Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!
|
|
- Sinikka Haapasalo
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Ärade krigsveteraner, herr general, Nylands brigads herr kommandören, gäster, mina damer och herrar Haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi viettämään jalkaväen 2. vuosipäivää tänne talviseen Tammisaareen. On ilo nähdä meitä täällä näin lukuisa joukko. Jalkaväkiaselajin vuosipäiväähän vietetään vuonna 1555 perustetun ensimmäinen suomalaisen lippukunnan ja Suomen sotien jalkaväkijoukkojen perinteitä kunnioittaen. Päivämäärä ja sen peruste sisältyivät jo kenraalimajuri T. E. Ekmanin johtaman Puolustusvoimien perinnetyöryhmän kokonaisesitykseen, jota jalkaväkiaselajin osalta ei aikanaan syystä tai toisesta vahvistettu. Jalkaväen perinteet vahvistettiin vuonna 2015 jalkaväkisäätiön ja silloisen jalkaväen tarkastajan eversti Jukka Valkeajärven perusteellisen valmistelutyön tuloksena. Kunniamarssiksi jalkaväelle on valittu Sillanpään marssilaulu. Jalkaväki on aina kantanut raskaimman taakan taistelukentillä. Haluaisin näin vuosipäivämme kunniaksi muistuttaa mieliimme muutamin esimerkein millaisia olivat nuo viime sodissa itsenäisyytemme varmistaneet kenttäarmeijan rungon muodostaneet jalkaväkijoukot ja niiden taistelijat. Talvisodan YH:n ja talvisodan aikana perustettiin alkuperäisen kenttäarmeijan liikekannallepanon lisäksi erilaisia täydennysjoukkoja, jotka joutuivat taisteluun ilman kunnollista koulutusta ja varustusta. Pohjois-Suomessa Kemissä 2.kotitäydennysdivisioona perusti alokkaista ja vanhemmasta reservissä JR 65:n. JR 65 keskitettiin Suomussalmen suunnalle, aluksi ryhmä Susitaipaleeseen Piispanjärvelle jossa se osallistui Raatteen tien taisteluihin puolustus- että hyökkäystehtävissä. JR 65 oli perustettu Porin Rykmentin alokkaista (rykmentti sijaitsi Turussa) ja Tampereen seudun vanhemmasta reservistä, jota ei YH:n alussa oltu vielä kutsuttu palvelukseen. Teoriassa siis joukon suorituskyky oli vaatimaton. Etelä- Suomen poikia ja ukkoja, taistelutehtävä Pohjois-Suomen lumisessa korvessa kovassa pakkasessa ja edes aseita ei aluksi ollut kaikille jakaa. Lisäksi rykmentin komentajalla oli ollut erinäisiä vaikeuksia elämässään 1930-luvulla. Rykmentti pärjäsi taisteluissaan kuitenkin vähintään hyvin. Kaiken kaikkiaankin koko armeijamme jalkaväen varustustaso oli enintään tyydyttävä. Sotilaat olivat kuitenkin tuolloin tottuneet olemaan vielä kenttäoloissa. Sotakalustossa olleet puutteet korvattiin ottamalla kalusto viholliselta ankarissa torjuntaisteluissa. Jatkosodassa jalkaväkijoukkojen tilanne oli jo hieman parempi. Uudenmaan prikaatin perinnejoukkoihin kuuluva17. Divisioona perustettiin Karjaan sotilasläänin alaisuuteen Salon ja Raaseporin sekä Helsingin suojeluskuntapiireistä. Divisioona oli lähes määrävahvuinen henkilöstöltään (16 348) ja varusteiltaan. Päävarustus oli kuitenkin sotasaalismateriaalia. Kokoonpanoon kuuluivat JR13,JR34, JR55, KTR 8,KEVos19,PionP 32, VP34, 255 ITKK, ei rspstoa. JR13 ja JR 55 olivat lähes ruotsinkielisiä.
