Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Uudenmaan liiton julkaisuja B 32-2004. Uudenmaan liitto"

Transkriptio

1 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan liitto Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

2 Uudenmaan liiton julkaisuja B Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Uudenmaan liitto 2004 Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 1

3 Uudenmaan liiton julkaisuja B ISBN ISSN (sid.) ISBN ISSN (PDF) Ulkoasu: BNL Euro RSCG Kannen kuva: Tuula Palaste-Eerola Kannen piirros: Arja-Leena Berg Taitto: Arja-Leena Berg Erweko Painotuote Oy Helsinki kpl Uudenmaan liitto Nylands förbund Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +358 (0) fax +358 (0) : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

4 Uudenmaan liitto Nylands förbund Kuvailulehti Aleksanterinkatu 48 A Helsinki Alexandersgatan 48 A Helsingfors puh. tfn +385 (0) fax +358 (0) Tekijä(t) Uudenmaan liitto Nimeke Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Sarjan nimeke Uudenmaan liiton julkaisuja B Sarjanumero Sivuja ISBN Kieli, koko teos Tiivistelmä Raportin laatija Avainsanat (asiasanat) Huomautuksia Julkaisuaika Raimo Nenonen Liitteitä (sid.), (PDF) suomi ISSN Yhteenveto Uudenmaan maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan Uudenmaan maakuntaohjelman Maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1 Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2 Hyvinvoiva Uusimaa 3 Ekologisesti tehokas Uusimaa 4 Yhteistyön Uusimaa Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2004 ja 2005 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa: - sovitaan Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina , - vaikutetaan vuoden 2004 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä - vaikutetaan vuoden 2005 valtion talousarvion valmisteluun. Uudenmaan maakuntaohjelma ja sen toteuttamissuunnitelma ovat ensimmäiset uuden alueiden kehittämislain mukaiset asiakirjat. Niiden valmistelussa ei siten ole ollut kysymys vain asiakirjojen laadinnasta vaan myös uuden toimintatavan luomisesta ja jatkuvaan suunnitteluprosessiin liittyvästä menettelytavasta sopimisesta. Maakunnan yhteistyöryhmä on alueiden kehittämislain mukaisesti käsitellyt maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman kokouksessaan ja Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Aluekehitys, maakunnat, maakunnan suunnittelu, maakuntaohjelmat, Uusimaa Julkaisusta on myös verkkoversio kotisivuillamme Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 3

5 Sisällys Johdanto 5 I Maakunnan kehityksen tila ja suunta seuraavina vuosina 6 II Toteuttaminen toimintalinjoittain 7 Toimintalinja 1: Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 7 Toimintalinja 2: Hyvinvoiva Uusimaa 9 Toimintalinja 3: Ekologisesti tehokas Uusimaa 12 Toimintalinja 4: Yhteistyön Uusimaa 14 III Toteuttaminen hallinnonaloittain 15 Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonala 15 Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonala 16 Opetusministeriön hallinnonala 17 Sisäasiainministeriön hallinnonala 19 Sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala 20 Työministeriön hallinnonala 22 Ympäristöministeriön hallinnonala 23 IV Toteuttamissuunnitelman ympäristövaikutukset 24 LIITTEET: Liite 1: Toimintalinjakohtainen hankeluettelo 25 Yhteenveto rahoitustarpeesta hallinnonaloittain Liite 2a: A-taulukko 57 Liite 2b: B-taulukko 58 Liite 3: Alueiden kehittämisen suunnittelujärjestelmä 59 Liite 4: Alueiden kehittämislaki; maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman valmistelun aikataulu 59 4 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

6 Johdanto Uusi alueiden kehittämislaki astui voimaan vuoden 2003 alusta. Laki sisältää aluekehittämisen suunnittelujärjestelmän, joka muodostuu valtionhallinnossa valtioneuvoston valtakunnallisista alueiden kehittämisen tavoitteista, ministeriöiden hallinnonalojen aluekehitystavoitteista ja valtioneuvoston erityisohjelmista. Lain mukaan maakunnan kehittämisen keskeiset välineet ovat pitkän aikavälin tavoitteet ja strategiat sisältävä maakuntasuunnitelma ja sitä alueidenkäytön osalta toteuttava maakuntakaava ja alueiden kehittämisen osalta toteuttava, kunnallisvaalikausittain laadittava maakuntaohjelma. Maakuntaohjelmaa konkretisoi vuosittain laadittava toteuttamissuunnitelma. Uudenmaan maakuntavaltuusto on hyväksynyt kesäkuussa 2003 maakuntaohjelman vuosille Maakuntaohjelma pohjautuu tavoitteiden ja strategioiden osalta maakuntavaltuuston marraskuussa 2002 hyväksymään Uudenmaan maakuntasuunnitelmaan ja toimenpiteiden ja hankkeiden osalta syyskuussa 2002 allekirjoitettuun Uudenmaan aluekehittämissopimukseen sekä maakuntaa koskeviin muihin kehittämisohjelmiin. Uudenmaan maakuntaohjelmassa kehittämisedellytyksiin pohjautuvat lyhyen aikatähtäyksen kehittämistoimenpiteet ja niitä toteuttavat kehittämishankkeet on ryhmitelty toimintalinjoihin: 1. Taloudellisesti kilpailukykyinen ja menestyvä Uusimaa 2. Hyvinvoiva Uusimaa 3. Ekologisesti tehokas Uusimaa 4. Yhteistyön Uusimaa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa on toimintalinjoittain koottu keskeiset vuosien 2004 ja 2005 kehittämistoimenpiteet ja hankkeet. Nämä sisältävät toimenpiteitä toimintalinjoittain seuraavasti: Toimintalinja 1: Kestävän taloudellisen kasvun ja kansainvälisen kilpailukyvyn vahvistaminen sekä työllisyyden kasvattaminen ja työttömyyden alentaminen. Toimintalinja 2: Hyvinvointipalvelujen kehittäminen ja tarjonnan lisääminen sekä turvallisuudesta huolehtiminen. Toimintalinja 3: Taloudellisen kasvun ja väestönkasvun edellyttämien riittävien asunto-, infrastruktuuri- ja liikenneinvestointien turvaaminen yhdyskuntarakennetta eheyttävällä ja alueellisia kehitysedellytyksiä tasaavalla tavalla. Toimintalinja 4: Ohjelmaperusteisen alueellisen yhteistyön edistäminen sekä hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden poistaminen koko maakunnan ja seutujen kannalta hyödyllisten toimenpiteiden toteuttamisessa. Uudenmaan toteuttamissuunnitelma on asiakirja, jossa sovitaan: Uudenmaan alueellisen kehittämisen kannalta keskeisistä hankkeista ja muista toimenpiteistä ja niiden rahoittamisesta vuosina vaikutetaan vuoden 2004 alussa valtion talousarvion nojalla tehtävään määrärahojen ja myöntämisvaltuuksien alueelliseen jakoon sekä vaikutetaan vuoden 2005 valtion talousarvion valmisteluun. Toteuttamissuunnitelma on luonteeltaan ohjeellinen eikä sillä ole sitovaa oikeudellista vaikutusta. Sitoutuminen tavoitteiden toteuttamiseen syntyy maakuntaohjelman ja toteuttamissuunnitelman laatimisprosessin ja hyväksymisen kautta sekä toisaalta muun maakunnallisen yhteistyön kautta. Toteuttamissuunnitelman ohjausvaikutus eri hallinnonalojen sisällä ilmenee osana normaalia tulosohjausta sekä toiminta- ja talousarviosuunnittelua. Uudenmaan toteuttamissuunnitelmaa on valmisteltu yhteistyössä valtion viranomaisten, kuntien ja muiden maakuntaohjelman rahoittamiseen osallistuvien kanssa. Maakunnan yhteistyöryhmä on käsitellyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Uudenmaan maakuntahallitus on osaltaan hyväksynyt toteuttamissuunnitelman kokouksessaan Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 5

7 I Maakunnan kehityksen tila ja suunta seuraavina vuosina Poikkeuksellisesti Uudenmaan taloudellinen kehitys on ollut viime aikoina huonompaa kuin maassa keskimäärin. Tämä koskee sekä tuotantoa että työllisyyttä. Uudenmaan työttömyys on pienessä kasvussa. Työministeriön lukujen mukaan käänne tapahtui tammikuussa Koko maassa työttömyys ei ole vielä toukokuuhun 2003 mennessä kääntynyt kasvuun. Käytännössä tämä kehitys on tarkoittanut, että alueelliset työttömyyserot ovat supistuneet. Heikohko taloudellinen kehitys näkyy lähes kaikessa yritystoiminnassa. Poikkeuksena on palvelusektori, sen liikevaihto oli hyvässä kasvussa Uudellamaalla vuonna Kasvu oli myös selvästi nopeampaa kuin maassa keskimäärin. Kaupankin liikevaihto kasvoi lievästi 2002, tosin selkeästi vähemmän kuin koko maassa keskimäärin. Uudellamaalla valmistui vuonna 2002 noin asuntoa. Maakuntasuunnitelmassa rakentamistarpeeksi on arvioitu noin asuntoa. Siten tarpeeseen nähden asuntoja valmistui aivan liian vähän. Jo kolmatta vuotta jatkuva hidas taloudellinen kasvu merkinnee sitä, että Uudenmaan työttömyys tulee lähiaikoina yhä lievästi pahenemaan. Taloudelliset tutkimuslaitokset ovat ennakoineet, että talouskasvu olisi vuonna 2004 jonkin verran nopeampaa kuin vuonna Ennusteen toteutuessa työttömyys kääntyisi pieneen laskuun vuonna Avainasemassa ovat kotitaloudet, miten ne reagoivat toteutettuihin korkotason ja verotuksen laskuun. Taloudellisten tutkimuslaitosten näkemysten mukaan tuotannon kasvu on lähivuosina korkeintaan 3 prosentin luokkaa. Tällöin työllisyystilanne paranisi vain hyvin lievästi. Uudenmaan väestön kasvu hidastui vuonna 2002, koska maakunnan saama muuttovoitto muualta Suomesta supistui. Viime vuoden viimeisellä neljänneksellä muuttoliikkeen suunta jopa kääntyi, ja Uusimaa menetti väestöään muualle Suomeen. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Uusimaa sai jälleen muuttovoittoa muualta Suomesta, mutta selvästi vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myös Uudenmaan saama nettosiirtolaisuus on pienentynyt, se oli jopa negatiivinen vuoden 2002 viimeisellä neljänneksellä. Alueellisten työttömyyserojen supistuminen merkinnee sitä, että maan sisäinen muuttoliike jää pienemmäksi kuin se oli 1990-luvun lopussa ja 2000-luvun alussa. Uudenmaan muuttovoiton supistuminen pienentää lyhyellä viiveellä myös luonnollista väestön kasvua. Kotimaisen muuttoliikkeen hidastuminen kompensoitunee ainakin osittain siirtolaisuuden kasvuna Uudellemaalle. Koulutustaso on korkea Uudellamaalla, kuitenkin Lohjan ja Tammisaaren seutukunnissa koulutustaso on alle maan keskitason. Toinen keskeinen koulutuksellinen heikkous on vuotiaat vailla ammatillista tutkintoa olevat ihmiset. Heitä on Uudellamaalla suhteellisesti selvästi enemmän kuin koko maassa. Koulutus ei ole kaikilta osin pystynyt vastamaan työvoiman kysyntään. Nuoria ei ole kiinnostanut riittävästi ammatillinen peruskoulutus muutamaa suosikkialaa lukuun ottamatta, ja toisaalta ammatilliseen aikuiskoulukseen ei ole ollut tarjolla riittävästi koulutuspaikkoja. 6 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

8 II Toteuttaminen toimintalinjoittain TOIMINTALINJA 1: TALOUDELLISESTI KILPAILUKYKYINEN UUSIMAA Elinkeinojen ja osaamisen kehittämisstrategioissa tavoitellaan Uudenmaan kilpailukyvyn vahvistamista. Siihen pyritään kilpailukykyisiä kasvualoja ennakoimalla ja tukemalla, Uudenmaan kansainvälisyyttä hyödyntämällä ja yritysten kansainvälisyyttä edistämällä, tehostamalla yritysten toimintaympäristöjä ja verkostoja, kehittämällä koulutuksen rakenteita joustavammiksi ja paremmin elinkeinoelämän muuttuvia tarpeita vastaaviksi sekä vauhdittamalla seutukuntien kasvua ja seudullisen osaamisverkoston kehittymistä Uudenmaan sisäisen kehityksen tasapainottamiseksi. Elinkeinotoiminnan edistäminen Elinkeinojen edistämiseen tähtäävät toimenpiteet painottuvat tulevina vuosina Uudellamaalla kilpailukykyisten kasvualojen osaamisen vahvistamiseen lähinnä osaamiskeskusohjelman kuuden kärkihankkeen ja niitä tukevien erillishankkeiden kautta, logistiikan toimialan vahvistamiseen, kansainvälistymisen edistämiseen ja seudullisten osaamiskeskittymien luomiseen. Keskeistä on yhteistyöverkostojen rakentaminen konkreettisten yhteishankkeiden avulla esimerkiksi osaamiskeskusten ja seudullisten yrityspilottien välille. Aluekeskusohjelmat toimivat seudullisten tahtotilojen ja tavoitteiden asetteluna, jotka ovat johtaneet kärkihankkeiden valintaan tähän suunnitelmaan. Näillä kärkihankkeilla vahvistetaan alueiden yritysosaamisen kärkeä, jolle perustana on seudun yritystoiminnan vahva mukaan sitoutuminen. Toimijakentän laajuuden ja rahoituksen näkökulmasta tarvitaan enemmän yhteistyötä eri toimijoiden välillä ja sitä kautta tavoitteena on tehokkaampi resurssien yhdistäminen esimerkiksi juuri suunnitelmallisella ohjelmatyöllä ja hankkeistuksen kohdentamisella. Tätä tavoitetta on pyritty toteuttamaan tässä suunnitelmassa. Siinä on keskeisten toimijoiden yhteinen näkemys lähivuosien tärkeimmiksi katsotuista elinkeinosektorin projekteista. Tärkeänä yhteisenä tavoitteena on saada näillä toimenpiteillä elinkeinoelämä ja muu toimijakenttä tiiviimpään vuorovaikutukseen keskenään. Liiketoiminnallinen näkemys ja mahdollisuudet ovat entistä enemmän toimenpiteiden suunnittelun lähtökohtana. Jotta Helsingin seutu on Suomen yritystoiminnan veturi ja globaalisti kilpailukykyinen liiketoimintakeskus, tarvitaan tätä näkemystä tukevia ratkaisuja myös rahallisesti. Lisäresursseja tarvitaan erityisesti pk-yritysten kansainvälistymisen edistämiseen Uudellamaalla, jossa on valtakunnan mittavin yrityspotentiaali. Osaamistoiminnan vahvistaminen edelleen ja osaamiskeskittymien luominen Uudellamaalla tulee jatkossakin turvata. Pk-yritystoiminnan verkottumisen edistämiseen varatut määrärahat ovat riittämättömät. Nämä ovat edunvalvonnalliset painopisteet. Kilpailukykyä osaamisella Osaamisen kehittämisessä korostuu seutukuntien osaamisen vahvistaminen, minkä vuoksi pääkaupunkiseudun vahvaa osaamista pyritään linkittämään seutukuntiin tukemaan niiden erikoistumista. Voimakkaimman kehittämisen kohteena ovat Pohjois- ja Keski-Uusimaa, sillä Hyvinkään seudun aluekeskusohjelmassa osaamisen kehittäminen on keskeisessä roolissa liittyen Hyvinkään osaamiskeskusohjelmaan. Kehittämishankkeet ovat luonteeltaan osaamisen ja elinkeinoelämän yhteistyötä koskevia innovaatioverkostohankkeita. Pääkaupunkiseudulla taas on kaupunkiohjelmassa sovittu kehittämishankkeista, jotka tähtäävät maahanmuuttajien osaamisen vahvistamiseen ja osaamistarpeiden ennakointiin. Myös läntisellä Uudellamaalla on osaamisen kehittäminen käynnistynyt. Siellä hankkeet keskittyvät koulutuksen rakenteiden kehittämistarpeiden ja osaamisen täydentämistarpeiden selvittämiseen. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 7

9 Toisena tavoitteena on osaamisen kehittämisedellytysten parantaminen. Se tapahtuu pääosin edunvalvonnan avulla tavoitteena ammattikorkeakoulujen, ammatillisen peruskoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen aloituspaikkojen lisääminen sekä työvoimakoulutuksen ja oppilaitosrakentamisen rahoituksen määrärahojen lisääminen. Vaikeita ongelmia Uudenmaan osaamisen kehittämisessä ovat opettajapula, joka koskee erityisesti ruotsinkielistä koulutointa, mutta myös suomenkielistä koulutointa sekä ammatillisen peruskoulutuksen heikko suosio monien alojen kohdalla. Koulutuksen rakenteellista joustavuutta pyritään lisäämään. Lisäksi käynnistetään hankkeita mm. erityisopettajien kouluttamiseksi, teknisen ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen saamiseksi koko maakuntaan sekä nuorten asenteiden muokkaamiseksi koulutukseen hakeutumisessa. Myös kansainvälisyyden hyödyntämiseen tähtäävät hankkeet ovat käynnistymässä sisältäen mm. maahanmuuttajien osaamisen vahvistamista ja jo luodun kansainvälisen verkoston hyödyntämistä osaamisen kehittämisessä. 8 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

10 TOIMINTALINJA 2: HYVINVOIVA UUSIMAA Seudulliset hyvinvointipalvelut Hyvinvointipalveluiden osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntaohjelman mukaisesti se, että korkeatasoiset hyvinvointipalvelut ja riittävä sosiaaliturva ovat alueen menestyksen kannalta yksi merkittävimmistä tekijöistä. Asukkaiden lisäksi yritykset ja niiden henkilöstö arvostavat hyvinvointipalveluiden korkeaa tasoa ja riittävää saatavuutta. Toimiva palvelujärjestelmä ylläpitää myös sosiaalista eheyttä. Hyvinvointipalveluiden kysyntä ja investointitarpeet lisääntyvät Uudellamaalla kahden samanaikaisen kehitystrendin seurauksena. Palvelutarpeet lisääntyvät tulevina vuosina sekä väestömäärän kasvun että väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena. Haasteena on varautua sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän ja työelämän tuleviin muutoksiin. Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kehittäminen ja mahdollisuudet vaikuttaa palvelu- ja kustannustasoon ovat monilta osin sidoksissa sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisten ohjelmien alueelliseen toteuttamiseen Uudellamaalla ja valtion rahoituksen turvaamiseen. Hiiden ohjelma hyvinvointipalveluiden kehittäminen Hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen Sosiaalitalouden tutkimusverkoston toimintaedellytysten selvittäminen Uudellamaalla Hyvinvoinnin strateginen johtaminen Uudellamaalla Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä niiden rahoituksen turvaaminen Väestömäärän kasvu ja ikärakenteen muutos lisää sosiaali- ja terveyspalveluiden kysyntää. Teknologian kehitys tuo monenlaisia uusia välineitä ja mahdollistaa sellaisia usein myös kalliita hoitoja, jotka aiemmin eivät olleet mahdollisia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden kysynnän merkittävä lisääntyminen uhkaa johtaa kokonaiskustannusten paisumiseen. Haasteena on tuottaa enemmän korkealaatuisia palveluita kohtuullisin kustannuksin sekä torjua kustannuspaineet tehokkuutta ja teknologian hyväksikäyttöä lisäämällä. Oman haasteensa Uudellemaalle asettaa nopeasti kiristynyt tilanne kuntataloudessa. Säästötoimen ja mahdollisten veronkorotusten ohella tarvitaan erityisesti hyvinvointipalveluiden rakenteiden kehittämistä, panostusta hyvinvointialan tutkimus- ja kehittämistoimintaan sekä yhteistyön lisäämiseen. Edessä on kasvavien palvelutarpeiden, vähenevän työvoiman ja niukentuvien taloudellisten resurssien ristiriidan ratkaiseminen parhaalla mahdollisella tavalla. Hoivayrittäjyyden edistäminen Lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologiaan pohjautuvan klusterin kehittäminen Uuma hankkeen laajentaminen Sosiaalilääketieteen osaamiskeskus Toimintatapojen uudistaminen ja yhteistyön kehittäminen Hyvinvointijärjestelmän säilyminen edellyttää uudistamista ja kehittämistä. Sosiaalisesti kestävän kehityksen periaatteen omaksumisen ja juurruttamisen kannalta on tärkeää terveydellisten, sosiaalisten ja turvattomuuteen liittyvien ongelmien ennakoiminen, varhainen havaitseminen ja ehkäiseminen. Tavoitteena on entistä paremmin soveltaa lääketieteen sekä tieto- ja viestintäteknologiaa integroivan tutkimuksen tuloksia asiakas- ja käyttäjälähtöisesti, palvelutuottajien yhteistyötä ja prosessiajattelua korostaen, kokeilu- ja kehittämisympäristöjä testaten sekä linjata sosiaali- ja terveysalan kehittämistarpeita ja löytää uusia ratkaisuja palveluiden tuottamisessa. Tavoitteena on myös lisätä kuntien välistä ja yritysten sekä kolmannen sektorin kanssa tehtävää yhteistyötä, jotta erityisosaaminen, teknologia- ja muu tuotekehitys tulisi paremmin hyödynnettyä ja palvelisi kaikkia alueen kuntia. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 9

11 Perusterveydenhuollon toimivuus Espoon perusterveydenhuollon (yhdessä Oulun kanssa) kehittämisen jatkohanke Alueelliset ja seudulliset yhteistyöhankkeet toimintatapojen selkeyttämiseksi ja palveluiden järjestämiseksi Sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen Sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen Itsenäisen elämisen ja asumisen tukeminen Työvoiman riittävyys Ammatillisen osaamisen vaatimukset ovat jatkuvasti kasvaneet ja työvoimalta edellytetään lisääntyvässä määrin laaja-alaista osaamista, syvällistä ammatin hallintaa sekä teknisen kehityksen tuomien uusien osaamisalueiden omaksumista. Tavoitteena on turvata työvoiman riittävyys eläkkeelle siirtymisen ja palveluiden kysynnän kasvun seurauksena sekä taata koulutus ammattialoittain alueen palvelutarpeisiin liittyen ja vaikuttaa alan työnantajakuvan parantamiseen. Tavoitteena on myös luoda täydennyskoulutukseen ja uralla etenemiseen uusia mahdollisuuksia sekä lisätä koulutuksen ja työelämän yhteistyötä. Lisäksi tavoitteena on panostaa alan imagoon, henkilöstöstrategiaan, vetovoimaisuuteen, kilpailukykyyn, työn sisällön kehittämisen sekä uusien työaikamallien ja uuden teknologian käyttöönottoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoiman saatavuuden turvaaminen Uudellamaalla Kulttuuri ja vapaa-aika Uudenmaan asema valtakunnallisena kulttuurin keskuksena on perinteisesti tulkittu opetusministeriössä omavaraisuuden mittana. Erityisesti väkirikkaan Uudenmaan alueen toimijoiden määrän, sosiaalisten kehityspaineiden ja kansainvälisten kilpailutekijöiden odotusarvojen keskittyminen Suomessa erityisesti Uudellemaalle luovat sektorille voimakkaita maakunnallisia erityistarpeita. OPM:n hallinnonalan kulttuuriosuus on valtion budjetissa ollut aina pieni. Hallitusohjelman mukaan maakunnallista ja valtion alue- ja keskushallintoa uudistetaan lisäämällä sektoriviranomaisten välistä yhteistyötä ja aluetason koordinointia. Maakunnallisesti edunvalvontaa ja kehittämistä tuleekin helpottaa määrittämällä kulttuurisektorin toimijat, toimet ja työnjako. Keskimäärin 80 % kunkin taiteenalan harjoittajista asuu Uudenmaan alueella ja tuen tarve on nykyistä merkittävästi suurempi kaikin mittarein mitattuna. Talousarvioesityksessä on pyritty kevyesti oikaisemaan pitkään vallalla ollutta kohtuutonta ja epäedullista sekä ammattitaiteen että harrastamisen edistämisen määrärahojen vääristymää. Uudenmaan taidetoimikunta, hallinto ja toiminnan muotojen kehittäminen, taiteen edistäminen, alueellisen alijäämän oikaisu. Kulttuuri- ja kotiseututoiminta, kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Uudenmaan kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen merkitys asukkaiden hyvinvointiin on monipuolinen ja merkittävä. Esimerkiksi asukkaan aluetta palvelevan Hyvinkään orkesterin saaminen oikeutetusti lain piiriin vahvistaa keskisen ja pohjoisen Uudenmaan musiikillisia kulttuuripalveluja. Museotoiminnassa on tarve panostaa sekä Länsi-Uudenmaan maakuntamuseon että Suomen rautatiemuseon yleisöpalvelukyvyn ajantasaistamiseksi. Valtionosuus taiteen perusopetukseen; Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu, Vantaa Koe Maaseutu opi maaseudusta -luontokouluverkosto, Hyvinkää Teatterit ja orkesterit; Hyvinkään orkesterin avustustyypin oikaisu 52:sta 31:een ja ao. korotus Museot; Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo, toiminnan laajentaminen Suomen Rautatiemuseo, innovatiiviset hankkeet 10 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

12 Asukkaiden harrastusmahdollisuudet Rakennettujen liikuntapaikkatarpeiden lisäksi Uudenmaan alueeseen kohdistuu merkittävä paine valtakunnallisten retkeilyreittiverkostojen solmuna. Keskeisiä reittikokonaisuuksia on täydennettävä pitkäjänteisesti, jotta paikallisväestön lisääntyneen virkistäytymistarpeen lisäksi toimiala voi kehittää turvallisia palvelujaan lisäten alan työpaikkoja. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin toimet ovat poikkileikkaavia ja osa toimista on muiden ministeriöiden rahoitusmomenteilla. Suomen kansallispuistoista vilkkaimmin käytettyyn Nuuksioon tarvitaan riittävä ja monipuolinen opastuskeskus ensi tilassa. Liikuntapaikkarakentamiseen vaikuttavat mm. lakisääteiset vaatimukset ja käyttäjien määrällinen kasvu. Lasten iltapäiväkerhotoimintaa vahvistetaan ja tuetaan monipuolisia kasvumahdollisuuksia tarjoavaa toimintaa. Nuorisotyö; Lasten iltapäiväkerhotoiminta ja työpajatoiminta, Etelä-Suomen lääninhallitus Kansainvälinen Lasten ja nuorten kuvataidekeskus, Hyvinkää; toiminnan siirto uusiin tiloihin ja uudelleenorganisointi Liikuntapaikkarakentaminen; lääninhallituksen ja kuntien koordinointi Retkeilyreitistöt Nuuksio Liesjärven kansallispuisto -reitti, Espoo Vihti Karkkila Tammela Keinukallio Kuusijärvi -retkeilyreitti; Kerava Vantaa Hanko Pohjanpitäjänlahti -retkeilyreitti, Hanko Pohja Karjaa Kirkkonummi Nuuksion kansallispuiston kehittäminen Nuuksion luontokeskuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito Kulttuuri- ja vapaa-aikayrittäjyys Kulttuuri- ja vapaa-aikayrittäjyyden kehittymistarpeisiin vaikuttavat niin kansainvälisen yritystoiminnan paineet, pääkaupungin vetovoimaisuus kuin alan toimijoiden keskittyminen Uudellemaalle. Yrittäjyysosaamisen tasoa on nostettava kilpailukyvyn vaatimusten mukaisiksi. Myös vapaa-aikasektorin vetovoimakohteiden keskittymien vahvistaminen vahvistaa toimialan ja samalla maakunnan kilpailukykyä ja identiteettiä. Kulttuuriyrittäjyyden edistäminen LUKAS 1 ja 2 Vapaa-aika- ja virkistyspalveluiden kehittäminen Vantaanjoen matkailupalvelukeskittymät Vantaanjoki Myllyranta; Vantaa Turvallisuus Turvallisuus on Uudenmaan merkittävä vetovoimatekijä. Nykyisen turvallisuustason säilyttäminen, rikoksentorjunta ja rikospelon vähentäminen sekä varautuminen kriisitilanteisiin ja poikkeusoloihin ovat Uudellamaalla keskeisiä turvallisuuteen liittyviä toimenpiteitä, joissa tarvitaan turvallisuusalan toimijoiden yhteistyötä. Uudenmaan turvallisuussuunnitelman laadinta Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 11

