Leppävaaran urheilupuisto, muutos

Transkriptio

1 1 (6) Asianumero 5278/ /2011 Aluenumero Leppävaaran urheilupuisto, muutos 51. kaupunginosa, Leppävaara Kortteli Asemakaavan muutos Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet Liittyy kaupunkisuunnittelulautakunnan MRA 27 :n mukaisesti nähtäville hyväksymään asemakaavan muutosehdotukseen, piirustusnumero Nähtävillä MRA 27 :n mukaisesti Espoon kaupunki Kaupunkisuunnittelukeskus Asemakaavayksikkö Käyntiosoite: Kirkkojärventie 6 B, 4. krs. puh Postiosoite: Faksi PL ESPOON KAUPUNKI Matias Kallio etunimi.l.sukunimi@espoo.fi

2 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 2 (6) 1. Fortum Power and Heat Oy Lämpöhuolto Leppävaaran urheilupuiston muutoksenalainen asemakaava-alue sijaitsee kaukolämpöputkien välittömässä läheisyydessä. Kaukolämpöputket DN50 kulkevat tulevan parkkialueen läpi urheilupuistoon. Nykyinen uimahallikiinteistö on kytketty Veräjäpellonkadun kautta DN 125 putkella kaukolämpöön. Tulemme tarjoamaan kaukolämpöä lämmitysmuodoksi ko. tontille rakennettaville uusille kiinteistöille 2. Fortum Espoo Distribution Oy Sähköhuolto Esitämme, että asemakaavaan merkitään puistomuuntamon rakennusala liitteessä merkittyyn kohtaan. Siihen kohtaan on tarkoitus rakentaa uusi puistomuuntamo, jolla korvataan uimahallin kiinteistömuuntamo ESM3926 Espoon kaupungin toivomuksesta. Muuntamon sijoittamisesta on neuvoteltu hankkeen kanssa ja sille on löytynyt parempi paikka uimahallin tontilta. Muuntamo tullaan sijoittamaan pysäköintipaikan kulmaan. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistetaan lisäämällä muuntamon rakennusala ja kaavamääräys 5. Kaava-alueen länsi- ja pohjoisreunassa sijaitsee 20 kv maakaapeleita, joiden siirto tehdään tarvittaessa Fortumin toimesta, mutta työstä peritään korvaus siirtoa pyytävältä taholta ottaen huomioon sijoituslupaehdot. Pyydämme tiedoksisaantia, kun kaava on saanut lainvoiman. 3. Tilakeskus-liikelaitos Talonsuunnittelu Tilakeskus-liikelaitos, talonsuunnittelulla ei ole huomauttamista asemakaavan, alueen muutosehdotukseen.

3 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 3 (6) 4. Sivistystoimi Sivistystoimella ei ole yleisellä tasolla huomautettavaa Leppävaaran urheilupuiston asemakaavan muutosehdotuksesta. Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen ja maauimalan yksityiskohtaiset suunnitelmat ovat vielä osittain kesken hyppyaltaan kattamisen aiheuttamien muutosten vuoksi. Asemakaavan muutosehdotus ja hankkeen yksityiskohtaiset suunnitelmat on sovitettava yhteen asemakaavan tarkistuksen yhteydessä. Suunnitelmat valtuuston päättämän 5 m korkean hyppytornin mukaisen hyppyallashallin rakentamiseksi ovat täsmentyneet. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistetaan siten, että se mahdollistaa vain 5 m korkean hyppytornin mukaisen allashallin. Kaavamuutos on laadittu yhteistyössä liikuntatoimen, tilakeskuksen ja rakennusvalvonnan kanssa. Muutos mahdollistaa uimahallihankkeen suunnitelmien mukaisen rakentamisen. 5. Professori Osmo Lappo Alkuperäisen uimahallin suunnittelija Helsinki Lausunto koskien Leppävaaran urheilupuiston asemakaavan muutosta, alue Minulla ei ole huomautettavaa muutosehdotusta vastaan, joka tekee mahdolliseksi 10 m korkean hyppytornin sisältävän allashallin rakentamisen. Tutustuttuani rakennusvalvonnassa esiteltyyn suunnitteluaineistoon, jonka mukaan toteutettaisiin 5m korkean hyppytornin sisältämä allashalli, voin todeta sen oleellisesti paremmin sopivan ympäristökokonaisuuteen. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistetaan paremmin ympäristöön sopivan 5m korkean hyppytornin allashallin mukaiseksi. Muilta osin merkitään tiedoksi. 6. Espoon kaupunginmuseo Kaupunkisuunnittelukeskus pyytää Espoon kaupunginmuseon lausuntoa Leppävaaran urheilupuiston asemakaavan muutossuunnitelmista (51. kaupunginosa Leppävaara, kortteli 51154). Kaavamuutos liittyy Leppävaaran uimahallin peruskorjaus-, maauimala- ja laajennussuunnitelmiin. Kaupunginmuseon käytössä ovat olleet asemakaavan muutoskartta (päivätty , muutettu ), kaavaselostus sekä Pöyry Finland Oy:n laatimat luonnossuunnitelmat hyppyallashallista ( ). Kaupunginmuseo on ottanut kantaa Leppävaaran uimahallin peruskorjaus-, maauimala- ja laajennussuunnitelmiin myös aiemmissa lausunnoissaan ja Kohteen rakennushistoriaa Arkkitehti Osmo Lapon suunnittelema Leppävaaran uimahalli valmistui vuonna Rakennus on hieno esimerkki aikakauden modernista betoniarkkitehtuu-