2 Suomenruotsalaisista rykmenteistä koostunut 17 divisioona Tammidivisioona taisteli ensin Hankoniemellä 1941 ja joka myöhemmin kesällä 1941 siirrettiin Itä-Karjalaan Syvärille jossa se osallistui hyökkäys- ja asemasotavaiheeseen. Nykyään usein otsikoissa olevaa Ruotsi-Suomi puolustusyhteistyötä harjoitettiin konkreettisesti jo jatkosodassa sillä 17.divisioonan kokoonpanoon kuului ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu pataljoona SFB. Hangon valtauksen jälkeen 1942 SFB hajotettiin ja siitä muodostettiin ERK joka liitettiin JR13.sta. Komppanian vahvuus oli aluksi 130 miestä. Yhteensä komppaniassa palveli sodan aikana 404 ruotsalaista vapaaehtoista ennen suurhyökkäystä komppania oli kutistunut 64 mieheen ja Tali-Ihantalan taistelujen jälkeen komppanian miesvahvuus oli 20 miestä. Myöhemmin divisioona otti osaa ankariin torjuntataisteluihin Karjalan kannaksella Tienhaarassa. Divisioona kokonaistappiot olivat kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina yhteensä 8937 miestä. Vaikka voidaan sanoa että jatkosodassa jalkaväkijoukkojen varustus ja koulutustaso oli saatu jo hyvälle tasolle venäläisten suurhyökkäyksen tulimyrskyssä rautaisella tahdolla ja hengellä oli vähintään yhtä suuri merkitys kuin sotamateriaalilla. Veteraaniemme esimerkki osoitti miten teoriassa toimimatonkin voi toimia. Jalkaväkeä onkin kehitetty sotien jälkeen pienin mutta määrätietoisin askelin muistaen käymiemme sotien opetukset. Määrällisesti alivoimaisen pitää aina luottaa laatuun (= hyvä koulutus, hyvä varustus ja omaleimainen taktiikka, jota osataan myös soveltaa tilanteen mukaan se on ollut menestyksemme salaisuus.) Toimintaympäristömme muutos vaatii uusia toimia kaikilta turvallisuusviranomaisilta. Viimeaikaiset kriisit maailmalla ja lähialueillamme ovat osoittaneet ennakkovaroitusajan lyhentyneen ja asevoimien käytön keinovalikoiman kasvaneen. Tämä vaatii entistä paremman tilannetietoisuuden lisäksi myös kykyä vastata nopeasti syntyviin monimuotoisiin uhkiin. Sotilaallisen voiman käyttö ja siinä tarvittavien valmiuksien luominen ja ylläpito on Puolustusvoimien ydintoimintaa. Suurimpana puolustushaarana Maavoimien rooli on tässä keskeinen. Maavoimat vastaa valtakunnan maa-alueen puolustamisesta, antaa virka-apua ja tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä vastaa osallistumisesta Maavoimille käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin ja muista käsketyistä kansainvälisistä tehtävistä. Tehtävien ja tavoitteiden saavuttamisessa korostuu myös eri puolustushaarojen yhteisesti rakennettavien suorituskykyjen käyttövalmius jotta syntyy riittävä pidäke- ja torjuntakyky. Puolustusratkaisuamme tarkasteltaessa on maavoimien pääaselajilla. jalkaväellä edelleen keskeinen merkitys. Jalkaväkeä tarvitaan erikoisoperaatioissa, puolustuskyvyn osoittamisessa, maa-alueiden tai asutuskeskuksien hallussa pidossa tai valtaamisessa vaikkakin eri puolustushaarojen ja erilaisten kauaskantoisten asejärjestelmien teho ja merkitys on kasvanut. Jalkaväkeen kuuluvien erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisiyksiköiden toimintavalmius korostuu kriisien alkuvaiheissa. Niiden ja jalkaväkeen kuuluvien valmiusyksiköiden toimintavalmiudella pyritään ennalta ehkäisemään maa-alueilla tapahtuvat yllätyshyökkäykset. Paikallisjoukkojen suorituskykyjen joustavalla ja innovatiivisella käytöllä on mahdollista nostaa ennalta ehkäisevää kynnystä entisestään.
3 Mikäli kriisi eskaloituu avoimeksi sotilaalliseksi konfliktiksi hajautetusti toimivan nykyaikaisen ketterän jalkaväen on kyettävä tarvittaessa koottuihin ja hajautettuihin iskuihin ja koordinoimaan toiminnassaan jopa eri puolustushaarojen suorituskykyjen käyttö. Kriisien pitkittyessä ratkaisua pyritään hakemaan operatiivisiin joukkoihin kuuluvilla panssaroiduilla ja mekanisoiduilla joukoilla sekä erilaisilla epäsuoran tulen ja ilmavoimien asejärjestelmillä toiminnat synkronoiden. Hyvät naiset ja herrat, seuraavaksi tarkastelen lyhyesti miten maavoimissa ja sen pääaselajissa aiotaan vastata uusiin kasvaneisiin vaatimuksiin Maavoimien kehittämisen lähivuosien painopisteenä ovat valmiuden parantamiseen liittyvät ratkaisut. Tämä muutos sisältää materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen lisäksi osaamiseen, joukkotuotantoon, harjoitusjärjestelmään ja johtamiseen liittyviä uudistuksia. Nyt rakentuva kokonaisuus on edellyttänyt toimenpiteitä niin puolustusvoimallisesti kuin maavoimissa ja kaikissa aselajeissa. Maapuolustuksen alakehitysohjelmat kaudelle ovat liikkuvuus, tulivoima, tulenkäyttö, pioneeritoiminta ja kriisinhallinta. Näistä jalkaväen näkökulmasta tärkeimpiä ohjelmia ovat liikkuvuus ja tulivoima. Ohjelmissa on huomioitu myös muiden puolustushaarojen ja rajavartiolaitoksen tarpeet. Jalkaväkeä kehitetään suunnitelmallisesti. Uudishankinnat keskitetään käytöstä poistuvien järjestelmien korvaamiseen. Laaja kirjo eri järjestelmiä edellyttää myös olemassa olevan materiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti. Tällöin hyödynnetään erityyppiset elinjaksopäivitykset ja suorituskykyä parantavat hankeratkaisut. Toimimalla tiiviissä yhteistyössä kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa pyritään löytämään kustannustehokkaat ja Suomen olosuhteisiin parhaiten sopivat ratkaisut huoltovarmuus huomioiden. Tämän lisäksi hankitaan muilta asevoimilta vapautuvaa edelleen suorituskykyistä materiaalia ns. SURP- LUS-hankintoina. Liikkuvuus alakehitysohjelman alainen on Leopard 2 A6 -hanke, jonka kautta 100 vaunua otetaan operatiiviseen käyttöön asteittain vuoteen 2020 mennessä. Vapautuvaa Leopard 2 A4 kalustolla käytetään lisäämään muiden joukkojen taistelukykyä. BMP-2 modernisaation myötä vaunujen suorituskyky nousee huomattavasti ja vaunujen havaitsemisesta tulee aiempaa vaikeampaa. XA-180 modernisointi jatkaa ajoneuvojen käyttöikää pitkälle 2030-luvulle. Käynnistymässä ovat myös hankkeet CV9030 käyttöiän jatkamiseksi ja modernisoimiseksi osajärjestelmien osalta. Pohjois-Suomen joukkojen liikkuvuuden turvaamiseksi 2030 luvulla on käynnistetty useita tutkimuksia. Tulivoimaan liittyviä hankkeita ovat panssarintorjunta, kranaatinheitin ja taistelija -hankkeet, jotka kattavat erilaisia tarpeita alkaen jokaisen taistelijan varustuksen kehittämisestä aina uuden panssarintorjuntajärjestelmän suunnitteluun asti. Hankkeille yhteistä on innovatiivisten ratkaisujen tarkastelu ja hyvien käytänteiden hyödyntäminen. Hankkeisiin liittyen tehdään laaja-alaista tutkimus- ja testaustoimintaa.
4 Kansainvälinen yhteistoiminta Kriisinhallintaoperaatioiden lisäksi Maavoimat on aloittanut aktiivisen kansainvälisen harjoitusyhteistyön. Tällä yhteistyöllä parannetaan yhteistoimintakykyä ja kehitetään osaamista. Kahdenväliset ja monikansalliset harjoitukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella ja vertailla toimintatapoja sekä saada että jakaa uusia näkemyksiä muiden maiden asevoimien kanssa. Jalkaväkiaselajin kansainvälisen toiminnan päämääränä on kehittää sekä teknistä että toiminnallista yhteensopivuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kaiken kansainvälisen yhteistoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on kehittää omaa suorituskykyämme kansallisen puolustuksen näkökulmasta. Jalkaväen kannalta tärkeimpiä kansainvälisiä harjoituksia vuonna 2017 ovat Nuoli 17 harjoitus Niinisalossa ja Army North 17 Pohjois-Suomessa. Aselajin kansainvälinen materiaalinen kehittämistoiminta perustuu NATO:ssa (North Atlantic Treaty Organization) ja EDA:ssa (European Defence Agency) tapahtuvaan toimintaan sekä suorituskykyjen kehittämisen edellyttämään hanketyöskentelyyn. Pääesikunnan saatua asia koskevan normiston kuntoon tulee EDA:n puitteissaa tapahtuva toiminta tiivistymään ensi vuodesta alkaen. Jalkaväen suorituskyvyn ylläpitämisen kannalta keskeisiä kansainvälisiä yhteistyöfoorumeita ovat myös eri järjestelmien ja kalustotyyppien käyttäjämaiden muodostamat yhteisöt, esimerkkeinä Leopard ja CV -käyttäjäryhmät. Käyttäjämaiden yhteisöjen tarkoituksena on edistää käyttöön liittyvien kokemuksien ja tietojen vaihtamista sekä yhteistoimintaa ja yhteisiä hankintoja. Ruotsin kanssa toteutettava FISE yhteistyö viedään vuoden 2017 uudelle tasolle aloittamalla mm. puolustushaarojen ja aselajien säännölliset tapaamiset. Jalkaväen koulutuksen kehittäminen Jalkaväkiaselaji on ollut keskeisesti mukana maavoimien harjoitusjärjestelmän uudistamisessa. Uusi harjoitusjärjestelmä muodostuu nousujohteisista harjoituksista joissa kansallinen ja kansainvälinen koulutus synkronoituu optimaalisella tavalla huomioiden aselajien ja puolustushaarojen lisääntyvä yhteistoiminta eri tasoilla. Joukkojen koulutuksen suoritustason arviointijärjestelmä uudistetaan huomioiden muuttuneet suorituskykyvaatimukset. Maavoimien taistelutapaa kehitetään. Jalkaväkijoukkojen suorituskykyvaatimukset on päivitetty ja taktiikan sekä taistelutekniikan terävöittäminen on käynnissä. Painopiste on valmiusyksiköissä ja -joukoissa. Tämä tarkoittaa ohjesääntöjen, käsikirjojen sekä koulutussuunnitelmien päivitystä. Jalkaväkijoukkojen päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseja ollaan keventämässä ja yksinkertaistamassa. Tavoitteena on toimeenpanokyvyn kehittäminen ja käskytykseen kuluvan ajan minimointi. Joukko-osastot tulevat saamaan ja ovat jo saaneet käyttöönsä runsaasti jalkaväen materiaalia joka mahdollistaa harjoittelun oikeilla taisteluvälineillä oikeassa toimintaympäristössä. Panssarinvaunukoulutus laajenee vuoden 2017 alusta Jääkäriprikaatiin, Maasotakoululle, Kainuun Prikaatiin sekä Karjalan Prikaatiin. Henkilökunnan täydennyskoulutus on käynnissä ja kalustosiirrot toteutuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Varusmiesten panssarikoulutus toteutetaan!/17 alkaen keskitetysti Panssariprikaatissa, josta varusmiehet siirtyvät E-kauden puolivälissä takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Erityisen merkittävä koulutusta tehostava seikka on uusien taistelija-, ajoneuvo- sekä luokkasimulaattoreiden käyttöönotto kaikissa suurimmissa maavoimien joukko-osastoissa. Simulaattoreiden myötä voidaan harjoitustilanteet ja jopa aiemmin kovin ampumatarvikkein
5 toteutetut ammunnat toteuttaa aiempaa realistisemmin ja useasti toistaen kustannustehokkaasti. Järjestelmä mahdollistaa myös harjoitusten palautteen viiveettömän käsittelyn joka on nykyaikaisen sotilaskoulutuksen keskeinen osatekijä. Tulevaisuuden taistelukentällä jalkaväkijohtajilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, henkistä kestävyyttä ja oma-aloitteisuutta tehtävien täyttämisessä. Tehokkaalla koulutuksella voidaan korvata osa materiaalisista puutteista mutta kaikista tärkein on oikea asenne jalkaväkihenki joka syntyy joukon johtajan yhdessä joukkonsa kanssa kokemista tapahtumista ja harjoitteista. Edellä mainittuun liittyen jalkaväen henkilökunnan, reserviläis- ja varusmiesjohtajien opetuksen sisältöjä ollaan tarkistamassa vastaamaan uusia suoritusvaatimuksia. Suomalaisella jalkaväkijohtajalla on tulevaisuudessa koordinoitavanaan niin kriisinhallintatehtävissä kuin kotimaassakin eri viranomaisia, tiedustelujärjestelmän osia, ilmasta maahan kykyjä, lennokkeja, kauaskantoisten asejärjestelmien maalinosoitustehtäviä ja jopa kansainvälisiä joukkoja omien ase- ja johtamisjärjestelmien lisäksi. Kaikki tämä asettaa kovat vaatimukset joukko-osastojen varusmiesten ja reserviläisten sekä henkilökunnan myöhemmälle jatkokoulutukselle sotilasopetuslaitoksissa. Jalkaväki suurimpana aselajina muodostaa maavoimien rungon. Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli maa-alueella valmiuden ylläpidossa ja ennalta ehkäisevän pidäkekyvyn luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys. Jalkaväkisotilaiden odotetaan nousevan tarvittaessa jälleen kantamaan vastuunsa. Siihen on valmistauduttava. Joukkojen varustuksessa ja koulutuksessa tulee huomioida sodan ja taistelukentän vaatimukset ja toiminta on pystyttävä käynnistämään lyhyen tai jopa olemattoman valmistautumisajan jälkeen. Jo rauhan aikana olemassa oleva toimeenpanokyky on avain menestykseen. Haluan kiittää teitä kaikkia jalkaväen eteen tekemästänne työstä. Yhdessä voimme olla kaikki osaltamme huolehtimassa veteraaniemme velvoittavan perinnön vaalimisesta ja Suomen itsenäisyyden takeena olevan puolustuskyvyn ylläpidosta ja rakentamisesta. Toivotan kaikille oikein hyvää Jalkaväen vuosipäivää. Jalkaväen tarkastaja Eversti Heikki Taavitsainen
Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!
Eversti Kari Pietiläisen juhlapuhe Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhlassa Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa 30.11.2017 Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Juhlapuheeni
LisätiedotHyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien
Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555
LisätiedotJalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä
1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman
LisätiedotValtioneuvoston Selonteko 2008
Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö
LisätiedotMaavoimien muutos ja paikallisjoukot
j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000
LisätiedotSuorituskykyjen kehittäminen 2015+
PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälinen toiminta
Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa
LisätiedotTali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut
Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat
LisätiedotKatsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön
Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013
LisätiedotKontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö
Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat
LisätiedotTALVISODAN TILINPÄÄTÖS
TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940
LisätiedotVARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO
8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana
LisätiedotKarhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus
Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen
LisätiedotSuomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet
Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan
LisätiedotSotaa Pohjois-Vienassa
Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I
LisätiedotSuomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta
Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.
LisätiedotSuomalainen asevelvollisuus
Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT
LisätiedotAseet ja reserviläistoiminta
Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista
LisätiedotTAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA
MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen II vaihe,
Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite
LisätiedotKARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa
KARJALAN PRIKAATI Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus ssa Työ SUOMI Osasto100 TAPATURMIA 0 n tehtävät 1.1.2015 alkaen Operatiivisen valmiuden ylläpito Kaakkois-Suomen
LisätiedotHE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017
HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA
LisätiedotPuolustusteollisuuden näkemykset selonteosta
Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta
LisätiedotMPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta
MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan
LisätiedotPuolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012
Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen
LisätiedotAFCEA syysseminaari 4.11.2009
AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan
Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan
LisätiedotSuomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén
Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012
LisätiedotEräitä kehityssuuntia
Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH
LisätiedotPuolustusvoimien kilpailutoiminta
Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää
LisätiedotTEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA
PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri
LisätiedotPääesikunta, logistiikkaosasto
Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan
LisätiedotMAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN
MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta
LisätiedotKainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus
Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut
LisätiedotPUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004
PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.