13 TOIMINTALINJA 3: EKOLOGISESTI TEHOKAS UUSIMAA Yhdyskuntarakenne Uuttamaata kehitetään niin, että asukkaille ja yrityksille tarjotaan hyvä ja turvallinen asuin- ja toimintaympäristö. Se perustuu tasapainoiseen yhdyskuntarakenteeseen, seudun toimivuuteen ja rakennetun ympäristön rikkauteen ja luonnon monimuotoisuuteen. Yhdyskuntarakennetta eheytetään nykyistä rakennetta tiivistämällä ja täydentämällä sitä uusilla rakentamisalueilla. Maakuntakaavalla ja sitä toteuttavilla kuntien yksityiskohtaisemmilla alueiden käytön suunnitelmilla luodaan edellytykset väestönkasvun edellyttämien toimintojen sijoittumiselle, alueellisten kehityserojen tasoittumiselle sekä sosiaalisten olosuhteiden eheyttämiselle. Yhdyskuntarakenteen kehittymiseen voidaan vaikuttaa myös käyttämällä tietoliikenteen uusia mahdollisuuksia mm. etätyössä, opiskelussa ja hyödyntämällä niitä maakunnan kilpailutekijänä. Keskeisimmät hankkeet liittyvät taajamien kasvusuuntien selvittämiseen, Lahden oikoradan rakentamisen synnyttämien kehittämismahdollisuuksien hyödyntämiseen sekä yhdyskuntarakenteen eheyttämistä palvelevan paikkatietojärjestelmän kehittämiseen. Asuminen Uudenmaan asuntotilanteen perustekijänä on kysynnän ja tarjonnan välinen epäsuhde. Sen seurausvaikutukset ovat metropolialueen kaupunkiseuduilla toisistaan poikkeavat. Käytettävissä olevat asuntopoliittiset toimenpiteet on yhtenäisellä asuntomarkkina-alueella tarpeen eriyttää siten, että ne mahdollisimman tehokkaasti voidaan kohdistaa toisaalta maakunnan eri osien ja toisaalta erilaisessa asunnontarvetilanteessa olevien käyttäjäryhmien ongelmien ratkaisemiseen. Uudenmaan liitto tukee seudullisen yhteistyön vahvistumista asuntopolitiikassa. Keskeisenä pidetään kuntien keskinäisen ja kuntien ja valtion välisen yhteistyön vahvistumista väestön kasvun hallinnassa ja asuntopolitiikan suuntaamisessa. Tavoitteena on, että asuntoja rakennetaan väestön ja asumisväljyyden kasvua vastaava määrä ja että kohtuuhintainen vuokra- ja asumisoikeustuotannon määrä kasvaa. Asuntotuotannon edellytetään sijoittuvan siten, että se tukee eheää yhdyskuntarakennetta ja tasapainoista aluerakennetta. Keskeiset hankkeet ja toimenpiteet ovat asumisen seutustrategioiden ja Uudenmaan asunto-ohjelman laatiminen sekä asuntotuotannon edellytyksenä olevien infrastruktuuri-investointien ja palvelujen järjestämisen rahoitusstrategia. Liikenne Liikenteen osalta toimintalinjan tavoitteena on maakuntasuunnitelman mukaisesti se, että Uudellamaalla on älykkääseen ja kestävään liikkumiseen ja kuljettamiseen perustuva liikennejärjestelmä. Toimivilla kansainvälisillä yhteyksillä parannetaan maakunnan kansainvälistä kilpailukykyä. Liikennejärjestelmää kehitetään tukemaan turvallista liikkumista, toimivaa yhdyskuntarakennetta ja viihtyisää elinympäristöä. Kansainvälisten liikenneyhteyksien kehittäminen turvataan mm. rakentamalla E18 -tie moottoritieksi. Ratahallintokeskus on aloittanut Kerava Lahti-oikoradan rakentamisen. Ratayhteys parantaa junayhteyksiä Venäjälle ja Itä-Suomeen. Helsinki-Vantaan lentoasemalle rakennetaan ratayhteys (Marja-rata). Vuosaaren uusi satama ja sen maaliikenneyhteydet ja meriväylä toteutetaan. Uudeltamaalta muuhun Suomeen suuntautuvan liikenteen sujuvuutta kehitetään kahdella päätavalla: Ratahallintokeskus parantaa pääratoja nopean junaliikenteen vaatimaan tasoon ja Tiehallinto puolestaan parantaa Helsingistä muuhun Suomeen säteittäisesti suuntautuvia pääteitä. Uudenmaan sisäisessä liikenteessä olennaista on parantaa poikittaisyhteyksiä sekä pääkaupunkiseudulla että Uudenmaan muiden keskusten välillä. Haja-asutusalueiden teiden rappeutuminen estetään. Joukkoliikennettä 12 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

14 kehitetään laajentamalla kaupunkiratajärjestelmää, parantamalla taajamajunatarjontaa sekä pää- että rantaradalla ja kehittämällä lippujärjestelmiä. Kevyen liikenteen olosuhteita parannetaan sekä taajamissa että haja-asutusalueilla. Joukkoliikenteen palvelukykyä parannetaan yhtenäistämällä ja tasa-arvoistamalla joukkoliikennepalveluja. Lippujärjestelmää kehitetään yleisesti sovellettavana ratkaisuna: maakunnan lippujärjestelmiä integroidaan YTV-alueen lippujärjestelmään ja muut liityntäliput kytketään runkomatkalippuihin. Palvelutaso varmistetaan ja tasapuolistetaan mm. kehittämällä kutsuohjattua joukkoliikennettä ja joukkoliikenteen infojärjestelmää. Pidemmän aikavälin kehittämistehtäviin kuuluvat joukkoliikenteen palvelutasotavoitteiden ja laatukäytävien määrittely. Tekninen infrastruktuuri ja ympäristö Uudenmaan keskeiset kysymykset; väestön kasvun edellyttämä rakentaminen, elinkeinotoiminnan kehittäminen sekä viihtyisä turvallinen ympäristö edellyttävät toimivan liikennejärjestelmän lisäksi panostusta teknisen infrastruktuurin (vesi-, jäte- ja energiahuolto) kehittämiseen ja ympäristökuormituksen vähentämiseen. Toimintaedellytysten parantamisen lisäksi ympäristöinvestointeja ohjaavat sekä kansainväliset sopimukset, kuten ilmastosopimus, että EU:n tiukentuvat ympäristövaatimukset. Vesihuollon osalta panostetaan erityisesti vesihuollon varmuutta parantaviin hankkeisiin sekä vesiensuojeluinvestointeihin, jotka toteuttavat valtioneuvoston hyväksymää Itämeren suojeluohjelmaa. Vuoden 2004 alussa voimaan tuleva asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltoverkostojen ulkopuolella lisää investointitarvetta haja-asutusalueilla. Yhdyskuntien jätehuollossa siirrytään yhä enenevässä määrin jätteiden laitosmaiseen käsittelyyn, mikä vähentää loppusijoitettavan jätteen määrää. Myös pilaantuneiden maiden käsittely, välivarastointi ja loppusijoitus tulee ratkaistavaksi lähivuosina. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 13

15 TOIMINTALINJA 4: YHTEISTYÖN UUSIMAA Uudenmaan kilpailukykyä parannetaan yhteistyötä tiivistämällä. Uudenmaan maakunta koostuu hyvin erilaisista osista metropolista syvään maaseutuun ja saaristoon. Erilaiset olosuhteet vaativat räätälöityjä ratkaisuja kehittämistoimenpiteiksi. Uusmaalainen aluekehitystyö korostaa eri toimijoiden välistä sekä vertikaalista että horisontaalista yhteistyötä alueen vahvuuksien hyväksikäyttämiseksi. Valmistautuminen EU:n laajenemisen ja nykyisen ohjelmakauden jälkeiseen aikaan tuo mukanaan varautumisen kotimaisen aluepolitiikan välineiden uudenlaiseen suuntaamiseen kohti edellytysten luomista koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen tuottavalla tavalla. Maakunnallisen ja seutukohtaisen yhteistyön tavoitteena on toisaalta selvittää, mitä toimenpiteitä tarvitaan hallinnollisten rajojen muodostamien esteiden ylittämiseksi, toiminnallisesti luontevien yhteistoimintaalueiden luomiseksi ja verkostoitumisen edistämiseksi sekä toisaalta sovittaa yhteen kuntien alueellista kehittämistyötä maakunnallisella tasolla. Tavoitteena on kehittää alueellisia kehittämisohjelmia välineiksi koko maakunnan kannalta parhaan tuloksen saavuttamiseen ja resurssien oikeaan suuntaamiseen. Toimintalinjaa toteuttavat merkittävimmät hankkeet liittyvät Helsingin seudun yhteistyön kehittämishankkeeseen, valtakunnalliseen aluekeskusohjelman toteuttamiseen Uudellamaalla sekä Uudenmaan hyvinvointifoorumin hankkeiden toteuttamiseen. Uudenmaan maaseutualueet kuuluvat kattavasti alueellisten toimintaryhmien piiriin. 14 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

16 III Toteuttaminen hallinnonaloittain LIIKENNE- JA VIESTINTÄMINISTERIÖN HALLINNONALA Liikenneministeriön alaiset viranomaiset toteuttavat pääosan maakuntaohjelmassa esitetyistä liikennehankkeista. Uudenmaan liikennehankkeita on käsitelty Uudenmaan valmistuneissa liikennejärjestelmäsuunnitelmissa: Pääkaupunkiseudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (PLJ 2002) sekä Keski-Uudenmaan ja Hyvinkään Riihimäen seudun liikennejärjestelmäsuunnitelmassa (KEHYLI 2001) ja Mäntsälän liikennejärjestelmäsuunnitelmassa Pornaisten kunnan alueen hankkeita on käsitelty Itä-Uudenmaan liikennestrategiassa Parhaillaan on laadittavana liikennejärjestelmäsuunnitelma Länsi-Uudellemaalle. Suunnitelmien kärkihankkeista on solmittu tai tullaan solmimaan aiesopimukset. Uudellamaalla useiden pienten ja keskisuurten tiehankkeiden toteuttaminen on viivästynyt perustienpidon alhaisen rahoitustason takia. Alemmanasteisen tieverkon kunto on heikentynyt erityisesti 1990-luvulla. Kunnon heikkeneminen on saatu sen jälkeen pysähtymään, nykyisellä rahoitustasolla tieverkkoa ei kuitenkaan pystytä kehittämään. Valtion talousarvion momenttiin , perustienpito, tulisi saada tasokorotus. Lisäksi tieverkon kokonaisrahoitushankkeisiin tulisi sisällyttää teemapaketit, jotka sisältäisivät kasvavien alueiden kehityksen tukemisen, tieliikenteen meluntorjuntahankkeet ja liikenneturvallisuuden parantamisen. Uusista tieverkon kehittämishankkeista (momentit ja ) päätetään vuosittain valtion talousarvion käsittelyn yhteydessä. Kiireellisimmät tiehankkeet ovat: Valtatie 1 (E18) välillä Muurla Lohjanharju Helsingin Hakamäentie Kehä I välillä Turunväylä Vallikallio Säteittäisten pääväylien pikaparannukset pääkaupunkiseudulla Kantatie 51 välillä Kivenlahti Kirkkonummi ( I-vaihe) Kehä III (kantatie 50, E 18) välillä Vantaankoski Lentoasemantie Kehä I Helsingissä ja Espoossa Valtatie 2 Vihti Pori Kasvavien alueiden kehityksen tukeminen -teemapaketti, joka sisältää taajamien ohikulkuteitä. Lisäksi tarvetta on poikittaisten yhteyksien ja pääväylien parantamiseen. Radanpidossa ensisijainen tavoite on saada lisättyä perusradanpidon rahoitustasoa nähtävissä olevasta tasosta. Vasta sen jälkeen on mahdollista aikaistaa uusia kehittämishankkeita. Uudenmaan kiireellisimmät raideliikennehankkeet, jotka eivät mahdu Ratahallintokeskuksen ohjelmiin, ovat: Pääradan taajamajunaliikenteen kehittäminen MARJA-radan rakentaminen Hanko Hyvinkää -radan sähköistys Taajamajunayhteyksien parantaminen Kirkkonummelta länteen Rannikon kauppamerenkulun väylien pienehköillä kehittämis- ja kunnossapitotöillä parannetaan merenkulun taloudellisuutta ja turvallisuutta. Ajankohtaisia hankkeita ovat: Inkoon, Hangon ja Harmajan väylät Joukkoliikenteen palvelujen oston ja kehittämisen määrärahasta (momentti ) myöntävät lääninhallitukset hakemusten perusteella avustusta runko- ja paikallisliikenteen ostoihin, lippualennuksiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen ja suunnitteluun. Tietoliikenteen kehittymisen suomia mahdollisuuksia etätyöhön, etäopiskeluun ja liikkumistarpeen vähentämiseen on selvitettävä. Lahden oikorata luo uuden taajamien kasvukäytävän. Alueen maankäytön ja liikenteen kehittämiseksi on tarpeellista käynnistää selvityshankkeita: Liityntäliikenteen toimivuus ja palvelujen riittävyys uusilla asemilla Uuden asuinalueen rakentaminen Mäntsälään Kevyen liikenteen kehittäminen Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 15

17 MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Maa- ja metsätalousministeriön rahoitusta käytetään Uudellamaalla yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin, vesistö- ja vesihuoltotöihin sekä pohjavesiselvitysten ja pohjaveden suojelusuunnitelmien laadintaan. Rahoitustuki suunnataan ensisijaisesti haja-asutusalueiden vesihuoltopalveluiden parantamiseen, kuntien välisen yhteistyön edistämiseen, talousveden laadun parantamiseen sekä poikkeusolojen vedentarpeen turvaamiseen. Vesihuoltohankkeiden rahoitustarpeen arvioimiseksi on Uudellamaalla laadittu vesihuollon kehittämisohjelma, joka pohjautuu alueellisiin vesihuollon yleissuunnitelmiin ja haja-asutusalueiden vesihuollon yleissuunnitelmiin. Kehittämisohjelman mukaan nykyinen rahoitustuki on ollut täysin riittämätöntä ja sitä tulisi nostaa vastaamaan todellista tarvetta. Erityisesti haja-asutusalueiden hankkeiden rahoitukseen tulee lähivuosina varautua, kun uusi asetus talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla astuu voimaan vuoden 2004 alussa. Valtion vesihuolto- ja vesistötöinä (budjetissa erikseen nimetyt hankkeet) tulee vuosina toteuttaa seuraavat: Mäntsälä Ohkola syöttövesijohto 2004 (keskeneräinen) Klaukkala Nummijoki (Nurmijärvi) syöttövesijohto 2005 Harparskog Tammisaari syöttövesijohto ja viemäri 2005 Ikkala Karkkila syöttövesijohto ja viemäri 2005 Tuusulanjoen kunnostus euroa hall.ala mom. momentin nimi TA MMM Avustukset yhdyskuntien vesihuoltotoimenpiteisiin MMM Vesivarojen käyttö ja hoito (rahoitetaan mm. pohjavesiselvitykset ja suojelusuunnitelmat) MMM Vesistö- ja vesihuoltotyöt : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

18 OPETUSMINISTERIÖN HALLINNONALA Oppilaitosten rakentamishankkeilla on keskeinen merkitys Uudellemaalle. Voimakkaan väestönkasvun seurauksena oppilaitosten rakentamis- ja laajentamistarve on suuri. Se kohdistuu erityisesti yleissivistäviin oppilaitoksiin, mutta heijastuu koko koulutusjärjestelmään. Viime vuosina yleissivistävien oppilaitosten rakentamishankkeista vain noin 20 % on toteutettu valtion osarahoituksella ja loput 80 % hankkeista kunnat ovat toteuttaneet omin varoin. Taloudellisten vaikeuksien vuoksi pääkaupunkiseudun kunnilla ei enää ole varaa kustantaa itse oppilaitosten rakentamishankkeita. Lähivuosina työssä olevan väestön eläkkeelle siirtyminen voimistuu, mikä vapauttaa runsaasti työpaikkoja sen lisäksi, että kasvu synnyttää uusia työpaikkoja. Aikuisten koulutustason kohottamisohjelmalla (Noste) on Uudellemaalle suuri merkitys, jotta vapautuvat työpaikat pystyttäisiin täyttämään Uudellamaalla jo asuvalla aikuisväestöllä. Näin pyritään turvaamaan se, että Uudellamaalla jo asuvat aikuiset työllistyvät täällä, eivätkä avoimet työpaikat nykyisessä määrin täyty muualta työn perässä muuttavilla. Koko OPM:n hallinnonalan kulttuuriosuus on valtion budjetissa ollut aina pieni. Maakunnallisesti edunvalvontaa ja kehittämistä helpottaisi selvien sektoritoimijoiden määrittäminen. Uudenmaan asema valtakunnallisena kulttuurin keskuksena on perinteisesti tulkittu ministeriössä omavaraisuuden mittana. Erityisesti väkirikkaan Uudenmaan alueen toimijoiden määrän, sosiaalisten kehityspaineiden ja kansainvälisten kilpailutekijöiden odotusarvojen keskittyminen erityisesti Uudellemaalle luovat sektorille voimakkaita maakunnallisia erityistarpeita. Keskimäärin 80 % kunkin taiteenalan harjoittajista asuukin alueella ja tuen tarve on nykyistä merkittävästi suurempi kaikin mittarein mitattuna. Talousarvioesityksessä on pyritty kevyesti oikaisemaan pitkään vallalla ollutta kohtuutonta ja epäedullista sekä ammattitaiteen että harrastamisen edistämisen määrärahojen vääristymää. Esimerkiksi asukkaan aluetta palvelevan Hyvinkään orkesterin saaminen oikeutetusti lain piiriin vahvistaa keskisen ja pohjoisen Uudenmaan musiikillisia kulttuuripalveluja. Museotoiminnassa sekä maakuntamuseon että erikoismuseon pitkäaikainen tarve yleisöpalvelukyvyn ajantasaistamiseksi oikaistaan. Rakennettujen liikuntapaikkatarpeiden lisäksi Uudenmaan alueeseen kohdistuu merkittävä paine valtakunnallisten retkeilyreittiverkostojen solmuna. Keskeisiä reittikokonaisuuksia on täydennettävä pitkäjänteisesti, jotta paikallisväestön lisääntyneen virkistäytymistarpeen lisäksi toimiala voi kehittää turvallisia palvelujaan lisäten alan työpaikkoja. Kulttuuri- ja vapaa-aikasektorin toimet ovat poikkileikkaavia ja osa toimista on muiden ministeriöiden rahoitusmomenteilla. Suomen kansallispuistoista vilkkaimmin käytettyyn Nuuksioon tarvitaan riittävä ja monipuolinen opastuskeskus ensi tilassa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 17