4 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 4 (6) rista, jossa rakennusmateriaalit ja -tekniikka ovat tärkeässä roolissa myös ulkoasun ja tilojen suunnittelussa. Leppävaaran uimahalli on muotokieleltään suoralinjainen ja sen julkisivuja rytmittävät pitkät nauhaikkunat. Rakennus on tärkeä osa Leppävaaran urheilupuistoa ja se liittyy luontevasti ympäröivään maisemaan ja rakennuskantaan. Pöyry Finland Oy:n vuonna 2010 laatiman rakennushistoriaselvityksen mukaan uimahalli on säilynyt sekä ulkoasultaan että sisätiloiltaan erittäin hyvin alkuperäisessä asussaan. Uimahallin peruskorjaus- ja maauimalahanke Hankkeen tavoitteena on vanhan uimahallirakennuksen peruskorjaus, laajennusosan rakentaminen uimahallin länsipuolelle sekä kahvilan ja maauimalan rakentaminen hallin eteläpuolelle. Laajennusosaan on suunniteltu lisää allastiloja, maauimalan pukutilat ja uusi hyppyallashalli. Espoon kaupungin tilakeskuksen laatimassa Leppävaaran uimahallin peruskorjauksen ja maauimalan hankesuunnitelmassa ( ) todetaan suunnittelun lähtökohdista mm. seuraavaa: "Uimahallin selkeät ja arkkitehtonisesti arvostetut tila- ja rakenneratkaisut tulee säilyttää ja allashallista avautuvat avarat näkymät lounaaseen tulee vastaisuudessa saada säilymään." "Leppävaaran vanhan uimahallirakennuksen peruskorjaukseen liittyy rakennushistoriallisia tavoitteita. Alkuperäinen 1969 valmistuneen rakennuksen luonne ja ilme ovat peruskorjaussuunnittelun arkkitehtonisen suunnittelun lähtökohtana." "Laajennuksen ja maauimalan tulee ulkoarkkitehtuuriltaan olla sopusoinnussa Leppävaaran uimahallirakennuksen ja ympäröivän kaupunkirakenteen kanssa sekä tuoda esiin rakennuksen julkinen luonne. Laajennus ja maauimala eivät saa heikentää nykyisen uimahallirakennuksen rakennustaiteellista ja kulttuurihistoriallista arvoa." Alueen kaavallinen tilanne Suunnittelualueella on voimassa vuonna 2006 vahvistettu asemakaava, jossa tontin rakennusoikeus on 5000 k-m2 ja suurin sallittu kerrosluku II. Kaavassa ei ole esitetty suojelumerkintöjä. Nykyisen uimahallin kerrosala on m2. Kaupunginmuseo on edellisessä päivätyssä lausunnossaan ottanut kantaa suunnitelmiin, joissa kaava-alueen rakennusoikeudeksi oli suunniteltu k-m2. Nyt esitetyissä suunnitelmissa tontin rakennusoikeutta on edelleen kasvatettu siten, että se olisi km2. Sen mukaan uimahallin pinta-ala kolminkertaistuisi nykyiseen verrattuna. Kaupunginmuseon huomioita kaavamuutoksesta Jo aiemmassa lausunnossaan kaupunginmuseo on pitänyt esitettyä tilaohjelmaa suureellisena ja ristiriitaisena hankeen alkuperäisten kaupunkikuvallisten ja rakennustaiteellisten tavoitteiden kanssa. Nyt esitetyt suunnitelmat ovat kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta tarkasteltuina entistäkin ongelmallisemmat. Uimahallin ulkoarkkitehtuurille on leimallista yksinkertainen, kuutiomainen muoto, jota horisontaaliset betonipinnat ja nauhaikkunat jakavat kolmeen osaan. Hallin päärakennusmassa on sijoitettu jalustan päälle, mikä on tyypillinen aihe Osmo Lapon tuon aikakauden töille. Suunnitelmissa esitetty uusi kahvilasiipi ja nostettu pihakansi peittäisivät suurelta osin uimahallin eteläisen pääjulkisivun, jolloin rakennuksen alkuperäinen suoralinjainen perusmuoto ja julkisivujen kolmijako tärveltyisivät. Tämä on selkeästi ristiriidassa paitsi hankesuunnitelmassa mainittujen tavoitteiden kanssa, myös asemakaavan muutoksen selostusosan kohdassa esitettyyn nähden. Selostuksessa todetaan seuraavaa: "Osmo Lapon suunnittelemaan uimahallirakennukseen kohdistuvien korjaus- ja muutostöiden tulee sopeutua alkuperäiseen arkkitehtoniseen ratkaisuun. Näiltä osin tulee julkisivujen vastata alkuperäisiä materiaaleiltaan, väreiltään ja aukotuksiltaan, poikkeuksena sisäänkäyntijärjestelyiden vaatimat muutokset."

