Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004. Uudenmaan liitto"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

2 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Uudenmaan liitto 2004 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja B ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Raportin laatija Avainsanat (asiasanat) Huomautuksia Julkaisuaika Raimo Nenonen Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan Uudenmaan maakuntaohjelman Maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2 Hyvinvoiva Uusimaa 3 Ekologisesti tehokas Uusimaa 4 Yhteistyön Uusimaa Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2004 ja 2005 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa: - sovitaan Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina , - vaikutetaan vuoden 2004 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä - vaikutetaan vuoden 2005 valtion talousarvion valmisteluun. Uudenmaan maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat ensimmäiset uuden alueiden kehittämislain mukaiset asiakirjat. Niiden valmistelussa ei siten ole ollut kysymys vain asiakirjojen laadinnasta vaan myös uuden toimintatavan luomisesta ja jatkuvaan suunnitteluprosessiin liittyvästä menettelytavasta sopimisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä on alueiden kehittämislain mukaisesti käsitellyt maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokouksessaan ja Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Aluekehitys, maakunnat, maakunnan suunnittelu, maakuntaohjelmat, Uusimaa Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 3

5 Sisällys Johdanto 5 I Maakunnan kehityksen tila ja suunta seuraavina vuosina 6 II Toteuttaminen toimintalinjoittain 7 Toimintalinja 1: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 7 Toimintalinja 2: Hyvinvoiva Uusimaa 9 Toimintalinja 3: Ekologisesti tehokas Uusimaa 12 Toimintalinja 4: Yhteistyön Uusimaa 14 III Toteuttaminen hallinnonaloittain 15 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 15 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 16 Opetusministeriön hallinnonala 17 Sisäasiainministeriön hallinnonala 19 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 20 Työministeriön hallinnonala 22 Ympäristöministeriön hallinnonala 23 IV Toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutukset 24 LIITTEET: Liite 1: Toimintalinjakohtainen hankeluettelo 25 Yhteenveto rahoitustarpeesta hallinnonaloittain Liite 2a: A-taulukko 57 Liite 2b: B-taulukko 58 Liite 3: Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä 59 Liite 4: Alueiden kehittämislaki; maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelun aikataulu 59 4 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

6 Johdanto Uusi alueiden kehittämislaki astui voimaan vuoden 2003 alusta. Laki sisältää aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän, joka muodostuu valtionhallinnossa valtioneuvoston valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista, ministeriöiden hallinnonalojen aluekehitystavoitteista ja valtioneuvoston erityisohjelmista. Lain mukaan maakunnan kehittämisen keskeiset välineet ovat pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat sisältävä maakuntasuunnitelma ja sitä alueidenkäytön osalta toteuttava maakuntakaava ja alueiden kehittämisen osalta toteuttava, kunnallisvaalikausittain laadittava maakuntaohjelma. Maakuntaohjelmaa konkretisoi vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. Uudenmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman vuosille Maakuntaohjelma pohjautuu tavoitteiden ja strategioiden osalta maakuntavaltuuston marraskuussa 2002 hyväksymään Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan ja toimenpiteiden ja hankkeiden osalta syyskuussa 2002 allekirjoitettuun Uudenmaan aluekehittämissopimukseen sekä maakuntaa koskeviin muihin kehittämisohjelmiin. Uudenmaan maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2. Hyvinvoiva Uusimaa 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa 4. Yhteistyön Uusimaa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2004 ja 2005 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Nämä sisältävät toimenpiteitä toimintalinjoittain seuraavasti: Toimintalinja 1: Kestävän taloudellisen kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä työllisyyden kasvattaminen ja työttömyyden alentaminen. Toimintalinja 2: Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja tarjonnan lisääminen sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Toimintalinja 3: Taloudellisen kasvun ja väestönkasvun edellyttämien riittävien asunto-, infrastruktuuri- ja liikenneinvestointien turvaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja alueellisia kehitysedellytyksiä tasaavalla tavalla. Toimintalinja 4: Ohjelmaperusteisen alueellisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden poistaminen koko maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Uudenmaan toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa sovitaan: Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina vaikutetaan vuoden 2004 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vaikutetaan vuoden 2005 valtion talousarvion valmisteluun. Toteuttamissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen eikä sillä ole sitovaa oikeudellista vaikutusta. Sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen syntyy maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman laatimisprosessin ja hyväksymisen kautta sekä toisaalta muun maakunnallisen yhteistyön kautta. Toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutus eri hallinnonalojen sisällä ilmenee osana normaalia tulosohjausta sekä toiminta- ja talousarviosuunnittelua. Uudenmaan toteuttamissuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 5

7 I Maakunnan kehityksen tila ja suunta seuraavina vuosina Poikkeuksellisesti Uudenmaan taloudellinen kehitys on ollut viime aikoina huonompaa kuin maassa keskimäärin. Tämä koskee sekä tuotantoa että työllisyyttä. Uudenmaan työttömyys on pienessä kasvussa. Työministeriön lukujen mukaan käänne tapahtui tammikuussa Koko maassa työttömyys ei ole vielä toukokuuhun 2003 mennessä kääntynyt kasvuun. Käytännössä tämä kehitys on tarkoittanut, että alueelliset työttömyyserot ovat supistuneet. Heikohko taloudellinen kehitys näkyy lähes kaikessa yritystoiminnassa. Poikkeuksena on palvelusektori, sen liikevaihto oli hyvässä kasvussa Uudellamaalla vuonna Kasvu oli myös selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Kaupankin liikevaihto kasvoi lievästi 2002, tosin selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Uudellamaalla valmistui vuonna 2002 noin asuntoa. Maakuntasuunnitelmassa rakentamistarpeeksi on arvioitu noin asuntoa. Siten tarpeeseen nähden asuntoja valmistui aivan liian vähän. Jo kolmatta vuotta jatkuva hidas taloudellinen kasvu merkinnee sitä, että Uudenmaan työttömyys tulee lähiaikoina yhä lievästi pahenemaan. Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat ennakoineet, että talouskasvu olisi vuonna 2004 jonkin verran nopeampaa kuin vuonna Ennusteen toteutuessa työttömyys kääntyisi pieneen laskuun vuonna Avainasemassa ovat kotitaloudet, miten ne reagoivat toteutettuihin korkotason ja verotuksen laskuun. Taloudellisten tutkimuslaitosten näkemysten mukaan tuotannon kasvu on lähivuosina korkeintaan 3 prosentin luokkaa. Tällöin työllisyystilanne paranisi vain hyvin lievästi. Uudenmaan väestön kasvu hidastui vuonna 2002, koska maakunnan saama muuttovoitto muualta Suomesta supistui. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä muuttoliikkeen suunta jopa kääntyi, ja Uusimaa menetti väestöään muualle Suomeen. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Uusimaa sai jälleen muuttovoittoa muualta Suomesta, mutta selvästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös Uudenmaan saama nettosiirtolaisuus on pienentynyt, se oli jopa negatiivinen vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä. Alueellisten työttömyyserojen supistuminen merkinnee sitä, että maan sisäinen muuttoliike jää pienemmäksi kuin se oli 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Uudenmaan muuttovoiton supistuminen pienentää lyhyellä viiveellä myös luonnollista väestön kasvua. Kotimaisen muuttoliikkeen hidastuminen kompensoitunee ainakin osittain siirtolaisuuden kasvuna Uudellemaalle. Koulutustaso on korkea Uudellamaalla, kuitenkin Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa koulutustaso on alle maan keskitason. Toinen keskeinen koulutuksellinen heikkous on vuotiaat vailla ammatillista tutkintoa olevat ihmiset. Heitä on Uudellamaalla suhteellisesti selvästi enemmän kuin koko maassa. Koulutus ei ole kaikilta osin pystynyt vastamaan työvoiman kysyntään. Nuoria ei ole kiinnostanut riittävästi ammatillinen peruskoulutus muutamaa suosikkialaa lukuun ottamatta, ja toisaalta ammatilliseen aikuiskoulukseen ei ole ollut tarjolla riittävästi koulutuspaikkoja. 6 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

8 II Toteuttaminen toimintalinjoittain TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI KILPAILUKYKYINEN UUSIMAA Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategioissa tavoitellaan Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamista. Siihen pyritään kilpailukykyisiä kasvualoja ennakoimalla ja tukemalla, Uudenmaan kansainvälisyyttä hyödyntämällä ja yritysten kansainvälisyyttä edistämällä, tehostamalla yritysten toimintaympäristöjä ja verkostoja, kehittämällä koulutuksen rakenteita joustavammiksi ja paremmin elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita vastaaviksi sekä vauhdittamalla seutukuntien kasvua ja seudullisen osaamisverkoston kehittymistä Uudenmaan sisäisen kehityksen tasapainottamiseksi. Elinkeinotoiminnan edistäminen Elinkeinojen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet painottuvat tulevina vuosina Uudellamaalla kilpailukykyisten kasvualojen osaamisen vahvistamiseen lähinnä osaamiskeskusohjelman kuuden kärkihankkeen ja niitä tukevien erillishankkeiden kautta, logistiikan toimialan vahvistamiseen, kansainvälistymisen edistämiseen ja seudullisten osaamiskeskittymien luomiseen. Keskeistä on yhteistyöverkostojen rakentaminen konkreettisten yhteishankkeiden avulla esimerkiksi osaamiskeskusten ja seudullisten yrityspilottien välille. Aluekeskusohjelmat toimivat seudullisten tahtotilojen ja tavoitteiden asetteluna, jotka ovat johtaneet kärkihankkeiden valintaan tähän suunnitelmaan. Näillä kärkihankkeilla vahvistetaan alueiden yritysosaamisen kärkeä, jolle perustana on seudun yritystoiminnan vahva mukaan sitoutuminen. Toimijakentän laajuuden ja rahoituksen näkökulmasta tarvitaan enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja sitä kautta tavoitteena on tehokkaampi resurssien yhdistäminen esimerkiksi juuri suunnitelmallisella ohjelmatyöllä ja hankkeistuksen kohdentamisella. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan tässä suunnitelmassa. Siinä on keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys lähivuosien tärkeimmiksi katsotuista elinkeinosektorin projekteista. Tärkeänä yhteisenä tavoitteena on saada näillä toimenpiteillä elinkeinoelämä ja muu toimijakenttä tiiviimpään vuorovaikutukseen keskenään. Liiketoiminnallinen näkemys ja mahdollisuudet ovat entistä enemmän toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana. Jotta Helsingin seutu on Suomen yritystoiminnan veturi ja globaalisti kilpailukykyinen liiketoimintakeskus, tarvitaan tätä näkemystä tukevia ratkaisuja myös rahallisesti. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen Uudellamaalla, jossa on valtakunnan mittavin yrityspotentiaali. Osaamistoiminnan vahvistaminen edelleen ja osaamiskeskittymien luominen Uudellamaalla tulee jatkossakin turvata. Pk-yritystoiminnan verkottumisen edistämiseen varatut määrärahat ovat riittämättömät. Nämä ovat edunvalvonnalliset painopisteet. Kilpailukykyä osaamisella Osaamisen kehittämisessä korostuu seutukuntien osaamisen vahvistaminen, minkä vuoksi pääkaupunkiseudun vahvaa osaamista pyritään linkittämään seutukuntiin tukemaan niiden erikoistumista. Voimakkaimman kehittämisen kohteena ovat Pohjois- ja Keski-Uusimaa, sillä Hyvinkään seudun aluekeskusohjelmassa osaamisen kehittäminen on keskeisessä roolissa liittyen Hyvinkään osaamiskeskusohjelmaan. Kehittämishankkeet ovat luonteeltaan osaamisen ja elinkeinoelämän yhteistyötä koskevia innovaatioverkostohankkeita. Pääkaupunkiseudulla taas on kaupunkiohjelmassa sovittu kehittämishankkeista, jotka tähtäävät maahanmuuttajien osaamisen vahvistamiseen ja osaamistarpeiden ennakointiin. Myös läntisellä Uudellamaalla on osaamisen kehittäminen käynnistynyt. Siellä hankkeet keskittyvät koulutuksen rakenteiden kehittämistarpeiden ja osaamisen täydentämistarpeiden selvittämiseen. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 7

9 Toisena tavoitteena on osaamisen kehittämisedellytysten parantaminen. Se tapahtuu pääosin edunvalvonnan avulla tavoitteena ammattikorkeakoulujen, ammatillisen peruskoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen sekä työvoimakoulutuksen ja oppilaitosrakentamisen rahoituksen määrärahojen lisääminen. Vaikeita ongelmia Uudenmaan osaamisen kehittämisessä ovat opettajapula, joka koskee erityisesti ruotsinkielistä koulutointa, mutta myös suomenkielistä koulutointa sekä ammatillisen peruskoulutuksen heikko suosio monien alojen kohdalla. Koulutuksen rakenteellista joustavuutta pyritään lisäämään. Lisäksi käynnistetään hankkeita mm. erityisopettajien kouluttamiseksi, teknisen ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saamiseksi koko maakuntaan sekä nuorten asenteiden muokkaamiseksi koulutukseen hakeutumisessa. Myös kansainvälisyyden hyödyntämiseen tähtäävät hankkeet ovat käynnistymässä sisältäen mm. maahanmuuttajien osaamisen vahvistamista ja jo luodun kansainvälisen verkoston hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. 8 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

10 TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA Seudulliset hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntaohjelman mukaisesti se, että korkeatasoiset hyvinvointipalvelut ja riittävä sosiaaliturva ovat alueen menestyksen kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä. Asukkaiden lisäksi yritykset ja niiden henkilöstö arvostavat hyvinvointipalveluiden korkeaa tasoa ja riittävää saatavuutta. Toimiva palvelujärjestelmä ylläpitää myös sosiaalista eheyttä. Hyvinvointipalveluiden kysyntä ja investointitarpeet lisääntyvät Uudellamaalla kahden samanaikaisen kehitystrendin seurauksena. Palvelutarpeet lisääntyvät tulevina vuosina sekä väestömäärän kasvun että väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Haasteena on varautua sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja työelämän tuleviin muutoksiin. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa palvelu- ja kustannustasoon ovat monilta osin sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ohjelmien alueelliseen toteuttamiseen Uudellamaalla ja valtion rahoituksen turvaamiseen. Hiiden ohjelma hyvinvointipalveluiden kehittäminen Hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen Sosiaalitalouden tutkimusverkoston toimintaedellytysten selvittäminen Uudellamaalla Hyvinvoinnin strateginen johtaminen Uudellamaalla Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden rahoituksen turvaaminen Väestömäärän kasvu ja ikärakenteen muutos lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Teknologian kehitys tuo monenlaisia uusia välineitä ja mahdollistaa sellaisia usein myös kalliita hoitoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän merkittävä lisääntyminen uhkaa johtaa kokonaiskustannusten paisumiseen. Haasteena on tuottaa enemmän korkealaatuisia palveluita kohtuullisin kustannuksin sekä torjua kustannuspaineet tehokkuutta ja teknologian hyväksikäyttöä lisäämällä. Oman haasteensa Uudellemaalle asettaa nopeasti kiristynyt tilanne kuntataloudessa. Säästötoimen ja mahdollisten veronkorotusten ohella tarvitaan erityisesti hyvinvointipalveluiden rakenteiden kehittämistä, panostusta hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yhteistyön lisäämiseen. Edessä on kasvavien palvelutarpeiden, vähenevän työvoiman ja niukentuvien taloudellisten resurssien ristiriidan ratkaiseminen parhaalla mahdollisella tavalla. Hoivayrittäjyyden edistäminen Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologiaan pohjautuvan klusterin kehittäminen Uuma hankkeen laajentaminen Sosiaalilääketieteen osaamiskeskus Toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen Hyvinvointijärjestelmän säilyminen edellyttää uudistamista ja kehittämistä. Sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteen omaksumisen ja juurruttamisen kannalta on tärkeää terveydellisten, sosiaalisten ja turvattomuuteen liittyvien ongelmien ennakoiminen, varhainen havaitseminen ja ehkäiseminen. Tavoitteena on entistä paremmin soveltaa lääketieteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaa integroivan tutkimuksen tuloksia asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, palvelutuottajien yhteistyötä ja prosessiajattelua korostaen, kokeilu- ja kehittämisympäristöjä testaten sekä linjata sosiaali- ja terveysalan kehittämistarpeita ja löytää uusia ratkaisuja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ja yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta erityisosaaminen, teknologia- ja muu tuotekehitys tulisi paremmin hyödynnettyä ja palvelisi kaikkia alueen kuntia. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 9

11 Perusterveydenhuollon toimivuus Espoon perusterveydenhuollon (yhdessä Oulun kanssa) kehittämisen jatkohanke Alueelliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet toimintatapojen selkeyttämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi Sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen Sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen Itsenäisen elämisen ja asumisen tukeminen Työvoiman riittävyys Ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja työvoimalta edellytetään lisääntyvässä määrin laaja-alaista osaamista, syvällistä ammatin hallintaa sekä teknisen kehityksen tuomien uusien osaamisalueiden omaksumista. Tavoitteena on turvata työvoiman riittävyys eläkkeelle siirtymisen ja palveluiden kysynnän kasvun seurauksena sekä taata koulutus ammattialoittain alueen palvelutarpeisiin liittyen ja vaikuttaa alan työnantajakuvan parantamiseen. Tavoitteena on myös luoda täydennyskoulutukseen ja uralla etenemiseen uusia mahdollisuuksia sekä lisätä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on panostaa alan imagoon, henkilöstöstrategiaan, vetovoimaisuuteen, kilpailukykyyn, työn sisällön kehittämisen sekä uusien työaikamallien ja uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuden turvaaminen Uudellamaalla Kulttuuri ja vapaa-aika Uudenmaan asema valtakunnallisena kulttuurin keskuksena on perinteisesti tulkittu opetusministeriössä omavaraisuuden mittana. Erityisesti väkirikkaan Uudenmaan alueen toimijoiden määrän, sosiaalisten kehityspaineiden ja kansainvälisten kilpailutekijöiden odotusarvojen keskittyminen Suomessa erityisesti Uudellemaalle luovat sektorille voimakkaita maakunnallisia erityistarpeita. OPM:n hallinnonalan kulttuuriosuus on valtion budjetissa ollut aina pieni. Hallitusohjelman mukaan maakunnallista ja valtion alue- ja keskushallintoa uudistetaan lisäämällä sektoriviranomaisten välistä yhteistyötä ja aluetason koordinointia. Maakunnallisesti edunvalvontaa ja kehittämistä tuleekin helpottaa määrittämällä kulttuurisektorin toimijat, toimet ja työnjako. Keskimäärin 80 % kunkin taiteenalan harjoittajista asuu Uudenmaan alueella ja tuen tarve on nykyistä merkittävästi suurempi kaikin mittarein mitattuna. Talousarvioesityksessä on pyritty kevyesti oikaisemaan pitkään vallalla ollutta kohtuutonta ja epäedullista sekä ammattitaiteen että harrastamisen edistämisen määrärahojen vääristymää. Uudenmaan taidetoimikunta, hallinto ja toiminnan muotojen kehittäminen, taiteen edistäminen, alueellisen alijäämän oikaisu. Kulttuuri- ja kotiseututoiminta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Uudenmaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen merkitys asukkaiden hyvinvointiin on monipuolinen ja merkittävä. Esimerkiksi asukkaan aluetta palvelevan Hyvinkään orkesterin saaminen oikeutetusti lain piiriin vahvistaa keskisen ja pohjoisen Uudenmaan musiikillisia kulttuuripalveluja. Museotoiminnassa on tarve panostaa sekä Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon että Suomen rautatiemuseon yleisöpalvelukyvyn ajantasaistamiseksi. Valtionosuus taiteen perusopetukseen; Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu, Vantaa Koe Maaseutu opi maaseudusta -luontokouluverkosto, Hyvinkää Teatterit ja orkesterit; Hyvinkään orkesterin avustustyypin oikaisu 52:sta 31:een ja ao. korotus Museot; Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo, toiminnan laajentaminen Suomen Rautatiemuseo, innovatiiviset hankkeet 10 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

12 Asukkaiden harrastusmahdollisuudet Rakennettujen liikuntapaikkatarpeiden lisäksi Uudenmaan alueeseen kohdistuu merkittävä paine valtakunnallisten retkeilyreittiverkostojen solmuna. Keskeisiä reittikokonaisuuksia on täydennettävä pitkäjänteisesti, jotta paikallisväestön lisääntyneen virkistäytymistarpeen lisäksi toimiala voi kehittää turvallisia palvelujaan lisäten alan työpaikkoja. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin toimet ovat poikkileikkaavia ja osa toimista on muiden ministeriöiden rahoitusmomenteilla. Suomen kansallispuistoista vilkkaimmin käytettyyn Nuuksioon tarvitaan riittävä ja monipuolinen opastuskeskus ensi tilassa. Liikuntapaikkarakentamiseen vaikuttavat mm. lakisääteiset vaatimukset ja käyttäjien määrällinen kasvu. Lasten iltapäiväkerhotoimintaa vahvistetaan ja tuetaan monipuolisia kasvumahdollisuuksia tarjoavaa toimintaa. Nuorisotyö; Lasten iltapäiväkerhotoiminta ja työpajatoiminta, Etelä-Suomen lääninhallitus Kansainvälinen Lasten ja nuorten kuvataidekeskus, Hyvinkää; toiminnan siirto uusiin tiloihin ja uudelleenorganisointi Liikuntapaikkarakentaminen; lääninhallituksen ja kuntien koordinointi Retkeilyreitistöt Nuuksio Liesjärven kansallispuisto -reitti, Espoo Vihti Karkkila Tammela Keinukallio Kuusijärvi -retkeilyreitti; Kerava Vantaa Hanko Pohjanpitäjänlahti -retkeilyreitti, Hanko Pohja Karjaa Kirkkonummi Nuuksion kansallispuiston kehittäminen Nuuksion luontokeskuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Kulttuuri- ja vapaa-aikayrittäjyys Kulttuuri- ja vapaa-aikayrittäjyyden kehittymistarpeisiin vaikuttavat niin kansainvälisen yritystoiminnan paineet, pääkaupungin vetovoimaisuus kuin alan toimijoiden keskittyminen Uudellemaalle. Yrittäjyysosaamisen tasoa on nostettava kilpailukyvyn vaatimusten mukaisiksi. Myös vapaa-aikasektorin vetovoimakohteiden keskittymien vahvistaminen vahvistaa toimialan ja samalla maakunnan kilpailukykyä ja identiteettiä. Kulttuuriyrittäjyyden edistäminen LUKAS 1 ja 2 Vapaa-aika- ja virkistyspalveluiden kehittäminen Vantaanjoen matkailupalvelukeskittymät Vantaanjoki Myllyranta; Vantaa Turvallisuus Turvallisuus on Uudenmaan merkittävä vetovoimatekijä. Nykyisen turvallisuustason säilyttäminen, rikoksentorjunta ja rikospelon vähentäminen sekä varautuminen kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin ovat Uudellamaalla keskeisiä turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, joissa tarvitaan turvallisuusalan toimijoiden yhteistyötä. Uudenmaan turvallisuussuunnitelman laadinta Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 11

13 TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI TEHOKAS UUSIMAA Yhdyskuntarakenne Uuttamaata kehitetään niin, että asukkaille ja yrityksille tarjotaan hyvä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö. Se perustuu tasapainoiseen yhdyskuntarakenteeseen, seudun toimivuuteen ja rakennetun ympäristön rikkauteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Yhdyskuntarakennetta eheytetään nykyistä rakennetta tiivistämällä ja täydentämällä sitä uusilla rakentamisalueilla. Maakuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien yksityiskohtaisemmilla alueiden käytön suunnitelmilla luodaan edellytykset väestönkasvun edellyttämien toimintojen sijoittumiselle, alueellisten kehityserojen tasoittumiselle sekä sosiaalisten olosuhteiden eheyttämiselle. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen voidaan vaikuttaa myös käyttämällä tietoliikenteen uusia mahdollisuuksia mm. etätyössä, opiskelussa ja hyödyntämällä niitä maakunnan kilpailutekijänä. Keskeisimmät hankkeet liittyvät taajamien kasvusuuntien selvittämiseen, Lahden oikoradan rakentamisen synnyttämien kehittämismahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä palvelevan paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. Asuminen Uudenmaan asuntotilanteen perustekijänä on kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde. Sen seurausvaikutukset ovat metropolialueen kaupunkiseuduilla toisistaan poikkeavat. Käytettävissä olevat asuntopoliittiset toimenpiteet on yhtenäisellä asuntomarkkina-alueella tarpeen eriyttää siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti voidaan kohdistaa toisaalta maakunnan eri osien ja toisaalta erilaisessa asunnontarvetilanteessa olevien käyttäjäryhmien ongelmien ratkaisemiseen. Uudenmaan liitto tukee seudullisen yhteistyön vahvistumista asuntopolitiikassa. Keskeisenä pidetään kuntien keskinäisen ja kuntien ja valtion välisen yhteistyön vahvistumista väestön kasvun hallinnassa ja asuntopolitiikan suuntaamisessa. Tavoitteena on, että asuntoja rakennetaan väestön ja asumisväljyyden kasvua vastaava määrä ja että kohtuuhintainen vuokra- ja asumisoikeustuotannon määrä kasvaa. Asuntotuotannon edellytetään sijoittuvan siten, että se tukee eheää yhdyskuntarakennetta ja tasapainoista aluerakennetta. Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet ovat asumisen seutustrategioiden ja Uudenmaan asunto-ohjelman laatiminen sekä asuntotuotannon edellytyksenä olevien infrastruktuuri-investointien ja palvelujen järjestämisen rahoitusstrategia. Liikenne Liikenteen osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntasuunnitelman mukaisesti se, että Uudellamaalla on älykkääseen ja kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen perustuva liikennejärjestelmä. Toimivilla kansainvälisillä yhteyksillä parannetaan maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä. Liikennejärjestelmää kehitetään tukemaan turvallista liikkumista, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja viihtyisää elinympäristöä. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen turvataan mm. rakentamalla E18 -tie moottoritieksi. Ratahallintokeskus on aloittanut Kerava Lahti-oikoradan rakentamisen. Ratayhteys parantaa junayhteyksiä Venäjälle ja Itä-Suomeen. Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan ratayhteys (Marja-rata). Vuosaaren uusi satama ja sen maaliikenneyhteydet ja meriväylä toteutetaan. Uudeltamaalta muuhun Suomeen suuntautuvan liikenteen sujuvuutta kehitetään kahdella päätavalla: Ratahallintokeskus parantaa pääratoja nopean junaliikenteen vaatimaan tasoon ja Tiehallinto puolestaan parantaa Helsingistä muuhun Suomeen säteittäisesti suuntautuvia pääteitä. Uudenmaan sisäisessä liikenteessä olennaista on parantaa poikittaisyhteyksiä sekä pääkaupunkiseudulla että Uudenmaan muiden keskusten välillä. Haja-asutusalueiden teiden rappeutuminen estetään. Joukkoliikennettä 12 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

14 kehitetään laajentamalla kaupunkiratajärjestelmää, parantamalla taajamajunatarjontaa sekä pää- että rantaradalla ja kehittämällä lippujärjestelmiä. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan yhtenäistämällä ja tasa-arvoistamalla joukkoliikennepalveluja. Lippujärjestelmää kehitetään yleisesti sovellettavana ratkaisuna: maakunnan lippujärjestelmiä integroidaan YTV-alueen lippujärjestelmään ja muut liityntäliput kytketään runkomatkalippuihin. Palvelutaso varmistetaan ja tasapuolistetaan mm. kehittämällä kutsuohjattua joukkoliikennettä ja joukkoliikenteen infojärjestelmää. Pidemmän aikavälin kehittämistehtäviin kuuluvat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden ja laatukäytävien määrittely. Tekninen infrastruktuuri ja ympäristö Uudenmaan keskeiset kysymykset; väestön kasvun edellyttämä rakentaminen, elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä viihtyisä turvallinen ympäristö edellyttävät toimivan liikennejärjestelmän lisäksi panostusta teknisen infrastruktuurin (vesi-, jäte- ja energiahuolto) kehittämiseen ja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Toimintaedellytysten parantamisen lisäksi ympäristöinvestointeja ohjaavat sekä kansainväliset sopimukset, kuten ilmastosopimus, että EU:n tiukentuvat ympäristövaatimukset. Vesihuollon osalta panostetaan erityisesti vesihuollon varmuutta parantaviin hankkeisiin sekä vesiensuojeluinvestointeihin, jotka toteuttavat valtioneuvoston hyväksymää Itämeren suojeluohjelmaa. Vuoden 2004 alussa voimaan tuleva asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltoverkostojen ulkopuolella lisää investointitarvetta haja-asutusalueilla. Yhdyskuntien jätehuollossa siirrytään yhä enenevässä määrin jätteiden laitosmaiseen käsittelyyn, mikä vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Myös pilaantuneiden maiden käsittely, välivarastointi ja loppusijoitus tulee ratkaistavaksi lähivuosina. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 13

15 TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA Uudenmaan kilpailukykyä parannetaan yhteistyötä tiivistämällä. Uudenmaan maakunta koostuu hyvin erilaisista osista metropolista syvään maaseutuun ja saaristoon. Erilaiset olosuhteet vaativat räätälöityjä ratkaisuja kehittämistoimenpiteiksi. Uusmaalainen aluekehitystyö korostaa eri toimijoiden välistä sekä vertikaalista että horisontaalista yhteistyötä alueen vahvuuksien hyväksikäyttämiseksi. Valmistautuminen EU:n laajenemisen ja nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen aikaan tuo mukanaan varautumisen kotimaisen aluepolitiikan välineiden uudenlaiseen suuntaamiseen kohti edellytysten luomista koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen tuottavalla tavalla. Maakunnallisen ja seutukohtaisen yhteistyön tavoitteena on toisaalta selvittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden ylittämiseksi, toiminnallisesti luontevien yhteistoimintaalueiden luomiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi sekä toisaalta sovittaa yhteen kuntien alueellista kehittämistyötä maakunnallisella tasolla. Tavoitteena on kehittää alueellisia kehittämisohjelmia välineiksi koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseen ja resurssien oikeaan suuntaamiseen. Toimintalinjaa toteuttavat merkittävimmät hankkeet liittyvät Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeeseen, valtakunnalliseen aluekeskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaalla sekä Uudenmaan hyvinvointifoorumin hankkeiden toteuttamiseen. Uudenmaan maaseutualueet kuuluvat kattavasti alueellisten toimintaryhmien piiriin. 14 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

16 III Toteuttaminen hallinnonaloittain LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Liikenneministeriön alaiset viranomaiset toteuttavat pääosan maakuntaohjelmassa esitetyistä liikennehankkeista. Uudenmaan liikennehankkeita on käsitelty Uudenmaan valmistuneissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2002) sekä Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KEHYLI 2001) ja Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Pornaisten kunnan alueen hankkeita on käsitelty Itä-Uudenmaan liikennestrategiassa Parhaillaan on laadittavana liikennejärjestelmäsuunnitelma Länsi-Uudellemaalle. Suunnitelmien kärkihankkeista on solmittu tai tullaan solmimaan aiesopimukset. Uudellamaalla useiden pienten ja keskisuurten tiehankkeiden toteuttaminen on viivästynyt perustienpidon alhaisen rahoitustason takia. Alemmanasteisen tieverkon kunto on heikentynyt erityisesti 1990-luvulla. Kunnon heikkeneminen on saatu sen jälkeen pysähtymään, nykyisellä rahoitustasolla tieverkkoa ei kuitenkaan pystytä kehittämään. Valtion talousarvion momenttiin , perustienpito, tulisi saada tasokorotus. Lisäksi tieverkon kokonaisrahoitushankkeisiin tulisi sisällyttää teemapaketit, jotka sisältäisivät kasvavien alueiden kehityksen tukemisen, tieliikenteen meluntorjuntahankkeet ja liikenneturvallisuuden parantamisen. Uusista tieverkon kehittämishankkeista (momentit ja ) päätetään vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kiireellisimmät tiehankkeet ovat: Valtatie 1 (E18) välillä Muurla Lohjanharju Helsingin Hakamäentie Kehä I välillä Turunväylä Vallikallio Säteittäisten pääväylien pikaparannukset pääkaupunkiseudulla Kantatie 51 välillä Kivenlahti Kirkkonummi ( I-vaihe) Kehä III (kantatie 50, E 18) välillä Vantaankoski Lentoasemantie Kehä I Helsingissä ja Espoossa Valtatie 2 Vihti Pori Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen -teemapaketti, joka sisältää taajamien ohikulkuteitä. Lisäksi tarvetta on poikittaisten yhteyksien ja pääväylien parantamiseen. Radanpidossa ensisijainen tavoite on saada lisättyä perusradanpidon rahoitustasoa nähtävissä olevasta tasosta. Vasta sen jälkeen on mahdollista aikaistaa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan kiireellisimmät raideliikennehankkeet, jotka eivät mahdu Ratahallintokeskuksen ohjelmiin, ovat: Pääradan taajamajunaliikenteen kehittäminen MARJA-radan rakentaminen Hanko Hyvinkää -radan sähköistys Taajamajunayhteyksien parantaminen Kirkkonummelta länteen Rannikon kauppamerenkulun väylien pienehköillä kehittämis- ja kunnossapitotöillä parannetaan merenkulun taloudellisuutta ja turvallisuutta. Ajankohtaisia hankkeita ovat: Inkoon, Hangon ja Harmajan väylät Joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen määrärahasta (momentti ) myöntävät lääninhallitukset hakemusten perusteella avustusta runko- ja paikallisliikenteen ostoihin, lippualennuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja suunnitteluun. Tietoliikenteen kehittymisen suomia mahdollisuuksia etätyöhön, etäopiskeluun ja liikkumistarpeen vähentämiseen on selvitettävä. Lahden oikorata luo uuden taajamien kasvukäytävän. Alueen maankäytön ja liikenteen kehittämiseksi on tarpeellista käynnistää selvityshankkeita: Liityntäliikenteen toimivuus ja palvelujen riittävyys uusilla asemilla Uuden asuinalueen rakentaminen Mäntsälään Kevyen liikenteen kehittäminen Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 15

17 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta käytetään Uudellamaalla yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin, vesistö- ja vesihuoltotöihin sekä pohjavesiselvitysten ja pohjaveden suojelusuunnitelmien laadintaan. Rahoitustuki suunnataan ensisijaisesti haja-asutusalueiden vesihuoltopalveluiden parantamiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen, talousveden laadun parantamiseen sekä poikkeusolojen vedentarpeen turvaamiseen. Vesihuoltohankkeiden rahoitustarpeen arvioimiseksi on Uudellamaalla laadittu vesihuollon kehittämisohjelma, joka pohjautuu alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin ja haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmiin. Kehittämisohjelman mukaan nykyinen rahoitustuki on ollut täysin riittämätöntä ja sitä tulisi nostaa vastaamaan todellista tarvetta. Erityisesti haja-asutusalueiden hankkeiden rahoitukseen tulee lähivuosina varautua, kun uusi asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astuu voimaan vuoden 2004 alussa. Valtion vesihuolto- ja vesistötöinä (budjetissa erikseen nimetyt hankkeet) tulee vuosina toteuttaa seuraavat: Mäntsälä Ohkola syöttövesijohto 2004 (keskeneräinen) Klaukkala Nummijoki (Nurmijärvi) syöttövesijohto 2005 Harparskog Tammisaari syöttövesijohto ja viemäri 2005 Ikkala Karkkila syöttövesijohto ja viemäri 2005 Tuusulanjoen kunnostus euroa hall.ala mom. momentin nimi TA MMM Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin MMM Vesivarojen käyttö ja hoito (rahoitetaan mm. pohjavesiselvitykset ja suojelusuunnitelmat) MMM Vesistö- ja vesihuoltotyöt : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

18 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oppilaitosten rakentamishankkeilla on keskeinen merkitys Uudellemaalle. Voimakkaan väestönkasvun seurauksena oppilaitosten rakentamis- ja laajentamistarve on suuri. Se kohdistuu erityisesti yleissivistäviin oppilaitoksiin, mutta heijastuu koko koulutusjärjestelmään. Viime vuosina yleissivistävien oppilaitosten rakentamishankkeista vain noin 20 % on toteutettu valtion osarahoituksella ja loput 80 % hankkeista kunnat ovat toteuttaneet omin varoin. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi pääkaupunkiseudun kunnilla ei enää ole varaa kustantaa itse oppilaitosten rakentamishankkeita. Lähivuosina työssä olevan väestön eläkkeelle siirtyminen voimistuu, mikä vapauttaa runsaasti työpaikkoja sen lisäksi, että kasvu synnyttää uusia työpaikkoja. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmalla (Noste) on Uudellemaalle suuri merkitys, jotta vapautuvat työpaikat pystyttäisiin täyttämään Uudellamaalla jo asuvalla aikuisväestöllä. Näin pyritään turvaamaan se, että Uudellamaalla jo asuvat aikuiset työllistyvät täällä, eivätkä avoimet työpaikat nykyisessä määrin täyty muualta työn perässä muuttavilla. Koko OPM:n hallinnonalan kulttuuriosuus on valtion budjetissa ollut aina pieni. Maakunnallisesti edunvalvontaa ja kehittämistä helpottaisi selvien sektoritoimijoiden määrittäminen. Uudenmaan asema valtakunnallisena kulttuurin keskuksena on perinteisesti tulkittu ministeriössä omavaraisuuden mittana. Erityisesti väkirikkaan Uudenmaan alueen toimijoiden määrän, sosiaalisten kehityspaineiden ja kansainvälisten kilpailutekijöiden odotusarvojen keskittyminen erityisesti Uudellemaalle luovat sektorille voimakkaita maakunnallisia erityistarpeita. Keskimäärin 80 % kunkin taiteenalan harjoittajista asuukin alueella ja tuen tarve on nykyistä merkittävästi suurempi kaikin mittarein mitattuna. Talousarvioesityksessä on pyritty kevyesti oikaisemaan pitkään vallalla ollutta kohtuutonta ja epäedullista sekä ammattitaiteen että harrastamisen edistämisen määrärahojen vääristymää. Esimerkiksi asukkaan aluetta palvelevan Hyvinkään orkesterin saaminen oikeutetusti lain piiriin vahvistaa keskisen ja pohjoisen Uudenmaan musiikillisia kulttuuripalveluja. Museotoiminnassa sekä maakuntamuseon että erikoismuseon pitkäaikainen tarve yleisöpalvelukyvyn ajantasaistamiseksi oikaistaan. Rakennettujen liikuntapaikkatarpeiden lisäksi Uudenmaan alueeseen kohdistuu merkittävä paine valtakunnallisten retkeilyreittiverkostojen solmuna. Keskeisiä reittikokonaisuuksia on täydennettävä pitkäjänteisesti, jotta paikallisväestön lisääntyneen virkistäytymistarpeen lisäksi toimiala voi kehittää turvallisia palvelujaan lisäten alan työpaikkoja. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin toimet ovat poikkileikkaavia ja osa toimista on muiden ministeriöiden rahoitusmomenteilla. Suomen kansallispuistoista vilkkaimmin käytettyyn Nuuksioon tarvitaan riittävä ja monipuolinen opastuskeskus ensi tilassa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 17

19 1 000 euroa hall.ala mom. momentin nimi TA OPM OPM OPM TAIDE JA KULTTUURI; TAITEEN TOIMINTAMENOT UUDENMAAN TAIDETOIMIKUNTA Hallinto Taiteen edistäminen VALTIONOSUUS TAITEEN PERUSOPETUKSEEN Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu, Vantaa Koe Maaseutu opi maaseudusta luontokouluverkosto, Hyvinkää ERÄÄT AVUSTUKSET Kansainvälinen Lasten ja nuorten kuvataidekeskus, Hyvinkää Hallinto ja toimintakulut (Nuorisotyön mom. 99) Toiminnan siirto uusiin tiloihin ja uudelleenorganisointi OPM TEATTERIT JA ORKESTERIT Avustustyypin oikaisu 52:sta 31:een ja ao. korotus OPM OPM OPM MUSEOT Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo Suomen Rautatiemuseo innovatiiviset hankkeet LIIKUNTATOIMI Liikuntapaikkarakentaminen NUORISOTYÖ Lasten iltapäiväkerhotoiminta Työpajatoiminta OPM Opetustoimen henkilöstökoulutus 212 OPM Ammatillinen lisäkoulutus 657 OPM OPM OPM OPM Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin Valtionosuus ja avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

20 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriön hallinnonalan painopisteinä Uudellamaalla ovat maakunnan kehittämisrahalla toteutettavat maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä Uudenmaan aluekehittämissopimuksen mukaiset hankkeet ja toimenpiteet, osaamiskeskusohjelmien mukaiset sekä aluekeskusohjelman ja pääkaupunkiseudun kaupunkipoliittisen ohjelman mukaiset hankkeet ja toimenpiteet. Ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan kasvu kohdistetaan ensisijaisesti valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti osaamiskeskusohjelmien alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Aluekeskusohjelmien ohjelmatyön ja rahoituksen piiriin saatetaan nykyisten yhteistyöalueiden lisäksi koko Uudenmaan alue. Sisäasiainministeriön kautta kanavoituvan Euroopan aluekehitysrahaston ja siihen liittyvän valtion vastinrahan osuus on Uudenmaan kehittämishankkeiden rahoituksessa vähäinen. Pääosa tästä rahoituksesta menee URBAN II -ohjelman toteuttamiseen euroa hall.ala mom. momentin nimi TA SM Maakunnan kehittämisraha 19, Ohjelmiin sitomaton Aluekeskusohjelmat Osaamiskeskusohjelmat SM EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus SM:n hallinnonalalla 27, Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 19

21 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaali- ja terveysministeriö ja kunnat toteuttavat suuren osan maakuntaohjelmassa esitetyistä sosiaali- ja terveysalan hankkeista. Valtioneuvosto päättää vuosittain talousarvioesityksen antamisen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. Valtionavustusta kehittämishankkeille myönnettäessä otetaan huomioon, miten hankkeessa toteutuu seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö, kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen, hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys sekä pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä ja toimintatavoissa. Sosiaalialan kehittämishankkeessa on kysymys sosiaalipalvelujen saamisen ja laadun turvaamisesta, palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamisesta sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittämisestä. Vuonna 2004 on perustamishankkeisiin käytettävissä valtionavustuksena 8 miljoonaa ja vuonna 2005 arviolta 5 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on vuonna 2004 käytettävissä euroa. Määrärahasta 4 milj. euron osalta avustuksen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö ja euron osalta lääninhallitukset. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin on valtionavustuksena käytettävissä 30 milj. euroa. Tästä määrärahasta 20 milj. euron osalta avustuksen myöntää sosiaalija terveysministeriö ja 10 milj. euron osalta lääninhallitukset. Määrärahoja ei ole vielä jaettu läänikohtaisesti. Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke valmistuu myöhemmin syksyllä ja siihen liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös annetaan lokakuun alkupuolella. Runsaasti valtionavustushakemuksia toisella hakukierroksella: Lääninhallitukselta 2,2 miljoonaa euroa syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin. Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt kunnille ja kuntayhtymille yli euroa valtionavustusta syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Syksyn hakukierroksella avustusta sai 18 hanketta. Rahoitusta haettiin kaikkiaan 105 eri projektille. Avustusta saaneissa hankkeissa korostuivat erityisesti perhetyön kehittäminen sekä varhaisen puuttumisen menetelmien käyttöönotto. Lääninhallituksella on ollut syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen tänä vuonna käytettävissä vajaan 5,6 miljoonaa euron suuruinen määräraha, josta keväällä myönnettyjen avustusten osuus oli runsaat 3,3 miljoonaa. Tuolloin rahaa sai 20 hanketta. Osa näistä hankkeista on jo käynnistynyt. Avustus on suunnattu lasten ja nuorten kasvun sekä perheiden hyvinvoinnin tukiverkostojen moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseen. Valtionavustus on käytettävä uuden toiminnan käynnistämiseen. Kohteina ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kasvatus- ja perheneuvolatoiminta, lasten päivähoito erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta, varhaisen puuttumisen edistäminen tai muu syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä toiminta. Uudellamaalla on Uudenmaan aluekehittämissopimuksessa , Uudenmaan hyvinvoinnin foorumissa ja maakuntaohjelmassa monia sellaisia hankekokonaisuuksia kuten hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen, palveluverkon hallinnan ja ohjauksen tukeminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, palvelujärjestelmän taloushallinnollisen toimivuuden tehostaminen, hoivayrittäjyyden edistäminen, sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen, sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen, itsenäisen elämisen ja asumisen, monikulttuurisuus pääkaupunkiseudun voimavaraksi ja lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologiaan pohjautuvan klusterin kehittäminen jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon 20 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

22 kehittämishankkeille sekä kansallisen terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämishankkeille asetetut edellytykset kuten - alueellisen yhteistyön parantaminen, - hoitoa koskevan työnjaon selkeyttäminen, - henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, - kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja ovat valtakunnallisesti merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämishankkeita sekä koskevat muutoin laajaa ja valtakunnallisesti merkittävää kehittämistä. Uudenmaan kunnat ovat vähenevistä voimavaroista huolimatta käynnistäneet useita tarpeelliseksi katsomiaan hankkeita ilman valtion panostusta, mikä osaltaan kuvastaa niiden pyrkimyksiä toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset vuonna 2003, euroa Uusimaa Koko Uusimaa %lääni Lääni maa 1) Valtionavustusta saavat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet ) Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelut/kevään haku ) Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelut/syksyn haku ) STM:n kansallisen terveysprojektin hankerahoituspäätökset ) Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon vuodelle 2003 vahvistetut perustamishankkeet x) ) Lääninhallituksen päätös huumeiden käyttäjien hoitoon ) STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset kehittämishankkeet vuonna ) Läänin sairaanhoitopiireille jakamat valtionavustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin x) Etelä-Suomen läänin vuoden 2003 hankekiintiö (kokonaiskustannukset) on euroa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 21

23 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Uudenmaan työttömyys oli elokuussa ,6 %. Vaikka työttömien osuus on koko maan keskiarvoon verraten suhteellisen pieni, on työttömiä määrällisesti eniten Uudellamaalla, yli Se on yli kaksi kertaa niin paljon kuin Pirkanmaalla, jossa työttömiä on toiseksi eniten eli vajaat Pitkäaikaistyöttömyys on Uudellamaalla edelleen suuri ongelma. täysin ammattitaidottomia koko maata enemmän. Työttömien määrän vähentämiseksi Uudenmaan TE-keskuksen tavoitteena on toisaalta poistaa työllistymisen esteitä tarjoamalla sellaista koulutusta, jota avoimiin työpaikkoihin edellytetään. Tavoitteiden toteuttamiseen käytettävät määrärahat ovat näillä näkymin kohdallaan, mutta suhdanteiden heikkeneminen saattaa nopeastikin muuttaa tilannetta ratkaisevasti. Uudenmaan erityispiirteenä on, että maakunnassa on toisaalta korkeasti koulutettuja ja toisaalta euroa hall.ala mom. momentin nimi TA TM Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta TM Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit

Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan tulevaisuuden peruspilarit Rakennuspuut kohti hyvinvoivien ihmisten kansainvälisesti kilpailukykyistä metropolialuetta Uudenmaan maakuntasuunnitelma 2030 pähkinänkuoressa 2 Hyvinvointi ja kansainvälinen kilpailukyky ovat Uudenmaan

Lisätiedot

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski

Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen. 30.3.2010 Ulla Koski Valtion näkökulma Helsingin seudun kehyskuntien maankäytön kehittämiseen 30.3.2010 Ulla Koski Lähtökohta Kunnat ja maakunnat päättävät alueidenkäytön ratkaisuista. Valtio asettaa tavoitteita ja ohjaa.

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013

Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 Miten maakuntia jatkossa kehitetään? Työ- ja elinkeinoministeriö Mari Anttikoski 17.1.2013 1. Taloustilanne haastaa uudistumaan 2. Maakuntien kehittäminen lyhyellä ja pitemmällä aikajänteellä 3. Maakuntaohjelmien

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005-2006

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005-2006 Uudenmaan liiton julkaisuja B 33-2005 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2005-2006 Uudenmaan liiton julkaisuja B 33-2005 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström

KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN. Henrik Sandström KÄYTÄNNÖN MAL-TYÖSKENTELY JATKOSSA DET PRAKTISKA MBT-ARBETET I FORTSÄTTNINGEN Henrik Sandström TÄHÄNASTINEN PROSESSI Kaikki kunnat ovat hyväksyneet suunnitelman Suhteellisen hyvä julkisuus Hyvä vastaanotto

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa

Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Alueyhteistyön kehittäminen määrällisten koulutustarpeiden ennakoinnissa Ennakointiyksikkö Samuli Leveälahti 15.12.2004 Osaamisen ja sivistyksen asialla Ennakoinnin ESR hanke Opetushallituksessa 1.1.2004

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010

Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen. Kimmo Behm 14.10.2010 Näkymiä KUUMA-alueen kehittämiseen Kimmo Behm 14.10.2010 KUUMA-yhteistyön painopisteet 1. Seudun kilpailukyky ja vetovoima Tavoitteena kilpailukykyiset ja helposti saavutettavissa olevat yritykset ja yhteisöt,

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen

Vakka-Suomen rakennemuutossuunnitelma 2004-2007 Kehittämistoimenpiteet Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Yritystoiminnan edellytysten tukeminen Seutukunta esittää sosiaali- ja terveysministeriölle: Äkillisen rakennemuutoksen alueilla toimivien yritysten työnantajamaksuja alennetaan Kainuun mallin mukaisesti.

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: valtionavustus 11.3. (15.1.m ) m 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Kokonaisuutta koordinoi,

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA

Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Pääluokka 31 LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA 01. Liikenne- ja viestintäministeriö 21. Liikenne- ja viestintäministeriön toimintamenot (siirtomääräraha 2 v) Momentille myönnetään lisäystä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena

Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma luonnonvarastrategian tukena Rakennerahastoasiantuntija Jaana Tuhkalainen, ELY-keskus 11.11.2014 Vähähiilinen talous ohjelmakaudella 2014-2020

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013

Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Yritystoiminnan kehittämisedellytykset EU-ohjelmakaudella 2007-2013 Hallitusohjelma Rakennerahasatokausi 2007-2013 Pirkanmaan TE-keskuksen tulossuunnitelma 2008 Pirkanmaan ennakointipalvelu Tutkimuspäällikkö,

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020

Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 13.3.2014 Jouko Lankinen/ Juha Linden Kaakkois-Suomen ELY-keskus 13.3.2014 Sisältö: Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2012

Toimintasuunnitelma 2012 Toimintasuunnitelma 2012 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnissa. Socomin osakkaina on 15 Kaakkois-Suomen kuntaa ja alueen ammattikorkeakoulut

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen (ESR) Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro

ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005. Valtiosihteeri Perttu Puro ELO-EGLO -seminaari 24.11.2005 Valtiosihteeri Perttu Puro 1 Esityksen sisältö Toimenpideohjelma Suomen logistisen aseman vahvistamiseksi Ministeriön ajankohtaiset logistiikka-asiat Tulevaisuuteen valmistautuminen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa

MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa MAL-verkosto ja kaupunkipolitiikka Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 16.10.2012 Vaasa Jäsentelyä MAL osana kaupunkipolitiikkaa Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka

Lisätiedot

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma

Kuntaliiton työllisyyspoliittinen. ohjelma Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma Sisällysluettelo Kuntaliiton työllisyyspoliittinen ohjelma 3 Kuntaliiton työllisyyspoliittiset linjaukset 4 1) Työnjaon selkeyttäminen 4 2) Aktivointitoiminnan

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma

Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma Etelä Suomen LAPSEN ÄÄNI kehittämisohjelma LAPSEN ÄÄNI - KEHITTÄMISOHJELMA 27.2.2009 STM:n rahoituspäätös: 11.3. milj. euroa 1.1.2009 31.10.2011 väliselle ajalle Ehdot mm.: Yhteistyö muiden valtakunnallisten

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta

Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Ajankohtaista alueiden käytön suunnittelusta Esa Hoffrén/ Alueiden käytön yksikkö 19.1.2011 1 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011 2 Lisää viraston nimi, tekijän nimi ja osasto 19.1.2011

Lisätiedot

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön

Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Liikkumisen ohjauksen integrointi liikennejärjestelmätyöhön Anders Jansson, Tytti Viinikainen, Tapani Touru (HSL) LIVE-verkostotilaisuus 19.11.2013 Liikkumisen ohjaus osana liikennepolitiikkaa Liikkumisen

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

KaKe-pohdintaa 6.3.2013

KaKe-pohdintaa 6.3.2013 KaKe-pohdintaa 6.3.2013 Helsingin yleiskaavan lukemista: - Kasvu (-> 2050) - Maahanmuutto, vieraskielisten määrä, ennuste 2030 - Kaavoitettu maa loppuu n. 2020 - Mistä maata? -> luonto, moottoritiet, ylöspäin,

Lisätiedot

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus

Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Oulun poliisilaitoksen neuvottelukunta Kunnallisen turvallisuussuunnittelun tavoitteet ja toteutus Erityisrikostorjuntasektorin johtaja, rikosylikomisario Antero Aulakoski 1 Turvallisuus on osa hyvinvointia

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivät 27.-28.11.2012 ELY-keskusten ja maakuntien liittojen tehtävät tulevaisuudessa Leena Gunnar Ylijohtaja, KASELY 1 ELYjen toiminta-ajatus (ELY-laki) Elinkeino-,

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007

Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007 Uudenmaan liiton julkaisuja B 34-2006 Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma 2006-2007 Uudenmaan liiton julkaisuja B 34-2006 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Lisätiedot

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso

Liite 1 22.10.2013. HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 1 Liite 1 HANKKEITA KOSKEVA TARKEMPI TIETO JA OHJEISTUS 1. Oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso 22.10.2013 Tavoitteena on kehittää ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen toteutustapoja

Lisätiedot

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig n taustaa Hallitusohjelman tavoite "Opettajan työn houkuttelevuutta parannetaan kehittämällä työolosuhteita. Koulutuksen järjestäjille säädetään velvoite huolehtia siitä, että henkilöstö saa säännöllisesti

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI

YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI YHDESSÄ TILLSAMMANS!- PÄÄTÖSSEMINAARI Maakuntajohtaja Ossi Savolainen Uudenmaan liitto 24.11.2009 UUDENMAAN LIITTO: hyvinvointia ja kilpailukykyä alueelle Uudenmaan liitto on maakunnan kehittäjä luo edellytyksiä

Lisätiedot

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.

- Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy. Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11. Satakuntaliitto - Satakunnan maakunnan liitto esittäytyy Esitys on saatavilla www.satakuntaliitto.fi/esitteet Laatija: Satakuntaliitto / Tiina Leino 13.11.2013 Satakuntaliitto Satakunnan kuntien lakisääteinen

Lisätiedot

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013

Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) aiesopimuksen seurantakokous 2.5.2013 Helsingin seudun MAL-aiesopimuksen seuranta Aiesopimuskauden ensimmäinen seurantaraportti on koottu Seurattavat

Lisätiedot

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 %

TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % rahasto-osuudet hallinnonaloittain TM 51 % OPM 36 % KTM 8 % STM 3 % SM 2 % Eija Haatanen 8.11.2007 1 ESR Tuotekehitys Sosiaaliset innovaatiot ESR kehittämisinstrumenttina, joka tuo lisäarvoa kansalliseen

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1

Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 1. vaihemaakuntakaava, turvetuotanto 9.3.2012 1 Pirkanmaan 2. vaihemaakuntakaava Liikenne ja logistiikka Kaavaehdotus Julkisesti nähtävillä 21.11.-30.12.2011 Asukastilaisuudet: ti 22.11.11 Ylöjärvi,

Lisätiedot

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki

kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Johda kehitystä, kehitä johtamista Iso-Syöte 21.9.2011 Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki TAVOITTEENA SOSIAALISESTI KESTÄVÄ SUOMI 2020 Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia yhteiskunnan jäseniä

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm

MUUTTUVA UUSIMAA. Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys. Henrik Sandsrtröm MUUTTUVA UUSIMAA Uudenmaan ympäristökeskuksen materiaaliin perustuva esitys Henrik Sandsrtröm 1 UUSIMAA JA ITÄ-UUSIMAA OVAT KOKONAISUUS TIIVIS METROPOLIN YDIN AKTIIVISTEN KAUPUNKIEN VERKOSTO SÄTEETTÄISET

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä

Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma. 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Länsi-Uudenmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 3.10.2013 Riitta Murto-Laitinen Erkki Vähätörmä Mikä on liikennejärjestelmäsuunnitelma ja miksi sitä tehdään? Liikennejärjestelmä sisältää liikenteen kokonaisuuden,

Lisätiedot

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden

Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden Työraide Vantaan pitkäaikaistyöttömyyden kuntakokeiluhanke Kuntaliiton lehdistötilaisuus 4.11. Anne Matilainen, projektipäällikkö, Vantaan kaupunki Työraide työllisyyden kuntakokeiluhanke Kesto 1.9.2012-31.12.2015

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Rakennesuunnitelma 2040

Rakennesuunnitelma 2040 Rakennesuunnitelma 2040 Seutuhallituksen työpaja 28.5.2014 TYÖ- SUUNNITELMA TAVOIT- TEET VAIHTO- EHDOT LINJA- RATKAISU LUONNOS EHDOTUS Linjaratkaisu, sh. 23.4.2014 Linjaratkaisuehdotus perustuu tarkasteluun,

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään?

Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Millä keinoilla kestävään liikennejärjestelmään? Matti Räinä tiejohtaja Oulun tiepiiri Näkökulmia aluesuunnittelun ja liikenteen tavoiteasettelu LPS 2008 Liikenne 2030. Suuret haasteet, uudet linjat hallinnon

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo

Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014. Matti Vatilo Metropolialueen kuntajakoselvitys Vihdin valtuustoinfo 2.10.2014 Matti Vatilo Selvityksen tarkoitus Tehtävänä arvioida edellytyksiä yhdistää kunnat tai osa kunnista yhdeksi tai useammaksi kunnaksi. Myös

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012

Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 (- MAL aiesopimusmenettely) Kaisa Mäkelä 6.6.2012 Valtioneuvoston asuntopoliittinen toimenpideohjelma vuosille 2012-2015 Hallituksen

Lisätiedot

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet

Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku. Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet Helsinki Espoo Tampere Vantaa Oulu Turku Kuuden suurimman kaupungin hallitus ohjelma tavoitteet 2 Suuret kaupunki seudut ovat Suomen kasvun ja kansain välistymisen moottoreita Kaupungistuminen on globaali

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014

Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Satakunnan maakuntaohjelma 2011-2014 Osaava Satakunta Saavutettava Satakunta Energinen ja hyvinvoiva Satakunta Mikä on maakuntaohjelma? Maakuntaohjelma kokoaa maakunnan kehittämisen tavoitteet, keskeiset

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja

Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Rautatiet liikennejärjestelmän runkokuljettaja Tavaraliikenteessä 25%:n markkinaosuus Yhtenäiset 25 tonnin akselipainon reitit tärkeitä esim. tehtaalta satamaan (Jämsänkoski Rauma) Tavaraliikennemarkkina

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen:

VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA. Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: VALTIONEUVOSTON PERIAATEPÄÄTÖS KANSALLISESTA ÄLYLII- KENTEEN STRATEGIASTA Valtioneuvosto on tänään tehnyt seuraavan periaatepäätöksen: 1. Uuden liikennepolitiikan tarve ja mahdollisuudet Liikennepolitiikka

Lisätiedot

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet,

Maakuntaohjelma. sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, Maakuntaohjelma sisältää maakunnan mahdollisuuksiin, tarpeisiin ja erityispiirteisiin perustuvat kehittämisen tavoitteet, maakunnan kehittämisen kannalta keskeisimmät hankkeet, muut olennaiset toimenpiteet

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen

Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020. EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa. Mari Kuparinen Kestävää kasvua ja työtä 2014 2020 EAKR-rahoitus Etelä-Suomessa Mari Kuparinen Uudenmaan liitto Ohjelmarakenne Toimintalinja Temaattinen tavoite Investointiprioriteetti Erityistavoite EAKR:n toimintalinjat

Lisätiedot

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo

Rakennerahastot ja vähähiilisyys. Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Rakennerahastot ja vähähiilisyys Luontomatkailuseminaari 27.1.2015 Sanna Poutamo Yleistavoitteena vähähiilinen paikallistalous Yritysten tulisi panostaa: - Liiketoimintaosaamiseen - Toimiviin laatujärjestelmiin

Lisätiedot

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012

Sopimusmenettelyt. Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusmenettelyt Erityisasiantuntija Olli T. Alho Työ- ja elinkeinoministeriö / Alueosasto 11.9.2012 Sopimusperusteinen kaupunkipolitiikka Pohjautuu Jyrki Kataisen hallituksen ohjelmaan, alueiden kehittämisen

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto

Aluehallinto uudistuu 2010. Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Aluehallinto uudistuu 2010 Tavoitteena kansalais- ja asiakaslähtöisesti ja tuloksellisesti toimiva aluehallinto Uudistuksen tavoitteet: Selkeämpi viranomaisten työnjako ilman päällekkäisyyksiä Asiakaslähtöisyys

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010

Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus. Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus uudistus Maaseuturakentamisen ajankohtaispäivä 16.2.2010 1 Aluehallinto uudistui 1.1.2010 Valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä,

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin

Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Ammattikorkeakoulut yhteistyötä tiivistämässä ja enemmänkin Päivi Karttunen vararehtori 16.6.2009 Päivi Karttunen 1 Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen (1) OPM 2008: Rakenteellisen kehittämisen

Lisätiedot