19 1 000 euroa hall.ala mom. momentin nimi TA OPM OPM OPM TAIDE JA KULTTUURI; TAITEEN TOIMINTAMENOT UUDENMAAN TAIDETOIMIKUNTA Hallinto Taiteen edistäminen VALTIONOSUUS TAITEEN PERUSOPETUKSEEN Tikkurilan teatteri- ja sirkuskoulu, Vantaa Koe Maaseutu opi maaseudusta luontokouluverkosto, Hyvinkää ERÄÄT AVUSTUKSET Kansainvälinen Lasten ja nuorten kuvataidekeskus, Hyvinkää Hallinto ja toimintakulut (Nuorisotyön mom. 99) Toiminnan siirto uusiin tiloihin ja uudelleenorganisointi OPM TEATTERIT JA ORKESTERIT Avustustyypin oikaisu 52:sta 31:een ja ao. korotus OPM OPM OPM MUSEOT Läntisen Uudenmaan maakuntamuseo Suomen Rautatiemuseo innovatiiviset hankkeet LIIKUNTATOIMI Liikuntapaikkarakentaminen NUORISOTYÖ Lasten iltapäiväkerhotoiminta Työpajatoiminta OPM Opetustoimen henkilöstökoulutus 212 OPM Ammatillinen lisäkoulutus 657 OPM OPM OPM OPM Valtionavustus aikuisten koulutustason kohottamisohjelmaan Valtionosuus yleissivistävien ja ammatillisten oppilaitosten sekä ammattikorkeakoulujen perustamiskustannuksiin Valtionosuus ja avustus aikuiskoulutuksen perustamiskustannuksiin Valtionosuus yleisten kirjastojen perustamiskustannuksiin : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

20 SISÄASIAINMINISTERIÖN HALLINNONALA Sisäasiainministeriön hallinnonalan painopisteinä Uudellamaalla ovat maakunnan kehittämisrahalla toteutettavat maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman sekä Uudenmaan aluekehittämissopimuksen mukaiset hankkeet ja toimenpiteet, osaamiskeskusohjelmien mukaiset sekä aluekeskusohjelman ja pääkaupunkiseudun kaupunkipoliittisen ohjelman mukaiset hankkeet ja toimenpiteet. Ohjelmiin sitomattoman maakunnan kehittämisrahan kasvu kohdistetaan ensisijaisesti valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti osaamiskeskusohjelmien alueellisen vaikuttavuuden lisäämiseen. Aluekeskusohjelmien ohjelmatyön ja rahoituksen piiriin saatetaan nykyisten yhteistyöalueiden lisäksi koko Uudenmaan alue. Sisäasiainministeriön kautta kanavoituvan Euroopan aluekehitysrahaston ja siihen liittyvän valtion vastinrahan osuus on Uudenmaan kehittämishankkeiden rahoituksessa vähäinen. Pääosa tästä rahoituksesta menee URBAN II -ohjelman toteuttamiseen euroa hall.ala mom. momentin nimi TA SM Maakunnan kehittämisraha 19, Ohjelmiin sitomaton Aluekeskusohjelmat Osaamiskeskusohjelmat SM EU:n rakennerahastojen valtion rahoitusosuus SM:n hallinnonalalla 27, Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 19

21 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA Sosiaali- ja terveysministeriö ja kunnat toteuttavat suuren osan maakuntaohjelmassa esitetyistä sosiaali- ja terveysalan hankkeista. Valtioneuvosto päättää vuosittain talousarvioesityksen antamisen yhteydessä sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroista. Valtionavustusta kehittämishankkeille myönnettäessä otetaan huomioon, miten hankkeessa toteutuu seutukunnallinen laajuus tai useiden kuntien yhteistyö, kiinteä yhteys kunnallisen palvelujärjestelmän kehittämiseen, hankkeen vaikuttavuus ja laaja-alainen hyödynnettävyys sekä pysyvän parannuksen aikaansaaminen palvelujen järjestämisessä ja toimintatavoissa. Sosiaalialan kehittämishankkeessa on kysymys sosiaalipalvelujen saamisen ja laadun turvaamisesta, palveluiden ja palvelurakenteiden uudistamisesta sekä henkilöstön osaamisen ja työolojen kehittämisestä. Vuonna 2004 on perustamishankkeisiin käytettävissä valtionavustuksena 8 miljoonaa ja vuonna 2005 arviolta 5 miljoonaa euroa. Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeisiin on vuonna 2004 käytettävissä euroa. Määrärahasta 4 milj. euron osalta avustuksen myöntää sosiaali- ja terveysministeriö ja euron osalta lääninhallitukset. Kansallisen terveydenhuollon hankkeen mukaisiin kehittämishankkeisiin on valtionavustuksena käytettävissä 30 milj. euroa. Tästä määrärahasta 20 milj. euron osalta avustuksen myöntää sosiaalija terveysministeriö ja 10 milj. euron osalta lääninhallitukset. Määrärahoja ei ole vielä jaettu läänikohtaisesti. Kansallinen sosiaalialan kehittämishanke valmistuu myöhemmin syksyllä ja siihen liittyvä valtioneuvoston periaatepäätös annetaan lokakuun alkupuolella. Runsaasti valtionavustushakemuksia toisella hakukierroksella: Lääninhallitukselta 2,2 miljoonaa euroa syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palveluihin. Etelä-Suomen lääninhallitus on myöntänyt kunnille ja kuntayhtymille yli euroa valtionavustusta syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen. Syksyn hakukierroksella avustusta sai 18 hanketta. Rahoitusta haettiin kaikkiaan 105 eri projektille. Avustusta saaneissa hankkeissa korostuivat erityisesti perhetyön kehittäminen sekä varhaisen puuttumisen menetelmien käyttöönotto. Lääninhallituksella on ollut syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelujen kehittämiseen tänä vuonna käytettävissä vajaan 5,6 miljoonaa euron suuruinen määräraha, josta keväällä myönnettyjen avustusten osuus oli runsaat 3,3 miljoonaa. Tuolloin rahaa sai 20 hanketta. Osa näistä hankkeista on jo käynnistynyt. Avustus on suunnattu lasten ja nuorten kasvun sekä perheiden hyvinvoinnin tukiverkostojen moniammatillisen yhteistyön vahvistamiseen. Valtionavustus on käytettävä uuden toiminnan käynnistämiseen. Kohteina ovat äitiys- ja lastenneuvolatoiminta, kasvatus- ja perheneuvolatoiminta, lasten päivähoito erityistä tukea tarvitsevien lasten osalta, varhaisen puuttumisen edistäminen tai muu syrjäytymisen ehkäisyyn tähtäävä toiminta. Uudellamaalla on Uudenmaan aluekehittämissopimuksessa , Uudenmaan hyvinvoinnin foorumissa ja maakuntaohjelmassa monia sellaisia hankekokonaisuuksia kuten hyvinvointikuvien ja -mittareiden laatiminen, palveluverkon hallinnan ja ohjauksen tukeminen, työvoiman saatavuuden turvaaminen, palvelujärjestelmän taloushallinnollisen toimivuuden tehostaminen, hoivayrittäjyyden edistäminen, sosiaalisen yrittäjyyden kehittäminen, sosiaalisen eheyden ja yhteisöllisyyden edistäminen, itsenäisen elämisen ja asumisen, monikulttuurisuus pääkaupunkiseudun voimavaraksi ja lääketieteen ja hyvinvoinnin teknologiaan pohjautuvan klusterin kehittäminen jotka täyttävät sosiaali- ja terveydenhuollon 20 : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

22 kehittämishankkeille sekä kansallisen terveydenhuollon ja sosiaalialan kehittämishankkeille asetetut edellytykset kuten - alueellisen yhteistyön parantaminen, - hoitoa koskevan työnjaon selkeyttäminen, - henkilöstön saatavuuden ja osaamisen turvaaminen, - kielellisten tai kulttuuristen vähemmistöjen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen ja ovat valtakunnallisesti merkittäviä sosiaali- ja terveydenhuollon tietoteknologian kehittämishankkeita sekä koskevat muutoin laajaa ja valtakunnallisesti merkittävää kehittämistä. Uudenmaan kunnat ovat vähenevistä voimavaroista huolimatta käynnistäneet useita tarpeelliseksi katsomiaan hankkeita ilman valtion panostusta, mikä osaltaan kuvastaa niiden pyrkimyksiä toiminnan kehittämiseen ja uudistamiseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon avustukset vuonna 2003, euroa Uusimaa Koko Uusimaa %lääni Lääni maa 1) Valtionavustusta saavat sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämishankkeet ) Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelut/kevään haku ) Syrjäytymisuhan alaisten lasten ja nuorten palvelut/syksyn haku ) STM:n kansallisen terveysprojektin hankerahoituspäätökset ) Läänin sosiaali- ja terveydenhuollon vuodelle 2003 vahvistetut perustamishankkeet x) ) Lääninhallituksen päätös huumeiden käyttäjien hoitoon ) STM:n sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnalliset kehittämishankkeet vuonna ) Läänin sairaanhoitopiireille jakamat valtionavustukset lasten ja nuorten psykiatrian palveluihin x) Etelä-Suomen läänin vuoden 2003 hankekiintiö (kokonaiskustannukset) on euroa. Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma : 21

23 TYÖMINISTERIÖN HALLINNONALA Uudenmaan työttömyys oli elokuussa ,6 %. Vaikka työttömien osuus on koko maan keskiarvoon verraten suhteellisen pieni, on työttömiä määrällisesti eniten Uudellamaalla, yli Se on yli kaksi kertaa niin paljon kuin Pirkanmaalla, jossa työttömiä on toiseksi eniten eli vajaat Pitkäaikaistyöttömyys on Uudellamaalla edelleen suuri ongelma. täysin ammattitaidottomia koko maata enemmän. Työttömien määrän vähentämiseksi Uudenmaan TE-keskuksen tavoitteena on toisaalta poistaa työllistymisen esteitä tarjoamalla sellaista koulutusta, jota avoimiin työpaikkoihin edellytetään. Tavoitteiden toteuttamiseen käytettävät määrärahat ovat näillä näkymin kohdallaan, mutta suhdanteiden heikkeneminen saattaa nopeastikin muuttaa tilannetta ratkaisevasti. Uudenmaan erityispiirteenä on, että maakunnassa on toisaalta korkeasti koulutettuja ja toisaalta euroa hall.ala mom. momentin nimi TA TM Valmentavan työvoimakoulutuksen ja työvoimapalvelujen hankinta TM Ammatillisen työvoimakoulutuksen hankinta : Uudenmaan maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus

Oma Häme. Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu. Aluekehitys ja kasvupalvelut. Nykytilan kartoitus Oma Häme Aluekehitys ja kasvupalvelut Nykytilan kartoitus Tehtävä: Koulutustarpeen ennakointi ja alueellisten koulutustavoitteiden valmistelu www.omahäme.fi 1. Vaikuttavuus (miksi tätä tehtävää tehdään)

Lisätiedot

Aluehallinnon uudistaminen

Aluehallinnon uudistaminen Aluehallinnon uudistaminen ALKU-hanke 1092009 10.9.2009 Aluehallinnon uudistaminen Matti Vanhasen II hallituksen ohjelmassa Hallintoa uudistetaan ja kansanvaltaistetaan. Lääninhallitusten, työvoima- ja

Lisätiedot

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma

Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma Oulun alueen ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelma 1 Sisällys 1. Oulun alueen ammatillisen koulutuksen alueellinen kehittämissuunnitelman keskeiset kohdat... 2 2. Oulun alueen kehittämissuunnitelman

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Kyselyn tuloksia Kysely Lähetettiin aluekehittämisen keskeisille toimijoille heinäkuussa: Ministeriöt, ELYkeskukset, Maakuntien liitot, Tekes, eri sidosryhmät ja

Lisätiedot

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa?

Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Kehittämistoiminnan rakenteet muutoksessa? Varhiksen alueellinen kehittäjäverkosto Poske 22.4.2008 Arja Honkakoski Esityksen sisältö 1 Miten kehittämistoiminnan rakenteet ja sisältö ovat muotoutuneet 2000

Lisätiedot

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009

LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 LISÄYS ETELÄ-SAVON MAAKUNNAN YHTEISTYÖASIAKIRJAAN VUODELLE 2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä 3.3.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmän sihteeristö 24.2.2009 Etelä-Savon maakunnan yhteistyöryhmä

Lisätiedot

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu

Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Valtioneuvoston tavoitepäätöksen valmistelu Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohta Työ- elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö Haikko 15.3.2011 Lakiuudistuksen (Laki alueiden kehittämisestä 1651/2009)

Lisätiedot

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue

Kestävää liikkumista Pirkanmaalla. Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue Kestävää liikkumista Pirkanmaalla Harri Vitikka, Pirkanmaan ELY-keskus, L-vastuualue PIRKANMAAN ELY-KESKUKSEN STRATEGISET PAINOTUKSET 2012 2015 1. Hyvän yhdyskuntarakenteen ja liikennejärjestelmän kehitys

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2011 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socom Oy toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma

Kestävää kasvua ja työtä Suomen rakennerahasto-ohjelma EU:n rakennerahasto-ohjelmakauden info- ja koulutustilaisuus 14.11.2013 Valtion virastotalo Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen rakennerahasto-ohjelma EU-koordinaattori Mika Villa, Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen

Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunkiympäristön palvelualue Toiminnan strategiset painopisteet 2017 Johtaja Mikko Nurminen Kaupunginvaltuuston talous ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö

Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Vuoden 2016 talousarvioesitys ja vuosien 2016-2019 julkisen talouden suunnitelma Pääluokka 32. Työ- ja elinkeinoministeriö Talousvaliokunta Talousjohtaja Mika Niemelä 8.10.2015 TAE2016: TEM politiikkalohkoittain

Lisätiedot

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet. Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio Mika Tammilehto Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen kehittämis- ja sopeuttamistarpeet Ammatillisen koulutuksen seminaari Kuopio 12.11.2013 Mika Tammilehto Muutoksen ajureita Talouden epävarmuus ja rakenteiden muuttuminen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen

Uudenmaan maakuntakaavan perusrakenne. - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita. Maakuntakaavan. uudistaminen Uudenmaan maakuntakaavan 2035 perusrakenne - maakuntakaavan uudistamisen periaatteita Maakuntakaavan uudistaminen Perusrakenne Maakuntakaavan perusrakenne on sanallinen kuvaus niistä periaatteista, joiden

Lisätiedot

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja

Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Tiemaksujen selvittämisen motiiveja Sidosryhmäseminaari 12.6.2012 Tuomo Suvanto Työryhmän toimeksianto Selvittää, kuinka Suomessa tulisi edetä tiemaksujärjestelmien käyttöönotossa pitkällä aikavälillä

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi. Siksi

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012

Ohjelmakausi TEM Maaliskuu 2012 Ohjelmakausi 2014-2020 TEM Maaliskuu 2012 Hallituksen linjaukset Rakennerahastouudistuksesta 2014+ (1) Hallitusohjelma Alueiden suunnittelu- ja päätöksentekojärjestelmää kehitetään siten, että kansallinen

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso

TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso HÄMEEN LIITTO LIITE TALOUSARVION KÄYTTÖTALOUSOSA 2010 KÄYTTÖSUUNNITELMA VUODELLE 2010 Maakuntahallituksen hyväksymä taso 1 14.12.2009 MÄÄRÄRAHAT JA -TULOARVIOT Sitovat erät tummennettu Maakuntavaltuusto

Lisätiedot

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa

AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa AmKesu Kuntakesu Koulutuksen paikallinen ja alueellinen kehittäminen voimakkaasti muuttuvissa olosuhteissa Finlandia-talo 5.2.2014 pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Kehittämisviraston lähtökohdat

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Yritysrahoitus ohjelmakaudella Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoitus ohjelmakaudella 2014-2020 Uuden rakennerahastokauden infotilaisuus 11.3.2014 Jouko Lankinen Kaakkois-Suomen ELY-keskus Yritysrahoituksen suuntaamisen perusteet Uusiutuva yritystukilainsäädäntö

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö

Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla. Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö Näkemyksiä maankäytön ja liikenteen vuorovaikutuksen kehittämiseksi Oulun seudulla Kaisa Mäkelä Ympäristöministeriö 14.11.2012 + ELY-keskus mukana mm. seuturakennetiimissä + ELY-keskuksen hyvä sisäinen

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Arene ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Riitta Rissanen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007

KUUMA-HALLITUS Esityslista 2/2007 Esityslista 2/2007 Aika Tiistai 3.4.2007 klo 18.00 Paikka Heikkilänmäen kalliosali Tapulikatu 15, Kerava 2 SISÄLLYSLUETTELO ASIAT SIVU 10 Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus 4 11 Toimintakertomus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto

Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto Mikä on paras väline aiesopimusten toteuttamiseen? Matti Vatilo, ympäristöministeriö MAL-verkosto 24.10.2012 MAL-aiesopimusmenettelyn poliittinen viitekehys Hallitusohjelmassa mm.: Jatketaan valtion ja

Lisätiedot

Lakiuudistuksen tilannekatsaus

Lakiuudistuksen tilannekatsaus Lakiuudistuksen tilannekatsaus Työseminaari 16.4.2013 Tarja Reivonen TEM / Alueosasto Lakiuudistuksen sisältö ja organisointi Yhdistetään ja uudistetaan: Laki alueiden kehittämisestä (1651/2009) ja rakennerahastolaki

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi HE 146/2009 vp laiksi alueiden kehittämisestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi Hallintovaliokunta 14.10.2009 Hallitusneuvos Tuula Manelius Neuvotteleva virkamies Tarja Reivonen Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick

AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ Paula Qvick AJANKOHTAISTA ALUEIDENKÄYTÖSTÄ 13.4.2016 Paula Qvick Tilanne Päätöstä maakuntakaavan laadinnan aloittamisesta ei ole Tarkistustarvetta on: suot, puolustusvoimien alueet, maisemat Yleinen tarkistustarve:

Lisätiedot

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta

Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta Ajankohtaista maakuntauudistuksesta kulttuurin näkökulmasta KAAKKOIS-SUOMEN LUOVIEN ALOJEN KEHITTÄMISVERKOSTON KOKOUS 3/2016 Kirsi Kaunisharju 26.10.2016 Sote- ja maakuntauudistus Hallituksen linjaus 5.4.2016:

Lisätiedot

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten.

