VANHEMPIEN 1 SANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN 1 SANOMAT"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN 1 SANOMAT 12 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I Eija Vilpas ja Valdemar Virtanen: Lasten vuorovaikutustaidot kasvavat luovan ilmaisun kerhossa valtavasti. Huolenpitoa kaikilla aisteilla Vanhempien Sanomat 1

2 Nyt Kaksi vuotta johtokuntaa luotsannut Niina Junttila (vas.) onnittelee uutta puheenjohtajaa Arja Lankia. Lue Arja Lankin haastattelu sivulta 5. Virtaa ja virikkeitä Virtaa ja virikkeitä vanhempaintoimintaan Suomen Vanhempainliitto järjestää vuonna 2012 koulutustilaisuuksia vanhempaintoimijoille ympäri Suomen. Kutsumme yhdistystoimijoita koolle kevätkaudella Helsinkiin, Lahteen ja Ouluun. Syksyllä tapaamme Joensuussa, Jyväskylässä ja Turussa. Koulutuspäivillä avaamme yhdistystoiminnan hallintoon liittyviä solmuja, etsimme ratkaisuja taloudenhallintaan, viestintään ja markkinointiin. Vahvoja teemoja ovat myös osallisuus ja vaikuttaminen. Tarkemmat tiedot koulutustilaisuuksista löytyvät Liiton verkkosivuilla olevasta tapahtumakalenterista tammikuun lopulla. Tiedotamme tilaisuuksista myös Liiton sähköisessä jäsenkirjeessä. Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestetään talvilomien jälkeen. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki vanhempaintoimijat. Arja Lanki Suomen Vanhempainliiton puheenjohtajaksi Suomen Vanhempainliiton edustajisto valitsi syksyn liittokokouksessa Liiton johtokunnan jäsenet vuodelle Johtokunnassa uusia jäseniä ovat: Arja Lanki, Tampere, puheenjohtaja Anitta Aksela, Helsinki Oili Airaksinen-Rajala, Vaasa Mirjami Tervonen, Turku Anne Meriläinen, Joensuu Suomen Vanhempainliiton sääntöuudistuksella tavoitellaan aluetoiminnan vahvistumista Vanhempainliiton liittokokous kokoontuu jatkossa kerran vuodessa. Aiemmin kaksi kertaa vuodessa kokoontuneesta edustajistosta luovutaan. Samalla johtokunnan kokoa kasvatetaan ja siihen valitaan varajäsenet. Hallintouudistuksen taustalla on tavoite vahvistaa liiton toimijoiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa aiempaa aktiivisempi aluetoiminta. Johtokunnassa jatkavat edelliseltä kaudelta: Sirpa Elomaa, Iisalmi Susanna Saranlinna, Oulu Outi Suortti, Espoo Pirjo Varumo, Lahti Edustajistoa koko sen historian ajan johtanut Tuija Tikkanen kiitti lämpimästi ja haikein mielin kaikkia edustajistossa toimineita henkilöitä. Tikkanen uskoo, että edustajisto on tehnyt osaltaan Vanhempainliittoa tunnetuksi järjestökentässä ja rakentanut tukevaa pohjaa tulevalle aluetoiminnalle. 2 Vanhempien Sanomat

3 Sisältö 1/12 Pääkirjoitus 3 Arja Lanki: Jäätelökokous on kova juttu 5 Huolenpitoa kaikilla aisteilla 8 Näkökulma: Yksinhuoltajat haluavat töihin! 12 Vanhempien äänelle lisää volyymia 14 Vuoden Isät Improvisaatio on kivaa 18 Vieraskynä: pääjohtaja Aulis Pitkälä 21 Evakkoretkeltä siirtokouluun 24 Rehtori pukeutuu peppihuppariin 26 Puhuvat kirjat elävöittivät lauantain 28 Usein kysyttyä tietoa yhdistystoiminnasta 30 Vanhemmat toimivat 32 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Mariankatu 28 B Helsinki Kannen kuvat: Leena Herlevi-Valtonen Julkaisija: Suomen Vanhempainliitto Päätoimittaja: Tuomas Kurttila Toimittaja, toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola Painopaikka: Forssa Print Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2012 Tuomas Kurttila Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja Tätien hommaa? Totuus tulee lapsen suusta. Esikoululainen Ainotyttäreni kysyi hämmentävän kysymyksen, kun hän oli ollut matkassani vanhempainyhdistyksen tilaisuudessa. Onko tämä tätien hommaa? Havainto osui sinänsä oikeaan. Suurelta osin äidit ovat aktiivisia vanhempainyhdistyksissä. Sama jakauma näkyy myös päiväkotien ja koulujen henkilöstössä. Mutta isien aika on tulossa. Kasvatuksen kentät ovat tasa-arvoistuneet. Kun suomalainen mies halusi vielä 1980-luvulla käyttää vapaa-aikaansa kalastukseen, metsästykseen ja remontointiin, muutos 2000-luvulle tultaessa on valtaisa. Toiveet ajankäytöstä kohdistuvat nyt perheeseen, puolisoon ja lapsiin. Kiitos suomalainen mies! Eivätkä vanhemmuus ja remontointi sulje toisiaan pois. Edelleen moni mies tarvitsee omaa nikkaripajaansa tai muuta arjen vaihtopenkkiä huilatakseen hetken. Eräs isä kertoi minulle ylpeänä hankkineensa autotallin. Autoa hän ei kylläkään omista. Autotallissa pelataan lasten kanssa sählyä ja ihmetellään elämää. Yhdessä. Ja toisaalta jokainen vanhempainyhdistys tarvitsee käytännön osaajia. Esimerkiksi pyörien kevätkunnostuksissa ja koulun pihatalkoissa isät loistavat. Ja soittipa eräs isä homekoulun huolista. Sattui olemaan rakennusalan ammattilainen, joka oli tukemassa koulun peruskorjauksen käynnistämisessä. Vanhempaintoiminnassa jokaisen tietoa, taitoa, tahtoa ja tunnetta tarvitaan. Me näytämme, miten yhdessä rakennetaan parempaa päiväkoti- ja kouluarkea. Niin vasaran kuin kaulimenkin varressa. Setien ja tätien hommaa. Sitä tämä on. Yhdessä. Vanhempien Sanomat 3

4 U U T I S I A Kunniaa arjen sankareille Suomen Vanhempainliitto myönsi vuonna 2011 lukuisia kunniakirjoja vanhempaintoimintaa sekä kodin ja koulun yhteistyötä edistäneille henkilöille ympäri Suomen. Vanhempainyhdistykset voivat anoa kunniakirjaa myönnettäväksi joko yhdistyksen omalle aktiivitoimijalle tai yhdistystoimintaa sen ulkopuolelta tukeneelle henkilölle tai taholle. Hakemukset ja tiedustelut järjestöpäällikkö Outi Hurme, vanhempainliitto.fi. Energiajuomat kiellettävä alle 15- vuotiailta. Vetoomus energiajuomien myynnin rajoittamiseksi Kolme äitiä, Henna Dolk, Johanna Laisaari ja Anna-Kaisa Melvas, Helsingin Herttoniemestä ovat laatineet nettiadressin (www.adressit.com/energiajuomat), jolla pyritään energiajuomien myynnin kieltämiseen alle 15-vuotiaille. Alueen lähikaupassa ei vanhempien pyynnöistä huolimatta haluttu ikärajoja asettaa. Lapset jonottavat energiajuomia viimeistään koulupäivän päätyttyä, vaikka vanhemmat ja koulu olisivatkin juoman kieltäneet. Valvonta on vaikeaa. Toivomme, että kaupat ja kauppiaat noudattaisivat yhtenäisesti koko Suomessa valmistajien ilmoittamia suositusikärajoja energiajuomien myynnissä. Vanhempien ja koulun lisäksi myös kaupat voisivat tehdä oman osansa lasten hyvinvoinnin edistämisessä, Herttoniemen Koti ja Koulu yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Laisaari kertoo. Vetoomuksen taustalla on Herttoniemessä jo pitkään käyty keskustelu ja huoli lasten energiajuomien kulutuksesta. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut kannustivat meitä ryhtymään toimiin. Halusimme, että asia ei jäisi vain keskustelun tasolle, Laisaari lisää. Adressi aiotaan luovuttaa tammikuussa 2012 kauppaketjujen johdolle, Päivittäistavarakauppa ry:lle, Panimoliiton johdolle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Koululakko-ohjeet tukevat suunnittelua ja toteutusta Suomen Vanhempainliitto julkaisi joulukuussa 2011 Koululakko-ohjeet vanhempainyhdistyksille. Ohjeissa huomioidaan seikkoja, jotka on syytä ottaa huomioon lakkoon ryhdyttäessä, kuten lainsäädäntö, oppivelvollisuuden suorittaminen, asiakirjojen julkisuus sekä lakosta viestiminen. Ohjeiden taustalla on huoli lasten hyvinvoinnista. Erityisesti koulujen sisäilmaongelmat, ja niiden seurauksena lasten sairastuminen, ovat saaneet monet vanhemmat liikkeelle. Toisinaan lakko on ainoa vaihtoehto saada äänensä kuuluviin. Suomen Vanhempainliitto auttaa ja neuvoo koululakkoasioissa vanhempia ja vanhempainyhdistyksiä. Lisää aiheesta sivulla Vanhempien Sanomat

