VANHEMPIEN 1 SANOMAT

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "VANHEMPIEN 1 SANOMAT"

Transkriptio

1 VANHEMPIEN 1 SANOMAT 12 S U O M E N V A N H E M P A I N L I I T T O M A R I A N K A T U 2 8 B 5, H E L S I N K I Eija Vilpas ja Valdemar Virtanen: Lasten vuorovaikutustaidot kasvavat luovan ilmaisun kerhossa valtavasti. Huolenpitoa kaikilla aisteilla Vanhempien Sanomat 1

2 Nyt Kaksi vuotta johtokuntaa luotsannut Niina Junttila (vas.) onnittelee uutta puheenjohtajaa Arja Lankia. Lue Arja Lankin haastattelu sivulta 5. Virtaa ja virikkeitä Virtaa ja virikkeitä vanhempaintoimintaan Suomen Vanhempainliitto järjestää vuonna 2012 koulutustilaisuuksia vanhempaintoimijoille ympäri Suomen. Kutsumme yhdistystoimijoita koolle kevätkaudella Helsinkiin, Lahteen ja Ouluun. Syksyllä tapaamme Joensuussa, Jyväskylässä ja Turussa. Koulutuspäivillä avaamme yhdistystoiminnan hallintoon liittyviä solmuja, etsimme ratkaisuja taloudenhallintaan, viestintään ja markkinointiin. Vahvoja teemoja ovat myös osallisuus ja vaikuttaminen. Tarkemmat tiedot koulutustilaisuuksista löytyvät Liiton verkkosivuilla olevasta tapahtumakalenterista tammikuun lopulla. Tiedotamme tilaisuuksista myös Liiton sähköisessä jäsenkirjeessä. Ensimmäinen koulutustilaisuus järjestetään talvilomien jälkeen. Tilaisuuksiin ovat tervetulleita kaikki vanhempaintoimijat. Arja Lanki Suomen Vanhempainliiton puheenjohtajaksi Suomen Vanhempainliiton edustajisto valitsi syksyn liittokokouksessa Liiton johtokunnan jäsenet vuodelle Johtokunnassa uusia jäseniä ovat: Arja Lanki, Tampere, puheenjohtaja Anitta Aksela, Helsinki Oili Airaksinen-Rajala, Vaasa Mirjami Tervonen, Turku Anne Meriläinen, Joensuu Suomen Vanhempainliiton sääntöuudistuksella tavoitellaan aluetoiminnan vahvistumista Vanhempainliiton liittokokous kokoontuu jatkossa kerran vuodessa. Aiemmin kaksi kertaa vuodessa kokoontuneesta edustajistosta luovutaan. Samalla johtokunnan kokoa kasvatetaan ja siihen valitaan varajäsenet. Hallintouudistuksen taustalla on tavoite vahvistaa liiton toimijoiden välistä vuorovaikutusta sekä mahdollistaa aiempaa aktiivisempi aluetoiminta. Johtokunnassa jatkavat edelliseltä kaudelta: Sirpa Elomaa, Iisalmi Susanna Saranlinna, Oulu Outi Suortti, Espoo Pirjo Varumo, Lahti Edustajistoa koko sen historian ajan johtanut Tuija Tikkanen kiitti lämpimästi ja haikein mielin kaikkia edustajistossa toimineita henkilöitä. Tikkanen uskoo, että edustajisto on tehnyt osaltaan Vanhempainliittoa tunnetuksi järjestökentässä ja rakentanut tukevaa pohjaa tulevalle aluetoiminnalle. 2 Vanhempien Sanomat

3 Sisältö 1/12 Pääkirjoitus 3 Arja Lanki: Jäätelökokous on kova juttu 5 Huolenpitoa kaikilla aisteilla 8 Näkökulma: Yksinhuoltajat haluavat töihin! 12 Vanhempien äänelle lisää volyymia 14 Vuoden Isät Improvisaatio on kivaa 18 Vieraskynä: pääjohtaja Aulis Pitkälä 21 Evakkoretkeltä siirtokouluun 24 Rehtori pukeutuu peppihuppariin 26 Puhuvat kirjat elävöittivät lauantain 28 Usein kysyttyä tietoa yhdistystoiminnasta 30 Vanhemmat toimivat 32 SUOMEN VANHEMPAINLIITTO Mariankatu 28 B Helsinki Kannen kuvat: Leena Herlevi-Valtonen Julkaisija: Suomen Vanhempainliitto Päätoimittaja: Tuomas Kurttila Toimittaja, toimitussihteeri: Leena Herlevi-Valtonen Ulkoasu ja taitto: Vinjetti Ky / Antti Tapola Painopaikka: Forssa Print Seuraava lehti ilmestyy elokuussa 2012 Tuomas Kurttila Tuomas Kurttila, toiminnanjohtaja Tätien hommaa? Totuus tulee lapsen suusta. Esikoululainen Ainotyttäreni kysyi hämmentävän kysymyksen, kun hän oli ollut matkassani vanhempainyhdistyksen tilaisuudessa. Onko tämä tätien hommaa? Havainto osui sinänsä oikeaan. Suurelta osin äidit ovat aktiivisia vanhempainyhdistyksissä. Sama jakauma näkyy myös päiväkotien ja koulujen henkilöstössä. Mutta isien aika on tulossa. Kasvatuksen kentät ovat tasa-arvoistuneet. Kun suomalainen mies halusi vielä 1980-luvulla käyttää vapaa-aikaansa kalastukseen, metsästykseen ja remontointiin, muutos 2000-luvulle tultaessa on valtaisa. Toiveet ajankäytöstä kohdistuvat nyt perheeseen, puolisoon ja lapsiin. Kiitos suomalainen mies! Eivätkä vanhemmuus ja remontointi sulje toisiaan pois. Edelleen moni mies tarvitsee omaa nikkaripajaansa tai muuta arjen vaihtopenkkiä huilatakseen hetken. Eräs isä kertoi minulle ylpeänä hankkineensa autotallin. Autoa hän ei kylläkään omista. Autotallissa pelataan lasten kanssa sählyä ja ihmetellään elämää. Yhdessä. Ja toisaalta jokainen vanhempainyhdistys tarvitsee käytännön osaajia. Esimerkiksi pyörien kevätkunnostuksissa ja koulun pihatalkoissa isät loistavat. Ja soittipa eräs isä homekoulun huolista. Sattui olemaan rakennusalan ammattilainen, joka oli tukemassa koulun peruskorjauksen käynnistämisessä. Vanhempaintoiminnassa jokaisen tietoa, taitoa, tahtoa ja tunnetta tarvitaan. Me näytämme, miten yhdessä rakennetaan parempaa päiväkoti- ja kouluarkea. Niin vasaran kuin kaulimenkin varressa. Setien ja tätien hommaa. Sitä tämä on. Yhdessä. Vanhempien Sanomat 3

4 U U T I S I A Kunniaa arjen sankareille Suomen Vanhempainliitto myönsi vuonna 2011 lukuisia kunniakirjoja vanhempaintoimintaa sekä kodin ja koulun yhteistyötä edistäneille henkilöille ympäri Suomen. Vanhempainyhdistykset voivat anoa kunniakirjaa myönnettäväksi joko yhdistyksen omalle aktiivitoimijalle tai yhdistystoimintaa sen ulkopuolelta tukeneelle henkilölle tai taholle. Hakemukset ja tiedustelut järjestöpäällikkö Outi Hurme, vanhempainliitto.fi. Energiajuomat kiellettävä alle 15- vuotiailta. Vetoomus energiajuomien myynnin rajoittamiseksi Kolme äitiä, Henna Dolk, Johanna Laisaari ja Anna-Kaisa Melvas, Helsingin Herttoniemestä ovat laatineet nettiadressin (www.adressit.com/energiajuomat), jolla pyritään energiajuomien myynnin kieltämiseen alle 15-vuotiaille. Alueen lähikaupassa ei vanhempien pyynnöistä huolimatta haluttu ikärajoja asettaa. Lapset jonottavat energiajuomia viimeistään koulupäivän päätyttyä, vaikka vanhemmat ja koulu olisivatkin juoman kieltäneet. Valvonta on vaikeaa. Toivomme, että kaupat ja kauppiaat noudattaisivat yhtenäisesti koko Suomessa valmistajien ilmoittamia suositusikärajoja energiajuomien myynnissä. Vanhempien ja koulun lisäksi myös kaupat voisivat tehdä oman osansa lasten hyvinvoinnin edistämisessä, Herttoniemen Koti ja Koulu yhdistyksen puheenjohtaja Johanna Laisaari kertoo. Vetoomuksen taustalla on Herttoniemessä jo pitkään käyty keskustelu ja huoli lasten energiajuomien kulutuksesta. Vanhempien kanssa käydyt keskustelut kannustivat meitä ryhtymään toimiin. Halusimme, että asia ei jäisi vain keskustelun tasolle, Laisaari lisää. Adressi aiotaan luovuttaa tammikuussa 2012 kauppaketjujen johdolle, Päivittäistavarakauppa ry:lle, Panimoliiton johdolle, sosiaali- ja terveysministeriölle sekä maa- ja metsätalousministeriölle. Koululakko-ohjeet tukevat suunnittelua ja toteutusta Suomen Vanhempainliitto julkaisi joulukuussa 2011 Koululakko-ohjeet vanhempainyhdistyksille. Ohjeissa huomioidaan seikkoja, jotka on syytä ottaa huomioon lakkoon ryhdyttäessä, kuten lainsäädäntö, oppivelvollisuuden suorittaminen, asiakirjojen julkisuus sekä lakosta viestiminen. Ohjeiden taustalla on huoli lasten hyvinvoinnista. Erityisesti koulujen sisäilmaongelmat, ja niiden seurauksena lasten sairastuminen, ovat saaneet monet vanhemmat liikkeelle. Toisinaan lakko on ainoa vaihtoehto saada äänensä kuuluviin. Suomen Vanhempainliitto auttaa ja neuvoo koululakkoasioissa vanhempia ja vanhempainyhdistyksiä. Lisää aiheesta sivulla Vanhempien Sanomat

5 Suomen Vanhempainliiton johtokunnan puheenjohtaja Arja Lanki. Jäätelökokous on kova juttu Suomen Vanhempainliiton johtokunnan uusi puheenjohtaja uskoo koko kylän kasvattavaan voimaan. 1. Kuka olet, mistä tulet ja mihin kuulut? Olen Arja Lanki Tampereen Levonmäestä. Syntyisin olen Kotkan Karhulasta, mikä kuuluu vieläkin puheessa. Työskentelen lastensuojelualalla, ja sitä kautta olen hyvinkin monen lapsen äiti. Lastenkodit sijaitsevat Ylöjärvellä, ja yksi Nokialla. Mieheni Matti työskentelee Nokialla, Tampereen Hermian yksikössä. Tyttäret Mira ja Annika aloittivat syksyllä opinnot lääketieteellisessä, Helsingissä ja Tampereella. Aki opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa. Roni on 6-vuotias Cavalier Kingcharlesin spanieli, joka kuorsaa työpöytäni alla ja seuraa minua kotona joka paikkaan. 2. Mihin tuhlaat vapaa-aikasi? Intohimoisin harrastukseni on penkkiurheilu, erityisesti koripallo. Tampereen Pyrinnön pelit käyn katsomassa, aina kun ehdin. Kuuntelen myös paljon musiikkia ja matkustan mielelläni. Kaikki lasten ja nuorten osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen liittyvä on sydäntäni lähellä. Olen ollut perustamassa Suomen ensimmäistä pysyväksi tarkoitettua nuorisovaltuustoa Kangasalle 1995 ja ensimmäistä kunnallista edustuksellista lasten parlamenttia Tampereelle Olen Suomen Lasten Parlamentin säätiön hallituksen puheenjohtaja ja sihteerinä Lasten Tampere ry:ssä sekä Tampereen koulujen tukiryhmä ry:ssä. Olen Sammon keskuslukion vanhempainyhdistyksen puheenjohtaja. Aiemmin olen myös toiminut Messukylän lukion ja Ristinarkun koulun, Kaukajärven koulun ja Annalan koulun vanhempainyhdistysten hallituksissa ja osallistuin Iso-Heikkilän montessori-päiväkodin vanhempainyhdistystoimintaan. Nyt olemme aloittamassa seutukunnallista vanhempainyhdistystoimintaa Pirkanmaan Vanhemmat -nimellä. 3. Mitä osallisuus tarkoittaa ja miten sitä voi arjessa vahvistaa? Osallisuus tarkoittaa sitä, että jokainen voi kokea itsensä arvostetuksi ja tärkeäksi osaksi yhteiskuntaa, lähiyhteisöään ja perhettään. Siihen kuuluu osallistumisen ja ikään sidotun vaikuttamisen mahdollisuus omiin ja ympäristön asioihin. Osallisuus on kuulluksi tulemista ja oikeus saada tietoa. Vaikka aikuinen kantaakin vastuun päätöksistä, voimme antaa lapsen osallistua siihen keskustelun tasolla. Näin osoitamme, että kunnioitamme lasta. Jäätelökokoukset olivat meidän perheessä kova juttu, kun kolmen pienen lapsen kanssa pohdittiin yhdessä arjen sääntöjä ja unelmia. Lastenkodeissa pidetään säännöllisesti nuorten kokouksia. Perheissäkin olisi hyvä istua yhteisen pöydän ääreen säännöllisesti, paitsi ruokailemaan, myös juttelemaan asioista yhdessä. 4. Millaisena näet Vanhempainliiton nyt ja huomenna? Näen Vanhempainliiton nyt voimakkaampana ja energisempänä kuin koskaan. Uusia yhdistyksiä syntyy ja vanhemmat ovat lähteneet tarmolla liikkeelle paremman huomisen puolesta. Uskon tähän kiitoon ja filosofiaan koko kylän kasvattavasta voimasta. Tavoitteeni puheenjohtajana on tukea Liiton työtä kentän ääntä herkällä korvalla kuunnellen, vanhempien, koululaisten ja opiskelijoiden tarpeet ja toiveet huomioiden sekä vastaamalla niihin haasteisiin, joita kodin ja koulun arki tuo tulleessaan. 5. Millä asenteella eteenpäin? Vaikka pessimisti olisikin toisinaan ollut oikeassa, on optimistilla ollut matkan varrella onnellisempi elämä! Vanhempien Sanomat 5

6 U U T I S I A Teksti: ANRI LEVEELAHTI Kuva: TERHI KORHONEN Koulurauha julistetaan Lahdessa Tule mukaan tukiparitoimintaan Tukiparitoiminnassa vapaaehtoinen aikuinen sitoutuu toimimaan vuotiaan nuoren tukena. Tukiaikuiseksi voi ryhtyä aikuinen, jolla on aikaa tukisuhteelle ja oma elämäntilanne kunnossa. Mitään erityistaitoja ei tarvita. Nuori odottaa aikuiselta luottamusta, tavoitettavuutta, turvallisuutta, sitoutumista sekä avointa ja rehellistä vuorovaikutusta. Aikuinen ja nuori päättävät keskenään yhteistyönsä tavoitteista ja muodoista. Tukisuhde kestää yhdessä sovitun ajan, yleensä vähintään puoli vuotta. Tukiparit saavat 300 euron avustuksen toimintakuluihin kuten välipaloihin, matkakuluihin ja pääsylippuihin. Millainen nuori tarvitsee tukea? Kaikki nuoret tarvitsevat kasvussaan aikuisen tukea ja läsnäoloa. Osa nuorista selviytyy nuoruuteen kuuluvista muutoksista itsenäisemmin, mutta osa kaipaa enemmän yksilöllistä tukea kuten aikuisen kanssa keskustelua ja kokemusten peilaamista sekä ohjausta ja apua valintojen tekemiseen. Nuoren elämästä voi puuttua tukea antava aikuinen monestakin syystä, joko hetkellisesti tai pysyvämmin. Nuori voi tarvita tukea esimerkiksi läksyjen tekoon, harrastuksen löytämiseen, opintoihin liittyvien valintojen tekemiseen ja tulevaisuuden suunnitteluun. Murrosiän kuohunnassa olen kiitollinen kaikista aikuisista, jotka ovat mukana nuoren elämässä, tiivisti eräs äiti tuntojaan tukiparitoiminnan ohjaajalle. Mukaan toivotaan myös vanhempaintoimijoita Seurakunnan nuorisotyönohjaaja Ritva Salopuro-Mattila hankkeen yhdestä pilottikunnasta Tohmajärveltä toteaa, että tukiparitoiminta tuo tarpeellisen, kevyemmän tukimuodon ennaltaehkäisevään nuorisotyöhön. Tuen tarpeessa oleviin nuorten löytämisessä tehdään tiivistä yhteistyötä koulun kanssa; koulussa tärkeitä yhteyshenkilöitä ovat koulukuraattori ja erityisopettaja. Jatkossa mukaan toivotaan vapaaehtoistoimijoita myös koulun vanhempaintoimijoista. Tukiaikuisille järjestetään perehdytyskoulutus sekä vertaistukitapaamisia. Mistä lisää tietoa? Tukiparitoimintaa mallinnetaan hankkeessa, jossa ovat mukana Suomen Nuorisoseurojen Liitto, Suomen Setlementtiliitto, Nuorten Keskus ja Suomen Vanhempainliitto. Hanketta koordinoi Nuorten Akatemia. Yhteistyökumppaneina toimivat yhteistyöjärjestöjen paikalliset toimijat. Hanketta rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Kiinnostuitko? Ota yhteys projektipäällikkö Kirsi Airaksiseen, Suomen Vanhempainliitossa toiminnasta antaa lisätietoja Anri Leveelahti, Koulurauha Suomen kouluihin julistetaan tänä vuonna Lahdessa. Tapahtumaa rakentavat kuusi pilottikoulua; Harjun, Tiirismaan, Salinkallion, Kasakkamäen, Ruotsinkielinen ja Lotilan koulut. Mukana ovat myös Lahden Seudun Vanhemmat ry., Päijät-Hämeen Poliisi, Nuorisopalvelut, Seurakuntayhtymä, Valopilkku-projekti ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lahden yhdistys ry. Koulurauha julistetaan Lahden Urheilukeskuksen Stadionilla. Tapahtuman pääosassa ovat nuoret, jotka muun muassa laativat ja lukevat Koulurauhan julistustekstin. Nuoret myös valitsevat tapahtuman esiintyjät ja ideoivat päivän ohjelman. Koulurauha-ohjelma on Mannerheimin Lastensuojeluliiton, Poliisihallituksen, Opetushallituksen, Folkhälsanin ja Suomen Vanhempainliiton yhteinen ohjelma, jonka tavoitteena on kouluyhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Ohjelman keskeisiä periaatteita ovat oppilaiden osallisuus, yhteisöllisyys ja yhdessä tekeminen. Tavoitteena on, että kaikilla kouluyhteisön jäsenillä on koulussa hyvä olla. Koulurauha julistettiin vuonna 2011 Oulun Raatin Stadionilla suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja Oulun murteella. Tapahtumaan osallistui yli 2200 oululaista oppilasta. 6 Vanhempien Sanomat

7 Ksylitolia kaikille lapsille ja nuorille Suomen Vanhempainliitto tekee yhteistyötä Leaf Suomi Oy:n kanssa kannustaakseen vanhempia toimimaan lasten suun hyvinvoinnin puolesta. Monessa päiväkodissa ja koulussa vanhempainyhdistys on ottanut tehtäväkseen hankkia ksylitolipastillit lapsille jaettavaksi ruokailun yhteydessä. Tarjoamalla pastillit keskitetysti, voidaan varmistaa että jokainen lapsi saa ainakin kerran päivässä suun ja hampaiden terveyttä edistävää ksylitolia. SLP:n kunniakirja Iivareille Suomen Lasten Parlamentti myönsi vuonna 2011 kunniakirjan IIVAREILLE, eli Iisalmen alueelliselle vanhempainyhdistykselle erityisesti Pikku Iivarit toiminnasta, jossa lasten osallisuus toteutuu mallikkaasti. Iivarit ry on Suomen Vanhempainliiton jäsenyhdistys. Nurmijärvellä kunta tarjoaa ksylitolipastillit lapsille Nurmijärven kunta tarjoaa jokaiselle alakoululaiselle ja kunnallisessa päivähoidossa olevalle lapselle täysksylitolipastillin lounaan jälkeen. Minulla on tieto koulujen oppilasmääristä sekä päiväkotien lapsimääristä taajamittain. Arvioin tarvittavan pastillimäärän koulu- ja päiväkotikohtaisesti ja teen yhteistilauksen Leafille. Pastillilaatikot toimitetaan lavoittain varastoon Nurmijärven terveysasemalle. Sisäinen kuljetus jakaa laatikot päiväkoteihin ja kouluihin, Nurmijärven kunnan suun hoitotyön johtaja Seija Puikkonen kertoo. Päiväkotien ja koulujen nimet ovat laatikoissa valmiina Leafille toimitetun listan mukaisesti. Se helpottaa aikaa vievää jakamista. Kuva: Kari Hautala Lähde: Leaf Suomi Oy Vanhempien Sanomat 7

8 Jaettua huolenpitoa Ihminen on moniin muihin kädellisiin olentoihin verrattuna ainutlaatuinen kasvattaja. Olemme luoneet vuosituhansien kuluessa kasvatus- ja perhemallin, johon muut eläinlajit eivät kykene. Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä sanoo, että ihmisen vanhemmuutta on aina leimannut strateginen joustavuus. Tèksti: LEENA HERLEVI-VALTONEN Ihminen on muiden kädellisten otusten joukossa poikkeuksellinen siinä, että hän jakaa lapsenhoitovastuun. Äidit ovat jo ammoisista ajoista antaneet lapsensa toisen ihmisen hoivaan ja syliin, Mäkelä kertoo. Useimpien apinalajien emot hoitavat kiinteästi pentua yksin, ja hylkäävät sen sitten hyvin varhain pärjäämään omillaan. Jos pentu on riippuvainen vain yhdestä emosta, ja emo kuolee liian varhain, pentu on pulassa. Ihminen on ratkaissut tämän ongelman juuri jakamalla kasvatusvastuuta. Tässä piilee myös pitkän lapsuutemme salaisuus, Mäkelä tarkentaa. Pitkä lapsuus on mahdollista vain siksi, että ihminen pystyy jakamaan lapsen 8 Vanhempien Sanomat

9 Pitkä lapsuus on mahdollista vain siksi, että ihminen pystyy jakamaan lapsen kasvattamisesta aiheutuvan kuorman muiden kanssa. suojelemisesta, ruokkimisesta ja opettamisesta aiheutuvan kuorman muiden kanssa. Silmät on sielun peili Sanattoman viestinnän voima ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on valtava. Lapsi hamuaa jo vauvana aikuisen katsetta, ja on taitava tulkitsemaan tunteitamme näkemänsä perusteella. Silmien lisäksi pienimmätkin kasvolihastemme liikkeet ja ilmeet paljastavat lapselle, olemmeko hänen kohtaamisestaan iloisia. Lapselle yksi kiehtovimmista hetkistä onkin se, kun silmämme ja suumme kääntyvät katsekontaktin myötä hymyyn. Ihmisellä on harvinaisen tarkka ja monipuolinen näköaisti, Mäkelä kertoo. Lapsi pystyy ilmeittemme pieniäkin vivahteita tulkitsemalla arvioimaan, miltä meistä tuntuu. Lapsessa nämä kokemukset kehittävät myös empaattisia kykyjä, kykyä huomata miltä minusta tuntuisi, jos minulla olisi tuo ilme, hän selittää. Maailman tutkiminen on lapsen perustehtävä. Tuekseen hän tarvitsee ympärillään olevien aikuisten katsetta ja sitä viestiä, jonka katse lähettää. Vastatessaan lapsen katseeseen, aikuinen voi vahvistaa lapsen turvallisuuden tunnetta ja luottamusta. Pelkkänä korvana? Puhumme usein valikoivasta kuulosta. Joskus tuntuu, että lapsi ei ole kuulevinaan, kun pyydät häntä viemään roskat. Toisaalta aikuisten salaiseksi tarkoittama keskustelu kantautuu kovin herkästi lapsen korviin. Mistä te puhutte?, hän utelee oven raosta. Puhumattakaan siitä, jos aikuinen kutsuu syömään jäätelöä. Lapsi rekisteröi jo varhaisessa vaiheessa erilaiset äänensävyt, tarkkailee rytmiä ja melodiaa ja reagoi niihin herkästi. Kuuloaistimme on kuin laajalle ulottuva antenni- ja viestintäjärjestelmä. Se mahdollistaa meitä olemaan sosiaalisesti aktiivisia esimerkiksi pimeässä, etäällä ja sivuilla, jonne katseemme ei ulotu. Kuuloaistin avulla lapsi voi saada kontaktin aikuiseen, vastauksen viestiinsä, vaikka ei voisi tätä nähdä. Saatu vastaus, vaikkakin etäämmältä, rauhoittaa ja laskee lapsen stressitasoa erittäin tehokkaasti. Lapsi on syntymästään saakka taitava tunnistamaan rytmejä ja melodioita. Aikuisen puhe voi siis parhaimmillaan olla musiikkia lapsen korville, jotka antennin tavoin hakevat ympäriltään turvallisia signaaleja. Kosketus pelastaa Aisteistamme herkin, ja ehkä tehokkain on tuntoaisti. Se kaikilla aisteilla Kun tarvitaan kaikkein perustavinta huolenpitoa, tarvitaan kosketusta, Lastenpsykiatri Jukka Mäkelä korostaa. Vanhempien Sanomat 9

10 ei milloinkaan korvaa kykyämme nähdä ja kuulla lasta, mutta hädän hetkellä kosketus voi pelastaa ihmisen kriisitilanteesta. Jokainen meistä tietää, miten toisen ihmisen lämmin ote lohduttaa. Mäkelä onkin huolissaan siitä, miten kosketuksen merkitys on kasvatuskulttuurissamme jäämässä muiden suorittavien ja tehokkuutta korostavien arvojen jalkoihin. Aisteistamme kosketus on käsittämättömän primitiivinen, alkukantainen ja suuri, eikä sen puutetta voida korvata muilla aisteilla. Kun tarvitaan kaikkein perustavinta huolenpitoa, tarvitaan kosketusta, Mäkelä korostaa. Hänen mielestään on harhaa, että esimerkiksi murrosikäinen lapsi tietoisesti torjuisi fyysistä kosketusta, vaikka hän tuntuisi ottavan aikuisesta etäisyyttä. Monet murrosikään liittyvät myytit ovat murtuneet, Mäkelä toteaa. Kosketuksen ehdot toki muuttuvat, kun lapsi on kasvamassa sukukypsään ikään. Suukottelun ja herkän läheisyyden tilalle voi tulla toisenlainen tapa koskettaa. Lapsen koulussa kipeytyneitä hartioita voi tarjoutua reilusti hieromaan, psykiatri kannustaa. Tietenkin, jos lapsi torjuu läheisyyden, sitä on ehdottomasti kunnioitettava. Lähestymisen on aina tapahduttava lapsen ehdoilla, hän muistuttaa. Kuudes aisti on totta Intuitio tai vaisto kuulostaa ehkä mystiseltä, mutta tarkoittaa todellisuudessa kuudetta aistia, jota voimme hyödyntää monella tavalla. Kuudes aisti on Jukka Mäkelän mukaan herkkyyttä havaita itsessämme ja muissa tapahtuvia muutoksia. Kuuntelemme sydämen sykettä, suolistomme toimintaa tai muita ruumiimme viestejä, ja huomaamme, miten reagoimme eri tilanteisiin. Kun lapsi hakeutuu lähelle, eikä sano mitään, kuudes aistimme auttaa meitä vastaamaan lapsen sanattomaan viestiin. Kohtaamiset, joissa molempien aivotoiminta muuttuu intensiiviseksi ja toistensa kaltaiseksi ovat tärkeitä, Mäkelä tarkentaa. Tärkeää on olla tietoinen ja läsnä juuri sillä hetkellä, kun lapsi tulee lähelle. Hetki voi pian olla ohi, emmekä saa sitä enää takaisin. Aikuisen läsnäolo lapsen elämässä ei tarkoita, että meidän on tarkkailtava lasta taukoamatta silmät selällään ja korvat soikeana. Huonoa omaatuntoa ei tarvitse tuntea siitä, että käytämme aikaa myös omiin harrastuksiimme, käymme lenkillä tai luemme kirjaa omassa rauhassamme. Terve läsnäolo on Jukka Mäkelän mielestä sitä, että keskitymme kuljettamaan eteenpäin omaa elämäämme, johon lapsi tärkeänä osana kuuluu. Läsnäolo ei tarkoita, että on toimittava lapsen ehdoilla. Lapsen kuuluu oppia elämään siinä maailmassa johon hän kasvaa. Aikuisen tulee olla läsnä, ei lapseen keskittyen, vaan lapsi huomaten, Mäkelä kiteyttää. Riittää kun jättää hetkeksi oman tekemisensä, huomaa lapsen ja iloitsee aidosti hänen olemassaolostaan. Jotta meillä olisi tähän mahdollisuus, tarvitsemme juuri sitä ihmisrodulle ominaista jaettua vanhemmuutta. Se on ainoa inhimillinen tapa kasvattaa lasta. Hyviä uutisia makean ystäville Unohdimmeko maku- ja hajuaistin? Emme aivan. Nautintoon liittyvinä aisteina niitä on tutkittu vain vähän, mutta se tiedetään, että makeanhimo on todellinen. Siis synninpäästö kaikille, joita sokeripitoiset herkut houkuttelevat. Moni tietää, miten makea voi lohduttaa surun keskellä, tai lievittää kiukkua. Makea vahvistaa lapsen kiintymystä hänelle herkkuja tarjoavaan ihmiseen. Oikein käytettynä karamellit ovatkin psykiatri Jukka Mäkelän mielestä oiva tapa kertoa lapselle välittämisestä. Karkkirahojen syytämisen sijaan hän kehottaakin vanhempia viettämään lasten kanssa harkiten ja riittävän harvoin yhteisiä hetkiä makeiden herkkujen parissa. Sallittakoon tämä tapa myös isovanhemmille, jotka sen hyvin taitavat. 10 Vanhempien Sanomat

11 Lasten parempi arki on sinusta kiinni Jo kaksikymmentä vuotta sitten eduskunnassa hyväksytty ihmisoikeussopimus velvoittaa aikuisia toimimaan lasten parhaaksi. Tarvetta olisi monenlaisista uusista laeista ja määrärahoista hyviin tarkoituksiin. Niitä ei tarvitse kuitenkaan jäädä odottamaan. Jokainen aikuinen voi aloittaa lapsen oikeuksien edistämisen omasta arjestaan, omilla valinnoillaan. Suomalaisessa arjessa teemme usein valinnan olla tervehtimättä bussikuskia, junassa vierellä istuvaa tai naapurin lapsia pihalla. Teemme myös valinnan olla syömättä yhdessä. Alle puolet yläkouluikäisistä lapsista syö perheen kanssa iltapäivällä tai illalla yhteisen aterian. Esittäydymme liian harvoin toisillemme; esimerkiksi koulussa opettajat vanhemmille, vanhemmat opettajille, vanhemmat toisilleen. Noin puolet alakouluikäisten ja kolme neljäsosaa yläkouluikäisten vanhemmista tuntee huonosti lapsensa luokan vanhemmat. Meillä ei ole tapana pysähtyä, jos huomaamme lapsen tai nuoren päihtyneenä perjantaiiltana. Liian usein sivustakatsojina annamme kiusaamisen tai syrjinnän jatkua. Lasten ja nuorten arjen hyvinvointia voidaan parantaa pienillä arkisilla toimilla. Samalla paremmat valinnat uudistavat suomalaista kasvatuskulttuuria. Lasten kasvun tueksi tarvitaan enemmän aikuisten keskinäistä yhteistyötä ja keskustelua. Tarvitaan myös enemmän kiireetöntä aikaa lasten ja aikuisten kohtaamiseen. Lapsia ei pidä jättää kasvamaan yksin eikä vanhempia pidä jättää kasvatustehtävässään yksin. Lapsi kasvaa ihmissuhteiden kannattelemana. Samalla jokainen aikuinen kasvattaa omalla esimerkillään. Tekemistä riittää niin vanhemmille, isovanhemmille, kummeille, naapureille, opettajille, nuorisotyöntekijöille, harrastusten ohjaajille kuin koulutaksin kuljettajillekin. Katsotaan lapsia silmiin, tervehditään, otetaan heidän mielipiteensä tosissaan, pysähdytään apua tarvitsevan tai kiusatun tueksi. Syödään yhdessä sekä vahvistetaan koulun ja kodin yhteistyötä. Lapsen oikeudet edistyvät kun yksin pärjäämisen paineiden tilalle saadaan yhdessä tekemisen henki. Maria Kaisa Aula, Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Suomen Vanhempainliitto Lapsen oikeuksien päivää vietetään vuosittain 20. marraskuuta. - Yksin vai yhdessä? Se on pienestä kiinni. Teemme joka päivä valintoja, joilla vaikutamme omaan ja muiden ihmisten elämään. Lapsista näemme huomenna, mikä meille aikuisille on ollut tärkeää tänään. Jokainen aikuinen kasvattaa esimerkillään. Suomalaisessa arjessa teemme usein valinnan olla tervehtimättä bussikuskia, junassa vierellä istuvaa tai naapurin lapsia pihalla. Teemme myös valinnan olla syömättä yhdessä jaamme vähäisesti perheen kanssa yhteisen ruokapöydän. Esittäydymme liian harvoin toisillemme; esimerkiksi koulussa opettajat vanhemmille, vanhemmat opettajille, vanhemmat toisilleen. Meillä ei ole tapana pysähtyä, jos huomaamme lapsen tai nuoren päihtyneenä perjantai-iltana. Sivustakatsojina annamme kovin helposti kiusaamisen tai syrjinnän jatkua. Marraskuun 20. päivänä vietetään lapsen oikeuksien päivää. YK:n lapsen oikeuksien sopimus velvoittaa aikuisia lasten kohtaamiseen. Se velvoittaa aikuisia kasvattamaan lapsia kunnioittamaan jokaisen ihmisarvoa ja huolehtimaan lähimmäisestä. Siksi haluamme kannustaa jokaista suomalaista parempiin valintoihin. Suomalainen kasvatuskulttuuri on päivitettävä. Lapsia ei pidä jättää kasvamaan yksin. Vanhempia ei pidä jättää kasvatustehtävässään yksin. Yksin pärjäämisen tilalle on luotava yhdessä tekemisen henki. Lapsi haluaa luottaa Sinuun. Katso lasta silmiin. Kuuntele ja ole läsnä. Kohtaaminen luo tukea, tuttuutta ja turvallisuutta. Uusia lakeja tai talousarviota ei tässä muutoksessa tarvitse jäädä odottamaan. Voimme aloittaa heti, itsestämme: 1. Tervehditään Syödään yhdessä. Tutustutaan toisiimme. 4. Pysähdytään apua tarvitsevan kohdalle. Otetaan kantaa, jos lähimmäistä kiusataan tai syrjitään. Parempi arki lapsille ja kaikille meille on pienestä kiinni. Minusta, sinusta meistä. Lapsen oikeuksien päivänä Lapsiasiavaltuutettu Suomen Vanhempainliitto Lastensuojelun Keskusliitto Nuorten Keskus Opetusalan ammattijärjestö OAJ Opetushallitus PTK - poikien ja tyttöjen keskus Suomen ev. lut. kirkko / Kirkkohallitus Seurakuntien Lapsityön Keskus Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi Suomen ortodoksinen kirkko Suomen sosiaali ja terveys SOSTE Suomen Yrittäjät Taloudellinen tiedotustoimisto Toimihenkilökeskusjärjestö STTK Yleisradio, Lapset ja Nuoret Allekirjoittajat osallistuivat kuluneena syksynä Kasvatuksen Foorumiin pohtien suomalaisen kasvatuskulttuurin uudistamista otsikolla Yksin kasvamisen ja yksin kasvattamisen aika on ohi. Kouluterveyskyselyn mukaan alle puolet peruskouluikäisistä lapsista syö perheen kanssa iltapäivällä tai illalla yhteisen aterian. Noin kolmannes peruskouluikäisistä ei syö koululounasta päivittäin. OECD-maista Suomessa perheet syövät vähiten yhdessä. Vanhempien Barometri 2011:n mukaan 53 % alakoululaisten ja 76 % yläkoululaisten vanhemmista kertoi tuntevansa lapsensa luokan vanhemmat melko tai erittäin huonosti. Vanhempien Sanomat 11

12 N Ä K Ö K U L M A Yksinhuoltajat haluavat töihin! Eija Tuominen L apsiperheissä riittää tohinaa. Perheen pienimmäisiä puetaan ja ruokitaan, hoivataan ja hellitään. Ruuanlaitto ja pyykinpesu eivät lopu ikinä. Pikkuiset talutetaan aamuisin päiväkotiin tai kouluun ja iltapäivällä sieltä pois. Tässä välissä perheen aikuiset käyvät töissä pyörittämässä yhteiskunnan rattaita. Ja ansaitsemassa rahaa perheensä elättämiseen. Työelämä vaatii koko ajan enemmän; työt ovat yhä useammin pätkätöitä, silpputöitä, vuokratöitä, vuorotöitä ja osa-aikaisia töitä. Jatkuvasti täytyy kilpailla ja joustaa. Tietotyöläiset kantavat töitä kotiin. Teollisuuden työpaikat siirtyvät pois Suomesta. Yhteiskunta on yhä enemmän aina auki. Joka puolella tehostetaan. Työelämän tahti ja epävarmuus uuvuttavat. Jo kahden työssäkäyvän aikuisen perheessä arjessa riittää haastetta. Mutta huomattavasti paljon monimutkaisemmaksi perheen ja työn yhteensovittaminen muuttuu, kun perheessä on vain yksi vanhempi. Ja yksinhuoltajuus voi osua kenen tahansa kohdalle: vuosittain noin lapsiperheen vanhemmat erovat. Lisäksi vuosittain noin 4500 äitiä jää alusta asti lapsensa kanssa yksin. Yhä useammat yksinhuoltajat eivät enää selviä työelämän kasvavista vaatimuksista. Yli 16 % yksinhuoltaäideistä on työttöminä, mikä on yli kaksinkertainen määrä puolisoäiteihin verrattuna. Niinpä yksinhuoltajat ovat usein myös köyhiä: jopa neljännes yhden vanhemman perheistä joutuu turvautumaan niukkaan toimeentulotukeen, minkä pitäisi olla vihoviimeinen ja satunnainen toimeentulon muoto. Yksinhuoltajat haluavat töihin! Tutkimusten mukaan he haluavat töihin, vaikka se ei edes kasvattaisi perheen tuloja. Mutta yksinhuoltajat ovat hyvin riippuvaisia toimivasta lastenhoidosta. Ja monien ilta-, yö- ja viikonlopputöitä tekevien kohdalla hoitopalvelut eivät vaan toimi. Nykyisin yhteiskunta on auki jotakuinkin aina. Mutta pienten lasten hoito on jäänyt menneille vuosikymmenille. Lähikauppa on auki parhaimmillaan vuorokauden ympäri, mutta päiväkoti vain aamuseitsemästä iltaviiteen. Ympärivuorokautisia päiväkoteja on liian vähän, eivätkä pienet koululaiset niihin edes pääse. Silti alakoululaista tai erityistarpeista lasta ei voi jättää yöksi yksin kotiin. Monet yhden vanhemman perheet selviävät isovanhempien, toisen vanhemman ja ystävien avulla. Mutta kaikilla ei näitä ole. Täydellisessä maailmassa koko työelämä muuttuisi enemmän lapsia ja heidän hyvinvointiaan arvostavaksi. Lisäksi työpaikkoja olisi enemmän, koska niin kauan kun niukkuutta jaetaan, vain vahvimmat pärjäävät. Parempaa työelämää odotellessa hoivapalveluihin on panostettava: aina auki olevassa yhteiskunnassa on oltava joustavampia päivähoitoaikoja ja enemmän ympärivuorokautisia päiväkoteja, myös pienille koululaisille. Päiväkoteja tarvitaan työpaikkojen, kuten sairaaloiden yhteyteen. Pienten koululaisten lomatoimintaa on lisättävä. Lisäksi kaikille avoin lapsiperheiden kotipalvelu on saatava takaisin. Sijoitus lapsiin on sijoitus tulevaisuuteen. Yhden vanhemman perheissä kasvaa lasta. Heitä voidaan parhaiten tukea auttamalla heidän vanhempiaan auttamaan itseään. Eija Tuominen, TkT Kirjoittaja on Yhden Vanhemman Perheiden Liiton puheenjohtaja 12 Vanhempien Sanomat

13 Kakola opettaa Miten lapsia ja nuoria voi auttaa elämään ahdistuksen kanssa, joka kuuluu osana elämään ja kasvuun? Mikä johtaa itsetuhoiseen käyttäytymiseen, ja miten sen voisi välttää? Onko päihteille tai väkivallalle vaihtoehtoa? Ahdistus ei ole mikään yllättävä vihollinen, jota pitää väistää, vaan kaveri, jonka kanssa on hyvä oppia tulemaan juttuun. Nuoren on hyvä tietää, että on normaalia tuntea ahdistusta silloin tällöin, kertoo nuoriso- ja väkivaltatyön asiantuntija Olavi Sydänmaalakka Kakola opettaa -verkkosivuston videolla. Uusi sivusto tarjoaa kahdeksan tuntia oppimateriaalia erityisesti yläkoulun terveystiedon opettajille. Sivusto sisältää runsaasti videoita, valmiit tuntiaineistot sekä laajat taustatiedot kaikkiaan kahdeksasta eri teemasta. Videoiden avulla voidaan käsitellä nuorille tärkeitä, usein raskaitakin aiheita, kuten seksuaalisuutta, väkivaltaa, päihteitä ja kiusaamista. Aineisto tukee myös koteja. Olavi Sydänmaanlakka, vankilanjohtaja Kaisa Tammi-Moilanen, sekä kriminaalipsykologi Taija Stoat antavat vanhemmille muun muassa nuorten kannabiksen käyttöön liittyvää informaatiota. Kakola myös televisiossa Kakola opettaa -verkkosivusto perustuu YLE TV 2:lla esitettävään Kakola tv-ohjelmaan, jonka ensimmäisellä tuotantokaudella nähtiin poikien elämää ja selviytymistä. Nyt vastaavaa ohjelma esitetään tyttöjen näkökulmasta. Nuorten naisten vakava rikollisuus on kasvussa. Kakolan tavoite on synnyttää keskustelua nuorisorikollisuuden ja pahoinvoinnin syistä, ja keinoista, joilla auttaa. Kakola opettaa -verkkosivusto sisältää osittain tv-tuotannon yhteydessä syntynyttä materiaalia, mutta toimii itsenäisenä opetuskokonaisuutena, eikä vaadi televisiosarjan seuraamista. Kakola opettaa on Tarinatalon ja Opetushallituksen yhteisprojekti. Kakola-ohjelman yhteistyökumppaneita ovat Väestöliitto ja Suomen Vanhempainliitto. Opetusmateriaali verkossa: oppimateriaalit/ kakola_opettaa Kakola YLE TV 2:lla alkaen torstaisin klo (kahdeksan jaksoa). Verkkosivut vanhempainyhdistykselle Vanhempainliitto tarjoaa yhteistyössä Optinet Oy:n kanssa jäsenistölleen Yhdistysavain palvelua verkkoviestinnän kehittämiseen. Yhdistysavain on verkkosivupaketti, jonka avulla vanhempainyhdistys voi rakentaa omat kotisivut. Yhdistysavaimen käyttö on helppoa, eikä vaadi käyttäjältä ohjelmointitaitoja. Selkeät ohjeet sekä Yhdistysavaimen asiakaspalvelu tukevat käyttöön liittyvissä kysymyksissä. Tutustumista varten yhdistykset voivat ottaa käyttöönsä Yhdistysavaimen maksuttoman Freeversion, jolla tuotetta voi testata kaikessa rauhassa. Jos tuote tuntuu sopivalta, yhdistys voi tilata laajempia versioita tarpeensa, budjettinsa ja aikataulunsa mukaan. Esimerkiksi Yhdistysavaimen Start-version vuosimaksu on 120 euroa/vuosi ja laajemman Plus-version vuosimaksu on 275 euroa/vuosi. Freeversiolla rakennettuja sivuja ei poisteta, joten tilauksen voi tehdä yhdistykselle sopivana ajankohtana myöhemminkin. vanhempainliitto/ Vanhempien Sanomat 13

14 Vanhempien äänelle lisää volyymia Lapset ovat jatkuvasti markkinoinnin ja kaupallisuuden ympäröiminä. Vanhemmat tarvitsevatkin kasvatustyöhönsä entistä enemmän tukea. Teksti: ANJA PELTONEN Kirjoittaja on Kuluttajaviraston johtaja Vanhemmat tuntuvat olevan yhä enemmän huolissaan kaupallisuuden lisääntymisestä ja sen läpitunkevuudesta. Samalla he kuitenkin kokevat vaikeaksi kyseenalaistaa sitä. Mainokset ovat vain jäävuoren huippu kaikesta siitä kaupallisesta aineistosta, johon lapset törmäävät. Mainonta on myös rajatumpaa kuin monet muut kanavat. Se on katettu säännöillä ja viranomainen valvoo sitä. Lisäksi viime vuosina mainostajat ovat toimineet pääasiassa vastuullisesti. Yhä useampi mainostaja on sisäistänyt Kultaisen Säännön: mainosta niin kuin haluaisit omalle lapsellesi mainostettavan. Ongelmia aiheuttaa ennemminkin se, että niin televisioohjelmat, musiikkivideot kuin pelit on usein kyllästetty seksuaalisella kuvastolla. Lasten kehityksen kannalta olisi suotavaa, että he eivät törmäisi liian varhain heille sopimattomiin aineistoihin. Se on kuitenkin entistä vaikeampaa yhteiskunnassamme, jota Margit Sjöroos on kutsunut Myötätunto-kir- jassaan narsistis-pornografiseksi. Tällainen yhteiskunta ei tue seksuaalisuuden rauhallista kehittymistä lapsissa ja nuorissa. Vaikuttamiskanavia vanhemmille Monet vanhemmat pohtivat kaupallistumista ja seksualisoitumista keskenään ja kirjoittavat aiheesta nettikeskusteluissa. Ongelmana on kuitenkin löytää aitoja mahdollisuuksia vaikuttaa asiaan. Iso-Britanniassa valmistui keväällä raportti Letting Children Be Children. Hallitus oli tilannut sen kansainvälisen hyväntekeväisyysjärjestön Mothers Unionin pääjohtajalta Reg Baileyltä. Raportin taustalla oli Iso-Britannian hallitusohjelman tavoite siitä, että kaupallisuutta ja seksualisoitumista on vähennettävä lasten maailmassa. Bailey kuuli raportin valmisteluvaiheessa paljon kasvattajia. Monet vanhemmat kokivat, että vallalla oleva kaiken salliva ilmapiiri sotii heidän omia kasvatustavoitteitaan vastaan. Bailey totesikin raportissaan, että näemme seksuaalista kuvastoa niin paljon, että siitä on muodostunut ikään kuin lasten elämän seinäpaperia. Ei ihme, että vanhemmilla on tunne siitä, että lapsilla ei enää ole tilaa olla lapsia. Baileyn raportissa esiteltyjen ehdotusten tavoitteena on antaa vanhemmille todellisia vaikuttamismahdollisuuksia siihen, että he voivat kasvattaa lapsensa omien arvojensa mukaan. Avainasemassa on se, että vanhempien ääntä kuunnellaan järjestelmällisesti ja heille järjestetään kanavat, joilla heidän viestinsä päätyvät oikeiden tahojen korviin. Vanhempien on myös itse rohkaistuttava avaamaan suunsa. Heidän pitää voida tarvittaessa kyseenalaistaa vallitsevat tavat ilman pelkoa siitä, että heidät leimataan niuhottajiksi tai kukkahattutädeiksi. Mallia Iso-Britanniasta Osa Baileyn tekemistä ehdotuksista on jo toteutettu. Olen seurannut hankkeiden toteu- 14 Vanhempien Sanomat

15 Markkinointi ei saa loukata vanhemman kasvatusoikeutta Lapset joutuvat kohtaamaan markkinointia, jonka vastaanottamiseen he eivät ole vielä kypsiä. Tv-mainokset, lööpit, ulkomainokset, näyteikkunat ja verkkosivut saattavat sisältää viestejä, jotka pelottavuuden, eroottisuuden tai käytösmallien takia eivät kuulu lapsen maailmaan. Mainosten on noudatettava yhteiskunnassa hyväksyttyjä arvoja. Jos mainokset voivat vaikuttavaa haitallisesti lapsen kehitykseen tai vanhemman asemaan kasvattajana, mainonta on hyvän tavan vastaista. Vanhemman kasvatusoikeutta ja hyvää tapaa rikotaan esimerkiksi silloin, kun lapsille kohdistetussa tai lapset tavoittavassa mainoksessa tumista ja pidän kehitystä hyvänä. On ihailtavaa, kuinka nopeasti Iso-Britannia on asiassa edennyt. Huomionarvoinen esimerkki on muun muassa valvojien yhteissivusto Parentport, jossa vanhempien tekemät ilmoitukset, koskivatpa ne sitten mainontaa, tv-ohjelmien esitysaikoja tai lehtien sisältöä, ohjautuvat oikealle taholle. Yhdessä samassa nettiosoitteessa vanhemmat näkevät kaikki valvojat, voivat tehdä sähköisiä valvontailmoituksia sekä käydä keskusteluja ja kommentoida. Toinen merkittävä saavutus on elinkeinoelämän järjestön kehittämä malli, joka ohjaa vaateliikkeitä toimimaan vastuullisesti. Osa brittiläisistä vaateliikkeistä on sitoutunut jo ohjeistukseen, jossa kiinnitetään huomiota lapsille sopivaan vaatetukseen, logoihin ja terveeseen kehokuvaan. Suomessa olemme luoneet Kuluttajaviraston verkkosivuille osion, jossa kerrotaan mainonnan ja kaupankäynnin pelisäännöistä vanhemmille. Sivujen pohjana ovat yrityksille tehdyt linjaukset lapsiin kohdistuvasta mainonnasta ja elintarvikkeiden myynnin edistämisestä. Sivuston kautta vanhemmat voivat myös esittää toiveita niistä aiheista, joita voisimme sivuille nostaa. Vanhemmat voivat tehdä osoitteessa toimeksiannon mainonnasta, jota epäilevät lainvastaiseksi. Lapset voivat myös itse kokea heihin kohdistuvan mainonnan jollain tavalla vääräksi. Nyt myös he voivat tehdä meille omalla lomakkeellaan ilmoituksen esimerkiksi harhaanjohtavasta mainoksesta. syrjitään toista sukupuolta loukkaamalla tai alistamalla esitetään pelottavia asioita ja käytetään väkivaltaa esitetään sopimattomia käyttäytymismalleja lapselle annetaan mainoksessa mielikuva, että ihmisarvoa, elämän laatua ja hyviä sosiaalisia suhteita voi ostaa syyllistetään vanhempi tarjoamalla tuotteen ostamista keinoksi onnistua vanhempana Lähde: markkinointi Vanhempien Sanomat 15

16 Miten minusta tuli Vuoden Isä? Vuoden isä 2011, hankeohjaaja Risto Tervonen Kajaanista haluaa omalla työllään tasoittaa tietä tulevaisuuden isille. Hän iloitsee siitä, että nuoret isät ovat aiempaa valmiimpia ottaa isyyden rooli vastaan heti vauvan synnyttyä. Tervosen mukaan mies on kasvattajana tasa-arvoisempi kuin aiemmin, mutta hän muistuttaa, että osallisuus vaatii myös miehen omaa aktiivisuutta. Kuva: STM/ ANNA KORHONEN Äidit kasvavat fyysisesti ja henkisesti vanhemmuuteen jo raskauden aikana. Isien on itse uskallettava ottaa paikkansa ja luotettava omiin kykyihinsä vanhempana, Tervonen muistuttaa. Hän korostaa, että kasvatus ja vanhemmuus eivät ole sama asia. Kasvatusvastuu ja taidot kasvavat lapsen kasvaessa ja aina voi oppia lisää. Tervonen toivoo, että sukupuolten välisen eriarvoisuuden sijaan keskustelisimme vahvuuksista, joita isillä ja äideillä on. Erilaisuus on vahvuus ja sitä on kyettävä sietämään ja hyödyntämään, Tervonen lisää. Risto Tervonen on seitsemän lapsen uusperheen isä. Hän on oman elämänkokemuksensa kautta ymmärtänyt isyyden merkityksen. Hän teki suuren elämänmuutoksen, jätti entisen työnsä ja laittoi elämänarvot uuteen tärkeysjärjestykseen. Nyt hän elää lapsilleen. Eroisät yhä altavastaajia Toinen Vuoden Isä -palkinnon saajista, oululainen insinööri Seppo Äijälä saa voimaa arkeen lasten kanssa touhuamisesta, tavallisista arjen askareista. Hän kantaa huolta erityisesti eroperheiden isistä, jotka edelleen ovat altavastaajia, kun lasten huoltajuudesta tehdään VUODEN ISÄ päätöksiä. Uskon, että vain miehet ja isät itse voivat tähän parhaiten vaikuttaa, hän toteaa. Äijälä kannustaa miehiä osallistumaan monipuolisesti perheille suunnattuun toimintaan, paitsi yhdessä toisten isien kanssa, Vuoden Isä -palkinnolla halutaan vaikuttaa siihen, että aktiivinen isyys saisi enemmän jalansijaa yleisessä ajattelutavassa. Tavoitteena on vahvistaa isyyttä, tukea työn ja perheen yhteensovittamista, edistää lapsen etua sekä miesten ja naisten tasa-arvoa. Väestöliiton kutsusta Vuoden Isä -palkinnon valintaan ovat osallistuneet Suomen Vanhempainliitto ry Mannerheimin lastensuojeluliitto ry, Miessakit ry, Yhden vanhemman perheiden liitto ry ja Monikulttuuriyhdistys Familia Club ry. Palkinnon suojelijana toimi tohtori Pentti Arajärvi. myös rohkeasti yhdistyksissä ja verkostoissa, joissa yleensä toimivat enemmistönä naiset. Isänä vammaisten puolesta Kolmannen Vuoden Isä -palkinnon sai tamperelainen graa- 16 Vanhempien Sanomat

17 Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila on syntynyt samana päivänä kuin presidentti Kekkonen, siksi hän halusi tulla kuvatuksi Tamminiemessä, ja peilata Kekkosen ajan miehuutta tähän päivään ja tulevaan. Kurttila halusi juosta lujaa ja näyttävästi yhdessä kolmen lapsensa kanssa. Kuvaa katsoessani, pohdin, millainen on poikani sukupolvea edustavien miesten ja isien vauhti, Kurttila kertoo. Vuoden Isä -palkitut Jouko Huttunen, Seppo Äijälä ja Jaakko Bashmakov seuraavat palkintotilaisuuden ohjelmaa. Taustalla peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Miehuuden ydin löytyy luonnosta, työstä ja perheestä fikko ja kuvallisen viestinnän kouluttaja Jaakko Bashmakov. Palkinto myönnettiin Bashmakoville aktiivisesta isyydestä ja toimimisesta vammaisten ihmisten hyväksi muun muassa Oma Polku -toiminnassa. Bashmakov on 18-vuotiaan neurologisesti vammautuneen pojan isä, joka on oman, vanhimman poikansa erityisyyden vuoksi, halunnut osallistua vammaisten ihmisten hyväksi tehtävään työhön. Vuoden Isä palkinnon rinnalla jaettiin Isyyden puolestapuhuja -kunniamaininta kasvatustieteen tohtori, emeritus yliopistonlehtori Jouko Huttuselle. Minkälaisessa ympäristössä suomalainen mies tuntee olonsa miehekkääksi? Vastaus voi yllättää, kun tarkastelee valokuvaaja Jari Kosken Valokuvia miehistä ja miehuudesta. Koski halusi selvittää, missä on miehuuden ydin kuvaamalla ja haastattelemalla miehiä eri puolella Suomea. Monet projektiin osallistuneet miehet halusivat tulla kuvatuksi paikassa, jossa heillä on rauhallinen ja eheä olo. Kuten Tuomari Nurmio puhuu rakkaudesta, sanoisin, että sama pätee myös miehuuteen: sitä ei voi ostaa, lainata tai varastaa, valokuvaaja Jari Koski kiteyttää. Jari Kosken mieskuviin voi tutustua Kulttuurikeskus Paukussa, Lapualla sekä marraskuussa 2012 Turun pääkirjastossa. Vanhempien Sanomat 17

18 Improvisaatio on kivaa Näyttelijä Eija Vilpasta naurattaa. Hän istuu poikkeuksellisesti yleisön joukossa ja seuraa luentoa, jossa arabialainen kalastaja kertoo uusista pyydystysmetodeistaan. Pian esiintymisvuorossa on thaimaalainen muotisuunnittelija, ja lopuksi australialainen luontoekspertti, joka kertoo kaiken tietämänsä kenguruista. Luennoitsijoiden puheesta emme ymmärrä mitään, mutta onneksi läsnä on maailman kieliä ymmärtäviä tulkkeja, jotka suomentavat ulkomaalaisten huippuvieraiden jännittäviä tarinoita. TEKSTI JA KUVAT: LEENA HERLEVI-VALTONEN Lapset ovat itse toivoneet improvisaatioharjoitusta, jossa toinen luennoi siansaksaksi ja toinen yrittää tulkata parhaansa mukaan. Esiintyjien oivallukset ovat hauskoja ja älykkäitä. Liikekieltä käytetään tehokkaasti hyväksi ja yleisö otetaan jo tottuneesti haltuun. Mielikuvituksella ja riemulla ei ole rajoja. Eija Vilpas on vetänyt luovan ilmaisun kerhoja Espoon Kilossa jo lähes neljännesvuosisadan ajan. Perustimme ensimmäisen kerhon pienellä porukalla yhdessä silloin 11-vuotiaan tyttäreni ja hänen ystäviensä kanssa. Esiintymisen tarve oli suuri ja kerholle oli selvä tilaus. Myös vanhemmat toivoivat tällais- ta harrastustoimintaa, Vilpas avaa kerhoperinteen taustaa. Vuodesta 1999 kerhon järjestämisestä on vastannut Kilon koti ja koulu -yhdistys. Kerhon suosio on korkea vuodesta toiseen ja tuloksia syntyy. Vuoden aikana tapahtuu hirveän paljon! Lasten itsetunto ja esiintymisen taidot kasvavat valtavasti. Lisäksi meillä on täällä tosi hauskaa, niin kuin pitääkin, Vilpas toteaa, ja kiiruhtaa antamaan lapsille uusia tehtäviä. Naapurissa harjoitellaan komediaa Kilonpuiston koulun liikuntasalissakin näytellään. Meneillään on teatterin eri tyylilajien 18 Vanhempien Sanomat

19 DRAAMAA Kilon koti ja koulu -yhdistyksen tavoitteena on edistää alueen oppilaiden, vanhempien ja koulun välistä yhteisöllisyyttä. Yhdistys tarjoaa oppilaille maksuttomia kerhoja (mm. luovan ilmaisun kerho ja liikuntakerhot) ja järjestää vuosittain yhteisiä tapahtumia (mm. jouluaskartelu ja Aprillirieha). Oppilaille yhdistys jakaa keväisin luokkakohtaisia stipendejä ja ojentaa ruusut päättäville luokille. Vapaaehtoista toimintaa pyörittää ryhmä oppilaiden vanhempia apunaan opettajajäsenet molemmista kouluista. Espoon Kilon (alakoulu) ja Kilonpuiston (yhtenäiskoulu) kouluissa on yhteensä yli 1000 oppilasta. Improvisoiminen on tosi kivaa, kun tehdään ihan omasta päästä... Oskari Kytömäki heittäytyy koko kehollaan kenguruasiantuntijaksi. Eija Vilpas kuuntelee huolella lasten roolitoiveet tulevaa esitystä varten. Valdemar Virtanen on nähnyt, miten lapset kehittyvät kerhovuoden aikana. kokeilu, niin ikään improvisaatiotekniikalla. Esiintymisvuoroja odotetaan malttamattomina. Ensimmäinen pari esittää komedian, jossa kuollut kyllästyy odottamaan hautajaisvieraita, ja lähtee lopulta puhelimitse heitä tavoittelemaan. Sikäli kun toimittaja tulkitsee oikein varsin taiteellista esitystä? Lukiolainen Valdemar Virtanen, itsekin Kilonpuiston koulun kasvatti, ohjaa äitinsä Eija Vilppaan työparina luovan ilmaisun kerhoa pienimmille oppilaille. Draaman taitureita Valdemarin ryhmässä on lähes 30. Hulinaa riittää. On tässä tekemistä, että pakka pysyy kasassa, Valdemar nauraa. Täällä lapset oppivat sopeutumistaitoja, osaavat tulla juttuun erilaisten ihmisten kanssa. Eihän me työelämässäkään voida valita kenen kanssa töitä tehdään, Valdemar toteaa. Vuorovaikutustaidot kehittyvät vuoden aikana valtavasti. Ilmaisutaito on myös tosi liikunnallinen laji, hiki päässä täällä välillä juostaan. Valdemarin ryhmässä testataan vielä, onko opettajassa sähköä ja osaako se irvistää. Eijalla on kiire omaan esitykseen, joten mentävä on, vaikka oppilailla olisi vielä paljon asiaa. Nopeasti nyt, tulkaa kertomaan mitä rooleja haluaisitte esittää aprilliriehassa, Eija hoputtaa. Näethän itse, miten innoissaan ne ovat. Eivät malta lähteä täältä pois, Eija Vilpas nauraa ja keskittyy kuuntelemaan viimeisimmätkin toiveet. Tunnetiloja ja uusia kavereita Oskari Kytömäki kuoriutuu näppärästi ulos australialaisen kenguruasiantuntijan roolista. Posket hehkuvat intoa, suori- tus nosti hien pintaan ja sai veren kiertämään. Olin ennen tosi ujo, enkä oikein uskaltanut puhua kenellekään. Täällä olen tullut rohkeammaksi, Oskari kertoo. Improvisoiminen on tosi kivaa, kun tehdään ihan omasta päästä ja pistetään tilanteeseen. Siinä joutuu miettimään tosi nopeasti. Täällä ei ole meidän luokkalaisia yhtään, mutta olen saanut kavereita naapurikoulustakin. Eija on tosi kiva ja hauska opettaja, nauraa paljon, Oskari hehkuttaa. Kaimansa Oskari Grönroos, vielä hetki sitten thaimaalaisen muotisuunnittelijan sujuvasanainen tulkki, kehuu Eijaa rohkaisevaksi ja kannustavaksi opettajaksi. Siiri Lampinen puolestaan kertoo oppineensa paljon erilaisista tunnetiloista. Esimerkiksi vihasta, surusta ja ilosta. Kun meillä oli viime aprilliriehassa esitys, olin paha äitipuoli. Siinä roolissa on aika paljon tunnetiloja ja paljon vuorosanoja. Huomasin että tulin sen jälkeen jotenkin rohkeammaksi, Siiri tuumii. Vanhempien Sanomat 19

20 DRAAMAA Tukea oppimiseen teatterin keinoin Teatterin avulla voidaan käsitellä vaikeitakin asioita, sanoo Maaria Kuukorento. Suomalaiset ovat kulttuurin suurkuluttajia, ja esimerkiksi teatterin asiakkaina ja harrastajina Euroopan kärkikansaa. Eipä uskoisi todeksi, jos asiaa tarkastellaan lasten näkökulmasta. Monet kunnat ja koulut ovat joutuneet luopumaan oppilaille suunnatuista kulttuuriretkistä. Teatteriesityksiä tilataan kouluihin satunnaisesti, työpajat ja ilmaisutaidon opit ovat pitkälti vapaaajan tuottajien varassa, ellei koulu ole erityisesti suuntautunut ilmaisutaitoon. Teatterin puolesta puhuvaa kulttuurisihteeriä löytää kunnista enää harvoin. Teksti ja kuva: LEENA HERLEVI-VALTONEN Lisää aiheesta: Toiminnanjohtaja Maaria Kuukorento Teatterikeskuksesta harmittelee, että yhteiskunnassamme lasta ei nähdä tulevaisuutena, johon kuuluisi sijoittaa. Kun säästön paikka tulee, säästetään helposti lasten hyvinvointia lisäävästä toiminnasta. Tulevaisuutta rakennetaan taloudelliset intressien ja aikuisten ehdoilla. Yhä useampi nuori aikuistuu ilman ainoatakaan kokemusta teatteritaiteesta, Kuukorento pahoittelee. Teatterikeskus on käynnistänyt monivuotisen hank- keen tilanteen pelastamiseksi. Tekeillä on uudenlainen malli, jossa vastuullisia yrityksiä ja yksityisiäkin henkilöitä kannustetaan tukemaan päätöksenteon jalkoihin jäänyttä, lapsille suunnattua kulttuuritoimintaa. Monissa muissa maissa kulttuuri ja draamakasvatus ovat luonnollinen ja tärkeä osa lasten sivistämistä ja opetusta. Meillä näin ei ole, vaikka tiedämme, että ne jotka osaavat ilmaista itseään ja ovat sosiaalisesti taitavia, pärjäävät paremmin työelämässä. Draaman keinoin lapset voivat mielikuvitustaan hyödyntäen opiskella keskustelu- ja väittelytaitoja, taitoa puolustaa itseään puheen keinoin. He oppivat ymmärtämään ja hallitsemaan tunteitaan. Samalla ryhmässä toimimisen taidot kehittyvät. Erilaisille oppijoille ja esimerkiksi oppimisvaikeuksista kärsiville draamaopetuksesta voi olla hyötyä. Teatterin avulla voidaan käsitellä monipuolisesti vaikeitakin asioita, joka ei muissa opetustilanteissa ole mahdollista, Maaria Kuukorento kertoo. Kuukorennon mukaan on tärkeää, että koulussa tarjotaan opetusta, josta ei automaattisesti seuraa arvosanoja. Draama tuo perinteisiin oppimisrutiineihin virkistävää vastapainoa, auttaa purkamaan stressiä ja lisää oppimismotivaatiota. Maaria Kuukorento sanoo, että lapsella on oikeus saada tietoa kaikista hyvinvointia edistävistä asioista, myös teatterista. Hän kannustaa lasten ja nuorten vanhempia vetoamaan aktiivisesti kuntien ja valtakunnan päättäjiin, jotta tämä oikeus toteutuisi. 20 Vanhempien Sanomat

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä

Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä Osallisuuden pedagogiikka - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja, LTO, KM, Päiväkoti Kuusimäki, Lempäälä elina.kataja@lempaala.fi Kasvatuksen ydinkysymykset Millaisia lapsia haluamme kasvattaa?

Lisätiedot

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan!

SELKOESITE. Tule mukaan toimintaan! SELKOESITE Tule mukaan toimintaan! MLL:n Uudenmaan piiri Asemapäällikönkatu 12 C 00520 Helsinki Tel. +358 44 0470 407 uudenmaan.piiri@mll.fi uudenmaanpiiri.mll.fi Mannerheimin Lastensuojeluliitto Mannerheimin

Lisätiedot

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013

Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 Vanhempien näkemyksiä kouluhyvinvoinnista Vanhempien Barometri 2013 OPStuki 2016 koulutus, Helsinki 29.4.2014 Tuija Metso www.vanhempainliitto.fi/filebank/1656-barometri_2013_verkko.pdf Myönteisiä viestejä

Lisätiedot

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015

LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 1 (5) 17.10.2011 Opetus- ja kulttuuriministeriölle LAUSUNTO VALTIONEUVOSTON LAPSI- JA NUORISOPOLITIIKAN KEHITTÄMISOHJELMASTA VUOSILLE 2012 2015 Suomen Vanhempainliitto esittää kunnioittavasti pyydettynä

Lisätiedot

Mies ja seksuaalisuus

Mies ja seksuaalisuus Mies ja seksuaalisuus Kun syntyy poikana on Kela-kortissa miehen henkilötunnus. Onko hän mies? Millaista on olla mies? Miehen keho eli vartalo Kehon kehittyminen miehen kehoksi alkaa, kun pojan vartalo

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016

Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Alakoulun LAPSET PUHEEKSI LOKIKIRJA 21.4.2016 Tytti Solantaus 2016 1 I LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELUUN VALMISTAUTUMINEN 1. Lapset puheeksi keskustelun tarkoitus Lapset puheeksi keskustelun pyrkimyksenä on

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA

MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA MITÄ KUULUU NUORTEN OSALLISUUDELLE SATAKUNNASSA? POIMINTOJA NUORET LUUPIN ALLA HANKEAINEISTOSTA Leena Haanpää Nuoret ja vaikuttaminen seminaari Rauma 24.1.2013 NUORET LUUPIN ALLA Hankkeen tavoitteet: -

Lisätiedot

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen

Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Lapsen vahvuuksien ja terveen kehoitsetunnon tukeminen Erityisopettaja Anne Kuusisto Neuvokas perhe Syömisen ja liikkumisen tavat lapsiperheen arjessa Tämän hetken lapset kuulevat paljon ruoka- ja liikkumiskeskustelua

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA Hyvä ja turvallinen oppimisympäristö on sekä perusopetuslain että lastensuojelulain kautta tuleva velvoite huolehtia oppilaiden sosiaalisesta,

Lisätiedot

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien

Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli Helena Hiila-O Brien Perhevapaiden haasteet ja Väestöliiton joustomalli 25.9.2012 Helena Hiila-O Brien KUKA LASTA KASVATTAA JA MITÄ VARTEN Lapsi työvoimana Lapsi rakentamassa kansakunnan tulevaisuutta Lapsi jatkamaan sukua

Lisätiedot

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki

Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta. Maria Kaisa Aula Helsinki Lapsiasiavaltuutetun näkökulma perusopetuksen tulevaisuudesta Maria Kaisa Aula 18.2.2010 Helsinki 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus ja koulu Kaikki lapset ovat samanarvoisia Julkisen vallan päätöksissä

Lisätiedot

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ

ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ 13 ideaa KODIN JA KOULUN PÄIVÄ Kodin ja Koulun Päivä on valtakunnallinen tapahtuma, jota vietetään sadoissa kouluissa kautta maan. Päivä lujittaa kodin ja koulun yhteistyötä, tarjoaa tilaisuuksia myönteiselle

Lisätiedot

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT

VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT VANHEMMAT JA RYHMÄN VASTUUHENKILÖT Välitämme ja vastaamme lapsesta, asetamme rajat Ohjaamme lapsiamme omatoimisuuteen Pyrimme kasvattamaan lapsiamme terveisiin elämäntapoihin huom! Esimerkin voima :) Tarjoamme

Lisätiedot

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa?

Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Meillä on yhteinen vastuu! Mutta onko siihen aikaa? Väestöliitto Perheaikaa.fi nettiluento ti 12.1.2016 klo 14 Mika Jokinen, Suomen Vanhempainliiton puheenjohtaja Sillä on merkitystä, millaisen yhteistyön

Lisätiedot

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit

Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset : Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisen taito lastensuojelussa/ Lasse-koulutukset 2014-2015: Kokemusasiantuntijoiden viestit Kohtaamisessa tärkeää: Katse, ääni, kehon kieli Älä pelkää ottaa vaikeita asioita puheeksi: puhu suoraan,

Lisätiedot

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari

Koti, koulu ja lapsen paras. Kari Uusikylä MLL -seminaari Koti, koulu ja lapsen paras Kari Uusikylä MLL -seminaari 30.09.2016 Miksi yhteistyötä? Siksi, että se on lapsen etu Opiskelu tehostuu Ongelmat tunnistetaan Muodostuu aito kouluyhteisö, turvallinen, välittävä,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti

Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti Tampereen Kaupunkilähetys ry, 2013 Rongankotikeskus Seksuaaliterveyttä kehitysvammaisille -projekti 2012-2016 Teksti ja kansainvälisten seksuaalioikeuksien (World Association for Sexual Health, WAS 2014)

Lisätiedot

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa

OPS Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa OPS 2016 Turvallisuus opetussuunnitelmauudistuksessa Helsingin kaupungin peruskoulujen opetussuunnitelma LUKU 3 PERUSOPETUKSEN TEHTÄVÄT JA TAVOITTEET 3.1. Perusopetuksen tehtävä 3.2 Koulun kasvatus- ja

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Kirjasto updated yhteiskehittäminen

Kirjasto updated yhteiskehittäminen Helsingin kaupunginkirjasto & Demos Helsinki Kirjasto updated yhteiskehittäminen Kirjasto treenaa nuoria -hanke 1) PARANNUKSIA PALVELUKULTTUURIIN Nuorilla oli kirjastosta huonoja asiakaspalvelukokemuksia

Lisätiedot

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen

Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Vanhempien osallisuus oppilashuollon kehittämiseen Tuija Metso Oppilaan parhaaksi yhteistä huolenpitoa Helsinki Vanhempien barometri 2007 Suomen Vanhempainliiton kysely vanhemmille kouluhyvinvoinnista

Lisätiedot

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori

KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne. Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori KEHO ON LEIKKI - kirjan rakenne Susanne Ingman-Friberg kätilö YAMK projektikoordinaattori OSA 1 Tutkimus Mitä on lapsen seksuaalisuus Väestöliitossa tehty LASEKE-tutkimus Ammattilaisten ajatuksia lasten

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA.

MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. MIKSEI SE VAAN VOI LOPETTAA? JOS SE RAKASTAA MUA, NIIN MIKSEI SE VAAN LOPETA. Esitys käsittelee alkoholismia ja toimintahäiriöisen perheen dynamiikkaa. Se tuo näkyviin ne tunteet, joita lapsi joutuu piilottelemaan

Lisätiedot

Nainen ja seksuaalisuus

Nainen ja seksuaalisuus Nainen ja seksuaalisuus Kun syntyy tyttönä on Kela-kortissa naisen henkilötunnus. Onko hän nainen? Millaista on olla nainen? Naisen keho Kun tytöstä tulee nainen, naiseus näkyy monella tavalla. Ulospäin

Lisätiedot

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus

Kouluyhteistyö. Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Kouluyhteistyö Eeva Ahtee Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskus Hyvä vapaa-aika -hanke Helsingissä Hankkeen tavoitteena on: Saada tietoa laadukkaan vapaaajan vaikutuksesta nuoren

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry

RAY TUKEE BAROMETRIN KYSELYLOMAKE Rauman MTY Friski Tuult ry Tässä kyselyssä järjestötoiminta = Rauman Friski Tuult ry:n toiminta Kyselyitä lähetettiin marraskuussa yhdistyksen jäsenkirjeen mukana kappaletta. Kyselyn vastausprosentti oli, % JÄRJESTÖTOIMINTAAN OSALLISTUMINEN

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija

Yksinäisyys lasten silmin. Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Yksinäisyys lasten silmin Ida Spets, sosiaalityön opiskelija Tutkimusaihe ja tutkimuskysymykset Lasten yksinäisyys lasten näkökulmasta Sadutusmenetelmällä lasten tieto näkyviin 1) Mitä lapset kertovat

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 YLÖJÄRVI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 ORIVESI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät 2015 Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso Kevät Sivistystoimiala 10.8. Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä Kaikki vastaajat

Lisätiedot

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI

(LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI (LAPSI-VASU) LAPSEN NIMI LAPSEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA Laadukasta päivähoitoa on perheen ja päivähoidon yhteinen sopimus, johon tarvitaan perheen asiantuntemus omasta lapsesta sekä päivähoitohenkilöstön

Lisätiedot

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi

Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria. Elina Kataja & Erika Niemi Matkalla yhteiseen osallisuuteen - kohti uudenlaista toimintakulttuuria Elina Kataja & Erika Niemi Mitä osallisuus tarkoittaa? Kohtaamista, kunnioittavaa vuorovaikutusta, äänen antamista, mielipiteiden

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1

Lasten ja nuorten. vaikuttamismahdollisuudet kunnassa Meiju Hiitola 1 Lasten ja nuorten vaikuttamismahdollisuudet kunnassa 27.11.06 Meiju Hiitola 1 Miksi lasten ja nuorten pitäisi saada vaikuttaa? Lasten ja nuorten erityistarpeet vaativat huomiomista Lapsilla ja nuorilla

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE

Raahen kaupunki 30.3.2015 LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Raahen kaupunki 30.3.2015 Varhaiskasvatuspalvelut LAPSI PUHEEKSI- VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA - VANHEMPIEN LOMAKE Lapsen nimi Syntymäaika / 20 Hoitopaikka Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma (vasu) on huoltajien

Lisätiedot

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen

Johtamisen foorumi Lukion uudistamisen johtaminen Johtamisen foorumi 5.6.2013 Lukion uudistamisen johtaminen Veli-Matti Malinen opetusneuvos, yksikön päällikkö Lukiokoulutus ja taiteen perusopetus Opetushallitus Lukiokoulutuksen valtakunnallisten tavoitteiden

Lisätiedot

OPPIVA OPS - OSALLISUUS

OPPIVA OPS - OSALLISUUS + OPPIVA OPS - OSALLISUUS Osallisuuden taustalla nuorilla menestyjien tiedot ja syrjäytyneiden asenteet (Suutarinen) muuta Eurooppaa pienempi halukkuus osallistua yhteiskunnan toimintaan kouluun liittyvät

Lisätiedot

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma

Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma Perhepäivähoidon toiminta-ajatus Perhepäivähoito tarjoaa lapselle mahdollisuuden hoitoon, leikkiin, oppimiseen ja ystävyyssuhteisiin muiden lasten kanssa. Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Esityksen aihe 9.10.2014

Esityksen aihe 9.10.2014 Tunne ja turvataidot osaamiseksi hankkeen satoa Helsinki Kaija Lajunen, Pirjo Lahtinen, Sirpa Valkama & Riitta Ala Luhtala 2 TUNNE JA TURVATAIDOT OSAAMISEKSI TUTA HANKE (2012 2014) Jyväskylän ammattikorkeakoulun

Lisätiedot

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta

Osalliseksi omaan lähiyhteisöön Susanna Tero, Malike-toiminta Osalliseksi omaan lähiyhteisöön 1.12.2015 Susanna Tero, Malike-toiminta Kun YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskeva sopimus saatetaan Suomessa voimaan. Sopimus laajentaa esteettömyyden ja saavutettavuuden

Lisätiedot

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.

Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016. Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto. Järjestöt kotoutumista tukemassa 1.3.2016 Mina Zandkarimi Monikulttuurisuuden asiantuntija mina.zandkarimi@vaestoliitto.fi Puh:0503256450 4.3.2016 Maahanmuutto on siirtymä Valtava sosiokulttuurinen muutos,

Lisätiedot

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut

Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Lapsiperheiden ryhmämuotoiset palvelut Perhepalvelukeskus, Korkalonkatu 4, 96100 Rovaniemi Kuva: Pekka Ojaniemi Palveluja perheille Avoin päiväkoti Avoimen päiväkodin toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille

Lisätiedot

Maailman Suurin Vanhempainilta

Maailman Suurin Vanhempainilta Maailman Suurin Vanhempainilta Maailma muuttuu nopeasti, samoin suomalainen koulu. Maailman Suurimman Vanhempainillan tavoitteena on kertoa innostavalla tavalla kaikesta siitä hienosta, mitä suomalaisissa

Lisätiedot

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016

Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI. Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Tampereen kaupunkiseudun nuorisokysely 2016 VESILAHTI VESILAHTI Rajatonta riemua - Tampereen kaupunkiseudun nuorisotyön kehittämishanke 2013 2016 Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Tampere,

Lisätiedot

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi

Työpahoinvoinnin alkeet. Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus Maija Saviniemi Työpahoinvoinnin alkeet Alueelliset nuorten työpajapäivät Syötekeskus 12.11.2014 Maija Saviniemi Miksi olen pessimisti? Miksi tarkastelemme työtä pahoinvoinnin näkökulmasta? Onko työpahoinvoinnissa edes

Lisätiedot

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA

KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA YPÄJÄN KUNTA VARHAISKASVATUS 2016 KIUSAAMISEN EHKÄISYN SUUNNITELMA 1. KOKO HENKILÖKUNTA ON SAANUT KOULUTUSTA VARHAISLAPSUUDESSA TAPAHTUVASTA KIUSAAMISESTA sekä sen havainnoimisesta: pedagoginen palaveri

Lisätiedot

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015

KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE. Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 KOULUJEN JA KYLÄYHDISTYSTEN YHTEISTYÖLLÄ VIREYTTÄ KYLÄT JA KOULUT -HANKE Lehtori Juha Oksanen 12.5.2015 Humak on valtakunnallinen Verkostoammattikorkeakoulu HUMANISTINEN AMMATTIKORKEAKOULU Opiskelijoita

Lisätiedot

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!

Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi! Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein

Lisätiedot

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara

Sinut ry:n lehti Testaa tietosi Sinuista. Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Sinut ry:n lehti 2014 Testaa tietosi Sinuista Nuoren kertomus: Sijoitustausta on ollut minulle voimavara Mikä tää on? Hyppysissäsi oleva lehti on sijaisperheiden nuorille suunnattu Sinutlehti. Suomen Sijaiskotinuorten

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho

Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Alakouluikäisten tyttöjen kerhomuotoinen ryhmätoiminta Timanttikerho Pois syrjästä hanke Säkylän kehittämisosio Sisällys 1 Mikä on Timantti -kerho?... 3 2 Tavoitteet... 3 3 Resurssit... 4 4 Kerhotoiminta...

Lisätiedot

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ

Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ 1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010

Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 18.5.2010 Ehkäisevän päihdetyön hanke Lasten ja perheiden hyvinvointia tukeva ehkäisevän päihdetyön hanke 2006 2010 Mannerheimin Lastensuojeluliitto, yhteistyössä A-klinikkasäätiö ja Terveys ry Hankkeessa

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula

Iloa yhteistyöstä. Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus. Kati Kuula Iloa yhteistyöstä Mielekäs ja tuloksekas koiraharrastus Kati Kuula 8.10.2016 Koirilla on oikeus hyvään elämään Meillä kaikilla on oikeus hyvään elämään Mitä kaikkea hyvää koiraharrastustoimintaan osallistumisesta

Lisätiedot

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012

EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 EK-ARTU hanke ja yhteistyökumppanit: Kolmannen sektorin tapaaminen Kotkassa ma 3.12.2012 Ehdotuksia yhteistyöhön lisäämiseksi kolmannen sektorin ja kunnan välillä Esille nousseita turvallisuutta vähentäviä

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ

VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ VAIKUTTAVAA VIESTINTÄÄ Parasta Lapsille ry @marjukkak @taru69myth 1. TAVOITE JA SISÄLLÖT KUNTOON MITÄ JA MIKSI? KENELLE MISSÄ, MILLOIN? tavoite vastaanottaja välineet MITEN? viestin sisältö ja formaatti,

Lisätiedot

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.

SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on

Lisätiedot

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Isä seksuaalikasvattaja Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus Onko eroa isä/äiti seksuaalikasvattajana? Isät äitien kanssa samalla lähtöviivalla

Lisätiedot

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1.

Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. Liite 8 Vanhemman/huoltajan kyselylomake 1. VN1 Hyvä kuntoutujan vanhempi/huoltaja, Tämä kyselylomake on osa tutkimusta narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskursseista, jollaiseen

Lisätiedot

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy

Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy Työelämä toiveet ja todellisuus samaan maailmaan, mutta miten? Maria Vesanen, tutkija, T-Media Oy T-Media Oy T-Media tarjoaa parhaat palvelut maineen ja sidosryhmäsuhteiden johtamiseen. Palvelemme asiakkaitamme

Lisätiedot

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille

Innostunut oppilaskunta. Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Innostunut oppilaskunta Koulutus peruskoulun oppilaskuntatoiminnan ohjaajille Tervetuloa! 2,5 tuntia Kaksi osiota Vaikuttavat oppilaat Kannustavat aikuiset Teemaan johdattavat videot sekä keskustelu- ja

Lisätiedot

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti

ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE. Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti ITSEARVIOINTI HENKILÖKUNNALLE Arviointiasteikko: 1 - Ei koskaan 3 - Joskus 5 Johdonmukaisesti 1. Tervehdin lasta henkilökohtaisesti ja positiivisesti nimeltä heidät tavatessani. 1 2 3 4 5 2. Vuorovaikutukseni

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Entten tentten ja pelistä pois? 2016

Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Entten tentten ja pelistä pois? 2016 Riitta Kauppinen Kansalaistoiminnan päällikkö Pelastakaa Lapset ry Maaliskuu 2016 Pelastakaa Lasten Eväitä Elämälle ohjelma 1301 lasta 313 000 100 harrastusta 462 toisen

Lisätiedot

LAUSESANAT KONJUNKTIOT

LAUSESANAT KONJUNKTIOT LAUSESANAT KONJUNKTIOT Ruusu ja Pampeliska ovat marsuja. Marja on vanhempi kuin Anna. Otatko teetä vai kahvia? JA TAI VAI (kysymyslause) MUTTA KOSKA (syy) KUN KUIN (vertailu) ETTÄ JOS SEKÄ Mari ja Matti

Lisätiedot

MLL. Tukioppilastoiminta

MLL. Tukioppilastoiminta MLL Tukioppilastoiminta Tukioppilastoiminta on Peruskoulussa toimiva tukijärjestelmä, joka perustuu vertaistuen ajatukseen Tukioppilas on tavallinen, vapaaehtoinen oppilas, joka haluaa toimia kouluyhteisön

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala 10.8.2015 Suunnittelu- ja kehittämispalvelut / Sulake 1 Taustatietoja Vastaajien jakaantuminen Vastaajien määrä 2015 (2014)

Lisätiedot

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA MÄKITUVAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2014 2015 SISÄLLYSLUETTELO 1. JOHDANTO 2. ARVOT 2.1 VASTUULLISUUS 2.2 AVOIMUUS 2.3 UUDISTUMISKYKY 2.4 YHTEISTYÖ JA PALVELUHENKISYYS 3. TOIMINTA-AJATUS 4.

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.

KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ. Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6. KYLÄT JA KOULUT -HANKE TUTKII, KEHITTÄÄ JA TUKEE KOULUJEN JA PAIKALLISYHDISTYSTEN YHTEISTYÖTÄ Hanke on käynnissä 1.1.2014-30.6.2016 MITÄ Humanistinen ammattikorkeakoulu (Humak) ja Suomen Kylätoiminta ry.

Lisätiedot

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa

Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Muskarimessu: Hyvän paimenen matkassa Lähdetään matkaan Tänään lähdetään hyvän paimenen matkaan. Aamulla paimen huomasi, että yksi hänen lampaistaan on kadoksissa. Tallella on 99 lammasta, mutta yksi,

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen

Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus. VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen Vertaistuutori Lapin ammattiopisto, aikuiskoulutus VÄYLÄ -hanke Taina Koskinen Kaisa Suomalainen 24.10.2013 2 (8) Sisältö 1. Vertaistuutori aikuiskoulutuksessa... 3 3. Kenestä vertaistuutori... 4 Vertaistuutori

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE

VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE VANHEMMAN HAASTATTELULOMAKE Lapsi Vanhempi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI VANHEMMAN SILMIN Kerro minulle lapsestasi. Millainen hän mielestäsi on? Kerro omin sanoin tai käytä alla olevia kuvauksia:

Lisätiedot

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi

Tervetuloa. koululaisen vanhemmaksi Tervetuloa koululaisen vanhemmaksi Lukuvuosi 2016-2017 Syyslukukausi ti 16.8. ke 21.12.2016, lisäksi 5.12. on vapaapäivä Syysloma to 13.10. su 16.10. Kevätlukukausi ke 4.1. la 3.6.2017 Talviloma ma 20.

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako?

Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Mitä on lasten osallistuminen- - pelkkää demokratiaako? Maria Kaisa Aula 12.11.2013 Tampereen yliopisto 1 YK:n lapsen oikeuksien sopimus 1989/1991 Erityinen suojelu Protection Palvelut ja toimeentulo Riittävä

Lisätiedot