Opetusministeriö asettaa tarvittaessa työryhmän ohjelman valmistelua ja seurantaa varten. Annettu Helsingissä 9 päivänä helmikuuta 2006 Valtioneuvoston asetus nuorisotyöstä ja -politiikasta Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 27 päivänä

Lisätiedot

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9

Lähisuhde- ja perheväkivallan. ehkäiseminen 2004 2007. Esitteitä 2004:9 Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäiseminen 2004 2007 Esitteitä 2004:9 Turvallisuus on perusoikeus Turvallisuus on jokaisen perusoikeus ja hyvinvoinnin perusta. Väkivalta murentaa tätä turvallisuutta. Lisäksi

Lisätiedot

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus

Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus Ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitus 4.12.2013 Pasi Rentola Ammatillisen koulutuksen rahoituksen kokonaisuus Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus 1,662 mrd. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma

HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma HYVINVOINTI JA TERVEYS ON YHTEINEN TAVOITE Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallinen kehittämisohjelma 2008-2011 Kaikille mahdollisuus terveyteen ja turvalliseen elämään Kaste-ohjelma on sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017

Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Liikenteen ja asumisen rahoitus 2017 Keskiviikko 14.9.2016 Kuntamarkkinat Asuntoasioiden asiantuntija Laura Hassi Liikenneasiantuntija Johanna Vilkuna Yhdyskuntatekniikan asiantuntija Marika Kämppi Asumiseen

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA AMMATILLISEN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJIEN ALUEELLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Nuorisotakuu määritelmä

Nuorisotakuu määritelmä Mitä on ohjaus nuorisotakuussa Elise Virnes 25.9.2013 Nuorisotakuu 2013 - määritelmä Jokaiselle alle 25-vuotiaalle nuorelle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle tarjotaan työ-, työkokeilu-, opiskelu-,

Lisätiedot

Manner-Suomen ESR ohjelma

Manner-Suomen ESR ohjelma Manner-Suomen ESR ohjelma Toimintalinja 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen Kehittää pk-yritysten valmiuksia ennakoida ja hallita maailmantalouden,

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

20. (29.60) Ammatillinen koulutus

20. (29.60) Ammatillinen koulutus Yhteiskunnallinen vaikuttavuus 2. (29.6) Ammatillinen koulutus Ammatillisen koulutuksen päämääränä on vahvistaa työelämän ja yhteiskunnan hyvinvointia ja kilpailukykyä kansainvälistyvässä toimintaympäristössä

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman tavoitteet ja toteutus Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011 lopussa

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi

Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi Seutustrategia-asiakirjan valmistelu, alustavia tulkintoja sh:n keskustelun 28.9 pohjaksi 21.9.2016 21.9.2016 Strategiaprosessi Seutuyhteistyön strategiset ohjausvälineet, Sh.25.5 Strategia +10 v Kasvulle

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008

Opetushallitus HELSINKI 7/521/2008 Opetushallitus Pvm 31.3.2008 PL 380 Dnro 00531 HELSINKI 7/521/2008 Asia: NUORTEN SYRJÄYTYMISEN EHKÄISYYN JA TYÖLLISYYDEN PARANTAMISEEN VALTION TALOUSARVIOSSA VUODELLE 2008 VARATUN AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma

ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa. Timo Vesiluoma ERM-Ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Satakunnassa Timo Vesiluoma 5.2.2016 AIKO Hallitukselle on tärkeää, että koko Suomen erilaiset voimavarat saadaan hyödynnettyä kasvun ja työllistymisen varmistamiseksi.

Lisätiedot

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI

SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI SUUPOHJAN AMMATTI-INSTITUUTTI Käsittely: YH 10.11.2016 108 YV 25.11.2016 18 Versio 1.1 Sivu 2 / 8 Sisällysluettelo 1 Johdanto... 3 2 Strategiset lähtökohdat... 4 3 Strategiset tavoitteet... 5 4 Kriittiset

Lisätiedot

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä

Itä-Suomen liikennestrategia. Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Itä-Suomen liikennestrategia Itä-Suomen elinkeinoelämän ja asukkaiden tarpeita palveleva uuden sukupolven liikennejärjestelmä Ihmisten liikkuminen -näkökulma 1 Strategia on kaikkien toimijoiden yhteinen

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry.

Toimintasuunnitelma. Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Toimintasuunnitelma 2012 Keski-Suomen Työpajayhdistys ry. 1 Yleistä Yhdistyksen tehtävänä on lisätä työpajatoiminnan tunnettavuutta Keski- Suomessa ja edistää työpajojen välistä yhteistyötä. Yhdistyksen

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke

Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kuntien kulttuuritoiminnan kehittämishanke Kulttuurin Kaukametsä Luova talous ja kulttuuri alueiden voimana 31.8.2011, Helsinki Hallitusohjelma Hallitus toteuttaa koko maan laajuisen kuntauudistuksen,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma. Socom

Toimintasuunnitelma. Socom Toimintasuunnitelma 2010 Kaakkois-Suomen sosiaalialan 1 osaamiskeskus Oy Socom 1 YLEISTÄ Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom toimii Kymenlaakson ja Etelä- Karjalan maakunnissa. Socomin

Lisätiedot

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö

Kymenlaakson Liitto. Maakuntavaltuustoseminaari Jatkuva liikennejärjestelmätyö Kymenlaakson Liitto Maakuntavaltuustoseminaari 24.10.2016 Jatkuva liikennejärjestelmätyö 24.10.2016 Esitys Liikennejärjestelmäryhmä ja sen tehtävät Seudulliset liikennejärjestelmäryhmät ja niiden tehtävät

Lisätiedot

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö

Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu. Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastokauden 2014 2020 valmistelu Kuntakierros 2013 Heikki Ojala Aluekehityspäällikkö Rakennerahastot tähtäävä rakenteiden kehittämiseen EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto Yritykset, yhteisöt,

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS

PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS PORIN KAUPUNKISEUDUN KASVUSOPIMUKSEN JA INKA-OHJELMAN TILANNEKATSAUS Kehittämispäällikkö Timo Aro, Porin kaupunki Satakunnan Tulevaisuusfoorumi 10.10.2013 Liisanpuisto, Pori Porin kaupunki Kehittämispäällikkö

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen

Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Ajankohtaiskatsaus sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestämiseen, tuottamiseen ja johtamiseen Hankepäällikkö Marja Heikkilä Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Eläköön elämä ja työ V Laajavuori

Lisätiedot

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva

Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva Kaavoituksen tulevaisuus Työnjako IHA:n ja kunnan välillä? Merja Vikman-Kanerva 26.4.2016 Maakuntakaavan toimintaympäristö muutoksessa Kaavoituksen tulee vastata aluehallintouudistuksen tarpeisiin Kaavaprosessia

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto

Joukkoliikenteen valtionrahoitus Toni Bärman, Liikennevirasto Joukkoliikenteen valtionrahoitus 14.1.2016 Toni Bärman, Liikennevirasto 12.1.2016 2 Joukkoliikenteen määrärahat 2016 Valtion talousarvioesitys 2016 Leikkaukset junaliikenteen ostoihin, toisaalta lisättiin

Lisätiedot

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta

Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta Valtakunnallisen liikuntapolitiikan tavoitteet Seminaari liikuntapaikkarakentamisesta 14.5.2012 Johtaja Harri Syväsalmi Opetus- ja kulttuuriministeriö/liikuntayksikkö Hallitusohjelma - liikuntapolitiikka

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen

Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Toimivat työmarkkinat osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen Kehittämisteemat Elise Tarvainen Keski-Suomen liitto Tavoitetila 2013 Keski-Suomessa on toimivat työmarkkinat. Maakunnan työllisyysaste ylittää

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen

Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmän uudistaminen Aluekehittämisjärjestelmä ja lainsäädäntö (luonnos keskeisistä sisällöistä koskien aluekehittämistä) Maakuntalaki (11/2016 HE eduskunnalle) Maakunnan tehtävät: Aluekehittämisviranomainen

Lisätiedot

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki Maakunnille siirtyvät tehtävät ja henkilötyövuodet 2 Työnjako kunnan, maakunnan ja valtion välillä KUNNAT Paikallisen osallistumisen,

Lisätiedot

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet)

Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto. (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää ammatillisen koulutuksen kehittämisessä? AmKesu-aluetilaisuuksien ryhmätöiden yhteenveto (marraskuun 2015 tilaisuudet) Mikä on tärkeää toisen asteen ammatillisen koulutuksen kehittämisessä?

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen

Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman toteutuminen Luovien alojen yritystoiminnan kasvun ja kansainvälistymisen kehittämisohjelman 007-013 toteutuminen Ohjausryhmä ja hankkeiden yhteistapaaminen Helsinki 1.9.009 Kirsi Kaunisharju Kehittämisohjelman strateginen

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä

Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Palvelutarpeen kasvu ja talouden tasapainottaminen tilaajien näkemyksiä tasapainon edellytyksistä Tampereen kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Tampere-talo 4.5.2015 Kari Hakari johtaja tilaajaryhmä

Lisätiedot

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto

TYÖ- JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys- ja alueosasto TYÖ JA ELINKEINOMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Yritys ja alueosasto 10.3.2016 EUROOPAN ALUEELLINEN YHTEISTYÖ TAVOITETTA 2014 2020 TOTEUTTAVIEN RAJAT YLITTÄVÄN YHTEISTYÖN OHJELMIEN VUODEN 2016 VALTION RAHOITUSOSUUDEN

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot