Sosiaalitoimistojen ja lastensuojelulaitosten työn kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Sosiaalitoimistojen ja lastensuojelulaitosten työn kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi"

Transkriptio

1 Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Sosiaalitoimistojen ja lastensuojelulaitosten työn kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi Vaikuttavan sosiaalityön edellytys on vuorovaikutuksellinen, suunnitelmallinen, asiakasta osallistava työtapa, minkä toteutuksesta vastaa ammattitaitoinen ja riittävä sosiaalialan henkilöstö, joka tutkii omaa työtään. Raportti kehittämistyöstä ajalta Kirjoittajina Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön verkostossa toimivia henkilöitä. Yksittäiset kirjoittajat vastaavat omista kirjoituksistaan. Raporttia ei ole vielä toimitettu eikä tarkistettu tulosten ja johtopäätösten osalta. Lähdeluettelo on puutteellinen. Liitteet puuttuvat tästä versiosta. Raportin osat koonnut Kerttu Vesterinen

2 Raportin sisältöalueet 1. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön verkostorakenne 2. Tietoon perustuva kehittäminen 3. Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi 4. Asiakkaiden osallisuus kehittämisessä ja sosiaalityössä 5. Vaikuttavia työkäytäntöjä 5.1. Oma sosiaalityöntekijä malli 5.2. Tilannearviointi Aikuissosiaalityön tilannearviointi Lastensuojelutarpeen selvittäminen Tilannearviointityö lastensuojelulaitoksessa Kotikäynti alkuarviointityön osana 5.3. Sosiaalityöntekijän ja sosiaaliohjaajan työparityöskentely 5.4. Kulttuurisensitiivinen työ saamelaisalueella 5.5. Seudullinen erityissosiaalityö ja erityisosaamisen vahvistaminen 6. Sosiaalityön suunta

3 1. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön verkostorakenne Kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö ja kehittäjä-sosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Poskesta Sosiaalialan osaamiskeskukset ja sosiaalialan kehittämishankkeen rahoittamat sosiaalialan kehittämisyksiköt ovat muodostaneet kuntiin sosiaalialan kehittämisrakenteen, erityisesti asiakastyön kehittämiseksi. Pohjois-Suomeen on perustettu varhaiskasvatuksen, vanhustyön, sosiaalityön, vammaispalveluiden, päihdetyön ja saamelaisten sosiaalipalveluiden kehittämisyksiköt, jotka toimivat verkostomaisesti kattaen kaikki Lapin sekä osan Pohjois- Pohjanmaan kunnista ja seutukunnista. Kehittämisyksiköissä työskentelee kehittäjätyöntekijöitä, jotka tekevät sekä perustyötä että kehittämis- ja tutkimustyötä. Näin turvataan, että hyvät kehitetyt käytännöt juurtuvat perustyöhön. Keskeisimpinä tavoitteina kehittämisyksiköissä on mm. pysyvän kehittämisrakenteen vakiinnuttaminen, työprosessien, -menetelmien ja palvelurakenteiden kehittäminen, henkilöstön osaamisen vahvistaminen, täydennyskoulutuksen, johtamisen, tutkimusyhteistyön ja käytännön opetuksen kehittäminen. Kehittämisyksiköt toimivat verkostomaisesti. Toimijaverkostoissa on mukana alueiden keskeiset sosiaalialan toimijat eli osaamiskeskukset, yliopistot, ammattikorkeakoulut, lääninhallitukset, järjestöt ja palveluntuottajat. Kehittämisyksiköiden työntekijät sijoittuvat vaihtelevasti asiakastyötä tekeviin yksiköihin ja osaamiskeskuksiin.

4 Posken roolina kehittämisyksiköissä on mm. suunnittelun koordinointi, kuntien tukeminen yksikön käynnistämisessä, toimiminen kotipesänä, asiantuntijana ja verkostoijana, tulosten levittäjänä, asiantuntijan ominaisuudessa sisällön ja kehittämistyön ohjaajana, arviointipalvelun antajana, tiedon välittäjänä, henkilöstö- ja taloushallinnoijana ja kokonaisuudesta vastaajana. Kehittäjä-sosiaalityöntekijät Sosiaalityön kehittämisyksikössä on toteutettu kehittäjä-sosiaalityöntekijä mallia, jossa kunnan sosiaalitoimistoon on palkattu kaksi 50 prosenttista kehittäjä-sosiaalityöntekijää. Malli mahdollistaa asiakastyön kehittämisen. Kehittäjä-sosiaalityöntekijä on työsuhteessa sekä kuntaan, jotta saa tehdä viranhaltijaoikeudet sisältävää asiakastyötä, että kehittämisyksikköön. Kehittäjä-työntekijä käyttää puolet työajastaan kehittämiseen (kehittämisyksikkötoimintaan) ja puolet asiakastyöhön, jota tehdään kehittävällä ja tutkivalla työotteella. Samalla kehittäjätyöntekijät vetävät ja vastaavat kunnissa siitä, että muut kunnan sosiaalitoimiston työntekijät ja sosiaalityön tiimit ovat kehittämistyössä mukana. Tiimeissä pilotoidaan, otetaan käyttöön ja tuotetaan tietoa hyviksi koetuista käytänteistä (esim. tilannearviot, menetelmät, asiakasryhmät, vaikuttavuuden arviointi). Kehittäjä-työntekijät työskentelevät myös seutukunta- ja läänin tasolla. Sodankylän kehittäjätyöntekijät vastaavat Itä- ja Pohjois-Lapin sosiaalityöntekijöiden vertaiskonsultaatioista. Kittilän kehittäjä-työntekijä toimii Luoteis-Lapin sosiaalialan työntekijöiden vertaiskonsultaatiopäivien koordinoijana. Seutukunnalliset vertaiskonsultaatiopäivien sisällöt vaihtelevat tarpeiden mukaan. Siellä käydään läpi ajankohtaisia sosiaalityön ja -alan kysymyksiä, jotka nousevat joko käytännöistä tai uusimpien tutkimusten kautta. Vertaiskonsultaatiopäivissä konsultoidaan myös asiakastilanteita, kuitenkin niin, että joko asiakkaat ovat mukana tai asiakkailta on lupa konsultaatioon. Kehittäjä-työntekijät toimivat tarvittaessa myös työparina esimerkiksi vaikeissa lastensuojelun asiakastilanteissa eri kunnissa. Lisäksi kehittäjä-sosiaalityöntekijät ovat konsultteina Pohjois- Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen verkkokonsultaatiopalvelussa, jota välitetään koko Pohjois-Suomeen lastensuojelun, päihdetyön, vammaispalvelujen, toimeentuloturvan, varhaiskasvatuksen ja lakiasioiden kysymyksiin. Kehittäjä-sosiaalityöntekijöiden työtehtävät ovat haastavat [voisiko nyt joku kehittäjä-sosiaalityöntekijä kertoa mitä se on] Osaamiskeskuksen rooli sosiaalityön kehittämisyksikössä Kehittämisyksikköön kuuluu yhteensä kahdeksan sopijaosapuolta, joiden yhteistyötä ja kehittämistoimia koordinoi ja johtaa osaamiskeskus. Asiakastyön ohjaamisen osalta Poskella on ollut tärkeä rooli työprosessien mallintajina ja mallien kehittelijöinä yhdessä asiakastyöntekijätiimien kanssa. Olettamuksemme mukaan tehdyt mallit vaikuttavat asiakastyöhön. Lisäksi asiakastyön tiimeissä tehtävä kehittämistyötä on ohjattu Posken työntekijöiden taholta. Tiedon keruu ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittäminen ovat niin ikään olleet Posken hallinto- ja tukitiimin ydinryhmään kuuluvien henkilöiden vastuualueita. Tiimiin kuuluvat kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö, kehittämispäällikkö Asta Niskala, suunnittelija Maarit Pirttijärvi, tutkija-sosiaalityöntekijä Tarja Kemppainen sekä kehittäjä-sosiaalityöntekijät Pekka Ojaniemi ja Kerttu Vesterinen. Kehittämisyksikölle ei ole nimettynä johtajaa, vaan operatiivinen johto on Posken hallinto- ja tukitiimin ydinryhmällä. Laajasti ottaen yksikön johtamiseen ovat vaikuttaneet kaikki kehittämisyksikössä työskentelevät henkilöt. Posken hallinto- ja tukitiimin laajaan ryhmään kuuluvat myös Sodankylän kehittäjä-sosiaalityöntekijät

5 Kati Aikio-Mustonen ja Raija Kumpula, Rovaniemen kehittäjä-sosiaalityöntekijät Kaisa-Maria Rantajärvi ja Virve Simonen sekä Kittilän kehittäjä-sosiaaliohjaaja Sanna Kuusela. Yhteistyösopimuksin kehittämisyksikön hallinto- ja tukitiimin laajaan ryhmään kuuluvat Enontekiön saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä Anne-Maria Näkkäläjärvi, Kemi- Tornion kehittämiskeskuksen seudullinen erityissosiaalityöntekijä Kaisi Peltoniemi ja Nuorten Ystävät palveluyksiköistä projektitutkija Juha Fränti ja arviointiyksikkö Koivun työntekijät. Johtaminen ryhmätyönä on haastavaa, välillä vaikeaakin ja hankalissa tilanteissa viimeisen sanan on sanonut kehitysjohtaja Kaisa Kostamo-Pääkkö. Kehittämistoiminnan koordinointivastuu on ollut kehittäjä-sosiaalityöntekijä Pekka Ojaniemellä ja Kerttu Vesterisellä sekä tutkija-sosiaalityöntekijä Tarja Kemppaisella. Toiminnan linjauksista on keskusteltu myös Posken ohjausryhmässä. Kaikkiaan Posken rooli sisällöllisenä asiantuntijana sekä työkäytäntöjen kehittämisessä että vaikuttavuuden arvioinnin kokonaisuudessa on ollut erityisen korostunut Lapin sosiaalityön kehittämisyksikössä. 2. Tietoon perustuva kehittäminen Tutkija-sosiaalityöntekijä Tarja Kemppainen Lapin yliopistosta (Tähän kirjoittavat vielä ainakin Pekka Ojaniemi ja Kaisa Kostamo-Pääkkö) Perustelut aineiston hankinnalle Sosiaalitoimiston asiakastyöstä ei ole tarpeeksi tutkittua tietoa. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tiimitapaamisten yhteydessä voitiin todeta, että toimistoissa työskentelevillä sosiaalityöntekijöilläkin on melko vähän tietoa asiakaskunnan sinne ohjautumisesta, asiakkaiden määrästä sekä asiakkuuksien syistä, kestoista ja päättymisistä. Sosiaalityön asiakasprosessien mallinnusten yhteydessä tehtiin muutamien tiimien osalta tukkimiehenkirjanpitoa esimerkiksi siitä, miten asiakkaat ohjautuvat aikuissosiaalityön palveluiden piiriin tai kuinka paljon asiakkaista on varsinaisesti uusia asiakkaita. Kirjaamisen tulokset osoittautuivat hyvin erilaiseksi kuin työntekijöiden ennakko-oletukset. Kunnissa on käytössä useita eri tietojärjestelmiä. Tietojen ja tilastojen saaminen järjestelmistä vaihtelee ja vaatii usein erillisiä moduuleita, joita kuntiin on hankittu vähän. Sosiaalitoimiston työntekijöiden mukaan järjestelmistä on vaikea saada tietoa, eikä se ole aina luotettavaa. Tietojen vertaaminen kuntien välillä on myös hankalaa. Kehittämisyksikössä tullaan tarkastelemaan ja vertaamaan yhden kuukauden ajan asiakastietojärjestelmien ja työntekijöiden seurantalomakkeen tuottamaa tietoa esimerkiksi asiakkaiden määrän osalta. Sosiaalityön kehittämisyksikön vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta pelkkä arvio tai minusta tuntuu -tieto eivät ole riittäviä. Tarvitaan tutkittua tietoa sosiaalitoimiston sosiaalialan työstä. On tärkeä tietää kuinka paljon ihmisiä asioi sosiaalitoimistoissa ja mitkä ovat heidän asiointinsa syyt. Vaikuttavuuden näkökulmasta on merkitystä myös sillä, missä ja miten työntekijä ja asiakkaat tapaavat. Olemme myös kiinnostuneita siitä, kuinka moni asiakas käy useamman kuin yhden työntekijän luona. Tiedontuotannon tarpeet ovat lähteneet suorittavan tason työntekijöiltä, ei työnjohdon intresseistä. Käytännön toteutus

6 Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö päätti käynnistää laajan tiedonkeruun syksyllä Päävastuun sisällöllisestä ja käytännöllisestä organisoinnista on hoitanut Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön hallinto- ja tukitiimi, johon kuuluu kehittämisyksikön kehittäjät, tutkija ja kolme Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen vakituista työntekijää. Tiedonkeruu tapahtuu kahdella lomakkeella. Toinen lomake on ns. työntekijän seurantalomake (liite 1), johon hän merkitsee yksittäistä asiakasta koskevia tietoja ja toinen asiakkaan lomake (liite 2). Lomakkeita ovat olleet kommentoimassa sosiaalitoimistojen työntekijät ja muutamat asiantuntijat. Vaikka kehittämisyksikön keskeisenä tavoitteena on ottaa asiakkaat mukaan kehittämistyöhön, niin lomakkeiden kommentoimisessa emme tätä mahdollisuutta käyttäneet. Kyselylomakkeiden kopioinnista, kuntiin toimittamisesta, postituksesta, vastaanottamisesta, tallennuksesta ja säilytyksestä vastaa sosiaalityön kehittämisyksikön hallinnoija eli Lapin sosiaalialan osaamiskeskuksen Lapin toimintayksikkö. Tiedonkeruun suunnitteluvaiheessa keskustelimme siitä, ketkä sosiaalitoimiston työntekijöistä osallistuisivat tiedon keräämiseen. Olemmeko kiinnostuneita ainoastaan sosiaalityöntekijöiden työstä vai laajemmin koko asiakastyöntiimin työstä? Päädyimme siihen, että kaikki asiakastyötä tekevät tiimin jäsenet eli johtavat sosiaalityöntekijät, sosiaalityöntekijät, sosiaaliohjaajat. perhetyöntekijät, etuuskäsittelijät ja toimistosihteerit ovat tärkeitä perustiedon tuottamisen kannalta. Työntekijöiden tiedontuotannon lisäksi halusimme kerätä tietoa myös asiakkailta. Tätä varten laadittiin kyselylomake, jonka asiakas täyttäisi aina työntekijän tavatessaan (esim. toimistolla, kotona jne.). Puhelimitse asioiville asiakkaille lomaketta ei lähetetä, koska lomakkeen postitus veisi liikaa aikaa ja tulisi kalliiksi. Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta on tärkeää, että työntekijä ja asiakas voivat arvioida yhteistä tapaamista suhteessa työskentelyn tavoitteisiin. Asiakkaiden lomakkeet ja palautuslaatikot ovat työntekijöiden työhuoneissa. Asiakkailla on mahdollisuus täyttää lomake myös huoneen ulkopuolella ja palauttaa se laatikkoon sen jälkeen. Lomakkeen toisella puolella on kerrottu kehittämisyksikön tavoitteista ja tiedonkeruusta. Näitä sosiaalitoimistoja koskevia perustietoja on alettu kerätä seitsemässä Lapin läänin kunnassa alkaen. Kunnat ovat Enontekiö, Kittilä, Posio, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio ja Ylitornio. Lähes 60 sosiaalitoimiston työntekijää (sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja, perhetyöntekijä, etuuskäsittelijä) täyttää jokaisen asiakaskontaktin jälkeen asiakastapaamista koskevat tiedot lomakkeelle. Tiedonkeruuta on tarkoitus jatkaa toukokuulle 2008 saakka. Tämä systemaattinen tiedonkeruu on osa Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön vaikuttavuuden arviointia, jossa jokaiselle sosiaalitoimistolle rakennetaan oma tuloskortti. Kehittämisyksikössä kertyneen aineiston tallennuksessa käytetään BalancedScoreCard - ohjelmaa. Kuntien työntekijöiden keräämä aineisto tulee olemaan laaja ja tutkimuksellisesti mielenkiintoinen. Tästä syystä aineisto tallennetaan myös SPSS -ohjelmaan, joka mahdollistaa laajempien tilastollisten menetelmien käyttämisen. Lapin yliopiston sosiaalityön laitoksella on käyttöoikeus aineistoon. Tiedonkeruun onnistumisen tärkein edellytys on työntekijöiden motivaation herättäminen ja sen ylläpitäminen. Tästä syystä tiedon kerääminen, alkaen lomakkeiden mahdollisimman yksinkertaisesta muodosta ja yksiselitteisistä ohjeista, on pyritty tekemään mahdollisimman vähän työntekijää kuormittavaksi. Aineiston kerääminen vaatii jokaiselta työntekijältä aikaa lomakkeen täyttämiseen, joka voi olla poissa jostakin muusta työtehtävästä. Työntekijän motivoituminen näinkin laajaan tiedontuotantoon vaatii henkilökohtaista ymmärrystä siitä, mitä hyötyä tiedolla on hänelle

7 itselleen. Lisäksi työntekijä on avainasemassa asiakaslomakkeiden palautumisen suhteen, sillä jos työntekijä ei pidä tärkeänä tiedontuotantoa, niin hänen on vaikea motivoida asiakkaita lomakkeiden täyttämiseen. Työntekijöiden motivoitumiseksi hallinto- ja tukitiimin jäsenet ovat käyneet henkilökohtaisesti kaikissa tiimeissä kertomassa tiedonkeruun tavoitteista, käytännönasioista ja tietojen takaisin palauttamisesta tiimien käyttöön. Kaikille tietoa kerääville työntekijöille on hankittu oma mappi, johon tarvittavat ohjeet ja lomakkeet on kerätty. Poske huolehtii lomakkeiden täydennyksestä. Jokaisen tiimin työntekijä palauttaa omat seurantalomakkeet sekä asiakkaiden lomakkeet tiimin yhteyshenkilölle kuukauden vaihtuessa. Yhteyshenkilöinä toimivat pääsääntäisesti kehittämisyksikköön palkatut kehittäjät (Kittilä, Rovaniemi, Sodankylä) tai tiimien valitsemat henkilöt. Yhteyshenkilön tehtävänä on poistaa asiakkaiden nimet lomakkeista ja poimia ne asiakkaat, jotka ovat asioineet useamman kuin yhden työntekijän luona kuluneen kuukauden aikana. Pienemmissä kunnissa tämä työvaihe ei ole ollut kovin suuritöinen, mutta esimerkiksi Rovaniemellä kyllä. Samojen asiakkaiden löytämisen avuksi käytettiin alussa excel -ohjelmaa, mutta vuoden alusta lukien jokainen asiakas on saanut henkilökohtaisen juoksevan numeron, jonka avulla voidaan seurata asiakkaan asiointia. Kevään 2008 aikana Kehittämisyksikkö tulee selvittämään, kuinka kauan työntekijöiltä on mennyt työaikaa asiakasta koskevan tiedon dokumentoimiseen eli lomakkeen rivin täyttämiseen. On tärkeä arvioida käytetyn työajan ja sen kautta hankitun tiedon määrää ja laatua. Tietoa tuottavat kunnat Lapin läänin pinta-ala on neliökilometriä, joka on 29 % koko maan pinta-alasta. Asukkaita Lapissa on yhteensä (Tilastokeskus). Lapin läänissä on 21 kuntaa, joista seitsemän ovat mukana aineistonkeruussa. Sosiaalitoimistojen asiakastyön tiimit ovat Enontekiö, Kittilä, Posio, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio ja Ylitornio. Rovaniemi on Lapin läänin pääkaupunki ja samalla suurin kaupunki. Tornio on Lapin kolmanneksi suurin kaupunki Kemin jälkeen.

8 Enontekiö pinta-ala: 8 359,28 asukasluku: 1966 nettomenot/asukas: 103 Kittilä pinta-ala: 8 261,25 asukasluku: 5948 nettomenot/asukas: 100 Sodankylä pinta-ala: ,26 asukasluku: 9001 nettomenot/asukas: 96 Ylitornio pinta-ala: 2 212,66 asukasluku: 4968 nettomenot/asukas: 100 Tornio pinta-ala: 1 227,1 asukasluku: nettomenot/asukas: 93 Rovaniemi pinta-ala: 8 016,42 asukasluku: nettomenot/asukas: 99 Posio pinta-ala: 3 545,16 asukasluku: 4097 nettomenot/asukas: 97 Ongelmat Hallinto- ja tukitiimin päätös yhteisestä ja laajasta aineistonkeruusta ei ollut kaikkien kehittämisyksiköiden sosiaalityöntekijöiden mielestä tarpeellista. Aineistonkeruuseen kriittisesti suhtautuvat työntekijät pitivät sitä liian työllistävänä muutenkin kiireisessä työpäivässä. Osa työntekijöistä epäili myös asiakkaiden halukkuutta vastata kyselylomakkeeseen jokaisen käynnin jälkeen. Osa kehittämisyksikön työntekijöistä suhtautui aineiston keruuseen hyvin tunteellisesti, jopa hieman pelolla. Kyseenalaistettiin aineiston hyöty suhteessa sen tuloksiin sekä haluttiin häivyttää yksittäisen työntekijän asiakaspalautteet yhdistämällä ne koko tiimin palautteisiin.

9 Hallinto- ja tukitiimi linjasi asian niin, että kaikki asiakaspalautteet on tallennettu työntekijäkohtaisesti. Perusteluna on se, että jokainen kehittämisyksikön tiimissä mukana oleva työntekijä saa mahdollisuuden oman työn tutkimiseen. Työntekijä voi kuukauden päätteeksi avata asiakaspalautelaatikkonsa ja tutkia omien asiakkaidensa antamaa palautetta joko yksin tai yhdessä tiimin kanssa. Muutamat työntekijät olivat sitä mieltä, että aineiston tuottaa tietoa, jota työnantaja voi käyttää työntekijöitä vastaan. Työnantajan epäiltiin tarkkailevan ja vertailevan työntekijöiden työtä muiden työhön joko samassa organisaatiossa tai kuntien välillä. Aineisto mahdollistaa hyvinkin tarkan työntekijäkohtaisen tarkastelun, mutta se ei ole kehittämisyksikön intresseissä. Vaikuttavuuden arvioinnin näkökulmasta on tärkeämpää miettiä määrän sijaan tehdyn työn laatua. Asiakasaineiston karttumisen ongelmana on se, että työntekijät eivät muista antaa kyselylomaketta asiakkaalle. Muistamattomuuden taustalla voi olla aitoa unohtamista esimerkiksi kotikäynnille lähdettäessä lomakkeet voivat jäädä työhuoneeseen. Oman työn arvioitavaksi altistaminen ja siitä palautteen kerääminen ei ole kaikille työntekijöille vielä osa arkirutiineja. Mihin kysymyksiin aineisto vastaa? Työntekijän lomake. Lomakkeiden suunnitteluvastuu oli kehittämisyksikön hallinto- ja tukitiimillä. Lähtökohtana oli, että työntekijän seurantalomakkeen oli mahduttava yhdelle A4- kokoiselle paperille, eikä sen täyttäminen saa viedä liikaa työntekijän aikaa. Alussa meillä oli liian paljon kiinnostavia kysymyksiä, joihin olisimme halunneet saada vastauksia. Kysymysten karsinta oli vaikea tehtävä ja lomakkeeseen jääneille kysymyksille täytyi olla riittävät perustelut. Lomakkeessa käytettyjä käsitteitä jouduttiin pohtimaan paljon. Tulimme hyvin tietoiseksi siitä, miten hankalaa on kysyä, luokitella ja saada sosiaalityön käsitteet mitattavaan muotoon. Aineiston luotettavuuden varmistamiseksi on tärkeää, että kaikki työntekijät ymmärtäisivät käsitteet sammalla tavalla. Yksittäisen työntekijän tulkinnallisuuden vähentämiseksi laadimme työntekijöille ohjeen, jossa avasimme käyttämiämme käsitteitä. Työntekijöistä saamme lomakkeella tietoa mm. sukupuolesta, tehtävänimikkeestä, asiakastyössä tehtyjen työpäivien lukumäärästä kuukaudessa, työn osa-aikaisuudesta, työnantajasta (kunta), ammatillisesta koulutuksesta ja pätevyydestä. Työntekijän ja asiakkaan tapaamisen tyypin olemme määritelleet 11 luokkaan, joista työntekijä valitsee yhden. Tämä kohta on ollut ongelmallisin lomakkeen täyttämisessä. Joulukuussa tarkensimme työntekijöiden ohjeistusta tapaamisen tyypin suhteen. Kirjasimme ohjeeseen, että sosiaalityöntekijät tekevät sosiaalityötä (aikuissosiaalityö, lastensuojelu jne.), sosiaaliohjaajat ohjausta ja neuvontaa ja etuuskäsittelijät toimeentulotukea. Tammikuussa 2008 jouduimme jälleen palaamaan tapaamisen tyyppi -luokitteluun. Työntekijöiltä saadun palautteen perusteella väljensimme ohjeistusta, koska tulkintaa ja ongelmia on aiheuttanut mm. se, että etuuskäsittelijän työ voi olla paljon muutakin kuin etuuskäsittelyä (EK). Se voi olla ohjausta ja neuvontaa ja jopa lastensuojelua. Sama koskee myös muita työntekijöitä. Päädyimme siihen, että jokainen työntekijä täyttää tapaamisen tyypin oman arvionsa ja tekemänsä työn perusteella. Näin saamme totuuden mukaista tietoa eri ammattiryhmien työstä, resurssivajeista ym. Tämä oli hyvä erimerkki kehittämisyksikön kehittäjien ja kentän työntekijöiden vuoropuhelusta, jossa tavoitteena on aito työn kehittäminen ja molemminpuolinen oppiminen.

10 Seurantalomakkeessa työntekijä ilmoittaa onko asiakkaalle tehty tilanne- tai alkuarviointi ja kirjallinen suunnitelma viimeisen vuoden aikana. Tammikuussa lomakkeeseen lisättiin en tiedä -vaihtoehto, koska esimerkiksi etuuskäsittelijät eivät pääse tarkistamaan suunnitelmia asiakkaiden asiakirjoista. Tapaamisen luonteen ja yhteydenottoon -kohtaan työntekijä merkitsee kaikki asiakasta koskevat kontaktit ja niiden lukumäärät. Tapaamiset voivat tapahtua toimistolla, kotona, asiakasryhmässä tai verkostotapaamisessa. Viranomaisyhteistyössä asiakas ei itse ole paikalla, erotuksena verkostotapaamisesta. Asiakas ja työntekijä voivat olla yhteydessä myös kirjeitse, sähköpostitse, tekstiviestein tai puhelimitse. Seurantalomakkeessa työntekijää pyydetään arvioimaan, että miten hänen palvelunsa on auttanut asiakasta. Tämä kohta on tuottanut työntekijöille ainakin alkuvaiheessa hankaluutta puuttuvan tiedon suurena määränä. Se osoittanee, että omaa työtä ei ole totuttu arvioimaan suhteessa asiakkaan saamaan apuun. Asiakkaan lomake. Asiakaslomakkeen suunnittelun lähtökohtana oli, että sen on oltava lyhyt ja ymmärrettävä. Lomakkeen suunnittelun pohjalla on kehittäjä-sosiaalityöntekijä Pekka Ojaniemen laatima kysely, jota oli kehitelty Rovaniemen lastensuojelun kehittämiskeskus - hankkeessa vuosina (Laitinen ym. 2007). Lomakkeen kysymyksiä ja asteikkoja muokattiin strategisen suunnitelman mukaisesti. Asiakkaiden lomakkeessa on kuusi kysymystä. Ensimmäisessä kysymyksessä kysytään, että kokeeko asiakas tulleensa kuulluksi tapaamisen aikana. Tähän liittyy olennaisesti myös kaksi seuraavaa kysymystä, joissa pyritään selvittämään asiakkaan käsityksiä avuntarpeen määrittelemisestä ja työskentelyn tavoitteista. Olennaista on, että työntekijälle ja asiakkaalle muodostuu yhteinen käsitys asiakkaan ongelmista ja niistä konkreettisista tavoitteista, jotka ohjaavat jatkotyöskentelyä. Kysymyksessä viisi asiakasta pyydetään arvioimaan, miten hänen elämäntilanteensa on muuttunut edellisen tapaamiskerran jälkeen. Tällä kysymyksellä pyrimme saamaan vastauksen siihen, miten ihmisen muu elämäntilanne vaikuttaa hänen tilanteeseensa. Kyselyssä käytettään 5 portaista Likert-asteikkoa, jota käytettään erityisesti asenne-, motivaatio- yms. mittareissa, joissa tutkittava itse arvioi omaa käsitystään väitteen tai kysymyksen sisällöstä. Normaalisti käytettävä skaala on erittäin voimakkaasti eri mieltä erittäin voimakkaasti samaa mieltä. (Metsämuuronen 2006, 53.) Mihin aineisto ei vastaa? Työntekijöiden seurantalomakkeen tiedontuotannon peruslähtökohtana on asiakastyön näkyväksi tekeminen. Se rajaa ulkopuolelle hallinnolliset työt (suunnittelu, kokoukset, kehittäminen ym.). Tämä on huomioitava, sillä aikaisempien tutkimuksien perusteella esimerkiksi sosiaalityöntekijöiden työajasta huomattava osuus koostuu muusta kuin asiakastyöstä. Tällä aineistolla emme pysty vastaamaan siihen, kuinka kauan asiakkaan ja työntekijän tapaamiset ovat kestäneet ajallisesti. Aineistossa saamme selville tapaamisen tyypin ja useuden, mutta ei käytettyä aikaa. Aika olisi ollut mielenkiintoinen muuttuja, mutta arvelimme sen olevan työntekijöille ikävää ja mekaanista tietoa. Vaikka aineiston lähtökohtana on yhtenäisen ja vertailtavan tiedon tuottaminen sosiaalitoimistossa tehtävästä työstä, niin aina on olemassa henkilökohtaisia, ammattiryhmittäisiä, ja työpaikkasidonnaisia muuttujia. Näin paikalliset olosuhteet on huomioita tuloksia analysoitaessa.

11 Asiakaslomakkeen tuottama tieto ei välttämättä ole luotettavaa. Työntekijän ja asiakkaan suhde ei ole tasa-arvoinen, vaan sitä leimaa työntekijän mahdollisuus käyttää valtaa asiakaan asiassa. Tämä riippuvuussuhde voi olla vaikuttamassa asiakkaan antamaan palautteeseen. Asiakas voi ajatella, että hänen negatiivinen palaute työntekijän tekemästä työstä voi olla jatkossa vaikuttamassa hänen saamaansa palveluun, etuuteen tai kohteluun. Tämän ongelman minimoimiseksi olemme päätyneet siihen, että asiakkaalla on mahdollisuus täyttää lomake työntekijän työhuoneen ulkopuolella ja palauttaa se sitten laatikkoon. Tämäkään mahdollisuus ei poista kaikkien asiakkaiden epäilyä, jotta työntekijä voi hänen poistuttua avata laatikon ja tarkastella hänen antamaansa palautetta. Asiakkailta on tarkoitus kerätä palautetta myös muilla menetelmillä. Keväällä 2008 asiakkaat voivat täyttää lomakkeen netissä joko sosiaalitoimiston odotustilassa tai kotona. Tällä tavalla kerätty tieto voi olla rehellisempää ja kriittisempää, mutta samalla kadotetaan tietyn työntekijän mahdollisuus oman työn tutkimiseen ja henkilökohtaiseen arviointiin sekä asiakasprosessin onnistumiseen. 3. Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Tutkija-sosiaalityöntekijä Tarja Kemppainen Lapin yliopistosta (Tähän kirjoittavat vielä ainakin Pekka Ojaniemi ja Kerttu Vesterinen) Oletushypoteesit ja sosiaalityön strategiset menestystekijät Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tavoitteena on kehittää asiakaslähtöistä ja vaikuttavaa sosiaalityötä. Tiedontuotannon teoreettisia perusteluita olemme jäsentäneet strategisten menestystekijöiden kautta, mikä tulee BalancedScoreCard -viitekehyksestä. Hallinto- ja tukitiimissä pohdimme, että mitkä ovat ne sosiaalityöhön liittyvät keskeiset tekijät, jotka olisi täytyttävä, jotta työ olisi vaikuttavaa ja asiakkaan elämäntilannetta parantavaa. Strategiakartassa (liite 3) olemme kuvanneet ne menestystekijät, joiden toteutuminen on tärkeää vaikuttavan sosiaalityön toteutumiseksi. Asiakaslähtöisyydellä tarkoitetaan työntekijän ja asiakkaan kumppanuutta, jossa asiakas on oman asiansa paras asiantuntija ja hänellä on keskeinen rooli prosessissa. Työntekijän tehtävänä on asiakkaan tilanteen selvittäminen, uusien näkökulmien avaaminen ja tukeminen. Asiakkaalle tulisi syntyä vahva kokemus kuuluksi tulemisesta. Sosiaalityön suunnitelmallisuus takaa asiakkaan elämäntilanteen paranemisen ja muutoksen tavoitteiden asettamisen kautta. Asiakasprosessissa erityisen merkityksellistä on asiakkaan ja työntekijän vuorovaikutus. Se konkretisoituu kontaktien määrän ja luonteen suhteen. Oletamme, että asiakkaalle on merkittää se, kuinka nopeasti hän saa yhteyden työntekijään ja kuinka usein he tapaavat. Keskeinen oletushypoteesimme on, että oman työn tutkimisen kautta työntekijöille syntyy aito halu asiakastyön kehittämiseen. Oman työn arvioitavaksi altistaminen ja systemaattinen seuranta lisäävät tietoa. Kiireen ja asiakasvirtojen keskellä työn vaikuttavuuden pohtiminen usein unohtuu ja työ rutinoituu pelkiksi suoritteiksi. Henkilöstöön liittyvät strategiset menestystekijät ovat ammattitaitoisen henkilöstön riittävä määrä erityisesti asiakastyössä. Riittävällä sosiaalialan henkilökunnalla saadaan aikaan laadukasta sosiaalipalvelua. Sosiaalipalveluiden toteuttamiseen vaikuttavat myös

12 käytettävissä olevat resurssit. Tällöin keskeistä on se, että sosiaalityöntekijät ovat ainakin tietoisia kunnan taloudellisesta tilanteesta ja sen asettamista reunaehdoista. Aikaisempien tutkimuksien ja Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön asiakasryhmien keskeinen kritiikki sosiaalityössä kohdistuu asiakkaan kokemukseen kohtaamattomuudesta (Kemppainen 2008). Asiakasryhmiin osallistuneet nuoret ja aikuiset kokivat, etteivät he olleet tulleet kuulluksi asioidessaan sosiaalitoimistossa. Tästä syystä pidimme tärkeänä, että asiakas saa arvioida kokemustaan kuulluksi tulostaan. 4. Asiakkaan osallisuus kehittämisessä ja sosiaalityössä Kehittäjä-sosiaalityöntekijät Kaisa-Maria Rantajärvi ja Virve Simonen Rovaniemeltä (Tähän kappaleeseen kirjoittavat vielä ainakin Asta Niskala ja Tarja Kemppainen) Kehittämisen tuki - asiakasryhmät Kehittämistoimintaa on aikaisemmin toteutettu niin, että kehittäjä-sosiaalityöntekijät ovat yhdessä tiimiensä kanssa mallintaneet asiakasprosesseja ja pohtineet niiden toimivuutta ja kehittämiskohteita ja tarpeita. Asiakkaan näkökulma prosessien toimivuuteen tai toimimattomuuteen ei kuitenkaan tule tarpeeksi esille työskenneltäessä em. tavalla. Rovaniemen tiimien osalta toteutettiin hankkeen aikana asiakasryhmiä. Asiakasryhmät muodostuivat aikuissosiaalityön, lastensuojelun ja perhesosiaalityön vapaaehtoisista kehittäjä-asiakkaista. Ryhmien avulla lähdettiin hankkimaan tarkempaa tietoa siitä, miten asiakkaat kokevat saaneensa palveluita, mitä heidän mielestään olisi tarpeen kehittää jne. Ryhmien vetäminen toteutettiin BIKVA-mallia soveltamalla eli asiakkaiden tuottamaa tietoa jaettiin myös tiimiläisille, esimiehille ja osittain myös poliittisen päätöksenteon tueksi. Asiakkaille kerrottiin ensimmäisen tapaamisen aikana mistä tapaamisissa oikein on kyse ja miten työskentelyssä on tarkoitus edetä. Asiakkaiden kommentit ja kehittämisehdotukset kirjattiin tapaamisten aikana fläpeille ja ne puhtaaksikirjoitettiin seuraavaan tapaamiskertaan. Seuraavilla tapaamiskerroilla käytiin alussa lyhyesti läpi, mitä edellisellä kerralla oli tuotettu ja pyydettiin vielä täsmentämään asioita tarvittaessa. Jatkotyöskentelyn tueksi nostettiin muistiinpanoista esille teemoja, joista kehittäjäsosiaalityöntekijät halusivat saada enemmän tietoa. Ryhmien kokoonpano vaihteli tapaamisten aikana sen suhteen kuinka monta asiakasta tuli paikalle. Tapaamisia ei kuitenkaan peruttu sen vuoksi, että esim. vain yksi asiakas ilmestyi tapaamiseen. Näillä kerroilla ei tehty sellaisia muistiinpanoja, jotka olisi jaettu myöhemmin eteenpäin vaan keskityttiin enemmän yksittäisen asiakkaan elämänpolun käsittelyyn. Ryhmäläiset kokivat varsinkin nuorten ryhmässä osallistumisensa hyvin tärkeäksi. Nuoret halusivat vakuuttua siitä, että heidän kertomiaan asioita ihan oikeesti viedään eteenpäin työntekijöiden, esimiesten ja ylempien tahojen tietoon. Varsinkin nuorten ryhmän kohdalla kehittäjä-sosiaalityöntekijät kokivat saavansa hyvin arvokasta tietoa työnsä tueksi (esim. mitä lastensuojelutarpeen arvioinnissa tulee ottaa huomioon).

13 5. Vaikuttavia työkäytäntöjä 5.1. Oma sosiaalityöntekijä malli Kehittäjä-sosiaalityöntekijät Kati Aikio-Mustonen ja Raija Kumpula Sodankylästä Vaikuttavampaa työtapaa etsimässä Viime vuosina nuorten syrjäytymisen ehkäisy on ollut sosiaalityön keskeisimpiä tavoitteita. Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön II vaiheen alkaessa (1/2007) työyhteisössämme Sodankylän sosiaalitoimistossa nousi jälleen keskustelua siitä, että nuoria tulisi pystyä tukemaan vallinnutta työkäytäntöä tiiviimmin. Pienellä paikkakunnalla yhteistyö muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa oli toimivaa ja helppoa, mutta siitä huolimatta koettiin, että olemassa olevat tukijärjestelmät eivät ole riittäviä nuorien itsensä kannalta. Nuoret kävivät sosiaalitoimistossa säännöllisen epäsäännöllisesti. Varsinkin haastavat nuoret jättivät usein tulematta varatuille ajoille ja asioivat vasta kriisitilanteen pakottamina. Vaikeisiin tilanteisiin liittyi usein nuoren päihteiden käyttöä, mielenterveysongelmia ja asumisen ongelmia. Päätettiin lähteä kokeilemaan sitä, voitaisiinko tiiviillä sosiaalityöllä vaikuttaa nuorten tilanteiden paranemiseen. Sosiaalityöntekijä on usein yhteistyöverkostojen koordinoija ja viimesijaista vastuuta kantava taho. Sosiaalityöltä odotetaan verkostoissa aktiivista, vastuullista otetta nuorten tukemiseksi. Sosiaalityön kokonaisvaltaisuus korostuu entisestään pienellä paikkakunnalla; nuori voi olla sosiaalityöntekijälle tuttu jo lastensuojeluasiakkuudesta tai perheen/suvun asiakkuuden kautta. Sodankylässä on asukkaita noin Työttömyysprosentti oli 5/07 13,8 % (vajaat 600 henkilöä). Sosiaalitoimistossa työskentelee viisi sosiaalityöntekijää. Muihin Pohjois-Lapin kuntiin verrattuna (Inari ja Utsjoki), Sodankylässä on suhteellisen paljon nuoria sosiaalityön asiakkaita, johtuen osaltaan paikkakunnan koulutustarjonnasta. Sodankylässä on lukio ja ammatti-instituutti. Toukokuussa 2007 sosiaalityöntekijät listasivat kaikki alle 25-vuotiaat nuoret (47 nuorta), jotka saivat työmarkkinatukea tai toimeentulotukea. Katsottiin, että juuri tässä ryhmässä on nuoria, jotka tarvitsevat erityisen paljon sosiaalityön tiivistä tukea elämässä eteenpäin päästäkseen. Ryhmän nuoret olivat työnhakijoita, työssäkäyviä, opiskelijoita, työharjoittelussa tai sairaslomalla olevia. Alussa kohteeksi valittiin kuntouttavan työtoimintalain piirissä olevat nuoret, mutta sosiaalityöntekijät kokivat tarvetta katsoa nuorten tilanteita kokonaisuutena riippumatta työmarkkina-asemasta. Nähtiin se, että työssäkäynnistä tai opiskelusta huolimatta nuori voi olla sosiaalityön tuen tarpeessa. Tarkoituksena oli, että hankkeeseen valitut nuoret ovat eniten syrjäytymisvaarassa ja eniten tuen tarpeessa. Sosiaalityöntekijöillä oli intuitiivinen käsitys siitä, mitä em. ryhmään kuuluminen tarkoittaa. Keskusteluissa tämä hiljainen tieto konkretisoitui seuraaviksi kriteereiksi: ikä alle 25 vuotta, nuorella ei ole ammatillista koulutusta tai koulutuksesta huolimatta työllistyminen on heikkoa, nuoren elämää leimaavat mielenterveys- ja päihdeongelmat, nuorella ei ole tukiverkostoja, nuori on toimeentulotukiasiakas, nuorella on ongelmia asumisessa ja nuori itse kokee, että hänen elämänhallintansa on puutteellista. Hankkeeseen valittiin yhdeksän nuorta (kolme nuorta/ kehittäjä-sosiaalityöntekijä, yksi nuori/ sosiaalityöntekijä). Yhden sosiaalityöntekijän kohdalla nuori ei halunnut olla mukana virallisesti hankkeessa, mutta työskentelytapa nuoren kanssa oli samansuuntainen ilman tiedonkeruuta. Nuoria oli mukana kahdeksan ja sosiaalityöntekijöitä neljä. Vaikka yhtenä kriteerinä oli tukea kaikista haastavimmissa tilanteissa olevia nuoria, olemme joutuneet käymään keskustelua myös liian

14 vaikeista, jopa toivottomista nuorista. Näiden muutaman nuoren kohdalla erityiset haasteet liittyvät päihdeongelmaan ja rikollisuuteen. Olennaista on kuitenkin se, että myös näillä nuorilla on mahdollisuus sosiaalityön tehostettuun tukeen, vaikka heidän oma motivaationsa tuen vastaanottamiseen olisi heikkoa. Halusimme oma sosiaalityöntekijä hankkeessamme viedä sosiaalityön vaikuttavuuden tutkimisen mikrotasolle ja hyvin hienojakoiselle ja herkälle alueelle. Katseemme keskittyi sosiaalityöntekijän ja asiakkaan vuorovaikutukseen, jossa kohtaamisessa on kuitenkin kyse myös kansalaisten ja yhteiskunnan välisestä suhteesta ja julkisen politiikan soveltamisesta käytäntöön. Luonnollisesti tiedostimme sen, että sosiaalityön tuloksellisuuteen ei vaikuta vain sosiaalityöntekijän ja asiakkaan välinen suhde vaan myös ympäröivä yhteiskunta ja sen tarjoamat reunaehdot kuten työ- ja opiskelupaikat, työvoimahallinnon palveluiden kehittyminen ja muiden palveluiden tarjonta ja vastaavuus kansalaisten tarpeisiin. Esimerkiksi työvoimakoulutuksen käynnistyminen vaikuttaa välittömästi työttömyyteen ja sitä kautta toimeentuloasiakkuuksiin. Varsinkin kuntouttavassa työtoiminnassa korostuu sosiaalityön rooli työvoiman uusintajana ja kansalaisten sosiaalistajana. Juhila (2006) on tutkimuksessaan analysoinut sitä, että vaikka sosiaalityön ydin on asiakkaan ja työntekijän kohtaamisessa, suhdetta määritellään myös politiikassa ja hallinnossa, sosiaalitieteellisessä tutkimuksessa ja sosiaalityön omilla akateemisilla kentillä. Juhila tarkastelee sosiaalityötä liittämis- ja kontrolli-, kumppanuus-, huolenpito- ja vuorovaikutussuhteena. Oman sosiaalityöntekijän brändi ja hyvä asiakassuhde Kunnassamme toteutetussa Yhdessä voimistuen -hankkeessa ( ) aikuissosiaalityön mallinnuksessa asiakkaat nostivat tärkeäksi sosiaalityön vaikuttavuuteen liittyväksi tekijäksi oman sosiaalityöntekijän. Omaa sosiaalityöntekijää pidettiin tarpeellisena asioiden joustavan hoidon takia: oma työntekijä tuntee tilanteen, ei tarvitse selitellä ja aloittaa alusta, tutulle ihmiselle on helpompi puhua, vuorovaikutus henkilötasolla sujuu, tutulle työntekijälle on lystimpi mennä ja työntekijä ymmärtää huumoria". Asiakkaat toivoivat sosiaalityöntekijältä paitsi asioiden hoitamista myös mahdollisuutta keskusteluun. Myös sosiaalityöntekijöiden oman ammatillisen arvion mukaan asiakkaan tilanteen hallintaan ja etenemiseen vaikuttaa se, että hänen asioitaan hoitaa yksi ja sama sosiaalityöntekijä. Keskustelua sosiaalityöntekijöiden parissa aiheutti sen tiedostaminen, että kaikki asiakkaat olisivat hyötyneet omasta sosiaalityöntekijästä ja periaatteessa oman sosiaalityöntekijän käsite sisältää kaikki ne elementit, jotka liittyvät laadukkaaseen sosiaalityöhön. Käytännössä sosiaalitoimiston sosiaalityö edellyttää kuitenkin asiakkaiden priorisointia ja etuuskäsittelyn piirissä on paljon asiakkaita, jotka hyötyisivät sosiaalityön palveluista, mutta niitä ei pystytä heille tarjoamaan. Sosiaalityön ydinajatus toteutui kuitenkin siinä, että nyt nostimme asiakashierarkian ykköstasolle asiakkaat, jotka sosiaalisen statuksensa ja yhteiskunnallisen osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien puolesta ovat hyvin heikossa asemassa. Konkretisoimme oman sosiaalityöntekijän käsitteen ulkoisiin ja sisällöllisiin kriteereihin ja huomasimme, että aloimme keskustella siitä, onko oma sosiaalityöntekijä periaatteessa brändi. Brändi käsitetään niin, että se on kaiken sen tiedon ilmentymä, joka liittyy yrityksen tuotteeseen tai palveluun ( Wikipedia 2008). Brändi voi syntyä tuotteen tai yrityksen ympärille myös ilman markkinointia. Oman sosiaalityöntekijän brändi sisältää jotakin niin erityislaatuista, että sitä ei pystytä soveltamaan kaikkiin asiakkaisiin, vaikka kaikki asiakkaat siitä hyötyisivät. Kun asiakkaalla on oma sosiaalityöntekijä, hänellä on mahdollisuus

15 tavata sosiaalityöntekijää henkilökohtaisesti 1-4 x/kk sosiaalitoimistossa ja halutessaan myös kotonaan sekä mahdollisuus laajaan tilannearviointiin ja sosiaalityön suunnitelmaan. Asiakkaalla on mahdollisuus saada sosiaalityöntekijän työkännykän numero, johon voi virkaaikana ottaa yhteyttä ja jättää yhteydenottopyynnön. Sosiaalityöntekijä sitoutuu vastaamaan yhteydenottopyyntöön ja antamaan nuorelle ajan kriisitilanteessa kuluvalle viikolle. Oman sosiaalityöntekijän asiakkaalla on mahdollisuus saada sosiaalityöntekijän tukea hänelle tärkeissä viranomaisneuvotteluissa (esim. aktivointisuunnitelma). Etenkin nuoren mahdollisuus tavoittaa sosiaalityöntekijä kännykän välityksellä koettiin brändin kannalta merkitykselliseksi. Eettisesti sosiaalityöntekijöille oman sosiaalityöntekijän brändin luominen on kysymyksiä herättävää, koska sosiaalityön tulisi olla aina korkealaatuista ja asiakkaan tarpeista lähtevää. Sisällöllisesti oman sosiaalityöntekijän brändi sisältää monipuolista sosiaalityön menetelmien ja apuvälineiden käyttöä nuoren yksilöllisen tilanteen mukaan sekä menetelmien vaikuttavuuden ja sosiaalityöntekijöiden oman työskentelyn arviointia. Sosiaalityöntekijät sitoutuivat toimimaan hyvän asiakastyön kriteerien mukaisesti ja heillä on ollut mahdollisuus muun työryhmän konsultointiin. Hankkeeseen lupautuneille nuorille perusteltiin erityisesti sitä, että heillä on tilaisuus paitsi saada tehostettua sosiaalityön tukea myös olla mukana kehittämässä sosiaalityötä. Periaatteessa jokainen sosiaalityöntekijä tietää, mitä hyvä asiakassuhde vaatii sosiaalityöntekijältä. Halusimme kuitenkin työyhteisössämme palata yksilökohtaisen sosiaalityön peruskysymysten juurelle ja tutkia kriittisesti omaa työtämme siitä näkökulmasta, pystymmekö oikeasti tekemään hyvälaatuista asiakastyötä. Nostimme hyvän asiakassuhteen elementeiksi seuraavat tekijät (Ks. myös Särkelä 2001, 21 31).: sosiaalityöntekijä hyväksyy asiakkaan sellaisena kuin tämä on (ihmisenä kohtaaminen). Ihmisen teoista huolimatta sosiaalityöntekijä kohtelee häntä kunnioittavasti molemminpuolinen luottamus. Asiakaskeskeisyys ja kohdeherkkyys ovat yksi luottamuksellisen asiakassuhteen luomisen edellytys, mihin vaaditaan myös asiakasta kohti riittävästi aikaa ja tapaamiskertoja. Tutkimuksen mukaan luottamuksellinen asiakassuhde on edellytys aktivoitumisprosessin syntymiselle (Hinkka ym. 2006, 27). sosiaalityöntekijästä välittyy aito kiinnostus ja välittäminen asiakkaan asioista. Sosiaalityöntekijän välittäminen on ammatillista ja virka-aikaan sidottua. Asiakassuhteessa on tärkeää se, että työntekijä eleillään, ilmeillään ja toiminnallaan osoittaa välittävänsä asiakkaasta. Yhtenä välittämisen osoituksena voidaan ajatella esimerkiksi sitä, että asiakas saa kriisitilanteessa ajan omalle sosiaalityöntekijälleen heti, kun se on mahdollista sosiaalityöntekijän jämäkkyys. Sosiaalityöntekijä tuo yhteistyöhön oman ammatillisen osaamisen, mikä tarkoittaa tarvittaessa päättäväistä ja jämäkkää otetta asiakkaan tukemisessa. Sosiaalityöntekijä osaa arvioida, missä vaiheessa asiakas hyötyy ymmärtäväisestä kannustamisesta ja milloin vaaditaan kontrolloivaa ja vastuuttavampaa työotetta työskentelyn konkreettisuus ja selkeys. Asiakas (varsinkin nuori asiakas) hyötyy tietyssä tilanteessa selkeistä ja konkreettisista neuvoista. Paitsi että asiakas haluaa keskusteluja sosiaalityöntekijän kanssa, hän hyötyy myös siitä, että sosiaalityöntekijä osaa antaa käytännön neuvoja.

16 Sosiaalityöntekijä muutostyön katalysaattorina Kuten edellä on mainittu, näemme sosiaalityön vain yhtenä vaikuttavana tekijänä ihmisten elämäntilanteisiin. Oma sosiaalityöntekijä nuorelle tarkoittaa tehostettua sosiaalityötä. Oma sosiaalityöntekijä voi nuoren kannalta kriittisessä tilanteessa olla olennainen tekijä, joka käynnistää muutoksen nuoren elämässä. Aloimme nähdä oman sosiaalityöntekijän katalysaattorina eli tekijänä joka vaikuttaa muutokseen ottamatta siihen itse varsinaisesti osaa. Asiakkaan rinnalla kulkeminen ja vaihtoehtojen tarjoaminen voi olla nuoren kannalta muutoksen aiheuttava tekijä. Jo sosiaalityöntekijän läsnäolo voi olla osatekijänä muutostyössä. Sosiaalityön vaikutus tai positiivisten muutosten aikaansaaminen ei ole suoraviivaista. Voi olla, että sosiaalityö saa aikaan ei-toivottuja vaikutuksia esim. nuoren aktivoituminen merkitsee epäsosiaaliseen seuraan liittymistä. Sosiaalityön vaikutusten erottaminen toimintaympäristön vaikutuksesta ei ole yksinkertaista. Toimintaympäristössä voi olla tekijöitä, jotka toimivat vastavoimina muutokselle esim. kaveripiiri, päihteet. Sosiaalityön tuloksellisuus on myös tiiviissä yhteydessä muiden viranomaisten toimintaan. Halusimme tarkastella lähemmin sitä, millä edellytyksillä omalla sosiaalityöntekijällä on vaikutusta sosiaalityön tuloksellisuuteen; missä tilanteissa omasta sosiaalityöntekijästä on nuoren tilanteen edistymiselle hyötyä. Halusimme kiinnittää huomiota myös siihen, löytyykö sellaisia sosiaalityön sisältöön liittyviä tekijöitä, joilla voidaan saada aikaan nuoren asiakkaan tilanteessa positiivisia muutoksia tuottavia mekanismeja. Olimme kiinnostuneita myös siitä, millaisissa elämäntilanteissa olevien nuorten kohdalla oma sosiaalityöntekijä saa aikaan muutosta tuottavia mekanismeja ja mitkä asiat liittyvät tilanteisiin, joissa muutosprosessit eivät käynnisty. Vaikuttavuuden arvioinnin malliin olemme saaneet vaikutteita Peter Dahler-Larsenilta (2004). Nuoren tilanteen etenemisellä ja paranemisella tarkoitetaan yleensä vastuuntumista omien asioiden hoitoon ja sitoutumista työskentelyyn tavoitteiden saavuttamiseksi. Käytännössä elämäntilanteen paraneminen tarkoittaa etenkin nuoren omaa arviota siitä, että elämä on omissa käsissä. Elämäntilanteen paranemisesta kertovat myös ammatillisten suunnitelmien selkiintyminen, koulutukseen hakeutuminen, kuntouttavan työtoiminnan tai työharjoittelun aloittaminen, työllistyminen, itsenäiseen asumiseen liittyvien taitojen ja velvollisuuksien parantuminen sekä päihdeongelmien hallintaan saaminen. Kuvassa 1 sosiaalityön interventiot nuorille. Kuva / / /2007 5/2008 5/2007 Nuorten Laaja Sos.työn Elämän- Tilannearviointi ja valinta sos.työn suunnitelma polun haastattelut tilannearviointi hahmottaminen > Vaikuttavuuskyselyt nuorelle ja sosiaalityöntekijälle kuukausittain 7/2007-5/2008 > Nuoren ja oman sosiaalityöntekijän intensiivistä työskentelyä 7/2007-6/2008

17 Laadukkaalla sosiaalityöllä elämäntilanteen muutoksiin? Nuorten elämän tutkimisesta vuoden ajalta kertyi sekä määrällistä että laadullista aineistoa. Nuoret ja sosiaalityöntekijät täyttivät joka kuukausi sosiaalityötä arvioivan vaikuttavuuskyselyn (liitteet 1 ja 2). Sosiaalityöntekijät kirjasivat palautelomakkeisiin vapaamuotoisesti myös henkilökohtaisia huomioitaan. Nuorten tilanteet dokumentoitiin sosiaalityön asiakastietojärjestelmään. Sosiaalityöntekijät kokoontuivat kuukausittain keskustelemaan nuorten tilanteista ja palaverien keskeinen sisältö kirjattiin ylös. Toukokuussa 2008 sosiaalityöntekijät kävivät omien nuortensa kanssa läpi kertyneen nuorta koskevan materiaalin ja joidenkin nuorten elämäkulkua hankkeen aikana havainnollistettiin piirtämällä se kuvaksi. Tästä materiaalista on pyritty etsimään niitä tekijöitä, jotka ovat olleet yhteydessä oman sosiaalityöntekijäkäytännön vaikuttavuuteen. Tulosten pääpaino on laadullisen aineiston tulkinnassa. Määrällistä aineistoa tarkasteltaessa suuria muutoksia elämäntilanteessa ei vajaan vuoden aikana tapahtunut. Kaikki nuoret asuivat koko hankkeen ajan vuokraasunnossa. Kohderyhmä sisälsi kolme tyttöä ja viisi poikaa. Kaikilla oli suhteita lapsuudenperheisiinsä. Useimpien suhteet olivat kuitenkin negatiivisesti latautuneita ja perheen tuki ei ollut ristiriidatonta. Lähtötilanteessa 7/2008 nuorissa oli seitsemän työtöntä työnhakijaa ja yksi oli sairaslomalla. Tulonlähteenä oli seitsemällä toimeentulotuki ja yhdellä työmarkkinatuki työharjoittelun takia. Puolella nuorista oli sellaisia terveydellisiä ongelmia, joihin tarvittiin säännöllinen lääkitys ja hoitokontakti. Puolella hankkeen nuorista oli lähtötilanteessa ongelmia päihteiden kanssa (alkoholi). Velkoja oli viidellä nuorella kahdeksasta. Toukokuussa 2008 kaksi nuorta oli kuntoutustuella ja loput työnhakijoina tulonaan toimeentulotuki. Hankkeen loppuvaiheessa terveydellisiä ongelmia (diagnostisoituja) oli viidellä nuorella ja neljällä oli säännöllinen lääkitys ja hoitokontakti. Ainakin kaksi nuorta ohjattiin hankkeen aikana mielenterveystoimistoon psykiatrin vastaanotolle ja he aloittivat sosiaalityöntekijän kannustamina säännöllisen lääkityksen. Loppuvaiheessa kolmella nuorella oli velkoja. Hankkeen aikana nuoret osallistuivat aktivointitoimiin seuraavasti: - työvoimapoliittinen koulutus (2 nuorta, molemmat keskeyttivät) - mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus (2 nuorta, joista toinen keskeytti) - kuntouttava työtoiminta (4 nuorta, joista kaksi keskeytti) Muutokset nuorten elämäntilanteissa työvoimapoliittisen aktivoitumisen valossa ovat vähäisiä. Myös aiempien tutkimusten perusteella on todettu, että asiakkaiden sosiaaliset ongelmat vaatisivat ratkaisuja ennen kuin työllistäviin sosiaalisen kuntoutuksen interventioihin sitoutuminen on mahdollista (Hinkka ym. 2006, 28). Uudenlaisella työtavalla olemme kuitenkin päässet lähelle nuoren arkea ja kokemuskenttää, jolloin mahdollisuutemme arvioida nuoren elämäntilannetta on huomattavasti realistisempaa. Olemme joutuneet toteamaan senkin, että aina nuorella ei ole rakennusaineita lähteä edistämään omaa tilannettaan, vaikka toiveita olisi. Tällöin on kyse mahdollisesti lapsuudesta lähtien vaivanneesta kasvatuksen ja muiden lapsen kehittymiseen tarvitsemien rakennusaineiden vajeesta, ja psyykkisen ja sosiaalisen kuntoutuksen tie voi olla pitkä. Tällöin on tärkeää tarjota nuorelle mahdollisuus päästä oikean palvelun piiriin. Aktivointitoimenpiteiden keskeyttämiset eivät aina merkinneet takapakkia nuoren tilanteessa: yhden nuoren kohdalla työhönvalmennuksen keskeyttäminen liittyi siihen, että nuoren tilanne kriisiytyi ja nuori saatiin tiiviimpien palveluiden piiriin. Nuoren tilanteeseen löytyi pysyvämpi ratkaisu. Hankkeen päättymisvaiheessa yksi nuorista oli

18 aloittamassa viiden kuukauden mittaista palkkatyötä hyvin odotuksia. Toinen nuori oli aktivoitunut hankkeen aikana itse hankkimaan itselleen mieluisan harjoittelupaikan ja hänellä oli suunnitelma jatkaa työkokemuksen hankkimista samalta alalta kuntouttavassa työtoiminnassa. Yksi nuori oli osallistunut kuntoutuslaitoksessa kuntoutustutkimukseen ja saanut hyvän palautteen omasta tilanteestaan. Palautteen työstämisestä oli hyvä jatkaa työskentelyä eteenpäin. Oman sosiaalityöntekijän vaatimusten täyttymistä tarkasteltiin 10/2007 ja 5/2008. Kriteerit olivat pääosin täyttyneet eli sosiaalityöntekijät olivat ainakin ulkoisten tekijöiden valossa pystyneet toimimaan hyvän asiakastyön elementtien mukaisesti. Myös nuorten arviot omasta sosiaalityöntekijästä ja palvelun laadukkuudesta ovat olleet pääosien myönteisiä. Nuoret ovat kokeneet pääosin, että sosiaalityöntekijä on heidän kanssaan samalla puolella. Hankkeen aikana kaikki nuoret ovat käyttäneet mahdollisuutta saada aika omalle sosiaalityöntekijälle kriisitilanteessa. Nuorten oma näkemys ajan tarpeesta ja kriisitilanteesta ei vastannut aina sosiaalityöntekijän arviota. Sosiaalityöntekijä saattoi ajatella olevansa hyvin tavoitettavissa, mutta nuori saattoi kokea, että jo päivänkin odotus vastaanotolle on liian pitkä. Hankkeen aikana nuoren omaa näkemystä on kuitenkin kunnioitettu ja ajan saamisessa omalle sosiaalityöntekijälle ei ole ollut kynnystä. Hankkeen alkuvaiheessa sovittiin, että tärkein tekijä, jolla mitataan nuoren elämäntilanteen paranemista, on nuoren oma kokemus siitä, että elämä on hänen omissa käsissään. Nuoret olivat varovaisia arvioimaan sitä, oliko heidän elämäntilanteensa parantunut vuoden aikana. Muutama nuori osasi nimetä asiakaspolustaan vaiheita, joilla oli merkittävä vaikutus tulevaisuuteen. Joku oli nähnyt sosiaalityöntekijän yrityksen auttaa, mutta oli sitä mieltä, että eteenpäin tuuppiminen ei auta, jos hän ei itse ole motivoitunut ("on se sulla aika toivotonta yrittää muuttaa asioita, kun me nähdään puoli tuntia kuukaudessa ja minä en itse ole aktiivinen"). Sosiaalityöntekijöiden arvion mukaan nuorten ongelmista oli vuoden aikana saatu syvällisempi käsitys ja sitä kautta vaikuttamismahdollisuuksia muutostyöhön. Vai voidaanko merkittävä tuloksena oman sosiaalityöntekijäkäytännön vaikuttavuudesta pitää sitä, että pienestä otoksesta kaksikin nuorta pitää käytäntöä vaikuttavana oman elämäntilanteensa kohentajana jo vuoden työskentelyn jälkeen? Sosiaalityöntekijät kuitenkin tiedostavat muutostyön hitauden ja lastensuojelutaustan merkityksen muutostyön vastavoimana. Mikä siinä oli vaikuttavaa? Hyvän asiakassuhteen perusta on aina luottamus asiakkaan ja työntekijän välillä. Luottamuksen merkitys korostui varsinkin oma sosiaalityöntekijä hankkeen alussa, jolloin suoritettiin nuorten valinta. Sosiaalityöntekijöillä, joilla oli jo olemassa oleva asiakassuhde nuoreen, oli helpompaa saada nuori mukaan projektiin kuin sosiaalityöntekijällä, jolla oli uusi nuori asiakas. Nuoret perustelivat hankkeeseen suostumista monin tavoin: alan mukaan, koska haluan, että minua uskottaisiin, kun asioistani tiedetään enemmän. Ilmeisesti tällöin nuori koki, että luottamuksessa aiemmassa asiakassuhteessa on ollut korjaamisen varaa. Luottamuksen saaminen nuoreen on herkäksi koettu asia. Luottamuksen voi vaarantaa varomattomalla ilmaisulla arasta aiheesta, mutta toisaalta kun luottamus on saavutettu, asiakassuhde kestää suorempiakin ilmauksia. Huumori nähtiin monta kertaa tärkeäksi asiakassuhteessa: vaikeita asioita voi keventää huumorilla, jos molemmat osapuolet kokevat sen asianmukaiseksi. Luottamuksen rakentamisessa sosiaalityöntekijä voi käyttää apuna myös omista kokemuksistaan kertomista, antamalla jotakin itsestään. Mirka Kavakka (2006) on kandidaatintutkielmassaan tutkinut oma sosiaalityöntekijä hankkeen kehittäjä-

Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen

Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen Sosiaalityön kehittämisyksikkö Sodankylän tiimi 1.7.2007 Omalla sosiaalityöntekijällä vaikuttavuutta nuoren elämäntilanteen paranemiseen Lähtökohta ja toimintaympäristön kuvausta Sodankylässä on asukkaita

Lisätiedot

Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi

Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön toimijat 2006-2008: 1. Enontekiön sosiaalitoimisto, saamelaisten kotiseutualue 2. Kittilän

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus. Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö - tilannekatsaus Ohjausryhmä 6.11.2006 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Kerttu Vesterinen Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 2006-2008 Kehittämisyksikön tavoitteena on

Lisätiedot

OMA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VAIKUTTAA NUOREN ELÄMÄNTILANTEEN PARANEMISEEN

OMA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VAIKUTTAA NUOREN ELÄMÄNTILANTEEN PARANEMISEEN Sosiaalityön kehittämisyksikkö 9.1.2009 Sodankylä Kehittäjä-sosiaalityöntekijät Kati Aikio-Mustonen ja Raija Kumpula OMA SOSIAALITYÖNTEKIJÄ VAIKUTTAA NUOREN ELÄMÄNTILANTEEN PARANEMISEEN Vaikuttavampaa

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Ohjausryhmän kokous Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö 1) Tilannekatsaus 2) Tutkimussuunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön tavoite: 1) asiakastyön prosessien kehittäminen sekä 2) sosiaalityön vaikuttavuuden arvioinnin

Lisätiedot

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille

YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille YHDESSÄ VOIMISTUEN laadukasta sosiaalityötä lappilaisille 1.10.04-30.9.06 Tavoitteena tukea Lapin läänin sosiaalialalla ja sosiaalityössä työskentelevien ammattilaisten toimintaedellytyksiä Perussosiaalityön

Lisätiedot

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma

Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö. Suunnitelma Lapin sosiaalityön kehittämisyksikkö Suunnitelma 1 Taustaa Sosiaalityön neuvottelukunnan sosiaalityö 2015 -jaosto määrittelee neljä laajaa sosiaalityön strategista kehittämislinjausta: Sosiaalityön työorientaation

Lisätiedot

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012

Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro. Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Salli osallisuus III koulutuspäivä, puheenvuoro Aikuissosiaalityön johtava sosiaalityöntekijä Hanna Tabell 22.11.2012 Hannikaisenkadun sosiaaliasema Asiakaskäynnit vuonna 2011 sosiaaliohjaajan ja sosiaalityöntekijän

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke. Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke Projektipäällikkö / tutkija Maarit Kairala VISIO Lapissa valitsee vahva tahtotila hyvän vanhuuden turvaamiseen. Toiminnassa mukana olevissa asiakaspalveluyksiköissä

Lisätiedot

(Muonio, Enontekiö, Pello, Salla, Kittilä, Tornio, Pelkosenniemi, Sodankylä)

(Muonio, Enontekiö, Pello, Salla, Kittilä, Tornio, Pelkosenniemi, Sodankylä) Työparitoiminnan tuloksia ja mahdollisuuksia Tarjolla herkkuja PaKasteesta Oulu 31.10. 1.11.2012 Mihin työparia? Asiakastyö työparia lastensuojeluun, aikuissosiaalityöhön, vammaispalveluihin tai nuorten

Lisätiedot

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä

MUISTIO klo Aluetiimin palaveri Sodankylässä MUISTIO 18.1.2008 klo.9.30-11.30 Aluetiimin palaveri Sodankylässä Läsnä: Puheenjohtaja: Maarit Kairala Inga Mukku Raija Pöyliö Arja Ojuva Sinikka Savukoski Tarja Niittymäki Riitta Nordberg Pirkko Maranen

Lisätiedot

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi

PaKaste -hankkeen seurantaraportointi PaKaste -hankkeen seurantaraportointi 1. Raportoija: Anne-Maria Näkkäläjärvi, saamenkielinen kehittäjä-sosiaalityöntekijä 2. Sosiaalityön kehittämistiimi: saamenkielisen/saamelaiselta kulttuuripohjalta

Lisätiedot

PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö

PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö PAIKALLISUUDEN MERKITYS AMMATTILAISTEN VÄLISESSÄ VERKKOKONSULTAATIOSSA Kaisa Kostamo-Pääkkö Paikallisuus Käsitteeseen paikallisuus sisältyy paikan yhteisöllisyys, sen sosiaalisuus ja sosiaaliset prosessit.

Lisätiedot

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi

POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli ( ) Levi POHJOIS-SUOMEN MONIALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Kehittämisrakenne ja toimintamalli (1.3.2009 31.10.2011) Levi 24.3.09 I-VAIHEEN Lapin osuus: perusterveydenhuoltoa, terveyden edistämistä ja sosiaalipalveluita

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Kostamo-Pääkkö Kaisa Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus P-S Kaste - perusterveydenhuoltoa,

Lisätiedot

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa?

Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Miltä sosiaalitoimistojen työ näyttää tiedonkeruun valossa? Dokumentoinnin kehittäminen Työkokouspäivä Rovaniemi.9.0.9.0 Pekka Ojaniemi Yleistä Koko aineistossa palautuneita lomakkeita toukokuun 0 loppuun

Lisätiedot

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin

Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Erilaisille oppijoille selkeyttä jatkosuunnitelmiin Tiina Myllymäki Projektivastaava / Työhönvalmentaja 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti 3kk Ohjaava työhönvalmennuspalvelu projekti (2015 2017)

Lisätiedot

Kehittäjäasiakastoiminta

Kehittäjäasiakastoiminta Kehittäjäasiakastoiminta Lapin asiakasosallisuusmalli Ei riitä, että asiakas on osallisena omassa asiakastapahtumassaan ja häntä kuunnellaan. Asiakkaiden osallisuus laajennetaan palvelujen suunnitteluun,

Lisätiedot

Sosiaalialan osaaminen Lapissa

Sosiaalialan osaaminen Lapissa Sosiaalialan osaaminen Lapissa Osaaminen muutoksen avain tulevassa Sotessa -seminaari 15.4.2016, Rovaniemi Tarja Kemppainen, Lapin yliopisto Asta Niskala, Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Maria

Lisätiedot

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä.

Asiakaspeili-lomakkeeseen kirjattuja asioita voidaan käyttää myös sosiaalityön palvelujen kehittämisessä. ASIAKASPEILI KOKEMUKSENI PALVELUNKÄYTTÄJÄNÄ Asiakaspeilin tavoitteena on saavuttaa aikuissosiaalityön palveluissa parempaa ymmärrystä siitä, miten palvelunkäyttäjä kokee oman tilanteensa, ammattilaisten

Lisätiedot

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen

TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on vuonna 2008 perustettu

Lisätiedot

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos

Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset. Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos Tusina teesiä aikuissosiaalityöstä - työpajatyöskentelyn tulokset Kooste: Anni Kuhalainen, Pikassos Työpaja 1 Pois laatikosta yhteisen pöydän ääreen Jos me haluamme muutosta ja vaikuttavuutta ihmisen elämään,

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu

Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa. Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Vanhempainryhmä osana polikliinisen luokan toimintaa Laura Kortesoja Kalliomaan koulu Polikliininen luokka aloitti toimintansa syksyllä 2008 oppilaspaikkoja 8 opetuksesta vastaa pääosin polikliinisen luokan

Lisätiedot

Ohjaamo-kyselyn tuloksia

Ohjaamo-kyselyn tuloksia Ohjaamo-kyselyn tuloksia 18.6.2019 0 Ohjaamo-kysely Kyselyt toteutettiin maalis-huhtikuun aikana sähköisesti. Vastauksia saatiin yhteensä 285. Nuorten kyselyyn saatiin 196 vastausta, joista 54% asioi Fredrikinkadun

Lisätiedot

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU

TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti

Lisätiedot

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty

SOKU. Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen Rauni Räty SOKU Nuorten työelämäosallisuuden ja sosiaalisen kuntoutuksen kehittäminen 2015-2018 Perustiedot Toteuttajat: Lapin AMK Oy, Hyvinvointiala; Osatoteuttajina Meri-Lapin Työhönvalmennussäätiö, Sodankylän

Lisätiedot

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

työpaja Maarit Pirttijärvi osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke Perhe- ja sosiaalipalveluiden verkkoneuvonta Hyvät tietoteknologiakäytännöt sosiaalialalla työpaja 13.4.2010 Maarit Pirttijärvi Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Lapin toimintayksikkö/uula- hanke

Lisätiedot

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke 2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun

Lisätiedot

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista

Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Kyselytutkimus sosiaalialan työntekijöiden parissa Yhteenveto selvityksen tuloksista Aula Research Oy toteutti Pelastakaa Lapset ry:n toimeksiannosta kyselytutkimuksen lasten ja nuorten kanssa työskenteleville

Lisätiedot

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ

SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ SOSIAALITYÖNTEKIJÖIDEN KESKINÄISEN YHTEISTYÖN MERKITYS GERONTOLOGISEN SOSIAALITYÖN KENTÄLLÄ Tuija Vidgren 23.2.2015 GeroMetro verkosto (Socca) Käytäntötutkimuksen päivässä esittelemässä vanhustyöhön liittyviä

Lisätiedot

KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4

KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4 KOLMAS JAKSO: ARVIOINTI JA TOTEUTUKSEN JATKUMINEN kevät 2011 lomake 4 työryhmä: Myyrmäen toimintayksikkö pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa 24.3.2011 KEHITTÄMISTEHTÄVÄN ARVIOINTI TAVOITTEIDEN TOTEU-

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Asiakkaiden osallisuuden lisääminen palvelujen toteutuksessa, suunnittelussa ja kehittämisessä Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

LAPIN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämistyön aiemmat vaiheet ja laajentamisen tarpeet

LAPIN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kehittämistyön aiemmat vaiheet ja laajentamisen tarpeet 1 LAPIN SOSIAALITYÖN KEHITTÄMISYKSIKKÖ 01.11.2008-31.12.2011 Kehittämistyön aiemmat vaiheet ja laajentamisen tarpeet Lapin sosiaalityön kehittämisyksikön valmistelua on sisältynyt l-vaiheessa vuosina 2004

Lisätiedot

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa

Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Arjesta voimaa Lastensuojelun merkitys kotoutumisen tukemisessa Pääkaupunkiseudun Lastensuojelupäivät Työryhmä: Osallistavaa ja monikulttuurista kohtaamista 30.9.2011 Esityksen sisältö Tutkimushankkeen

Lisätiedot

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla

ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla Keravan nuorisopalvelut ETSIVÄ NUORISOTYÖ JA NUORTEN TALO NEET-nuorten palvelut Keravalla 16.3.2017 Etsivän nuorisotyön asiakkaat NEET-nuoret ovat etsivän nuorisotyön tyypillistä kohderyhmää ikä 16-29

Lisätiedot

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA

VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA VAASAN SEUDUN SOSIAALIALAN OPETUS- JA TUTKIMUSKLINIKKA Harjoittelujaksot Vaasan ammattikorkeakoulun sosiaalialan koulutusohjelmassa lukuvuonna 2014 2015 Kompetenssit koulutuksen eri vaiheissa Harjoittelut

Lisätiedot

IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen

IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen IKÄIHMINEN TOIMIJANA vanhuspalvelulain toimeenpanoa Pohjois-Suomessa 2013-2014 Kehittäjätyöntekijöiden perehdyttäminen Asta Niskala 3.10.2013 Poske Lapin toimintayksikkö Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö

Lisätiedot

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä ja kokemuksia erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Anna-Liisa Lämsä KT, TYP-verkostopäällikkö Pohjois-Pohjanmaan työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työnantajakysely

Lisätiedot

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä

Paikalla Juha Fränti Oulun kaupunki Auvo Kilpeläinen Rovaniemen kaupunki Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä PÖYTÄKIRJA 19.2.2009 POHJOIS-SUOMEN SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUKSEN NEUVOTTELUKUNNAN KOKOUS Aika torstai 19.2.2009 klo 13.00 15.00 Paikka Poske, Pohjois-Pohjanmaan toimintayksikkö, Oulun seudun ammattikorkeakoulu,

Lisätiedot

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011

Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi. Miessakit ry & Miestyön Osaamiskeskus 2011 Mies Asiakkaana Mieslähtöisen työn kehittämisprosessi Miessakit ry:n raportteja 1/2011 Peter Peitsalo Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki SISÄLLYS JOHDANTO... 5 MIESLÄHTÖISEN TYÖN KEHITTÄMISPROSESSI... 6

Lisätiedot

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset

Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Monitoimijainen/monialaisen arvioinnin työrukkasen työskentelyn tulokset Eteneminen kohti yhteistä näkemystä LAPE päivät 5.-6.2.2018 Työ on jatkunut THL aivoriihessä, jossa mukana STM, OKM ja OPH Työrukkasessa

Lisätiedot

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA

LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA Kaisa Pasanen 6.11.2015 TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Lännen päihdepoliklinikka

Lisätiedot

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.

Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia. Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1. Kokemusasiantuntijatoiminta lastensuojelun kehittämisessä - kyselyn tuloksia Lastensuojelun kehittäjäverkoston tapaaminen 31.1.2018 Lastensuojelun kehittäjille suunnattu kysely Kokemusasiantuntijoiden

Lisätiedot

Asumissosiaalinen työote

Asumissosiaalinen työote 31.3.2017 Asumissosiaalinen työote Heli Alkila Asunto ensin - periaate Uudistuva ammatillisuus Laajentuva työyhteisö Arvot, unelmat, valta ja eettisyys: Unelmat antavat suunnan tekemiselle. Mikä on minun

Lisätiedot

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa

Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Aikuissosiaalityön muutokset organisaatiouudistuksissa Anri Viskari-Lojamo (sosionomi YAMK) Johtava sosiaaliohjaaja Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto Perhe- ja sosiaalipalvelut / Nuorten palvelut ja

Lisätiedot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot

Esimiestutkimuksen eri osa-alueiden kokonaisarviot ESIMIESTUTKIMUKSEN RAPORTTI Raportin tekijä ossi.aura@gmail.com www.ossiaura.com FIRMA OY 15.2.2019 Esimiestutkimus toteutettiin osana Työkaari kantaa - työhyvinvointia ja tuottavuutta hanketta. Kyselyyn

Lisätiedot

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden

tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden 1 Nuorten 18-25-vuotiaiden tulottomien toimeentulotukiasiakkaiden palvelutarpeen arviointi ja palveluohjaus 18.1.2011 Saila Lähteenmäki Ohjaajaj Sosiaalinen- ja taloudellinen tuki Asiakkuuden vireilletulo/ajanvaraus

Lisätiedot

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta.

Mettäterapia. päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä. Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta. Mettäterapia päihdehuollon avokuntoutusmenetelmä Enontekiöllä Anne-Maria Näkkäläjärvi, sosiaalityöntekijä Enontekiön kunta Ellen Anne Labba toiminnanohjaaja, Goaikkanas-hanke SámiSoster ry 28.9.2016 MYP-työseminaari

Lisätiedot

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult

Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult Info- tilaisuus Sosiaalihuoltolain mukaisen työtoiminnan palvelusetelelin käyttöönotosta 6.9.2018 Ritva Anttonen, Laura Vänttinen, Susanna Hult 6.9.2018 Sosiaalihuoltolain mukainen työtoiminta Sosiaalihuoltolain

Lisätiedot

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija

Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011. Hilla-Maaria Sipilä Projektisuunnittelija Työpajat TYP:n kumppanina Työhönkuntoutumisen kumppanuusfoorumi 22.11.2011 Projektisuunnittelija Espoon työvoiman palvelukeskuksen asiakasprosessi KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA PAJALLA ETYP moniammatilliset

Lisätiedot

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari

Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla. Laura Halonen & Elina Nurmikari Välittämistä ja konkretiaa Nuorten ja ammattilaisten kohtaamisia koulutuksen ja työelämän rajapinnoilla Laura Halonen & Elina Nurmikari Nuorisotakuun hankekokonaisuus Millaiseen tarpeeseen hanke syntyi

Lisätiedot

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala

Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna. Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Erityistyöllistämisen verkostoseminaari 10.4.2014 Hämeenlinna Kunnan työllistämispalveluista Sosiaalityön johtaja Anna Roinevirta Janakkala Kuntakokemuksia hankkeesta Rakenteelliset muutokset - Tiimikäytännöt

Lisätiedot

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen

ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA. Anna Vilen ETSIVÄN NUORISOTYÖN KÄSIKIRJA Anna Vilen YHDESSÄ TEHTY! 125 kyselyvastausta 283 työpajaosallistujaa Kommenttikierroksia tammikuu2017 - helmikuu2018 ETSIVILLE NUORISOTYÖNTEKIJÖILLE Työn tueksi ja perehdytykseen

Lisätiedot

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1

KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 KOKONAISSUUNNITELMA KEHITTÄMISTEHTÄVÄLLE lomake 1 TYÖRYHMÄN NIMI: pvm: jolloin täytetty työryhmän kanssa KEHITTÄMISTEHTÄVÄN NIMI TAVOITTEET Leppävaaran sosiaaliohjaajat (Espoo, lastensuojelun avopalvelut)

Lisätiedot

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.

Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1. Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön

Lisätiedot

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30

Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Kehittäjäasiakkaat mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämistyössä Lapissa Nordic 2015 11.6.2015, 11-12.30 Asta Niskala Nina Peronius Kehittämispäällikkö projektipäällikkö ytt ytm Pohjois-Suomen sosiaalialan

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto

Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009. Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien tuloksellisuusseminaari 19.11.2009 Titta Jääskeläinen YTM, tutkija Kuopion yliopisto Kuntien toimintaympäristö Kuntaorganisaatioiden toimintaan ja tavoitteenasetteluun osallistuu monia suorittavia,

Lisätiedot

Kuvastin ASIAKASPEILI

Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin ASIAKASPEILI Kuvastin menetelmänä Kohteena asiakastyön sisällölliset kysymykset ja työn reunaehdot Menetelmä on kehitetty työntekijän tueksi Vahvistaa yksilöllisen asiantuntijuuden kehittymistä

Lisätiedot

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake

PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Kuvastin PEILISALI - sosiaalityön reflektiivisen itsearvioinnin lomake Peilisalin itsearviointiteemojen avulla työntekijä voi reflektoida tekemäänsä työtä ja asiakkaan tilannetta ikään kuin ulkopuolisen

Lisätiedot

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen

Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Sovari työkalu työpajatoiminnan vaikuttavuuden mittaamiseen Riitta Kinnunen Valtakunnalliset työpajapäivät 18.-19.4.2018, Jyväskylä Sovari sosiaalisen vahvistumisen mittari Työpajatoiminnan ja etsivän

Lisätiedot

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi

Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi Lapin seniori- ja vanhustyön kehittämisyksikkö hanke www.sosiaalikollega.fi www.poske.fi maarit.kairala@poskelappi.fi 1 Hankkeen alueiden tavoitteet: LUOVAKE: Enontekiö, Kittilä, Kolari ja Muonio ROVAKE:

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.

KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10. KAAKKOIS-SUOMEN LASTENSUOJELUN KEHITTÄMISYKSIKKÖHANKKEEN TAVOITTEISTA TUOTOKSIIN Eija Vikman ja Paula Ylönen Hankkeen loppuseminaari 9.10.2009 Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom Hankkeen

Lisätiedot

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue

Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Koulutuskysely esimiehille huhtikuu 2015 Koko Tervis- alue Vastaajien määrä maakunnittain (N=17) Pohjois- Savo 11, vastannut 8 (53 % oman alueen osalta) Pohjois- Karjala 17, vastannut 6 (35 % oman alueen

Lisätiedot

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta

Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun. Lokakuu 2011, päivitetty Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta Asiakaslähtöisen palvelusuunnitun kehittäminen Lokakuu 2011, päivitetty 1.2.2012 Vammaispalveluhanke/Eteva ja Nurmijärven kunta SUUNNITELMA Aika 19.9.2011 31.5.2012 Kumppanit Nurmijärven kunnan vammaispalvelut

Lisätiedot

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi

Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto , Kemijärvi Sanna Hiltunen, Itä-Lapin MAKO-verkosto 23.3.2017, Kemijärvi Maahanmuutto- ja kotouttamistyön (MAKO) verkoston tausta kansalaisten määrä Lapissa 2001-2015 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 1863 2033 2361

Lisätiedot

Yhteistä kehittämistä

Yhteistä kehittämistä Tule mukaan yhteisen oppimisen ja tutkimisen hetkiin! 1 Tavoitteet i i 1. Tehdä näkyväksi, jakaa ja kehittää aikuissosiaalityön osaamista ja asiakastyön taitoja (kohtaaminen, tilannearviotyö, dokumentointi,

Lisätiedot

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu

Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu Systeemisen toimintamallin täydennyskoulutus 22.5.2018 Päivi Petrelius Jäntevä ja hyvin johdettu viikkokokous & asiakastyön laatu 28.5.2018 Esityksen nimi / Tekijä 1 Systeemisen työotteen varmistaminen:

Lisätiedot

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.

Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille. 27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen

Lisätiedot

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen

VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen VamO-hanke tuo asiakasosallisuuden palvelujen kehittämiseen Osallisuuden ja asumisen alueellinen kierros Lapissa seminaari 20.9.2018 Kehittäjä-sosiaalityöntekijä Nelli Lindroos Rovaniemen kaupungin vammaissosiaalityön

Lisätiedot

SATAOSAA työhönvalmennus

SATAOSAA työhönvalmennus SATAOSAA työhönvalmennus Yhteistyöterveiset SATAOSAA-hankkeesta. Olemme kehittämässä Satakuntalaisten osatyökykyisten työllistymisen ja osallisuuden edistämiseksi maakunnallista, eri toimijat yhdistävää

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste 14.1.

Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste 14.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne ja toimintamalli Pohjoisen alueen Kaste Sosiaali- ja terveydenhuollon lakiuudistusten vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä

Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella. Esitys Anne Kerälä Lastensuojelun ja varhaiskasvatuksen yhteistyön kartoitus Kuusamo-Posio- Taivalkoski-alueella Esitys Anne Kerälä 15.11.2012 Opinnäytetyöni liittyy Lapsen hyvä arkihankkeeseen ja tarkemmin Koillismaan hankekuntien

Lisätiedot

Sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi

Sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Tutkimussuunnitelma Sosiaalitoimistojen sosiaalityön vaikuttavuuden arviointi Kaisa Kostamo-Pääkkö YTT, kehitysjohtaja Asta Niskala YTT, kehittämispäällikkö Pekka Ojaniemi YTM, kehittäjä-sosiaalityöntekijä

Lisätiedot

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa

Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Reflektiiviset rakenteet vaikuttavuuden edellytyksenä sosiaalipalveluissa Kehittämispäällikkö Laura Yliruka 6.11.2015 Pääkaupunkiseudun sosiaalialan osaamiskeskus Socca 1 Ajassa liikkuvia teemoja (mukaillen

Lisätiedot

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA

KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA KEHITTÄJÄASIAKASTOIMINTA Kehittäjäasiakastoiminnalla pyritään kansalaiskeskeiseen palveluiden suunnitteluun ja kehittämiseen. Kehittäjäasiakkaat tuovat palvelujen suunnittelun omat kokemuksensa ja kehittämisehdotuksensa

Lisätiedot

ehkäisemällä ongelmia ennalta ja syrjäytymistä

ehkäisemällä ongelmia ennalta ja syrjäytymistä 9.2.2012 1 Strategiset päämäärät Kaste-ohjelma Tavoitteet Keinot lisätä osallisuutta ja vähentää ehkäisemällä ongelmia ennalta ja syrjäytymistä puuttumalla niihin mahdollisimman varhain lisätä terveyttä

Lisätiedot

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja

Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Kuntien työskentelyn purku Maarit Kairala esosiaalityön maisterikoulutus -hanke, projektipäällikkö/ yliopisto-opettaja Maarit Kairala marit.kairala@ulapland.fi Miten kunnat varautuvat kansalliseen tietojärjestelmään?

Lisätiedot

LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ

LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ LÄSNÄOLEVA AMMATILLISUUS ASUMISSOSIAALISESSA TYÖSSÄ Anne Arkonaho Yhteisökoordinaattori Askel matalankynnyksen kohtaamispaikka, Kalliolan setlementti 040 5182667 anne.arkonaho@kalliola.fi 15.11.2018 ASUKKAIDEN

Lisätiedot

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä

11.02.2015/ Anna-Liisa Lämsä. Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajien näkemyksiä erityistä tukea tarvitsevien työllistämisestä Työnantajakysely ja työnantajien haastattelut Vuoden 2014 alussa työnantajille tehty työnantajakysely 161 vastaajaa 51 työnantajan

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

Toimintakertomus 2010

Toimintakertomus 2010 Toimintakertomus 2010 Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus/lapin toimintayksikkö Pysyvä yhteistyörakenne sosiaali- ja terveyshuoltoon: Pohjois-Suomen monialaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kehittämisrakenne

Lisätiedot

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen

Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Toimiva kotihoito Lappiin -monipuoliset tuen muodot kotona asumiseen Ajankohtaiset asiat Syksyn verkoston päivämäärät: 26.10 Jatketaan tämän kerran teemoja 14.11. Rovaniemen kaupungin kotikuntoutuksen

Lisätiedot

Ensi- ja turvakotien liitto.

Ensi- ja turvakotien liitto. 1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari

Lisätiedot

Sosiaalialan AMK -verkosto

Sosiaalialan AMK -verkosto 1 Sosiaalialan AMK -verkosto Sosiaalialan ammattikorkeakouluverkosto 15.4.2010 Esitys sosionomi (AMK) tutkinnon kompetensseista Tämä esitys sisältää a) ehdotuksen sosiaalialan koulutusohjelmassa suoritetun

Lisätiedot

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018

TUKENA-hanke Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely perheryhmäkotien työntekijöille 9/2018 Kysely Uudenmaan alueen kuntien sosiaalityöntekijöille Kyselylomakkeet kohdistettiin perheryhmäkoti- ja tukiasuntopaikkakunnilla selvittämällä alueen asumisyksiköistä,

Lisätiedot

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA

MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA MISSÄ MENNÄÄN OHJAAMOISSA Tuija Kautto Kohtaamo Lahti 23.9.2015 MITEN SELVITETTY Ohjaamokierros 2015 Projektisuunnittelijat kiertäneet Suomea Kaikkia Ohjaamoja ei ole vielä tavattu Tapahtumat, esimerkiksi

Lisätiedot

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat

Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla

Lisätiedot

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI

SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI SOINTU AIKUISEN PALVELUTARPEEN ARVIOINNIN PROSESSI Salon kaupunki / Sosiaalityön palvelut Versio 1.1 Tehdaskatu 2 Päivämäärä: 14.8.2018 24100 SALO Laatija: Paula Markula puh. 02 7781/ Keskus Hyväksyjä:

Lisätiedot

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi

AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi AKTIVOINTIPROSESSIN KEHITTÄJÄRYHMÄ Aika ma 26.3.2012 klo 13-16 Paikka Kokoushuone Arctic Läsnä Koivu Inkeri Kokkolan kaupunki/sosiaali- ja terveystoimi Sykkö Matti Työ- ja elinkeinotoimisto Pihlaja Elina

Lisätiedot

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö

Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Moniammatillinen ja organisaatioiden välinen yhteistyö Sosiaalityöntekijän toimintamahdollisuudet ja asiantuntijuusvaatimukset kasvavat/ovat kasvaneet perusterveydenhuollon kuntoutusasioissa Monialaisen

Lisätiedot

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA

SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA SUJUVALLE POLULLE AMMATILLISESSA KOULUTUKSESSA - MONIALAINEN YHTEISTYÖMALLI Ota koppi verkostotapaaminen, Hanko 24.10.2018 Tuula Hapulahti, Luksia 26.10.2018 Sujuva polku, Monialainen yhteistyömalli Sujuva

Lisätiedot

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille

Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille Vammaispalveluhankkeen kysely kuntien työntekijöille toteutus touko-syyskuussa 2012 suomeksi ja ruotsiksi lähetettiin hankealueen kuntien, kuntayhtymien ja yhteistoimintaalueiden vammaispalvelun sosiaalityöntekijöille

Lisätiedot

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten

Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot. tunnistaa laajasti eriikäisten Kasvun tukeminen ja ohjaus Sivu 1(13) Arvioinnin kohde Arviointikriteerit 1. Työprosessin hallinta Suunnitelmallinen työskentely Tyydyttävä T1 Hyvä H2 Kiitettävä K3 Perustelut, huomiot Tutkinnon suorittaja:

Lisätiedot

Asian Asian muutos muut 5,01 4,80 Asian muutos Asiakkaan arvio Asian muutos Työn tekijän arvio

Asian Asian muutos muut 5,01 4,80 Asian muutos Asiakkaan arvio Asian muutos Työn tekijän arvio Laaja tiedonkeruu 0 00 Pekka Ojaniemi i PaKaste työkokous..0 Kunta ja palautuneet lomakkeet 00 00 00 00 00 00 00 0 0 0 9 8 9 9 0 8 0 8 Tarkastelukulma Asiakkaan kokemus Tavoitteiden saavuttaminen Asian

Lisätiedot

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta

Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen. 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen 20.11.2009 Hanna Markkula-Kivisilta Lapsen oikeudet LOS:ssa Lapsella on oikeus: Suojeluun Osallistumiseen ja vaikuttamiseen Osuuteen yhteiskunnan voimavaroista

Lisätiedot

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta

Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosiaalityöntekijän ammatillisen osaamisen kriteerit asiakasturvallisuuden näkökulmasta Sosnetin työvaliokunta 2017 - Valvira Sosnet: Sanna Lähteinen, sihteeri ja esittelijä Helsingin yliopisto: Mirja

Lisätiedot

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011

KOTIA KOHTI. Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla. Hanna Sallinen 17.2.2011 KOTIA KOHTI Mielenterveyskuntoutujien kuntouttava asuminen Vantaalla Hanna Sallinen 17.2.2011 Asumispalvelut Vantaalla -Asumispalveluiden toimintayksikkö on osa aikuissosiaalityötä -Asumispalvelujen toimintayksikkö

Lisätiedot