5 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 5 (6) Asemakaavan muutosehdotus mahdollistaa uuden hyppyallashallin rakentamisen, joka on mitoitettu 10 m:n hyppytornia varten. Esitettyjen havainnekuvien perusteella uusi halli nousee maisemallisesti ja mittakaavaltaan erittäin hallitsevaan asemaan jättäen nykyisen uimahallirakennuksen sivurooliin. Lausuntopyynnön liiteasiakirjoista käy ilmi, että Espoon kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan tarkoituksena on toteuttaa vain 5 m:n korkuinen hyppytorni. Esitetyt hyppyallashallin luonnossuunnitelmat on laadittu kuitenkin 10 m:n hyppytomia varten. Näin ollen luonnosten perusteella on mahdotonta muodostaa käsitystä matalamman halliratkaisun kaupunkikuvallisista ja maisemallisista vaikutuksista. Voimassa olevaa, vuonna 2006 vahvistettua asemakaavaa laadittaessa kaupunginmuseolta ei ole pyydetty lausuntoa Leppävaaran uimahallia koskevista kaavasuunnitelmista. Aiemmissa lausunnoissaan (2008 ja 2011) kaupunginmuseo on ottanut kantaa hallin peruskorjaus-ja laajennussuunnitelmiin, ei kaavalliseen ratkaisuun. Kaupunginmuseo esittää, että nyt lausunnolla olevissa asemakaavan muutossuunnitelmissa Osmo Lapon suunnittelema uimahalli varustetaan rakennuskohtaisella sr -suojelumerkinnällä. Rakennuksen ulkoasun ja tärkeimpien sisätilojen säilyminen alkuperäisessä asussaan on syytä turvata asianmukaisilla suojelumääräyksillä. Suojeltavia tiloja määriteltäessä tulee olla yhteydessä kaupunginmuseoon. Edellä mainituista syistä Espoon kaupunginmuseo ei puolla kaavamuutoksen hyväksymistä esitetyssä muodossaan. Kaupunginmuseo pyytää nähtäväkseen uuden hyppyallashallin ajantasaiset suunnitelmat, jotka on laadittu 5 m:n hyppytornia varten. Asemakaavan muutosehdotusta tarkistetaan kaupunginvaltuuston päättämän paremmin ympäristöön sopivan 5m korkean hyppytornin allashallin mukaiseksi. Kaupunginmuseo on kutsuttu hankkeen suunnittelun ohjauskokouksiin ja siellä pääsette tutustumaan 5m korkuisen hyppytornin aineistoon. Asukasmäärät kasvavat ja liikuntapalveluita pitää kehittää. Uimahallin peruskorjausta, laajennusta ja maauimalaa varten on laadittu tarveselvitys ja hankesuunnitelma. Uimahallin laajentaminen ja maauimalan rakentaminen on tarpeen ja asukkaat ovat jo pitkään odottaneet hanketta. Hankkeen suunnittelussa on otettu huomioon alkuperäinen uimahalli. Lisäksi kaavaan on lisätty alkuperäistä uimahallia ja ympäristöön sopivuutta koskevat kaavamääräykset 3 ja 4. Alkuperäiseen uimahallirakennukseen kohdistuvien korjaus- ja muutostöiden tulee sopeutua alkuperäiseen arkkitehtoniseen ratkaisuun. Näiltä osin tulee julkisivujen vastata alkuperäisiä materiaaleiltaan, väreiltään ja aukotukseltaan, poikkeuksena sisäänkäyntijärjestelyiden vaatimat muutokset. Laajennusosan julkisivujen tulee sopeutua alkuperäisen uimahallirakennuksen julkisivuihin ja ympäristöön ja ne on toteutettava materiaaleiltaan ja käsittelyltään korkealaatuisina. Julkisivut jäsennetään niin, että ne ilmentävät rakennuksessa tapahtuvaa toimintaa. Hanke on urheilupuistoon sopiva. Alkuperäisen uimahallin suunnittelija professori Osmo Lappo on ilmoittanut lausunnossaan, että hänellä ei ole huomautettavaa kaavamuutoksesta. 7. Helsingin seudun ympäristöpalvelut kuntayhtymä (HSY) Alueen itäreunassa kulkee HSY:n vesijohto 150 SG/1968. Lisäksi korttelin keskellä, uimahallin eteläpuolella sekä uimahallin länsipuolella on hule-

6 Lausuntojen sekä kannanottojen lyhennelmät ja vastineet 6 (6) vesiviemäri 225 B. Johtojen päälle ei saa rakentaa. Kaavaan tulee merkitä johdoille 6 metriä leveä johtokuja. Mikäli kaavamuutos edellyttää johtosiirtoja, HSY ei osallistu näistä aiheutuviin kustannuksiin. Kaupunki huolehtii tarvittaessa johtojen siirrosta hankkeen rakentamisen yhteydessä.