HIILINEUTRAALIT. Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä. 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIILINEUTRAALIT. Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä. 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36 Nummi sanoo. sivu 14 Espoo muuttaa Turuntietä kaduksi kymmenillä miljoonilla sivu 22 Kajaani uudistaa keskustansa 2026 mennessä sivu 36 Vuorekseen rakentuu ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40 Rajapinnat auki ja kunnan tuottama tieto hyötykäyttöön sivu 44 Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä HIILINEUTRAALIT LASKULINJAT sivu 6

2 DEPOLOX POOL VARAA OLLA ILMAN? Pienempi kloorinkulutus, vakaampi säätö ja suurempi luotettavuus antavat käyttövarmemman laitoksen, paremman omavalvonnan ja matalammat käyttökustannukset. Onko teillä varaa olla ilman? ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TAKUU! LUE LISÄÄ* TÄMÄ ON DEPOLOX POOL: Cedox-ohjaus - sovittaa automaattisesti vapaan kloorin tavoitearvon kuormituksen mukaan ja varmistaa kloorin minimaalisen kulutuksen. Auto tuning - automaattisesti optimoidut säätöparametrit, jotka varmistavat täydellisen säätelyn, mistä taas seuraa tasaiset arvot. Mahdollisuus kuormitusperusteiseen käyttöön ja vähentyneeseen energiankulutukseen. Paineeton tai paineistettu läpivirtauskammio. Mittaa vapaata klooria, ph-arvoa, redox-potentiaalia ja kokonais-/sitoutunutta klooria. Voidaan helposti varustaa myös mittaamaan johtavuutta (lisävaruste). Toimitetaan asennettuna tauluun sisältäen karkeasuodattimen. Auktorisoitu virallinen partneri *Asiakastyytyväisyystakuu - Uusi mahdollisuus testata laitteistoa omassa laitoksessa Takaamme, että toimitettu laitteisto parantaa mittausta ja säätöä, mikä tarkoittaa käyttövarmuutta. Depolox sovittaa kloorin määrän vedessä automaattisesti, joka antaa mahdollisuuden pienempään kemikaalikulutukseen. Mikäli laitteisto ei täytä näitä vaatimuksia, on teillä asiakkaana oikeus perua kauppa. Soita ja tilaa jo tänään! Puh tai lähetä sähköpostia: Puh

3 SISÄLTÖ 1/ helmikuuta 36 Kajaani lisää vetovoimaansa uusimalla keskustansa. 15 vuoden urakka alkaa rantapuistosta ja kävelykeskustasta. 18 Tropical Islands ei tosin Karibianmerellä vaan Berliinissä, missä entinen lentokonehangaari muuttui paratiisikylpyläksi. 22 Espoo haluaa muuttaa kymmenisen kilometriä Turuntietä kaduksi. Hintaa muutokselle tulee useita kymmeniä miljoonia. 44 Kunnan tehtävänä on mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Matti Holopainen sanoo. LIIKUNTAPAIKAT Pyhä on ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus Pohjoismaissa 6 Hakelämpölaitos vähensi matkailualueen päästöjä roimasti 8 Pyhä houkuttaa hiihtäjiä uudistuksilla 10 Pelkosenniemi on saatu nousuun matkailuinvestoinneilla 12 Turku peruskorjasi ja laajensi uimahallin 23 miljoonalla 14 Tropical Islands kylvettää entisessä lentokonehallissa Berliinissä 18 LIIKENNE Espoo haluaa muuttaa osan Turuntietä kaduksi 22 Maantie muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksellä 24 Liikennetärinän mittaamiseen langattomia menetelmiä 25 Konseptiturnauksella ideoita maankäyttöön ja liikenteeseen 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 UKTY 33 Kuntien Putkimestarit 35 YHDYSKUNTA Kajaanin keskustasta vetovoimaisempi 2026 mennessä 36 Vuorekseen rakennetaan ainutlaatuista hulevesipuistoa 40 Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut laajenevat 44 Sähköiset palvelut ovat arkea jo monessa kunnassa 44 Ilmastotyö vaatii kunnilta kokonaisuuden hallintaa 46 Lahdelle ilmastotyötä tukeva yleiskaava 46 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Lapin kultaa 43 Kehto-foorumi: Sweating the assets omaisuus hyödyksi 49 Kehto-foorumi: Elinkaarikustannusten laskenta kehittyy 50 Uutisia 52 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Espoo muuttaa Turuntietä kaduksi kymmenillä miljoonilla sivu 22 Kajaani uudistaa keskustansa 2026 mennessä sivu 36 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36 Nummi sanoo. sivu 14 Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä HIILINEUTRAALIT LASKULINJAT sivu 6 Vuorekseen rakentuu ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40 Rajapinnat auki ja kunnan tuottama tieto hyötykäyttöön sivu 44 Kannen kuva: Paavo Taipale TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Liikuntapaikkoja joka makuun Liikunnan edistämiseksi rakennetaan maapallon eri puolilla mitä hienoimpia houkutuksia. Toisaalta maankamara sellaisenaan muodostaa erinomaisen liikuntapaikan. Myös sen vedellä täyttyneet painanteet meret ja järvet sekä lumella tai jäällä peittyvät alueet tarjoavat usein mahdollisuuksia monipuoliselle liikunnalle. Rakennettujen liikuntapaikkojen ääripäät lienevät sorapintainen kävelytie ja Dubain sisälaskettelurinne. Kunnat ovat vahvasti mukana luomassa edellytyksiä asukkaidensa kuntoliikunnalle. Elämysten tarjoaminen on enemmän yritysten vastuulla. Turun Impivaaran uimahallin peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pitäydytty perustehtävässä. Rakennuttajan edustaja kiteytti lehtemme haastattelussa helmikuussa uudelleen avautuvan hallin olevan liikuntapaikka eikä kylpylä. Monipuoliset liikuntapaikat ovat usein kunnissa tärkeitä myös matkailuelinkeinon kannalta. Kunnan ja yksityissektorin investoinnit voivat tukea toisiaan ja lisätä liiketoimintaa ja sitä kautta kunnan verotuloja. Kansijutussamme kerromme piskuisen Pelkosenniemen osallistumisesta Pyhän laskettelukeskuksen kehittämiseen. Yhdyskuntatekniikan rakentamisen lisäksi kunta osti rinneyhtiöltä suikaleen Kultakeroa ja rakennutti siihen kunnallisen liikuntapaikan. Näin voitiin hyödyntää monipuolisesti julkisia investointitukia. Kunnan rinnettä ylläpitää rinneyhtiö siinä missä muitakin keskuksen rinteitä. Kunnan ja varsinkin pienen kunnan on menestyäkseen oltava kekseliäs. Uusia ideoita ja raikkaita ajatuksia kuntatekniikan kehittämiseen kannattaa tämän lehden sivujen lisäksi hakea nyt myös hohtavilta kevättalven hangilta. Arkeilta rullille Kädessäsi on Kuntatekniikka-lehden historian ensimmäinen offsetrotaatiolla painettu numero. Vuoden alusta siirryimme painoksiltaan suurempien lehtien käyttämään painotekniikkaan, joka lyhentää lehden valmistusprosessia. Tekniikan kehitys on tehnyt offsetrotaation kustannustehokkaaksi nyt myös pienemmillä painoksilla. Kolmen vuoden tauon jälkeen keräämme tänä keväänä palautetta lehdestä. Lukemistutkimus tehdään Kuntatekniikan numerosta 2/2012, joka ilmestyy 8.3. Satunnaisotannalla valitut tilaajat pääsevät kertomaan mielipiteensä niin lehden sisällöstä, ulkoasusta kuin ilmoituksistakin. Samalla kysymme kokemuksia viime keväänä uudistetusta kuntatekniikka.fi-verkkopalvelusta. Muistathan vastata, jos arpa lankeaa Sinulle. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Kiinteistöt 3/ Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress / Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka / ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyön tuloksena, PYHÄSTÄ HIILINEUTRAALI Pyhätunturi Oy:n tavoitteena on päästä fossiilisista polttoaineista kokonaan eroon 2020 mennessä. Tähän mennessä on siirrytty hakelämmitykseen ja ekosähköön sekä luotu kannustinjärjestelmä rinnekoneiden päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen kompensoinnin avulla Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Paavo Taipale ja Juha Laine Hiilineutraali laskettelubisnes ei ensi kuulemalta tunnu uskottavalta. Keskuksissa käytetään huomattavia määriä sähköä ja moottoripolttoaineita. Myös jätettä syntyy matkailupalveluissa runsaasti. Asiakkaat arvioivat hiihtokeskuksen ympäristöpanostuksia ensisijaisesti jätteiden lajittelun ja kierrätyksen kautta. Sähkön ja lämmön alkuperä ei näy loppukäyttäjälle, ja useimmat muutkin päästövähennystoimet ovat piilossa, sanoo Pyhän rinnetoiminnoista vastaavan Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivonen. Hinku hiihtämään Pyhän slogan passion for skiing voitaneen vapaasti suomentaa hinku hiihtämään. Muutamat eteläsuomalaiset kunnat ovat viime vuodet pyrkineet merkittäviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin yhteisen Hinku-hankkeen avulla (hiilineutraalit kunnat). Monilla isommilla kaupungeilla on omat vähähiiliseen yhdyskuntaan tähtäävät ohjelmansa. Pyhän oma hinku on sukua tälle toiminnalle, sillä sielläkin haetaan innovatiivisia ratkaisuja ladulla kohti hiilineutraalia hiihtämistä. Suomen Hiihtokeskusyhdistys valitsi viime keväänä pelkosenniemeläisen Pyhän vuoden hiihtokeskukseksi. Päällimmäisenä perusteena oli suurten rinneinvestointien onnistunut toteutus. Niiden myötä lasketteluelämys parani oleellisesti. Palkitsemisen arvoiseksi katsottiin myös keskuksen toimenpiteet kestävän maankäytön ja ilmastotyön saralla. Systemaattinen 6 Kuntatekniikka 1/2012

7 LIIKUNTAPAIKAT ensimmäisenä Pohjoismaissa HIIHTOKESKUS työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Pyhätunturilla alkoi 2007 kartoituksella, jonka pohjalta käynnistettiin ympäristöohjelma vuotta myöhemmin. Ilmastoasioiden nousu yleiseksi keskustelunaiheeksi 2007 oli tärkeänä tekijänä Pyhän ilmastotyön käynnistymisessä. Omistajat kiinnostuivat, mitä meidän yrityksenä on asian osalta tehtävä, Toivonen sanoo. Vain ekosähkö kelpaa Pyhätunturi Oy:n rinnetoimintoihin kuluu vuodessa sähköä keskimäärin noin MWh. Se vastaa karkeasti runsaan sadan sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista kulutusta ja edustaa lähes kahta kolmannesta keskuksen koko sähkönkulutuksesta. Rinteissä ylivoimaisesti eniten sähköä ku- Juha Laine Kuntatekniikka 1/2012 7

8 LIIKUNTAPAIKAT luu lumetukseen. Lumetuksen sähkönkulutus tosin vaihtelee vuosittain huomattavasti säätilan mukaan. Hissien ja valaistuksen sähkönkulutus on vakaampaa, vaikka riippuukin jonkin verran asiakasmääristä. Pyhä on käyttänyt 2008 lähtien vain sertifioitua ekosähköä. Tavanomainen vesivoima esimerkiksi läheisestä Kemijoesta ei kelpaa. Ostamme sellaista vesisähköä, jossa myös vesistön muut käyttömuodot ja luonto on otettu huomioon. Sähkön hintaan ratkaisulla on toistaiseksi ollut vain vähäinen vaikutus. Sähkökaupassa kysymys on myös neuvottelutaidosta, Jusu Toivonen toteaa. Kulutuksen seurannan ongelmana on se, että sähköistys rinteissä on perinteisesti rakennettu niin, että yhden liittymän takana on useita toimintoja. Esimerkiksi hissien ja valaistuksen sähkönkulutusta ei voi mitata yksikkökohtaisesti. Rukalla on Motivan ja ely-keskuksen tuella käynnistetty hanke, jossa rinnealueiden sähkölaitteet varustetaan laitekohtaisella mittauksella. Hisseihin mittauslaiteasennukset on tehty ja lumetusjärjestelmän ja valaistuksen asennukset tehdään ensi kesänä. Ensi kau- Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivosella on monta rautaa tulessa. Ilmastotyön ohella hän muun muassa tekee Rukan ja Pyhän yhteistä markkinointijulkaisua Nietosta ja järjestää tapahtumia laskijoille. Kun asunto on rinteessä, niin omana lähiliikuntapaikkana ovat Pyhän rinteet ja offarit. Pelkosenniemen kunnan Pyhälle rakennuttaman Skiwayn silta ylittää Kultakeronkadun ja johdattaa laskijat Perherinteiden suunnasta PyhäExpress-tuolihissin ala-asemalle. Hakelämpökeskus vähensi matkailualueen päästöjä roimasti Kemijärven Kaukolämpö Oy:n hakelämpökeskuksen valmistuminen Pyhätunturille pari vuotta sitten vähensi matkailualueen hiilidioksidipäästöjä olennaisesti. Aiemmin lämmitykseen käytettiin öljyä tai sähköä. Suuri osa alueen yksityisistä loma-asunnoista on kuitenkin suorasähkölämmitystaloja, joissa lämmitysmuodon vaihtaminen on kallista. Uusien loma-asuntojen lämmitysmuotona kaukolämpö on kuitenkin tiiviillä alueella kilpailukykyinen. Joulukuussa 2009 valmistuneen biolämpökeskusinvestoinnin arvo oli 1,4 miljoonaa euroa, ja kaukolämpöverkostoa rakennettiin eurolla. Näihin saatiin 25 prosentin työllisyysavustus Lapin ely-keskukselta. Avustuksen merkitys oli ratkaiseva. Hakekattilan teho on 1,5 MW, ja varalla on 2 megawatin kevytöljykattila. Keskus polttaa tällä hetkellä sahahaketta noin irtokuutiometriä vuodessa. Sillä saadaan aikaan MWh lämpöä. Hakkeen toimittaa vuodet kattavalla sopimuksella Vapo Oy. Sahahake on metsähaketta tasalaatusempaa ja yleensä myös kuivempaa, eikä seassa ole risuja. Risut ja tikut aiheuttavat enemmän häiriöitä polttoaineen syötössä kattilaan. Pyhätunturin lämpökeskus on miehittämätön laitos, josta on etäyhteys Kemijärven voimalaitokselle ja päivystäjän kannettavaan tietokoneeseen. Laitospäivystäjä näkee tapahtumat reaaliajassa koko ajan. Pyhän lämpökeskuksessa on Kemijärven kaukolämpö Oy:n 1,5 megawatin biolämpökeskus on jo parisen vuotta tarjonnut hiilivapaata kaukolämpöä Pyhän ydinalueen kiinteistöille. Polttoaineena käytetään sahahaketta. Kaukolämpöverkostoa on valmiina 3,5 kilometriä. 8 Kuntatekniikka 1/2012

9 den jälkeen saamme siis Rukalla tarkat tiedot eri toimintojen sähkönkulutuksesta. On oletettavissa, että kulutus laskee. Näin käy yleensä, kun sitä ryhdytään mittaamaan, Toivonen kertoo. Vastaava laitekohtainen mittaus aiotaan toteuttaa Pyhälläkin, kun Rukan kokemukset on saatu käyttöön. Pyhän lumetusjärjestelmä automatisoitiin tälle kaudelle. Uusi järjestelmä on keskimäärin viidenneksen aiempaa energiatehokkaampi, kun tykit mittaavat jatkuvasti ilman kosteutta ja lämpötilaa ja säätävät suuttimia optimaalisesti. Myös tykkeihin tulevan veden pumppauksen ohjaus uusittiin. Kiinteistöt lämpiävät puulla Kemijärven kaukolämpö Oy:n biolämpökeskuksessa tuotettu kaukolämpö lämmittää Pyhätunturi Oy:n kiinteistöjä. Uuden lämpökeskuksen myötä päästöt romahtivat, kun lämmitysöljystä päästiin eroon. Majoitustiloissa energiaa kuluu kuitenkin matkailijoiden holtittomaan saunan lämmittämiseen ja huonelämpötilojen pitämiseen tarpeettoman korkealla. Patteritermostaatit käännetään täysille, ja kun tulee kuuma, avataan ikkuna. Kiinteistöissä pyritään talotekniikkaa säätämään niin, että energiaa kuluisi vähemmän. Toivonen selvitteli esimerkiksi lämmitysaikarajoittimien asentamista sähkökiukaisiin jälkikäteen. Siinä ei onnistuttu. Kaikki jälkiasennukset ovat hyvin kalliita. Tällaiset asiat on välttämätöntä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Säästötoimenpiteiden ansiosta energiankulutus on kuitenkin joissakin kiinteistöissä vähentynyt kymmeniä prosentteja, Toivonen sanoo. Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen on tärkein tavoite. Se on kovemman työn takana kuin pelkkä päästöjen vähentäminen. Tarvitaan henkilöstön motivointia ja usein isojakin investointeja. Esimerkiksi vanhojen ravintolatilojen muokkaaminen energiatehokkaammiksi vaatii väistämättä investointeja. Moottoripolttoaineiden päästöt kompensoidaan Rinnekoneiden ja moottorikelkkojen polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla kokeiltu myös metsähakkeen polttoa, mutta häiriöherkkyys on sahahaketta suurempi. Verkosto laajenee Kaukolämpöverkostoa on rakennettu noin 3,5 kilometriä. Ydinkeskustan alueella on jo kattava verkosto, mutta lisää liittyjiä kaivataan. Verkostoa laajennetaan kysynnän mukaan lähinnä uudiskohteisiin. Liitettyjä kiinteistöjä on 14, ja niiden rakennustilavuus on yhteensä m 3. Lämpökeskuksen kapasiteetti on tähän nähden kolminkertainen. Pyhän alueella kaukolämmön verollinen hinta on nyt 65,19 /MWh, kun se Rovaniemellä on 49,00 /MWh, Kemijärvellä 50,43 /MWh ja Sodankylässä 56,46 /MWh. Koko maan erillistuotetun kaukolämmön keskihinta viime heinäkuussa oli 63,20 /MWh. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun kaukolämmön vertailuhinta on noin 120 /MWh, kun kattilahyötysuhteeksi oletetaan 80 prosenttia. Uusien mökkien rakentajat kyselevät aktiivisesti kaukolämmöstä. Pyhän keskustan suuremmat kiinteistöt, kuten hotellit, kaupat, huoneistohotellit ja luontokeskus ovat jo kaukolämmön käyttäjiä. Pyhätunturi Oy on kaukolämmön suurin asiakas ja käyttää hotellinsa sekä huoneistohotellinsa lämmittämiseen noin kolmanneksen biolämpökeskuksen tuottamasta lämmöstä. Kuntatekniikka 1/2012 9

10 Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen on tärkein tavoite. on osoittautunut vaikeaksi. Pyhän rinnekoneissa kuluu moottoripolttoöljyä noin litraa vuodessa. Muu kalusto kuluttaa bensiiniä ja dieseliä yhteensä lisäksi noin litraa vuodessa. Korvaavia polttoaineita, jotka olisivat kestävällä tavalla tuotettuja ja toimisivat luotettavasti kylmässä ilmastossa, ei toistaiseksi ole löydetty. Niin hiihtokeskusten polttomoottoreiden päästöt kuin myös Pyhätunturi Oy:n henkilöstön lentomatkustuksen päästöt joudutaan toistaiseksi kompensoimaan, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Kompensointi on välivaihe. Tavoitteenamme on fossiilisista polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Toivonen huomauttaa. Päästöjen kompensointi tapahtuu eri polttoaineille määriteltyjen ominaispäästöjen pohjalta. Kaupalliset palveluntarjoajat myyvät päästökompensaatioita. Pyhätunturi Oy:n kumppanina päästöjen kompensoinnissa on suomalainen Nordic Offset Oy, Tavoitteenamme on fossiilisista polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Jusu Toivonen sanoo. joka puolestaan käyttää päästöjen laskennassa WWF:n suosittelemaa Gold Standard -kriteeristöä. Yhtiö laskee kompensoitavat päästömme. Kompensointihinta määräytyy eurooppalaisen päästökauppamekanismin mukaisesti. Tällä rahamäärällä yhtiö rahoittaa kehittyvissä maissa sellaisia uusiutuvan energian hankkeita, jotka muuten eivät toteutuisi. Ensimmäinen maksumme kohdennettiin Mongoliaan rakennettavaan vesivoimalaan. Kompensaatioiden myyjillä on hankeportfolioita, joista asiakkaat yleensä voivat valita kiinnostavan kohteen. Toivonen sanoo, että heidän ensisijainen toiveensa olisi ollut rahoittaa jotakin Lapin metsiin liittyvää hanketta, mutta se ei ollut mahdollista. Tässä luodaan oikeasti uutta uusiutuvan energian tuotantoa maailmaan. Lisäksi hankkeilla on myönteinen sosiaalinen vaikutus. Kompensaation taloudellinen merkitys ei ole meille toistaiseksi kovin suuri. Kuskeille bonusta päästövähennyksistä Pyhän rinnekoneisiin on asennettu Rukalla saatujen hyvien kokemusten myötä mittauslaitteet, jotka rekisteröivät kone- ja kuljettajakohtaisesti polttoaineenkulutusta. Tavoitteena on vähentää päästöjä säästeliäämmän ajo- Kuomullinen tuolihissi PyhäExpress oli suurin menoerä Pyhän viimeaikaisissa kahdeksan miljoonan euron investoinneissa. Kuvassa hissin yläasema tammikuun tuiskussa. Pyhä paransi lumetusjärjestelmiä ja otti käyttöön kuomullisen Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on viime vuosina parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä. Tällä kaudella kaikki keskukset ovat olleet tavanomaisesta lumetusaikataulustaan jäljessä, sanoo Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Seppo Saarinen. Vuosi sitten valmistunut Pyhä- Express-tuolihissi muutti laskettelun luonnetta Pyhällä olennaisesti ja paransi kilpailukykyä. Aiemmin vei sekä aikaa että voimia, kun ankkurihissillä hinattiin puolitoista kilometriä ylös. Tuotteemme muuttui kuomullisen Paikallisjohtaja Seppo Saarinen näkee meneillään olevan kauden lupaavana. tuolihissin myötä aivan erilaiseksi. Vuodenvaihteen tienoilla erityisesti venäläisasiakkaat tulivat joukolla tunturiin. Vuositasolla Pyhän asiakaskunnasta kuitenkin toistaiseksi noin 80 prosenttia on suomalaisia. Kevään varaustilanne näytti Saarisen mukaan tammikuun alussa kohtuulliselta. Varausaikajänteet näyttävät tosin lyhenevän. Pyhän rinnetoimintoja ja hotelli Pyhätunturia pyörittävä Pyhätunturi Oy on Rukakeskus Oy:n tytäryhtiö. Ruka ja Pyhä markkinoivat palvelujaan vahvasti yhdessä, mutta asiakasprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Yhteismarkkinointi toimii, vaikka asiakaskunnat poikkeavat toisistaan. Rukalla liikkuvat suuret massat. Pyhällä väkeä on vähemmän, mutta tosihiihtäjien osuus vieraista on selvästi suurempi. Investoinneissa vedetään henkeä Pyhällä on parin viime vuoden aikana investoitu yli kahdeksan miljoonaa euroa rinnepalvelujen parantamiseen. Uuden tuolihissin rakentamisen lisäksi rinteisiin tehtiin parannuksia ja yhdyskuntatekniikkaa rakennettiin yhdessä kunnan kanssa. Parissa vuodessa investoimme rinteisiin vuotuista liikevaihtoamme enemmän. Nyt on merkkejä näkyvissä siitä, että investoinnit alkavat kantaa. Ne, jotka 10 Kuntatekniikka 1/2012

11 LIIKUNTAPAIKAT tavan kautta. Rukalla säästyi rinnekoneiden tyhjäkäyntiin kuluneesta polttoaineesta 30 prosenttia mittalaitteiden käyttöönoton myötä. Kun jaoimme syntyneet säästöt puoliksi yhtiön ja konekuskien kesken, saivat kuskit satojen eurojen bonuksen, Toivonen iloitsee. Asenteet uusien käytäntöjen omaksumiseen vaihtelevat. Meillä ei ole tarkoitus vahtia kuskeja olan takana. Koulutamme heitä kuitenkin säännöllisesti vuosittain. Biojätteen erilliskeräystä kaivataan Jusu Toivonen arvostelee Lapin jätehuollon kuntayhtymää biojätteen erilliskeräyksen puuttumisesta. Lapin pitkät etäisyydet tekevät keräilystä kallista, mutta matkailukeskusten imagolle tilanne on ikävä. Olemme erittäin pettyneitä nykytilaan. Olemme pitkään puskeneet erilliskeräyksen aloittamista eteenpäin, mutta kunnat ja kuntayhtymä eivät ole halukkaita sitoutumaan siihen. Olemme myös selvittäneet mahdollisuuksia käsitellä itse biojätteemme. Siihen ei kuitenkaan ole löytynyt järkevää tapaa, Toivonen harmittelee. Suurin osa asiakkaista tulee Etelä-Suomesta, jossa he ovat tottuneet lajitteluun. Tämän mahdollisuuden puuttuminen Pyhällä kirvoittaa runsaasti palautetta kaudesta toiseen. Ravintoloiden jätteistä noin 30 prosenttia on biojätettä. Kahden hengen yksityistaloudessaan Jusu Toivonen pyrkii tekemään niin kuin opettaa. Kotona on sisätiloissa minikompostori, joka täyttyy nopeasti. Vien sieltä biojätteet naapurin isompaan kompostiin jatkokäsittelyyn. Tämä on lappilainen biojätteen erilliskeräysjärjestelmä, hän nauraa. Vihreämpi hiihtokeskus on huomattu Pyhän hiilineutraalius on huomattu, ja varsinkin tiedotusvälineet ovat olleet aktiivisia. Myös Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä. asiakkaat kyselevät, mitä hiilineutraalius Pyhällä merkitsee ja miten siihen päästään. Suurimmalla osalla asiakkaista laskettelukeskuksen valintaan vaikuttavat eniten kustannukset ja omat mieltymykset. Mutta yhä enemmän on valveutuneita asiakkaita, jotka tekevät kulutusvalintoja myös tällaisten asioiden pohjalta. Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät haluavat aina tietää keskuksen toimista kestävän kehityksen saralla. Olimme juuri ainoana pohjoismaisena hiihtokeskuksena esillä erään ranskalaisen matkanjärjestäjän hiihtokeskuksista laatimassa yhteenvedossa. Monitoimimies Toivonen palaa vielä toistaiseksi hyödyntämättömään ideaan, jolla lumetustarvetta Pyhälläkin voitaisiin vähentää. Olemme miettineet perinteisten lumiaitojen päivitystä 2010-luvulle ja niiden käyttöönottoa avotunturissa luonnonlumen hyödyntämiseksi. Taivaalta tulee valtava määrä lunta, jonka tuuli vie minne sattuu. Jos sen saisi lumiaidoilla pysäytetyksi ja löytyisi järkevä tekniikka kerätä se rinteisiin, niin lumetustarve ja energiankulutus vähenisivät huomattavasti, Jusu Toivonen pohtii. tuolihissin uudistukset houkuttavat hiihtäjiä ovat tulleet kurkkaamaan Pyhän nykymeininkiä, haluavat tulla uudestaan. Jos Suomessa jossakin haluaa lasketella, niin tämä on se paikka, Saarinen vakuuttaa. Häntä on helppo uskoa. Pyhältä löytyy suomalaisessa mittakaavassa kookas, kompakti tunturi, jossa on nyt moderni hissi, tehokas lumetusjärjestelmä, luonnostaan pitkä hiihtokausi ja majoituskapasiteettia rinteessä. Pyhä- Luoston kansallispuisto on hiihtokeskuksen vieressä. Puiston ulkopuolella on kuitenkin tilaa vielä laajentua. Kyllä siellä tonttia riittää. Jossakin vaiheessa laajentaminen tulee ajankohtaiseksi ja suunnitelmiakin on jo olemassa. Aivan lähivuosien asia se ei kuitenkaan ole. Nyt vedämme muutaman vuoden henkeä rinneinvestoinneissa ja parannamme vieraiden viihtymistä. Kunta ja yritykset yksissä tuumin Kausityöntekijöitä on toistaiseksi saatu Pyhälle hyvin ja esimerkiksi rinnetyöntekijät tulevat pääosin lähialueelta. Teknologian kehitys ja kielitaidon tarve asettavat rekrytoitaville työntekijöille kuitenkin yhä uusia vaatimuksia. Enää ei riitä, että laitetaan hissi pyörimään ja olla möllötetään kopissa. Tarvitaan iloista ilmettä ja tykötekemistä. Aina ei miljoonainvestointi ole välttämätön, Saarinen korostaa. Hän toivottaa myös Pyhätunturin alueen uudet toimijat tervetulleiksi. Julkisuudessa on näkyvimmin ollut esillä Noitatunturi Oy, joka emoyhtiönsä omistamien kiinteistöyhtiöiden kautta hallinnoi yli 330 hehtaarin maa-alueita Kultakeron luoteispuolelta ja suunnittelee alueelle suuren mittakaavan ympärivuotista matkailuliiketoimintaa. Pelkosenniemen kunta hyväksyi viime kesänä periaatteet maankäyttösopimusten laatimisesta Noitatunturin alueelle. Alue on laajuudeltaan lähes 700 hehtaaria ja asemakaava tulee sisältämään lähes kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Seppo Saarinen nostaa peukalon ylöspäin, kun tulee puhe kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyöstä. Kyllä täytyy sanoa, että symbioosi toimii. Joillakin voisi olla tästä opittavaa. Kunnalla on pieni organisaatio ja voimavarat ovat rajalliset. Olemme kuitenkin löytäneet hyvin toisemme, ja harvoin joudumme asioista pitkään vääntämään, Saarinen sanoo. Ihan kaikki ei Pyhälläkään ole uudistunut, sillä viime kauden levännyt ja jo purku-uhan allakin ollut vanha tuolihissi kansallispuiston rajalla otetaan taas käyttöön kevätsesongin ruuhkahuippuihin. Se on Euroopan toiseksi vanhin ja otettiin käyttöön Kuntatekniikka 1/

12 Pelkosenniemen sijoitukset Pyhälle kantavat hedelmää Matkailuinvestoinneilla kunta nousuun Pelkosenniemi on nyt entinen kriisikunta. Panostus matkailuelinkeinoon on parantanut verotulokertymää. Tuloverotustakin voitiin keventää, kun loma-asutuksen ja vesivoimalaitoksen tuomat kiinteistöverot saadaan nyt omaan käyttöön. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Pelkosenniemi oli eturivissä Paras-puitelain 9 mukaisten erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien joukossa puoli vuosikymmentä sitten, kun Paras-hanke käynnistyi. Kuntaan laadittiin talouden tervehdyttämisohjelma, menot pidettiin kurissa ja verotus kiristettiin kansalliselle huipulle. Erilaisten alue- ja yritystukien avulla investoitiin samalla erityisesti matkailuelinkeinoon. Bruttoinvestointimme ovat viimeisten neljän vuoden aikana olleet enimmillään pari miljoonaa euroa vuodessa. Se on paljon, kun koko kunnan talousarvion loppusumma pyörii seitsemän ja kahdeksan miljoonan välissä, kunnanjohtaja Erkki Parkkinen sanoo. Nyt neljän vuoden trimmauksen jälkeen kunnan talous näyttää hyvältä tilinpäätöksessä taseessa oli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää. Tänä vuonna tuloveroprosentti painui jo alle 20:n. Matkailuyrittäjien investoinnit ovat työllistäneet, ja kuntaliitosspekulaatioiden hälvettyä ilmapiiri on myönteinen. Iso haaste on edelleen asukasluvun lievä lasku lopussa Pelkosenniemellä oli asukasta. Velkoja lyhennetty Kunta on myös lyhentänyt velkojaan. Tuloja on saatu verojen ohella matkailuliiketoimintaa kehittävien maanomistajien kanssa tehdyistä maankäyttösopimuksista. Kemijärven sellutehtaan sulkemisen jälkeen Pelkosenniemikin oli pari vuotta rakennemuutostuen piirissä. Tuet käytettiin tehokkaasti elinkeinokehitykseen. Pyhän alueen palvelut muodostavat suoraan tai välillisesti prosenttia Pelkosenniemen työpaikoista. Alueelta kertyvien verotulojen merkitys kunnan peruspalvelujen järjestämisessä on olennainen. Kunta panostanut paljon Pyhälle Pelkosenniemen kunta on vahvasti mukana Pyhän kehittämisessä. Suuret päätökset on viime vuosina tehty kunnassa yksimielisesti yli puoluerajojen. Nykymuotoinen yhteistyö alkoi vuosituhannen alussa kanadalaisen Ecosign-konsulttiyhtiön laatiessa Pyhän alueen Master Plania. Kunnan merkittävimmät satsaukset Pyhälle ovat olleet uusi hotellitasanteelle nouseva Kultakeronkatu ja sen ylittävä hiihtoväylä ja ylikulkusilta, Skiway. Näiden yhteenlasketut kustannukset olivat parisen miljoonaa. FIS-rinteeseen Myös viime kaudelle valmistunut euroa maksanut FIS-rinne on kunnan rakennuttama. 70 prosenttia rahoituksesta tuli EU:lta ja kansallisina tukina muun muassa opetusministeriöltä. Loppuosan rahoittivat kunta ja Pyhätunturi Oy puoliksi. FIS-rinne on kunnallinen liikuntapaikka. Omistamme maapohjan ja rakennutimme rinteen valaistuksineen. Rinteeseen rakennettiin kilpailutoimintaa varten myös uusi lähtökoppi. Pyhätunturi Oy vastaa rinteen käyttökustannuksista, Parkkinen kertoo. Kunnan osallistumisen taustalla on se, että rakentamiseen saatiin tukea opetusministeriöltä. Pyhä ja Ruka ovat Skisport Finland ry:n kanssa tekemänsä kuusivuotisen sopimuksen nojalla alppihiihdon virallisia harjoituskeskuksia. Uusi FIS-rinne on profiililtaan kilpalaskijoille sopiva ja heidän käytössään aina tarvittaessa. Olen vakuuttunut, että siinä lasketaan maailmancup-kisoja, kunhan alueen muu palveluvarustus kehittyy riittävästi. Kunnan kiinteistöt energiatehokkaiksi Kunta solmi 2010 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Siihen liittyvän toimenpideohjelman avulla kunnassa edistetään energiansäästöä ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Sopimuksen mukaisen kuntakatselmuksen raportti valmistui viime kesänä. Kaikkiin keskeisiin kunnan kiinteistöihin tehdään energiakatselmus ja haetaan parempia toimintamalleja. Toinen keskeinen kohde on laajan latuverkoston valaistuksen uusiminen. Tavoitteena on siellä siirtyä energiatehokkaaseen valaistukseen muutaman vuoden sisällä, Parkkinen sanoo. Sekä kuntakeskuksessa että Pyhällä on hakelämpölaitokset ja kunnan keskeiset kiinteistöt on liitetty niihin. Öljystä on näin päästy pitkälti eroon. Kunta kulkee siis Pyhän hiihtokeskuksen kanssa samaa latua kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Pyhä kolminaisuus tuo tuloksia Kunnan, valtion ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii, ja luottamus eri toimijoiden välillä on hyvin vahvaa. Ympäristörakentamisessa yhteistyö näkyy hyvin. Laadukkaat ulkoilureitit on tehty yhteistyössä, ja valtion ympäristötyöt ovat olleet tärkeitä työllistä- 12 Kuntatekniikka 1/2012

13 LIIKUNTAPAIKAT Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo Pelkosenniemen Pyhälle tekemien infrainvestointien sysänneen liikkeelle paljon yksityisiä investointeja. Taustalla valaistuna näkyvä FIS-rinne on kunnallinen liikuntapaikka yksityisen rinnekeskuksen keskellä. Metsähallituksen luonto- ja kulttuurikeskus Naava avataan kesän alussa. viä hankkeita. Pyhä kolminaisuus on tuonut tulosta, Erkki Parkkinen kehuu. Valtion avustukset kunnan investonteihin ovat synnyttäneet Pyhälle merkittävää liiketoimintaa ja pysyviä työpaikkoja. Näiden väitetään usein olevan vanhaa ojankaivurahaa, josta pitäisi päästä eroon. Onneksi se on jonkintasoisena vielä säilynyt. Metsähallitus rakennuttaa uutta Pyhä-Luoston kansallispuiston luonto- ja kulttuurikeskusta Pyhän liikekeskuksen viereen. Rakennus valmistuu näinä päivinä, ja keskus näyttelyineen avataan alkukesästä. Näyttelytilat laajenevat huomattavasti nykyisestä. Keskukseen sijoittuu myös Pelkosenniemen ja Kemijärven matkailuneuvonta, matkailukoulutustoimintaa sekä Pyhä-Luosto Vesi Oy:n toimisto. Kuntarakenneuudistus arveluttaa Hallitus on valmistelemassa uutta kuntarakennetta. Parkkinen pitää selvänä, että jo Paras-hankkeessa todettu pitkien etäisyyksien kuntien erityisasema säilyy. Muutoin ne, jotka olisivat palvelujen tarpeessa eli lapset, vanhukset, sairaat ja vähäosaiset joutuisivat hakemaan palvelunsa kauempaa. Tällöin kustannukset maksaa yleensä Kela eli valtio. Käytännön tasolla ratkaisu näyttää hankalalta. Erkki Parkkisen mielestä myös kuntaidentiteetti on ihmisille tärkeä. Pelkosenniemellä on tästä kokemusta, kun takavuosina liitos Kemijärven kaupungin kanssa oli esillä. Kuntaliitosselvityksen aikaan tuli paljon kommentteja, joissa todettiin, että jos liitos tulee, voin aivan hyvin muuttaa täältä pois. UUSI SAL UV-LAITE Olemme tuoneet markkinoille oman kilpailukykyisen SAL Alfa Line UV-laitesarjan. Laitteet on suunniteltu uima-allasveden lisäksi juomaveden desinfiointiin. Meiltä saat kaiken, mitä uimahalliin tai kylpylään tarvitset: monipuolisen tuotevalikoiman sekä suunnittelutyöt toteutuksineen, huollon ja koulutuksen. Puhdas vesi vaatii ammattitaitoa. Puh Kuntatekniikka 1/

14 Turku maksoi uimahallin remontista 23 miljoonaa IMPIVAARA ON SUOMEN SUURIN JA ESTEETTÖMIN Vesipinta-alaltaan Suomen suurin uimahalli on myös yksi Suomen esteettömimmistä halleista. Mittava peruskorjaus ja laajennus maksoivat 23 miljoonaa. Kaksi miljoonaa putkahti budjettiin piirustusvirheen vuoksi. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger Valmistuessaan 1975 Pohjoismaiden suurimman uimahallin ikkunakarmit räiskyivät punertavina. Sisäkatto oli tummaa puuta, kuten 1970-luvulla kuuluikin olla. Sisään astuessa erotti altaiden yllä Olavi Lanun monimetrisen taideteoksen, jossa uimarit polskivat ylös ja alas. Sen vierestä hyppääjät taittoivat voltteja veteen. Impivaaran uimahalli on ollut suljettuna noin kaksi ja puoli vuotta. Kuntatekniikka-lehti pääsi halliin viikkoa ennen kuin pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy luovutti työmaansa Turun kaupungille tammikuussa. Lanun teos tervehtii yhä tulijaa samalla seinällä kuin ennen. Mutta paljon sen ympärillä on muuttunut. Valoa, altaita, kuntosaleja ja pukuhuoneita Altaalta pääsee suoraan invawc:hen, jota voivat käyttää liikuntaesteisten lisäksi muutkin. Esko Eisanen (vas.) ja Oskari Nummi iloitsevat, sillä kunto- ja kilpauintimahdollisuudet paranivat remontin myötä. 14 Kuntatekniikka 1/2012

15 LIIKUNTAPAIKAT Kuntatekniikka 1/

16 Ann Sundholm suunnitteli Impivaaran uimahallin sisäänkäynnin ylle printatun lasin, jonka nimi on Taivaan vuohet. Esko Eisanen ja taustalla näkyvä Olavi Lanun ruskea taideteos katselivat hallin saneerausta alusta loppuun. on tullut lisää. Sisäkatto on kuin noussut tästä kaikesta korkeammalle. Todellisuudessa se johtuu väristä: kaikkialla on valkeaa grafiittia ja harmaata. Jossakin pilkahtaa turkoosi tehostevärinä. Emme halunneet tehdä retroa, vaikka se onkin muodissa. Halusimme uimahallin, joka miellyttää silmää vielä vuoden päästä ja jossa on kuitenkin jäljellä vanhaakin henkeä, Turun kaupungin uimalaitosten johtaja Oskari Nummi sanoo. Puolen miljoonan kävijätavoite Tarve hallin uusimiseen oli selvä. Yli kolmekymppinen asbestia sisältävä Himanit-putkisto suoritti viimeisiä palvelusvuosiaan. Osa betonielementeistä oli huonossa kunnossa ja hallin takaosasta karkaili höyrypatsaita pakkaseen. Kuntosali ja kolme allasta koettiin liian pieniksi, sillä kävijöitä vuonna 2008 Impivaarassa oli Tavoitteeksi asetettiin saada liikkeelle puoli miljoonaa ihmistä. Uskon, että se on mahdollista. Allasmäärä on kasvanut. Lisäksi ennen kun oli kilpailu, muita uimareita ei voitu päästää sisään. Nyt voimme pitää muita allastiloja auki, Nummi sanoo. Impivaaran kahdeksan altaan peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on yhteensä noin 23,2 miljoonaa. Se on 5,7 miljoonaa Höyrysaunan katto on höyrytiivistä lasikuitua. enemmän kuin Porissa rakennetun uuden, seitsemän altaan hallin kustannukset. Ei meitä pyydetty edes laskemaan uuden hallin kustannuksia. Vaihtoehtoina oli pelkkä peruskorjaus tai peruskorjaus laajennuksineen. Periaatteessa tässä säästyi uuteen verrattuna vanha betonirunko, päärakenteiden valu ja vanhan purku, Rakennuttajatehtävät hoitanut Turun Tilaliikelaitoksen rakenuttajainsinööri Esko Eisanen arvioi. Kunnallinen terapia-allas Impivaaran uimahallista haluttiin Suomen esteettömin. Siinä onnistumista kumpikaan Eisanen eikä Nummi uskalla arvioida, mutta joka tapauksessa esteettömyys otettiin monipuolisesti suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon. Siitä piti huolen muun muassa kaupungin esteettömyysasiamies Heikki Haulisto ja vammaisneuvosto. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on oma pukuhuone ja sauna liikkumisrajoitteiselle. Aiemmin, jos avustettava ja hänen saattajansa olivat eri sukupuolta, oli valittava mennäkö naisten vai miesten puolelle. Kun heittää vettä saunassa, lämpö kiertää lattialle. Pyörätuolilla voi tulla suoraan saunaan ja saada hyvät löylyt, Nummi kertoo. Toinen harvinaisuus on terapia-allas, joka soveltuu myös fysioterapeuttien ja vammaisryhmien käyttöön. Ei kokeilulle ja kylpylälle Impivaaran peruskorjatusta hallista on turha etsiä Suomessa ennennäkemätöntä tekniikkaa tai rohkeita innovaatioita. Tekijät halusivat hallin, joka toimii. Uimahallissa oli avohiekkaaltaat, mutta ne eivät enää täytä tämän päivän suojelumääräyksiä. Jatkossa vedet puhdistetaan painehiekkasuodatuksella. Kalvosuodatuksesta ei ole pitkäaikaisia referenssejä, Eisanen kertoo. Aurinkopaneeleihinkaan ei sijoitettu. Tutkimme asiaa ja totesim- 16 Kuntatekniikka 1/2012

17 LIIKUNTAPAIKAT me, etteivät ne kannata. Ne voi kyllä asentaa jälkikäteen. Halli lämpiää kaukolämmöllä, jonka toimittaa Turku Energia. Se on kaupungin omistama. Lämmitys on kuin laittaisi rahaa omasta taskusta toiseen, Eisanen pohtii. Energiaa säästetään poistoilman lämpöpumpuilla ja ottamalla pesuvesistä lämpöä talteen. Vaikka Impivaarasta löytyy höyrysauna, kylmäallas ja lapsille liukumäki, siellä ei loikoilla porealtaassa. Emme halunneet kylpylää vaan liikuntapaikan. Poreallas vie tilaa, jonka käytämme mieluummin liikuntaan, Nummi toteaa. Lisätyötä laastista Alistettu pääurakka toimi Impivaarassa normaaliin tapaan alistettuine sivu-urakoineen. Se toimi Eisasen mukaan kohtuullisen hyvin. Vain allasosaston laatat kaupunki hankki itse. Halusimme valvoa laatua. Liukuesteluokan tuli olla hyvä. Vanhaan verrattuna altaiden ympäristö ei ole nyt niin liukas, Eisanen kertoo. Uima-altaiden laattojen saumaus aiheutti kuitenkin odottamatonta viivytystä. Tarkastaja huomasi uv-valolla, että laattojen pinnoille oli jäänyt laastia, joka sisälsi epoksia. Meidän huolemme oli, että lika ottaa siihen kiinni. Nyt urakoitsijan edustaja puhdistaa laatat lisätyönä. Laatoitustyön tekijänä oli aliurakoitsijana virolainen yritys. He tekivät Suomessa ollessaan pitempää päivää, jolloin valvojamme ei välttämättä aina ollut paikalla, Eisanen pohtii. Kahden miljoonan piirustusvirhe Skanska Talonrakennuksen työmaatoimistossa katsoo lähes valmista uimahallia väsynyt mies. Hän on vastaava työnjohtaja Vesa Sarin, eikä häntä enää helposti houkutella korjaamaan toista uimahallia. Haastavaa tämä on ollut kaikin puolin. Sellaisen vinkin voisin antaa korjausta suunnitteleville, että jos ei ole saatavilla luotettavia vanhoja suunnitelmia, vanhat rakenteet kannattaa tutkia etukäteen, Sarin toteaa. Tällä hän viittaa Impivaaran vanhan uimahallin käsin piirrettyihin pohjapiirustuksiin. Niissä näkyi 11 kantavaa pilaria. Kun lattiaa purettiin, vain neljä pilaria oli siellä missä piti. Seitsemän oli jossain muualla. Hälytimme rakennesuunnittelijan Helsingistä ihmettelemään asiaa, Eisanen kertoo. Suunnittelijaa tarvittiin myös, kun ison pukuhuoneen kantavaa lattialaattaa piikattiin auki. Se osoittautui kaikkea muuta kuin kantavaksi. Se oli maavarainen laatta. Rakennusvalvonta määräsi kartoittamaan kaikki huonot kohdat ja tekemään korjausselostuksen. Urakoitsijalta tilattiin lisätyö. Homma maksoi yhteensä noin kaksi miljoonaa enemmän kuin oli suunniteltu, Esko Eisanen toteaa. Lisätöiden vuoksi uimahallin avaaminen viivästyi reilulla puolella vuodella. IMPIVAARAN UIMAHALLI Kerrosala m 2 Laajennus m 2 Vesipinta-ala m 2 + portaat Uudet altaat: monitoimi (terapia-allas), 25 m, perhe, lasten- ja kahluuallas, kylmäallas Kunnostetut altaat: 50 m ja hyppyallas Kolme kuntosalia, seuroille ja liikuntatoimelle toimistotiloja Vuokrasauna 30 /h + sisäänpääsymaksu Urakat yhteensä : pääurakka , sähkö , putki , vedenkäsittely , ilmanvaihto , prosessiautomaatio , taloautomaatio , allaslaattatoimitus (laatat hankki tilaaja) Hankkeen kokonaiskustannusarvio Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Siren Arkkitehdit Oy Vain allashallit 1 ja 2 jäivät paikoilleen vanhasta hallista, joka laajeni oikealle. ALLASHALLI 2 ALLASHALLI 3 ALLASHALLI 1 ALLASHALLI 4 ALLAS- HALLI 5 SIREN ARKKITEHDIT OY Kuntatekniikka 1/

18 Tropical Islands -kylpylän hiekkarannalla voi ruskettua, sillä hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään. Hallissa on maailman suurin sisätiloissa oleva sademetsä, jossa on noin kasvia ja 600 eri kasvilajia. Kovakuoriaiset pitävät kunnossa maaperää, ja niiden määrää kontrolloivat riikinkukot, fasaanit ja gekot. Hallissa voi yöpyä myös kahdella hiekkapohjaisella telttailualueella teltoissa, joissa patjat ja liinavaatteet ovat valmiina. 18 Kuntatekniikka 1/2012

19 LIIKUNTAPAIKAT Muodonmuutos lentokonehangaarista virkistyskeitaaksi Tropical Islands kylvettää katon alla Berliinissä Berliinin lähellä sijaitseva entinen lentokonehangaari on saanut uuden elämän. Valtaisan kuplahallin sisällä hehkuu Tropical Islands -kylpylä, jossa maailman suurin sisäsademetsä, trooppinen meri ja saunamaailma karkottavat päivittäin jopa kylpylävieraan mielestä arjen harmauden. Taloteknisesti halli on erittäiin vaativa. Lämmön ja kosteuden on oltava juuri oikeat trooppiseen lomailuun. Martti Matsinen toimitusjohtaja, PiiMat Oy Tropical Islands -kylpylä sijaitsee noin 80 km päässä Berliinin Tegelin lentokentältä Dresdenin suuntaan. Tropical Islands on maailman suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja 107 metriä korkea. Sen sisään mahtuisivat esimerkiksi Vapaudenpatsas tai koko Helsingin olympiastadion torneineen. Koosta antaa hyvän kuvan myös se, että hallin sisään mahtuisi Berliinin Potsdamer Platz kaikkine toimistotaloineen. Alue perustettiin Luftwaffen lentokentäksi ennen toista maailmansotaa, ja sodan jälkeen siitä tuli DDR:n sotilaslentokenttä. Saksojen yhdistyttyä alue puhdistettiin, ja siitä oli tarkoitus tulla kevyen ilmaliikenteen (zeppeliinit, kuumailmapallot) lentokenttä. Itse halli rakennettiin lentokonehangaariksi vuonna 2000, mutta omistajavaihdoksen myötä suunnitelmat muuttuivat, ja hallista kehitettiin Euroopan suurin viihdekeskus, Tropical Islands. Ostosbulevardilta sademetsään Tropical Islands -hallista löytyy jokaiselle jotakin. Sisäänkäynnin ja pukuhuoneiden jälkeen saavutaan ostosbulevardille, jonka putiikeista voi ostaa kaikkea rantatai kylpylälomalla tarvittavaa. Ostosbulevardilta eteenpäin matkatessa tulee vastaan ravintoloita sekä lasten oma maailma, yli neliötä hauskaa. Matkalla yllättyy nähdessään kuumailmapallon lentelevän hallin sisällä. Jollei halua lasten alueelle, voi aulasta kävellä suoraan vaikkapa maailman suurimman sisätiloissa olevan sademetsän läpi uimarannalle. Lähes kilometrin mittainen kiertelevä polku kulkee sademetsässä, jossa on noin kasvia ja 600 eri kasvilajia. Sademetsässä on luonnollinen biotooppi, jota myös ylläpidetään luonnollisesti ilman kemikaaleja. Maaperää pitävät kunnossa kovakuoriaiset, jotka eivät ole vaarallisia ihmisille eivätkä esiinny muualla hallissa. Kuoriaisten määrää taas kontrolloivat muun muassa riikinkukot, fasaanit ja gekot, joita pyörii sademetsäalueella. Trooppinen meri ja saunamaailma Sademetsästä laskeudutaan polkua ja portaikkoa pitkin hiekkarannalle. Hiekkarannan taustaksi on tehty taivasmaisema, joka antaa rannalle trooppisen vaikutelman. Kyseessä on todellinen hiekkaranta, jossa voi tehdä hiekkalinnoja tai ottaa aurinkoa. Hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään. Hallin sisällä voi ruskettua lähes ympäri vuoden. Rantaleikkien jälkeen on mukava pulahtaa trooppiseen mereen. Uintialue on maksimissaan 135 cm syvä ja vesi on 28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä. Koska Saksassa ollaan, on alueella luonnollisesti myös saunamaailma. Tropical Islandsin saunamaailmassa on kuusi eri aluetta, jotka ovat saaneet inspiraationsa eri puolilta maailmaa. Alueelta löytyy mm. intialaistyyppinen Elefantin temppeli ja uusiseelantilaista Waiotapu-aluetta kuvaava sauna. Saunamaailman hoito-osastolla voi nauttia erityyppisistä hieronnoista, ja saunamaailman vierestä löytyy myös monipuolinen kuntosali. Majoitus samassa hallissa Usein kylpylöihin on yhdistetty majoitustiloja, jotka ovat samassa rakennuksessa tai jollain tavalla kiinteässä yhteydessä kylpylään. Tropical Islands on tässäkin suhteessa erikoinen kohde, Kuntatekniikka 1/

20 LIIKUNTAPAIKAT Tropical Islandsin uintialue on maksimissaan 135 cm syvä, ja vesi on 28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä. Majoitusvaihtoehtoja on kylpylän sisällä hotellista erityyppisiin huoneistoihin, joita on parikymmentä eri puolella hallia. sillä myös majoitustilat ovat kylpylän sisällä. Majoitukseen on useita eri mahdollisuuksia. Hallin sisällä on hotelli, jota parhaillaan laajennetaan. Lisäksi hallin sisällä on parikymmentä erityyppistä huoneistoa, jotka sijaitsevat eri puolilla hallia. Jokaisella majoitushuoneistolla on oma tarinansa kuten Ceylonin teehuoneisto tai Surinamin banaanihuoneisto. Alueella on myös kaksi hiekkapohjaista telttailualuetta. Siellä voi yöpyä teltoissa, joissa patjat ja liinavaatteet ovat valmiina. Tropical Islands on auki joka päivä kellon ympäri. Ainoastaan saunamaailma ja jotkut kaupat ja ravintolat ovat kiinni yöaikaan. Näiltäkin osin Tropical Islands siis toimii kuten mikä tahansa lomakeskus mutta yhden katon alla. Kävijöiden yleinen vaikutelma kohteesta oli elämys. Oli myös mielipiteitä, että tämä on kohde, jossa tulee kerran käydä mutta toista kertaa ei tarvitse tulla. Onko se oikea trooppinen loma, jos koko ajan ollaan samassa hallissa, vaikka rakenteiden ja tekniikan avulla onkin saatu aikaan oma trooppinen maailma? Kirjoittaja ei kuitenkaan saanut yhtään sellaista kommenttia, etteikö Tropical Islandsissa kannattaisi käydä kerran elämässä. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty teki 2011 opintomatkansa lokakuussa Saksaan. Matkalle osallistui yhteensä 30 uktyläistä, jotka edustivat laajasti uimala-alan eri asiantuntijatahoja. Tropical Islands -kylpylän lisäksi vierailukohteina olivat Kurhessen Therme Kasselissa sekä FSB ja Aquanalemessut Kölnissä. Lentokonehalli uusiokäytössä Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, valmistettiin CargoLifter AG:n lentokonehangaariksi vuosituhannen vaihteessa. Raskaan kuljetuksen lentokoneet vaativat paljon tilaa joka suuntaan, ja sitä myös löytyy neliömetrin kattorakenteen tulee kestää valtavat sade- ja lumikuormat. Katto on rakennettu teräskaarista, joiden päälle on asennettu PVC-pinnoite. Eteläpuolella pinnoitteena on erikoiskalvo, joka päästää auringon UV-säteilyä lävitseen, jolloin auringonotto sisätiloissa on mahdollista. Jotta lentokoneet saadaan sisään, on rakennuksessa kaksi 600 tonnia painavaa ovea, joiden avaaminen ja sulkeminen kestäisi 20 minuuttia. Ovet eivät enää ole käytössä hallin muututtua kylpyläksi. Taloteknisesti vaativa kohde Tekniikaltaan kohde on erittäin Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, on maailman suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja 107 metriä korkea. vaativa. 5,5 miljoonaa kuutiometriä ilmaa tulee pitää oikeassa lämpötilassa (+25 C) ja kosteudessa (RH 40 60), jotta kävijöille tulisi aito trooppisen loman tunnelma. Tämä asettaa kovat vaatimukset tekniikalle. Kun vielä huomioidaan, että päivittäinen kävijämäärä voi olla jopa henkeä ja hallissa on useita eri alueita, jotka vaativat erityyppisiä olosuhteita, ovat sekä suunnittelu että tekniikan ylläpito olleet haastavia tehtäviä. Hallissa on noin 33 kilometriä lattialämmitysputkia, neliömetriä ilmastointikanavia sekä yli 30 kilometriä erilaisia huoltoputkistoja. Lämpö ja kosteus ovat tärkeitä myös hallin kasvillisuuden kannalta. Erityisesti trooppisen sademetsän kasvit ovat vaativia. Trooppisessa meressä ja Laguna-alueella on yhteensä kuutiometriä lämmintä vettä, jota suodatetaan, desinfioidaan ja neutraloidaan jatkuvasti, jotta hygieniataso säilyy korkeana. Kemikaaleja vältetään Kuten sademetsässä myös allasvesien käsittelyssä pyritään välttämään kemikaaleja. Otsoni valmistetaan ilmasta sähkövirralla ja kloori ruokasuolasta. Kemikaaleja valmistetaan sitä mukaa kuin kulutetaan, jotta säilytysmäärät ovat pieniä. Myös suodattimien huuhteluvedet kierrätetään suodatuksen kautta takaisin altaaseen. Trooppisen meren allasmateriaaliksi valittiin hygieniasyistä teräs. 20 Kuntatekniikka 1/2012

21 Kuntatekniikan maailmankongressi TEEMANA KESTÄVÄT YHTEISÖT Helsingissä Finlandia-talossa Ainutlaatuinen tilaisuus oppia parhaita käytäntöjä niin Suomesta kuin muistakin maista ja tavata ulkomaisia kollegoitasi! Tutustumismahdollisuudet Tukholman ja Tallinnan ajankohtaisiin kuntatekniikan aiheisiin! Tapahtuma on samalla Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosiseminaari. Platinum Sponsor Tilaisuus tuoda esille suomalaista osaamista! ORGANIZERS: FAME

22 TURUNTIE TULEVAISUUDESSA Valtaosin 2+2-kaistainen. Osa nykyisistä liikennevalo-ohjatuista risteyksistä korvataan kiertoliittymillä. Koko matkalle rakennetaan molemminpuolinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Turuntien poikki rakennetaan lisää kevyen liikenteen siltoja. Viihtyvyyttä parannetaan meluntorjunnalla sekä istutuksin ja väyläarkkitehtuurin keinoin. Turuntielle luvassa muodonmuutos: lisää kaistoja, Maantien muuttaminen kaduksi ma Espoo haluaa muuttaa noin 10 kilometriä alueellaan kulkevasta Turuntiestä kaduksi. Syynä on kaupunkirakenteen tiivistyminen ja kasvanut liikenne. Muutoksen hintalappu on kymmeniä miljoonia. Petri Vainio, investointipäällikkö Salla Hänninen, katuinsinööri Tekninen keskus, Espoon kaupunki Espoota halkoo viisi suurta maantietä: Kirkkonummelta Helsinkiin johtava Länsiväylä etelärannikkoa myötäillen, Turusta Helsinkiin johtava Turunväylä sekä kolme kehätietä, joista keskimmäinen, Kehä II on keskeneräinen kattaen vain Länsiväylän ja Turuntien välin. Viisi suurinta väylää ovat Espoon alueella pääosin moottoriliikenne- tai moottoriteitä. Espoon alueella kulkee myös muita maanteitä, joista merkittävimmät ovat Turuntie, joka on vanha Helsingistä Turkuun johtava maantie, Kauklahdenväylä, joka on Espoonlahdesta Veikkolaan kulkeva yhdystie sekä Vihdintie, joka on vanha Helsingistä Vihdin ja Karkkilan kautta Poriin johtava maantie. Espoon alueella on katuja noin km ja maanteitä noin 300 km. Lisäksi valtio omistaa maanteiden varrella kulkevia kevyen liikenteen väyliä noin 80 km. Maanteiden välityskykyä kasvatettu useasti Espoo on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien, ja samalla Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen pendelöinti ympäryskunnista on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä on edellyttänyt maanteiden välityskyvyn kasvattamista useaan otteeseen. Osa välityskykyä parantavis- 22 Kuntatekniikka 1/2012

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT?

LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? LÄMMITÄ, MUTTA ÄLÄ ILMASTOA. TUNNETKO KAUKOLÄMMÖN EDUT? HYVÄN OLON ENERGIAA Kaukolämmitys merkitsee asumismukavuutta ja hyvinvointia. Se on turvallinen, toimitusvarma ja helppokäyttöinen. Kaukolämmön asiakkaana

Lisätiedot

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku

Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku Tietoa uusiutuvasta energiasta lämmitysmuodon vaihtajille ja uudisrakentajille 31.1.2013/ Dunkel Harry, Savonia AMK Uudet energiatehokkuusmääräykset, E- luku TAUSTAA Euroopan unionin ilmasto- ja energiapolitiikan

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011

UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS. Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS SISÄLTÖ JA TOTEUTUS Kirsi Sivonen 12.12.2011 UUSIUTUVAN ENERGIAN KUNTAKATSELMUS Motivan katselmusmalli Katselmoijalla oltava Motivan koulutus Katselmoitava kohde voi

Lisätiedot

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä

Suur-Savon Sähkö Oy. Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä. Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Suur-Savon Sähkö Oy Suur-Savon Sähkö -konserni Perttu Rinta 182,3 M 274 hlöä Sähköpalvelu Marketta Kiilo 98,5 M 37 hlöä Lämpöpalvelu Heikki Tirkkonen 24,8 M 29 hlöä Järvi-Suomen Energia Oy Arto Pajunen

Lisätiedot

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet

Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Analyysia kuntien ilmastostrategiatyöstä - uhkat ja mahdollisuudet, lähtötiedot, tavoitteet Maija Hakanen, ympäristöpäällikkö, Kuntaliitto Kuntien 5. ilmastokonferenssi 5.-6.5.2010 Tampere Uhkat (=kustannukset,

Lisätiedot

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella

Uusi. innovaatio. Suomesta. Kierrätä kaikki energiat talteen. hybridivaihtimella Uusi innovaatio Suomesta Kierrätä kaikki energiat talteen hybridivaihtimella Säästövinkki Älä laske energiaa viemäriin. Asumisen ja kiinteistöjen ilmastopäästöt ovat valtavat! LÄMPÖTASE ASUINKERROSTALOSSA

Lisätiedot

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009

Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Rakennuksien lämmitysjärjestelmät Kontiolahti 9.5.2009 Simo Paukkunen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu liikelaitos Biotalouden keskus simo.paukkunen@pkamk.fi, 050 9131786 Lämmitysvalinnan lähtökohtia

Lisätiedot

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja

Kotien energia. Kotien energia Vesivarastot Norja Esitelmä : Pekka Agge Toimitusjohtaja Aura Energia Oy Tel 02-2350 915 / Mob041 504 7711 Aura Energia Oy Perustettu 2008 toiminta alkanut 2011 alussa. Nyt laajentunut energiakonsultoinnista energiajärjestelmien

Lisätiedot

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009

Tiedonvälityshanke. Urpo Hassinen 6.10.2009 Tiedonvälityshanke Urpo Hassinen 6.10.2009 Puhdasta, uusiutuvaa lähienergiaa ÖLJYSTÄ HAKELÄMPÖÖN Osuuskunnan perustava kokous 15.9.1999, perustajajäseniä 12, jäseniä tällä hetkellä 51 Hoidettavana vuonna

Lisätiedot

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen

Valaistushankinnat. 6.10.2010 Antti Kokkonen Valaistushankinnat 6.10.2010 Antti Kokkonen Kuinka paljon valaistus kuluttaa? Kaikesta Suomessa käytetystä sähköstä n. reilu 10 % kuluu valaistukseen, josta karkeasti 1/3 palvelu- ja julkisella sektorilla.

Lisätiedot

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista

Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista Esimerkkejä energiatehokkaista korjausratkaisuista DI Petri Pylsy, Suomen Kiinteistöliitto Tee parannus!-aluekiertue Turku 18.01.2010 Tarjolla tänään Energiatehokkaita korjausratkaisuja: Ilmanvaihdon parantaminen

Lisätiedot

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet

Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Hiilineutraalin energiatulevaisuuden haasteet Jukka Leskelä Energiateollisuus ry Energiateollisuuden ympäristötutkimusseminaari 1 Energia on Suomelle hyvinvointitekijä Suuri energiankulutus Energiaintensiivinen

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön

Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön HARAKATKIN HIKOILEVAT Asumisen veden- ja energiansäästö Sisältö Miksi rajoittaa omaa veden ja energian kulutustaan? Vinkkejä energian säästöön Vinkkejä veden säästöön Omien kokemusten vaihto ja keskustelu

Lisätiedot

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA

TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA TUTKIMUS IKI-KIUKAAN ENERGIASÄÄSTÖISTÄ YHTEISKÄYTTÖSAUNOISSA IKI-Kiuas Oy teetti tämän tutkimuksen saatuaan taloyhtiöiltä positiivista palautetta kiukaistaan. Asiakkaat havaitsivat sähkölaskujensa pienentyneen,

Lisätiedot

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto

Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Näin rakennettiin Torkkolan tuulivoimapuisto Merikaarrontie N Torkkola Vähäkyrö 7 Torkkolan tuulivoimapuisto sijaitsee Vaasassa, Merikaarrontien varrella, Kyrönjoen eteläpuolella. Pinta-ala: noin 1 000

Lisätiedot

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään

Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään Varaavan tulisijan liittäminen rakennuksen energiajärjestelmään DI, TkT Sisältö Puulla lämmittäminen Suomessa Tulisijatyypit Tulisijan ja rakennuksessa Lämmön talteenottopiiput Veden lämmittäminen varaavalla

Lisätiedot

Kestävien arvojen koti

Kestävien arvojen koti Kestävien arvojen koti huolto ja siivous yhdellä soitolla yksilöllinen paikalla rakennettu korjaukset ja laajennukset verovähennyksillä Se tehdään kestämään sata vuotta Koralli Koti ei ole pelkkä talo,

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2008. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2008 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton energiaryhmän työtä EU:n IEE-ohjelman tuella Energiatoimistoa

Lisätiedot

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP)

Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) Kestävän energiankäytön toimenpideohjelma (Sustainable energy action plan, SEAP) 1 Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Kestävän energiankäytön toimintasuunnitelma... 4 3. Johtopäätökset... 5 LIITE: Kestävän

Lisätiedot

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13

LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 AS OY PUUTARHAKATU 11-13 2 LÄMMITYSENERGIA- JA KUSTANNUSANALYYSI 2014 Yhtiössä otettiin käyttöön lämmön talteenottojärjestelmä (LTO) vuoden 2013 aikana. LTO-järjestelmää

Lisätiedot

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET

Matkalle PUHTAAMPAAN. maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET Matkalle PUHTAAMPAAN maailmaan UPM BIOPOLTTOAINEET NYT TEHDÄÄN TEOLLISTA HISTORIAA Olet todistamassa ainutlaatuista tapahtumaa teollisuushistoriassa. Maailman ensimmäinen kaupallinen biojalostamo valmistaa

Lisätiedot

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2)

Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Lämpöyrittäjyyden alue- ja kansantaloudellinen tarkastelu Yhteenveto 2014 Selvityksen tausta ja toteutus (1/2) Energiaratkaisujen kannattavuutta arvioidaan perinteisesti laskelmilla, joilla määritetään

Lisätiedot

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia

UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ. 4.11.2014 Atte Kallio Projektinjohtaja Helsingin Energia UUSIUTUVA ENERGIA HELSINGIN ENERGIAN KEHITYSTYÖSSÄ 4.11.2014 Projektinjohtaja Helsingin Energia ESITYKSEN SISÄLTÖ Johdanto Smart City Kalasatamassa Aurinkovoimalan teknisiä näkökulmia Aurinkovoimalan tuotanto

Lisätiedot

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki

Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012. Johanna Karimäki Mitä on kestävä kehitys? 22.3.2012 Johanna Karimäki Kestävä kehitys Sosiaalinen -tasa-arvo, oikeudenmukaisuus, terveys -yhteisö, kulttuuri Ekologinen -luonnonvarat, luonto, biologinen monimuotoisuus -ilmastonmuutos

Lisätiedot

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013

Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu. Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Hämeenlinnan Engelinrannan alueen energiakaavan valmistelu Julkinen tiivistelmä loppuraportista, 2.4.2013 Tavoitteena löytää energiakaavan avaintekijät Työssä pyrittiin tunnistamaan alueen kokonaisenergiankulutuksen

Lisätiedot

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi

Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi Aurinkolämpöreferenssejä aluelämmityskohteisiin Kansallinen cleantech-investointifoorumi 11.4.2013 Jari Varjotie, CEO Uusi innovatiivinen konsepti energian tuottamiseen SAVOSOLAR kokoalumiininen direct

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2014 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen

Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Aurinko Maalämpö Kaasu Lämpöpumput Uusiutuvan energian yhdistäminen kaasulämmitykseen Kaasulämmityksessä voidaan hyödyntää uusiutuvaa energiaa käyttämällä biokaasua tai yhdistämällä lämmitysjärjestelmään

Lisätiedot

Rauman kaupunki Yrityspalvelut

Rauman kaupunki Yrityspalvelut Rauman kaupunki Yrityspalvelut Energiatehokkuuden, päästöjen ja kustannusten laskennalla vaikutetaan yritysten imagoon ja kilpailukykyyn Esittelyaineistoa Reijo Laine Senior & Sons Oy Rauman kaupunki lähti

Lisätiedot

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista.

Jäähdytysjärjestelmän tehtävä on poistaa lämpöä jäähdytyskohteista. Taloudellista ja vihreää energiaa Scancool-teollisuuslämpöpumput Teollisuuslämpöpumpulla 80 % säästöt energiakustannuksista! Scancoolin teollisuuslämpöpumppu ottaa tehokkaasti talteen teollisissa prosesseissa

Lisätiedot

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä

Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Lämmityskustannukset kuriin viihtyvyydestä tinkimättä Nykyaikainen kaukolämpö on maailman huipputasoa. Kaukolämpö on saanut kansainvälisesti mittavaa tunnustusta energiatehokkuutensa ansiosta. Kaukolämpöasiakkaalle

Lisätiedot

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa

Lead Facility Services Globally. ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa ISS Palvelut ottaa vastuuta ympäristöstä yhdessä asiakkaan kanssa TOIMINNALLASI ON ISO VAIKUTUS YMPÄRISTÖÖN Suurin osa ympäristövaikutuksista syntyy kiinteistöjen käytönaikaisista päivittäisistä toiminnoista,

Lisätiedot

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy

Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012. Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Aurinkolämpö Kerros- ja rivitaloihin 15.2.2012 Anssi Laine Tuotepäällikkö Riihimäen Metallikaluste Oy Riihimäen Metallikaluste Oy Perustettu 1988 Suomalainen omistus 35 Henkilöä Liikevaihto 5,7M v.2011/10kk

Lisätiedot

Tietoja pienistä lämpölaitoksista

Tietoja pienistä lämpölaitoksista Yhdyskunta, tekniikka ja ympäristö Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 Tietoja pienistä lämpölaitoksista vuodelta 2011 1 Sisältö 1 Taustaa 3 2 Muuntokertoimet 4 3 Lämpölaitosten yhteystietoja

Lisätiedot

ORIMATTILAN KAUPUNKI

ORIMATTILAN KAUPUNKI ORIMATTILAN KAUPUNKI Miltä näyttää uusiutuvan energian tulevaisuus Päijät-Hämeessä? Case Orimattila Sisältö Orimattilan kaupunki - Energiastrategia Orimattilan Lämpö Oy Yhtiötietoja Kaukolämpö Viljamaan

Lisätiedot

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013

KUIVAN LAATUHAKKEEN 11.11.2013 KUIVAN LAATUHAKKEEN MARKKINAT 11.11.2013 KUIVA LAATUHAKE Kuiva laatuhake tehdään metsähakkeesta, joka kuivataan hyödyntämällä Oulussa olevien suurten teollisuuslaitosten hukkalämpöjä ja varastoidaan erillisessä

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 127. Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 19.09.2012 Sivu 1 / 1 2658/10.03.01/2012 127 Lausunnon antaminen kaupunginhallitukselle tiesuunnitelmasta Vihdintien (mt 120) parantaminen Mariannantien ja Juvanmalmintien kohdalla

Lisätiedot

Missio ja arvot. Missio

Missio ja arvot. Missio Pohjolan Voima Omakustannushintaan perustuva toimintamalli on tehokas tapa toteuttaa energiainvestointeja. Toimintamalli mahdollistaa sen, että hankkeisiin osallistuu suoraan ja välillisesti laaja joukko

Lisätiedot

Energiaa ja elinvoimaa

Energiaa ja elinvoimaa Energiaa ja elinvoimaa Lappilainen ENERGIA 11.5.2010 Asiakaslähtöinen ja luotettava kumppani Rovaniemen Energia-konserni Rovaniemen kaupunki Konsernin liikevaihto 40 milj. Henkilöstö 100 hlö Yksiköiden

Lisätiedot

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014

Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos. Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Naantalin uusi voimalaitos Astrum keskus, Salo 2.12.2014 Turun Seudun Energiantuotanto Oy Turun Seudun Energiantuotanto Oy TSME Oy Neste Oil 49,5 % Fortum Power & Heat

Lisätiedot

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011

Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito. Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Ekotehokkuus: Toimitilojen käyttö ja ylläpito Anna Aaltonen Kiinteistö- ja rakentamistalkoot 27.1.2011 Sisältö Ympäristöasioiden hallinta yrityksissä Toimitilojen vaikutus ympäristöön Kiinteistön ympäristösertifioinnit

Lisätiedot

Aurinkoenergia Suomessa

Aurinkoenergia Suomessa Aurinkoenergia Suomessa Aurinkolämmitys on ennen kaikkea vesilämmitys Aurinkoenergia Suomessa Suomessa saadaan auringonsäteilyä yleisesti luultua enemmän. Kesällä säteilyä Suomessa saadaan pitkistä päivistä

Lisätiedot

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi

Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti. Asko Ojaniemi Bionergia - ympäristön ja kustannusten säästö samanaikaisesti Asko Ojaniemi 1 28.10.2014 AO Keski-Suomen energiatase 2012 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 28.10.2014

Lisätiedot

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050

STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 STY:n tuulivoimavisio 2030 ja 2050 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Peter Lund 2011 Maatuulivoima kannattaa Euroopassa vuonna 2020 Valtiot maksoivat tukea uusiutuvalle energialle v. 2010 66 miljardia dollaria

Lisätiedot

Arandur / Kaivomestarin hanke

Arandur / Kaivomestarin hanke 7.10.2010 Richard Malm Arandur / Kaivomestarin hanke Kaivomestari - ensimmäinen julkisen ja yksityisen sektorin kiinteistöalan kumppanuushanke Suomessa. Elinkaaritoimitus: mitä sopimus sisältää? Substanssipalvelut

Lisätiedot

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute

Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Biokaasun hyödyntäminen liikenteessä Prof Magnus Gustafsson PBI Research Institute Kaasuautojen Edellytykset Suomessa Kaasukäyttöiset autot muodostavat varteenotettavan vaihtoehdon. Päästöt ovat huomattavan

Lisätiedot

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke

Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke Ekokemin Salon Jätevoimala-hanke KOHTI KIERTOTALOUTTA ketterästi ja kunnianhimoisesti Ekokemin liiketoiminta-alueet Mitä Ekokem tekee? 1 Kehitämme jätteitä vähentäviä ja hyödyntäviä ratkaisuja asiakkaidemme

Lisätiedot

aimo.palovaara@lakkapaa.com

aimo.palovaara@lakkapaa.com BIOENERGIAA TILOILLE JA TALOILLE Torniossa 24.5.2012 Aimo Palovaara aimo.palovaara@lakkapaa.com 050-3890 819 24.5.2012 1 Energiapuu: 1. hakkuutähde => HAKETTA 2. kokopuu => HAKETTA 3. ranka => HAKETTA,

Lisätiedot

RESCA. Tampere 23.9.2013

RESCA. Tampere 23.9.2013 RESCA Tampere 23.9.2013 RESCA-TAMPERE PILOTTIKOHTEET Aurinkoenergiapilotissa on mukana viisi partneria: Sähkölaitos, Tilakeskus, Technopolis, Skanska ja Verte Oy. Kämmenniemen pilotti (koulu ja päiväkoti

Lisätiedot

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi

LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA. Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi LISÄÄ VIRTAA VESIVOIMASTA Voimalaitosten tehonnostoilla puhdasta säätöenergiaa vuosikymmeniksi Kemijoki Oy on vesivoimalaitosten tehonnoston edelläkävijä PORTTIPAHTA KURITTU VAJU KELU KURKIASKA VALAJAS

Lisätiedot

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi

Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Jyväskylän resurssiviisaiden kokeilujen vaikuttavuusarviointi Riina Antikainen, Maija Mattinen, Marja Salo Suomen ympäristökeskus (SYKE) 18.12.2013 Kuva: Mauri Mahlamäki Muut kuvat: Sitran resurssiviisaus

Lisätiedot

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu Espoon kaupungin 100 % omistama yhtiö Suomen toiseksi suurin kunnallinen vuokrataloyhtiö Kiinteistöjä 275 kpl Asuntoja 14.400 Asukkaita n. 32.000 Espoon Asunnot Oy / Espoonkruunu

Lisätiedot

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030

Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Miten sähköä kannattaa tuottaa - visiointia vuoteen 2030 Jukka Leskelä Energiateollisuus ry SESKOn kevätseminaari 2013 20.3.2013, Helsinki 1 Kannattavuus? Kilpailukykyisesti Kokonaisedullisimmin Tuottajan

Lisätiedot

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City

Green Lappeenranta. Lappeenranta A Sustainable City Green Lappeenranta Lappeenranta A Sustainable City Lappeenranta ylsi WWF:n kansainvälisen Earth Hour City Challenge -kilpailun 14 finalistin joukkoon. Finalistikaupungit toimivat edelläkävijöinä ilmastonmuutoksen

Lisätiedot

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013

TUULIVOIMAA KAJAANIIN. Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 1 TUULIVOIMAA KAJAANIIN Miia Wallén UPM, Energialiiketoiminta 29.10.2013 UPM Uuden metsäteollisuuden edelläkävijänä UPM yhdistää bio- ja metsäteollisuuden ja rakentaa uutta, kestävää ja innovaatiovetoista

Lisätiedot

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle

Fortum Otso -bioöljy. Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Fortum Otso -bioöljy Bioöljyn tuotanto ja käyttö sekä hyödyt käyttäjälle Kasperi Karhapää Head of Pyrolysis and Business Development Fortum Power and Heat Oy 1 Esitys 1. Fortum yrityksenä 2. Fortum Otso

Lisätiedot

Ilmalämpöpumput (ILP)

Ilmalämpöpumput (ILP) Ilmalämpöpumput (ILP) 1 TOIMINTA Lämmönlähteenä ulkoilma Yleensä yksi sisäja ulkoyksikkö Lämmittää sisäilmaa huonejärjestelyn vaikutus suuri 2 1 ULKO- JA SISÄYKSIKKÖ Ulkoyksikkö kierrättää lävitseen ulkoilmaa

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014

Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Tulevaisuuden kaukolämpöasuinalueen energiaratkaisut (TUKALEN) Loppuseminaari 16.10.2014 Elinkaariarvio pientalojen kaukolämpöratkaisuille Sirje Vares Sisältö Elinkaariarvio ja hiilijalanjälki Rakennuksen

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN KORKEATASOISTA TUOTANTOTILAA HÄMEENLINNA MÄKELÄ Tulli Business Park, Åkerlundinkatu 11 A - PL 352-33101 Tampere Puh. 010 5220 100 - Fax 03 222 9835 - www.catella.fi KIINTEISTÖN SIJAINTI

Lisätiedot

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009

Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 Puutavaraseminaari Asiakasnäkökulma metsäenergiaan Ahti Weijo Vaasa 11.9.2009 www.jenergia.fi JYVÄSKYLÄN ENERGIAA VUODESTA 1902 Jyväskylän kaupunginvaltuusto päätti perustaa kunnallisen sähkölaitoksen

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät jäähdytyksen avulla

Lisätiedot

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi

Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet. Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi Broilerintuotannon energiankulutus ja energian säästömahdollisuudet Energiatehokkuuspäivä 11.12.2013 Hämeenlinna Mari Rajaniemi www.helsinki.fi/yliopisto 1 Miten aloittaa energiankäytön tehostaminen? Energiankäytön

Lisätiedot

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014

Energiatehokas Engelinranta. Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Energiatehokas Engelinranta Vähähiilinen maankäyttö ja kaavoitus Päijät-Hämeessä 21.1.2014 Maankäyttö- ja rakennusalan asiakkaitamme Hallinto Rakentajat Rakennuttajat Tuoteteollisuus Toimialajärjestöt

Lisätiedot

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen

PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA. Mikko Ruotsalainen PORVOON ENERGIA LUONNOLLINEN VALINTA Skaftkärr Skaftkärr hankkeen tavoitteena on rakentaa Porvooseen uusi energiatehokas 400 hehtaarin suuruinen, vähintään 6000 asukkaan asuinalue. Skaftkärr Koko projekti

Lisätiedot

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely

Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus. Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Esittely Tavarankuljetusten ja logistiikan energiatehokkuussopimus Energiatehokkuussopimus solmittiin tavaraliikenteelle ja logistiikalle tammikuussa

Lisätiedot

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014

Fossiiliset polttoaineet ja turve. Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Fossiiliset polttoaineet ja turve Parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea 23.4.2014 Energian kokonaiskulutus energialähteittäin (TWh) 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Sähkön nettotuonti Muut Turve

Lisätiedot

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1

Oma koti kaukolämpöön. Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Oma koti kaukolämpöön Opas vanhan ja uuden pientalon liittämisestä kaukolämpöverkkoon 1 Kaukolämpö on ympäristöystävällinen, taloudellinen ja turvallinen vaihtoehto omakotitalossa Raumalla 95 prosenttia

Lisätiedot

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä

Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Hyvinkään Vuokra-Asunnot Oy: Lämmityksen ohjaus- ja seurantajärjestelmä Osallistumishakemukseen liittyviä kysymyksiä saapui määräaikaan 15.11.2014 klo 12.00 mennessä 18 kappaletta. Ohessa on yhteenveto

Lisätiedot

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä.

Huom. laadintaan tarvitaan huomattava määrä muiden kuin varsinaisen laatijan aikaa ja työtä. Viite: HE Energiatodistuslaki (HE 161/ 2012 vp) 7.12.2012 Energiatodistusten edellyttämät toimenpiteet, kustannukset ja vaikutukset todistusten tarvitsijoiden näkökulmasta Energiatodistukset: tarvittavat

Lisätiedot

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren

HELSINGIN ENERGIARATKAISUT. Maiju Westergren HELSINGIN ENERGIARATKAISUT Maiju Westergren 1 50-luvulla Helsinki lämpeni puulla, öljyllä ja hiilellä - kiinteistökohtaisesti 400 350 300 250 200 150 100 50 Hiukkaspäästöt [mg/kwh] 0 1980 1985 1990 1995

Lisätiedot

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus

Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Lahden ilmastotavoitteet ja tulevaisuus Eero Vainio Lahden seudun ympäristölautakunnan puheenjohtaja Kaupunginvaltuutettu (SDP) Eero Vainio - Kuntien V ilmastokonferenssi -Tampere Lahti on kasvava ja elinvoimainen

Lisätiedot

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012

LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 LASSILA & TIKANOJA OY Suomalaisten kierrätysasenteet ja jätteiden lajitteluhalukkuus 2012 I N N O L I N K R E S E A R C H O Y T A M P E L L A N E S P L A N A D I 2, 4. k r s, 3 3 1 0 0 T A M P E R E F

Lisätiedot

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi

Lämpöpumput. Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja. Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Lämpöpumput Jussi Hirvonen, toiminnanjohtaja Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, www.sulpu.fi Mikä ala kyseessä? Kansalaiset sijoittivat 400M /vuosi Sijoitetun pääoman tuotto > 10 % Kauppatase + 100-200

Lisätiedot

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa?

Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? 1 Mitä haasteita monialatoteuttaja kohtaa? ClimBus-ohjelman Päätösseminaari 9.6.2009 Juhani Pitkäkoski Toimitusjohtaja YIT Oyj 2 2009-06-09 Sisältö Energiankäyttö Suomessa Ilmastonmuutos YIT:n strategian

Lisätiedot

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja

HSY - katsaus. Isännöitsijäseminaari 13.11.2014. Raimo Inkinen, toimitusjohtaja HSY - katsaus Isännöitsijäseminaari 13.11.2014 Raimo Inkinen, toimitusjohtaja 13.11.2014 HSY:n strategia 2020 Visio 2020 : Vastuulliset, tehokkaat ja kehittyvät vesihuolto-, jätehuolto- ja seututietopalvelut

Lisätiedot

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja

Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasu kaukolämmön ja sähkön tuotannossa: case Suomenoja Maakaasuyhdistyksen syyskokous 11.11.2009 Jouni Haikarainen 10.11.2009 1 Kestävä kehitys - luonnollinen osa toimintaamme Toimintamme tarkoitus:

Lisätiedot

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara

ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA. Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara ENERGIANSÄÄSTÖN TOIMINTASUUNNITELMA Helsingin kaupungin rakentamispalvelu Stara 11.02.2014 1 1. Helsingin kaupungin Staran energiansäästösuunnitelma... 3 2. Stara energiankuluttajana... 4 2.1 Toimipisteet...

Lisätiedot

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä

Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Energiatehokkuus ja bioenergiaratkaisut asuntoosakeyhtiöissä Bioenergian ja energiatehokkuuden ajankohtaispäivä 25.01.2011, Rovaniemi DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto Suomen Kiinteistöliitto ry Suomen

Lisätiedot

BioForest-yhtymä HANKE

BioForest-yhtymä HANKE HANKE Kokonaisen bioenergiaketjun yritysten perustaminen: alkaa pellettien tuotannosta ja päättyy uusiutuvista energialähteistä tuotetun lämmön myyntiin Bio Forest-yhtymä Venäjän federaation energiatalouden

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö

Uuden Jyväskylän Energiayhtiö Uuden Jyväskylän Energiayhtiö 1 2 Johdanto Jyväskylän Energia yhtiöt on uuden Jyväskylän johtava, osaava ja palveleva energiayritys sekä haluttu työnantaja. Sen tavoitteena on kehittää alan osaamista ja

Lisätiedot

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU

Alueellinen uusiomateriaalien edistämishanke, UUMA2 TURKU Tehtävänä on huolehtia Turun alueen perusenergian tuotannosta taloudellisesti ja tehokkaasti monipuolisella tuotantokapasiteetilla. TSE:n omistavat Fortum (49,5%), Turku Energia (39,5%), Raision kaupunki

Lisätiedot

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 VUORES, KOUKKURANTA Tontinkäyttösuositus Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut 16.11.2012 liittyy rakentamistapaohjeeseen ro-8263 TONTINKÄYTTÖSUOSITUS Esimerkkinä korttelin 7685 tontit 1, 2, 3 ja 4. Päärakennusten

Lisätiedot

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA

Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät OULUN ENERGIA Kaukolämpölaskun muodostuminen ja siihen vaikuttavat tekijät Rakennusten lämmitystekniikka Perusvaatimukset Rakennusten lämmitys suunnitellaan ja toteutetaan siten, että: saavutetaan hyvä sisäilmasto ja

Lisätiedot

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin

Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpö sopii asunto-osakeyhtiöihinkin Maalämpöä on pidetty omakotitalojen lämmitystapana. Maailma kehittyy ja paineet sen pelastamiseksi myös. Jatkuva ilmastonmuutos sekä kestävä kehitys vaativat lämmittäjiä

Lisätiedot

Mistä sähkö ja lämpö virtaa?

Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Mistä sähkö ja lämpö virtaa? Sähköä ja kaukolämpöä tehdään fossiilisista polttoaineista ja uusiutuvista energialähteistä. Sähköä tuotetaan myös ydinvoimalla. Fossiiliset polttoaineet Fossiiliset polttoaineet

Lisätiedot

Suomen Energiainsinöörit

Suomen Energiainsinöörit Suomen Energiainsinöörit Petri Koivula 8.4.2014 Petri.koivula@energiainsinoorit.fi Puh. +358 400 8388018 Suomen energiainsinöörit Oy Energiainsinöörit on vuonna 2012 perustettu yhtiö. Olemme laitetoimittajista

Lisätiedot

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti

VAPO PELLETTI. Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti VAPO PELLETTI Vapo-puupelletti edullista lämpöä helposti Nosta mukavuutta, laske lämmön hintaa! Puulla lämmittäminen on huomattavan edullista ja nyt pelletin ansiosta myös tosi helppoa. Vapo-puupelletit

Lisätiedot

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Jenni Kuja-Aro 19.11.2014 Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus Suomi, jonka haluamme 2050. Kansallinen kestävän kehityksen strategia uudistettu 2013 Perinteisen

Lisätiedot

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille

Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille Maija-Stina Tamminen / WWF ENERGIA HALTUUN! WWF:n opetusmateriaali yläkouluille ja lukioille MITÄ ENERGIA ON? WWF-Canon / Sindre Kinnerød Energia on kyky tehdä työtä. Energia on jotakin mikä säilyy, vaikka

Lisätiedot

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen

Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Viikinmäen jätevedenpuhdistamon Energiantuotannon tehostaminen Kaasumoottorikannan uusiminen ja ORC-hanke Helsingin seudun ympäristöpalvelut Riikka Korhonen Viikinmäen jätevedenpuhdistamo Otettiin käyttöön

Lisätiedot

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut

Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Hajautetun energian uudet innovatiiviset ratkaisut Kuntamarkkinat 9.9.2015 Ilkka Pihlainen Toimialajohtaja, Energia ja ilmasto FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy 18.9.2015 Page 1 Rakennetun ympäristön asiantuntija

Lisätiedot

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011

ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET. Hannu Koponen 21.9.2011 ILMASTOSTRATEGIA JA SEN TAVOITTEET Hannu Koponen 21.9.2011 Sektorikohtaiset tavoitteet vuoteen 2020 Vertailuvuosi 2004-2006 Liikenne -30% Lämmitys -30% Sähkönkulutus -20% Teollisuus ja työkoneet -15% Maatalous

Lisätiedot

Edullisin tie energiatehokkuuteen

Edullisin tie energiatehokkuuteen Edullisin tie energiatehokkuuteen Kiinteistöpalvelut Maalämpöjärjestelmät IVT Turku LTO-järjestelmät Kaukolämmönvaihtimet Säätölaitteet IVT Turku - maalämpö Älä polta rahaa Asunto Oy Inkoistenrinne Ostettavan

Lisätiedot

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus)

TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) TUOTTAVA HAJAUTETTU LÄHIENERGIA HANKE (EnergiaPlus) Uusiutuvan energian käytön lisääminen Oulunkaaren kuntayhtymän jäsenkunnissa Pekka Pääkkönen Iin Micropolis Oy Tausta EU:n ja Suomen ilmasto- ja energiastrategiat

Lisätiedot

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi

Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä. Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien toimia ilmastonmuutoksen hillinnässä Kalevi Luoma, energiainsinööri, DI kalevi.luoma@kuntaliitto.fi Kuntien ilmastoaktivointia Kuntien ilmastokonferenssit 1997, 2000, 2005 ja 2008; seuraava 5.-6.5.

Lisätiedot

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO

Myynti Suomessa. Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Myynti Suomessa Vaateritie 8, 03250 Ojakkala PL 157, 03101 Nummela Puh. 044 7444 140 www.vaaateri.fi TUOTELUETTELO Ympäristöystävälliset PlastRex- tuotteet Yrityksistä FinnVaateri Oy on PlastRex tuotteiden

Lisätiedot

Kelotähti. Saariselkä

Kelotähti. Saariselkä Kelotähti Saariselkä Kelotähti - Saariselän uusi keskipiste. Kelotähti on rakennettu Saariselän keskustaan paikalle, jossa kunnioitettavaan ikään ehtinyt kelovanhus aiemmin kurotti kohti revontulia. Nyt

Lisätiedot

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut

Lämpöilta taloyhtiöille. Tarmo. 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali. Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Lämpöilta taloyhtiöille Tarmo 30.9. 2013 Wivi Lönn Sali Lämmitysjärjestelmien ja energiaremonttien taloustarkastelut Juhani Heljo Tampereen teknillinen yliopisto Talon koon (energiankulutuksen määrän)

Lisätiedot