5 Suomen Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtaja Arja Lanki. Jäätelökokous on kova juttu Suomen Vanhempainliiton johtokunnan uusi puheenjohtaja uskoo koko kylän kasvattavaan voimaan. 1. Kuka olet, mistä tulet ja mihin kuulut? Olen Arja Lanki Tampereen Levonmäestä. Syntyisin olen Kotkan Karhulasta, mikä kuuluu vieläkin puheessa. Työskentelen lastensuojelualalla, ja sitä kautta olen hyvinkin monen lapsen äiti. Lastenkodit sijaitsevat Ylöjärvellä, ja yksi Nokialla. Mieheni Matti työskentelee Nokialla, Tampereen Hermian yksikössä. Tyttäret Mira ja Annika aloittivat syksyllä opinnot lääketieteellisessä, Helsingissä ja Tampereella. Aki opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa. Roni on 6-vuotias Cavalier Kingcharlesin spanieli, joka kuorsaa työpöytäni alla ja seuraa minua kotona joka paikkaan. 2. Mihin tuhlaat vapaa-aikasi? Intohimoisin harrastukseni on penkkiurheilu, erityisesti koripallo. Tampereen Pyrinnön pelit käyn katsomassa, aina kun ehdin. Kuuntelen myös paljon musiikkia ja matkustan mielelläni. Kaikki lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen liittyvä on sydäntäni lähellä. Olen ollut perustamassa Suomen ensimmäistä pysyväksi tarkoitettua nuorisovaltuustoa Kangasalle 1995 ja ensimmäistä kunnallista edustuksellista lasten parlamenttia Tampereelle Olen Suomen Lasten Parlamentin säätiön hallituksen puheenjohtaja ja sihteerinä Lasten Tampere ry:ssä sekä Tampereen koulujen tukiryhmä ry:ssä. Olen Sammon keskuslukion vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja. Aiemmin olen myös toiminut Messukylän lukion ja Ristinarkun koulun, Kaukajärven koulun ja Annalan koulun vanhempainyhdistysten hallituksissa ja osallistuin Iso-Heikkilän montessori-päiväkodin vanhempainyhdistystoimintaan. Nyt olemme aloittamassa seutukunnallista vanhempainyhdistystoimintaa Pirkanmaan Vanhemmat -nimellä. 3. Mitä osallisuus tarkoittaa ja miten sitä voi arjessa vahvistaa? Osallisuus tarkoittaa sitä, että jokainen voi kokea itsensä arvostetuksi ja tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa, lähiyhteisöään ja perhettään. Siihen kuuluu osallistumisen ja ikään sidotun vaikuttamisen mahdollisuus omiin ja ympäristön asioihin. Osallisuus on kuulluksi tulemista ja oikeus saada tietoa. Vaikka aikuinen kantaakin vastuun päätöksistä, voimme antaa lapsen osallistua siihen keskustelun tasolla. Näin osoitamme, että kunnioitamme lasta. Jäätelökokoukset olivat meidän perheessä kova juttu, kun kolmen pienen lapsen kanssa pohdittiin yhdessä arjen sääntöjä ja unelmia. Lastenkodeissa pidetään säännöllisesti nuorten kokouksia. Perheissäkin olisi hyvä istua yhteisen pöydän ääreen säännöllisesti, paitsi ruokailemaan, myös juttelemaan asioista yhdessä. 4. Millaisena näet Vanhempainliiton nyt ja huomenna? Näen Vanhempainliiton nyt voimakkaampana ja energisempänä kuin koskaan. Uusia yhdistyksiä syntyy ja vanhemmat ovat lähteneet tarmolla liikkeelle paremman huomisen puolesta. Uskon tähän kiitoon ja filosofiaan koko kylän kasvattavasta voimasta. Tavoitteeni puheenjohtajana on tukea Liiton työtä kentän ääntä herkällä korvalla kuunnellen, vanhempien, koululaisten ja opiskelijoiden tarpeet ja toiveet huomioiden sekä vastaamalla niihin haasteisiin, joita kodin ja koulun arki tuo tulleessaan. 5. Millä asenteella eteenpäin? Vaikka pessimisti olisikin toisinaan ollut oikeassa, on optimistilla ollut matkan varrella onnellisempi elämä! Vanhempien Sanomat 5

6 U U T I S I A Teksti: ANRI LEVEELAHTI Kuva: TERHI KORHONEN Koulurauha julistetaan Lahdessa Tule mukaan tukiparitoimintaan Tukiparitoiminnassa vapaaehtoinen aikuinen sitoutuu toimimaan vuotiaan nuoren tukena. Tukiaikuiseksi voi ryhtyä aikuinen, jolla on aikaa tukisuhteelle ja oma elämäntilanne kunnossa. Mitään erityistaitoja ei tarvita. Nuori odottaa aikuiselta luottamusta, tavoitettavuutta, turvallisuutta, sitoutumista sekä avointa ja rehellistä vuorovaikutusta. Aikuinen ja nuori päättävät keskenään yhteistyönsä tavoitteista ja muodoista. Tukisuhde kestää yhdessä sovitun ajan, yleensä vähintään puoli vuotta. Tukiparit saavat 300 euron avustuksen toimintakuluihin kuten välipaloihin, matkakuluihin ja pääsylippuihin. Millainen nuori tarvitsee tukea? Kaikki nuoret tarvitsevat kasvussaan aikuisen tukea ja läsnäoloa. Osa nuorista selviytyy nuoruuteen kuuluvista muutoksista itsenäisemmin, mutta osa kaipaa enemmän yksilöllistä tukea kuten aikuisen kanssa keskustelua ja kokemusten peilaamista sekä ohjausta ja apua valintojen tekemiseen. Nuoren elämästä voi puuttua tukea antava aikuinen monestakin syystä, joko hetkellisesti tai pysyvämmin. Nuori voi tarvita tukea esimerkiksi läksyjen tekoon, harrastuksen löytämiseen, opintoihin liittyvien valintojen tekemiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Murrosiän kuohunnassa olen kiitollinen kaikista aikuisista, jotka ovat mukana nuoren elämässä, tiivisti eräs äiti tuntojaan tukiparitoiminnan ohjaajalle. Mukaan toivotaan myös vanhempaintoimijoita Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ritva Salopuro-Mattila hankkeen yhdestä pilottikunnasta Tohmajärveltä toteaa, että tukiparitoiminta tuo tarpeellisen, kevyemmän tukimuodon ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön. Tuen tarpeessa oleviin nuorten löytämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä koulun kanssa; koulussa tärkeitä yhteyshenkilöitä ovat koulukuraattori ja erityisopettaja. Jatkossa mukaan toivotaan vapaaehtoistoimijoita myös koulun vanhempaintoimijoista. Tukiaikuisille järjestetään perehdytyskoulutus sekä vertaistukitapaamisia. Mistä lisää tietoa? Tukiparitoimintaa mallinnetaan hankkeessa, jossa ovat mukana Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Suomen Setlementtiliitto, Nuorten Keskus ja Suomen Vanhempainliitto. Hanketta koordinoi Nuorten Akatemia. Yhteistyökumppaneina toimivat yhteistyöjärjestöjen paikalliset toimijat. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kiinnostuitko? Ota yhteys projektipäällikkö Kirsi Airaksiseen, Suomen Vanhempainliitossa toiminnasta antaa lisätietoja Anri Leveelahti, Koulurauha Suomen kouluihin julistetaan tänä vuonna Lahdessa. Tapahtumaa rakentavat kuusi pilottikoulua; Harjun, Tiirismaan, Salinkallion, Kasakkamäen, Ruotsinkielinen ja Lotilan koulut. Mukana ovat myös Lahden Seudun Vanhemmat ry., Päijät-Hämeen Poliisi, Nuorisopalvelut, Seurakuntayhtymä, Valopilkku-projekti ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry. Koulurauha julistetaan Lahden Urheilukeskuksen Stadionilla. Tapahtuman pääosassa ovat nuoret, jotka muun muassa laativat ja lukevat Koulurauhan julistustekstin. Nuoret myös valitsevat tapahtuman esiintyjät ja ideoivat päivän ohjelman. Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Poliisihallituksen, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Ohjelman keskeisiä periaatteita ovat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Tavoitteena on, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on koulussa hyvä olla. Koulurauha julistettiin vuonna 2011 Oulun Raatin Stadionilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja Oulun murteella. Tapahtumaan osallistui yli 2200 oululaista oppilasta. 6 Vanhempien Sanomat

7 Ksylitolia kaikille lapsille ja nuorille Suomen Vanhempainliitto tekee yhteistyötä Leaf Suomi Oy:n kanssa kannustaakseen vanhempia toimimaan lasten suun hyvinvoinnin puolesta. Monessa päiväkodissa ja koulussa vanhempainyhdistys on ottanut tehtäväkseen hankkia ksylitolipastillit lapsille jaettavaksi ruokailun yhteydessä. Tarjoamalla pastillit keskitetysti, voidaan varmistaa että jokainen lapsi saa ainakin kerran päivässä suun ja hampaiden terveyttä edistävää ksylitolia. SLP:n kunniakirja Iivareille Suomen Lasten Parlamentti myönsi vuonna 2011 kunniakirjan IIVAREILLE, eli Iisalmen alueelliselle vanhempainyhdistykselle erityisesti Pikku Iivarit toiminnasta, jossa lasten osallisuus toteutuu mallikkaasti. Iivarit ry on Suomen Vanhempainliiton jäsenyhdistys. Nurmijärvellä kunta tarjoaa ksylitolipastillit lapsille Nurmijärven kunta tarjoaa jokaiselle alakoululaiselle ja kunnallisessa päivähoidossa olevalle lapselle täysksylitolipastillin lounaan jälkeen. Minulla on tieto koulujen oppilasmääristä sekä päiväkotien lapsimääristä taajamittain. Arvioin tarvittavan pastillimäärän koulu- ja päiväkotikohtaisesti ja teen yhteistilauksen Leafille. Pastillilaatikot toimitetaan lavoittain varastoon Nurmijärven terveysasemalle. Sisäinen kuljetus jakaa laatikot päiväkoteihin ja kouluihin, Nurmijärven kunnan suun hoitotyön johtaja Seija Puikkonen kertoo. Päiväkotien ja koulujen nimet ovat laatikoissa valmiina Leafille toimitetun listan mukaisesti. Se helpottaa aikaa vievää jakamista. Kuva: Kari Hautala Lähde: Leaf Suomi Oy Vanhempien Sanomat 7

8 Jaettua huolenpitoa Ihminen on moniin muihin kädellisiin olentoihin verrattuna ainutlaatuinen kasvattaja. Olemme luoneet vuosituhansien kuluessa kasvatus- ja perhemallin, johon muut eläinlajit eivät kykene. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä sanoo, että ihmisen vanhemmuutta on aina leimannut strateginen joustavuus. Tèksti: LEENA HERLEVI-VALTONEN Ihminen on muiden kädellisten otusten joukossa poikkeuksellinen siinä, että hän jakaa lapsenhoitovastuun. Äidit ovat jo ammoisista ajoista antaneet lapsensa toisen ihmisen hoivaan ja syliin, Mäkelä kertoo. Useimpien apinalajien emot hoitavat kiinteästi pentua yksin, ja hylkäävät sen sitten hyvin varhain pärjäämään omillaan. Jos pentu on riippuvainen vain yhdestä emosta, ja emo kuolee liian varhain, pentu on pulassa. Ihminen on ratkaissut tämän ongelman juuri jakamalla kasvatusvastuuta. Tässä piilee myös pitkän lapsuutemme salaisuus, Mäkelä tarkentaa. Pitkä lapsuus on mahdollista vain siksi, että ihminen pystyy jakamaan lapsen 8 Vanhempien Sanomat

