Työnantajalinja kiristyy metallissa

Transkriptio

1 Metalli vuotta EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 1 Turun metallityöväen ammattiosasto ry. 49 jäsenlehti 3/ Työnantajalinja kiristyy metallissa Raisiolaisen Multilift on Hiab-konsernin suurin tuotantolaitos Suomessa. Taantuma näkyy nostolavalaitteita valmistavalla tehtaalla. Työnantaja on kiristänyt linjaansa huomattavasti kuluneen vuoden aikana, sanoo pääluottamusmies Sirpa Rajalampi. Luottamusmiehen tehtävä vaatii sitoutumista Rajalampi on toiminut työpaikkansa pääluottamusmiehenä kaksi vuotta, sitä ennen kolme vuotta varapääluottamusmiehenä. Tuotantoprosesseja on tiivistetty tuntuvasti, mennään äärirajoilla, hän sanoo. Jos menee liian tiukaksi, se alkaa näkyä sairauspoissaloissa. Työntekijä ottaa helpommin sairaslomaa, kun tahti töissä on liian tiukka, Rajalampi muistuttaa. Yleisimmin sairaslomien syynä Multiliftillä ovat liittyvät tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Turhat lomautukset Työnantajan viimeisin veto on ollut kahvitaukojen tarkempi seuranta, Rajalampi sa- Multiliftin Tomi Lehtorannan ja Sirpa Rajalammen mukaan työnantajalinja on selvästi kiristynyt. noo. Tuotanto pyörii nyt minimivahvuudella. Kesälomien yhteydessä väki lomautettiin viikoksi ja lisäksi viideksi päiväksi syyskuussa. Enää ei ole varaa vähentää työntekijöitä. Lomautuksetkin olivat oikeastaan turhia, sillä nyt pitää kiirettä, sanoo puolestaan 10 vuotta Multiliftillä työskennellyt Tomi Lehtoranta. Aktiivisuutta yhteiseksi eduksi Pääluottamusmiehen vastattavana on työntekijöiden yhteinen etu: Pääluottamusmiehen on osallistuttava työajan ulkopuolella liiton ja osaston toimintaan, kuten kokouksiin ja koulutuksiin, Rajalampi muistuttaa. Luottamusmiehen on tun- nettava tes ja seurattava sen muutoksia. On muotoiltava oma vaihtoehto ja näkemys ennen kuin voi neuvotella työnantajan kanssa. Ei riitä, että lyö nyrkkiä pöytään, pitää olla hyvin perillä asioista. Se edellyttää työtä myös vapaa-ajalla, Sirpa Rajalampi sanoo. Lehtoranta kannustaa jokaista työntekijää osallistumaan työpaikan ulkopuoliseen ay-toimintaan. Itse hän on ollut aktiivinen Metalli 49:n nuorisotoiminnassa. Lehtoranta kannustaa nuoria jäseniä lähtemään mukaan. Toiminta ei todellakaan ole niin kuivaa kuin moni luulee. Ihan rentoa meininkiä, jossa tapaa samanhenkistä porukkaa ja oppii samalla mielenkiintoisia asioita työelämästä ja yhteiskunnasta, hän sanoo. (M49) Luottamusmiesvalinnat nyt! Luottamusmies toimii ammattiosaston edustajana työpaikalla. Ammattiosaston jäsenet valitsevat pääluottamusmiehen, hänen varamiehensä sekä muut luottamusmiehet. Ammattiosasto vahvistaa valinnat. Luottamusmiehen kausi on kaksivuotinen. Valinnat on tehtävä marras-joulukuussa Ehdokkaat tulee asettaa ehdokasasettelukokouksessa. Jos tehtävää kohti on vain yksi ehdokas, hän tulee valituksi. Jos ehdokkaita on useita järjestetään luottamusmiehen vaali. Vaalissa voivat äänestää työpaikan työntekijät, jotka ovat SAK:laisen liiton jäseniä ja joihin noudatetaan Metallin työehtosopimusta. Ota yhteys ammattiosaston toimistoon. Luottamusmiesvalinnoissa auttaa Ari Airo p Hallitus leikkaa eläkkeitä... s. 3 Luottamusmiehen asema vahvemmaksi... s. 4 Työttömyyttä voidaan vähentää, jos halutaan... s. 5 Tervetuloa Kirjalaan!... s. 8

2 2 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Pääkirjoitus 3/2014 Telakan tulevaisuus Alkusyksystä sitten saatiin vihdoin selvyys pitkään jatkuneelle odotukselle Turun telakan kohtalosta. Uusi omistaja on perinteikäs saksalainen telakkayhtiö Meyer yhdessä Suomen valtion kanssa. Tämä uutinen oli kauan odotettu ja toivottu. Kuten tiedämme, telakan jatko on hyvin merkittävä koko maallemme, erityisesti Turun seudulle. Niin paljon on viime vuosien aikana on kadonnut teollisia työpaikkoja muualle. Kaupan seurauksena työpaikat on turvattu vuosiksi eteenpäin. Täytyy toivoa, että näistä työpaikoista mahdollisimman moni on kotimainen, eikä töitä teetetä ulkomaisilla alihankkijoilla alipalkalla. Työeläkeuudistus 2017 Keväästä asti tehty työeläkeuudistus saatiin valmiiksi ja eduskunnan päätettäväksi. Se ei juuri lohtua tuonut. SAK, Metalliliitto mukaan lukien, petti jälleen lupauksensa pitää kiinni kaikkien ammattiliittojen asettamasta tavoitteesta, vaan eläkkeellelähtöiän alaraja nostettiin 65 vuoteen. Lehdissä haastatellaan lähes joka viikko eläkeläisiä, jopa yli 90-vuotiaita, kertomassa kuinka he jaksavat olla töissä edelleen. Metallimiehiä tai -naisia näissä jutuissa ei ole montakaan nähty. Syy on yksinkertainen, Heitä ei työpaikoilta löydy hakemallakaan. Ensinnäkin vanhimmat haastateltavat ovat pääsääntöisesti olleet yksityisyrittäjiä eli heille ei kukaan ole antanut lopputiliä, niin kuin yleensä työntekijöille käy. Yritä siinä sitten olla töissä vielä eläkeiän saavutettuasi. Toinen tekijä on se, että suuri osa metallityöläisistä on joutunut työkyvyttömyyseläkkeelle ennen pääsyä normaalille työeläkkeelle. Uudistuksessa on puhuttu siitä, että 38 vuoden työuran jälkeen pääsisi raskaista töistä 63 vuoden iässä varhennetulle eläkkeelle. Mediassa ei ole mainittu metallialaa, monia muita aloja sitäkin enemmän. Konepaja- ja telakkatyö kuuluvat mielestäni itsestään selvänä näihin raskaisiin töihin. Saapa nähdä, mitä näistä raskaista töistä loputa päätetään. Luottamusmiesvalinnat Tänä syksynä valitaan luottamushenkilöitä työpaikoille. Muistutan kaikkia, jotka mahdollisesti ovat luopumassa luottamushenkilö tehtävästään, että he huolehtivat tilalleen uuden luottamushenkilön ja tietenkin sellaisen, joka on ammattiosastomme jäsen. Hyvää loppuvuotta, Antero Palomäki puheenjohtaja Turun Metallityöväen ammattiosasto ry 49 Luottamusmiehen valinta tärkeä oikeus Raimo Kytömaa Syksyn lehdet alkavat pikkuhiljaa olla maassa ja lumen tuloa odotellaan. Kuka odottaa sitä kiivaammin, kuka vä- Metalli 49:n puheenjohtajana Turun telakan pitkäaikainen 2000-luvun alussa toiminut, luottamusmies, kaupunginvaltuutettu ja jäsenlehtem- Multiliftin pitkäaikainen pääluottamusmies, veteraanijaoston puheenjohtaja Martti sija Pasi Heikkilä täytti 23. lome teräväsanainen pakinoit- Katajainen täyttää Martin päivänä 70 vuotta. kakuuta 50 vuotta. Metalli 49 onnittelee tovereita! Turun metallityöväenammattiosasto 49 ry:n jäsenlehti 40. vuosikerta Toimisto, Tuureporinkatu 17 C Turku Puhelin Telefax (02) Sivun valmistus: Graafinen Palvelu Seppo Mäkinen, Somero Paino: Salon Lehtitehdas 2014 Toimitusneuvosto: Susanna Merinen Pasi Heikkilä Raimo Kytömaa Samuli Vienonen Johannes Yrttiaho vastaava toimittaja hemmän innostuneesti. Itse selviäisin vaikka ilman. Toinen syksyn merkki on luottamusmiesvalinnat. Toivottavasti kukaan ei kuvittele voivansa tulla toimeen ilman luottamusmiestä. Ainakaan minä en kuvittele. Toimistolla tulee päivittäin vastaan tapauksia, joissa on työntekijöiden oikeuksia työpaikalla loukattu, eikä heillä ole ollut mahdollisuutta tukeutua luottamusmieheen. Työpaikan luottamusmiehen valinta on yksi tärkeimmistä työntekijöiden oikeuksista työpaikalla. Tästä oikeudesta on teidän jokaisen pidettävä kiinni. Valitkaa itsellenne luottamusmies, joka on valmis uhraamaan myös omaa vapaa-aikaansa hoitaakseen teidän asioita, sillä pelkästään työajan puitteissa näitä asioita ei saada hoi- dettua. On myös muistettava tukea valittuja luottamusmiehiä, jotka joutuvat kovaan prässiin neuvotellessaan teidän asioista. Valinnat eivät rajoitu pelkästään työpaikoille. Myös osaston luottamustehtävät ovat taas jaossa. Työpaikoilla on ollut mahdollisuus esittää omia ehdotuksiaan henkilöistä, jotka asetetaan ehdokkaiksi pidettävässä ehdokasasettelukokouksessa. Valinnat tehdään pidettävässä syyskokouksessa, johon toivon teidän kaikkien runsaslukuisesti osallistuvan. Lämmintä syksyä, Raimo Kytömaa Toimitsija Metalli 49 Sääntömääräiset kokoukset: Ehdokasasettelukokous ke klo Syyskokous ke klo Metalli 49:n kokoustilat, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Kokouksissa kahvitarjoilu, jäsenet tervetuloa! Metalli 49:n Soppatykki Kauppatorilla Joulukuun luottamusmiestapaaminen Metalli 49:n kokoustilat, Tuureporinkatu 17 C, Turku. Pe klo Lounas klo Ajankohtaista asiaa edunvalvonnasta, aihe selviää myöhemmin Kurssi-iltapäivät on tarkoitettu työpaikkojen luottamushenkilöille ja muille asiasta kiinnostuneille. Ilmoittautumiset ja erikoisruokavaliot viimeistään viikkoa ennen kurssia osaston toimistolle. Koko perheen joulujuhla Ali-Kirjalassa (Alikirjalantie 284, Kirjala/Parainen) lauantaina klo Taikuri esiintyy, pinskut leikittävät lapsia ja joulupukki vierailee. Puuroa ja torttua! Torstaina ja klo Tervetuloa hernesopalle!

3 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 3 Hallitus leikkaa eläkeläisiltä ja sairailta Kokoomuksen, SDP:n, RKP:n ja kristillisdemokraattien hallitusrintama äänesti eduskunnassa eläkkeiden ja muiden eläkeindeksiin sidottujen etuuksien indeksijäädytyksen ja -leikkauksen puolesta. Leikkaus kohdistuu ankarimmin juuri eläkeläisiin ja sairaisiin. Valtio säästää 152,5 miljoonaa euroa. Kokonaisvaikutus on n. 300 miljoonaa euroa. Korotus on vain 0,4 prosenttia, kun sen pitäisi olla 1,6 prosenttia. Tämä kuvastaa hallituksen oikeistolaista sosiaalipoliittista linjaa. Leikkaukset jäävät pysyviksi. Viime vaaleissa luvattiin aivan muuta. Minulle ja edustaja Mustajärvelle oli jo 3,5 vuotta sitten hallitusneuvotteluissa Säätytalolla selvää, että myös sosiaaliturvan leikkauksiin ennen pitkää mennään. Säätytalolla kiersi eri ryhmien neuvottelijoiden käsissä varsin muhkea moniste, jossa oli todellakin valmiiksi laskettu, mitä mikäkin leikkaus tai jäädytys merkitsee ja minkälaisia säästöjä syntyy. Julkisuudessa leikkauslistojen olemassaolo kiellettiin. Tämä hallitus ei leikkaa, vakuutti kiihkeänä ryhmäjohtaja Lapintie myös Vasemmistoliiton eduskunta- Sosiaali- ja terveydenhuollon maksut, jotka on sidottu erilaisiin indekseihin, nousevat täysimääräisesti. Vaihtoehto nykylinjalle on löydettävissä. Se on edelleenkin radikaali, työtätekevien etuihin sitoutuva ja pyrkyreistä vapaa vasemmisto, sanoo kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. ryhmässä, kun hallitusohjelmasta ja minun sekä Mustajärven erottamisesta ryhmästä kiisteltiin ja äänestettiin. Nyt tämän leikkauksen maksavat siis vanhukset ja sairaat, jotka ovat kansaneläke- ja työeläkeindeksien mukaisten etuuksien saajia. Sen sijaan kannattaa huomata, että suurin osa sosiaali- ja terveydenhuollon maksuista, jotka on sidottu erilaisiin indekseihin, nousevat täysimääräisesti. Niitä ei suinkaan leikata. Monilla paljon sairastaville eläkeläisillä lääke- ja terveydenhuollon menot saattavat viedä kuukausitasolla jopa kolmanneksen eläketuloista. Lisäksi kuuden puolueen hallitus sopi jo ohjelmassaan, että sairausvakuutuksen korvauksiin tehdään 150 milj. euron säästöt. Tämäkin nyt ylitetään ensi vuoden budjetissa. Kaiken kaikkiaan lääke-, matka- ym. sairausvakuutuksen korvauksia leikataan yli 200 milj. eurolla. Käytännössä eläkeindeksin leikkaus ja Kelan sv-säästöt kuppaavat samoilta, pääasiassa pienituloisilta ihmisiltä n. 500 milj. euroa. Keskimääräinen vanhuus/työeläke oli viime vuonna n.1500 euroa kuukaudessa. Työkyvyttömyyseläke oli selvästi pienempi, n.1150 euroa kuukaudessa. Samaa tasoa olivat myös työttömyyseläkkeet. Kun toisilta otetaan, toisille annetaan. Hallitusohjelman ulkopuolelta kokoomus toi esityksen yhteisöveron huojentamisesta n milj. eurolla. Tällä päätöksellä uskoteltiin olevan dynaamisia vaikutuksia työllisyyden kohentamisessa. Kuka uskoi, kuka ei? En uskonut. Maan talous on vaipumassa koomaan. Massatyöttömyyden ennätyksiä rikotaan tulevan talven aikana. Verohuojennukset ovat päättymässä osinkotuloina pääomasijoittajille ja huomattava osa tuotoista päätyy veroparatiiseihin. Nyt päätettyjä leikkauksia ei hyvitetä eläkeläisille myöhemminkään, joten ne jäävät pysyviksi sosiaaliturvan tason leikkauksiksi. Näinhän ei pitänyt käydä. Viime vaaleissa luvattiin aivan muuta. Luvattiin, mutta lupaukset petettiin. Ne olivat vain poliittista viihdettä. Hallitus on ajanut kovaa oikeistopolitiikkaa alusta alkaen. Kansalaisten ostovoimaa on leikattu, reaalipalkat laskevat, kuntien kurittaminen vauhdittaa samaa kehitystä, sosiaaliturvaa ja eläkkeitä leikataan, kulutusveroja kiristetään kauttaaltaan. Jäljet näkyvät kotitalouksien kulutushalujen ja -kykyjen hiipumisena ja joukkoirtisanomisina mm. kaupanalalla. Vastavoimia ei ole näköpiirissä; keskustan ja perussuomalaisten äänenpainot ja kannanotot lähestyvät vaarallisella tavalla kokoomuksen talouskurilinjaa, mitä lähem- mäksi ensi kevään eduskuntavaaleja tullaan. Todellisten vaihtoehtojen etsiminen on työläs tehtävä moneen kertaan petetyille äänestäjille. Mutta vaihtoehto on löydettävissä. Se on edelleenkin radikaali, työtätekevien etuihin sitoutuva ja pyrkyreistä vapaa vasemmisto. Jyrki Yrttiaho Kansanedustaja Vasemmistoliitto Vasenryhmä Turun telakka irti STX:n kahleista Perjantai oli helpotuksen päivä Turun telakalle. Telakkaa enemminkin seitsemän vuotta piinannut kuin omistajana toiminut STX sai siirtyä syrjään. Kun katsoo vanhoja valokuvia, joissa Isontalon Antti ja Rannanjärvi istuvat raskaissa kahleissa, niin tulee mieleen, ettei heillä ollut mahdollista tehdä ainakaan sadan metrin maailmanennätystä karkureissua ajatellen. Tästä huolimatta Turun telakalla rakennettiin maailmanennätysvauhdilla risteilijä, vaikka silloiset STX:n kahleet vielä painoivat olkapäitä. Viimeisten kahden vuoden piinan jälkeen näyttää jälleen siltä, että Turun telakka selviytyy kuiville ja toisaalta rakennusaltaaseen Laivat suurenee, niin pitää palkankin virtaa vettä uusien laivojen alle. Muistan elävästi, kun STX tuli telakan omistajaksi. Silloin vakuuteltiin korealaisten taholta investointeja Turkuun. Puhuttiin jopa toisesta pukkinosturista. Aika kului eikä investointeja vaan näkynyt. Voittoja silti himoittiin jatkuvasti. Omalta osaltani muistan yhden ainoan investoinnin korealaisten taholta. Saunasta oli mennyt löylyvesipänikkä halki ja uusi tulikin jo seuraavalla viikolla. Tosin ilman kantosankaa, mutta ehjä sentään. Se on jäänyt suurinvestointina mieleen. Meyer Turku kuulostaa jo pelkästään nimenä paremmalta kuin joku rääpälekunnossa oleva korealaisyhtiö. Paljon on puhuttu siitä, että Kiina, Korea ja Japani olisivat uhkakuvina Eurooppalaiselle erikoisosaamiselle. Kyseisissä maissa on koitettu risteilijöitä rakentaa moneen otteeseen, mutta heikolla menestyksellä. Joko tilaukset ovat peruuntuneet tai ne ovat olleet niin raskaasti tappiollisia, että ovat jääneet kokonaan rakentamatta. Paljon on puhuttu telakan liepeillä vellovasta harmaasta taloudesta. Kun Suomen valtio nyt on 30%:n osuudella Teollisuussijoituksen kautta omistamassa telakkaa niin lienee valtion syytä puuttua entistä totisemmin veroeurojen tulouttamiseen Suomeen. Telakalla on oman telakkaurani aikana nyt jo seitsemäs nimi. Tämä toivottavasti on viimeinen nimi vähään aikaan. Iso osa porukasta on jo siinä iässä, ettei seuraavaa nimeä näekkään, kun kupsahtavat kauhusta kuultuaan eläkeiän nostosta. Mihinkään seesteiseen yhdessäoloon ei saksalaisomistuksesta huolimatta pidä uinahtaa. Miksi teemme edelleen laivoja? Toimeentulomme vuoksi eikä siksi, että hyvätuloiset pohatat oksentavat kauniit laivamme tärviölle. Palkka on edelleen tärkein. Laivat suurenee, niin pitää palkankin. Pasi Heikkilä luottamusmies Meyerin Turun telakalla Turun kaupunginvaltuutettu

4 4 Metalli 49 Trafotekin Laukkanen ja Uusitorppa vaativat: EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Luottamusmiehen asema vahvemmaksi Veijo Laukkanen on ollut Trafotek Oy:n pääluottamusmies nyt kuusi vuotta. Väki luottaa Laukkaseen, sillä hän on rakentanut työpaikalle edunvalvontaorganisaatiota yhdessä työhuonetoimikunnan kanssa. Tehtäväänsä Laukkanen on hoitanut pitkäjänteisesti ja tinkimättömästi. Työnantajapuolen neuvottelijat sen sijaan ovat vaihtuneet viime vuosina tiheään. Työnantaja on selvästi hakenut uusia toiminatatapoja töiden järjestämiseen uusimalla johtoa. Samalla on pitänyt opetella hoitamaan asiat aina uuden henkilön kanssa, sanoo Laukkanen. Neuvottelukokemusta ja -taitoa pääluottamusmiehelle onkin kertynyt rutkasti. Hän korostaa, että työntekijöiden pitää pyrkiä yhteiseen rintamaan. On tärkeää, että työntekijät kuuluvat samaan ammattiosastoon. Työntekijöiden keskinäinen eripura heikentää neuvotteluasemia. Loimaan kassalaisia ei yhteinen etu kiinnosta lainkaan, pääluottamusmies muistuttaa. Keväällä uudeksi toimitusjohtajaksi valitulla Markku Vauhkosella on pitkä kansainvälinen kokemus, viimeksi DeLavalin Itä-Aasian alueen johtajana. Neuvotteluyhteydet kuntoon Viestit metallityöpaikoilta kertovat, että työnantajalinja ja työtahti ovat kiristyneet monin tavoin taantuman aikana. Esimerkiksi Trafotekin uutta vuorojärjestelmää ei ole katsottu työntekijäpuolella hyvällä, Laukkanen sanoo. Varapääluottamusmies Mika Uusitorppa kritisoi Metalliliittoa myöntymisestä paikallisen sopimisen lisäämiseen: Paikallinen sopiminen istuu huonosti yrityksiin, joissa neuvotteluyhteydet eivät ole kunnossa, Uusitorppa sanoo. Pääluottamusmies Laukkanen on samaa mieltä: Työnantajilla on edelleen käytössä käskyttämis- ja kampittamislinja. Luottamusmiehen neuvotteluasema on haasteellinen, jos työnantaja ei halua sopia, hän sanoo. Luottamusmiesten ja työhuonekunnan kokemuksen mukaan kokonaan työstä vapautettu pääluottamusmies olisikin tarpeen jo 100 hengen yrityksissä, kun raja kulkee nyt 400 työntekijässä. Yt-laki määrää, että on neuvoteltava, mutta yhteisymmärrykseen ei tarvitse päästä. Työnantaja käyttää tilannetta hyväkseen ja asiat roikkuvat ratkaisemattomina. Lopulta tällainen heikentää koko yrityksen toimintaedellytyksiä, Laukkanen kritisoi. Valttina korkea laatu Trafotek työllistää tällä hetkellä Kaarinassa noin 250 henkilöä, joista noin 80 on toimihenkilöitä. Yrityksen tuotteita ovat erilaiset suodatin-, kuristin- ja muuntajaratkaisut, jotka räätälöidään asiakkaan tarpeisiin. Asiakkaita ovat suuret kansainväliset konsernit, kuten ABB, Siemens ja General Electric. Tuotteista 70 % menee suoraan vientiin. Yrityksellä on tuotantolaitokset myös Virossa ja Kiinassa. Kaarinan tehtaalla on juuri investoitu uuteen hartsivalulinjaan. Kilpailu yrityksen toimialalla on kiristynyt, kun investoinnit energia-alalle ovat vähentyneet. Trafotek pyrkii laajentumaan etenkin Aasiassa. Keväällä uudeksi toimitusjohtajaksi valitulla Markku Vauhkosella on pitkä kansainvälinen kokemus, viimeksi DeLavalin Itä-Aasian alueen johtajana. Valttejamme ovat tuotteiden korkea laatu ja toimitusvarmuus. Kasvumahdollisuuksia on, mutta vastaavasti nopeasti voi menettää paljon, sanoo Vauhkonen. Korkeaan osaamiseen perustuva tuotantomme voi kilpailla maailmanlaajuisen energia-alan konsernin tilauksista, mutta tilausten syklisyys tuo haasteita. Parakesta ja vuokratyöstä eri tulkinnat Luottamusmiesten mukaan johdon vaihtuminen on tuonut osapuolten välille hienoista lähentymistä. Erityisesti uuden toimitusjohtajan viestintä herättää toivoa paremmasta henkilöstöpolitiikasta. Toivomme, että neuvottelut työnantajan kanssa muuttuisivat asiallisemmiksi, Laukkanen ja Uusitorppa sanovat. Erimielisyydet kiteyty- Laukkanen ja Uusitorppa muistuttavat kuinka tärkeää on, että työpaikan työntekijät kuuluvat samaan ammattiosastoon ja liittoon: - Työntekijöiden keskinäinen eripura heikentää neuvotteluasemia, edunvalvojakaksikko toteaa. Auran Rautasänkytehtaan työntekijät perustivat työhuonekunnan marraskuussa Verisen sisällissodan jälkeen Turun metallityöväen järjestäytyminen alkoi uudelleen vahvistua ja vuonna 1919 virkosivat ensimmäiset työhuonekunnat. Auran Rautasänkytehtaan työntekijät perustivat työhuonekunnan ensimmäisten joukossa. Työhuonekunta on ollut kautta historian yksi Metalli 49:n aktiivisimpia. Sen pääluottamusmiehistä on rekrytoitunut useita ammattiosaston keskeisiä vaikuttajia mm. sihteevät edelleen usein palkkakysymyksiin. Teknologiateollisuuden palkkauksessa olisi tietenkin aina korjattavaa. Tällä hetkellä meillä on työnantajan kanssa vaikeuksia päästä yhteisymmärrykseen siitä, miten Paraken oppimisajat tulisi määritellä. Työnantajan ja meidän käsityksemme ero voi olla 5 viikon ja kahden vuoden välillä, Uusitorppa kuvailee. Myöskään työntekijöiden panosta tuotekehityksessä ei haluta tunnustaa. Asianmukaista palkkiota pitää usein erikseen vaatia maksettavaksi, hän lisää. Erimielisyyttä on siitäkin, huomioidaanko toimihenkilöt työntekijämäärään, kun vuokratyövoiman osuutta lasketaan, Laukkanen ja Uusitorppa sanovat. Kun työnantaja laskee toimihenkilöt mukaan työntekijöinä, nousee vuokratyöntekijöiden osuus sovitusta. Näin ei tietenkään pitäisi toimia, onhan toimihenkilöillä omat luottamusmiehensäkin, työntekijöiden edusmiehet paaluttavat. (M49) Sandvikin työhuonekunta 95 vuotta rinä sodan jälkeen toiminut Saul Levonen ja nykyinen puheenjohtaja Antero Palomäki. Tänä syksynä Auran Rautasänkytehtaan työhuonekunta, nykyinen Sandvik Mining and Constructionin työhuonekunta täyttää 95 vuotta. Turun perinteikkäimpiin metalliteollisuuden työpaikkoihin kuuluva tehdas on vuosien saatossa vaihtanut nimeään ja tuotevalikoimaansa. Yhtiö on ennen nykyistä Sandvikin aikaa tunnettu nimillä Auran Rautasänkytehdas, Auran Rautateollisuus Oy, J. Merivaara Oy, Perusyhtymä Oy ARA ja YIT- Yhtymä Oy ARA. Konepajatuotteiden kirjo on ollut laaja: rautasängyistä ja jääkaapeista maatalouskoneisiin, asfalttiasemiin ja raskaisiin kaivoskuormaajiin. Lisätietoa: Aaltonen, Juha: Unten mailta maan alle. Pro gradu -tutkielma. Kulttuurihistoria. Turun yliopisto. Turku Satopää, Rauno: Aran seitsemän vuosikymmentä. Turku Kuva TMM

5 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 5 Taisteluun työttömyyden Yt-uutisten keskellä telakan lomautettujen ja alihankkijoiden väen oloa helpotti alkusyksystä tullut tieto telakkakaupasta. Mayer Werft osti yhdessä Suomen valtion Teollisuussijoituksen kanssa Turun telakan. Elinkeinoministeri joutui kuin joutuikin paineen alla pyörtämään kantansa, jonka mukaan valtion ei tulisi telakkaa omistaa eikä antaa sille suoraa tukea. Tämän linjan vuoksi ehti mennä jättiristeilijätilaus Ranskaan. Enemmistöomistajaksi nyt tullut Mayer on luvannut investoida telakkaan. Valtion roolina on olla riskien takaaja. Maailmanlaajuisestikin telakkateollisuudessa on näkynyt elpymisen merkkejä. On toki muistettava, että 90 prosenttia tilauksista menee Aasian telakoille. Työnantaja käyttää heikkoa taloustilannetta hyväkseen. Otteet kovenevat Varsinais-Suomen työllisyydessä telakan parantuneet näkymät eivät hetkeen vielä näy. Uusia yt-neuvotteluja käynnistyy koko ajan. Työnantajapuoli käyttää heikkoa taloustilannetta hyväkseen, kuten monesti aiemminkin. Viestit metallityöpaikoilta kertovat, että otteet kovenevat. Tilastot kertovat nekin karua kieltään työttömyyden kas- torjumiseksi Harmaa työvoima on laaja ongelma. tarvittaisiin mm. kanneoikeus ay-järjestöille ja laajempi tilaajavastuu, sanoo Turun kaupunginvaltuutettu Johannes Yrttiaho. vusta. Maakunnan suurimmat työttömyysprosentit ovat Nokian jäljiltä Salossa, toisiksi eniten työttömiä on Turun seudulla. Vain Vakka-Suomessa näyttää hieman kohenevan, mm. autotehtaan vaikutuksesta. Sekä nuoriso- että pitkäaikaistyöttömien määrät jatkavat kasvuaan ja ovat ennätyslukemissa. Aivan kuin ongelmia ei olisi ollut muutenkin riittävästi, vei hallitus Suomen mukaan EU:n ns. Venäjäpakotteisiin. Seurauksena Venäjän vienti vähenee kuluvana vuonna ainakin viidenneksen ja Varsinais-Suomen arvioidaan menettävän noin 100 miljoonaa euroa. Paremmin ei mene julkisella sektorillakaan. Valtion virastoissa hakemusten ja kanteluiden käsittely sekä työvoimapalvelut takeltelevat tuottavuusohjelman henkilöstövähennysten seurauksena. Työllistämisvaroja leikataan ja kuntien sakkomaksut Kelalle sen kuin kasvavat. Moni kunta myös lomauttaa. Turussa kaupungin työntekijöitä koskevien yt-neuvotteluiden vähennystavoitteeksi on ilmoitettu 175 henkilötyövuotta. Lisäksi Turun omistamat yhtiöt irtisanovat ja lomauttavat. Vielä kolme vuotta sitten kunnan liikelaitoksina toimineet rakennus-, kunnallistekniikka sekä ruoka-, siivous- ja kiinteistöhuoltopalvelut on yhtiöitetty ja ajettu markkinoille. Yhtiöitä perustettaessa 2011 näytti selvältä, että työehtoja ryhdytään polkemaan. Näin on käynyt. Muun muassa siksi vastustimme kaupunginvaltuustossa yhtiöiden perustamista. Ne joutuvat avoimeen kilpailuun yksityisten yritysten kanssa. Kansainväliset jätit kärkkyvät veronmaksajien varoilla ja vuosien työllä luotuja toimintoja itselleen. Räikein tilanne on Turun kaupungin omistamassa Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:ssä, jota on ajettu huonolla johtamisella alas hirveällä vauhdilla. Menossa näyttää olevan yhtiön tietoinen tuhoaminen. Ottajia on: yksityiset rakennusyhtiöt leijailevat Turun taivaalla kuin haaskalinnut. Viimeisin uutinen kertoo, että kaupungin kunnallistekniikkayhtiö Kuntec vähentää 60 henkeä. Ammattiyhdistysliikkeen ja poliittisen vasemmiston on aika nousta tätä porvaripolitiikkaa vastaan työpaikoilla, kunnissa, eduskunnassa. On ajettava määrätietoisesti elvyttävää talouspolitiikkaa. Julkisen vallan roolia teollisuudessa on lisättävä. Rahoituksen ja omistuksen ohella on lisättävä myös määräysvaltaa. Toiseksi on vaikutettava siihen, että julkisen sektorin yksityistäminen ja ulkoistaminen pysäytetään. Valtion ja kuntien tulee myös työllistää työttömiä mielekkäisiin töihin. Kolmanneksi on taisteltava siitä, että työt tehdään työehtosopimusten mukaisilla palkoilla ja työehdoilla. Harmaan työvoiman käyttö on laaja ongelma. Tarvittaisiin mm. kanneoikeus ay-järjestöille. Useissa maissa sellainen on, ei kuitenkaan vielä Suomessa. Myös tilaajan vastuuta on laajennettava niin, että tilaaja vastaa alihankkijan kanssa yhdessä työntekijöiden palkoista ja muista velvoitteista. Neljänneksi olisi rohkeasti nostettava esille vasemmiston vanha vaatimus työajan lyhentämisestä ansiotasoa alentamatta. On ajettava elvyttävää talouspolitiikkaa. On selvää, ettei suunta muutu eikä työttömyys käänny laskuun, jos vain odotellaan parempia aikoja. Tarvitaan määrätietoista ammatillista ja poliittista toimintaa. Johannes Yrttiaho Turun kaupunginvaltuutettu (vas) Metalli 49:n tiedotusjaoston vetäjä Fläktillä vähennyksiä Turkulaisella ilmanvaihtolaitteita valmistavalla Fläkt Woodsilla taantuma tuntuu. Tuotanto seurailee rakennusalan suhdanteita. Työnantaja tulkitsee työehtosopimusta nyt aiempaa tiukemmin mm. palkka-asioissa, sanoo Fläktin pääluottamusmies Jorma Rintamaa. Juuri päättyneissä yt-neuvotteluissa työnantaja ilmoitti siirtävänsä tuotantoa ulko- maille ja osa Itäharjun tehtaan toiminnoista siirtyy muualta Turusta hankittaviin tiloihin. Turun tehtaalla irtisanomisuhan alla on 15 henkeä, Rintamaa sanoo. Fläktin luottamusmiesvalinnat on seuraavaksi kahdeksi vuodeksi jo tehty. Rintamaa jatkaa pääluottamusmiehenä ja edunvalvontaorganisaatio pysyy muutoinkin ennallaan. (M49) Kysely tuotti aineistoa osaston historiasta Metalli 49:n historiahanke toteutti keväällä jäsenkyselyn kaikille ennen vuotta 1980 metalliin liittyneille ammattiosaston jäsenille. Kysely kartoitti erityisesti sodan jälkeen metallialalle tulleiden sukupolvien kokemuksia työelämässä ja ay-toiminnassa. Vastaajilta kysyttiin mm. työpaikkojen työoloista, työehdoista ja edunvalvonnasta sekä Metalli 49:n merkityksestä suomalaisen sodanjälkeisen ammattiyhdistysliikkeen ja yhteiskunnan kehityksessä. Vastauksia kertyi liki 300. Kyselylomakkeiden lisäksi projektille lahjoitettiin valokuvia ja muuta materiaalia sekä eri työpaikkoja käsitteleviä muistelukirjoituksia. Materiaalia voi edelleen toimittaa ammattiosaston toimistoon Tuureporinkatu 17 C, Turku. Pietarin Koneenrakentajia tapaamassa Metalli 49:n ja Pietarin Koneenrakentajien ammattiliiton yhteistyöhön kuuluvat vuosittaiset vierailut puolin ja toisin. Tänä syksynä oli Koneenrakentajien vuoro isännöidä. Metalli 49:n delegaatiossa oli vahva nuorten edustus. Ensikertalaiset Miika Juusti, Janne Lempinen ja Laura Aalto sekä aiemmilla vierailuilla mukana ollut Anu Tuovinen pitivät lokakuista matkaa onnistuneena. Turun Korjaustelakalla nosturinkuljettajana työskentelevä Miika Juusti, ei ollut aiemmin Tallinnaa idempänä käynyt. Isäntäväki oli helposti lähestyttävää ja ystävällistä. Pietarista löytyi paljon katsottavaa, kertasi osaston luottamusmiehenä toimiva Juusti. Paikalliseen ammattiyhdistysliikkeeseen ja teollisuuslaitok- siin tutustuminen on perinteisesti ollut olennainen osa vierailuja. Timpro Oy:n pääluottamusmies hitsaaja Janne Lempinen, ei hänkään ollut Pietarissa ennen käynyt. Syksyinen kaupunki oli hieno. Paikallisten kanssa keskustelimme mm. illallistilaisuuksien yhteydessä, Lempinen kertoo. Vierailu päättyi yhteisseminaariin ja museoissakin ehdittiin käydä. Kaikki neljä nuorisomatkalaista lupasivat lähteä retkelle uudestaankin, jos tilaisuus tulee. (M49) Miika Juusti, Janne Lempinen, Anu Tuovinen ja Laura Aalto Pietarin Koneenrakentajien vieraana.

6 6 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metallinuoret Saksan IG Metallin vieraana Timo Hiltunen oli mukana opintomatkalla, joka perehdytti Saksan metalliliiton IG Metallin toimintaan ja saksalaiseen metalliteollisuuteen. Lauantaina 6.9. reissumme alkoi Metallitalolta, jossa kertasimme hieman matkamme ohjelmaa. Matkamme jatkui lentokentälle, josta suuntasimme lennolle Frankfurtiin, jossa teimme välilaskun. Olipahan muuten maalaispojalle näkemisen arvoinen ja kokoinen lentokenttä. Frankfurtissa vaihdoimme konetta ja suuntasimme lennolle Hannoveriin, reissumme pääpaikalle. Ensimmäisenä iltana vierailimme turkkilaisravintolassa syömässä pitkän kaavan mukaan. Ruokailun jälkeen suuntasimme hotellille nukkumaan, olihan päivä ollut pitkä ja raskas. Sunnuntai 7.9. vietettiin IG Metallin toimistolla Hannoverissa, joka sijaitsi hotellimme viereisessä rakennuksessa. Ensimmäisenä suoritettiin kattavat henkilöesittelyt ja sen jälkeen saimme kuulla kuinka paljon IGM:llä onkaan jäseniä: n. 2,3 miljoonaa kaiken kaikkiaan! Esittelyjen jälkeen paikalle saapui Michael Schmitzer, joka kuuluu IG Metallin johtokunnan hallintoon. Hän esitteli heidän kampanjatyön rakennetta ja samalla käytiin lävitse IG Metallin rakennetta niin paikallisella, piiritasolla kuin valtakunnallisellakin tasolla. Ensimmäinen päivä Saksassa Miten rakennetaan tulevaisuutta? Turun telakan työhuonekunta on vaikuttanut merkittävästi Pernon telakan toimintaan vuoden 1989 Wärtsilä Meriteollisuuden konkurssista lähtien. Tuolloin työntekijät otettiin mukaan kehittämään yritystä. Turun telakan työhuonekunta on parantanut telakan työtapoja, työn tuottavuutta, työturvallisuuskulttuuria ja koulutuskäytäntöjä yhdessä työnantajan edustajien kanssa ja jatkanut tätä työtä myös silloin, kun työnantajan asenne siihen on muuttunut kielteiseksi. Tämä kehitystyö näkyi mm luvun lopun ja 2000-luvun alkuvuosien hyvänä tuloskehityksenä, joka kääntyi laskuun vuoden 2004 paikkeilla työnan- tajan asteittain luopuessa yhdessä tekemisestä ja valitessa ulkomaisen halpatyövoiman sen tilalle. Vuoden 2004 jälkeen yhtiön johto on tehnyt huonoja päätöksiä peräjälkeen ja romuttanut tehokkaan teollisen yrityksen toimintakulttuurin lähes kokonaan. Yhtiön tuloskehitys on ollut siitä asti laskeva. Huonosti toteutetut ulkoistamiset, hallitsemattomasti käytetty alihankinta, ulkomainen halpatyövoima ja suoranainen ymmärtämättömyys yritysjohtamisen perusperiaatteista ajoivat telakan konkurssin partaalle. Ilman Turun telakan työhuonekunnan jatkuvia ponnisteluja turkulaisen telakkatoiminnan säilyttämiseksi Pernon telakka olisi mennyt konkurssiin ennen kuin Meyer ehti sen pelastaa. Viking Gracen tilaus olisi jäänyt toteutumatta ilman työhuonekunnan edustajien panosta varustamojen ympäristötuen selvittämisessä. Vuodesta 2005 lähtien lisääntynyt ulkomainen alihankinta olisi ajanut toimintakulttuurin vielä pahempaan kaaokseen ilman työhuonekunnan kehityshanketta työturvallisuus- ja ammattikoulutuksen ja niihin Timo Hitunen (oikealla) matkatovereineen seurailee katuelämää jossain Saksassa. oli antoisa kaikenkaikkiaan. Illalla päivällistimme saksalaistyylisessä Bavarium ravintolassa, joka ei ollut laihduttajan ravintola ollenkaan. Maanantaina 8.9. pakkasimme tavaramme autoon ja otimme suunnaksemme Hamelnin, jossa vierailimme Mewa Textil-Service AG -nimisessä pesulayrityksessä. Yritys oli Lindströmmin kaltainen. Siellä pestiin suuret määrät työvaatteita ja kuramattoja yms. Tehtaassa näki ns. saksalaisen tehokkuuden, kun jokainen työvaihe oli loppuun asti hiottu, eikä sekunteja uhrattu yhtäkään turhaan. Tapasimme myös yrityksen yritysneuvoston jäseniä ja saimme kuulla firman historiasta, toimintaperiaatteista ja toiminnasta muilla paikkakunnilla. Hamlnissa saimme mahdollisuuden nähdä ja kokea Pillipiipari-kierroksen. Tarina on saanut alkunsa jo vuonna Tarinassa Pillipiipari karkottaa rotat kaupungista puhaltamalla pilliinsä. Kierros oli äärimmäisen mielenkiintoinen, eikä vähiten oppaana toimineen huikean pillipiiparinäyttelijän ansiosta. Hän selvästikin eläytyi rooliinsa täysin Tiistai. Herättyämme Hamelnin kauniiseen aamuun, pakkasimme jälleen tavaramme ja suuntasimme tällä kertaa Göttingeniin. Vierailimme Boschin tehtaalla, jossa heidän toimenkuvanaan oli huoltaa mm. starttimoottoreita ja latureita. Tehdas myös valmisti uusia, mutta vanhoista laitteista käytettiin uudestaan niin paljon kuin vaan kyettiin. Boschilla viimeistään avautui se, että Saksassa yritykset kouluttavat tarvitsemansa työntekijät. Yrityksillä on omat ammattikoulut. Mielestäni järjestelmä vaikutti meidän ammattikoulusysteemiämme paremmalta. Illalla pääsimme kokemaan Etelä-Alasaksi-Harz -alueen nuorisoedustajien kanssa paikalliset porsasjuhlat. Tarjolla oli kokonainen paikanpäällä liittyvien materiaalien tuottamiseksi. Meyerin kauppa olisi jäänyt toteutumatta ilman työhuonekunnan edustajien laatimaa ehdotusta siitä, miten telakan omistuspohja pitää tulevaisuudessa hoitaa. Turussa ei olisi telakkaa ilman työhuonekunnan aktiivien vuosikausia jatkunutta ponnistelua ja vapaaehtoistyötä telakan tulevaisuuden eteen. Työnantaja ei tule tästä kiitosta jakamaan, vaan omistajavaihdoksesta huolimatta näyttää siltä, että yhteistyö ei edelleenkään kuulu heidän keinovalikoimaansa. Siksi haluan kiittää kaikkia Turun telakan työhuonekunnan aktiiveja, jotka ovat omalla panoksellaan mahdollistaneet turkulaisen telakkatyön jatkumisen. Telakan tulevaisuus riippuu siitä, kykenevätkö henkilöstöryhmät yhteistoimintaan telakan kehittämiseksi. Paikallinen yritysjohto ei vain halua tätä ymmärtää. Huonolaatuisesta laivasuunnittelusta ja hallitsemattomasta alihankinnasta on siirryttävä nykyaikaiseen yrityskulttuuriin, jossa tuotannon kehittäminen on kaikkien yhteinen asia ja myös alihankkijayritykset ja niiden työntekijät saadaan siihen mukaan. grillattu porsas ja muutakin mukavaa. Ilta sujui riemukkaissa merkeissä jutellen ja tutustuen alueen nuoriin ja heidän toimintatapoihin. Keskiviikkona otimme suunnaksemme Salzgitterin, ja siellä sijaitsevan terästehtaan. Terästehtaan koko oli jälleen maalaispojalle näkemisen kokoinen ja arvoinen. Yrityksessä työskenteli yli 6000 työntekijää, tehdasalueen koko oli 8 neliökilometriä ja esim. tehtaan palokuntaan kuului n. 100 vakituista työntekijää. Meille myös näytettiin tehdasalueella sijainnut keskitysleiri ja sen muistomerkki. Hetki oli pysäyttävä ja mieleenpainuva. Yritysvierailun jälkeen Tämä tarkoittaa sitä, että alihankintaketjuja lyhennetään ja niiden palveluksessa olevien työntekijöiden työoloihin ja ammattitaitoon kiinnitetään enemmän huomiota. Tämä väistämättä lisää suomalaisten työntekijöiden osuutta alihankintayrityksissä. On telakan etu, että tekijät eivät vaihdu laivaprojektien välillä. suuntasimme Braunschweigiin kohti hotelliamme. Illalla tapasimme taas alueen nuoria. Heidän kanssaan grillasimme ja vaihdoimme kuulumisia. Torstai tällä kertaa suuntasimme aamupalan syötyämme Halle-nimiseen kaupunkiin, jossa vierailimme KSB Aktiengesellschaft nimisessä pumppuja valmistavassa yrityksessä. Parin tunnin vierailuilla selvisi, että yrityksessä valmistetaan erikokoisia ja erivärisiä pumppuja. Tapasimme täälläkin yritysneuvoston jäseniä ja tutustuimme myös heidän koulutustiloihinsa. Ilta vietettiin tällä kertaa Halle-Dessau alueen nuorten kanssa illastaen. Perjantaina suoritimme moottorimarssin takaisin Itä-Saksan puolelta Länsi-Saksaan ja tarkemmin sanoen Hannoveriin. Viimeisen illan vietimme entisen IG Metallin nuorisosihteeri Conny Schönhardtin siirtolapuutarhassa grillaten ja muistellen kulunutta ikimuistoista viikkoa. Bonuksena isännät olivat järjestäneet meille liikutettavan saunan, joka otettiin suomalaisten keskuudessa suurella ilolla vastaan. Lauantaina pistimme saksalaisten kanssa kuluneen viikon palautteiden muodossa pakettiin ja hyvästelimme uudet ystävämme. Sitten olivatkin vuorossa lennot Hannover-Frankfurt-Helsinki. Timo Hiltunen Myös alihankkijayritysten pitää muistaa, että niiden kohtalo on sidottu telakan kohtaloon. Lyhytnäköinen voitontavoittelu työvoimakeinotteluna ei ole kenenkään etu. Tuukka Pääkkönen Kirjoittaja on turkulainen 29-vuotias putkiasentaja, joka on työskennellyt Pernon telakalla vuodesta 2005, ollut Metalli 49:n jäsen vuodesta 2005 ja toimii Kansan Uutisten kolumnistina. Metalli 49:n nuorten Pikkujoulun piknikristeily La 6. joulukuuta Viking Amorella/Grace, Turku Maarianhamina Turku 8:00 Lippujen jako Viking Linen terminaalissa (Linnasatama, 2. kerros) 8:30-9:30 Meriaamiainen 10:00 alkaen Seminaari: Ulkoistaminen ja alihankinta metalliteollisuudessa ja julkisella sektorilla (Alustajat Metalliliitosta ja JHL:stä) 14:10 Laivan vaihto Maarianhaminassa 17:00 Buffetpäivällinen 19:50 Paluu Turkuun Ilmoittautumiset mennessä osaston toimistoon tai anu.tuovinen@metalli49turku.fi. Risteily on Metalli49:n nuorille jäsenille (35v tai alle). Osallistumismaksu 15 euroa, johon sisältyy risteily, meriaamiainen, buffetlounas ja seminaari. Maksutiedot saat ilmoittautumisen yhteydessä. Risteilyn järjestää Metalli49:n nuorisojaosto yhdessä Työn ja tutkimuksen vasemmistoyhdistyksen kanssa. Lisätietoja: Johannes (josayr@utu.fi).

7 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Metalli 49 7 W46 Kerho katsoo tulevaan Työyhteisö voimissaan, vaikka työpaikka meni W46 Kerhon Seppo Leino, Jorma Hakala, Harri Siivonen, Kaj Engblom ja Rauno Jalava valmistautuvat yhdistyksen 10-vuotisjuhliin. Turun Wärtsilän henkilöstön perustama W46 Kerho on esimerkki työyhteisön voimasta. Vuonna 2004 lakkautetun tehtaan työntekijät kokoontuvat edelleen viikoittain yhteen. W 46 Kerho juhlii pyöreitä vuosiaan marraskuun 5. päivä. Jo 10 vuotta kerho on järjestänyt monipuolista koulutus- ja vapaa-ajantoimintaa Wärtsilän lakkautetun tehtaan entisille työntekijöille. Ensimmäinen iso, väkeä koonnut ponnistus oli Wärtsilän lakkauttamisen yhteydessä käynnistetty työnhakuprojekti, joka onnistui auttamaan kymmenien wärtsiläläisten työllistymisessä. Yhteisöllisyydestä, jota ponnistus tuotti, on ollut apua varmasti sadoille. - Kerhon toiminta ylläpitää edelleen entisten wärtsiläläisten aktiivisuutta ja poistaa yksinäisyyden tunnetta, tiivistää Kaj Engblom. Alussa toiminta helpotti oloa merkittävästi, kertoo tehtaalta irtisanottu Rauno Jalava, nykyään kerhon varapuheenjohtaja. Henkisesti tämä on ollut todella tärkeää, vahvistaa Harri Siivonen. Siivonen on vastannut mm. kerhon säännöllisistä laulu- ja musiikkituokioista kitaransa kanssa. Työyhteisö tavallaan siis elää edelleen, vaikka tehdas lopetettiin kymmenen vuotta sitten. Me olemme onnistuneet säilyttämään ne sosiaaliset suhteet, jotka Wärtsilässä oli- vat muodostuneet, sanoo kerhon puheenjohtajana toimiva Seppo Leino. Korkea profiili, matala kynnys Olennaista oli, että kaikki henkilöstöryhmät olivat mukana kerhon perustamisessa, sanoo sihteeri Jorma Hakala. Hän on valmistelut vuosijuhlaa silmällä pitäen myös pienen historiikin kerhon vaiheista. Se kertoo tiiviisti hätkähdyttävän monipuolisesta toiminnasta. W46 Kerho ry:n jäsenmäärä on tällä hetkellä yli 200 henkeä ja viikoittaisiin keskiviikkokokoontumisiin Manillan Köysisaliin saapuu keskimäärin yli 30 henkeä, Hakala sanoo. Nyt yhdistyksen toiminnan painopiste on jäsenistön yhdessäolossa sekä moottorirakennuksen perinteen taltioimisessa ja siirtämisessä seuraaville sukupolville. Perinneprojekti, jossa Wärtsilän ja moottorivalmistuksen muistitietoa tallennettiin sekä yhdessä Forum Marinumin kanssa perustettu Konepajalla -näyttely, ovat esimerkkejä korkean profiilin hankkeista. Nyt valmistellaan turkulaisen voimakonevalmistuksen Eduskuntavierailu ja seminaari Torstaina Lähtö Urheilutalo Rientolasta klo Linja-auto aseman laituri numero 9 klo 8.20 Seminaari eduskunnassa klo , Pykälä/Momentti -tila Ruokailu klo Opaskierros klo Opastuksen jälkeen lehterille seuraamaan kyselytuntia. Paluu Turkuun kyselytunnin jälkeen. Ilmoittautumiset: Risto Takala tai Anu Tuovinen, Metalli 49:n toimisto, Maksu ruokailusta ja seminaarista 20,-, maksettava ilmoittautuessa. 150-vuotisesta historiasta kertovaa kirjaa. Keskiviikkoisissa kokoontumisissa ovat luennoineet korkean tason asiantuntijat, kansanedustajia ja suurlähettiläitä. Yhteyksiä kerho on luonut laajalle. Mm. Metalli 49 on ollut merkittävä yhteistyökumppani, Hakala sanoo. Toiminta on projekteineen ja monine sosiaalisine ulottuvuuksineen valtakunnan mitassakin ainutlaatuista. Olemme käyneet esittelemässä sitä muidenkin lakkautettujen tehtaiden työntekijöille, sanoo puheenjohtaja Seppo Leino.(M49) Stubbin-Rinteen linjalla Suomesta bisnesparatiisi Suomen nykyinen hallitus on astunut kovien leikkausten tien. Samalla se on kuitenkin monissa asioissa täysin toimeton. Ainoa mitä hallitus tuntuu osaavan, ovat leikkaukset eläkeläisiltä, sairailta, työttömiltä, lapsiperheiltä ja palkansaajilta. Eläkkeiden ns. taitetun indeksin on todettu leikkaavan ostovoimaa rajusti ja eriarvoistavan eläkeläisiä. Nyt on lisäksi päätetty uusista eläkkeiden indeksileikkauksista. Tällaista on Stubbin ja Rinteen talouspolitiikka. Siihen eivät puutu ammattiliitotkaan, jotka kovin kuitenkin mainostavat, että kolmikannassa voi vaikuttaa. Huolestuttavaa on myös nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden kasvu. Ne synnyttä- Meillä on tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin! * *EPSI Rating Asiakastyytyväisyys 2011, 2012, 2013 Ota yhteyttä, hoidetaan vakuutuksesi kerralla kuntoon. Vakuutusedustajat: Arno Aalto Aki Aalto Mika Nummelin Tea Ruostepuro Pertti Lahikainen Vesa Wikström Keskinäinen Vakuutusyhtiö Turva vät sellaisia köyhyysloukkuja, joista ei ulos pääse. Ainoa, mitä ministeri Ihalaisella on tarjota lääkkeeksi on lause: Me teemme kaikkemme. Oikea linja olisi luoda valtionyhtiöitä, eikä myydä nykyisiäkin ulkomaaisille sijoittajille, jotka muuttavat ne nopeasti rahaksi. Talouspolitiikan koko linjan on muututtava. Nykyinen Stubbin-Rinteen linja uhkaa musertaa koko Suomen hyvinvointipalvelut, kuten terveydenhuollon ulkomaalaisten yhtiöiden temmellyskentäksi ja tekee maastamme näiden yhtiöiden bisnesparatiisin. Martti Katajainen puheenjohtaja Metalli 49:n veteraanijaosto

8 8 Metalli 49 EDELLÄKÄVIJÄ METALLI 49 Sirkka Paakkola toivottaa vieraat tervetulleiksi Kirjalaan Metalli 49:n vapaa-ajan alue ottaa vieraita vastaan myös syksyllä ja talvella. Sirkka Paakkola toivottaa jäsenet perheineen tervetulleiksi Ali-Kirjalaan. Navakka tuuli puhaltaa mereltä Ali- Kirjalan pihapiiriin ja pyörittää syksyn lehtiä. Tunnelma on syksyinen, mutta kotoisan kutsuva, kuten Kirjalassa aina. Pihamökistä on varmasti mukava katsella syksyistä maatilan pihaa. - Tykkään paikasta kovasti, vahvistaa vapaa-ajankeskuksen uusi hoitaja Sirkka Paakkala mökkinsä tuvassa. Alue on hänelle tuttu jo 80-luvulta. Sirkka oli töissä LSO:lla, mutta mies työskenteli 30 vuotta Wärtilässä ja niinpä Metalli 49:n kesäpaikka tuli rakkaaksi koko perheelle. -Aluksi telttailimme ja 90-luvulla ryhdyimme vaunuilemaan täällä kahden tyttäremme kanssa, Sirkka muistelee. Hyvä paikka perheille Asuntovaunuvieraita alueella on kesäisin paljon, osa oleskelee Kirjalassa ympäri vuoden. - Tilaa vaunuille on runsaasti. Myös päärakennuksessa ja kahdessa metsämökissä voi yöpyä, Sirkka muistuttaa. Erityisen lämpimästi hän toivottaa tervetulleiksi nuoret ja lapsiperheet. - Toivon, että perheet ottaisivat alueen omakseen. Paik- aistapahtuman järjestämiseen. Sellaisia on aikanaan järjestetty, ehkä ensi talvena taas. Historian henki Vapaa-ajan alueen historia ulottuu 1700-luvulle. Alun al- ka on todella edullinen jäsenille, hän sanoo. Kirjala tarjoaa tasokkaan majoituksen lisäksi sellaiset ulkoilu- ja leikkimaastot, joita kaupungista ei löydy. Alueella voi veneillä, kalastaa, uida, marjastaa ja sienestää. Päärakennuksen keittiössä tai pihamaan grillissä luonnon antimet valmistuvat herkullisiksi ruoiksi. Mainio sauna on Kirjalan ehdoton valttikortti. Se lämpiää oman metsän puilla. - Sauna antaa mahtavat löylyt, Sirkka sanoo. Eikä kukaan kiellä pulahtamasta mereen, vaikka vähän hyisempäänkin, näin syksyllä. - Vajassa on nyt polttopuita kolmeksi vuodeksi. Hoitotoimikunnan puheenjohtaja Ville Kannisto on ahkeroinut, Sirkka kertoo. Marraskuun 29. päivä pidetään Kirjalassa ammattiosaston koko perheen joulujuhlat, jonne odotetaan jäseniä perheineen. Talvella ovat luvassa perinteiset pilkkikilpailut. - Jos jäätilanne sallii, Sirkka lisää. Kirjala tarjoaisi myös oivat puitteet talvisen laskikaen Östergård jämte Brinka -niminen maatila siirtyi Metalli 49:n omistukseen 42 vuotta sitten. Nyt Ali-Kirjalana tunnetun tilan kätköihin perehtyessään Sirkka on löytänyt mm. unhoon jääneen käsityönä tehdyn kirjahylly-lipaston. Talonpoikaistyylinen upea huonekalu on tarkoitus nyt entisöidä. -Ensimmäiset ostotarjoukset tästä on jo tehty, mutta ei se ole myynnissä. Päärakennuksen kokoushuoneeseen tuo voisi sopia yhdessä vanhan puhelinkojeen kanssa, Sirkka ideoi. Niin ikään varastoja järjestäessä löytynyt puhelin on kuulemma koko kylän ensimmäinen, ja oli pitkään myös ainoa. Talonmiehen hommia Metalli 49:n Tuureporinkadun toimisto auttaa vierailijoita edelleen varauksiin, maksuihin ja avainten luovutukseen liittyvissä asioissa. Sirkan tehtäviin kuuluu luovuttaa vieraille avaimet, kun toimisto on suljettuna. Hän myös pitää paikat siistinä ja kunnossa. Pesti alkoi marraskuun alussa, mutta Sirkka on käynyt viikonloppuisin tekemässä alueella kiireellisempiä töitä. - Talonmiehen hommia tässä tehdään. Syksyyn kuuluu lehtien haravointi, hän sanoo. Ja kyllä paikat ovatkin siistinä. - Hoidan niin kuin omaani hoitaisin, Sirkka kertoo periaatteekseen. Vapaa-ajanalueen hoitajalla riittää tehtävää, kun Kirjala saa syysasunsa ja valmistautuu talveen. (M49) Varaukset ja lisätietoa: Metalli 49:n toimisto Tuureporinkatu 17 C, Turku, p , Kuuban suurlähettiläs Kirjalassa Metalli 49:n vapaa-ajanviettopaikka Ali-Kirjala otti kesäkuussa vastaan harvinaisen arvovieraan. Kuuban Suomen suurlähettiläs Enrique Orta González perheineen tutustui alueeseen. Kuvassa ammattiosaton varapuheenjohtaja Reijo Nylander ottaa vieraat vastaan. Oikealta Havannan kaupungin pääarkkitehti Isabel Leon, Reijo Nylander (etualalla), Kuuba-seuran sihteeri Kristiina Salola ja suurlähettiläs Enrique Orta González perheineen.