Kertomus. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten Säätyjen Pankkivaliokunnalle, X X X I V. Helsingissä, J. C. Frenckell ja poika, 1897.

Transkriptio

1 X X X I V. Suomen Valtiosäätyjen Pankkivaltuusmiesten Kertomus Säätyjen Pankkivaliokunnalle, käsittävä vuodet Helsingissä, J. C. Frenckell ja poika, 1897.

2 1 3 ankkivaltuusm iehet pyytävät, kunnioituksella jä t is s ä n s ä esillä olevan kertom uksen Pankkivaltuusm iesten toiminnasta vuosina Säätyjen Pankki- Valiokunnalle ja viitaten tätä kertom usta seuraavaan ^ o r o e n Pankin tilaa ja toim intaa osoittavaan yleis E tsaukseen, täten pääpiirteissä ilm oittaa pankin liik keen tuloksen sanotulta ajanjaksolta. Sittenkun ne määrärahat, jotk a ovat m yönnetyt M aanviljelyksen edistämiseksi, teknillisille realikouluille, ^ uruinhoitoon ja Suom en Valtiokonttorille,- oliva t pankin varoista suoritetut, nousi jäännös vuonna 1894 ttnf 1,578,909: ,119,525: ,446,281: 28 eli yhteensä Sfaf 6,144,716: 75 Tätä tulosta voidaan pitää varsin tyydyttävänä, ^ 6nkin kun otetaan huom ioon, että korko maassa pu- 6lksitulleena ajanjaksona yleensä on ollut alhainen ja että jonkunlaista varovaisuutta lainausliikkeessä pankin ^ o le s ta sen ohessa on noudatettu. Voimassa olevien säännösten mukaan on vararahassiirretty neljännes edelläm ainittua jäännöstä, jok a J f " 11. n v ^ enty riy t 4,608,537 m arkaksi 56 penniksi, ta r ^ v ittovaroja, jotk a viim eksi koolla olleet Säädyt teö^een Vara ^ e määräsivät valtion tarkoituksiin, on sit- 0111:1 M aaliskuun 5 päivänä 1895 annetun arm ollisen *

3 II julistuksen mukaan laskettu menevän valtion tarpeisiin 3bif 4,025,185: 13, jota vastaamaan olisi pantava 1893 vuoden lopussa ollu t pankin voitto 2,650,172: 14 ja jon k a loppu eli Shf 1,375,012: 99 olisi suoritettava viim e kolm ivuotisen ajanjakson voittovaroista. Sitten- kun viim em ainittu erä on vähennetty, on se osa vo itto varoja, jok a nyt voidaan antaa Säätyjen käytettäväksi, Mnf 3,233,524: 57, jok a määrä kuitenkin vieläkin lisääntyisi; jo l l ei valtion tarpeisiin varattuja voittova roja kenties tarvitsisi kokonaan sitä varten käyttää. K u n ne syyt, jo tk a on aikaisem m in m ainittu vankan vararahaston suotavaisuudesta, vieläkin pitävät paikkansa ja, samassa määrässä kuin maan teollisuus ja elinkeinot kehittyvät, käyvät tärkeäm m iksi, ovat P ankkivaltuusm iehet tässä luulleet tarpeelliseksi P an k kivaliok un nan harkittavaksi jättää, eikö olisi suotavaa, että sekin osa voittovaroja, jok a n yt on käytettävänä, pantaisiin vararahaston lisäykseksi. I. Pankkivaltuusmiesten käsiteltävinä olleista tärkeämmistä asioista. i Sittenkun V altion puolesta oli P ankinjohtokunnalta Valtion 3'h kysytty olik o Suom en P an k ki taipusa m uodostam aan osa- prosentin kumppanuutta sen 18,000,000 m arkan nim ellisarvoisen rautatiel lama lam an hankkim iseksi korkeintansa 4 prosentin korosta, Jonka ottam isesta, käyttäm ällä etenkin ulkom aalaisia Rahamarkkinoita, viim eksi koossa olleet Säädyt olivat Päättäneet, sekä Pankkivaltuusm iehet tämän joh d osta ^2 päivänä Tam m ikuuta 1895 valtuuttaneet P ankinjoh- t kunnan ryhtym ään toim iin osakum ppanuuden aikaansaamiseksi vieläm ainittua tarkoitusta varten, jossa osa- kumppanuudessa Suom en P ankki vastaisi korkeintaan ä ijä ttä osaa kysym yksessäolevaa summaa, kehoitutti ^aukinjohtokunta, osaksi k irjeillä muutamia ulkom aalaisia rahalaitoksia, osaksi suullisesti täkäläisiä pankkeja ottamaan osaa kysym ykseentulleeseen osakum ppanuuteen, Sekä sitä varten määrätyssä ajassa Suom en Pankkiin Jättämään sinetillä varustetut tarjoum uksensa tuon lainan kukkim iseen. P ankinjohtokunnan yhteisessä kokouk- 5äessa Tam m ikuun 26 päivänä otettiin seitsemän eri pankki- ryhnaän ennenm ainitussa tarkoituksessa tekem ät tarjouk- tarkastettaviksi ja tutkittaviksi. Ja koska silloin ^ redit L y on n a is!in sekä Banque de Paris et des Pays as m Pariisissa yh teisesti tekem ä ehdotus lainan hanki a i s e s t a Suom en Pankin kanssa 97, 5 /o:sta j a 3 xh % :n rosta näytti pankinhallituksesta v a ltiolle edullisem malta kuin m uut tarjoukset, keh oittivat Pankkivaltuusmiehet Pankinjohtokuntaa edelläm ainittujen pankkien ailssa K eisarillisen Senaatin V altiovaraintoim ituskun-

4 2 3 taan lähettämään tarjoum uksen kysym yksessä olevan lainan hankkim isesta ennenm ainituilla ehdoilla; jon k a jälkeen Johtokunta kirjoituksessa Helmikuun 7 päivänä ilm oitti Pankkivaltuusm iehille että osakum ppanuuden jäsenet olivat allekirjoittaneet tästä tehdyn kontrahdin, jok a oli viim em ainittuna päivänä V altiovaraintoim itus- kuntaan lähetetty sekä että Suom en P ankki oli mainitun kontrahdin mukaan ottanut hankkiaksensa 4 m iljoonaa markkaa, jo ta määrää oli kuitenkin 1 m iljoona markkaa alkuperäisillä ehdoilla siirretty eräälle ulkom aalaiselle pankille, jo te n Suom en Pankin vastuu tuosta lainasta oli ainoastansa 3 m iljoonaa m arkkaa eli siis '/e lainamäärää. Sittenkun K eisarillinen M ajesteetti oli armossa vahvistanut osakum ppanuuden edelläolevalla tavalla tarjoam at lainan hankkim isen ehdot, on K eisarillinen Senaatti teh n yt lopullisen lainasopim uksen osakum ppanuuden kanssa. 2 Suomen Pan- Pankinjohtokunnan ehdotuksesta ottivat Pankkikin asia- valtuusm iehet L okakuun 20 päivänä 1894 Suom en Pankin a) Pietarissa as^am^e^le^;s^ Pietariin, W o lg a K am a K om m ersbank in- J a kosk ei asioim is-liike V en äjän kanssa, jon k a välittämiseksi Pankki tähän asti on p itänyt tiliä niinhyvin S:t Petersburger P rivat Handels B an k in kuin m yösk in St. Petersburger D iskontobank in kanssa, näyttänyt v a a tivan ylläpitäm ään sitoum uksia kolm en sikäläisen pankin kanssa, valtuuttivat Pankkivaltuusm iehet Marraskuun 7 päivänä samana vuonna P ankinjohtokunnan siirrättämään viim em ainitusta pankista Pankin siellä pitäm än tilin W olg a-k a m a K om m ersbank iin. b) ullco- Pankkivaltuusm iesten pöytäkirjassa ja P an kin joh tomaalla, kunnalle lähettämässä kirjeessä M aaliskuun 16 ja H uhti' kuun 10 päivältä 1895 m ainitsem istaan syistä ottivat V altuusm iehet viim em ainittuna päivänä D resdner B ank in Berlinissä Suom en P ankin toiseksi asiamieheksi sinne- K osk a oli havaittu tarpeen vaativan Suom en Pankkia hankkim aan asiamiehen V ieniin, ryhdyttiin sitä v a rte n keskustelemaan sikäläisen A nglo-ö sterreichische B ank in kanssa, jo k a ilm oittikin haluavansa avata tilin Suom en Pankin kanssa tarkem m in m ainitsem illaan ehdoilla ja Jonka Pankkivaltuusm iehet sen m ukaan K esäkuun 13 Päivänä 1895 ottivat Pankin asiam ieheksi V ieniin. 3 V altiovaraintoim ituskunnan kirjoituksessa T ou ko- Lausunto kuun 30 päivältä 1896 kehoitettiin Pankkivaltuusm iehiä valtion lcas- antamaan lausunto erään sitä varten asetetun kom itean san~j a i i, -j. rn ii* l * x 1* Btzhoi/iOYl UU ^Keniasta ehdotuksesta buom en valtion kassan- ia tilien-,, i desiänsä jar- ^oidon uudestaan järjestäm iseksi, jon k a m ukaan Suom en jä ä m isestä. fa n k in apua varsinaisessa kassaliikkeessä tarvittiin siten, että valtion kaikki rahavarat sikäli kuin niitä ei tarvita J hksevien m enojen suoritukseksi p iti vastedes säilytettjäfflän Suom en Pankissa. Täm än jo h d osta ovat P an k kivaltuusmiehet, kuulusteltuansa P an kin joh toku n n an m ielipidettä asiasta, kirjoituksessa Lokakuun 10 päivältä 1896 k eisarilliselle Senaatille ilm oittaneet että, V altuusm iesten m ielestä, valtion kassanhoidon puheiksitullut järjestäminen epäilem ättä m elkoisesti h yöd yttä isi varain hai- ' ^ ito a, koska siten, muun muassa, olisi m ahdollista vähemmillä m utkilla kuin tähän asti saada tietoa kunakin aikana käytettävin ä olevista kassanvaroista sekä tehokkaammin tarkastaa kassaliikettä. Tähän nähden ei Suod e n Pankin pitäisi, kuten Valtuusm iehet vielä lausuivat, leltäytyä puolestansa edistämästä ehdotuksen täytän- ^ööli panemista. Täm ä ehdotus edellyttää kuitenkin että Valtionvarain sisäänpanemista ja ulosottam ista niinhyvin SUuremmissa kuin pienem m issäkin erissä voidaan suoritt a sekä Pankin pääkonttorissa että kaikissa haarakonttoreissa ja että uusi k on ttori laitetaan Hämeenlinnaan. ^ämän tähden ja sen lisääntyneen työn vuoksi valtion yväksi, jok a siten siirtyisi Suom en Pankille, sekä kun ankin täytyisi edelleen ylläpitää konttoria kaikissa lää pääkaupungeissa, niissäkin joissa sellaisen pitäm inen 6\ en-ää olisi P an k ille eduksi, saattaisivat ne uhraukset, Joita Pankki joutuisi kärsimään yrityksen täytäntöön

5 Kassöörien lcäsilcassat. 4 panosta, kasvaa m elkoisiksi. N iin ollen katsoivat P ankkivaltuusm iehet, että heidän oli tämän yh teydessä lausuttava toivom uksenaan, ett ei n iitä m äärärahoja maanviljelyksen edistämiseksi, teknillisille realikuoluille, hou- ru in h oidolle ja Suom en V altiokon ttorille, jo tk a vuosittain edelleen suoritetaan P ankin voittovaroista ja joiden siirtämistä yleiseen valtiovarastoon Säädyt 1891 ja 1894 vuoden valtiop äivillä ovat ehdottaneet, ainakaan, sittenkun n y t puheiksi tullut ehdotus on pantu täytäntöön, enää tarvitsisi suorittaa pankin voitosta. M uutoin ja sen ohessa että Pankkivaltuusm iehet, m itä komitean ehdotuksen yk sityisk oh tiin tuli, yh d istyivä t kahteen Pankinjohtokunnan edellä m ainitussa lausunnossansa asiasta tekem ään m uistutukseen, jo tk a koskivat sitä tapaa, jota oli ehdotettu noudatettavaksi tarkastettaessa valtion pano- ja ottotiliä Suom en Pankissa sekä P ankin ja sen haarakonttorien avoim ena pitäm isen aikaa sanottuun tiliin pantavien sisäänpanojen vastaanottam ista varte»; ova t Pankkivaltuusm iehet lausuneet, että koska kom i tean ehdotuksen mukaan valtion kassanhoito melkoisessa määrässä siirtyisi Suom en P ankille ja kysym ys haara' k onttorien laittam isesta ja ylläpitäm isestä kaikissa läänin pääkaupungeissa sisältää m uutoksen P ankin ohje' sääntöön, ehdotuksen täytäntöönpano näissä kohdin n äytti vaativan Säätyjen m yötävaikutusta. 4 K osk a se 50,000 m arkan määrä, jo k a siitä tätä enne11 annettujen m ääräyksien m ukaan korkeintaan on s a a n u t olla Turun, N ikolainkaupungin ja V iipu rin konttorien kassöörien käsikassoissa, oli ollu t liikettä varten riittämätön, ovat Pankkivaltuusm iehet, voim assa oleva» pankin ohjesäännön 39 nojalla, erityisillä, M aaliskuun 23 ja Joulukuun 21 päivänä 1895 sekä Lokakuun päivänä 1896 antamillansa m ääräyksillä, v a h v i s t a n e e t m ainituissa käsikassoissa sallitun suurim man määrän kahdessa ensiksim ainitussa konttorissa 75,000 m arkaksi ja V iip u rin konttorissa 100,000 markaksi. Samasta syystä korotettiin, Pankkivaltuusm iesten Joulukuun 21 päivänä 1895 antamalla päätöksellä, pääkonttorin ensimmäisen ja toisen kassöörin käsikassoissa sallitut suurim mat määrät, jo tk a ovat olleet 150,000 ja 100,000 markkaa, kum m ankin kassan 200,000 markaksi. 5 N ojautuen Suom en Pankin voim assa olevan ohje- Palkkionlisiä säännön ja vuosirahansäännön 5 m uistutuksen mukaan Pietarin ankkivaltuusm iehillä olevaan valtaan m yöntää Pietarin konttorinmr- konttorin virkam iehille ja p a lv elijoille palkkionlisiä vuo- deksi kerrallaan, ja korkeintaan 15 % heidän vuosirahan- sääntöön m erkittyä palkkaustansa, ovat Pankkivaltuusmiehet H uhtikuun 3 päivänä ja Toukokuun 25 päivänä 1895, siihen aikaan verrattain korkeaan ruplakurssiin läh d en, antaneet sellaisia palkk ion lisiä m ainitun k on ttoo n K om isariukselle E. C arlstedtille 8 /o sekä konttorissa Palveleville kahdelle rahanlukijalle ja vahtim estarille 7 "/n ^eidän vuosirahan säännössä olevaa palkkaustansa, m aksettaviksi M aaliskuun 1 päivästä sanotun vuoden lo p puun. J a kun ei mitään m uutosta m ainituissa kurssi- jo is s a sen jälkeenkään tapahtunut, saivat ennenm ainittu konttorinjohtaja ja palvelijat sekä sillävälin k ysym y k sessä olevaan kon ttoriin n im itetty k onttorikirjuri A. ^thm an m yöskin vuonna 1896, Pankkivaltuusm iesten anainikuuri 11 päivänä antam alla m yönnytyksellä, kan- taa samallaisen palkkionlisän, kaikki nämät viranom aiset Mitenkin saman laskuperustuksen m ukaan eli 7 % palkkaustansa. 6. Sittenkun M inisterivaltiosihteeri, K enraaliluutnantti Suomen Val-!' n Daehn oli ehdottanut että Suom en P ankki ottaisi tiosihteerin- aaksensa Suom en Valtiosihteerin viraston rahavaroja, viraston ty ö n ty iv ä t Pankkivaltixusiniehet Marraskuun 7 päivänä rahavarain- k 4, Pankinjohtokunnan asiasta antaman esityksen mu- Wl ', aan, siihen että Suom en P ankki sai m ainituita varoja aa> kirjaanpanna ja tarkastaa yhdessä Pan kin om ain 5

6 6 7 varain kanssa seuraavilla eh d o illa : että Pietarin konttori jo k a viik k o antaa kassatilin V altiosihteerin viraston varoista, jotavastoin Valtiosihteerinvirasto itse pitää huolen kaikesta muusta kirjanpidosta; että ruplakassa pidetään erityisellä juoksevalla tilillä jossakin Pietarin yksityispankissa, mutta markkakassa pannaan pano- ja ottotiliin Suom en Pankin pääkonttoriin, josta tilistä maksettaviksi Valtiosihteerinvirasto asettaa shekkejä, m itkä Pietarin konttori lunastaa; että V altiosihteerinviraston hoitaman n. k. M ajesteetin käsikassan, jok a oli 170,000 ruplaa ja oli sijoitettuna venäjän valtioobligatsioon eih in, v o i Suom en P ankki ottaa avonaiselle talletukselle siellä, jonka ohessa Pankki otti vastatakseen k orkolippujen irroitta- misesta m aksettaviksi jouduttua ja käskeäkseen Pietarin konttorin asianom aisille suorittam aan niiden arvon, ja ettfei Suom en P ankki ennenm ainitusta hoidosta vaatinut m uuta korvausta kuin m aksuksi ylläm ainitusta avonaisesta talletuksesta sen määrän, jo k a muista talletuksista on vahvistettu. 7 Kuluneiden Sen mukaan kuin kuluneita seteleitä on Pankkiin setelienpolt- saapunut ja suurempi määrä niitä kerääntynyt, ovat taminen. pankkivaltuusm iehet sitä varten kutsutuilla naisilla lue' tuttaneet kokoontuneen varaston tällaisia seteleitä, jotka kohta sen jä lk een on poltettu P an k in talousrakennukseen tätä tarkoitusta varten laitetussa uunissa. Tietoja siten poltettujen setelien määrästä on saatavissa Pankkivaltuusm iesten p öytäkirjoista Syyskuun 24, 26 ja 2$ päivältä, Lokakuun 6 päivältä sekä Joulu kuu n 17, 19 J0, 22 päivältä 1894, L okakuun 5, 7, 9, 12 ja 14 päivältä 1895 ynnä Syyskuun 8, 10, 12, 14, 16, 19 ja 21 Pai' vältä M itä setelien polttam isen valvom iseen tulee, ovat H errat Pan kintarkastaj at kertom uksessansa P a n k in tarkastuksesta vuonna 1894 lausuneet, ettfei poltto-uuniin oltu voitu lakasta eikä kipsistä saada täysin pitävää Ja m uutoinkaan tyydyttä vää sinettiä. Ja koska Herrat Pan' kintarkastajat kuitenkin ovat katsoneet että sellainen sinetittäm inen on setelien polttam isen valvontaa varten suotava, mutta ett ei sitä v oid a saada aikaan m uulla tavalla kuin asettamalla m etalliplom beja uunin sulku- laattaan, p yysiv ät Tarkastajat että ryh dyttäisiin toim en piteisiin täm m öisien p lom bien hankkim iseksi. Sittenkun tämän joh d osta siihen tarvittava laite oli eh ditty hankkia, panettivat Pankkivaltuusm iehet Joulukuussa samana Vuonna seteliä poltettaessa ennenm ainitulla tavalla uunin suulle m etalliplom beja. Samaa sulkem istapaa käytettiin M yöskin setelien polttam isessa vuosina 1895 ja K oska oli havaittu tarpeelliseksi lisätä Suom en Uusien kah- ^ankin 20 markan setelien varastoa, on pankinhallinnon denkymme- toimesta laadittu piirustukset m ainittujen setelien uutta nen marjca'n Painosta varten, jotk a piirustukset Pankkivaltuusm iehet Sei^ tu H et' sittem m in H einäkuun 21 päivänä 1894 läh ettivät vah vistettaviksi K eisarilliseen Senaattiin. A rm ollisella ju listuksella Syyskuun 12 p:ltä samaa vuotta vahvistettiin sitten se sanam uoto ja ulkonäkö Pan kin kahdenkym m e nen m arkan seteleille, kuin julistukseen liitetyssä selityksessä on m ainittu. 9 K irjoituksessa Tam m ikuun 7 päivältä 1895 ilm oitti Setelien pai- ^ankinjohtokunta että, sittenkun Suom en P ankin seteli- nattaminen. Paiuo taas oli herkeäm ättä työskennellyt Syyskuun 1 Päivästä 1893 alkaen pääasiallisesti 5 markan setelien Pettämisessä, P ankki oli piakkoin saava näitä seteleitä Pitemmäksi aikaa riittävän määrän. Oli m yöskin luule v a a että setelipaino ennen vuoden 1895 loppua ennätti Valmistaa riittävän varaston 10 ja 20 markan seteleitä, Vllöieksim ainitut setelit sanam uodoltaan ja ulkonäöltään ^ ^ u o is ia kuin arm ollisessa julistuksessa Syyskuun 12 Päivältä 1894 oli m äärätty. E hdotettujen uudenm uotois markan setelien blanketteja ei kuitenkaan voitu 1 tämän jälk een ryh tyä painam aan niiden m utkallis-

7 9 ten töiden vuoksi, jo ita tämän setelin piirustam isesta sekä sen levyjen kaivertam isesta oli. Ja kun painolla tätä odotettaessa ei ollut painon joh tajalle ja työväelle k ylliksi työtä, oli Johtokunta arvellut että P an k in n y kyistä m uotoa olevain 100 markan setelein sekä 500 markan seteleinkin varastoa oli lisättävä, m inkä jälkeen seteli- painon p iti saada vuoden 1896 alusta olla joitakuita vuosia eteenpäin suljettuna. Tähän nähden esitti J oh tokunta että Pankin setelipainossa saisi vuonna 1895, paitsi tarpeen vaatim aa alem m an-arvoisten setelein varastoa, valm istaa 50,000 kappaletta 500 markan setelien blanketteja ja 300,000 kappaletta nykyistä m uotoa ja näköä olevain 100 m arkan setelien blanketteja, minkä ohessa ja kun se paperi, jo lle 100 markan seteleitä v iim eksi oli painettu, oli huom attu verrattain hauraaksi, J oh tokunta ehdotti, että puheena olevat 300, markan setelin blankettia saataisiin painaa samallaiselle paperille kuin 500 markan setelitkin, jota paperia tarpeen mukaan oli valm istettu Tum ban paperitehtaassa Ruotsissa. suostuivatkin Pankkivaltuusm iehet Tam m ikuun 12 päivänä 1895 ylläkerrottu u n esitykseen. Setelien valm istam isesta vuosina on setelipainon kontrollantti nuorem pi kirjanpitäjä, Filosofianmaisteri Ernst E n qvist antanut tässä alempana olevan kertom uksen. Johtajan Herra F. T ilgm annin katsonnan alaisena on setelipaino vuosina 1894 ja 1895 sekä vuoden 1896 kolm ena ensimmäisenä kuukautena ollut herkeämättä käynnissä 5, 10, 20, 100 ja 500 markan setelien valm is' tam ista varten. H uhtikuussa 1896 lopetettiin tämä valmistus, mutta kun P ankilla edelleenkin oli suurehko varasto setelin blanketteja, joissa ei ollut num eroita eikä nim ikirjoituksia, jatkettiin työtä näiden painamiseksi Lokakuun 10 päivään 1896, jo llo in koko blankettivarasto oli saatu seteleiksi. 5 m arkan setelien painatus, jok a oli alkanut S y y s" kuulla vuonna 1893, jatk u i koko vuoden 1894 ja päättyi M aaliskuun 1 päivänä Ja Tähän käytettyä paperia hankki Tervakosken O sakeyhtiö vuosien 1893 ja 1894 ajalla yhteensä 227,742 arkkia. Tästä annettiin painoon vuosina 1893, 1894 ja 1895 kaikkiaan 197,422 arkkia. Jälellä oleva paperi, 30,320 arkkia, on edelleen Pankin hallussa. Y lläm ainituista 197,422 arkista valm istettiin Ja lähetettiin Pankkiin vuoden 1893 kuluessa 140,000 kappaletta valm iita seteleitä, jotka, lukien 8 kappaletta arkkia kohden vastasivat 17,500 arkkia, vuonna )180,000 kappaletta, vastaten 147,500 arkkia, ja vuonna ,000 kappaletta, jotk a vastasivat 24,625 arkkia, Ja jäännös 62,376 blankettia eli 7,797 arkkia, jou tu i va l mistettaessa m akulatuuriksi ja poltattivat sen Pankin tilintarkastajat H uhtikuun 5 päivänä 1894 ja M aaliskuun päivänä 1895 yhtaikaa niiden 1,500 arkin kanssa, ^ itk ä ylläm ainittu paperitehdas vuonna 1893 oli koe- PäAnamista varten laittanut. 197,422 arkista painoon lu e t t u a paperia on siis 7,797 arkkia h yljä tty makula- t^urina, s. o. 3,95 prosenttia. Jokainen seteli on laskettu ankille m aksaneen 5,8 penniä, josta paperin hinta se- la k oh ti tekee 1,25 penniä ja painatuspalkkio 4 penniä. 10 m arkan setelien valm istam iseen ryhdyttiin Tam - ^ k u u n 25 päivänä 1895, vaskipaine saatiin valm iiksi ^ aaliskuun 22 päivänä ja viim eiset setelit lähetettiin ankkiin T oukokuun 3 päivänä samana vuonna. Terva- sken O sakeyhtiön P ankille laittam ista 31,841 arkista ^ n e ttiin painoon 22,425 arkkia, jo te n P ankilla puheen- aista paperilajia on vielä 9,416 arkkia. Painettavaksi etystä paperista valm istettiin ja lähetettiin Pankkiin 5>o kappaletta valm iita seteleitä, jo tk a vastasivat ^ 62 xh arkkia, ja jäännöksen s. o. 2,900 kappaletta anketteja, jotk a vastasivat 362 /-j arkkia, poltattivat j ^ k k ivaltu u sm ieh et L okakuun 14 päivänä 1895 maku- ke*uur^na' E delläm ainitut 362 xh arkkia h yljä ttyjä blaneja osottavat, että painoon annetun 10 markan pa- k ok o määrästä ainoastaan 1,62 prosenttia on hei- M akulatuuriksi. H inta seteliä koh ti on laskettu P e n ik s i ja paperin hinta sekä painatuspalkkio on Qla kuin 5 m arkan seteleistäkin.

8 markan setelipaperin jälkeen pantiin vaskipaino- koneeseen heti 500 markan setelipaperia, ja alotettiin viim eksim ainittua arvoa olevain blankettien valm istam ista siis M aaliskuun 22 päivänä R u otsin V a ltiopankin paperitehtaan, T um ban, laittam asta paperista, 25,000 arkista, valm istettiin 47,800 kappaletta kelvollisia blanketteja, jotk a, lukien 2 kappaletta arkilta, v a s ta s iv a t 23,900 arkkia. Jäännöksen, 1,100 arkkia, eli 4,4 prosenttia k oko paperimäärästä, p oltattivat P a n k k iv a ltu u s m ie h e t Lokakuun 14 päivänä 1895 m akulatuurina. Vaskipaine saatiin loppuun Toukokuun 2 päivänä 1895 ja lopullinen setelien lähettäm inen tapahtui H einäkuun 4 päivänä samana vuonna. Hinta seteliä kohti on laskettu 19,3 penniksi, josta 2,49 penniä on paperin hintaa ja 15 penniä painatuspalkkiota kultakin seteliltä. Sittenkun 500 m arkan blankettien vaskipaine oli Toukokuun 2 päivänä 1895 lopetettu, alkoi 100 marka» blankettien painam inen. N äiden setelien vaskipai»6 päättyi H einäkuun 26 päivänä 1895, ja lopu llinen lähetys tapahtui Lokakuun 24 päivänä samana v u on n a - N äihinkin seteleihin toim itti R uotsin V altiopankin p a' peritehdas paperin. P a in oon annettiin k ok o paperivarasto 53,450 arkkia, ja valm istettiin siitä 202,700 kelvollista blankettia, joka, 4 kappaletta arkkia kohden vastasi 50,675 arkkia. L o p u t eli 2,775 arkkia m akulatuuria> s. o. 5,19 prosenttia valm istettavaksi annetusta p a p e rista, p oltattivat Pankin tilintarkastajat M aaliskuun 19 pä1' vänä H inta seteliltä tekee 11 pennin v a ih e ille ; josta paperin hinta kutakin seteliblankettia kohti n 2,03 penniä ja painatuspalkkio 8 penniä. 20 markan setelien valm istam iseen ryh dyttiin Hei' näkuun 26 päivänä V askipaine lopetettiin H elm i' kuun 14 päivänä 1896 ja setelien lopullinen Pankkiin lähettäm inen tapahtui H uhtikuun 2 päivänä samana vuonna. Tervakosken O sakeyhtiö hankki P ankkiin p a periä 136,469 arkkia, josta painoon annettiin 123,3^ arkkia ja jäännös 13,077 arkkia on edelleen P ankit huostassa. E delläsanotuista p ain oon annetuista 123,3 arkista valm istettiin 910,900 seteliä, vastaten 113,862 1/2 arkkia, ja jäännöksen 9,529 /2 arkkia ynnä Tervakosken paperitehtaan koepainam isen toim ittam at 85 arkkia 20 ta rk a n setelipaperia ja 30 arkkia 10 m arkan paperia Polttivat P ankkivaltuusm iehet m akulatuurina Syyskuun 10 ja 21 päivänä Täm än arvoisten setelien makulatuuriprosentti on 7,7. Täm ä verrattain korkea ma- kulatuuriprosentti joh tu u osaksi painam isen kestäessä tarpeelliseksi huom atusta värinm uutoksesta, osaksi siitä, että tämä seteli, paperissa olevan vesileim an vuoksi, Hemmän kuin m uut setelit vaati paperin tasaista kuitattam ista kostuttam isen jälkeen. Täm än setelin kustannukset on laskettu 5,8 penniksi, josta 1,25 penniä on Paperin hintaa ja 4 penniä painam ispalkkiota kultakin seteliltä. Sen ajan kuluessa, jo llo in setelipainolla oli ainoastaan yk si num eroim iskone, oli m elkoin en varasto num e roim attom ia ja allekirjoittam attom ia blanketteja kerääntynyt Pankin holviin. Näm ät blanketit on n yt nume- Siten pain et r t ja nim et painam alla teh ty seteleiksi. tiin nim ikirjoituksia ja num eroita v ,000:een 5 mk. ja 45,000:een 10 mk. blankettiin,» ,000:een 633,500:een « ,700:een 364,161:een * i kaikkiaan 1,633,700 5 markan ja 1,042, markan ankettiin. K u n tämän lisäksi tulee num eroidessa syn n y t makulatuuri, 2,700 kappaletta 5 markan ja 1,139 appaletta 10 markan blanketteja, niin saadaan vuoden 94 alkaessa ollut, P ankin setelipainossa valm istettujen. ai:ikettien säästö s. o. 1,636,400 kappaletta 5 markan Ja 1,043,800 kappaletta 10 markan blanketteja. Sitä Paitsi on vuonna 1894 allekirjoituksia painettu 56,500 is «tn markan seteliblankettiin, jo k a määrä oli jä lellä K ö - laniinassa valm istettuja täm än-arvoisia blanketteja. k aitsi edellä m ainittuja seteleitä on painossa vuonna valm istettu 32 klisheetä 5 markan setelin sinisen nnun Painamiseen Ja ^ painelevyä saman setelin ja takasivun vaskipainoa varten, vu on n a

9 12 13 markan seteliä varten 4 vaskipainelevyä ja 16 klisheetä, 500 markan seteliä varten 8 klisheetä ja 100 markan seteliä varten 2 vaskipainelevyä ja 27 klisheetä (joista 12 jo alusta kelvottom ia) sekä 20 m arkan seteliä varten, paitsi alkuperäisiä reliefilevyjä pain elevyjen syövyttäm istä varten, 69 klisheetä (joista 9 alkujaankin kelvottom ia) ja 23 painelevyä sekä vuonna pain elevyä 20 m arkan seteliin. K u n Suom en Pankissa setelin valm istuksessa tähän asti noudatettu m enettely ei tuottanut sitä vakuutta väärennyksiä vastaan, kuin erästä 'W ienissä keksittyä uutta setelin valm istam istapaa käyttäm ällä voidaan saavuttaa, on P ankinjohtokunta Pankkivaltuusm iehille esittänyt että P an k in setelien painam inen vastedes saataisiin suorittaa siten, että setelien etusivu painatettaisiin äskenmainitun, niinkutsutun Itävaltalaisen tekotavan m ukaan L ontoossa toim inim ellä B radbury W ilk in son & C:o, jo k a oli hankkinut itselleen oikeuden sen käyttämiseen, vaan että takasivun painattam inen sam oin kuin m yös num eroiden ja nim ikirjoitusten m erkitsem inen jäisi P an k in oman painon huoleksi. T äm m öisellä setelin painam isen jä rjestelyllä voitaisiin, n iin kuin P a n k in joh tokunnan Pankkivaltuusm iehille asiasta lähettäm ässä kirjoituksessa L okaku u n 26 päivältä 1896 laajaperäisesti selvitetään, saavuttaa m ahdollisim m an suuri turva väärennykseltä, samalla kuin setelien ulkonäkö tulisi teknilli' sesti ja taiteellisesti tyydyttäväm m äksi, kuin m itä Pankin setelipainossa k äytetyllä valm istustavalla oli o n n i s t u t t u saamaan aikaan. K ustannus 5 m arkan setelien valm is' tam isesta tämän uuden tekotavan m ukaan oli laskettava 1,000 kappaleelta 42 m arkaksi 77 penniksi, m inkä lisäksi kuitenkin vielä tuli tullim aksu paperista ja kuljetus- kulut, jota p aitsi Pankin m yös p iti korvata toinen puoli alkuperäisten levyjen kaivertam isen h i n t a a. J o h t o k u n n a n tässä edelläkerrotun ehdotuksen joh d osta ovat P a n k k i v a lt u u s m ie h e t katsoneet tarpeelliseksi e ttä, e n n e n k u in asiassa muuta tehdään, koetettaisiin hankkia luotettava selvyys siitä m itenkä m ainitun englantilaisen toim i' Ainien liikkeessä valvotaan setelinvalm istusta, jon k a vuoksi -Pankkivaltuusmiehet ovat jättäneet P ankinjohtokunnan huoleksi, jo s havaittiin soveliaaksi, antaa jo lle k in henkilölle toim eksi tarkem m an tiedon hankkim isen L o n toossa. 10. Pankkivaltuusm iehille Lokakuun 23 päivänä 1894 Alkuperäisiähettämässänsä kirjoituksessa ilm oitti K eisarillisen Se- ten laattojen Naatin Valtiovaraintoim ituskunta ehdotelluksi, että valtio valmistus Aitaisi K ivipainajan F- T ilgm annin valm istettavaksi la'l'namerkke- Suomen Pankin setelipainon yhteyteen perustetussa gal-tensetelipaivanoplastisessa laitoksessa lainam erkkejä, kirjekortteja, non galvano- Postisäästöpankin korkolippukuitteja ja pelikorttisiteitä plastisessa v arten tarvittavat alkuperäiset laatat, m atriisit ja klisheet laitojcsessa- Sen henkilön valvonnalla, jok a on kontrollanttina Pankin setelipainossa, m inkä ohessa V altiovaraintoim ituskunta Pyysi saada tietoa, olik o pankin h allin n on puolesta m i kään estettä sitä vastaan että sanotussa laitoksessa y llä mainitulla valvonnalla valm istettaisiin kysym ykseentul- 6lta alkuperäisiä laattoja y. m. Sittenkun P ankkival- Uusmiehet olivat tämän joh d osta vastauskirjoituksessa altiovaraintoim ituskunnalle M arraskuun 17päivänä 1894 k oitta n eet pankin hallinnon olevan taipusan luovuttaja a n Pankin galvanoplastisen laitoksen ennenm ainittujen ^ kuperäisten laattojen, m atriisien ja klisheitten valm is- kiseen, jo s valtio v oi sopia kysym ykseentulleiden töiden Jiorittam isesta Herra T ilgm an n in kanssa ja töiden vala a s t a Pankin setelipainon kontrollantin kanssa sekä Uitoin ehdolla että valtion oli korvattava P ankille ne ^ ora n aiset kustannukset, jo tk a P ankille saattoi näistä ti t.. koitua, ilm oitti V altiovaraintoim ituskunta kirjoi- Sessa senjälkeisen Joulukuun 17 päivänä Pankkival- ^U sm iehille että toim ituskunta oli viim esanottuna päi- pa-18, ^ h n y t näistä töistä sopim uksen ennenm ainittujen 0nJ htajan ja kontrollantin kanssa sekä että V altio- to im it u s k u n ta, saatuansa tiedon niistä kustannuk- > Joita Pankki on jou tu n u t kärsimään kysym yksessä

10 14 15 olevien töiden suorittam isesta, oli määräävä niistä korvauksen Pankille. H Toimia,jotka V uosien ajalla ovat P ankkivaltuusm iekoskevat yk- het käsitelleet yhteensä 40 m aksuajan pitennystä, akordia sityistenhen- j a m uita helpotuksia koskevaa hakemusta, jo ista 23 tulee liloin ja vu0(j en ^894, 11 vuoden 1895 ja 6 vuoden 1896 osalle. Pankin va ,.....!ej ä Puheenalaisien asiain jou k osta lienee erittäin m ainittava Pankkivaltusm iesten 25 päivänä Huhtikuuta 1894 antama» suostumus erään tehdasosakeyhtiön liikkeen järjestäm i seen, jok a yh tiö jo vuoden 1892 keväästä asti oli saanut vekselivelkansa suorittam isen ajanpitennystä; eräälle suureh kolle teollisu u syh tiölle Pankkivaltuusm iesten erityisellä päätöksellä L okaku u n 20 päivänä 1894 ja Huhtikuun 10 päivänä 1895 m yönnetty m aksuajan pitennys; ne akordit, jo tk a L okaku u n 29 päivänä 1894 m yönnettiin kahdelle yksityiselle velalliselle; eräälle suurelle teollisuusfirm alle M aaliskuun 24 päivänä 1896 m yön netty huojennus eräitten sen sitoum usten s u o r i t t a m i s e s s a Pankkiin. 12. Pankin tar- Pankinohjesäännössä säädettyjä tarkastuksia ovat kastukset. Säätyjen Pankintarkastajat tahi heidän a s i a n o m a i s e t varam iehensä toim ittaneet m ääräajoilla. Tarkastuksessa vuonna 1896 tekivät P ankintarkastajat m uistutuksen vararahaston osuuden laskem isesta pankin sitä ennen kuluneena vuonna saamaan voittoon, m inkä joh d osta, J oh tokunnan toimesta, oikaisu tässä kohdin heti tehtiin. N iista pankin hallintoa koskevista huom autuksista ja toivom uksista, jo tk a Pankin tarkastajat sen ohessa ovat esiin' tuoneet, ovat Pankkivaltuusm iehet antaneet Johtoku n nalle tiedon. Tarkastajien puoltosanan m ukaan ja pankin ohjesäännön tätä koskevien sääntöjen n ojalla ovat P ankk1 valtuusm iehet sitten Suom en Säätyjen puolesta antaneet Pankinjohtokunnalle vastuunvapauden vuodelta 1893 Tou kokuun 1 päivänä 1894, vuodelta 1894 M aaliskuun 2 päivänä 1895 ja vu odelta 1895 M aaliskuun 30 päivänä 1 8 9Ö- 13. a) V uoden 1878 pankinohjesäännön l i i :n m äärä-inventeeraukyksen m ukaisesti toim ittivat Pankkivaltuusm iehet vuonna siä kaksi kertaa pääkonttorin kassaholvin ja kaikkien a) V^ont- rahastojen sekä laina- ja vakuuskirjain ynnä talletusten ljiventeerauksen, mutta sittenkun arm ollinen ohjesääntö Pankille H elm ikuun 19 päivältä 1895 oli julaistu, eivät Pankkivaltuusm iehet, viim eksisanotun ohjesäännön 40 ;ssä olevaan tätä asiaa koskevaan säännökseen nähden, le katsoneet olevan syytä vuosina 1895 ja 1896 pitää tällaisia inventeerauksia useammin kuin Paisenakin vuotena. kerran kum- Puheena olevat inventeeraukset ovat tapahtuneet G r a a v illa ajoilla ; 1894: E lokuun päivänä sekä. ulukuun päivänä; 1895: Syyskuun 30 päivänä Ja Lokakuun 1-5 päivänä, sekä vuonna 1896: L okakuun '4, päivänä sekä Marraskuun 12 päivänä. Näissä inventeerauksissa p id etyt p öytäkirjat on ano t t u P ankinjohtokunnalle tiedoksi ja niiden tulokset Uomattu yhtäpitäviksi Pankin k irjojen kanssa. Sitä Vastoin antoi 1895 vuoden inventeeraus Valtuusm iehille ^hetta m uistutuksen tekem iseen kassakreditiivilainan :o 729 kiinnitysvakuudesta. Kun tämä laina sittemmin, ^6kä pääom a että korko, on suoritettu, ei näytä enää rpeelliselta ry h ty ä tarkempaan selontekoon tästä asiasta, vaan säätänee tässä vain viitata siihen mitä Pankki- ^altuusm iesten kirjeet ja p öytäkirjat L okakuun 5 päiä l t f ;ä 1895 sekä H elm ikuun 15 ja M aaliskuun 24 päivältä ^ 6 siitä sisältävät. i,orissa- b) M itä tulee P ankin haarakonttoreihin, ovat Pankki- b) maaseutug Ij ' / vaitu - Uusmiehet, valitsem illensa diskontokom itean jäsenille konttoreissa. öa: aräyksiä antaessaan, samalla kehottaneet näitä kerran ^ k a u d essa heidän itsensä, m ielensä mukaan kulloinkin ly seen m äärättävinä aikoina, toim ittam aan säädetyt Venteeraukset konttoreissa. Sitä paitsi ovat tarkasteluja toim ittaneet: gji P orin konttorissa H einäkuun 2 4 päivänä 1894 'A joittan eet L in d e lö f ja D onner ja Marraskuun 15