9 Pitkä lapsuus on mahdollista vain siksi, että ihminen pystyy jakamaan lapsen kasvattamisesta aiheutuvan kuorman muiden kanssa. suojelemisesta, ruokkimisesta ja opettamisesta aiheutuvan kuorman muiden kanssa. Silmät on sielun peili Sanattoman viestinnän voima ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on valtava. Lapsi hamuaa jo vauvana aikuisen katsetta, ja on taitava tulkitsemaan tunteitamme näkemänsä perusteella. Silmien lisäksi pienimmätkin kasvolihastemme liikkeet ja ilmeet paljastavat lapselle, olemmeko hänen kohtaamisestaan iloisia. Lapselle yksi kiehtovimmista hetkistä onkin se, kun silmämme ja suumme kääntyvät katsekontaktin myötä hymyyn. Ihmisellä on harvinaisen tarkka ja monipuolinen näköaisti, Mäkelä kertoo. Lapsi pystyy ilmeittemme pieniäkin vivahteita tulkitsemalla arvioimaan, miltä meistä tuntuu. Lapsessa nämä kokemukset kehittävät myös empaattisia kykyjä, kykyä huomata miltä minusta tuntuisi, jos minulla olisi tuo ilme, hän selittää. Maailman tutkiminen on lapsen perustehtävä. Tuekseen hän tarvitsee ympärillään olevien aikuisten katsetta ja sitä viestiä, jonka katse lähettää. Vastatessaan lapsen katseeseen, aikuinen voi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Pelkkänä korvana? Puhumme usein valikoivasta kuulosta. Joskus tuntuu, että lapsi ei ole kuulevinaan, kun pyydät häntä viemään roskat. Toisaalta aikuisten salaiseksi tarkoittama keskustelu kantautuu kovin herkästi lapsen korviin. Mistä te puhutte?, hän utelee oven raosta. Puhumattakaan siitä, jos aikuinen kutsuu syömään jäätelöä. Lapsi rekisteröi jo varhaisessa vaiheessa erilaiset äänensävyt, tarkkailee rytmiä ja melodiaa ja reagoi niihin herkästi. Kuuloaistimme on kuin laajalle ulottuva antenni- ja viestintäjärjestelmä. Se mahdollistaa meitä olemaan sosiaalisesti aktiivisia esimerkiksi pimeässä, etäällä ja sivuilla, jonne katseemme ei ulotu. Kuuloaistin avulla lapsi voi saada kontaktin aikuiseen, vastauksen viestiinsä, vaikka ei voisi tätä nähdä. Saatu vastaus, vaikkakin etäämmältä, rauhoittaa ja laskee lapsen stressitasoa erittäin tehokkaasti. Lapsi on syntymästään saakka taitava tunnistamaan rytmejä ja melodioita. Aikuisen puhe voi siis parhaimmillaan olla musiikkia lapsen korville, jotka antennin tavoin hakevat ympäriltään turvallisia signaaleja. Kosketus pelastaa Aisteistamme herkin, ja ehkä tehokkain on tuntoaisti. Se kaikilla aisteilla Kun tarvitaan kaikkein perustavinta huolenpitoa, tarvitaan kosketusta, Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa. Vanhempien Sanomat 9

10 ei milloinkaan korvaa kykyämme nähdä ja kuulla lasta, mutta hädän hetkellä kosketus voi pelastaa ihmisen kriisitilanteesta. Jokainen meistä tietää, miten toisen ihmisen lämmin ote lohduttaa. Mäkelä onkin huolissaan siitä, miten kosketuksen merkitys on kasvatuskulttuurissamme jäämässä muiden suorittavien ja tehokkuutta korostavien arvojen jalkoihin. Aisteistamme kosketus on käsittämättömän primitiivinen, alkukantainen ja suuri, eikä sen puutetta voida korvata muilla aisteilla. Kun tarvitaan kaikkein perustavinta huolenpitoa, tarvitaan kosketusta, Mäkelä korostaa. Hänen mielestään on harhaa, että esimerkiksi murrosikäinen lapsi tietoisesti torjuisi fyysistä kosketusta, vaikka hän tuntuisi ottavan aikuisesta etäisyyttä. Monet murrosikään liittyvät myytit ovat murtuneet, Mäkelä toteaa. Kosketuksen ehdot toki muuttuvat, kun lapsi on kasvamassa sukukypsään ikään. Suukottelun ja herkän läheisyyden tilalle voi tulla toisenlainen tapa koskettaa. Lapsen koulussa kipeytyneitä hartioita voi tarjoutua reilusti hieromaan, psykiatri kannustaa. Tietenkin, jos lapsi torjuu läheisyyden, sitä on ehdottomasti kunnioitettava. Lähestymisen on aina tapahduttava lapsen ehdoilla, hän muistuttaa. Kuudes aisti on totta Intuitio tai vaisto kuulostaa ehkä mystiseltä, mutta tarkoittaa todellisuudessa kuudetta aistia, jota voimme hyödyntää monella tavalla. Kuudes aisti on Jukka Mäkelän mukaan herkkyyttä havaita itsessämme ja muissa tapahtuvia muutoksia. Kuuntelemme sydämen sykettä, suolistomme toimintaa tai muita ruumiimme viestejä, ja huomaamme, miten reagoimme eri tilanteisiin. Kun lapsi hakeutuu lähelle, eikä sano mitään, kuudes aistimme auttaa meitä vastaamaan lapsen sanattomaan viestiin. Kohtaamiset, joissa molempien aivotoiminta muuttuu intensiiviseksi ja toistensa kaltaiseksi ovat tärkeitä, Mäkelä tarkentaa. Tärkeää on olla tietoinen ja läsnä juuri sillä hetkellä, kun lapsi tulee lähelle. Hetki voi pian olla ohi, emmekä saa sitä enää takaisin. Aikuisen läsnäolo lapsen elämässä ei tarkoita, että meidän on tarkkailtava lasta taukoamatta silmät selällään ja korvat soikeana. Huonoa omaatuntoa ei tarvitse tuntea siitä, että käytämme aikaa myös omiin harrastuksiimme, käymme lenkillä tai luemme kirjaa omassa rauhassamme. Terve läsnäolo on Jukka Mäkelän mielestä sitä, että keskitymme kuljettamaan eteenpäin omaa elämäämme, johon lapsi tärkeänä osana kuuluu. Läsnäolo ei tarkoita, että on toimittava lapsen ehdoilla. Lapsen kuuluu oppia elämään siinä maailmassa johon hän kasvaa. Aikuisen tulee olla läsnä, ei lapseen keskittyen, vaan lapsi huomaten, Mäkelä kiteyttää. Riittää kun jättää hetkeksi oman tekemisensä, huomaa lapsen ja iloitsee aidosti hänen olemassaolostaan. Jotta meillä olisi tähän mahdollisuus, tarvitsemme juuri sitä ihmisrodulle ominaista jaettua vanhemmuutta. Se on ainoa inhimillinen tapa kasvattaa lasta. Hyviä uutisia makean ystäville Unohdimmeko maku- ja hajuaistin? Emme aivan. Nautintoon liittyvinä aisteina niitä on tutkittu vain vähän, mutta se tiedetään, että makeanhimo on todellinen. Siis synninpäästö kaikille, joita sokeripitoiset herkut houkuttelevat. Moni tietää, miten makea voi lohduttaa surun keskellä, tai lievittää kiukkua. Makea vahvistaa lapsen kiintymystä hänelle herkkuja tarjoavaan ihmiseen. Oikein käytettynä karamellit ovatkin psykiatri Jukka Mäkelän mielestä oiva tapa kertoa lapselle välittämisestä. Karkkirahojen syytämisen sijaan hän kehottaakin vanhempia viettämään lasten kanssa harkiten ja riittävän harvoin yhteisiä hetkiä makeiden herkkujen parissa. Sallittakoon tämä tapa myös isovanhemmille, jotka sen hyvin taitavat. 10 Vanhempien Sanomat

11 Lasten parempi arki on sinusta kiinni Jo kaksikymmentä vuotta sitten eduskunnassa hyväksytty ihmisoikeussopimus velvoittaa aikuisia toimimaan lasten parhaaksi. Tarvetta olisi monenlaisista uusista laeista ja määrärahoista hyviin tarkoituksiin. Niitä ei tarvitse kuitenkaan jäädä odottamaan. Jokainen aikuinen voi aloittaa lapsen oikeuksien edistämisen omasta arjestaan, omilla valinnoillaan. Suomalaisessa arjessa teemme usein valinnan olla tervehtimättä bussikuskia, junassa vierellä istuvaa tai naapurin lapsia pihalla. Teemme myös valinnan olla syömättä yhdessä. Alle puolet yläkouluikäisistä lapsista syö perheen kanssa iltapäivällä tai illalla yhteisen aterian. Esittäydymme liian harvoin toisillemme; esimerkiksi koulussa opettajat vanhemmille, vanhemmat opettajille, vanhemmat toisilleen. Noin puolet alakouluikäisten ja kolme neljäsosaa yläkouluikäisten vanhemmista tuntee huonosti lapsensa luokan vanhemmat. Meillä ei ole tapana pysähtyä, jos huomaamme lapsen tai nuoren päihtyneenä perjantaiiltana. Liian usein sivustakatsojina annamme kiusaamisen tai syrjinnän jatkua. Lasten ja nuorten arjen hyvinvointia voidaan parantaa pienillä arkisilla toimilla. Samalla paremmat valinnat uudistavat suomalaista kasvatuskulttuuria. Lasten kasvun tueksi tarvitaan enemmän aikuisten keskinäistä yhteistyötä ja keskustelua. Tarvitaan myös enemmän kiireetöntä aikaa lasten ja aikuisten kohtaamiseen. Lapsia ei pidä jättää kasvamaan yksin eikä vanhempia pidä jättää kasvatustehtävässään yksin. Lapsi kasvaa ihmissuhteiden kannattelemana. Samalla jokainen aikuinen kasvattaa omalla esimerkillään. Tekemistä riittää niin vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, naapureille, opettajille, nuorisotyöntekijöille, harrastusten ohjaajille kuin koulutaksin kuljettajillekin. Katsotaan lapsia silmiin, tervehditään, otetaan heidän mielipiteensä tosissaan, pysähdytään apua tarvitsevan tai kiusatun tueksi. Syödään yhdessä sekä vahvistetaan koulun ja kodin yhteistyötä. Lapsen oikeudet edistyvät kun yksin pärjäämisen paineiden tilalle saadaan yhdessä tekemisen henki. Maria Kaisa Aula, Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Suomen Vanhempainliitto Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. - Yksin vai yhdessä? Se on pienestä kiinni. Teemme joka päivä valintoja, joilla vaikutamme omaan ja muiden ihmisten elämään. Lapsista näemme huomenna, mikä meille aikuisille on ollut tärkeää tänään. Jokainen aikuinen kasvattaa esimerkillään. Suomalaisessa arjessa teemme usein valinnan olla tervehtimättä bussikuskia, junassa vierellä istuvaa tai naapurin lapsia pihalla. Teemme myös valinnan olla syömättä yhdessä jaamme vähäisesti perheen kanssa yhteisen ruokapöydän. Esittäydymme liian harvoin toisillemme; esimerkiksi koulussa opettajat vanhemmille, vanhemmat opettajille, vanhemmat toisilleen. Meillä ei ole tapana pysähtyä, jos huomaamme lapsen tai nuoren päihtyneenä perjantai-iltana. Sivustakatsojina annamme kovin helposti kiusaamisen tai syrjinnän jatkua. Marraskuun 20. päivänä vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa aikuisia lasten kohtaamiseen. Se velvoittaa aikuisia kasvattamaan lapsia kunnioittamaan jokaisen ihmisarvoa ja huolehtimaan lähimmäisestä. Siksi haluamme kannustaa jokaista suomalaista parempiin valintoihin. Suomalainen kasvatuskulttuuri on päivitettävä. Lapsia ei pidä jättää kasvamaan yksin. Vanhempia ei pidä jättää kasvatustehtävässään yksin. Yksin pärjäämisen tilalle on luotava yhdessä tekemisen henki. Lapsi haluaa luottaa Sinuun. Katso lasta silmiin. Kuuntele ja ole läsnä. Kohtaaminen luo tukea, tuttuutta ja turvallisuutta. Uusia lakeja tai talousarviota ei tässä muutoksessa tarvitse jäädä odottamaan. Voimme aloittaa heti, itsestämme: 1. Tervehditään Syödään yhdessä. Tutustutaan toisiimme. 4. Pysähdytään apua tarvitsevan kohdalle. Otetaan kantaa, jos lähimmäistä kiusataan tai syrjitään. Parempi arki lapsille ja kaikille meille on pienestä kiinni. Minusta, sinusta meistä. Lapsen oikeuksien päivänä Lapsiasiavaltuutettu Suomen Vanhempainliitto Lastensuojelun Keskusliitto Nuorten Keskus Opetusalan ammattijärjestö OAJ Opetushallitus PTK - poikien ja tyttöjen keskus Suomen ev. lut. kirkko / Kirkkohallitus Seurakuntien Lapsityön Keskus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen ortodoksinen kirkko Suomen sosiaali ja terveys SOSTE Suomen Yrittäjät Taloudellinen tiedotustoimisto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Yleisradio, Lapset ja Nuoret Allekirjoittajat osallistuivat kuluneena syksynä Kasvatuksen Foorumiin pohtien suomalaisen kasvatuskulttuurin uudistamista otsikolla Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi. Kouluterveyskyselyn mukaan alle puolet peruskouluikäisistä lapsista syö perheen kanssa iltapäivällä tai illalla yhteisen aterian. Noin kolmannes peruskouluikäisistä ei syö koululounasta päivittäin. OECD-maista Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. Vanhempien Barometri 2011:n mukaan 53 % alakoululaisten ja 76 % yläkoululaisten vanhemmista kertoi tuntevansa lapsensa luokan vanhemmat melko tai erittäin huonosti. Vanhempien Sanomat 11

12 N Ä K Ö K U L M A Yksinhuoltajat haluavat töihin! Eija Tuominen L apsiperheissä riittää tohinaa. Perheen pienimmäisiä puetaan ja ruokitaan, hoivataan ja hellitään. Ruuanlaitto ja pyykinpesu eivät lopu ikinä. Pikkuiset talutetaan aamuisin päiväkotiin tai kouluun ja iltapäivällä sieltä pois. Tässä välissä perheen aikuiset käyvät töissä pyörittämässä yhteiskunnan rattaita. Ja ansaitsemassa rahaa perheensä elättämiseen. Työelämä vaatii koko ajan enemmän; työt ovat yhä useammin pätkätöitä, silpputöitä, vuokratöitä, vuorotöitä ja osa-aikaisia töitä. Jatkuvasti täytyy kilpailla ja joustaa. Tietotyöläiset kantavat töitä kotiin. Teollisuuden työpaikat siirtyvät pois Suomesta. Yhteiskunta on yhä enemmän aina auki. Joka puolella tehostetaan. Työelämän tahti ja epävarmuus uuvuttavat. Jo kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä arjessa riittää haastetta. Mutta huomattavasti paljon monimutkaisemmaksi perheen ja työn yhteensovittaminen muuttuu, kun perheessä on vain yksi vanhempi. Ja yksinhuoltajuus voi osua kenen tahansa kohdalle: vuosittain noin lapsiperheen vanhemmat erovat. Lisäksi vuosittain noin 4500 äitiä jää alusta asti lapsensa kanssa yksin. Yhä useammat yksinhuoltajat eivät enää selviä työelämän kasvavista vaatimuksista. Yli 16 % yksinhuoltaäideistä on työttöminä, mikä on yli kaksinkertainen määrä puolisoäiteihin verrattuna. Niinpä yksinhuoltajat ovat usein myös köyhiä: jopa neljännes yhden vanhemman perheistä joutuu turvautumaan niukkaan toimeentulotukeen, minkä pitäisi olla vihoviimeinen ja satunnainen toimeentulon muoto. Yksinhuoltajat haluavat töihin! Tutkimusten mukaan he haluavat töihin, vaikka se ei edes kasvattaisi perheen tuloja. Mutta yksinhuoltajat ovat hyvin riippuvaisia toimivasta lastenhoidosta. Ja monien ilta-, yö- ja viikonlopputöitä tekevien kohdalla hoitopalvelut eivät vaan toimi. Nykyisin yhteiskunta on auki jotakuinkin aina. Mutta pienten lasten hoito on jäänyt menneille vuosikymmenille. Lähikauppa on auki parhaimmillaan vuorokauden ympäri, mutta päiväkoti vain aamuseitsemästä iltaviiteen. Ympärivuorokautisia päiväkoteja on liian vähän, eivätkä pienet koululaiset niihin edes pääse. Silti alakoululaista tai erityistarpeista lasta ei voi jättää yöksi yksin kotiin. Monet yhden vanhemman perheet selviävät isovanhempien, toisen vanhemman ja ystävien avulla. Mutta kaikilla ei näitä ole. Täydellisessä maailmassa koko työelämä muuttuisi enemmän lapsia ja heidän hyvinvointiaan arvostavaksi. Lisäksi työpaikkoja olisi enemmän, koska niin kauan kun niukkuutta jaetaan, vain vahvimmat pärjäävät. Parempaa työelämää odotellessa hoivapalveluihin on panostettava: aina auki olevassa yhteiskunnassa on oltava joustavampia päivähoitoaikoja ja enemmän ympärivuorokautisia päiväkoteja, myös pienille koululaisille. Päiväkoteja tarvitaan työpaikkojen, kuten sairaaloiden yhteyteen. Pienten koululaisten lomatoimintaa on lisättävä. Lisäksi kaikille avoin lapsiperheiden kotipalvelu on saatava takaisin. Sijoitus lapsiin on sijoitus tulevaisuuteen. Yhden vanhemman perheissä kasvaa lasta. Heitä voidaan parhaiten tukea auttamalla heidän vanhempiaan auttamaan itseään. Eija Tuominen, TkT Kirjoittaja on Yhden Vanhemman Perheiden Liiton puheenjohtaja 12 Vanhempien Sanomat

13 Kakola opettaa Miten lapsia ja nuoria voi auttaa elämään ahdistuksen kanssa, joka kuuluu osana elämään ja kasvuun? Mikä johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, ja miten sen voisi välttää? Onko päihteille tai väkivallalle vaihtoehtoa? Ahdistus ei ole mikään yllättävä vihollinen, jota pitää väistää, vaan kaveri, jonka kanssa on hyvä oppia tulemaan juttuun. Nuoren on hyvä tietää, että on normaalia tuntea ahdistusta silloin tällöin, kertoo nuoriso- ja väkivaltatyön asiantuntija Olavi Sydänmaalakka Kakola opettaa -verkkosivuston videolla. Uusi sivusto tarjoaa kahdeksan tuntia oppimateriaalia erityisesti yläkoulun terveystiedon opettajille. Sivusto sisältää runsaasti videoita, valmiit tuntiaineistot sekä laajat taustatiedot kaikkiaan kahdeksasta eri teemasta. Videoiden avulla voidaan käsitellä nuorille tärkeitä, usein raskaitakin aiheita, kuten seksuaalisuutta, väkivaltaa, päihteitä ja kiusaamista. Aineisto tukee myös koteja. Olavi Sydänmaanlakka, vankilanjohtaja Kaisa Tammi-Moilanen, sekä kriminaalipsykologi Taija Stoat antavat vanhemmille muun muassa nuorten kannabiksen käyttöön liittyvää informaatiota. Kakola myös televisiossa Kakola opettaa -verkkosivusto perustuu YLE TV 2:lla esitettävään Kakola tv-ohjelmaan, jonka ensimmäisellä tuotantokaudella nähtiin poikien elämää ja selviytymistä. Nyt vastaavaa ohjelma esitetään tyttöjen näkökulmasta. Nuorten naisten vakava rikollisuus on kasvussa. Kakolan tavoite on synnyttää keskustelua nuorisorikollisuuden ja pahoinvoinnin syistä, ja keinoista, joilla auttaa. Kakola opettaa -verkkosivusto sisältää osittain tv-tuotannon yhteydessä syntynyttä materiaalia, mutta toimii itsenäisenä opetuskokonaisuutena, eikä vaadi televisiosarjan seuraamista. Kakola opettaa on Tarinatalon ja Opetushallituksen yhteisprojekti. Kakola-ohjelman yhteistyökumppaneita ovat Väestöliitto ja Suomen Vanhempainliitto. Opetusmateriaali verkossa: oppimateriaalit/ kakola_opettaa Kakola YLE TV 2:lla alkaen torstaisin klo (kahdeksan jaksoa). Verkkosivut vanhempainyhdistykselle Vanhempainliitto tarjoaa yhteistyössä Optinet Oy:n kanssa jäsenistölleen Yhdistysavain palvelua verkkoviestinnän kehittämiseen. Yhdistysavain on verkkosivupaketti, jonka avulla vanhempainyhdistys voi rakentaa omat kotisivut. Yhdistysavaimen käyttö on helppoa, eikä vaadi käyttäjältä ohjelmointitaitoja. Selkeät ohjeet sekä Yhdistysavaimen asiakaspalvelu tukevat käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tutustumista varten yhdistykset voivat ottaa käyttöönsä Yhdistysavaimen maksuttoman Freeversion, jolla tuotetta voi testata kaikessa rauhassa. Jos tuote tuntuu sopivalta, yhdistys voi tilata laajempia versioita tarpeensa, budjettinsa ja aikataulunsa mukaan. Esimerkiksi Yhdistysavaimen Start-version vuosimaksu on 120 euroa/vuosi ja laajemman Plus-version vuosimaksu on 275 euroa/vuosi. Freeversiolla rakennettuja sivuja ei poisteta, joten tilauksen voi tehdä yhdistykselle sopivana ajankohtana myöhemminkin. vanhempainliitto/ Vanhempien Sanomat 13

14 Vanhempien äänelle lisää volyymia Lapset ovat jatkuvasti markkinoinnin ja kaupallisuuden ympäröiminä. Vanhemmat tarvitsevatkin kasvatustyöhönsä entistä enemmän tukea. Teksti: ANJA PELTONEN Kirjoittaja on Kuluttajaviraston johtaja Vanhemmat tuntuvat olevan yhä enemmän huolissaan kaupallisuuden lisääntymisestä ja sen läpitunkevuudesta. Samalla he kuitenkin kokevat vaikeaksi kyseenalaistaa sitä. Mainokset ovat vain jäävuoren huippu kaikesta siitä kaupallisesta aineistosta, johon lapset törmäävät. Mainonta on myös rajatumpaa kuin monet muut kanavat. Se on katettu säännöillä ja viranomainen valvoo sitä. Lisäksi viime vuosina mainostajat ovat toimineet pääasiassa vastuullisesti. Yhä useampi mainostaja on sisäistänyt Kultaisen Säännön: mainosta niin kuin haluaisit omalle lapsellesi mainostettavan. Ongelmia aiheuttaa ennemminkin se, että niin televisioohjelmat, musiikkivideot kuin pelit on usein kyllästetty seksuaalisella kuvastolla. Lasten kehityksen kannalta olisi suotavaa, että he eivät törmäisi liian varhain heille sopimattomiin aineistoihin. Se on kuitenkin entistä vaikeampaa yhteiskunnassamme, jota Margit Sjöroos on kutsunut Myötätunto-kir- jassaan narsistis-pornografiseksi. Tällainen yhteiskunta ei tue seksuaalisuuden rauhallista kehittymistä lapsissa ja nuorissa. Vaikuttamiskanavia vanhemmille Monet vanhemmat pohtivat kaupallistumista ja seksualisoitumista keskenään ja kirjoittavat aiheesta nettikeskusteluissa. Ongelmana on kuitenkin löytää aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Iso-Britanniassa valmistui keväällä raportti Letting Children Be Children. Hallitus oli tilannut sen kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön Mothers Unionin pääjohtajalta Reg Baileyltä. Raportin taustalla oli Iso-Britannian hallitusohjelman tavoite siitä, että kaupallisuutta ja seksualisoitumista on vähennettävä lasten maailmassa. Bailey kuuli raportin valmisteluvaiheessa paljon kasvattajia. Monet vanhemmat kokivat, että vallalla oleva kaiken salliva ilmapiiri sotii heidän omia kasvatustavoitteitaan vastaan. Bailey totesikin raportissaan, että näemme seksuaalista kuvastoa niin paljon, että siitä on muodostunut ikään kuin lasten elämän seinäpaperia. Ei ihme, että vanhemmilla on tunne siitä, että lapsilla ei enää ole tilaa olla lapsia. Baileyn raportissa esiteltyjen ehdotusten tavoitteena on antaa vanhemmille todellisia vaikuttamismahdollisuuksia siihen, että he voivat kasvattaa lapsensa omien arvojensa mukaan. Avainasemassa on se, että vanhempien ääntä kuunnellaan järjestelmällisesti ja heille järjestetään kanavat, joilla heidän viestinsä päätyvät oikeiden tahojen korviin. Vanhempien on myös itse rohkaistuttava avaamaan suunsa. Heidän pitää voida tarvittaessa kyseenalaistaa vallitsevat tavat ilman pelkoa siitä, että heidät leimataan niuhottajiksi tai kukkahattutädeiksi. Mallia Iso-Britanniasta Osa Baileyn tekemistä ehdotuksista on jo toteutettu. Olen seurannut hankkeiden toteu- 14 Vanhempien Sanomat

15 Markkinointi ei saa loukata vanhemman kasvatusoikeutta Lapset joutuvat kohtaamaan markkinointia, jonka vastaanottamiseen he eivät ole vielä kypsiä. Tv-mainokset, lööpit, ulkomainokset, näyteikkunat ja verkkosivut saattavat sisältää viestejä, jotka pelottavuuden, eroottisuuden tai käytösmallien takia eivät kuulu lapsen maailmaan. Mainosten on noudatettava yhteiskunnassa hyväksyttyjä arvoja. Jos mainokset voivat vaikuttavaa haitallisesti lapsen kehitykseen tai vanhemman asemaan kasvattajana, mainonta on hyvän tavan vastaista. Vanhemman kasvatusoikeutta ja hyvää tapaa rikotaan esimerkiksi silloin, kun lapsille kohdistetussa tai lapset tavoittavassa mainoksessa tumista ja pidän kehitystä hyvänä. On ihailtavaa, kuinka nopeasti Iso-Britannia on asiassa edennyt. Huomionarvoinen esimerkki on muun muassa valvojien yhteissivusto Parentport, jossa vanhempien tekemät ilmoitukset, koskivatpa ne sitten mainontaa, tv-ohjelmien esitysaikoja tai lehtien sisältöä, ohjautuvat oikealle taholle. Yhdessä samassa nettiosoitteessa vanhemmat näkevät kaikki valvojat, voivat tehdä sähköisiä valvontailmoituksia sekä käydä keskusteluja ja kommentoida. Toinen merkittävä saavutus on elinkeinoelämän järjestön kehittämä malli, joka ohjaa vaateliikkeitä toimimaan vastuullisesti. Osa brittiläisistä vaateliikkeistä on sitoutunut jo ohjeistukseen, jossa kiinnitetään huomiota lapsille sopivaan vaatetukseen, logoihin ja terveeseen kehokuvaan. Suomessa olemme luoneet Kuluttajaviraston verkkosivuille osion, jossa kerrotaan mainonnan ja kaupankäynnin pelisäännöistä vanhemmille. Sivujen pohjana ovat yrityksille tehdyt linjaukset lapsiin kohdistuvasta mainonnasta ja elintarvikkeiden myynnin edistämisestä. Sivuston kautta vanhemmat voivat myös esittää toiveita niistä aiheista, joita voisimme sivuille nostaa. Vanhemmat voivat tehdä osoitteessa toimeksiannon mainonnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi. Lapset voivat myös itse kokea heihin kohdistuvan mainonnan jollain tavalla vääräksi. Nyt myös he voivat tehdä meille omalla lomakkeellaan ilmoituksen esimerkiksi harhaanjohtavasta mainoksesta. syrjitään toista sukupuolta loukkaamalla tai alistamalla esitetään pelottavia asioita ja käytetään väkivaltaa esitetään sopimattomia käyttäytymismalleja lapselle annetaan mainoksessa mielikuva, että ihmisarvoa, elämän laatua ja hyviä sosiaalisia suhteita voi ostaa syyllistetään vanhempi tarjoamalla tuotteen ostamista keinoksi onnistua vanhempana Lähde: markkinointi Vanhempien Sanomat 15

16 Miten minusta tuli Vuoden Isä? Vuoden isä 2011, hankeohjaaja Risto Tervonen Kajaanista haluaa omalla työllään tasoittaa tietä tulevaisuuden isille. Hän iloitsee siitä, että nuoret isät ovat aiempaa valmiimpia ottaa isyyden rooli vastaan heti vauvan synnyttyä. Tervosen mukaan mies on kasvattajana tasa-arvoisempi kuin aiemmin, mutta hän muistuttaa, että osallisuus vaatii myös miehen omaa aktiivisuutta. Kuva: STM/ ANNA KORHONEN Äidit kasvavat fyysisesti ja henkisesti vanhemmuuteen jo raskauden aikana. Isien on itse uskallettava ottaa paikkansa ja luotettava omiin kykyihinsä vanhempana, Tervonen muistuttaa. Hän korostaa, että kasvatus ja vanhemmuus eivät ole sama asia. Kasvatusvastuu ja taidot kasvavat lapsen kasvaessa ja aina voi oppia lisää. Tervonen toivoo, että sukupuolten välisen eriarvoisuuden sijaan keskustelisimme vahvuuksista, joita isillä ja äideillä on. Erilaisuus on vahvuus ja sitä on kyettävä sietämään ja hyödyntämään, Tervonen lisää. Risto Tervonen on seitsemän lapsen uusperheen isä. Hän on oman elämänkokemuksensa kautta ymmärtänyt isyyden merkityksen. Hän teki suuren elämänmuutoksen, jätti entisen työnsä ja laittoi elämänarvot uuteen tärkeysjärjestykseen. Nyt hän elää lapsilleen. Eroisät yhä altavastaajia Toinen Vuoden Isä -palkinnon saajista, oululainen insinööri Seppo Äijälä saa voimaa arkeen lasten kanssa touhuamisesta, tavallisista arjen askareista. Hän kantaa huolta erityisesti eroperheiden isistä, jotka edelleen ovat altavastaajia, kun lasten huoltajuudesta tehdään VUODEN ISÄ päätöksiä. Uskon, että vain miehet ja isät itse voivat tähän parhaiten vaikuttaa, hän toteaa. Äijälä kannustaa miehiä osallistumaan monipuolisesti perheille suunnattuun toimintaan, paitsi yhdessä toisten isien kanssa, Vuoden Isä -palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yleisessä ajattelutavassa. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Väestöliiton kutsusta Vuoden Isä -palkinnon valintaan ovat osallistuneet Suomen Vanhempainliitto ry Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Miessakit ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry ja Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry. Palkinnon suojelijana toimi tohtori Pentti Arajärvi. myös rohkeasti yhdistyksissä ja verkostoissa, joissa yleensä toimivat enemmistönä naiset. Isänä vammaisten puolesta Kolmannen Vuoden Isä -palkinnon sai tamperelainen graa- 16 Vanhempien Sanomat

17 Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila on syntynyt samana päivänä kuin presidentti Kekkonen, siksi hän halusi tulla kuvatuksi Tamminiemessä, ja peilata Kekkosen ajan miehuutta tähän päivään ja tulevaan. Kurttila halusi juosta lujaa ja näyttävästi yhdessä kolmen lapsensa kanssa. Kuvaa katsoessani, pohdin, millainen on poikani sukupolvea edustavien miesten ja isien vauhti, Kurttila kertoo. Vuoden Isä -palkitut Jouko Huttunen, Seppo Äijälä ja Jaakko Bashmakov seuraavat palkintotilaisuuden ohjelmaa. Taustalla peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Miehuuden ydin löytyy luonnosta, työstä ja perheestä fikko ja kuvallisen viestinnän kouluttaja Jaakko Bashmakov. Palkinto myönnettiin Bashmakoville aktiivisesta isyydestä ja toimimisesta vammaisten ihmisten hyväksi muun muassa Oma Polku -toiminnassa. Bashmakov on 18-vuotiaan neurologisesti vammautuneen pojan isä, joka on oman, vanhimman poikansa erityisyyden vuoksi, halunnut osallistua vammaisten ihmisten hyväksi tehtävään työhön. Vuoden Isä palkinnon rinnalla jaettiin Isyyden puolestapuhuja -kunniamaininta kasvatustieteen tohtori, emeritus yliopistonlehtori Jouko Huttuselle. Minkälaisessa ympäristössä suomalainen mies tuntee olonsa miehekkääksi? Vastaus voi yllättää, kun tarkastelee valokuvaaja Jari Kosken Valokuvia miehistä ja miehuudesta. Koski halusi selvittää, missä on miehuuden ydin kuvaamalla ja haastattelemalla miehiä eri puolella Suomea. Monet projektiin osallistuneet miehet halusivat tulla kuvatuksi paikassa, jossa heillä on rauhallinen ja eheä olo. Kuten Tuomari Nurmio puhuu rakkaudesta, sanoisin, että sama pätee myös miehuuteen: sitä ei voi ostaa, lainata tai varastaa, valokuvaaja Jari Koski kiteyttää. Jari Kosken mieskuviin voi tutustua Kulttuurikeskus Paukussa, Lapualla sekä marraskuussa 2012 Turun pääkirjastossa. Vanhempien Sanomat 17

18 Improvisaatio on kivaa Näyttelijä Eija Vilpasta naurattaa. Hän istuu poikkeuksellisesti yleisön joukossa ja seuraa luentoa, jossa arabialainen kalastaja kertoo uusista pyydystysmetodeistaan. Pian esiintymisvuorossa on thaimaalainen muotisuunnittelija, ja lopuksi australialainen luontoekspertti, joka kertoo kaiken tietämänsä kenguruista. Luennoitsijoiden puheesta emme ymmärrä mitään, mutta onneksi läsnä on maailman kieliä ymmärtäviä tulkkeja, jotka suomentavat ulkomaalaisten huippuvieraiden jännittäviä tarinoita. TEKSTI JA KUVAT: LEENA HERLEVI-VALTONEN Lapset ovat itse toivoneet improvisaatioharjoitusta, jossa toinen luennoi siansaksaksi ja toinen yrittää tulkata parhaansa mukaan. Esiintyjien oivallukset ovat hauskoja ja älykkäitä. Liikekieltä käytetään tehokkaasti hyväksi ja yleisö otetaan jo tottuneesti haltuun. Mielikuvituksella ja riemulla ei ole rajoja. Eija Vilpas on vetänyt luovan ilmaisun kerhoja Espoon Kilossa jo lähes neljännesvuosisadan ajan. Perustimme ensimmäisen kerhon pienellä porukalla yhdessä silloin 11-vuotiaan tyttäreni ja hänen ystäviensä kanssa. Esiintymisen tarve oli suuri ja kerholle oli selvä tilaus. Myös vanhemmat toivoivat tällais- ta harrastustoimintaa, Vilpas avaa kerhoperinteen taustaa. Vuodesta 1999 kerhon järjestämisestä on vastannut Kilon koti ja koulu -yhdistys. Kerhon suosio on korkea vuodesta toiseen ja tuloksia syntyy. Vuoden aikana tapahtuu hirveän paljon! Lasten itsetunto ja esiintymisen taidot kasvavat valtavasti. Lisäksi meillä on täällä tosi hauskaa, niin kuin pitääkin, Vilpas toteaa, ja kiiruhtaa antamaan lapsille uusia tehtäviä. Naapurissa harjoitellaan komediaa Kilonpuiston koulun liikuntasalissakin näytellään. Meneillään on teatterin eri tyylilajien 18 Vanhempien Sanomat

19 DRAAMAA Kilon koti ja koulu -yhdistyksen tavoitteena on edistää alueen oppilaiden, vanhempien ja koulun välistä yhteisöllisyyttä. Yhdistys tarjoaa oppilaille maksuttomia kerhoja (mm. luovan ilmaisun kerho ja liikuntakerhot) ja järjestää vuosittain yhteisiä tapahtumia (mm. jouluaskartelu ja Aprillirieha). Oppilaille yhdistys jakaa keväisin luokkakohtaisia stipendejä ja ojentaa ruusut päättäville luokille. Vapaaehtoista toimintaa pyörittää ryhmä oppilaiden vanhempia apunaan opettajajäsenet molemmista kouluista. Espoon Kilon (alakoulu) ja Kilonpuiston (yhtenäiskoulu) kouluissa on yhteensä yli 1000 oppilasta. Improvisoiminen on tosi kivaa, kun tehdään ihan omasta päästä... Oskari Kytömäki heittäytyy koko kehollaan kenguruasiantuntijaksi. Eija Vilpas kuuntelee huolella lasten roolitoiveet tulevaa esitystä varten. Valdemar Virtanen on nähnyt, miten lapset kehittyvät kerhovuoden aikana. kokeilu, niin ikään improvisaatiotekniikalla. Esiintymisvuoroja odotetaan malttamattomina. Ensimmäinen pari esittää komedian, jossa kuollut kyllästyy odottamaan hautajaisvieraita, ja lähtee lopulta puhelimitse heitä tavoittelemaan. Sikäli kun toimittaja tulkitsee oikein varsin taiteellista esitystä? Lukiolainen Valdemar Virtanen, itsekin Kilonpuiston koulun kasvatti, ohjaa äitinsä Eija Vilppaan työparina luovan ilmaisun kerhoa pienimmille oppilaille. Draaman taitureita Valdemarin ryhmässä on lähes 30. Hulinaa riittää. On tässä tekemistä, että pakka pysyy kasassa, Valdemar nauraa. Täällä lapset oppivat sopeutumistaitoja, osaavat tulla juttuun erilaisten ihmisten kanssa. Eihän me työelämässäkään voida valita kenen kanssa töitä tehdään, Valdemar toteaa. Vuorovaikutustaidot kehittyvät vuoden aikana valtavasti. Ilmaisutaito on myös tosi liikunnallinen laji, hiki päässä täällä välillä juostaan. Valdemarin ryhmässä testataan vielä, onko opettajassa sähköä ja osaako se irvistää. Eijalla on kiire omaan esitykseen, joten mentävä on, vaikka oppilailla olisi vielä paljon asiaa. Nopeasti nyt, tulkaa kertomaan mitä rooleja haluaisitte esittää aprilliriehassa, Eija hoputtaa. Näethän itse, miten innoissaan ne ovat. Eivät malta lähteä täältä pois, Eija Vilpas nauraa ja keskittyy kuuntelemaan viimeisimmätkin toiveet. Tunnetiloja ja uusia kavereita Oskari Kytömäki kuoriutuu näppärästi ulos australialaisen kenguruasiantuntijan roolista. Posket hehkuvat intoa, suori- tus nosti hien pintaan ja sai veren kiertämään. Olin ennen tosi ujo, enkä oikein uskaltanut puhua kenellekään. Täällä olen tullut rohkeammaksi, Oskari kertoo. Improvisoiminen on tosi kivaa, kun tehdään ihan omasta päästä ja pistetään tilanteeseen. Siinä joutuu miettimään tosi nopeasti. Täällä ei ole meidän luokkalaisia yhtään, mutta olen saanut kavereita naapurikoulustakin. Eija on tosi kiva ja hauska opettaja, nauraa paljon, Oskari hehkuttaa. Kaimansa Oskari Grönroos, vielä hetki sitten thaimaalaisen muotisuunnittelijan sujuvasanainen tulkki, kehuu Eijaa rohkaisevaksi ja kannustavaksi opettajaksi. Siiri Lampinen puolestaan kertoo oppineensa paljon erilaisista tunnetiloista. Esimerkiksi vihasta, surusta ja ilosta. Kun meillä oli viime aprilliriehassa esitys, olin paha äitipuoli. Siinä roolissa on aika paljon tunnetiloja ja paljon vuorosanoja. Huomasin että tulin sen jälkeen jotenkin rohkeammaksi, Siiri tuumii. Vanhempien Sanomat 19

20 DRAAMAA Tukea oppimiseen teatterin keinoin Teatterin avulla voidaan käsitellä vaikeitakin asioita, sanoo Maaria Kuukorento. Suomalaiset ovat kulttuurin suurkuluttajia, ja esimerkiksi teatterin asiakkaina ja harrastajina Euroopan kärkikansaa. Eipä uskoisi todeksi, jos asiaa tarkastellaan lasten näkökulmasta. Monet kunnat ja koulut ovat joutuneet luopumaan oppilaille suunnatuista kulttuuriretkistä. Teatteriesityksiä tilataan kouluihin satunnaisesti, työpajat ja ilmaisutaidon opit ovat pitkälti vapaaajan tuottajien varassa, ellei koulu ole erityisesti suuntautunut ilmaisutaitoon. Teatterin puolesta puhuvaa kulttuurisihteeriä löytää kunnista enää harvoin. Teksti ja kuva: LEENA HERLEVI-VALTONEN Lisää aiheesta: Toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento Teatterikeskuksesta harmittelee, että yhteiskunnassamme lasta ei nähdä tulevaisuutena, johon kuuluisi sijoittaa. Kun säästön paikka tulee, säästetään helposti lasten hyvinvointia lisäävästä toiminnasta. Tulevaisuutta rakennetaan taloudelliset intressien ja aikuisten ehdoilla. Yhä useampi nuori aikuistuu ilman ainoatakaan kokemusta teatteritaiteesta, Kuukorento pahoittelee. Teatterikeskus on käynnistänyt monivuotisen hank- keen tilanteen pelastamiseksi. Tekeillä on uudenlainen malli, jossa vastuullisia yrityksiä ja yksityisiäkin henkilöitä kannustetaan tukemaan päätöksenteon jalkoihin jäänyttä, lapsille suunnattua kulttuuritoimintaa. Monissa muissa maissa kulttuuri ja draamakasvatus ovat luonnollinen ja tärkeä osa lasten sivistämistä ja opetusta. Meillä näin ei ole, vaikka tiedämme, että ne jotka osaavat ilmaista itseään ja ovat sosiaalisesti taitavia, pärjäävät paremmin työelämässä. Draaman keinoin lapset voivat mielikuvitustaan hyödyntäen opiskella keskustelu- ja väittelytaitoja, taitoa puolustaa itseään puheen keinoin. He oppivat ymmärtämään ja hallitsemaan tunteitaan. Samalla ryhmässä toimimisen taidot kehittyvät. Erilaisille oppijoille ja esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiville draamaopetuksesta voi olla hyötyä. Teatterin avulla voidaan käsitellä monipuolisesti vaikeitakin asioita, joka ei muissa opetustilanteissa ole mahdollista, Maaria Kuukorento kertoo. Kuukorennon mukaan on tärkeää, että koulussa tarjotaan opetusta, josta ei automaattisesti seuraa arvosanoja. Draama tuo perinteisiin oppimisrutiineihin virkistävää vastapainoa, auttaa purkamaan stressiä ja lisää oppimismotivaatiota. Maaria Kuukorento sanoo, että lapsella on oikeus saada tietoa kaikista hyvinvointia edistävistä asioista, myös teatterista. Hän kannustaa lasten ja nuorten vanhempia vetoamaan aktiivisesti kuntien ja valtakunnan päättäjiin, jotta tämä oikeus toteutuisi. 20 Vanhempien Sanomat

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta

Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Kasvata ilolla Lapsen oikeuksien päivää vietetään 20. marraskuuta Lapsen oikeudet toteutuvat kun aikuiset ottavat niistä vastuun sekä kunnioittavat lapsen ihmisarvoa. Lapsen oikeuksissa on kysymys myös

Lisätiedot

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN

KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN KOULUN JA OPETTAJAN SUHDE KOTIIN OPETTAJUUS MUUTOKSESSA opetustoimen Luosto Classic 13.11.2010 Tuija Metso Kodin ja koulun yhteistyö Arvostavaa vuoropuhelua: toisen osapuolen kuulemista ja arvostamista,

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa

Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kodin ja koulun yhteistyö 2.0 vanhempien osallisuus tulevaisuuden koulussa Kotkan perusopetuksen pajapäivä, 10.10.2015 Tuija Metso Suomen Vanhempainliitto Vanhempainyhdistysten yhteistyöjärjestö noin 1350

Lisätiedot

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013

Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana. Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhemmat ja perheet toiminnassa mukana Vanhempien Akatemia Riitta Alatalo 16.4.2013 Vanhempien Akatemia toimivia kasvatuskäytäntöjä vanhemmuuden tueksi Toteuttaja Nuorten Ystävät ry RAY:n tuella Vuosille

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus!

Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Klikkaa itsellesi virtuaalinen isyyspakkaus! Onneksi olkoon odottava isä! Missä olit kun kuulit että sinusta tulee isä? Mitä toiveita / odotuksia / haaveita / pelkoja sinulla on lapseen liittyen? Millainen

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri ry Perhetalo Heideken Sepänkatu 3 20700 Turku p. 02 273 6000 info.varsinais-suomi@mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014

Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Yläkoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA Aikuisten välinen keskustelu Lyhennetty työversio 12.11.2014 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän

Lisätiedot

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa

MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Perheiden hyvinvoinnin merkitys lapselle MLL:n perhekummitoiminta - auttavia käsiä ja aikuista seuraa Marita Viertonen toiminnanjohtaja marita.viertonen@mll.fi p. 044 299 0541 MLL on kaikille avoin poliittisesti

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Nuoret ovat toivon sanansaattajia

Nuoret ovat toivon sanansaattajia Nuoret ovat toivon sanansaattajia Maria Kaisa Aula 23.3.2011 Minä selviydyn - foorumi aikuisille 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus (1991) Suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä osuus yhteisistä

Lisätiedot

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA

www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. LENITA KANSANEDUSTAJA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Vahva vaikuttaja. KANSANEDUSTAJA LENITA TOIVAKKA www.lenitatoivakka.fi Teen enkä meinaa! Jo ensimmäisellä kansanedustajakaudella olen kovalla työllä ja asioihin perehtymällä saavuttanut

Lisätiedot

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Mirjam Kalland 13.9.2012. Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Mirjam Kalland 13.9.2012 Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin? Yksin kotona? Usein esitetty kysymys Yksin pärjäämisen eetos ja epäily? Palvelujärjestelmän puutteet esimerkiksi

Lisätiedot

Olarin koulu ja koti ry n

Olarin koulu ja koti ry n Olarin koulu ja koti ry n "Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Lisää tietoa OKKY n toiminnasta: www. okky. nettisivu. org Yhteyttä voit ottaa sähköpostitse: kotijakoulu@gmail. com OLARIN KOULU JA KOTI -YHDISTYS

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi

OPPILASKUNTAKANSIO. www.sastamalannuoret.fi 2015-2016. SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi OPPILASKUNTAKANSIO www.sastamalannuoret.fi 2015-2016 SASTAMALAN KAUPUNKI www.sastamala.fi Sisällys OSALLISUUS JA VAIKUTTAMINEN... 2 Yhteisökasvatuksen ja osallisuuden periaatteet... 2 Oppilaskuntaosallisuus...

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus.

1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. JAKSO - SÄÄNNÖT Tavat, käytös, toisen kunnioittava kohtaaminen, huomaavaisuus, kohteliaisuus. 1. Ympäristö a. Tässä jaksossa ympäristö rakennetaan pedagogiikkaa tukevien periaatteiden mukaisesti ja

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy. 18.05.2015 Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Pesutilanteet Vastustelu pesutilanteissa on aika yleistä Voi johtua pelosta Alapesu voi pelottaa, jos ihmistä on käytetty hyväksi seksuaalisesti tai hän on

Lisätiedot

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Kotitöiden tasa-arvoon on vielä matkaa Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Miksi työnjako perheessä ei muutu vai muuttuuko? Isän työt, äidin työt Onko tasa-arvolla väliä:

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma 15.1.2015 Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Annalan päiväkoti on perustettu vuonna 1982 ja se sijaitsee omalla isolla tontillaan keskellä matalaa kerrostaloaluetta. Lähellä on avara luonto

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen

Muuton tuki ja yhteisöllisyys. Pirjo Valtonen Muuton tuki ja yhteisöllisyys Pirjo Valtonen Muutto ja muutos Muutto ja muutos ovat isoja asioita, joissa koetaan epävarmuutta. Omalta mukavuusalueelta poistuminen on ahdistavaa. Muutos tuo aina haasteita

Lisätiedot

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

Nuoren itsetunnon vahvistaminen Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin

Lisätiedot

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014

Tukea vanhemmuuteen. Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Tukea vanhemmuuteen Kasvamme Yhdessä vanhempainillat 7 luokan vanhemmille Terveydenhoitaja Anna Maija Puukka 28.2.2014 Miksi? Miksi? Turun sanomat 29.1.14: Tykkääköhän lapsi minusta, jos rajoitan? Vanhempien

Lisätiedot

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Peltolammin päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA-AJATUS Peltolammin päiväkodissa vaalitaan myönteistä ja kannustavaa ilmapiiriä, jossa lapsen on turvallista kasvaa ja kehittyä yhdessä vertaisryhmän

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015

Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Alakoulun opettajan ja vanhemman LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 16.12.2015 Tytti Solantaus 2014 1 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen

Lisätiedot

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK

KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK KARVIAN ALAKOULUJEN VANHEMPAINILLAN RYHMÄTYÖT, 3.- 4. LK Mitä tarkoittaa positiivinen kannustaminen? - rohkaiseminen Miten sitä voidaan toteuttaa a) kotona - jos lapsi ei vielä ymmärrä tehtävää, niin vanhemmat

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma

Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma 22.6.2015 Varhaiskasvatus Nurmijärven kunnan Avoimen varhaiskasvatuksen varhaiskasvatussuunnitelma www.nurmijarvi.fi Avoimen varhaiskasvatuksen esimies Kirsi Viitanen 040 317 4066 kirsi.viitanen@nurmijarvi.fi

Lisätiedot

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA

LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA LAPSEN SEKSUAALITERVEYDEN TUKEMINEN LASTENNEUVOLASSA Terveystarkastukset lastenneuvolassa ja kouluterveydenhuollossa -menetelmäkäsikirjassa (2011) todetaan että seksuaaliterveyden edistäminen on tärkeä

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

Ytimenä validaatio. Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja Ytimenä validaatio Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja 18.05.2015 on amerikkalaisen validaatiomenetelmän pohjalta suomalaiseen hoitokulttuuriin kehitetty vuorovaikutusmenetelmä validaatio tulee englannin

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat

SISÄLTÖ. Sano näin itsellesi Ohjaa lasta Jos lapsi on jatkuvasti vihainen Kun aikuista suututtaa Ole etuviisas Kun aikuisen tunteet kiehuvat Tunteet SISÄLTÖ Värikylläinen tunne-elämä Tunne on aina viesti Olet malli tunteiden ilmaisemisessa Auta lasta tunnistamaan Auta lasta nimeämään Kiukku lapsen haasteena Kun lapsi kiukustuu Sano näin itsellesi

Lisätiedot

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi

Suomen CP-liitto ry. www.cp-liitto.fi Suomen CP-liitto ry Suomen CP-liitto ry on CP-, MMC- ja hydrokefaliavammaisten lasten, nuorten ja aikuisten sekä heidän omaistensa valtakunnallinen keskusjärjestö, jonka päätehtävät ovat oikeuksien valvonta

Lisätiedot

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain

Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Elämänkumppani voi löytyä mistä vain ja miten vain Monikulttuuriset parisuhteet entistä arkipäiväisempiä Tilastojen valossa lisääntyvät jatkuvasti Parin haku kansainvälistyy Globalisaatiokehityksen vaikuttaa

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen?

Yhteistyövanhemmuus. Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? Yhteistyövanhemmuus Miten huolehdimme lapsesta eron jälkeen? On tärkeää, että lapsi saa varmuuden siitä, että molemmat vanhemmat säilyvät hänen elämässään. Toisen vanhemman puuttuessa lapsen elämästä on

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Killon päiväkoti Tällä paikalla on avattu Killon lastenseimi toukokuussa 1950 Killon uusi päiväkoti valmistui vuoden 2004 alusta Päiväkoti vihittiin käyttöön

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila

Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Tulevan ekaluokkalaisen vanhemmille! Kirkonkulman koulu Humppila Hyvät vanhemmat! Koulun aloittaminen on samalla iloinen ja jännittävä asia. Tähän lehteen on koottu tärkeitä koulunkäyntiin liittyviä asioita.

Lisätiedot

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin

Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Oma ääni kuuluviin omat taidot näkyviin Hyvää Ikää Kaikille seminaari Seinäjoella 18.9.2014 Marjut Mäki-Torkko Vammaispalvelujen johtaja, KM Mitä ajattelet ja sanot minusta Sitä luulet minusta Sinä olet

Lisätiedot

Gepa Käpälä Jännittävä valinta

Gepa Käpälä Jännittävä valinta Gepa Käpälä Jännittävä valinta Moikka! Mä oon Gepa Käpälä. Oon 7-vuotias ja käyn eskaria. Siili Iikelkotti ja oravakaksoset on siellä kanssa. Mutta mä oon niitä nopeampi. Oon koko Aparaattisaaren nopein.

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Isän kohtaamisen periaatteita

Isän kohtaamisen periaatteita TOIMIVAT KÄYTÄNNÖT Isän kohtaamisen periaatteita Isä määrittelee itse avun tarpeensa Voimavarakeskeisyys Sukupuolisensitiivisyys Ennaltaehkäisevyys Matala kynnys Dialogisuus Nopeasti yhteys myös isään,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 NAANTALIN 4H-YHDISTYS Sivu 1 (6) Toimintasuunnitelma vuodelle 2015 Sisällysluettelo Toiminnan painopistealueet... 2 Toiminnalliset avaintavoitteet... 2 Ryhmätoiminta... 2 Nuorten kurssit ja koulutukset...

Lisätiedot

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos

Perheen yhteistä aikaa etsimässä. Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Perheen yhteistä aikaa etsimässä Anneli Miettinen Väestöliitto Väestöntutkimuslaitos Luennon aiheita Viekö työ kaikki mehut: onko vanhemmilla enää nykyisin aikaa lapsilleen? Kouluikäisten yksinolo Ulos

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015

LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 LASTEN JA NUORTEN OSALLISUUDEN MONIALAINEN KAUPUNKIOHJELMA 2012-2015 Lasten ja nuorten osallisuus koulun ja nuorisotyön yhteistyönä seminaari 12.9.2011 Tanja Räty koordinaattori / osallisuuskasvatus Jyväskylän

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä

Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran ja Pöytyän kunnat Suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä Auran kunnan sivistyslautakunta 16.12.2014 175 Pöytyän kunnan koulutuslautakunta 10.12.2014 97 Sisällys

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa

Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Sinusta tulee isä! - Isäksi kasvamista tukemassa Tieto isäksi tulemisesta voi olla iloinen, hämmentävä, odotettu tai pelottava. Ajatus itsestä isänä konkretisoituu miehelle hitaasti mutta varmasti, kun

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu

TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu 52 TUKEVASTI ALKUUN, VAHVASTI KASVUUN -HANKE Riikka Pallari, opiskelija Oulun seudun ammattikorkeakoulu Kvartti-malli MURROSIKÄÄN TULEVAN LAPSEN VANHEMMUUS Tavoitteena: - vanhemmat pohtivat vanhemmuutta

Lisätiedot

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine

TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ. Sainio Pia-Christine TYTTÖ- JA POIKAPROGGIKSET - KOKEMUKSIA ELÄVÄST STÄ KOULUELÄMÄST STÄ Sainio Pia-Christine Lähtökohdat projektin käytännön kehittymiselle: Uusi työntekijä, odotukset korkealla Tyttöjen raju päihteiden käyttö

Lisätiedot

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu

10.8.2015. Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen ja muu väärinkohtelu Kiusaaminen Kiusaaminen tarkoittaa pitkään jatkunutta, samaan ihmiseen kohdistuvaa vahingoittavaa käyttäytymistä. Kiusaamiseen liittyy vallan epätasapaino. Väärinkohtelu

Lisätiedot

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012

ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi

Lisätiedot

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015

Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen

Lisätiedot

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA

LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA LASTEN KOULURUOKAKAMPANJA Suomen Lasten Parlamentti Me olemme Suomen Lasten Parlamentin hallituksesta. 9-13 -vuotiaat lapset ympäri Suomea vaikuttavat joka viikko sellaisissa asioissa, jotka itse kokevat

Lisätiedot

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014

Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 Turun lapsi- ja nuorisotutkimuskeskus Nuoret luupin alla Leena Haanpää ja Sanna Roos 2014 LASTEN JA NUORTEN KUULEMISJÄRJESTELMÄ Syyslukukausi Arviointi ja kehittäminen Teemojen valinta Kuntayhteistyö Etenemissuunnitelma

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

Perusopetuksen arviointi. Koulun turvallisuus 2010. oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010. Tampere. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi Perusopetuksen arviointi Koulun turvallisuus 2010 oppilaiden näkemyksiä RJ 26.2.2010 Tietotuotanto ja laadunarviointi Tampere Kyselyn taustaa Zef kysely tehtiin tuotannon toimeksiannosta vuosiluokkien

Lisätiedot

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy

Vuorovaikutustaidot työnhaussa. Gailla Oy Vuorovaikutustaidot työnhaussa Paritehtävä Esittele itsesi ja ammatillinen osaamisesi vasemmalla puolella istuvalle vierustoverillesi Aikaa 2 min Paritehtävä Esittele (uusi tuttavuus) äskeinen toverisi

Lisätiedot

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa

Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää

Kun isä jää kotiin. Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Teksti: Liisi Jukka Kuvat: Iida Vainionpää Kun isä jää kotiin Mikko Ratia, 32, istuu rennosti olohuoneen tuolilla, samalla kun hänen tyttärensä Kerttu seisoo tuolista tukea ottaen samaisessa huoneessa.

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti

Struktuurista vuorovaikutukseen. Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Struktuurista vuorovaikutukseen Tietotekniikka- ja kommunikaatiokeskus, Kaisa Laine, puheterapeutti Termeistä Ihminen, jolla on puhevamma = ei pärjää arjessa puhuen, tarvitsee kommunikoinnissa puhetta

Lisätiedot

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi

Ei tarvitse pärjätä yksin. Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Ei tarvitse pärjätä yksin Uudenmaan vapaaehtoistoiminta lapsiperheiden tueksi Perheet ovat erilaisia ja elämäntilanteet vaihtelevat. Vanhemmat voivat välillä tuntea väsymystä arjen pyörittämiseen, yksinäisyyttäkin.

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015

Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Päihdeasenteet Hämeenlinnan seudulla v. 2015 Taustatiedot: 1. Sukupuoli * Mies Nainen 2. Ikä * 0-15 v. 15-17 v. 18-30 v. 31-45 v. 46-60 v. yli 60 v. Ympäristö 3. Käytetäänkö Hämeenlinnassa ja seutukunnissa

Lisätiedot

Miten me teemme arjesta antoisampaa?

Miten me teemme arjesta antoisampaa? Miten me teemme arjesta antoisampaa? Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi Jyväskylä 25.-26.3.2015 Rinnakkaissessio 26.3.2015 Hanna Rousku / varhaiskasvatuksen esimies, Masku kasv.. kandidaatti (KM-opiskelija),

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011

Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Täältä tullaan! Nuoret journalistit -tutkimus TAT-ryhmä 2011 Nuoret journalistit -tutkimus Nuoret journalistit -tutkimuksessa kiinnostuksen kohteena ovat journalismin uudet sukupolvet. Millainen on tulevien

Lisätiedot

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1 SISÄLLYSLUETTELO 2. Sisällysluettelo 3. Prosessi 4. Toiminta-ajatus 5. Arvot 6. Lapsilähtöisyys 7. Oppimisympäristö 8. Leikkiminen

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila

MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN. Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MAAHANMUUTTAJIEN PERHEOPPIMINEN Opetushallituksen seminaari Jyväskylä 5.9.2008 Johanna Jussila MITÄ ON? Perheoppimisella tarkoitetaan eri sukupolveen kuuluvien ihmisten yhteistä usein informaalia oppimista,

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot