Lasten hätään vastataan heti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten hätään vastataan heti"

Transkriptio

1 No tommi hietikko Lasten hätään vastataan heti sukupolvet työpaikalla hyvinvointi s. 32 ruoan monet merkitykset syöminen s. 24 myelooma sairaus s. 30

2 ...tekee päivästäsi mukavan Navy-sininen Turkoosi Liila Kirsikka Marine Vaalean vihreä Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan 69 g Tehy nr Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra XS 3XL 19,90 sis. Alv 24% 2 kpl 35 g Vihreä Turkoosi Musta Kirsikka Valkoinen Liila Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Musta Musta Navysininen Navysininen Valkoinen Valkoinen Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. XXS /34 4XL/50 49,90 sis. Alv 24% Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa asti. Tilauskoodi TH11 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: PASI LEINO 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Mervi Parviainen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Hakukielto Varsinais-Suomessa 14 kansi Nopean toiminnan joukot 20 Ammatissa: Tumppausjumppausta 23 Kolumni 24 kansi Keittiöpsykologiaa 29 Terveys 30 kansi Sairaus: Uutta toivoa myeloomaan 32 kansi Hyvinvointi: Työkaveri toiselta planeetalta 36 Viikon kohokohta 39 Tutkimus 40 Hyvä me! 44 Lääkeneuvo: Tyhjään vatsaan? 45 Visionäärejä vanhustyöhön 46 Ulkomaat: Melun ja vilinän keskellä 50 Terveyttä yhteistuumin 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Ammattihaave todeksi 72 Ihana arki: Oma ihmemaa 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaksi 56 Tehy-uutiset 58 Homma hoidossa 59 Jäsentapahtumat 64 Hyöty 66 Tarkastaja 14 psykiatria Mielenterveysambulanssi tuo avun kotiin ja kouluun. kolme juttua tien päältä 36 fysioterapia Mari Sihvonen kuntouttaa muistisairaita kotisohvalla. 46 harjoittelu Intia opetti suomalaisopiskelijalle kärsivällisyyttä. Tupakoivien vanhempien lapset tarttuvat savukkeeseen herkemmin kuin savuttomien perilliset. Ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta-Maija Luhta sivulla 20. 3

4 VALMISTUVA OPISKELIJA, LÄHDE LEVILLE! Koulutusta ja virkistystä Levillä pe-su Työpaikat odottavat hae evästä työntekijän tiedontarpeisiin. Mukaan voivat ilmoittautua syyslukukauden aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet. Paikkoja 50 osallistujalle. Paikat jaetaan ilmoittautuneiden kesken maantieteellisesti tasapuolisesti. Majoitus Hotelli Levitunturissa kahden hengen huoneissa. Tehy vastaa koulutuksen osallistumisja matkakuluista. Alustava ohjelma: Perjantaina: iltapäivällä lounaan jälkeen koulutusta klo 17 asti. Yhteinen illallinen. Lauantaina: Koulutus jatkuu, aiheina työelämän edunvalvontakysymykset, työssä jaksaminen, luottamusmiehen palvelut ja Tehyn ammattiosastojen toiminta. Ilta on vapaa. Sunnuntai: Aamupäivä omaksi iloksi vaikkapa ulkoillen. Paluumatkalle lähdetään klo 12 jälkeen. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät nettisivuiltamme >> Menoa ja meininkiä >> Levi

5 pääkirjoitus Reiluutta yli sukupolvien Päätoimittaja päivi jokimäki oma ikäluokkani on tottunut huolenpitoon. Olemme ehkä tuudittautuneet liikaakin illuusioon, että olemme turvassa silloinkin, jos terveys menee tai työt loppuvat. Moni esimerkiksi luulee, että sairastaminen on Suomessa ilmaista. Tai että työpaikan voi säilyttää, vaikka joutuisi pitkille sairauslomille. Tai että ansiosidonnainen on 80 prosenttia palkasta. Näin ei siis ole. Tämä on ollut hämmästyttävä havainto oman ikäpolveni ihmiselle. Pullamössösukupolvelle. työelämässä voi olla vaikea ymmärtää eri-ikäisen työkaverin suhtautumista asioihin. Sukupolvien kokemusmaailma on ymmärrettävästi melko erilainen. Työelämän kriiseissä toinen nostaa kovan äläkän, toinen on hiljaa ja tekee kahta kauheammin töitä. Ymmärrettäväksi tämän tekee ihmisten erilaisuuden lisäksi sukupolvien väliset erot. Suuret ikäluokat ovat tehneet kovasti työtä, sillä heidät on opetettu arvostamaan työtä. Mutta osaavat he myös vaatia. Myös lamasukupolven puurtajat tekevät työtään nurkumatta. Heillä on lisäksi aina varasuunnitelma, jos työt loppuisivat. Laman aikana työelämään tullut osaa arvostaa työpaikkaa ja lounasseteliä, kuten tämän numeron jutussa sivulta 32 alkaen kerrotaan. eläkeratkaisun syntymistä odotetaan tätä kirjoittaessani. Tarkoitus on ollut turvata eläkkeet myös seuraaville sukupolville. Systeemin pitää olla reilu myös tulevaisuudessa. Toivottavasti kukaan ei ala puhua kuitenkaan sukupolvien välisestä tasaarvosta. Ihmisten elämiä eri aikoina ei voi vertailla. Se mikä on kohtuullista ja reilua minulle, on ollut täysin Lähtikö mahdoton ajatus edeltäville sukupolville. Lähtikö isoäitini vuorotteluvapaalle Aasiaan? Ei, hän lähti Helsingin pommituksia pakoon Kauhajoelle. Saiko äitini pitää hoitovapaata kolme vuotta? Ei, hän meni töihin esikoisen ollessa kahden kuukauden ikäinen. On tärkeää, että pystytään säilyttämään luottamus ja oikeudenmukaisuuden kokemus järjestelmää kohtaan. Niin voidaan saada luotettavaa ja motivoitunutta työvoimaa jatkossakin. Laman keskelle valmistuneet pätkätyöläiset ovat aina tienneet, ettei tätä sukupolvea tule koskemaan samanlaiset eläke-etuudet kuin vanhempiamme. Elatus kuitenkin turvataan työtä tehneelle uran päätteeksi, näin ainakin nyt uskoisin ja toivoisin. isoäitini vuorotteluvapaalle Aasiaan? Osastonhoitaja on palkkansa ansainnut 30 odotukset, joita osastonhoitajaan kohdistetaan, tulevat hyvin monelta taholta. Jos jokin asia ei ole kunnossa, ketä moititaan osastonhoitajaa tietysti. Kun tässä viidakossa yrittää toimia kaikkien mieliksi, vaatii se melkoisia henkisiä voimavaroja. Olen kuudentoista vuoden aikana esimiesasemassa ollessani huomannut, miten raskasta on olla osastonhoitaja. Näiden vuosien aikana on myös osastonhoitajan toimenkuva hyvin suuresti muuttunut. Osastonhoitajien tulee olla hoitotyön asiantuntijoita omassa yksikössään, mutta samalla heidän tulee olla hyviä työnjohtajia ja suunnittelijoita, joiden vielä pitäisi huolehtia hyvän ammattitaidon ja hoidon tason säilymisestä. YLEISÖLTÄ-PALSTA, TEHY 19/1984 VUOTTA SITTEN 5

6 itse asiassa 1 Mikä on naisen vahvuus pelastajana? Naiset pelastusalalla eivät ole itsetarkoitus, mutta optimaalisessa työyhteisössä on erilaisia ihmisiä. Hyvä kombinaatio heijastuisi asiakkaisiinkin. Tähän mennessä viisi naista on opiskellut pelastajaksi, ja he ovat selvinneet ammatissa hyvin. Välillä ehdotetaan pääsykokeiden fyysisten vaatimusten loiventamista. Siinä olen tiukka: sukupuolen takia niin ei pidä tehdä. 2 Mitä kaipaat hoitotyöstä? En varsinaisesti mitään, olen pystynyt hyödyntämään kaikkea oppimaani täällä. Kätilön ja palomiehen työssä on paljon samaa. Molemmat juovat paljon kahvia ja odottavat, että jotakin tapahtuu. Toisaalta he toivovat, ettei mitään pahaa tapahdu. Kummallakin ammattiryhmällä on rankka huumori kätilöillä vielä rankempi. Se on suojautumiskeino ja luo yhteisöllisyyttä. 3 Milloin viimeksi olet ollut synnytyksessä? Olin tukihenkilönä kolme vuotta sitten. Vastasyntyneet ovat ihania. Ei voi kuin ihmetellä, mistä ne jotkut vähemmän ihanat aikuiset tulevat. 4 Pelastusopiston kätilö Mikä on innostanut opiskelemaan monta ammattia ja tohtoriksi asti? Ensihoitajien ajokoulutuksessa olisi parantamisen varaa, sanoo pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. teksti Terhi Mäkinen kuva Pentti Vänskä Halu oppia uutta. Pystyn sanomaan melkein päivämäärän, jolloin tajusin, ettei kätilön työni enää anna minulle sitä, mitä kaipaan. Ajattelin, osaanko antaa riittävästi muille, entä jos pilaan perhetapahtuman? Kätilö asuu minussa aina. Nykyinen työni on paljolti juridiikkaa ja hallintoa, mutta hoitotyö antaa minulle siihen pohjan. Tässäkin työssä kyse on ihmisistä. 5 Teit väitöstutkimuksen sukupuolikiintiöistä kunnallisessa päätöksenteossa. Kannatatko kiintiöitä? Kyllä. Naiset eivät pääse täysin näyttämään osaamistaan ilman kiintiöitä. Aika ei ole vielä kypsä niistä luopumiseen. En näe, että kiintiöt merkitsisivät naisten aliarvioimista. 6 Millaisella taustalla hätäkeskuspäivystäjäksi haetaan? Kaikenlaisilla. Suurin osa on naisia ja liki kaikilla on aikaisempi tutkinto. Monella se on hoitoalan tutkinto. Motiivina Kätilöillä on rankempi huumori kuin palomiehillä. hakemiseen voi olla perhetilanne tai se, ettei pysty enää jatkamaan hoitotyössä fyysisistä syistä. Moni sanoo, ettei pysty kiireen takia hoitamaan omien arvojensa mukaan ja haluaa siksi vaihtaa alaa. Se on järkyttävää. 6 7 Millainen on hyvä johtaja? Kuunteleva. Hän on riittävän lähellä johdettaviaan ja häntä on helppo lähestyä. Hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia. Jämäkkä ja päätöksentekokykyinen. Mukavia päätöksiä on helppo tehdä, mutta jonkun pitää tehdä ikäviäkin, jos se on organisaation etu. Tunnetiloihin ei auta mennä liikaa mukaan siitä johtajalle maksetaan. 8 Pelastusopistolla näkyy ilmeisesti tehyläisiäkin? Pelastusopistolla liikkuvat tehyläiset ovat usein niitä punahousuisia. He osallistuvat ensihoidon täydennyskoulutuksiin. Meillä pidetään esimerkiksi simulaatiokoulutuksia ja annetaan koulutusta hälytysajoneuvon kuljettamisessa. Meilläpäin sattui hiljan vakava kolari, jossa toisena osapuolena oli ambulanssi. Olemme opistolla miettineet, että ajokoulutuksessa on parantamisen varaa. Varsinkin uran alussa ensihoitajat voivat olla ratissa aika kevyillä eväillä. Hälytysajoneuvo ei ole tavallinen pakettiauto, eikä se mene niin, että kaikki väistävät sitä.

7 naisia alalle. Mervi Parviainen saa joka hakukierroksella puheluita naisilta, jotka miettivät pelastajakoulutukseen hakemista. Hän rohkaisee yrittämään. Mervi Parviainen, 51 Pelastusopiston rehtori Kuopiossa. Koulutukseltaan lastenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja hallintotieteiden tohtori. Perheeseen kuuluu elämänkumppani ja kolme aikuista poikaa. Harrastaa avantouintia, vanhoja moottoripyöriä, polttopuiden tekoa, villasukkien kutomista ja stand up -komiikkaa. 7

8 loma kutsuu tehyläisiä PIXMAC Hae lomaviikkoa nyt! lomaviikkojen Haku Viikot 52/ /2015 arvotaan hakijoiden kesken Hakuun voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä ti Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille arvonnan jälkeen (ensisijaisesti sähköpostitse), ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka 3. vuosi. lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu Jenni Karvonen, Kari Rinne ja Ville Mäkinen Puh (arkisin klo 9 16) Sähköposti: HaeTTaVaT ViikoT airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1 7, (400 /vko) HimoS Viikot 52 1, 4 14 (viikonloppu pe ma 360 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 360 /4 vrk) katinkulta Viikot 52, 6 17 (550 /vko), viikot 1 5, 18, (430 /vko) pyhä Holy SuiTeS Viikot 8 15 (570 /vko), viikot 5 7 (450 /vko) ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52 1, 8 18 (410 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (320 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52 1, 8 10, 13 15, (550 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (430 /vko) SaariSelkä Viikot 52 1, 8 17 (550 /vko), viikot 2 7 (430 /vko) Tampereen kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Vierumäki Viikot 52, 5 15, (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Tutustu lomahuoneistoihin Holiday Clubin varaussivustolla! 8

9 puheenjohtajalta Kuka johtaa? Puheenjohtaja rauno vesivalo kuka vastaa käytännössä siitä, että suomalaiset saavat hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita ympäri vuorokauden ja joka ikisenä päivänä? Vastaus on täysin selvä: koulutettu hoitohenkilöstö. He varmistavat omalla työllään ja osaamisellaan palvelujen saatavuuden ja korkeatasoisen laadun. Ylihoitaja sekä osastonja apulaisosastonhoitajat johtavat tätä arjen pyöritystä henkilöstöjohtamisen, toiminnan ja sisällön johtamisen sekä hoitotyön kehittämisen kautta. koulutetun hoitohenkilöstön johtamisesta ja johtajien mahdollisuuksista tehdä työtään on taitettu peistä useissa eri toimintayksiköissä. Ei saa syntyä tilannetta, että organisaation johdosta puuttuu miltään tasolta suurimman henkilöstöryhmän, koulutetun hoitohenkilöstön, johtaja. Jos koulutetun hoitohenkilöstön johtajien tehtävät ajetaan alas, suunnitteilla olevien uudistusten käytännön toteuttaminen hankaloituu tai tulee Lainsäädännössä on otettava vahvasti kantaa moniammatillisen johtamisen puolesta. mahdottomaksi. Samalla mahdollisuudet koulutetun hoitohenkilöstön urakehitykseen tyssäävät. Kiistatta myös sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuus madaltuu tulevaisuudessa. Ei ole sama, kuka sinun työtäsi johtaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tuloksellista johtamista ei voi tehdä toinen ammattikunta. Johtajan pitää tuntea työntekijöidensä osaaminen ja koulutus. historiallista sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella. Tehy vaatii, että tulevassa lainsäädännössä on otettava vahvasti kantaa moniammatillisen johtamisen puolesta, kuten terveydenhuoltolaissa on säädetty. On myös tunnustettava suurimman henkilöstöryhmän koulutetun hoitohenkilöstön johdon merkitys, kun tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot 9

10 ajankohtaista suunnitelmat uusiksi. Päijät-Hämeen keskussairaala lomautti keväällä ja yritti jatkaa lomautuksia kesätauon jälkeen. Mikä nimeksi sote-alueelle? kotimaisten kielten tutkimuskeskus avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä uusien sote-alueiden nimeämisessä. Taustalla on kritiikki, jota on kohdistunut laitosten ja virastojen monimutkaisiin nimityksiin. rh LAURI ROTKO Lomautuksia peruttu päijät-hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä on päättänyt perua tai lyhentää lähes 350 henkilöä koskevia lomautuksia loppuvuoden aikana. Lomautuksia on peruttu sekä yksiköistä että yksittäisiltä työntekijöiltä. Muutos johtuu potilastarpeista. Sote-yhtymässä on pitämättä yli puolet suunnitelluista lomautuspäivistä eli päivää. Kesällä lomautukset olivat tauolla. Syksyksi on suunniteltu isojen vuodeosastojen lomautuksia. Osastot ovat pysyvästi liian täysiä, joten lomautusten järjestäminen on käytännössä hankalaa, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki. Lehtimäen mukaan henkilöstön sairauslomat ja ylikuormitus ovat lisääntyneet merkittävästi. Aluehallintovirasto jakoi henkilöstön huolen ja antoi määräyksen toimenpiteistä, jotka työnantajan pitää toteuttaa päivystyksessä. Päivystys ei ole lomautusten piirissä, mutta se kuormittuu säästövaatimusten vuoksi. Ammattiosasto on tehnyt lomautuksista myös hallintokantelun. Lomautusten perumisesta kirjoitti ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat. rh päijäthämeen lomautukset 1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallitus päätti lomautuksista vuoden alussa. Tavoitteena oli 2,5 miljoonan euron säästöt. 2 Tarkoitus oli lomauttaa noin 4 000:n henkilöstöstä Lomautukset on tarkoitus ajoittaa koko vuodelle 3 14 vuorokauden mittaisina. Koulutuspaikkoja bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia-ammattikorkeakoulu alkaa tehdä yhteistyötä bioanalyytikko- ja röntgenhoitajakoulutuksessa muiden oppilaitosten kanssa. Tutkinnon myöntää Metropolia, mutta koulutus järjestetään paikallisesti. Koulutusta järjestetään Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluissa sekä Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa toimivassa Centria-ammattikorkeakoulussa. Sekä bioanalyytikko- että röntgenhoitajakoulutuksessa on 30 aloituspaikkaa. rh Parasetamolimyrkytykset lisääntyneet parasetamolimyrkytyksiä koskevia puheluita tulee Myr ky tystietokeskukseen kahdeksan kertaa enemmän kuin 2000-luvun alussa. Suomessa on myynnissä puolen gramman tabletin lisäksi gramman tabletti. Aikuisella maksimivuorokausiannos on 4 grammaa lääkeainetta. Parasetamoli on vaarallinen maksalle, jos annostus ylittyy. Ruotsissa on tiukennettu parasetamolin valvontaa. Nykyään sitä saa myydä vain apteekeissa. rh 10

11 ajankohtaista Terveydenhoitajien ponnisteluille kiitosta hpv-rokotusten sisäänajo ei olisi onnistunut ilman terveydenhoitajien ponnisteluja, toteavat THL:n asiantuntijat. HPV- eli papilloomavirusrokotteet saapuivat maahan viime vuonna loka-marraskuun vaihteessa. Rokottamisella alkoi olla kiire, jotta yhdeksäsluokkalaiset tytöt ehtisivät saada kolme annosta ennen koulun päättymistä toukokuussa Terveydenhoitajat laativat aikataulut, vastasivat monenlaisiin kysymyksiin ja teiniäidit-sarja saa jatkoa Ylellä. Sarjassa seurataan noin vuoden ajan nuorten ja heidän lastensa kasvua. Miten nuoret selviytyvät elämän haasteista? Voiko teini olla hyvä äiti tai isä? vt yle tv2:ssa ma ke klo alkaen Rokottamisella alkoi olla kiire. Teininä vanhemmaksi hoitivat lupa-asiat. Kesäkuun loppupuolella rokotusrekisteriin oli kirjattu jo HPV-rokoteannosta. Vuoden 2015 loppuun saakka HPV-rokotuksen saavat maksuttomasti sekä varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat vuotiaat tytöt että täydennysrokotuksiin oikeutetut vuotiaat tytöt. THL suosittaa, että terveydenhoitaja tarkistaa rokottamattomalta tytöltä vielä seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla, haluaisiko hän aloittaa rokotussarjan. tm tietoa rokotteesta: Mediatähystys Joka vuosi lähes viidennes kansalliseen rokotusohjelmaan hankituista kausiinfluenssarokotteista menee hukkaan, kun ihmiset jättävät ne ottamatta. thl:n rokotusohjelmayksikön päällikkö hanna nohynek, h elsingin uutiset Antioksidanteista oli 1990-luvun alkupuolella samanlainen buumi kuin nyt on D-vitamiinista. Antioksidant tien terveyshyötyjä tutkittiin paljon, mutta jokaikinen iso tutkimus, jossa antioksidantteja käytettiin valmisteena, veti vesiperän ja muutamassa osoitettiin jopa haittavaikutuksia. ravitsemustutkija, apulaisprofessori ursula schwab, apteekkari 4/2014 Minua aina ihmetyttää, kun ihmiset kummastelevat, mistä ideani ovat peräisin. Eikö muilla muka ole ideoita? ravintolapäivän perustaja, we l ove helsingin toiminnanjohtaja timo santala, helen 3/2014 Yllätyn aina uudestaan, kuinka viisaita naiset ovat ja miten vähän normaaliin synnytykseen pitää puuttua. Olen saanut opetella istumaan käsieni päällä. kotisynnytyksiä hoitava kätilö anu lampinen, lapsen maailma 9/2014 meitä on kolme. Teiniäidit-sarjassa seurataan Lauran, Jussin ja Sofian sekä kolmen muun perheen elämää. 11

12 ajankohtaista suomalaisten terveyserot ovat kasvaneet pitkään, ja sama näyttäisi tapahtuneen myös Ruotsissa. Kehitys on vastaava monissa länsimaissa. Nyt julkaistut tulokset perustuvat rekisteritietoihin vuosilta Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. rh uutispalvelu duodecim Tieto perimästä paremmin käyttöön kansallista genomistrategiaa varten on perustettu työryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tavoitteena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, jotka mahdollistavat ihmisen perimästä saatavan tiedon tehokkaan hyödyntämisen terveydenhuollossa. Genomitiedolla tarkoitetaan ihmisen koko perimästä saatavaa tietoa. Genomitietoon liittyy liittyy monia selvitettäviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi geenitestien vaikuttavuuden arviointi, laadunvarmistus, tietosuoja sekä terveydenhuollon henkilöstön koulutus. vt Hopen kautta maailmalle haku ensi vuoden HOPE-vaihtoohjelmaan on käynnissä. Ohjelma on tarkoitettu ammattihenkilöille, jotka ovat toimineet terveydenhuollossa johtajina tai kehittämistehtävissä. Vaihto kestää kuukauden. Hakuaika päättyy lokakuun lopussa. rh lisätiedot: turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestintäpäällikkö arto salo Pop up -synnytyksiä bussipysäkeillä matkasynnytyspäivää vietetään loka- kuun 10. päivä. Kätilöliitto ottaa teemapäivällä kantaa hallituksen suunnitelmiin vähentää synnytysyksiköitä. Teemapäivänä kuka tahansa voi kello perustaa pop up -synnytysyksikön moottoritien rampille tai bussipysäkille. Kyse on mielenilmauksesta, eikä synnytysyksiköissä oikeasti hoideta synnytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti tapahtuneet synnytykset lisääntyivät viime vuonna jopa 20 prosenttia edellisvuoteen nähden. Kasvu johtuu pidentyneistä matkoista synnytyssairaalaan. Hallitus aikoo sulkea alle tuhannen synnytyksen laitokset, mikä tarkoittanee loppua synnytyksille Kemissä, Salossa, Porvoossa, Lohjalla, Oulaisissa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. rh MILLARIIKKA RYTKÖNEN Terveyserot kasvaneet Ruotsissa mielenilmaus. Matkasynnytyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Punkit leviävät pohjoiseen puutiaiset ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta Kemijärvi Rovaniemi Ylitornioakselille saakka. Leviämistä ovat edistäneet ilmastonmuutos sekä isäntäeläimet, lähinnä hirvieläimet. Edellinen koko maan kattava kartoitus tehtiin 1960-luvulla. Silloin levinneisyyden raja kulki Kokkolan kohdalla. Havainnot punkeista keskittyvät meren rannoille ja vesistöjen läheisyyteen. Suomalaiset ovat kertoneet puutiaishavainnoistaan Turun yliopiston puutiaistutkimuksen sivustolla. Ilmoituksia on jätetty toistaiseksi noin Havainnoistaan voi kertoa vuoden loppuun saakka. Puutiaiset ovat aktiivisia, kun ulkolämpötila on yli viisi astetta. rh yhä ä ylös yrittää. Turun yliopiston keräämät puutiaishavainnot mennessä. 12

13 ajankohtaista Hakukielto Varsinais-Suomessa Tehy julisti hakukiellon johtamiskiistan vuoksi. teksti Riitta Hankonen kuva Pasi Leino tehyn hallitus päätti julistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hakukieltoon. Päätöksestä kerrottiin julkisuuteen viime viikolla, ja sen oli tarkoitus tulla voimaan 22. syyskuuta. Hakukiellon päättymisestä ei ollut päätetty Tehy-lehden painoon mennessä. Hakukielto tarkoittaa sitä, että Tehyn jäsenet ja opiskelijajäsenet eivät voi hakea sairaanhoitopiirin ulkoiseen hakuun laitettuja avoimia toimia, virkoja tai määräaikaisuuksia. Kielto ei koske sisäisiä sijaisuuksia eikä opiskelijoiden harjoittelupaikkoja. Hakukielto on voimassa toistaiseksi. hallitus päätyi hakukieltoon, koska Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hajottanut koulutetun hoitohenkilöstön johtamisen kokonaisuuden sekä mitätöinyt hallintoylihoitajan aseman ja vienyt hoitotyön johtamisen edellytykset. Tehy on yrittänyt vaikuttaa asiaan ennen hakukieltoa lausunnoin, tapaamisin ja mielenilmauksin. Sairaanhoitopiiri on Tehyn vastustuksesta huolimatta vienyt uudistusta eteenpäin ja vaarantanut suurimman henkilöstöryhmänsä johtamisen. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon johtamisen pitää olla moniammatillista. Tehy vaatii hoitotyön johtamisen, kehittämisen ja tutkimisen säilyttämistä hoitajataustaisilla johtajilla. Hoitohenkilöstöä ei voi tuloksellisesti johtaa minkään muun ammattikunnan edustaja. Tehy vaatii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä perumaan aiemman päätöksensä koulutetun hoitohenkilöstön ylimmän johtajan aseman ja toimivallan alasajosta, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo. hoitotyön johtajien työ näkyy muun muassa laadukkaana hoitona, yhtenäisinä hoitokäytäntöinä, toimivina hoitoketjuina, uusina terveydenhuollon toimintamalleina sekä alan vetovoimana ja hoitohenkilöstön saatavuutena. Hoitotyön johtajat vastaavat osaamisen kohdentamisesta, hoitohenkilöstön täydennyskoulutustarpeista sekä resurssien järkevästä käytöstä. Ylihoitajien asemaa heikennetään parhaillaan eri puolilla Suomea sote-uudistuksen alla. Tehy ei hyväksy toimintamalleja, joissa koulutetun hoitohenkilöstön johtamisen edellytyksiä karsitaan, Vesivalo sanoo. lisätietoja: i Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat Halikon sairaala Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) Turunmaan sairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala sairaanhoitopiirin palveluksessa on koulutettua hoitohenkilöstöä noin johtamisen puolesta. Tyksin tehyläiset vastustivat hoitotyön johtamisen alasajoa kesäkuussa. 13

14 leikin loppu. Lasten mielenterveysambulanssi on käynyt lähes kaikilla turkulaisilla kouluilla. 14

15 akuuttipsykiatria Nopean toiminnan joukot Mielenterveysambulanssi starttaa, kun lapsella on hätä. teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Leino 15

16 akuuttipsykiatria valmiina lähtöön. Erikoistuva lääkäri Sointu Suomenrinne ja sairaanhoitaja Tommi Hietikko lähtevät apuun. Kännykkä pirahtaa soimaan lasten akuuttipsykiatrian poliklinikalla. Puhelimessa on kouluterveydenhoitaja, joka kertoo 10-vuotiaan pojan käyttäytyneen koulussa vaarallisen väkivaltaisesti. Opettaja on joutunut pitelemään häntä. Poika on käyttäytynyt aiemminkin väkivaltaisesti, mutta tähän asti opettaja on saanut hänet rauhoittumaan puheella. Lasten akuuttipsykiatrian tiimin sairaanhoitaja Tommi Hietikko arvioi tilanteen puhelimessa pikaisesti. Hän neuvoo terveydenhoitajaa, miten tilanne hoidetaan loppuun ja ryhtyy järjestämään verkostopalaveria. Paikalle kutsutaan rehtori, opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja poika vanhempineen. Lasten akuuttipsykiatriasta palaveriin osallistuu kaksi työntekijää. Pojan äiti epäilee, että isä ei ilmaannu paikalle eikä tätä kiinnosta, mutta Hietikko haluaa silti tämän yhteystiedot. Yleensä isät tulevat paikalle. Mielelläni kaivan isän esiin, koska hänen läsnäolonsa palaverissa on lapselle tärkeä signaali. Isälle kertominen on myös velvollisuuteni, koska yhteishuoltajuudessa etävanhemmalla on oikeus tietää ja olla mukana, kun lapsen asioita käsitellään. Tapaaminen järjestyy saman viikon aikana. Koulu on lapselle tuttu ympäristö, joten keskustelu on luonteva järjestää siellä. Akuuttipsykiatrian työpari ajaa paikalle punaiselle Toyota Yariksella, jota kutsutaan lasten mielenterveysambulanssiksi. Lapsen luo lähteminen mahdollistaa nopean puuttumisen ja voi ehkäistä osastohoidon. Lapsen ottaminen osastolle on aina iso puuttuminen hänen elämäänsä ja vaikuttaa koko perheeseen. Se ei onneksi ole tarpeen läheskään jokaisessa tilanteessa. lasten mielenterveysambulanssi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vakiintunutta toimintaa. Ideana on, että erikoissairaanhoidon työpari menee lapsen omaan kehitysympäristöön antamaan apua, tukea ja hoitoa. Toiminta sai alkunsa 2009 sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen Kaste-hankkeen projektina, ja se vakinaistettiin Erikoissairaanhoidon tavoitteena on tukea perusterveydenhuoltoa ja ehkäistä päällekkäistä työtä. Lasta ei tarvitse pallotella tai siirtää uuteen paikkaan ja hoitoon. Taustalla on kaksi muutostrendiä: mielenterveyshoidon painottuminen avohoitoon ja erikoissairaanhoidon jalkautuminen perusterveydenhuollon tueksi. Varsinais-Suomessa sairaanhoitopiirillä oli tarve tehostaa toimintaa ja koordinoida hoitoa. Alueella on paljon pieniä kuntia, joilla on omat tapansa toimia. 16

17 osasto. Hoito osastolla ei ole tarpeen läheskään aina. laaja alue. Lasten mielenterveys ambulanssi saattaa ajaa jopa Vaasaan, joka kuuluu Tyksin erityisvastuualueeseen. Osastojaksoja oli paljon, ja resurssien tarve lisääntyi vuosi vuodelta. koulussa riehuneella pojalla on ADHD-diagnoosi. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja poika on tavannut isää epäsäännöllisesti. Poika on ollut psykiatrisessa hoidossa, mutta syystä tai toisesta hoitosuhde on katkennut. Pojan verkosto tapaa kahdesti. Isää ei tapaamisissa näy, vaikka Hietikko sai häneen yhteyden. Lastensuojelu kuitenkin kannustaa isää tapaamaan poikaansa säännöllisesti. Sen jälkeen emme ole erikoissairaanhoidossa pojasta kuulleet. akuuttipsykiatrian tiimi vastaa viranomaisilta tulleisiin yhteydenottoihin ja lääkärin lähetteisiin virka-aikana ja järjestää lapsen verkostolle tapaamisen nopeimmillaan yhdessä päivässä, viimeistään viikon sisään. Tiimi pohtii yhteydenoton perusteella, miten edetään. Lastenpsykiatrian potilaat ovat yleensä 5 13-vuotiaita, sillä 13-vuotiaana siirrytään nuorisopsykiatrian piiriin. Verkostossa voi olla mukana päivähoidon henkilöstöä, kouluterveydenhoitaja, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja lastensuojelun henkilöstöä sekä lapsen mahdollinen tukihenkilö. Lapsen luo lähdetään aina työparina. Työryhmään kuuluvat lastenpsykiatri, erikoistuva lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä, joilla on molemmilla on myös psykoterapeutin koulutus. Hietikko on tiimin ainoa sairaanhoitaja. Hänellä on myös perheterapeutin koulutus. Periaatteessa teemme kaikki samaa Keskustelu on luontevaa järjestää koululla. työtä, mutta hiukan eri näkökulmista. Sairaanhoitajana edustan hoitotyön näkökulmaa, ja minulla on tietoa esimerkiksi lääkehoidosta ja somaattisista sairauksista. Tapaamisessa luodaan yhteinen hoitosuunnitelma, sovitaan työnja osta ja yhteisestä toiminnasta lapsen parhaaksi. Lapsi pysyy kotona ja saa nopeasti hoitoa ja apua omassa tutussa ympäristössään. Vastuu lapsen hoidosta säilyy häntä lähellä olevilla aikuisilla, mutta he saavat työhönsä apua ja tukea erikoissairaanhoidon ammattilaisilta. Tarvittaessa jatkohoitoa voi saada myös sairaanhoitopiirin viidellä aluepoliklinikalle. Keskiössä on aina lapsi ja hänen perheensä. Heitä kuullaan ensimmäisinä. Verkostopalaverissa pyritään avoimeen 17

18 akuuttipsykiatria keskusteluun siten, että lapsen ikä otetaan huomioon. Mielenterveysambulanssin puhelin soi yleensä tilanteessa, jossa lapsi oireilee vakavasti. Yleensä hänellä on ollut pidemmän aikaa vaikeaa, ja päiväkodin, kouluterveydenhoitajan tai koulun keinot alkavat olla vähissä. Taustalla voi olla perheen äkillinen kriisi tai hoitamaton sairaus, kuten masennus. Joskus puhelin soi akuutin kiinnipitotilanteen vuoksi, ja silloin vastaaja neuvoo hoitamaan tilanteen ammattimaisesti loppuun. Kouluilla on omat keinonsa vaikuttaa ongelmakäyttäytymiseen, kuten KiVa Koulu -toiminta. Koulun keinot eivät kuitenkaan riitä mielenterveysongelmien hoitamiseen. Opettajilla on omat ohjeensa siitä, milloin he voivat pitää oppilasta kiinni niin, että tämä ei vahingoita itseään tai muita. Jos tilanteessa on ollut läsnä muita oppilaita, on tärkeä käydä jälkikäteen heidän kanssaan läpi, mitä tapahtui ja miksi. Tärkeää on korostaa, että kiinnipito ei ollut rangaistus, vaan kyse oli kaikkien turvallisuudesta. lasten mielenterveysongelmat ilmenevät monella tavalla: käyttäytymishäiriöinä, keskittymis vaikeuksina, ylivilkkautena, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, pelkotiloina ja vaikeimmillaan psykoottisina oireina. Akuuttipsykoosi on lapsilla harvinainen, ja se edellyttää sairaalahoitoa. Masennuksen ja mielialahäiriöiden yleiset piirteet ovat samat kuin aikuisilla. Masennukseen liittyy mielialan alentumisen lisäksi myös muita oireita. Niitä ovat esimerkiksi unettomuus, liikaunisuus, ruokahaluttomuus tai lisääntynyt ruokahalu, painon lasku tai kohoaminen sekä motorinen hidastuminen tai kiihtyminen. Lapsella voi olla myös ajatuksia kuolemasta tai itsemurhasta. Masennuksen hoidossa käytetään lapsilla ja nuorilla ensi sijassa erilaisia psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä. Sen sijaan masennuslääkkeistä saatava hyöty on vähäisempää kuin aikuisten vakavien masennustilojen hoidossa. Osalla nuorista masennuslääkkeet saattavat jopa lisätä masennus- ja ahdistusoireita. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa mielialan tasaajalääkkeet ovat yhtä tärkeässä asemassa kuin aikuisten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Lasten masennus luultua yleisempää Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt ovat yleisempiä kuin yleensä luullaan. Alle kouluikäisistä lapsista 0,5 1 prosenttia ja alakouluikäisistä noin 2 prosenttia kärsii masennustiloista. Kymmenen vuoden iän jälkeen ja murrosiässä masennustilat yleistyvät. Vuoden kuluessa noin 5 prosenttia murrosikäisistä lapsista sairastuu masennukseen ja aikuisikään mennessä noin joka kuudes on käynyt läpi masennusvaiheen. Noin joka kymmenes lapsilla ja nuorilla ilmenevistä masennustiloista on luonteeltaan pitkäaikaista kestäen vuosikausia. Masennus on jonkin verran yleisempää tytöillä kuin pojilla. vauvat ja pikkulapset Depressio ilmenee kehityksen pysähtymisenä tai taantumisena, painon putoamisena, runsaana itkuna, ärtyisyytenä, pysyvästi surullisena ja ilottomana ilmeenä ja tyhjänä katsekontaktina. Vauva liikkuu vähän, ei ime innokkaasti eikä nauti syömisestään. Unirytmi häiriintyy, ympäristöön kohdistuva innostus ja uteliaisuus puuttuu tai on vähäinen. Masennus on usein yhteydessä vanhempien ja ympäristön vaikeuksiin vastata vauvan tarpeisiin. leikki-ikäiset (3 5 v) Depressio ilmenee vakavuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä, tunneilmaisujen niukkuutena, mielialan vaihteluna ja motorisena levottomuutena, joskus aggressiivisuutena, voimakkaina pettymysten ilmauksina, tottelemattomuutena tai karkailuna sekä erilaisina somaattisina oireina. Usein lapset valittavat, että kukaan ei leiki heidän kanssaan. Leikeissä ilmenee epäonnistumisen, tuhon ja kuoleman teemoja, ja leikki muiden lasten kanssa vähenee. kouluikäiset (6 12 v) Lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti tai itsetuhoisesti tai uhkailee muita. Usein masennus ilmenee väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, erilaisina somaattisina oireina, aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina. Itsetunto on alentunut, ja omakuva on kielteisesti värittynyt. varhaisnuoret (12 14 v) Depressio ilmenee joko ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin, ja oirekuva alkaa vastata aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Murrosikä saattaa viivästyä, ja murrosiälle ominaiset itsetunto-ongelmat, kapinallisuus tai päihteiden käyttö voivat lisääntyä. TERVEYSKIRJASTO 18

19 varsinais-suomen mielenterveysambulanssi on kerännyt Hietikon mukaan vanhemmilta kiitosta. Vanhemmat haluavat tulla kuulluksi ja saada lapselleen hyvää hoitoa. Perusterveydenhuollon ja koulujen työntekijät ovat puolestaan olleet tyytyväisiä, kun saavat tukea työhönsä. Erityisesti pienellä paikkakunnalla yhteydenottokynnys voi olla leimautumisen pelossa korkea. Häpeän tunteelta voidaan välttyä, kun lapsi voi jatkaa koulussa normaalisti. Mitattujakin tuloksia on saatu. Aiemmin 80 prosenttia lasten psykiatrian akuuttipoliklinikan arvioimista lapsista päätyi Taustalla voi olla perheen äkillinen kriisi tai hoitamaton sairaus. osasto hoitoon, mutta mielenterveysambulanssiprojektin aikana osastohoidon tarvetta oli vain 20 prosentilla niistä lapsista, joiden luo tiimi menee. Vuosina toiminnan piirissä oli kaiken kaikkiaan 137 lasta, joista noin 82 prosenttia oli poikia. Alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsista oli 39 prosenttia. Alkuvuosista jalkautumisen tarve on Hietikon mukaan hiukan laantunut, mutta jostain syystä yhteydenottoja tulee ryppäinä. Mielenterveys ambulanssin puhelin on aina jollakulla tiimin jäsenellä, ja se myös soi. Välillä on vilkasta ja kiire. hietikko on tehnyt koko työuransa mielenterveyspalveluissa. Hän opiskeli ensin mielenterveyshoitajaksi ja sen jälkeen perheterapeutiksi. Sairaanhoitajaksi hän valmistui Hän on työskennellyt myös nuoriso- ja aikuispsykiatrisilla osastoilla, mutta kokee sopivansa luonteeltaan paremmin nopeatempoiseen toimintaan. Perheterapeutin koulutus antaa toisaalta mahdollisuuksia myös pitkäjänteisempään hoitotyöhön. Omia lapsia hänellä on neljä. Perhe pitää jalat maassa ja toimii puskurina välillä rankan työn ja vapaa-ajan välillä. t LÄ HTEENÄ MYÖS: TERVEYSKIRJASTO JA HUS LASTENPSYKIATRIA Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. 2 1 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa ma-pe 8-18 sekä osoitteessa

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOORDINAATTORI tartu tilaisuuteen. Reetta-Maija Luhta rohkaisee hoitajia ottamaan tupakoinnin puheeksi. Tumppausjumppausta Reetta-Maija Luhta tekee Suomea savuttomaksi. teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Mikko Lehtimäki 20

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen

Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Ryhmämuotoinen työskentely lasten ja vanhempien tukena eron jälkeen Pirpana ry:n koulutuspäivä Kuntatalo 13.5.2013 Riitta Mykkänen-Hänninen kouluttaja, työnohjaaja Samanaikaiset ryhmäprosessit Vanhempia

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari

Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Lapin sote-mallin maakuntaseminaari Rovaniemi Ministeri Huovinen OSASTONHOITAJAPÄIVÄT 2014 Sote-uudistuksen tavoitteet terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja terveyserojen kaventaminen sote-palvelujen

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy

Eväitä yhteistoimintaan. Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy Eväitä yhteistoimintaan Kari Valtanen Lastenpsykiatri, VE-perheterapeutti Lapin Perheklinikka Oy 3.10.2008 Modernistinen haave Arvovapaa, objektiivinen tieto - luonnonlaki Tarkkailla,tutkia ja löytää syy-seuraussuhteet

Lisätiedot

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin

Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin Mielenterveysongelmien vaikutus omaisten vointiin EUFAMI (European Federation of Family Associations of People w ith Mental Illness) 2014 Tutkimukseen osallistui 1111 omaista ympäri Eurooppaa, joista 48

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen

PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset

Lisätiedot

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy

Kuoleman lähellä 3.4. Kotka. sh Minna Tani KymSy Kuoleman lähellä 3.4. Kotka sh Minna Tani KymSy Hyvästi jää, on vaikeaa Nyt kuolla pois, kun linnut laulaa saa Kun kevät saapuu nauraen Kukka kaunis jokainen, mä luonas oon kun näet sen Sairastumisen merkityksestä

Lisätiedot

Dialogin missiona on parempi työelämä

Dialogin missiona on parempi työelämä VIMMA 6.6. 2013 Dialogin missiona on parempi työelämä Amis-Dialogi yhdisti yritykset ja opiskelijat vuoropuheluun rakentamaan yhdessä parempaa tulevaisuuden työtä. Amis-Dialogia tehtiin isolla porukalla

Lisätiedot

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni.

Jaa jaa. Sarihan kävi Lyseon lukion, kun ei tuosta keskiarvosta ollut kiinni. Welcome to my life Kohtaus X: Vanhempien tapaaminen Henkilöt: Sari Lehtipuro Petra, Sarin äiti Matti, Sarin isä Paju (Lehtipurot ja Paju istuvat pöydän ääressä syömässä) Mitäs koulua sinä Paju nyt käyt?

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke

Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke Jussi Ranta Projektityöntekijä Markku Santavuori Vertaisneuvoja Auttava omainen hankkeen esittely Varsinais-Suomen mielenterveysomaiset Finfami ry / Auttava omainen -hanke 12.11.2015 Varsinais-Suomen Mielenterveysomaiset

Lisätiedot

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen? Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä väkivallasta perheessä ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää

Lisätiedot

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA

TEHYYN ON OIKEUS KUULUA TEHY ON VAHVA VAIKUTTAJA TEHY EDUSTAA SINUA TEHY OPISKELIJAT ON OIKEUS KUULUA TEHYYN Tehy on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattiliitto. Jäseninä voivat olla kaikki alan tutkinnon suorittaneet sekä alaa opiskelevat toisesta asteesta korkeakoulututkintoon

Lisätiedot

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry 19.2.2014 1 Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille 19.2.2014 1 Linkki-toiminta Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry:n Murkkuneuvola hanke (RAY-rahoitus 2011-2015) Tavoitteet: 1. 12-18 vuotiaiden lasten

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Kim Polamo T:mi Tarinapakki

Kim Polamo T:mi Tarinapakki Kim Polamo T:mi Tarinapakki Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Tässä esitteessä on konkreettisia esimerkkejä työnohjaus -formaatin vaikutuksista. Haluan antaa oikeaa tietoa päätösten

Lisätiedot

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä?

Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Kuka hoitaa kaksoisdiagnoosipotilasta loppupeleissä? Pienet Pohjalaiset Päihdepäivät 17.11.2008 Merja Syrjämäki psykiatrian erikoislääkäri TAYS Pitkäniemi APS5 Kaksoisdiagnoosin ulottuvuudet Lievä psyykkinen

Lisätiedot

Stressi ja mielenterveys

Stressi ja mielenterveys Stressi ja mielenterveys Jokainen ihminen sietää tietyn määrän stressiä. Kun sietokyvyn raja ylittyy, stressi alkaa haitata elämää. Se voi aiheuttaa esimerkiksi unettomuutta. Voit vaikuttaa omaan mielenterveyteesi,

Lisätiedot

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet

Vinkkejä vanhemmille. Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Nuoret ja päihteet Vinkkejä vanhemmille Päihteiden aiheuttamat terveysongelmat ovat vuosi vuodelta lisääntyneet. Mitä nuorempana päihteiden käyttö aloitetaan, sitä todennäköisemmin

Lisätiedot

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys

Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tietokilpailu 3 Seksuaalirikoksen tunnistaminen ja avun hakemisen tärkeys Tähän tietokilpailuun on kerätty kysymyksiä seksuaalirikoksiin ja rikosprosessiin liittyen. Tietokilpailun voi pitää pienryhmissä

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS/ JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä, Järviseudun sairaalan toimipisteessä on kaksi psykiatrista

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä

Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Etsivän nuorisotyön asiakkaana olleiden nuorten käsityksiä etsivästä nuorisotyöstä Ei tarvinnut yksin muistaa tehdä kaikkea, kun oli joku sanomassa että sun pitää tehdä tuo ja tuo Pro gradu tutkimus Oulun

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija

Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi. Reija Paananen, FT, Erikoistutkija Kouluterveyskysely 2013, Itä-Suomi Reija Paananen, FT, Erikoistutkija www.thl.fi/kouluterveyskysely Yksilö kasvaa osana yhteisöjä 2 Kouluterveyskysely Valtakunnallisesti kattavin nuorten (14-20 v) elinoloja

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/ (5) Sosiaali- ja terveyslautakunta Sotep/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 3/2013 1 (5) 49 Sosiaali- ja terveyslautakunnan lausunto toivomusponnesta joustavien ikärajojen ja lähetteettömien palvelujen jatkamisesta nuorten päihdepalveluissa ja -hoidossa

Lisätiedot

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1

Esimiesopas varhaiseen tukeen. Elon työhyvinvointipalvelut 1 Esimiesopas varhaiseen tukeen Elon työhyvinvointipalvelut 1 Tavoitteena tukea työssäjaksamista Tahtotila Henkilöstön työssä jaksaminen ja jatkaminen on avainasia! Luodaan meidän tapa toimia pelisäännöt

Lisätiedot

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9

HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PE- RUSKOULUN VUOSILUOKILLE 7 9 Suomenkielinen koulutusjaosto 17.9.2013 HUOLTA HERÄTTÄVIIN POISSAOLOIHIN LIITTYVÄ TOIMINTASUUNNITELMA PERUS-

Lisätiedot

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon!

Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Hei terveydenhoitaja, tervetuloa meidän joukkoon! Terveydenhoitaja huolehtii suomalaisten terveydestä, Tehy hoitajien eduista Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö valvoo koulutetun hoitohenkilöstön

Lisätiedot

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa 14.1.2016 15.1.2016 1 Panelistit - Esittäytyminen Toimiala-asiantuntija (verkostotyö) Olli Laiho, Nurmijärvi Lastensuojelun päällikkö, Sanna

Lisätiedot

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely 2006 Kiusattu ei saa apua Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskyselyyn

Lisätiedot

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA

LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA LÄHISUHDEVÄKIVALTA PERHEISSÄ LAPSEN NÄKÖKULMA MITÄ VOIMME TEHDÄ? VIRANOMAISYHTEISTYÖN PARANTAMINEN, KOSKA: SELVITYS PERHE- JA LAPSENSURMIEN TAUSTOISTA VUOSILTA 2003-2012: YKSI SELVITYKSESSÄ HAVAITTU SELKEÄ

Lisätiedot

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET

HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET HOITOTIETEEN TUTKIMUSHANKKEET Päivitetty 05/2016 OMAHOITOON JA TERVEELLISIIN ELINTAPOIHIN SITOUTUMINEN 1 TERVEYSVALMENNUS JA TERVEELLISET ELINTAVAT 2 TERVEYTTÄ JA HYVINVOINTIA TUKEVA ASUIN- JA HOITOYMPÄRISTÖ

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI

JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI JÄRVI-POHJANMAAN TERVEYSKESKUS / JÄRVISEUDUN SAIRAALAN TOIMIPISTE, VIMPELI Vimpelin kunnan omistamassa, Järvi-Pohjanmaan terveyskeskuksen ylläpitämässä Järviseudun sairaalassa toimii 16-paikkainen psykiatrinen

Lisätiedot

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta

Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Turun A-kilta: virtaa vertaisuudesta Historiaa Turun A-Kilta on perustettu 1962. Sen toiminnan tarkoituksena on auttaa ja tukea päihdeongelmaisia ponnisteluissa riippumattomuuteen päihteistä sekä tukea

Lisätiedot

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento

Psykiatrian toiminnan muutoksia. Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento Psykiatrian toiminnan muutoksia Psykiatrian tulosalueen johtaja Outi Saarento 14.11.2013 Tausta -asiakirjoja Kansallinen Mieli 2009-suunnitelma PPSHP:n strategia ja omistajastrategia 2009 PPSHP:n pohjoisen

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet

Työhyvinvoinnin vuosikymmenet kuntoutuksen ja työhyvinvoinnin erikoislehti Työhyvinvoinnin vuosikymmenet Työyhteisö keskeisessä roolissa: SAIRAUSPOISSAOLOT PUOLITTUIVAT VERVE 1965-2015 Palvelujärjestelmän MONIMUTKAISUUS HÄMMENTÄÄ TYÖKYKYJOHTAMINEN

Lisätiedot

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä

Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Uudenmaan liitto 26.4. LAINSÄÄDÄNNÖLLISIÄ NÄKÖKULMIA TOISEN ASTEEN AMMATILLISTEN OPPILAITOSTEN ARJEN TYÖHÖN Yhteisöllinen opiskeluhuolto arjessa. Lain hengen toteuttaminen Helsingissä Crister Nyberg, ohjauspalveluiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki

Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia. Sydänliitto Terhi Koivumäki Ylipainoisen lapsen vanhempien kokemuksia Sydänliitto Terhi Koivumäki 2015 1 Mistä perheen ääni - Reijo Laatikainen. 2013. Lasten ylipaino. Laadullinen tutkimus. - Ryhmissä saadut palautteet eri puolilta

Lisätiedot

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu?

Esipuhe. Esipuhe. Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? 11 Esipuhe Tämäpä yllätys, sanoi Ihaa iltapäivällä nähdessään kaikkien tulevan taloaan kohti. Onko minutkin kutsuttu? (Nalle Puh) Paula Määtän kirjoittama Perhe asiantuntijana -teos päätyi kymmenen vuotta

Lisätiedot

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea?

Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Kuinka vammaisen henkilön päätöksentekoa voidaan tukea? Maarit Mykkänen, Savon Vammaisasuntosäätiö Kehitysvammaliiton opintopäivät 2015 Tuetusti päätöksentekoon -projekti Projektin toiminta-aika: 2011-31.7.2015

Lisätiedot

Maahanmuuttajan mielenterveys

Maahanmuuttajan mielenterveys Maahanmuuttajan mielenterveys Tapio Halla, erikoislääkäri Tampereen kaupunki Mielenterveys-ja päihdepalvelut Psykiatrian poklinikka maahanmuuttajille Maahanmuuttajat Suomessa suurin maahanmuuttajaryhmä

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu

Reflektoiva oppiminen harjoittelussa Insinööritieteiden korkeakoulu Reflektoiva oppiminen harjoittelussa 17.9.2015 Insinööritieteiden korkeakoulu Psykologi, uraohjaaja Seija Leppänen Reflektointiprosessi aloittaa oppimisen 1. Orientoituminen ja suunnittelu: millainen tehtävä

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el

Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Miten lasten- ja nuorisopsykiatria näkee tilanteen - mikä toimii ja mikä ei (hoito/hoidon koordinointi) Tarja Ukura lastenpsykiatrian el Mikä puhuttaa eniten välimatkat olisivat lyhyemmät jos työntekijät

Lisätiedot

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin.

Yhdessä enemmän. Ei jätetä ketään yksin. Yhdessä enemmän Ei jätetä ketään yksin. Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Vapaaehtoistoiminta ja auttaminen tuottavat iloa ja tekevät onnelliseksi Onnelliseksi voit tehdä monella tavalla. Yksi tapa on tulla

Lisätiedot

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä

SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER. Työtä lähellä ihmistä SUOMEN LÄHI- JA PERUSHOITAJALIITTO SUPER Työtä lähellä ihmistä SuPer Lähi- ja perushoitajan oma liitto Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer on Suomen suurin sosiaali- ja terveysalan sekä kasvatusalan

Lisätiedot

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä

Tukea vapaaehtoistoiminnasta. Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Tukea vapaaehtoistoiminnasta Esite Kouvolan terveyskeskussairaalan osasto 6:n ja Kymenlaakson Syöpäyhdistyksen tukihenkilöiden yhteistyöstä Lohduttaminen ei tarvitse suuria sanoja, ei valmiita vastauksia.

Lisätiedot

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin Uhrin auttamisen lähtökohtana on aina empaattinen ja asiallinen kohtaaminen. Kuuntele ja usko siihen, mitä uhri kertoo. On

Lisätiedot

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen.

Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 Kunnallisen päivähoidon laatukyselyjen tulokset kevät 2009 Lapsen oma arvio päivähoidosta Päiväkodissa parasta on leikkiminen. 23.10.2009 1 Ketkä käyttivät ja missä yhteydessä? Kysely tehtiin

Lisätiedot

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma

HIIRIKAKSOSET. Aaro 22.2.2013. Lentoturma NALLE PUH Olipa kerran Nalle Puh. Nalle Puh lähti tapaamaan veljeään. Nalle Puh ja hänen veljensä nauroi itse keksimäänsä vitsiä. Se oli kuka on Nalle Puhin veli. Vastaus oli puhveli. Sitten he söivät

Lisätiedot

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN

PUHUMISEN HARJOITUSTESTI. Tehtävä 1 KERTOMINEN PUHUMISEN HARJOITUSTESTI Tehtävä 1 KERTOMINEN Kerro, mitä teet, kun sinua jännittää. Sinulla on kaksi minuuttia aikaa miettiä, mitä sanot ja 1,5 minuuttia aikaa puhua. Aloita puhuminen, kun kuulet kehotuksen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät 18.10.2012 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat

Lisätiedot

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? o 3 kertaa viikossa tai useammin o 1 3 kertaa viikossa o 1 3 kertaa kuukaudessa o Harvemmin

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset

Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Miehet haluavat seksiä useammin kuin naiset Julkisessa keskustelussa nostetaan ajoittain esille väitteitä siitä, haluavatko miehet vai naiset seksiä useammin ja joutuvatko jotkut elämään seksuaalisessa

Lisätiedot

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa

Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa Omaishoitotilanteiden varhainen tunnistaminen terveydenhuollossa MAARIT VÄISÄNEN PROJEKTIVASTAAVA VALOT HANKE MIKKELIN SEUDUN OMAISHOITAJAT JA LÄHEISET RY Tärkeämpää kuin ongelman ratkaiseminen on ongelman

Lisätiedot

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen

Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Katsaus Lapin päihdetilanteeseen Rundi 2013 Tupakka, päihteet- ja (raha)pelit, -varhaisen puuttumisen työvälineitä haittojen ehkäisyyn Ylitarkastaja Marika Pitkänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Toivon tietoa sairaudestani

Toivon tietoa sairaudestani Liite 4 LY1 Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvan yläasteella olevan nuoren kyselylomake 1. Hyvä kurssilainen! Olet osallistumassa narkolepsiaa sairastavien lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssille.

Lisätiedot

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus

HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus

Lisätiedot

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF

LUOKKAKILPAILU- LUOKKAKILP INFO INF LUOKKAKILPAILU- INFO Neljä viidestä ei polta. Suomi on maailman ensimmäinen maa, jossa on kirjattu lakiin tavoitteeksi tupakkatuotteiden käytön loppuminen. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry on mukana Savuton

Lisätiedot

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita

Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Tavoitteena opiskeluterveydenhuollon kokonaisuus haasteita ja ilon aiheita Opiskeluterveydenhuollon toimivuus ja kokonaisuus opiskelijan terveys, hyvinvointi ja opiskelukyky seminaari 11.11.2015 Itä-Suomen

Lisätiedot

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia

OAJ:n Työolobarometrin tuloksia OAJ:n Työolobarometrin tuloksia 31.1.2014 OAJ:n Työolobarometrin perustiedot Kysely toteutettiin loka-marraskuussa 2013 Kyselyn vastaajia 1347 Opetusalan ammattijärjestön ja Finlands Svenska Lärarförbundin

Lisätiedot

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä?

Tehtävät. ravintoon liittyvät tehtävät 1 4. Opiskelijaelämä ja ruokailu. Oma ruokarytmini. Minkä haluaisin olevan toisin? Oletko tunnesyöjä? Tehtävät 1 ravintoon liittyvät tehtävät 1 4 Opiskelijaelämä ja ruokailu Pohdi, miten ruokailusi on muuttunut opintojen aloittamisen jälkeen. 2 Oma ruokarytmini Millainen on oma ruokarytmisi? Oletko huomannut

Lisätiedot

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset

Moniammatillinen verkosto vuosina : tavoitteet, menetelmät ja tulokset Moniammatillinen verkosto vuosina 2012-2016: tavoitteet, menetelmät ja tulokset Antti Mäntylä, apteekkari, FaT 26.1.2017 Keskustelutilaisuus: Moniammatillinen yhteistyö tulevissa sote-rakenteissa Helsinki

Lisätiedot

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn?

RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? RAY TUKEE BAROMETRI 1. Kuinka usein olet osallistunut 12 viime kuukauden aikana sen järjestön toimintaan, josta sait tämän kyselyn? 1 3 kertaa viikossa tai useammin 2 1-3 kertaa viikossa 3 1-3 kertaa kuukaudessa

Lisätiedot

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi

Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi Nuoret ja tupakka Suurin osa suomalaisnuorista ei tupakoi 16-18-vuotiaista suomalaisnuorista tupakkatuotteita käyttää päivittäin 17%. Tytöt ja pojat tupakoivat lähes yhtä paljon. Nuorten tupakoinnin yleisyys

Lisätiedot

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S. 100-108 (Mitä mielenterveys on?) Mieti parisi kanssa, miten määrittelisit mielenterveyden. Mielenterveys Raja mielen terveyden ja sairauden välillä on liukuva, sopimusvarainen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Kemppainen, Rahkonen, Korkiakangas, Laitinen Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Herättelevät kysymykset ammattikuljettajalle Terveenä ja hyvinvoivana jo työuran alussa POHDI OMAA TERVEYSKÄYTTÄYTYMISTÄSI VASTAAMALLA SEURAAVIIN KYSYMYKSIIN: TYÖ Kuinka monta tuntia

Lisätiedot

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO

TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO TUPAKAKKARIIPPUVUUDEN HOITO Päivi Grönroos tupakastavieroitushoitaja Tyks, keuhkopoliklinikka 21.4.2016 paivi.gronroos@tyks.fi Kommentaattorina Lisa Salonen terveydenedistämisen yhdyshenkilö Turun hyvinvointitoimiala

Lisätiedot

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen.

Kriisityö. Loppuseminaari Maire Toijanen. Kriisityö Loppuseminaari 9.12.2015 Maire Toijanen www.seksuaalivakivalta.fi Väkivalta on kriisi Seksuaalisen väkivallan kokemus aiheuttaa aina kriisin uhrille ja tämän läheisille Ammattilaisen tehtävä

Lisätiedot