Espoon modernin taiteen museo

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Espoon modernin taiteen museo"

Transkriptio

1 Espoon modernin taiteen museo X CLAUDE MONET JA SUOMALAISIA IMPRESSIOITA MAARIA WIRKKALA PÅ SVENSKA S IN ENGLISH P

2 Näyttelyohjelmisto x CLAUDE MONET JA SUOMALAISIA IMPRESSIOITA MAARIA WIRKKALA Ranskalaisen Claude Monet n ( ) maalaus Impressio, nouseva aurinko antoi nimen kokonaiselle impressionistiselle tyylisuunnalle. Impressionistit olivat modernismin edelläkävijöitä, jotka hylkäsivät perinteiset tekniikat ja säännöt vangitessaan hetken vaikutelmia maalauskankaalle. Suomen ensimmäisessä Claude Monet n näyttelyssä hänen maalauksensa ovat vuoro puhelussa ranskalaisilta impressionisteilta vaikutteita saaneiden suomalaisten taiteilijoiden teosten kanssa. Monet n maa lauksia on näyttelyssä 12, suomalaisia n. 80. Suomalaistaiteilijoiden teoksia on esillä 1800-luvun jälkipuoliskolta 1900-luvun alkuun. Berndt Lindholm, Victor Westerholm, Torsten Wasastjerna, Hanna Rönnberg, A.W. Finch ja Elin Danielson edustavat suomalaista varhaista maisema taiteen impressionismia, 1900-luvun alun uusimpressionismia puolestaan mm. Magnus Enckell, Pekka Halonen, Verner Thomé ja Ellen Thesleff. Mukana kevään näyttelyssä on myös kuvataiteilija Maaria Wirkkalan toteuttama teos. Lisää sivuilla PYSYVÄSTI ESILLÄ SAASTAMOISEN SÄÄTIÖN TAIDEKOKOELMA Saastamoisen säätiön taidekokoelman yli 1800:sta työstä on jatkuvasti, myös vaihtuvien näyttelyiden rakennusajan, esillä lähes 500 teosta. Puolet EMMAn näyttelytiloista täyttävä kokoelma tarjoaa monipuolisen läpileikkauksen suomalaisesta taiteesta sekä vilkaisun kansainväliseen nykytaiteeseen. EMMAn ripustus alkaa 1910-luvun Claude Monet. Nainen päivänvarjoineen kääntyneenä oikealle, 1886, Musée d Orsay. Photo RMN / Hervé Lewandowski. Impressionistien suosima aihe, nainen maisemassa, esiintyy myös Monet n tuotannossa. Näyttelyn ikoniseksi kuvaksi valittu teos (mallina Monet n tytärpuoli Suzanne Hoschedé) ilmentää hyvin elementtejä, joita Monet n henkilökuvissa usein on: voimakasta liikkeen tuntua, hetkellisyyttä ja atmosfääriä. Victor Westerholm, Nainen päivänvarjoineen, Yksityiskokoelma. Kuva Ari Karttunen / EMMA. Heli Hiltunen, Sarjasta Jälkihehku, Osa teoksesta. ekspressionismista ja jatkuu tämän päivän tunnetuimpien taiteilijoiden teoksiin. Kuopiolaisen teollisuussuvun kotikokoelmasta alkunsa saanut kokoelma on tänään yksi Suomen merkittävimmistä yksityiskokoelmista, ja se karttuu jatkuvasti. Kokoelmataiteilija Heli Hiltunen sivuilla TULOSSA PUU VEISTÄJÄN KÄSISSÄ SUOMALAISIA KUVANVEISTÄJIÄ 1950-LUVULTA 2000-LUVULLE Puu veistäjän käsissä -näyttely tuo katsottavaksi suomalaisen puunveistotaiteen moninaisine vivahteineen. Suomen tähän asti laajimmassa puuveistosnäyttelyssä on töitä eri aikakausilta ja useilta taiteilijoilta. Tapani Kokko, Pesä, Kuva Jussi Tiainen. Michael Elmgreen & Ingar Dragset, Drama Queens (2007) Video 2000-luvun veistotaiteen 7 supertähdestä, jotka kohtaavat veistoksina teatterin näyttämöllä ja keskustelevat taiteesta KIINAN TEEKULTTUURI OLE KANDELIN Teetä, taidetta ja keramiikkaa. 2

3 Claude Monet n perintö EMMAn Espoon modernin taiteen museon tiedotuslehti Monet n maalaus, joka esitti auringonlaskua Le Havren satamassa innosti erästä taiteilijaryhmää valitsemaan nimekseen impressionistit. Sanaa impressionismi käytettiin alun perin haukkumanimenä kuvaamaan kehnoa maalaustaidetta. Paradoksaalista kyllä, tämä erään kielteisesti suhtautuvan kriitikon keksimä käsite tuli odottamattomalla tavalla symbolisoimaan juuri sitä seikkaa, mihin uusi asenne maalaustaiteessa pyrki: kuvaamaan ensi vaikutelmaa maailmasta, sellaisena kuin silmä sen havaitsee valon heijastuksena luonnossa. Toteuttaakseen tämän idean taiteilijan oli siirryttävä ateljeestaan luonnon helmaan. Tämä käytäntö johti radikaaliin muutokseen maalaustaiteessa. Toinen radikaali muutos impressionistien maalaustaiteessa tapahtui suhtautumisessa väriin. Heidän tulkintansa mukaan väri oli itsetarkoitus, ja väri valona muuttui maalauksen sisällöksi. Tämä vaikutti myös heidän asenteeseensa itse aiheeseen; jokainen aihe oli samanarvoinen, oli sitten kyseessä omena, ihminen tai kukkiva keto. Suhteessa valoon ja väriin kaikki luontokappaleet olivat samojen lakien alaisia. Voidaan sanoa, että impressionismi itsepintaisen värimaalauksensa kautta edesauttoi vapautumista puhtaasta luonnonimitaatiosta. Ja tästä näkökulmasta katsoen itsetarkoitusmainen impressionistinen maalaus merkitsi uuden maalaustaiteen alkusoittoa, jonka vaikutus edelleen on havaittavissa tämän päivän taiteessa. Monet n vaikutus myös myöhempiin taidesuuntauksiin on osoitettavissa. Tällä tarkoitan nyt lähinnä sen systematiikan merkitystä abstraktissa modernismissa, jota Monet oli alkanut kehittää, kun hän maalasi yhtä ja samaa aihetta sarjana maalauksia. Tämän menetelmän perustana olivat muutokset, jotka tapahtuivat aiheessa valon vaihtelujen johdosta. On ilahduttavaa, että EMMAssa nyt on esillä valikoima Monet n ja suomalaisten impressionistien maalauksia. Mutta olisi taidehistoriallisesti merkittävää, jos museo jonkin kerran esittäisi laajan ja perusteellisesti dokumentoidun kokoelman suomalaista impressionistista ja abstraktia taidetta. Molemmilla on maassamme merkittävä perinne, vaikka ehkä kansal liset tunnusmerkit puuttuvatkin. Seuraava lehti ilmestyy kesäkuussa JULKAISIJA EMMA Espoon modernin taiteen museo PÄÄTOIMITTAJA Leena Joutsenniemi TOIMITUSNEUVOSTO Ari Karttunen, Päivi Karttunen, Nana Salin, Päivi Talasmaa TAITTO Station MIR Oy PAINOPAIKKA Art-Print Oy Carolus Enckell taiteilija, Espoon taidemuseosäätiön hallituksen jäsen Osoitteenmuutokset, tilaukset (lehti on maksuton) ja palaute: Museon yhteystiedot takakannessa. 3

4 Mullistava vaikutelma TEKSTI MARKKU VALKONEN KUVAT: LEHTIKUVA / AFP RMN PRESS IMAGE / BULLOZ NANA SALIN Nykyajan yaja katsojalle al le sana impressionismi i tuo mieleen een jotakin valoisaa, värikästä, ä, lämmintä mint ja myönteistä. Alun perin impressionismi ioni smi oli haukkuma- ku sana, ja nostatti tti valistuneenkin nk in taiteenys- tee tävän karvat at pystyyn. yn Luetun un pariisilaisen is Charivari-lehden ri-l kirjoittaja Louis Leroy tutustui tust ui ensimmäiseen impressionistien i i i yhteisnäyttelyyn vuonna 1874 yhdessä akateemisiin oppeihin sitoutuneen maisemamaalari Joseph Vincentin kanssa. Leroyn artikkelissa käydään näiden kahden herran välistä keskustelua teos teokselta: Katastrofi näytti väistämättömältä, ja viimeisen korren katkaisi hra Monet. Ah, siinä hän on, siinä hän on, taiteilija huudahti teos nro 98:n kohdalla. Minä tunnistan hänet, isäpappa Vincentin suosikin! Mitä tämä maalaus kuvaa? Katso näyttelyluettelosta. Vaikutelma. Auringonnousu. Vaikutelma minä arvasin sen. Olin juuri sanomaisillani, koska olin niin vaikuttunut, että siinä täytyy olla jokin vaikutelma ja mikä vapaus, mikä suorituksen vaivattomuus! Alkutekijöissään oleva seinätapetti on viimeistellympi kuin tuo merimaisema. Virnuilevat kumppanukset eivät osanneet kuvitella, miten syvästi heidän pilkkaamansa taiteilijat vaikuttivat sekä oman aikansa että tulevien sukupolvien taidekäsityksiin. Pienellä viiveellä myös suomalaiset saivat osansa impressionismin sateenkaaresta. Eikä siinä kaikki, myös mielikuva luonnosta, valosta ja väreistä muuttui. Vain sähkövalo aiheutti yhtä suuren mullistuksen. Impressionismia voi tarkastella historiallisena ilmiönä, mutta jostakin syystä sen saavutukset ovat säilyttäneet vetovoimansa ja tuoreutensa. Ehkä yksi syy on se, että katsoja joutuu punnitsemaan omaa havaintoaan ja tulee tietoiseksi omasta näkemisen tavastaan. Tämä on yhä ajankohtainen kysymys niin taiteen tekijöille kuin sen vastaanottajille. Toinen ja ehkä suurempi syy on nautinto, jonka vahva kolorismi ja läikkyvät siveltimenvedot tuottavat. Tähän nautintoon moni nykyhetken leroy mielellään tarttuisi, tuomitsisi sen epäilyttäväksi ja nostaisi kriittistä nokkaansa. Voimme kyllä antaa Leroyn perinteelle piu paut ja katsoa avoimin silmin värien viestejä. Äkkiä ajatellen impressionismilla ja Maaria Wirkkalan taiteella ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Mutta kysyttäessä, mitä ja miten ihminen näkee, löytyy yhteinen probleemien ja ihmetysten alue. 4

5 Viisi vuotta Claude Monet kuuluu niihin taiteilijoihin, joiden teoksia on erityisen vaikea saada lainaksi. Tästä johtuen EMMAn näyttelyn kokoaminen on ollut tavallistakin pidempiaikainen projekti. Työ aloitettiin jo 2002 museon muun suunnittelun ja sen toiminnan käynnistämisen ohessa. Pieni tilasto valaissee työn määrää: Ulkomaanmatkoja 13 Ulkolaisten museoiden johtajia ja kuraattoreita tavattu 22 kertaa Diplomaattitapaamisia Suomessa 14 kertaa Lainapyyntöjä 44 museosta ja joistakin yksityiskokoelmista. Lainapyyntöjä lähetettiin 152:sta Monet n maalauksesta Kirjeitä n. 350 kpl kolmella kielellä Sähköposteja n kpl Tämän prosessin myötä EMMA on myös raivannut paikkansa Euroopan museoiden joukossa. Mittava hanke on ollut osa markkinointia ja verkottumista. Kaikkien matkojen ja neuvotteluiden lomassa on samalla valmisteltu monia uusia, tulevien vuosien projekteja. Upea näyttelyjulkaisu! Lähes 300-sivuinen julkaisu (suomi-ruotsi-englanti) myynnissä EMMA- ja WeeGee Shopeissa. 5

6 Claude Monet, Lumpeet, Kuva Musée d Art Moderne de Saint-Etienne métropole Yves Bresson. Claude Monet TEKSTI TIINA PENTTILÄ Käytän lyijyvalkoista, kadmiumkeltaista, sinooperipunaista, alitsariinipunaista, kobolttisinistä, kromioksidivihreää. Siinä kaikki. Claude Monet, VEDEN JA VALON TULKKI Claude Monet n ( ), merkittävimmän, määrätietoisimman ja tunnetuimman impressionistin, oma kiteytys johdattaa hänen taiteensa ytimeen. Värit olivat Monet n taiteen perusta valon kuvaamisessa. Monet n teokset liikkuvat enää harvoin kotimuseoistaan tai yksityisiltä omistajiltaan, joten on ainutlaatuista nähdä niitä Suomessa. EMMAn näyttelyssä on esillä 12 teoksen otos taiteilijan tuotannosta 1870-luvulta 1910-luvun lopulle. Näyttelyn teoksissa huomio kiinnittyy Monet n taiteen tärkeimpiin kuvauskohteisiin: veteen ja valoon. Ennen omistautumistaan lähinnä maisemamaalaukselle Monet kokeili kuitenkin kaikkia maalaustaiteen lajeja. Uransa hän aloitti karikatyristinä. Veden äärellä Suurin osa Monet n teoksista on syntynyt maisemissa, joiden vallitsevin elementti on vesi. Vesi kiehtoi alituiseen taiteilijaa, joka halusi aina olla meren äärellä ja joka kuoltuaan olisi halunnut tulla haudatuksi merimerkkiin. Valon rinnalla vesi oli Monet n pysyvin taiteellinen kumppani ja kaikkein elävöittävin elementti. Veden muoto Monet n teoksissa muuttuu taiteilijan uran aikana joenvarsitutkielmista ja merinäkymistä Givernyn lummelampeen. Seinen joki on yhdistävä linkki kaikille Monet n kuvauskohteille ja asuinpaikoille Ranskassa. Näyttelyn 1870-luvun täysimpressionistiset teokset: Näkymä Voorzanilta, 1871, Veneet, Regatta Argenteuilissa, 1874 ja Talvi aurinko Lavacourtissa, , ilmentävät paitsi Monet n tapaa kuvata vettä myös impressionistisen ulkoilmamaalauksen perinteitä puhtaimmillaan. Näissä teoksissa taiteilijan silmä on rekisteröinyt kuvauskohdettaan tasapuolisesti erottamatta mitään yksittäistä kiintopistettä. Tällaista erottelematonta näkemistapaa pidettiin modernina objektiivisena havainnointina. Impressionisteilla taiteilijan persoonallinen siveltimenjälki sai kuitenkin näkyä ja antaa vaikutelman spontaanista kohteen havainnoinnista. Näissä teoksissa Monet n käsiala on paksua ja siveltimenvedot selkeästi toisistaan erotettavissa luvun puolelle mentäessä Monet pyrki yhä enemmän tuomaan esille kuvattavan kohteen väritunnelmaa, efektiä (Pajut,1886, Sade Bel-Îl-en-Merissä, 1886). Monet n siveltimenjäljet pienenivät ja taiteilija keskittyi erilaisten värivivahteiden luontiin. Tässä avuksi otettiin väriteoriat, esimerkiksi Monet n värien käyttöön vaikuttivat Eugène Chevreuilin tuoreet tutkimukset silmän kyvystä havaita värejä. Kohti abstraktiota Monet n aiheet yksinkertaistuivat ajan myötä. Hänen uransa käännekohtana voidaan pitää aikaisemmin Heinäsuova-nimellä tunnettua viljasuovia kuvaavaa sarjaa. Muita hänen tunnettuja sarjojaan ovat Poppelisarja ja sarjat Rouenin katedraalista ja Lontoon parlamenttitalosta. Veden maailman kuvaamisesta heijastuksineen tuli Monet n viimeisten elin- 6

7 vuosien pääkuvauskohde luvun alusta lähtien Monet maalasi pääosin aiheita kotinsa, Givernyn, puutarhasta. Tällöin syntyivät Monet n tunnetut lummeaiheet, jotka olivat kaikessa abstraktiudessaan yleisömenestys. Monet n pitkässä ja tuotteliaassa urassa näkyy koko impressionismin elinkaari suuntauksena. Monet n omat taiteelliset pyrkimykset ja näkemykset pysyivät kuitenkin läpi hänen uransa varsin muuttumattomina. Hän oli väsymätön totuuden etsijä tulkitessaan kuvauskohteitaan ja ilmaistessaan sitä, mitä itse koki aiheidensa äärellä. Monet n halu kehittyä taiteilijana sai hänet työskentelemään peräänantamattomasti ja antoi hänelle voimia maalata vielä yli 80-vuotiaana uransa merkittävimpiä teoksia. On tärkeää tuoda esille tämän tunnustetun impressionismin johtohahmon teoksia juuri modernin taiteen museoon, sillä impressionismi on ollut kasvualusta monille erilaisille modernin taiteen suuntauksille. Myös Monet n taide on kokenut myöhemmin uusia kukoistuksia ja uudelleentulkintoja. Monet n 1870-lukuun kuuluivat maalauskokeilut Trouvillessa, regatoistaan tunnetussa Argenteuilissa, Île de Grande Jattessa ja Vétheuilissä luvulta lähtien Monet n käytössä oli ateljeevene, josta vedessä tapahtuvia värimuutoksia ja heijastuksia pystyi havainnoimaan hyvin läheltä. Claude Monet, Veneet, Regatta Argenteuilissa, n Musée d Orsay Photo RMN / Hervé Lewandowski. Ylempi kuva. Monet suosi yleensä puhtaiden värien muodostamaa rajoitettua palettia ja siveli ne valkoisella tai kermanvaalealla pohjustetulle kankaalle, mikä sai pigmentit näyttämään mahdollisimman heleiltä ja kirkkailta. Claude Monet, Pajut, Göteborgs konstmuseum. 7

8 Claude Monet n rinnalla EMMAssa nähdään otos suomalaista impressionistista taidetta Suomalaisia impressioita. Näyttely esittelee Ranskassa ajoittain asuneen kymmenen suomalaistaiteilijan teoksia 1800-luvun jälkipuoliskolta 1900-luvun alkuun. TEKSTI HANNELE SAVELAINEN Suomalaiset Pariisissa Ellen Thesleff, Maisema Kangasalta, Mikkelin taidemuseo. Kuva Hannu Aaltonen /Kuvataiteen keskusarkisto. Suomalaisia impressioita maisemataiteen impressionismia Pariisista oli tullut taiteen kansainvälinen keskus 1800-luvun puolivälissä. Suomalaisten tärkein opiskelupaikka siitä tuli 1880-luvulla, jolloin kokonainen sukupolvi sai siellä oppinsa. Tuolloin impressionismi oli jo alkanut integroitua muuhun taiteeseen ja Pariisissa opiskelleet suomalaiset saivat tärkeimmät virikkeensä realismista ja naturalismista. Vaikka impressionismista ei taidesuuntausta Suomessa Ranskan tapaan syntynytkään, se kuitenkin kiinnosti suomalaisia. Berndt Lindholmille, Victor Westerholmille ja Torsten Wasastjernalle Pariisin matkat merkitsivät erityisen intensiivistä paneutumista impressionismin valo- ja värioppeihin. Heitä kiinnostivat maisemat, kaupunkinäkymät, impressionistien näennäisen sattumanvaraiset aiheet: se, miten aihe kuvattiin oli tärkeämpää kuin se, mitä kuvattiin. Tässä he poikkesivat Suomen taiteen yleislinjoista luvulla maisema oli menettänyt taiteessa erityisasemansa eikä sitä haluttu mieltää omaksi kategoriakseen. Muut aiheet mm. tavallinen kaunistelematon arki naturalismin ohjelman mukaisesti ulkona luonnossa maalattuna olivat suosiossa. Ulkoilmamaalausta pidettiin välttämättömänä, mutta taiteilijat halusivat kuitenkin säilyttää muodon ja rakenteen ehjänä. Impressionistit puolestaan halusivat hajottaa muotoa. He käyttivät puhtaita ja intensiivisiä värejä, luonnosmaisia, nopeita siveltimenvetoja ja epäsovinnaisia sommitelmia. Impressionisteille visuaalinen vaikutelma oli tärkeämpi kuin täsmällinen muoto. Torsten Wasastjerna, Montmarencysta, Ateneumin taidemuseo. Kuva Hannu Pakarinen/Kuvataiteen keskusarkisto. Pariisi kesä, vesi ja valo Berndt Lindholm maalasi jo 1870-luvun alussa Pariisissa radikaaleja kaupunkinäkymiä. Hän onkin impressionistisen ulkoilma- ja va- 8

9 Victor Westerholm, Suresnes, Turun taidemuseo. Kuva P. O. Welin. Berndt Lindholm Victor Westerholm Torsten Wasastjerna Elin Danielson Hanna Rönnberg A.W. Finch Magnus Enckell Verner Thomé Ellen Thesleff Pekka Halonen lomaalauksen varhaisin uranuurtaja Suomessa ja myös muissa Pohjoismaissa. Kuitenkin vasta Victor Westerholmin Pariisin matkat 1880-luvulla ja hänen oleskelunsa Suresnessä Pariisin lähellä merkitsivät toden teolla impressionismin tuloa Suomen maisemataiteeseen. Monet n vaikutus Westerholmin taiteeseen näkyi niin aiheenvalinnoissa kuin sommittelussa ja vapautuneissa väreissä. Westerholmin tavoin samaan aikaan Pariisissa ollut Wasastjerna paneutui erityisen vakavasti impressionismiin luvun Ranskan taide-elämä naturalismi- ja realismikeskusteluineen oli jäänyt heille vieraammaksi ja antanut siten tilaa suhtautua muita ennakkoluulottomammin impressionismiin luvulla myös naisilla oli ensi kertaa mahdollisuus opiskella ammattimaisesti ulkomailla. Pariisin matkaajista Elin Danielson ja Hanna Rönnberg keskittyivät 1880-luvulla ulkoilmamaalaukseen myös Ahvenanmaan Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa, jonka keskuspaikkana oli Victor ja Hilma Westerholmin koti. Varhaiset impressionistiset maisemat olivat Suomen taiteessa poikkeus; ne joko herättivät hämmennystä, jätettiin kokonaan huomioimatta tai käsitettiin luonnoksiksi. Ilmeistä onkin, että vain Pariisissa ja Ahvenanmaan eristyksissä taiteilijat saattoivat rauhassa toteuttaa impressionistisia maisemiaan luvulla taiteilijat, Hanna Rönnbergiä lukuun ottamatta, suuntautuivatkin ajan uusiin virtauksiin, symbolismiin ja kansallisromantiikkaan. Uusimpressionistit 1900-luvun alun suomalainen taiteilijapolvi innostui uusimpressionismista, ja jälleen Pariisi oli modernin taiteilijuuden mitta. Magnus Enckell ja Verner Thomé opettelivat Belgiasta Suomeen siirtyneen A.W. Finchin johdolla entistä valovoimaisemman maalaustaiteen luomista, jonka pohjana olivat uusimpressionismin väriteoriat, puhtaan paletin väri-ilmaisu. Suomalaistaiteilijoiden väritaiteen aiheina olivat luontonäkymät, erityisesti vesi ja meri, puistot ja teatterit. Enckellin hehkuvissa Pariisin maalauksissa näkyy suoria viittauksia myös Monet n impressionistisiin auringonlaskuihin. Ellen Thesleffin luvun taiteessa aihe lähes katoaa, muuttuu abstraktioksi. Taiteilijoista Thesleff ensimmäisenä tajusikin impressionismiin ja Monet n maalaukseen sisältyvät abstraktin taiteen mahdollisuudet. Myös monet vanhemman polven taiteilijat ottivat kantaa 1900-luvun alun uusiin väriteorioihin. Heistä Pekka Halosen taide uudistui radikaalisti. Hän ensimmäisten joukossa etsi uutta ilmettä taiteelleen voimakkaista puhtaista väreistä ja valomaalauksesta. Monet n vaikutus, niin suoraan kuin välillisestikin, Suomen 1800-luvun ja 1900-luvun alun taiteeseen oli ratkaiseva. Hänen henkinen perintönsä uusien värikäsitysten muotoutuminen, muodon hajottaminen väreiksi: aiheen alistaminen maalaukselle kuten esimerkiksi Thesleffin teoksissa avasi tien Suomessakin uuden taiteen syntymiselle. 9

10 Vietato lo Sbarco Landing Prohibited Maihinnousu kielletty TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI KUVAT TINNI TORIKKA Maaria Wirkkala (s. 1954) muistelee hieman ahdistuneena viime kesäistä tilannetta Venetsian Biennaalissa, kun kaikilla muilla taiteilijoilla oli jo valmiit teokset ja tilat. - Ja minulla oli vasta tyhjä huone, Wirkkala huokaa. Niin nytkin, kevään EMMAssa esillä oleva installaatio on haastatteluhetkellä vielä ajatuksina taiteilijan mielessä ja sanoina muistikirjassa. Aina mukana kulkevasta muistikirjasta löytyvät ainakin sanat läpinäkymä, näennäinen, kuvajainen ja heijastuma. - Teoksen lähtökohtana on aina tilanne, Wirkkala kertoo ja pysähtyy nautiskelemaan sanasta tilanne. - Aivan ihana suomalainen sana, jota ei voi edes kääntää. Sana, joka sisältää sekä ajan että paikan. Olisi mielenkiintoista tietää, mitä muuta taiteilijan muistikirja sisältää. Wirkkala tunnustaa pienen kirjan olevan hänen tärkein työvälineensä. Sinne kertyy lauseita, ajatuksia, uutisia ja tapahtumia. Sanallisia palasia elämästä ja ympäristöstä, jotka peilautuvat erilaisiin tilanteisiin - ja synnyttävät taideteoksia. Kulmistaan pyöreiksi repsahtaneet italialaisia renessanssimaalauksia esittävät kortit kulkevat mukana muistikirjasta seuraavaan edellisen täyttyessä. EMMAn installaatiossa Wirkkala on lähtenyt liikkeelle puhtaan näkemisen hetkestä ja kokemuksesta, mutta se ilmiasu, mihin kokemus pukeutuu, elää, kasvaa ja muuntuu viime metreille saakka. Maihinnousu kielletty Maaria Wirkkala on vielä ajatuksissaan Venetsian Biennaalissa. Hän on hiljattain palannut Italiasta purkamasta installaatiotaan Landing prohibited, Maihinnousu kielletty. -Tumma vene keinui kimmeltävällä lasimerellä viimeiseen minuuttiin. Sitten keräsin lasinsiruja talteen seuranani vain kuu, sumu ja epätodelliset heijastukset paviljongissa. Performanssista installaatiossa ei ollut kysymys, mutta silti olennainen osa teosta oli kymmenien ja taas kymmenien käsinpuhallettujen taidelasiesineiden rikkominen vaaralliseksi - ja niin kauniiksi Särkyneiden haaveiden mereksi. Esineet olivat merkityksellisiä erityisesti Wirkkalalle itselleen, italialaisen Veninin lasitehtaan tuotantoa. Maailmankuulu, perinteikäs lasitehdas, jolle mm. Maarian isä Tapio Wirkkala työskenteli aina luvulle saakka, luovutti 70 maljakkoa taiteilijan käyttöön tietäen, että ne tuhoutuvat. 10

11 Taiteilija Maaria Wirkkala oli viime kesänä kolmatta kertaa mukana Venetsian Biennaalissa, missä hän toteutti installaation Alvar Aallon vuonna 1956 suunnittelemaan puiseen paviljonkiin. Taiteilija käyttää teoksissaan usein itselleen rakkaita esineitä, Venetsiassa käsintehtyä taidelasia särjettynä. Wirkkalan uusin teos Näennäinen Illusoire As if nähdään keväällä EMMAssa. - Lohduttavaa ja minulle merkityksellistä on myös se, että lasi matkaa sirpaleina takaisin itään, sinne mistä lasintekemisen taito on aikanaan Venetsiaan tullut, Wirkkala kertoo. Työ matkaa pysyvästi Turkkiin Istanbuliin. Maihinnousu kielletty -installaation lasinsirpaleina välkkyvän meren keskellä keinuu hiljalleen vene, puolillaan punaista vettä. Pysäyttävä teos kuiskaa äänettömänä Italiassa surullisen jokapäivästä tarinaa pakolaisista, jotka hauraita unelmia täynnä yrittävät maihinnousua. Heitä löydetään hukkuneina tai rimpuilemassa kalaverkoissa ja nekin, jotka selviävät rantaan saakka, saavat kuulla maihinnousun olevan kielletty. Paviljongin seinälle kiipeävät lasiset tikkaat edustavat toivon pilkahdusta lohduttomassa tilanteessa. Tikapuita pitkin Kuten Venetsiassakin, niin monissa Wirkkalan teoksissa on mukana tikkaat, usein lasiset. Itävallan Gatzissa vuonna 2003 Wirkkala puhkoi valtavilla, kullatuilla kohti taivaita kurottavilla tikkailla vanhojen, suojeltujen talojen kattoja. - Tikkaat ovat esineenä tärkeät, niillähän saa noudettua vaikka kirjan kirjahyllyn ylimmältä hyllyltä, taiteilija perustelee. Lisäksi lasiset tikkaat ovat siitä äärimmäisen mielenkiintoiset, että niiden varjo on itse esinettä voimakkaampi. EMMAssa on esillä myös Saastamoisen taidekokoelmaan kuuluva Wirkkalan teos vuodelta 2000, Dream Screen - Prime Time. Sekin on ollut mukana Venetsian Biennaalissa vuonna Teoksessa näyttelyvieras näkee varsin aran ruumiinosan, jota ei yleensä näe, oman niskansa heijastuvan videotykin kautta graniittikiveen. - Ennen ihmiset halusivat tulla kuolemattomiksi ikuistamalla muotokuvansa kiveen, nykyihmisen tavoite on päästä viideksi minuutiksi televisioon, Wirkkala kertoo ohikiitävän ja pysyvän yhdistävästä teoksesta. Maaria Wirkkala EMMAssa

12 Kevään 2008 näyttelyitä WeeGeellä EMMA Kts sivu 1. ESPOON KAUPUNGINMUSEO Kylä keskiaikaa Itämeren rannalla Kiehtova keskiaika Espoon historiassa. HELINÄ RAUTAVAARAN MUSEO saakka Afrikan Tähti -pelilaudan kääntöpuoli Seuraa pelilaudalta tuttuja reittejä Kairosta Kapkaupungin kautta Kanarialle. LEIKKILINNA SUOMEN LELUMUSEO saakka Pelin henki Suomalaisia lasten lauta- ja korttipelejä Onnea Mikki! Mikki Hiiren 80-vuotisnäyttely. Georg Dolivon luotsaama WeeGee on yksi juhlavuoden näyttämöistä. SUOMEN KELLOMUSEO saakka Väärennös! Kellojen väärennöksiä menneisyydestä nykypäivään Nuori Espoo JUHLII PITKÄÄ HISTORIAANSA TEKSTI LEENA JOUTSENNIEMI KUVA ARI KARTTUNEN -vuotisjuhliaan viettävä Espoo 550profiloituu yhä vahvemmin kulttuurikaupungiksi. - WeeGeen toteuttaminen on hyvä esimerkki tämän päivän Espoon kohdallaan olevista arvoista, sanoo Espoon kulttuurijohtaja Georg Dolivo. Vanha, 1700-luvulta peräisin oleva lähde tietää kertoa kirkkoherra Henricuksen astuneen virkaansa Espoon seurakuntaan 550 vuotta sitten, vuonna Asutusta Espoon alueella on ollut jo kivikaudella, mutta kirkollisen toiminnan myötä Espoon henkisen kehityksen omaksi yhteisökseen voidaan katsoa alkaneen 1400-luvulla. Kaupungin pitkää historiaa juhlitaankin koko kuluva vuosi Espoo 550-tunnusten alla. - Juhlavuosi on ensisijaisesti espoolaisten juhla, jonka avulla kaupunkilaisten toivotaan tutustuvan entistä paremmin omaan kaupunkiinsa. Mutta samalla se on viesti ulospäin tämän päivän Espoosta, kertoo Georg Dolivo. Juhlavuoden ohjelmistossa on erikseen vuotta varten tuotettuja tapahtumia ja tilaisuuksia, mutta yhtä lailla mukana ovat kaikki alueelliset, koulujen ja päiväkotien sekä museoiden, teatterien, kuorojen ja festivaalien tapahtumat. Espoolaisia ilahdutetaan myös Juhlavuoden passilla, joka on täynnä houkuttelevia tarjouksia ja etuja mm. liikunnan ja kulttuurin parissa. Juhlinta huipentuu elokuun juhlaviikolle WeeGee potkaisi lisää vauhtia Espoon kulttuuriin Teknologia- ja bisneskaupungin leiman otsaansa saanut Espoo nostaa päätään merkittävänä kulttuurikaupunkina. Kulttuurijohtaja ei peittele tyytyväisyyttään palettiinsa: Espoo Ciné, April Jazz, Tapiola Sinfonietta, Sello sali, Kulttuurikeskus sekä Espoon kaupungin teatteri saivat rinnalleen näyttelykeskus WeeGeen, jonka vaikutusta kaupungin imagoon voi kuvailla jopa dramaattiseksi positiivisessa mielessä. WeeGee sysäsi liikkeelle myönteisen kierteen, joka tuo uutta nostetta kaikille kulttuuritoimijoille. Vanhan, jo huonoon kuntoon päässeen valtavan betonisen painotalon kunnostaminen kulttuurikäyttöön herätti ristiriitaisia tunteita. Olisiko kalliissa hankkeessa järjen häivääkään, toimisiko talo sittenkin paremmin liikuntatiloina vai voisiko betonimöhkäleestä todella tulla matkailullinen vetonaula? - Nyt, yli vuoden kokemuksella kaikki voivat todeta WeeGeen täyttäneen kaikki rohkeimmatkin odotukset, Dolivo huokaisee - helpottuneena. Runsaat kävijämäärät viestivät onnistumisesta, mutta mikä vielä tärkeämpää; kävijät ovat olleet tyytyväisiä. Dolivo sanoo Wee- Geen toistavan huonekalu- ja autokaupassa hyväksi havaittua, mutta museoalalla vähemmän toteutettua konseptia koota monta toimijaa yhteen. WeeGeellä pitävät majaansa EMMAn lisäksi Espoon kaupunginmuseo, Kellomuseo, Leikkilinna, Helinä Rautavaaran museo, Galleria Aarni sekä mm. Espoon Kuvataidekoulu, Cartes ja musiikkiopisto Juvenalia. Kokonaisuus tarjoaa ahkerallekin kävijälle jatkuvasti uutta koettavaa, uusia näyttelyitä ja erilaisia tapahtumia. WeeGee on myös yksi Espoo 550-juhlavuoden näyttämöistä, mm. Espoon historiaan voi paneutua perusteellisesti Espoon kaupunginmuseon keskiaika-näyttelyssä. Elokuun juhlaviikolla näyttelykeskukseen on vapaa pääsy. Juhlavuoden tapahtumakalenteri löytyy osoitteesta: 12

13 Taiteilijan takinliepeessä Claude Monet tutuksi lapsille Janna Syvänoja (s. 1960), Maa-ilma veden väreillä, Yksityiskohta. Saastamoisen säätiön taidekokoelma. Kulje Claude Monet n matkassa EMMAssa, kuule lummelammen salat tai mitä valo merkitsee maalarille. Teatteri Hevosenkenkä on luonut yhteistyössä EMMAn kanssa lapsille elämyksellisen matkan taiteilijan maailmaan ja teoksiin. Esityksen suunnittelu; Kirsi Aropaltio. Dramatisoitu esityskierros näyt telyssä 3-12-vuotiaille. Katso esitysajat ja varaa omasi. Päiväkoti- ja koululaisryhmille arkisin, perheille viikonloppuisin. Linnea Maalarin puutarhassa -elokuva Katso esitysajat Yhteistyössä Espoon kulttuuritoimi. Uusi kirja! Silloituksia Silloituksia luo kuvasiltoja aikamme tunnetuimman vaikutelmamaalarin Claude Monet n ja Saastamoisen säätiön taidekokoelman teosten välille muodostaen tarinoita näistä kohtaamisista. Kohtaamisista syntyy taideteosten inspiroimia tarinoita näkymiä, mielikuvia ja ajatuksia. Kirja on suunnattu lapsille ja nuorille, mutta sopii kaikenikäisille taiteesta kiinnostuneille ja pysähtymään haluaville. Kirjoittajina mm. Tomi Kontio, Inari Krohn, Ilpo Tiihonen ja Johanna Venho. Kirjan on toimittanut ja suunnitellut EMMAn vastaava museolehtori Nana Salin. Myynti: EMMA Shop, 2. krs alkaen. EMMAn Taidemuseokoulu avautui verkossa Kuva Nana Salin EMMA - Espoon modernin taiteen museo on avannut espoolaisten peruskoulujen käyttöön Taidemuseokoulu EMMAn. Erityisesti alakoulujen viides- ja kuudesluokkalaisille suunnattu verkko-opintokokonaisuus tutustuttaa taidemuseon tarkoitukseen, toimintaan ja kokoelmiin sekä yhdistää eri oppiaineita ja kuvataidetta opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Myös muut luokka-asteet voivat hyödyntää Taidemuseokoulun tehtäviä. Kokonaisuus löytyy Opit-palvelusta Espoon kaupungin sivustoilta ja sen käyttö vaatii tunnukset. Opintokokonaisuuteen kuuluu kolme kurssia: Tervetuloa Taidemuseokoulu EM- MAan, Tutustu taidemuseoon ja Taide osana ympäristöä. Kurssimateriaalit on suunnattu sekä oppilaille että opettajille. Opiskelu perustuu verkkopohjaisiin tietopaketteihin, moniaineisiin tehtäviin, tarinointiin, museovierailuihin, peleihin ja omaan luovaan työskentelyyn. EMMAn tavoitteena on tuoda esille niitä monipuolisia mahdollisuuksia, joita kulttuurilaitokset voivat tarjota opetuksen tueksi. Taide opettaa kokonaisvaltaista luovaa ajattelua ja tarjoaa parhaimmillaan ratkaisumalleja arjen kysymyksiin. Kouluille Elina Lifländer ja Eliisa Suominen: Aikamerkki-teossarja: Rivien välistä Onerva ja Leino, 2005, Ymmerstan koulu, Espoo. verkko-oppiminen tuo sijainnista ja ajankohdasta riippumattoman tavan ottaa taide osaksi koulutyötä. Taidemuseokoulun sisältöjä ja verkko-oppimista kehitetään yhdessä EMMAn valitseman yhteistyökoulun kanssa vuoden 2008 aikana. Taidemuseokoulu perustuu EMMAn museo-opetuksen vuosina toteut tamaan Taide on siistii -kouluprojektiin ja vastaa peruskoulun eheyttämistarpeisiin. EMMAn omilta verkkosivuilta löytyy kiinnostuneille mahdollisuuksia osallistua Taidemuseokouluun, esimerkiksi testaa malla suhteensa taiteeseen EMMAtestin avulla. Tervetuloa Taidemuseokouluun! Nana Salin EMMA kovissa kansissa EMMAn synnystä, kokoelmista, arkkitehtuurista ja elämästä kertova, historia- ja miljöökuvin runsaasti kuvitettu kirja on ilmestynyt. Kirja on lähes satasivuinen ja kolmikielinen; suomi, ruotsi ja englanti. Kirjaa myyvät EMMA ja WeeGee Shopit sekä EMMAn verkkokauppa: 12 kuukautta Päivi Karttusen kirjoittamat vuoden 2007 Kuukauden teos-tekstit on koottu yhteen. Kaksitoista kuukautta -vihkosen tekstit ovat sävyltään kyseleviä ja vapaasti assosioivia. Niiden tarkoitus on innostaa museokävijää katsomaan tarkemmin, ajattelemaan, olemaan eri mieltä ja tekemään omia tulkintojaan Saastamoisen säätiön kokoelmateoksista. Kirjaa myyvät EMMA ja WeeGee Shopit. 13

14 Töissä EMMA ssa Kuka olet? Tarmo Venäläinen, vastaava museomestari. Mitä teet? Vastaan kolmen museomestarikollegani kanssa EMMAn tekniikasta ja turvallisuudesta. Tehtäviimme kuuluvat mm. näyttelyiden pystytys, purku ja ylläpito, kokoelmien ja yksittäisten taideteosten siirrot, talletukset ja varastointi. EMMAssa olen työskennellyt noin viisi vuotta ja toiminut yhteistyössä arkkitehtien kanssa jo museon suunnittelu- ja rakennusvaiheessa. Olen suunnitellut EMMAn siirrettävät näyttelyseinät. Niiden rakenne ja siirtomekanismi mahdollistaa jopa yli kymmenmetristen seinälohkojen siirtelyn kokonaisena. Miten sinusta tuli museomestari? Olen aina ollut kiinnostunut käsillä tekemisestä. Valmistuin vuonna 1987 käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta yo-artesaaniksi. Opiskeluaikanani olin kesätöissä Taidekeskus Retretin tekniikassa. Valmistuttuani artesaaniksi olin jonkin aikaa puuseppänä ja taideveistäjän apulaisena. Pian siirryin näyttelyteknikoksi Retrettiin. Olen myös ollut pystyttämässä useita näyttelyitä Ateneumissa ja Helsingin kaupungin sekä Amos Andersonin taidemuseoissa. Kun minua 2002 pyydettiin mukaan toteuttamaan uutta taidemuseota Espooseen, ei lähtöpäätöstä tarvinnut kauan miettiä. Parasta työssäni? Parasta työssäni ovat työn vaihtelevuus ja yllättävätkin haasteet, joihin on löydettävä luovia ratkaisuja. Museoympäristö asettaa toisaalta monia rajoituksia ja vaatimuksia, jotka tulee tuntea ja ottaa huomioon. Mielenkiintoisen lisän tehtäviin tuo EMMAn sijoittuminen WeeGee-taloon: taloa ei alun perin ole suunniteltu museokäyttöön. Hankalinta työssäni on jatkuva kiire, joka on ristiriidassa museossa vaadittavan rauhallisen ja huolellisen työskentelyn kanssa. Mielenkiintoisinta EMMAssa? Mielenkiintoisinta on ollut, ja on edelleen, mahdollisuus olla mukana uuden museon rakentamisessa ja toiminnan avaamisessa. Työssä on ollut avuksi yli 20 vuoden kokemus alalta sekä tilaisuus muunnella eri paikoissa opittuja toimintamalleja. Taidepostimerkkejä Postimerkkikeskus aloittaa suomalaisesta taiteesta uuden postimerkkisarjan, jonka ensimmäisessä vihkossa on mukana kaksi maalausta Saastamoisen säätiön kokoelmasta; Göran Augustsonin Odotan kevään tuloa ja Juhani Linnovaaran Hiljaisuuden kuuntelija. Kuusi 1. luokan ikimerkkiä sisältävän vihkon muut taiteilijat ovat Carolus Enckell, Reino Hietanen, Kimmo Kaivanto ja Sam Vanni. Vihkon suunnittelija on Klaus Welp ja se julkaistaan Kuukauden taiteilija netissä EMMA esittelee kuukausittain nettisivuillaan yhden suomalaisen nykytaiteilijan, jonka teos löytyy EMMAsta. Taiteilija vastaa kymmeneen kysymykseen, joita tavallisen taiteenkatsojan on aina tehnyt mieli taiteilijalta kysyä kuten: oletko boheemi? Sarjan aloitti tammikuussa Ismo Kajander, helmikuun taiteilija on HC Berg. 14

15 Heli Hiltusen teossarja Jälkihehku EMMAn pysyvän kokoelman ripustuksessa on vuodelta Osa teoksesta. Työni ovat viisaampia kuin minä itse Heli Hiltunen TEKSTI PÄIVI KARTTUNEN KUVAT ARI KARTTUNEN, MATTI RUOTSALAINEN K uvataiteilija Heli Hiltusen teos EMMAn pysyvän kokoelman ripustuksessa on pienehköistä maalauksista ja valokuvista koostuva kolmentoista osan kokonaisuus. Voimme keskittyä vain yhteen maalaukseen tai valokuvaan kerrallaan ilman koko sarjaa, mutta kokonaisuus on enemmän kuin osansa. Sarjallisuus on yksi Hiltusen työskentelyn piirteistä. Heli Hiltunen (s. 1960) opiskeli Taideteollisen korkeakoulun graafisen suunnittelun linjalla 1980-luvulla. Vuonna 1990 hän valmistui Kuvataideakatemiasta. Hiltunen teki pitkään taittotyötä lehdissä ja erilaisissa julkaisuissa. Ammatti näkyy hänen teoksissaan. Graafisena suunnittelijana varmaan ryhdyin niitä maalauksiakin järjestämään jonoihin, jonkinlaisiksi kertomuksiksi. Lehden taittaminen on sitä, että isosta kasasta kuvia valitaan parhaita ja niistä toisilleen parhaat, tukemaan, täydentämään ja kuljettamaan tarinaa aukeamalta toiselle niin että lukijasta tuntuu, että hän on nähnyt ne puuttuvat kuvatkin. Hiltusen tuotannon yksi pääjuonne on muistikuvien mieleen palauttamisen ja unohtamisen prosessi maalaamalla ja valokuvaamalla. Nämä kaksi työskentelytapaa ovat perustava osa hänen taiteenlaatuaan. Aluksi en ajatellut olevani maalari, minä vain käytin öljyvärejä. Kun maalarit puhuivat työskentelystään, se saattoi usein kuulostaa elämää suuremmalta ekstaattiselta laskuvarjohypyltä ilman laskuvarjoa. Maalaaminen vaikutti aiemmin Hiltusen mielestä joltain salatieteeltä, siksi hän alkoi sekoittaa maalauksia ja valokuvia sarjallisiin teoksiinsa. Hän sanoo tarvinneensa tuolloin valokuvan järkeä. Lukuisia näyttelyitä Suomessa ja ulkomailla pitänyt Ars Fennicalla vuonna 2001 palkittu Hiltunen miettii varhaisempaa tekemistään ja toteaa: Omat pienet maisemat näyttivät liian tunteellisilta ja yritin häpeissä- Kuva Roger Gustafsson 15

16 Työni ovat viisaampia kuin minä itse Jälkihehku on hetken kuvaus huoneesta pimeässä, kun valonlähde kulkee sen ohi, muuttaa (tunne)tilan väriä, jää jotenkin siihen huoneeseen vaikka on jo poissa. Niin kuin jälkikuva valonvälähdyksestä jää silmiin tai ohikulkeneen tuoksu pysyy. Heli Hiltunen ni sahata sitä melankoliaa matalammaksi jollain valokuvan muka dokumentaarisuudella. Muistelemme, ettei melankolia meidän aikuisuudessamme ennen Kaurismäkeä ollut taidekentillä kovin hyvässä huudossa eikä esimerkiksi iskelmämusiikki ollut salonkikelpoista vielä ja 80-luvun vaihteessa. Nyt taidetaan olla toisessa ääripäässä. Myöhemmin maalaaminen vei Hiltusen mukanaan. Maalaamisprosessi on hänelle äärimmäisen fyysinen: siinä on tunto-, haju- ja näköaisti, toivottavasti järkikin mukana. Siinä on jokin aistienvälisyys, lämpötila, äänikin. Valokuvan todistusvoima on toisenlainen, joskus valokuvat tuntuvat Hiltusen mielestä näyttävän väittävän jopa liikaa. Maalauksen ja valokuvan aikakäsitys ja kieli ovat erilaiset. Maalauksessa on aina kädenjälki mukana. Maalaus on jälki, valokuva on kuva jäljestä. Esteet valon edessä sissä. Omien sanojensa mukaan hän veivaa ja veivaa, järjestystä, rytmiä, painoa. Sarjan osien on oltava rivissä, ja ensimmäisen ja viimeisen osan välillä on oltava silmän kulkema matka. Aika ja tietty kesto on tärkeää. Se on ehkä Hiltusen aihekin. Taiteilijan loputtoman kiinnostuksen kohde on ajan kuluminen valon muutoksessa. Jonkinmoinen lähikuva hetkestä. Tärkeää on valo, valon muutos ja esteet valon edessä. Ne voivat olla puunrunkoja, risukoita, pusikoita, likaisia ikkunoita, verhoja. Voisivathan ne vaikka olla kaltereita jos osaisin tehdä suoria viivoja, toteaa Heli Hiltunen. Läsnäolon jälki, poistumisen häivä Pyydän Heli Hiltusta luonnehtimaan alussa mainittua teossarjaansa vuodelta Hän tekee sen näin: Jälkihehku on hetken kuvaus huoneesta pimeässä, kun valonlähde kulkee sen ohi, muuttaa (tunne)tilan väriä, jää jotenkin siihen huoneeseen vaikka on jo poissa. Niin kuin jälkikuva valonvälähdyksestä jää silmiin tai ohikulkeneen tuoksu pysyy. Hiltunen lukee paljon. Hän on hyvin tietoinen sanan ja kuvan erilaisuudesta. Sana ei voi tavoittaa samoja asioita kuin kuva. Maalaus saattaa tavoittaa hetkestä jotain mitä ei Työskennellessään Heli Hiltunen ei teoretisoi. Maalausta ei voi saada valmiiksi ajattelemalla, eikä ajatuksia voi yksiselitteisesti maalata. Hän kertoo tekevänsä monia, monia palasia, ensin maalauksia, joista kokonaisuus sitten muotoutuu. Sarjoissa saattaa tulla hankalia kohtia, valokuva voi auttaa näissä katkoskohdissa, se tuo ilmaa, auttaa ylitykvoi vielä sanoilla sanoa. Hänen teoksensa eivät ole nimettömiä. Nimi voi viitata kertovuuteen kuten Yritys yhdeksi elämäkerraksi eli tarina siitä, miten hän oppi (hitaasti) asioiden nimet. Muita teosnimiä ovat vaikkapa Suuri Rakkaus Näyttely. Keskeneräinen, Suurennos halkeamasta, Paikan vanhentuminen, Hidas valssi kahdelle. EMMAn pysyvän kokoelman Väärin muistettu on kolmiosainen valokuvateos. Sen nimi sisältää tärkeän puolen Hiltusen tuotannosta. Muistin logiikka on omanlaisensa, emme voi useinkaan selittää, miksi mieleemme tulee juuri jokin tietty mielikuva. Samoin maalarin mieleen valikoituu asioita, tarinoita, muistoja, joita hän ei ole tietoisesti päättänyt valita. Taiteilijan työskentelyprosessin aikana nämä luonnollisesti vielä etääntyvät ja muuttuvat alkuperäisistä. - Työskentelyprosessini, siis palasista kootut sarjat, pyrkivät jäljittelemään muistiprosessia, muistin logiikkaa miten muisti valikoi, järjestää, täydentää aukkopaikkoja, lisäilee, hylkää, painaa unohduksiin, siis tekee jostain hyvinkin hajanaisesta jotain kokonaisempaa, järjellisempää kertomusta. Hiltunen täsmentää, että kysymys ei ole siitä, että hän etsisi jotain menneisyydestä, siis siinä mielessä nostalgiasta. Ei siellä ole mitään sen kummallisempaa kuin nykyhetkessäkään. Tärkeää on muistiprosessin luonteen ymmärtäminen. 16

17 Käärme haukottelee EMMAssa Hugo Simbergin maalaus Haukotteleva käärme on yleisön nähtävillä EMMAssa. Maalaus on ripustettu vuosi sitten hankitun Akseli Gallen-Kallelan maalauksen Sarvikuono ja euforbiapuita, 1910 viereen. Nyt opettajan ja oppilaan voimakkaat tenhoavat maalaukset kaukomailta ovat rinnakkain. Molemmat teokset kuuluvat EMMAan talletettuun Kyösti Kakkosen taidekokoelmaan. Hugo Simberg ( ) maalasi käärmeen matkallaan Kaukasiassa. Matka huipentui vaikeakulkuisia vuoristopolkuja pitkin kuljettuun retkeen halki Dages tanin vuorten, aina Kaspianmeren rannalle saakka. Eksoottiselta kaukomatkalta tuliaisena tuotu käärme maalaus on Simbergin mielikuvituksellisimpia luonnonnäkyjä. Vilkkaaseen seuraelämään tottuneelle Simber gille Kaukasuksen villi luonto tarjosi uudenlaisia kokemuksia, jotka synnyttivät unenomaisia näkyjä luontoon yhdistäviä maalauksia. Hugo Simberg, Haukotteleva käärme, EMMA Shop myös netissä EMMAn verkkokauppa on avattu osoitteessa Myynnissä ovat mm. EMMAn julkaisut, julisteet sekä muita helposti postitettavia tuotteita. Tutustu ja tilaa! Espoon kokoelmasta EMMAn kokoelma Espoon kaupungin taidekokoelma on nimetty uudelleen EMMA Espoon modernin taiteen museon kokoelmaksi. EMMA on vastannut kokoelman hankinnoista ja hoidosta vuodesta 2002 saakka. Kokoelma sai alkunsa 1950-luvulla, kun Espoo aloitti taiteen keräämisen kouluille. Kokoel massa on tällä hetkellä yli 2500 teosta, joista suuri osa on sijoitettu julkisiin tiloihin. Myös ulkoveistokset ympäri kaupunkia kuuluvat EMMAn kokoelmaan. 17

18 Enemmän irti taiteesta! opi ja löydä -kalenteri EMMAN kävijälle kevät 2008 Tiedustelut ja varaukset: ma pe klo 9 12, p. (09) EMMA on liikkumisesteetön. Työpajamme soveltuvat myös liikku mis esteisille ja kehitys - vam maisille. Lisätietoa: museum/tule/saavutettavuus.php Opastukset Ryhmäkoko max. 25 henkilöä. Kesto 45 min., Taidevartti 15 min. Hinta 45 / la-su 70. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen opastusta. TAIDETUNTI on opastus valittuun näyttelyyn. TAIDEVARTTI on tietoiskumainen opastus, joka tutustuttaa yhteen teokseen kerrallaan. Opas on vartin jälkeen ryhmän käytettävissä keskustelua ja neuvontaa varten. UUTTA! TAIDESILTA-opastuksella yhteinen teema yhdistää museon peruskokoelman ja vaihtuvien näyttelyiden teokset toisiinsa. TAIDEHALTIJAN TUNTI on päiväkoti-ikäisille suunnattu sadutusopastus. Taidepajat Tid Ryhmäkoko max. 15 hlöä. Suuremmat ryhmät voidaan puolittaa, jolloin varataan kaksi pajaopasta. Kesto 2,5 h, Taidehaltijan pajakutsut 2 h. Alle 18-vuotiaat 80 / ryhmä. Aikuiset 100, la-su 120 / ryhmä. Ennakkovaraus viim. kolme arkipäivää ennen opastusta. Taidepajoissa tutustutaan näyttelyyn tekemällä itse. Työskentelytiloina teeman mukaan joko kuvataidepaja Paletti tai ilmaisupainotteinen Ilme-paja Taide itää -paja perustuu Claude Monet n ja Maaria Wirkkalan teoksiin. PALETTI Kohderyhmä: 6.lk, yläkoulut, lukiot, aikuisryhmät Teema: Hetken havainnointi, i, muutos, kasvu Tekniikka: Havainnointi, ympäristötaide, rakentelu Materiaali: Muovi, rautalanka Työpajateokset jäävät esille museon lähiympäristöön osana suurempaa kokonaisuutta. Voit seurata teoksen kasvua netin välityksellä museovierailun jälkeen alkaen Kerro, kerro kuvasta -paja perustuu Saatamoisen säätiön taidekokoelman teoksiin. ILME Kohderyhmä: luokat Soveltuu myös muille alakoululaisille. Teema: Ystävyys, matka, yksinäisyys Tekniikka: Ilmaisu- ja sanataideharjoitteet, draamaesitys Tutustutaan kolmeen peruskokoelman maalaukseen ja avata niiden sisältöjä koululaisille draaman keinoin. 18 OIKEUDET MUUTOKSIIN PIDÄTETÄÄN

19 TAIDEHALTIJAN PAJAKUTSUT yli 4-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen. Kutsut sisältävät sadutusopastuksen, työpajatyöskentelyn ja juhlan vieton Café WeeGeellä, jossa valinnan mukaan toinen Taidehaltijan menuista (menun hinta 7 / hlö). Pajakutsuja räätälöidään erilaisten ryhmien tarpeeseen! Pajakutsuilla 6.3. alkaen Taidehaltijoiden aarre: PALETTI Teema: Keräily, etsiminen ja löytäminen, säilyttäminen Tekniikka: Sadutus, sanataide - harjoitteet, sekatekniikka Materiaali: mm. pahvi, pikkuesineet, liima, maali, helmet Osallistu Opastukset pääsylipun hinnalla. Ei ennakkovarausta! TAIDESILTA alkaen 8.3. lauantaisin klo 14. TAIDEVARTTI sunnuntaisin klo 13 ja 16. TAIDEHALTIJAN TUNTI sunnuntaisin klo 14. Ilmoittautuminen EMMAssa alk. klo Max 12 osallistujaa. AVOIMET OVET ILME-PAJASSA sunnuntaisin nuntaisin Ks. opastusten kuvaus us kohdasta Opastukset ke 2.4. Kuvanveistäjä Pasi Karjula kertoo taiteestaan. to Monet n kehitys. Yli-intendentti Sylvie Patin, Musée d Orsay, Kirjeenvaihtajajäsen, Institut de France (Académie des Beaux-Arts) Luentopaikka Pieni juhlasali, Helsingin yliopisto, Fabianink. 33, 4. krs. Yliopiston päärakennus, uusi puoli. Luentokieli ranska, tulkkaus suomeksi. Järjestäjinä EMMA, Helsingin yliopiston taidehistorian ja museologian oppiaineet. Claude Monet n ( ) asema impressionistitaiteilijoiden ryhmän johtajana tunnustettiin jo varhain. Impressionismin ohitettua huippukautensa Monet jatkoi väsymättä saman aiheen tarkastelua eri valaistuksessa vuodenaikojen ja päivän hetkien mittaan. Opi itse ÄÄNIOPASTUS Mielessä, muistoissa johdattelee kuulijansa tarinallisesti Saastamoisen kokoelmateosten maailmaan. Lainattavat Mp3 -soittimet EMMA-infosta. Kieli: suomi. Maksuton TAIDEHALTIJAN POLKU -tehtäväkalenteri tutustuttaa lapsen hauskan teosreitin ja Taidehaltijoiden avulla muutamiin taideteoksiin Saastamoi- sen säätiön kokoelmanäyttelyssä. Hinta 2, EMMA Shop 2. krs. SADUTUSTUOLI Kirjan kannet koivupuuta ajatukset Australiassa asti on Anu Tuomisen taide- teos, johon saa koskea ja istua. Tuoliin liittyvään vihkoon saa kirjoittaa oman taideteoksen siivittämän sadun tai kom- mentteja näyttelystä. Pulpetti sijaitsee kokoelmanäyttelyssä. Maksuton LINNEA MAALARIN PUUTARHASSA-elokuva Joskus minä kuvittelen olevani tuolla sillalla, Linnea sanoo katsellessaan kirjaa taiteilija Claude Monetista ja hänen puutarhastaan. Lopulta kaikki järjestyy ja Linnea matkustaa vanhan naapurinsa kanssa Ranskaan. Ensin he näkevät Pariisin museoissa Monetin tauluja. Tämän jälkeen he matkustavat Monetin kotiin Givernyihin ennen kaikkea nähdäkseen hänen puutarhansa. Mikään ei ole niin todellista kuin mikä nyt on totta, Linnea huudahtaa, kun hän itse seisoo japanilaisella sillalla. Ikäsuositus: 5 vuotta täyttäneet Kesto: 30 min. Katso esitysajat EMMAssa: museum. Lapsille ilmainen, aikuiset pääsylipun hinnalla. OPEINFO klo EMMA kertoo tulevista näyttelyistään ja pedagogisesta ohjelmasta. Opastuksia 12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita -näyttelyyn. Tilaisuus on opettajille ilmainen. Ennakkoilmoittautuminen välttämätön. Ks. Rakastu EMMAan! Mies tai nainen, anna taiteen vietellä itsesi. Pelejä, tutustumista ja löytämisen hurmaa! Erityishinnat opastuksille ma-pe Espoolaiset päiväkodit, perusopetusryhmät, lukiot ja keskiasteen oppilaitokset saavat ilmaiset opastukset kokoelmanäyttelyssä. Opastukset vaihtuviin näyttelyihin ja työpajoihin ma pe puoleen hintaan. Vuoden 2008 ajan pääkaupunkiseudun (Helsinki, Vantaa ja Kauniainen) päiväkodit, perusopetusryhmät, lukiot ja keskiasteen oppilaitokset saavat opastukset ja työpajat puoleen hintaan. Luennot EMMAn pedagogiset kortit -sarja tarjoaa lyhyesti tietoa taiteesta. Myynti: EMMA-shop, 2. krs. Tapahtumat t Oppituntia valmistelevat opettajat pääsevät EMMAAn ilmaiseksi esimerkiksi OAJ:n korttia näyttämällä ja ilmoittautu malla WeeGee infossa. Työpaja Paletti, 1. krs klo 18. Maksuton ke Kuvataiteilija Kaarina Kaikkonen kertoo taiteestaan. to Näkemisestä tekemiseen impressionismi ja nykytaide. Taidekasvatuksen professori, FT Helena Sederholm Pukutaidetta EMMAssa MAssa Muotinäytös klo 19: Saastamoi- sen säätiön taidekokoelman inspiroimaa pukutaidetta Taideteollisen korkeakoulun oppilaiden toteuttaumana. Näytöspuvut ovat esillä EMMAssa sa

20 Utställningprogram Magnus Enckell, Faun, Konstmuseet Ateneum. Photo Janne Tuominen / Centralarkivet för bildkonst. Impressionismen Monet hade beslutat sig för att erövra himmelens ljus och visa oss sin magiska vision av tingen genom att ständigt skapa nya tolkningar av det skiftande ljuset och försöka få oss att förstå dem Utgående från en målning av Monet, föreställande en solnedgång i Le Havres hamn fick den grupp av konstnärer som kom att kalla sig impressionister sitt namn. Benämningen impressionism var ursprungligen menat som ett skällsord för ett undermåligt måleri. Paradoxalt nog visade det sig att detta begrepp uppfunnet av en negativt inställd kritiker, på ett oanat sätt kom att symbolisera just det som denna nya attityd inom måleriet kom att sträva efter; nämligen att återge ett första sinnesintryck av världen såsom den uppenbarar sig för ögat som ett återsken av ljuset i naturen. För att kunna förverkliga detta måste konstnären flytta från sin ateljé ut i naturen. Det var denna praktik som så radikalt förändrade måleriet. En annan radikal förändring i impressionisternas måleri var förhållandet till färgen. De tolkade färgen som ett självändamål och färgen som ljus var målningens innehåll. Detta kom också att inverka på deras attityd till motivet; allt var lika värt som motiv oberoende det gällde ett äpple, en människa, eller en blommande äng. Alla ting i naturen var underställda samma lagar gällande ljus och färg. Också Finland har sin tradition av impressionism. Det var Sigurd Frosterus, arkitekt och kulturkritiker, som blev den främsta förespråkaren för den impressionistiska attityden i vårt land. Hans essäbok Regnbågsfärgernas segertåg, utgiven 1908, blev en vägvisare för ett helt nytt måleri i Finland. Frosterus hade bekantat sig med det neoimpressionistiska måleriet och dess färgteoretiska problem på världsutställningen i Paris år I sin bok behandlar han förutom ljusmåleriet den Young-Helmholtz ska färghypotesen och självändamålsprincipen i den nya konsten. Han påvisar att färgen är måleriets grundväsentliga uttrycksmedel trots vikten av teckning, form och komposition. Men med ett förbehåll; färgen i och för sig är en död abstraktion. Att älska en färg är ingenting. Det är först i sin relation till andra färger som den får liv. Man kan påstå att impressionismen genom sitt envetna färgmåleri kom att betyda en frigörelse från en ren naturimitation. Och ur denna synvinkel sett innebar det självändamålsenliga impressionistiska måleriet upptakten till ett nytt måleri vars inflytande fortfarande kan ses i dagens konst. Också Monets inverkan på senare konstinriktningar är påvisbar. Jag tänker då främst på betydelsen av den systematik inom den abstrakta modernismen som Monet hade börjat utveckla då han målade ett och samma motiv som en serie målningar. Denna metod grundade sig på ljusets förändringar i motivet. Det är glädjande att Emma nu visar ett urval målningar av Monet och finska impressionister. Men det vore en konsthistorisk gärning om museet någon gång ville visa en omfattande och väldokumenterad utställning av både finländsk impressionism och abstraktism. Båda har en betydande tradition i vårt land fast måhända de nationella förtecknena saknas. CAROLUS ENCKELL Claude Monet och finländska impressioner Maaria Wirkkala Våren 2008 presenterar EMMA arbeten av den franske klassikern Claude Monet ( ). Verken ställs ut vid sidan av verk av finländska konstnärer som influerats av de franska impressionisterna. De finländska verk som visas är från senare hälften av 1800-talet till början av 1900-talet. Berndt Lindholm, Victor Westerholm, Torsten Wasastjerna och Elin Danielson representerar impressionism i tidig finländsk landskapskonst, medan neoimpressionismen under början av 1900-talet representeras av bl.a. Magnus Enckell, Verner Thomé och Ellen Thesleff. I samband med vårens utställning skapar bildkonstnär Maaria Wirkkala ett verk för EMMA Träet i snidarens hand Sommaren i EMMA betonar finländsk konst. Utställningen Träet i snidarens hand presenterar finländskt träsnideri med sina många skiftningar. Användningen av trä som konstmaterial har ökat och det används på ett fräscht sätt Kinesisk tekultur Ole Kandelin Höstens utställning Kinesisk tekultur ger en omfattande presentation av den tusentals år gamla kinesiska tekulturen. I utställningen ingår kärl, föremål, te och teckningar med anknytning till tekulturen från olika dynastier fram till 1950-talet. Vid sidan av tekulturen presenteras målningar av Ole Kandelin. 20

PAJATIEDOTE SYKSY 2010

PAJATIEDOTE SYKSY 2010 KOULU PAJATIEDOTE SYKSY 2010 Syksyn Taidekeskus Kasarmin putkiremontin takia on pajatiedotteessa aikataulullisia muutoksia. Tarkista ajankohdat yksittäisten pajojen kohdalta. Syksyn pajoissa liikutaan

Lisätiedot

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA PLANEN FÖR SMÅBARNSFOSTRAN Hyvä kotiväki Koti ja perhe ovat lapsen tärkein kasvuympäristö ja yhteisö. Kodin ohella päivähoidon on oltava turvallinen paikka, jossa lapsesta sekä

Lisätiedot

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto

Kasnäsin kesä 2015. Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze Raija Marttinen Jaana Tuomisto N ä y t t e l y t i e d o t e J u l k a i s u v a p a a 1-6 Kasnäsin kesä 2015 Leena Halonen: Itää, kasvaa, kukkii 2014, tempera, öljy kankaalle, 80 x 90 Leena Halonen Åse Hensbo Tiina Hölli Taina Kurtze

Lisätiedot

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan!

Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Tervetuloa oppimaan Cygnaeuksen galleriaan! Ennakkotehtävä Cygnaeuksen gallerian taiteilijoista Cygnaeuksen galleriassa voi tutustua moneen Suomen taiteen merkittävään

Lisätiedot

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS

ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS ELÄVÄ VEISTOS -TAIDEPAJA OPETTAJAN OPAS Elävä veistos -taidepaja Elävä veistos -taidepajan teemoina ovat ihmiskeho, liike ja roolit. Työskentelymuodot ovat leikillisiä ja pajan sisältö suhteutetaan lasten

Lisätiedot

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN

SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN s.1 SUNNUNTAINA 18.03.2012 TAIDEMUSEORETKI HELSINKIIN Henkisyys taiteessa Helene Schjerfbeck juhlanäyttely, Gyllenberg taidemuseo Outi Heiskanen Alkumeri, Didrichsenin museo Sunnuntaina 18.03.2012 klo

Lisätiedot

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011

PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 KOULU, ESIKOULU JA ERITYISOPPILAAT PAJATIEDOTE KEVÄT 2011 Kevään teemana on piirtäminen, jota tutkitaan monelta kantilta pääasiassa sarjakuvan ja pilapiirroksen maailmoissa. Marraskuussa 2011 suomalainen

Lisätiedot

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi

JUHANI-07. Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi Tampereen ammattikorkeakoulu Taiteen koulutusohjelman opinnäytetyö Kuvataiteen suuntautumisvaihtoehto Kevät 2007 Juhani Tuomi OPINNÄYTETIIVISTELMÄ Osasto Kuvataide Tekijä Juhani Tuomi Työn nimi Lopputyön

Lisätiedot

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007

NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre. Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN Valokuvia maisemasta ja luonnosta Reino Pajarre Näyttely Pohjanmaan valokuvakeskus 25.4. 20.5.2007 NÄIN NÄIN MAISEMASTA NÄHTYÄ Maisema. Sana tarkoittaa yleensä nähtyä avaraa kohdetta, joskus

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 6.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Varsinaissuomalaisen kuvataidekulttuurin tukeminen ja sen tunnettuuden lisääminen 2. Varsinais-Suomi on kuvataiteilijoiden näkökulmasta houkutteleva

Lisätiedot

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016

PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 PORVOON MUSEON OPETUSPALVELUT 2016 TERVETULOA KONKKARONKKAAN! Porvoon museon työpajatoiminta keväällä 2016 Holmin talon alakerrassa avautui maaliskuussa 2014 kokeellinen työpajatila - KONKKARONKKA. Uusissa

Lisätiedot

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita

Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita Tapiolan lukiossa Opiskelija valitsee 1-2 pakollista kuvataiteen kurssia. Ensimmäisen pakollisen kurssin jälkeen (KU1 Minä, kuva ja kulttuuri) voi valita muita kursseja mielenkiintonsa mukaan vapaassa

Lisätiedot

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja,

TIINA PUPUTTI Y KSINKERTAISUUS. Davide Cerati on Pohjois-Italiassa toimiva ammattivalokuvaaja, Cerati on innostunut henkilökohtaisesta projektistaan Enkelit. Kuvien ideat syntyvät usein kuvaustilanteessa inspiraatio tulee malleista ja tunnelmasta. TIINA PUPUTTI Davide Cerati on Pohjois-Italiassa

Lisätiedot

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA

Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Toma Turlaite, 12, Kevätsunnuntai, Liettua, kansainvälinen lasten ja nuorten taiteen arkisto LASTEN JA NUORTEN KULTTUURIKESKUS KEVÄT 2015 OHJELMA Tervetuloa Villa Artun näyttelyihin, työpajoihin ja koko

Lisätiedot

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015

Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Koulupalvelut Lukuvuosi 2014 2015 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Innostunut opas innostaa kävijää! (opettaja) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän

Lisätiedot

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen.

Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Taidehistoria Älä koske näihin tehtäväpapereihin ennen kuin valvoja antaa luvan aloittaa koevastausten laatimisen. Nämä tehtäväpaperit ovat suomeksi. Hieman ennen kokeen alkamista valvoja kysyy haluaako

Lisätiedot

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen

Sano minulle kuva. Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa. Teksti: Maija Karhunen Kokemuksia kuvailusta Caj Bremerin valokuvanäyttelyssä Ateneumin taidemuseossa Teksti: Maija Karhunen n verkkojulkaisuja 3:2010 Valtion Taidemuseo, Kaivokatu 2, 00100 Helsinki sivu 2 / 5 Kuvailutulkkaus

Lisätiedot

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään.

Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. 1 (13) Espoon kaupungin hyväksymät palveluntuottajat henkilökohtaisen avun palvelusetelijärjestelmään. Serviceproducenter som godkänts av Esbo stad för servicesedelssystemet för personlig assistans. Huom!

Lisätiedot

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo

HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Tiedote 19.5.2015 Helsingin taidemuseo uudistuu HAM on Helsingin kokoinen taidemuseo Helsingin taidemuseo HAM avaa uudistuneet tilansa Tennispalatsissa 25.9.2015. Avajaisnäyttelyt sisältävät helsinkiläisten

Lisätiedot

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo

Taidenäyttely osallistumisen areenana. Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo Taidenäyttely osallistumisen areenana Anni Venäläinen Projektisuunnittelija Porin taidemuseo PORIN TAIDEMUSEON PEDAGOGINEN YKSIKKÖ FM Mirja Ramstedt-Salonen on toiminut Porin taidemuseon museolehtorina

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. 2.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko KAUKOPUTKI LÖYTÄÄ UUTISET Tehtäväpaketti 1. -luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään katsomme ja kuuntelemme sanomalehteä. 1. Paljonko sanomalehti

Lisätiedot

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN

KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN KÄYTÖSSÄOLEVAT DOKUMENTOINTI MENETELMÄT VALOKUVATAAN Kuvataan lasten toimintaa Kamerat tutuiksi kaikille taideprojektissa Muissa päivän tilanteissa kuvattu connected day Annantalo-projektissa henkilökunta

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 27.3.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueen taidemuseoiden aseman vahvistaminen. Uudet taidemuseo- ja taidehankkeet luovat uutta ja tuovat muutoksia toimintakenttään. 2. Julkisen taiteen

Lisätiedot

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT

KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Etunimi Sukunimi JULKAISUN OTSIKKO TULEE TÄHÄN Tässä on julkaisun otsikon mahdollinen alaotsikko tasaus vasemmalle KUVATAITEEN LUKIODIPLOMI 2016 2017 TEHTÄVÄT Määräykset ja ohjeet 2016:7 Opetushallitus

Lisätiedot

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN

KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN KUVATAIDE KOULUN OPPIAINEENA PIIRUSTUKSESTA VISUAALISEEN KULTTUURIKASVATUKSEEN,,, Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja perusopetuksen tuntijako -työryhmä 18.11.2009 Pirkko Pohjakallio

Lisätiedot

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com

Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com TOIMINTASUUNNITELMA 2014 Kuopion kuvataiteilijat ry, Ars Libera. Aapatie 1, 70780 Kuopio. 050-4901531/ 040-7621830. www.arslibera.com 1. YHDISTYS 2. ORGANISAATIO Kuopion kuvataiteilijat ry eli Ars Libera

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille.

Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan musiikkia (PWR1) Valitaan värejä, kuvia tai symboleja erilaisille äänille. Musiikkipäiväkirjani: Maalataan, kirjoitetaan ja luetaan (PWR1) Valitaan

Lisätiedot

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014

Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Kokoelmanäyttely Kiasma Hits 27.9.2013 2014 Perehtymismateriaali ennen näyttelykäyntiä. Soveltuu perusopetukseen 5 9-luokille ja 2. asteelle. Minimalismi Tarkastele kuvaa: Muistuttaako teos jotakin? Millaisia

Lisätiedot

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt

Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt IDEAKAHVILA: Vapaaehtoistyön johtaminen ja sitouttaminen rekrytoinnin ja sitouttamisen hyvät käytännöt Rekrytointi Henkilökohtainen kontakti/kutsu Pakottaminen/suostuttelu Järjestöjen välinen yhteistyö

Lisätiedot

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014

Liite 2 Aluetaidemuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 13.2.2014 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Aluetaidemuseon asiantuntijaroolin ja alueellisen yhteistyöverkoston vahvistaminen 2. Kiertonäyttelytoiminnan sekä verkkonäyttelyiden kehittäminen

Lisätiedot

IKONIT, IHMISET JA SOTA

IKONIT, IHMISET JA SOTA OPETUSMATERIAALIA SUOMEN KANSALLISMUSEO IKONIT, IHMISET JA SOTA KUVATAITEEN OPETUKSEN TEHTÄVÄPAKETTI Tehtäväpaketin avulla käydään läpi ikoneihin liittyviä perustietoja ja tutustutaan ikonimaalarin käyttämään

Lisätiedot

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början.

Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Klassikko jo syntyessään. Klassiker från början. Materiaalina umpipuu sekä takorautaiset metalliosat. Råmaterial massivt trä och metallbeslag av smidesjärn. Rustiina- tuotesarjassa ruokaryhmät, penkit

Lisätiedot

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella

Sanomalehtiviikko. UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille. Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella Sanomalehtiviikko UUTINEN KERTOO TARINAN Tehtäväpaketti 5. 6.-luokkalaisille Lähde uutisseikkailuun toimittaja Simo Siiven opastuksella MA Tänään etsimme sanomalehdestä tarinoita. 1. Etsi lehdestäsi mielenkiintoinen

Lisätiedot

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012

Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Muotoilijan aarrearkkuja esiopetusryhmiin syksyllä 2012 Vuoden 2012 World Design Capital kaupungit Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen ja Lahti toteuttavat yhdessä Muotoilijan aarrearkku -hankkeen, jossa

Lisätiedot

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat:

Perusopetuksen yleiset valtakunnalliset tavoitteet ovat seuraavat: Maailma muuttuu - miten koulun pitäisi muuttua? Minkälaista osaamista lapset/ nuoret tarvitsevat tulevaisuudessa? Valtioneuvosto on päättänyt perusopetuksen valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijaon. Niiden

Lisätiedot

Jyväskylän Taiteilijaseura ry

Jyväskylän Taiteilijaseura ry TILATEOS YRITYKSEN VALMISTAMISTA TUOTTEISTA Valmistetaan yritykselle tilataideteos, jossa käytetään materiaalina yrityksen valmistamia tuotteita. Teoksen lähtökohtana ovat tilaajan toiveet. Teos voi olla

Lisätiedot

Taidesalonki 100 vuotta

Taidesalonki 100 vuotta Taidesalonki 100 vuotta Näyttely juhlistaa galleria Taidesalongin satavuotista olemassaoloa. Yhä perheyrityksenä toimivan gallerian perusti Leonard Bäcksbacka Helsingissä vuonna 1915. Taiteilijaystävät

Lisätiedot

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna

Eriksnäs. Katsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs atsaus historiallisiin karttoihin Översikt av de historiska kartorna Eriksnäs, såsom de flesta byar i Sibbo, förekommer som namn i handlingar först på 1500-talet, trots att bybosättingen sannolikt

Lisätiedot

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri

Museot yhdessä yhteinen perintö hanke. 10+ museot 18.3.2015. Kimmo Levä pääsihteeri Museot yhdessä yhteinen perintö hanke 10+ museot 18.3.2015 Kimmo Levä pääsihteeri Itsenäisyyden juhlavuoden projekti Yhteinen perintö hanke on museoalan yhteisesti toteuttama osa Valtioneuvoston koordinoimaa

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 1278/2010 vp Osa-aikaeläkkeellä olevien sairauspäivärahaan liittyvien ongelmien korjaaminen Eduskunnan puhemiehelle Jos henkilö sairastuu osa-aikaeläkkeelle jäätyään, putoavat hänen

Lisätiedot

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa:

Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Turun Seudun Luonnonvalokuvaajat r.y. Raportti Turun Seudun Luonnonvalokuvaajien toiminnasta Itämeri haasteessa: Helsingin ja Turun kaupunkien esittämä haaste toimiin Itämeren tilan parantamiseksi: Tietoisuuden

Lisätiedot

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät

Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Kirjakettu/Hopeakettu tehtävät Päähenkilöön liittyvät tehtävät 1. Vertaile itseäsi ja kirjan päähenkilöä. Mitä teissä on samaa, mitä erilaista? 2. Kirjoita kirje valitsemallesi kirjan henkilölle. 3. Kuvittele,

Lisätiedot

KEURUU Kuntataiteilijat

KEURUU Kuntataiteilijat KEURUU Kuntataiteilijat Johanna Juvonen & Biagio Rosa 2015 projekti KUVATAIDE 1. Tuulensylin päiväkoti 1-5 -vuotiaat 2 "Tuulensyli 2015 sekatekniikka vanerille 80 x 120 cm & 160 x 120 cm julkinen teos

Lisätiedot

SUOKI TOIMINTA PASSI

SUOKI TOIMINTA PASSI I K O SU M I TO A T IN A P I SS nimi: Näitä taitoja, joita harjoittelet tässä passissa, sinä tarvitset: A Työharjoittelussa B Vapaa-aikana C Koulussa Nämä taidot kehittyvät, kun teet tehtävät huolellisesti:

Lisätiedot

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet

Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet Henkinen valmennus -luento Annen Akatemia 27.7.2007 Eerikkilä Huippu-urheilijaa hyödyttävät ominaisuudet ITSE- TUNTEMUS ITSE- LUOTTAMUS INTOHIMO & PÄÄTTÄVÄISYYS KORKEAT TAVOITTEET KESKITTYMIS- KYKY SOPIVA

Lisätiedot

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015

Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 Jyväskylän yliopisto Humanistinen tiedekunta Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitoksen valintakokeet 2015 taidehistoria ja taidekasvatus Muistitko sulkea puhelimesi? käännä koepaperi vasta kun siihen

Lisätiedot

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle

ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ. Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle ROHKAISEVAA KANSAINVÄLISYYTTÄ Työkaluja ja ideoita luokkaan ja koululle Uusi OPS ja ilmiöpohjaisuus Uusi opetussuunnitelma edellyttää globaalikasvatuksen olevan kaikki oppiaineet ja luokka-asteet läpileikkaavaa.

Lisätiedot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot

Verkostoitumalla uusia tuotteita. Case: Serlachius-museot Verkostoitumalla uusia tuotteita Case: Serlachius-museot Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 31.8.2011 Serlachius-museot Mäntän Serlachius-museot koostuvat kahdesta museosta: Gösta

Lisätiedot

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ

OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ OPPILASTIEDOTE 2012-2013 TAITEEN PERUSOPETUKSEN LAAJAN OPPIMÄÄRÄN PÄÄTTÖTYÖ PÄÄTTÖTYÖ Keväällä 2013 Vantaan Tanssiopistossa voi suorittaa syventävien opintojen päättötyön. Päättötyön voivat suorittaa

Lisätiedot

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke

Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Sinustako julkisen taiteen tekijä? Koulutuspäivä Helsingissä 23.11.2015 Prosentti taiteelle -hanke + Prosentti taiteelle YMPÄRISTÖTAITEEN SÄÄTIÖ + Miten prosenttiperiaatetta edistetään valtakunnallisesti?

Lisätiedot

Taide-elämyksiä Berliinissä

Taide-elämyksiä Berliinissä Taide-elämyksiä Berliinissä Pääsin käymään kesäkuussa 2015 Berliinin taidemuseossa Gemäldegalleriessa historian opettaja Veli- Matti Ojalaisen opastamana. Taidemuseosta löytyy maailman suurin kokoelma

Lisätiedot

Taideakatemia/täydennyskoulutus,

Taideakatemia/täydennyskoulutus, CURRICULUM VITAE Anastasia HELMI Maria LEPPÄKOSKI GSM 0400 444499 helmi2.leppakoski@gmail.com www.kuvataiteilijamatrikkeli.fi/fi/taiteilijat/2555 Syntymäpaikka: Impilahti OPINNOT Taideakatemia/täydennyskoulutus,

Lisätiedot

Miljö,, samarbete, teknologi

Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Ympärist ristö,, yhteistyö,, teknologia Miljö,, samarbete, teknologi Kulttuuri, yhteydet, luovuus Kultur, samband, kreativitet Motto:

Lisätiedot

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17

TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 1 TAIDENÄYTTELY KOIRAKOTKA JÄMSÄN KIVIPANKISSA 4.7. 1.8.2010 joka päivä 12-17 TIEDOTE c/o Veijo Kare Särkilahdentie 29 19700 SYSMÄ Puh 0500 734910 veijo.kare@sysma.fi 7.7. 2010 LEHDISTÖ JA MUUT NÄYTTELYVIERAAT

Lisätiedot

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet

Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Haukiputaan koulun 5. ja 6. luokkien valinnaiset aineet Piirros Mika Kolehmainen Haukiputaan koulun 5. luokan valinnaiset aineet A2- kieli (2 h) saksa ranska ruotsi Liikunnan syventävä (2h) Musiikin syventävä

Lisätiedot

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23

Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit. duration ca. 23 Maija Hynninen: Orlando-fragmentit (2010) 1. Unelma Sormiharjoitus 1 2. Tammipuu Sormiharjoitus 2 3. suunnit duration ca. 23 Työskentelimme Henriikka Tavin kanssa löyhässä symbioosissa, keskustelimme ja

Lisätiedot

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne

VÄLINEITÄ KANSALAISILLE. Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖ KUNNIAAN VÄLINEITÄ KANSALAISILLE Mikkeli 11.10.2011 Liisa Tarjanne KULTTUURIYMPÄRISTÖN KAMPANJAVUOSI 2010 JOY Jokaisen ki Oma Ympäristö äi Kulttuuriympäristökampanja 2010 Kansalaisyhteiskunnan

Lisätiedot

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä!

Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! TALOMUSEO GLIMS Kesä 2015 elävää historiaa joka päivä! Kuva: Olli Hakamies Glimsintie 1, Espoo (Jorvin sairaalan vieressä) www.espoonkaupunginmuseo.fi TALOMUSEO GLIMS Glimsintie 1, 02740 Espoo (Jorvin

Lisätiedot

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo

Saavutettava museo. Case: Turun taidemuseo Saavutettava museo Case: Turun taidemuseo Hele Reunanen / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring 6.5.2010 Museon saavutettavuus Saavutettavassa museossa näyttelyt ja oheispalvelut ovat fyysisesti, henkisesti

Lisätiedot

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011

Jukka-Pekka Levy. Kettukin vuoden taiteilija 2011 Jukka-Pekka Levy Kettukin vuoden taiteilija 2011 AURINKOPOIKA Galleria ARX, Hämeenlinna 22.3. 21.4.2011 Puupiirroskollaasi Jukka-Pekka Levy - Aurinkopoika Kehitysvammaisten taiteilijoiden tuki ry Taitto:

Lisätiedot

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin

Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Lasten luovuuden rohkaisu ja tarinallisuuden merkitys siinä kuvataideopettajan silmin Vattumadon talo päiväkotiprojekti eskareille Valoveistos ja Varjoteatteri Merja Isomaa-James, Tuija Mettinen LÄHTÖTILANNE

Lisätiedot

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän

PORVOON KAUPUNKI. yleisen oppimäärän PORVOON KAUPUNKI Taiteen perusopetuksen yleisen oppimäärän opetussuunnitelma Porvoon kaupunki / Sivistyslautakunta 4.9.2007 1. TOIMINTA-AJATUS... 2 2. ARVOT JA OPETUKSEN YLEISET TAVOITTEET, OPPIMISKÄSITYS,

Lisätiedot

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa

Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa Yhteisöteatteria Perhonjokilaaksossa AIKATAULU VIRITÄ! -tapahtumista Perhonjokilaakson alueella Aikataulu päivittyy edelleen riippuen kunkin yhteisön toiveista ja tarpeista. Osa tilaisuuksista on avoimia,

Lisätiedot

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013

Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Koulupalvelut lukuvuosi 2012 2013 Vierailu Tekniikan museoon oli hauska. Toivottavasti näemme vielä! (tyttö, 3. lk) Tekniikan museo on kiinnostava, koska pidän keksinnöistä ja haluaisin itse keksijäksi.

Lisätiedot

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä

KODIN JA KOULUN PÄIVÄ. Kodin ja Koulun Päivä Kodin ja Koulun Päivä 2 Kodin ja Koulun Päivä Kutsuimme isovanhemmat kouluun klo 8-11 väliseksi ajaksi tutustumaan lastenlastensa koulunkäyntiin. Tarjosimme heille myös kahvit ja rehtori kertoili nykypäivän

Lisätiedot

Pris: 2011 Svenska Kulturfondens konstpris 1992 Sesampris för boken Marken gungar.

Pris: 2011 Svenska Kulturfondens konstpris 1992 Sesampris för boken Marken gungar. CV Charlotta Boucht f. Helsingfors 1966 Femte linjen 14 b 56 00530 Helsingfors 53 charlotta.boucht@kolumbus.fi charlottaboucht.blogspot.com +358505112807 Studier: 1991-92 University of California, Berkeley

Lisätiedot

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES.

SURF IDEA BOOK 2013. www.surfaces.fi YOUR IDEA. OUR SURFACES. SURF IDEA BOOK 2013 Arkkitehti: Ota yhteyttä saat 15 itunes App Store -lahjakortin käytettäväksi iphone ja ipad -applikaatioihin! Linkki sisällä 1 2 Vapaus keskittyä arkkitehtuurin suunnitteluun Puucomp

Lisätiedot

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA

LUKUVUODEN 2013-2014 TYÖPAJATARJONTA työpajat 2013-2014 TYÖPAJAOPETUS Työpajaopinnot ovat opetussuunnitelman mukaisia syventäviä opintoja. Kuvataiteen työpajaopinnot on tarkoitettu ensisijaisesti yli 14 vuotiaille, kaksi vuotta periodiopetuksessa

Lisätiedot

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012

Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen. Pekka Peura 28.01.2012 Oppilaiden motivaation ja kiinnostuksen lisääminen matematiikan opiskeluun ja harrastamiseen Pekka Peura 28.01.2012 MOTIVAATIOTA JA AKTIIVISUUTTA LISÄÄVÄN OPPIMISYMPÄRISTÖN ESITTELY (lisätietoja maot.fi)

Lisätiedot

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri

Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Ehdotus Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaan: Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kalenteri tuo esille lapset ja nuoret taiteen tekijöinä Ohjelmaidea, tarkoitus ja kohderyhmät

Lisätiedot

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Kalevanharjun päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma TOIMINTA AJATUS Tarjoamme lapsille niin kodinomaista elämää kuin se on mahdollista laitoksessa.säännöllisen päivärytmin avulla luomme lapsille turvallisuutta.

Lisätiedot

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA

ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA ULKOMAALAISTAUSTAISET TYÖMARKKINOILLA Tietoisku 3/2009 Arja Munter Kesk skushallin ushallinto Kehit ehittämis tämis- - ja tutkimus utkimusyk yksikkö Ulkomaalaistaustaisia henkilöitä oli pääkaupunkiseudulla

Lisätiedot

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET

Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museon PEDAGOGINEN TARJONTA 1. OPASTUKSET Uudenkaupungin museo järjestää opastuksia aikuis- ja lapsiryhmille. Opastuksia on tarjolla Wahlbergin talon, Luotsituvan, Merimiehenkodin ja Kalannin

Lisätiedot

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali

Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Sulkakansa-kokonaisuus 2012 6. luokat Opettajan oheismateriaali Kullervo ja Korppi Kuvataide: 2x45 minuuttia Kuvat osoitteesta: http://www.ateneum.fi/kalevalataidettakouluille/index.html Tarvikkeet: Kalevala

Lisätiedot

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015

KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT. Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 KUVAT JA MUISTOT MUISTOJEN KUVAT Taideterapeuttinen ryhmä Mariankodissa 20.10. -24.11.2015 Mariankodissa toteutettiin taideterapeuttinen ryhmä, jossa oli mukana kuusi asukas/omainenparia. Ryhmä kokoontui

Lisätiedot

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden

Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Teidän talonne on upouusi. MINKÄ? KENEN? MILLAISEN? = talon, teidän, sinisen huoneen= GENETIIVI Monikossa: talojen, koirien, sinisten huoneitten / huoneiden Genetiivi ilmaisee omistusta Laurin koira, minun

Lisätiedot

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT

NÄKÖISLEHTI. Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ. Mielenkiintoiset SUORALINKIT NÄKÖISLEHTI Esittelemme tekemiämme LEHTIÄ JA KIRJOJA KUVASARJA NÄKÖISLEHDESSÄ VIDEO NÄKÖISLEHDESSÄ Mielenkiintoiset SUORALINKIT MATKAKOHDE: BURG ELZ Kerpenin lähellä MUISTOJEN SPA VALMIS PAINETTAVAKSI!

Lisätiedot

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat

Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat KUVATAIDETTA Taideteos kierrätystölkeistä, yksityiskohta lavasteesta 2016 Aleksis Kiven peruskoulussa 7. 9. luokat 1. KUVATAIDELUOKAT 7-9 LK. lyijykynä, tussi, muste ja hiilipiirustusta akvarelli, pastelli

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu

Kiveen. hakattu 2/2013. Aleksis Kiven peruskoulu Kiveen hakattu 2/2013 Aleksis Kiven peruskoulu Sisällysluettelo Pääkirjoitus Minun proggikseni 3 Proggislogokilpailu 2013 5 Sarjakuvia 6 Koulu alkoi ja musiikki soi 10 Koululehti sai nimen 12 Lomatoivoituksia

Lisätiedot

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja

Aasian kieliä ja kulttuureita tutkimassa. Paja Esittäytyminen Helpottaa tulevan päivän kulkua. Oppilaat saavat lyhyesti tietoa päivästä. Ohjaajat ja oppilaat näkevät jatkossa toistensa nimet nimilapuista, ja voivat kutsua toisiaan nimillä. Maalarinteippi,

Lisätiedot

Aikuisten museo. Aikuisten museo

Aikuisten museo. Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Aikuisten museo Johdatus päivän teemaan 15.12.2009 Kalle Kallio museonjohtaja Työväenmuseo Werstas Päivän ohjelma ennen lounasta 11.00-12.15 Miten kapitalismi ruostuttaa

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

lehtipajaan! Opettajan aineisto

lehtipajaan! Opettajan aineisto Tervetuloa lehtipajaan! Opettajan aineisto Opettajalle Ennen kuin ryhdyt lehtipajaan lue myös oppilaan aineisto Lehtipaja on tarkoitettu tt 3.-6.-luokkalaisille l ill Voit käyttää aineistoa myös 1.-2.-luokkalaisille,

Lisätiedot

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995

NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 NELIMARKKA-MUSEO perustettu 1964 kunnallistettu 1981 Etelä-Pohjanmaan aluetaidemuseo 1995 Kansainvälisyys kuuluu merkittävänä osana taiteilijaprofessori Eero Nelimarkan (1891 1977) taidekäsitykseen Museon

Lisätiedot

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä

Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideoita oppitunneille aiheesta Kemia työelämässä Ideat on koottu Kemia työelämässä täydennyskoulutuskurssille osallistuneiden opettajien kurssiin liittyneistä etätehtävistä. Tehtävän tarkoituksena oli

Lisätiedot

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU

VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU VERBI + TOINEN VERBI = VERBIKETJU 1. Apuverbi vaatii seuraavan verbin määrämuotoon. Lisää verbi luettelosta ja taivuta se oikeaan muotoon. Voimme Me haluamme Uskallatteko te? Gurli-täti ei tahdo Et kai

Lisätiedot

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan puhemiehelle KIRJALLINEN KYSYMYS 857/2005 vp Vakuutusmeklaritutkinto Eduskunnan puhemiehelle 1.9.2005 tuli voimaan laki vakuutusedustuksesta (570/2005). Lain 49 :n mukaan siirtymäsäännöksistä säädetään seuraavasti:

Lisätiedot

nuottaniemen portti, ESPOO

nuottaniemen portti, ESPOO AUNTO OY nuottaniemen portti, EOO Etuniementie 3, 02230 EOO 10.9.2013 ENNAKKOMARKKINOINTI KUVAA IARYTIÖ NUOTTANIEMEN UITO. TAITEILIJAN NÄKEMY. arasta mahdollista arkea loistavien yhteyksien, palveluiden

Lisätiedot

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo

ADPROFIT 2015. Kansallismuseo ADPROFIT 2015 Kansallismuseo Brief Miten saadaan lisää nuoria aikuisia Kansallismuseoon? Tausta Mielikuva Kansallismuseosta on tällä hetkellä pölyttynyt ja anonyymi. Terminä museo viittaa liikaa vain menneisyyteen.

Lisätiedot

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä.

TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ. Kuvittele itsesi teoksen sisään noin 5 cm:n pituisena ja piirrä eteesi aukeava näkymä. Pystysuuntaiselle A3-arkille piirtämällä. PIIRUSTUS- JA SUUNNITTELUKOE ARKKITEHTUURIN JA MAISEMA-ARKKITEHTUURIN HAKUKOHTEET MAANANTAI 7.6.2010 KLO 10.00-12.00 1 TAIDETEOKSEN SISÄLLÄ Oheinen kuva esittää Richard Longin veistosta A Line in Scotland

Lisätiedot

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa.

naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Pieni neuvottelutaitojen työkirja naisille, jotka (työ)elämän neuvotteluissa. Neuvottelutaidot ovat (työ)elämän ydintaitoja Neuvottelutaidot muodostuvat erilaisten taitojen, tietojen, toimintatapojen ja

Lisätiedot

SIBELIUS150 - ILTAMAT. Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson

SIBELIUS150 - ILTAMAT. Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson Ainola-interiöörin on koonnut tekstiiliartesaani Leena Gustafsson SIBELIUS150 - ILTAMAT Tmi Arja Kitola, Retkitie 6, 23100 Mynämäki +358 50 441 8660, arja.kitola@tmikitola.fi www.tmikitola.fi Sibelius-iltamat

Lisätiedot

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014

Eväitä hankkeesta tiedottamiselle. Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Eväitä hankkeesta tiedottamiselle Kenelle, mitä, miksi ja miten? Aino Kivelä / CIMO 6.10.2014 Miksi tiedottaa median kautta? Hankkeen tulokset saadaan nopeasti ja tasapuolisesti laajan yleisön tietoisuuteen

Lisätiedot

K A N S A L L I S M U S E O N

K A N S A L L I S M U S E O N M e t r o p o l i a A M K M u o t o i l u n i n n o v a a t i o p r o j e k t i 2 0 1 5 K A N S A L L I S M U S E O N E e v a T e r ä v ä S i s u s t u s a r k k i t e h t u u r i 1 6. 1 0. 2 0 1 5 B

Lisätiedot

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa

Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Yhteisöllinen media museoiden verkkopalveluissa Museoliiton tiedottajapäivät Kotka 18-19.9.2008 Sirpa Stenström, verkkoviestintäsuunnittelija Tampereen kaupunki, sivistyspalvelut Tampereen kaupunki Mitä

Lisätiedot

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013

Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Lukioiden TVT-koulutusesite Kevät 2013 Sivistystoimi Nuoriso- ja aikuiskoulutus Aika Teema Paikka Kohderyhmä Ilmoittautuminen Tammi-helmikuu 17.1. klo 13.15 15.30 Symboliset laskimet Martinlaakson lukio

Lisätiedot