Johdanto. Kaksiosainen tukiväline

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Johdanto. Kaksiosainen tukiväline"

Transkriptio

1 Johdanto Ruotsin sosiaalihallitus (Socialstyrelsen) ja vakuutuskassa (Försäkringskassan) saivat marraskuussa 2005 silloiselta hallitukselta tehtäväkseen [1] kehittää entistä laadukkaampi, yhtenäisempi ja oikeusturvan kannalta parempi sairaaksikirjoittamisjärjestelmä. Osana toimeksiantoa niiden piti laatia ohjeisto kansallisella tasolla tehtävän vakuutuslääketieteellisen päätöksenteon tueksi kehittää edelleen vakuutetun toiminta- ja työkyvyn arviointimenetelmiä selvittää, onko nykyään käytettäviä päätöksentekoperusteita kehitettävä tarkistaa vakuutuslääkäreiden asemaa järjestelmässä. Näiden viranomaisten yhteinen vastaus toimeksiantoon [2] esiteltiin joulukuussa 2006 yhdessä sosiaalihallituksen raportin kanssa. Raportti sisälsi ehdotuksen vakuutuslääketieteellisen päätöksenteon tukivälineen malliksi ja tukivälineen käsittelyä koskevan alustavan työsuunnitelman[4]. Hallitus antoi tämän perusteella viranomaisten tehtäväksi viedä työ loppuun muun muassa valmistelemalla vakuutuslääketieteellisen päätöksenteon tukiväline, joka sisältää suosituksia eri sairauksien yhteydessä toteutettavien sairaaksikirjoittamisten pituudesta [3]. Toimeksiannon mukaan edellä kuvatun mallin mukainen tukiväline olisi laadittava 1. lokakuuta 2007 mennessä. Psyykkisten sairauksien diagnooseja ja oireita koskevien suositusten oli määrä valmistua vuoden 2007 loppuun mennessä. Sosiaalihallitus kantaa päävastuun päätöksenteon tukivälineen laatimisesta yhteisymmärryksessä vakuutuskassan kanssa sekä ohjeiston jatkuvasta arvioinnista ja laadunvarmistuksesta. Kaksiosainen tukiväline Päätöksenteon tukiväline on jaettu kahteen osaan. Tämä osa on yleisluonteinen ja se on julkaistu Ruotsissa painetussa muodossa. Toinen osa koostuu diagnoosikohtaisista suosituksista, ja se on julkaistu käännöksenä sähköisessä muodossa. Tämä osa sisältää kaikkia sairaaksikirjoittamisarviointeja koskevat yleisperiaatteet ohjeet diagnoosikohtaisten suositusten käyttämisestä selvityksen siitä, miten päätöksenteon tukiväline on laadittu ja miten sitä on tarkoitus kehittää. Päätöksenteon tukivälineessä kerrotaan keskeisistä menettely- ja työskentelytavoista, joita asiaankuuluvien toimijoiden on noudatettava työssään käyttäessään sairaaksikirjoittamista hoitomenetelmänä ja sosiaalivakuutuksen välineenä. Diagnoosikohtaisia suosituksia käytetään sairaaksikirjoittamisarviointien tukena, toisin sanoen lähtökohtana ja viitemateriaalina työkykyä arvioitaessa. Diagnoosikohtaiset suositukset julkaistaan vain sähköisessä muodossa. Näin suosituksia on helppo täydentää ja tarkistaa. Ajatuksena on myös se, että sidosryhmillä on oltava koko ajan käytettävissään ajan tasalla olevat suositukset.

2 I OSA Yleisperiaatteet Yleisperiaatteet ovat vastaus kysymyksiin, joita lääkärit, Ruotsin vakuutuskassa (Försäkringskassan) ja muut toimijat kohtaavat sairaaksikirjoittamisasioiden yhteydessä. Periaatteet sisältävät muun muassa yhteenvedon sairaaksikirjoittamisessa sovellettavista säädöksistä [21 26]. Koska sairaaksikirjoittaminen voi vaikuttaa yksilöön kielteisesti, sairaaksikirjoittamiskäytäntöä on tuettava ja ohjattava samoilla laatuvaatimuksilla kuin terveydenhuollon ja sairaanhoidon muutakin toimintaa. Terveydenhuollon vastuuelinten ja vakuutuskassan tehtävänä on varmistaa, että tätä varten on olemassa järjestelmät ja hallintorakenteet. Päätöksenteon tukiväline on nähtävä osana tällaisia rakenteita. 1. Arviointi ja päätöksenteko Terveydenhuollolla ja vakuutuskassalla on sairaaksikirjoittamisjärjestelmässä erilliset tehtävät. Terveydenhuollon tehtävänä on dokumentoida diagnoosi, arvio toimintakyvystä, ilmoitetut työhön liittyvät vaatimukset ja arvioitu työkyky käyttämällä lääkärinlausuntolomaketta. Vakuutuskassa päättää sairauspäivärahasta. Tämä päätös perustuu lääkärinlausuntoon. Lääkärinlausuntoon kirjatut lääkärin arviot eivät oikeuta potilasta automaattisesti sairauspäivärahaan, vaan toimivat päätöksenteon perustana. Osapuolten tehtävänä on tehdä läheistä yhteistyötä ja toteuttaa näin järjestelmä, jonka tavoitteena on potilaan etu. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että jos hoitavan lääkärin arvio herättää kysymyksiä, niistä on käytävä rakentavaa keskustelua. Keskustelussa osapuolten on määrätietoisesti pyrittävä yhteisymmärrykseen. 2. Sairaaksikirjoittaminen on osa hoitoa Lääkärin tekemä arvio potilaan työkyvystä on osa hoitoa. Tämä tarkoittaa sitä, että arviota tehdessään lääkärin on toimittava yhtä harkitusti, järjestelmällisesti ja ammattimaisesti kuin muitakin toimenpiteitä suorittaessaan. Tärkeä lähtökohta on, että sopiva kuormitus johtaa usein optimaaliseen parantumiseen. Monien vaivojen kohdalla täysi toimettomuus tai passiivinen lepo estää tai hidastaa paranemista. Toisaalta on myös tärkeää ottaa huomioon, että liian lyhyet sairaaksikirjoittamisjaksot voivat johtaa vaivan palaamiseen, mikä pitkittää sairaaksikirjoittamistarvetta ja vaikuttaa kielteisesti työkykyyn ja terveyteen pitkällä aikavälillä (esimerkiksi aivovaurion tapauksessa). 3. Arvion yksilöllisyys päätöksenteon tukiväline on ainoastaan ohjeellinen Päätöksenteon tukivälineen osa, jossa esitetään diagnoosikohtaisia suosituksia, antaa lääkäreille ja vakuutuskassan virkailijoille opastusta sairaaksikirjoittamisasioissa. Suositusten ohjeellisuus tarkoittaa, että niitä tulkittaessa ja käytettäessä on otettava huomioon tapauskohtaiset olosuhteet tilanteessa, jossa sairaaksikirjoittamista sovelletaan. Suosituksissa annetaan täydentäviä tietoja sekä yksilölle että lääkärille. Lääkärin lopullisen arvion on oltava yksilöllinen, ja päätös on tehtävä kunnioittaen yksilön koskemattomuutta ja ottaen huomioon tapauskohtaiset olosuhteet. Arvion on oltava potilaan näkökulmasta selvä, avoin ja ymmärrettävä. Poikkeamat suosituksista on perusteltava ja dokumentoitava. Tietyn sairauden vaikutus työkykyyn on yksilöllistä. Tämä voi olla syy poiketa suosituksesta. Toinen syy voi olla useamman sairauden sairastaminen samanaikaisesti. 4. Potilaan osallistuminen Päätöksenteon tukivälineen tarkoituksena on parantaa ennakoitavuutta potilaan kannalta. Suosituksia on käytettävä siten, että potilas osallistuu prosessiin itse [22]. Huolella tehty arvio edellyttää potilaan ja lääkärin välistä toimivaa vuoropuhelua. Potilaan käsitys omista vaivoistaan ja niiden vaikutuksesta hänen toiminta- ja työkykyynsä on keskeisessä asemassa. Lääkärin ja potilaan on keskusteltava vaihtoehdoista, jotka koskevat mahdollista sairaaksikirjoittamisastetta ja mahdollisuuksia mukauttaa työtehtäviä tai muuttaa matkustustapaa työhön ja takaisin jne. Jos kyseisestä vaivasta on annettu erityisiä suosituksia, ne on otettava esiin.

3 5. Puuttuminen varhaisvaiheessa Henkilön sairastuessa sairauden myöhemmän kehityksen ratkaisee usein se, millä tavoin sairauteen aluksi puututaan [16]. Vaarana on, että elämään normaalina osana kuuluvat tapahtumat medikalisoidaan. Myös yksilön omia voimavaroja on tärkeää hyödyntää. Lisäksi on tärkeää korostaa, että vaikeassa elämäntilanteessa oleva henkilö voi tarvita tukea muulla tavalla kuin sairaaksikirjoittamisen muodossa. Potilaalle on muun muassa kerrottava seuraavat seikat: Työkyky ratkaisee, onko sairaaksikirjoittaminen perusteltua. Lähtökohta on, että potilas on usein työkykyinen lääketieteellisestä diagnoosista huolimatta. Tietynlainen toimeliaisuus edistää usein toimintakyvyn palautumista toimettomuutta paremmin. Alkuvaiheen toimenpiteissä varhainen yhteydenpito työnantajaan on tärkeässä asemassa. Vakuutuskassan tehtävänä on ottaa työpaikkaan liittyvät toimijat mukaan mahdollisimman nopeasti esimerkiksi yhteisen tapaamisen muodossa. Työnantaja, työterveyshuolto ja ammattiliittojen edustajat voivat tehdä paljon rakentavien ratkaisujen eteen. Potilaan työtehtäviä tai työn kuormittavuutta voidaan muuttaa, potilaalle voidaan antaa asianmukaista tukea jne. 6. Sairaaksikirjoittaminen aktiivisena toimenpiteenä Sairaaksikirjoittamisen on oltava aktiivinen toimenpide. Neuvontaan ja tukeen yhdistettynä sairaaksikirjoittamisen on autettava potilasta käyttämään kykyjään mahdollisista rajoituksista huolimatta. On tärkeää, että sairaaksikirjoittamisella on selvä tavoite. Lisäksi lääkärin ja vakuutuskassan on valvottava yhdessä, että potilas osallistuu aktiivisesti kuntoutukseensa. Potilaan on, sikäli kuin sairaus sen sallii, osallistuttava kuntoutusprosessiin eri tavoin, kuten tekemällä osa-aikatyötä, kuntoilemalla, käymällä fysioterapiassa, tai siten, että työmatkoille järjestetään kuljetus sairaaksikirjoittaminen sijasta, jos liikkuminen työhön ja sieltä pois on sairauden vuoksi rajoittunut. Asianomaiset toimijat vastaavat tuloksekkaiden toimenpiteiden toteuttamisesta ja tehokkaiden kuntoutusvaihtoehtojen tarjoamisesta. 7. Yhteydenpito työpaikkaan Potilaan on, sikäli kuin se vain on mahdollista, säilytettävä yhteydet työpaikkaansa esimerkiksi tekemällä osa-aikatyötä. Normaalitapauksessa tavoitteena on kuitenkin oltava, että osa-aikainen sairaaksikirjoittamisaika päättyy samojen kriteerien mukaisesti kuin kokoaikainen sairaaksikirjoittamisaika. Silti tietyissä tapauksissa, joissa työ on hyvin kuormittavaa eikä työtehtävän vaihtaminen tule kyseeseen, myös pidempi osa-aikainen sairaaksikirjoittaminen voi olla sopiva vaihtoehto kokoaikaisen sairaaksikirjoittamisen välttämiseksi. Jos lääkäri arvioi kokoaikaisen sairaaksikirjoittamisen olevan tarpeen, potilasta on kannustettava ylläpitämään sosiaalisia yhteyksiä työpaikalle sopivalla tavalla. Lääkärin on kuitenkin kiinnitettävä huomiota siihen, voivatko yhteydet työpaikalle pahentaa sairautta, esimerkiksi masennusta. 8. Työkyvyn arviointi Sairaaksikirjoittamista koskevan päätöksenteon on perustuttava aina arvioon työkyvystä. Juuri sairauden vaikutukset toiminta- ja työkykyyn ei sairaus itsessään ovat syy sairaaksikirjoittamiseen. Sairaaksikirjoittaminen voi olla perusteltua tilapäisesti osana mukautumisprosessia, vaikka potilaan toimintakyky itsessään ei estäisikään työntekoa (esimerkiksi vasta puhjennut astma henkilöllä, jonka työympäristö on pölyinen). Lähtökohta on kuitenkin, että tilanne on ratkaistava ensisijaisesti muuttamalla työtehtäviä tai vaihtamalla työtä. Tässä yhteydessä työnantaja ja Ruotsin työvoimatoimisto ovat tärkeitä toimijoita. 9. Toimintakyky, työn vaatimukset ja työkyky Lääkärillä on oltava ensinnäkin selvä käsitys yksilön toimintakyvystä ja toiseksi tietoa hänen työskentelyolosuhteistaan ja siitä, millaiset mahdollisuudet niitä on muuttaa, jotta hän voisi arvioida yksilön työkykyä. Myös muiden ammattilaisten kuin lääkärin osallistumisesta toiminta- ja työkyvyn arviointiin voi olla hyötyä. Tällaisia ammattilaisia ovat esimerkiksi fysioterapeutit, työterapeutit, kuraattorit ja psykologit. Toimintakykyä koskevat arviot on esitettävä siitä näkökulmasta, mistä yksilön odotetaan suoriutuvan ja mitä häneltä ei voida odottaa. On tärkeää, että lääkäri arvioi vain asioita, joita hän voi todella arvioida ja joista hän voi ottaa vastuun. Tietyissä tapauksissa tämä voi johtaa siihen, ettei potilaan työkykyä voida arvioida. Tällaisessa tilanteessa lääkärin on ilmoitettava asiasta selvästi vakuutuskassalle ja potilaalle. Työkykyä koskevan arvion tekeminen edellyttää tietoa siitä, millaisia vaatimuksia työ asettaa yksilölle. Nämä

4 vaatimukset voidaan määritellä esimerkiksi WHO:n toimintakykyluokituksessa [27] käytetyn järjestelmän mukaisesti fyysisiksi, kognitiivisiksi, emotionaalisiksi tai sosiaalisiksi vaatimuksiksi. Potilaan tehtävänä on antaa lääkärille oikeat tiedot työn asettamista vaatimuksista. Tietoa voidaan antaa eri tavoin: suullisesti lääkärikäynnin yhteydessä tai siten, että potilas täyttää jonkinlaisen kyselylomakkeen tai että työnantaja toimittaa kuvauksen potilaan työtehtävistä. Lääkärin on erityisen tärkeää saada tietoa siitä, voidaanko työolosuhteita muuttaa. Lääkärin tehtävänä on kirjata tämä tieto lääkärinlausuntolomakkeeseen. 10. Sairauden käsite Terveydenhuolto ja vakuutuskassa eivät saa myötävaikuttaa siihen, että sairauden käsite muuttuu liukuvaksi ja laajaksi. Lääkärin tehtävänä on antaa lausunto yksilön sairaudesta ja toimintakyvystä ja siitä, kuinka nämä tekijät vaikuttavat työkykyyn. Siksi määritelmät siitä, mikä katsotaan ja mitä ei katsota sairaudeksi, ovat keskeisiä. Ruotsin yleisen vakuutuslain [23] lähtökohtana on lääketieteellinen käsitys, jonka mukaan sairaus on kehon tai mielen epänormaali tila, joka ei ole yhteydessä elämän normaaleihin tapahtumiin. Vaikka lakiin tehtiinkin vuonna 1995 selvennys, jonka mukaan työmarkkinoihin liittyvät, taloudelliset ja sosiaaliset olosuhteet eivät saa vaikuttaa arvioon siitä, onko henkilö sairas, määritelmä ei ole riittävän ohjaava. Myös perinteiset sairauden määritelmät, joissa keskitytään elimistön havaittavissa oleviin muutoksiin, ovat selvästi riittämättömiä. Ne perustuvat kuitenkin pyrkimykseen todentaa sairaus, mihin onkin tähdättävä. On tärkeää, että lääkäri tekee jokaisessa yksittäisessä potilastapaamisessa arvionsa mahdollisimman objektiivisten kriteerien perusteella, esimerkiksi käyttämällä vahvistettuja arviointiasteikkoja. Lääkärin on määritettävä havaittujen oireiden laatu ja aste. Lääkärikäyntien ja tutkimusten on oltava järjestelmällisiä. Kliinisten löydösten luonne ja esiintyvyys vaihtelevat erityyppisissä lääketieteellisissä vaivoissa. Tästä huolimatta jokaisella potilaalla on yhtäläinen oikeus asiaankuuluviin tutkimuksiin ja mahdolliseen hoitoon. 11. Jokainen arvio on tärkeä Lääkärin on merkittävä arvionsa selvästi lääkärinlausuntolomakkeeseen ja sairauskertomukseen myös uutta lausuntoa antaessaan. Sairaaksikirjoittamisen jatkamista koskevan päätöksen on perustuttava aina uuteen arvioon sairaudesta ja toimintakyvystä sekä hoidosta ja sairauden kulusta. Lääkärin ei pitäisi tehdä sairaaksikirjoittamista puhelinkonsultaation perusteella tai takautuvasti muutoin kuin poikkeustapauksissa. Kun lääkäri käsittelee sairaaksikirjoittamisaasiaa, jota on aiemmin käsitellyt toinen lääkäri, hänen on otettava erityisesti huomioon se, mihin edellinen lääkäri on tähdännyt sairaaksikirjoittamisella. 12. Uuden työkykyarvioinnin tekeminen Mikäli potilaan työkykyä on arvioitava uudelleen (myöhemmin sairauspoisaolon aikana), arviointilomakkeessa on annettava entistä enemmän tietoja esimerkiksi potilaan työstä ja motivaatiosta palata työhön. Optimaalisen hoitostrategian löytämiseksi hoitavan lääkärin on voitava punnita toimintakykyyn ja työkyvyn palautumiseen vaikuttavia eri tekijöitä. Kyse on sekä yksilöllisistä tekijöistä, kuten motivaatiosta ja persoonallisuudesta, että ympäristön resursseista, kuten kuntoutusmahdollisuuksista sekä perhe-elämän ja työpaikan asettamista vaatimuksista ja näiden tarjoamasta tuesta. Potilaan työhönpaluuseen tähtäävien toimien on perustuttava selviin tavoitteisiin, ja niiden vaiheet ja jälkiarvioinnin ajankohdat on määritettävä huolella. Menettelyn tukena voidaan käyttää erilaisia arviointivälineitä. Jos asiaan liittyy epäselvyyksiä tai jos jotkin tekijät saattavat aiheuttaa pitkäaikaisen sairauspoissolon vaaran, lääkäri voi kirjoittaa ajoissa lähetteen työterveyshuoltoon, fysiatrille tai työ- ja ympäristölääketieteen asiantuntijalle. Työpaikan kanssa voidaan järjestää varhaisessa vaiheessa yhteisiä tapaamisia. Vakuutuskassa vastaa niiden koordinoinnista. Mikäli potilaan täydellistä paranemista pidetään epätodennäköisenä, potilaan täytyy alkaa orientoitua paranemisvaiheessa sopivassa tahdissa uusiin työtehtäviin tai työnantajan vaihtoon. Tältä osin on tärkeää käydä työnantajan ja työterveyshuollon kanssa rakentavaa keskustelua. Potilaan rajoitukset on dokumentoitava huolellisesti. Tällaisissa tapauksissa on myös hyvin tärkeää ottaa varhaisessa vaiheessa yhteyttä työvoimatoimistoon. 13. Työttömän työkyky Työttömän työkykyä voi olla vaikeaa arvioida. Työkykyä on arvioitava suhteessa työmarkkinoilla tavallisesti tehtäviin töihin. Näiden ajateltavissa olevien töiden asettamia vaatimuksia voi olla vaikeaa määrittää.

5 14. Sairaaksikirjoittamista koskevat menetelmät Sairaaksikirjoittamisen osaaminen perustuu perinteisiin ja kokemuksiin. Tätä osaamista on hyödynnettävä parhaalla mahdollisella tavalla kussakin yksittäistapauksessa. Tämä tarkoittaa muun muassa seuraavaa: Sairaaksikirjoittamisjakson on hyvä päättyä kesken potilaan työviikkoa eikä vasta sen lopussa: tämä helpottaa palaamista työhön. Pitkä kokoaikainen sairaaksikirjoittamisjakso voidaan lopettaa porrastetusti osa-aikatyön muodossa. Uutta lääkärikäyntiä ei pidä sijoittaa automaattisesti sairaaksikirjoittamisjakson loppuun. Potilaan ei pidä käsittää lääkärikäyntiään mahdollisuutena pidentää sairaaksikirjoittamista, vaan se on nähtävä tilaisuutena arvioida tuloksia ja toimenpiteitä. Sairaaksikirjoittamisen päättyminen on suunniteltava ja dokumentoitava jo sairaaksikirjoittamisen alussa. 15. Seuranta ja laadunvarmistus Sairaaksikirjoittamiseen osallistuvat toimijat vastaavat seurannasta ja laadunvarmistuksesta. Tämä on suuri ja tärkeä tehtävä. Käytäntöä on tarkasteltava, arvioitava ja kehitettävä. Terveydenhuollosta vastaavien tahojen ja vakuutuskassan tehtävänä on varmistaa, että sairaaksikirjoittamisen laadunvalvontaa ja osaamisen kehittämistä varten on olemassa järjestelmät ja hallintorakenteet. Terveydenhuolto ja vakuutuskassa vastaavat siitä, että rekisteriin kerättävät tiedot ovat laadukkaita diagnoosin ja ilmoitetun diagnoosikoodin osalta. Tämä edellyttää muun muassa sitä, että lääkärinlausuntolomakkeet ja sairauskertomukset on täytetty oikein. Lääkärinlausuntolomakkeessa ilmoitetaan työkyvyn mahdollisen aleneman kannalta keskeisin diagnoosikoodi.

6 Diagnoosikohtaiset suositukset Yleisperiaatteissa vahvistetaan muun muassa, että tehdessään ja dokumentoidessaan sairaaksikirjoittamisarvioitaan lääkärin on noudatettava samoja luotettavuus- ja tarkoituksenmukaisuustavoitteita kuin suorittaessaan muita terveydenhuollon toimenpiteitä. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että arvioiden tukena on käytettävä diagnoosikohtaisia suosituksia. Suositusten on ohjattava arviointien tekemistä. Arvioinnit tehdään yksilöllisesti, ja niiden on perustuttava potilaan yksilölliseen tilanteeseen. Ne perustuvat tietoon sairauksien luonnollisesta kulusta ja vaikutuksesta toimintakykyyn sekä työn kuormitus- ja vaatimustyyppien luokitteluun. Siispä suositusten tarkoituksena on kuvata ajatusketju, jota voidaan soveltaa yksilölliseen tilanteeseen. Suositukset keskustelun tukena Diagnoosikohtaisten suositusten on määrä tukea sekä terveydenhuollon ammattilaisten että vakuutuskassan virkailijoiden työtä. Tarkoituksena on, että tiedot normaalitilanteissa sopivien sairaaksikirjoittamisjaksojen pituudesta ohjaavat hoitavan lääkärin päätöksentekoa eri tilanteissa ja että lääkäri ymmärtää suositusten olevan tuki, jota hän voi käyttää keskustellessaan potilaan kanssa. Toiveena on, että suositukset auttaisivat vakuutuskassan virkailijoita ymmärtämään arviota, jonka lääkäri on kirjannut lääkärinlausuntolomakkeeseen (lääkärintodistukseen). Keskeisenä tavoitteena onkin parantaa tällä tavoin näiden kahden toimijan välisen vuoropuhelun laatua. Päätöksenteon tukivälineen ei ole tarkoitus korvata vuoropuhelua vaan parantaa sitä. Jotta tässä onnistuttaisiin, molempien osapuolten on tarkasteltava ja käytettävä välinettä samalla tavalla. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, ettei suosituksia saa pitää uusina ohjaavina sääntöinä siitä, kuinka sairaaksikirjoittamista arvioidaan. Kutakin yksittäistapausta on edelleen arvioitava yksilöllisesti. Tämä tarkoittaa sitä, että suosituksista voidaan aina poiketa. Tiettyjen diagnoosien kohdalla tällaisten poikkeamien voidaan odottaa olevan tavallisempia kuin muissa tapauksissa. Näissä tapauksissa laadunparantamistavoite liittyy lääkärin esittämiin perusteluihin. Tämän odotetaan lisäävän harkittuun ja selvään hoitostrategiaan perustuvien sairaaksikirjoittamispäätösten osuutta. Useampi samanaikainen sairaus Diagnoosikohtaiset suositukset on laadittu pitäen silmällä tietynlaista tilannetta, jossa potilaalla on vain yksi, tarkkaan määritelty diagnoosi. Lääkärit kohtaavat kuitenkin työssään usein tilanteita, joissa potilaalla on samanaikaisesti monta sairautta ja joissa erilaisia oireita on vaikeaa lajitella selvärajaisiksi diagnooseiksi. Potilaat esimerkiksi hakeutuvat usein hoitoon sellaisten oireiden perusteella, jotka voivat johtaa erilaisiin diagnooseihin. Tällaisissa tapauksissa sairaaksikirjoittamista koskeva arvio on tehtävä sen diagnoosin perusteella, jonka arvioidaan vaikuttavan potilaan toimintakykyyn eniten. Jos lääkäri arvioi usean sairauden samanaikaisen sairastamisen pahentavan toimintakyvyn alenemaa, hän voi esittää tätä perusteeksi poiketa suosituksesta. Jos useampi samanaikainen sairaus johtaa tilaan, jossa päädiagnoosia on vaikeaa tai sitä ei ole mielekästä esittää, asia on ilmoitettava lääkärinlausuntolomakkeessa (lääkärintodistuksessa). Diagnoosikohtaisten suositusten sisältämät lääketieteelliset tiedot Diagnoosikohtaisia suosituksia laadittaessa on käytetty rakennetta, jonka on tarkoitus ohjata sekä hoitavaa lääkäriä että vakuutuskassan virkailijoita. Kielenkäyttö ja sisältö vastaavat tätä tarkoitusta. Osa tiedoista on suunnattu ensisijaisesti terveydenhuollolle, osa puolestaan vakuutuskassalle. Vakuutuskassalle tarkoitettuja tietoja annetaan esimerkiksi otsikon Oireet, ennuste ja hoito alla. Tässä kohdassa pyritään ensisijaisesti määrittelemään, mitä diagnoosia tai diagnooseja suositus koskee. Tietojen tarkoituksena ei ole toimia suorina hoito-ohjeina. Lääketieteelliset tiedot muodostavat vain taustan, jota vasten toiminta- ja työkykyä koskevia arviota voidaan ymmärtää. Työn kuormitus ja vaatimukset Diagnoosikohtaisissa suosituksissa ilmoitetaan, millaisesta työkuormituksesta ja millaisista työvaatimuksista henkilö, jonka toimintakyky on alentunut tietylle tasolle, selviytyy tai ei selviydy. Asia ilmoitetaan usein käyttäen vain suurpiirteisiä luokituksia viittaamalla esimerkiksi fyysisesti raskaaseen tai fyysisesti kevyeen työhön. Lääkärin ja vakuutuskassan virkailijan on arvioitava itse, mitkä työt kuuluvat mihinkin luokkaan. Arviointi edellyttää, että lääkärillä on tietoa potilaan työstä, työtehtävistä ja niiden asettamista vaatimuksista. Tavoitteena on antaa ajan kuluessa tulevissa tarkistetuissa suosituksissa entistä tarkempia tietoja.

7 Oma ilmoitus sairauspoissaolosta Ruotsissa työntekijä voi usein ilmoittaa itse enintään viikon mittaisesta sairauspoissaolostaan. (Tietyissä tapauksissa työnantaja ja vakuutuskassa voivat kuitenkin vaatia lääkärintodistuksen jo ensimmäisestä päivästä lähtien.) Kun suosituksissa ilmoitetaan, ettei sairaaksikirjoittamista voida pitää normaalitapauksessa aiheellisena, on huomioon otettu se, että työntekijällä on tavallisesti mahdollisuus ilmoittaa itse sairauspoissaolostaan. Suositukset ovat voimassa siitä hetkestä alkaen, jona potilas hakeutuu terveydenhuoltoon. Tämä tarkoittaa sitä, että sairauspäivien määrä voi poiketa hieman sen mukaan, onko potilas itse ilmoittautunut sairaaksi ennen käyntiään lääkärillä. Tämä perustuu ajatukseen siitä, että suositusten soveltamisen on oltava mahdollisimman yksinkertaista. Sairaaksikirjoittamisen jatkaminen Sairaaksikirjoittamisen pituutta koskevat suositukset koskevat saman sairaustapauksen vuoksi määrättyjen, mahdollisesti toistuvien sairaaksikirjoittamisten yhteenlaskettua pituutta. Lääkärin on siis kiinnitettävä huomiota tällaisiin tietoihin. Diagnoosikoodit Diagnoosit, joita varten suositukset on laadittu, perustuvat kansainväliseen ICD-10-tautiluokitukseen [28]. Ruotsin sosiaalihallitus on julkaissut koko luettelon lisäksi perusterveydenhuollon käyttöön tarkoitetun yksinkertaistetun version [29]. Suosituksiin liittyvissä koodi-ilmoituksissa on käytetty mahdollisimman pitkälti perusterveydenhuollon versiota. Päätöksenteon tukivälineen mielekäs käyttö edellyttää, että lääkäri ilmoittaa mahdollisimman tarkan diagnoosikoodin.

8 Päätöksenteon tukivälinettä koskevat Ruotsin sosiaalihallituksen lähtökohdat ja tukivälineen käsittely Nykyinen sairaaksikirjoittamiskäytäntö ei parhaalla mahdollisella tavalla edistä terveyttä [5 14]. Tämä oli Ruotsin sosiaalihallituksen lähtökohta vakuutuslääketieteellisen päätöksenteon tukivälineen laatimiseen tähtäävässä työssä. Kokemukset osoittavat, että potilas menettää nopeasti yhteyden työpaikkaansa ja jää normaalin sosiaalisen yhteisön ulkopuolelle. Kriittisen rajan on ilmoitettu kulkevan jo kolmessa kuukaudessa [15]. Pitkät sairaaksikirjoittamiset heikentävät usein yksilön elämänlaatua ja aiheuttavat lääketieteellistä ja sosiaalista sairaalloisuutta. Myös sairaaksikirjoittaminen, johon ei yhdistetä muita toimenpiteitä, voi aiheuttaa terveydellisiä ongelmia. Saatavilla olevat tiedot osoittavat, että pitkillä sairaaksikirjoittamisilla on usein taipumusta pikemminkin estää kuin helpottaa paluuta normaaliin elämään [5 14]. Taustalla vaikuttaviin mekanismeihin kuuluu niin lääketieteellisiä, psykologisia kuin sosiaalisiakin tekijöitä. Parhaat edellytykset välttää pitkiä sairaaksikirjoittamisia ovat sairaaksikirjoittamisen alussa. Sopivan pituinen sairaaksikirjoittaminen yhdistettynä varhaisessa vaiheessa aloitettuun hoitoon ja kuntoutukseen on asian kannalta ratkaisevassa asemassa. Sosiaalihallitus aikoo jatkaa ja tukea tieteelliseen näyttöön perustuvaa kehitystä tällä alalla. Sosiaalihallituksen toiminta terveydenhuollon alalla perustuu viranomaisten tulkintaan Ruotsin terveyden- ja sairaanhoitotolaissa käytetystä hyvän hoidon käsitteestä. Hyvän hoidon on perustuttava tietoon ja oltava tarkoituksenmukaista, turvallista, tehokasta, tasa-arvoista ja potilaslähtöistä, ja sitä on annettava kohtuullisessa ajassa [17]. Näin ollen sairaaksikirjoittamiseen mahdollisesti johtavien arvioiden on perustuttava harkittuihin kannanottoihin mahdollisen sairaaksikirjoittamisen tehokkuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta. Keskeistä on muun muassa, johtaako sairaaksikirjoittaminen parhaaseen mahdolliseen tervehtymiseen ja minimoiko se vammojen riskin. Lisäksi tämä tarkoittaa sitä, että koko maassa ja samassa tilanteessa olevien potilaiden kohdalla on käytettävä samoja arviointiperusteita. Päätöksenteon tukivälineen tavoitteena on selkeyttää ohjeita ja parantaa ennakoitavuutta. Päätöksenteon tukivälineen käsittely Tällä hetkellä saatavissa on rajallisesti tieteellistä tietoa esimerkiksi sairaaksikirjoittamisen parhaista mahdollisista pituuksista eri vaivojen yhteydessä ja suhteessa eri töiden erilaisiin kuormituksiin ja vaatimuksiin [18]. Siispä suositukset perustuvat lähinnä tietoon ja kokemukseen sairauksien kulusta ja eri sairauksien vaikutuksesta ihmisen toimintakykyyn. Siksi työskentelymenetelmät ovat poikenneet huomattavasti niistä menetelmistä, joita noudatettiin laadittaessa käypää hoitoa koskevia kansallisia suuntaviivoja [19]. Diagnoosikohtaisten suositusten laatiminen jakautui käytännössä moneen vaiheeseen. Ensimmäisessä vaiheessa lukuisat lääketieteen asiantuntijat laativat suositukset sellaisia diagnooseja varten, jotka ovat tavallisia sairaaksikirjoittamisen syitä [20]. Ruotsin lääkäriliiton asiantuntijayhdistysten ja Ruotsin lääkäriyhdistyksen jaostojen johtokunnat valitsivat nämä asiantuntijat. Suositusten jäsentely esitettiin Ruotsin hallitukselle joulukuussa 2006 annetussa raportissa [4]. Tämän jälkeen kunkin erikoisalan edustajat, perusterveydenhuollon lääkärit ja asiaankuuluvan asiantuntijayhdistyksen edustajat tarkistivat suositukset. Koska suuri osa sairauspoissaolopäivien kokonaismäärästä johtuu liikuntaelinten sairauksista, niihin liittyviä diagnooseja käsitelleet työryhmät olivat muita suurempia. Tällä alalla on myös järjestetty potilasjärjestöjen edustajien kuulemistilaisuus. Ruotsin sosiaalihallitus ja vakuutuskassa ovat tiedottaneet päätöksenteon tukivälineestä jatkuvasti muille kansallisille toimijoille: Ruotsin lääkäriyhdistykselle, Ruotsin lääkäriliitolle, Ruotsin kuntaliitolle ja Maakäräjille sekä Ruotsin terveydenhuollon osaamiskeskukselle (SBU). Hyväksyntä ja arviointi Koska diagnoosikohtaiset suositukset perustuvat pitkälti kokemukseen, on tärkeää, että niiden laatu varmistetaan toteuttamalla seurantaa ja tekemällä tarkistuksia. Hyvää sairaaksikirjoittamiskäytäntöä koskevien viimeisteltyjen tietojen määrän odotetaan tällä tavoin kasvavan nopeasti. Sosiaalihallituksen on seurattava jatkuvasti muun muassa sitä, ovatko sairaaksikirjoitamisen suosituspituudet asianmukaisia ja pitäisikö tiettyjen suositusten olla luonteeltaan yleisempiä ja toisten mahdollisesti tarkempia. Sosiaalihallituksen on luotava organisaatiorakenne päätöksenteon tukivälineen laajentamista, ylläpitämistä ja kehittämistä varten. Tällaiseen rakenteeseen voidaan ottaa yhdeksi osaksi paneeli, joka muodostuu lääkärin ammattia harjoittavista henkilöistä. Heidän on oltava valmiita tarkkailemaan sitä, kuinka suositukset toimivat heidän mielestään käytännössä, ja raportoitava havaitsemistaan ongelmista. Suosituksiin tehtävien laadullisten muutosten lisäksi sosiaalihallitus pitää hyvin tärkeänä sitä, että päätöksenteon tukivälineen käyttöönottoa arvioidaan laajalti. Tässä yhteydessä on ensinnäkin selvitettävä, kuinka päätöksenteon tukiväline on otettu vastaan ja kuinka sitä on käytetty (prosessin mittaaminen), ja toiseksi analysoitava,

9 kuinka tukiväline on vaikuttanut sairaaksikirjoittamiskäytäntöihin ja potilaiden kokemuksiin (tulosten mittaaminen). Tätä varten on kehitettävä laatuindikaattoreita, samoin kuin avointen vertailujen mahdollistamiseksi ajan mittaan. Päätöksenteon tukiväline ja sosiaalihallituksen toiminta viranomaisena Ammatinharjoittamisesta terveydenhuollon alalla annetun lain (1998:531) 6 luvun 1 :n mukaan Ruotsin sosiaalihallitus valvoo terveydenhuoltoa ja sen henkilökuntaa [27]. Saman lain 6 luvun 3 :ssä säädetään, että sosiaalihallituksen valvonnan on tähdättävä ensisijaisesti vahinkojen estämiseen ja riskien poistamiseen terveydenhuollossa. Sosiaalihallituksen on valvonnan avulla tuettava ja arvioitava toimintaa ja terveydenhuoltohenkilökunnan toimenpiteitä. Kyseisen pykälän mukaan valvonnan tarkoituksena on parantaa omalta osaltaan potilasturvallisuutta ja hoidon laatua. Sairaaksikirjoittamiskäytäntö ei itsessään koske suoraan potilasturvallisuutta eikä ole siksi sellaisenaan valvottava asia. Kun sairaaksikirjoittaminen vaikuttaa potilasturvallisuuteen, sosiaalihallituksen saattaa kuitenkin olla tarpeen toteuttaa valvontatoimia. Myös pitkiin sairaaksikirjoittamisjaksoihin johtavat rutiininomaiset arvioinnit voivat antaa aihetta sosiaalihallituksen valvontatoimiin.

10 Viitteet 1. Socialdepartementet, 2005, Uppdrag att utforma en mer kvalitetssäkrad, enhetlig och rättssäker sjukskrivningsprocess (Ruotsin sosiaaliministeriö, 2005, Entistä laadukkaamman, yhtenäisemmän ja oikeusturvan kannalta paremman sairaaksikirjoittamisjärjestelmän laatimista koskeva toimeksianto). 2. Försäkringskassan & Socialstyrelsen, 2006, Svar på regeringsuppdrag Uppdrag att utforma en mer kvalitetssäkrad, enhetlig och rättssäker sjukskrivningsprocess (Ruotsin vakuutuskassa ja sosiaalihallitus, 2006, Vastaus hallituksen toimeksiantoon Entistä laadukkaamman, yhtenäisemmän ja oikeusturvan kannalta paremman sairaaksikirjoittamisjärjestelmän laatimista koskeva toimeksianto). 3. Socialdepartementet, 2007, Uppdrag att fullfölja arbetet med de försäkringsmedicinska riktlinjerna (Ruotsin sosiaaliministeriö, 2007, Vakuutuslääketieteellisen ohjeiston viimeistelemistä koskeva toimeksianto). 4. Socialstyrelsen, 2006, Beslutsstöd i form av försäkringsmedicinska riktlinjer En del av en mer kvalitetssäkrad, enhetlig och rättssäker sjukskrivningsprocess (Ruotsin sosiaalihallitus, 2006, Vakuutuslääketieteellisen ohjeiston muodossa oleva päätöksenteon tukiväline Osa entistä laadukkaampaa, yhtenäisempää ja oikeusturvan kannalta parempaa sairaaksikirjoittamisjärjestelmää). 5. Alexandersson K., et al., 2005, Problem inom hälso- och sjukvården kring handläggning av patienters sjukskrivning (Potilaiden sairaaksikirjoittamisen käsittelyyn liittyviä terveydenhuollon ongelmia), Karolinska Institutet, Tukholma. 6. Alexandersson K., et al., 2005, Läkares arbete med sjukskrivning en enkätstudie (Sairaaksikirjoittamista koskeva lääkärin työ kyselytutkimus), Landstinget Östergötland, Stockholms Läns landsting. 7. Engblom M., et al., 2005, Inte doktors bord : ett vanligt dilemma i sjukskrivningskonsultatitionen ( Ei tohtorin pöydälle : tavallinen pulma sairaaksikirjoittamiskonsultaatioissa), Läkartidningen, 102:48, s Englund L., Svärdsudd K., 2000, Sick-listing habits among general practitioners in a Swedish county (Sairaaksikirjoittamiskäytännöt yleislääkärien keskuudessa ruotsalaisessa läänissä), Scand J Prim Health Care 2000; 18: Palmer E. (toim.), 2006, Sjukförsäkring, Kulturer och Attityder (Sairausvakuutus: kulttuureja ja asenteita), Försäkringskassan analyserar 2006:16, Tukholma. 10. Socialstyrelsen, 2003, Sjukskrivningstider efter hjärtinfarkt eller bröstcancer finns det någon skillnad? (Ruotsin sosiaalihallitus, 2003, Sairaaksikirjoittamisjaksojen pituudet sydäninfarktin tai rintasyövän jälkeen onko niissä eroa?) EpC, Ruotsin sosiaalihallitus, Tukholma. 11. Socialstyrelsen, 2004, Sjukskrivningsprocessen i primärvården återföring av tillsynsbesök 2004 (Ruotsin sosiaalihallitus, 2004, Sairaaksikirjoittamiskäytäntö perusterveydenhuollossa valvontakäyntien palaute 2004). 12. Socialstyrelsen, 2005, Sjukskrivningsprocessen i företagshälsovården återföring av tillsynsbesök 2005 (Ruotsin sosiaalihallitus, 2005, Sairaaksikirjoittamiskäytäntö työterveyshuollossa valvontakäyntien palaute 2005). 13. Socialstyrelsen, 2005, Sjukskrivningsprocessen hos privatläkare inom specialiteterna allmänmedicin, ortopedi och psykiatri återföring av tillsynsbesök 2005 (Ruotsin sosiaalihallitus, 2005, Sairaaksikirjoittamiskäytäntö yleislääketieteeseen, ortopediaan ja psykiatriaan erikoistuneiden yksityislääkäreiden keskuudessa valvontakäyntien palaute 2005). 14. Socialstyrelsen, 2007, Sjukskrivningsprocessen i psykiatrisk öppenvård och primärvård Patienter med vissa psykiatriska diagnoser. Återföring av tillsynsbesök (Ruotsin sosiaalihallitus, 2007, Sairaaksikirjoittamiskäytäntö psykiatrisessa avohoidossa ja perusterveydenhuollossa Tiettyjä psykiatrisia diagnooseja saaneet potilaat. Valvontakäyntien palaute ). 15. Socialstyrelsen, 1992, Socialstyrelsens allmänna råd om sjukskrivning (Ruotsin sosiaalihallitus, 1992, Sosiaalihallituksen yleiset ohjeet sairaaksikirjoittamisesta), Socialstyrelsens författningssamling 1992: RFV, 2004, Sjukskrivning ett år eller längre riskfaktorer (Vuoden mittainen tai pidempi sairaaksikirjoittaminen riskitekijöitä), RFV analyserar 2004: Socialstyrelsen, 2006, God vård om ledningssystem för kvalitet i hälso- och sjukvården (Ruotsin sosiaalihallitus, 2006, Hyvää hoitoa terveydenhuollon laatujohtamisjärjestelmä). 18. SBU, 2003, Sjukskrivning orsaker, konsekvenser och praxis. En systematisk litteraturöversikt (Sairaaksikirjoittaminen syyt, seuraukset ja käytäntö. Järjestelmällinen kirjallisuuskatsaus), Tukholma.

11 19. Socialstyrelsen, 2007, Styrdokument för Nationella riktlinjer för god vård (Ruotsin sosiaalihallitus, 2007, Ohjeasiakirja hyvää hoitoa koskevien kansallisten suuntaviivojen laatimista varten). 20. Ruotsin vakuutuskassan (Försäkringskassan) rekisteristä haetut tiedot vuonna 2005 päättyneistä sairaaksikirjoittamisjaksoista. 21. Lagen (1998:531) om yrkesverksamhet på hälso- och sjukvårdens område (LYHS) (Ruotsin laki ammatinharjoittamisesta terveydenhuollon alalla). 22. Hälso- och sjukvårdslagen (1982:763) (HSL) (Ruotsin terveydenhuoltolaki). 23. Lagen (1962:381) om allmän försäkring (AFL) (Ruotsin yleinen vakuutuslaki). 24. Socialstyrelsens föreskrifter och allmänna råd (SOSFS 2005:12) om ledningssystem för kvalitet och patientsäkerhet i hälso- och sjukvården (Ruotsin sosiaalihallituksen määräyksiä ja yleisiä ohjeita laatujohtamisjärjestelmästä ja potilasturvallisuudesta terveydenhuollossa). 25. Socialstyrelsens föreskrifter (SOSFS 2005:29) om utfärdande av intyg inom hälso- och sjukvården mm. (Ruotsin sosiaalihallituksen määräyksiä todistusten myöntämisestä terveydenhuollossa ym.) 26. Patientjournallagen (1985:562) (PjL) (Ruotsin laki sairauskertomuksesta). 27. Socialstyrelsen/WHO, 2003, Klassifikation av funktionstillstånd, funktionshinder och hälsa (Ruotsin sosiaalihallitus / WHO, 2003, Toimintakyvyn, toimintarajoitteiden ja terveyden kansainvälinen luokitus). 28. Socialstyrelsen/WHO, 1997, Klassifikation av sjukdomar och hälsoproblem 1997 Systematisk förteckning (Ruotsin sosiaalihallitus / WHO, Tautiluokitus 1997 Järjestelmällinen luettelo). 29. Socialstyrelsen, 1997, Klassifikation av sjukdomar och hälsoproblem 1997 Primärvård (Ruotsin sosiaalihallitus, 1997, Tautiluokitus 1997 Perusterveydenhuolto).

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi

SAIRAUSLOMA. Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMA Sari Anetjärvi SAIRAUSLOMAN MYÖNTÄMINEN Sairaudesta johtuvan työkyvyttömyyden vuoksi on haettava sairauslomaa toimivaltaiselta työnantajan edustajalta. Esimies voi myöntää sairauslomaa ilman

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu

Työohjeita esimiehille ja työntekijöille. - korvaava työ - työterveysneuvottelu Työohjeita esimiehille ja työntekijöille - korvaava työ - työterveysneuvottelu Mitä tarkoittaa korvaava työ Korvaavalla työllä tarkoitetaan sitä, että työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi estynyt

Lisätiedot

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma

Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma Uudistuva työterveyshuolto - Sosiaali- ja terveysministeriön näkökulma TTH-lain tarkoitus (1383/2001, 1 2mom) Yhteistoimin edistää: 1. työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2. työn ja

Lisätiedot

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti

Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus ryhmässä. Palvelun nimi Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus yksilöllisesti et Työpaikkaselvitys Terveystarkastukset Työkykyä ylläpitävä toiminta Työfysioterapeutin ergonomiatoiminta Tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus Ergonomiaselvitys Kuuluu teema-alueisiin: Työpaikkaselvitys

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet

7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI. Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet 7.5.2012/ LW, SK VARHAISEN TUEN MALLI Varhaisen tuen mallin tarkoitus ja tavoitteet Terveyden ja työkyvyn säilyminen ovat yksi työelämän suurimpia haasteita. Työkyky voidaan kuvata ihmisen voimavarojen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. 8.2.2013 Terveydenhoitajapäivät/KPMartimo. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Työ ja liikuntaelinvaivat Terveydenhoitajapäivät 8.2.2013 Kari-Pekka Martimo LT, teemajohtaja Esityksen sisältö Ovatko liikuntaelinvaivat ongelma? Yleistä liikuntaelinvaivoista ja niiden

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä

Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä Työterveysyhteistyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista yhteistyötä työterveyshuoltolain toteuttamiseksi. Terveyttä ja työkykyä työterveysyhteistyöllä OPAS PIENTYÖPAIKOILLE Hyvä työkyky ja hyvä ilmapiiri

Lisätiedot

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN

PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN PSYKIATRIAN ESH JA TYÖKYVYN TUKEMINEN Juhani Ojanen Erikoissairaanhoidon rooli Erikoissairaanhoidon rooli on sairauksia ja oireita korjaava ja hoitava toiminta. Lähde: Eläketurvakeskus 05/2011 Keskustelualoitteita

Lisätiedot

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1

15.09.2005 kari.kaukinen@ek.fi 1 VOIKO SAIRAUSPOISSAOLOIHIN VAIKUTTAA? Poissaolojen taloudellinen merkitys välilliset tv-kustannukset. Kv vertailu suomalainen malli: lyhyet ja pitkät Erot eri aloilla Sairauspoissaolot ja medikalisoidut

Lisätiedot

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi

Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Työkyvyn ongelmiin on tartuttava ripeästi Kirsi Ahola Ihmisen toimintakyky vaihtelee, mutta työkyky säilyy, kun työ joustaa Toimintakyky kertoo, kuinka henkilö selviytyy päivittäisen elämänsä vaatimuksista.

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA. Työkyvyn edistämisen tuki. Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Työkyvyn edistämisen tuki Heli Leino Ylilääkäri Työterveyshuollon erikoislääkäri Suomalaisuus on arvokas asia! Meitä jokaista tarvitaan! Mitkä asiat vaikuttavat työkykyyn?

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry

Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Terveydenhuollon ammattihenkilöstön vastuu ja valvonta Kirsi Markkanen Kehittämispäällikkö, THM Tehy ry Kuka vastaa? mistä vastuussa voi olla kyse Terveydenhuollon ammattihenkilön ammatillinen vastuu Eettinen

Lisätiedot

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus?

Hammashoitotuki. Mihin tukeen minulla on oikeus? Hammashoitotuki Mihintukeenminullaonoikeus? Alle 20 vuotiaiden hammashuolto Lapsilla ja nuorilla on oikeus maksuttomaan hammashoitoon joulukuun viimeiseen päivään saakka sinä vuonna, jonka aikana he täyttävät

Lisätiedot

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri

Työterveyshuollon 90 päivän lausunto. Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon 90 päivän lausunto Kuntamarkkinat 13.9.2012 Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Työterveyshuollon lausunto (svl 8 luku 5 a, tthl 12 1 mom 5 a kohta) Työterveyshuollon on arvioitava työntekijän

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut

Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen. Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työvalmennuksella tukea työssä jatkamiseen Kirsi Leppänen Vastaava työvalmentaja Mehiläinen Työelämäpalvelut Työkyky määräytyy suhteessa työhön Sopiva työ tukee kaikkien ihmisten hyvinvointia myös useimmista

Lisätiedot

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto

Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Standardien 2 ja 3 käytäntöön soveltaminen - Alkoholi mini-intervention käyttöönotto Heli Hätönen, TtM Ennaltaehkäisevän mielenterveys- ja päihdetyön koordinaattori Imatran kaupunki Perustelut Imatralla

Lisätiedot

Yleistä kuntouttamiseen liittyen

Yleistä kuntouttamiseen liittyen Työhön kuntoutumisen tukitoimet TE-hallinnossa 3.11.2015 1 Yleistä kuntouttamiseen liittyen Julkisen työ ja yrityspalvelulakiin liittyviä palveluita. Ovat toissijaisia palveluita eli aina ensin selvitettävä

Lisätiedot

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta

Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Työssä selviytymisen tuki työterveyshuollon näkökulmasta Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Valtakunnalliset kuntoutuspäivät 18.-19.3.2010 Tästä aion puhua Mitä on työssä selviytymisen tuki?

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus.

TYÖ- TERVEYS- HUOLTO. Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. TYÖ- TERVEYS- HUOLTO Työterveyshuolto on jokaisen työntekijän oikeus. Sen järjestäminen on työnantajan lakisääteinen velvollisuus. u Työnantajan on järjestettävä työntekijöilleen työterveyshuolto. u Työnantajan,

Lisätiedot

sairasloma-automaatti?

sairasloma-automaatti? Onko työterveyshuolto sairasloma-automaatti? HENRY FOORUMI 9.11.2010 Anja Hallberg Johtajalääkäri Diacor pähkinänkuoressa Omistaja Helsingin Diakonissalaitos Toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen 12 täyden

Lisätiedot

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä?

Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Miten tuetaan osatyökykyisen työllistymistä? Psykologi Tanja Josefsson, Tampereen TE-toimisto Projektipäällikkö Paula Salminen, Epilepsialiitto ry 24.4.2014 Kuka on osatyökykyinen Osatyökykyisyys (ent.

Lisätiedot

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä:

Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Joensuu 2.12.2014 Käytännössä toimintakyvyllä tarkoitetaan henkilön suoriutumista jossakin toimintaympäristössä: Työssä Kotona Harrastuksissa Liikkumisessa (esim. eri liikennevälineet) Ym. WHO on kehittänyt

Lisätiedot

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan?

Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Mitä toimintakyky on ja miten sitä tutkitaan? Raija Kerätär 06.10.2015 www.oorninki.fi Mikä ihmeen toimintakyky? Minulle ei ole tärkeää se, miten asiakkaalla diagnosoidaan joku sairaus, vaan se, millaiset"merkit"antavat

Lisätiedot

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle.

Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Tunnista työstressi etsi ratkaisu ongelmaan. Lyhytohjeet työpaikalle. Asiantuntija Tarja Räty Työturvallisuuskeskus TTK Hyödyllinen ja haitallinen stressi Stressi on normaali reaktio, joka pitää ihmisen

Lisätiedot

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus

Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Perusturvalautakunta 52 12.06.2014 Kunnanhallitus 180 04.08.2014 Kunnanhallitus 221 15.09.2014 Sairauspoissaolojen omailmoitusjärjestelmän poistaminen/oikaisuvaatimus Ptltk 12.06.2014 52 Oikeus sairauslomaan

Lisätiedot

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Pirkko Mäkinen, asiantuntija Työturvallisuuskeskus TTK pirkko.makinen@ttk.fi 19.11.2013 Työkyvyn hallinta, seuranta ja varhainen tuki Työkyvyn hallinta tarkoittaa toimintatapoja,

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.5.2012 Kuva Google.com Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 19.9.2014. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 19.9.2014 Työkykyinen työntekijä -yhteinen tavoitteemme terveydenhuollossa Alueellisella yhteistyöllä tukea työkykyyn verkostoseminaari 19.9.2014 Lahti Timo Leino, ylilääkäri TTL 19.9.2014

Lisätiedot

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20

Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Vieläkö tarvitaan huoltoa? Työterveyshuolto -25/+20 Työterveysyhteistyöllä eteenpäin - juhlaseminaari Eteran Auditorio 9.6.2015 Kaj Husman, professori emeritus Työterveyskäsite, ILO/WHO 1950: "kaikkien

Lisätiedot

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta

Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Hyvinvointia maakuntaan VIII, Hyvinvointia työssä ja vapaa-ajalla seminaari 21.1.2015 Työhyvinvointi työterveyslääkärin näkökulmasta Kirsti Hupli, Työterveyshuollon ylilääkäri Etelä-Karjalan Työkunto Oy

Lisätiedot

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009

Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Masennuksen hyvä hoitokäytäntö Luonnos työterveyshenkilöstön käyttöön 2.9.2009 Leila Rautjärvi, koulutuspäällikkö, tth Selina Selin, työterveyshuollon erikoislääkäri Systemaattista seulontaa voidaan tehdä

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Työuupumus -kuntoutuskurssit

Työuupumus -kuntoutuskurssit Terveysosasto Kuntoutusryhmä Työuupumus -kuntoutuskurssit Tiedotustilaisuus Kela uudistaa kurssipalveluja mikä muuttuu? Kelan Käpylän toimitalo 29.8.2012 Kurssikokonaisuus vuoden 2013 alusta Työuupumus

Lisätiedot

Ammatillinen kuntoutusselvitys

Ammatillinen kuntoutusselvitys Kelan avo- ja laitosmuotoisen kuntoutuksen standardi Ammatillinen kuntoutusselvitys Voimassa 1.1.2015 alkaen Ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset Sairaus, vika tai vamma on aiheuttanut tai sen

Lisätiedot

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK

Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa. Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Verkostot ja palvelut esimiehen tukena työhyvinvoinnin johtamisessa Jengoilleen hankkeen verkostopäivä 2.9.2014 Merja Koivuniemi, lehtori, SAMK Tukea läheltä - Työterveyshuollosta Apua työkyvyn ja kuntoutustarpeen

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta

Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta EUROOPAN PARLAMENTTI 2009-2014 Teollisuus-, tutkimus- ja energiavaliokunta 2008/0255(COD) 3.2.2010 TARKISTUKSET 4-9 Lausuntoluonnos Jorgo Chatzimarkakis (PE430.863v01-00) ihmisille ja eläimille tarkoitettuja

Lisätiedot

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty

Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Satu Rauta, esh, TtM, HUS Hyks Oper ty Mitä on hoitoisuus / hoitoisuusluokitus? Miksi tarvitaan? Millaisia luokituksia on tarjolla? RAFAELA -järjestelmä PERIHOIq-mittari Käyttöperiaatteet Hyödyntäminen

Lisätiedot

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen

ICF / VAT toimintakyvyn arviointi. Kumppaniksi ry, Tuomas Leinonen ICF / VAT toimintakyvyn arviointi ICF ICF on WHO:n tekemä toimintakykyluokitus Se ei ole mittari Se tarjoaa hyvän rakenteen toimintakyvyn kuvaamiseksi Se tarvitsee tuekseen välineen jolla toimintakyvyn

Lisätiedot

Muistisairaana kotona kauemmin

Muistisairaana kotona kauemmin Muistisairaana kotona kauemmin Merja Mäkisalo Ropponen Terveystieteiden tohtori, kansanedustaja Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Nykytilanne Suomessa sairastuu päivittäin 36 henkilöä muistisairauteen.

Lisätiedot

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista

Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Lääkärin oikeuksista ja velvollisuuksista Markus Henriksson ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira Huom. 1. Esityksessä ei käsitellä kaikkia säädöksiä

Lisätiedot

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla

Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Suositukset työaikojen kuormituksen arvioimiseksi kunta-alalla Kuvailulehti Tekijät Mikko Härmä, Tarja Hakola, Annina Ropponen ja Sampsa Puttonen Versio 3.0 Päivämäärä 27.5.2015 Sisällys Julkaisija Työaikojen

Lisätiedot

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Itsemääräämiskyvyn arviointi 7.5.2014 Turku Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö Mitä on alentunut itsemääräämiskyky? (8 ) Tuesta huolimatta: Ei kykene tekemään sosiaali-

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista

Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Konkreettisia keinoja oman ammattitaidon ylläpitämiseen ja perheiden tukemiseen Täysi hyöty verkkotyökaluista Jarmo Salo (jarmo.salo@thl.fi) Valtakunnalliset Neuvolapäivät 10.10.2013 1 Taustaa Neuvolatyössä

Lisätiedot

Vaikuttava terveydenhuolto

Vaikuttava terveydenhuolto Yhteistyöllä näyttöä ja vaikuttavuutta terveydenhuoltoon 14.4.2011 Arja Holopainen, TtT, johtaja Suomen JBI yhteistyökeskus Hoitotyön Tutkimussäätiö Vaikuttava terveydenhuolto Potilaan hoidon päätösten

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022

ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 ERI-IKÄISTEN JOHTAMINEN JA TYÖKAARITYÖKALU MITÄ UUTTA? Jarna Savolainen, TTK jarna.savolainen@ttk.fi P. 040 561 2022 Työpaja: Eri-ikäisten johtaminen ja työkaarityökalu mitä uutta? Työpajan tavoitteet:

Lisätiedot

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY

Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY Korvaava työ KEMIANTEOLLISUUS RY TEAM TEOLLISUUSALOJEN AMMATTILIITTO RY AMMATTILIITTO PRO RY YLEMMÄT TOIMIHENKILÖT YTN RY 16.8.2013 Työyhteisön puutteellinen tuki Korvaavasta työn pelisäännöistä ei ole

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos

Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa. Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos Työhyvinvointi vahvistuu ASLAK-kuntoutuksessa Maija Tirkkonen ja Ulla Kinnunen Tampereen yliopiston psykologian laitos ASLAK ammatillisesti syvennetty lääketieteellinen kuntoutus Kohderyhmä: työntekijät,

Lisätiedot

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit

Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Nivelreumapotilaiden hoidon laatustandardit Käännös kielelle: Laatija: Sähköposti: SOC 1 Henkilöiden, joilla on nivelreumaoireita, tulee päästä ajoissa diagnoosin (erottavan) tekemiseen pätevän terveydenhoidon

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä 2/1/15 0. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä 2/1/15 0 Sairausloman määräämiseen liittyviä haasteita lääkärin työssä Kari-Pekka Martimo, LT Johtava ylilääkäri, Vaikuttava työterveyshuolto teemajohtaja 2/1/15 1 Taustaa Sairausloman

Lisätiedot

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa

Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentäminen miten ehkäistä ongelmia ajoissa Päihde- ja mielenterveyspäivät 11.-12.10.2011 Tampere-Talo Tapio Ropponen johtajaylilääkäri Keva Keva työeläkekentässä Maksutulo

Lisätiedot

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT

KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT : TERVEYS JA TYÖ- OLOT KYSELYLOMAKE: FSD2580 ITÄSUOMALAISET POLIISIT 1995-1998: TERVEYS JA TYÖ- OLOT QUESTIONNAIRE: FSD2580 EASTERN FINNISH POLICE OFFICERS 1995-1998: HEALTH AND WORKING CONDITIONS Tämä kyselylomake on osa yllä

Lisätiedot

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu

Hyvän hallintopäätöksen sisältö. Lakimies Marko Nurmikolu Hyvän hallintopäätöksen sisältö Lakimies Marko Nurmikolu Hallintopäätöksen sisältö Hallintolain 44 (Päätöksen sisältö) Kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi: 1) päätöksen tehnyt viranomainen

Lisätiedot

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa

Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Medivire Työterveyspalvelut Oy Terveyttä ja hyvinvointia työhön n ja elämää ään Hyvinvointianalyysi MediBeat Työterveyshuollossa Jyväskyl skylä 22.05.2006 TFT Ippe Natunen Medivire Työterveyspalvelut Oy

Lisätiedot

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi

Masto-hanke. masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Masto-hanke masennusperäisen työkyvyttömyyden vähentämiseksi Tukea työikäisten mielenterveydelle ja työkyvylle Työhyvinvoinnin edistämiseksi Masto-hanke tuo mielenterveysteemoja työterveys- ja työsuojeluhenkilöstön

Lisätiedot

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen

Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen Yhteinen murros: Erityisen eetoksesta varhaiseen vahvistamiseen KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Erityisen eetos..ja mitä sille tapahtui 28.1.2010 Liisa Heinämäki 2 Erityisen eetos Eri järjestelmissä

Lisätiedot

Käypä hoito -indikaattorit, depressio

Käypä hoito -indikaattorit, depressio 1 Käypä hoito -indikaattorit, depressio Ohessa kuvatut indikaattoriehdotukset pohjautuvat Depressio Käypä hoito suositukseen (2014). Käypä hoito -työryhmä on nostanut suosituksesta keskeisiksi implementoitaviksi

Lisätiedot

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset

Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Sosiaalityö päivystyksessä - pilotin kokemukset Päivystys ja muut 24/7 - palvelut - seminaari Laajavuori 11.5.2016 Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen SOTE 2020 hanke & Keski-Suomen shp/campus

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut

Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut Oikeus osasairauspäivärahaan laajentunut 28.4.2010 Heikki Palomäki Asiantuntijalääkäri, dosentti Kansaneläkelaitos Terveysosasto 1 Osasairauspäiväraha 2007 (I) Tavoitteena järjestelmä, joka Tukisi vakuutetun

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki

Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Sairausvakuutuslaki muuttuu: työkyvyn hallinta ja varhainen tuki Koulutuskiertue Syksy 2010 Kela Uusi painotus lakisääteiseen toimintaan (Sata - komitea 26.5.2009 => linjaus) Työterveyshuollon työkykyä

Lisätiedot

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017

Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Työkokeilu, työhönvalmennus ja mielenterveyskuntoutujien työhönvalmennus vuosina 2015-2017 Kelan ammatillisen kuntoutuksen myönteisten ratkaisujen yleisimmät päädiagnoosit vuonna 2013 Työkokeilu Sairausdiagnoosi

Lisätiedot

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010,

KOMISSION SUOSITUS. annettu 13.1.2010, EUROOPAN KOMISSIO Bryssel 13.1.2010 K(2010)19 lopullinen KOMISSION SUOSITUS annettu 13.1.2010, jäsenvaltioiden välisestä suojatusta sähköisestä tiedonvaihdosta niiden myöntämien kuljettajakorttien ainutkertaisuuden

Lisätiedot

Läsnätyön juridiikka

Läsnätyön juridiikka Läsnätyön juridiikka Etätyö vai Läsnätyö Työnteon uudet mallit / Hetky Akva Asianajaja, Counsel/Employment, Henna Kinnunen Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy 1 Sisältö Läsnätyön juridinen luonne Läsnätyöhön

Lisätiedot

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista

Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Traumaperäisten stressihäiriöiden Käypä hoito suositus - sen hyödyistä ja rajoituksista Markus Henriksson Ryhmäpäällikkö, lääkintöneuvos Psykiatrian dosentti, psykoterapeutti Valvira, terveydenhuollon

Lisätiedot

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri

Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90. Tanja Vuorela, ylilääkäri Työterveyshuolto työkyvyn tukena: 30-60-90 Tanja Vuorela, ylilääkäri 6.11.2012 Osallistava työterveyshuolto 2. Suunnittelu 3. Toiminta Varhainen tuki: Sairauspoissaolojen seuranta Hälytysrajat Esimiesvalmennus

Lisätiedot

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1

Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011. Annikki Niiranen 1 Kouvolan perusturvan ja Carean potilasturvallisuuspäivä 14.9.2011 Annikki Niiranen 1 Potilasturvallisuus ja laadunhallinta kehittämistyön keskiössä Johtaminen korostuu Johdon vastuu toiminnasta Henkilöstön

Lisätiedot

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.

Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa. Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4. Lapsipotilaan emotionaalinen tuki päiväkirurgiassa Anne Korhonen TtT, kliinisen hoitotieteen asiantuntija OYS / Lasten ja nuorten ty 16.4.2012 Miksi lapsen valmistaminen on tärkeää? Lapsen kyky hahmottaa

Lisätiedot

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738

Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 2 luku Työnantajan yleiset velvollisuudet 8 Työnantajan yleinen huolehtimisvelvoite Työnantaja on tarpeellisilla toimenpiteillä velvollinen huolehtimaan työntekijöiden

Lisätiedot

Kerronpa tuoreen esimerkin

Kerronpa tuoreen esimerkin Mielenterveyskuntoutuja työnantajan kannalta työmielihanke Inkeri Mikkola Kerronpa tuoreen esimerkin 1 TYÖNANTAJAN NÄKÖKULMA kustannuspaineet yhteistyökyky pysyvyys työyhteisön asenteet TYÖNANTAJAN TOIVE

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Sairaus ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005

Sairaus ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 Sairaus ja tapaturmapoissaolot eri henkilöstöryhmillä EK:n jäsenyrityksissä vuonna 2005 9 8 % teoreettisesta säännöllisestä työajasta 8.1 Miehet Naiset Yhteensä 7 6 6.1 6.5 5 4.3 4 3.8 3 2.9 3.1 2 1.6

Lisätiedot

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ 1 MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ opiskelijan nimi: ryhmä: työssäoppimisen vastaava opettaja: 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ MIELENTERVEYS- JA PÄIHDETYÖN OSAAMISALASSA

Lisätiedot

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa.

Huomioithan, että työelämässä kullakin työpaikalla on omat erilliset kirjaamisohjeensa, joita tulee siellä noudattaa. Metropolia Ammattikorkeakoulu Hyvinvointi- ja toimintakyky Fysioterapian koulutusohjelma FYSIOTERAPIAPROSESSI Tämä ohje on tarkoitettu fysioterapeuttiopiskelijoille fysioterapiaprosessin kuvaamisen tueksi

Lisätiedot

KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att

KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att KOMIN Kompetenscentrum för Inomhusmiljö och Hälsa som samlar ett nätverk av praktisk och forskningsmässig kompetens under ett tak med uppgift att bistå näringslivet och allmänheten med information, råd

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun

Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Hyvinvointia työstä Työterveyshuollon näkökulma henkiseen työsuojeluun Heli Hannonen työterveyspsykologi 2 Työturvallisuuslaki 23.8.2002/738 1 : Tämän lain tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita

Lisätiedot

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela

TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus. TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela TK2-kuntoutuksen arviointitutkimus TK2-tutkijaryhmä Tutkimuksen koordinaattori: johtava tutkija Riitta Seppänen-Järvelä, Kela Kuntoutustarve TK2-kuntoutujien ja muun henkilöstön vertailu TK2 kuntoutujat

Lisätiedot

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015

Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana. Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Digipalvelut terveydenhuollossa lisäarvon tuottajana Jyrki Saarivaara 16.4.2015 Suomen suurin terveyspalveluyritys 2,5 miljoonaa lääkärikäyntiä Palvelut yksityishenkilöille, yritysasiakkaille, julkiselle

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI

KELAN AVO- JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KANSANELÄKELAITOS Terveysosasto Kuntoutusryhmä KELAN AVO JA LAITOSMUOTOISEN KUNTOUTUKSEN STANDARDI KUNTOUTUSTARVESELVITYKSEN PALVELULINJA Voimassa 1.1.2011 alkaen SISÄLLYS Sivu I YLEISET PERIAATTEET Kuntoutustarveselvitys...1

Lisätiedot

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö

Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Henkilöstöriskien hallinta ja työterveysyhteistyö Kari-Pekka Martimo Johtava työterveyslääkäri Henry ry, Tampere 9.2.2010 Esityksen sisältö Mihin työterveyshuoltoa tarvitaan? Työterveysyhteistyön edellytyksiä

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys

Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi tarvitaan hoitotyön suositukset? Jukka Paappanen, aoh, Ttm Kuopion yliopistollinen sairaala/päivystys Miksi hoitotyön suositus tarvitaan? 1. Hoitotyön vaikuttavuus ja tehokkuus 2. Julkinen psykiatrinen

Lisätiedot

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016

JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1 JUANKOSKEN KAUPUNKI TYÖSUOJELU JUANKOSKEN KAUPUNGIN TYÖSUOJELUN TOIMINTAOHJELMA VUOSILLE 2014-2016 1. TOIMINTAOHJELMAN MERKITYS JA TAVOITE Juankosken kaupungin työsuojelun toimintasuunnitelman tarkoituksena

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Ennaltaehkäisyn edistämisen priorisointi - miksi se on niin vaikeaa? Jorma Mäkitalo, Osaamiskeskuksen johtaja Oma ammattihistoria lääket lis Oulun yliopisto 1986 työterveyshuollon erikoislääkäri

Lisätiedot

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA

Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA Lääketieteellinen arviointi adoptiolautakunnan työskentelyssä Riitta Aejmelaeus LT, Geriatrian erikoislääkäri HealthMBA 25.1.2013 Riitta Aejmelaeus 1 Lääkärijäsen Lääkärin läsnäolo perustuu adoptioasetuksen

Lisätiedot

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/

Dokumenttia hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: http://www.fsd.uta.fi/ FSD2605 CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN ELÄMÄNHALLINTA 2008-2010 FSD2605 WELL-BEING OF ADULTS WITH CEREBRAL PALSY 2008-2010 Tämä dokumentti on osa yllä mainittua Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua

Lisätiedot