Osa II Julkisten menojen teoriaa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Osa II Julkisten menojen teoriaa"

Transkriptio

1 Osa II Julkisten menojen teoriaa Julkishyödykkeistä 1. Mitä ne ovat? kaksi ominaisuutta: a) kulutetaan yhteisesti b) ei ole haluttavaa sulkea ketään pois kuluttamasta niitä (rajakustannus lisäkulutukset nolla eli MC=0). Puhtaita julkishyödykkeitä varsin vähän (esim. sisäinen ja ulkoinen turvallisuus). Osittain rokotusjärjestelmä tai tieto ja informaatio. julkishaitakkeet julkishyödykkeitä eivät ole: yhteiset luonnonvarat, internet (yhdistää: omistusoikeuden määrittelyongelma; erottaa: lisäkulutus voi olla poissa joltakin toiselta) 2. Miten ne eroavat yksityishyödykkeistä? Kulutettu määrä ei vaihtele, höyty kylläkin 3. Miten voimme luonnehtia julkishyödykkeiden tehokasta tarjontaa? Vapaamatkustajaongelma Julkishyödykkeiden tarjonnassa voi erottaa kahdentyyppistä toimintaa: julkinen valta tarjoaa ilmaiseksi ja tuotanto kustannukset peitetään veroilla. jättää tarjonta yksityisen sektorin huoleksi ja kanavoida rahoitus julkisen sektorin kautta. 4. Miksi yksityiset markkinat epäonnistuvat julkishyödykkeiden tarjonnassa? Ihmisillä ei ole kiihoketta maksaa niistä vapaaehtoisesti. Julkishyödykkeiden kaksi keskeistä ominaisuutta 1. Niiden käyttöä ei ole mahdollista säännöstellä. 2. Säännöstely ei ole myöskään suotavaa. Stiglitz (1988). 1

2 Julkinen vs. yksityishyödyke Hahmotetaan kuviossa: Pystyakseli (haluttavuus): korkea MC tuotettaessa hyödykettä yhdelle lisäkuluttajalle Vaaka-akseli (helppous): kuinka helppoa on sulkea pois lisäkuluttaja Vasen alanurkka: julkishyödyke ja oikea ylänurkka: yksityishyödyke poissulkemisen haluttavuus MC = 0 koulutus Yksityishyödyke ruuhkainen maantie armeija rokotus maantie ruoka poissulkemisen helppous 2

3 Taustaa: kuluttajan ylijäämän mittaaminen Kuluttajan ylijäämä mittaa, kuinka paljon suurempi on kuluttajien tyytyväisyys, kun he pystyvät ostamaan hyödykettä markkinoilta Ylijäämää tarkastellaan kompensoidulla kysyntäkäyrällä jossa hinnanmuutosten tulovaikutukset on eliminoitu eli tulot pidetään ennallaan vaikka hinta muuttuu Kompensoitu kysyntäkäyrä osoittaa maksimimäärän, jonka kuluttaja on halukas maksamaan kyseisellä hinnalla kustakin hyödykeyksiköstä: määrällä m: halukas maksamaan mn; maksaa mc ylijäämä tällöin nc Kuluttajan ylijäämä abc JATKOSSA KYSYNTÄKÄYRÄ ON AINA KOMPENSOITU KYSYNTÄKÄYRÄ Hinta a c' c 1 2 m n Kompensoimaton kysyntäkäyrä Tehokkuustappio/ tehokkuuskustannus b' Määrä Kuluttajan ylijäämän avulla voidaan mitata esim. verotuksen aiheuttamaa tehokkuustappiota d vero nostaa hintaa cc' ja aiheuttaa kysynnän pienenemisen myötä tehokkuustappion b'bd b Kompensoitu kysyntäkäyrä 3

4 Julkishyödykkeen tuotantomäärän jäljittäminen Kunkin yksilön julkishyödykkeen kysyntä voidaan johtaa samalla lailla kuin yksityishyödykkeenkin Lisämaksu kustakin julkishyödykkeen lisäyksiköstä on yksilön verohinta p Budjettirajoite: C - pg = Y Voimme jäljittää useamman henkilön maailmassa julkishyödykkeen kysynnän laskemalla kunkin henkilön kysyntä vertikaalisesti yhteen Yksit. hyöd. kul. A P P B P A E E' A P A +P B A' Julk. hyöd. kul. Kok. kys. B:n kys. A:n kys. Julk. hyöd. kul. P P G E E' Julk. hyöd. kul. S=MC D Julk. hyöd. kul. 4

5 Julkishyödykkeen tehokas tarjonta Tehokkuussääntö (Samuelsonin sääntö) Miten voimme luonnehtia julkishyödykkeen tehokasta tarjontaa? Yksityishyödykkeen tapauksessa olemme osoittaneet, että paretotehokkuus vaatii, että MRS = MC = MRT = p. Puhtaalle julkishyödykkeelle voidaan osoittaa vastaavanlainen tehokkuusehto: MRS A + MRS B = MC P A + P B = MC MRS h = MRT = (MC) Samuelsonin säännön tulkinta: Lisäjulkishyödykeyksiköstä saatu rajahyöty on henkilön A saama hyöty + henkilön B saamahyöty. (Kulutus sama, hyöty eroaa, kun yksityishyödykkeen tapauksessa kulutus eroaa). Julkishyödykkeen tapauksessa MRS h :t voidaan myös tulkita yksilöllisinä hintoina tai kuluttajille määrättyinä veroina Etuisuusperiaate benefit principle, kukin maksaa kulutuksesta koetun hyödyn verran P P B P A P MRS A +MRS B MRS A MRS B MC=S Yksityishyödykkeen ja julkishyödykkeen välillä vallitsee tietty duaalisuus. Yksityishyödykettä kulutetaan eri määrät, hinta on kuitenkin kultakin yksiköltä sama. Julkishyödykkeen tapauksessa määrä on sama, mutta hinnat ovat erilaiset. 5 G

6 Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan aiheuttama Kuvio 1. Käyttömaksu tehokkuustappio p Voidaan erottaa kaksi tekijää, jotka Kys.käyrä aiheuttavat julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuutta: 1. jos lisäkuluttajasta ei koidu A kustannuksia, ko. hyödykkeen p a tarjontaa ei pitäisi säännöstellä 2. jos yksityinen yritys tarjoaa q a B julkishyödykettä, sen täytyy velottaa hyödykkeen käytöstä. Käyttömaksut taas vähentävät ko. hyödykkeen käyttöä, mikä johtaa vajaakäyttöön Tien käyttö Ei kapasiteettirajoitusta eli ei ruuhkaa MC = 0 ( = P ) p Tien käyttöä voi rajoittaa: käyttömaksut p a osa ajokerroista jää tekemättä Käyttömaksuista p E A tehokkuuskustannuksia ala ABq a liiketoimikust. C tuotantokust. Kuvio 2. Kallis käyttömaksu Kapasiteettirajoite Yksityinen tarjonta liiketoimikust. nostavat hinnan p E :hen: tehokkuuskustannukset ABCp E +Aq m q e verrattuna ei rajoituksiin C keskimääräiset kustannukset tehokkuuskustannukset E q m q o- verran verrattuna ei rajoituksiin B E q e q 0 q m E' q q 6

7 Julkisen sektorin yksityishyödykkeiden tarjonta Mitä tahansa menetelmää, jolla kulutusta rajoitetaan, kutsutaan säännöstelyjärjestelmäksi p Kys.käyrä p Kys.käyrä hinnat on yksi säännöstelykeino MC MC tarjotaan jokaiselle sama määrä: ei ota huomioon miten halukkaita ihmiset ovat itse kuluttamaan jonotus: veloitus ei tapahdu rahassa, vaan ajassa p q q Erilaisia säännöstelykeinoja 1. Tarjonta ilmaista (pääasiassa verorahoitettua) 2. Tarjotaan sama määrä kaikille p innokkaampi kysyntä q ĝ q 7

8 Julkishyödyke ja epätäydellinen kilpailu: Kolm-triangle, Cullis ja Jones Public Finance and Public Choice s X yksityinen, G julkinen hyödyke Tasasivuisen kolmion alue kuvaa mahdollisia allokaatioita julkishyödykettä G ja A:n ja B:n samaa yksityistä hyödykettä. Kolmion korkeus 70 vastaa minkä tahansa kolmion (sisä)pisteen etäisyyksien summaa kolmesta sivustastaan = hyödykkeiden allokaatio Alkutilanne A yksilö 16 X hyödykettä ja B yksilö 34 X hyödykettä, 20 G julkishyödykettä G A =G B =G 8

9 X A + XB + G = WA + WB = W ( = 70) Janalla O O, G = 0 Janalla O O, G = 0 A Janalla O O, X = 0 A B A A B Janalla O O, X = 0 B B Janalla O O, G = 0 A B Janalla O O, G = 0 A B 9

10 Nash-tasapaino: piste 10 yksilöiden A ja B valinta annettuna toisen reaktio, optimaalinen varjostettu alue 10: Nash tasapaino: A ja B optimi annettuna toisen valinta A B 6: A:n 1. valinta G 15, kun B 1. valinta 6 X A=10, X B=30, G=30 G A=14, G B=16 Janalla O O, G = 0 Janalla O O, G = 0 Jana 1-3: B:n valinnat A B kun X A = 24 A Jana 1-2: A:n valinnat kun X B = 44 Alku: W A=X A=26 W =X =44,G=0 B B Janalla O O, G = 0 A B 4: B:n 1. valinta G A val.väli 4 5 B =26 Vrt. A:n 1. val. 11, johtaa samaan 1: alku X = W = 24 X = W = 44 ( G = 0) A A B B 10

11 Neutraalisuusteoreema Janat ja määrittävät alueen jossa reaktiokäyrien leikkauspiste voi olla 10 ja jossa sama lopputulos riippumatta alkuallokaatioista Nash tasapaino reaktiokäyrien leikkauspisteessä Optimi tämän yläpuolella eli julkisen hyödykkeen alitarjonta B:n reaktiokäyrä 1. valinta A:n reaktiokäyrä 1. valinta 1. valinta jos Bmin 1. valinta jos Amin G A =16 G B =14 11

12 Stackelberg tasapaino: vahvempi reagoi ensin B rikkaampi ja vahvempi, valitsee pisteen 5 uralla 1-3 eli G B =6 tietäen A:n reaktiokäyrän r A S: stackelberg tasapaino: julkinen kulutus laskenut 25 G A =19 ja G B =6 B:n hyvinvointi kasvaa I A:n hyvinvointi laskee I 3 I 3 4 B B I 1 2 A A 5 12

13 Julkisen kulutuksen tuki: heikompi maksaa rikkaalle A tukee B:n julkista kulutusta 5 B:n uusi allokaatiojana uusi reaktiokäyrä r B r ' B B:n hyvinvointi laskee I A:n hyvinvointi kasvaa I I 3 1 B B I 1 4 A A Tuki on Troijan hevonen, koska B:n hyvinvointi laskee -X,G normaalihyödykkeitä -Tuki saa rikkaan panostamaan enemmän yhteiseen hyvään ja luopumaan omasta kulutuksestaan -Varsin yleinen tulos 3 Tukialue B maksaa 30 + lisätuki A:lta 5 2 G B + G A =

14 Klubiteoria * Buchanan (1965) swimming pool, tennis field under optimal supply consumption of one consumer lowers the consumption of other consumers A club good is a congested public good for which exclusion is possible and which may be replicated within an economy for different group of persons of different goods. Optimal club for given club members, the optimum condition MRS = MRT the same as for pure public goods. One has to optimize also the size of club and optimal provision of club good. Assumptions - homogeneous club - costs evenly distributed C/N, C total cost. N member size - total costs C = G MRT Gx non-decreasing - utility per capita: TB - C/N, initially TB relates positively to the club member size, congestion implies that MB = TB/ N is negative. 14

15 Optimal member size for given club size (C = G MRT Gx ) Max N TB - C/N MB = C / N 2 N MB = C / N Marginal cost savings curve is C/N2 (new member s costs C/N divided among club members) and this should equal marginal disbenefit from congestion. C N = C N 2 N cost curve TC per capita TB per capita B (benefits) MB MB = C/N TB = TB(N) total benefit per capita -C/N 2 C costs N Club members 15

16 Optimal provision of club good for given number of members (N) Max G FOC G MRS MRS GX GX = - MRT N MRT N GX GX C N = G MRT GX N total costs TC, TB per capita MRS GX B (benefits) TB = G MRS GX total benefits C costs G MRT GX N Club size 16

17 Benefit principle: tax level depends on congestion costs. Solution: combining optimal member size for given club good provision and optimal club good size for given member size. Club size G N opt. G r G opt. G k N k N k N r G Club member N 17

18 Private provision of club good unless: excludability costly club size too big relative to population size, see below decreasing average costs Note! Club maximizes the welfare of its member and N k not the welfare of society TC, TB per capita Average costs exceeds benefits B (benefits) C 1 B 1 C costs Decreasing average costs G Club size 18

19 Mitkä hyödykkeet tai palvelut ovat soveliaat julkiseen tarjontaan? Positiivisten oikeuksien hyödykkeet; esim. peruskoulutus, perusterveydenhoito, oikeuspalvelut, ravinto ja asuminen. 1. Niiden saatavuus hyväksyttävällä tasolla ei saisi olla riippuvainen ihmisten maksukyvystä. 2. Osalla näistä hyödykkeistä on erityispiirre: niitä ei voi siirtää (ainakaan helposti) toiselle ihmiselle. yleensä julkinen tarjonta. Positiivinen vapaus (oikeus) ja hyödykkeen jako Määräsäännöstely vai kuponkijärjestelmä (voucher) Weitzman (1977): Jos maailmassa vallitsee epätäydellinen informaatio, huomattavat tuloerot, tarpeet suhteellisen samat ja huoli positiivisesta vapaudesta, määräsäännöstelyjärjestelmä tuottaa paremman tuloksen. 19

20 Ulkoisvaikutuksista Teknologiset ulkoisvaikutukset (erotuksena ns. pecuniary eli rahallisista ulkoisvaikutuksista): Määritelmä: Ulkoisvaikutuksina pidetään sellaisia yksilön tai yrityksen toimia, joilla on vaikutusta muihin yksilöihin tai yrityksiin ja joista jälkimmäiselle ei makseta korvausta tai jälkimmäiset eivät maksa korvausta Luokittelua: negatiivinen tai positiivinen ulkoisvaikutus (luokittelu seuraamuksen perusteella) kuluttaja tai tuottaja ulkoisvaikutus (luokittelu aiheuttajan perusteella) esim. positiivinen ulkoisvaikutus verkostoulkoisvaikutus (puhelin, lukutaito) Koska ulkoisvaikutukset eivät heijastu markkinahinnoissa, ne ovat merkittävä taloudellisen tehottomuuden syy. 20

21 Negatiivinen ulkoisvaikutus Tarkastellaan sellutehdasta, joka saastuttaa läheistä jokea. Joen puhtaus on elinehto monelle muulle elinkeinolle esim. kalanviljelylaitos. Voidaan tarkastella joko yksittäisen sellutehtaan tuotantopäätökset kilpailevilla markkinoilla tai koko sellumarkkinoiden kysyntä- ja tarjontaolosuhteita. KUVIOSSA TARKASTELLAAN JÄLKIMMÄISTÄ! Tehtaan tuotantoteknologian oletetaan kiinteäksi: ei mahdollisuutta panossubstituutioon päästöjen vähennys vain tuotantoa pienentämällä. sellun markkinahinta p m. Voiton maksimointi (MC = p m ) p y p m yht.kunnan optimi S (yht.kunnan rajakust.) hinta markkinaratkaisu S (yks. rajakust.) määrä Yhteiskunnan näkökulmasta katsoen negatiivinen ulkoisvaikutus tarkoittaa, että yhteiskunnalliset rajakustannukset (sellun rajakustannukset + päästöjen aiheuttamat kustannukset) ylittävät vastaavat yksityiset kustannukset. Selvästikin toimialan kokonaistuotos liian suuri. D 21

22 Yhteisten luonnonvarojen ongelma Yhteisten luonnonvarojen tapauksessa yhteiskunnalliset rajahyödyt ovat pienemmät kuin yksityiset rajahyödyt. Liikakalastus (poronhoitoesimerkki kirjassa) sosiaalinen rajahyöty lisäveneestä on pienempi kuin kunkin veneen keskimääräinen tuotto = yksityinen tuotto veneenomistajalle kun kaikki kalastavat saman verran kalastusalueelle tulee liikaa veneitä. markkinatasapaino ei ole tehokas. tuotos/ vene yht.- veneen kunnan keskim. rajatuotto tuotto veneen kust. yht.kunnan optimi markkinaratk. veneiden lkm. 22

23 Joen yläjuoksulla sijaitseva kemiantehdas saastuttaa jokea. Joen alajuoksulla panimo käyttää joen vettä oluen valmistuksessa. Kemiantehtaan tuotanto 1. Tuottaa saastetta vakiosuhteessa tuotantomäärään nähden 2. Voitto on tuotetun saastemäärän x kasvava funktio B(x), jossa rajalisätuotto vähenevä B(x) / x = B'(x) Panimo joutuu uhraamaan veden puhdistamiseen sitä suuremman summan mitä saastuneempaa joen vesi on. Panimon kärsimä haitta on saastemäärän kasvava funktio D(x). D(x) / x = D'(x) Yrityksien rajahyötykäyrä ja rajakustannuskäyrä on esitetty viereisessä kuviossa. Ulkoisvaikutuksista jälleen /x a B (x) b 0 = x 2 x* D (x) Oletetaan, että molempien yritysten voitto ilmaisee tuotantojen yhteiskunnallisen arvon. Tuotannon yhteiskunnallinen arvo on B(x) D(x) + panimon voitto ilman saastumista. Yhteiskunnan kannalta optimaalinen saastumisen taso x* Saastumisen rajahyöty on yhtä suuri kuin rajakustannus: B (x*) = D (x*). c d x 1 x Saaste, Tuotanto 23

24 Coasen teoreema Ronald Coase (1960) esitti ratkaisun em. ulkoisvaikutusongelmaan. Ratkaisu tunnetaan Coasen teoreemana: Osapuolten väliset neuvottelut tuottavat tehokkaan tuloksen, jos omistusoikeudet ovat hyvin määritellyt. Neuvottelut ja ratkaisu vaihtelee sen mukaan miten omistusoikeudet on määritelty. Saastuttajalla on omistusoikeudet. Jos kemiantehtaan ei tarvitse välittää toisesta osapuolesta, se valitsee saastumisen määrän x 1, jossa saastumisen rajahyöty on nolla. Saastumisen tasolla x 1 panimon rajakustannus saastumisesta on suurempi kuin saastuttajan rajahyöty ja molempia hyödyttäville neuvotteluille on sijaa. Jos saastumista vähennettäisiin pisteeseen x* saakka, kemiantehdas menettäisi voiton, jota kuvaa alue c. Vastaavasti panimo hyötyisi alueen c + d verran. Panimon kannattaa nyt maksaa määrän c + θd (0 < θ < 1) saasteen vähentämisestä tasolle x* ja saastuttajan kannattaa hyväksyä tämä sopimus. Panimon voitto kasvaa määrällä c + d (c + θd) ja kemiantehtaan voitto kasvaa määrällä c + θd c = θd. Haitankärsijällä on omistusoikeudet. Panimo valitsee mahdollisimman pienen saastumisen tason eli x 2 = 0, jos sen ei tarvitse välittää kemiantehtaan intresseistä. Pisteessä x 2 kemiantehtaan rajahyöty saastumisesta ylittää panimon rajakustannuksen. Kemiantehtaalla on insentiivi kompensoida panimoa, jotta se voisi saastuttaa. Panimon kannattaa suostua siihen, että kemiantehdas saastuttaa määrän x*, jos saa kompensaatioksi korvauksen b + θa (0 < θ < 1). 24

25 Julkisen sektorin keinoista: maksut tai verot (tukipalkkiot) Samasta syystä kuin monopolin kohdalla erityisesti vapaamatkustajaongelmasta johtuen Coasen esittämä ratkaisu ei toimi, jos haitankärsijöiden lukumäärä on suuri. Saastumisen tapauksessa lisäksi omistusoikeudet eivät aina ole kovin selvästi määriteltyjä. Ne selviävät ehkä vasta kalliiden oikeusprosessien kuluessa. Muita yksityisen sektorin keinoja ovat fuusiot (suoraviivaisin keino ulkoisvaikutusten sisäistämiseksi). Fuusion avulla tilanne korjautuu, koska omistusoikeudet määritellään uudelleen. Yksityisten keinojen epäonnistuessa julkiselle sektorille tarjoutuu mahdollisuus ulkoisvaikutusten sisäistämiseksi Pigou-verot ja tukipalkkiot Pigoulaisen ratkaisun mukaan ulkoisvaikutukset voidaan sisäistää sopivasti asetetuin veroin tai tukipalkkioin. Oletetaan, että viranomaiset asetettavat haittaveron t kemiantehtaan saasteille. Kemiantehtaan voitto on tämän jälkeen B(x) tx. Kemiantehdas maksimoi voittonsa asettamalla saastemäärän siten, että se toteuttaa ehdon B (x) = t. Jos viranomaiset asettavat haittaveron yhtä suureksi kuin rajahaitta yhteiskunnallisessa optimissa: t = D (x*), yhteiskunnallinen optimi toteutuu, ts. B (x*) = t = D (x*). 25

26 Päästönormi vai päästömaksu Oletetaan, että yritys pystyy teknologiaansa muuttamalla korvaamaan tuotannossa käyttämiään panoksia (vrt. sellutehdas esimerkki). Näin yritys pystyy vähentämään päästöjään vähentämättä tuotantoaan niin paljon kuin se kiinteän teknologian tapauksessa joutuisi tekemään. Kuviossa vaaka-akseli kuvaa saastuttavan tehtaan päästöjen määrää. MSC: päästöjen yhteiskunnallinen rajakustannus, joka nousee eli kustannus lisääntyy päästöjen kasvaessa. MCP: puhdistamisen rajakustannus, joka laskee heijastaen sitä, että päästöjen vähentämisen rajakustannus on pieni kun vähennys on pieni ja suuri kun vähennys on huomattava. Huom. päästöjen vähentämisponnistus kasvaa kuviossa oikealta vasemmalle 26

27 /päästöyks. MSC MCP E 1 E* E 2 Päästöt Käyrien leikkauspisteessä E* yrityksen puhdistuskustannusten ja yhteiskunnallisten kustannusten summa minimoituu. Kolme keinoa E*;n saavuttamiseksi: päästömaksut päästönormit kaupattavat päästöluvat Edellä tarkasteltiin lyhyesti päästömaksua Pigou-veron muodossa. Suoran päästörajoituksen tapauksessa julkinen viranomainen asettaa normin, joka määrää, kuinka paljon yritys voi tuottaa päästöjä. Näiden keinojen vertailussa on kysymys siitä, käytetäänkö ulkoisvaikutusten valvonnassa hintoja vaiko määriä. Epätäydellinen informaatio 27

28 Ol. että, tilanteessa, jossa päättäjillä epätäydellinen informaatio, tehokas päästömaksu on 8. Ol. viranomaisen rajoitetun tietämyksen seurauksena maksun olevan 7. päästöt lisääntyvät 11 yksikköön yrityksen päästöjen vähentämiskustannukset pienenevät jokin verran, mutta yhteiskunnalliset kustannukset kasvavat rajusti. Päästönormi parempi kuin maksu: MSC jyrkkä, MCP loiva Samansuuruinen virhe normissa ja maksussa, ADE (normi), ABC (maksu); yhteiskunnan tehokkuustappio. /päästöyks. 8 7 E A D Yhteiskunnallinen rajakustannus C B MSC MCP Puhdistamisen rajakustannus Päästöt Epätäydellisen informaation tilanteessa päästönormit takaavat suuremman varmuuden päästöjen tasosta, mutta jättävät epävarmuuden päästöjen vähentämiskustannuksista. Päästömaksujen osalta tilanne on päinvastoin. 28

29 Kaupattavat päästöluvat Kaupattavien päästölupien järjestelmä voidaan nähdä menetelmänä jossa on yhdistetty päästömaksun ja normijärjestelmän ominaisuuksia: Normijärjestelmän tavoin viranomaiset määräävät lupien (s.o. päästöjen) kokonaismäärän. Lupien vaihdettavuuden takia päästöjen vähentäminen voidaan saavuttaa minimikustannuksin, aivan kuten käytettäessä päästömaksuja. Kuviossa molemmille yritykselle on annettu lupa 7 yksikön päästöihin Yrityksellä 1 on korkeammat puhdistamisen rajakustannukset, joten se olisi valmis maksamaan 3,75 yhdestä päästöluvasta. /päästöyks. 3,75 3 2,75 MCP 2 MCP Päästöt Yritykselle 2 luvan arvo on 2,75. Jos kuormittajia ja lupia on riittävän paljon, syntyy kilpailevat markkinat. Markkinatasapainossa luvan hinta on yhtä suuri kuin päästöjen vähentämisen rajakustannus. 29

30 30

31 31

32 EU:n päästökauppa: CO 2 EU:n Kioto-tavoite -8% vuoden 1990 päästöistä vuosina ; Suomen tavoite EU:n taakanjaossa 0% EU:n ilmasto-ohjelmaa (ECCP) ei ehdollinen Kioto Energia-ala (>20 MW polttolaitokset, öljynjalostamot, koksaamot) Rautametallien tuotanto ja jalostus Mineraaliteollisuus (sementti, kalkki, lasi, lasikuitu, keraamiset tuotteet) Massan, paperin ja kartongin valmistus Tavoitteena pienentää päästöjen vähentämistoimien kustannuksia Direktiivi EU päästökaupan aloittamisesta hyväksyttiin heinäkuussa 2003 ja kauppa alkoi , viisivuotiskausia eteenpäin Cap-and-trade -järjestelmä 32

33 EU:n päästökauppa: CO 2 Cap and Trade Päästöjen kokonaismäärä rajoitettu Päästöoikeudet jaetaan osapuolille Laitosten pitää palauttaa vuosittain edellisen vuoden päästöjä vastaava määrä päästöoikeuksia viranomaisille (huhtikuu) Laitokset voivat vapaasti myydä ja ostaa päästöoikeuksia markkinoilla Säännösten rikkomisesta seuraa sanktioita; sakko on 40 /t kaudella ja 100 /t kaudella 33

34 Sähköyhtiöiden windfall voitot Päästökaupan sähköyhtiöille tuottamia ylimääräisiä voittoja kutsutaan windfallvoitoiksi. Konsulttiyritys PointCarbon laski päästökaupan tulot WWF:n tilauksesta huhtikuussa Saksan suuret windfall-voitot olivat suurimmat mrd. euroa perustuvat suureen väkilukuun ja raskaaseen teollisuuteen. EU:n nykyinen päästökauppa hyödyttää myös eniten saastuttavaa kivihiilen sähköntuotantoa. Valtiot jakavat yrityksille päästöluvat ilmaiseksi, mutta yritykset laskuttavat päästöoikeudet asiakkailta. Tuulivoima ja ydinvoima ovat hiilidioksidineutraaleja, mutta sähköyhtiöt laskuttavat niistäkin päästömaksut, saaden lisää windfall-voittoja. Kallein käynnissä oleva tuotantomuoto, yleensä kivihiili, määrittää kaikkien energiamuotojen sähkönhinnan. Teollisuuden ja kaupan suurten sähkönkuluttajien yhteenliittymän Elfin mukaan suomalaiset sähköntuottajat keräävät viidessä vuodessa 9 mrd. euroa windfallvoittoja, kun päästöoikeus on 20 /tn. Suomalaiset yritykset tienaavat eurooppalaisia enemmän sähkömäärään verrattuna, koska Suomessa on paljon vesi- ja ydinvoimaa. Suomen suurin hyötyjä on Fortum. WWF:n mukaan päästökaupassa yrityksille maksetaan saastuttamisesta. EU:n kolmen ensimmäisen päästökauppavuoden aikana päästöt eivät ole vähentyneet vaan lisääntyneet Lähde: wikipedia 34

35 Kollektiivinen valinta Miten resurssien allokaatiota koskevat päätökset tehdään julkisessa sektorissa? Peruskysymys julkisen sektorin päätöksenteossa on, missä määrin yksittäisten kansalaisten mieltymykset välittyvät erilaisissa demokraattisissa menettelytavoissa. Lindahl-menettely julkishyödykkeiden tehokkaalle tarjonnalle Onko olemassa poliittista menettelytapaa, joka johtaa paretooptimaaliseen julkishyödykkeiden tarjontaan? Lindahl: menettelytapa, jolla yhteiskunta päätyy yksimielisesti julkishyödykkeiden tarjonnassa yksimielisesti edellä kuvattuun (paretotehokkaaseen) tilanteeseen. (vrt. Samuelsonin sääntö) Maksuosuus O B S* O A g* D g B D g A Julkishyödykkeen määrä Kaksi henkilöä A ja B yksi julkishyödyke g Olkoon S A A:n kustannusosuus (veroosuus) julkishyödykkeen tarjonnasta. Kun A:n vero-osuus lisääntyy, hänen kysyntänsä pienenee. Pystysuora etäisyys origosta. B:n vero-osuus vastaavasti (S A + S B = 1) Mallin tasapainossa Lindahl-hinnat ovat sellaiset, että niillä hinnoilla kukin yksilö äänestää saman verran julkishyödykettä. 35

36 Lindahl-menettelyssä on ainakin kaksi ongelmaa: 1. Se olettaa, että jokainen äänestäjä äänestää aitojen preferenssiensä mukaan: jos sekä kulutus että verot päätetään yhtä aikaa: Nash tasapaino 2. Saattaa kestää kauan saavuttaa yksimielisyys veroosuuksista. saattaa olla haluttavaa tyytyä johonkin muuhun kuin yksimielisyyssääntöön: esim. enemmistösääntö. Tarkastellaan seuraavaksi esimerkin avulla enemmistövaalitapaa kolme julkisten menojen vaihtoehtoa: A (pieni), B (keskisuuri) ja C (suuri) kolme äänestäjää: I, II ja III, jotka asettavat vaihtoehdot taulukon osoittamaan järjestykseen. ÄÄNESTÄJÄT VALINTA I II III 1 A C B 2 B B C 3 C A A Jos asetetaan vastakkain vaihtoehdot A ja B niin vaihtoehto B voittaa äänin 2-1 A vs B B voittaa 2-1 B vs C B voittaa 2-1 B:n voitto riippumaton järjestyksestä Onko näin? Voimmeko aina luottaa siihen, että enemmistövaali tuottaa näin selvän tuloksen? 36

37 ÄÄNESTÄJÄT VALINTA I II III 1 A C B 2 B A C 3 C B A A vs B A voittaa 2-1 B vs C B voittaa 2-1 A vs C C voittaa 2-1 Aänestäjien preferenssit ovat johdonmukaisia, mutta yhteisön päätös ei sitä ole. Enemmistövaalitapa rikkoo yo. tilanteessa transitiivisuusehtoa. Sykli ts. äänestysparadoksi Mahdollisuus esityslistan manipulointiin eli äänestysjärjestykseen vaikuttamalla voi vaikuttaa äänestyksen lopputulokseen. Syy on löydettävissä preferenssien huipukkuusominaisuuksista: II:n preferenssit kaksihuippuiset (kuvio) Hyöty A B C Äänestäjien preferenssit ovat yksihuippuisia, jos liikkuessaan pois parhaimpana pitämästään vaihtoehdoista mihin hyvänsä suuntaan hänen hyötynsä laskee. (kaikilla yksihuippuiset preferenssit 1. esimerkissä) II pitää pientä ja suurta määrää parempana kuin keskisuurta II III I Hornetien lkm 37

38 Enemmistövaali & mediaaniäänestäjä Yksilön arviointi julkisten menojen kasvun haluttavuudesta rajakustannukset MC riippuvat verotuksen rakenteesta (tasavero, proportionaalinen, progressiivinen) Köyhät ovat rikkaita haluttomampia luopumaan euron edestä yksityishyödykkeitä saadakseen lisäyksikön julkishyödykettä. MC & MB Hyöty g* g* MC MB g g Hyöty tasaveron tapauksessa Rikkaan hyöty Mediaanin hyöty Köyhän hyöty g K g M g R Oletetaan, että julkishyödykkeiden haluttu määrä kasvaa tulojen mukana. Kolme äänestäjää: köyhä, mediaanituloinen ja rikas Eri henkilöiden saamat hyödyt g g K vastaan g M : g M valitaan koska mediaani ja rikas kannattavat g M :ää. g M vastaan g R : g M valitaan koska mediaani ja köyhä kannattavat g M :ää. g 38

39 Äänten kaupankäynti Yksinkertaisen enemmistövaalin hankaluuksien syynä on pidetty sitä, että se ei ota huomioon sitä, miten voimakkaasti ihmiset karttavat valitsemiaan vaihtoehtoja. Kaupankäynti äänillä antaisi äänestäjille mahdollisuuden ilmaista mieltymystensä voimakkuuden (varsinkin silloin kuin käsitellään suuria kokonaisuuksia). Seuraava esimerkki yrittää valaista äänikaupan etuja ja haittoja kolme äänestäjää I, II ja II kaksi vaihtoehtoa A ja B, joista A:n kokonaisnettohyödyt negatiiviset ja B:n positiiviset ÄÄNESTÄJÄT VAIHTOEHDOT I II III A B Mikään vaihtoehto ei läpäise enemmistövaalia II:n ja III:n liitto johtaa enemmistöön molemmissa vaihtoehdoissa Kustannukset vähemmistölle Vaikka kaupankäynnin mahdollisuus voi tietyssä tilanteissa parantaa enemmistövaalin tuloksia, näin ei aina tapahdu. 39

40 Arrown ns. mahdottomuustulos Onko olemassa eettisesti hyväksyttävää tapaa, jolla yksilöiden preferenssit voidaan yhdistää yhteisön preferenssiksi? (Ja samalla vältetään edellä esille tulleet ongelmat) Arrown asettamat ehdot tai säännöt (jotka demokraattisessa yhteiskunnassa kollektiivisen valinnan säännön tulisi toteuttaa) (U) mielipiteen vapaus -ehto Päätöksentekomekanismin tulee toimia kaikkien loogisesti mahdollisten preferenssijärjestysten suhteen (refleksiivisten, täydellisten ja transitiivisten). (P) paretoehto Jos jokaisen mielestä X on parempi kuin Y, myös yhteisön on oltava tätä mieltä. (ns. heikko paretoperiaate) (I) X:n ja Y:n välinen paremmuus riippuu vain niistä, ei muista ehdoista riippumattomuus irrelevanteista vaihtoehdoista [(D) ei diktatuuria] Arrow osoitti, että jos yhteiskunnan päätöksentekomekanismi toteuttaa ehdot (U), (P), (I), sen täytyy olla diktatuuri. Enemmistöäänestys ei toteuta (i) ehtoa. eli ei ole olemassa sellaista valintamekanismia, joka yhtäaikaisesti toteuttaisi kaikki 3 ehtoa ja tuottaisi transitiivisen preferenssien järjestyksen yli kaikkien yhteiskunnallisten tilojen Buchanan ja public choice: Arrow n mahdottomuustulos on virheellinen yritys asettaa hyvinvoinnin maksimoinnin logiikkaa kollektiiviseen päätöksenteon menettelyyn (vain sääntöjen ylläpito). Valtaenemmistön kritiikki on kohdistunut Arrow n asettamiin ehtoihin Sen: kollektiivisen ongelman jako kahtia: Ensiksi, miten pystymme yhdistämään yhteisön jäsenten mieltymykset koko yhteisön päätökseksi. Toiseksi, miten ryhmä päättää tavoitteista, joiden mukaan yhteisön asioita hoidetaan eli mikä yhteiskunnan hyvinvointifunktion perusta. 40

41 Kaksipuoluejärjestelmä & mediaaniäänestäjä Todellisuudessa julkisia päätöksiä tekevät poliitikot, virkamiehet ja muut mahdolliset tahot omine etupyrkimyksineen. Todellisen julkisen päätöksenteon ymmärtämiseksi on selvitettävä näiden ryhmien tavoitteita ja käyttäytymistä. Edustuksellisen demokratian kannalta mediaaniäänestäjän tulos selittää miksi edustuksellisessa demokratiassa näyttää olevan pyrkimystä keskitielle. Luonteva lähtökohta on, että poliitikko ja puolue pyrkivät säilymään vallassa. Puolueen tavoite on äänten maksimointi Äänten maksimointistrategiaa voidaan määritellä siten seuraavassa kuviossa g L g M g K g L 2 puoluetta L ja K, jotka kumpikin pyrkivät maksimoimaan ääntensä määrän ottamalla huomioon kilpailijansa kanta annettuna. Ol., että äänestäjät asettavat vaihtoehdot järjestykseen oikeistovasemmisto -akselilla. Ajatellaan äänestyskohteeksi jonkin julkisen menon määrää g. Ol., että L valitsee kantansa siten, että g L > g M. K: g M < g K < g L. Prosessi jatkuu kunnes molemmilla on sama ehdotus: mediaaniäänestäjän määrä. 41

42 Julkisen sektorin tuotanto Lähes kaikkialla maailmassa julkinen sektori on merkittävä tuottaja. Esimerkkejä: Infrastruktuuri (-hyödykkeet ja -palvelut muodostavat talouden perusrakenteen.) Voidaan ryhmitellä kolmeen osaan: energia (sähkö, kaasu, vesi) tietoliikenne (puhelin, posti, radio, TV) liikenne (lento-, vesi- ja rautatieliikenne, kaupunkien julkinen liikenne, satamat, puhtaanapito) Euroopassa nämä alat ovat lähes poikkeuksetta olleet julkisessa omistuksessa. USA:ssa taas niitä hoitavat julkisesti enemmän tai vähemmän säädellyt yksityiset yritykset ja osin myös julkisesti (osavaltioiden tai kuntien) omistetut yritykset. Perusraaka-aineet teräs öljy ydinenergia (hiili) Monet tärkeät perusraakaainealat, joita ei voi lukea infrastruktuuriin, ovat monissa Euroopan maissa joko kokonaan tai huomattavalta osaltaan julkisesti omistettujen yritysten vastuulla. Rahoituksessa ja pankkitoiminnassa: keskuspankki: pankkien pankki ja keskeinen rooli pankkitoiminnan säätelyssä ja valvonnassa. 42

43 Taloudellisia perusteluita julkiselle tuotannolle Liberalistinen ajattelu: julk. sektorin tuotanto hyväksyttävää, jos monopolististen rakenteiden kehitystä ei voi estää. Syyt, jotka aiheuttavat markkinoiden epäonnistumista: Tärkein perustelu luonnollinen monopoli (esim. infrastruktuuri-alat) Syitä luonnollisen monopolin olemassaololle Taloudellinen mittakaavaetu taloudellinen laajuusetu Mittakaavaetu ts. AC-käyrä laskeva Keskimääräiset kustannukset vähenevät tuotoksen kasvaessa. Tärkein mittakaavaedun syy on suuret kiinteät kustannukset (esim. sähkön tuottaminen) mittakaavaetu voi jossain vaiheessa hävitä. p mo p ac p mc A D B q mo MR q ac q mc AC MC q 43

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14)

8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) 8 Yritys kilpailullisilla markkinoilla (Mankiw & Taylor, Ch 14) Markkinat ovat kilpailulliset silloin, kun siellä on niin paljon yrityksiä, että jokainen pitää markkinoilla määräytyvää hintaa omista toimistaan

Lisätiedot

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w)

Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) 4. MARKKINOIDEN TASAPAINOTTUMINEN 4.1. Tasapainoperiaate Kysyntä (D): hyötyfunktiot, hinta, tulot X = X(P,m) Tarjonta (S): tuotantofunktiot, hinta, panoshinta y = y(p,w) Markkinat tasapainossa, kun löydetään

Lisätiedot

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A

I I K UL U UT U T T A T JANTE T O E R O I R A II KULUTTAJANTEORIA.. Budjettirajoite * Ihmisten kaikkea toimintaa rajoittavat erilaiset rajoitteet. * Mikrotalouden kurssilla tärkein rajoite on raha. * Kuluttaja maksimoi hyötyään, mutta ei kykene toteuttamaan

Lisätiedot

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09

Työeläkepäivät. Markku Lehto 17.11.09 Työeläkepäivät Markku Lehto 17.11.09 Mitä on perustoimeentulo Perustuslaki 19 Oikeus sosiaaliturvaan. Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus välttämättömään

Lisätiedot

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää.

a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. .. Markkinakysyntä ja joustot a) Markkinakysyntä - Aikaisemmin tarkasteltiin yksittäisen kuluttajan kysyntää. - Seuraavaksi tarkastellaan koko markkinoiden kysyntää. Markkinoiden kysyntäkäyrä saadaan laskemalla

Lisätiedot

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5)

4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) 4 Kysyntä, tarjonta ja markkinatasapaino (Mankiw & Taylor, 2 nd ed., chs 4-5) Opimme tässä ja seuraavissa luennoissa että markkinat ovat hyvä tapa koordinoida taloudellista toimintaa (mikä on yksi taloustieteen

Lisätiedot

4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN

4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 4 MARKKINOIDEN EPÄONNISTUMINEN 4.1 Epätäydellinen kilpailu 4.2 Julkishyödykkeet 4.2.1 Teoriaa 4.2.2 Julkishyödykkeen yksityisen tarjonnan tehottomuus 4.2.3 Julkisen sektorin tarjoamat yksityishyödykkeet

Lisätiedot

3. Hyvinvointiteoreettisista lähtökohdista (Tuomala); jatkoa (3a:lle) Miksi markkinat epäonnistuvat?

3. Hyvinvointiteoreettisista lähtökohdista (Tuomala); jatkoa (3a:lle) Miksi markkinat epäonnistuvat? 1 3. Hyvinvointiteoreettisista lähtökohdista (Tuomala); jatkoa (3a:lle) Miksi markkinat epäonnistuvat? Ulkoisvaikutukset Kilpailua ei esiinny Epätäydellinen informaatio, markkinoiden puuttuminen Epävakaa

Lisätiedot

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10

Voidaan laskea siis ensin keskimääräiset kiinteät kustannukset AFC: 100 000 /10000=10 Harjoitukset 3 Taloustieteen perusteet Ratkaisuehdotukset Kesäyliopisto 2014 1. a) Autonrenkaita valmistavalla yhtiöllä on 100 000 :n kiinteät kustannukset vuodessa. Kun yritys tuottaa 10 000 rengasta,

Lisätiedot

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100

MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi & Emmi Martikainen emmi.martikainen@kkv.fi Luennon sisältö Hintakilpailu ja tuotedifferentiaatio Peräkkäiset pelit (12.4-12.5) Alalle tulon estäminen Taloudellinen

Lisätiedot

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu

12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu 12 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, 2nd ed., chs 16-17; Taloustieteen oppikirja, s. 87-90) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 5.6.2014 MALLIVASTAUKSET Jokaisen tehtävän perässä on pistemäärä sekä sivunumero (Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 2012) josta vastaus löytyy. (1) (a) Suppea raha sisältää

Lisätiedot

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate.

* Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja valintoja ohjaava periaate. KANSANTALOUSTIETEEN PERUSTEET Yrityksen teoria (Economics luvut 13-14) 14) KTT Petri Kuosmanen Optimointiperiaate a) Yksilöt pyrkivät maksimoimaan hyötynsä. * Hyödyn maksimointi on ihmisten toimintaa ja

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 4.6.2015 MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 4.6.05 MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja,. painos, 04] sivuihin. () (a) Bretton Woods -järjestelmä:

Lisätiedot

Toimeentulotuen Kela-siirto

Toimeentulotuen Kela-siirto Toimeentulotuen Kela-siirto Pasi Moisio Sosiaalipolitiikan tutkimusyksikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Sosiaaliturvan uudistukset -seminaari Sosiaalipoliittinen yhdistys 3.2.2015 Tieteiden talo

Lisätiedot

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT

TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT TALOUSTIETEEN LUENTOJEN TEHTÄVÄT 1. Suhteellisen edun periaate 1. Maassa A: 1 maito ~ 3 leipää 1 leipä ~ 0,33 maitoa Maassa B: a. b. 3 maitoa ~ 5 leipää 1 maito ~ 1,67 leipää 1 leipä ~ 0,6 maitoa i. Maalla

Lisätiedot

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo

KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo 1 KA 1 2009, tentti 14.10. 2009 (mikrotaloustieteen osuus), luennoitsija Mai Allo ÄLÄ IRROTA PAPEREITA TOISISTAAN! Ohjeet: Tenttikysymyksiä on kuusi (+ jokeri ohjeineen viimeisellä sivulla). Valitse tenttikysymyksistä

Lisätiedot

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus

Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016. Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Taloustieteen perusteet 31A00110 18.04.2016 Opiskelijanumero Nimi (painokirjaimin) Allekirjoitus Pisteytys: 1 2 3 4 5 6 Yht Vastaukseen käytetään vain tätä vastauspaperia. Vastaa niin lyhyesti, että vastauksesi

Lisätiedot

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17)

11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) 11 Oligopoli ja monopolistinen kilpailu (Mankiw & Taylor, Ch 17) Oligopoli on markkinamuoto, jossa markkinoilla on muutamia yrityksiä, jotka uskovat tekemiensä valintojen seurauksien eli voittojen riippuvan

Lisätiedot

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006

Pentti Arajärvi. Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta. Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 Pentti Arajärvi Kansalaispalkka ja suomalaisen sosiaaliturvan perusta Kalevi Sorsa säätiö 15.12.2006 1 SUOMEN PERUSTUSLAKI 18 Oikeus työhön ja elinkeinovapaus Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa

Lisätiedot

Hintadiskriminaatio 2/2

Hintadiskriminaatio 2/2 Hintadiskriminaatio 2/2 Matti Hellvist 12.2.2003 Toisen asteen hintadiskrimiaatio eli tuotteiden kohdennus Toisen asteen hintadiskriminaatio toimii tilanteessa, jossa kuluttajat ovat keskenään erilaisia

Lisätiedot

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää

Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Ympäristöverotus osana koko verojärjestelmää Essi Eerola Verotuksen kehittämistyöryhmä, 3.6.2009 Johdanto Taloudelliset ohjauskeinot (verot ja vaihdettavat kiintiöt) nousivat 1990- luvulla perinteisten

Lisätiedot

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön?

Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Miten politiikkaohjauksella voidaan vaikuttaa maatalousympäristöön? Jyrki Aakkula MMT, ympäristötutkimuksen johtaja MTT (Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus) Kartano, 31600 Jokioinen email: jyrki.aakkula@mtt.fi

Lisätiedot

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET

KANSANTALOUSTIETEEN PÄÄSYKOE 6.6.2013: MALLIVASTAUKSET KANSANTALOUSTIETEEN ÄÄSYKOE 6.6.013: MALLIVASTAUKSET Sivunumerot mallivastauksissa viittaavat pääsykoekirjan [Matti ohjola, Taloustieteen oppikirja, 01] sivuihin. (1) (a) igou -verot: Jos markkinoilla

Lisätiedot

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy)

Julkishyödykkeet. Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) Julkishyödykkeet Aiheet Mikä on julkishyödyke? Preferenssien aggregointi Preferenssien selvittäminen Politiikan talous (political economy) 1 Mikrotaloustiede (31C00100) Prof. Marko Terviö Aalto-yliopisto

Lisätiedot

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti

Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta. TTT/Kultti Markkinainstituutio ja markkinoiden toiminta TTT/Kultti Pyrin valottamaan seuraavia käsitteitä i) markkinat ii) tasapaino iii) tehokkuus iv) markkinavoima. Määritelmiä 1. Markkinat ovat mekanismi/instituutio,

Lisätiedot

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015

MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 MILLAINEN SOSIAALITURVA JA SEN RAHOITUS? Sinikka Näätsaari 6.6.2015 1 TIIVISTYS: TYÖHÖN PERUSTUVA MALLI Työ mahdollistaa hyvän sosiaaliturvan ja julkiset palvelut = hyvinvointiyhteiskunnan Pohjoismainen

Lisätiedot

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L

c. Indifferenssikäyrän kulmakerroin eli rajasubstituutioaste on MRS NL = MU L MIKROTALOUSTIEDE A31C00100 Kevät 2016 Olli Kauppi HARJOITUKSET II 1. Jutan ruokavalio koostuu yksinomaan nauriista ja lantuista. Jutan hyötyfunktio on muotoa U(N,L) = 12NL. Tällä hetkellä Jutta on päättänyt

Lisätiedot

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti

Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti 2 2015 Kannustinloukuista eroon oikeudenmukaisesti JOHDANTO... 2 1 TYÖNTEON KANNUSTIMET JA KANNUSTINPAKETTI... 4 1.1 Kannustinpaketti... 5 2 KANNUSTINPAKETIN VAIKUTUKSET TYÖNTEON KANNUSTIMIIN JA TULONJAKOON...

Lisätiedot

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007

Verotus ja tasa-arvo. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Verotus ja tasa-arvo Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 26.1.2007 Progressiivinen verotus: egalitaristinen menestystarina! Progressiivinen verotus on vanha idea. - Marxin ja Engelsin Kommunistisen manifestin

Lisätiedot

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014

MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 MAATALOUS-METSÄTIETEELLISEN TIEDEKUNNAN VALINTAKOE 2014 KOE 2: Ympäristöekonomia KANSANTALOUSTIEDE JA MATEMATIIKKA Sekä A- että B-osasta tulee saada vähintään 10 pistettä. Mikäli A-osan pistemäärä on vähemmän

Lisätiedot

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics)

Vähäpäästöisen talouden haasteita. Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Vähäpäästöisen talouden haasteita Matti Liski Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Kansantaloustiede (economics) Haaste nro. 1: Kasvu Kasvu syntyy työn tuottavuudesta Hyvinvointi (BKT) kasvanut yli 14-kertaiseksi

Lisätiedot

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet

Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmät - meillä ja muualla Markku Pekurinen Osastojohtaja - Palvelujärjestelmäosasto Terveydenhuollon rahoitusmuodot ja rahoittajaosapuolet Varsinainen rahoittaja Rahoitustapa

Lisätiedot

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus

Taloustieteiden tiedekunta Opiskelijavalinta 07.06.2005 1 2 3 4 5 YHT Henkilötunnus 1 2 3 4 5 YHT 1. Selitä lyhyesti, mitä seuraavat käsitteet kohdissa a) e) tarkoittavat ja vastaa kohtaan f) a) Työllisyysaste (2 p) b) Oligopoli (2 p) c) Inferiorinen hyödyke (2 p) d) Kuluttajahintaindeksi

Lisätiedot

1. Lineaarinen optimointi

1. Lineaarinen optimointi 0 1. Lineaarinen optimointi 1. Lineaarinen optimointi 1.1 Johdatteleva esimerkki Esimerkki 1.1.1 Giapetto s Woodcarving inc. valmistaa kahdenlaisia puuleluja: sotilaita ja junia. Sotilaan myyntihinta on

Lisätiedot

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010

Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Palvelusetelihanke Hinnoitteluprojekti / hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja 16.4.2010 Sisältö Sivu Johdanto 3 Palvelusetelin hinnoittelun elementit 5 Palvelun hinta: hintakatto tai markkinahinta

Lisätiedot

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit

Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Nollasummapelit ja bayesilaiset pelit Kristian Ovaska HELSINGIN YLIOPISTO Tietojenkäsittelytieteen laitos Seminaari: Peliteoria Helsinki 18. syyskuuta 2006 Sisältö 1 Johdanto 1 2 Nollasummapelit 1 2.1

Lisätiedot

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto

Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Taloudellinen lukutaito Suomessa: alustavia tuloksia edustavasta otoksesta suomalaisia Panu Kalmi, Vaasan yliopisto & Olli- Pekka Ruuskanen, Tampereen yliopisto Mitä on taloudellinen lukutaito? OECD:n

Lisätiedot

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset

Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset Y55 Kansantaloustieteen perusteet sl 2010 tehtävät 2 Mallivastaukset 1 Tehtävä 1 Lähde M&T (2006, 84, luku 4 tehtävä 1, muokattu ja laajennettu) Selitä seuraavat väittämät hyödyntämällä kysyntä- ja tarjontakäyrän

Lisätiedot

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin

Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Liitemuistio, 4.9.213 Arvio hallituksen talousarvioesityksessä ehdottaman osinkoveromallin vaikutuksista yrittäjien veroasteisiin Sami Grönberg, Seppo Kari ja Olli Ropponen, VATT 1 Verotukseen ehdotetut

Lisätiedot

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys

Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Toimeentulotuen ja asumistuen yhteys Pasi Moisio Vähimmäisturvayksikkö Sosiaali- ja terveyspolitiikan ja -talouden osasto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) Työelämän ja sosiaaliturvan yhteensovitus

Lisätiedot

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2

Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Sopimusteoria: Salanie luku 3.2 Antti Pirjetä Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät Helsingin kauppakorkeakoulu 12.2.2008 1 Kilpaillut markkinat, yksi tai useampi päämies Agenttien 1 ja 2 tuottamat

Lisätiedot

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala

Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006. Vantaan Energia Oy. Tommi Ojala Yrityksen kokemuksia päästökaupasta YJY:n seminaari 14.11.2006 Vantaan Energia Oy Tommi Ojala 1 Missio Vantaan Energia tuottaa energiapalveluja Suomessa. 2 Visio 2012 Vantaan Energia on Suomen menestyvin

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut, yhteiskunnan tuet ja edunvalvonta Kuopio 29.3.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta

Lisätiedot

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA

KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA. Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA KOHTI MAHDOLLISUUKSIEN SOSIAALITURVAA Sosiaaliturvan kokonaisuudistus SATA Sosiaaliturvauudistus Hallitus on ryhtynyt suomalaisen sosiaaliturvan uudistamiseen. Sosiaaliturvauudistuksen (SATA) tavoitteena

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita

Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveydenhuollon taustaa ja tulevaisuuden haasteita Sosiaali- ja terveyspalveluita tuottavat sekä julkiset että yksityiset palveluntuottajat Kunta voi järjestää palvelut tuottamalla ne itse

Lisätiedot

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet

Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Millaisia ovat finanssipolitiikan kertoimet Antti Ripatti Helsingin yliopisto, HECER, Suomen Pankki 20.3.2013 Antti Ripatti (HECER) fipon kerroin 20.3.2013 1 / 1 Johdanto Taustaa Finanssipolitiikkaa ei

Lisätiedot

Tulottomat kotitaloudet

Tulottomat kotitaloudet Tutkimusosasto Tulottomat kotitaloudet Pertti Honkanen Sosiaali- ja terveysturvan päivät 14.8.2013 Tulottomat kotitaloudet Tarkoitetaan kotitalouksia, joilla ei ole mitään veronalaisia tuloja ei työtuloja

Lisätiedot

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry

Kvalitatiivinen analyysi. Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Henri Huovinen, analyytikko Osakesäästäjien Keskusliitto ry Laadullinen eli kvalitatiiivinen analyysi Yrityksen tutkimista ei-numeerisin perustein, esim. yrityksen johdon osaamisen, toimialan kilpailutilanteen

Lisätiedot

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen

Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen 1 Suomen Kuntaliitto 8.10.2010 Henrik Rainio, Jouko Heikkilä Kunnallisveroprosentin noston vaikutus kunnan verotuloihin ja valtionosuuksien tasaukseen Veroprosentin korotuksesta kunta saa aina täysimääräisen

Lisätiedot

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013

Perustulon vaikutukset. Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 Perustulon vaikutukset Jouko Kajanoja Sosiaalipoliittisen yhdistyksen perustuloseminaari 23.4.2013 NIT (negative income tax) kokeilut USA Kanada 1968-1980 Lyndon B. Johnson > Richard Nixon 4 kokeilua USA:ssa

Lisätiedot

Lisää matalapalkkatyötä

Lisää matalapalkkatyötä Liite 1 Lisää matalapalkkatyötä Talousneuvosto 27.2.2013 Osmo Soininvaara Juhana Vartiainen Tausta Vlti Valtioneuvoston t kanslian tilaus kirjoittajilta, itt jilt sopimus 22.1.2013, 2013 määräaika 20.2.2013

Lisätiedot

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia

Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Eläkejärjestelmät ja globaali talous kansantaloudellisia näkökulmia Seppo Honkapohja* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia

Lisätiedot

Miten rahoittaa eläkeaikainen toimeentulo

Miten rahoittaa eläkeaikainen toimeentulo Pentti Arajärvi Miten rahoittaa eläkeaikainen toimeentulo Aktuaaritoiminnan kehittämissäätiö 19.11.2008 Sosiaaliturvan tavoitteet yhteiskunnan menestys ja sen jäsenten hyvinvointi väestön toimeentulon

Lisätiedot

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13)

7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) 7 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Mankiw & Taylor, Ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen tarvittavan teknologian teknologia on

Lisätiedot

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea

Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Liite 23 Opetus- ja kasvatusltk 27.11.2014 Selvitys valtuustoaloitteeseen koskien yksityisen perhepäivähoitajien tukea Kuntaliitto (Lahtinen & Selkee) on vuonna 2014 tehnyt selvityksen varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8

MIKROTEORIA, HARJOITUS 8 MIKROTEORI, HRJOITUS 8 PNOSMRKKINT, KILPILU, OLIGOPOLI, PELITEORI J VIHTOTLOUS. Jatkoa tehtävään 4 (ja 5) harjoituksessa 7. a. Laske kolluusioratkaisu. Kahden samaa tuotetta tuottavan yrityksen kustannusfunktiot

Lisätiedot

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet

Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Metsänomistamisen erityiskysymykset: laitoshoidon maksut ja yhteiskunnan tuet Seinäjoki 8.11.2014 Suomen metsäkeskus Julkiset palvelut Antti Pajula Kunnat perivät pysyvässä hoidossa olevilta henkilöiltä

Lisätiedot

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä.

A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä. 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. HUUTOKAUPOISTA A. Huutokaupat ovat tärkeitä ainakin kolmesta syystä 1. Valtava määrä taloudellisia transaktioita tapahtuu huutokauppojen välityksellä. 2. Huutokauppapelejä voidaan käyttää taloustieteen

Lisätiedot

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla

PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla PK -yritykset rahoitusmarkkinoilla Mervi Niskanen Kuopion yliopisto Kauppatieteiden laitos Suomalaiset rahoitusmarkkinat Rahoitusmarkkinoilla tarkoitetaan kaikkien rahoitusvaateiden markkinoita Rahamarkkinat

Lisätiedot

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely

Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Sosiaalinen asuntotuotanto ja valtiontukisääntely Uudistuneet EU:n julkista tukea koskevat säännöt - keskeiset muutokset kuntien näkökulmasta Kuopio 27.8.2015 Hallitussihteeri Ville Koponen Sisältö Mitä

Lisätiedot

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen

Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo. Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Kotitalouksien palvelujen tuotanto / kotityön arvo Tilastokeskus-päivä 25.1.2012 Johanna Varjonen Miksi tietoja tarvitaan Yhteiskunnallinen työnjako hyvinvointipalvelujen tuottamisessa Kotitalouksien tuotanto

Lisätiedot

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa.

b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. 2.9. Epävarmuus ja odotetun hyödyn teoria Testi. Kumman valitset a) 10 euroa varmasti. b) Arvonnan, jossa 50 % mahdollisuus saada 15 euroa ja 50 % mahdollisuus saada 5 euroa. Odotettu arvo 0,5* 15 + 0,5*5

Lisätiedot

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C. Luku 1 Johdatteleva esimerkki Herra K. tarjoaa osto-option Aloitamme yksinkertaisella leluesimerkillä. Tarkastelemme yhtä osaketta S. Oletamme että tänään, hetkellä t = 0, osakkeen hinta on S 0 = 100=C.

Lisätiedot

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011

Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointiraportti 2011 Perusturvan riittävyyden arviointityöryhmä 1.3.2011 3.3.2011 1 Tausta Joulukuussa 2010 kansaneläkeindeksistä annettuun lakiin lisättiin säännös joka neljäs

Lisätiedot

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen

Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Vanhusten asumisen maksut Kuusamossa 1.10.2015 alkaen Asumispalveluiden järjestäminen perustuu sosiaalihuoltolain (1982/710) 17 ja asetuksen (1983/607) 10 säädöksiin, joiden mukaan kunnan on huolehdittava

Lisätiedot

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

HE 165/2004 vp ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ HE 165/2004 vp Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi työntekijäin eläkemaksun ja palkansaajan työttömyysvakuutusmaksun huomioon ottamisesta eräissä päivärahoissa ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ Esityksessä

Lisätiedot

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan.

Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. 5. EPÄTÄYDELLINEN KILPAILU Täydellinen kilpailu: markkinoilla suuri määrä yrityksiä. ----> Yksi yritys ei vaikuta hyödykkeen markkinahintaan. Epätäydellinen kilpailu: markkinoilla yksi tai vain muutama

Lisätiedot

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne

Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne Suomen julkisen sektorin rahoitus ja rakenne TA2 Suomen talouselämän ja maailmantalouden esittely Helsingin yliopisto, 27.11.2014 Essi Eerola (VATT) Tällä luennolla 1. Mitä julkistaloustiede on? 2. Miten

Lisätiedot

Julkinen tarjonta, tuotanto ja rahoitus. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 30.5.2008

Julkinen tarjonta, tuotanto ja rahoitus. Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 30.5.2008 Julkinen tarjonta, tuotanto ja rahoitus Matti Tuomala Kalevi Sorsa säätiö 30.5.2008 Julkinen tarjonta / tuotanto On tärkeää tehdä ero julkisen sektorin tarjonnan/rahoituksen ja julkisen sektorin tuotannon

Lisätiedot

Makrotaloustiede 31C00200

Makrotaloustiede 31C00200 Makrotaloustiede 31C00200 Kevät 2016 Harjoitus 5 1.4.2016 Arttu Kahelin arttu.kahelin@aalto.fi Tehtävä 1 a) Käytetään kaavaa: B t Y t = 1+r g B t 1 Y t 1 + G t T t Y t, g r = 0,02 B 2 Y 2 = 1 + r g B 1

Lisätiedot

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää?

Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuuleeko kukaan yksinelävää köyhää? Kuka kuuntelee köyhää? - keskustelusarja Helsinki, 10.12.2008 Peruspalveluministeri Paula Risikko Tulevaisuuden haasteita, ongelmia Tuloerot Terveyserot Kulutuserot

Lisätiedot

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009

Mallivastaukset KA5-kurssin laskareihin, kevät 2009 Mallivastaukset A5-kurssin laskareihin, kevät 009 Harjoitukset (viikko 5) Tehtävä Asia selittyy tulonsiirroilla. Tulonsiirrot B lasketaan mukaan kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin Y d. Tässä

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets

Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 12.9.2012 18.3.2013 Markets Mitä kotitalouden pitää tietää taloudesta? Pasi Sorjonen 1.9.1 18.3.13 Markets OSAA TÄMÄ PÄÄSET PITKÄLLE Budjettirajoite oma talous on tasapainossa, nyt ja yli ajan Korkomatematiikka haltuun lainat, sijoitukset,

Lisätiedot

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat

Sähkön hinta. Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 040-5066564. J.Partanen www.lut.fi/lutenergia Sähkömarkkinat Sähkön hinta Jarmo Partanen jarmo.partanen@lut.fi 0405066564 1 LUT strategiset painopistealueet Energiatehokkuus* ja energiamarkkinat Strategisen tason liiketoiminnan ja teknologian johtaminen Tieteellinen

Lisätiedot

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi

Perustulokokeilu. Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016. Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Perustulokokeilu Lapsiasianneuvottelukunta 18.5.2016 Ville-Veikko Pulkka Kelan tutkimus ville-veikko.pulkka@kela.fi Esityksen rakenne perustulokokeilun tavoitteet esiselvityksen tärkeimmät havainnot ja

Lisätiedot

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara

OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI. Osmo Soininvaara OIKEUDENMUKAISUUTTA KUSTANNUSTEHOKKAASTI Osmo Soininvaara VATT-päivän seminaari 6.10.2009 Sosiaalipolitiikka ja taloudellinen tehokkuus Ekonomistit kontribuutio: small government Kansa on eri mieltä ja

Lisätiedot

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA

AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET KAUKOLÄMMÖN YHTEYDESSÄ SUOMESSA KAUKOLÄMPÖPÄIVÄT 28-29.8.2013 KUOPIO PERTTU LAHTINEN AURINKOLÄMMÖN LIIKETOIMINTAMAHDOLLISUUDET SUOMESSA SELVITYS (10/2012-05/2013)

Lisätiedot

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Kumppanuuden sosiaalipolitiikka mitä se edellyttää julkiselta sektorilta ja ikääntyneeltä? Briitta Koskiaho Kela 23.11.2011 Lähtökohdat Briitta Koskiaho Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Ilmestyy 2012 alussa

Lisätiedot

Hoiva- ja hoitopalvelujen uudistaminen

Hoiva- ja hoitopalvelujen uudistaminen Hoiva- ja hoitopalvelujen uudistaminen Tapiola Akatemia Kuopio 10.2.2011 9.2.2011 Tavoite Tarkastella ja selvittää: Ulkomaisia kokemuksia hoivavakuutuksista ja tilimalleista Hoivarahaston ja hoivavakuutuksen

Lisätiedot

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015

infomateriaaliksi S. 1 (5) 24.2.2015 infomateriaaliksi S. 1 (5) Faktaa ansioturvasta Työttömyyden aikaisen ansioturva parantaa työttömän edellytyksiä palata työhön ja turvaa toimeentulon työttömyyden aikana. Löydät tästä materiaalista keskeisimmät

Lisätiedot

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA

DIGITALISAATIO JA AUTOMATISOITU SOSIAALITURVA MIKÄ YLEISTURVA? Yleisturva on kolmiportainen sosiaaliturvamalli, jossa yhdistyy suurin osa nykysosiaaliturvan tukimuodoista ja pienituloisten verovähennyksistä. Se on automatisoitu ja lineaarisesti vähenevä

Lisätiedot

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009

Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi. Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Uuden sähkömarkkinamallin kuvaus ja vaikutusten analysointi Selvitys Teknologiateollisuus ry:lle 3.6.2009 Sisältö 1. Työn lähtökohdat 2. Uuden sähkömarkkinamallin toiminnan kuvaus 3. Uuden sähkömarkkinamallin

Lisätiedot

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto

Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto Pääsykoe 2001/Ratkaisut Hallinto 1. Osio 3/Tosi; Organisaatiokenttää ei mainita (s.35). 2. Osiot 1 ja 2/Epätosia; Puppua. Osio 3/Lähellä oikeata kuvion 2.1 mukaan (s.30). Osio 4/Tosi (sivun 30 tekstin

Lisätiedot

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku

Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Perusoikeuksien lainsäädännöllinen polku Välttämätön toimeentulo ja huolenpito on subjektiivinen oikeus Perustoimeentulon on oltava kattava eikä väliinputoajia saa olla Etuustasoa ei ole määritelty rahamääräisesti

Lisätiedot

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa

7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa 25 Loikkanen / Luentomoniste III, ss. 25-32 7. Kaupunkien erikoistuminen Suomessa ja Euroopassa Sijaintiosamäärä Luonteva tapa mitata alueiden erikoistumista olisi toimialakohtainen sijaintiosamäärä (location

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13)

8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) 8 Yrityksen teoria: tuotanto ja kustannukset (Taloustieteen oppikirja, luku 5; Mankiw & Taylor, 2 nd ed., ch 13) Tavaroiden ja palvelujen tuotanto tapahtuu yrityksissä Yritykset tuntevat niiden valmistukseen

Lisätiedot

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi Matematiikan tukikurssi Kurssikerta 1 1 Matemaattisesta päättelystä Matemaattisen analyysin kurssin (kuten minkä tahansa matematiikan kurssin) seuraamista helpottaa huomattavasti, jos opiskelija ymmärtää

Lisätiedot

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi

Sosiaaliturva ja elämänvaiheet. Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva ja elämänvaiheet Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Sosiaaliturva esimerkkihenkilöiden elämänvaiheissa Aino, Perttu ja Viivi Jotkut epäilevät, etteivät

Lisätiedot

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja

Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Palvelusetelin hinnoittelupolitiikan vaihtoehtoja ja malleja Tuomo Melin (Sitra), Minna Tuominen-Thuesen (KPMG), Turo Koila (KPMG) Päiväys 01.06.2010 2 Sisällysluettelo Sisällysluettelo...2 Esipuhe...3

Lisätiedot

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin

- kaupunkialueen tuotanto voidaan jakaa paikalliseen käyttöön jäävään ja alueen ulkopuolelle menevään vientiin 76 9. Kaupunkialueiden kasvu - talouskasvu: kaupunkialueen työllisyyden (ja tuotannon) kasvu, jonka taustalla on - kaupungin tuottamien hyödykkeiden kysynnän kasvu ---> työvoiman kysynnän kasvu - työvoiman

Lisätiedot

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009

Verotus ja talouskasvu. Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Verotus ja talouskasvu Essi Eerola (VATT) Tulevaisuuden veropolitiikka -seminaari 25.09.2009 Johdantoa (1/2) Talouskasvua mitataan bruttokansantuotteen kasvulla. Pienetkin erot talouden BKT:n kasvuvauhdissa

Lisätiedot

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.

Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse. Voiko ilmasto- ja energiapolitiikalla olla odottamattomia vaikutuksia? Jarmo Vehmas Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto www.tse.fi/tutu Esityksen sisältö Suomen energiajärjestelmän ja energiapolitiikan

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Rajatuotto ja -kustannus, L7

Rajatuotto ja -kustannus, L7 ja -kustannus, L7 1 Kun yritys valmistaa tuotetta jaksossa määrän q (kpl/jakso), niin kassaan kertyvä tuotto on R(q) = p q = p(q) q. Esimerkki. Jos kysyntäfunktio on p = 20 0.1q, niin tuotto funktio on

Lisätiedot

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta

Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta Kannanotto 1/2013 1 (5) Henkivakuutussopimusten ehtojen muuttaminen vahinkokehityksen tai korkotason muutoksen johdosta 1 Yleistä 2 Säädöstausta Henkivakuutusyhtiöt solmivat asiakkaidensa kanssa pääsääntöisesti

Lisätiedot

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011

Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa. Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Suomalainen valtiontakuujärjestelmä EU:n vertailussa Tiina Eerikäinen 12.4.2011 Valtiontakuu ja jaettu vastuu -alatyöryhmän raportti Eri maiden valtiontakuujärjestelmien vertailu Maat, joilla ei ole valtiontakuujärjestelmää

Lisätiedot

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006

TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 MIKROTALOUSTEORIA (PKTY1) TuKKK Porin yksikkö/avoin yliopisto Ari Karppinen TENTTIKYSYMYKSET 8.12.2006 OHJE: Tentin läpäisee 9 pisteellä. Vastaa tehtäväpaperiin ja palauta se, vaikket vastaisi yhteenkään

Lisätiedot