on oikeushenkilö (juridinen henkilö) voi tehdä sitoumuksia jäsenet eivät ole henkilökohtaisesti vastuussa on merkitty yhdistysrekisteriin paras ratkaisu pitkäaikaiseksi

Lisätiedot

osakeyhtiölain kielenhuolto

osakeyhtiölain kielenhuolto Kotimaisten kielten tutkimuskeskus Kielitoimisto Asunto-osakeyhti osakeyhtiölain kielenhuolto Salli Kankaanpää, Aino Piehl ja Matti Räsänen 20.3.2008 Kielenhuoltajien kommenttien aiheita Saako lukija tarpeeksi

Lisätiedot

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta)

ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 (5) ROUSKIS OY:N JA TURUN SEUDUN JÄTEHUOLTO OY:N YHDISTYMISPROSESSI ALUSTAVA AIKATAULU 20.12.2013 (Aikataulutus perustuen siihen, ettei kuntien päätöksistä valiteta) 1 Luonnokset yhdistymissopimuksesta,

Lisätiedot

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere.

Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. Yhdistyksen säännöt 1. Yhdistyksen nimi ja kotipaikka. Motoristit koulukiusaamista vastaan MKKV ry. Yhdistyksen kotipaikka on Tampere. 2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta Yhdistyksen tarkoitus on vastustaa

Lisätiedot

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS))

4.2.2010 A7-0006/ 001-027. Ehdotus direktiiviksi (KOM(2009)0029 C6-0062/2009 2009/0004(CNS)) 4.2.2010 A7-0006/ 001-027 TARKISTUKSET 001-027 esittäjä(t): Talous- ja raha-asioiden valiokunta Mietintö Magdalena Alvarez Hallinnollinen yhteistyö verotuksen alalla A7-0006/2010 (KOM(2009)0029 C6-0062/2009

Lisätiedot