Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!"

Transkriptio

1 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, herra kenraali, Uudenmaan prikaatin herra komentaja, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Ärade krigsveteraner, herr general, Nylands brigads herr kommandören, gäster, mina damer och herrar Haluan toivottaa teidät lämpimästi tervetulleeksi viettämään jalkaväen 2. vuosipäivää tänne talviseen Tammisaareen. On ilo nähdä meitä täällä näin lukuisa joukko. Jalkaväkiaselajin vuosipäiväähän vietetään vuonna 1555 perustetun ensimmäinen suomalaisen lippukunnan ja Suomen sotien jalkaväkijoukkojen perinteitä kunnioittaen. Päivämäärä ja sen peruste sisältyivät jo kenraalimajuri T. E. Ekmanin johtaman Puolustusvoimien perinnetyöryhmän kokonaisesitykseen, jota jalkaväkiaselajin osalta ei aikanaan syystä tai toisesta vahvistettu. Jalkaväen perinteet vahvistettiin vuonna 2015 jalkaväkisäätiön ja silloisen jalkaväen tarkastajan eversti Jukka Valkeajärven perusteellisen valmistelutyön tuloksena. Kunniamarssiksi jalkaväelle on valittu Sillanpään marssilaulu. Jalkaväki on aina kantanut raskaimman taakan taistelukentillä. Haluaisin näin vuosipäivämme kunniaksi muistuttaa mieliimme muutamin esimerkein millaisia olivat nuo viime sodissa itsenäisyytemme varmistaneet kenttäarmeijan rungon muodostaneet jalkaväkijoukot ja niiden taistelijat. Talvisodan YH:n ja talvisodan aikana perustettiin alkuperäisen kenttäarmeijan liikekannallepanon lisäksi erilaisia täydennysjoukkoja, jotka joutuivat taisteluun ilman kunnollista koulutusta ja varustusta. Pohjois-Suomessa Kemissä 2.kotitäydennysdivisioona perusti alokkaista ja vanhemmasta reservissä JR 65:n. JR 65 keskitettiin Suomussalmen suunnalle, aluksi ryhmä Susitaipaleeseen Piispanjärvelle jossa se osallistui Raatteen tien taisteluihin puolustus- että hyökkäystehtävissä. JR 65 oli perustettu Porin Rykmentin alokkaista (rykmentti sijaitsi Turussa) ja Tampereen seudun vanhemmasta reservistä, jota ei YH:n alussa oltu vielä kutsuttu palvelukseen. Teoriassa siis joukon suorituskyky oli vaatimaton. Etelä- Suomen poikia ja ukkoja, taistelutehtävä Pohjois-Suomen lumisessa korvessa kovassa pakkasessa ja edes aseita ei aluksi ollut kaikille jakaa. Lisäksi rykmentin komentajalla oli ollut erinäisiä vaikeuksia elämässään 1930-luvulla. Rykmentti pärjäsi taisteluissaan kuitenkin vähintään hyvin. Kaiken kaikkiaankin koko armeijamme jalkaväen varustustaso oli enintään tyydyttävä. Sotilaat olivat kuitenkin tuolloin tottuneet olemaan vielä kenttäoloissa. Sotakalustossa olleet puutteet korvattiin ottamalla kalusto viholliselta ankarissa torjuntaisteluissa. Jatkosodassa jalkaväkijoukkojen tilanne oli jo hieman parempi. Uudenmaan prikaatin perinnejoukkoihin kuuluva17. Divisioona perustettiin Karjaan sotilasläänin alaisuuteen Salon ja Raaseporin sekä Helsingin suojeluskuntapiireistä. Divisioona oli lähes määrävahvuinen henkilöstöltään (16 348) ja varusteiltaan. Päävarustus oli kuitenkin sotasaalismateriaalia. Kokoonpanoon kuuluivat JR13,JR34, JR55, KTR 8,KEVos19,PionP 32, VP34, 255 ITKK, ei rspstoa. JR13 ja JR 55 olivat lähes ruotsinkielisiä.

2 Suomenruotsalaisista rykmenteistä koostunut 17 divisioona Tammidivisioona taisteli ensin Hankoniemellä 1941 ja joka myöhemmin kesällä 1941 siirrettiin Itä-Karjalaan Syvärille jossa se osallistui hyökkäys- ja asemasotavaiheeseen. Nykyään usein otsikoissa olevaa Ruotsi-Suomi puolustusyhteistyötä harjoitettiin konkreettisesti jo jatkosodassa sillä 17.divisioonan kokoonpanoon kuului ruotsalaisista vapaaehtoisista koottu pataljoona SFB. Hangon valtauksen jälkeen 1942 SFB hajotettiin ja siitä muodostettiin ERK joka liitettiin JR13.sta. Komppanian vahvuus oli aluksi 130 miestä. Yhteensä komppaniassa palveli sodan aikana 404 ruotsalaista vapaaehtoista ennen suurhyökkäystä komppania oli kutistunut 64 mieheen ja Tali-Ihantalan taistelujen jälkeen komppanian miesvahvuus oli 20 miestä. Myöhemmin divisioona otti osaa ankariin torjuntataisteluihin Karjalan kannaksella Tienhaarassa. Divisioona kokonaistappiot olivat kaatuneina, haavoittuneena ja kadonneina yhteensä 8937 miestä. Vaikka voidaan sanoa että jatkosodassa jalkaväkijoukkojen varustus ja koulutustaso oli saatu jo hyvälle tasolle venäläisten suurhyökkäyksen tulimyrskyssä rautaisella tahdolla ja hengellä oli vähintään yhtä suuri merkitys kuin sotamateriaalilla. Veteraaniemme esimerkki osoitti miten teoriassa toimimatonkin voi toimia. Jalkaväkeä onkin kehitetty sotien jälkeen pienin mutta määrätietoisin askelin muistaen käymiemme sotien opetukset. Määrällisesti alivoimaisen pitää aina luottaa laatuun (= hyvä koulutus, hyvä varustus ja omaleimainen taktiikka, jota osataan myös soveltaa tilanteen mukaan se on ollut menestyksemme salaisuus.) Toimintaympäristömme muutos vaatii uusia toimia kaikilta turvallisuusviranomaisilta. Viimeaikaiset kriisit maailmalla ja lähialueillamme ovat osoittaneet ennakkovaroitusajan lyhentyneen ja asevoimien käytön keinovalikoiman kasvaneen. Tämä vaatii entistä paremman tilannetietoisuuden lisäksi myös kykyä vastata nopeasti syntyviin monimuotoisiin uhkiin. Sotilaallisen voiman käyttö ja siinä tarvittavien valmiuksien luominen ja ylläpito on Puolustusvoimien ydintoimintaa. Suurimpana puolustushaarana Maavoimien rooli on tässä keskeinen. Maavoimat vastaa valtakunnan maa-alueen puolustamisesta, antaa virka-apua ja tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa sekä vastaa osallistumisesta Maavoimille käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin ja muista käsketyistä kansainvälisistä tehtävistä. Tehtävien ja tavoitteiden saavuttamisessa korostuu myös eri puolustushaarojen yhteisesti rakennettavien suorituskykyjen käyttövalmius jotta syntyy riittävä pidäke- ja torjuntakyky. Puolustusratkaisuamme tarkasteltaessa on maavoimien pääaselajilla. jalkaväellä edelleen keskeinen merkitys. Jalkaväkeä tarvitaan erikoisoperaatioissa, puolustuskyvyn osoittamisessa, maa-alueiden tai asutuskeskuksien hallussa pidossa tai valtaamisessa vaikkakin eri puolustushaarojen ja erilaisten kauaskantoisten asejärjestelmien teho ja merkitys on kasvanut. Jalkaväkeen kuuluvien erikoisjoukkojen ja sotilaspoliisiyksiköiden toimintavalmius korostuu kriisien alkuvaiheissa. Niiden ja jalkaväkeen kuuluvien valmiusyksiköiden toimintavalmiudella pyritään ennalta ehkäisemään maa-alueilla tapahtuvat yllätyshyökkäykset. Paikallisjoukkojen suorituskykyjen joustavalla ja innovatiivisella käytöllä on mahdollista nostaa ennalta ehkäisevää kynnystä entisestään.

3 Mikäli kriisi eskaloituu avoimeksi sotilaalliseksi konfliktiksi hajautetusti toimivan nykyaikaisen ketterän jalkaväen on kyettävä tarvittaessa koottuihin ja hajautettuihin iskuihin ja koordinoimaan toiminnassaan jopa eri puolustushaarojen suorituskykyjen käyttö. Kriisien pitkittyessä ratkaisua pyritään hakemaan operatiivisiin joukkoihin kuuluvilla panssaroiduilla ja mekanisoiduilla joukoilla sekä erilaisilla epäsuoran tulen ja ilmavoimien asejärjestelmillä toiminnat synkronoiden. Hyvät naiset ja herrat, seuraavaksi tarkastelen lyhyesti miten maavoimissa ja sen pääaselajissa aiotaan vastata uusiin kasvaneisiin vaatimuksiin Maavoimien kehittämisen lähivuosien painopisteenä ovat valmiuden parantamiseen liittyvät ratkaisut. Tämä muutos sisältää materiaalisen suorituskyvyn kehittämisen lisäksi osaamiseen, joukkotuotantoon, harjoitusjärjestelmään ja johtamiseen liittyviä uudistuksia. Nyt rakentuva kokonaisuus on edellyttänyt toimenpiteitä niin puolustusvoimallisesti kuin maavoimissa ja kaikissa aselajeissa. Maapuolustuksen alakehitysohjelmat kaudelle ovat liikkuvuus, tulivoima, tulenkäyttö, pioneeritoiminta ja kriisinhallinta. Näistä jalkaväen näkökulmasta tärkeimpiä ohjelmia ovat liikkuvuus ja tulivoima. Ohjelmissa on huomioitu myös muiden puolustushaarojen ja rajavartiolaitoksen tarpeet. Jalkaväkeä kehitetään suunnitelmallisesti. Uudishankinnat keskitetään käytöstä poistuvien järjestelmien korvaamiseen. Laaja kirjo eri järjestelmiä edellyttää myös olemassa olevan materiaalin hyödyntämisen täysimääräisesti. Tällöin hyödynnetään erityyppiset elinjaksopäivitykset ja suorituskykyä parantavat hankeratkaisut. Toimimalla tiiviissä yhteistyössä kotimaisen puolustusteollisuuden kanssa pyritään löytämään kustannustehokkaat ja Suomen olosuhteisiin parhaiten sopivat ratkaisut huoltovarmuus huomioiden. Tämän lisäksi hankitaan muilta asevoimilta vapautuvaa edelleen suorituskykyistä materiaalia ns. SURP- LUS-hankintoina. Liikkuvuus alakehitysohjelman alainen on Leopard 2 A6 -hanke, jonka kautta 100 vaunua otetaan operatiiviseen käyttöön asteittain vuoteen 2020 mennessä. Vapautuvaa Leopard 2 A4 kalustolla käytetään lisäämään muiden joukkojen taistelukykyä. BMP-2 modernisaation myötä vaunujen suorituskyky nousee huomattavasti ja vaunujen havaitsemisesta tulee aiempaa vaikeampaa. XA-180 modernisointi jatkaa ajoneuvojen käyttöikää pitkälle 2030-luvulle. Käynnistymässä ovat myös hankkeet CV9030 käyttöiän jatkamiseksi ja modernisoimiseksi osajärjestelmien osalta. Pohjois-Suomen joukkojen liikkuvuuden turvaamiseksi 2030 luvulla on käynnistetty useita tutkimuksia. Tulivoimaan liittyviä hankkeita ovat panssarintorjunta, kranaatinheitin ja taistelija -hankkeet, jotka kattavat erilaisia tarpeita alkaen jokaisen taistelijan varustuksen kehittämisestä aina uuden panssarintorjuntajärjestelmän suunnitteluun asti. Hankkeille yhteistä on innovatiivisten ratkaisujen tarkastelu ja hyvien käytänteiden hyödyntäminen. Hankkeisiin liittyen tehdään laaja-alaista tutkimus- ja testaustoimintaa.

4 Kansainvälinen yhteistoiminta Kriisinhallintaoperaatioiden lisäksi Maavoimat on aloittanut aktiivisen kansainvälisen harjoitusyhteistyön. Tällä yhteistyöllä parannetaan yhteistoimintakykyä ja kehitetään osaamista. Kahdenväliset ja monikansalliset harjoitukset tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella ja vertailla toimintatapoja sekä saada että jakaa uusia näkemyksiä muiden maiden asevoimien kanssa. Jalkaväkiaselajin kansainvälisen toiminnan päämääränä on kehittää sekä teknistä että toiminnallista yhteensopivuutta kansainvälisessä toimintaympäristössä. Kaiken kansainvälisen yhteistoiminnan ensisijaisena tarkoituksena on kehittää omaa suorituskykyämme kansallisen puolustuksen näkökulmasta. Jalkaväen kannalta tärkeimpiä kansainvälisiä harjoituksia vuonna 2017 ovat Nuoli 17 harjoitus Niinisalossa ja Army North 17 Pohjois-Suomessa. Aselajin kansainvälinen materiaalinen kehittämistoiminta perustuu NATO:ssa (North Atlantic Treaty Organization) ja EDA:ssa (European Defence Agency) tapahtuvaan toimintaan sekä suorituskykyjen kehittämisen edellyttämään hanketyöskentelyyn. Pääesikunnan saatua asia koskevan normiston kuntoon tulee EDA:n puitteissaa tapahtuva toiminta tiivistymään ensi vuodesta alkaen. Jalkaväen suorituskyvyn ylläpitämisen kannalta keskeisiä kansainvälisiä yhteistyöfoorumeita ovat myös eri järjestelmien ja kalustotyyppien käyttäjämaiden muodostamat yhteisöt, esimerkkeinä Leopard ja CV -käyttäjäryhmät. Käyttäjämaiden yhteisöjen tarkoituksena on edistää käyttöön liittyvien kokemuksien ja tietojen vaihtamista sekä yhteistoimintaa ja yhteisiä hankintoja. Ruotsin kanssa toteutettava FISE yhteistyö viedään vuoden 2017 uudelle tasolle aloittamalla mm. puolustushaarojen ja aselajien säännölliset tapaamiset. Jalkaväen koulutuksen kehittäminen Jalkaväkiaselaji on ollut keskeisesti mukana maavoimien harjoitusjärjestelmän uudistamisessa. Uusi harjoitusjärjestelmä muodostuu nousujohteisista harjoituksista joissa kansallinen ja kansainvälinen koulutus synkronoituu optimaalisella tavalla huomioiden aselajien ja puolustushaarojen lisääntyvä yhteistoiminta eri tasoilla. Joukkojen koulutuksen suoritustason arviointijärjestelmä uudistetaan huomioiden muuttuneet suorituskykyvaatimukset. Maavoimien taistelutapaa kehitetään. Jalkaväkijoukkojen suorituskykyvaatimukset on päivitetty ja taktiikan sekä taistelutekniikan terävöittäminen on käynnissä. Painopiste on valmiusyksiköissä ja -joukoissa. Tämä tarkoittaa ohjesääntöjen, käsikirjojen sekä koulutussuunnitelmien päivitystä. Jalkaväkijoukkojen päätöksenteko- ja suunnitteluprosesseja ollaan keventämässä ja yksinkertaistamassa. Tavoitteena on toimeenpanokyvyn kehittäminen ja käskytykseen kuluvan ajan minimointi. Joukko-osastot tulevat saamaan ja ovat jo saaneet käyttöönsä runsaasti jalkaväen materiaalia joka mahdollistaa harjoittelun oikeilla taisteluvälineillä oikeassa toimintaympäristössä. Panssarinvaunukoulutus laajenee vuoden 2017 alusta Jääkäriprikaatiin, Maasotakoululle, Kainuun Prikaatiin sekä Karjalan Prikaatiin. Henkilökunnan täydennyskoulutus on käynnissä ja kalustosiirrot toteutuvat vuoden 2016 loppuun mennessä. Varusmiesten panssarikoulutus toteutetaan!/17 alkaen keskitetysti Panssariprikaatissa, josta varusmiehet siirtyvät E-kauden puolivälissä takaisin omiin joukko-osastoihinsa. Erityisen merkittävä koulutusta tehostava seikka on uusien taistelija-, ajoneuvo- sekä luokkasimulaattoreiden käyttöönotto kaikissa suurimmissa maavoimien joukko-osastoissa. Simulaattoreiden myötä voidaan harjoitustilanteet ja jopa aiemmin kovin ampumatarvikkein

5 toteutetut ammunnat toteuttaa aiempaa realistisemmin ja useasti toistaen kustannustehokkaasti. Järjestelmä mahdollistaa myös harjoitusten palautteen viiveettömän käsittelyn joka on nykyaikaisen sotilaskoulutuksen keskeinen osatekijä. Tulevaisuuden taistelukentällä jalkaväkijohtajilta vaaditaan hyvää fyysistä kuntoa, henkistä kestävyyttä ja oma-aloitteisuutta tehtävien täyttämisessä. Tehokkaalla koulutuksella voidaan korvata osa materiaalisista puutteista mutta kaikista tärkein on oikea asenne jalkaväkihenki joka syntyy joukon johtajan yhdessä joukkonsa kanssa kokemista tapahtumista ja harjoitteista. Edellä mainittuun liittyen jalkaväen henkilökunnan, reserviläis- ja varusmiesjohtajien opetuksen sisältöjä ollaan tarkistamassa vastaamaan uusia suoritusvaatimuksia. Suomalaisella jalkaväkijohtajalla on tulevaisuudessa koordinoitavanaan niin kriisinhallintatehtävissä kuin kotimaassakin eri viranomaisia, tiedustelujärjestelmän osia, ilmasta maahan kykyjä, lennokkeja, kauaskantoisten asejärjestelmien maalinosoitustehtäviä ja jopa kansainvälisiä joukkoja omien ase- ja johtamisjärjestelmien lisäksi. Kaikki tämä asettaa kovat vaatimukset joukko-osastojen varusmiesten ja reserviläisten sekä henkilökunnan myöhemmälle jatkokoulutukselle sotilasopetuslaitoksissa. Jalkaväki suurimpana aselajina muodostaa maavoimien rungon. Jalkaväkijoukoilla on aiempaa suurempi rooli maa-alueella valmiuden ylläpidossa ja ennalta ehkäisevän pidäkekyvyn luonnissa. Taistelussa jalkaväen tehtävänä on yhteistoiminnassa muiden aselajien kanssa torjua ja lyödä vihollinen. Toiminnan nopeus on kaikessa menestyksen saavuttamisen edellytys. Jalkaväkisotilaiden odotetaan nousevan tarvittaessa jälleen kantamaan vastuunsa. Siihen on valmistauduttava. Joukkojen varustuksessa ja koulutuksessa tulee huomioida sodan ja taistelukentän vaatimukset ja toiminta on pystyttävä käynnistämään lyhyen tai jopa olemattoman valmistautumisajan jälkeen. Jo rauhan aikana olemassa oleva toimeenpanokyky on avain menestykseen. Haluan kiittää teitä kaikkia jalkaväen eteen tekemästänne työstä. Yhdessä voimme olla kaikki osaltamme huolehtimassa veteraaniemme velvoittavan perinnön vaalimisesta ja Suomen itsenäisyyden takeena olevan puolustuskyvyn ylläpidosta ja rakentamisesta. Toivotan kaikille oikein hyvää Jalkaväen vuosipäivää. Jalkaväen tarkastaja Eversti Heikki Taavitsainen

Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat!

Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Eversti Kari Pietiläisen juhlapuhe Jalkaväen säätiön 60-vuotisjuhlassa Maanpuolustuskorkeakoulun juhlasalissa 30.11.2017 Herrat Kenraalit, jalkaväen yhteistyökumppanit, hyvät naiset ja herrat! Juhlapuheeni

Lisätiedot

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien

Hyvät kuulijat. Jalkaväen vuosipäivä Mikkeli. Jalkaväki on Suomessa ollut alkuajoistaan lähtien Maavoimien Jalkaväen vuosipäivä 16.11.2018. Mikkeli Herra kenraali, arvoisat kutsuvieraat, hyvät naiset ja herrat Tervetuloa Jalkaväen vuosipäivän päiväjuhlaan. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555

Lisätiedot

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä

Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 1 Jalkaväen tarkastajan, eversti Rainer Peltoniemen puhe jalkaväen vuosipäivän juhlatilaisuudessa Mikkelissä 16.11.2018. Suomen jalkaväen juuret ulottuvat aina vuoteen 1555 asti. Kustaa (I) Vaasan johtaman

Lisätiedot

Valtioneuvoston Selonteko 2008

Valtioneuvoston Selonteko 2008 Valtioneuvoston Selonteko 2008 VNS 2008 Sotilaallisen toimintaympäristön yleisiä trendejä EU:n ja Naton laajentuminen sekä järjestöjen välinen yhteistyö lisännyt turvallisuutta Sotilaallisen voiman käyttö

Lisätiedot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot

Maavoimien muutos ja paikallisjoukot j~~îçáã~í= Maavoimien muutos ja paikallisjoukot Maavoimien komentaja kenraaliluutnantti Raimo Jyväsjärvi Maavoimien SA-joukkojen määrän muutos 450000 400000 350000 300000 250000 200000 150000 100000 50000

Lisätiedot

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+

Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ PE Suorituskykyjen kehittäminen 2015+ Puolustusvoimien hankepäivä 25.9.2012 1 Suorituskykyperusteisuus Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttaminen edellyttää turvallisuus-ympäristön sotilaalliseen

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta

Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta Puolustusvoimien kansainvälinen toiminta - missio ja kyky - Kansainvälisen toiminnan perusmotiivit - missio - Ennaltaehkäistä ja rajoittaa kriisejä sekä estää niiden vaikutusten ulottuminen Suomeen. Parantaa

Lisätiedot

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut

Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Tali-Ihantalan ja Vuosalmen torjuntataistelut Suomen Sotahistoriallinen Seura ry Jatkosodan esitelmäsarjan esitelmä 29.10.2014 Sotahistorioitsija, ye-evl, VTM Ari Raunio Kevään 1944 maavoimat heikommat

Lisätiedot

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön

Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Katsaus pohjoismaiseen sotilaalliseen puolustusyhteistyöhön Puolustusvoimien operaatiopäällikkö, NORDEFCON sotilaskomitean puheenjohtaja, kenraaliluutnantti Mika Peltonen, Pääesikunta 26. maaliskuuta 2013

Lisätiedot

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö

Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kontra-amiraali Timo Junttila Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet Tavoitteena : 1. Suomen sotilaallisesta puolustuskyvystä huolehtiminen 2. Pysyvät kustannussäästöt Kiinteistömenot Henkilöstökulut Materiaalihankinnat

Lisätiedot

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS

TALVISODAN TILINPÄÄTÖS TALVISODAN TILINPÄÄTÖS Talvisota 30.11.1939 13.3.1940 I. Sotasuunnitelmat 1930- luvulla II. Sotatoimet joulukuussa 1939 III. Etsikkoaika tammikuu 1940 IV. Ratkaisevat taistelut helmi- ja maaliskuussa 1940

Lisätiedot

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO

VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO 8 Suomen Sota tieteellisen Seuran uudet kunniajäsenet VARA-AMIRAALI OIVA TAPIO KOIVISTO Vara-amiraali Oiva Koiviston koko sotilas ura keskittyy laivaston ja merivoimien virkaportaisiin. Jo 18-vuotiaana

Lisätiedot

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus

Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus Karhulan reserviupseerikerho Merivoimien komentaja, vara-amiraali Veijo Taipalus 15.11.2018 Kotka AGENDA 1. Merivoimat 2. Toimintaympäristö ja sen vaikutukset 3. Merivoimien kehittäminen 4. Kansainvälinen

Lisätiedot

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet

Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet Suomen Sotahistoriallisen Seuran esitelmä 19. maaliskuuta 2019 Jalkaväen taktiikan kehittämisen ensimmäiset vuosikymmenet SA-kuva Hannu Liimatta Itsenäisyyden uhkana Venäjä/Neuvostoliitto Ei kuitenkaan

Lisätiedot

Sotaa Pohjois-Vienassa

Sotaa Pohjois-Vienassa Sotaa Pohjois-Vienassa 1941-1944 Ari Raunio Suomen Sotahistoriallisen Seuran miniseminaari VIENA SODASSA 17.9.2019 1 TALVISOTAA EDELTÄNEET SUUNNITELMAT - SUOMI - I vaiheessa hyökkäys Uhtualle - NL - I

Lisätiedot

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta

Suomen suurin maanpuolustusjärjestö. Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Suomen suurin maanpuolustusjärjestö Jäsenkysely puolustusmenojen säästöistä ja puolustusvoimauudistuksesta Jäsenkyselyn toteutus Reserviläisliiton jäsenkysely toteutettiin 19.-26.3. välisenä aikana webropol-kyselysovelluksella.

Lisätiedot

Suomalainen asevelvollisuus

Suomalainen asevelvollisuus Koulutuspäällikkö Prikaatikenraali Jukka Sonninen Suomalainen asevelvollisuus Suomalainen asevelvollisuus Perustuu puolustuksen tarpeisiin J O U K K O T U O TA N T O A S E V E LV O L L I S U U S M AT

Lisätiedot

Aseet ja reserviläistoiminta

Aseet ja reserviläistoiminta Aseet ja reserviläistoiminta Professori Mika Hannula Suomen Reserviupseeriliiton puheenjohtaja Aseet ja vastuullisuus seminaari 13.3.2009 Vapaaehtoisen maanpuolustustyön perusta Järjestäytynyttä vapaaehtoista

Lisätiedot

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA

TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAAVOIMIEN ESIKUNTA/MATERIAALIOSASTO TAISTELIJAJÄRJESTELMÄN KEHITTÄMINEN JA MAJ MATTI HONKELA/ARMAMENTS DIV. Sisältö 1. Perusteet 2. Taistelijan tarpeet ja varustuksen haasteet 3. Kohti T2020 järjestelmää

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Puolustusvaliokunta 11.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry IA:n edustama teollisuus Suomessa

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe,

Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, Puolustusvoimauudistuksen II vaihe, toimeenpano ja henkilöstövaikutukset Puolustusvoimain komentaja kenraali Ari Puheloinen Tiedotustilaisuus, Helsinki 6.6.2014 Puolustusvoimauudistuksen syyt ja tavoite

Lisätiedot

KARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa

KARJALAN PRIKAATI. Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus Karjalan prikaatissa KARJALAN PRIKAATI Kaakkois-Suomen puolustaja valmiutta joka päivä! Työ- ja Nimi palvelusturvallisuus ssa Työ SUOMI Osasto100 TAPATURMIA 0 n tehtävät 1.1.2015 alkaen Operatiivisen valmiuden ylläpito Kaakkois-Suomen

Lisätiedot

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017

HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 HE 134/2016 vp Hallituksen esitys eduskunnalle valtion talousarvioksi vuodelle 2017 Valtiovarainvaliokunnan hallinto- ja turvallisuusjaosto 13.10.2016 Tuija Karanko Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA

Lisätiedot

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta

Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Puolustusteollisuuden näkemykset selonteosta Eduskunta, Puolustusvaliokunta 10.5.2017 Olli Isotalo, Puolustus- ja Ilmailuteollisuus PIA ry, hallituksen puheenjohtaja Keskeistä 1. Puolustusteollisuutta

Lisätiedot

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta

MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta MPK tiedottaa kevään koulutustarjonnasta AJOLUPAKURSSI 10.2.2014 Ajolupakursseille haluaa moni. Nyt se on taas mahdollista. Seuraava B-ajolupakurssi järjestetään maanantaina 10.2.2014. Kurssi on henkilökunnan

Lisätiedot

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012

Puolustusvoimat kohti 2020-lukua. Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimat kohti 2020-lukua Katse eteenpäin Suomen puolustuksen näkymät MTS-seminaari 18.9.2012 Puolustusvoimien nykytilanne Suunnittelupäällikkö 1 Puolustusratkaisun suuntalinjat 2010-luvulla Kansallinen

Lisätiedot

AFCEA syysseminaari 4.11.2009

AFCEA syysseminaari 4.11.2009 AFCEA syysseminaari 4.11.2009 PVTO 2010 Taistelija S2 Ryhmän tilannetietojärjestelmät Sisältö Insta DefSec Oy yleisesittely Taustalla oleva osaaminen Projekti S2, Ryhmän tilannetietojärjestelmät Jatkokehitys

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan

Puolustusvoimauudistuksen. vaikutus reserviläistoimintaan Puolustusvoimauudistuksen vaikutus reserviläistoimintaan AMPUMARADAT RAKENNEMUUTOKSESSA- seminaari, 8.3.2013 Helsingin Messukeskuksessa Everstiluutnantti Tuomo Repo Koulutussektorin johtaja / Pääesikunnan

Lisätiedot

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén

Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén Suomen kumppanuusyhteistyö Naton, Ruotsin, Pohjoismaiden ja EU:n kanssa 2.3.2016 Erityisasiantuntija Rasmus Hindrén 1. Yleistä 2. EU 3. Suomi-Ruotsi 4. NORDEFCO 5. Nato 6. Yhteenveto 3.3.2016 2 VNS 2012

Lisätiedot

Eräitä kehityssuuntia

Eräitä kehityssuuntia Eräitä kehityssuuntia Tietohallintokustannukset Sotaharjoitusvuorokaudet Kiinteistökustannukset Lentotunnit Henkilötyövuoden hinta Alusvuorokaudet Kv-toiminnan kustannukset Koulutetut reserviläiset / KH

Lisätiedot

Puolustusvoimien kilpailutoiminta

Puolustusvoimien kilpailutoiminta Puolustusvoimien kilpailutoiminta Ohje Puolustusvoimien kilpailu- ja valmennustoiminnasta 1. Johdanto 1.1 Kilpaurheilun perusteet Puolustusvoimien kansallinen ja kansainvälinen kilpailutoiminta tähtää

Lisätiedot

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien Viestimies 1/2007 11 Eversti Ilkka Korkiamäki on Pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkö. TEKSTI: ILKKA KORKIAMÄKI KUVAT: PÄÄESIKUNNAN JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO Puolustusvoimien

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA

PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA PUOLUSTUSVOIMIEN KESKEISET MATERIAALIHANKKEET KOTIMAISEN PUOLUSTUSTEOLLISUUDEN KANNALTA LOGISTIIKKAYHTEISTYÖ RUOTSIN, NORJAN JA VIRON KANSSA Patrian esitys Puolustusvaliokunnalle 8.10.2015 / Jukka Holkeri

Lisätiedot

Pääesikunta, logistiikkaosasto

Pääesikunta, logistiikkaosasto Pääesikunta, logistiikkaosasto Sotilaallinen huoltovarmuus MTS -seminaari, 23.5.2019 Huoltovarmuus - määritelmiä Huoltovarmuus (L1390/1992, Laki huoltovarmuuden turvaamisesta) Väestön toimeentulon, maan

Lisätiedot

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN

MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN MAAVOIMIEN TAISTELUTAVAN UUDISTUKSEN JOHTAMINEN http://www.youtube.com/watch?v=2crax8kibis 1 PUOLUSTUSTAISTELUPERIAATTEEN KEHITYS Muutoksen idea Maapuolustuksen tavoitteena on tuottaa vähemmillä, mutta

Lisätiedot

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus

Kainuun prikaati Maavoimien valmiusyhtymä. Liikenneturvallisuus Maavoimien valmiusyhtymä Liikenneturvallisuus Varusmiehet Varusmiehet 3 500/vuosi 1850 varusmiestä kahdesti vuodessa noin 30 naista kahdesti vuodessa maksimivahvuus 2520 11,8 10,1 33,5 8,6 22,5 9,8 Muut

Lisätiedot

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004

PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 PUOLUSTUSMINISTERIÖ ESITTELY 1 (2) Hallintopoliittinen osasto MINISTERILLE Hallitusneuvos, lainsäädäntöjohtajana 152/18/HO FI.PLM.5762 LIITE 1 Seppo Kipinoinen 9.11.2004 1008/4610/2004 Asia Puolustusvoimien

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat.

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. 1 (12) Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön 25-vuotisjuhla 20.10.2015 Kunnioitetut sotiemme veteraanit, Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön edustajat, hyvät naiset ja herrat. Kiitän kutsusta Keski-Suomen Maanpuolustussäätiön

Lisätiedot

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5

POHJAN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN ------------ 5 1M ------------ 5 Everstiluutnantti Heikki Hiltula POHN PRIKAATI PERINNEJOUKOT SEN PERINTEIDEN MERKITYS Pohjan Prikaatilla on pitkät ja kunniakkaat perinteet. Riippumatta siitä olemmeko kuuluneet Ruotsin

Lisätiedot

Puolustusvoimien kalusto tienpäällä turvallisesti

Puolustusvoimien kalusto tienpäällä turvallisesti Puolustusvoimien kalusto tienpäällä turvallisesti Lapin liikenneturvallisuusfoorumi 2018 15.11.2018 Rovaniemi Nimi Työ Osasto 14.11.2018 1 Aiheet 1. Liikenneturvallisuus puolustusvoimissa 2. Puolustusvoimien

Lisätiedot

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2009 Valtioneuvoston selonteko STETEn seminaari 20.2.2009 Erityisasiantuntija Karoliina Honkanen Puolustuspoliittinen osasto Esityksen sisältö Toimintaympäristö

Lisätiedot

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen

Vaasan Rotaryklubi Ilkka Virtanen Vaasan Rotaryklubi 12.3.2019 Ilkka Virtanen Vaasalaiset joukko-osastot Vaasaan sijoitetut joukko-osastot (17) Ruotsin vallan aika (6) Suuriruhtinaskunta (3) Itsenäinen Suomi (8) Sodanajan joukkojen perustaminen

Lisätiedot

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus

Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus Kuva Turvallisempi vai turvattomampi tulevaisuus "Jos ajattelette nykyistä maailmantilaa kokonaisuutena, niin uskotteko Suomen ja suomalaisten elävän seuraavien viiden vuoden aikana turvallisemmassa vai

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa

Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimauudistuksen tavoitteet ja lopputulos - henkilöstöalan näkökulma MTS:n seminaari 8.9.2014 Kenraaliluutnantti Sakari Honkamaa Puolustusvoimien henkilöstöjohtamisen päämääränä on turvata puolustusvoimille

Lisätiedot

Kuva: Tuomas Kaarkoski

Kuva: Tuomas Kaarkoski Kuva: Tuomas Kaarkoski RESERVILÄISLIITTO ON SUOMEN SUURIN MAANPUOLUSTUS- JÄRJESTÖ. Kuva: Kari Virtanen RESERVILÄISLIITTO ESITTÄYTYY Koko valtakunnan kattava puolustusjärjestelmämme perustuu yleiseen asevelvollisuuteen

Lisätiedot

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea

Vapaaehtoinen asepalvelus. MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Vapaaehtoinen asepalvelus MTS:n seminaari; Asevelvollisuus haasteiden edessä? 20.9.2018 Pääsihteeri Anni Lahtinen, Suomen Sadankomitea Sadankomitean visio: Suomen armeija perustuu pieneen ja hyvin koulutettuun

Lisätiedot

Puolustusvoimien teknologiatoiminta

Puolustusvoimien teknologiatoiminta Pääesikunta Puolustusvoimien teknologiatoiminta AFCEA Helsinki Chapter Tulevaisuuden Taistelija 0 4.11. MPKK STRATL Esityksen sisältö Puolustusvoimien teknologiatoiminta Tavoitteet ja menetelmät Nykyvolyymi

Lisätiedot

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja

MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto. KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja MAAVOIMIEN LIIKKUVUUDEN JA TULIVOIMAN ROLL OUT PANSSARIPRIKAATISSA 5.8.2015 Esiteltävä kalusto KENRL Seppo Toivonen Maavoimien komentaja Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A6 Kalusto on sijoitettu mekanisoituihin

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2017

Talousarvioesitys 2017 18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 5 v) Momentille myönnetään 475 173 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista

Lisätiedot

Jalkaväen vuosikirja 2015-2016

Jalkaväen vuosikirja 2015-2016 Jalkaväen vuosikirja 2015-2016 1 2 Jalkaväen vuosikirja 2015-2016 JALKAVÄEN VUOSIKIRJA XXX 2015 2016 3 JALKAVÄEN VUOSIKIRJA XXX 2015-2016 Toimituskunta Everstiluutnantti Riku Mattila, puheenjohtaja Everstiluutnantti

Lisätiedot

Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta

Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta Julkaisuja 1 2015 Suomen Sotilassosiologinen Seura r.y. Maavoimien taistelu 2015 sosiologisesta näkökulmasta Suomen Sotilassosiologinen Seura 20 vuotta Risto Sinkko (toim.) Hannu Hyppönen Olli Envall Rainer

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta

Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan näkökulmasta 8 TEKSTI: MIKKO HEISKANEN KUVAT : PUOLUSTUSVOIMAT JA MIKKO HEISKANEN Eversti Mikko Heiskanen palvelee pääesikunnan johtamisjärjestelmäosaston apulaisosastopäällikkönä. Puolustusvoimauudistus johtamisjärjestelmäalan

Lisätiedot

HE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta

HE 30/ puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta HE 30/2017 - puolustusvoimista annetun lain 47 :n muuttamisesta Maanpuolustus kuuluu kaikille Eversti Heikki Pohja Puolustusvaliokunta 9.5.2017 Nimi Työ Osasto Puolustusvoimien sodan ajan henkilöstö 280

Lisätiedot

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus

Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus www.defmin.fi Puolustusvoimien kansainvälisen harjoitustoiminnan vaikuttavuus Sisällys Johdanto... 2 Kansainväliseen harjoitustoimintaan

Lisätiedot

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström

Vapaaehtoista maanpuolustusta koskeva lainsäädäntöhanke. Kuulemistilaisuus Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström koskeva lainsäädäntöhanke Kuulemistilaisuus 13.6.2018 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström Työryhmä asetettu 13.4.2018 Määräaika 29.6.2018 Voimassa oleva laki vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta vuodelta

Lisätiedot

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008

Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko RESERVILÄISLIITTO JÄRJESTÖKUVATUTKIMUS 2008 Otsikko Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa kuvaa Reserviläisliitosta, sekä jäsenten että ulkopuolisten silmin Esim. mitä toimintaa jäsenet pitävät

Lisätiedot

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys

VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN. Väestön elinmahdollisuudet. Yhteiskunnan turvallisuus. Valtion itsenäisyys Valtioneuvoston periaatepäätös 16.12.2010 VISIO YHTEISKUNNAN ELINTÄRKEIDEN TOIMINTOJEN TURVAAMINEN Väestön elinmahdollisuudet Yhteiskunnan turvallisuus Valtion itsenäisyys Talouden ja infrastruktuurin

Lisätiedot

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto

Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto 1 75 vuotta sitten: Tolvajärvi antoi toivoa Talvisodan ensimmäinen torjuntavoitto Suomalaiset sotilaat saavuttivat 75 vuotta sitten 12. joulukuuta 1939 Tolvajärvellä uskomattomalta tuntuneen Talvisodan

Lisätiedot

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO

Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry NAISTEN VALMIUSLIITTO Naiset turvallisuuden eturivissä Naisten Valmiusliitto ry Naisten Valmiusliitto ry Valtakunnallinen yhteistyöjärjestö perustettu vuonna 1997 yhdistää 11 naisten maanpuolustustyötä tekevää ja tukevaa järjestöä

Lisätiedot

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa

Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä muutoksessa johtamisjärjestelmä muutoksessa PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMISJÄRJESTELMÄPÄÄLLIKKÖ PRIKAATIKENRAALI ILKKA KORKIAMÄKI Mihin maailmaan olemme menossa JULK-ICT TORI-palvelukeskus SA - johtaminen PV (PVJJK) TORI

Lisätiedot

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta

Muuta Poiminta 43 000 sotilasta VKL-kertauksen HTV-kerroin 50 % muusta kertauksesta Puolustusvoimien henkilökunta Koulutuksen ja kertauksen kesto Reserviläisten palkat Vimilin armeijamallissa Peruskoulutus 0,25 vuotta Peruskoulutuskausi 1500 e/kk Jatkokoulutus 0,63 vuotta Jatkokoulutuskausi 2000 e/kk Operatiiviset

Lisätiedot

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.

Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11. 1 Puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Jussi Niinistö Puhe Reserviläisliiton valtakunnallisessa maanpuolustusjuhlassa Joensuussa 16.11.2014 klo 13 Arvoisat sotiemme veteraanit reserviläiset hyvä juhlayleisö!

Lisätiedot

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet

Puolustusvoimat. Puolustusjärjestelmä. Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Puolustusvoimat Sotilaallisen maanpuolustuksen perusteet Toimintaympäristö EU:n jäsen NATO:n jäsen Molempien jäsen SOTILAALLISEN MAANPUOLUSTUKSEN PERUSTEET 1 Miksi Puolustusvoimat? Sodat ja kriisit Euroopassa

Lisätiedot

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana

Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Puolustusvoimat kuljettajakouluttajana Inskomkapt Ilmo Suurnäkki ADR-seminaari 11.5. Esityksen sisältö Logistiikka operaatioiden mahdollistaja 1. Puolustusvoimien intressit kuljettajakoulutukseen 2. Nykytilanne

Lisätiedot

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta

FI Moninaisuudessaan yhtenäinen FI A8-0392/23. Tarkistus. Tamás Meszerics Verts/ALE-ryhmän puolesta 5.12.2018 A8-0392/23 23 8 kohta 8. kehottaa EUH:ta, komissiota, neuvostoa ja yksittäisiä jäsenvaltioita toimimaan strategisesti soveltamalla yhdennettyä lähestymistapaa ja käyttämällä kaikkia käytettävissään

Lisätiedot

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja

Kaiken varalta. harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja Kaiken varalta harvinaisempien turvallisuustarpeiden saavuttamisessa. Naisten voimavarojen ja taitojen hyödyntäminen suunnitelmallisesti normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tukee yhteiskunnan

Lisätiedot

Sotavainajia löydetty Taipalosta

Sotavainajia löydetty Taipalosta Väinö Valtonen Sotavainajia löydetty Taipalosta Taistelukentille on viime sodissa arvioitu jääneen ja kadonneen noin 13000 sotilasta. Etsintöihin on talkoovoimin osallistunut jopa 250 vapaaehtoista. Myös

Lisätiedot

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta

Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta Kansainvälisen avun antaminen ja vastaanottaminen Puolustusvaliokunta 9.9.2016 Lainsäädäntöjohtaja Hanna Nordström HE 72/2016 vp: laki kansainvälisen avun antamista ja pyytämistä koskevasta päätöksenteosta;

Lisätiedot

Missä toimimme? Mitä teemme?

Missä toimimme? Mitä teemme? Missä toimimme? Mitä teemme? Maavoimien Materiaalilaitos on valtakunnallinen toimija, jonka kanssa asioidaan esikuntien kautta: Pohjois-Suomen Huoltorykmentin Esikunta Maavoimien Materiaalilaitos on Maavoimien

Lisätiedot

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013

Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 Reserviläisliitto - Jäsentutkimus 2013 ETTA PARTANEN MEIJU AHOMÄKI SAMU HÄMÄLÄINEN INNOLINK RESEARCH OY TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Reserviläisliiton 2013 tutkimusraportti. Tutkimuksella selvitettiin

Lisätiedot

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI

PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI PUOLUSTUSVOIMAUUDISTUKSEN RATKAISUMALLI Tiedotustilaisuus Valtioneuvoston linnassa 8.2.2012 Puolustusvoimain komentaja 1 2 Syksy 2010 Kevät 2011 Syksy 2011 Tammikuu 2012 Kevät 2012 Kesä-syksy 2012 LIIAN

Lisätiedot

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko

Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Sisäisen turvallisuuden ja Ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko Jarno Limnéll Professori, kyberturvallisuus, Aalto-yliopisto Kyberturvallisuusjohtaja, Insta Group Oy. Dosentti, Tampereen Teknillinen

Lisätiedot

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH

KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Suomen Sotatieteellisen Seuran kunniajisenten esihel, uusien KENRAAULUUTNAN7l'TI KARL LENNART OESCH Karl Lennart Oesch syntyi 8. 8. 1892. Hän tuli ylioppilaaksi v 1911 opiskellen sen jälkeen luonnontieteitä.

Lisätiedot

Julkaisuvapaa klo 12.30

Julkaisuvapaa klo 12.30 Julkaisuvapaa 24.3.2013 klo 12.30 Reserviläisliiton puheenjohtajan Mikko Savolan tervehdys Kymenlaakson Reserviläis- ja Reserviupseeripiirin yhteisessä maanpuolustusjuhlassa 24.3.2013, Valkeala Kunnioitetut

Lisätiedot

Ilmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa.

Ilmoita halukkuudestasi valmiusyksikkökoulutukseen kyselylomakkeessa. Yleistä Tämän kyselyn tarkoituksena on selvittää halukkuutesi eri koulutusvaihtoehtoihin sekä fyysisen kuntosi tilanne. Päämääränä on sijoittaa sinut jo ennakolta haluamasi koulutusvaihtoehdon mukaiseen

Lisätiedot

Pelastustoimen uudistushanke

Pelastustoimen uudistushanke Pelastustoimen uudistushanke - Alueellinen yhteistoiminta pelastustoiminnassa ja poikkeusoloissa -työryhmä - Poikkeusolojen riskianalyysi -alatyöryhmä Pelastustoimen ajankohtaisseminaari 13.10.2016, Jyväskylä

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 27.2.2016 kello 14.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Kuopion Reserviläiset ry:n 80-vuotisjuhlassa 27.2.2016, Savon Ammatti- ja aikuisopisto Kunnioitetut

Lisätiedot

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki

Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki Keisarin puolesta Suomalaiset kaartinsotilaat Puolan taistelukentillä, 1831 FT Jussi Jalonen, Tampereen yliopisto Suomen Sotahistoriallinen Seura, Helsinki 14.12.2016 Suomen kaarti Suomalainen kansallinen

Lisätiedot

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen

Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen Esitelmä Suomen Suomen Sotahistoriallisen seuran yleisöluentosarjassa 16.11.2011, klo 18, Sibelius-lukion juhlasali FT Mikko Karjalainen 1 HYÖKKÄYS KANNAKSELLA 1941 LENINGRADIN VALTAUS? Karjalan kannas.

Lisätiedot

MAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko

MAAVOIMAT 2015 ITÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO I I I I I I. Maavoimien Esikunta Maavoimien esikuntapäällikkö Prkenr Petri Hulkko MVM 2015 Ä-MN LLLNV 25.9. Maavoimien sikunta Prkenr Petri ulkko 0 PV uudistus maavoimissa 2015 Fundamentit: Koko maata puolustetaan Yleinen asevelvollisuus Liittoutumattomuus Lakiperusta: 1) Maanpuolustus

Lisätiedot

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA

TIIVISTELMÄ SEMINAARIA VARTEN TEHDYSTÄ MIELIPIDETUTKIMUKSESTA Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa -arvoseminaari Poliisiammattikorkeakoulu 10.10.014 Seminaarin järjestäjät: Poliisiammattikorkeakoulu, Maanpuolustuskorkeakoulun johtamisen ja sotilaspedagogiikan

Lisätiedot

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle

Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ison-Britannian, Irlannin, Latvian, Liettuan, Ruotsin ja Suomen muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa

Lisätiedot

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari

Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen. Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Vapaaehtoisen maanpuolustuksen kehittäminen Timo Tuurihalme Hallitussihteeri, varatuomari Tausta Muutetaan vapaaehtoisesta maanpuolustuksesta annettua lakia, ampumaaselakia, työturvallisuuslakia ja rikoslakia.

Lisätiedot

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat,

Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, PUOLUSTUSMINISTERI JYRI HÄKÄMIES 1 (7) FÖRSVARSMINISTER JYRI HÄKÄMIES Pelastusalan varautumisseminaari/ritarihuone Puhe 2.12.2009 Varautumisseminaarin arvoisat osanottajat, hyvät naiset ja herrat, Talouskriisi

Lisätiedot

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863

Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto OULU 1232/73/2009 3.11.2009 MF36863 Pohjois-Suomen Sotilasläänin EsikuntaLausunto 1 (5) Henkilöstöosasto 1232/73/2009 3.11.2009 Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Kainuun maakunta -kuntayhtymän lausuntopyyntö, asiakirja Dnro

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Maavoimien kehittäminen

Maavoimien kehittäminen Maavoimien Esikunta Maavoimien kehittäminen INFO 26.4. Maavoimien tehtävät Maavoimat vastaa uskottavasti maahyökkäyksen torjunnasta, tukee monipuolisesti muita viranomaisia ja toteuttaa vaativat kriisinhallintatehtävät

Lisätiedot

Talousarvioesitys 2016

Talousarvioesitys 2016 18. Puolustusmateriaalihankinnat (siirtomääräraha 3 v) Momentille myönnetään 593 735 000 euroa. Määrärahaa saa käyttää: 1) puolustusmateriaalin hankkimisesta ja puolustusvoimien turvallisuushankinnoista

Lisätiedot

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet

Kunnioitetut sotiemme veteraanit ja kotirintamalla palvelleet, juhlivan yhdistyksen arvoisa herra puheenjohtaja ja jäsenet, hyvät naiset ja miehet Julkaisuvapaa 5.3.2016 kello 11.00 Reserviläisliiton puheenjohtajan, kansanedustaja Mikko Savolan juhlapuhe Alajärven Reserviläiset ry:n 60-vuotisjuhlassa 5.3.2016, Punaisentuvan viinitila. MUUTOSVARAUKSIN.

Lisätiedot

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura

Yrjö Ilmari Keinonen. Opinnot. Sotilas- ja virkaura Yrjö Ilmari Keinonen Syntynyt 31. 8. 1912 Ruskealassa Kuollut 29.10. 1977 Nurmijärvellä Jalkaväenkenraali, Mannerheim-ristin ritari n:o 91 Filosofian maisteri Vanhemmat: Talousneuvos Einar Keinonen ja

Lisätiedot

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011

Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retki Panssariprikaatiin 10.5.2011 Retkellä oli mukana 12 senioria ja heidän seuralaistaan. Matkaan lähdettiin Tokeen bussilla Vanhalta kirkolta kello 11.00. Panssariprikaatin portilla meitä oli vastassa

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta

Majuri Jyri Hollmén. Maavoimien Esikunta. Henkilöstö osasto. Koulutussektori. Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus. Kuva 1. Maavoimien Esikunta Majuri Jyri Hollmén Henkilöstö osasto Oppimisympäristöt ja Simulaattorikoulutus Kuva 1 Henkilöstöosasto AMPUMARATOJEN TULEVAISUUS SEMINAARI: MAAVOIMIEN KOULUAMPUMARADAT Kuva 2 Esityksen sisältö 1. Maavoimien

Lisätiedot

Pyhäranta meni hyvin onko kaikki silti hyvin? Metsäpaloseminaari

Pyhäranta meni hyvin onko kaikki silti hyvin? Metsäpaloseminaari Pyhäranta meni hyvin onko kaikki silti hyvin? Metsäpaloseminaari 27.3.2019 1 28.3.2019 PALOASEMAVERKOSTO Resurssit: - 83 paloasemaa - n. 1800 henkilöä valmiudessa (pelastus, ensihoito) - laaja yhteistyöviranomaisten

Lisätiedot

01. Puolustusministeriö

01. Puolustusministeriö 01. Puolustusministeriö 19. Puolustusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot (arviomääräraha) Momentille myönnetään lisäystä 30 916 000 euroa. Selvitysosa: Lisämäärärahantarve aiheutuu momentin määrärahan

Lisätiedot

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE

VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE VALTIONEUVOSTON SELONTEKO EDUSKUNNALLE Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin, Suomen, Viron, Irlannin ja Norjan muodostaman EU:n taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1. 30.6.2011 sekä

Lisätiedot

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt -

Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Puolustusvoimauudistus - Henkilöstösuunnittelun toinen vaihe päättynyt - Pääesikunnan päällikkö vara-amiraali Juha Rannikko Henkilöstöpäällikkö kenraalimajuri Sakari Honkamaa PLMI HALLINNOLLISET PÄÄTÖKSET

Lisätiedot

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015

Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Kadettikunnan viestintätutkimus 2015 Heidi Honkamaa Risto Sinkko Kadettikunnan syyskokous 24.10.2015 Toteutus Webropol-kysely toteutettiin aikavälillä 17.09-30.09.2015 Kysely lähetettiin kaikille sähköpostiosoitteen

Lisätiedot

Valtiovarainvaliokunnalle

Valtiovarainvaliokunnalle PUOLUSTUSVALIOKUNNAN LAUSUNTO 7/2005 vp Hallituksen esitys valtion talousarvioksi vuodelle 2006 Valtiovarainvaliokunnalle JOHDANTO Vireilletulo Eduskunta on 22 päivänä syyskuuta lähettäessään hallituksen

Lisätiedot