HIILINEUTRAALIT. Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä. 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HIILINEUTRAALIT. Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä. 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36"

Transkriptio

1 ALANSA YKKÖNEN 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36 Nummi sanoo. sivu 14 Espoo muuttaa Turuntietä kaduksi kymmenillä miljoonilla sivu 22 Kajaani uudistaa keskustansa 2026 mennessä sivu 36 Vuorekseen rakentuu ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40 Rajapinnat auki ja kunnan tuottama tieto hyötykäyttöön sivu 44 Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä HIILINEUTRAALIT LASKULINJAT sivu 6

2 DEPOLOX POOL VARAA OLLA ILMAN? Pienempi kloorinkulutus, vakaampi säätö ja suurempi luotettavuus antavat käyttövarmemman laitoksen, paremman omavalvonnan ja matalammat käyttökustannukset. Onko teillä varaa olla ilman? ASIAKAS- TYYTYVÄISYYS- TAKUU! LUE LISÄÄ* TÄMÄ ON DEPOLOX POOL: Cedox-ohjaus - sovittaa automaattisesti vapaan kloorin tavoitearvon kuormituksen mukaan ja varmistaa kloorin minimaalisen kulutuksen. Auto tuning - automaattisesti optimoidut säätöparametrit, jotka varmistavat täydellisen säätelyn, mistä taas seuraa tasaiset arvot. Mahdollisuus kuormitusperusteiseen käyttöön ja vähentyneeseen energiankulutukseen. Paineeton tai paineistettu läpivirtauskammio. Mittaa vapaata klooria, ph-arvoa, redox-potentiaalia ja kokonais-/sitoutunutta klooria. Voidaan helposti varustaa myös mittaamaan johtavuutta (lisävaruste). Toimitetaan asennettuna tauluun sisältäen karkeasuodattimen. Auktorisoitu virallinen partneri *Asiakastyytyväisyystakuu - Uusi mahdollisuus testata laitteistoa omassa laitoksessa Takaamme, että toimitettu laitteisto parantaa mittausta ja säätöä, mikä tarkoittaa käyttövarmuutta. Depolox sovittaa kloorin määrän vedessä automaattisesti, joka antaa mahdollisuuden pienempään kemikaalikulutukseen. Mikäli laitteisto ei täytä näitä vaatimuksia, on teillä asiakkaana oikeus perua kauppa. Soita ja tilaa jo tänään! Puh tai lähetä sähköpostia: Puh

3 SISÄLTÖ 1/ helmikuuta 36 Kajaani lisää vetovoimaansa uusimalla keskustansa. 15 vuoden urakka alkaa rantapuistosta ja kävelykeskustasta. 18 Tropical Islands ei tosin Karibianmerellä vaan Berliinissä, missä entinen lentokonehangaari muuttui paratiisikylpyläksi. 22 Espoo haluaa muuttaa kymmenisen kilometriä Turuntietä kaduksi. Hintaa muutokselle tulee useita kymmeniä miljoonia. 44 Kunnan tehtävänä on mahdollistaa kunnan tuottaman tiedon laaja-alainen hyötykäyttö, Matti Holopainen sanoo. LIIKUNTAPAIKAT Pyhä on ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus Pohjoismaissa 6 Hakelämpölaitos vähensi matkailualueen päästöjä roimasti 8 Pyhä houkuttaa hiihtäjiä uudistuksilla 10 Pelkosenniemi on saatu nousuun matkailuinvestoinneilla 12 Turku peruskorjasi ja laajensi uimahallin 23 miljoonalla 14 Tropical Islands kylvettää entisessä lentokonehallissa Berliinissä 18 LIIKENNE Espoo haluaa muuttaa osan Turuntietä kaduksi 22 Maantie muuttuu kaduksi kadunpitopäätöksellä 24 Liikennetärinän mittaamiseen langattomia menetelmiä 25 Konseptiturnauksella ideoita maankäyttöön ja liikenteeseen 27 YHTEISTYÖJÄRJESTÖMME Suomen kuntatekniikan yhdistys 29 UKTY 33 Kuntien Putkimestarit 35 YHDYSKUNTA Kajaanin keskustasta vetovoimaisempi 2026 mennessä 36 Vuorekseen rakennetaan ainutlaatuista hulevesipuistoa 40 Kuntien rakennetun ympäristön sähköiset palvelut laajenevat 44 Sähköiset palvelut ovat arkea jo monessa kunnassa 44 Ilmastotyö vaatii kunnilta kokonaisuuden hallintaa 46 Lahdelle ilmastotyötä tukeva yleiskaava 46 PALSTAT / KOLUMNIT Pääkirjoitus 5 Rytilät/Pekka Rytilä: Lapin kultaa 43 Kehto-foorumi: Sweating the assets omaisuus hyödyksi 49 Kehto-foorumi: Elinkaarikustannusten laskenta kehittyy 50 Uutisia 52 Henkilöuutisia 56 Palveluja 58 lehti.kuntatekniikka.fi Kuntatekniikka 1/2012 3

4

5 lehti.kuntatekniikka.fi KUNTATEKNIIKAN AMMATTILEHTI Energia Hankinnat Ilmastonmuutos Infra-IT Jätehuolto Kiinteistöt Kunnossapito Liikenne ja väylät Liikuntapaikat Maankäytön suunnittelu Maarakennus Rakentaminen Turvallisuus Uimahallit ja kylpylät Vesihuolto Viheralueet Ympäristö ALANSA YKKÖNEN Espoo muuttaa Turuntietä kaduksi kymmenillä miljoonilla sivu 22 Kajaani uudistaa keskustansa 2026 mennessä sivu 36 1 /2012 Turku remontoi uimahallista liikuntapaikan, ei kylpylää, Oskari sivulla 36 Nummi sanoo. sivu 14 Jusu Toivosen tavoitteena Pyhällä HIILINEUTRAALIT LASKULINJAT sivu 6 Vuorekseen rakentuu ainutlaatuinen hulevesipuisto sivu 40 Rajapinnat auki ja kunnan tuottama tieto hyötykäyttöön sivu 44 Kannen kuva: Paavo Taipale TOIMITUS Toinen linja 14, Helsinki Internet: lehti.kuntatekniikka.fi S-posti: Päätoimittaja DI Paavo Taipale Puh , Toimitussihteeri Pirjo Valtakari Puh Toimituksen sihteeri Monica Honkaniemi Puh , TOIMITUSNEUVOSTO Heikki Lonka Kirsi Rontu Juhani Sandström Sami Sillstén Paavo Taipale TILAUKSET Puh Vuodessa 8 numeroa Kestotilaus 73 (+ alv 9 %) Vuosikerta 82 (+ alv 9 %) Irtonumero 10 (+ alv 23 %) ILMOITUKSET Marianne Lohilahti Puh TYÖPAIKKAILMOITUKSET S-posti: Hinta 3,65 /palstamm SIVUNVALMISTUS Aste Helsinki Oy PAINOPAIKKA Oy Scanweb Ab, Kouvola ISSN X 67. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti KUSTANTAJA/JULKAISIJAT KL-Kustannus Oy/Suomen Kuntaliitto ry Suomen kuntatekniikan yhdistys ry SKTY Kuntatekniikka 1/2008 PÄÄKIRJOITUS Paavo Taipale Liikuntapaikkoja joka makuun Liikunnan edistämiseksi rakennetaan maapallon eri puolilla mitä hienoimpia houkutuksia. Toisaalta maankamara sellaisenaan muodostaa erinomaisen liikuntapaikan. Myös sen vedellä täyttyneet painanteet meret ja järvet sekä lumella tai jäällä peittyvät alueet tarjoavat usein mahdollisuuksia monipuoliselle liikunnalle. Rakennettujen liikuntapaikkojen ääripäät lienevät sorapintainen kävelytie ja Dubain sisälaskettelurinne. Kunnat ovat vahvasti mukana luomassa edellytyksiä asukkaidensa kuntoliikunnalle. Elämysten tarjoaminen on enemmän yritysten vastuulla. Turun Impivaaran uimahallin peruskorjauksessa ja laajennuksessa on pitäydytty perustehtävässä. Rakennuttajan edustaja kiteytti lehtemme haastattelussa helmikuussa uudelleen avautuvan hallin olevan liikuntapaikka eikä kylpylä. Monipuoliset liikuntapaikat ovat usein kunnissa tärkeitä myös matkailuelinkeinon kannalta. Kunnan ja yksityissektorin investoinnit voivat tukea toisiaan ja lisätä liiketoimintaa ja sitä kautta kunnan verotuloja. Kansijutussamme kerromme piskuisen Pelkosenniemen osallistumisesta Pyhän laskettelukeskuksen kehittämiseen. Yhdyskuntatekniikan rakentamisen lisäksi kunta osti rinneyhtiöltä suikaleen Kultakeroa ja rakennutti siihen kunnallisen liikuntapaikan. Näin voitiin hyödyntää monipuolisesti julkisia investointitukia. Kunnan rinnettä ylläpitää rinneyhtiö siinä missä muitakin keskuksen rinteitä. Kunnan ja varsinkin pienen kunnan on menestyäkseen oltava kekseliäs. Uusia ideoita ja raikkaita ajatuksia kuntatekniikan kehittämiseen kannattaa tämän lehden sivujen lisäksi hakea nyt myös hohtavilta kevättalven hangilta. Arkeilta rullille Kädessäsi on Kuntatekniikka-lehden historian ensimmäinen offsetrotaatiolla painettu numero. Vuoden alusta siirryimme painoksiltaan suurempien lehtien käyttämään painotekniikkaan, joka lyhentää lehden valmistusprosessia. Tekniikan kehitys on tehnyt offsetrotaation kustannustehokkaaksi nyt myös pienemmillä painoksilla. Kolmen vuoden tauon jälkeen keräämme tänä keväänä palautetta lehdestä. Lukemistutkimus tehdään Kuntatekniikan numerosta 2/2012, joka ilmestyy 8.3. Satunnaisotannalla valitut tilaajat pääsevät kertomaan mielipiteensä niin lehden sisällöstä, ulkoasusta kuin ilmoituksistakin. Samalla kysymme kokemuksia viime keväänä uudistetusta kuntatekniikka.fi-verkkopalvelusta. Muistathan vastata, jos arpa lankeaa Sinulle. Seuraavat nrot Aineisto Ilmestyy TEEMAT 2/ Vesihuolto Kiinteistöt 3/ Jätehuolto ja ympäristö Ilmasto Jäähallit 4/ Rakentaminen Maankäytön suunnittelu IFME World Congress / Turvallisuus Vesihuolto Hankinnat Kuntamarkkinat / Jätehuolto ja ympäristö Liikenne ja väylät Ympäristötekniikka / ICT kuntatekniikassa Kiinteistöt Vesihuolto 8/ Energia Valaistus

6 Kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyön tuloksena, PYHÄSTÄ HIILINEUTRAALI Pyhätunturi Oy:n tavoitteena on päästä fossiilisista polttoaineista kokonaan eroon 2020 mennessä. Tähän mennessä on siirrytty hakelämmitykseen ja ekosähköön sekä luotu kannustinjärjestelmä rinnekoneiden päästöjen vähentämiseksi. Päästöjen kompensoinnin avulla Pyhä on Pohjoismaiden ensimmäinen hiilineutraali hiihtokeskus. TEKSTI Paavo Taipale KUVAT Paavo Taipale ja Juha Laine Hiilineutraali laskettelubisnes ei ensi kuulemalta tunnu uskottavalta. Keskuksissa käytetään huomattavia määriä sähköä ja moottoripolttoaineita. Myös jätettä syntyy matkailupalveluissa runsaasti. Asiakkaat arvioivat hiihtokeskuksen ympäristöpanostuksia ensisijaisesti jätteiden lajittelun ja kierrätyksen kautta. Sähkön ja lämmön alkuperä ei näy loppukäyttäjälle, ja useimmat muutkin päästövähennystoimet ovat piilossa, sanoo Pyhän rinnetoiminnoista vastaavan Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivonen. Hinku hiihtämään Pyhän slogan passion for skiing voitaneen vapaasti suomentaa hinku hiihtämään. Muutamat eteläsuomalaiset kunnat ovat viime vuodet pyrkineet merkittäviin kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiin yhteisen Hinku-hankkeen avulla (hiilineutraalit kunnat). Monilla isommilla kaupungeilla on omat vähähiiliseen yhdyskuntaan tähtäävät ohjelmansa. Pyhän oma hinku on sukua tälle toiminnalle, sillä sielläkin haetaan innovatiivisia ratkaisuja ladulla kohti hiilineutraalia hiihtämistä. Suomen Hiihtokeskusyhdistys valitsi viime keväänä pelkosenniemeläisen Pyhän vuoden hiihtokeskukseksi. Päällimmäisenä perusteena oli suurten rinneinvestointien onnistunut toteutus. Niiden myötä lasketteluelämys parani oleellisesti. Palkitsemisen arvoiseksi katsottiin myös keskuksen toimenpiteet kestävän maankäytön ja ilmastotyön saralla. Systemaattinen 6 Kuntatekniikka 1/2012