1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön
LisätiedotPOHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5
1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin
LisätiedotPuolustusvoimien kalusto tienpäällä turvallisesti
Puolustusvoimien kalusto tienpäällä turvallisesti Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2018 15.11.2018 Rovaniemi Nimi Työ Osasto 14.11.2018 1 Aiheet 1. Liikenneturvallisuus puolustusvoimissa 2. Puolustusvoimien
LisätiedotSuomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko
Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö
LisätiedotVaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen
Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen
LisätiedotTurvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus
Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja
LisätiedotPuolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa
Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille
LisätiedotKuva: Tuomas Kaarkoski
Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen
LisätiedotVapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea
Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun
LisätiedotPuolustusvoimien teknologiatoiminta
Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi
LisätiedotMAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja
MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin
LisätiedotTalousarvioesitys 2017
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) Momentille myönnetään 475 173 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista
LisätiedotJalkaväen vuosikirja 2015-2016
Jalkaväen vuosikirja 2015-2016 1 2 Jalkaväen vuosikirja 2015-2016 JALKAVÄEN VUOSIKIRJA XXX 2015 2016 3 JALKAVÄEN VUOSIKIRJA XXX 2015-2016 Toimituskunta Everstiluutnantti Riku Mattila, puheenjohtaja Everstiluutnantti
LisätiedotMaavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta
Julkaisuja 1 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta Suomen Sotilassosiologinen Seura 20 vuotta Risto Sinkko (toim.) Hannu Hyppönen Olli Envall Rainer
LisätiedotPuolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta
8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan
LisätiedotHE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta
HE 30/2017 - puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta Maanpuolustus kuuluu kaikille Eversti Heikki Pohja Puolustusvaliokunta 9.5.2017 Nimi Työ Osasto Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstö 280
LisätiedotPuolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus
Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus www.defmin.fi Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Sisällys Johdanto... 2 Kansainväliseen harjoitustoimintaan
LisätiedotVapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström
koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta
LisätiedotOtsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008
Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät
LisätiedotVISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys
Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin
LisätiedotTalvisodan ensimmäinen torjuntavoitto
1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan
LisätiedotNaiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO
Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä
LisätiedotPuolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa
johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI
LisätiedotMuuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta
Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset
LisätiedotPuolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.
1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!
LisätiedotPuolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet
Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa
LisätiedotPuolustusvoimat kuljettajakouluttajana
Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne
LisätiedotFI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta
5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään
LisätiedotKaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja
Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan
LisätiedotSotavainajia löydetty Taipalosta
Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös
LisätiedotKansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta
Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;
LisätiedotMissä toimimme? Mitä teemme?
Missä toimimme? Mitä teemme? Maavoimien Materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa asioidaan esikuntien kautta: Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Maavoimien Materiaalilaitos on Maavoimien
LisätiedotReserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013
Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin
LisätiedotPUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI
PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN
LisätiedotSisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko
Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen
LisätiedotKENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH
Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.
LisätiedotJulkaisuvapaa klo 12.30
Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut
LisätiedotIlmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa.
Yleistä Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo ennakolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen
LisätiedotPelastustoimen uudistushanke
Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 27.2.2016 kello 14.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Kuopion Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 27.2.2016, Savon Ammatti- ja aikuisopisto Kunnioitetut
LisätiedotSuomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki
Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen
LisätiedotEsitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen
Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.
LisätiedotMAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko
MVM 2015 Ä-MN LLLNV 25.9. Maavoimien sikunta Prkenr Petri ulkko 0 PV uudistus maavoimissa 2015 Fundamentit: Koko maata puolustetaan Yleinen asevelvollisuus Liittoutumattomuus Lakiperusta: 1) Maanpuolustus
LisätiedotTIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA
Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan
LisätiedotValtioneuvoston selonteko eduskunnalle
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa
LisätiedotVapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.
LisätiedotVarautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,
PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi
LisätiedotPohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863
Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro
LisätiedotLUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA
OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty
LisätiedotMaavoimien kehittäminen
Maavoimien Esikunta Maavoimien kehittäminen INFO 26.4. Maavoimien tehtävät Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät
LisätiedotTalousarvioesitys 2016
18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 593 735 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista
LisätiedotKunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet
Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.
LisätiedotYrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura
Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja
LisätiedotRetki Panssariprikaatiin 10.5.2011
Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotMajuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta
Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien
LisätiedotPyhäranta meni hyvin onko kaikki silti hyvin? Metsäpaloseminaari
Pyhäranta meni hyvin onko kaikki silti hyvin? Metsäpaloseminaari 27.3.2019 1 28.3.2019 PALOASEMAVERKOSTO Resurssit: - 83 paloasemaa - n. 1800 henkilöä valmiudessa (pelastus, ensihoito) - laaja yhteistyöviranomaisten
Lisätiedot01. Puolustusministeriö
01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan
LisätiedotVALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE
VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä
LisätiedotPuolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -
Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET
LisätiedotKadettikunnan viestintätutkimus 2015
Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen
LisätiedotValtiovarainvaliokunnalle
PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen
Lisätiedot