POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI"

Transkriptio

1 POHJANPIIRIP OHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI OYS aloitti vaativat HIPEK-syöpäleikkaukset s. 6 Vuosi 2013: Tärkeitä uudistuksia s Dialyysia OYS:ssa 50 vuotta s. 18

2 Tervetuloa fysikaaliseen hoitoon! Selkäkipu/niskakipu? Nivelrikko? Osteoporoosi? Inkontinenssi? varaa aika: Kiviharjunlenkki 7, OULU / Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Kastellin Apteekki UUSI SIJAINTI! Apteekki lähelläsi Kastellin apteekki sijaitsee kätevästi OYS:a vastapäätä Katrillin talossa. Kattavat aukioloajat Palvelemme nyt myös iltaisin ja viikon loppuisin. Meille on helppo tulla Poikkea meille OYS:n valoristeyksestä. Apteekkimme edessä on runsaasti ilmaista parkkitilaa. Myös liikunta - esteisillä on vaivaton pääsy apteekkiin. kki i k l li i kk i fii Oulun 11. Kastellin Apteekki Kumpulantie OULU (08) PALVELEMME: Ma-La 8-21 Su Ilmoita Pohjanpiirissä! Ilmoituksellasi tavoitat terveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osaajat ja tekijät päättäjät ja vaikuttajat Pohjanpiiri on ammattilehti Pohjois-Pohjamaan sairaanhoito piirin henkilökunnalle, kuntayhtymän luottamushenkilöille, vastuu-alueen kuntien johdolle, terveyskeskuksille ja sairaaloille. Lehti postitetaan myös maan kaikille sairaanhoitopiireille, keskussairaaloille ja terveydenhuolto-alan keskusvirastoille sekä yrityksille. Tervetuloa asumaan Oulun Medikiinteistöt Oy:n vuokra-asuntoihin! Ilmoitusasioissa ota yhteys: Olavi Määttä GSM Seuraava Pohjanpiiri ilmestyy Oulun Medikiinteistöt Oy Sairaalanrinne 4 G A OULU TOIMISTOMME PALVELEE: MA PE klo , Pohjanpiiri 2/2014

3 Aino-Liisa Oukka pääkirjoitus Strategisissa tavoitteissa edettiin Vuosi 2013 sujui toiminnan kannalta odotetusti ja veimme tehokkaasti eteenpäin strategisia tavoitteitamme. Avohoidon määrä suhteessa vuodeosastohoitoon lisääntyi, päiväkirurgisten toimenpiteiden suhteellinen määrä kasvoi ja päiväsairaalatoimintaa kehitettiin. Yhteistyö kuntien ja ervan muiden sairaanhoitopiirien kanssa oli jouhevaa; sekä järjestämissuunnitelma että järjestämissopimus hyväksyttiin. Merkittäviä toiminnallisia muutoksia tapahtui, mm. NordLab aloitti toimintansa ja ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin järjestämäksi. Myös Oulun kaupungin psykiatrian vuodeosastotoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille. Samalla sairaansijamäärää vähennettiin ja kaupungin henkilöstöä siirtyi avohoitopalveluihin. Toki pettymyksiäkin ja yllätyksiä kohdattiin. Puheentunnistushanke ei edennyt toivotulla tavalla ja kohonneet potilasvakuutusmaksut veivät tilinpäätöstä negatiiviseen suuntaan. Tilinpäätöksessä seurataan myös potilaslähtöisyys- ja potilasturvallisuusmittareita, jotka näyttävät kehittyneen suotuisasti. Hoidontarpeen arviointi ja hoitoonpääsy toteutuvat hyvin ja potilasvahinkojen ja hoitoon liittyvien infektioiden määrä on alentunut. Influenssarokotuskattavuus jäi nytkin valitettavan alhaiseksi. Ensi syksynä tarvitaan uusia ideoita henkilöstön motivoimiseksi potilasturvallisuuden parantamiseen rokotusten avulla. Yhteistyötä yliopiston kanssa tiivistetään edelleen. Medical Research Center Oulu aloitti toimintansa ja biopankin valmistelu eteni suunnitellusti. Kontinkankaan kampusalueen kehittäminen on yhteinen tavoite ja nivoutuu olennaisesti myös tulevaisuuden sairaala OYS 2030 ohjelmakokonaisuuteen. Valtakunnallisesti saimme edelleen seurata sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädännön uusimisen mutkallista polkua, jossa nyt näyttää löytyneen parlamentaarinen yhteisymmärrys. Paljon on kuitenkin vielä sopimatta, kuten ervan tehtävät ja yliopistosairaaloiden asema. Päivystysasetuskin saatiin, ja sen toimeenpanon valmistelu on yksi tämän vuoden haasteista. Muutoksien keskellä on hyvä pitää mielessä, että meidän perustehtävämme ei muutu; potilaat pitää hoitaa. Talvi on ollut poikkeuksellinen ja hiihtokilometrit ovat jääneet vähiksi. Perinteiset suvun lumenveistokisat saatiin onneksi pitää loisto-olosuhteissa ja tällä kertaa Putte-possun nimipäivät toivat voiton. Nyt odotetaan ensimmäisiä lumen keskeltä nousevia kukkia ja pyöräilykauden alkua. kuva Tiina Mäki Hyvää kevättä! Aino-Liisa Oukka Pohjanpiiri 2/2014 3

4 sisältö Pohjanpiiri numero 2 / huhtikuu 2014 joka numerossa: 3 Pääkirjoitus: Strategisissa tavoitteissa edettiin 5 Työ ja tekijä: Hyvä tiimi tukena 30 Kiitokset/Vapari 32 Henkilöstöedustajan mietteitä: Kesää kohti 34 Jos minulta kysytään, niin Millaista on hyvä johtajuus? tässä numerossa: 6 Syöpä pois porukalla 9 Uusi hoito nujersi laajalle levinneen taudin 11 Tärkeitä uudistuksia 14 Marjo Renko sai Oulun Duodecim-seuran palkinnon 14 Järjestämissopimus allekirjoitettiin 15 Arjen sankari 16 MRC Oulu tukee tutkimusta ja koulii tutkijoita 18 Dialyysitoimintaa Oulussa jo puolen vuosisadan ajan 20 Tarkistuslistan käyttökokemukset OYS:n keskusleikkausosastolla 21 Kokemuksia tarkistuslistan käytöstä 22 Erva-kuulumisia: Keskussairaala katsoo tulevaisuuteen päivystävänä sairaalana 23 Mikroskoopisen tarkkaa diagnoosia 25 OYS:n kahvioiden asiakastyytyväisyyskyselyn tuloksia 26 Tuottavuus noussut tavoitteiden mukaisesti 28 Sote-ratkaisu: ROHKEUS RIITTI 29 Vauvamyönteisyyden hoitoketjua rakentamassa 31 Henkilökuntaneuvosto yhteisellä asialla 31 Kerro mielipiteesi Pohjanpiiristä 33 Sairaalainfektioita estävän rokotteen tutkimus käynnistyi 33 Työsuojeluvaltuutetut ja luottamusmiehet muuttivat 35 Hyvinvointia ja terveyttä voidaan edistää kulttuurin avulla Pohjanpiiri 39. vuosikerta Ilmestyy kuusi kertaa vuodessa Julkaisija Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä Päätoimittaja Pasi Parkkila, kehitysjohtaja PPSHP Toimitus Viestintätoimisto Verbi Oy Liisa Ahlstén Martti Ahlstén Jaakko Ahlstén Valokuvaajat Pirjo Pyhäluoto, PPSHP Sylvi Savolainen, PPSHP Tiina Mäki, PPSHP Pekka Huovinen, PPSHP Jukka Veijola, PPSHP sivunvalmistus Marika Määttä, Erweko (taitto) Ari Honkonen, Erweko (kuvat) Toimitusneuvosto Pj. Hannu Leskinen Kauko Halmetoja Juha Jääskeläinen Pirjo Kejonen Juha Korpelainen Aino-Liisa Oukka Pasi Parkkila Jarkko Raatikainen Tuula Virsiheimo Heikki Wiik Toimituksen osoite Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Kajaanintie 50 PL 10, OYS 6 kuva Martti Ahlstén kuva Valtioneuvoston kanslia / Laura Kotila Osoitteen muutokset Ilmoitukset Olavi Määttä Pohjanpiiri ilmestyy v Nro Nro Nro Nro Painopaikka Erweko Oy KANNEN KUVA 28 Pekka Huovinen

5 Teksti Liisa Ahlstén Kuva Pekka Huovinen työ ja tekijä Hyvä tiimi tukena Leikkaustiimin työ on vaihtelevaa ja vastuullista, mutta innostavaa. Hyvässä tiimissä vaikeitakin kokemuksia ja tunteita voidaan jakaa yhdessä. Avohoitotalon tiimi I on leikkaussaliremonttien myötä siirtynyt silmäkirurgian puolelle. Tiimi I tekee gastro- ja yleiskirurgiaa sekä jonkin verran selkäkirurgiaa. Sairaanhoitaja Katja Tikkanen on yksi sen jäsenistä. Ennen sairaanhoitajaopintoja hän työskenteli välinehuoltajana nelisen vuotta Helsingissä Kirurgisessa sairaalassa. Siellä erään kiireistä hoitoa vaatineen potilaan hoitotilanteeseen pyydettiin häntäkin mukaan, kun kriittinen tilanne vaati kaikkien mahdollisten apuvoimien mukanaoloa. Potilas ei kaikista yrityksistä huolimatta selvinnyt, vaan Katja Tikkanen joutui viemään potilaan vaimolle tämän viimeisen viestin. Se oli käänteen tekevä tapaus, jonka jälkeen hän halusi lähteä hakemaan lisäoppia ja hakeutui sairaanhoitajakoulutukseen. Instrumentit jo ennestään tuttuja Katja Tikkanen on viimeisiä Helsingin sairaanhoito-opistosta valmistuneita sairaanhoitajia, sen jälkeen koulutus on siirtynyt ammattikorkeakouluihin. Silloin, 90-luvun loppupuolella, neljä ja puoli vuotta kestäviin opintoihin sisältyi parin vuoden erikoistumisopinnot. Hänelle erikoistumissuuntauksen valitseminen ei ollut kovin vaikeaa, hän valitsi leikkaussalihoitajan erikoistumisvaihtoehdon. Instrumentit olivat jo ennestään tuttuja ja leikkaussalihoitajan opinnoissa hän sitten sai opiskella, mitä niillä tehdään. Nyt hän on OYS:n leikkaustiimi I:ssä mukana mm. laparoskooppisissa sappi-, ruokatorven- ja tyräleikkauksissa sekä peräpukamaleikkauksissa, vuorotellen instrumenttihoitajana ja avustavana hoitajana eli passarina. Toimenpiteet ovat joko päiväkirurgista tai lyhytjälkihoitoista kirurgiaa. Joskus potilaat jäävät yön yli heräämöön. Työn vaihtelevuus ja yllätyksellinen luonne sopii minun temperamentilleni. Tykkään, kun koko ajan tapahtuu. Leikkaustiimimme on mahtava, siinä voi jakaa ilot ja surut. Minusta on mukavaa työskennellä kirurgien ja anestesialääkäreiden kanssa, Katja Tikkanen kertoo. Ei vain leikkaussalissa Paitsi leikkaussalissa tiimin sairaanhoitaja on vuorollaan ns. presoittaja, joka soittaa viikkoa ennen toimenpiteeseen tulevalle potilaalle. Siinä käydään läpi toimenpiteeseen liittyvät asiat ja potilaan sen hetkinen vointi. Joskus, kun potilas on vasta ensimmäistä kertaa elämässään tulossa leikkaukseen, tai häntä muuten kovasti jännittää, hänellä saattaa olla tarve saada keskustella ja kysellä toimenpiteestä vähän tavallista enemmän. Minusta se on potilaan oikeus ja meidän pitää suoda hänelle se mahdollisuus, Katja Tikkanen pohtii. Vaativan työn vastapainoksi hän harrastaa liikuntaa. Hän toimii OYS:ssa spinning-ohjaajana ja oman työyhteisönsä liikuttajana, mutta pitää myös juoksuklinikoita sairaalan ulkopuolella Rovaniemeä, Kemiä ja Raahea myöten. Sekä liikuntaharrastuksessa että hoitajan työssä hän näkee yhteisenä nimittäjänä hyvän tuottamisen halun. Tarvittaessa tarjoan olkapäätä siihen saa nojata niin kauan kuin se kestää. Autan, jos vain suinkin voin ja osaan, Katja Tikkanen tiivistää. n n Sairaanhoitaja Katja Tikkanen on leikkauksessa välillä instrumenttihoitajana, välillä passarina. Pohjanpiiri 2/2014 5

6 Teksti Martti Ahlstén Kuva Pekka Huovinen SYÖPÄ POIS porukalla Oulun yliopistollinen sairaala on aloittanut vaativat HIPEK-syöpäleikkaukset toisena sairaalana Suomessa. Leikkausten käynnistäminen on ollut suuri moniammatillinen projekti. 6 Pohjanpiiri 2/2014

7 Pohjanpiiri 2/2014 7

8 kuva Martti Ahlstén Kaikki kondiksessa, sanoo gastrokirurgi Jari Mällinen. Kello on kahdeksan keskiviikkoaamuna. Ollaan yhdessä OYS:n Avohoitotalon leikkaussaleista. Alkamassa on HIPEK-syöpäleikkaus, ja kaikkia leikkauksia edeltävän tarkistuslistan kysymykset on juuri käyty läpi ja vahvistettu. Potilasta on valmistelu osastolla edellisestä illasta alkaen. Saliin hänet on tuotu 7.30 ja nyt hän jo nukkuu. Leikkaustiimi tekee viimeisiä järjestelyjä säätää leikkauspöydän korkeutta, kohdentaa valoja, teippaa kulkureiteillä olevia johtoja lattiaan. Mällinen tekee ensimmäisen viillon. Leikkaus on alkanut. Kukaan henkilökunnasta ei tässä vaiheessa tiedä, onko se ohi iltapäivällä vai ollaanko salissa vielä, kun kello lähestyy puolta yötä. Pitkä ja vaativa leikkaus HIPEK (hyperterminen intraperitoneaalinen kemoterapia) on moniammatillisen hoitotiimin suorittama, erittäin vaativa syövän hoito. Se on alun perin kehitetty umpilisäkelähtöisen, limaa tuottavan syövän (peritoneumin pseudomyksooma) hoitoon, ja sitä on myöhemmin alettu soveltaa myös joihinkin vatsaonteloon levinneisiin paksu- ja peräsuolisyöpätapauksiin. Gastrokirurgian erikoislääkäri Heikki Takala sanoo, että kyseessä on vakava ja vaikeaoireinen sairaus. Leikkaushoito on vakiintunut 2000-luvulla. Sitä ennen potilaita hoidettiin systeemisellä solunsalpaajahoidolla joko suonensisäisesti tai suun kautta. Leikkauksiakin tehtiin, mutta niiden avulla voitiin vain helpottaa oireita. Yleensä potilaat kuolivat tähän tautiin. HIPEK on pitkä ja vaativa leikkaus. Se kestää keskimäärin kymmenen tuntia, mutta voi pisimmillään venyä jopa lähelle 20 tuntia. Toimenpiteessä kuoritaan vatsakalvo. Jos syöpä on HIPEKissä henkilökunta ei vaihdu vaan yksi tiimi hoitaa koko prosessin alusta loppuun. Fyysisestä jaksamisesta pitää osata huolehtia. levinnyt sisäelimiin, tehdään elinpoistoja. Kun näkyvä syöpäkudos on poistettu, potilaan vatsaontelo huuhdellaan lämmitetyllä solunsalpaajaliuoksella, joka tuhoaa mikroskooppiset, silmälle näkymättömät syöpäsolut. Aina kaikkea syöpäkudosta ei pystytä leikkaamaan pois. Jos niin käy, myöskään perfuusiohoitoa eli vatsaontelon huuhtelua ei tehdä. Tällaisessa tapauksessa toimenpiteestä ei lopulta muodostukaan HIPEK-hoitoa, mutta operaatiossa tehdään kuitenkin kaikki se, mitä potilaan tilan helpottamiseksi voidaan tehdä, Takala kertoo Monivuotinen valmistelu Ruotsi aloitti HIPEK-leikkaukset Suomea aikaisemmin, joten OYS:n HIPEK-hoidot käynnis- 8 Pohjanpiiri 2/2014

9 Teksti & kuva Liisa Ahlstén HIPEK-hoidon jälkeen noin 70 prosenttia potilaista on elossa viiden vuoden kuluttua. Tällä syövällä on taipumusta uusiutumiseen, mutta myös uusinataleikkauksia voidaan tehdä. tyivät aluksi ostopalveluna Uppsalasta. Kun Helsingin yliopistollinen sairaala aloitti HIPEK-leikkaukset, OYS alkoi lähettää potilaitaan sinne. Aloimme valmistella leikkaustoiminnan käynnistämistä Oulussa, kun HYKSiin alkoi muodostua jonoja. Yhden sairaalan kapasiteetti ei enää tahtonut riittää koko maan tarpeisiin. Lähdimme rakentamaan toimintamallia, jossa pohjoisen Suomen HIPEK-potilaat keskitetään Ouluun ja eteläisen Suomen potilaat Helsinkiin. Asiasta sovittiin yliopistosairaaloiden kesken, Takala kertoo. HIPEK-hoitojen käynnistäminen vaati monivuotisen valmistelun, opiskelun, koulutuksen ja harjoittelun. Tutustumismatkoja tehtiin sekä Uppsalaan että HYKSiin. OYS:n leikkaukset käynnistyivät viime vuoden syyskuussa. HIPEK-leikkausten arvioitu tarve Pohjois-Suomessa on leikkausta vuodessa. >> Ennen HIPEK-leikkausten kehittämistä vaikeahoitoista limaa vatsaonteloon tuottavaa syöpää pystyttiin jarruttelemaan, mutta ei parantamaan. HIPEK-leikkauksessa pystytään parhaimmillaan parantamaan sairaus ja vähintäänkin helpottamaan potilaan elämää niin, että hän voi jopa palata työelämään. Oulun ammattikorkeakoulun taideaineiden lehtori, muusikko Risto Järvenpää on yksi niistä, joka on pysynyt työelämässä useista leikkauksista huolimatta. Kaikki alkoi syksyllä 2005 työterveyslääkärin ehdottamista rutiiniverikokeista. Monien vaiheiden kautta hänellä lopulta oli kädessään syöpädiagnoosi. Hoitoa Uppsalassa Ensimmäinen leikkaus tehtiin OYS:ssa, jossa myös sytostaattihoidot aloitettiin. Sytostaateilla ei lähtenyt tukka muttei tautikaan. Syöpälääkäreiden mukaan olin vaikea tapaus. Sanoin heille, että se ei ole minun vaikeuteni vaan lääketieteen, Risto Järvenpään muotoilee. Lääkäreiden iso ongelma oli se, miten syöpäkudos, joita oli levinnyt kaikkialle vatsaonteloon, suolistoon ja sisäelimiin, saadaan poistettua. Risto Järvenpää päätettiin vuonna 2007 lähettää Uppsalaan, jossa oli jo aloitettu HIPEK-leikkaukset ja -hoidot. Uppsalassa oltiin sitä mieltä, että hän on heille sopiva potilas. Hoidot siellä ovat olleet tehokkaita, vaikka uusintaleikkauksiakin on tarvittu. Leikkausten kestot ovat hänen kohdallaan olleet tuntia ja sairaalareissut kokonaisuudessaan kahdesta neljään viikkoa kerrallaan. Kun työt ovat kesken, sairastamaan ei ehdi Kotiinpaluu eräästä leikkauksesta oli aika dramaattinen. Ambulanssikoneen sähköjohdot käry- Uusi hoito nujersi laajalle levinneen taudin Monet leikkaukset läpikäynyt Risto Järvenpää on hyvillään, kun HIPEK-leikkaukset on nyt aloitettu myös Oulussa. Hän joutui hakemaan hoitoja Uppsalasta ja vielä vuosi sitten Helsingistä. sivät ja jouduimme tekemään hätälaskun jonnekin metsäkentälle Ruotsissa. Toipumista niin sairaalassa kuin myöhemmin kotonakin edisti mielenkiintoinen WSOY:n tarjoama kirjaprojekti, Risto Järvenpää kertoo. Jo sairaalassa rallattelin kirjaan tulevia lauluja niin, että huonekaveri alkoi hermostua. Kotona työ jatkui ja aina en muistanut edes syödä. Työ piti henkisesti hyvässä kunnossa, vireänä ja aktiivisena. Noin kuukausi leikkauksesta pääsin ensimmäisen kerran pihalle ja seuraavalla viikolla kiersin korttelin ympäri. Risto Järvenpää monivaiheista hoitopolkuansa muistelemassa. Isot leikkaukset eivät tietenkään voi olla jälkiä jättämättä. Enää en roudaa soittokamoja, ne tehtävät olen luovuttanut muille. Musiikin alalla on kuitenkin paljon sellaista, jota edelleen voin tehdä. Nyt on vuorossa tyttäreni levyprojekti. Alistuminen ei ole minulle tyypillistä ja sairaus on pysynyt poissa mielestä vilkkaan elämän keskellä. Olen iloinen, että HIPEK-leikkaukset on nyt aloitettu myös Oulussa. Tämä syöpätyyppi on harvinainen ja aikaisemmin siihen ei ollut parantavaa hoitoa. Nyt tilanne on onneksi toinen. n Pohjanpiiri 2/2014 9

10 kuva Pekka Huovinen HIPEK-leikkausten käynnistäminen on ollut yksi OYS:n operatiivisen tulosalueen suurimpia moniammatillisia projekteja viimeaikoina, pehmytkudoskirurgian vastuualueen johtaja Heikki Wiik sanoo. Hänen mukaansa kyse ei ole pelkästään siitä, että leikkaus on teknisesti vaikea ja pitkäkestoinen vaan myös siitä, että hoitotiimi on poikkeuksellisen suuri. Erikoisosaamista tarvitaan runsaasti, sillä toimenpide kattaa koko vatsaontelon. Koska toimenpiteessä käsitellään myrkyllisiä solusalpaajia, tiimissä pitää olla myös henkilöitä, jotka huolehtivat potilaan ja henkilökunnan suojauksesta leikkauksen aikana ja potilaan eristämisestä leikkauksen jälkeisessä tehohoidossa. HIPEK-hoito on erinomainen esimerkki moniammatillisen yhteistyön hyvästä kehittämisestä. Hoitohenkilökunta on sitoutunutta ja valmis sietämään epävarmuutta, kun leikkauksen kestoa ei pystytä arvioimaan etukäteen, Wiik sanoo. HIPEK-hoito on erinomainen esimerkki moniammatillisen yhteistyön hyvästä kehittämisestä. Loppu hyvin, kaikki hyvin Kello on kahdeksan illalla. Suolisaumat ja avanteet on tehty ja haava suljettu. Leikkaus on päättynyt. Yksi kirurgeista on jo sanelemassa. Anestesialääkäri lähtee saattamaan potilasta tehoosastolle. Kaikki meni suunnitelmien mukaisesti ja leikkaus onnistui hyvin. Se oli radikaali, joten vatsakalvon kuorimisen ja elinpoistojen jälkeen voitiin antaa HIPEK-hoito. Leikkaustiimi oli salissa yhteensä 12 tuntia. Muissa leikkauksissa vaihdetaan tiimiä. Iltavuoro jatkaa siitä, mihin päivävuoro jäi. HIPEKissä henkilökunta ei vaihdu vaan yksi tiimi hoitaa koko prosessin alusta loppuun. Fyysisestä jaksamisesta pitää osata huolehtia. Se tarkoittaa vuorotellen pidettäviä taukoja ja huolehtimista ravinnosta. Jaksamista edistää myös se, että vaihdetaan välillä tehtäviä, leikkaushoitaja Raija Savela kertoo. Hän on yksi HIPEK-tiimin jäsenistä. Kysyttiin suostumusta ja vastasin heti myöntävästi, hän kertoo. Ei mitenkään yllättävä vastaus kokeneelta terveydenhuollon ammattilaiselta, joka ei pelkää haasteita. n 10 Pohjanpiiri 2/2014

11 Teksti Martti Ahlstén KUVA Liisa Ahlstén n NordLabin toiminta käynnistyi vuoden 2013 alussa. Johtava kemisti Pirjo Hedberg kertoo, että NordLabin tutkimusten kokonaismäärä ensimmäisen vuoden aikana oli 8,32 miljoonaa. Niistä muutama prosentti teetettiin alihankintalaboratorioissa. Tilinpäätös 2013 Tärkeitä uudistuksia Vuosi 2013 toi mukanaan tärkeitä uudistuksia Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiirin toimintaan. Tällaisia olivat NordLabin toiminnan käynnistyminen, ensihoidon uudistus ja Oulun kaupungin kanssa toteutettu aikuispsykiatrian rakenteellinen uudistus. Pohjanpiiri 2/

12 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johtaja Hannu Leskinen sanoo, että valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuivat vuonna 2013 vähintään tyydyttävästi. Terveydenhuollon palveluiden järjestämissuunnitelma ja erikoissairaanhoidon järjestämissopimus valmistuivat loppuvuodesta ja ne hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. Järjestämissuunnitelma koskee sairaanhoitopiirin aluetta. Sen val mistelevat kunnat ja sen hyväksyy valtuusto. Järjestämissopimuksen laativat erityisvastuualueen sairaanhoitopiirit yhteisesti ja se hyväksytään kussakin valtuustossa. Järjestämissuunnitelma ja -sopimus tehtiin terveydenhuoltolain säädösten perusteella nyt ensimmäistä kertaa. Hannu Leskisen mukaan ne ovat tarpeellisia dokumentteja. Meidän on kyettävä vastaamaan koko erityisvastuualueelta tulevaan hoitotarpeeseen ja kysyntään yhdessä alueen muiden sairaaloiden kanssa. Lisäksi meillä on tavoitteena, että OYS:n erityisvastuualueella on maan toimivin ja tehokkain erikoissairaanhoidon palveluverkosto, jossa palvelutuotanto perustuu aitoon yhteistyöhön, Leskinen sanoo. Hoidon porrastusta ja työnjakoa kehitettiin sekä perusterveydenhuollon että erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kesken. Oulaskankaan ja Raahen sairaaloiden välistä työnjakoa kirurgiassa pidettiin onnistuneena. Hoitotakuu hallintaan Sairaanhoidollisen toiminnan kannalta vuosi 2013 oli tasainen. Hoidettujen potilaiden määrä kasvoi 1,1 prosenttia. Vuodeosastohoitojen määrä väheni suunnitellusti, mutta avohoidon määrä kasvoi ennakoitua enemmän. Hoitoonpääsy on nyt saatu hyvälle tolalle. Mediaanilla mitattuna odotusaikamme olivat viime vuonna Suomen toiseksi lyhyimmät. Hoitotakuussa määritellyn odotusajan ylittäneitä oli muutama kymmenen, ja niissäkin tapauksissa oli yleensä jokin erityinen syy, esimerkiksi, että tarvittiin harvinaisempia tutkimuksia, johtajaylilääkäri Aino- Liisa Oukka kertoo. Ensihoito siirtyi kunnilta sairaanhoitopiirien vastuulle vuoden alussa. Oukan mukaan toiminta saatiin käyntiin hieman viiveellä, mutta vuoden viimeisen neljänneksen perusteella pystytään sanomaan, että taajama-alueilla on päästy asetettuihin tavoitteisiin kohtuullisen hyvin. Harvaan asutuilla alueilla tavoiteajat on paljon vaikeampi saavuttaa. Emme pysty vertaamaan vanhaa ja uutta järjestelmää toisiinsa luotettavasti, sillä vertailutietoja ei ole. Palvelutaso on kuitenkin parantanut, koska hoitotason yksiköitä on enemmän ja välittömässä lähtövalmiudessa olevien yksiköiden määrää on lisätty, Oukka muistuttaa. Oulun kaupungin aikuispsykiatrian vuodeosastotoiminta siirtyi sairaanhoitopiirille viime vuoden lokakuussa. Kyseessä on kahden osaston ja 40 hengen kokonaisuus. Oli järkevämpää, että vuodeosastotoiminnalla on vain yksi järjestäjä. Näin vähennetään päällekkäisyyttä ja tehostetaan resurssien käyttöä. Tavoitteena on toteuttaa rakennemuutos siten, että hoidon painopiste siirtyy avopalveluihin. Tähän liittyen vuodeosastojen hoitopaikkojen määrää vähennettiin noin puolella, Oukka sanoo. Järjestely liittyy Oulun ja sairaanhoitopiirin koko ajan syvenevään yhteistyöhön. Radiologian siirtäminen kokonaan sairaanhoitopiirin vastuulle muutama vuosi sitten oli samantapainen, resurssien käyttöä tehostanut järjestely. Laboratoriotoiminta yhteiseen organisaatioon Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen yhteinen laboratoriokeskus, NordLab, aloitti toimintansa tammikuun alussa. Sen tavoitteena on turvata pohjoisen Suomen laboratoriokuva Pekka Huovinen 12 Pohjanpiiri 2/2014

13 palvelut ja kehittää niitä. Nord- Labin perustivat Lapin,Länsi- Pohjan ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Keski- Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä Kiuru ja Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä. Toiminta lähti käyntiin hyvin. Palveluiden tuottamisessa ei ole ollut ongelmia, mutta viiden organisaation toimintakulttuurien yhdistämisessä on ollut oma haasteensa, Aino-Liisa Oukka kertoo. NordLabille on asetettu kahdeksan prosentin tehokkuustavoite vuoteen 2015 mennessä. Oukka luonnehtii tavoitetta kovaksi, mutta uskoo, että se on mahdollista saavuttaa muun muassa hankintoja tehostamalla. NordLab tuotti ensimmäisen toimintavuoden aikana palveluita vain sairaanhoitopiireille. Jatkossa on tavoitteena hankkia myös kunta-asiakkaita. Kunnat ovat olleet erittäin kiinnostuneita, joten Oukka uskoo, että toiminta laajenee lähitulevaisuudessa. Kliininen tutkimus tehostuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri ja Oulun yliopisto perustivat vuonna 2013 strategisen yhteistyöorganisaation nimeltä Medical Research Center (MRC). Organisaation tarkoituksena on tarjota toimiva infrastruktuuri kliiniselle tutkimukselle. MRC:llä on 71 tutkimusryhmää. Tutkimuksen pääasiallisia kohdealueita ovat kliininen hoitotyö sekä terveydenhuollon johtamiseen ja palvelujärjestelmään liittyvät kysymykset. Oulun yliopistollinen sairaala täytti viime vuonna 40 vuotta. Merkkivuotta vietettiin työn merkeissä ja muistamalla pitkän uran tehneitä työntekijöitä. Tutkimustoiminnassa otettiin käyttöön koko erityisvastuualueen kattava julkaisutietojärjestelmä. Sairaanhoitopiirin tutkimusrekisteriin ilmoitettiin vuoden aikana 271 uutta tutkimusta ja opinnäytetyötä. Vuonna 2013 OYS:ssa suoritti peruskoulutustaan runsaat 500 lääketieteen kandidaattia. Erikoistuvien lääkäreiden vakansseja oli 150 ja erikoistuvien hammaslääkäreiden vakansseja 11. Näissä viroissa toimi 411 henkilöä. Terveydenhuoltoalan ammattikorkeakoulun ja toisen asteen koulutuksessa olevien opiskelijoiden käytännön harjoittelun opintoviikkoja oli 9 611, mikä on 200 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Toinen tappiollinen vuosi peräkkäin Henkilöstöjohtaja Juha Jääskeläisen mukaan sairaanhoitopiirin henkilöstön kehitys toteutui strategian mukaisesti. Palveluksessa oli vuoden 2013 aikana keskimäärin henkilöä. Se on 316 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vähenemisen tärkein syy oli NordLabin perustaminen. Sen palvelukseen siirtyi sairaanhoitopiiristä noin 350 työntekijää. Lääkäreiden vakanssien määrä väheni 1,5, hoitohenkilökunnan 177, avustavan henkilökunnan 7 sekä hallinto- ja taloushenkilökunnan 25. Huoltohenkilökuntaa tuli lisää 4. Työn tuottavuus pysyi edellisen vuoden tasolla, Jääskeläinen kertoo. Sairaanhoitopiirin toimintatuotot vuonna 2013 olivat 557,1 miljoonaa euroa. Edellisen vuoden tilinpäätökseen verrattuna kasvua on 5,3 prosenttia. Ensihoidon tuotot vuonna 2013 vääristävät vertailua. Kun ne poistetaan, vertailukelpoinen kasvuprosentti oli 2,3. Toimintakulut olivat 538,6 miljoonaa euroa. Se on 4,4 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosi 2013 numeroina eri potilasta Heistä käytti avohoidon palveluita Hoitojaksojen määrä kasvoi 0,4 % Hoitopäivien määrä väheni 1,5 % Vuodeosastolla hoidettujen keskimääräinen hoitoaika laski hieman ja oli 4,8 vrk Hoidon aloitusten määrä väheni 1,9 % Erikoissairaanhoidon avohoitokäyntien määrä kasvoi 4,7 % Sähköisten konsultaatiovastausten määrä kasvoi 35 % Perusterveydenhuollon päivystyskäyntien määrä kasvoi 1 % Erikoissairaanhoidon päivystyskäyntien määrä kasvoi 1,6 % Suurimmat menoerät 2013, m Suurimmat menoerät 2013, m Menoerä Milj. %- osuus Henkilöstömenot 329,9 61,3% Hoitotarvikkeet 30,2 5,6% Apteekkitarvikkeet 24,8 4,6% Välitetyt palvelut + hoitotakuuostot 22,7 4,2% Laboratoriopalvelut 20,3 3,8% Ensihoitopalvelut 14,5 2,7% Ohjelmisto- ja atk- palvelut 8,0 1,5% PoMlasvakuutus 7,1 1,3% Sähkö, lämpö, vesi ja höyry 6,9 1,3% Yhteensä 448,9 86,2% 1 Ensihoidon kustannusten poiston jälkeen vertailukelpoiseksi kasvuluvuksi tulee 1,3 prosenttia. Tappiota sairaanhoitopiiri teki viisi miljoonaa euroa. Se on vähemmän kuin vuonna 2012, jolloin tappiota tuli 9,7 miljoonaa euroa. Toinen peräkkäinen tappiovuosi huolestuttaa talousjohtaja Jarkko Raatikaista, sillä taseeseen on nyt kertynyt alijäämää kymmenen miljoonaa euroa. Tilinpäätöksen veivät pakkaselle erityisesti potilasvakuutusmaksun 2,2 miljoonan euron kasvu ja työaikapankkivelan 1,3 miljoonan euron muutos. Kumpaakaan ei ollut mahdollis- ta ennakoida talousarviossa. Myös tulospalkkioita maksettiin 1,2 miljoonaa euroa. Ensihoidosta syntyneet kustannukset sairaanhoitopiiri laskuttaa kunnilta, joten niillä ei ole vaikutusta tulokseen, Raatikainen selvittää. Myöskään NordLabin toiminnan käynnistyminen ei vaikuttanut tulokseen. Se, mikä nyt maksetaan ostopalveluna, tuotettiin aikaisemmin itse, jolloin itse maksettiin myös kaikki tuotantokustannukset. Odotusarvo on, että kun laboratoriotoiminta NordLabin tuottamana tehostuu, myös kustannussäästöjä on luvassa. n Pohjanpiiri 2/

14 uutisia kuva Tiina Mäki Marjo Renko sai Oulun Duodecim -seuran Lääkärikouluttaja-palkinnon Pohjolan Lääkäripäivillä jaettiin nyt neljättä kertaa Oulun Duodecimseuran Lääkärikouluttaja-palkinto. Sen sai lastentautien ja lasten infektiosairauksien erikoislääkäri, dosentti Marjo Renko Oulun yliopistollisesta sairaalasta (OYS). Palkinnon suuruus on 4000 euroa. Tunnustus luovutettiin Pohjolan Lääkäripäivien avajaisissa Oulun Musiikkikeskuksessa. Oulun Duodecim-seura haluaa tämän palkinnon myötä korostaa eri sektoreilla toimivien lääkärikouluttajien merkitystä koko ajan yhä vaativammaksi muuttuvassa toimintaympäristössä. Hyvien opiskelijoiden ja lääkärien lisäksi suomalainen terveydenhuolto ja sen säilyminen korkeatasoisena tarvitsee myös innostuneita ja motivoituneita lääkärikouluttajia. Marjo Renko on valmistunut lääketieteen lisensiaatiksi Oulun yliopistosta vuonna 1986, erikoistunut lastentauteihin 1996 ja lasten infektiosairauksiin Lastentautiopin dosentiksi hänet nimitettiin Lääkärikouluttajan erityispätevyyden hän sai Marjo Renko on työskennellyt lähes yhtäjaksoisesti OYS:ssa vuodesta 1987 lähtien. Oman potilastyönsä ohella hän on toiminut mm. kliinisenä opettajana, erikoistuvien lääkärien kouluttajana ja tutkijana sekä Oulun yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan kliinis-epidemiologisen tutkijakoulun koordinaattorina, OYS:n lastentautien ja naistentautien tulosalueiden yhteisen tutkijakoulun vastuuhenkilönä ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin eettisen toimikunnan toisena varapuheenjohtajana. Hän on ollut mukana aloittamassa näyttöön perustuvan lääketieteen opetusta Oulun yliopiston lääketieteellisessä tiedekunnassa. Renko on ollut myös mm. THL:n kansallisen rokotusasiantuntijaryhmän puheenjohtaja ja Suomen Lääkäriliiton OYS-erityisvastuualueen professiovaliokunnan jäsen. Hänen viimeisimmät luottamustoimensa ovat Fimean asettaman lääkkeiden HTA-neuvottelukunnan varapuheenjohtajuus ja Oulun yliopiston koulutusneuvoston jäsenyys. Potilaiden hoitoon liittyvien asioiden lisäksi Renko on tutkinut aktiivisesti myös opetuksen eri muotojen toimivuutta ja opiskelijoiden oppimista sekä lukutottumuksia. Hänellä on useita kansallisia ja kansainvälisiä julkaisuja opettamisesta. Opettajana Rengon on todettu olevan hyvin pidetty, helposti lähestyttävä, oikeudenmukainen ja innostava. Pohjolan Lääkäripäivien avajaisissa jaettiin Marjo Rengon saaman Lääkärikouluttaja-palkinnon ohella myös kaksi Oulun Duodecim-seuran myöntämää 5000 euron tutkimusapurahaa väitelleille lääkäritutkijoille. Ne saivat LT Juha Auvinen ja LT Aki Vainionpää. Oulun Duodecim-seura luovutti samassa tilaisuudessa myös 2000 euron matka-apurahat tieteellisiin kongresseihin osallistumista varten dosentti Pasi Hirvikoskelle, LL Antti Härmälle, LL Juhani Määtälle, lääketieteen opiskelija, väitöskirjatyöntekijä Ari Siitoselle ja LT Erika Wikströmille. n Järjestämissopimus allekirjoitettiin kuva Tiina Mäki Oulun yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (OYS-erva) sairaanhoitopiirit allekirjoittivat helmikuun lopulla yhteisen palveluiden järjestämissopimuksen. Sairaanhoitopiirit ovat valmistelleet sopimuksen yhdessä ja se on hyväksytty jokaisen sairaanhoitopiirin valtuustossa. Määräys sopimuksen laatimisesta sisältyy uuteen terveydenhuoltolakiin ja sitä täydentävään asetukseen. Järjestämissopimuksella varmistetaan erikoissairaanhoidon saumaton yhteistyö ja työnjako OYS-ervan sairaanhoitopiirien välillä. Siinä sovitaan sairaanhoitopiirien työnjaosta ja toiminnan yhteensovittamisesta sekä uusien menetelmien käyttöönotosta. Työnjako edistää terveydenhuollon laatua, potilasturvallisuutta, vaikuttavuutta, tuottavuutta ja tehokkuutta. Työnjaolla varmistetaan myös, että hoitoa antavissa yksiköissä on riittävät taloudelliset ja henkilöstövoimavarat sekä osaaminen. Toiminnan yhteensovittamisella tavoitellaan potilaan hoidon ja resurssien käytön kannalta optimaalisinta alueellista erikoissairaanhoidon palvelujärjestelmää Pohjois-Suomessa. Sopimuksen sisältö pohjautuu jo Järjestämissopimuksen allekirjoittivat sairaanhoitopiirien hallitusten puheenjohtajat (seisomassa taustalla) ja nimeään juuri papereihin kirjoittavat sairaanhoitopiirien johtajat. 14 Pohjanpiiri 2/2014

15 Teksti Liisa Ahlstén KUVA Pekka Huovinen Arjen sankari aiemmin hyväksyttyyn OYS-erva strategiaan ja on laajuudeltaan kattavampi kuin mitä laki ja asetus edellyttävät. Sairaanhoitopiirit ovat halunneet vapaaehtoisesti edelleen syventää ja laajentaa pitkäjänteistä ja tuloksekasta yhteistyötään. OYS-ervaan kuuluvat Lapin sairaanhoitopiiri, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri, Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä, Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä ja Pohjois- Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. n Tasavallan presidentin myöntämä Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan I luokan mitali kultaristein luovutettiin sairaanhoitaja Marja-Liisa Keräselle maaliskuun lopulla. Tämä on yksi urani huippukohdista, Marja-Liisa Keränen totesi ansiomerkin luovutustilaisuudessa. Sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtajan mukaan mitali meni todelliselle arjen sankarille ja kirurgisesti hoidettavien syöpäpotilaiden hoidon kehittämisestä tehdylle työlle. Tulin kirurgian klinikkaan vuonna Olen kiertänyt eri osastoja, mutta klinikka on pysynyt koko ajan samana. Kaikki nämä vuodet olen hoitanut syöpäpotilaita, Marja-Liisa Keränen kertoo työvuosistaan OYS:ssa. Pitkään olen ollut yhdyshenkilönä syöpäyhdistyksen ja OYS:n välillä ja myös mukana yhdessä syöpäyhdistyksen projektissa. Vuonna 2011 alkoi osastollamme syöpäpotilaan hoidon kehittämisprojekti, josta nappasimme myös laatupalkinnon. Syöpäpotilaan hoito on jaksanut minua kiinnostaa, vaikka syöpäpotilaiden kokonaisvaltainen hoito ja heidän läheistensä huomioiminen on henkisesti kuormittavaa työtä, hän toteaa. Kehittämistyössä ajan hermolla Syövänhoidon kehittämistyö on nyt hyvin ajankohtainen aihe. Arvellaan, että tulevaisuudessa joka kolmas sairastuu syöpään jossain elämänsä vaiheessa. Saattohoidon kehittäminen on tänä vuonna keskusteluissa kovasti esillä jo senkin vuoksi, että se on nyt yksi yhteisvastuukeräyksen kohteista. Marja-Liisa Keräsen mielestä nimenomaan kotiin annettava saattohoitomahdollisuus olisi kehittämisen arvoinen asia, niille jotka tätä mahdollisuutta haluaisivat käyttää. Kotihoitoon tarvittaisiin lisää henkilöresursseja, mutta toisaalta se säästää sairaalahoidosta tulevissa kustannuksissa. Toinen kehittämistyön tärkeä kohde ovat nuoret syöpäperheet. Kun toinen vanhemmista sairastuu syöpään, on se erään isän sanoja lainaten, kuin taifuuni, joka iskee perheeseen. Tällaiset perheet tarvitsevat kokonaisvaltaista psykososiaalista apua selvitäkseen siinä tilanteessa, Marja-Liisa Keränen korostaa. Ansiomerkin luovutustilaisuudessa hän sanoi olevansa erittäin iloinen siitä, että tunnustus tulee siitä työstä mitä hän on tehnyt potilaiden ja heidän läheistensä hyväksi. Erityiskiitoksen hän osoitti lähimmille esimiehilleen, jotka tämän kunniamerkin olivat hänelle hakeneet. Paljon on vuosia takana, mutta onhan niitä vielä edessäkin päin useita vuosia, jos terveyttä riittää. Eli työ potilaan ja hänen läheisensä hyväksi jatkuu, hän kiitospuheensa lopetti. n Pohjanpiiri 2/

16 Teksti Jaakko Ahlstén KUVA Tiina Mäki MRC Oulu tukee tutkimusta ja koulii tutkijoita Keväällä 2013 perustettu Oulun yliopiston ja Oulun yliopistollisen sairaalan strateginen yhteistyöorganisaatio, MRC Oulu (Medical Research Center), parantaa ja tehostaa kliinisen tutkimustyön resursointia sekä edistää tutkimuksen kansainvälistymistä. Tutkimusten rahoituksen hakeminen on kilpailua niin globaalisti kuin kansallisesti. MRC Oulu pyrkii parantamaan sekä kliinisen lääketieteen tutkimuksen asemaa yliopiston strategiassa että parantamaan yliopiston ja sairaanhoitopiirin välistä dialogia. Perustamisasiakirjan mukaan Oulun yliopisto ja OYS pyrkivät yhdessä panostamaan MRC:n tomintaan. MRC:n johtajan, professori Heikki Huikurin mukaan MRC:tä tulisi ajatella sijoituksena, jonka hyöty konkretisoituu kliinisen tutkimustyön parantuneena ja tehokkaampana resursointina. Tämä hyödyntää sekä yliopiston tutkimusprofiilia että sairaanhoitopiirin palvelurakenteisiin kohdentuvaa tutkimusta. Huikurin mielestä kliinisen lääketieteen tutkimusta ei ole yliopistossa noteerattu ja tuettu riittävästi siitä huolimatta, että lääketieteellinen tiedekunta tuottaa kolmanneksen yliopiston väitöskirjoista ja tieteellisistä julkaisuista. Yliopisto saa ministeriöltä rahoitusta julkaisujen ja väitöskirjojen perusteella. Koska MRC on kuitenkin sairaanhoitopiirin ja yliopiston yhteinen hanke, tähtäimenä on tehostaa ulkopuolisen rahoituksen hakemista, Huikuri sanoo. Rahoituksen hakeminen käy työstä Oulu on kansainvälisesti tunnettu ja arvostettu osaamiskeskus, mutta se ei aina heijastu rahoituksessa. Heikki Huikurin mukaan Oulussa on paljon potentiaalia lääketieteellisen tutkimuksen suhteen, mutta se ei näy tutkimusrahoituksissa. Mielestäni meillä on paljon hyviä tutkimuskohteita mutta uskoisin, että Oulussa ei osata tehdä tarpeeksi hyviä rahoitushakemuksia eikä hyödyntää ammattilaisia. EU-tasolla tai kansainvälisesti rahoitusta hakiessa tutkimuskohteen ohella ulkoasu ja esittelytapa voivat ratkaista sen, kuka rahoituksen saa. Muualla Suomessa on opittu hyödyntämään ammattikirjoittajia hakemusten tekemisessä, Huikuri toteaa. MRC:n tarkoituksena on varsinaisen tutkimuksen tukemisen Kuvassa LT Heikki Takala (vas), prof Jyrki Mäkelä ja LT Kai Klintrup aloittamassa lantionpohjaa vahvistavaa D Hooren robottileikkausta. Mäkelä johtaa Tuomo Karttusen kanssa MRC:n Gastrointestinal disorders -tutkimusryhmää. ohella tarjota ja järjestää koulutusta tutkijoille. Tällaiseen koulutukseen on varattu resursseja yliopiston MRC:lle suunnatussa tohtorikoulutusohjelmassa. Vaikka MRC onkin nimensä mukaisesti lääketieteen tutkimuskeskus, se ei kuitenkaan Huikurin mukaan rajoita heidän tutkimusryhmiänsä lääketieteelliseen tiedekuntaan, vaan mukana on ryhmiä myös muista tiedekunnista. MRC pyrkii organisoimaan tieteellisen tutkimuksen suuremmiksi kokonaisuuksiksi, jotka ovat monitieteellisiä, joissa yhteistyö toimii tutkimuskeskusten välillä ja yli organisaatiorajojen valtakunnallisesti ja globaalisti. Ensimmäiselle rahoituskaudelle, vuosille , valittiin yhdeksän keskeistä painopisteryhmää. Valinnassa käytettiin apuna ulkopuolisia arvioitsijoita. Painopisteiden valinnan avulla pyritään lisäämään ja tehostamaan huippututkimusta, tuottamaan enemmän väitöskirjoja sekä tehostamaan tutkimusta sosiaali- ja terveysministeriön määrittelemillä painoaloilla. Ainutlaatuinen sateenvarjoorganisaatio Valtakunnallisen kliinisen tutkijakoulun lakattua yliopistot joutuivat itse järjestämään tohtorikoulutuspaikkoja ja jokainen yliopisto sai järjestää tämän toiminnan parhaaksi katsomallaan tavalla. Oulun yliopisto päätyi perustamaan MRC Oulun myös tätä tarkoitusta varten, ja saikin kolmetoista tohtorikoulutuspaikkaa yliopistolta vuosille 2014 ja Ilman tällaista organisaatiota olisi voinut käydä niin, että lääketieteelliseen tutkijakoulutukseen ei olisi tullut yhtä monta paikkaa. MRC Oulu nivoo sairaanhoitopiirin ja yliopiston tarpeet yhteen yhteisen sateenkaariorganisaation alle, ja tämä on minun käsittääkseni ainutlaatuinen ratkaisu Suomessa, Huikuri sanoo. n 16 Pohjanpiiri 2/2014

17 Weblab myös mikrobiologian laboratorioille - kaikki mitä tarvitset.

18 Tekstin editointi L iisa A h lstén Dialyysitoimintaa Oulussa jo puolen vuosisadan ajan Dialyysi eli keinomunuaishoito on elämää ylläpitävää hoitoa, jossa toimimattomien tai hyvin huonosti toimivien munuaisten tehtävää korvataan joko käyttämällä potilaan verta puhdistavaa keinomunuaislaitetta, hemodialyysia tai vatsaonteloon johdettua huuhteluliuosta, vatsakalvo- eli peritoneaalidialyysia. Hemodialyysipotilaat käyvät hoidossa joko sairaalan dialyysiosastolla tai pienemmillä dialyysiasemilla, dialyysisatelliiteissa, joissa hoito tapahtuu keskusdialyysiyksikön valvonnan alla, osastonylilääkäri Risto Ikäheimo kertoo. OYS:n hoidossa on tällä hetkellä noin 55 hemodialyysipotilasta ja noin 30 peritoneaalidialyysipotilasta, lisäksi hoidossa on noin 180 munuaisensiirron saanutta potilasta. Dialyysisatelliittien hoidossa on noin 40 hemodialyysipotilasta. Pohjois-Pohjanmaalla on kaikkiaan viisi dialyysikeskusta. Keskusyksikön eli OYS:n Munuaisosaston lisäksi toimii neljä vireää satelliittidialyysiasemaa, joista vanhimmat ovat vuonna 1998 toimintansa aloittaneet Oulaskankaan ja Pudasjärven dialyysiyksiköt. Vuonna 2001 aloitti Raahen sairaalan dialyysi ja vuonna 2004 Haapajärven terveyskeskuksen yhteydessä oleva dialyysiasema. Oulu aloitti kolmantena Suomessa Dialyysihoito aloitettiin maailmalla toisen maailmansodan jälkeen 1950-luvun taitteessa. Suomessa ensimmäinen dialyysihoito tehtiin Helsingissä vuonna Turku aloitti dialyysitoiminnan vuotta myöhemmin ja Oulussa ensimmäinen dialyysihoito tehtiin keinomunuaisosaston ylilääkärin Erkki Haapasen johdolla Alkuun toiminta tapahtui silloisessa Oulun Lääninsairaalassa, josta vuonna 1972 siirryttiin uuteen OYKS:iin, myöhemmin osasto sai nimen OYS:n Munuaisosasto, Risto Ikäheimo kertaa historiaa. Ihmisen eliniän noustessa ja lääketieteen kehittyessä huimaa vauhtia, on myös dialyysihoidon kehitys ollut jatkuvaa. Hoitoa tarvitsevien määrä kasvaa sitä mukaa kuin elinikä nousee ja ikääntymiseen ja korkeaan elintasoon liittyvät liitännäissairaudet pystytään hoitamaan nykylääketieteen keinoin. Tavallisimmat dialyysihoitoon johtavat sairaudet ovat nykyään diabetes, immunologiselta pohjalta syntyvät glomerulonefriitit eli munuaiskerästulehdukset, verenpainetautiin ja valtimotauteihin sekä ikääntymiseen liittyvä munuaissairaus ja periytyvä munuaisten monirakkulatauti, hän sanoo. Dialyysipotilaita on Suomessa tällä hetkellä noin 1800, joista vajaa neljännes pystytään hoitamaan kotidialyysillä. Pohjois- Pohjanmaalla on noin 120 dia- kuvat Pirjo Pyhäluoto kuva Tiina Mäki Sairaanhoitaja Marja-Leena Ojala antamassa OYS:ssa dialyysihoitoa Aulis Jalolle. Risto Ikäheimon mukaan nykyaikainen dialyysilaite eroaa huimasti 60-luvun laitteista. 18 Pohjanpiiri 2/2014

19 n Väliajalla maistui kahvi. kuva Tiina Mäki lyysipotilasta, joista kotihoidossa on Munuaistaudin edetessä vaikeaksi joudutaan lähes kaikkien potilaiden kohdalla harkitsemaan dialyysihoidon mahdollisuutta. Vain hyvin monisairaat tai hyvin iäkkäät monisairaat, huonon toimintakyvyn omaavat henkilöt eivät välttämättä hyödy dialyysihoidosta. Kotidialyysiin aina kun mahdollista Munuaisensiirto on Risto Ikäheimon mukaan mahdollista nuoremmilla ja muutoin riittävän terveillä henkilöillä, mutta nykyisin vain noin viidennes dialyysihoitoa aloittavista päätyy munuaisensiirtoon. Dialyysihoito onkin useimmilla elinikäistä hoitoa, mutta kotidialyysiin pyritään aina kun se lääketieteellisesti ja muutoin soveltuu potilaille. Kotihoitoon tarvitaan kuitenkin myös potilaan oma mielenkiintoa ja halu päästä kotihoitoon. Peritoneaalidialyysi (CAPD tai APD) on tavallisin kotihoitomuoto, mutta kotihemodialyysikin on mahdollista, se vain vaatii enemmän potilaalta ja myös koulutusaika siihen on pitempi. Kotihemodialyysipotilaat voivat valita hoitoajan vapaammin kuin sairaalassa hoidossa käyvät, ja usein heillä hoito tapahtuukin 4 5 päivänä viikossa, tuntia viikossa. Nykyinen hemodialyysihoito on suhteellisen vaivatonta potilaalle. Hoitoa tarvitaan kuitenkin 4 5 tuntia kerrallaan, vähintään kolmena päivänä viikossa ja tämä matkoineen on toki potilaille elämää rajoittava asia. Myös dieetti- ja lääkehoito tuovat oman lisänsä potilaan elämänpiiriin. Peritoneaalidialyysi, etenkin automaattinen PD-hoito (APD) vapauttaa potilaan päiväajaksi hoidosta, sillä dialyysikone tekee pussin vaihdot automaattisesti yön aikana, hän toteaa. Lähitulevaisuudessa tullee käyttöön aiempaa mobiilimpia dialyysilaitteita, joita voi helposti kuljettaa paikasta toiseen ja jopa matkoilla. Jatkuvasti mukana, vyöllä kiinnitettynä, kulkeva pieni dialyysilaitteisto on kehitteillä, mutta teknisesti laitteet ja esimerkiksi veriyhteyden ongelmattomaksi saaminen ovat vielä isoja haasteita. Pitemmällä tähtäimellä pyritään implantoitavaan dialyysilaitteistoon, jossa pienivirtauksinen dialyysihoito tapahtuisi jatkuvana hoitona mahdollistaen nykyisiä metodeja paremman hoitotuloksen. n kuvat Tiina Mäki Oyl Risto Ikäheimo johti puhetta juhlasymposiumissa ja luennoi dialyysihoidon tulevaisuuden näkymistä. Luentosaliin 10 oli kokoontunut toistasataa kuulijaa, joita kiinnosti erityisesti dialyysihoidon historia Oulussa, kertojina el Marjatta Linnanvuo ja Oulun dialyysitoiminnan pioneeri Erkki Haapanen. Pohjanpiiri 2/

20 Teksti Salla Savela ja Henna Sipola, Oulun seudun ammattikorkeakoulu, hoitotyön koulutusohjelma Markus Karttunen, TtM, OAMK ja Tuula Nissinen, TtM, OAMK Tarkistuslistan käyttökokemukset Oulun yliopistollisen sairaalan keskusleikkausosastolla Keskusleikkausosastolla käytettävän tarkistuslistan tarkoituksena on vähentää inhimillisiä virheitä, joiden seurauksena potilaalle voi aiheutua huomattavaa vahinkoa. Sosiaali- ja terveysalalla hyödynnettävät tarkistuslistat ovat lähtöisin ilmailualalta. Molemmille aloille yhteistä on asioiden varmistaminen ja kaksoistarkistukset. Tarkistuslistan 19 kysymystä on kehitetty varmistamaan potilasturvallisuutta hoitotyössä. Leikkaustiimin tarkistuslistan on kehittänyt anestesiologeista, kirurgeista, hoitajista ja potilasturvallisuusasiantuntijoista koostuva kansainvälinen työryhmä. Vaikka leikkaustoimenpiteiden tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä, huolimaton leikkaushoito voi aiheuttaa huomattavaa vahinkoa potilaalle. Tarkistuslistan käytön on todettu vähentävän leikkauskuolleisuutta ja muita komplikaatioita. Oulun yliopistollisen sairaalan keskusleikkausosastolla käytössä oleva tarkistuslista on laadittu WHO:n vuonna 2009 laatiman leikkaustiimin tarkistuslistan ja WHO:n ohjeistuksen mukaan vastaamaan keskusleikkausosaston tarvetta. Opinnäytetyössä tutkittiin keskusleikkausosaston sairaanhoitajien kokemuksia tarkistuslistan käytöstä ja selvitettiin käyttöön liittyviä ongelmia ja kehittämisideoita. WHO:n laatima leikkaustiimin tarkistuslista on jaettu kolmeen osaan leikkauksen vaiheiden mukaan. Tarkistuslistan kohdat tulee olla käytynä läpi ennen seuraavaan vaiheeseen siirtymistä. Hyödyntämisessä eroja Ensimmäisessä vaiheessa varmistetaan potilaan henkilöllisyys, toteutettava toimenpide ja tarvittaessa leikattavan puolen merkintä. Sen jälkeen vahvistetaan anestesiavalmius käymällä läpi ASA-luokka, perussairaudet ja lääkkeet, veren hyytymiseen vaikuttava lääkitys ja laboratoriovastaukset. Anestesiavälineistön kuten hengityskoneen ja pulssioksimetrin valmius tarkistetaan myös. Tämän jälkeen käydään läpi potilaan mahdolliset allergiat, vaikea ilmatie- sekä aspiraatio- ja vuotoriski. Lisäksi ennen anestesian aloitusta varmistetaan tahdistimet ja metalliesineet sekä liikerajoitukset ja leikkausvälineistön saatavuus. Tarkistuslistan hyödyntämisessä oli nähtävissä eroavuuksia anestesia- ja leikkaustiimin sekä eri erikoisalojen välillä. Ennen toimenpiteen aloitusta tapahtuvat anestesiavalmiuden varmistamiset esimerkiksi valvontalaitteiden osalta kuuluvat suurelta osin anestesiatiimin tehtäviin. Tämä yhdessä yksisanaisen asioiden kuittaamisen kanssa ei välttämättä anna leikkaustiimin sairaanhoitajille täysin paikkansapitävää kuvaa asioiden varmistamisesta. Toisaalta lähinnä leikkaustiimiä koskevien asioiden kuten leikkausvälineistön saatavuuden varmistaminen koettiin paremmin toteutuvan leikkaussairaanhoitajien mielestä. Joko vastaajat arvioivat toimintaansa korostuneen hyvin toteutuvaksi tai toisen tiimin sairaanhoitajille ei muodostu samansuuntaista käsitystä eri kohtien toteutumisesta. Rutiini ja siitä poikkeamiset käytävä läpi Toisessa vaiheessa ennen leikkausviiltoa varmistetaan, että tiimin jäsenten nimet ja tehtävät ovat kaikkien tiedossa. Leikkaavan lääkärin tulee vahvistaa muun tiimin kanssa potilaan henkilöllisyys, leikkauskohde ja toimenpide. Tämän jälkeen varmistetaan, että tarpeen vaatiessa potilaalle on annettu antibioottiprofylaksia 60 minuutin sisällä. Tiimin tulee käydä läpi toimenpiteen kulku ja mahdolliset kriittiset tekijät. Leikkaavan lääkärin tulee käydä läpi myös rutiinista poikkeavat suunnitelmat, leikkauksen arvioitu kesto ja arvioitu vuotomäärä. Tämän jälkeen anestesiatiimi ilmoittaa, jos potilaan hoitoon liittyy jotakin erityistä. Instrumentoiva ja valvova hoitaja vahvistavat välineistön, instrumenttien ja lääkeaineiden saatavuuden. Myös diatermialevyn eli diatermian monopolaarisessa toiminnassa sähkövirran potilaasta poisvievän neutraalielektrodin paikka tulee vahvistaa ääneen. Lopuksi valvova hoitaja vahvistaa, että tarvittaessa radiologiset kuvat ovat esillä. Tulosten perusteella leikkaustiimissä toimivien nimet ja tehtävät varmistetaan ennen toimenpiteen aloittamista harvoin. Vastaajat ilmoittivat tuntevansa toisensa, joten nimien ja tehtä- 20 Pohjanpiiri 2/2014

21 vien läpikäyminen tuntui turhalta. WHO ohjeistaa, että leikkaustiimin jäsenten ja nimien läpikäyminen on mahdollista ohittaa, jos tiimi pysyy samana koko päivän. Potilaan henkilöllisyyden varmistaminen toteutui tukielin- ja neurokirurgian toimialueella pehmytkudoskirurgian toimialuetta paremmin. Kaikilla erikoisaloilla ja niihin liittyvissä leikkauksissa ei tarvita radiologisia kuvia, joten niiden saatavuus voi jäädä varmistamatta. Leikkauk- sissa, joissa kuvia tarvitaan, niiden saatavuus varmistetaan paremmin. Tarkistuslaskennat toteutuivat hyvin Kolmannessa vaiheessa ennen leikkaussalista poistumista hoitajat varmistavat, että instrumenttien, taitosten ja neulojen määrät täsmäävät. Samalla vahvistetaan myös, että näytteet on merkitty ja valmiita lähetettäväksi. Leikkaavan lääkärin tulee vahvistaa diagnoosi, toimenpiteen nimi ja koodit. Ennen leikkaussalista poistumista läpikäytävät jatkohoitoohjeet on keskusleikkausosaston tarkistuslistassa määritelty tarkemmin postoperatiivisen lääkityksen, antibioottien, tromboosiprofylaksian, asentojen ja liikerajoitusten sekä dreenien osalta. Ennen leikkaussalista poistumista tehtävät tarkistuslaskennat toteutuivat hyvin. Lähes kaikki vastaajista ilmoittivat taitosten ja neulojen määrän tarkistamisen toteutuvan aina. Leikkauksen lopussa tapahtuvat tarkistuslaskennat ovat tärkeitä. Potilaaseen jäänyt taitos voi aiheuttaa tulehduksen ja voimakkaan tulehdusvasteen muodostaen märkäpesäkkeen tai ajan kuluessa elimistön kudokset voivat ympäröidä taitoksen sisäänsä. Jatkohoito-ohjeista läpikäydään parhaiten antibioottihoito ja tromboosiprofylaksia. Vähiten huomiota vastausten perusteella kiinnitetään liikerajoituksiin ja asentoihin. n Kokemuksia tarkistuslistan käytöstä Tutkimuksen tuloksista tuli ilmi, että suurin osa vastaajista oli saanut koulutusta tarkistuslistan käyttöön. Tarkistuslistan hyödyntämistä osana perioperatiivista hoitotyötä ei koettu liian työlääksi. Vastaajien kokemus on samassa linjassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatiman kirjoituksen kanssa. Sen mukaan tarkistuslistan läpikäymiseen kokonaisuudessaan kuluu aikaa keskimäärin kolme minuuttia. Tarkistuslistan käytön koettiin parantavan yhteistyötä anestesia- ja leikkaustiimin välillä ja sen käyttö korostui hiljaisella raportilla. Tiimityön sujuminen perioperatiivisessa hoitotyössä näkyy leikkaussaliajan tehokkaana hyödyntämisenä, nopeina potilasvaihtoina sekä turvallisena ja hyvänä hoitona. International Orthopaedics -lehdessä julkaistun tutkimuksen mukaan suurin osa leikkaussalihenkilökunnasta koki tiimin keskinäisen kommunikaation ja yhteistyön paranevan tarkistuslistan käytön myötä. Ongelmat tarkistuslistan käytössä Sairaanhoitajat toivat vastauksissaan ilmi tarkistuslistan läpikäymiseen liittyvän asioiden kuittaamisen tapahtuvan yksittäisellä tiedossa -sanalla. Asia koettiin ongelmalliseksi, sillä yhdellä henkilöllä tiedossa oleva asia ei välttämättä tarkoita, että tieto on koko leikkaustiimin tiedossa. Ongelmaksi koettiin myös se, ettei henkilökunnalle ole selvää, kenelle tarkistuslistan vaiheiden lukeminen kuuluu. Esimerkiksi anestesia- ja leikkaussairaanhoitajat olivat eri mieltä tarkistuslistan lukijasta kussakin vaiheissa. Tulosten mukaan vastaajat eivät kokeneet tarkistuslistan vastaavaan täysin tarkoitustaan eri erikoisaloilla. Tutkimustulosten perusteella vastaajat kaipasivat erikoisalakohtaisia, täsmällisempiä tarkistuslistoja käyttöönsä. Kehittämisideoita Tulosten perusteella vastaajat kaipasivat ohjetta, kenelle tarkistuslistan lukeminen kuuluu. WHO:n listassa on määritelty valvovan hoitajan ohjaavan tarkistuslistan läpikäymistä lukemalla tarkistuslistan kohdat muiden leikkaustiimin jäsenten pyynnöstä. Vastaajien mielestä tarkistuslistan käyttöä perioperatiivisessa hoitotyössä pitäisi tehostaa. Tätä tukee hyvin sairaanhoitajien esille tuoma kanta tarkistuslistan merkityksestä potilasturvallisuutta edistävänä ja yhteistyötä parantavana tekijänä. Mitä enemmän komplikaatioita pystytään vähentämään, sitä parempi taloudellinen hyöty tarkistuslistasta on. Vastaajat toivat esille uuden tietojärjestelmän käyttöönoton ja siihen liittyvän päällekkäisyyksien mahdollisuuden. Tietojärjestelmää käyttöönotettaessa tulisi siis kiinnittää huomiota sen ja tarkistuslistan samoja asioita varmistaviin kohtiin ja pyrkiä välttämään asioiden toistamista. Pohdintaa Keskusleikkausosaston sairaanhoitajat ovat tulosten perusteella ymmärtäneet tarkistuslistan merkityksen osana potilasturvallisuustyötä perioperatiivisessa hoitotyössä. Tulokset ovat aiempien tutkimustulosten kanssa samansuuntaisia sairaanhoitajien käyttökokemusten osalta. Tuloksista voidaan päätellä, ettei tarkistuslistan läpikäyminen leikkauksen yhteydessä vie kohtuuttoman kauan aikaa eikä se näin ollen aiheuta toimenpiteelle tarpeettoman suurta ajallista viivästymistä. Vuosittain noin miljoona potilasta kuolee ja seitsemän miljoonaa saa merkittäviä haittoja leikkaustoimenpiteistä johtuen. Potilasvakuutuskeskuksen mukaan leikkaustiimin jäsenet ovat velvoitettuja käyttämään tarkistuslistaa osana perioperatiivista hoitoa. n Pohjanpiiri 2/

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6.

HAKEMUS RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄN PERUSTERVEYDENHUOLLON YMPÄRIVUOROKAUTISEN PÄIVYSTYKSEN JÄRJESTÄMISEEN 1.6. Sosiaali- ja terveysministeriö Lääkintöneuvos Timo Keistinen Hallintoneuvos Anne Koskela Viitteet: Asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (annettu 23.9.2014)

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto

Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Päivystysuudistus perustason näkökulmasta - terveydenhuolto Sosiaali- ja terveysjohtajien neuvottelupäivät Kuntatalo Toinen linja 14 Helsinki 14.2.2017 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 14.2.2017 1 Kansanterveystyö

Lisätiedot

Sairaanhoitopiirien yhteistyö

Sairaanhoitopiirien yhteistyö Sairaanhoitopiirien yhteistyö Lapin sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Keskustan Lapin ja Peräpohjolan piirit Lapin Akatemian sote-koulutus Rovaniemi 22.1.2017 1 2 4 Sairaanhoitopiirin tehtävä ja tarkoitus

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari

Medisiinisen hoidon tulosalue. 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue 10.4. 2013 Valtuustoseminaari Medisiinisen hoidon tulosalue Toiminta-ajatus Tulosalue vastaa fysiatrian, ihotautien, keuhkosairauksien, kuntoutuksen, kliinisen neuro-fysiologian,

Lisätiedot

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA

Tahdomme parantaa. Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme parantaa Uudistuva KYS KAARISAIRAALA Tahdomme PARANTAA Sairaalan rooli on muuttumassa. Siellä vietetty aika on entistä lyhyempi ja kohdistuu tarkoin harkittuihin hoitoihin. Kaikki perustuu yhteistyöhön.

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016

SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Muistio Liite 1 Hallitussihteeri Johanna Huovinen 27.4.2016 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN ASETUS LÄÄKÄRI- JA HAMMASLÄÄKÄRI- KOULUTUKSEN KORVAUKSEN PERUSTEISTA VUONNA 2016

Lisätiedot

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut

KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut KYS organisaatio uudistui Miten tämä vaikuttaa potilaaseen? Kirsi Leivonen palvelualueylihoitaja Kliiniset hoitopalvelut Miksi sairaalan pitää uudistua? toimintaympäristö muuttuu nopeasti väestö ikääntyy

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen

Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Asianro 449/00.04.01/2012 150 Raision yhteistoiminta-alueen terveyskeskuksen virka-ajan ulkopuolisen päivystyksen järjestäminen Tiivistelmä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma

Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma 2016 2020 Tampereen yliopistollisen sairaalan erityisvastuualueen (Tays/ERVA) hoitotieteellinen tutkimus- ja kehittämisohjelma Tutkimus- ja kehittämisohjelman pohjana toimivat Etelä-Pohjanmaan n Kanta-Hämeen

Lisätiedot

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018

Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Missä ja miten päivystetään vuonna 2018 Päivystys 2016 Messu- ja kongressikeskus Paviljonki Jyväskylä 16.- 17.11.2016 Lääkintöneuvos Timo Keistinen 23.11.2016 1 Tältäkö tulevaisuuden sairaalaverkko näyttää?

Lisätiedot

Kuntaneuvottelut, Palaute

Kuntaneuvottelut, Palaute Kuntaneuvottelut, Palaute 1. Oletko? VSSHP:n viranhaltija 0 1 2 3 Kuntien edustaja Muu, 2. Kutsu 0 1 2 3 3. Kokoustilat, Haartmanin, Learning cafe-tilat 0 1 2 3. Aikataulussa pysyminen 0 1 2 3 . Ajan riittävyys

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta

LAKIEHDOTUKSET. Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 59 LAKIEHDOTUKSET Laki terveydenhuoltolain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan terveydenhuoltolain (1326/2010) 3 :n 4 kohta, muutetaan 39 :n 1 ja 3 momentti, 40 :n 1 momentin 1 kohta,

Lisätiedot

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala

Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Potilashoidon vuosikertomus 2015 Turunmaan sairaala Turunmaan sairaala (TMS) Sairaala on toiminut sairaanhoitopiirin liikelaitoksena vuoden 2006 alusta alkaen. Se tarjoaa erikoissairaanhoidon palveluita

Lisätiedot

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä

Sisältö. Työryhmä Tausta Tarkoitus Menetelmä Tulokset Johtopäätökset Kehittämistyön haasteet ja onnistumiset Esimerkkejä AJANKOHTAISTA IMETYSOHJAUKSESTA Näyttöön perustuva imetysohjauksen yhtenäinen toimintamalli terveydenhuollon palveluketjussa Äitiyshuollon ja naistentautien alueellinen koulutus 16.1-17.1.2017, Rovaniemi

Lisätiedot

Marko Vatanen

Marko Vatanen Marko Vatanen 22.11.2011 Potilasturvallisuus Terveydenhuollon ammattihenkilöiden, toimintayksiköiden ja organisaatioiden periaatteet ja toimintakäytännöt, joilla varmistetaan potilaiden terveyden- ja sairaanhoidon

Lisätiedot

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander

Iäkkään akuuttisairaanhoidon. yhteistyönä toimintamalli. Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Iäkkään akuuttisairaanhoidon palveluketjun tehostaminen monitoimijaisena yhteistyönä toimintamalli Ylilääkäri Arja Mustamo Vanhustyön johtaja Johanna Lohtander Työpaja 28.11.2014 Lähtötilanne Tehostetun

Lisätiedot

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS

TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS TerveydenhuollonLaatupäivät Helsinki 17.4.2012 Lääkintöneuvos Ulla Mattelmäki TERVEYDENHUOLLON JÄRJESTÄMISSUUNNITELMA ON MAHDOLLISUUS SUUNNITELMAN PERUSTEET Terveydenhuoltolaki 30.12.2010/1326 Valtioneuvoston

Lisätiedot

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta

Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta Lapin keskussairaala osana tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalvelukokonaisuutta 27.3.2014 Lapin keskussairaalan laajennushanke - mistä on kysymys? Lapin keskussairaalan auditorio Ounasrinteentie 22 Rovaniemi

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21

Harjoitustehtävä. 3. Suunnittele Kymenlaakson alueen sairaalapalvelut puhtaalta pöydältä: Punnosen raportin sivut 16,17, 20 ja 21 HARJOITUS- TEHTÄVÄ Harjoitustehtävä 1. Kuvaa terveyspalveluiden erityispiirteitä? Miten terveyspalvelut poikkeavat muista toimialoista a) prosessin johtamisen ja kehittämisen ja b) liiketoiminnan näkökulmasta?

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2.

LASTEN KOTIHOIDONTUEN KUNTALISÄ / ALOITTEET 75/08.050/2010 142/08.050/2009. Ptltk 40 Liitteet 1-2. Perusturvalautakunta 40 07.04.2010 Kunnanhallitus 79 12.04.2010 Perusturvalautakunta 48 21.04.2010 Kunnanhallitus 93 26.04.2010 Perusturvalautakunta 56 19.05.2010 Kunnanhallitus 127 07.06.2010 Kunnanvaltuusto

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys

Hoitoon liittyvien infektioiden seuranta. Kun tiedetään hoitoon liittyvien infektioiden esiintyvyys Hygieniayhdyshenkilön rooli hoitoon liittyvien infektioiden seurannassa Valtakunnalliset sairaalahygieniapäivät 16.-17.3.2016 Hygieniahoitaja Raija Järvinen, infektioiden torjuntayksikkö, OYS p. 040 5060997/raija.jarvinen@ppshp.fi

Lisätiedot

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP

OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma. Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP OYS ervan päivystysjärjestelyjen suunnitelma Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri PPSHP Päivystysasetuksen vaikutukset PPSHP:n alueen toimintaan OYS Toiminta asetuksen mukaista Osittain sopimatta ervojen

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet

Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Perusterveydenhuollon yksikkö - Terveydenhuoltolain velvoitteet Juha Korpelainen Hallintoylilääkäri 2 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö,

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain muutokset

Terveydenhuoltolain muutokset Terveydenhuoltolain muutokset Sote- ja aluehallintouudistus sekä varautuminen STM:n valmiusseminaari Haikon kartano Haikkoontie 114, Porvoo 26. - 27.5.2016 Timo Keistinen lääkintöneuvos STM 30.5.2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit

Tammi-elokuu 8/2013. Osavuosikatsaus II. Psykiatrian päiväsairaanhoito ja kuntoutuskodit Tammi-elokuu 8/2013 Osavuosikatsaus II Saapuneet lähetteet Avohoitokäynnit Hoitojaksot Hoitopäivät Hoidon tarpeen arviointia odottavat Hoitoa odottavat Maksut ja laskutukset Kehitysvammahuolto Psykiatrian

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.

Toiminta- ja taloussuunnitelma sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6. Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016 2018 sekä talousarvio 2016 Sairaanhoitopiirin johtaja Jari Jokela Yhtymävaltuuston seminaari Rovaniemi 24.6.2015 Strategia Strategia (kreik. στρατός sotaväki ) tarkoittaa

Lisätiedot

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013

ENSIHOITOKESKUS Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 Satakunnan ensihoitopalvelut vuoteen 2013 JYRI LILJA ensihoitopäällikkö Eduskunta on hyväksynyt uuden terveydenhuoltolain, joka tulee voimaan 1.5.2011. Lain mukaan ensihoitopalvelun järjestämisvastuu siirtyy

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA Jorma Posio TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö

Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto. Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Katsaus : Keski-Suomen sotetuotanto Esittely: Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Palvelutuotantotyöryhmä 13.4.2016 Asko Rytkönen Kehittämispäällikkö Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maan viidenneksi suurin

Lisätiedot

HUS:n toiminnan arvioinnista

HUS:n toiminnan arvioinnista HUS:n toiminnan arvioinnista Reijo Salmela, LKT, THT, dos. Arviointijohtaja HUS, Ulkoisen tarkastuksen yksikkö 15.11.2012 Arviointiyhdistyksen keskustelufoorumi 1 Vuosibudjetti noin 1,7 miljardia euroa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE

HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN STRATEGINEN TOIMINTAOHJELMA JA TOIMEENPANO VUOTEEN 2019 VARSINAIS-SUOMEN ALUE HOITOTYÖN TOIMINTAMALLI VISIOMME VUOTEEN 2019 Tavoitteenamme on, että hoitotyön yhteisömme on alueellisesti vetovoimainen

Lisätiedot

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen

Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Jatkotoimenpiteet ja tilaisuuden päättäminen Benchmarking kustannusyhteyshenkilöiden työkokous Kehittämispäällikkö Pirjo Häkkinen Helsinki 5.5.2010 20.5.2010 Pirjo Häkkinen 1 Jatkotoimenpiteet Kustannustietojen

Lisätiedot

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014-

POHJOIS-SAVON SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- SAIRAANHOITOPIIRIN ENSIHOITOPALVELUN PALVELUTASOPÄÄTÖS AJALLE 1.1.2014- Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri 2 (8) 1. TOIMINTAYMPÄRISTÖ Ensihoidon palvelutasopäätös koskee Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella

Lisätiedot

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella

Ympärivuorokautinen hoito OYS-ERVA-alueella 1.4.2 Ympärivuorokautinen hoito OYSERVAalueella Sanna Salmela, projektipäällikkö Suvi Helanen, hankesuunnittelija Projekti: Järjestämissuunnitelman toteutusta tukeva työnjako ja laitospaikat Tausta ja

Lisätiedot

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti

Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Kansallinen selvitys ja suositukset: Lääkkeiden järkevän käytön edistäminen moniammatillisesti Timo Järvensivu Anne Kumpusalo-Vauhkonen Antti Mäntylä Keskeiset verkoston työtä ohjaavat kysymykset: Mitkä

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA TULOSALUE: KESKI-POHJANMAAN ERIKOISSAIRAANHOITO- JA PERUSPALVELUKUNTAYHTYMÄ VASTUUHENKILÖ: Toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti. ASIAKAS- JA POTILASNÄKÖKULMA

Lisätiedot

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy

Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy Omin Jaloin -menetelmäkoulutuksen palaute Copy 1. Koulutusryhmä johon osallistuin (mikäli osallistuit päiviin eri ryhmistä vastaa 1. koulutuspäivän osalta) 0 2 4 6 8 10 12 14 16 18 20 22 17: Turku 6. ja

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä

Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä LUONNOS 19.5.2016 Valtioneuvoston asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön

Lisätiedot

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA

POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA POHJOISEN ERVAN ROOLI NYT JA HUOMENNA AIDOLLA YHTEISTYÖLLÄ JA KUMPPANUUDELLA TEHOA, LAATUA JA VAIKUTTAVUUTTA 1 EVA SALOMAAN SEMINAARI 14.6.2016 SISÄLTÖ OYS-ERVA Yhteistyön välineet Mitä odotuksia meillä

Lisätiedot

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA

TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA TERVEIN MIELIN POHJOIS- SUOMESSA 1 Hankkeessa mukana 2 Kainuun maakunta-kuntayhtymä 132 482 euroa (kokonaiskustannukset 529 928 euroa) Keski-Pohjanaan sairaanhoitopiiri 137 952 euroa (kokonaiskustannukset

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki

TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI TERVEYSPALVELUIDEN YHTEENSOVITTAMINEN MUUTTUVASSA MAAILMASSA IX Terveydenhuollon laatupäivä 17.4.2012, Helsinki Aino-Liisa Oukka Dos., johtajaylilääkäri Pohjois-Pohjanmaan

Lisätiedot

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA

HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA HELENA AAVARINNE, THT, KASV.LIS. HOITOTIETEELLISEN KOULUTUKSEN JA TUTKIMUSTOIMINNAN ALKUVAIHEITA OULUN YLIOPISTOSSA TAUSTAA JA VALMISTELUTYÖTÄ KOULUTUKSEN ALOITTAMISEKSI Kansainvälinen yhteistyö Ulkomailta

Lisätiedot

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen

Saattohoito. Erva Jory Jorma Penttinen Saattohoito Erva Jory 30.01.2015 Jorma Penttinen 19.1.2015 2 (Juho Lehdon dia) Palliatiivisen hoidon hoitoprosessi Päätös siirtyä palliatiiviseen hoitoon tehdään yleensä erikoissairaanhoidossa Palliatiivisen

Lisätiedot

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä

Kipuprojektin satoa. Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Kipuprojektin satoa Pitkäkestoisen kivun moniammatillisen hoitomallin ja alueellisen palvelujärjestelmän kehittäminen Lapin sairaanhoitopiirissä Osaraportti: nykytilan kuvaus ja toimijoiden haastattelut

Lisätiedot

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja

KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä. Päivystysasetus. JYL Vesa Kataja KYS ERVA JOHTORYHMIEN KOKOUS 21.-22.8.2014 Jyväskylä Päivystysasetus Hyvä Timo, missä mennään? VS: PäivystysasetusKeistinen Timo (STM) [timo.keistinen@stm.fi]lähetetty:18. elokuuta 2014 22:42 Vastaanottaja:Kataja

Lisätiedot

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta.

PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. parantaa. PARANTAA Kuopion yliopistollinen sairaala, KYS, on yksi Suomen viidestä yliopistosairaalasta. KYS antaa korkeatasoista kliinistä hoitoa, tekee kansainvälisesti arvostettua tutkimusta ja kouluttaa

Lisätiedot

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista

Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenveto saattohoidon arvioinneista Yhteenvedossa käytetyt Saattohoidon arviointilomakkeet on jaettu yksiköissä Kouvolassa ja Eksoten alueella. Lomakkeita on jaettu omaisille vuosina 2009 2010 ja yhdistykselle

Lisätiedot

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli

Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa malli Esimiehen rooli muutosten aikaan saamisessa 70-20-10 malli Johdon ja henkilöstöjohtamisen kehittämispäivä AMKE 28.10.2015 Jarmo Kröger, kehittämispäällikkö Koulutuskeskus Salpaus Ammatillisen koulutuksen

Lisätiedot

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013.

6.3.2. Sydänkeskus KAAVIO 6.3.2.1. SYDÄMEN VARJOAINEKUVAUKSET TYKSISSÄ VUOSINA 2011 2013. 6.3.2. Sydänkeskus Sydänkeskus muutti keväällä 2013 uusiin yhtenäisiin tiloihin T-sairaalaan. Toimialue muodostettiin Tyksin kardiologisesta toiminnasta sekä sydän- ja rintaelinkirurgiasta. Uusi organisaatiomalli

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat?

Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Mitä sote-päivystyksen ja erikoissairaanhoidon uudistus muuttavat? Liisa-Maria Voipio-Pulkki Timo Keistinen Anne Koskela Lotta Hämeen-Anttila Satu Karppanen Virva Juurikkala Lasse Ilkka Taina Mäntyranta

Lisätiedot

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ

JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) FIMM SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ JOHTOSÄÄNTÖ 1(5) SUOMEN MOLEKYYLILÄÄKETIETEEN INSTITUUTIN JOHTOSÄÄNTÖ Tämän johtosäännön on hyväksynyt Helsingin yliopisto 9.6.2010, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (HUS) 23.8.2010,

Lisätiedot

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky

Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö. Lapin sairaanhoitopiirin ky Anna-Leena Hanhisuanto Laskentapäällikkö Projekti aloitettiin 9/2011 sairaanhoitopiirien hallitusten päätöksellä Erva sairaanhoitopiireille rakennetaan yhtenäinen tietovarasto KulasDW ja osaprojektina

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013

Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Kaupunginvaltuusto Kj/32 27.11.2013 Helsingin kaupunki Esityslista 19/2013 1 (6) Päätöshistoria Kaupunginhallitus 18.11.2013 1226 HEL 2013-007690 T 00 00 03 Päätös Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

Lisätiedot

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja

Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja Kaupunginhallitus 76 07.03.2011 SoTe -tilaajalautakunta 30 28.04.2011 Kuntalaisaloite/Pohjois-Kuoreveden asukkaille Ylä-Pirkanmaan terveydenhuoltoalueen palveluja 1651/06.00.00/2010 Khall 76 Valmistelija:

Lisätiedot

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri

Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet. Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri Kanta-Hämeen keskussairaalan ja TAYS:n yhteistyöhankkeet Sairaalapäivät 20.11.2012 Markku Järvinen Johtajaylilääkäri KHSHP Fimlab laboratorioiden yhteistyöhanke Markku Järvinen, johtajaylilääkäri, KHSHP

Lisätiedot

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety

Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä. RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Hoidon vaikuttavuuden ja potilasturvallisuuden tutkimuskeskittymä RECEPS Research Centre for Comparative Effectiveness and Patient Safety Itä-Suomen yliopisto Terveystieteiden tiedekunta sekä Yhteiskuntatieteiden

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI

KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI TIIVISTÄ TIETOA KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRI Keski-Suomen sairaanhoitopiiri tuottaa jäsenkuntiensa tarvitsemia erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon päivystyksen sekä eräitä sosiaalihuollon palveluja

Lisätiedot

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta

1. Valtuutettu Veijo Oinosen aloite Aluehallintovirastolle selvittämään Ensihoidon palvelutasopäätöstä rautavaaralaisten osalta Kunnanvaltuusto 10 11.05.2015 Kunnanhallitus 132 25.05.2015 Kunnanhallitus 146 08.06.2015 Perusturvalautakunta 21 20.01.2016 Valtuutettujen aloitteet/valtuutettu Veijo Oinosen valtuustoaloite 11.5.2015

Lisätiedot

Omasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen

Omasairaala. Uuden yksikön käynnistäminen Omasairaala Uuden yksikön käynnistäminen Erick Inciarte Villaverde LL. Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri Omasairaalan vastaava anestesialääkäri 1 26.11.2015 Omasairaala on OP-Pohjolan omistama

Lisätiedot

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018. Talousarvio 2016 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2016-2018 Talousarvio 2016 Yhtymävaltuusto 24.-25.11.2015 JOHTAJAYLILÄÄKÄRI JUKKA MATTILA LAPIN SAIRAANHOITOPIIRI Painopistealueet vuonna 2016 1.Palvelujen ja päivystysvalmiuden

Lisätiedot

Strategia Luotsaa hyvinvointia

Strategia Luotsaa hyvinvointia Strategia 2015 Luotsaa hyvinvointia Toimintaympäristön kehitysnäkymiä Ilmastonmuutokset ja globaalitalouden häiriöt aiheuttavat epävarmuutta ja ennakointivaikeuksia kaikilla toimialoilla. Julkisen talouden

Lisätiedot

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen.

Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. JOHDANTO Tämä osallistumista ja vahvuuksia edistävä toimintamalli on toteutettu opinnäytetyö projektina Pirilän toimintakeskukseen. Mallin tarkoituksena on antaa seuraaville toimintapäivän tekijöille ideoita

Lisätiedot

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä

PALVELUSOPIMUS Heinolan kaupunki. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä PALVELUSOPIMUS 2016 Hyväksytty Heinolan sosiaali- ja terveyslautakunnassa / 201 ja ympäristö- ja rakennuslautakunnassa / 201 Hyväksytty n hallituksessa / 201, PUITESOPIMUS 2016 SOPIJAOSAPUOLET Tilaaja

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä

Sopimusohjauksen aluetilaisuus Jyväskylä Liite 8 Sopimusohjauksen aluetilaisuus 24.09.2014 Jyväskylä Päivystystoiminnan järjestäminen KSSHP:ssa TAUSTAA (1) Asetus perustuu Terveydenhuoltolakiin (2010) sekä hallituksen rakennepoliittiseen ohjelmaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet:

Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI. Ohjeet: Lausuntopyyntökysely LUONNOS VASTAUKSEKSI Ohjeet: Sähköisessä kyselylomakkeessa voi liikkua edestakaisin painamalla Edellinen- tai Seuraava - painikkeita. Kysely on mahdollista lähettää vastaamatta kaikkiin

Lisätiedot

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen

Lapin keskussairaala vm ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset. Prof. Raimo Kettunen Lapin keskussairaala vm. 1988 ja nykyaikaisen päivystävän sairaalan vaatimukset Prof. Raimo Kettunen 27.3.2014 Lapin keskussairaala: harvaan asutun alueen keskussairaala, II-taso, THL raportti 30/2012

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus 1 Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä Annettu päivänä kuuta 2013 Sosiaali- ja terveysministeriön päätöksen mukaisesti

Lisätiedot

Keskushallinto 3.6.2013 1(5)

Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Keskushallinto 3.6.2013 1(5) Kolarin ja Lapin sairaanhoitopiirin välinen neuvottelu 2013 Aika ma 3.6.2013 klo 9.00-12.05 Paikka Kolari, Kunnantalo Osallistujat: Eija Koivuranta, Kolarin kunta Sakari Lipponen,

Lisätiedot

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys

Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa. Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Päivystystoiminta Keski- Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Johanna Tuukkanen ylilääkäri, toimialueen johtaja KSKS Päivystys Kaikki tiet johtavat päivystykseen.. Päivystys osana kokonaisuutta Lääketieteen

Lisätiedot

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa

Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Hoitotakuu lastenpsykiatriassa Lastenpsykiatrian professoreiden, ylilääkäreiden ja ylihoitajien kokous Turussa Lääninlääkäri, LT, psykiatrian erikoislääkäri Jukka Kärkkäinen TYKS, T-sairaalan auditorio,

Lisätiedot

Terveys ja talous 2016

Terveys ja talous 2016 Terveys ja talous 2016 15.9.2016 Tehokkuutta osaamisen kehittämiseen Oppiportin hyödyntämisen mahdollisuuksista Digidigi Digitalisaatio haastaa perinteiset toimintamallit ja muuttaa maailmaa, sosiaali-

Lisätiedot

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin

Hoitosuositus. Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa hoitotyössä. Tutkimusnäytöllä tuloksiin Hoitosuositus Tutkimusnäytöllä tuloksiin Leikki-ikäinen lapsi tarvitsee mahdollisuuksia puhua ja käsitellä toimenpiteen herättämiä tunteita. Kuva: Shutterstock Leikki-ikäisen emotionaalinen tuki päiväkirurgisessa

Lisätiedot

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.

Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus haku. Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5. Yliopistotasoisen terveyden tutkimuksen valtion rahoitus - 2015 haku Minna Mäkiniemi Tutkimuspalvelupäällikkö VTR Infotilaisuus 14.5.2014 Paljonko jaetaan? Valtion rahoitus terveyden tutkimukseen n. 31

Lisätiedot

Tervehdys Kainuusta!

Tervehdys Kainuusta! Tervehdys Kainuusta! Intensiivinen palveluohjaus kuntouttavassa työtoiminnassa Aikuissosiaalityön päivät 2013 Toisin ajattelu toisin tekeminen * Kainuun sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä / Maarit

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Oulun yliopisto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Auli Saukkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 47H 1 7 GEROCENTER SÄÄTIÖN VALTUUSKUNNAN KOKOUS

Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 47H 1 7 GEROCENTER SÄÄTIÖN VALTUUSKUNNAN KOKOUS KESKI-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN KUNTAYHTYMÄ ESITYSLISTA- PÖYTÄKIRJA 4/2016 Kokousaika pe klo 13.00-14.00 Kokouspaikka Jyväskylä, Keskussairaalan ruokapalvelukeskuksen kabinetti 1, rak. 1 N/0 Käsiteltävät

Lisätiedot

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016

Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Kliininen linja Pirjo Lindström-Seppä opintoasiainpäällikkö Itä-Suomen yliopisto, terveystieteiden tiedekunta, lääketieteen laitos 2016 Ilmoittautuneita: 2000 / 78 2001 / 83 2002 / 87 2003 / 72 2004 /

Lisätiedot

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava

K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA. Veli-Pekka Rautava K-HKS PÄIVYSTYKSEN NÄKÖKULMASTA Veli-Pekka Rautava 15.2.2016 K-HKS LUKUINA VUONNA 2014 Poliklinikkakäyntejä 240 275 (suunnite 217 870) Hoitopäivät 99 808 Hoitojaksot 25 644 Leikkaus- ja muut toimenpiteet

Lisätiedot

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana

Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Selvitys 1 (5) Sosiaali- ja terveyskeskus Kuntoutujien ryhmä-/ päivätoiminta kaupungin omana toimintana Toiminnan taustaa ja käsitteen määrittelyä: Mielenterveyskuntoutuja tarkoittaa

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot