www. Paja Mato Valtosen vinkit arkipäivän luovuuteen Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle 2/2010 hyödylliset hankelinkit haastaa Sotkamon nuoret

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "www. Paja Mato Valtosen vinkit arkipäivän luovuuteen Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle 2/2010 hyödylliset hankelinkit haastaa Sotkamon nuoret"

Transkriptio

1 Mahdollisuuksia Kainuun maaseudulle 2/2010 Paja haastaa Sotkamon nuoret www. hyödylliset hankelinkit Yritysryhmälle kehittämistuki jopa 75 % Mato Valtosen vinkit arkipäivän luovuuteen Tee ympäristötekoja, osallistu maisemanhoitoon!

2 PÄÄKIRJOITUS Kustaa Wilkunan mukaan esihistoriallinen vuodenkierto syntyi vuodenaikojen vaihtelusta - juliaaniseen kalenteriin Suomessa ja laajemmin Pohjolassa tutustuttiin vasta keskiajalla. Aika ei ollut tuntematon tai yhdentekevä käsite - sitä seurattiin tarkasti. Vuosi alkoi syksyllä satokauden päättyessä ja jakautui neljään jaksoon talvi- ja kesäpäivänseisausten sekä kevät- ja syyspäiväntasausten mukaan. Se ei kuitenkaan ollut tarkkarajainen. Mennyt kesä oli sääsuhteiltaan historiallinen. Kosteahkon ja viileän alkukesän jälkeen koimme vuosisadan lämpöennätykseen johtaneen kuuman ja kostean heinäkuun sekä elokuun alkupuoliskon. Vuosisatamme on vielä nuori ja ennusteet ilmaston lämpenemisestä antavat odottaa vastaavanlaisia säitä myös tulevina kesäkausina. Syksyn viileys ja kosteus on kouriin ja hipiään tuntuvaa, kun muutos tapahtui nopeasti elokuun loppupuolella. Menneen ajattelu tuo väkisinkin mieleen alussa kuvatun vuoden kierron. Syksyn viileys patistaa meitä uuteen, aktiiviseen ja toivottavasti tuloksekkaaseen toimintajaksoon. Lähestymme ohjelmakauden puoliväliä Ohjelmakaudethan ovat tätä aikaa, EU:n mukanaan tuomia virstanpylväitä, joilla ajan kulumista seurataan. Valtakunnan tasolta tarkastellen maaseudun kehittämisohjelman toteutus näyttää etenevän suunnitellulla tavalla. LFA- ja ympäristötukia on maksettu viljelijöille ennakoituun rahamääriin yltävillä summilla. Maaseudulle tarkoitettuja yritystukia on haettu ja myönnetty, samoin elinkeinojen edistämiseen tarkoitettuja hanke- ja koulutustukia on jaettu erityyppisiin hankkeisiin. Maakuntien tasolla tapahtuvassa tarkastelussa eroja on alueiden välillä. Toki erot johtuvat erilaisesta yritys- ja koulutustukien kohdentamisesta eri osiin maatamme, mutta eroja on myös maakuntien välisessä kehittämisaktiivisuudessa. Kun vertaillaan Kainuuta muihin Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntiin, huomataan, että Kainuussa maaseudun yritystukien hakuaktiivisuus on muita maakuntia vähäisempää. Emme kuitenkaan häviä tässä vertailussa kovin paljoa Lapin luvuille. Kehittämis- ja koulutushanketukien käytössä mainittua eroa ei ole havaittavissa. Syitä moiseen ilmiöön saa miettiä ja on syytäkin miettiä, koska yrityshankkeiden merkitys ohjelmaperusteisessa kehittämisessä on aina keskeisin pysyvien tuloksien aikaansaamisessa. Yrityksen aloittamiseen, Miten sinä voisit osallistua Kainuun kehittämiseen ja hyvinvointisi lisäämiseen? kehittämiseen ja laajentamiseen suunnattu tuki on aina aluetaloutta ja työllisyyttä vahvistava toimi, hanketukien vaikutukset tulevat sen sijaan esille vasta monen mutkan kautta. Syksy alkoi uusin ideoin ja ajatuksin Kainuu on saanut valtakunnallista huomiota Helsingin kaupungin kohdealueena sen tekemällä maakuntavierailulla. Kainuun maakuntajuhlaan päättynyt vierailu toi kirkkaana esille yhteistyöalueet, joilla nähtiin tulevaisuuden mahdollisuuksia: luonnontuotteet ja bioenergia. Ei liene yllätys, että mainitut asiat tulevat esille Kainuun vahvuuksina. Se, että ne nostetaan tärkeinä kehittämisalueina esille Helsingin ja Kainuun välisessä yhteistyössä, antavat lisäuskoa ja kehittämistahtoa maaseudun kehittämistoimille maakunnassamme. Myös maaseudun kehittämiseen osallistuvat tahot ovat aloittaneet syksyn vuodenkiertonsa aktiivisina. Eri hankkeiden toimintaa jatketaan vireästi, koulutuksia kampanjoidaan kohderyhmille sekä käynnistetään ohjelmien mukaisesti. Tutut maaseudun kehittäjätahot tarjoavat palvelujaan maaseudun yrityksille, yhteisöille ja asukkaille ajan tasalle viritettyinä. Yhteisen vireystilan nostamiseksi ja ylläpitämiseksi on ehditty järjestää ja tullaan järjestämään erilaisia aktivointitilaisuuksia mm. yritysryhmähankkeiden, arkipäivän luovuuden ja hanketyön osalta. Toivon, että tämä tiedotuslehti herättää Sinussa ajatuksia, joilla voit osaltasi tukea Kainuun kokonaisvaltaista kehittymistä ja lisätä omaa hyvinvointiasi. Haluamme olla mukanasi, kun teet päätöksen niiden muuttamisesta eläväksi todellisuudeksi. Wilkunan mukaan työnteko hallitsi menneiden aikojen ihmisten elämää. Varsinaista vapaa-aikaa ei ollut - aina löytyi jotakin tehtävää kehräämisestä veistelyyn. Joutilaisuutta ei hyvällä katsottu. Arjen katkaisivat kuitenkin erilaiset juhlat, jotka rytmittivät vuodenkiertoa. Meillä ei ole enää näin tiukkaa; voimme välillä pysähtyä ylpeinä ja omanarvontuntoisina katsomaan Kainuuta, esi-isämme ovat tehneet siitä mukavan paikan asua ja elää. Muistamme vain: ainahan sitä voi vielä hieman parantaa. Juha Määttä KUKA HÄN ON? Juha Määttä Kehittämispäällikkö Kainuun ELY-keskus, Maaseutu ja energia -yksikkö puh Kuva M-M Määttä 2

3 Kurkista Kainuun maaseudulle! Maaseudulla asuu noin 40 prosenttia suomalaisista. Jotain kiehtovaa ja mielenkiintoista maalla todella on, sillä suomalaisista lisäksi lähes pari miljoonaa mökkeilee siellä säännöllisesti. On talviasuttavia taloja, piilopirttejä ja kesäkoloja, jotka tuovat arkeen erilaista sisältöä. Sisältö ratkaisee. Kainuussa oman ympäristön kehittämiseen yhdessä asukkaiden kanssa on luotu monenlaisia ratkaisuja. Maaseudullakin turva tulee yhteisöstä, joka tukee ja kehittää aluetta ja sen palveluja. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman teemavuosi on kannustanut ympäristötekoihin. Tulevan vuoden 2011 teema kannustaa nuoria aikuisia miettimään maalla asumisen mahdollisuuksia. Onko sinulla ideoita, joita haluaisit toteuttaa. Erilaiset yritys- ja hanketuet ovat edelleen käytettävissä. Hae hankkeeseen vauhtia ja ota yhteyttä! Sisältö s. 2 Pääkirjoitus s. 3 Mato Valtosen vinkit luovuuteen s. 5 Paja haastaa Sotkamon nuoret s. 6-7 Mitä kuuluu Sotkamoon? s. 8 Työkalu yritysten yhteistyöhön s. 9 Luonnollisesti Oulujärvi - elämyspalvelut s Mitä kuuluu Suomussalmelle? s www. - hyödylliset hankelinkit, ajankohtaiset kuulumiset ja tapahtumat s. 17 Ympäristön asialla s Mitä kuuluu Vaalaan? s. 20 Maatalouden tuet s. 21 Sukupolvenvaihdos Korpisen tilalla Puolangalla s. 22 Energiasuunnitelma kannattaa s. 23 Vinkkejä maaseuturakentamiseen s. 24 Yhteystiedot Vekkari on Maaseutuohjelmat tutuiksi tiedonvälityshankkeen lehti, jossa esittelemme Kainuun maaseudun mahdollisuuksia. Hanke tiedottaa Oulujärvi Leaderin, Elävä Kainuu Leaderin ja Kainuun ELYkeskuksen Maaseutu- ja energia yksikön rahoittamista kohteista ja hankkeista sekä tukimuodoista. 3

4 Luova hulluus Luovuus on kuin bussi. Kun se kulkee ohitsesi, hyppää ihmeessä kyytiin. Maailma on täynnä mahdollisuuksia, annatko niiden kulkea ohitsesi? Avaa ovia ja hae sisältöä elämääsi. Rohkeus, uteliaisuus voit itse arvioida, missä rajasi kulkevat. Vastuu on kuitenkin sinulla. Elämän kohokohdat Katso taaksesi. Mitä merkittävää sieltä löytyy. Katso eteesi. Mitä toivoisit sieltä löytyvän? Millaisia suunnitelmia sinulla on, mistä unelmoit? Herää, elä ja toteuta unelmasi. Kuva: Kainuun Sanomat/Antti Kärkkäinen Menestyksen mittarit Rahalla ja omaisuudella mitataan menestystä. Myös ura voi kertoa siitä. Tuovatko nämä sinulle tyydytyksen? Voit menettää kaiken, jos huono tuuri sinut yllättää. Onko sinulla ystäviä? Hyviä sellaisia, jotka seisovat rinnallasi, tukevat ja ovat luottamuksesi arvoisia, kuten sinäkin. Mato Herää pahvi ja unelmoi se on ilmaista Luovuuden lähettiläs Mato Valtonen Kajaanissa Mato Valtosen luento Arkipäivän luovuus keräsi Kajaanissa Bio Rexin suurimman salin täyteen. Lähes kolmetuntinen esitys imaisi kuulijat mukaansa, eikä taukoja kaivattu. Miksi luovuutta Kainuussa tarvitaan! Löydä oma itsesi, älä kopioi, säilytä yksilöllisyys, opi nauramaan itsellesi! Tässä Mato Valtosen yksinkertaisimmat perusvinkit, joilla voi saada itsessä pientä muutosta aikaan. Mutta laajempiin saavutuksiin tarvitaan jotain aivan muuta! Maaseudun kehittämisessä olisi ensiarvoisen tärkeää, että teot nousisivat ylitse muiden, keskivertosuorituksiin ei ole varaa. Mistä saadaan maaseudulle tekijöitä ja tekoja, joilla tulevaisuutta rakennetaan eri ottein? Loistavia hankkeita ja yritysideoita, innovaatioita, niitähän luovuus tuottaa. Mihin kastiin sinä kuulut? Suomalaisista 17 % luokitellaan luoviksi. Luovuuden eri tasoilla briljantti ylpeilee saavutuksillaan, on fiksu, mutta ei jätä kulttuuriin jälkiä, patsaat tehdään riskinottajista. Henkilökohtaisesti luova tyyppi etsii ja kokeilee, mutta ei vie ideoitaan eteenpäin. Varauksettomasti luova synnyttää uutta ja pysyvää, jonka arvon muutkin huomaavat. Aina ei onnista, mutta tallella on toivo, että joskus taas onnistaa. Lapsenmielisyys, minne se katoaa? Naama on kuin näyttöpääte Inho, viha, pelko, onnellisuus, suru ja hämmennys ovat perustunteita, joita naamarillasi välität muille. Positiivisuus tarttuu! Etsi elämääsi arvokkaita asioita ja tee hyvästä vielä parempi. Muutos on ainoa pysyvä olotila ja vastustus on sisäänrakennettua. Toki pitää olla rutiineja, mutta laiskuuden kynnyksen yli on osattava hypätä. Vai vaivaako sinua epäonnistumisen pelko, kysyi Mato Valtonen. Yritä löytää oma itsesi Älä kopioi. Ihminen on hierarkinen laumaeläin. Testaa ja arvioi itseäsi, älä kuitenkaan ylikuormita. Tuuletus on välillä paikallaan. Perimä on geeneissä, sinua muokataan koulussa, työssä, siellä missä toimit mutta opi tekemään myös omia valintoja. Älä takerru samoihin asioihin kuin muut. Tee ongelmista projekteja Mitkä asiat tuottavat jatkuvasti ongelmia? Listaa ne ja poista yksi kerrallaan. Ratkaise ne rasittamasta jokapäiväistä elämääsi. Ne voivat olla myös stressin aiheuttajia ja häviävät samalla. Valtoselle hyvät kaverit ovat arvokkainta pääomaa. Miten saadaan tuloksia Team työskentelyä käytetään useissa tilanteissa. Teamit väännetään väkisin kasaan paikallaolijoista. Parhaimmat teamit syntyvät itsestään. Samanhenkiset ja samoin ajattelevat pääsevät parhaiten etenemään asiassa ja löytävät siihen sisällön. Monien ideointikanavat tuntuvat avautuvan alkoholin avulla. Mutta mitäs jos pyrkisit samaan fiilikseen ihan selvin päin? Ryhdy toimeen Monille uhoaminen on ikuista. Aloita toteutus, pyri saamaan jotakin aikaan - ja ihan valmiiksi asti. Mitään ei tapahdu, jos et ryhdy toimeen. Kyseenalaista asioita, elämää voisiko asioita tehdä toisinpäin, erilailla? Poista sana MAHDOTON elämästäsi Tee mahdottomista asioista mahdollisia, kokeile edes! Kiitä ja palkitse niitä, jotka sen tekevät! KUKA TARJOSI Mato Valtosen luennon Kajaanissa järjesti Maaseutuohjelmat tutuiksi -tiedonvälityshanke. 4

5 Paja haastaa Sotkamon 4H-toiminnassa puhaltavat suotuisat tuulet. Perustoiminnan rinnalle on suunnitelmallisesti haettu uutta toimintaa. Paja hanke syntyi kierrätyksen ympärille ja pyrkii tuottamaan kierrätys- ja luonnonmateriaaleista laadukkaita tuotteita. Toiminta perustuu vahvasti nuorten omaan suunnitteluun ja tekemiseen. Hanke luo puitteet tilat, työvälineet, ilmapiiriin, tuen mahdollisuuden ponnistaa vaikka alihankinta- tai itsenäiseksi yrittäjäksi. Tuotteet ovat vain yksi osa tavoitteista, tilan ympärille rakennetaan laajempi toimintakokonaisuus, jota voivat hyödyntää myös muut yhteistyökumppanit. -Haemme laajemmin uusia toimintamuotoja. Emme ole luomassa nuorisotiloja, vaan kaikki toiminta pohjautuu jonkin teeman ympärille, sanoo toiminnanjohtaja Minna Korhonen. Se voi olla elokuvat, pelit, musiikki, elämän hallinta, työpajat, kurssit toimintaa, joka rakentuu 4H arvojen ympärille. Kun kaikki on valmista Meillä on myymälä, tuotteet, monipuolinen työpaja, pajan henkilöstö, runsas monipuolinen toiminta Pajan ympärillä ja haasteita vielä runsaasti jäljellä. Tarvitsemme toimintaan myös rahaa, joten hakemuksia on lähdössä lisää, kertoo Minna. Tilojen kunnostus vei aikaa ja rahaa Hankkeen aikataulu on viivästynyt, sillä suunnitelma oli tehty eri tilaan. Kesä on mennyt remontin merkeissä ja rahaa kului remontointiin. Nyt näyttää myös siltä, että tilat eivät riitä toiminnan toteuttamiseen täysin. Toiminta käynnistyi Kainuuntie 7 alakerrassa Tiloissa on toimistot, keittiö, olohuone, työ- ja varastotilat. Näyttely- ja myyntitiloja ei nyt ole mahdollista toteuttaa, mutta myyntitapahtumat ovat erillisiä ja järjestetään sesonkeina sekä tarvittaessa. Varsinaiset avajaiset ovat marraskuussa. Sotkamon nuoret Pajan toimintojen suunnittelu käynnissä Nuoria palkattiin pajalle jo kesäkuun alussa suunnittelemaan toimintaa. Kuuden teamin voimin on paneuduttu sisältösuunnitteluun, sisustukseen, tekniikkaan, markkinointiin, kerhotoiminnan kehittämiseen ja työllistämisen mahdollisuuksien kartoittamiseen. Ryhmiä vetää nimetyt henkilöt ja työsuhteet kestävät vuoden loppuun. Yhteistyötä tilojen hyödyntämiseen Samoissa tiloissa toimii Kuntouttavan työtoiminnan hanke, jonka vetäjä Pertti Rytkönen on aktiivisesti mukana suunnittelemassa, miten Pajaa voi hyödyntää nuorten kuntouttavassa työtoiminnassa. -Olemme avoimia kaikille suunnitelmille, joissa tilaan on tarjolla nuorille sopivaa toimintaa, korostaa Minna Korhonen. Mille kohderyhmälle Sotkamon 4H-yhdistyksessä on mukana lähes 300 nuorta. Keski-ikä on noin 14 vuotta. Kyläkerhoihin osallistuu 6-12 vuotiaat. Kerhon polkuja voi edetä kerholaisesta ohjaajaksi ja siitä työpalveluun. Yläasteikäisiä pyritään jo työllistämään, sillä 4H tarjoaa työpalvelua yksityisille ja yrityksille. Koti- ja mökkipalvelun töitä on tarjolla alle 29 -vuotiaille. Tulevaisuutta suunnitellaan myös pidemmällä tähtäimellä. Ensi kesän projekteja on mm. Sotkamon seurakunnalta vuokratun Syntiniemen maisemointi. Tuotekehittelyyn lisää panoksia Tuotekehittely on jäänyt remontin ja muun toiminnan jalkoihin. Jarno Nykänen, yläasteen puupuolen opettaja on nyt lupautunut avuksemme tuotteiden suunnitteluun. Vihreät arvot ovat kantava runko suunnittelussa. Haemme laadukkaita tuotteita. Tutustumismatkojen, tuotesuunnittelukilpailun ja erilaisten kurssien kautta toiminta pyritään saamaan vauhtiin ripeästi. Nuoret yrittäjät 4H-perusajatuksena on nuorten yrittäjyyteen kannustaminen. Paja antaa nuorille mahdollisuuden testata ja kokeilla omaa ideaa, saada koulutusta, kokemusta ja tuotteita esille. Kiitos yhteistyökumppaneille! Remontti toi lisäkuluja ja jouduimme vahvistamaan varainhankintaa. Olemme saaneet tarvikkeita ja alennuksia yrityksiltä, ne ovat olleet todella tarpeeseen. Paja hanketta rahoittavat Elävä Kainuu Leader ja Suomen Nuorisoyhteistyö Allianssi. Pajan avajaiset la , lue lisää SUORAT SANAT Paja on loistojuttu ja mahdollisuus käsillä tekeville nuorille, kaikki ei välttämättä syty urheilusta Sotkamossakaan. Tilat ja toiminta on nuorten näköistä, he saivat vapaat kädet suunnitteluun. Tästä eteenpäin on helpompaa rohkeasti suunnitella uutta ja erilaista toimintaa, kun taustalla on tämä kokemus, sanoo 4H uralla edennyt Tiina Schroderus, nyt myös Sotkamon 4H-yhdistyksen hallituksen jäsen. 5

6 Mikoplan Oy Mekaniikkasuunnittelua ja teollisuuden konsultointia Vekkari 09 esitteli Mikoplan Oy:n toimiston, joka remontoitiin Mika Korhosen kotitilan navettaan Sotkamossa. Nyt myös rakennuksen loppuosa eli protopaja uusine laitteineen on tehokäytössä. -Osaamisen kannalta on tärkeää tehdä myös itse protoja, kertoo Mika. Ympärillä on lisäksi alihankintaverkosto, jonka kautta osa protoista valmistetaan. Tuotekehitys ja tuotteistaminen ovat keskeiset yrityksen toiminnan osa-alueet. Nostin testikäytössä Vuokatissa Mikoplan Oy on tehnyt mm. tuotekehitystyön rinnepelastuskäyttöön suunnitellulle nostimelle, josta ykköskappale on testikäytössä Vuokatin Rinteillä. Asiakas Kessu Oy tarjoaa hiihtokeskuksille erilaisia laitteita sekä palveluja ja tuotetta suunnitellaan markkinoitavaksi myös ulkomaille. Metapart verkon kautta mukana yhteismarkkinoinnissa Kolmetoista kainuulaista metallialan yritystä muodostaa Metapart yhteistyöverkon. Se on saanut potkua Kainuun Edun hankkeen myötä ja nostaa esille paikallisia metallialan yrityksiä, tuotteita ja osaamista. Hyvä yhteistyöryhmä, jonka kautta kehitämme jatkuvasti toimintaamme, sanoo Mika Korhonen. Mikoplan on saanut yritystukea ELY-keskuksesta toimitiloihin ja kehittämistyöhön. Mika Korhoselle suunnittelun lisäksi protojen testaus on keskeinen työvaihe. Talvivaara on tärkeä yhteistyökumppani. Toista osakasta Timo Rimpiläistä ei juurikaan toimistolla näy. Hän toimii Talvivaarassa projekti-insinöörinä. MITÄ KUULUU SOTKAMOON? Piccolo-systems Oy Vahvasti tuotekehitysvaiheessa Viime keväänä löytyi sopivat tilat Vuokatista, Sotkamon entisestä emäntäkoulusta. Entinen koulurakennus keittiöineen on keskeisellä paikalla, kumppanina tiloissa toimii Vuokatin Viini Oy. Kievarin Leipomo ja Juustola, jotka ovat aputoiminimiä, elävät vahvaa suunnittelun ja kehittymisen vaihetta. -Eväitä yrityksen kehittämiseen syntyy oheistuotteina, sillä opiskelen päätoimisesti Hämeen Ammattikorkeakoulussa bio- ja elintarviketekniikan insinööriksi (AMK). Haen uudenlaista ajattelua, asiakaslähtöisiä tuotteita ja mahdollisuuksia toimia monipuolisesti tässä toimintaympäristössä, kertoo Raija Kauppinen. Monipuolinen toimintakonsepti Juustola käyttää raaka-aineena Seppälän kyyttöjen maitoa. Erilaisia juustotuotteita kehitetään myytäviksi laajemminkin kunhan aikaa opiskelulta jää. Nyt tuotteita on saatavilla Vuokatin Viinin kaupasta. Marjatuotteiden kehittäminen ja valmistus on toiminnan yksi osa-alue. Joitain tuotteita on ollut Saksassa koemarkkinoinnissa. Koulutusta ja konsultointia Tilat mahdollistavat myös erilaisten ruoanlaitto- ja kokkailukurssien järjestämisen. Juustokurssit ym. teemat sopivat niin matkailuyritysten asiakkaille kuin muillekin ryhmille. Yhteistyö Vuokatin Viinin kanssa tulee kehittymään, sillä rakennuksessa riittää tilaa uusille ajatuksille. Keväällä Piccolo-systems sai Ely-keskuksesta investointitukea tilojen kunnostukseen ja koneisiin. Käytössä on nyt 350 neliötä. Juustokakut paikallista lähijälkiruokaa parhaimmillaan. 6

7 Konekorjaus Juha Heikkinen Erikoisosaamista erikoislaittein Yritystutkija Sirpa Lavikainen ja yrittäjä Juha Heikkinen tutkivat uusimpia hankintoja. Seuraavana vuorossa on varasto- ja toimistotilojen laajennus, sillä koneet ovat täyttäneet verstaan tehokkaasti. Juha Heikkinen viritteli yrityksen pystyyn jo vuonna 2002, mutta siirtyi päätoimiseksi yrittäjäksi vasta vuoden 2010 vaihteessa. Muiden töiden ohessa raskaskoneasentaja ja jenkkiautojen harrastaja löysi selkeän markkinaraon. Kotitilan kalustovaja laajentui työtilaksi. Vuosien varrella erikoiskoneita on hankittu konkurssipesistä ja nyt viimeisimmät suoraan valmistajilta. Erikoistyötä, varaosien myyntiä ja maahantuontia Raskaskoneasennus on erikoisosaamista. Koneistusta Juha tekee alihankintana myös autokorjaamoille. Suurin osa asiakkaista on puskaradion kautta tulleita yksityisiä autojen, moottoripyörien ja veneiden omistajia sekä harrastajia Pohjois-Suomesta, Joensuun suunnalta ja lähialueelta. Varaosia yritys tuo maahan erityisesti amerikkalaisiin autoihin ja veneisiin. Pajalla korjataan myös maatilojen traktorit ja muut koneet sekä trimmataan erilaisia vanhoja kulkupelejä. Runsaasti erikoistyökaluja Moottorikoneistus on erikoisala, joka vaatii erityiset laitteet ja koneet. Kalustoinvestointeihin Juha on saanut tukea ELYkeskuksesta. Töitä on riittävästi, sillä alan harrastajia on paljon. Olisin voinut siirtyä jo aikaisemmin oman yrityksen täysipäiväiseksi pyörittäjäksi, pohtii Juha ratkaisujaan. Rohkeasti oman yritysidean kimppuun -Nyt kannattaa oikeasti pohtia yritystoiminnan aloittamista, jos takataskussa on hyvä idea ja tunne siitä, että sen voi toteuttaa. Tarjolla on monipuolista rahoitusta ja neuvontaa, joten tukea hyville ideoille löytyy, kannustaa yritystutkija Sirpa Lavikainen. Hän on nyt Keijo Kunnarin sijainen vuoden 2012 loppuun saakka. Lähiruoka, bioenergia ja elämystuotanto ovat tämän päivän juttuja. Päätään on nostamassa kulttuuriin liittyvä yrittäjyys. Myös Green Care luontoon ja maaseutuympäristöön tukeutuva, hyvinvointia ja elämänlaatua edistävää toimintaa on tulossa. Juuri käynnistynyt Lähiruokahanke luo myönteistä ilmapiiriä, tukee ja kannustaa. Myös Kainuun bioenergiateemaohjelman tuki ja tietotaito ovat ideanikkareiden käytettävissä. -Kainuun maaseudulle tarvitaan erilaisia yrittäjiä. Turvaamaan sekä asumisen että elämisen mahdollisuudet, mutta myös houkuttelemaan uusia asukkaita, sanoo Sirpa. ELY-keskus rahoittaa Maaseuturahastosta yrityksiä koko Kainuun alueella, mutta erityisesti koko Kainuuta koskevia, laajempia maaseudun kehittämishankkeita. Sirpa Lavikaisella on monipuolinen kokemus maaseudun kehittämisestä yritysneuvojana, perusmaatalouden investointitukien asiantuntijana ja kouluttajana. KUKA HÄN ON? Sirpa Lavikainen Yritystutkija, Kainuun ELY-keskus Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri vastuualue puh

8 YHTEISTYÖMAHDOLLISUUS YRITYSRYHMÄLLE Kasvun työkalu yritysten yhteistyöhön, kehittämiseen, myyntiin ja markkinointiin. Tuki jopa 75 prosenttia! Yritysryhmän kehittämiseen tarkoitettu tuki on Kainuussa vajaakäytössä. Etenkin pienten yritysten ongelmat ovat usein myynnin ja markkinoinnin parissa. Tämä työkalu on täysin räätälöitävissä yhteistyön tarpeisiin. Tarvitaan vain tukikelpoiset kumppanit, yhteisesti määritellyt toimenpiteet sekä hakijaksi ja toteuttajaksi sopiva organisaatio. Mukaan vähintään kolme yritystä Tuki sopii saman alan yrityksille, joiden tuotteet täydentävät toisiaan. Yhteistyö raaka-aineiden hankkimisessa, tuotekehityksessä, koemarkkinoinnissa, yhteinen myyntiorganisaatio, markkinointi ja tiedotus vapauttavat resursseja ydinosaamiseen ja sen kehittämiseen. Asiakkaalle tarjottava palvelukokonaisuus rakentuu usein tuotteen valmistajasta, myyjästä ja huollosta tai matkailualalla majoituksesta, ruokailusta ja ohjelmapalveluista. Kun yhteistyöhön löytyy luonteva yhteys, myös tuelle on edellytykset olemassa. Kansainvälisille markkinoillekin on helpompi päästä yhdessä toisten kanssa. Toteuttajaksi alan asiantuntija Jotta yhteistyö etenisi, tarvitaan mukaan jokin kolmas taho, joka pyörittää, hallinnoi ja toteuttaa hankkeen. Oppilaitokset, eri alojen kehittämisorganisaatiot tai kunta ovat sopivia kumppaneita. Mukana olevien yritysten rooli on merkittävä, he päättävät tehtävistä toimenpiteistä, hallinnoijasta, heillä on yhteinen päämäärä, selkeä suunnitelma, pelisäännöt ja myös raha-asioihin liittyvät sopimukset kunnossa. Jos sisältö ja sopivat kumppanit ovat tiedossa, mutta hallinnoija puuttuu, kannattaa ajatusta työstää, sillä hallinnoijia löytyy. -Tartu haasteeseen! Tässä on täsmäase, jonka voi suunnata ongelma-alueille. Tätä kautta pienillä yrityksillä on mahdollisuus saada asiantuntija-apua edullisesti ja erilaisiin tarpeisiin. Nyt on korkea aika viritellä yritykset huippukuntoisiksi. Kun nousukauden pyörät taas pyörähtävät, kannattaa olla valmiina, sillä silloin aika ei riitä kehittämiseen, muistuttaa Pirjo Oikarinen. Paavo Mattilan alueella Suupohjassa yrittäjät ovat hyödyntäneet tukea hyvin. Tuki jopa 75 prosenttia Tuen määrä riippuu yhteisten toimenpiteiden määrästä. Yksityisen rahan osuus jaetaan yritysten kesken joko tasan, liikevaihdon, henkilömäärän tai muussa sovitussa suhteessa. Yhteistyön valmistelu ja projektiin sitoutuminen ovat keskeisiä asioita, jotta projekti etenee suunnitelmallisesti. Käytännön kokemuksia Suupohjasta Toiminnanjohtaja Paavo Mattila Suupohjan Kehittämisyhdistyksestä vieraili Kainuussa kertomassa alueen Leader-ryhmän ja Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen kautta rahoitetuista projekteista. Alueella on toteutettu kaksitoista yritysryhmähanketta ja suunnitteilla on lisää. Yhteistyö toimii, kun yritykset ovat sitoutuneet hankkeeseen ja mukana on sopiva määrä yrityksiä (3-6), jotka ovat suunnilleen samankokoisia. Pelisääntöjen noudattaminen ja suunnitelmissa pysyminen on tuonut kannustavia ja hyviä tuloksia, kertoo Paavo Mattila. Tarvitaan myös roimasti luottamusta koko projektin ajalle, sillä yritys joutuu avaamaan omaa toimintaa muiden tarkasteltavaksi. Kilpailuasetelmat on suljettava pois, sillä yksi keskeinen tavoite on yritysten mahdollisuus oppia toisilta ja uusiutua. Hyvä yhteinen nimi toimii yhdistävänä tekijänä ja tuo projektille selkeää näkyvyyttä. Sopiva kestoaika yhteistyöhankkeelle on maksimissaan kaksi vuotta, alle vuoden hankkeita kannattaa miettiä tarkkaan. Kehittämishankkeita on syntynyt eri aloille, mm. metalli-, matkailu-, elintarvike-, ICT- ja huonekaluyrittäjät ovat löytäneet runsaasti yhteistä tekemistä. Alueella on tehty erillisiä esiselvityshankkeita, joilla on selvitetty tarpeita ja taustoja. Myös alueen elinkeinotoiminnassa ja muissa hankkeissa asiaa tuodaan aktiivisesti esille. Tärkeä yhteistyökumppanimme on Suupohjan Elinkeinotoimen Kuntayhtymä, mutta teemme tiivistä yhteistyötä kaikkien alueen kehittäjätahojen kanssa, kertoo Mattila. KUKA HÄN ON? Pirjo Oikarinen Toiminnanjohtaja, Oulujärvi Leader ry puh Ota yhteyttä Elävä Kainuu Leader, Oulujärvi Leader sekä ELY-keskus tukevat Maaseuturahaston kautta maaseudun yritysten investointeja, kehittämistä ja käynnistämistä. Yritysryhmän kehittämistukeen liittyen kaikki ideat kannattaa testauttaa. Ilmoita kiinnostuksesi, sillä järjestämme jatkossa myös eri alojen työpajoja. Suupohjan yhteistyöstä lisää 8

9 Kaisa Rikula, ohjelmapalveluyrittäjä MITÄ KUULUU? Luonnollisesti Oulujärvi Yrityksen nimi on myös alue, jolla huomattava osa ohjelmapalveluista tuotetaan. Oulujärven laineet lipovat laajaa aluetta ja luonnollisesti näin syntyy yhteistyötä alueen muiden yrittäjien kanssa, mutta myös laajemmalle Kainuuseen. Monipuolinen elämystarjonta Kajakki-, vene-, vaellus-, moottorikelkka-, pyörä-, luontotarkkailu- ym. retkien rinnalle on vahvasti nousemassa ympärivuotiset kalastusmatkailutuotteet. Kalastaja Esko Kämäräisen kokemus ja ammattitaito ovat hyvä apu tuotteistamisessa, retkien kalastusoppaana ja kalan käsittelyssä. Kalasta valmistamme asiakkaille elämysretkien lounaat tai illalliset joko maastossa tai muissa tiloissa, se on lähiruokaa parhaimmillaan, sanoo Kaisa Rikula. Luonnollisesti - luonnossa Yrityksen tuotteiden suunnittelussa luonto on keskeisessä roolissa. Kaisa ja Vesa Rikulan rannan näkymästä Oulujärvelle Ärjänsaareen sekä perheen omista luonto- ja liikuntaharrastuksista kumpuava innostus tarjota laadukkaita elämyspalveluja näkyy tuotevalikoimassa. Tuotantokalusto on monipuolinen. Tarjoamme asiakkaalle koko paketin tai osa-alueita, vesi- tai maakuljetukset, välineet, oppaan, elämykset, mökkimajoitusta, saunat sekä ruokailut. Yhteistyössä muiden yrittäjien kanssa Ryhmien koko, toiveet ja tarpeet vaihtelevat, silloin elämykset toteutetaan yhteistyössä kumppaneiden kanssa. RTG:n Vuokatin viikko-ohjelmassa oli kesällä Kaisan tuottama melontaohjelma. Kajakkimelonnan ABC on koulutus, joka viedään sinne, missä asiakas sen haluaa toteuttaa. Elämystuotteet sopivat matkailijoiden lisäksi perheille, työporukoille, opiskelija- ja muille ryhmille erilaisten liikunta- ja virkistyspäivien ohjelmaksi. Tyytyväisyys ja turvallisuus avainasioita Vuonna 2006 aloittaneen yrityksen peruselementit ovat hyvä palvelu, luonnon kunnioittaminen ja turvallisuus. Yritys on saanut investointi- ja käynnistystukea Oulujärvi Leaderistä. Kaisa Rikulan yritysidea syntyi Oulujärven ja Ärjänsaaren ympärille. Nyt toiminta-alue on laajentunut jo Kainuun rajojen ulkopuolelle. Talveen muiden retkien rinnalle on vahvasti nousemassa kalastusmatkailutuotteet. 9

10 MITÄ KUULUU SUOMUSSALMELLE? Suomussalmen ja Hyrynsalmen alueella asuu yli kaksisataa ulkomaalaista paluu- tai maahanmuuttajaa. Vuonna 2008 perustettiin Venäjänkielen kulttuuriyhdistys Istok. Kulttuurien välinen yhteistyö, vuorovaikutus ja kulttuurituntemuksen lisääminen olivat keskeiset tavoitteet kerran viikossa järjestetyissä tapaamisissa. Tarve laajempaan toimintaan -Maahanmuuttajien aloitteesta etsime ratkaisua, jolla voisimme laajentaa toimintaa ja saada omat tilat. Perhepirtti Istok on nyt hanke, joka sai kehittämistukea Elävä Kainuu Leaderistä ja tilat Suomussalmen kunnalta, kertoo hankevetäjä, yhdistyksen puheenjohtaja Valentina Huttu. Toiminta käynnistyi viime keväänä ja hanke kestää kaksi vuotta. Alkuvaiheessa teimme paljon talkootöitä, jotta saimme tilat kalustettua viihtyisiksi ja toimiviksi. Apua arkipäivän asioissa -Suurin osa yhdistyksen jäsenistä on venäläisiä. Autamme heitä arjen asioissa; passi, oleskelulupa, koulutus-, työ-, eläke-, pankki- ja vakuutusasiat sekä lasten oikeudet ovat näistä keskeiset. Teemapäivät Tila on avoinna arkisin klo Maanantain infossa käymme läpi ajankohtaisia asioita ja uutisia. Aiheita kirjallisuus, historia, taide jne, halukkaat valmistelevat teeman ennakkoon ja aiheeseen perehdymme yhdessä. Tiistai on lasten päivä, 6-14 vuotiaille järjestämme monipuolista toimintaa. Keskiviikkoisin on bingo ja laulupiiri, torstain teema on käsityöt. Perjantain ohjelma rakentuu toivomusten tai tarpeiden mukaan. Meillä on myös lapsiparkki, johon vanhemmat voivat tuoda lapset asioinnin ajaksi. Retkiä, vierailuja ja tapahtumia Perhepirtti ISTOK Yhteinen olohuone Haemme perhepirtin toimintaan jatkuvasti uusia ideoita ja ajatuksia, kertoo Valentina a Huttu. Yhdessä toteutamme e meitä kiinnostavia asioita, Helsingin matka oli yksi sellainen. Torimyyjäisiä, Venetsialainen ilta, äitienpäiväjuhlat, sodan päättymisen 65-vuotisjuhlat, kesäkauden avaus, markkinat, tutustumismatka Raatteen Portille ja Helsinkiin, yhdessä toteutamme meitä kiinnostavia asioita. Puolisot ovat olleet aktiivisesti mukana tukemassa ja auttamassa eri tehtävissä, kertoo Valentina. Yhteistyötä tarvitaan Perhepirttiin on tutustunut kotimaisia ja ulkomaisia ryhmiä. -Haluamme saada tietoa ja kokemuksia, miten tätä työtä on tehty muualla. Yhteistyötä Suomi-Venäjä seuran ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa on jo suunniteltu, mutta myös muut kumppanuudet kiinnostavat. Teatteri Retikan avajaisviikolla olemme mukana musiikkiesityksellä. Meitä on täällä joukko aktiivisia naisia, joilla on energiaa ja halua olla luomassa monikulttuurista Kainuuta. -Kenenkään maahanmuuttajan ei kannata jäädä yksin. Vaikka alueella matkat ovat pitkät ja julkinen liikenne harvaa, silti kannattaa ottaa meihin yhteyttä ja tulla tutustumaan toimintaan, kannustaa Valentina. Valentina Huttu puh , Uusi toiminnanjohtaja -Syksy on ollut monipuolisen vilkas. Olemme saaneet runsaasti kontakteja, joiden tuloksena vireillä on paljon hyviä projekteja, niin yritysten kuin hankkeiden osalta. Hanketyö on tuttua, sillä siirryin tähän Suomussalmen kunnan Karhulanvaarasta kajahtaa hankkeesta. Siinä entiselle koulutustilalle etsitään uutta toimintaa ja kartoitetaan uusia käyttömahdollisuuksia. Sitä ennen työskentelin 22 vuotta Metso Automation Oy:n erilaisissa markkinoinnin ja viestinnän tehtävissä. Juuret ovat Kuhmossa, nyt myös vapaa-ajan koti. Kaksitoista vuotta ennen Metsoa vierähti Helsingissä, mutta takaisin minut houkutti sopiva työ, mahdollisuus palata lähelle sukua ja Kainuun monipuolinen luonto, valottaa Pirjo taustaansa. Kehittämisraha etsii hyvää kotia Yhteistyö Elävä Kainuu Leaderin alueen kuntien Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi - kanssa on tärkeää. Jokaisella kunnalla on omat erityispiirteensä ja strategiansa. Myös investointien ja hankkeiden tulisi suuntautua näille painopistealueille. Mitä enemmän käytössä on kuntarahaa, sitä enemmän myös muuta tukirahaa. Ensi vuoden Elävä Kainuu Leader -toimintaryhmän myöntövaltuus toimintaalueella tulee olemaan noin euroa. Alueelle kohdistuu lisäksi koko Kainuuta kehittävien hankkeiden hyöty. KUKA HÄN ON? Pirjo Heikkinen Toiminnanjohtaja alkaen Elävä Kainuu Leader ry puh FB: pirjo kaarina heikkinen 10

11 Hyviä ideoita tarvitaan Pirjo korostaa, että pienikin hanke on hyvä, kun esimerkiksi pienyrittäjä työllistää sillä itsensä ja voi kehittää yritystä. Nyt markkinoimme vahvasti yritysryhmille tarkoitettua tukea. Se on loistava työkalu kehittää toimintoja yhdessä. Tulemme mielellämme mukaan työstämään ideoita, jotta näitä hankkeita alueella saataisiin eteenpäin. Kaikkea ei tarvitse keksiä itse Suomessa ja Kainuussa on meneillään paljon hankkeita, joita voi soveltaa sujuvasti. Oulujärvi Leaderin rahoittama ja ProAgrian totettama Kylämaisema hanke on täysin monistettavissa alueellamme ja jo suunnitteillakin. Perhepirtti ISTOK tyyppinen malli sopisi myös Kuhmoon erinomaisesti. Kansainvälisyys lisääntyy Näyttää siltä, että suomalaisten Leader ryhmien työtä arvostetaan ja kainuulainen partneri on haluttu yhteistyökumppani. Vireillä on useita suunnitelmia. Tämän syksyn aikana olemme mm. opastaneet ja rohkaisseet venäläisiä Leader tyyppisen toiminnan aloittamiseen. Tämä vuosi on lopuillaan, ensi vuoden toimenpiteiden suunnittelu kannattaa aloittaa nyt! Ajankohtaista Teatteri Retikka Valmis joulun sesonkiin Puolen vuoden urakka on ohi ja Suomussalmen Näyttämöyhdistyksen historiassa alkaa uusi vaihe. Avajaisviikolla 46 ohjelmaa on päivittäin, teatterin viralliset avajaiset vietetään Tilaa on kaikkiaan 600 neliötä. Uusi osa on 170-paikkainen, 300 neliön teatterisali. Näyttämöyhdistyksessä on 70 jäsentä. Teatteritoimintaa on kehitetty harrastajavoimin ja erilaisin hankkein. Viimeisten kahdeksan vuoden aikana 1600-paikkainen kesäteatteri on luonut puitteet tämän rakennushankkeen toteuttamiseen, sillä katsojia näiden vuosien aikana on ollut Mahdollisuus meille ja yhteistyökumppaneille -Voimme lisätä ensi-iltojen määrää, ottaa vierailevia esityksiä, vuokrata tiloja muille esityksille ja luennoille, luettelee mahdollisuuksia yhdistyksen puheenjohtaja Antti Väyrynen. Tämä tuo toimintaamme uutta virtaa ja potkua koko Suomussalmelle. Yhdessä Scandic Kiannon Kuohujen kanssa Suomen paras kehittämishanke saamme monipuolisen kokonaispaketin eri asiakasryhmille. Myös muiden tahojen kanssa teemme yhteistyötä. Tämän kylän mittakaavassa hanke on merkittävä. Varsinainen ensi-ilta keväällä Joulun sesonkiin on rakennuskiireiden ohessa rakennettu esitys - Karvahatun paluu. Se on sopiva pikkujouluryhmille. Kun tilat ovat valmiit, alkaa varsinaisen kevään ensi-illan työstäminen ja harjoittelu. Teatteri Retikka on saanut investointitukea Elävä Kainuu Leaderiltä teatterisalin rakentamiseen. Karhulanvaara sinun paikkasi? Ainutlaatuinen, kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus Suomussalmella odottaa uutta toimintaa ja uusia yrittäjiä. Aikaisemmin koulutuskäytössä olleet tilat ovat upeat ja monipuoliset. Tutustu osoitteessa Lisätietoja Suomussalmen elinkeinoasiamies Hannu Leinonen, puh EU-komission Maatalous ja maaseudun kehittämisyksikkö palkitsi kesällä 2010 Tulevaisuuden Älykylä -hankkeen Suomen parhaana EU-kehittämishankkeena. Sopii hyväksi käytännön esimerkiksi muille eurooppalaisille hankkeille tai hanketta suunnitteleville. Facebook/Juntusranta. Sivusto on Tulevaisuuden Älykylä hankkeen tiedotuskanava. Ruhtinansalmen kylä pysyy vahvana, kehittyy entistä vahvemmaksi ja siellä asuu älyttömän onnellinen kansa. Erityistavoitteena on kylän koulun kehittäminen asukkaiden ja matkailijoiden palvelukeskukseksi. Energiaomavaraisuuden nostaminen, kylän markkinointi uusille asukkaille ja paluumuuttajille ovat keskeiset, samoin elämysmatkailun monipuolistaminen ja Itärajan retkeilyreitin käytön tehostaminen. Hankkeen kautta kartoitetaan myös alueen myytäviä ja vuokrattavia kiinteistöjä. Elävä Kainuu Leader on rahoittanut tätä hanketta. Toteutus Ruhtinansalmen kyläyhdistys, hankevetäjä Hans Gerber, puh , Kylätalo remontoidaan Lokakuun alussa Ruhtinansalmen kyläyhdistys sai ELY-keskuksesta päätöksen investointituesta, jolla talo remontoidaan. Lähes 500 neliön tiloissa uusitaan mm. lämmitysjärjestelmää, ikkunoita, varastoja sosiaalitiloja sekä keittiö. Talkootöitä siis tiedossa! 11

12 kaikkea näiden linkkien takana voikaan olla? Mahdollisuuksia maatiloille, maaseutuyrittäjille ja maalla asuville siis kaikille kainuulaisille. Manner- Suomen maaseudun kehittämisraha tuo Kainuuseen runsaasti yhteistä hyvää. Tutustu ja hämmästy! Seuraavilla sivuilla esitellään osa Kainuun ELY-keskuksen ja alueen Leader ryhmien rahoittamista hankkeista. Linkkien takana on runsaasti lisää tietoa maaseudun ajankohtaisista asioista, kehittämisestä, koulutuksista ja tukimuodoista. Elävä Kainuu Leaderin toimialue Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi. Tukee Paltamossa, Puolangalla, Vaalassa ja Kajaanin maaseutualueilla sijaitsevia yrityksiä ja hankkeita. /kainuu Kainuun ELY-keskus on elinkeino-, liikenne- ja ympäristöasioissa Kainuun alueen monipuolinen kehittämis- ja palvelukeskus. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman sivusto avaa monipuolisesti näkymän koko Suomen maaseudulle. Kainuun maaseutuyritysten elinvoima hankkeen sivusto on maaseutuyrittäjän tietopankki. Sisältää uusinta MTT:n tutkimustietoa ja linkit verkkopalveluihin. Koulutuskalenterissa mm. MTT:n, ProAgrian ja KAO Seppälä -hankkeiden koulutukset ja retket. Kysymyksiä voi lähettää Uskalla kysyä palstalle, jonne eri alojen asiantuntijat vastaavat. Ajankohtaiset asiat sukupolvenvaihdoksesta, investointi- ja muista maatalouden tukirahoituksista, uusimmat lomakkeet ja ohjeet, yhteistiedot Kainuun viranomaisille ja neuvojille, luomutietoa sekä toimialaselvityksiä. Toteutus MTT Sotkamo projektipäällikkö Katja Keränen puh tutkimusassistentti Säde Suonpää puh Maaseutuyrittäjän työhyvinvoinnin tietopankki; kurssi- ja koulutustarjonta kainuulaisille maaseutuyrittäjille, maatalouslomittajille ja maaseutuyritysten henkilöstölle. Tietoa myös jaksamisen tukipalveluista. Toteutus Maaseutuyrittäjien työhyvinvointi hanke (ESR) Kainuun maa- ja kotitalousnaiset/ ProAgria projektipäällikkö Marjatta Pikkarainen puh /kantrikoulutus KantriKoulutus hanke järjestää lyhytkestoista täydennyskoulututusta kainuulaisille maaseutuyrittäjille ja metsänomistajille. Aiheita mm. johtaminen ja kilpailukyky, maatilan sukupolvenvaihdos, bioenergia, maidontuotanto, lammas- ja hevostalous, peltokasvinviljely, puutarhatuotanto, elintarvikkeiden jatkojalostus. Toteutus KAO projektipäällikkö Sari Laukkanen puh projektiassistentti Eija Säkkinen puh Tutustu koulutuskalenteriin! OPINTOMATKA ELINTARVIKEALAN YRITTÄJILLE Helsinkiin Vierailukohteina Tukku- ja Maatilatorit sekä Matkamessut, matkan varrella mm. Yrityspuisto Leivonen, Makupaja ja Jämsän jäätelötehdas. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet /kantrikoulutus. Tervetuloa mukaan! 12