7 LIIKUNTAPAIKAT ensimmäisenä Pohjoismaissa HIIHTOKESKUS työ kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi Pyhätunturilla alkoi 2007 kartoituksella, jonka pohjalta käynnistettiin ympäristöohjelma vuotta myöhemmin. Ilmastoasioiden nousu yleiseksi keskustelunaiheeksi 2007 oli tärkeänä tekijänä Pyhän ilmastotyön käynnistymisessä. Omistajat kiinnostuivat, mitä meidän yrityksenä on asian osalta tehtävä, Toivonen sanoo. Vain ekosähkö kelpaa Pyhätunturi Oy:n rinnetoimintoihin kuluu vuodessa sähköä keskimäärin noin MWh. Se vastaa karkeasti runsaan sadan sähkölämmitteisen omakotitalon vuotuista kulutusta ja edustaa lähes kahta kolmannesta keskuksen koko sähkönkulutuksesta. Rinteissä ylivoimaisesti eniten sähköä ku- Juha Laine Kuntatekniikka 1/2012 7

8 LIIKUNTAPAIKAT luu lumetukseen. Lumetuksen sähkönkulutus tosin vaihtelee vuosittain huomattavasti säätilan mukaan. Hissien ja valaistuksen sähkönkulutus on vakaampaa, vaikka riippuukin jonkin verran asiakasmääristä. Pyhä on käyttänyt 2008 lähtien vain sertifioitua ekosähköä. Tavanomainen vesivoima esimerkiksi läheisestä Kemijoesta ei kelpaa. Ostamme sellaista vesisähköä, jossa myös vesistön muut käyttömuodot ja luonto on otettu huomioon. Sähkön hintaan ratkaisulla on toistaiseksi ollut vain vähäinen vaikutus. Sähkökaupassa kysymys on myös neuvottelutaidosta, Jusu Toivonen toteaa. Kulutuksen seurannan ongelmana on se, että sähköistys rinteissä on perinteisesti rakennettu niin, että yhden liittymän takana on useita toimintoja. Esimerkiksi hissien ja valaistuksen sähkönkulutusta ei voi mitata yksikkökohtaisesti. Rukalla on Motivan ja ely-keskuksen tuella käynnistetty hanke, jossa rinnealueiden sähkölaitteet varustetaan laitekohtaisella mittauksella. Hisseihin mittauslaiteasennukset on tehty ja lumetusjärjestelmän ja valaistuksen asennukset tehdään ensi kesänä. Ensi kau- Pyhätunturi Oy:n ympäristövastaava Jusu Toivosella on monta rautaa tulessa. Ilmastotyön ohella hän muun muassa tekee Rukan ja Pyhän yhteistä markkinointijulkaisua Nietosta ja järjestää tapahtumia laskijoille. Kun asunto on rinteessä, niin omana lähiliikuntapaikkana ovat Pyhän rinteet ja offarit. Pelkosenniemen kunnan Pyhälle rakennuttaman Skiwayn silta ylittää Kultakeronkadun ja johdattaa laskijat Perherinteiden suunnasta PyhäExpress-tuolihissin ala-asemalle. Hakelämpökeskus vähensi matkailualueen päästöjä roimasti Kemijärven Kaukolämpö Oy:n hakelämpökeskuksen valmistuminen Pyhätunturille pari vuotta sitten vähensi matkailualueen hiilidioksidipäästöjä olennaisesti. Aiemmin lämmitykseen käytettiin öljyä tai sähköä. Suuri osa alueen yksityisistä loma-asunnoista on kuitenkin suorasähkölämmitystaloja, joissa lämmitysmuodon vaihtaminen on kallista. Uusien loma-asuntojen lämmitysmuotona kaukolämpö on kuitenkin tiiviillä alueella kilpailukykyinen. Joulukuussa 2009 valmistuneen biolämpökeskusinvestoinnin arvo oli 1,4 miljoonaa euroa, ja kaukolämpöverkostoa rakennettiin eurolla. Näihin saatiin 25 prosentin työllisyysavustus Lapin ely-keskukselta. Avustuksen merkitys oli ratkaiseva. Hakekattilan teho on 1,5 MW, ja varalla on 2 megawatin kevytöljykattila. Keskus polttaa tällä hetkellä sahahaketta noin irtokuutiometriä vuodessa. Sillä saadaan aikaan MWh lämpöä. Hakkeen toimittaa vuodet kattavalla sopimuksella Vapo Oy. Sahahake on metsähaketta tasalaatusempaa ja yleensä myös kuivempaa, eikä seassa ole risuja. Risut ja tikut aiheuttavat enemmän häiriöitä polttoaineen syötössä kattilaan. Pyhätunturin lämpökeskus on miehittämätön laitos, josta on etäyhteys Kemijärven voimalaitokselle ja päivystäjän kannettavaan tietokoneeseen. Laitospäivystäjä näkee tapahtumat reaaliajassa koko ajan. Pyhän lämpökeskuksessa on Kemijärven kaukolämpö Oy:n 1,5 megawatin biolämpökeskus on jo parisen vuotta tarjonnut hiilivapaata kaukolämpöä Pyhän ydinalueen kiinteistöille. Polttoaineena käytetään sahahaketta. Kaukolämpöverkostoa on valmiina 3,5 kilometriä. 8 Kuntatekniikka 1/2012

9 den jälkeen saamme siis Rukalla tarkat tiedot eri toimintojen sähkönkulutuksesta. On oletettavissa, että kulutus laskee. Näin käy yleensä, kun sitä ryhdytään mittaamaan, Toivonen kertoo. Vastaava laitekohtainen mittaus aiotaan toteuttaa Pyhälläkin, kun Rukan kokemukset on saatu käyttöön. Pyhän lumetusjärjestelmä automatisoitiin tälle kaudelle. Uusi järjestelmä on keskimäärin viidenneksen aiempaa energiatehokkaampi, kun tykit mittaavat jatkuvasti ilman kosteutta ja lämpötilaa ja säätävät suuttimia optimaalisesti. Myös tykkeihin tulevan veden pumppauksen ohjaus uusittiin. Kiinteistöt lämpiävät puulla Kemijärven kaukolämpö Oy:n biolämpökeskuksessa tuotettu kaukolämpö lämmittää Pyhätunturi Oy:n kiinteistöjä. Uuden lämpökeskuksen myötä päästöt romahtivat, kun lämmitysöljystä päästiin eroon. Majoitustiloissa energiaa kuluu kuitenkin matkailijoiden holtittomaan saunan lämmittämiseen ja huonelämpötilojen pitämiseen tarpeettoman korkealla. Patteritermostaatit käännetään täysille, ja kun tulee kuuma, avataan ikkuna. Kiinteistöissä pyritään talotekniikkaa säätämään niin, että energiaa kuluisi vähemmän. Toivonen selvitteli esimerkiksi lämmitysaikarajoittimien asentamista sähkökiukaisiin jälkikäteen. Siinä ei onnistuttu. Kaikki jälkiasennukset ovat hyvin kalliita. Tällaiset asiat on välttämätöntä ottaa huomioon jo suunnitteluvaiheessa. Säästötoimenpiteiden ansiosta energiankulutus on kuitenkin joissakin kiinteistöissä vähentynyt kymmeniä prosentteja, Toivonen sanoo. Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen on tärkein tavoite. Se on kovemman työn takana kuin pelkkä päästöjen vähentäminen. Tarvitaan henkilöstön motivointia ja usein isojakin investointeja. Esimerkiksi vanhojen ravintolatilojen muokkaaminen energiatehokkaammiksi vaatii väistämättä investointeja. Moottoripolttoaineiden päästöt kompensoidaan Rinnekoneiden ja moottorikelkkojen polttoaineiden korvaaminen biopolttoaineilla kokeiltu myös metsähakkeen polttoa, mutta häiriöherkkyys on sahahaketta suurempi. Verkosto laajenee Kaukolämpöverkostoa on rakennettu noin 3,5 kilometriä. Ydinkeskustan alueella on jo kattava verkosto, mutta lisää liittyjiä kaivataan. Verkostoa laajennetaan kysynnän mukaan lähinnä uudiskohteisiin. Liitettyjä kiinteistöjä on 14, ja niiden rakennustilavuus on yhteensä m 3. Lämpökeskuksen kapasiteetti on tähän nähden kolminkertainen. Pyhän alueella kaukolämmön verollinen hinta on nyt 65,19 /MWh, kun se Rovaniemellä on 49,00 /MWh, Kemijärvellä 50,43 /MWh ja Sodankylässä 56,46 /MWh. Koko maan erillistuotetun kaukolämmön keskihinta viime heinäkuussa oli 63,20 /MWh. Kevyellä polttoöljyllä tuotetun kaukolämmön vertailuhinta on noin 120 /MWh, kun kattilahyötysuhteeksi oletetaan 80 prosenttia. Uusien mökkien rakentajat kyselevät aktiivisesti kaukolämmöstä. Pyhän keskustan suuremmat kiinteistöt, kuten hotellit, kaupat, huoneistohotellit ja luontokeskus ovat jo kaukolämmön käyttäjiä. Pyhätunturi Oy on kaukolämmön suurin asiakas ja käyttää hotellinsa sekä huoneistohotellinsa lämmittämiseen noin kolmanneksen biolämpökeskuksen tuottamasta lämmöstä. Kuntatekniikka 1/2012 9

10 Kokonaisenergiankulutuksen vähentäminen on tärkein tavoite. on osoittautunut vaikeaksi. Pyhän rinnekoneissa kuluu moottoripolttoöljyä noin litraa vuodessa. Muu kalusto kuluttaa bensiiniä ja dieseliä yhteensä lisäksi noin litraa vuodessa. Korvaavia polttoaineita, jotka olisivat kestävällä tavalla tuotettuja ja toimisivat luotettavasti kylmässä ilmastossa, ei toistaiseksi ole löydetty. Niin hiihtokeskusten polttomoottoreiden päästöt kuin myös Pyhätunturi Oy:n henkilöstön lentomatkustuksen päästöt joudutaan toistaiseksi kompensoimaan, jotta hiilineutraalius saavutetaan. Kompensointi on välivaihe. Tavoitteenamme on fossiilisista polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Toivonen huomauttaa. Päästöjen kompensointi tapahtuu eri polttoaineille määriteltyjen ominaispäästöjen pohjalta. Kaupalliset palveluntarjoajat myyvät päästökompensaatioita. Pyhätunturi Oy:n kumppanina päästöjen kompensoinnissa on suomalainen Nordic Offset Oy, Tavoitteenamme on fossiilisista polttoaineista vapaa hiihtokeskus vuonna 2020, Jusu Toivonen sanoo. joka puolestaan käyttää päästöjen laskennassa WWF:n suosittelemaa Gold Standard -kriteeristöä. Yhtiö laskee kompensoitavat päästömme. Kompensointihinta määräytyy eurooppalaisen päästökauppamekanismin mukaisesti. Tällä rahamäärällä yhtiö rahoittaa kehittyvissä maissa sellaisia uusiutuvan energian hankkeita, jotka muuten eivät toteutuisi. Ensimmäinen maksumme kohdennettiin Mongoliaan rakennettavaan vesivoimalaan. Kompensaatioiden myyjillä on hankeportfolioita, joista asiakkaat yleensä voivat valita kiinnostavan kohteen. Toivonen sanoo, että heidän ensisijainen toiveensa olisi ollut rahoittaa jotakin Lapin metsiin liittyvää hanketta, mutta se ei ollut mahdollista. Tässä luodaan oikeasti uutta uusiutuvan energian tuotantoa maailmaan. Lisäksi hankkeilla on myönteinen sosiaalinen vaikutus. Kompensaation taloudellinen merkitys ei ole meille toistaiseksi kovin suuri. Kuskeille bonusta päästövähennyksistä Pyhän rinnekoneisiin on asennettu Rukalla saatujen hyvien kokemusten myötä mittauslaitteet, jotka rekisteröivät kone- ja kuljettajakohtaisesti polttoaineenkulutusta. Tavoitteena on vähentää päästöjä säästeliäämmän ajo- Kuomullinen tuolihissi PyhäExpress oli suurin menoerä Pyhän viimeaikaisissa kahdeksan miljoonan euron investoinneissa. Kuvassa hissin yläasema tammikuun tuiskussa. Pyhä paransi lumetusjärjestelmiä ja otti käyttöön kuomullisen Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on viime vuosina parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä. Tällä kaudella kaikki keskukset ovat olleet tavanomaisesta lumetusaikataulustaan jäljessä, sanoo Pyhätunturi Oy:n paikallisjohtaja Seppo Saarinen. Vuosi sitten valmistunut Pyhä- Express-tuolihissi muutti laskettelun luonnetta Pyhällä olennaisesti ja paransi kilpailukykyä. Aiemmin vei sekä aikaa että voimia, kun ankkurihissillä hinattiin puolitoista kilometriä ylös. Tuotteemme muuttui kuomullisen Paikallisjohtaja Seppo Saarinen näkee meneillään olevan kauden lupaavana. tuolihissin myötä aivan erilaiseksi. Vuodenvaihteen tienoilla erityisesti venäläisasiakkaat tulivat joukolla tunturiin. Vuositasolla Pyhän asiakaskunnasta kuitenkin toistaiseksi noin 80 prosenttia on suomalaisia. Kevään varaustilanne näytti Saarisen mukaan tammikuun alussa kohtuulliselta. Varausaikajänteet näyttävät tosin lyhenevän. Pyhän rinnetoimintoja ja hotelli Pyhätunturia pyörittävä Pyhätunturi Oy on Rukakeskus Oy:n tytäryhtiö. Ruka ja Pyhä markkinoivat palvelujaan vahvasti yhdessä, mutta asiakasprofiilit poikkeavat selvästi toisistaan. Yhteismarkkinointi toimii, vaikka asiakaskunnat poikkeavat toisistaan. Rukalla liikkuvat suuret massat. Pyhällä väkeä on vähemmän, mutta tosihiihtäjien osuus vieraista on selvästi suurempi. Investoinneissa vedetään henkeä Pyhällä on parin viime vuoden aikana investoitu yli kahdeksan miljoonaa euroa rinnepalvelujen parantamiseen. Uuden tuolihissin rakentamisen lisäksi rinteisiin tehtiin parannuksia ja yhdyskuntatekniikkaa rakennettiin yhdessä kunnan kanssa. Parissa vuodessa investoimme rinteisiin vuotuista liikevaihtoamme enemmän. Nyt on merkkejä näkyvissä siitä, että investoinnit alkavat kantaa. Ne, jotka 10 Kuntatekniikka 1/2012

11 LIIKUNTAPAIKAT tavan kautta. Rukalla säästyi rinnekoneiden tyhjäkäyntiin kuluneesta polttoaineesta 30 prosenttia mittalaitteiden käyttöönoton myötä. Kun jaoimme syntyneet säästöt puoliksi yhtiön ja konekuskien kesken, saivat kuskit satojen eurojen bonuksen, Toivonen iloitsee. Asenteet uusien käytäntöjen omaksumiseen vaihtelevat. Meillä ei ole tarkoitus vahtia kuskeja olan takana. Koulutamme heitä kuitenkin säännöllisesti vuosittain. Biojätteen erilliskeräystä kaivataan Jusu Toivonen arvostelee Lapin jätehuollon kuntayhtymää biojätteen erilliskeräyksen puuttumisesta. Lapin pitkät etäisyydet tekevät keräilystä kallista, mutta matkailukeskusten imagolle tilanne on ikävä. Olemme erittäin pettyneitä nykytilaan. Olemme pitkään puskeneet erilliskeräyksen aloittamista eteenpäin, mutta kunnat ja kuntayhtymä eivät ole halukkaita sitoutumaan siihen. Olemme myös selvittäneet mahdollisuuksia käsitellä itse biojätteemme. Siihen ei kuitenkaan ole löytynyt järkevää tapaa, Toivonen harmittelee. Suurin osa asiakkaista tulee Etelä-Suomesta, jossa he ovat tottuneet lajitteluun. Tämän mahdollisuuden puuttuminen Pyhällä kirvoittaa runsaasti palautetta kaudesta toiseen. Ravintoloiden jätteistä noin 30 prosenttia on biojätettä. Kahden hengen yksityistaloudessaan Jusu Toivonen pyrkii tekemään niin kuin opettaa. Kotona on sisätiloissa minikompostori, joka täyttyy nopeasti. Vien sieltä biojätteet naapurin isompaan kompostiin jatkokäsittelyyn. Tämä on lappilainen biojätteen erilliskeräysjärjestelmä, hän nauraa. Vihreämpi hiihtokeskus on huomattu Pyhän hiilineutraalius on huomattu, ja varsinkin tiedotusvälineet ovat olleet aktiivisia. Myös Meneillään olevan laskettelukauden avaus takkusi leutojen säiden vuoksi koko maassa. Pyhällä lumetusjärjestelmiä on parannettu, ja keskus avasi rinteensä lappilaisista keskuksista ensimmäisenä. asiakkaat kyselevät, mitä hiilineutraalius Pyhällä merkitsee ja miten siihen päästään. Suurimmalla osalla asiakkaista laskettelukeskuksen valintaan vaikuttavat eniten kustannukset ja omat mieltymykset. Mutta yhä enemmän on valveutuneita asiakkaita, jotka tekevät kulutusvalintoja myös tällaisten asioiden pohjalta. Ulkomaalaiset matkanjärjestäjät haluavat aina tietää keskuksen toimista kestävän kehityksen saralla. Olimme juuri ainoana pohjoismaisena hiihtokeskuksena esillä erään ranskalaisen matkanjärjestäjän hiihtokeskuksista laatimassa yhteenvedossa. Monitoimimies Toivonen palaa vielä toistaiseksi hyödyntämättömään ideaan, jolla lumetustarvetta Pyhälläkin voitaisiin vähentää. Olemme miettineet perinteisten lumiaitojen päivitystä 2010-luvulle ja niiden käyttöönottoa avotunturissa luonnonlumen hyödyntämiseksi. Taivaalta tulee valtava määrä lunta, jonka tuuli vie minne sattuu. Jos sen saisi lumiaidoilla pysäytetyksi ja löytyisi järkevä tekniikka kerätä se rinteisiin, niin lumetustarve ja energiankulutus vähenisivät huomattavasti, Jusu Toivonen pohtii. tuolihissin uudistukset houkuttavat hiihtäjiä ovat tulleet kurkkaamaan Pyhän nykymeininkiä, haluavat tulla uudestaan. Jos Suomessa jossakin haluaa lasketella, niin tämä on se paikka, Saarinen vakuuttaa. Häntä on helppo uskoa. Pyhältä löytyy suomalaisessa mittakaavassa kookas, kompakti tunturi, jossa on nyt moderni hissi, tehokas lumetusjärjestelmä, luonnostaan pitkä hiihtokausi ja majoituskapasiteettia rinteessä. Pyhä- Luoston kansallispuisto on hiihtokeskuksen vieressä. Puiston ulkopuolella on kuitenkin tilaa vielä laajentua. Kyllä siellä tonttia riittää. Jossakin vaiheessa laajentaminen tulee ajankohtaiseksi ja suunnitelmiakin on jo olemassa. Aivan lähivuosien asia se ei kuitenkaan ole. Nyt vedämme muutaman vuoden henkeä rinneinvestoinneissa ja parannamme vieraiden viihtymistä. Kunta ja yritykset yksissä tuumin Kausityöntekijöitä on toistaiseksi saatu Pyhälle hyvin ja esimerkiksi rinnetyöntekijät tulevat pääosin lähialueelta. Teknologian kehitys ja kielitaidon tarve asettavat rekrytoitaville työntekijöille kuitenkin yhä uusia vaatimuksia. Enää ei riitä, että laitetaan hissi pyörimään ja olla möllötetään kopissa. Tarvitaan iloista ilmettä ja tykötekemistä. Aina ei miljoonainvestointi ole välttämätön, Saarinen korostaa. Hän toivottaa myös Pyhätunturin alueen uudet toimijat tervetulleiksi. Julkisuudessa on näkyvimmin ollut esillä Noitatunturi Oy, joka emoyhtiönsä omistamien kiinteistöyhtiöiden kautta hallinnoi yli 330 hehtaarin maa-alueita Kultakeron luoteispuolelta ja suunnittelee alueelle suuren mittakaavan ympärivuotista matkailuliiketoimintaa. Pelkosenniemen kunta hyväksyi viime kesänä periaatteet maankäyttösopimusten laatimisesta Noitatunturin alueelle. Alue on laajuudeltaan lähes 700 hehtaaria ja asemakaava tulee sisältämään lähes kerrosneliömetriä rakennusoikeutta. Seppo Saarinen nostaa peukalon ylöspäin, kun tulee puhe kunnan ja matkailuyrityksen yhteistyöstä. Kyllä täytyy sanoa, että symbioosi toimii. Joillakin voisi olla tästä opittavaa. Kunnalla on pieni organisaatio ja voimavarat ovat rajalliset. Olemme kuitenkin löytäneet hyvin toisemme, ja harvoin joudumme asioista pitkään vääntämään, Saarinen sanoo. Ihan kaikki ei Pyhälläkään ole uudistunut, sillä viime kauden levännyt ja jo purku-uhan allakin ollut vanha tuolihissi kansallispuiston rajalla otetaan taas käyttöön kevätsesongin ruuhkahuippuihin. Se on Euroopan toiseksi vanhin ja otettiin käyttöön Kuntatekniikka 1/

12 Pelkosenniemen sijoitukset Pyhälle kantavat hedelmää Matkailuinvestoinneilla kunta nousuun Pelkosenniemi on nyt entinen kriisikunta. Panostus matkailuelinkeinoon on parantanut verotulokertymää. Tuloverotustakin voitiin keventää, kun loma-asutuksen ja vesivoimalaitoksen tuomat kiinteistöverot saadaan nyt omaan käyttöön. TEKSTI JA KUVA Paavo Taipale Pelkosenniemi oli eturivissä Paras-puitelain 9 mukaisten erityisen vaikeassa taloudellisessa asemassa olevien kuntien joukossa puoli vuosikymmentä sitten, kun Paras-hanke käynnistyi. Kuntaan laadittiin talouden tervehdyttämisohjelma, menot pidettiin kurissa ja verotus kiristettiin kansalliselle huipulle. Erilaisten alue- ja yritystukien avulla investoitiin samalla erityisesti matkailuelinkeinoon. Bruttoinvestointimme ovat viimeisten neljän vuoden aikana olleet enimmillään pari miljoonaa euroa vuodessa. Se on paljon, kun koko kunnan talousarvion loppusumma pyörii seitsemän ja kahdeksan miljoonan välissä, kunnanjohtaja Erkki Parkkinen sanoo. Nyt neljän vuoden trimmauksen jälkeen kunnan talous näyttää hyvältä tilinpäätöksessä taseessa oli kaksi miljoonaa euroa ylijäämää. Tänä vuonna tuloveroprosentti painui jo alle 20:n. Matkailuyrittäjien investoinnit ovat työllistäneet, ja kuntaliitosspekulaatioiden hälvettyä ilmapiiri on myönteinen. Iso haaste on edelleen asukasluvun lievä lasku lopussa Pelkosenniemellä oli asukasta. Velkoja lyhennetty Kunta on myös lyhentänyt velkojaan. Tuloja on saatu verojen ohella matkailuliiketoimintaa kehittävien maanomistajien kanssa tehdyistä maankäyttösopimuksista. Kemijärven sellutehtaan sulkemisen jälkeen Pelkosenniemikin oli pari vuotta rakennemuutostuen piirissä. Tuet käytettiin tehokkaasti elinkeinokehitykseen. Pyhän alueen palvelut muodostavat suoraan tai välillisesti prosenttia Pelkosenniemen työpaikoista. Alueelta kertyvien verotulojen merkitys kunnan peruspalvelujen järjestämisessä on olennainen. Kunta panostanut paljon Pyhälle Pelkosenniemen kunta on vahvasti mukana Pyhän kehittämisessä. Suuret päätökset on viime vuosina tehty kunnassa yksimielisesti yli puoluerajojen. Nykymuotoinen yhteistyö alkoi vuosituhannen alussa kanadalaisen Ecosign-konsulttiyhtiön laatiessa Pyhän alueen Master Plania. Kunnan merkittävimmät satsaukset Pyhälle ovat olleet uusi hotellitasanteelle nouseva Kultakeronkatu ja sen ylittävä hiihtoväylä ja ylikulkusilta, Skiway. Näiden yhteenlasketut kustannukset olivat parisen miljoonaa. FIS-rinteeseen Myös viime kaudelle valmistunut euroa maksanut FIS-rinne on kunnan rakennuttama. 70 prosenttia rahoituksesta tuli EU:lta ja kansallisina tukina muun muassa opetusministeriöltä. Loppuosan rahoittivat kunta ja Pyhätunturi Oy puoliksi. FIS-rinne on kunnallinen liikuntapaikka. Omistamme maapohjan ja rakennutimme rinteen valaistuksineen. Rinteeseen rakennettiin kilpailutoimintaa varten myös uusi lähtökoppi. Pyhätunturi Oy vastaa rinteen käyttökustannuksista, Parkkinen kertoo. Kunnan osallistumisen taustalla on se, että rakentamiseen saatiin tukea opetusministeriöltä. Pyhä ja Ruka ovat Skisport Finland ry:n kanssa tekemänsä kuusivuotisen sopimuksen nojalla alppihiihdon virallisia harjoituskeskuksia. Uusi FIS-rinne on profiililtaan kilpalaskijoille sopiva ja heidän käytössään aina tarvittaessa. Olen vakuuttunut, että siinä lasketaan maailmancup-kisoja, kunhan alueen muu palveluvarustus kehittyy riittävästi. Kunnan kiinteistöt energiatehokkaiksi Kunta solmi 2010 työ- ja elinkeinoministeriön kanssa energiatehokkuussopimuksen. Siihen liittyvän toimenpideohjelman avulla kunnassa edistetään energiansäästöä ja uusiutuvan energian hyödyntämistä. Sopimuksen mukaisen kuntakatselmuksen raportti valmistui viime kesänä. Kaikkiin keskeisiin kunnan kiinteistöihin tehdään energiakatselmus ja haetaan parempia toimintamalleja. Toinen keskeinen kohde on laajan latuverkoston valaistuksen uusiminen. Tavoitteena on siellä siirtyä energiatehokkaaseen valaistukseen muutaman vuoden sisällä, Parkkinen sanoo. Sekä kuntakeskuksessa että Pyhällä on hakelämpölaitokset ja kunnan keskeiset kiinteistöt on liitetty niihin. Öljystä on näin päästy pitkälti eroon. Kunta kulkee siis Pyhän hiihtokeskuksen kanssa samaa latua kohti hiilineutraalia tulevaisuutta. Pyhä kolminaisuus tuo tuloksia Kunnan, valtion ja elinkeinoelämän yhteistyö toimii, ja luottamus eri toimijoiden välillä on hyvin vahvaa. Ympäristörakentamisessa yhteistyö näkyy hyvin. Laadukkaat ulkoilureitit on tehty yhteistyössä, ja valtion ympäristötyöt ovat olleet tärkeitä työllistä- 12 Kuntatekniikka 1/2012

13 LIIKUNTAPAIKAT Kunnanjohtaja Erkki Parkkinen kertoo Pelkosenniemen Pyhälle tekemien infrainvestointien sysänneen liikkeelle paljon yksityisiä investointeja. Taustalla valaistuna näkyvä FIS-rinne on kunnallinen liikuntapaikka yksityisen rinnekeskuksen keskellä. Metsähallituksen luonto- ja kulttuurikeskus Naava avataan kesän alussa. viä hankkeita. Pyhä kolminaisuus on tuonut tulosta, Erkki Parkkinen kehuu. Valtion avustukset kunnan investonteihin ovat synnyttäneet Pyhälle merkittävää liiketoimintaa ja pysyviä työpaikkoja. Näiden väitetään usein olevan vanhaa ojankaivurahaa, josta pitäisi päästä eroon. Onneksi se on jonkintasoisena vielä säilynyt. Metsähallitus rakennuttaa uutta Pyhä-Luoston kansallispuiston luonto- ja kulttuurikeskusta Pyhän liikekeskuksen viereen. Rakennus valmistuu näinä päivinä, ja keskus näyttelyineen avataan alkukesästä. Näyttelytilat laajenevat huomattavasti nykyisestä. Keskukseen sijoittuu myös Pelkosenniemen ja Kemijärven matkailuneuvonta, matkailukoulutustoimintaa sekä Pyhä-Luosto Vesi Oy:n toimisto. Kuntarakenneuudistus arveluttaa Hallitus on valmistelemassa uutta kuntarakennetta. Parkkinen pitää selvänä, että jo Paras-hankkeessa todettu pitkien etäisyyksien kuntien erityisasema säilyy. Muutoin ne, jotka olisivat palvelujen tarpeessa eli lapset, vanhukset, sairaat ja vähäosaiset joutuisivat hakemaan palvelunsa kauempaa. Tällöin kustannukset maksaa yleensä Kela eli valtio. Käytännön tasolla ratkaisu näyttää hankalalta. Erkki Parkkisen mielestä myös kuntaidentiteetti on ihmisille tärkeä. Pelkosenniemellä on tästä kokemusta, kun takavuosina liitos Kemijärven kaupungin kanssa oli esillä. Kuntaliitosselvityksen aikaan tuli paljon kommentteja, joissa todettiin, että jos liitos tulee, voin aivan hyvin muuttaa täältä pois. UUSI SAL UV-LAITE Olemme tuoneet markkinoille oman kilpailukykyisen SAL Alfa Line UV-laitesarjan. Laitteet on suunniteltu uima-allasveden lisäksi juomaveden desinfiointiin. Meiltä saat kaiken, mitä uimahalliin tai kylpylään tarvitset: monipuolisen tuotevalikoiman sekä suunnittelutyöt toteutuksineen, huollon ja koulutuksen. Puhdas vesi vaatii ammattitaitoa. Puh Kuntatekniikka 1/

14 Turku maksoi uimahallin remontista 23 miljoonaa IMPIVAARA ON SUOMEN SUURIN JA ESTEETTÖMIN Vesipinta-alaltaan Suomen suurin uimahalli on myös yksi Suomen esteettömimmistä halleista. Mittava peruskorjaus ja laajennus maksoivat 23 miljoonaa. Kaksi miljoonaa putkahti budjettiin piirustusvirheen vuoksi. TEKSTI Sari Järvinen KUVAT Robert Seger Valmistuessaan 1975 Pohjoismaiden suurimman uimahallin ikkunakarmit räiskyivät punertavina. Sisäkatto oli tummaa puuta, kuten 1970-luvulla kuuluikin olla. Sisään astuessa erotti altaiden yllä Olavi Lanun monimetrisen taideteoksen, jossa uimarit polskivat ylös ja alas. Sen vierestä hyppääjät taittoivat voltteja veteen. Impivaaran uimahalli on ollut suljettuna noin kaksi ja puoli vuotta. Kuntatekniikka-lehti pääsi halliin viikkoa ennen kuin pääurakoitsija Skanska Talonrakennus Oy luovutti työmaansa Turun kaupungille tammikuussa. Lanun teos tervehtii yhä tulijaa samalla seinällä kuin ennen. Mutta paljon sen ympärillä on muuttunut. Valoa, altaita, kuntosaleja ja pukuhuoneita Altaalta pääsee suoraan invawc:hen, jota voivat käyttää liikuntaesteisten lisäksi muutkin. Esko Eisanen (vas.) ja Oskari Nummi iloitsevat, sillä kunto- ja kilpauintimahdollisuudet paranivat remontin myötä. 14 Kuntatekniikka 1/2012

15 LIIKUNTAPAIKAT Kuntatekniikka 1/

16 Ann Sundholm suunnitteli Impivaaran uimahallin sisäänkäynnin ylle printatun lasin, jonka nimi on Taivaan vuohet. Esko Eisanen ja taustalla näkyvä Olavi Lanun ruskea taideteos katselivat hallin saneerausta alusta loppuun. on tullut lisää. Sisäkatto on kuin noussut tästä kaikesta korkeammalle. Todellisuudessa se johtuu väristä: kaikkialla on valkeaa grafiittia ja harmaata. Jossakin pilkahtaa turkoosi tehostevärinä. Emme halunneet tehdä retroa, vaikka se onkin muodissa. Halusimme uimahallin, joka miellyttää silmää vielä vuoden päästä ja jossa on kuitenkin jäljellä vanhaakin henkeä, Turun kaupungin uimalaitosten johtaja Oskari Nummi sanoo. Puolen miljoonan kävijätavoite Tarve hallin uusimiseen oli selvä. Yli kolmekymppinen asbestia sisältävä Himanit-putkisto suoritti viimeisiä palvelusvuosiaan. Osa betonielementeistä oli huonossa kunnossa ja hallin takaosasta karkaili höyrypatsaita pakkaseen. Kuntosali ja kolme allasta koettiin liian pieniksi, sillä kävijöitä vuonna 2008 Impivaarassa oli Tavoitteeksi asetettiin saada liikkeelle puoli miljoonaa ihmistä. Uskon, että se on mahdollista. Allasmäärä on kasvanut. Lisäksi ennen kun oli kilpailu, muita uimareita ei voitu päästää sisään. Nyt voimme pitää muita allastiloja auki, Nummi sanoo. Impivaaran kahdeksan altaan peruskorjauksen ja laajennuksen hinta on yhteensä noin 23,2 miljoonaa. Se on 5,7 miljoonaa Höyrysaunan katto on höyrytiivistä lasikuitua. enemmän kuin Porissa rakennetun uuden, seitsemän altaan hallin kustannukset. Ei meitä pyydetty edes laskemaan uuden hallin kustannuksia. Vaihtoehtoina oli pelkkä peruskorjaus tai peruskorjaus laajennuksineen. Periaatteessa tässä säästyi uuteen verrattuna vanha betonirunko, päärakenteiden valu ja vanhan purku, Rakennuttajatehtävät hoitanut Turun Tilaliikelaitoksen rakenuttajainsinööri Esko Eisanen arvioi. Kunnallinen terapia-allas Impivaaran uimahallista haluttiin Suomen esteettömin. Siinä onnistumista kumpikaan Eisanen eikä Nummi uskalla arvioida, mutta joka tapauksessa esteettömyys otettiin monipuolisesti suunnittelussa ja rakentamisessa huomioon. Siitä piti huolen muun muassa kaupungin esteettömyysasiamies Heikki Haulisto ja vammaisneuvosto. Yksi tärkeimmistä uudistuksista on oma pukuhuone ja sauna liikkumisrajoitteiselle. Aiemmin, jos avustettava ja hänen saattajansa olivat eri sukupuolta, oli valittava mennäkö naisten vai miesten puolelle. Kun heittää vettä saunassa, lämpö kiertää lattialle. Pyörätuolilla voi tulla suoraan saunaan ja saada hyvät löylyt, Nummi kertoo. Toinen harvinaisuus on terapia-allas, joka soveltuu myös fysioterapeuttien ja vammaisryhmien käyttöön. Ei kokeilulle ja kylpylälle Impivaaran peruskorjatusta hallista on turha etsiä Suomessa ennennäkemätöntä tekniikkaa tai rohkeita innovaatioita. Tekijät halusivat hallin, joka toimii. Uimahallissa oli avohiekkaaltaat, mutta ne eivät enää täytä tämän päivän suojelumääräyksiä. Jatkossa vedet puhdistetaan painehiekkasuodatuksella. Kalvosuodatuksesta ei ole pitkäaikaisia referenssejä, Eisanen kertoo. Aurinkopaneeleihinkaan ei sijoitettu. Tutkimme asiaa ja totesim- 16 Kuntatekniikka 1/2012

17 LIIKUNTAPAIKAT me, etteivät ne kannata. Ne voi kyllä asentaa jälkikäteen. Halli lämpiää kaukolämmöllä, jonka toimittaa Turku Energia. Se on kaupungin omistama. Lämmitys on kuin laittaisi rahaa omasta taskusta toiseen, Eisanen pohtii. Energiaa säästetään poistoilman lämpöpumpuilla ja ottamalla pesuvesistä lämpöä talteen. Vaikka Impivaarasta löytyy höyrysauna, kylmäallas ja lapsille liukumäki, siellä ei loikoilla porealtaassa. Emme halunneet kylpylää vaan liikuntapaikan. Poreallas vie tilaa, jonka käytämme mieluummin liikuntaan, Nummi toteaa. Lisätyötä laastista Alistettu pääurakka toimi Impivaarassa normaaliin tapaan alistettuine sivu-urakoineen. Se toimi Eisasen mukaan kohtuullisen hyvin. Vain allasosaston laatat kaupunki hankki itse. Halusimme valvoa laatua. Liukuesteluokan tuli olla hyvä. Vanhaan verrattuna altaiden ympäristö ei ole nyt niin liukas, Eisanen kertoo. Uima-altaiden laattojen saumaus aiheutti kuitenkin odottamatonta viivytystä. Tarkastaja huomasi uv-valolla, että laattojen pinnoille oli jäänyt laastia, joka sisälsi epoksia. Meidän huolemme oli, että lika ottaa siihen kiinni. Nyt urakoitsijan edustaja puhdistaa laatat lisätyönä. Laatoitustyön tekijänä oli aliurakoitsijana virolainen yritys. He tekivät Suomessa ollessaan pitempää päivää, jolloin valvojamme ei välttämättä aina ollut paikalla, Eisanen pohtii. Kahden miljoonan piirustusvirhe Skanska Talonrakennuksen työmaatoimistossa katsoo lähes valmista uimahallia väsynyt mies. Hän on vastaava työnjohtaja Vesa Sarin, eikä häntä enää helposti houkutella korjaamaan toista uimahallia. Haastavaa tämä on ollut kaikin puolin. Sellaisen vinkin voisin antaa korjausta suunnitteleville, että jos ei ole saatavilla luotettavia vanhoja suunnitelmia, vanhat rakenteet kannattaa tutkia etukäteen, Sarin toteaa. Tällä hän viittaa Impivaaran vanhan uimahallin käsin piirrettyihin pohjapiirustuksiin. Niissä näkyi 11 kantavaa pilaria. Kun lattiaa purettiin, vain neljä pilaria oli siellä missä piti. Seitsemän oli jossain muualla. Hälytimme rakennesuunnittelijan Helsingistä ihmettelemään asiaa, Eisanen kertoo. Suunnittelijaa tarvittiin myös, kun ison pukuhuoneen kantavaa lattialaattaa piikattiin auki. Se osoittautui kaikkea muuta kuin kantavaksi. Se oli maavarainen laatta. Rakennusvalvonta määräsi kartoittamaan kaikki huonot kohdat ja tekemään korjausselostuksen. Urakoitsijalta tilattiin lisätyö. Homma maksoi yhteensä noin kaksi miljoonaa enemmän kuin oli suunniteltu, Esko Eisanen toteaa. Lisätöiden vuoksi uimahallin avaaminen viivästyi reilulla puolella vuodella. IMPIVAARAN UIMAHALLI Kerrosala m 2 Laajennus m 2 Vesipinta-ala m 2 + portaat Uudet altaat: monitoimi (terapia-allas), 25 m, perhe, lasten- ja kahluuallas, kylmäallas Kunnostetut altaat: 50 m ja hyppyallas Kolme kuntosalia, seuroille ja liikuntatoimelle toimistotiloja Vuokrasauna 30 /h + sisäänpääsymaksu Urakat yhteensä : pääurakka , sähkö , putki , vedenkäsittely , ilmanvaihto , prosessiautomaatio , taloautomaatio , allaslaattatoimitus (laatat hankki tilaaja) Hankkeen kokonaiskustannusarvio Pää- ja arkkitehtisuunnittelu Siren Arkkitehdit Oy Vain allashallit 1 ja 2 jäivät paikoilleen vanhasta hallista, joka laajeni oikealle. ALLASHALLI 2 ALLASHALLI 3 ALLASHALLI 1 ALLASHALLI 4 ALLAS- HALLI 5 SIREN ARKKITEHDIT OY Kuntatekniikka 1/

18 Tropical Islands -kylpylän hiekkarannalla voi ruskettua, sillä hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään. Hallissa on maailman suurin sisätiloissa oleva sademetsä, jossa on noin kasvia ja 600 eri kasvilajia. Kovakuoriaiset pitävät kunnossa maaperää, ja niiden määrää kontrolloivat riikinkukot, fasaanit ja gekot. Hallissa voi yöpyä myös kahdella hiekkapohjaisella telttailualueella teltoissa, joissa patjat ja liinavaatteet ovat valmiina. 18 Kuntatekniikka 1/2012

19 LIIKUNTAPAIKAT Muodonmuutos lentokonehangaarista virkistyskeitaaksi Tropical Islands kylvettää katon alla Berliinissä Berliinin lähellä sijaitseva entinen lentokonehangaari on saanut uuden elämän. Valtaisan kuplahallin sisällä hehkuu Tropical Islands -kylpylä, jossa maailman suurin sisäsademetsä, trooppinen meri ja saunamaailma karkottavat päivittäin jopa kylpylävieraan mielestä arjen harmauden. Taloteknisesti halli on erittäiin vaativa. Lämmön ja kosteuden on oltava juuri oikeat trooppiseen lomailuun. Martti Matsinen toimitusjohtaja, PiiMat Oy Tropical Islands -kylpylä sijaitsee noin 80 km päässä Berliinin Tegelin lentokentältä Dresdenin suuntaan. Tropical Islands on maailman suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja 107 metriä korkea. Sen sisään mahtuisivat esimerkiksi Vapaudenpatsas tai koko Helsingin olympiastadion torneineen. Koosta antaa hyvän kuvan myös se, että hallin sisään mahtuisi Berliinin Potsdamer Platz kaikkine toimistotaloineen. Alue perustettiin Luftwaffen lentokentäksi ennen toista maailmansotaa, ja sodan jälkeen siitä tuli DDR:n sotilaslentokenttä. Saksojen yhdistyttyä alue puhdistettiin, ja siitä oli tarkoitus tulla kevyen ilmaliikenteen (zeppeliinit, kuumailmapallot) lentokenttä. Itse halli rakennettiin lentokonehangaariksi vuonna 2000, mutta omistajavaihdoksen myötä suunnitelmat muuttuivat, ja hallista kehitettiin Euroopan suurin viihdekeskus, Tropical Islands. Ostosbulevardilta sademetsään Tropical Islands -hallista löytyy jokaiselle jotakin. Sisäänkäynnin ja pukuhuoneiden jälkeen saavutaan ostosbulevardille, jonka putiikeista voi ostaa kaikkea rantatai kylpylälomalla tarvittavaa. Ostosbulevardilta eteenpäin matkatessa tulee vastaan ravintoloita sekä lasten oma maailma, yli neliötä hauskaa. Matkalla yllättyy nähdessään kuumailmapallon lentelevän hallin sisällä. Jollei halua lasten alueelle, voi aulasta kävellä suoraan vaikkapa maailman suurimman sisätiloissa olevan sademetsän läpi uimarannalle. Lähes kilometrin mittainen kiertelevä polku kulkee sademetsässä, jossa on noin kasvia ja 600 eri kasvilajia. Sademetsässä on luonnollinen biotooppi, jota myös ylläpidetään luonnollisesti ilman kemikaaleja. Maaperää pitävät kunnossa kovakuoriaiset, jotka eivät ole vaarallisia ihmisille eivätkä esiinny muualla hallissa. Kuoriaisten määrää taas kontrolloivat muun muassa riikinkukot, fasaanit ja gekot, joita pyörii sademetsäalueella. Trooppinen meri ja saunamaailma Sademetsästä laskeudutaan polkua ja portaikkoa pitkin hiekkarannalle. Hiekkarannan taustaksi on tehty taivasmaisema, joka antaa rannalle trooppisen vaikutelman. Kyseessä on todellinen hiekkaranta, jossa voi tehdä hiekkalinnoja tai ottaa aurinkoa. Hallin kattorakenne päästää auringonvalon sisään. Hallin sisällä voi ruskettua lähes ympäri vuoden. Rantaleikkien jälkeen on mukava pulahtaa trooppiseen mereen. Uintialue on maksimissaan 135 cm syvä ja vesi on 28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä. Koska Saksassa ollaan, on alueella luonnollisesti myös saunamaailma. Tropical Islandsin saunamaailmassa on kuusi eri aluetta, jotka ovat saaneet inspiraationsa eri puolilta maailmaa. Alueelta löytyy mm. intialaistyyppinen Elefantin temppeli ja uusiseelantilaista Waiotapu-aluetta kuvaava sauna. Saunamaailman hoito-osastolla voi nauttia erityyppisistä hieronnoista, ja saunamaailman vierestä löytyy myös monipuolinen kuntosali. Majoitus samassa hallissa Usein kylpylöihin on yhdistetty majoitustiloja, jotka ovat samassa rakennuksessa tai jollain tavalla kiinteässä yhteydessä kylpylään. Tropical Islands on tässäkin suhteessa erikoinen kohde, Kuntatekniikka 1/

20 LIIKUNTAPAIKAT Tropical Islandsin uintialue on maksimissaan 135 cm syvä, ja vesi on 28-asteista. Saksan korkein liukumäki on hiekkarannan vieressä. Majoitusvaihtoehtoja on kylpylän sisällä hotellista erityyppisiin huoneistoihin, joita on parikymmentä eri puolella hallia. sillä myös majoitustilat ovat kylpylän sisällä. Majoitukseen on useita eri mahdollisuuksia. Hallin sisällä on hotelli, jota parhaillaan laajennetaan. Lisäksi hallin sisällä on parikymmentä erityyppistä huoneistoa, jotka sijaitsevat eri puolilla hallia. Jokaisella majoitushuoneistolla on oma tarinansa kuten Ceylonin teehuoneisto tai Surinamin banaanihuoneisto. Alueella on myös kaksi hiekkapohjaista telttailualuetta. Siellä voi yöpyä teltoissa, joissa patjat ja liinavaatteet ovat valmiina. Tropical Islands on auki joka päivä kellon ympäri. Ainoastaan saunamaailma ja jotkut kaupat ja ravintolat ovat kiinni yöaikaan. Näiltäkin osin Tropical Islands siis toimii kuten mikä tahansa lomakeskus mutta yhden katon alla. Kävijöiden yleinen vaikutelma kohteesta oli elämys. Oli myös mielipiteitä, että tämä on kohde, jossa tulee kerran käydä mutta toista kertaa ei tarvitse tulla. Onko se oikea trooppinen loma, jos koko ajan ollaan samassa hallissa, vaikka rakenteiden ja tekniikan avulla onkin saatu aikaan oma trooppinen maailma? Kirjoittaja ei kuitenkaan saanut yhtään sellaista kommenttia, etteikö Tropical Islandsissa kannattaisi käydä kerran elämässä. Uimahalli- ja kylpylätekninen yhdistys Ukty teki 2011 opintomatkansa lokakuussa Saksaan. Matkalle osallistui yhteensä 30 uktyläistä, jotka edustivat laajasti uimala-alan eri asiantuntijatahoja. Tropical Islands -kylpylän lisäksi vierailukohteina olivat Kurhessen Therme Kasselissa sekä FSB ja Aquanalemessut Kölnissä. Lentokonehalli uusiokäytössä Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, valmistettiin CargoLifter AG:n lentokonehangaariksi vuosituhannen vaihteessa. Raskaan kuljetuksen lentokoneet vaativat paljon tilaa joka suuntaan, ja sitä myös löytyy neliömetrin kattorakenteen tulee kestää valtavat sade- ja lumikuormat. Katto on rakennettu teräskaarista, joiden päälle on asennettu PVC-pinnoite. Eteläpuolella pinnoitteena on erikoiskalvo, joka päästää auringon UV-säteilyä lävitseen, jolloin auringonotto sisätiloissa on mahdollista. Jotta lentokoneet saadaan sisään, on rakennuksessa kaksi 600 tonnia painavaa ovea, joiden avaaminen ja sulkeminen kestäisi 20 minuuttia. Ovet eivät enää ole käytössä hallin muututtua kylpyläksi. Taloteknisesti vaativa kohde Tekniikaltaan kohde on erittäin Rakennus, jossa Tropical Islands -kylpylä sijaitsee, on maailman suurin vapaasti seisova halli: 360 metriä pitkä, 210 metriä leveä ja 107 metriä korkea. vaativa. 5,5 miljoonaa kuutiometriä ilmaa tulee pitää oikeassa lämpötilassa (+25 C) ja kosteudessa (RH 40 60), jotta kävijöille tulisi aito trooppisen loman tunnelma. Tämä asettaa kovat vaatimukset tekniikalle. Kun vielä huomioidaan, että päivittäinen kävijämäärä voi olla jopa henkeä ja hallissa on useita eri alueita, jotka vaativat erityyppisiä olosuhteita, ovat sekä suunnittelu että tekniikan ylläpito olleet haastavia tehtäviä. Hallissa on noin 33 kilometriä lattialämmitysputkia, neliömetriä ilmastointikanavia sekä yli 30 kilometriä erilaisia huoltoputkistoja. Lämpö ja kosteus ovat tärkeitä myös hallin kasvillisuuden kannalta. Erityisesti trooppisen sademetsän kasvit ovat vaativia. Trooppisessa meressä ja Laguna-alueella on yhteensä kuutiometriä lämmintä vettä, jota suodatetaan, desinfioidaan ja neutraloidaan jatkuvasti, jotta hygieniataso säilyy korkeana. Kemikaaleja vältetään Kuten sademetsässä myös allasvesien käsittelyssä pyritään välttämään kemikaaleja. Otsoni valmistetaan ilmasta sähkövirralla ja kloori ruokasuolasta. Kemikaaleja valmistetaan sitä mukaa kuin kulutetaan, jotta säilytysmäärät ovat pieniä. Myös suodattimien huuhteluvedet kierrätetään suodatuksen kautta takaisin altaaseen. Trooppisen meren allasmateriaaliksi valittiin hygieniasyistä teräs. 20 Kuntatekniikka 1/2012

21 Kuntatekniikan maailmankongressi TEEMANA KESTÄVÄT YHTEISÖT Helsingissä Finlandia-talossa Ainutlaatuinen tilaisuus oppia parhaita käytäntöjä niin Suomesta kuin muistakin maista ja tavata ulkomaisia kollegoitasi! Tutustumismahdollisuudet Tukholman ja Tallinnan ajankohtaisiin kuntatekniikan aiheisiin! Tapahtuma on samalla Suomen kuntatekniikan yhdistyksen vuosiseminaari. Platinum Sponsor Tilaisuus tuoda esille suomalaista osaamista! ORGANIZERS: FAME

22 TURUNTIE TULEVAISUUDESSA Valtaosin 2+2-kaistainen. Osa nykyisistä liikennevalo-ohjatuista risteyksistä korvataan kiertoliittymillä. Koko matkalle rakennetaan molemminpuolinen yhdistetty jalankulku- ja pyörätie. Turuntien poikki rakennetaan lisää kevyen liikenteen siltoja. Viihtyvyyttä parannetaan meluntorjunnalla sekä istutuksin ja väyläarkkitehtuurin keinoin. Turuntielle luvassa muodonmuutos: lisää kaistoja, Maantien muuttaminen kaduksi ma Espoo haluaa muuttaa noin 10 kilometriä alueellaan kulkevasta Turuntiestä kaduksi. Syynä on kaupunkirakenteen tiivistyminen ja kasvanut liikenne. Muutoksen hintalappu on kymmeniä miljoonia. Petri Vainio, investointipäällikkö Salla Hänninen, katuinsinööri Tekninen keskus, Espoon kaupunki Espoota halkoo viisi suurta maantietä: Kirkkonummelta Helsinkiin johtava Länsiväylä etelärannikkoa myötäillen, Turusta Helsinkiin johtava Turunväylä sekä kolme kehätietä, joista keskimmäinen, Kehä II on keskeneräinen kattaen vain Länsiväylän ja Turuntien välin. Viisi suurinta väylää ovat Espoon alueella pääosin moottoriliikenne- tai moottoriteitä. Espoon alueella kulkee myös muita maanteitä, joista merkittävimmät ovat Turuntie, joka on vanha Helsingistä Turkuun johtava maantie, Kauklahdenväylä, joka on Espoonlahdesta Veikkolaan kulkeva yhdystie sekä Vihdintie, joka on vanha Helsingistä Vihdin ja Karkkilan kautta Poriin johtava maantie. Espoon alueella on katuja noin km ja maanteitä noin 300 km. Lisäksi valtio omistaa maanteiden varrella kulkevia kevyen liikenteen väyliä noin 80 km. Maanteiden välityskykyä kasvatettu useasti Espoo on kasvanut voimakkaasti 1970-luvulta lähtien, ja samalla Helsinkiin suuntautuvan työmatkaliikenteen pendelöinti ympäryskunnista on lisääntynyt voimakkaasti. Tämä on edellyttänyt maanteiden välityskyvyn kasvattamista useaan otteeseen. Osa välityskykyä parantavis- 22 Kuntatekniikka 1/2012

Energian tuotanto ja käyttö

Energian tuotanto ja käyttö Energian tuotanto ja käyttö Mitä on energia? lämpöä sähköä liikenteen polttoaineita Mistä energiaa tuotetaan? Suomessa tärkeimpiä energian lähteitä ovat puupolttoaineet, öljy, kivihiili ja ydinvoima Kaukolämpöä

Lisätiedot

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Jämsän energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Jämsän energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Jämsän energiatase 2010 Öljy 398 GWh Turve 522 GWh Teollisuus 4200 GWh Sähkö 70 % Prosessilämpö 30 % Puupolttoaineet 1215 GWh Vesivoima

Lisätiedot

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija

Energia. Energiatehokkuus. Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Energia Energiatehokkuus Megawatti vai Negawatti: Amory Lovins Rocky Mountain- instituutti, ympäristöystävällisyyden asiantuntija Sähkön säästäminen keskimäärin kahdeksan kertaa edullisempaa kuin sen tuottaminen

Lisätiedot

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Uuraisten energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Uuraisten energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Uuraisten energiatase 2010 Öljy 53 GWh Puu 21 GWh Teollisuus 4 GWh Sähkö 52 % Prosessilämpö 48 % Rakennusten lämmitys 45 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen

KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN. Kaukolämpöpäivät Juhani Aaltonen KOKEMUKSIA LÄMPÖPUMPUISTA KAUKOLÄMPÖJÄRJESTELMÄSSÄ CASE HELEN Kaukolämpöpäivät 25.8.2016 Juhani Aaltonen Vähemmän päästöjä ja lisää uusiutuvaa energiaa Tavoitteenamme on vähentää hiilidioksidipäästöjä

Lisätiedot

Jyväskylän energiatase 2014

Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän energiatase 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto 30.5.2016 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto 1.6.2016 Jyväskylän energiatase 2014 Öljy 27 % Teollisuus

Lisätiedot

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus

KEMIN ENERGIA OY Ilmastopäivä Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy Lämmöntuotanto Sähkön osakkuudet Energiatehokkuussopimus Kemin Energia Oy on Kemin kaupungin 100 % omistama energiayhtiö Liikevaihto 16 miljoonaa euroa Tase 50 miljoonaa euroa 100 vuotta

Lisätiedot

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua.

EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. EU vaatii kansalaisiltaan nykyisen elämänmuodon täydellistä viherpesua. Se asettaa itselleen energiatavoitteita, joiden perusteella jäsenmaissa joudutaan kerta kaikkiaan luopumaan kertakäyttöyhteiskunnan

Lisätiedot

Asiakkaalle tuotettu arvo

Asiakkaalle tuotettu arvo St1 Lähienergia Suunnittelee ja toteuttaa paikallisiin uusiutuviin energialähteisiin perustuvia lämpölaitoksia kokoluokaltaan 22 1000 kw energialaitosten toimitukset avaimet käteen -periaatteella, elinkaarimallilla

Lisätiedot

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Muuramen energiatase Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Muuramen energiatase 2010 Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Muuramen energiatase 2010 Öljy 135 GWh Teollisuus 15 GWh Prosessilämpö 6 % Sähkö 94 % Turve 27 GWh Rakennusten lämmitys 123 GWh Kaukolämpö

Lisätiedot

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy

Lähes nollaenergiarakennus RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy Lähes nollaenergiarakennus 13.5.2013 RET: Riskien hallinta energiatehokkaassa rakentamisessa Mikko Nyman VTT Expert Services Oy 29.5.2013 2 Motivointi lähes nollaenergiarakennuksille (EPBD) Rakennukset

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Ilmastonmuutos ja vesiensuojelu -seminaari 9.2.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Lyhyesti ilmasto-ohjelmista

Lisätiedot

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry

Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry Jukka Kontulainen ProAgria Satakunta ry ProAgria Farma ja Satakunta yhdistyvät 1.1.2013 Viljatilojen määrä on kasvanut Valtaosa kuivataan öljyllä Pannut ovat pääsääntöisesti 250-330 kw Kuivauksen investoinnit

Lisätiedot

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä

Valtavalo Oy. LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Valtavalo Oy LED-valoputkilla energiatehokkuutta, ilmastonmuutoksen hillitsemista ja kansainvälistä businestä Ilmastonmuutoksesta liiketoimintaa 17.2.2016 TkT Simo Makkonen Hallituksen puheenjohtaja, Valtavalo

Lisätiedot

Riikinvoiman ajankohtaiset

Riikinvoiman ajankohtaiset Riikinvoiman ajankohtaiset Yhdyskuntajätteestä energiaa kiertopetitekniikalla 18.2.2016 Sisältö 1. Hanke- ja prosessiesittely 2. Kiertopetitekniikan haasteet ja mahdollisuudet 3. Tilannekatsaus Riikinvoiman

Lisätiedot

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen

Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos. Loppuraportti Julkinen Pekka Pääkkönen Rajaville Oy:n Haukiputaan tehtaan energiatuotannon muutos Loppuraportti Julkinen 10.2.2014 Pekka Pääkkönen KÄYTÖSSÄ OLEVAN ENERGIATUOTANNON KUVAUS Lähtökohta Rajaville Oy:n Haukiputaan betonitehtaan prosessilämpö

Lisätiedot

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE

PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE PALVELUJA KOKO KIINTEISTÖN ELINKAARELLE Tarjoamme asiakkaillemme talotekniikan palvelut uudiskohteiden urakoinnista kiinteistön ylläpitoon ja huoltoon sekä korjausrakentamiseen. Yhteistyössä asiakkaan

Lisätiedot

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu

Eri lämmitysmuotojen yhdistelmät. Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu Eri lämmitysmuotojen Ilkka Räinä, Johtava LVI-insinööri Rakennusvalvonta Oulu 26.9.2016 Mikä lämmitysjärjestelmä on sopiva juuri meidän taloon? Esisijaisesti suositellaan kaukolämpöön liittymistä aina

Lisätiedot

Abloy oy ympäristökatsaus 2016

Abloy oy ympäristökatsaus 2016 Abloy oy ympäristökatsaus 2016 PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset PERIAATTEET Paras laatu = pitkä käyttöikä = pienimmät ympäristövaikutukset Ympäristömyötäinen tuotanto

Lisätiedot

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle

Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Ympäristöosaamisesta uutta liiketoimintaa Forssan Envitech alueelle Envor Group Toimitusjohtaja Mika Laine Järkivihreä Forssa - Turbonousuun Forssa 19.4.2011 Envor Group Neljä yritystä, vanhin perustettu

Lisätiedot

rakentamisapu.fi! (tulossa myöhemmin)! OMAKOTITALON RAKENTAMISAPU PALVELU KYSY LISÄÄ: Marko Pakarinen - p e.

rakentamisapu.fi! (tulossa myöhemmin)! OMAKOTITALON RAKENTAMISAPU PALVELU KYSY LISÄÄ: Marko Pakarinen - p e. rakentamisapu.fi! (tulossa myöhemmin)! OMAKOTITALON RAKENTAMISAPU PALVELU rakentamisapu.fi! RAKENTAMISAPU PALVELU JA ONNISTUNUT TALONRAKENNUSPROJEKTI ETUJA: Omakotitalon rakennuttaminen on iso ja vaativa

Lisätiedot

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2

MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA kem 2 MYYDÄÄN TAI VUOKRATAAN UUDEHKO KIINTEISTÖ PIRKKALASTA 3.469 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Osoitteessa Turkkirata 27-29, 33960 Pirkkala, sijaitseva uudehko tuotantorakennus ja tontin vuokraoikeus. Vuokratontin kiinteistötunnus

Lisätiedot

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA

BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Biojalostamohanke BIOJALOSTAMOITA POHJOISMAISSA Sunpine&Preem Arizona Chemicals SP Processum Fortum Borregaard Forssa UPM Forchem Neste Oil Kalundborg FORSSAN ENVITECH-ALUE Alueella toimii jätteenkäsittelylaitoksia,

Lisätiedot

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen

Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus Ilari Rautanen Minne energia kuluu taloyhtiössä? Energiaeksperttikoulutus 10.10.2016 Ilari Rautanen 10.10.2016 Lauri Penttinen 2 Miksi energiaa kannattaa säästää? Energia yhä kalliimpaa ja ympäristövaikutuksia täytyy

Lisätiedot

SUOMALAISET YRITYKSET

SUOMALAISET YRITYKSET SUOMALAISET YRITYKSET Suomalaiset yritykset tehostavat aktiivisesti energiankäyttöään. Vapaaehtoisissa energiatehokkuussopimuksissa on mukana yli 600 yritystä ja niiden noin 5000 toimipaikkaa. Yritysten

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy

Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen. Lauri Penttinen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy Keski-Suomen energiatase 2009, matalasuhdanteen vaikutukset teollisuuden energiankulutukseen Keski-Suomen Energiatoimisto/ Benet Oy 1 Sisältö Keski-Suomen taloudellinen kehitys 2008-2009 Matalasuhteen

Lisätiedot

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy

Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen. Erik Raita Polarsol Oy Uuden sukupolven energiaratkaisu kiinteistöjen lämmitykseen Erik Raita Polarsol Oy Polarsol pähkinänkuoressa perustettu 2009, kotipaikka Joensuu modernit tuotantotilat Jukolanportin alueella ISO 9001:2008

Lisätiedot

Päästövaikutukset energiantuotannossa

Päästövaikutukset energiantuotannossa e Päästövaikutukset energiantuotannossa 21.02.2012 klo 13.00 13.20 21.2.2013 IJ 1 e PERUSTETTU 1975 - TOIMINTA KÄYNNISTETTY 1976 OMISTAJANA LAPUAN KAUPUNKI 100 % - KAUPUNGIN TYTÄRYHTIÖ - OSAKEPÄÄOMA 90

Lisätiedot

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa

Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kemijärven lämpö ja vesi Paikallista energiaa ja vesihuoltoa Kaukolämpö tuotetaan paikallisesti kotimaisilla polttoaineilla. Kattavat palvelut asiantuntemuksella Kemijärven lämpö ja vesi Oy aloitti toimintansa

Lisätiedot

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA

KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA ENERGIAA JÄTTEESTÄ YHTEISTYÖ LUO VAKAUTTA YMPÄRISTÖRAPORTTI 2015 KAUKOLÄMPÖ ON YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISTÄ ENERGIAA Kaukolämpö on ekologinen ja energiatehokas lämmitysmuoto. Se täyttää nykyajan kiristyneet rakennusmääräykset, joten kaukolämpötaloon

Lisätiedot

Poistoilman lämmön talteenotto

Poistoilman lämmön talteenotto Poistoilman lämmön talteenotto Tehokas tapa pienentää lämmityskustannuksia kerrostalossa. Eikä lämpö mene harakoille! www.gebwell.fi 1 Mikä on PILP? Huoneilman koneellinen poisto aiheuttaa kerrostaloissa

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Sitoumus 1 (5) Turunen Jarno/MT Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö Sitoumus 1 (5) "Heipat fossiiliselle öljylle Sitoumuksen antaja Sitoumuksen antajan yhteystiedot Sitoumuksen antajan tyyppi Sitoumuksen antajan toimiala Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Jarno Turunen, aluekehityspäällikkö

Lisätiedot

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä?

Energia vie % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Energia vie 30-40 % hoitomenoista mitä asialle on tehtävissä? Taloyhtiö 2016 -tapahtuma 06.04.2016, Helsingin Messukeskus DI Petri Pylsy, Kiinteistöliitto l As Oy kerrostalot, 2014, koko maa l 100 % 90

Lisätiedot

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS Osayleiskaavan muutos Mäntyharjun kunnan (507) Niinimäen kylän (419) tilan Antinmäki 1:66 osa-alueella. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti jarmo.makela@karttaako.fi

Lisätiedot

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet.

Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. RAKENNA RUOHOKATTILA Tavoitteet: Oppilas ymmärtää uusiutuvien energialähteiden perusteet ja mahdollisuudet. Tehtävän kuvaus: Tehtävässä rakennetaan laite, joka käyttää vastaleikattua ruohoa veden lämmittämiseen.

Lisätiedot

Keski-Suomen energiatase 2014

Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen energiatase 2014 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi www.facebook.com/energiatoimisto Sisältö Keski-Suomen energiatase 2014 Energialähteet ja energiankäyttö Uusiutuva energia Sähkönkulutus

Lisätiedot

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin

Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Hallituksen linjausten vaikutuksia sähkömarkkinoihin Jukka Leskelä Energiateollisuus Energia- ja ilmastostrategian valmisteluun liittyvä asiantuntijatilaisuus 27.1.2016 Hiilen käyttö sähköntuotantoon on

Lisätiedot

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development

Uusiutuvan energian tukimekanismit. Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, Kasperi Karhapää Manager, Business Development Uusiutuvan energian tukimekanismit Bioenergian tukipolitiikka seminaari Hotelli Arthur, 17.2.2016 Kasperi Karhapää Manager, Business Development 1 Lämmitysmuodot ja CHP-kapasiteetti polttoaineittain 6

Lisätiedot

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi

VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi VIILEÄMPI KOTI ON MUKAVAMPI Hanki kaukojäähdytys taloyhtiöösi KODISTA MUKAVAMPI JA TERVEELLISEMPI JÄÄHDYTYKSELLÄ ASUINMUKAVUUTTA JA PAREMPIA YÖUNIA Toimistot ja ostoskeskukset pysyvät kaukojäähdytyksen

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/

Helsingin kaupunki Esityslista 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ko/ Helsingin kaupunki Esityslista 37/2016 1 (5) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 07.04.2015 371 HEL 2014-012398 T 10 05 01 Päätös Käsittely Kaupunginhallitus päätti merkitä tiedoksi Helsinki LED -hankkeen

Lisätiedot

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja

Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, Toni Semenoja Energiatehokkuuspäivä LapinAMK, 15.02.2016 Toni Semenoja Mitä hyötyä on energiatehokkuudesta? Energian järkevä, tehokas ja taloudellinen käyttö on niin asiakkaan kuin energiayhtiönkin etu. Energia-alan

Lisätiedot

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY

pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY Euroopan parhaat käytännöt pyöräilyn y ja kävelyn edistämisessä Kalle Vaismaa tutkija, projektipäällikkö TTY 1. Palapeli Khti Kohti kk kokonaiskuvaa ik Paras pyöräilysuunnitelma on autoilusuunnitelma.

Lisätiedot

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016

Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 Energiaviisas Jyväskylä -toimintasuunnitelma Keski-Suomen Energiapäivä 17.2.2016 PLEEC -hanke PLEEC Planning for energy efficient cities Rahoitus EU:n tutkimuksen 7. puiteohjelma Kumppanit 18 partneria

Lisätiedot

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä

Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä TEKNOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS VTT OY Suomenlinnan kestävän kehityksen mukaiset energiaratkaisut pitkällä aikavälillä Hiilineutraali Korkeasaari 9.2.2016 Antti Knuuti, VTT 040 687 9865, antti.knuuti@vtt.fi

Lisätiedot

Kodin tuntu tulee läheltä

Kodin tuntu tulee läheltä Kodin tuntu tulee läheltä Lämmin koti on arvokas, muttei kallis Hippu-kaukolämpö tuo arkeesi turvaa. Edullisesti ja ekologisesti Lapista. Miksi liittyä kaukolämpöön? Kaukolämpö tuo mukavuutta arkeen ihmisistä

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ kem 2 MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ HÄMEENKYRÖSTÄ 2.440 kem 2 MYYTÄVÄ KOHDE Hämeenkyrössä osoitteessa Sivutie 11, 39200 Hämeenkyrö sijaitseva teollisuuskiinteistö. Kiinteistön vieressä on K-Supermarket ja Tokmanni

Lisätiedot

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE

ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE ENERGIAN- SÄÄSTÖVINKKEJÄ LOGISTIIKKA- JA TUOTANTOTILOILLE KIINTEISTÖN ENERGIA- TEHOKKUUTTA LUODAAN JOKA PÄIVÄ Kiinteistöjen tehokas energiankäyttö on fiksua paitsi ympäristön kannalta, myös taloudellisesta

Lisätiedot

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen

Riittääkö bioraaka-ainetta. Timo Partanen 19.4.2012 Riittääkö bioraaka-ainetta 1 Päästötavoitteet CO 2 -vapaa sähkön ja lämmön tuottaja 4/18/2012 2 Näkökulma kestävään energiantuotantoon Haave: Kunpa ihmiskunta osaisi elää luonnonvarojen koroilla

Lisätiedot

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut

Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Turun kestävät energianhankinnan ratkaisut Antto Kulla, kehityspäällikkö Turku Energia Kuntien 8. ilmastokonferenssi 12.-13.5.2016 Tampere Turun seudun kaukolämmityksen CO2-päästöt 2015 n. 25 % (Uusiutuvien

Lisätiedot

Sähkölämmityksen tulevaisuus

Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tulevaisuus Sähkölämmityksen tehostamisohjelma Elvarin päätöstilaisuus 5.10.2015 Pirkko Harsia Yliopettaja, sähköinen talotekniikka Koulutuspäällikkö, talotekniikka 1.10.2015 TAMK 2015/PHa

Lisätiedot

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti

Rakentajan info. Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä. RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti Rakentajan info Mannisenmäki -alueen erityispiirteitä RAKENNUSVALVONTA Kaisa Hirvaskoski-Leinonen, lupa-arkkitehti 12.9.2016 Suunnittelun lähtökohtia Rakennus tulee suunnitella aina paikkaansa Maasto-olosuhteet,

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi

Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010. Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi Asumisen energiailta - Jyväskylä 13.10.2010 Keski-Suomen Energiatoimisto www.kesto.fi/energianeuvonta energianeuvonta@kesto.fi 1 Keski-Suomen Energiatoimisto Perustettu 1998 jatkamaan Keski-Suomen liiton

Lisätiedot

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme

Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919. Tapamme toimia. Leppäkosken Sähkö Oy. Arvomme. Tarjoamme kestäviä energiaratkaisuja asiakkaidemme Energiantuotanto Paikallinen ja palveleva kumppani jo vuodesta 1919 Sähkö -konserni on monipuolinen energiapalveluyritys, joka tuottaa asiakkailleen sähkö-, lämpö- ja maakaasupalveluja. Energia Oy Sähkö

Lisätiedot

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson

Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora. Henrik Karlsson Keski-Suomen Energiapäivä 28.1.2010 Agora Henrik Karlsson Ariterm Group Ariterm on suomalais-ruotsalainen lämmitysalan yritys jolla on tuotantoa Saarijärvellä Suomessa ja Kalmarissa Ruotsissa. Aritermin

Lisätiedot

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö

Outi Pakarinen Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 21.11.2016 Outi Pakarinen outi.pakarinen@keskisuomi.fi Biokaasun energia- ja teollisuuskäyttö 1 Biokaasua Voidaan tuottaa yhdyskuntien ja teollisuuden biohajoavista jätteistä, maatalouden sivuvirroista,

Lisätiedot

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti

Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Combi Cooler Kompakti ilmankäsittelykoneen toiminto-osa, joka jäähdyttää ennätyksellisen energiatehokkaasti Jäähdytyspalkkijärjestelmään yhdistetty Combi Cooler on helppo, toimintavarma ja sähkötehokas

Lisätiedot

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen

Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit. Ilari Rautanen Taloyhtiön ja taloyhtiöasukkaan energiatehokkuuden askelmerkit Ilari Rautanen Esityksen sisältö Kodin ja taloyhtiön energiankulutus Rakenteiden, huollon ja ihmisten vaikutus Turha kulutus pois asumismukavuudesta

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ SASTAMALASTA MYYTÄVÄ KOHDE Sastamalassa, osoitteessa Harjukatu 8, sijaitseva teollisuuskiinteistö. Vammalan keskusta sijoittuu noin 1 km kohteesta pohjoiseen. Valtatie 12:sta

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kemijärven kaupunki 1 (7) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaava Pyhätunturin matkailukeskuksessa Suopursunmutkan varrella. Suunnittelualue ja kaavan tavoite Suunnittelualue sijaitsee Pyhätunturin

Lisätiedot

Kemijoki Oy esittäytyy

Kemijoki Oy esittäytyy Kemijoki Oy esittäytyy Ismo Heikkilä Fingridin verkkotoimikunta 25.2.2016 1 Suomen merkittävin vesi- ja säätövoiman tuottaja 20 voimalaitosta, kolmannes Suomen vesisähköstä Tuotanto 5 333 GWh (2015) Kokonaisteho

Lisätiedot

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä

Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat. Jyväskylä Ilmasto- ja energiapolitiikka ja maakunnat Jyväskylä 28.1.2010 1. Suomen ilmasto- ja energiapolitiikka vuoteen 2020 2. Tulevaisuusselonteko: kohti vähäpäästöistä Suomea 3. Esimerkkejä maakuntien ilmastopolitiikasta

Lisätiedot

Asumisen ympäristövaikutukset

Asumisen ympäristövaikutukset 1 Asumisen ympäristövaikutukset Energiankulutus: lämmitys, sähkö ja lämmin vesi Veden kulutus Ostostavat ja hankinnat Rakentaminen, remontointi ja kunnossapito Jätehuolto: lajittelu ja kompostointi 2 Energiankulutus

Lisätiedot

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko

Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Kuljetuselinkeino ja kunnallinen päätöksenteko Elokuu 2012 * Puolue, jota edustan: Kansallinen Kokoomus Suomen Sosialidemokraattinen Perussuomalaiset Suomen Keskusta Vasemmistoliitto Vihreä liitto Suomen

Lisätiedot

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana

Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana Hajautettu lämmöntuotanto liiketoimintana - kokemuksia EU-hankkeista Forest Energy 2020 vuosiseminaari Joensuu, 9.10.2013 Jyrki Raitila, VTT Taustaa VTT (Jyväskylä) ollut mukana useissa EU- ja maakuntaprojekteissa,

Lisätiedot

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes

Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue. DM 420002 01-2009 Copyright Tekes Energia ja ympäristö liiketoiminta-alue Energia- ja ympäristöklusteri Energialiiketoiminta Ympäristöliiketoiminta Energian tuotanto Polttoaineiden tuotanto Jakelu Siirto Jakelu Jalostus Vesihuolto Jätehuolto

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/ (1) Ympäristö- ja rakennuslautakunta Asianro 3644/ /2016 Kuopion kaupunki Pöytäkirja 5/2016 1 (1) 40 Asianro 3644/11.03.00/2016 Kuopion ja Suonenjoen kasvihuonekaasupäästöt: Vuoden 2014 vahvistetut päästöt ja ennakkotieto vuodelta 2015 Ympäristöjohtaja Lea Pöyhönen

Lisätiedot

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä

Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Teollisuus- ja palvelutuotannon kasvu edellyttää kohtuuhintaista energiaa ja erityisesti sähköä Jos energian saanti on epävarmaa tai sen hintakehityksestä ei ole varmuutta, kiinnostus investoida Suomeen

Lisätiedot

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys

Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys Matkailun ja matkailuinvestointien alueellinen merkitys LAPIN MATKAILUPARLAMENTTI 6.10.2016 10.10.2016 Page 1 Sisällys Taustaa Matkailun merkitys Matkailuinvestoinnin vaikutusmekanismit Case-esimerkit

Lisätiedot

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6)

Helsingin Energia Tuotannon tukipalvelut Julkinen Leena Rantanen (6) Leena Rantanen 07.05.2014 1 (6) Ympäristölupahakemus Helsingin Energian Ruskeasuon huippulämpökeskuksen ympäristölupamääräysten tarkistamiseksi vastaamaan Valtioneuvoston asetuksen (96/2013) määräyksiä

Lisätiedot

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017

Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunnalliset maksut omakotitaloissa 2017 Kunta-/aluekohtaisesti päätettävät maksut Kunta-/aluekohtaisesti päätettävissä asumismenoissa ei huomioida asuntolainaa, lainan korkokuluja, asunnon vakuutuksia,

Lisätiedot

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen

Pyhä-Luosto Vesi Oy. Voimaantulopäivä YLEISTÄ 2. LIITTYMISMAKSU. 2.1 Liittymismaksun määräytyminen Pyhä-Luosto Vesi Oy Voimaantulopäivä 1.2.2008 1. YLEISTÄ Pyhä-Luosto Vesi Oy perii tässä taksassa lueteltuja maksuja toiminta-alueellaan Pelkosenniemen ja Sodankylän kunnissa, sekä Kemijärven kaupungissa

Lisätiedot

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä

Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Kohti päästöttömiä energiajärjestelmiä Prof. Sanna Syri, Energiatekniikan laitos, Aalto-yliopisto Siemensin energia- ja liikennepäivä 13.12.2012 IPCC: päästöjen vähentämisellä on kiire Pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo

TORNION ENERGIA OY. Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön. Päivitys TKo Kiinteistöjen liittäminen kaukolämpöön Kaukolämpö Varmista kaukolämmön saatavuus kohteeseen Tornion Energiasta. Kaukolämpöä voimme tarjota vain alueille, joissa on jo olemassa tai on suunniteltu rakennettavan

Lisätiedot

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja

Infra-alan aktiivinen vaikuttaja Infra-alan aktiivinen vaikuttaja 2 Suomalaisen kilpailukyvyn puolesta Infra-alan yrittäjäyhdistysten tehtävänä on parantaa jäsenyritystensä toimintaedellytyksiä ja rakentaa perustaa Suomen kilpailukyvylle

Lisätiedot

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja

Hanhikivi 1 -hanke. Oulu Business Breakfast 14.4.2016. Jaana Kangas aluetiedottaja Hanhikivi 1 -hanke Oulu Business Breakfast 14.4.2016 Jaana Kangas aluetiedottaja FENNOVOIMA 2016 Fennovoima yrityksenä Perustettu vuonna 2007 Rakentaa ydinvoimalaitoksen Pyhäjoelle Mankala-yhtiö, jonka

Lisätiedot

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö

Energiatehokkuustoimikunnan mietintö ClimBus-ohjelman päätösseminaari 9.-10.6.2009 Energiatehokkuustoimikunnan mietintö 9.6.2009 Sirkka Vilkamo Työ- ja elinkeinoministeriö Energiaosasto Energian loppukulutus vuosina 1990 2006 sekä perusurassa

Lisätiedot

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo

Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, Espoo, Oraclen talo 1 (5) AS OY JUHANNUSRINNE HALLITUKSEN KOKOUS Aika: 11.2.2015 kello 17:00 19.04 Paikka: Matinkylän Huolto, Gräsantörmä 2, 02200 Espoo, Oraclen talo Paikalla: Jukka Tana puheenjohtaja Heikki Haavisto Henri

Lisätiedot

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila

Asia: Poikkeamishakemus koskien kiinteistöä RN:o ja sillä sijaitsevaa entistä Ul. Pyhäjärven kunnantaloa, Karkkila Karkkilan kaupunki Sivistystoimiala Kulttuurin ja vapaa-ajan palvelualue Museotoimi Karkkilan kaupunki Tekninen toimiala Maankäytön ja ympäristön palvelualue Viite: Lausuntopyyntönne 18.12.2015 Asia: Poikkeamishakemus

Lisätiedot

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus

Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta. Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan Ilmasto- ja energiastrategian seuranta Heikki Kaipainen Pirkanmaan ELY-keskus Pirkanmaan ympäristöohjelman ja Pirkanmaan ilmasto- ja energiastrategian yhteinen seurantaseminaari Pirkanmaan ilmasto-

Lisätiedot

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta

Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Kiertotalous, cleantech ja yritysvastuu yrityksen näkökulmasta Ammattilaisen kädenjälki 9.11.2016 Mia Nores 1 Cleantech eli puhdas teknologia Tuotteet, palvelut, prosessit ja teknologiat, jotka edistävät

Lisätiedot

Imatran ympäristöohjelma

Imatran ympäristöohjelma Imatran ympäristöohjelma Imatran kaupungin ympäristöohjelma on laadittu osana EAKRrahoitteista Etelä-Karjalan kuntien ympäristöohjelma -hanketta. Hankkeessa laadittiin ympäristöohjelmat jokaiselle Etelä-

Lisätiedot

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto

Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energiatehokkuus maataloudessa ja maaseudun yrityksissä - 4.5.2016 Maarit Kari, ProAgria Keskusten Liitto Energia maataloustuotannossa Haasteet, esimerkkejä Vahva riippuvuus fossiilisista polttoaineista

Lisätiedot

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE

MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE MYYDÄÄN TEOLLISUUSKIINTEISTÖ TAMPEREELTA SIJOITUSKOHDE Hankkion teollisuusalueelta Hyllilänkatu 8 33730 TAMPERE Pirkan OP- Kiinteistökeskus Oy, Tampere, Y-tunnus 0247838-2 MYYTÄVÄ KOHDE Tampereella, Hankkion

Lisätiedot

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto

Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä. Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Ilmastoasiat kunnassa toimeenpanoa ja yhteistyötä Satakunnan ympäristötietoisuus ja -kasvatusverkosto 12.4.2013 Outi Aalto Esityksen sisältö Taustaa Hankkeen rahoitus Mitä hankkeessa tehdään? Hankkeen

Lisätiedot

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla

Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle 2010-luvulla Kivihiilen merkitys huoltovarmuudelle ll 2010-luvulla Hiilitieto ry:n seminaari 18.3.2010 Ilkka Kananen Ilkka Kananen 19.03.2010 1 Energiahuollon turvaamisen perusteet Avointen energiamarkkinoiden toimivuus

Lisätiedot

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen

Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen Ekopassi ekotehokkaaseen loma-asumiseen 15.6.2011 Jyri Nieminen, VTT 2 Vapaa-ajan asumisen ekotehokkuus Mökkimatkoja vuodessa noin 5 miljardia kilometriä 90 % matkoista henkilöautoilla Matkojen keskipituus

Lisätiedot

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla

Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Aurinkovoimaa kuntiin yhteishankinnalla Kuntien Ilmastokonferenssi 13.5.2016 Jarmo Linjama Suomen ympäristökeskus (SYKE) HINKU (Hiilineutraalit kunnat) -hanke HINKU-kuntien tavoitteena 80 prosentin päästövähennys

Lisätiedot

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa

50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa www.euronet50-50max.eu 50/50 - Energiansäästöä julkisissa rakennuksissa Rauma 9.11.16 Merja Pakkanen Vaasan yliopisto 50/50; idea Hankkeen tarkoituksena on vähentää energiankulutusta kouluissa (ja muissa

Lisätiedot

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi

Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin. Energianeuvoja Tommi Tuomi Ajankohtaisia energia-asioita taloyhtiöihin Energianeuvoja Tommi Tuomi Kymenlaakson energianeuvonta Energianeuvoja Tommi Tuomi 020 615 7449 tommi.tuomi@kouvola.fi Sähköposti ja puhelin neuvontaa, neuvonta

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1

UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT. Hamina Kaakkois-Suomen ELY- keskus, Ilpo Kinttula, asiantuntija, energia 1 UUSIUTUVAN ENERGIAN RATKAISUT Hamina 12.3.2013 1 Energiatuki Työ- ja elinkeinoministeriö / ELY- keskus voi hankekohtaisen harkinnan perusteella myöntää yrityksille, kunnille ja muille yhteisöille energiatukea

Lisätiedot

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy

METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari Pöyry Management Consulting Oy METSÄBIOMASSAN KÄYTTÖ SÄHKÖN JA KAUKOLÄMMÖN TUOTANNOSSA TULEVAISUUDESSA Asiantuntijaseminaari - 22.3.216 Pöyry Management Consulting Oy EU:N 23 LINJAUSTEN TOTEUTUSVAIHTOEHDOT EU:n 23 linjausten toteutusvaihtoehtoja

Lisätiedot

Kaija Jokinen - Kaupantäti

Kaija Jokinen - Kaupantäti Kaija maitokaapissa täyttämässä hyllyjä. Kaija Jokinen - Kaupantäti Kun menet kauppaan, ajatteletko sitä mitä piti ostaa ja mahdollisesti sitä mitä unohdit kirjoittaa kauppalistaan? Tuskin kellekään tulee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 107. Tekninen lautakunta Sivu 1 / 1 Tekninen lautakunta 22.10.2014 Sivu 1 / 1 4310/10.00.00/2014 107 Tiedonanto Turuntien aluevaraus- ja maankäyttösuunnitelmasta Valmistelijat / lisätiedot: Pauliina Kuronen, puh. 046 877 3006 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Hanskat tiskiin vai vasara käteen?

Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Hanskat tiskiin vai vasara käteen? Mitä suomalaiset ajattelevat kotiensa kunnossapidosta ja korjaamisesta Tiedotustilaisuus 12.4.2011 Tina Wessman, Qualitems Oy Tutkimuksen tarkoitus ja toteutus Tarkoitus:

Lisätiedot

Energiamurros - Energiasta ja CO2

Energiamurros - Energiasta ja CO2 Energiamurros - Energiasta ja CO2 Hybridivoimala seminaari, 25.10.2016 Micropolis, Piisilta 1, 91100 Ii Esa Vakkilainen Sisältö CO2 Uusi aika Energian tuotanto ja hinta Bioenergia ja uusiutuva Strategia

Lisätiedot

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa

Öljyä puusta. Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi. Janne Hämäläinen Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Öljyä puusta Uuden teknologian avulla huipputuotteeksi Janne Hämäläinen 30.9.2016 Päättäjien metsäakatemian vierailu Joensuussa Sisältö 1) Joensuun tuotantolaitos 2) Puusta bioöljyksi 3) Fortum Otso kestävyysjärjestelmä

Lisätiedot

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus

Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Tavoitteena sähkön tuotannon omavaraisuus Esitelmä Käyttövarmuuspäivässä 2.12.2010 TEM/energiaosasto Ilmasto- ja energiastrategian tavoitteista Sähkönhankinnan tulee perustua ensisijaisesti omaan kapasiteettiin

Lisätiedot