Lasten hätään vastataan heti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Lasten hätään vastataan heti"

Transkriptio

1 No tommi hietikko Lasten hätään vastataan heti sukupolvet työpaikalla hyvinvointi s. 32 ruoan monet merkitykset syöminen s. 24 myelooma sairaus s. 30

2 ...tekee päivästäsi mukavan Navy-sininen Turkoosi Liila Kirsikka Marine Vaalean vihreä Malli Naisten tunika. Vartalomyötäinen malli. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Valitse vapaasti kaksi ylätai alaosaa yhteishintaan 69 g Tehy nr Malli Naisten T-paita, jossa 2/3 hiha ja pyöreä kaula-aukko. Vartalomyötäinen malli. 92% puuvilla / 8% lycra XS 3XL 19,90 sis. Alv 24% 2 kpl 35 g Vihreä Turkoosi Musta Kirsikka Valkoinen Liila Miellyttävä Stretch, jossa mukavuus ja design korostuvat. Valikoimassa yhdistyvät puuvillan hengittävyys ja strech-ominaisuuden joustavuus polyesterin kanssa. Rypistymätön ja hyvä värinkesto. 47% puuvilla/47% polyesteri/ 6% EOL-stretch Musta Musta Navysininen Navysininen Valkoinen Valkoinen Malli Unisex-housut, kaksi sivutaskua ja takatasku. Joustava vyötärö nauhakujalla. XXS /34 4XL/50 49,90 sis. Alv 24% Malli Unisex-housut vyötärönauhalla, painonappi ja vetoketju edessä, takana resori. Kaksi sivutaskua ja takatasku. XS 4XL 49,90 sis. Alv 24% Tarjoukset ovat voimassa asti. Tilauskoodi TH11 Tilaa ilmainen esite ja tutustu koko mallistoon osoitteessamme tai soita numeroon Praxis-työvaatteet Emännänkatu Naantali info@praxiswear.fi

3 terveyden & hyvinvoinnin tekijöiden lehti tehysisältö No KANNEN KUVA: PASI LEINO 5 Pääkirjoitus 6 Itse asiassa: Mervi Parviainen 9 Puheenjohtajalta 10 Ajankohtaista 13 Hakukielto Varsinais-Suomessa 14 kansi Nopean toiminnan joukot 20 Ammatissa: Tumppausjumppausta 23 Kolumni 24 kansi Keittiöpsykologiaa 29 Terveys 30 kansi Sairaus: Uutta toivoa myeloomaan 32 kansi Hyvinvointi: Työkaveri toiselta planeetalta 36 Viikon kohokohta 39 Tutkimus 40 Hyvä me! 44 Lääkeneuvo: Tyhjään vatsaan? 45 Visionäärejä vanhustyöhön 46 Ulkomaat: Melun ja vilinän keskellä 50 Terveyttä yhteistuumin 69 Ristikko 70 Tieni tähän: Ammattihaave todeksi 72 Ihana arki: Oma ihmemaa 74 Suolaa haavoille tehyläinen 52 Keskustelua 54 Me kaksi 56 Tehy-uutiset 58 Homma hoidossa 59 Jäsentapahtumat 64 Hyöty 66 Tarkastaja 14 psykiatria Mielenterveysambulanssi tuo avun kotiin ja kouluun. kolme juttua tien päältä 36 fysioterapia Mari Sihvonen kuntouttaa muistisairaita kotisohvalla. 46 harjoittelu Intia opetti suomalaisopiskelijalle kärsivällisyyttä. Tupakoivien vanhempien lapset tarttuvat savukkeeseen herkemmin kuin savuttomien perilliset. Ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori Reetta-Maija Luhta sivulla 20. 3

4 VALMISTUVA OPISKELIJA, LÄHDE LEVILLE! Koulutusta ja virkistystä Levillä pe-su Työpaikat odottavat hae evästä työntekijän tiedontarpeisiin. Mukaan voivat ilmoittautua syyslukukauden aikana valmistuvat Tehyn opiskelijajäsenet. Paikkoja 50 osallistujalle. Paikat jaetaan ilmoittautuneiden kesken maantieteellisesti tasapuolisesti. Majoitus Hotelli Levitunturissa kahden hengen huoneissa. Tehy vastaa koulutuksen osallistumisja matkakuluista. Alustava ohjelma: Perjantaina: iltapäivällä lounaan jälkeen koulutusta klo 17 asti. Yhteinen illallinen. Lauantaina: Koulutus jatkuu, aiheina työelämän edunvalvontakysymykset, työssä jaksaminen, luottamusmiehen palvelut ja Tehyn ammattiosastojen toiminta. Ilta on vapaa. Sunnuntai: Aamupäivä omaksi iloksi vaikkapa ulkoillen. Paluumatkalle lähdetään klo 12 jälkeen. Tarkempi ohjelma ja ilmoittautuminen löytyvät nettisivuiltamme >> Menoa ja meininkiä >> Levi

5 pääkirjoitus Reiluutta yli sukupolvien Päätoimittaja päivi jokimäki oma ikäluokkani on tottunut huolenpitoon. Olemme ehkä tuudittautuneet liikaakin illuusioon, että olemme turvassa silloinkin, jos terveys menee tai työt loppuvat. Moni esimerkiksi luulee, että sairastaminen on Suomessa ilmaista. Tai että työpaikan voi säilyttää, vaikka joutuisi pitkille sairauslomille. Tai että ansiosidonnainen on 80 prosenttia palkasta. Näin ei siis ole. Tämä on ollut hämmästyttävä havainto oman ikäpolveni ihmiselle. Pullamössösukupolvelle. työelämässä voi olla vaikea ymmärtää eri-ikäisen työkaverin suhtautumista asioihin. Sukupolvien kokemusmaailma on ymmärrettävästi melko erilainen. Työelämän kriiseissä toinen nostaa kovan äläkän, toinen on hiljaa ja tekee kahta kauheammin töitä. Ymmärrettäväksi tämän tekee ihmisten erilaisuuden lisäksi sukupolvien väliset erot. Suuret ikäluokat ovat tehneet kovasti työtä, sillä heidät on opetettu arvostamaan työtä. Mutta osaavat he myös vaatia. Myös lamasukupolven puurtajat tekevät työtään nurkumatta. Heillä on lisäksi aina varasuunnitelma, jos työt loppuisivat. Laman aikana työelämään tullut osaa arvostaa työpaikkaa ja lounasseteliä, kuten tämän numeron jutussa sivulta 32 alkaen kerrotaan. eläkeratkaisun syntymistä odotetaan tätä kirjoittaessani. Tarkoitus on ollut turvata eläkkeet myös seuraaville sukupolville. Systeemin pitää olla reilu myös tulevaisuudessa. Toivottavasti kukaan ei ala puhua kuitenkaan sukupolvien välisestä tasaarvosta. Ihmisten elämiä eri aikoina ei voi vertailla. Se mikä on kohtuullista ja reilua minulle, on ollut täysin Lähtikö mahdoton ajatus edeltäville sukupolville. Lähtikö isoäitini vuorotteluvapaalle Aasiaan? Ei, hän lähti Helsingin pommituksia pakoon Kauhajoelle. Saiko äitini pitää hoitovapaata kolme vuotta? Ei, hän meni töihin esikoisen ollessa kahden kuukauden ikäinen. On tärkeää, että pystytään säilyttämään luottamus ja oikeudenmukaisuuden kokemus järjestelmää kohtaan. Niin voidaan saada luotettavaa ja motivoitunutta työvoimaa jatkossakin. Laman keskelle valmistuneet pätkätyöläiset ovat aina tienneet, ettei tätä sukupolvea tule koskemaan samanlaiset eläke-etuudet kuin vanhempiamme. Elatus kuitenkin turvataan työtä tehneelle uran päätteeksi, näin ainakin nyt uskoisin ja toivoisin. isoäitini vuorotteluvapaalle Aasiaan? Osastonhoitaja on palkkansa ansainnut 30 odotukset, joita osastonhoitajaan kohdistetaan, tulevat hyvin monelta taholta. Jos jokin asia ei ole kunnossa, ketä moititaan osastonhoitajaa tietysti. Kun tässä viidakossa yrittää toimia kaikkien mieliksi, vaatii se melkoisia henkisiä voimavaroja. Olen kuudentoista vuoden aikana esimiesasemassa ollessani huomannut, miten raskasta on olla osastonhoitaja. Näiden vuosien aikana on myös osastonhoitajan toimenkuva hyvin suuresti muuttunut. Osastonhoitajien tulee olla hoitotyön asiantuntijoita omassa yksikössään, mutta samalla heidän tulee olla hyviä työnjohtajia ja suunnittelijoita, joiden vielä pitäisi huolehtia hyvän ammattitaidon ja hoidon tason säilymisestä. YLEISÖLTÄ-PALSTA, TEHY 19/1984 VUOTTA SITTEN 5

6 itse asiassa 1 Mikä on naisen vahvuus pelastajana? Naiset pelastusalalla eivät ole itsetarkoitus, mutta optimaalisessa työyhteisössä on erilaisia ihmisiä. Hyvä kombinaatio heijastuisi asiakkaisiinkin. Tähän mennessä viisi naista on opiskellut pelastajaksi, ja he ovat selvinneet ammatissa hyvin. Välillä ehdotetaan pääsykokeiden fyysisten vaatimusten loiventamista. Siinä olen tiukka: sukupuolen takia niin ei pidä tehdä. 2 Mitä kaipaat hoitotyöstä? En varsinaisesti mitään, olen pystynyt hyödyntämään kaikkea oppimaani täällä. Kätilön ja palomiehen työssä on paljon samaa. Molemmat juovat paljon kahvia ja odottavat, että jotakin tapahtuu. Toisaalta he toivovat, ettei mitään pahaa tapahdu. Kummallakin ammattiryhmällä on rankka huumori kätilöillä vielä rankempi. Se on suojautumiskeino ja luo yhteisöllisyyttä. 3 Milloin viimeksi olet ollut synnytyksessä? Olin tukihenkilönä kolme vuotta sitten. Vastasyntyneet ovat ihania. Ei voi kuin ihmetellä, mistä ne jotkut vähemmän ihanat aikuiset tulevat. 4 Pelastusopiston kätilö Mikä on innostanut opiskelemaan monta ammattia ja tohtoriksi asti? Ensihoitajien ajokoulutuksessa olisi parantamisen varaa, sanoo pelastusopiston rehtori Mervi Parviainen. teksti Terhi Mäkinen kuva Pentti Vänskä Halu oppia uutta. Pystyn sanomaan melkein päivämäärän, jolloin tajusin, ettei kätilön työni enää anna minulle sitä, mitä kaipaan. Ajattelin, osaanko antaa riittävästi muille, entä jos pilaan perhetapahtuman? Kätilö asuu minussa aina. Nykyinen työni on paljolti juridiikkaa ja hallintoa, mutta hoitotyö antaa minulle siihen pohjan. Tässäkin työssä kyse on ihmisistä. 5 Teit väitöstutkimuksen sukupuolikiintiöistä kunnallisessa päätöksenteossa. Kannatatko kiintiöitä? Kyllä. Naiset eivät pääse täysin näyttämään osaamistaan ilman kiintiöitä. Aika ei ole vielä kypsä niistä luopumiseen. En näe, että kiintiöt merkitsisivät naisten aliarvioimista. 6 Millaisella taustalla hätäkeskuspäivystäjäksi haetaan? Kaikenlaisilla. Suurin osa on naisia ja liki kaikilla on aikaisempi tutkinto. Monella se on hoitoalan tutkinto. Motiivina Kätilöillä on rankempi huumori kuin palomiehillä. hakemiseen voi olla perhetilanne tai se, ettei pysty enää jatkamaan hoitotyössä fyysisistä syistä. Moni sanoo, ettei pysty kiireen takia hoitamaan omien arvojensa mukaan ja haluaa siksi vaihtaa alaa. Se on järkyttävää. 6 7 Millainen on hyvä johtaja? Kuunteleva. Hän on riittävän lähellä johdettaviaan ja häntä on helppo lähestyä. Hyvä hahmottamaan kokonaisuuksia. Jämäkkä ja päätöksentekokykyinen. Mukavia päätöksiä on helppo tehdä, mutta jonkun pitää tehdä ikäviäkin, jos se on organisaation etu. Tunnetiloihin ei auta mennä liikaa mukaan siitä johtajalle maksetaan. 8 Pelastusopistolla näkyy ilmeisesti tehyläisiäkin? Pelastusopistolla liikkuvat tehyläiset ovat usein niitä punahousuisia. He osallistuvat ensihoidon täydennyskoulutuksiin. Meillä pidetään esimerkiksi simulaatiokoulutuksia ja annetaan koulutusta hälytysajoneuvon kuljettamisessa. Meilläpäin sattui hiljan vakava kolari, jossa toisena osapuolena oli ambulanssi. Olemme opistolla miettineet, että ajokoulutuksessa on parantamisen varaa. Varsinkin uran alussa ensihoitajat voivat olla ratissa aika kevyillä eväillä. Hälytysajoneuvo ei ole tavallinen pakettiauto, eikä se mene niin, että kaikki väistävät sitä.

7 naisia alalle. Mervi Parviainen saa joka hakukierroksella puheluita naisilta, jotka miettivät pelastajakoulutukseen hakemista. Hän rohkaisee yrittämään. Mervi Parviainen, 51 Pelastusopiston rehtori Kuopiossa. Koulutukseltaan lastenhoitaja, sairaanhoitaja, kätilö ja hallintotieteiden tohtori. Perheeseen kuuluu elämänkumppani ja kolme aikuista poikaa. Harrastaa avantouintia, vanhoja moottoripyöriä, polttopuiden tekoa, villasukkien kutomista ja stand up -komiikkaa. 7

8 loma kutsuu tehyläisiä PIXMAC Hae lomaviikkoa nyt! lomaviikkojen Haku Viikot 52/ /2015 arvotaan hakijoiden kesken Hakuun voi osallistua netissä. Viimeinen hakupäivä ti Holiday Club Yrityspalvelun -varaussivustolle kirjaudutaan Tehyn nettisivujen kautta: > Jäsensivut > Jäsenelle > Jäsenedut > Jäsenetutunnuksia. Arvonnan tuloksista ilmoitetaan kaikille hakijoille arvonnan jälkeen (ensisijaisesti sähköpostitse), ei puhelintiedusteluja. Arvontaan voi osallistua yhdellä hakulomakkeella, jossa on enintään kolme toivetta. Sesonkilomaviikon voi saada arvonnassa korkeintaan joka 3. vuosi. lisätiedot Holiday Club Yrityspalvelu Jenni Karvonen, Kari Rinne ja Ville Mäkinen Puh (arkisin klo 9 16) Sähköposti: yrityspalvelu@holidayclub.fi HaeTTaVaT ViikoT airisto Viikot 52, 8 10 (510 /vko), viikot 1 7, (400 /vko) HimoS Viikot 52 1, 4 14 (viikonloppu pe ma 360 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 360 /4 vrk) katinkulta Viikot 52, 6 17 (550 /vko), viikot 1 5, 18, (430 /vko) pyhä Holy SuiTeS Viikot 8 15 (570 /vko), viikot 5 7 (450 /vko) ruka Pienempi huoneisto: Viikot 52 1, 8 18 (410 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (320 /vko) Isompi huoneisto: Viikot 52 1, 8 10, 13 15, (550 /vko), viikot 2 7, 19 20, 22 (430 /vko) SaariSelkä Viikot 52 1, 8 17 (550 /vko), viikot 2 7 (430 /vko) Tampereen kylpylä Pienempi huoneisto: Viikot 52, 3, 6 7, 9 10, 14 15, (viikonloppu pe ma 210 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 210 /4 vrk) Isompi huoneisto: Viikot 11, 16, (viikonloppu pe ma 260 /3 vrk tai arkiviikko, ma pe 260 /4 vrk) Vierumäki Viikot 52, 5 15, (viikonloppu pe ma 350 /3 vrk tai arkiviikko ma pe 350 /4 vrk) Tutustu lomahuoneistoihin Holiday Clubin varaussivustolla! 8

9 puheenjohtajalta Kuka johtaa? Puheenjohtaja rauno vesivalo kuka vastaa käytännössä siitä, että suomalaiset saavat hyviä sosiaali- ja terveyspalveluita ympäri vuorokauden ja joka ikisenä päivänä? Vastaus on täysin selvä: koulutettu hoitohenkilöstö. He varmistavat omalla työllään ja osaamisellaan palvelujen saatavuuden ja korkeatasoisen laadun. Ylihoitaja sekä osastonja apulaisosastonhoitajat johtavat tätä arjen pyöritystä henkilöstöjohtamisen, toiminnan ja sisällön johtamisen sekä hoitotyön kehittämisen kautta. koulutetun hoitohenkilöstön johtamisesta ja johtajien mahdollisuuksista tehdä työtään on taitettu peistä useissa eri toimintayksiköissä. Ei saa syntyä tilannetta, että organisaation johdosta puuttuu miltään tasolta suurimman henkilöstöryhmän, koulutetun hoitohenkilöstön, johtaja. Jos koulutetun hoitohenkilöstön johtajien tehtävät ajetaan alas, suunnitteilla olevien uudistusten käytännön toteuttaminen hankaloituu tai tulee Lainsäädännössä on otettava vahvasti kantaa moniammatillisen johtamisen puolesta. mahdottomaksi. Samalla mahdollisuudet koulutetun hoitohenkilöstön urakehitykseen tyssäävät. Kiistatta myös sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuus madaltuu tulevaisuudessa. Ei ole sama, kuka sinun työtäsi johtaa. Koulutetun hoitohenkilöstön tuloksellista johtamista ei voi tehdä toinen ammattikunta. Johtajan pitää tuntea työntekijöidensä osaaminen ja koulutus. historiallista sote-uudistusta koskeva lainsäädäntö on parhaillaan lausuntokierroksella. Tehy vaatii, että tulevassa lainsäädännössä on otettava vahvasti kantaa moniammatillisen johtamisen puolesta, kuten terveydenhuoltolaissa on säädetty. On myös tunnustettava suurimman henkilöstöryhmän koulutetun hoitohenkilöstön johdon merkitys, kun tavoitteena on turvata yhdenvertaiset, asiakaslähtöiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut koko maassa. KESKUSTOIMISTO Helsinki, Itä-Pasila Avoinna ma pe klo Tehy ry, PL 10, Tehy Asemamiehenkatu 4, Helsinki Puh. (09) Sähköpostit: PALVELUT Edunvalvonta (09) ma ti ja to 9 15 Jäsenyysasiat (09) ma ti ja to 9 15 Jäsentietomuutokset tehy.jasenrekisteri@tehy.fi > Jäsensivut Työttömyyskassa (09) ma ti ja to pe 9 15 ALUETOIMISTOT Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kajaani, Kouvola, Kuopio, Lappeenranta, Oulu, Pori, Rovaniemi, Seinäjoki, Tampere, Turku ja Svenskfinland (Seinäjoki) > Yhteystiedot 9

10 ajankohtaista suunnitelmat uusiksi. Päijät-Hämeen keskussairaala lomautti keväällä ja yritti jatkaa lomautuksia kesätauon jälkeen. Mikä nimeksi sote-alueelle? kotimaisten kielten tutkimuskeskus avustaa sosiaali- ja terveysministeriötä uusien sote-alueiden nimeämisessä. Taustalla on kritiikki, jota on kohdistunut laitosten ja virastojen monimutkaisiin nimityksiin. rh LAURI ROTKO Lomautuksia peruttu päijät-hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon yhtymä on päättänyt perua tai lyhentää lähes 350 henkilöä koskevia lomautuksia loppuvuoden aikana. Lomautuksia on peruttu sekä yksiköistä että yksittäisiltä työntekijöiltä. Muutos johtuu potilastarpeista. Sote-yhtymässä on pitämättä yli puolet suunnitelluista lomautuspäivistä eli päivää. Kesällä lomautukset olivat tauolla. Syksyksi on suunniteltu isojen vuodeosastojen lomautuksia. Osastot ovat pysyvästi liian täysiä, joten lomautusten järjestäminen on käytännössä hankalaa, sanoo ammattiosaston puheenjohtaja Kirsi Lehtimäki. Lehtimäen mukaan henkilöstön sairauslomat ja ylikuormitus ovat lisääntyneet merkittävästi. Aluehallintovirasto jakoi henkilöstön huolen ja antoi määräyksen toimenpiteistä, jotka työnantajan pitää toteuttaa päivystyksessä. Päivystys ei ole lomautusten piirissä, mutta se kuormittuu säästövaatimusten vuoksi. Ammattiosasto on tehnyt lomautuksista myös hallintokantelun. Lomautusten perumisesta kirjoitti ensimmäisenä Etelä-Suomen Sanomat. rh päijäthämeen lomautukset 1 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän hallitus päätti lomautuksista vuoden alussa. Tavoitteena oli 2,5 miljoonan euron säästöt. 2 Tarkoitus oli lomauttaa noin 4 000:n henkilöstöstä Lomautukset on tarkoitus ajoittaa koko vuodelle 3 14 vuorokauden mittaisina. Koulutuspaikkoja bioanalyytikoille ja röntgenhoitajille pääkaupunkiseudulla toimiva Metropolia-ammattikorkeakoulu alkaa tehdä yhteistyötä bioanalyytikko- ja röntgenhoitajakoulutuksessa muiden oppilaitosten kanssa. Tutkinnon myöntää Metropolia, mutta koulutus järjestetään paikallisesti. Koulutusta järjestetään Kajaanin ja Lapin ammattikorkeakouluissa sekä Kokkolassa, Ylivieskassa ja Pietarsaaressa toimivassa Centria-ammattikorkeakoulussa. Sekä bioanalyytikko- että röntgenhoitajakoulutuksessa on 30 aloituspaikkaa. rh Parasetamolimyrkytykset lisääntyneet parasetamolimyrkytyksiä koskevia puheluita tulee Myr ky tystietokeskukseen kahdeksan kertaa enemmän kuin 2000-luvun alussa. Suomessa on myynnissä puolen gramman tabletin lisäksi gramman tabletti. Aikuisella maksimivuorokausiannos on 4 grammaa lääkeainetta. Parasetamoli on vaarallinen maksalle, jos annostus ylittyy. Ruotsissa on tiukennettu parasetamolin valvontaa. Nykyään sitä saa myydä vain apteekeissa. rh 10

11 ajankohtaista Terveydenhoitajien ponnisteluille kiitosta hpv-rokotusten sisäänajo ei olisi onnistunut ilman terveydenhoitajien ponnisteluja, toteavat THL:n asiantuntijat. HPV- eli papilloomavirusrokotteet saapuivat maahan viime vuonna loka-marraskuun vaihteessa. Rokottamisella alkoi olla kiire, jotta yhdeksäsluokkalaiset tytöt ehtisivät saada kolme annosta ennen koulun päättymistä toukokuussa Terveydenhoitajat laativat aikataulut, vastasivat monenlaisiin kysymyksiin ja teiniäidit-sarja saa jatkoa Ylellä. Sarjassa seurataan noin vuoden ajan nuorten ja heidän lastensa kasvua. Miten nuoret selviytyvät elämän haasteista? Voiko teini olla hyvä äiti tai isä? vt yle tv2:ssa ma ke klo alkaen Rokottamisella alkoi olla kiire. Teininä vanhemmaksi hoitivat lupa-asiat. Kesäkuun loppupuolella rokotusrekisteriin oli kirjattu jo HPV-rokoteannosta. Vuoden 2015 loppuun saakka HPV-rokotuksen saavat maksuttomasti sekä varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat vuotiaat tytöt että täydennysrokotuksiin oikeutetut vuotiaat tytöt. THL suosittaa, että terveydenhoitaja tarkistaa rokottamattomalta tytöltä vielä seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla, haluaisiko hän aloittaa rokotussarjan. tm tietoa rokotteesta: Mediatähystys Joka vuosi lähes viidennes kansalliseen rokotusohjelmaan hankituista kausiinfluenssarokotteista menee hukkaan, kun ihmiset jättävät ne ottamatta. thl:n rokotusohjelmayksikön päällikkö hanna nohynek, h elsingin uutiset Antioksidanteista oli 1990-luvun alkupuolella samanlainen buumi kuin nyt on D-vitamiinista. Antioksidant tien terveyshyötyjä tutkittiin paljon, mutta jokaikinen iso tutkimus, jossa antioksidantteja käytettiin valmisteena, veti vesiperän ja muutamassa osoitettiin jopa haittavaikutuksia. ravitsemustutkija, apulaisprofessori ursula schwab, apteekkari 4/2014 Minua aina ihmetyttää, kun ihmiset kummastelevat, mistä ideani ovat peräisin. Eikö muilla muka ole ideoita? ravintolapäivän perustaja, we l ove helsingin toiminnanjohtaja timo santala, helen 3/2014 Yllätyn aina uudestaan, kuinka viisaita naiset ovat ja miten vähän normaaliin synnytykseen pitää puuttua. Olen saanut opetella istumaan käsieni päällä. kotisynnytyksiä hoitava kätilö anu lampinen, lapsen maailma 9/2014 meitä on kolme. Teiniäidit-sarjassa seurataan Lauran, Jussin ja Sofian sekä kolmen muun perheen elämää. 11

12 ajankohtaista suomalaisten terveyserot ovat kasvaneet pitkään, ja sama näyttäisi tapahtuneen myös Ruotsissa. Kehitys on vastaava monissa länsimaissa. Nyt julkaistut tulokset perustuvat rekisteritietoihin vuosilta Tutkimus julkaistiin Journal of Epidemiology & Community Health -lehdessä. rh uutispalvelu duodecim Tieto perimästä paremmin käyttöön kansallista genomistrategiaa varten on perustettu työryhmä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettaman työryhmän tavoitteena on laatia suunnitelma toimenpiteistä, jotka mahdollistavat ihmisen perimästä saatavan tiedon tehokkaan hyödyntämisen terveydenhuollossa. Genomitiedolla tarkoitetaan ihmisen koko perimästä saatavaa tietoa. Genomitietoon liittyy liittyy monia selvitettäviä asioita. Tällaisia ovat esimerkiksi geenitestien vaikuttavuuden arviointi, laadunvarmistus, tietosuoja sekä terveydenhuollon henkilöstön koulutus. vt Hopen kautta maailmalle haku ensi vuoden HOPE-vaihtoohjelmaan on käynnissä. Ohjelma on tarkoitettu ammattihenkilöille, jotka ovat toimineet terveydenhuollossa johtajina tai kehittämistehtävissä. Vaihto kestää kuukauden. Hakuaika päättyy lokakuun lopussa. rh lisätiedot: turun kaupungin hyvinvointitoimialan viestintäpäällikkö arto salo Pop up -synnytyksiä bussipysäkeillä matkasynnytyspäivää vietetään loka- kuun 10. päivä. Kätilöliitto ottaa teemapäivällä kantaa hallituksen suunnitelmiin vähentää synnytysyksiköitä. Teemapäivänä kuka tahansa voi kello perustaa pop up -synnytysyksikön moottoritien rampille tai bussipysäkille. Kyse on mielenilmauksesta, eikä synnytysyksiköissä oikeasti hoideta synnytyksiä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan sairaalan ulkopuolella suunnittelemattomasti tapahtuneet synnytykset lisääntyivät viime vuonna jopa 20 prosenttia edellisvuoteen nähden. Kasvu johtuu pidentyneistä matkoista synnytyssairaalaan. Hallitus aikoo sulkea alle tuhannen synnytyksen laitokset, mikä tarkoittanee loppua synnytyksille Kemissä, Salossa, Porvoossa, Lohjalla, Oulaisissa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. rh MILLARIIKKA RYTKÖNEN Terveyserot kasvaneet Ruotsissa mielenilmaus. Matkasynnytyspäivää vietetään 10. lokakuuta. Punkit leviävät pohjoiseen puutiaiset ovat levittäytyneet eteläisestä Suomesta Kemijärvi Rovaniemi Ylitornioakselille saakka. Leviämistä ovat edistäneet ilmastonmuutos sekä isäntäeläimet, lähinnä hirvieläimet. Edellinen koko maan kattava kartoitus tehtiin 1960-luvulla. Silloin levinneisyyden raja kulki Kokkolan kohdalla. Havainnot punkeista keskittyvät meren rannoille ja vesistöjen läheisyyteen. Suomalaiset ovat kertoneet puutiaishavainnoistaan Turun yliopiston puutiaistutkimuksen sivustolla. Ilmoituksia on jätetty toistaiseksi noin Havainnoistaan voi kertoa vuoden loppuun saakka. Puutiaiset ovat aktiivisia, kun ulkolämpötila on yli viisi astetta. rh yhä ä ylös yrittää. Turun yliopiston keräämät puutiaishavainnot mennessä. 12

13 ajankohtaista Hakukielto Varsinais-Suomessa Tehy julisti hakukiellon johtamiskiistan vuoksi. teksti Riitta Hankonen kuva Pasi Leino tehyn hallitus päätti julistaa Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hakukieltoon. Päätöksestä kerrottiin julkisuuteen viime viikolla, ja sen oli tarkoitus tulla voimaan 22. syyskuuta. Hakukiellon päättymisestä ei ollut päätetty Tehy-lehden painoon mennessä. Hakukielto tarkoittaa sitä, että Tehyn jäsenet ja opiskelijajäsenet eivät voi hakea sairaanhoitopiirin ulkoiseen hakuun laitettuja avoimia toimia, virkoja tai määräaikaisuuksia. Kielto ei koske sisäisiä sijaisuuksia eikä opiskelijoiden harjoittelupaikkoja. Hakukielto on voimassa toistaiseksi. hallitus päätyi hakukieltoon, koska Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri on hajottanut koulutetun hoitohenkilöstön johtamisen kokonaisuuden sekä mitätöinyt hallintoylihoitajan aseman ja vienyt hoitotyön johtamisen edellytykset. Tehy on yrittänyt vaikuttaa asiaan ennen hakukieltoa lausunnoin, tapaamisin ja mielenilmauksin. Sairaanhoitopiiri on Tehyn vastustuksesta huolimatta vienyt uudistusta eteenpäin ja vaarantanut suurimman henkilöstöryhmänsä johtamisen. Terveydenhuoltolain mukaan terveydenhuollon johtamisen pitää olla moniammatillista. Tehy vaatii hoitotyön johtamisen, kehittämisen ja tutkimisen säilyttämistä hoitajataustaisilla johtajilla. Hoitohenkilöstöä ei voi tuloksellisesti johtaa minkään muun ammattikunnan edustaja. Tehy vaatii Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiriä perumaan aiemman päätöksensä koulutetun hoitohenkilöstön ylimmän johtajan aseman ja toimivallan alasajosta, Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo sanoo. hoitotyön johtajien työ näkyy muun muassa laadukkaana hoitona, yhtenäisinä hoitokäytäntöinä, toimivina hoitoketjuina, uusina terveydenhuollon toimintamalleina sekä alan vetovoimana ja hoitohenkilöstön saatavuutena. Hoitotyön johtajat vastaavat osaamisen kohdentamisesta, hoitohenkilöstön täydennyskoulutustarpeista sekä resurssien järkevästä käytöstä. Ylihoitajien asemaa heikennetään parhaillaan eri puolilla Suomea sote-uudistuksen alla. Tehy ei hyväksy toimintamalleja, joissa koulutetun hoitohenkilöstön johtamisen edellytyksiä karsitaan, Vesivalo sanoo. lisätietoja: i Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin sairaalat Halikon sairaala Loimaan aluesairaala Salon aluesairaala Turun yliopistollinen keskussairaala (Tyks) Turunmaan sairaala Tyks Vakka-Suomen sairaala Uudenkaupungin psykiatrinen sairaala sairaanhoitopiirin palveluksessa on koulutettua hoitohenkilöstöä noin johtamisen puolesta. Tyksin tehyläiset vastustivat hoitotyön johtamisen alasajoa kesäkuussa. 13

14 leikin loppu. Lasten mielenterveysambulanssi on käynyt lähes kaikilla turkulaisilla kouluilla. 14

15 akuuttipsykiatria Nopean toiminnan joukot Mielenterveysambulanssi starttaa, kun lapsella on hätä. teksti Riitta Hankonen kuvat Pasi Leino 15

16 akuuttipsykiatria valmiina lähtöön. Erikoistuva lääkäri Sointu Suomenrinne ja sairaanhoitaja Tommi Hietikko lähtevät apuun. Kännykkä pirahtaa soimaan lasten akuuttipsykiatrian poliklinikalla. Puhelimessa on kouluterveydenhoitaja, joka kertoo 10-vuotiaan pojan käyttäytyneen koulussa vaarallisen väkivaltaisesti. Opettaja on joutunut pitelemään häntä. Poika on käyttäytynyt aiemminkin väkivaltaisesti, mutta tähän asti opettaja on saanut hänet rauhoittumaan puheella. Lasten akuuttipsykiatrian tiimin sairaanhoitaja Tommi Hietikko arvioi tilanteen puhelimessa pikaisesti. Hän neuvoo terveydenhoitajaa, miten tilanne hoidetaan loppuun ja ryhtyy järjestämään verkostopalaveria. Paikalle kutsutaan rehtori, opettaja, kouluterveydenhoitaja, koulupsykologi ja poika vanhempineen. Lasten akuuttipsykiatriasta palaveriin osallistuu kaksi työntekijää. Pojan äiti epäilee, että isä ei ilmaannu paikalle eikä tätä kiinnosta, mutta Hietikko haluaa silti tämän yhteystiedot. Yleensä isät tulevat paikalle. Mielelläni kaivan isän esiin, koska hänen läsnäolonsa palaverissa on lapselle tärkeä signaali. Isälle kertominen on myös velvollisuuteni, koska yhteishuoltajuudessa etävanhemmalla on oikeus tietää ja olla mukana, kun lapsen asioita käsitellään. Tapaaminen järjestyy saman viikon aikana. Koulu on lapselle tuttu ympäristö, joten keskustelu on luonteva järjestää siellä. Akuuttipsykiatrian työpari ajaa paikalle punaiselle Toyota Yariksella, jota kutsutaan lasten mielenterveysambulanssiksi. Lapsen luo lähteminen mahdollistaa nopean puuttumisen ja voi ehkäistä osastohoidon. Lapsen ottaminen osastolle on aina iso puuttuminen hänen elämäänsä ja vaikuttaa koko perheeseen. Se ei onneksi ole tarpeen läheskään jokaisessa tilanteessa. lasten mielenterveysambulanssi on Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirissä vakiintunutta toimintaa. Ideana on, että erikoissairaanhoidon työpari menee lapsen omaan kehitysympäristöön antamaan apua, tukea ja hoitoa. Toiminta sai alkunsa 2009 sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen Kaste-hankkeen projektina, ja se vakinaistettiin Erikoissairaanhoidon tavoitteena on tukea perusterveydenhuoltoa ja ehkäistä päällekkäistä työtä. Lasta ei tarvitse pallotella tai siirtää uuteen paikkaan ja hoitoon. Taustalla on kaksi muutostrendiä: mielenterveyshoidon painottuminen avohoitoon ja erikoissairaanhoidon jalkautuminen perusterveydenhuollon tueksi. Varsinais-Suomessa sairaanhoitopiirillä oli tarve tehostaa toimintaa ja koordinoida hoitoa. Alueella on paljon pieniä kuntia, joilla on omat tapansa toimia. 16

17 osasto. Hoito osastolla ei ole tarpeen läheskään aina. laaja alue. Lasten mielenterveys ambulanssi saattaa ajaa jopa Vaasaan, joka kuuluu Tyksin erityisvastuualueeseen. Osastojaksoja oli paljon, ja resurssien tarve lisääntyi vuosi vuodelta. koulussa riehuneella pojalla on ADHD-diagnoosi. Hänen vanhempansa ovat eronneet, ja poika on tavannut isää epäsäännöllisesti. Poika on ollut psykiatrisessa hoidossa, mutta syystä tai toisesta hoitosuhde on katkennut. Pojan verkosto tapaa kahdesti. Isää ei tapaamisissa näy, vaikka Hietikko sai häneen yhteyden. Lastensuojelu kuitenkin kannustaa isää tapaamaan poikaansa säännöllisesti. Sen jälkeen emme ole erikoissairaanhoidossa pojasta kuulleet. akuuttipsykiatrian tiimi vastaa viranomaisilta tulleisiin yhteydenottoihin ja lääkärin lähetteisiin virka-aikana ja järjestää lapsen verkostolle tapaamisen nopeimmillaan yhdessä päivässä, viimeistään viikon sisään. Tiimi pohtii yhteydenoton perusteella, miten edetään. Lastenpsykiatrian potilaat ovat yleensä 5 13-vuotiaita, sillä 13-vuotiaana siirrytään nuorisopsykiatrian piiriin. Verkostossa voi olla mukana päivähoidon henkilöstöä, kouluterveydenhoitaja, opettajia, sosiaalityöntekijöitä ja lastensuojelun henkilöstöä sekä lapsen mahdollinen tukihenkilö. Lapsen luo lähdetään aina työparina. Työryhmään kuuluvat lastenpsykiatri, erikoistuva lääkäri, psykologi ja sosiaalityöntekijä, joilla on molemmilla on myös psykoterapeutin koulutus. Hietikko on tiimin ainoa sairaanhoitaja. Hänellä on myös perheterapeutin koulutus. Periaatteessa teemme kaikki samaa Keskustelu on luontevaa järjestää koululla. työtä, mutta hiukan eri näkökulmista. Sairaanhoitajana edustan hoitotyön näkökulmaa, ja minulla on tietoa esimerkiksi lääkehoidosta ja somaattisista sairauksista. Tapaamisessa luodaan yhteinen hoitosuunnitelma, sovitaan työnja osta ja yhteisestä toiminnasta lapsen parhaaksi. Lapsi pysyy kotona ja saa nopeasti hoitoa ja apua omassa tutussa ympäristössään. Vastuu lapsen hoidosta säilyy häntä lähellä olevilla aikuisilla, mutta he saavat työhönsä apua ja tukea erikoissairaanhoidon ammattilaisilta. Tarvittaessa jatkohoitoa voi saada myös sairaanhoitopiirin viidellä aluepoliklinikalle. Keskiössä on aina lapsi ja hänen perheensä. Heitä kuullaan ensimmäisinä. Verkostopalaverissa pyritään avoimeen 17

18 akuuttipsykiatria keskusteluun siten, että lapsen ikä otetaan huomioon. Mielenterveysambulanssin puhelin soi yleensä tilanteessa, jossa lapsi oireilee vakavasti. Yleensä hänellä on ollut pidemmän aikaa vaikeaa, ja päiväkodin, kouluterveydenhoitajan tai koulun keinot alkavat olla vähissä. Taustalla voi olla perheen äkillinen kriisi tai hoitamaton sairaus, kuten masennus. Joskus puhelin soi akuutin kiinnipitotilanteen vuoksi, ja silloin vastaaja neuvoo hoitamaan tilanteen ammattimaisesti loppuun. Kouluilla on omat keinonsa vaikuttaa ongelmakäyttäytymiseen, kuten KiVa Koulu -toiminta. Koulun keinot eivät kuitenkaan riitä mielenterveysongelmien hoitamiseen. Opettajilla on omat ohjeensa siitä, milloin he voivat pitää oppilasta kiinni niin, että tämä ei vahingoita itseään tai muita. Jos tilanteessa on ollut läsnä muita oppilaita, on tärkeä käydä jälkikäteen heidän kanssaan läpi, mitä tapahtui ja miksi. Tärkeää on korostaa, että kiinnipito ei ollut rangaistus, vaan kyse oli kaikkien turvallisuudesta. lasten mielenterveysongelmat ilmenevät monella tavalla: käyttäytymishäiriöinä, keskittymis vaikeuksina, ylivilkkautena, ahdistuneisuutena, masentuneisuutena, pelkotiloina ja vaikeimmillaan psykoottisina oireina. Akuuttipsykoosi on lapsilla harvinainen, ja se edellyttää sairaalahoitoa. Masennuksen ja mielialahäiriöiden yleiset piirteet ovat samat kuin aikuisilla. Masennukseen liittyy mielialan alentumisen lisäksi myös muita oireita. Niitä ovat esimerkiksi unettomuus, liikaunisuus, ruokahaluttomuus tai lisääntynyt ruokahalu, painon lasku tai kohoaminen sekä motorinen hidastuminen tai kiihtyminen. Lapsella voi olla myös ajatuksia kuolemasta tai itsemurhasta. Masennuksen hoidossa käytetään lapsilla ja nuorilla ensi sijassa erilaisia psykoterapeuttisia hoitomenetelmiä. Sen sijaan masennuslääkkeistä saatava hyöty on vähäisempää kuin aikuisten vakavien masennustilojen hoidossa. Osalla nuorista masennuslääkkeet saattavat jopa lisätä masennus- ja ahdistusoireita. Kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa mielialan tasaajalääkkeet ovat yhtä tärkeässä asemassa kuin aikuisten kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoidossa. Lasten masennus luultua yleisempää Lasten ja nuorten masennus ja mielialahäiriöt ovat yleisempiä kuin yleensä luullaan. Alle kouluikäisistä lapsista 0,5 1 prosenttia ja alakouluikäisistä noin 2 prosenttia kärsii masennustiloista. Kymmenen vuoden iän jälkeen ja murrosiässä masennustilat yleistyvät. Vuoden kuluessa noin 5 prosenttia murrosikäisistä lapsista sairastuu masennukseen ja aikuisikään mennessä noin joka kuudes on käynyt läpi masennusvaiheen. Noin joka kymmenes lapsilla ja nuorilla ilmenevistä masennustiloista on luonteeltaan pitkäaikaista kestäen vuosikausia. Masennus on jonkin verran yleisempää tytöillä kuin pojilla. vauvat ja pikkulapset Depressio ilmenee kehityksen pysähtymisenä tai taantumisena, painon putoamisena, runsaana itkuna, ärtyisyytenä, pysyvästi surullisena ja ilottomana ilmeenä ja tyhjänä katsekontaktina. Vauva liikkuu vähän, ei ime innokkaasti eikä nauti syömisestään. Unirytmi häiriintyy, ympäristöön kohdistuva innostus ja uteliaisuus puuttuu tai on vähäinen. Masennus on usein yhteydessä vanhempien ja ympäristön vaikeuksiin vastata vauvan tarpeisiin. leikki-ikäiset (3 5 v) Depressio ilmenee vakavuutena, surumielisyytenä, ärtyisyytenä, tunneilmaisujen niukkuutena, mielialan vaihteluna ja motorisena levottomuutena, joskus aggressiivisuutena, voimakkaina pettymysten ilmauksina, tottelemattomuutena tai karkailuna sekä erilaisina somaattisina oireina. Usein lapset valittavat, että kukaan ei leiki heidän kanssaan. Leikeissä ilmenee epäonnistumisen, tuhon ja kuoleman teemoja, ja leikki muiden lasten kanssa vähenee. kouluikäiset (6 12 v) Lapsi käyttäytyy väkivaltaisesti tai itsetuhoisesti tai uhkailee muita. Usein masennus ilmenee väsymyksenä, keskittymiskyvyttömyytenä, erilaisina somaattisina oireina, aggressiivisuutena, uhmakkuutena tai käytösongelmina. Itsetunto on alentunut, ja omakuva on kielteisesti värittynyt. varhaisnuoret (12 14 v) Depressio ilmenee joko ruumiillisina oireina tai erilaisina käytöshäiriöinä. Murrosiässä masentunut nuori kääntyy usein sisäänpäin, ja oirekuva alkaa vastata aikuisten masennustiloja ja masentuneisuutta. Murrosikä saattaa viivästyä, ja murrosiälle ominaiset itsetunto-ongelmat, kapinallisuus tai päihteiden käyttö voivat lisääntyä. TERVEYSKIRJASTO 18

19 varsinais-suomen mielenterveysambulanssi on kerännyt Hietikon mukaan vanhemmilta kiitosta. Vanhemmat haluavat tulla kuulluksi ja saada lapselleen hyvää hoitoa. Perusterveydenhuollon ja koulujen työntekijät ovat puolestaan olleet tyytyväisiä, kun saavat tukea työhönsä. Erityisesti pienellä paikkakunnalla yhteydenottokynnys voi olla leimautumisen pelossa korkea. Häpeän tunteelta voidaan välttyä, kun lapsi voi jatkaa koulussa normaalisti. Mitattujakin tuloksia on saatu. Aiemmin 80 prosenttia lasten psykiatrian akuuttipoliklinikan arvioimista lapsista päätyi Taustalla voi olla perheen äkillinen kriisi tai hoitamaton sairaus. osasto hoitoon, mutta mielenterveysambulanssiprojektin aikana osastohoidon tarvetta oli vain 20 prosentilla niistä lapsista, joiden luo tiimi menee. Vuosina toiminnan piirissä oli kaiken kaikkiaan 137 lasta, joista noin 82 prosenttia oli poikia. Alle kouluikäisiä ja alakouluikäisiä lapsista oli 39 prosenttia. Alkuvuosista jalkautumisen tarve on Hietikon mukaan hiukan laantunut, mutta jostain syystä yhteydenottoja tulee ryppäinä. Mielenterveys ambulanssin puhelin on aina jollakulla tiimin jäsenellä, ja se myös soi. Välillä on vilkasta ja kiire. hietikko on tehnyt koko työuransa mielenterveyspalveluissa. Hän opiskeli ensin mielenterveyshoitajaksi ja sen jälkeen perheterapeutiksi. Sairaanhoitajaksi hän valmistui Hän on työskennellyt myös nuoriso- ja aikuispsykiatrisilla osastoilla, mutta kokee sopivansa luonteeltaan paremmin nopeatempoiseen toimintaan. Perheterapeutin koulutus antaa toisaalta mahdollisuuksia myös pitkäjänteisempään hoitotyöhön. Omia lapsia hänellä on neljä. Perhe pitää jalat maassa ja toimii puskurina välillä rankan työn ja vapaa-ajan välillä. t LÄ HTEENÄ MYÖS: TERVEYSKIRJASTO JA HUS LASTENPSYKIATRIA Kolmas kerta toden sanoo: Turvasta saat erinomaista palvelua! Meillä on tutkitusti tyytyväisimmät vakuutusasiakkaat - jo kolmatta kertaa peräkkäin. 2 1 Asiakkaidemme mielestä meillä asioiminen on vaivatonta ja nopeaa. Vaalimme asiakassuhteitamme ja palkitsemme pitkäaikaisia asiakkaita alennuksilla. Tervetuloa Turvaan, vanhat ja uudet asiakkaat. 3 (EPSI Rating Asiakastyytyväisyystutkimus 2011, 2012, 2013) Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja teemme yhteistyötä erityisesti ammattiliittojen kanssa. Palvelemme puhelimitse numerossa ma-pe 8-18 sekä osoitteessa

20 ammatissa TEHYLÄISIÄ TYÖSSÄÄN: ENNALTAEHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN KOORDINAATTORI tartu tilaisuuteen. Reetta-Maija Luhta rohkaisee hoitajia ottamaan tupakoinnin puheeksi. Tumppausjumppausta Reetta-Maija Luhta tekee Suomea savuttomaksi. teksti Erja Taura-Jokinen kuvat Mikko Lehtimäki 20

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP

Savuton sairaala auditointitulokset 2012. Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP Savuton sairaala auditointitulokset 2012 Minna Pohjola, suunnittelija, VSSHP Piia Astila-Ketonen, suunnittelija ma, SATSHP MIKSI Savuton sairaala -ohjelmaa tarvitaan? Tupakkateollisuus on hämmentänyt ihmisten

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ?

MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? 1 Kpl 3 MISSÄ OLET TÖISSÄ? MINKÄLAINEN ON SINUN TAVALLINEN TYÖPÄIVÄ? Rinaldo: Minun ammatti on kokki. Olen työssä ravintolassa... sen nimi on Omena. Minulla on vuorotyö. Omenassa teen usein iltavuoroa.

Lisätiedot

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Kuolevan potilaan kohtaaminen Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET Mikä tämän esityksen tavoite on? Saada neuvoja kuolevan ihmisen kohtaamiseen. Saada

Lisätiedot

Opiskelijan parempaa terveyttä

Opiskelijan parempaa terveyttä Opiskelijan parempaa terveyttä FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS on opiskeluterveydenhuollon asiantuntija Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

Opas sädehoitoon tulevalle

Opas sädehoitoon tulevalle Opas sädehoitoon tulevalle Satakunnan keskussairaala Syöpätautien yksikkö / sädehoito 2014 Teksti ja kuvitus: Riitta Kaartinen Pekka Kilpinen Taru Koskinen Syöpätautien yksikkö / sädehoito Satakunnan keskussairaala

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle)

LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) LAPSEN HAASTATTELULOMAKE (alle 10-vuotiaalle) Lapsi Haastattelija Päivä ja paikka 1 LAPSI JA HÄNEN PERHEENSÄ Vanhempasi ovat varmaankin kertoneet Sinulle syyn siihen, miksi olen halunnut tavata Sinua.

Lisätiedot

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi JUTTUTUOKIO Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi Opettajan ja oppilaan välinen suhde on oppimisen ja opettamisen perusta. Hyvin toimiva vuorovaikutussuhde kannustaa,

Lisätiedot

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala Sidonnaisuudet Tutkija, Oulun yliopisto, PPSHP Psykoterapiakouluttaja,

Lisätiedot

VARHAINEN PUUTTUMINEN

VARHAINEN PUUTTUMINEN VARHAINEN PUUTTUMINEN www.tasapainoa.fi MITÄ VARHAINEN PUUTTUMINEN ON? Varhaisella puuttumisella tarkoitetaan yksinkertaisesti sitä, että autetaan kaveria tai ystävää jo silloin kun mitään vakavaa ei vielä

Lisätiedot

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni

AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:

Lisätiedot

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.

Monikkoperheet. kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen. Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9. Monikkoperheet kaksoset ja kolmoset kasvatus ja yksilöllisyyden tukeminen Irma Moilanen Lastenpsykiatrian professori, emerita Nettiluento 4.9.2014 Monikkoraskauksien lukumäärät Tilasto vuonna 2012 794

Lisätiedot

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Seksuaalisuus SISÄLTÖ Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen Lapsen kysymykset Lapsen häiritty seksuaalisuus Suojele lasta ja nuorta

Lisätiedot

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta

Hyvinkää - Riihimäki Hämeenlinna Joensuu Jyväskylä Kajaani Kokkola Kouvola Kuopio Lahti Lappeenranta Perheiden auttaminen kansalaistoiminnan avulla Kaikille eväät elämään, 7.5.2019 sitoutumaton vapaaehtois- ja avustusjärjestö avustuksia vähävaraisille lapsiperheille perustettu 2009 muutaman äidin toimesta,

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ

OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ OPISKELIJAN PAREMPAA TERVEYTTÄ FAKTA YTHS toimii aktiivisesti opiskelijoiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi. YTHS ON OPISKELUTERVEYDENHUOLLON ASIANTUNTIJA Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS)

Lisätiedot

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 1 (Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.) 2 8.- ja 9.-luokkalaisista (14 16v) 5 % käyttää alkoholia kerran viikossa tai useammin ja 13 % käyttää alkoholia

Lisätiedot

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TAIKURI VERTAISRYHMÄT TAIKURI VERTAISRYHMÄT C LAPSILLE JOIDEN VANHEMMAT OVAT ERONNEET Erofoorumi 3.11.15 Tina Hav erinen Suom en Kasv atus- ja perheneuvontaliitto Kenelle ja miksi? Alakouluikäisille kahden kodin lapsille joiden

Lisätiedot

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina

EROKUMPPANIT. Nalleperhe Karhulan tarina EROKUMPPANIT Nalleperhe Karhulan tarina Avuksi vanhempien eron käsittelyyn lapsen kanssa Ulla Sauvola 1 ALKUSANAT Tämä kirja on tarkoitettu avuksi silloin, kun vanhemmat eroavat ja asiasta halutaan keskustella

Lisätiedot

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!! PERHE JA PÄIHDEKASVATUS meille myös!!! Pohdinnan pohjaksi päihteistä Lapsen kanssa on hyvä keskustella päihteiden vaikutuksista niissä tilanteissa, joissa asia tulee luontevasti puheeksi. Tällainen tilanne

Lisätiedot

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat

Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat Terveyden edistämisen ajankohtaiset asiat 2.5.2017 Kainuun potilas-, kansanterveys- ja vammaisjärjestöjen, vanhusneuvostojen ja soten edustajien yhteiskokous Järjestöt yhteistyötoimijana Vahva arvopohja,

Lisätiedot

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta

Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Ajatuksia henkilökohtaisesta avusta Petri Kallio Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Asiantuntijaryhmän jäsen Petra Tiihonen Kehitysvammaisten Palvelusäätiön Henkilökohtainen avustajatoiminta Syyskuu 2014

Lisätiedot

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan

Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan Janakkala- Hattulan perusterveydenhuollon yhteistoiminta-alue Janakkalan neuvola Lapsi 4 vuotta Arvoisat vanhemmat Lapsellanne synt. on varattu aika neuvolan terveydenhoitajalle / 201 klo. Käynti on osa

Lisätiedot

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v

Hoitajan urapolku. Sairaanhoitaja Noora, 28v. Allergia- ja astmahoitaja. Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v. Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Sairaanhoitajaopiskelija Terhi, 21v Sairaanhoitaja Noora, 28v Allergia- ja astmahoitaja Kirsi, 34v Perioperatiivinen hoitaja Petri, 39v Vastaava hoitaja Kristiina, 42v Laatupäällikkö Teija, 50v Yksikönjohtaja

Lisätiedot

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen 30.11.2010 Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen Virpi Korhonen 30.11.2010 Helpa Roihuvuori, 2010 Tupakoi päivittäin 47 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen alueella 37 % Tupakoi päivittäin oppilaitoksen läheisyydessä

Lisätiedot

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN?

MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? Hannamari Honkanen, kätilö, HUS MITEN VÄLTÄN TYÖUUPUMUKSEN? 1 Työssä jaksaminen vai loppuun palaminen? 1. Katse kutsumuksen juurelle +/-? 5. Katse koulutukseen, "konttoriin" ja kulisseihin +/-? Työssä

Lisätiedot

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä LASTEN OIKEUDET Setan Transtukipiste Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä >> SUKUPUOLEN MONINAISUUS ON JOIDENKIN LASTEN OMINAISUUS Joskus lapsi haluaa olla välillä poika ja välillä tyttö.

Lisätiedot

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista

Kouluterveyskysely Poimintoja Turun tuloksista Kouluterveyskysely 2017 Poimintoja Turun tuloksista Sisältö 1. Kyselyn taustatietoja THL:n kansallinen Kouluterveyskysely Kouluterveyskyselyyn 2017 vastanneet 2. Kyselyn tuloksia 2.1 Hyvinvointi, osallisuus

Lisätiedot

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura

SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura SEKASIN-CHAT VUOSIRAPORTTI 2018 Satu Sutelainen Verkkokriisityön päällikkö Suomen Mielenterveusseura 18% ENEMMÄN YHTEYDENOTON YRITYKSIÄ EDELLISVUOTEEN VERRATTUNA, 22% ENEMMÄN KÄYTYJÄ KESKUSTELUJA Sekasin-chat

Lisätiedot

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold

Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Hyviä hoitokäytäntöjä EPSHP:ssä, Going for Gold Reetta-Maija Luhta, ennaltaehkäisevän päihdetyön koordinaattori, perusterveydenhuollon ja terveyden edistämisen yksikkö Aksila, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri

Lisätiedot

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015

Työhyvinvointikysely 2014. Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 RAAHEN SEUDUN HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ Työhyvinvointikysely 2014 Henkilöstöpalvelut 2.1.2015 Yleistä Työhyvinvointikyselyyn 2014 vastasi 629 työntekijää (579 vuonna 2013) Vastausprosentti oli 48,7 % (vuonna

Lisätiedot

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

Itsemurhat. Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 MIELENTERVEYDEN ENSIAPU Itsemurhat Prof. Kristian Wahlbeck Vaasa 25.09.07 Vaasan mielenterveystyön osaamiskeskus Vasa kompetenscentrum för mentalvård Vaasa Excellence Centre for Mental Health ITSETUHOINEN KÄYTTÄYTYMINEN JA ITSEMURHA

Lisätiedot

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsen puheeksi ottaminen Lapsen puheeksi ottaminen Mika Niemelä Oulun yliopistollinen sairaala, Psykiatria Oulun Yliopisto, Terveyden ja hyvinvoinninlaitos, Lasten ja nuorten mielenterveysyksikkö Terveydenhuoltolaki 70 Lapsen

Lisätiedot

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa

Nuori voi pahoin - arkea. terveydenhuollossa Nuori voi pahoin - arkea Elina Hermanson terveydenhuollossa LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.9.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Anni sydäntutkimuksissa

Anni sydäntutkimuksissa Anni sydäntutkimuksissa Tietopaketti vanhemmalle Lapsenne on saanut kutsun lasten sydäntautien poliklinikalle. Käynnille tullessanne lapsella olisi hyvä olla yllään helposti riisuttavat vaatteet niin,

Lisätiedot

Tehyn. avain- sanat. päättäjille

Tehyn. avain- sanat. päättäjille Tehyn avain- sanat päättäjille Sosiaali- ja terveydenhuollon asiat ovat isoja ja monimutkaisia kokonaisuuksia. Myös niitä koskevia muutoksia voi olla vaikea hahmottaa. Siksi Tehy listaa päättäjille viisi

Lisätiedot

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS

NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS NUORTEN MIELIALAHÄIRIÖT JA AHDISTUNEISUUS Lanu-koulutus 5.9., 11.9. ja 20.9.2018 Psykologi, psykoterapeutti Johanna Lukkarila Psykiatrinen sairaanhoitaja, pari- ja perheterapeutti Tarja Rossi Nuorisopsykiatrian

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes

KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka. 19.3.2014 Päivi Siimes KNK-klinikan keinot kohti savutonta leikkausta Päivi Siimes, sairaanhoitaja KYS, knk-poliklinikka Terveydenhuollon henkilöstön tehtävänä on tunnistaa potilaan tupakointi ja nikotiiniriippuvuus, kehottaa

Lisätiedot

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä 19.9.2018 Riikka Mauno 1 19.9.2018 Riikka Mauno 2 Riikka Mauno 3 Lapsiperheiden sosiaalipalvelut Palvelupäällikkö

Lisätiedot

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA

ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA ELÄMÄÄ VUORISTORADALLA Nuoren itsetuhoisuusomaisen kokemuksia Pirkko Haikola Omaiset mielenterveystyön tukena Tampere ry Kokemusasiantuntijuus Omaisena vuodesta 1998. Kaksi lasta sairastunut psyykkisesti

Lisätiedot

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli

Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Depression tuloksekas vuorovaikutuksellinen hoito ja ongelmien ennaltaehkäisy työterveyshuollossa Mehiläisen toimintamalli Aku Kopakkala johtava psykologi Masennus on sairaus, joka tappaa aivosoluja -

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet

Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Kansalaisen oikeudet ja velvollisuudet Oikeus (laki sanoo, että saa tehdä jotakin) Suomen uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000. Perustuslaki on tärkeä laki. Perustuslaki kertoo, mitä ihmiset saavat

Lisätiedot

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002

FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja toipumisesta 2002 FSD1296 Elämä masentuneena 2002 1 of 8 19.7.2011 8:42 KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoituja tutkimusaineistoja FSD1256 Masennuskysely 2002 FSD1293 Kokemukset masennuksen hoidosta ja

Lisätiedot

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching

Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Mika Toivonen Kuntoutusohjaaja ODL, Norther Oy, Arctic Coaching Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. Oulun Diakonissalaitos Säätiö sr. (ODL säätiö) perustettiin vuonna 1896 lähimmäisenrakkauden hengessä kouluttamaan

Lisätiedot

Sädehoitoon tulevalle

Sädehoitoon tulevalle Sädehoitoon tulevalle Satakunnan sairaanhoitopiiri Sädehoitoyksikkö Päivitys 10//2015 Päivittäjä MM, mi Tämä opas on selkokielinen. Saat siitä tietoa helposti ja nopeasti. Ohjeen laatinut: Satakunnan sairaanhoitopiiri,

Lisätiedot

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),

Lisätiedot

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna

Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi. Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaava henkilöstö kotouttaa kulttuurien välisen osaamisen arviointi Työpaja 8.5.2014 Hämeenlinna Osaamisen arviointi Osaamisen arvioinnin tavoitteena oli LEVEL5:n avulla tunnistaa osaamisen taso, oppiminen

Lisätiedot

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA

LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA LAPSET PUHEEKSI KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSIA LASTENSUOJELUSSA 24.2.2015 Salo Katri Inkinen, erityisperhetyöntekijä, Tl&p-menetelmäkouluttaja Lausteen perhekuntoutuskeskus, Vaalan Perheyksikkö, Turku MITEN KOULUTUSTA

Lisätiedot

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi)

ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) ENSH-itsearviointilomake (Savuton sairaala-auditointi) 1. Standardi 1: Sitoutuminen ä 1.1 Terveydenhuollon organisaation dokumenteissa on sitouduttu pyrkimään 0 0 2 9 11 3,82 ENSH-verkoston standardeihin.

Lisätiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot

veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Jag vill veta www.jagvillveta.se Nuori ja suojatut henkilötiedot Tämä esite on tarkoitettu nuorille, joilla on suojatut henkilötiedot. Sen ovat laatineet yhdessä Rikosuhriviranomainen (Brottsoffermyndigheten)

Lisätiedot

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle

MINÄ MUUTAN. Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle MINÄ MUUTAN Muuttovalmennusopas vammaiselle muuttajalle Kirsi Timonen, projektityöntekijä Vammaispalvelujen valtakunnallinen kehittämishanke 2010-2012 MINÄ MUUTAN Olet suuren muutoksen edessä. Uuteen kotiin

Lisätiedot

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla!

Potilasturvallisuuden edistämisen ohjausryhmä. Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus. Kysy hoidostasi vastaanotolla! Potilasturvallisuus on yhteinen asia! Potilasturvallisuus on osa hyvää hoitoa kattaa tutkimuksen, hoidon ja laitteiden turvallisuuden tarkoittaa myös sitä, ettei hoidosta aiheutuisi potilaalle haittaa

Lisätiedot

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1

NUKKUMAANMENO. kuvat: Ilona Vestu 1 kuvat: Ilona Vestu 1 NUKKUMAANMENO Nukkumaanmenoaika voi olla perheille useista eri syistä vaikeaa. Vanhempana on hyvä miettiä, mitä nämä syyt voivat olla ja mitä lapsi tilanteesta ajattelee. En tykkää

Lisätiedot

P. Tervonen 11/ 2018

P. Tervonen 11/ 2018 P. Tervonen 11/ 2018 Olen 50 vuotias puhdistuspalvelualan kouluttaja Minun tyttäreni on sairastunut psyykkisesti, hänen ikänsä on 14 v Minulla on mies ja kaksi muuta lasta, toinen heistä on muualla opiskelemassa

Lisätiedot

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena

Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus

VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus VUOSAAREN SEURAKUNNAN STRATEGIA Missio, visio ja toiminta-ajatus Missio Välitämme pelastuksen evankeliumia Jumalan armosta sanoin ja teoin. Visio Seurakuntamme on armon ja rauhan yhteisö, joka tuo ajallista

Lisätiedot

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus)

Mitä on oikeudenmukaisuus? (Suomessa se on kaikkien samanvertainen kohtelu ja tasa-arvoisuus) 14 E KYSYMYSPAKETTI Elokuvan katsomisen jälkeen on hyvä varata aikaa keskustelulle ja käydä keskeiset tapahtumat läpi. Erityisesti nuorempien lasten kanssa tulee käsitellä, mitä isälle tapahtui, sillä

Lisätiedot

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus

Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Turun Ammattikorkeakoulu Syöpäpotilaan moniammatillinen hoitoketju - erikoistumiskoulutus Ajankohta 05.09.2019-25.09.2020 Päivämäärät ovat alustavia Missä Joukahaisenkatu 3, Turku. Hinta 1500 (alv 0%),

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi

Tekstaritupuun Marita Vainio Zappar mestat.fi/mammi MÄMMI Videovihko Mämmi on noin 10-vuotias ihan tavallinen koululainen, vaikka ulkomuodoltaan hän voi jonkun mielestä näyttääkin oranssilta läjältä. Mämmi pohtii kaikkien alakoululaisten tavoin elämän iloja

Lisätiedot

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela

Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela Perhetyön päivät 3-4.11.-11 Tuula Lampela -kahdenkin kohtaamisessa verkosto mukana suhteissa. perhesuhteet,muut ammattilaiset jne -monitasoiset pulmat-moniasiakkuus,monet toimijat asiakkaan ympärillä -palvelujen

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ

ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ ASIAKKAASEEN TAI POTILAASEEN KOHDISTUVA EPÄASIALLINEN TOIMINTA JA SEN KÄSITTELY TYÖYHTEISÖSSÄ Kysely lähetettiin n. 9000 sairaanhoitajaliiton jäsenelle helmikuussa 2018 Kyselyyn vastasi yhteensä 910 henkilöä

Lisätiedot

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017

Minun elämäni. Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, 2017 Minun elämäni Kirjoita 10 lausetta sinun elämästäsi. Voit laittaa myös kuvan. :) SANNA JANUARY 11, Nid Minä olen syntynyt Buriramissa Thaimaassa. Minun perheeni oli iskä äiskä 2 veljeä ja 2 siskoa. Minun

Lisätiedot

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta?

Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Miten nuoret voivat nuorisopsykiatrian näkökulmasta? Keski-Pohjanmaan keskussairaalan nuorisopsykiatrian yksikkö Psykologi Jaakko Hakulinen & sosiaalityöntekijä Riitta Pellinen 1 Nuorisopsykiatrian yksiköstä

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.

Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10. Miksi valitsimme konsultaatiotiimin? Rajan lapset ja nuoret Perhepalvelupäällikkö Irmeli Henttonen Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri 5.10.2010 Konsultaatioryhmä Lääkäri, psykologi, sairaanhoitaja

Lisätiedot

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä

Kouluterveydenhuolto pulmien. selvittäjänä Kouluterveydenhuolto pulmien Elina Hermanson selvittäjänä LT, lastent el, nuorisolääkäri Ylilääkäri / Hgin koulu ja opiskeluterveydenhuolto 25.10.13 25.9.2013 Kouluterveydenhuolto nykyään Ainon tarina

Lisätiedot

Pöytyän terveyskeskuksen osasto

Pöytyän terveyskeskuksen osasto PÖYTYÄN KANSANTERVEYSTYÖN KUNTAYHTYMÄ Pöytyän terveyskeskuksen osasto TIETOA POTILAAN OMAISELLE Osasto Yläneentie 1 21870 RIIHIKOSKI Puh: 02 4864 1300 Pöytyän terveyskeskuksen osaston tehtävänä on: Antaa

Lisätiedot

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka

Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka TAPAAMINEN Tehtävä Tutki liikuntapiirakkaa ja suunnittele itsellesi oma piirakka. Terveysliikunnan suositus Liikuntapiirakka Liikuntapiirakka: UKK-instituutti 34 TAPAAMINEN Oma liikuntapiirakkani 35 TAPAAMINEN

Lisätiedot

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys!

Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Tavallisen ihmisen merkitys lastensuojelussa? Pienillä teoilla suuri merkitys! Samin teesit Vapaaehtoistoiminnan periaatteet Polku Akateemiset, kauniit ja rohkeat Kehittäminen vs. byrokratia Kiitos! Tukihenkilöiden

Lisätiedot

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA

PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA PERHEINTERVENTIOIDEN SOVELTAMINEN LASTEN JA NUORTEN VASTAANOTOLLA Mielenterveyskeskus Lasten ja nuorten vastaanotto 0-20 v. lasten ja nuorten tunne-el elämään, käyttäytymiseen ytymiseen ja kehitykseen

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista. Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Haastattelut e-kioskin käyttäjäkokemuksista Mira Hänninen Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Sukupuoli ja ikä Haastattelin Kirjasto 10:ssä 14 henkilöä, joista seitsemän oli naisia (iät 24, 25, 36, 36, 50,

Lisätiedot

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017

Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö. Tarja Keltto/Vamlas 2017 Kuntoutuksen ja koulun yhteistyö Tarja Keltto/Vamlas 2017 Webropol kysely kuntoutuksen ammattilaisille Avoinna 14.- 30.11.2016 ja sitä jatkettiin tammikuun 2017 ajan Vastauksia yhteensä 181 N Prosentti

Lisätiedot

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen

MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Varsinais-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASSO MIEHEN ROOLIEN MUUTOKSET JA PERHE SIIRTOLAISUUDESSA Palvelujärjestelmän kohtaaminen Mies Suomessa, Suomi miehessä-luentosarja Helsinki 26.11.2008 MERJA

Lisätiedot

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi

Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Lenita-show veti lehterit täyteen Porissa Sali on aina täysi Julkaistu: 14.7. 14:07 IS SUOMIAREENA Yhdysvaltain Suomen suurlähettiläs Bruce Oreck vertasi Yhdysvaltain ja Euroopan asenne-eroa erikoisella

Lisätiedot

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014

PK 22.8.2014. Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kysely lastensuojelutarpeen selvitysvaiheen yhteistyötahoille Neuvolat ja varhaiskasvatus Päijät-Häme, kevät 2014 Kyselyn taustaa - Toiveet ja tarpeet yhteistyön tiivistämiseen ja yhteiseen toimintamalliin

Lisätiedot

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi

Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Itsetuhoisuuden vakavuuden arviointi Jyrki Tuulari 8.2.2012 psykologi Välittäjä 2013/Pohjanmaa-hanke Itsemurhayritys Itsemurhayritykseen päätyy jossakin elämänvaiheessa ainakin 3-5 % väestöstä Riski on

Lisätiedot

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? MIKÄ NUORTA AUTTAA? MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA? KUN ITSE OLIN NUORI? KUINKA MONI KÄYNYT ITSE TERAPIASSA TAI SAANUT APUA? Innostunut, olen mukana kaikessa ikä Teen työni hyvin, ei muuta Oven

Lisätiedot

Jonnan tarina. Keväällä 2007

Jonnan tarina. Keväällä 2007 Sairastui syömishäiriöön 19-vuotiaana, 2006 Hoitosuhde kotikaupunkinsa nuorisopsykiatriseen poliklinikkaan jo ennen syömishäiriötä ahdistuksen takia Nyt 26-vuotias - Nuorisopsykiatrian poliklinikalla syömishäiriötä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014

Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Tanja Tiainen Aluepäällikkö 11.2.2014 Hoidon haasteet Alueelliset erot hoidon määrässä ja laadussa suuria Tiukat diagnoosikriteerit >hoitoon pääsyn kriteerit Diagnoosien eriarvoisuus Aikuisten hoitoon

Lisätiedot

Lapset puheeksi -menetelmä

Lapset puheeksi -menetelmä Taustaa Työmallia alettiin tutkia ja kehittää osana Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Toimiva lapsi & perhe -hanketta Siirtyi ylläpidettäväksi Suomen Mielenterveysseuralle (lokilistat) Menetelmä on alun

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY

Turvallisuus. Ymmärrys. Lämpö. Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Ylivertainen Palvelukokemus TERVEYSTALON HALUTUN PALVELUKOKEMUKSEN MÄÄRITTELY Turvallisuus Lämpö & Ymmärrys Terveystalossa tunnen olevani parhaissa käsissä. Asiakkaalle välittyy lämmin tunnelma. Minusta

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa

EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa EVA osana Sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallista valvontaohjelmaa Irja Hemmilä Ylitarkastaja Terveydenhuollon valvontaosasto 28.9.2018 Valvira.fi, @ValviraViestii Valvira valvoo valtakunnallisesti

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi.

Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio. Aloite merkittiin tiedoksi. Valtuusto 41 07.05.2012 Aloite Sipoon kunnan julistautumisesta savuttomaksi kunnaksi/eva Autio KV 104 Valtuusto 1.11.2010 Eva Autio (kesk.) jätti aloitteen, jossa hän ehdottaa, että Sipoon koko kunta julistautuu

Lisätiedot