13 Kainuun maaseutusuunnitelman toteutumista ja maaseudun kehittämistä koordinoidaan viiden teemaohjelman kautta. Väliarviointien pohjalta on käynnistymässä uusien jatko-ohjelmien valmistelu. /kylat Kainuun kyläteemaohjelma koordinoi kylien kehittymistä tukevia hankkeita, auttaa hankkeistuksessa, vastaa teemakyläsuunnitelmien laadinnasta ja tuo kylille koulutusta. Tavoitteena on huolehtia siitä, että maaseudulla asumisen, yrittämisen ja työskentelemisen edellytykset ovat sekä taloudellisesti, sosiaalisesti että ekologisesti kunnossa. Toteutus Oulun yliopisto, Lönnrot-instituutti, koordinaattori Tarja Lukkari, puh / luontomatkailu/ Kainuun luontomatkailun teemaohjelma edistää Kainuun luontomatkailun kehittymistä ja tavoitteiden saavuttamista yhdessä luontomatkailuyrittäjien kanssa. Toimenpiteitä on runsaasti, keskeisimpiä luonnossa toimimisen edellytysten kehittäminen, vetovoimatekijöiden säilyttäminen ja luominen, tuotteistaminen ja yhteistyön lisääminen. Toteutus Kainuun Etu Oy, koordinaattori Ilmo Juntunen, puh , projektisihteeri Birit Oksman, puh /bioenergia/ Kainuun bioenergiateemaohjelma koordinoi alan kehittämistä, tavoite on lisätä Kainuussa bioenergia-alan yhteistyötä, osaamista ja vahvistaa alan yritysten liiketoimintaedellytyksiä. Lähienergian tuotannon ja käytön lisäämisen ohella pyritään edistämään biopolttoaineen hankintalogistiikkaa. Yhteistyötä tehdään yritysten, / maaseutuelinkeinot/ Kainuun maaseutuelinkeinojen teemaohjelma koordinoi maatalouden ja maaseudun yritystoiminnan kehittämistä. Se sopeuttaa kainuulaista maataloutta toimintaympäristön muutoksiin, kuten EU:n maatalouspolitiikkaan. Maatilojen yritystoiminnan monipuolistamisen ja maaseudun elinkeinopohjan laajentamisen mahdollisuudet liittyvät vahvasti Kainuun luontoon ja kulttuuriin liittyvien palvelujen tuotteistamiseen. Hanke toimii yhteistyössä yrittäjien, kuntien ja kehittämisorganisaatioiden kanssa. Hankkeet kohdistuvat työssä jaksamiseen, osaamisen lisäämiseen, uusien toimintamallien ja yhteistyön vahvistamiseen sekä yritysrakenteiden kehittämiseen. Ohjelma toteuttaa asiantuntijaselvityksiä, opastaa ja aktivoi yhteistyökumppaneita. Toteutus MTK-Pohjois-Suomi, kehittämiskoordinaattori Ella Mustakangas, puh maatilojen, yhteisöjen, kuntien, koulujen ja yksittäisten kansalaisten kanssa. Bioenergia-alan kehitys näkyy erityisesti metsäenergian hankinnan ja käytön lisääntymisenä ja toiminnan ammattimaistumisena. Toteutus Oulun yliopisto, Lönnrot-instituutti, kehityspäällikkö Timo Karjalainen, puh / metsajapuuteemaohjelma /metsajapuu/ Kainuun metsä- ja puutalouden teemaohjelman keskeinen tavoite on alan yrittäjien ja kehittämistahojen yhteistyön ja aktiivisuuden lisääminen. Teemaohjelma kannustaa hankkeistukseen, kehittämistoimiin, poistaa päällekkäisyyksiä ja yhdensuuntaistaa eri kehittämisohjelmien toimenpiteitä. Se myös vastaa siitä, että hankkeita syntyy erilaisiin tarpeisiin. Toteutus Kainuun Etu Oy, ohjelmajohtaja Jari Komulainen, puh , projektisihteeri Katri Roininen, puh Lähiruokaa Nyt panostetaan lähiruokaan! Kainuulainen Lähiruoka hanke käynnistyi toukokuun alussa ja kestää lähes kolme vuotta. Tavoite on lisätä lähiruuan saatavuutta, käyttöä ja tiedotusta. Projektilla pyritään säilyttämään alkutuotanto, lisäämään yrittäjien yhteistyötä ja saamaan Kainuuseen uusia alan yrittäjiä. Toimenpiteet kohdistuvat moneen suuntaan ja koskettavat niin alueen kehittämisorganisaatioita kuin koko ketjua tuottajista kuluttajiin. Kehittämistyöryhmän avulla varmistetaan, että toimenpiteet etenevät myös hankkeen päättymisen jälkeen Kainuun elintarvikestrategian mukaisesti. Nyt suunnitellaan ja käynnistetään elintarvikkeisiin sekä lähiruokaan liittyviä kehittämis-, koulutus- ja yritysryhmähankkeita. Tavoite on, että alan yritystoiminta kasvaa, yrittäjät ovat hyvin verkostoituneita ja kilpailukykyisiä. Omavaraisuusasteen nostaminen etenkin tuoretuotteiden osalta on keskeinen asia, myös kuluttajien toivotaan innostuvan kainuulaisesta lähiruuasta. Toteutus ProAgria ja Kainuun maa- ja kotitalousnaiset, hankevastaava Sanna Kankaanranta, puh , hankeavustaja Katariina Sivonen, puh blogi Facebook/Kainuulainen Lähiruoka 13

14 Arktiset Aromit ry:llä on menossa Luonnosta Sinulle II hanke. Hankkeen tavoitteena on edistää luonnontuotteiden käyttöä matkailussa, kasvattaa lähiruuan kysyntää ammattikeittiöissä ja lisätä sienituntemusta. Matkailu- ja luonnontuotealan yritysten yhteistyötä ja verkostoitumista edistetään järjestämällä opintoretkiä ja koulutustilaisuuksia sekä tiedottamalla alan tapahtumista ja tarpeista. Lisää yrityksiä otetaan mukaan hankkeeseen. Toimialue Kainuu, Lappi, Pohjois- Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala. Kutsu luonnontuote- ja ruokamatkailuyrittäjille! Terve Aikuinen Terve Ruoka messut Kuopiossa Messujen suunnittelu alkanut, tule mukaan! Luonnosta Sinulle II hanke toteuttaa yhteisosaston. Messuista kiinnostuneet yrittäjät voivat tulla mukaan ja osallistua osaston suunnitteluun. Messujen keskeiset teemat ovat kotimaiset raaka-aineet, lähiruoka, luomu- ja terveyttä edistävät tuotteet. Haluamme toteuttaa vetovoimaisen ja uudenlaisen messuosaston! Tiedustelut Riitta Ylilehto, p tai Anna-Kaija Kaikkonen, p Lisätietoja messuista /messut/terveruoka2011/. Uudet hankevetäjät Riitta ja Anna-Kaija. www. Kuvat Arktiset Aromit Toteutus Arktiset Aromit ry projektipäällikkö Riitta Ylilehto puh projektisihteeri Anna-Kaija Kaikkonen puh Petotietohanke on tiedonvälityshanke, joka avaa keskustelua suurpetotutkimuksen ja paikallisten asukkaiden välille sekä tuottaa ja jakaa petovahinkoja ennaltaehkäisevää tietoa. Petoseutuhanke on poroelinkeinojen kehittämishanke, jonka luo uusia toimintamalleja suurpetotilanteen hallintaan ja kehittää porotaloudelle uudenlaista osaamista. Hanke kerää tietoa suurpetotutkimukseen ja yhdistää eri tahojen osaamisen ja intressit. Sivustolla myös muuta hyödyllistä tietoa alasta. Toteutus Suomussalmen kunta projektipäällikkö Juha Järvenpää puh. 044, , /ka Yksityistiehanke auttaa ja neuvoo. (Valitse alueellinen kehittäminen yksityistieverkon kehittäminen). Hanke avustaa maksutta mm. tiekunnan hallinnoinnissa tai perustamisessa, tekee ajantasaisen osakasluettelon, tien kuntoarvion sekä auttaa perusparannusasioissa. Toteutus Metsäkeskus Kainuun yksityistieverkon kehittäminen hanke projektipäällikkö Rainer Haverinen puh Karun kaunis Lentiira -kehittämishankkeen kuulumiset ja Lentiiran kylän ajankohtaiset asiat; historia, palvelut, yrittäjät, tonttitarjonta, matkailu, tapahtumat ja kyläinfo. Toteutus Lentiiran kyläyhdistys hankevetäjä Anja Pulkkinen puh Poro ilveksen jäljiltä. Suurpedot ovat todellinen uhka itärajan porotaloudelle. Valtio korvaa pedon tappaman poron, mutta vain pieni osa tapetuista poroista löytyy. Hankkeiden myötä petovahinkojen toteamiseen on saatu uusia keinoja. Kuva: Juha Järvenpää Apua yksityistieasioihin! Uusi hankevetäjä Anja Pulkkinen. 14

15 Kuva Sinikka Rantalankila /hankkeet Biokaasu- ja peltoenergia Kainusssa hanke tutkii kuivikelannan ja kalanperkuujätteen biokaasutusta MTT Sotkamon biokaasureaktorissa. Tutkimustyötä tehdään myös ruokohelven leviämisestä, kasvuston hävittämisestä sekä uusien energiakasvien viljelystä. Hanke järjestää infoja ja opintomatkoja sekä konsultoi laitekehittäjiä ja neuvojia. Toteutus MTT Sotkamo projektipäällikkö Elina Virkkunen puh Luodaan viihtyisä ja vetovoimainen asuin- ja harrastusalue hevosten ja koirien harrastajille. Paltamon koira- ja hevoskylähanke kartoittaa kiinnostusta, toteutusmahdollisuuksia, kohderyhmiä ja palvelutarpeita. Petpolis-hankkeen kautta luodaan toimintamalli ja toteutetaan alue, jossa harrastustoimintaan on yhteiset tilat tai alueet. Toteutus Paltamon kunta projektipäällikkö Kari Tervonen puh Oulujärven Melontakeskus hanke etsii lajille uusia harrastajia, kehittää toimintaa, markkinoi lajia, Oulujärveä ja Vaalan Sahanrannassa sijaitsevaa melontakeskusta. Toteutus Vaalan kunta projektipäällikkö Sinikka Rantalankila puh projektityöntekijä Suvi Tauriainen puh palapalaltaitaliaa.blogspot.com Esiselvityshanke, joka etsii kainuulaisia ja italialaisia kumppaneita varsinaiseen hankkeeseen. Tavoitteena löytää maaseudun asukkaita keskinäiseen ja monipuoliseen yhteistyöhön kulttuurin, perinteen ja erilaisten kurssien merkeissä. Toteutus Kainuun Opisto ja Vanhain Ystävät ry hankevastaava Anna Huusko puh Oletko kiinnostunut Unkari yhteistyöstä? Etsimme Unkari yhteistyöstä kiinnostuneita aktiivisia ja luovia kainuulaisia toimijoita, yrityksiä tai yhdistyksiä, jotka haluaisivat hyödyntää kansainvälisen yhteistyön antamat mahdollisuudet oman toimintansa kehittämisessä. KUMPPANUUSMATKA POHJOIS-UNKARIIN Lisävirtaa yhteistyöstä hankkeen matka suuntautuu Jó Palóc Leader-alueelle. Aihepiirit, joiden ympäriltä kartoitamme yhteistyömahdollisuuksia: hevosala kulttuuriperintö paikalliset tuotteet kylätoiminta (palvelut, kylämatkailu, tapahtumat) Tutustu kohdealueeseen ja matkaan tarkemmin tai Hanke maksaa lennot, majoitukset, ohjelman ja kuljetukset Unkarissa. Lisätietoja Monika Kokkonen, puh Lähetä vapaamuotoinen hakemus, jossa kerrot, miksi juuri sinä olisit sopiva henkilö tälle matkalle. Hakemus mennessä osoitteeseen Yhteistyökumppani Italiasta? Tutustu blogiin! 15

16 AJANKOHTAISTA Pysähdy Pororajalla Puolanka sijaitsee sopivasti alueella, josta pohjoisen poronhoitoalue alkaa. Reippaan kolmentuhannen asukkaan kunnassa keskustan palvelutason nostamista ja matkailuelinkeinon edistämistä vie eteenpäin Puolangan Yrittäjät ry:n Pororaja hanke. Se on aktivoinut yrittäjät opintomatkoihin, markkinointi- ja tuotekehityskoulutuksiin, tuotekehitystyöhön ja ideoimaan omia jatkohankkeita. Tiivis yhteistyö kunnan ja Paljakan alueen yrittäjien kanssa on tärkeää, sillä Pororaja teema tuo alueelle yhtenäistä ilmettä, porotuotteita, esitemateriaalia ja teematapahtumia, kertoo hankevetäjä Kyösti Karvonen. Keskustan ilmettä kehitetään erilaisin toimenpitein. Merkittävin on oma puistoinvestointihanke, jota on suunniteltu yhteistyössä kunnan kanssa. Kesällä avattiin mm. Keskipisteen puisto. Oulujärvi Leader on tukenut näitä hankkeita. Pororajan ÄkimysKisoissa helmikuussa poroteemaa tuotiin tutuksi etelän hiihtolomalaisille. Alueen poroyrittäjät ovat aktiivisesti mukana teeman toteuttamisessa. Paljakka toimintaa ympäri vuoden Paljakan matkailukeskuksessa on panostettu ympärivuotisen matkailun kehittämiseen. Tuoreimmat tuotokset ovat avattu Suomen pisin, 27 km pitkä mönkijäreitti, erillinen taitoajoreitti 4.5 km ja alkukesästä avattu Paljakka talon luontoinfo. Paljakan matkailukeskuksen kehittämishankkeen taustalla on Matkailuyhdistys Puolanka- Paljakka, joka aktiivisesti toteuttaa alueen Master Plan suunnitelmaa. Kokonaisuus syntyy eri asioista. Viihtyisä maisema, hyvät palvelut ja harrastusmahdollisuudet ovat entistä tärkeämpiä houkuttimia, sanoo hankkeita vetänyt Simo Kemppainen. Suunnitelmat ovat pitkällä myös kalastuspuiston ja kylpylän osalta. Tavoitteena on 1600 vuodepaikan matkailukeskus, jossa luonto antaa hyvät mahdollisuudet monipuoliseen liikkumiseen kaikkina vuodenaikoina. Oulujärvi Leader on tukenut näitä investointi- ja kehittämishankkeita. Tutustu alueen tarjotaan! Mönkijä- ja taitoajoreitin kartat ja tarkemmat tiedot sekä luontoinfon materiaali sivuilla tarkasti ja hyvien kuvien kera. Taiteilijat Alma Heikkilä, Antti Majava ja Mustarinda seura vaalivat luonnon ja kulttuurin monimuotoisuutta. Kesän kansainvälisessä taidenäyttelyssä oli 18 taiteilijan teoksia kuudesta eri maasta. Taide- ja kurssikeskus sekä kansainvälinen taiteilijaresidenssi Ekologisesti ja sosiaalisesti kestävin ratkaisuin rakennettu kokonaisuus Paljakan luonnonpuiston laidalla, Paljakanvaaran laella, vanhojen luonnonmetsien ympäröimänä. Kauniit vaaramaisemat antavat hienot puitteet monipuoliseen luonto- ja kulttuurimatkailuun. Pihasta pääsee suoraan hiihtoladuille ja luontopoluille. Mustarinda tarjoaa erilaisia kurssi-, seminaari- ja majoituspaketteja ryhmille. Nettisivuilla kohteen monipuolinen esittely. Mustarinda toimii yhteistyössä Kuvataideakatemian ja HIAP:in (Helsinki International Artist-in-residence Programme) kanssa. Kohde on saanut tukea Elävä Kainuu Leaderistä. PÄTÄKKÄÄ NUORTEN HANKKEISIIN! Onko sinulla ja kavereillasi idea, joka toteutuakseen kaipaisi hieman lisärahoitusta? Oulujärvi Leader tarjoaa tukea Paltamon, Puolangan, Vaalan sekä Kajaanin maaseutualueella nuorten hankkeisiin. Aihe vapaa, hyvä ja uusi idea, vähintään kolmen vuotiaan porukka, joka suunnittelee ja toteuttaa projektin itse. Hakuaikaa saakka. Lisätietoja tai toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen, puh , hankeneuvoja Päivi Koivula, puh Tarinakartasto on fantasiamaailma Ylä- Kainuun luonnonympäristön, kulttuurimaiseman ja maagisen kansanperinteen pohjalta. Se on tutkimus, mutta myös taideteos, joka sisältää kainuulaisen elämän kirjon 1800-luvulta tähän päivään. Ylä-Kainuun tarinakartasto on Hyrynsalmen kunnan hallinnoima hanke, jossa yhteistyössä ovat mukana myös Suomussalmi, Puolanka ja Ristijärvi. Kehittämishanketta rahoittaa Kainuun ELY-keskus. 16

17 Olimme kesätoissä Suolijärvellä, Ylijoen jokisuistossa. Meillä on kesäisin tärkeä tehtävä, huolehdimme näiden alueiden maisemoinnista. YMPÄRISTÖN ASIALLA, MITÄ SINÄ VOISIT TEHDÄ? Maaseudun ympäristön tila on muuttunut. Kauniit perinnemaisemat muotoutuivat, kun viikate, karja ja tuli muokkasivat sitä. Nyt alueet kasvavat umpeen ja metsittyvät. Maanviljelijät luovat tuotantonsa ohella myös tulevaisuuden maaseutua, mutta silti maisema on kaikkien meidän käsissä. Myös asukkaat, kesäasukkaat, maaseudun yritykset ja yhdistykset voivat eri keinoin vaikuttaa asiaan, sillä rahoitusta on tarjolla monipuolisesti. Perinnebiotoopit eli erilaiset niityt, metsälaitumet ja hakamaat ovat katoamassa ja niiden mukana myös joukko eläin- ja kasvilajeja. Siksi on tärkeää huolehtia niiden hyvinvoinnista maiseman- ja luonnonhoidon keinoin. Lahden tilalla ll perinnebiotooppikohteita ik it on lähes 20 hehtaaria, joista vuokramaalla 17 hehtaaria. Alueet ovat Suolijärven Ylijoen kauniita luonnonsaaria ja jokisuun varsia. Tilan sadasta lampaasta osa on omissa kohteissa, osa laiduntaa lähialueilla. -Mielenkiintoista ja haastavaa, alkuraivaus, hoito ja jatkuva ylläpito vaativat työtä, mutta teemme jo jatkosuunnitelmia, sillä osa sopimuksista on menossa katkolle, kertovat Terttu Kinnunen ja Markku Holappa. Ympäristöä voi hoitaa monin tavoin Tukimuotoja on erilaisia. Tukea voivat hakea järjestöt, yhdistykset, kunnat, koulutusorganisaatiot, yritykset ja maanviljelijät. Hankkeilla voi kunnostaa maaseudun tärkeitä rakennuksia, hoitaa perinnemaisemia ja parantaa alueen viihtyvyyttä. Koulutuksin voi lisätä asukkaiden ja yrittäjien ammattitaitoa ympäristönhoidossa tai energiavarojen kestävässä käytössä. Lämmitys- ja jätevesijärjestelmien muutokset kylätaloissa ja muissa kohteissa ovat osa ympäristönhoitoa. Tuki maa- ja metsätalousyrittäjille Uudet menetelmät ja ympäristöosaamisen lisääminen tuovat tehokkuutta ja säästöjä. Tuet kannustavat tuotannon nykyaikaistamiseen - uuden navetan rakentamiseen, uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tai tilan uuteen lämpökeskukseen. Energiaomavaraiset maatilat tulevat lisääntymään. Innovaatiot vauhdittavat muutosta Ilmastomuutoksen torjunta, uusiutuvan energian käytön lisääminen, vesienhoidon Kylämaisema hankkeessa perinnemaisemien i i hoitoa suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä kyläyhdistysten ja asukkaiden kanssa. Paltaniemen maisemaa tutkittiin pyöräillen. Erityisympäristötukineuvoja Matti Partanen ProAgriasta kertoi kedon kukista, linnuista ja perhosista Kidet talon Lumoretki tapahtumassa Kuhmossa. tehostaminen ja biologisen monimuotoisuuden lisääminen tuovat haasteita. Yhteistä tekemistä - myös varainhankintaa Nyt myös yhdistyksillä esim. metsästysseuroilla, kyläyhdistyksillä ja osakaskunnilla on mahdollisuus hakea tukea perinnebiotooppien ja kosteikkojen rakentamiseen ja hoitoon. Umpeen kasvaneen lammen kunnostus kosteikoksi, riistapolku ja riistapelto linnuille tai lintutorni alueelle, mahdollisuuksia on monia. Tukea voi saada myös luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämiseen. Leader ryhmiltä tarvitaan hakemukselle puolto, mutta tuki haetaan Kainuun ELY-keskukselta. Jokainen voi edistää ympäristönsä hyvinvointia myös kulutustottumuksilla. Ympäristöystävällinen elämäntapa lähtee asenteista. Elä luontoa säästäen! Vinkki! Tutustu sivustoon Runsaasti ohjeita ja laaja opas riistakosteikon suunnitteluun ja toteutukseen. 17

18 Ihanteellinen asuinalue Kukkolankylässä on noin kaksisataa asukasta, kylän keskiosa on Neittävä. Suurin osa asuu kahden kilometrin säteellä Monitoimitalosta. Rokualle on matkaa 18 km, Kestilään 30 km, Pelsolle 14 km, Vaala on 10 minuutin ja Utajärvi puolen tunnin ajomatkan etäisyydellä. Myynnissä olleet talot ovat menneet hyvin kaupaksi ja uusia lapsiperheitä on muuttanut kylälle. Lähimaasto on kaunista kangasmetsää ja jäkäläkangasta. Talvella siellä kiertelee hyvä latuverkosto. Erikokoisia lampia kylän ympäristössä on kolmisenkymmentä. Kesäasukkaat tuplaavat asukasmäärän kesäaikaan. Tulevaisuus näyttää lupaavalta. Neittävän Monitoimitalo Tehokäyttöön Kylän koulun lopetus vuonna 2001 oli syvä isku kyläyhteisölle, se hieman hajotti ja lamaannutti toimintaa, talkoohenkikin osin haihtui. Uusien investointien myötä taloon saadaan nyt loistavat puitteet monipuoliseen toimintaan. Idearikkaita ja taitavia talkoolaisia tarvitaan jatkossakin, jotta tilan remontit valmistuvat ja toiminta saadaan monipuolisesti lähiasukkaiden ulottuville, kertoo Neittävän kyläyhdistyksen varapuheenjohtaja Aino Leinonen. Uusi lämpökeskus pienentää kuluja Öljystä siirrytään hakkeeseen. Uusi lämpökeskus käyttää ekologisesti haketta, jota saadaan lähialueelta. Liikuntasalin viereen valmistuu varasto- ja harrastetila. Luokkatilat ovat olleet tarpeellisen tavaran varastoja, nyt kaikki tilat saadaan tehokäyttöön. Myös muita tiloja varustetaan, puuntyöstökoneita on hankittu puutyötilaan ja keittiön varustus mahdollistaa nyt suuremmatkin tilaisuudet. Koulun liikuntasali on upea. Puutöille on luokka varusteineen, musiikin harrastajille tulee oma tila, keittiö ja muut tilat mahdollistavat erilaiset tapahtumat, jopa majoitustiloja löytyy. Hyväs- sä kunnossa olevaan Monitoimitaloon puhalletaan uutta puhtia Oulujärvi Leaderin investointituen turvin. Mitä monitoimitalo voi tarjota? -Haluamme lisätä asukkaiden viihtymistä erilaisten harrastusmahdollisuuksien myötä. Kylän vetovoimaisuutta lisäisi tiettyjen palveluiden saatavuus, nyt kaikki on Vaalassa, sanoo Aino Leinonen. Kiertävän parturin ja hierojan palvelut olisi hyvä saada säännöllisiksi, ja uusia palveluja lisää. Koululaisia kulkee päivittäin Vaalaan noin 25. Seurakunta, 4H ja kansalaisopisto järjestävät kerhoja, tiloissa on kyläyhdistyksen toimisto ja kylätyöntekijöiden etäpiste. Myös muut yhdistykset ja harrastuspiirit voivat nyt käyttää tiloja tehokkaammin. Kylän keskipisteeksi Suurin osa kylän aikuisista on alle viisikymppisiä. Eri alojen asiantuntijoita löytyy. Vilkas toiminta tuo kyläyhteisöön turvallisuutta ja jatkuvuutta, lisää sosiaalista kanssakäymistä ja viihtyvyyttä, korostaa Aino Leinonen. Yhteinen tila, yhteiset tavoitteet, ympärivuotista toimintaa, kaikilla on nyt mahdollisuus vaikuttaa. Tilaa voivat vuokrata myös muut. Päivitämme kylän nettisivut, joten taloon voi jatkossa tutustua sitä kautta tarkemmin. Neittävän kyläyhdistys on vuokrannut tilat Vaalan kunnalta pitkäaikaisella vuokrasopimuksella, joten ylläpitokulujen kannalta uusi lämpokeskus on merkittävä. Se mahdollistaa tilojen säilymisen yhteisessä käytössä jatkossakin. Investointituki on tässä tapauksessa todella merkittävä meille, sanoo Aino ja kannustaa muitakin kyläyhdistyksiä miettimään uusia ratkaisuja, jotta kylätalot ja koulut säilyisivät kyläläisten käytössä. Tiedustelut Aino Leinonen puh Koulun pihapiiri on rakennettu mielenkiintoiseksi, se tuo vaihtelua myös paikallisen perhepäivähoitajan lasten leikkipaikkoihin. Rannan raivaus ja siistiminen ovat lähiajan suunnitelmissa, kertoo Aino Leinonen. MITÄ KUULUU VAALAAN? 18

19 Vaalan konetarvike Kaikki uusiksi Nyt tarjonta ja kysyntä paremmin tasapainossa Maaseuturahaston kautta tuemme Kainuun maaseudun rakentamista: pienyritysten toimitiloja, maatilarakennuksia, kylätaloja ja muita yhteiseen käyttöön tulevia tiloja. Laadukas suunnittelu nopeuttaa tukihakemusten käsittelyä. Hyvän yhteistyön tuloksena syntyy onnistunut rakennushanke. RAKENNUTTAJA Osaatko vaatia oikeita asioita? Yrittäjä Pauli Korolaisen uusi liikerakennus tuli Vaalassa todelliseen tarpeeseen. Uudet 275 neliön myymälä- varasto-, toimisto ja korjaamotilat ovat olleet käytössä vajaat kolme vuotta. Halli mahdollistaa nyt myös pienempien kuorma-autojen ja pienkoneiden huollot ja korjaukset sisätiloissa. Laaja varaosa- ja rengasvalikoima takaa nopean palvelun niin yksityisautoilijoille kuin maatiloille ja urakoitsijoille. Hyvät yhteistyökumppanit Vaalassa oli selvästi havaittavissa, että autojen huolto siirtyi lähialueille. Vaarassa oli myös raskasliikenteen polttoainejakelu. Nyt nämä molemmat palvelut on turvattu ja kehittyvät yhdessä merkittävien yhteistyökumppaneiden Teboilin ja Fixus ketjujen kanssa. Molemmat merkit kertovat luotettavasta lähiyrittäjästä, jonka palveluihin myös asiakas voi luottaa. Polttoainejakelun turvaaminen tärkeää Ammattiliikenteen asiakkaiden palvelu on keskeinen ja merkittävä osa-alue. Teboilin sopimusasiakkaat saavat tankkauspalvelut Vaalassa vain meiltä, lähin piste olisi muutoin Utajärvellä, sillä täällä ei ole muuta raskaan liikenteen tankkauspistettä. Etenkin yöaikaan liikkuville autoille se on ehdoton. Siksi mittarikentän ja maksujärjestelmän uusiminen oli myös merkittävä investointi, kertoo yrittäjä Pauli Korolainen. Lisäksi voimme tarjota kaikille autoilijoille vaihtoehtoisen tankkauspisteen Vaalassa. Myös uusia työpaikkoja Investoinnit ovat mahdollistaneet myös uudet työpaikat. Huolto työllistää kaksi vakituista huoltomiestä, lisäksi on kaksi osa-aikaista. Vastaamme luonnollisesti kysyntää näin, sillä asiakaspalaute on ollut kannustavaa. Huoltoaikoja meiltä saa hyvin, vielä varmemmin jos varaa sen ennakkoon. Pauli Korolaiselle yksi haaste on saada jatkossa huoltopalvelujen pariin myös ne asiakkaat, jotka vielä vievät autonsa Vaalan ulkopuolelle. Yritys on saanut Oulujärvi Leaderiltä investointitukea mm. uuden toimitilan rakentamiseen. Vaalan Konetarvike puh xus.fi SUUNNITTELIJA Tiedätkö, mitä sinulta vaaditaan? RAKENNUSTARKASTAJA Osaatko neuvoa myös tukiasioissa? HYVÄT RAKENNUS- SUUNNITELMAT SUJUVA TUKIHAKU tiistaina klo 9-12 Paikka Ravintola, Atima, Kajaani, (Lönnrotinkatu 2 B, poliisilaitoksen vieressä) Aiheet: mitä voi rahoittaa, mitkä ovat hyväksyttäviä kustannuksia, tukihakemusten liitteiksi tarvittavat piirustukset, rakennusselostukset ja kustannusarviot. Lisäksi käytännön esimerkkejä hyvistä suunnitelmista. Kouluttajat ylitarkastaja Seija Oikarinen, Maaseutuvirasto rakennusasiantuntija Tapio Komulainen, Kainuun ELY keskus Koulutus on maksuton ja avoin kaikille kiinnostuneille. Etukäteiskysymykset ja ilmoittautumiset mennessä maaseutukoordinaattori Tarja Moilanen puh TERVETULOA! 19

20 MAATALOUS Maatalouden investointitukien vuoden 2011 hakuajat Vuonna 2011 on neljä maatalouden investointitukien hakuaikaa. Investointituet haetaan Kainuun ELY-keskuksesta. Hakuajat Ensimmäinen hakuaika alkaa nyt joulukuun alussa ja loppuu tammikuussa Toinen hakuaika alkaa helmikuun alkupäivinä ja päättyy Kolmas hakuaika Neljäs hakuaika Päätökset tehdään parin kuukauden kuluessa hakuajan päättymisestä. Nopea käsittely merkitsee sitä, että hanke on jo pitkälle suunniteltu ja hakemus liitteineen on valmis, kun se jätetään sisälle ELY-keskukseen. Nuoren viljelijän aloitustuessa, rakennetun kiinteistön hankinnan ja asuntorakentamisen tuessa ei ole hakuaikoja, vaan niissä on jatkuva haku. Nuoren viljelijän aloitustuki Nuoren viljelijän aloitustukea tilanpidon aloittamiseen voi hakea koko vuoden. Se on tarkoitettu ensimmäistä kertaa maataloutta aloittavalle nuorelle viljelijälle. Tuki täytyy hakea ennen kuin täyttää 40 vuotta. Hakijalta vaaditaan yritystoiminnan kannalta tarkoituksenmukainen ammattitaito, jonka hankkimiseen on aikaa kolme vuotta tuen myöntämisestä. Vaatimus on, että maatila on kannattava. Hakijan maatalouden yrittäjätulon tulee olla vähintään 25 % tulojen kokonaismäärästä. Aloitustuki on avustuksena joko tai ja lainan korkotuki tai riippuen maatalouden yrittäjätulon määrästä. Yrittäjätulovaatimuksen tulee täyttyä tuen myöntämisvuotta seuraavana kolmantena vuotena. Korkotukilainaa myönnetään enintään 80 % ja maatilan hankintamenoista. Lainan korkotuki on 4 % myönnettävästä pankkilainasta. Tuettavia kustannuksia ovat myös vuoden sisällä tukipäätöksestä hankittavien yritystoiminnan kannalta tarpeellisten maatalouskoneiden ja tuotantoeläinten hankinta. Lisäksi kiinteistökaupalle, johon on myönnetty korkotukilainaa, voidaan myöntää varainsiirtoverovapaus (entinen leimavero). Varainsiirtovero on 4 % kiinteistön korkotukilainoitettavasta kauppahinnasta. Hyödyllisiä nettilinkkejä Investointitukiesitteet ja lomakkeet (maatilat) (maaseudun rahoitus) (elinkeinot, työ, osaaminen ja kulttuuri) Investointitukilomakkeita (lomakepalvelu) Luopumistukiasiat (eläketurva) Lisätietoja maatilojen jatkamiseen ja kehittämiseen liittyvistä asioista: Kainuun ELY-keskus /Maaseutu ja energia yksikkö, ProAgria ja kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset. Mikä mahtanee olla Kallen suunnitelma? Isä Jani on yrittäjä jo viidennessä polvessa, ensimmäisen navetan seinästä löytyy vuosiluku

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013

EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 MAASEUTURAKENTAMISEN SUUNNITTELUN AJANKOHTAISPÄIVÄ 3.2.2009 EU-maaseutupolitiikan suuntaviivat ja Suomen ohjelma vuosille 2007-2013 C-G Mikander, Maaseutuvirasto Sivu 1 4.2.2009 EU:n maaseutupolitiikka

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi

on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi on rahoitusta, neuvontaa & toimintaa paikkakunnan parhaaksi Leader-ryhmät - Rekisteröityjä yhdistyksiä, jotka kannustavat asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään

Lisätiedot

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011

KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012. Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 KYLÄMAISEMA KUNTOON 1.1.2011-31.12.2012 Katri Salminen Varsinais-Suomen Maa- ja kotitalousnaiset ProAgria Farma 15.6.2011 LÄHTÖKOHTANA: KYLÄ VARSINAIS-SUOMESSA ALUEELLINEN KULTTUURIPERINTÖ HENKILÖKOHTAINEN

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö

Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa. Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011. Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö Maaseudun kehittämisohjelman 2007-2013 toteutus Etelä-Savossa Maakunnan yhteistyöryhmä 14.12.2011 Maija Puurunen Maaseutu ja energia yksikkö 1 Milj. 80 70 Maatalouden viljelijätuet Etelä-Savossa (kunnat

Lisätiedot

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö

Maaseutupolitiikka Suomessa. Maa- ja metsätalousministeriö Maaseutupolitiikka Suomessa Maa- ja metsätalousministeriö Lähes puolet suomalaisista asuu maaseudulla Lähes puolet väestöstä asuu maaseudulla. Suomi on myös hyvin harvaan asuttu maa. Asukastiheys on keskimäärin

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu

Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Jaana Ruoho Satakunnan ammattikorkeakoulu Kartoitetaan olemassa oleva Green Care -toiminta Levitetään tietoa Green Care toiminnasta Lisäksi: Kartoitetaan tutkimus- ja koulutustarjonta Selvitään tutkimus-

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus

MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kooste MARU hankkeen Kainuun tapahtumista MARU hankkeen tiedotustilaisuus Naapurinvaara 2.9.2014 Aili Jussila/Kainuun ELY keskus Kainuun tapahtumia Kyläkävelyt Maisemanhoitotöiden organisointi, talkoot

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015

Leader-rahoitus. Yritysten ja yhdistysten info 2015 Leader-rahoitus Yritysten ja yhdistysten info 2015 Mitä Leader on? Paikallisten toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen kehittämistyöhön Opastetaan tekemään ideoista hankkeita Myönnetään Leader-rahoitusta

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Juhlatalo Majakoski 30.1.2014 Ulla Mehto-Hämäläinen Keski-Suomen ELY-keskus Valtion aluehallinto Elinkeinot, työvoima, osaaminen, kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

3.6.2008 NETTO 3 000 3 000. Kainuun alueen koheesio- ja Rahoitus Kh 29 2010 2013 Mentilä MENOT 6 233 6 233 6 233 6233

3.6.2008 NETTO 3 000 3 000. Kainuun alueen koheesio- ja Rahoitus Kh 29 2010 2013 Mentilä MENOT 6 233 6 233 6 233 6233 1 arvio sopimus kk/vuosi kk/vuosi yhteensä 31.12.2011 2011 2012 2013 2014 KUNNANHALLITUKSEN PROJEKTIT JA RAHOITUSOSUUDET Kulttuuriyrittäjyyden kansainvälinen maisteriohjelma 2008 2011 Mentilä MENOT 3 000

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot

Kainuun maakunta -kuntayhtymä 16.6.2011 Sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma Ohjausryhmän kokoonpano ja yhteystiedot 16.6.2011 Kainuun sosiaalisen vahvistamisen kehittämisohjelma KAIRA -hanke (Vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyden purkamiseen) (S10179) KaiTo -projekti (Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli)

Lisätiedot

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa. LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Liikkuminen osana kuluttajien energianeuvontaa LIVE -verkottumistilaisuus 19.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat

Lisätiedot

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta

Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Hevoshankkeet osana maaseudun kehittämisohjelman toteutusta Ely:n kokemuksia käynnissä olevista hankkeista Uusien hankkeiden suunnitteluun näkemyksiä Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Ypäjä 24.5.2011 Hevosalan

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli

Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Vertaistuki miesten hyvinvoinnin edistäjänä: Hyvä mehtäkaveri - toimintamalli Asko Keski-Nisula Hyvä mehtäkaveri työryhmän jäsen Kainuun alueellisen riistaneuvoston puheenjohtaja 22.1.2015 A s k o K e

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen

Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Ruokaketjun yrittäjyys ja maaseudun kehittäminen Pellolta haarukkaan Keskisuomalaisen ruokaketjun kehittäminen 2014-2020 Käynnistysseminaari ja tulevaisuustyöpaja 21.5.2012 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi

Lisätiedot

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa?

Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Miten välttää päällekkäisiä toimia hankkeissa? Sirpa Pussinen, Hämeen ammattikorkeakoulu Hevosyritys huippukuntoon -hanke Miten välttää päällekkäisyyksiä hankkeissa? Vastakysymyksiä: Tarvitseeko päällekkäisyyksiä

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Pienten lasten kerho Tiukuset

Pienten lasten kerho Tiukuset Pienten lasten kerho Tiukuset Kerhotoiminnan varhaiskasvatussuunnitelma 2014 2015 Oi, kaikki tiukuset helähtäkää, maailman aikuiset herättäkää! On lapsilla ikävä leikkimään, he kaipaavat syliä hyvää. (Inkeri

Lisätiedot

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi

Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi Viepperhauta 27. 29.7.2012 Suomussalmi KAINUUN METSÄ- JA PUUTALOUDEN TEEMAOHJELMAN KOORDINAATIOHANKE II, 1.3.2011 28.2.2014 Tavoitteet ja toimenpiteet: Lisätä Kainuun metsä- ja puutalouden toimijoiden

Lisätiedot

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020

Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maaseudun kehittäminen Uudellamaalla 2014 2020 Maria Konsin-Palva Uudenmaan ELY-keskus Sivu 1 Mikä maaseutuohjelma? Osaksi EU:n rahoittama kehittämisohjelma, EU osuus tulee maaseuturahastosta - On toteutettu

Lisätiedot

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA

LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA LEADER- YRITYSTUET YLÄ-SAVOSSA RAHOITUSKAUDELLA 2014-2020 Minna Partanen, hanketyöntekijä minna.partanen@ylasavonveturi.fi, p. 040 760 7173 Leader-ryhmäsi: Ylä-Savon Veturi ry, Antinkatu 10, 74120 IISALMI

Lisätiedot

Hankkeen keskeiset tavoitteet

Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen keskeiset tavoitteet Hankkeen luomien edellytysten seurauksena maakuntaan syntyy omina hankkeinaan Vähintään yksi maatilojen /kuntien yhteinen biokaasulaitos, joka tuottaa keskitetysti liikennebiokaasua

Lisätiedot

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet

NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet NAULAN KANTAAN 2007-2013 Yritystuet Ohjelmakaudella 2007-2013 Pohjois-Savossa toimii kolme Leader -toimintaryhmää: Ylä-Savon Veturi ry www.ylasavonveturi.fi Kehittämisyhdistys Kalakukko ry www.kalakukkory.fi

Lisätiedot

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015

Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet. Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Maaseudun hanketukien rahoitusmahdollisuudet Veli Koski, Keski-Suomen ELY-keskus Rahoitusinfo 12.6.2015 Sivu 1 12.6.2015 Keski-Suomen alueellinen maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Rahoitus (EU+valtio)

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010

Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu. Energiahankkeet. Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Energiahankkeet Jukka Väkeväinen Biostuli-hanke Valtimo 9.2.2010 Bioenergiaosaamisen tuotteistaminen liiketoiminnaksi Toteutus 1.8.2008 31.7.2010 Budjetti 199 000 PK

Lisätiedot

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina.

lokakuu tiedote Laita viesti osoitteeseen info@espoonvapaaehtoisverkosto.fi kuukauden viimeisenä perjantaina. lokakuu tiedote Jos Sinulla on tiedotettavaa: kirjoita teksti suoraan sähköpostin viestiosaan, viestin pituus enintään 600 merkkiä, ei erikoismerkkejä ( VERSAALIA, kursiivia, lihavointeja, väriä yms.),

Lisätiedot

Metsästä energiaa yrittämällä

Metsästä energiaa yrittämällä Metsästä energiaa yrittämällä Energia-alan asiantuntijaseminaari Pohtossa 1.4.2009 Asiantuntija, TE-keskus Sivu 1 2.4.2009 Pohjois-Pohjanmaan työ- ja elinkeinokeskus (TE-keskus) TE-keskukset ovat työ-

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maatilojen investointi- ja aloitustuet uudella ohjelmakaudella Sanna Koivumäki Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseudun kehittämisyksikkö Neuvoston ja parlamentin

Lisätiedot

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia

STRATEGIA 2020. Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia STRATEGIA 2020 Pieniä kosketuksia, pysyviä vaikutuksia 1 Sisällysluettelo Visio s. 3 Edistämme kaupunkilaisten hyvinvointia kulttuurikosketuksilla Viemme kulttuuria ja taidetta keskelle kaupunkilaisten

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 YRITYSRAHOITUS Kevät 2015 Heikki Moilanen Lapin Ely-keskus Maaseutu- ja energia yksikkö 17.2.2015 OHJELMAKAUDEN RAHOITUS LAPIN ELY:LLÄ KÄYTÖSSÄ YRITYSTUKIIN

Lisätiedot

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010

InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset. InFAcTo. Tavoitteet ja tulokset. Hämeenlinna, Marraskuu 2010 InFAcTo: Projektin tavoitteet ja tulokset InFAcTo Tavoitteet ja tulokset Hämeenlinna, Marraskuu 2010 1 Kehitys tarvitsee Matkailun strategiat Hämeessä ja Virossa painottavat uusien kestävien matkailutuotteiden

Lisätiedot

Varhaiskasvatussuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelma Varhaiskasvatussuunnitelma Nuolialan päiväkoti on Pirkkalan suurin, 126- paikkainen päiväkoti. Nuolialan päiväkoti sijaitsee osoitteessa Killonvainiontie 2. Toiminta päiväkodilla alkoi 2.1.2009 avoimilla

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2015 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013

Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Uutta yrittäjyyttä osuustoiminnalla Kuopio 24.9.2013 Päivän ohjelma 10.00 10.15 Tervetuloa seminaariin Yhdessä yrittämään! Itä-Suomi hankkeen toiminnan esittely Projektipäällikkö Tytti Klén, Helsingin

Lisätiedot

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014

Viisari. Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari Saarijärven kyläilta 24.4.2014 Viisari 2007-2013 RAHOITUKSESTA -Ohjelmakaudelle 2007-2013 indikatiivinen rahoituskehys julkinen raha 5 mio euroa, yksityinen arvio 2,6 mio euroa -Rahoitusjakauma:

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016

Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 Toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodelle 2016 1. LEADER TOIMINNAN TAVOITTEET OHJELMAKAUDELLA 2014 2020 Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa esitetään suuntaviivat maatalouden ja maaseudun kehittämiselle

Lisätiedot

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net

KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014. www.seprat.net KEHITTÄMISYHDISTYS SEPRA RY KOORDINAATIOHANKKEET 2013-2014 Sepra on käynnistämässä kaksi uutta koordinaatiohanketta: KAAKON KEHITTYVÄT KYLÄT ja KAAKON KYLÄKUNNOSTUKSET MIHIN TUKEA SAA? 1) Kaakon kehittyvät

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011

Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Yhteismarkkinointi 2.0 Yhteistyöehdotus vuodelle 2011 Vahvuudet Keskeinen sijainti, hyvät yhteydet Monipuolinen asunto- ja tonttitarjonta Vehreä luonto ja hyvät harrastusmahdollisuudet Hyvä elämänlaatu

Lisätiedot

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry

Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Leader-tuet yhdistysten investointi- ja kehittämishankkeisiin Taina Sainio Varsinais-Suomen jokivarsikumppanit ry Mitä Leader tarkoittaa? Leader on toimintatapa, jonka ydin on paikallinen ja asukkaiden

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen

Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Mitä tuleva maaseudun ohjelmakausi tuo mukanaan? Yhdistysten erityistuki-info 21.5.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Ohjelmakausi 2014-2020 EU:n kaikkia rahastoja koskevat strategiset tavoitteet: älykäs, kestävä

Lisätiedot

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin

Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Työpaja potkaisi koordinaatiohankkeen käyntiin Luomun koordinaatiohanke käynnistyi 20.8.2015 Helsingissä järjestetyllä kick off -työpajalla, johon osallistui noin 40 henkilöä. Työpajan rahoitti Manner-Suomen

Lisätiedot

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12

Innovointi osana maatilojen neuvontaa. Seinäjoki 2.12 Innovointi osana maatilojen neuvontaa Seinäjoki 2.12 Innovaatio Innovaatio = keksintö + liiketoiminta Innovaatio on yrityksen markkinoille tuoma uusi tai olennaisesti parannettu tuote (tavara tai palvelu),

Lisätiedot

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta

Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Hyvät käytännöt Pohjois-Pohjanmaalta Kylähyvinvointi seminaari 21.10.2014 YHTEISÖhautomo-hanke Pohjois-Pohjanmaan Leader-ryhmät Hyvät käytännöt vinkkejä YHTEISÖhautomo-hanke - yhteinen toimintapa koko

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset Kulttuuriympäristö on ihmisen muokkaamaa luonnonympäristöä ja ihmisten jokapäiväinen

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006

Kainuun bioenergiaohjelma 2006-2010 KAIBIO. Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 KAIBIO Timo Karjalainen Joensuu 12.12.2006 Bioenergiaohjelman lähtötilanne Kainuun puuenergiaohjelma 1999-2006 Ohjelmatyön toteutus Kainuun Etu Oy (hallinnoija) Ohjelman laatija Kajaanin yliopistokeskus

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi

Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Nurmiseminaari Syötekeskus 8-9.1.2015 POPELY Timo Lehtiniemi Manner-Suomen maaseutuohjelman maaseudun kehittämistukien haut Alustava aikataulun mukaan haut alkavat vaiheittain keväällä Kaikkien tukimuotojen

Lisätiedot

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma

Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelma Ruhtinansalmen kyläsuunnitelman tavoite on elämän laadun parantaminen kylällä palveluja kehittämällä sekä kylän ympäristöä hoitamalla. Kylällä säilytetään nykyinen asukasluku

Lisätiedot

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen-

Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Elämän kartat -3. koulutustapaaminen- Käydään läpi kotitehtävä Mieti lomakkeen avulla asioita jotka toimivat hyvin elämässäsi joihin toivoisit muutosta. Asioita, joita haluaisit muuttaa elämässäsi voidaan

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015

Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Sivu 1 18.2.2015 Bioenergia-alan kehittäminen maaseuturahastossa 2014-2020 Kukka Kukkonen, Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 18.2.2015 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015

Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 NÄKYMIÄ MAALISKUU 2016 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen rahoituskatsaus 2015 ELY-keskuksen rahoitus Hämeen maakuntiin 72 milj. euroa Hämeen ELY-keskuksen toimialueen maakuntien työllisyyden, yritystoiminnan

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio

MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015. Susanna Harvio MAL-verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Ylä-Savossa TYÖPAJAN TULOKSIA 3.9.2015 Susanna Harvio 1 Työpajan sisältö ja ryhmät Osallistujat jaettiin kolmeen ryhmään Tehtävänä oli kiertää

Lisätiedot

Rakennusinvestointien valmistelu

Rakennusinvestointien valmistelu Rahoitus- ja palveluinfo Tyrnävällä to 4.2.2016 Rakennusinvestointien valmistelu Jari Lehto Asiantuntija, RI maaseudun rakentaminen Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus 3.2.2016

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen

YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10. Auvo Turpeinen YRITTÄJYYSINFO torstai 17.10 Auvo Turpeinen Uusyrityskeskus toiminta: Elinkeinoelämän perustama yhteistoimintajärjestö 31 alueellista yhdistystä, yli 80 neuvontapistettä Suomessa vuodesta -89 saakka Jäseninä

Lisätiedot

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi

Keski-Suomen ja Pirkanmaan. kulttuurimatkailufoorumi Kuvateksti Arial Bold 10/10 Aurora borealis in Lapland Keski-Suomen ja Pirkanmaan kulttuurimatkailufoorumi 17.5.2011 Culture Finland kulttuurimatkailun katto-ohjelma Muokkaa alaotsikon perustyyliä napsautt.

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät

Teema ja strategiset alueet. Yhdessä 2017. Suomi tulevaisuudessa. Suomi nyt. Suomen 100 vuotta. Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät UUSIMAA Teema ja strategiset alueet Yhdessä 2017 Suomen 100 vuotta Suomi nyt Suomi tulevaisuudessa Kaikki suomalaiset ja Suomen ystävät 2 Monimuotoinen kokonaisuus 3 Hae mukaan Ehdotus juhlavuoden ohjelmaksi.

Lisätiedot

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö

Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylä yrittäjän ja yrittäjä kylän toiminnan tukena. Yrittäjä Tiina Ekholm 8.6.2013 Tykköö Kylätoiminta on kylän asukkaiden vapaaehtoista yhteistyötä omien elinolojensa kehittämiseksi. Elintärkeää on yhteistyö:

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari

Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Laihia 1.9.2015 Matti Jaskari Leader YHYRES Leader-toiminta on Euroopan laajuinen verkosto. Suomessa 54 Leader-ryhmää, koko Euroopassa yli 3000. Leader YHYRES toiminta-alue: Isokyrö, Laihia, Vaasan Vähäkyrö

Lisätiedot

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet

Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Valtakunnalliset koordinaatiohankkeet Energiatehokkuus: Energiatehokkuudesta kilpailukykyä maaseudulla - energiatehokkuuden koordinaatiohanke ProAgria Keskusten Liitto ry, Maarit Kari, maarit.kari@proagria.fi

Lisätiedot

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015

Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Leader-rahoituksella kannustusta kuntien kansainvälisyyteen SK/2015 Mikä on Leader? Leader-ryhmät Leader-ryhmät ovat yhdistyksiä ja itsenäisiä toimijoita alueillaan Kannustamme paikalliseen kehittämiseen

Lisätiedot

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa

Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Hankeosaajavalmennus 15.4.2013-11.2.2014 (38 ov) Toteutetaan nonstop periaatteella kahdessa jaksossa Valmistaa maaseudun kehittäjän erikoisammattitutkinnon suorittamiseen Lähde mukaan projektien ja hankkeiden

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy

Kuluttajien energianeuvonta. Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Kuluttajien energianeuvonta Neuvonnan vuosipäivä 12.11.2013 Päivi Laitila, Motiva Oy Energianeuvonnan tavoite Kuluttajat löytävät tiedon ja neuvontapalvelut helposti Kuluttajat saavat luotettavaa tietoa

Lisätiedot

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä

LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-rahoituksen mahdollisuudet kulttuuriympäristötyössä LEADER-toimintaryhmät Maaseudun kehittämisyhdistyksiä, jotka aktivoivat, neuvovat ja rahoittavat Maaseudun toimijoiden kannustaminen omaehtoiseen

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot