Vesi vanhin voitehista TEE 1/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesi vanhin voitehista TEE 1/2007"

Transkriptio

1 TEE 1/2007 Vesi vanhin voitehista Apurahoja terveyttä edistävään tutkimukseen Pikkukeskoset aikuisiässä Vesi kuntouttaa niveliä Yrttien terveysvaikutuksia tutkitaan

2 Tässä numerossa 3 Kunnat ja terveys Pääkirjoitus Timo Viherkenttä 4 Lähes euroa kansanterveyttä edistävään tutkimukseen Juho Vainion Säätiö on myöntänyt apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen vuodelle 2007 yhteensä euroa. Apurahan on saanut 73 tutkijaa ja tutkimusryhmää. 5 Tunnustuspalkinto professori Ilkka Vuorelle Juho Vainion Säätiö on myöntänyt Säätiön tunnustuspalkinnon professori Ilkka Vuorelle hänen elämäntyöstään suomalaisten terveyden hyväksi Kuva: Antero Aaltonen Terve elämä 1/2007 Terve elämä on Juho Vainion Säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Juha Silvanto Kalevankatu 17 A Helsinki Fax: (09) Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja A HELSINKI puh: (09) Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA ISSN Helsinki Pikkukeskosen terveys aikuisiässä Sikiökauden ja varhaislapsuuden ravitsemus, kasvu ja muut olosuhteet vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan sanoo dosentti Eero Kajantie Kansanterveyslaitokselta. 8 Vesijumppa tehokas apu nivelrikkopotilaan kuntoutuksessa Intensiivinen voimaharjoittelu vedessä on osoittautumassa tehokkaaksi keinoksi tekonivelleikkausta tarvitsevien potilaiden kuntoutuksessa sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. 10 Yrttien terveysvaikutukset yhä epäselviä Maustekasvien sisältämillä fenolisilla yhdisteillä, tiedetään olevan antioksidatiivisia ominaisuuksia. Vaikutukset näkyvät koeputkessa mutta katoavat kliinisissä kokeissa. 12 Tiedon siruja Köyhyys esteenä terveellisille ruokavalinnoille Liikuntaopetus yksilöllisemmäksi Käypä hoito nivelrikkoon Terveyden edistäminen kustannustehokasta Geenivirhe nelinkertaistaa rintasyöpäriskin 14 Ullan palsta Palkokasveja peltoon ja pataan Herneet ja pavut ovat maukasta ja terveellistä syötävää ja sopivat erinomaisesti vuoroviljelyyn. Valamolainen hernekeitto Itämainen papukeitto Talonpojan papuvelli Tyttären papu-tomaattimuhennos Marinoituja papuja ja riisiä Kuva: Marketta Ollikainen Kuva: Mari Hohtari (Kansi: Mäkelänrinteen uintikeskus, Helsinki Kuva: Mari Hohtari) Kuva: Ulla Lehtonen 2

3 Kunnat ja terveys Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä ovat keskeisessä asemassa kunnat. Vaikka terveydenhuollon kokonaisuudessa on merkittävä rooli myös valtiolla, työterveyshuollolla, terveydenhuoltoalan yrityksillä ja monella, monella muulla, kunnat ovat ykköstoimija. Näin ei ole useimmissa muissa sellaisissakaan maissa, joissa terveydenhuolto on pääosin julkisen sektorin vastuulla ja hoidossa. Kuntien keskeinen asema on erityisesti pohjoismainen ilmiö, ja Pohjoismaiden keskenkin on merkittävää vaihtelua. Huolimatta jatkuvasta yleisönosastonapinasta ei Suomen terveydenhuoltomallia voi mitenkään pitää vallan huonona, kun meillä monella mittarilla hyvä palvelutaso yhdistyy kansainvälisessä vertailussa mataliin kustannuksiin. Niin perusterveydenhuolto kuin erikoissairaanhoitokin on Suomessa ennen kaikkea kuntien järjestämisvastuulla, mutta lisäksi kunnilla on suurin rahoitusvastuu ja käytännössä myös selvästi tärkeimmän palveluiden tuottajan rooli. Kuntien järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu perustuvat keskeisesti valtion päätöksiin, kun taas palveluiden tuottajan rooli on periaatteessa pääosin kuntien omassa päätäntävallassa. Terveydenhuollon taso ja sisältö muodostuvat valtion normiohjauksen ja kuntien itsehallinnollisen päätöksenteon yhteisvaikutuksesta. Valtio on tehnyt viime vuosina päätökset kahdesta uudistuksesta, joilla on tuntuva merkitys terveydenhuollon kannalta. Vuonna 2002 käynnistetty kansallinen terveysprojekti on synnyttänyt joukon tuloksia joskin ehkä vähemmän kuin optimistisimmat odottivat joista tunnetaan erityisesti hoitotakuu. Toinen, terveysprojektia mahdollisesti paljon merkittävämmäksi muodostuva hanke on kunta- ja palvelurakenneuudistus. Eduskunta hyväksyi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain tammikuussa Laki avaa tien merkittäviin muutoksiin muun muassa kuntarakenteissa ja kuntien yhteistoimintamuodoissa. Esimerkiksi perusterveydenhuollosta huolehtivassa kunnassa tai yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään noin asukasta. Lain suuntaviivoihin ja tavoitteisiin on helppo yhtyä, mutta paljossa pallo jää kunnille itselleen. Laki ei kuitenkaan jää pelkkien julistusten tasolle, eikä yksikään kunta voi jäädä seisomana täysin tumput suorina. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä jokaisen kunnan on annettava valtioneuvostolle toimeenpanosuunnitelma lain toteuttamisesta. Tämän tulee sisältää muun muassa suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä tarvittavat kuntarakennejärjestelyt tai yhteistoiminta-alueiden muodostaminen ja myös erikoissairaanhoidon organisointi. Seuraavat kuukaudet ovatkin Suomen terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta tärkeämpiä kuin ehkä on yleisesti ymmärretty. Näinä kuukausina kunnissa tehtävillä linjauksilla järjestetään kuntakenttä ehkä pitkältikin siihen asentoon, jossa tulevaisuuden kasvavat palvelutarpeet otetaan vastaan niukkenevalla työvoimalla. Timo Viherkenttä Timo Viherkenttä Juho Vainion Säätiön hallituksen jäsen Kuva: Antero Aaltonen

4 Lähes euroa kansanterveyttä edistävään tutkimukseen Tupakoinnin lopettamista tutkiva erikoislääkäri Kristiina Patja Kansanterveyslaitokselta vastaanottaa apurahan Säätiön apurahalautakunnan puheenjohtajalta professori Antti Ahlströmiltä. Kuva: Antero Aaltonen Juho Vainion Säätiö on myöntänyt apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen vuodelle 2007 yhteensä euroa. Apurahan on saanut 73 tutkijaa ja tutkimusryhmää. Suurin yksittäinen apuraha euroa myönnettiin tänä vuonna yhdeksälle tutkimushankkeelle, joissa selvitetään muun muassa pikkukeskosten terveyttä, liikunnan vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön ja ikääntyneiden lihastoimintaan sekä tupakoinnin lopettamista, pienhiukkasten yhteyksiä sepelvaltimotautiin ja ravinnon merkitystä kohonneeseen verenpaineeseen ja nuoruustyypin diabetekseen. Juho Vainion Säätiön apurahalautakunnan puheenjohtajan professori Antti Ahlströmin mukaan kiinnostus Säätiön jakamia apurahoja kohtaan on kiitettävästi lisääntynyt. Viime vuonna saimme 145 hakemusta, tänä vuonna hakemuksia tuli kaikkiaan 162. Hakemusten yhteissumma oli tänä vuonna noin 2,2 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli 1,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna jaamme apurahoina melkein euroa, viime vuonna euroa. Kasvua on siis tapahtunut joka indeksillä mitattuna, hän totesi Säätiön perinteisessä apurahojen jakotilaisuudessa 22. tammikuuta Helsingissä. Ahlström myös kiitti hakemusten korkeaa tasoa. Osa apurahojen saajista oli sellaisia, joiden tutkimuksia Säätiö on aiempinakin vuosina tukenut. Uusia tutkimusaloja Juho Vainio perusti nimeään kantavan säätiön vuonna 1960 tukemaan terveyttä edistävää tutkimusta. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Huttunen totesi apurahojen jakotilaisuudessa, että tuohon aikaan Suomi oli tauti- ja kuolleisuustilastoissa yksi maailman synkimmistä kolkista. Odotettavissa oleva elinikä oli miehillä 62 vuotta ja naisilla keskimäärin 72 vuotta. Nykyisin miehet elävät keskimäärin 75- vuotiaiksi ja naiset 82-vuotiaiksi. Kaikki ne toimenpiteet, joita myös Juho Vainion Säätiö on omalta osaltaan

5 ollut tukemassa, ovat todella muuttaneet maailmaamme. Olemme nyt aivan toisella tavalla terve kansankunta, kuin silloin 47 vuotta sitten, Huttunen sanoi. Hän huomautti kuitenkin, että työtä terveyden edistämiseksi on vielä paljon tehtävä. Monet ongelmat ovat poistuneet, mutta uusia on tullut tilalle. On paljon sellaisia asioita, joista meidän täytyy yhdessä huolehtia, jotta väestön terveys paranisi, Huttunen muistutti. Apurahojen jakotilaisuudessa juhlaesitelmän piti dosentti Eero Kajantie Kansanterveyslaitokselta, joka kertoi pikkukeskosten terveydestä aikuisiässä. Kajantien tutkimusryhmä oli yksi Säätiön euron apurahan saajista. Lasten ja nuorten sairaalassa Helsingissä lastenlääkärinä toimiva Kajantie on aiemmin tutkinut muun muassa syntymäpainon ja varhaisiän pienen painonnousun vaikutusta sepelvaltimotaudin riskitekijöihin. Vuonna 2005 julkaistu tutkimus osoitti, että kaksivuotiaan laihuus on yhteydessä sairastumisriskiin aikuisiällä. Marketta Ollikainen Dosentti Eero Kajantie luennoi pikkukeskosten terveydestä aikuisiällä. Kuva: Antero Aaltonen Tunnustuspalkinto professori Ilkka Vuorelle Juho Vainion Säätiö on myöntänyt Säätiön tunnustuspalkinnon professori Ilkka Vuorelle hänen elämäntyöstään suomalaisten terveyden hyväksi. Tunnustuspalkinnon suuruus on euroa. Palkinto luovutettiin professori Vuorelle Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa 22. tammikuuta. Ilkka Vuori on toiminut Kansaneläkelaitoksen kuntoutuskeskuksen tutkimusjohtajana, Turun yliopiston kansanterveystieteen professorina ja vuosina UKK-instituutin johtajana. Hänen työnsä tuloksena UKK-instituutista kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu terveyden edistämisen ja terveysliikunnan tutkimuslaitos. Ilkka Vuorella on ollut runsaasti luottamustehtäviä omalla alallaan. Hän on aktiiviuransa aikana ja vielä sen jälkeenkin ollut kysytty esitelmöitsijä sekä omassa maassa että kansainvälisesti. Monet kansainväliset järjestöt, muun muassa Maailman terveysjärjestö, ovat käyttäneet häntä asiantuntijana terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Ilkka Vuoren elämäntyön kohteena on ollut väestön terveys ja sen edistäminen erityisesti terveysliikunnan avulla. Hän on kaikessa työssään korostanut säännöllisen ja oikein annostellun liikunnan merkitystä terveyden edistämisessä, toimintakyvyn ylläpitämisessä ja elämän laadun parantamisessa. Omassa elämässään Vuori on aina noudattanut niitä periaatteita, joita hän on opettanut muille. Ilkka Vuori on oman alansa arvostettu tutkija ja terveysliikunnan armoitettu edistäjä. Hänen lukuisat kirjansa ja lukemattomat esitelmänsä ovat olleet avainasemassa alan ammattilaisten kouluttamisessa ja kansalaisten valistamisessa. Hän on toiminut puheenjohtajana ja jäsenenä lukuisissa komiteoissa ja työryhmissä, joiden tehtävänä on ollut löytää keinoja terveellisen liikunnan edistämiseen kaikkien kansalaisten keskuudessa. Ilkka Vuoren ansiosta suomalaiset liikkuvat enemmän ja tämä heijastuu koko kansan terveyteen. Professori Ilkka Vuori Kuva: Antero Aaltonen Jussi Huttunen Säätiölle uusi asiamies Varatuomari Juha Silvanto on Juho Vainion Säätiön uusi asiamies. Silvanto aloitti osa-aikaisena asiamiehenä 1. tammikuuta Varatuomari Juha Silvanto Kuva: Antero Aaltonen

6 Pikkukeskosen terveys aikuisiässä Lähde: Dosentti Eero Kajantien esitelmä. Sikiökauden ja varhaislapsuuden ravitsemus, kasvu ja muut olosuhteet vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan. Kansanterveyslaitoksella tutkitaan, miten pikkukeskosina syntyneiden ravitsemus on vaikuttanut heidän terveyteensä ja ravitsemustottumuksiin aikuisiällä. Vastasyntyneiden tehohoito on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosikymmeninä. Tämä on mahdollistanut yhä pienempinä ja ennenaikaisempina syntyneiden keskosten eloonjäämisen. Esimerkiksi alle 1500 g painavina syntyneistä 1960-luvulla vain noin 40 prosenttia selvisi hengissä ensimmäisen elinviikon ajan, kun vastaava luku Suomessa on nykyään 89 prosenttia. Kaikista suomalaisista vastasyntyneistä 0,9 prosenttia eli noin 500 lasta vuodessa painaa syntyessään alle 1500 g. Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon aikana hoidetut hyvin pienet keskoset ovat nyt nuoria aikuisia. Viime vuosina on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että sikiökauden ja varhaislapsuuden ravitsemus, kasvu ja muut olosuhteet vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan. Täysiaikaisina syntyneillä hidas sikiöaikainen kasvu ennustaa aikuisiän sydän- ja verisuonitauteja ja niiden vaaratekijöitä kuten verenpainetta ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetesta. Asiasta on tehty paljon sekä väestötason tutkimuksia että eläinkokeita. Näiden perusteella on ryhdytty puhumaan ohjelmoitumisesta (programming) ja muovautuvuudesta (plasticity) tiettyinä aikoina sikiökaudella tai lapsuudessa elimistö on herkkä säätämään esimerkiksi eri elinten kokoa tai hormonijärjestelmien toimintaa koko elämän ajaksi tavalla, joka vaikuttaa sairausriskeihin. Evoluution kannalta on todennäköisesti ollut etua siitä että laji on kyennyt sopeuttamaan jälkeläistensä aineenvaihduntaa vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi. Jos tämä ennuste ei toteudukaan esimerkiksi niukkoihin olosuhteisiin ohjelmoitunut sikiö on myöhemmin ylipainoinen siitä voi tulla sairausriski. Tapaus Pikku-Emilia Syntymäpaino ei tietenkään kerro, kuka sairastuu elämänkaaren loppupuolella sydän- ja verisuonitautiin ja kuka ei. Se on samanlainen tilastollinen riskitekijä kuin esimerkiksi korkea kolesteroli, verenpaine tai vaikkapa miessukupuoli. On tärkeää korostaa, että terveellisillä elämäntavoilla näitä riskejä voi aina vähentää. Koskevatko nämä riskit sitten pikkukeskosina syntyneitä? Pikkukeskosena syntymiseen liittyy myös vaikeiden komplikaatioiden riski, ja osalla pikkukeskosina syntyneistä on pysyvää vammaisuutta aiheuttava sairaus kuten verenvuodosta

7 tai hapenpuutteesta johtuva aivovaurio. Tässä keskitytään kuitenkin pohtimaan vammattomien entisten pikkukeskosten aikuisiän terveyttä. Ottakaamme avuksi mielikuvituspotilas, olkoon hänen nimensä vaikka Emilia. Emilia on terveiden 33 -vuotiaiden vanhempien esikoinen. Raskaus sujuu hyvin, kunnes raskausviikolla 24 äiti hakeutuu äitiyspoliklinikalle tihentyneiden supistusten vuoksi. Kohdunkaulakanavan todetaan olevan sormelle auki eli kyseessä on uhkaava ennenaikainen synnytys. Äiti otetaan osastoseurantaan, hän saa supistuksia ehkäisevää lääkettä suoneen sekä lihakseen kaksi annosta kortisonilääke beetametasonia. Äidille annettu beetametasoni nopeuttaa sikiön kypsymistä kohdunulkoiseen elämään, ja se on kustannustehokkaimpia lääketieteellisiä hoitoja: vastasyntyneen kuolemanriski pienenee noin 30 prosenttia, akuutin keuhkosairauden riski samoin noin 30 prosenttia ja aivoverenvuodon riski lähes 50 prosenttia. Ennenaikaista synnytystä ei kuitenkaan osata pysäyttää yhtä tehokkaasti, ja niinpä Emilia syntyy raskausviikolla 25, kolme ja puoli kuukautta ennen laskettua aikaa. Hän painaa 770 g ja on 33 cm pitkä, eli raskauden kestoon nähden hän on normaalin kokoinen. Heti synnytyshuoneessa Emilialle asetetaan intubaatioputki henkitorveen, johon hän saa keuhkoja kypsyttävää surfaktanttia. Emilian on hengityskoneessa viikon ja saa sen jälkeen ylipainehengitystä ja ehkäpä beetametasonin ja surfaktantin ansiosta kaikki tuntuu menevän hyvin. Suonensisäisestä ravitsemuksesta voidaan vähitellen siirtyä nenä-mahaletkuun annettavaan rintamaitoon ja keskoskorvikkeeseen. Kolmen viikon iässä hapentarve kuitenkin lisääntyy ja Emilia joutuu uudestaan hengityskoneeseen. Seuraavien kuukausien aikana Emilian vointi vastaa vastasyntyneiden tehohoidon arkea: ylä- ja alamäkiä, lisähappea enemmän tai vähemmän, vatsa vetää paremmin tai huonommin, isä ja äiti viettävät suuren osan päivästä Emilian luona mutta toisaalta oppivat olemaan jatkuvasti varuillaan huonojen uutisten varalta ja joskus jopa tuntevat etteivät ehkä vielä oikein uskalla kiintyä Emiliaan. Aika kuitenkin kuluu, Emilia pääsee vähitellen eroon lisähapesta, hänellä ei koko aikana todeta aivoverenvuotoa tai muuta aivovauriota, ja Emilia kotiutuu kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen 2100 g painavana potrana tyttönä. Hän saa vielä muutamien kuukausien ajan sisäänhengitettävää lääkettä keskosen keuhkovaurion vuoksi sekä maidonvahviketta ja lisäravinteita, mutta kaiken kaikkiaan Emilialla näyttää olleen onni matkassa, ja kuukausia kestäneiden poikkeusolojen jälkeen perheen elämä kääntyy vähitellen kohti normaalia vauvaperheen arkea. Tehohoidon terveysriskit Voidaan varsin suurella todennäköisyydellä sanoa, että Emilia on selvinnyt hengissä nykyaikaisen keskostehohoidon ansiosta. Millaisia jälkiä tämä varsin myrskyisä vaihe on jättänyt häneen? Varsin todennäköisesti Emilia kasvaa ja käy koulua koko lailla normaaliin tapaan ja valmistuu ammattiin ja perustaa perheen kuten muutkin ikätoverinsa. Niissä harvoissa tutkimuksissa joita aikuisilla pikkukeskosilla on tehty, nämä ovat yleensä pitäneet elämänlaatuaan yhtä lailla hyvänä kuin täysiaikaisina syntyneet. Emilialla on kuitenkin keskosuuden vuoksi kohtuullisen suuri mahdollisuus siihen, että hänellä on esimerkiksi koulussa esiin tulevia oppimis- tai keskittymisvaikeuksia. Toisaalta pikkukeskosena syntymisestä voi myös olla hyötyä: esimerkiksi allergiaa heillä on joidenkin tutkimusten mukaan todettu vähemmän. Kovin vähän tiedetään kuitenkin siitä millaisia ohjelmoitumisvaikutuksia tehohoitovaiheen poikkeusolot ovat Emiliaan jättäneet. Keskosella tällaiset terveysriskit voisivat johtua kolmesta syystä: Syntymän jälkeen pikkukeskosen elimistö on vielä kypsymätön, ja pikkukeskoset viettävät ensimmäiset elinkuukautensa sairaalassa, monet tehohoidossa vaikeasti sairaina. Vastaavana aikana täysiaikainen lapsi kasvaa kohdussa, kun pikkukeskosen kasvu voi olla viikkojenkin ajan lähes pysähdyksissä koska ravintoa ei ole mahdollista antaa riittävästi tai elimistö ei pysty käyttämään sitä hyväksi. 7

8 Esimerkkimme Emilia syntyi raskauden kestoon nähden normaalikokoisena, mutta osa pikkukeskosista on kärsinyt kasvunhidastumasta jo sikiöaikana esimerkiksi istukan vajaatoiminnan vuoksi. Usein ennenaikainen synnytys (keisarileikkaus) on ollut ainoa vaihtoehto kun istukan vajaatoiminta ja siihen liittyvä raskaushäiriö, kuten vaikea pre-eklampsia (raskausmyrkytys), on uhannut äidin tai sikiön henkeä. Suurella osalla pikkukeskosista ennenaikaisuuden syy jää tuntemattomaksi, ja on myös mahdollista, että tällaiset tuntemattomat syyt voisivat vaikuttaa aikuisiän terveyden ohjelmoitumiseen. Mitä vaaratekijöistä tiedetään? Mitä sitten tiedämme sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöistä pikkukeskosina syntyneillä? Eniten tietoa on verenpaineesta, josta on julkaistu tutkimuksia myös nuorilla aikuisilla. Näissä tutkimuksissa pikkukeskosina syntyneiden verenpaine on keskimäärin korkeampi kuin täysiaikaisina syntyneillä. Eron suuruus vaihtelee eri tutkimuksissa, esimerkiksi yläpaineen ero on eri tutkimuksissa ollut välillä 2-10 elohopeamillimetriä. Korkeamman verenpaineen syistä on voitu esittää vain arvailuja. Munuaiset ovat keskeinen verenpaineen säätelijä, ja niiden kasvun hidastuminen keskosvaiheen aikana on yksi mahdollinen syy. Myös pienten verisuonten kehittymisen poikkeavuutta on tarjottu mekanismiksi, mutta asian selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Pikkukeskosina syntyneet ovat aikuisina keskimäärin lyhyempiä ja laihempia kuin täysiaikaisena syntyneet. Laihuus näyttäisi johtuvan nimenomaan pienemmästä rasvattomasta painosta. Elimistön rasvaton paino kuvaa mm. lihasmassaa, joka taas on tärkeä sokeriaineenvaihdunnan säätelijä. Pikkukeskosina syntyneillä leikki- ja kouluikäisillä lapsilla onkin todettu täysiaikaisina syntyneisiin nähden heikompi glukoosinsieto. Glukoosinsiedon sinänsä ajatellaan ennustavan esimerkiksi aikuisiän tyypin 2 diabeteksen riskiä. Onko tämä riski pikkukeskosina syntyneillä todella lisääntynyt selviää vasta vuosikymmenten kuluessa, sillä tyypin 2 diabetes on myöhemmän aikuisiän sairaus. Kaiken kaikkiaan tutkimustietoa pikkukeskosina syntyneiden aikuisiän terveydestä on hyvin vähän ja vain muutamalta tutkijaryhmältä maailmassa. Tämän tietoaukon täyttämiseksi Helsingissä onkin käynnistynyt Pikkukeskosen terveys aikuisiässä niminen tutkimushanke. Hanke tehdään Kansanterveyslaitoksen, HUS Lasten ja nuorten sairaalan sekä Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen yhteistyönä ja se pohjautuu dosentti, neonatologi Anna-Liisa Järvenpään HYK- Sin Lastenklinikalla vuosina käynnistämään pikkukeskosten seurantatutkimukseen. Pikkukeskosina syntyneille on valittu täysiaikaisena syntynyt vertailuryhmä. Edustavan vertailuryhmän valitseminen on tutkimusta sekoittavien tekijöiden välttämiseksi tämäntyyppisen tutkimuksen kriittisimpiä asioita. Tässä tutkimuksessa päädyttiin etsimään synnytyssairaalan arkistosta niin sanotusta elämän kirjasta eli suuresta nahkaselkäisestä kirjasta, johon kaikkien vastasyntyneiden tiedot kirjoitetaan synnytyssalissa heti syntymän jälkeen kunkin pikkukeskosen jälkeen seuraava samassa sairaalassa samaa sukupuolta oleva täysiaikaisena normaalikokoisena syntynyt. Näin valituille pikkukeskosina ja täysiaikaisina syntyneille lähetettiin kutsukirje tutkimukseen. Vastaanotto oli myönteinen: tutkimukseen osallistui yli 300 tutkittavaa, 65 prosenttia kutsutuista, mikä vuotiaiden ikäryhmässä voidaan pitää varsin hyvänä osuutena. Tutkittavat ovat osallistuneet yksityiskohtaiseen sydän- ja verenkiertoelimistön, sokeriaineenvaihdunnan, unen ja luuston terveyden tutkimukseen. Tutkimuksissa ei rajoituta sairauksiin tai fyysiseen terveyteen: keskeinen tavoite on selvittää, miten hyvin pienenä keskosena syntyminen vaikuttaa psykologisiin tekijöihin kuten persoonallisuuden piirteiden yksilöllisiin eroihin ja siihen, miten elimistö reagoi arkipäivän stressaavissa tilanteissa. Tutkimus tuo myös tietoa pikkukeskosina syntyneiden elämästä yleensä sellaisissa asioissa, jotka ovat nuoren aikuisen elämässä usein ajankohtaisia opiskelu, ammattiin sijoittuminen, parisuhde ja perheen perustaminen, sillä tästäkin on tähän mennessä

9 hyvin niukasti tietoa. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia odotetaan julkaistavaksi tämän vuoden aikana. Hyviä uutisia Tällaisen elämäkaarilääketieteellisen tutkimuksen aikajänne on vuosikymmeniä pitkä. Esimerkiksi nyt tutkittaessa pikkukeskosina syntyneitä nuoria aikuisia tutkitaan itse asiassa parikymmentä vuotta sitten annetun tehohoidon pitkäaikaisvaikutuksia. Vastasyntyneen tehohoito on tänä aikana kehittynyt huomattavasti. Keuhkoista puuttuvaa surfaktanttia (pintajännityksen pienentäjää) osataan antaa, hengityskoneet ovat aiempaa hellävaraisempia, ja tehohoitovaiheen ravitsemuksen suuntaviivat ovat muuttuneet täysin. Tässä tutkimuksessa tarkoitus on myös paneutua siihen, miten tehohoitovaiheen ravitsemus vaikuttaa myöhempään terveyteen. Pikkukeskosena syntyneet ovat ainutlaatuinen ryhmä sikäli, että kaikki annetut ravintoaineet on kirjattu päivittäin tarkasti muistiin kuukausia kestäneen sairaalahoitovaiheen ajalta. Tutkimuksen pitkä aikajänne herättää kysymyksen, kuinka vahvaa näyttöä sairausriskistä ja ehkäisytehosta pitäisi saada ennen ehkäisytoimien aloittamista. Kysymys on vaikea ja edellyttää tasapainoilua tehokkaan ehkäisyn ja tuloksettoman pessimismin välillä. Sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kohdalla asiaa helpottaa se että niiden ehkäisyssä terveelliset elämäntavat ovat tehokkaita: liikunta, ylipainon välttäminen, monipuolinen ruokavalio ja tupakoimattomuus. Tällainen neuvo koskee kaikkia ihmisiä syntymäolosuhteista riippumatta. Verenpaineen mittaus ja kohonneisiin arvoihin puuttuminen on myös pikkukeskosina syntyneille samalla tavalla tärkeää kuin kenelle tahansa muulle. Yksityiskohtaisempi tieto siitä miten varhaisvaiheet vaikuttavat aikuisiän terveyteen on kuitenkin tärkeää myös pikkukeskosten alkuvaiheen tehohoitovaiheen ja imeväisiän hoitojen ja ravitsemuksen kehittämiseksi. Osin tämä tietoa voidaan myös hyödyntää muidenkin ennenaikaisena syntyneiden kohdalla: kun pikkukeskosina syntyy Suomessa 0,9 prosenttia vastasyntyneistä, kaikkia ennenaikaisia (ennen raskausviikkoa 37 syntyneitä) on vastasyntyneistä 5.7 prosenttia. Maailmanlaajuisesti luku on suurempi, yli 10 prosenttia. Samaan aikaan pikkukeskosten tehohoidon kehittymisen kanssa myös vähemmän ennenaikaisia keskosia on opittu hoitamaan paremmin. Lisääntyvä tieto tuo todennäköisesti myös pikkukeskosten kannalta hyviä uutisia. Yksi esimerkki on jo mainittu allergioiden vähäisempi esiintyvyys. Toinen eri tutkimuksissa esiin tullut asia on, että pikkukeskosina syntyneillä terveillä nuorilla on vähemmän niin sanottua riskikäyttäytymistä kuten rötöstelyä tai alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä. Syyksi on tarjottu muun muassa erilaisia kasvatustapoja, mutta on myös mahdollista että pikkukeskosina syntyneillä olisi keskimääräistä enemmän sellaisia temperamentti- ja persoonallisuuspiirteitä jotka suojaavat riskikäyttäytymiseltä. Temperamentti on persoonallisuuden biologinen pohja joka voi ohjelmoitua samalla tavalla kuin edellä kuvatut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät. Keskosten tehohoidon kehittyminen on yksi teollistuneiden maiden lääketieteen viime vuosikymmenien hätkähdyttäviä edistysaskeleita, joka pelastaa Suomessa elämälle satoja lapsia joka vuosi. Näyttää siltä että pikkukeskosina syntymisen vaikutukset ulottuvat aikuisikään. Osa vaikutuksista on ehkäistävissä olevien sairauksien riskitekijöitä, osa mahdollisesti on sairauksilta suojaavia tekijöitä. Joka tapauksessa tieto tällaisista tekijöistä on avain kaikkein pienimpinä syntyneiden terveelle elämäkaarelle. Juho Vainion säätiö on myöntänyt dosentti Eero Kajantien johtamalle tutkimushankkeelle merkittävän apurahan, joka käytetään oheisessa artikkelissa kuvattuihin tutkimuksiin. Kajantien mukaan apuraha tekee muun muassa mahdolliseksi hankkeen kannalta keskeisen ravitsemustutkimuksen. Tähän kuuluu kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa tutkitaan pikkukeskosten syntymänjälkeisen sairaalahoitovaiheen ravitsemuksen vaikutuksia aikuisiän terveyteen. Kaikki yleensä kuukausia kestävän sairaalahoitovaiheen aikana annettu ravinto on kirjattu tarkasti sairauskertomuksiin, mikä antaa tällaiselle tutkimukselle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Toisessa osassa tutkitaan pikkukeskosena syntyneiden ravitsemusta aikuisiässä. Eero Kajantie (Artikkeli perustuu kirjoittajan Juho Vainion Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa 22. tammikuuta pitämään juhlaesitelmään) Dosentti Eero Kajantie toimii erikoistutkijana Kansanterveyslaitoksen terveyden edistämisen ja kroonisten sairauksien ehkäisyn osastolla diabetesyksikössä. Kuva: Antero Aaltonen

10 Vesijumppa tehokas apu nivelrikkopotilaan kuntoutuksessa Intensiivinen voimaharjoittelu vedessä on osoittautumassa tehokkaaksi keinoksi tekonivelleikkausta tarvitsevien potilaiden kuntoutuksessa sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Kymenlaakson keskussairaalassa tutkitaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Terveystieteiden laitoksen kanssa vesiharjoittelun vaikutuksia lihasvoimaan ja fyysiseen suorituskykyyn ikääntyvillä henkilöillä, joilla on polven nivelrikko. Uima-allaskin voi toimia kuntosalina. Kuvassa vesikuntopyöräilyä Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Helsingissä. Kuva: Pasi Haarala/Mäkelänrinteen uintikeskus Nivelvaivoista ja ylipainosta kärsivien kuntoutuksessa vesi on oivallinen elementti, koska se pienentää elopainoa, jolloin niveliin kohdistuva paine ja rasitus vähenee huomattavasti. Esimerkiksi satakiloinen henkilö painaa kaulaa myöten vedessä vain noin kymmenen prosenttia maapainostaan. Veden erityisominaisuudet kuten noste, paine ja vastus vähentävät alaraajojen niveliä kuormittavia voimia ja mahdollistavat näin tehokkaan ja turvallisen harjoitusympäristön, liikuntafysiologi Tapani Pöyhönen vakuuttaa. Hän muistuttaa, että silloin kun nivelten rustopinta on ohentunut tai kokonaan kadonnut, pienikin puristusvoima liikkeissä voi aiheuttaa viiltävää kipua, jolloin vesi voi olla joillekin lähes ainoa keino harjoituttaa lihaksia lähes kivuttomasti. Vesi auttaa kivun hallinnassa ja parantaa liikkeiden tehokkuutta. Pöyhönen vetää Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikalla tutkimushanketta, jossa selvitetään, miten intensiivinen voimatyyppinen vesiharjoittelu lisää lihasvoimaa ja fyysistä suorituskykyä polven tekonivelleikkausta odottavilla ikääntyvillä henkilöillä. Tarkoitus on että, löytäisimme annosvasteeltaan ja intensiteetiltään sellaisia hoitomuotoja, jotka parantaisivat henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua siten, että hän pystyy palaamaan normaaliin elämään mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen, Pöyhönen selvittää. Tutkimuksessa on mukana noin 60 iältään vuotaista henkilöä, joilla on todettu toisen polven nivelrikko ja jotka ovat jonossa polven tekonivelleikkaukseen. Heistä puolet osallistuu kahdeksan viikon intensiiviseen vesiharjoitteluun toisen puolen toimiessa kontrolliryhmänä. Harjoittelujakson aikana vesiharjoittelun intensiteettiä lisätään muun muassa liikesarjojen ja erityisten vastuskenkien avulla. Jos todella halutaan parantaa lihasten kuntoa, vedessä täytyy myös liikkua ja tehdä kunnolla lihaksia vahvistavia harjoituksia. Pelkkä oleskelu vedessä ei paljon vaikuta, Pöyhönen toteaa. Nivelrikot iso ongelma Polven nivelrikot tiedetään yleistyvän iän myötä. Lähes puolella yli 70 -vuotiaista on vähintään toisessa polvessa nivelrikko. Altistavina tekijöinä ovat muun muassa 10

11 ylipaino, liian kuormittava fyysinen työ, perimä sekä nivelten vammat. Suomessa arvioidaan olevan yli henkilöä, joilla on oireita aiheuttava nivelrikko. Väestön ikääntymisen myötä määrän odotetaan moninkertaistuvan lähivuosina, sillä tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Tällä hetkellä Suomessa tehdään vuosittain yli polvi- ja lonkkanivelten tekonivelleikkausta, mutta Pöyhösen arvion mukaan leikkaustarve olisi ainakin kaksinkertainen. Lisäksi tulevat ne, joita ei vielä ole diagnosoitu. Kysymys on todella isosta ongelmasta, joka näyttää ikään kuin räjähtävän käsiin, vähän samalla tavoin kuin on käynyt kakkostyypin diabeteksen, hän huomauttaa. Kun nivel on kerran vaurioitunut, sitä ei voida enää palauttaa entiselleen. Siksi kaikki hoito keskittyykin oireitten lievittämiseen. Pöyhönen uskoo, että oikeanlaisella kuntoutuksella nivelrikkopotilaiden elämänlaatua voidaan parantaa huomattavasti ja mahdollisesti jopa siirtää tekonivelleikkauksia myöhemmäksi. Jos kuntoutuksella pystyttäisiin lisäämään lihasten ja nivelten toimivuutta sekä kasvatettua lihasmassaa, pystyttäisiin ehkä lieventämään kipua ja parantamaan kestävyystyyppistä kuntoa kuten kävelyä, hän pohtii. Vesikuntoilua myös terveille Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikalla on oma allasosasto, jossa voidaan tehdä tieteelliset mitat täyttävää vesiharjoittelututkimusta. Vesiharjoittelua kuntoutusmuotona ei ole kovin paljon tutkittu sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan ja siksi klinikalla tehtävä tutkimus on monessa mielessä alan pioneerityötä. Kymenlaakson keskussairaalassa on aiemmin tutkittu vesiharjoittelun vaikutuksia muun muassa polvilihasten toimintaan, voimantuottoon ja lihasmassaan terveillä henkilöillä. Vastaavaa tutkimusta ei ollut aiemmin tehty vedessä. Jokaisella koehenkilöllä alaraajojen lihasvoima kasvoi merkittävästi, samoin myös lihasmassa, aiheesta väitöskirjan tehnyt Pöyhönen kertoo. Tekonivelleikkausta odottavien kuntoutustutkimuksen ohella Pöyhönen on tutkimusryhmineen selvittänyt myös leikkauksessa jo olleiden kuntoutusta, josta on valmistumassa muun muassa yksi väitöskirja. Tutkimus on vielä kesken, eikä Pöyhönen halua siksi kommentoida tuloksia tarkemmin. Hän sanoo kuitenkin, että tässäkin tutkimuksessa alustavat tulokset ovat olleet sekä lihasvoiman että lihasmassan osalta rohkaisevia. Leikkausjonossa olevien kuntoutustutkimus on juuri käynnistynyt ja vesiharjoittelujakso on tarkoitus toteuttaa vielä tämän kevään aikana. Koehenkilöt tutkitaan leikkauksen jälkeen, jolloin nähdään, miten kuntoutus on vaikuttanut heidän toipumiseensa. Pöyhönen uskoo, että tutkimuksesta on apua paitsi nivelrikkopotilaille, myös ylipäätään terveydestään huolehtiville kuntoilijoille sekä nuorille että vanhoille. Usein ajatellaan, että vesiliikunta on vain vesijuoksua, kävelyä tai uintia, mutta vedessä voidaan harjoittaa erittäin tehokkaasti sekä ylä- että alaraajoja ja vartalon eri kohtia erilaisten vastusten avulla, voidaan käyttää esimerkiksi vesikuntopyörää tai jalkoihin kiinnitettyjä vastuskenkiä, hän kertoo. Pöyhösen mukaan tutkimus on myös osoittanut, että ikääntyviä henkilöitä, joilla ei ole mitään vakavampaa perussairautta, voidaan harjoituttaa erittäin intensiivisesti vedessä. Vesiharjoittelun ei tarvitse olla mitään hernepussin heittelyä, vaan vedessä voidaan todella tehdä tiukkoja harjoituksia. Tekonivelleikkauksessa olleet koehenkilöt eivät oikeastaan eronneet mitenkään vastaavan ikäluokan terveistä henkilöistä, yhtä kovin he pystyivät siellä vedessä treenaamaan, hän toteaa. Juho Vainion Säätiö on tukenut Pöyhösen tutkimusryhmän vesikuntoutustutkimuksia apurahoin. Marketta Ollikainen Polven tekonivelleikkauksessa olleet harjoituttivat lihaskuntoaan vedessä vastuskenkien avulla, joilla merkittävästi lisättiin polveen vaikuttavien lihasten rasitusta vedessä. Kuva: Anu Valtonen Liikuntafysiologi Tapani Pöyhönen Kuva: Antero Aaltonen 11

12 Yrttien terveysvaikutukset yhä epäselviä Maustekasvien sisältämillä fenolisilla yhdisteillä, kuten fenolisilla hapoilla ja flavonoideilla, tiedetään olevan antioksidatiivisia ominaisuuksia. Vaikutukset näkyvät koeputkessa mutta katoavat kliinisissä kokeissa. Taustalla voi olla kysymys paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä kuin mitä tähän saakka on ajateltu, sanoo aiheesta väitöskirjaa tekevä tutkija. Kuva: Ulla Lehtonen Tutkijalle negatiivinen tutkimustulos ei välttämättä ole huono uutinen. Vaikka olennainen kysymys saattaakin jäädä vastausta vaille, tulos voi parhaimmillaan herättää uusia kysymyksiä ja viedä siten tutkimusta kokonaan uusille urille. Näin on käymässä fenolisille yhdisteille, joita on runsaasti muun muassa kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä, ja joiden terveyttä edistävistä ominaisuuksista on jo pitkään odotettu suoranaista pelastusta sekä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle että kansanterveydelle. Fenolisista yhdisteistä erityisesti flavonoideja on tutkittu kiihkeästi viimeinen kymmenen vuotta Suomessa ja muualla maailmaa, mutta yhä edelleenkin ollaan epätietoisia niiden vaikutusmekanismeista. Voi olla, että kysymys onkin paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä kuin mitä tähän mennessä on ajateltu, aiheesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija Anna Nurmi toteaa. Lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja tiettyjä juomia, kuten punaviiniä tai teetä, sisältävä ruokavalio suojaa muun muassa sepelvaltimotaudilta, minkä on uskottu ainakin osittain selittyvän kasvisvoittoisen ruokavalion sisältämien fenolisten yhdisteiden välityksellä. Kyseisten yhdisteiden taas oletetaan vahvistavan elimistön hapettumisenesto- eli antioksidanttipuolustusta. Nurmi on tutkinut maustekasvien, erityisesti oreganon antioksidanttiominaisuuksia ja niiden terveysvaikutuksia ihmisissä. Maustekasveja, joiden tiedetään sisältävän runsaasti fenolisia yhdisteitä, on monissa kulttuureissa käytetty satojen vuosien ajan kansanlääkinnässä sekä ruoan maustamisen lisäksi myös elintarvikkeissa säilyvyyden parantajana. Tarkoituksena oli seuloa ja mallintaa tiettyjen yleisesti käytettävien maustekasvien ja niistä saatavien uutteiden hapettumista estävää eli antioksidatiivista aktiivisuutta laboratoriomalleissa sekä tutkia näiden mahdollisia terveysvaikutuksia ihmiselimistössä, Nurmi kuvaa nyt jo loppusuoralla olevaa väitöstutkimustaan. Hyviä tuloksia laboratoriossa Tutkimuksensa alkuvaiheessa Nurmi selvitti eri maustekasveista eristettyjen uutteiden antioksidatiivista aktiivisuutta koeputkimalleissa. Testasimme muun muassa sitä, miten nämä uutteet pystyivät hidastamaan ihmisestä eristetyn LDL-kolesterolin hapettumista koeputkiolosuhteissa, hän kertoo. Tulokset vahvistivat jo aiemmissa laboratoriokokeissa saadut havainnot, että fenolisilla yhdisteillä myös maustekasveista eristetyillä uutteilla on koeputkimalleissa osoitettavissa selviä antioksidatiivisia vaikutuksia. Laboratoriokokeet Nurmi oli tehnyt Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan Farmaseuttisen biologian osastolla, josta hän siirtyi jatkamaan kliinisiä kokeita Kuopion yliopiston Kansanterveyden tutkimuslaitokselle. Aluksi tutkijat itse kuusi koehenkilöä nauttivat kapseloitua oreganouutetta ja seurasivat uutteen sisältämien yhdisteiden imeytymistä elimistössä. Tässäkin koesarjassa tulokset ilahduttivat tutkijoita. Osoittautui, että huomattava osa uutteen sisältämistä fenolisista yhdisteistä oli imeytynyt elimistössä ja metaboloitunut eli muuttunut elimistön aineenvaihduntareaktioissa eri yhdisteiksi. 12

13 Pystyimme osoittamaan, että yhdisteet imeytyivät ainakin osittain elimistöön, jolloin voitaisiin ajatella, että niillä voisi olla myös vaikutuksia elimistössä. Jos ne eivät imeytyisi, silloin ne eivät myöskään vaikuttaisi ainakaan nyt mitattuihin parametreihin, Nurmi toteaa. Ei vaikutuksia koehenkilöillä Varsinaiseen kliiniseen kokeeseen, jossa testattiin fenolisten yhdisteiden vaikutuksia elimistössä, osallistui 45 vapaaehtoista miestä. Heidät jaettiin satunnaistetusti kolmeen ryhmään, joista kaksi nautti oreganouutteella eri vahvuuksin terästettyä mehua yhden saadessa pelkkää mehua neljän viikon ajan. Kokeen tarkoituksena oli tutkia uutteen lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia koehenkilöiden seerumin lipideihin ja niiden hapettumiseen elimistössä. Vaikka oreganon fenolisten yhdisteiden olikin osoitettu imeytyvän ja metaboloituvan elimistössä, kliinisessä kokeessa seuratuissa hapettumisen biomarkkereissa ei havaittu minkäänlaista hapettumisenestovaikutusta koehenkilöiden elimistössä. Kokeessa käytettiin useita tunnettuja ja erittäin hyvinä pidettyjä mittareita antioksidanttivaikutuksen arviointiin, joten tulosten ei voitu olettaa johtuvan käytetyistä mittareista, Nurmi toteaa. Nurmen mukaan yksi selittävä tekijä negatiivisiin tuloksiin voisi olla se, että koehenkilöt olivat terveitä yksilöitä, joilla niin sanotun oksidatiivisen stressin taso ei ollut erityisen korkea. Tällöin he eivät ehkä myöskään tarvinneet lisää ulkopuolista antioksidanttivarantoa, eivätkä vaikutukset siksi näkyneet mittatuloksissa. Fenolisten yhdisteiden pitoisuudet plasmassa ovat joka tapauksessa pieniä, jolloin voitaisiin ehkä ajatella, että niitä on liian vähän saamaan aikaan varsinaista antioksidatiivista vaikutusta. Toisaalta voi olla, että yhdisteiden terveysvaikutukset välittyvätkin jonkin muun mekanismin kuin suoran antioksidanttivaikutuksen kautta, Nurmi pohtii. Nurmen mukaan tutkijoita ovat alkaneet viime aikoina kiinnostaa erityisesti solujen säätelymekanismit, joiden kautta fenolisten yhdisteiden terveysvaikutukset saattaisivat välittyä jo pieninäkin pitoisuuksina. Vaikka Nurmen tutkimus ei sinänsä vahvistanutkaan oletuksia yrttien antioksidanttivaikutuksista terveyttä edistävinä tai kroonisilta sairauksilta suojaavina tekijöinä, tutkimus lisäsi tietämystä fenolisista yhdisteistä ja niiden käyttäytymisestä. Koeputkitulosten perusteella luonnonyrteistä voitaisiin löytää luonnollisia, ihmiselle vaarattomia elintarvikkeiden hapettumisen estäjiä nykyisin yleisesti käytettävien kemiallisten lisäaineiden sijaan. Tutkimus opetti myös sen, että ennen kuin voimme sanoa mitään varmaa jonkun ravintolisän tai elintarvikkeen terveysvaikutuksesta, vaikutukset on testattava kliinisesti. Ei voida olettaa, että jos jokin toimii koeputkessa, se toimii myös ihmisen elimistössä, tutkija huomauttaa. Tutkija Anna Nurmen väitöstutkimuksen keskeisimmät tulokset on jo julkaistu kansainvälisissä alan tiedelehdissä. Kokonaisuuden täydentävä viides vielä julkaisematon osatyö tulee käsittelemään tarkemmin oreganon fenolista koostumusta ja antioksidanttiominaisuuksia. Juho Vainion Säätiö on tukenut Nurmen väitöstutkimusta apurahoin. Kuva: Marketta Ollikainen Marketta Ollikainen Tutkija Anna Nurmi Kuva: Marketta Ollikainen 13

14 Tiedon siruja Köyhyys esteenä terveellisille ruokavalinnoille Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan työssä käyvät henkilöt, joilla on alhainen koulutus, alhaiset tulot ja erityisesti taloudellisia vaikeuksia, noudattavat harvemmin terveyssuosituksia ruokavalinnoissaan. Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä muiden suositusten mukaisten elintarvikkeiden verotuksen keventäminen voisi lisätä niiden käyttöä, ja näin tuettaisiin pienituloisten ja taloudellisissa vaikeuksissa elävien mahdollisuuksia syödä terveellisemmin, tutkija Tea Lallukka Helsingin yliopistosta arvelee. Helsingin yliopiston kansanterveyslaitoksen tutkijaryhmä selvitti useiden eri sosioekonomisten tekijöiden yhteyksiä ihmisten ruokavalintoihin. Tutkimukseen osallistui lähes Helsingin kaupungin palveluksessa olevan työntekijää. Heistä suositusten mukaisia ruokavalintoja teki 28 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä. Tutkimus julkaistiin European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 20. joulukuuta Liikuntaopetus yksilöllisemmäksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksessa on käynnistynyt tutkimushanke, jossa selvitetään, kuinka koululaisille voidaan opettaa motorisia taitoja entistä monipuolisemmin. Tavoitteena on luoda innostus ja hyvä pohja elämänmittaiselle liikkumiselle. Koulun liikunnanopetusta vaivaa liiallinen keskittyminen urheilulajien opetteluun. Tällä tapetaan monen koululaisen innostus liikuntaan jos jonkin lajin tekniikka ei suju, seurauksena voi olla kiinnostuksen katoaminen kaikkea liikuntaa kohtaan, professori Jarmo Liukkonen sanoo. Liukkosen mukaan aiemmin opetuksessa painotettiin enemmän suoritustekniikkaa, ja suoritusta tarkasteltiin sen mukaan, menikö se oikein vai Kuva: Marketta Ollikainen väärin. Tulevaisuuden haasteena liikuntakasvatuksessa on yksilöllisyyden korostaminen ja keskittyminen oppimiseen opettamisen sijaan. Tutkimme uusia tapoja opettaa motorisia perustaitoja. Ihminen on kokonaisuus, joten liikkumiseen vaikuttavat biologisten ominaisuuksien lisäksi myös esimerkiksi aistitoiminnot, tunteet, vuorovaikutus ja minäkäsitys. Haluamme nostaa esiin myös liikunnanopetuksen psykologisen puolen, Liukkonen kuvailee Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla. Käypä hoito nivelrikkoon Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, joka edetessään aiheuttaa kovia kipuja ja usein toimintakyvyn merkittävää laskua. Asianmukaisella hoidolla vaivan aiheuttamaa vammaisuutta voidaan kuitenkin huomattavasti vähentää. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen polvi- ja lonkkanivelrikon hoidosta, joka julkaistaan Aikakauskirja Duodecimin numerossa 5/2007. Työryhmän mukaan väestön vanhenemisen vuoksi polvi- ja lonkkanivelrikosta johtuva hoidon tarve on lisääntymässä. Siksi hoitokäytäntöjä on tehostettava ja panostettava sairauden ennaltaehkäisyyn (ks. myös juttu nivelrikkopotilaiden vesikuntoutuksesta s. 10). 14

15 Terveyden edistäminen kustannustehokasta Terveyden edistäminen on tehokkain tapa leikata pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvua. Useimmat kansantaudit, jotka aiheuttavat huomattavia suoria terveydenhuollon kustannuksia ja vielä suurempia epäsuoria yhteiskunnallisia kustannuksia, ovat nykyisen lääketieteellisen tietämyksen perusteella ehkäistävissä varsin pitkälle ja varsin myöhäiseen ikään. Näin arveli Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys -raportin julkistamistilaisuudessa 1. helmikuuta Helsingissä. Puskan mukaan suomalaisten terveys on nykyisin parempi kuin koskaan. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastavuus ovat laskeneet, samoin ovat laskeneet tupakonnin aiheuttamat sairaudet. Ikääntyvän väestön toimintakyky on parantanut ja elinikä pidentynyt. Ilman tätä dramaattisen myönteistä kehitystä terveydenhuollon kustannukset olisivat Suomessa huomattavasti nykyistä korkeammat ja pula osaavasta ja kokeneesta työvoimasta varmasti suurempi, Puska muistutti. Korjausleikkauksella rintasyöpäpotilaan rinta voidaan palauttaa lähes ennalleen. Kuva: Helena Puonti. Geenivirhe nelinkertaistaa rintasyöpäriskin Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden perinnöllisen geenivirheen, joka näyttäisi kasvattavan erityisesti riskiä sairastua rintasyöpään. Sama PALB2-geenivirhe aiheuttaa myös jossain määrin eturauhassyöpää. Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö PALB2-geenissä rintasyövälle, suolistosyövälle ja eturauhassyövälle altistavia perinnöllisiä muutoksia. Kolmesta pohjoissuomalaisesta rintasyöpäperheestä havaittiin sama PALB2-geenin mutaatio, ja sen osoitettiin vaurioittavan PALB2-proteiinin normaalin toiminnan. Mutaatio löydettiin myös noin prosentilla lähes kahdesta tuhannesta valikoimattomasta rintasyöpäpotilaasta ja yhdestä eturauhassyöpäperheestä, jossa mutaatio oli periytynyt kaikille syöpään sairastuneille. Löydetty PALB2-mutaatio kasvattaa rintasyöpäriskin nelinkertaiseksi. Naturessa 8. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Oulun, Tampereen, Kuopion ja Helsingin yliopistoista ja yliopistosairaaloista sekä yhdysvaltalaisesta syöpätutkimuskeskuksesta. 15

16 Ullan palsta Varkautelainen luomukotipuutarhuri, keruutuoteneuvoja, tietokirjailija ja toimittaja Ulla Lehtonen kirjoitti ensimmäiset kasvisravintoa ja puutarhanhoitoa käsittelevät juttunsa Terve elämä -lehteen jo vuonna Siitä pitäen hän on avustanut lehteä säännöllisesti, ja vuosien varrella hänen palstastaan on tullut yksi lehden luetuimmista. On hienoa, että Ulla on yhä mukana tekemässä Terve elämä -lehteä ja jakamassa viisaita neuvojaan lukijoillemme. Hän on myös luvannut vastata lukijoiden hänelle lähettämiin kysymyksiin myöhemmin lehdessämme. Voit lähettää kysymykset Ullalle joko soittamalla numeroon (017) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Ulla Lehtonen on tehnyt useita luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvisravintoon liittyviä radio- ja TV-ohjelmia. Hän on jo parikymmentä vuotta antanut ja antaa edelleen ilmaista luonnonmukaiseen kotipuutarhaviljelyyn, kompostikäymälöihin, kasviksiin ja luonnon- sekä puutarhan yrtteihin liittyvää neuvontaa. Ulla Lehtonen on kirjoittanut 11 tietokirjaa. Lisäksi hänen kirjoituksiaan on julkaistu yhdeksässä muussa tietoteoksessa. Palkokasveja peltoon ja pataan Valamolainen hernekeitto 500 g herneitä 2,5 l vettä 2-3 kasvisliemikuutiota (varo suolaisuutta) 3-4 sipulia silputtuna 5-10 maustepippuria 1 laakerinlehti (1 tl kuivattua tinjamia tai meiramia) 2-3 hapan- tai herkkukurkkua pieni pala voita tai tilkka hyvää öljyä Herneet puhdistetaan, pestään ja pannaan veteen turpoamaan 8-10 tunniksi. Vesi kaadetaan pois ja uusi vesi lisätään. Keitetään tunnin verran, sipulit ja mausteet lisätään ja keitto keitetään kypsäksi. Kurkku leikataan pieniksi kuutioiksi. Ne ja voi lisätään viimeksi, keitto kiehautetaan nopeasti ja tarjotaan. Kaikki viljellyt palkokasvit, siis myös kotipuutarhan herneet ja pavut, kuuluvat maailman kolmanneksi lajirikkaimpaan kasviheimoon, hernekasvien heimoon (Fabaccae). Jo antiikin Roomassa palkokasvit olivat jokapäiväistä, korkealle arvostettua ruokaa. Tämä näkyy myös sen ajan sukunimissä. Yksi vanhan Rooman kuuluisimmista patriisisuvuista, Fabius, sai nimensä härkäpavuista. Ciceron nimi tuli kahviherneestä, jota Suomessa myydään kikherneenä. Lentulus-suku sai nimensä linsseistä ja Piso-suku herneistä. Hernekasvien merkitys ravintokasveina korostuu maapallon väkiluvun kasvaessa. Kehitysmaissa palkokasvit ovat proteiinin lähteenä elintärkeitä, sillä väkirikkaissa maissa eläinvalkuaista ei riitä kaikille. Joissain maissa, esimerkiksi Intiassa uskonnolliset syyt rajoittavat eläinravinnon käyttöä. Palkokasvit ovat valkuaislähteenä välttämättömiä myös alueilla, joissa viljan sijasta niukasti valkuaisaineita sisältävät juurekset muodostavat pääasiallisen perusravinnon. Palkokasveilla on juuristossaan symbioottisena eläviä Rhizobium-sukuun kuuluvia bakteereja. Ne sitovat ilmakehän vapaata typpeä ja luovuttavat ylimäärän isäntäkasvin käyttöön. Vastavuoroisesti isäntäkasvi ruokkii bakteeria sokereilla eli yhteyttämistuotteillaan. Palkokasvit tavallaan typpilannoittavat itse itseään, jolloin niitä parhaassa tapauksessa ei tarvitse lannoittaa lainkaan. Hernekasveja viljeltäessä maahan vapautuu aina typpiyhdisteitä muun muassa hajoavista juurinystyröistä. Tämä tiedettiin jo antiikin aikana: faaraoitten maassa härkäpapukasvustot käännettiin maahan viherlannoitteeksi ja maanparantajiksi. Myös kotipuutarhoissa palkokasvien viljely on välttämätöntä sekä viljelijän terveyden että hänen kasvimaansa hyvinvoinnin vuoksi. Herneet ravintona Kuivattujen herneiden valkuaisainepitoisuus on hyvin korkea, 21,6 prosenttia, samoin hiilihydraattipitoisuus 48 prosenttia. Tuoreissa herneissä vettä on 76 prosenttia, joten niiden valkuaisainepitoisuus on vain 5,8 prosenttia ja hiilihydraattipitoisuus 5,7 prosenttia. Herneissä on niukasti rasvaa, mutta runsaasti kuituja. Ne ovat erinomaisia B- ryhmän vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteenä. Kaliumpitoisuus on erityisen korkea. Hernemaa on puutarhan suosituin paikka. Sinne pujahtavat lapsetkin heti, kun askel kantaa. Hernemaalta otetaan maistiaisia heti, kun lidut ovat kasvussa. Niitä 16

17 silputaan salaatteihin ja tehdään kesäkeittoa. Palkojen täyttyessä siemenet ovat herkullisimmillaan nuorina, pehmeinä ja tuleentumattomina. Pakastettu herne on mainio ravinnelisä kiinankaali- ja muissa salaateissa. Jäiset herneet valellaan nopeasti kuumalla vedellä ja sekoitetaan salaattiaineisiin. Salaatti, jossa on vihreitä lehtivihanneksia, maissia ja herneitä, korvaa kevyen liha- ja kala-aterian. Kevyt vedellä laimennettu öljy-viinietikkakastike sopii näihin salaatteihin. Basilika, kirveli, persilja ja sipulit riittävät mausteeksi, suolaa ei tarvita. Englantilaiset maustavat herneruokiaan mintulla, suomalaiset meiramilla ja kyntelillä, mutta parasta lienevät basilika ja mäkimeirami eli oregano tuoreena ja kuivattuna. Pavut Pavut ovat maukasta ja terveellistä syötävää ja sopivat erinomaisesti vuoroviljelyyn. Kotipuutarhoissa viljellään Vicia-sukuun kuuluvaa härkäpapua ja Phaseolussukuun kuuluvia tarhapapuja. Etelä- ja Keski-Suomen puutarhoissa on kokeiltu myös soijapapua (Clycine max). Härkäpapu (Ficia faba) on hyvin vanha viljelykasvi Lähi-idässä ja Välimeren alueella. Herneen ja linssin lailla sen oletetaan kuuluneen kaikkein vanhimpaan kivikautiseen viljelyyn. Sen villiä kantalajia ei tunneta. Suomessa härkäpapua on eniten viljelty maamme kaakkoisosissa. Etelä-Karjalassa ja osassa Etelä-Savoa viljely oli 1800-luvun lopulla hyvin yleistä, mutta supistui myöhemmin voimakkaasti. Viljelyn elvyttämisestä kiinnostuttiin kuitenkin 1960-luvulla, ja kasvinjalostajat löysivät Lappeenrannan seudulta muutamia ikäihmisiä, jotka vielä viljelivät omat papurokka-aineensa. Näin syntyivät suomalaiset härkäpapulajikkeet, vaaleasiemeninen Ukko ja summasiemeninen Mikko. Molemmat ovat pienisiemenisiä lajikkeita ja ehtivät Etelä-Suomessa kypsyttää siemensatonsa. Lajikkeet on tarkoitettu pääasiassa rehukäyttöön, mutta typensitojakasveina niillä on tärkeä paikka myös luomuviljelyssä. Härkäpapuja on valko- ja kirjavakukkaisia. Valkokukkaisten lajikkeiden siementen kuori on ohuempi ja vähemmän tanniinipitoinen kuin kirjavakukkaisten lajikkeiden. Vihanneksena syötäväksi kotipuutarhoissa useimmiten viljellään ulkomaisia, valkokukkaisia lajikkeita. Härkäpapu ravintona Härkäpapu on arvostettu ravinto- ja rehukasvi. Aasian ja Välimeren maissa, erityisesti Egyptissä se on ollut köyhän väestön perusravintoa. Kuivattujen siementen valkuaisainepitoisuus on korkea ja saattaa ylittää 30 prosenttia. Lysiinin osuus valkuaisesta on hyvin runsas, millä on myönteinen merkitys kasvisravinnolla eläville. Härkäpavun nuoria palkoja, joihin siemenet vasta alkavat muodostua, syödään kypsennettyinä pensaspapujen tapaan. Yleisimmin, varsinkin jos härkäpapukasvustoa on vähän, palkojen annetaan kasvaa täyteen kokoonsa mutta ei tuleentua. Tuleentunut palko on ruskea ja siemenet kovia, eivätkä enää kovin maukkaitakaan. Palot riivitään auki ja siemenet erotetaan. Pakastimeen niitä ryöpätään 2 Itämainen papukeitto 1 rkl öljyä 2 kookasta sipulia silputtuna 3-4 valkosipulin kynttä silputtuna vajaa puoli kiloa perunoita pieninä kuutioina 1 palsternakka pieninä kuutioina puoli mukulaselleriä tai vastaavasti ruotiselleriä 1 purjo viipaleina 1 purkki tomaattimurskaa 1 tl tinjamia, kuminoita, kanelia ja suolaa 1,5 l vettä 2-3 dl kypsiä papuja tai kahviherneitä tai säilykepapuja huuhdottuna Öljy kuumennetaan, sipulit kuullotetaan, vesi ja muut aineet papuja lukuun ottamatta lisätään. Keitetään 20 minuuttia. Pavut lisätään, kun kasvikset ovat liki kypsiä. Jos olet maustepaprikan ystävä, lisää sitä pieninä paloina samanaikaisesti muitten mausteiden kanssa. Talonpojan papuvelli 4 dl vettä 6 dl riivittyjä härkäpapuja 4 dl lanteiksi leikattuja porkkanaviipaleita 2 tl vähäsuolaista kasvisliemijauhetta 6 dl maitoa 1 dl hyvää kermaa 2 rkl vehnäjauhoja 0,5 dl persiljasilppua 1-2 tl jauhettua korianteria Porkkanoita ja härkäpapuja keitetään 15 minuuttia kasvisliemijauheella maustetussa vedessä. Maito, kerma ja vehnäjauhot sekoitetaan huolella ja yhdistetään keittoaineksiin. Persilja ja korianteri lisätään ja keittoa keitetään vielä viisi minuuttia. 17

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa?

Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Onko ruokavaliolla merkitystä reumasairauksien hoidossa? Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Ravitsemuksen merkitys reuman hoidossa Monipuolinen

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin?

10 yleistä kysymystä leivästä. Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? 10 yleistä kysymystä leivästä Jokaisella on oma näkemyksensä leivästä. Mutta perustuuko se olettamuksiin vai oikeisiin faktoihin? Onko leipä terveellistä? Kyllä Leipä sisältää paljon hyvää kuitua, hiilihydraattia,

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa

Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Liikunta terveydenhuollon ammattilaisten koulutuksessa Jyrki Kettunen Dosentti, ft Arcada Nykytila Liikunta on jäänyt riittämättömäksi keinoksi vaikuttaa terveyden ylläpitämiseen ja monien sairauksien

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

ENERGIAINDEKSI

ENERGIAINDEKSI ENERGIAINDEKSI 02.04.2015 Essi Esimerkki 2h 33min 12h 53min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaa-aikaan.

Lisätiedot

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE

ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE ULKOKUNTOLAITEOPAS IKÄÄNTYNEILLE LIHASVOIMA Lihaksen suurin mahdollinen kyky tuottaa voimaa laskee 50 ikävuoden jälkeen noin 1,5 % vuosittain. Edistettäessä aktiivista ja energistä ikääntymistä lihasvoiman

Lisätiedot

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä?

Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus Yleisöluento 12.11.2016, Oulu Mitä tietoa Pohjois-Suomen syntymäkohorttitutkimus on antanut mielen sairaudesta ja mielenterveydestä? Professori Jouko Miettunen Elinikäisen

Lisätiedot

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä

1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä Raahen seudun hyvinvointi- kuntayhtymän aikuisneuvola 2004 alkaen 65 vuotta täyttävät 1939-1949 syntyneet 3936 kävijää 85-88 % ikäryhmästä miesten osuus noussut 40-49 % 10.12.2014 1 Millaisia ovat 65-vuotiaat?

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla

Ruokaketjun vastuullisuuspäivä Säätytalolla Ruokaketjun vastuullisuuspäivä 19.4.2012 Säätytalolla 10.30- Avaussanat, Vastuullinen ruokaketju hyvinvoiva kuluttaja 1. sessio: Elintarvikeketjun ruokahävikki Ruokahävikin määrä, syyt, vähentämiskeinot

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA

KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu KASVATUSTIETEIDEN TIEDEKUNTA Kutsu kuulemaan niitä julkisia esitelmiä, jotka Oulun yliopiston nimitetyt professorit pitävät Linnanmaalla Yliopistokatu 9 (KTK122), 10. toukokuuta 2016 klo 12.15 alkaen.

Lisätiedot

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen

Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN. 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Kirsi Englund RATKAISUJA ARKIRUOKAAN 4 askelta helppoon hyvinsyömiseen Osa 2: ASKELEET PAREMPAAN ARKIRUOKAAN Panosta oikeisiin asioihin, ruokavalion perusteet kuntoon Arkiruoka kuntoon mikä on oleellista

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari 29.4.2010 Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad 1.1.2009 31.12.2012 Tehostetun hoitomallin vaikuttavuuden arviointi diabeteksen

Lisätiedot

Elintavat. TE4 abikurssi

Elintavat. TE4 abikurssi Elintavat TE4 abikurssi Keskeistä Ravitsemus Liikunta Uni ja lepo Päihteet Terveysosaaminen Terveyskäyttäytyminen Terveyskulttuuri Ravinnosta terveyttä Ravitsemussuosituksen pääperiaatteet Ravitsemussuosituksen

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu

Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Humanpolis Rokua. Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu Palveluiden järjestämisen vaihtoehdot Oulu 21.9.2006 Tuomas Alasalmi konsernijohtaja Lähde: KEVA Lähde: KEVA 1 2 Elinajanodote vuosina 1980 ja 2000 Naiset Miehet 2000 1980 2000 1980 Ruotsi 77,4 72,8 Ranska

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala, fysioterapia Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Healthy eating at workplace promotes work ability Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä Jaana Laitinen Dosentti, Team Leader Työterveyslaitos, Suomi Finnish Institute of Occupational Health

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Potilasohje Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin 06 415 4939 Sähköposti: etunimi.sukunimi(at)epshp.fi Fysioterapia 2 (9) Lukijalle

Lisätiedot

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja.

Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Vaikuta rintojesi terveyteen. Tee oikeita valintoja. Rintojen terveys on tärkeää Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä. Suomessa rintasyöpään sairastuu vuosittain noin 5000 ja kuolee lähes 900 naista. Aktiivinen

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen

RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO. Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen RUOANSULATUS JA SUOLISTON KUNTO Iida Elomaa & Hanna-Kaisa Virtanen Edellisen leirin Kotitehtävä Tarkkaile sokerin käyttöäsi kolmen päivän ajalta ja merkkaa kaikki sokeria ja piilosokeria sisältävät ruuat

Lisätiedot

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti

Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti Näkökulmia kansanterveysyhteistyöhön Ritva Halila Lääketieteellisen etiikan dosentti Helsingin yliopisto, Hjelt-Instituutti ritva.halila@helsinki.fi www.helsinki.fi/yliopisto Mitä terveys on? WHO: täydellisen

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi

Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. www.lifestyleexpo.fi Ideoita aktiivisempaan ja terveempään elämäntapaan. Ilma Raittiin ilman edut Edistää aivotoimintaa Vahvistaa vastustuskykyä Antaa enemmän vireyttä koko päivään Vähentää ahdistusta ja rauhoittaa mieltä

Lisätiedot

Alle 1-vuotiaan ruokailu

Alle 1-vuotiaan ruokailu SYÖDÄÄN YHDESSÄ Alle 1-vuotiaan ruokailu Ruokasuositukset lapsiperheille 2016 SYÖDÄÄN YHDESSÄ Lapsen ensimmäinen ruokavuosi rakentaa pohjaa monipuolisille ja terveellisille ruokatottumuksille. Lapsen myötä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE

LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Lounais-Hämeen Kansalliset Seniorit ry, Forssa LAATUKAURASTA LISÄARVOA TEOLLISUUDELLE ja KULUTTAJALLE Veli Hietaniemi Uudet liiketoimintamahdollisuudet Luonnonvarakeskus Johdanto Kuluttaja arvostaa elintarvikkeissa

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt

Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355. Synnyttänyt Keski-Pohjanmaan keskussairaala Synnytysosasto 3 Mariankatu 16-20, Kokkola puh. 06 826 4355 Synnyttänyt Synnyttänyt Sairaalasta kotiutuessasi ota itse yhteyttä oman neuvolan terveydenhoitajaan/ kätilöön

Lisätiedot

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi

Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus. Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi Ikääntyneen muistisairaan ravitsemus Ravitsemuksen erityispiirteitä ja keinoja hyvän ravitsemuksen ylläpitämiseksi 2015 1 Ravitsemustilan merkitys ikääntyneelle Ylläpitää terveyttä, toimintakykyä ja lihaskuntoa

Lisätiedot

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti

PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti PREDIALYYSI - kun munuaisesi eivät toimi normaalisti Munuaiset ovat pavunmuotoiset elimet ja ne sijaitsevat selkärankasi kummallakin puolella keskimäärin puolessa välissä selkääsi. Munuaiset toimivat suodattimena.

Lisätiedot

Ruokaa Sydänystävälle!

Ruokaa Sydänystävälle! Ruokaa Sydänystävälle! Hyvän olon ruoka? Hyvää oloa tukee ruokavalio, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti: kasvisten, marjojen ja hedelmien käyttöön, täysjyväviljavalmisteiden käyttöön, rasvan ja hiilihydraattien

Lisätiedot

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015

Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Yläkouluakatemia viikot 6 ja 7 /2015 Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen hyvinvointiin Jopa 80% ihmisen

Lisätiedot

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS

SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS SUKLAA JA SYDÄNTERVEYS terveystuote vai haitallinen herkku? Jaakko Mursu, TtM,, ravitsemusterapeutti Ravitsemusepidemiologian jatko opiskelija opiskelija Kansanterveyden tutkimuslaitos, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset

ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 1 (8) S ikiön seulonta- ja kromosomitutkimukset POTILASOHJE 2 (8) SISÄLLYSLUETTELO Mitä kehityshäiriöiden seulonta tarkoittaa? 3 Ultraääniseulontatutkimukset 4 Varhainen ultraääniseulonta Toisen

Lisätiedot

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta,

Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Liikunta ei ole tärkeää, se on ELINTÄRKEÄÄ 4/19/2013. Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, Avaimia iloiseen äijäliikuntaan! Suomalaisten onnellisuus ei riipu tulo- ja koulutustasosta, vaan liikunnan määrästä ja ruokavalion terveellisyydestä. Liikkuvat Koen terveyteni hyväksi 8% 29 % Olen tyytyväinen

Lisätiedot

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja

Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Otanko riskin vai vältänkö vaaran? - tutkimustietoa ja selviytymiskeinoja Timo Leino LT, työterveyshuollon ja työlääketieteen erikoislääkäri Nuoret ja työ ohjelman koordinaattori Yliopistojen 22. työsuojelupäivät

Lisätiedot

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse? Kenelle kehittyy tyypin 2 diabetes? Perimällä on iso osuus: jos lähisukulaisella on tyypin 2 diabetes, sairastumisriski on 50-70% Perinnöllinen taipumus vaikuttaa

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO. Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO Bryssel, 6. kesäkuuta 2005 (13.06) (OR. en) 9803/05 SAN 99 SAATE Lähettäjä: Pääsihteeristö Vastaanottaja: Valtuuskunnat Ed. asiak. nro: 9181/05 SAN 67 Asia: Neuvoston päätelmät

Lisätiedot

yrittäjän työterveyshuolto

yrittäjän työterveyshuolto yrittäjän työterveyshuolto Tiivistelmä 1 Yrittäjän oma hyvinvointi on tärkeää niin yrittäjän itsensä kuin koko liiketoiminnan kannalta. Hyvinvoinnin yksi osatekijä on toimiva työterveyshuolto. Työterveyshuollolla

Lisätiedot

Tullin elintarviketutkimukset 2013

Tullin elintarviketutkimukset 2013 Tullin elintarviketutkimukset 2013 Elintarvikevalvonnassa tutkittiin vuonna 2013 yhteensä 3137 tavaraerää. Eristä 52 % oli alkuperältään EU:n ulkopuolisista maista ja 44 % oli EU:n alueella tuotettuja

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI:

Taustatietolomake. Yhteystiedot: MUUTA HUOMIOITAVAA: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: Taustatietolomake Yhteystiedot: NIMI: SYNT.AIKA: KATUOSOITE: POSTINRO JA PAIKKAKUNTA: PUHELIN TYÖ: PUHELIN KOTI: GSM: SÄHKÖPOSTI: PITUUS/PAINO: MUUTA HUOMIOITAVAA: 1 Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet

Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet Koripallovalmennuksen tukitoimet Harjoittelu, ravinto ja lepo kehittymisen kulmakivet 2.1. Koripallovalmennuksen tukitoimet Kehittymisen pyhä kolmiyhteys HARJOITTELU KEHITYS Kuormitus-kolmion pinta-alan kasvua eli harjoittelun lisääntymistä

Lisätiedot

Kuinka hoidan aivoterveyttäni?

Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Kuinka hoidan aivoterveyttäni? Geriatrian dosentti Pirkko Jäntti Kemijärvi 28.11.2012 Kaavakuva eri muistijärjestelmistä Terveetkin aivot unohtelevat 83 % unohtaa ihmisten nimiä 60 % unohtaa esineiden

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto

PROFESSORILUENTO. Professori Päivi Rautava. Lääketieteellinen tiedekunta. Ehkäisevä terveydenhuolto PROFESSORILUENTO Professori Päivi Rautava Ehkäisevä terveydenhuolto Lääketieteellinen tiedekunta 4.5.2016 Professori Päivi Rautava pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 4. toukokuuta

Lisätiedot

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v.

Taustatietolomake. Liikuntahistoria v 21-30v 31-40v 41-50v 51-60v 61+ v. Taustatietolomake Yhteystiedot: Nimi Synt.aika Postiosoite Postinumero ja toimipaikka GSM Puh koti Puhelin työ Sähköposti Liikuntahistoria ❶ Arvioi yleinen liikunnan harjoittelun määrä asteikolla 1-7 (1=

Lisätiedot

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia

Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia Tässä PowerPoint -esityksessä esitellään syksyllä 2015 - talvella 2016 kerätyn DAGIS - tutkimuksen kartoituksen tuloksia 1 2 3 4 5 Eniten henkilökunta koki ongelmaksi lasten liiallisen ruutuajan. Lisäksi

Lisätiedot

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen

Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Vasu 2017 suhde hyvinvointiin ja liikkumisen edistämiseen Ylitarkastaja Anu Liljeström Opetus- ja kulttuuritoimi -vastuualue, Itä-Suomen aluehallintovirasto Anu Liljeström, ISAVI OKT-vastuualue 5.10.2016

Lisätiedot

Proteiini ravitsemuksessa

Proteiini ravitsemuksessa Proteiini ravitsemuksessa Proteiinit ovat tarpeellisia kaikille Proteiinien hyödyt näkyvät ja tuntuvat arjen monissa tilanteissa ja elämän eri vaiheissa: kasvun rakennusaineena energian lähteenä kehon

Lisätiedot

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma

Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma Imetys Suomessa Vauvamyönteisyysohjelma 2017-2021 Imetys 10 kunnassa Jyväskylä 16.3.2017 Vieraileva tutkija Kirsi Otronen 21.03.2017 Kirsi Otronen 1 WHO:n uusi suositus v.2025 mennessä 50% lapsista olisi

Lisätiedot

ristön terveysriskien ehkäisy

ristön terveysriskien ehkäisy Kylmän n ja kuuman ympärist ristön terveysriskien ehkäisy yksikön johtaja Veikko Kujala Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, Terveyden edistäminen Projektin tarkoitus Projektin päämäärä on estää ja vähentää

Lisätiedot

Sydäntä keventävää asiaa

Sydäntä keventävää asiaa Sydäntä keventävää asiaa Kolesterolia kannattaa alentaa aktiivisesti Kuudella kymmenestä suomalaisesta aikuisesta on kohonnut veren kolesterolipitoisuus 1. Kun veressä on liikaa kolesterolia, sitä alkaa

Lisätiedot

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN

URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN Urhean valmentajakoulutus URHEILURAVITSEMUKSEN PERUSTEET RENTOUS RUOKAILUUN LAURA MANNER JA MARI LAHTI 4.12.2014 Terveurheilija.fi 1 Ravinto, ravitsemus ja ruoka? Ravinto = ruoka, juoma tai aine, jota

Lisätiedot

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa

Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Verenpaineen tunnistaminen ja oikea-aikainen puuttuminen perusterveydenhuollossa Tanja Laitinen, LL Wiitaunioni, Viitasaaren terveyskeskus 27.10.2016 Sidonnaisuudet Tampereen lääketiedepäivien osallistumismaksu,

Lisätiedot

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 25.10.2011 Janne Rautiainen TH11K Hoitotyön koulutusohjelma THASO12 - Ravitsemus 2 / 7 5.9.2012 Sisältö 1 Johdanto... 3 2 Ensimmäinen ohjauskerta... 4 2.1 Ravintoanamneesi... 4 2.2

Lisätiedot

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa.

Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. LISÄÄ NAISIA KAUPPAKAMAREIDEN LUOTTAMUSTEHTÄVIIN 12.11.7 Eurooppalaisten kauppakamareiden Women On Board hanke tähtää naisten osuuden lisäämiseen kauppakamareiden hallituksissa. Tutkimuksen avulla selvitetään

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA

HYVINVOINTI JA LIIKUNTA HYVINVOINTI JA LIIKUNTA 20.5.2016 liikuntavastaava Antti Anttonen 1.Yleistä UKK-instituutti tuottaa tutkittuja ja vaikuttavia käytäntöjä liikkumattomuuden vähentämiseen ja terveysliikunnan edistämiseen.

Lisätiedot

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen

Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Nuorten mielenterveyden häiriöt ja työllistyminen Annamari Tuulio-Henriksson Dosentti, johtava tutkija, Kelan tutkimusosasto Suomen epidemiologian seuran ja Kelan seminaari 27.10.2011 Nuoret ja työllistymisen

Lisätiedot

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna

Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kotimaiset palkokasvit ruokana ja rehuna Kaisa Kuoppala Erikoistutkija Luonnonvarakeskus (Luke) Papuilta, Jokioisten Martat, 16.3.2016 YK:n yleiskokouksen nimeämä, FAO:n organisoima http://iyp2016.org/

Lisätiedot

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto

Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Liikuntatoimen ylitarkastaja Satu Sjöholm/ Länsi- ja Sisä-Suomen Aluehallintovirasto Tavoitteena liikunta-aktiivisuuden edistäminen Keinoina liikkumisympäristöjen kehittäminen Ohjauskeinot: Resurssiohjaus

Lisätiedot

Kotitehtävän tarkastus

Kotitehtävän tarkastus Kotitehtävän tarkastus Tarkistetaan edellisen tunnin kotitehtävä Kuidun saanti Ruuanvalmistus Tehtävä Keskustele parisi kanssa Kuka teidän perheessä kokkaa yleensä? Kuka päättää mitä syödään? Onko ruoka

Lisätiedot

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA

SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA SOSIODEMOGRAFISET TEKIJÄT JA ELÄMÄNTAVAT SOSIOEKONOMISTEN TERVEYSEROJEN TAUSTALLA SUOMESSA Suvi Peltola Kandidaatintutkielma (keväältä 2011) Kansanterveystiede Ohjaajat: Markku Myllykangas ja Tiina Rissanen

Lisätiedot

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri

Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana. Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Kouluyhteisö liikunnallisuuden turvaajana Minna Paajanen valtion liikuntaneuvoston pääsihteeri Esityksen sisältö Tuorein tieto lasten ja nuorten liikunnan tilasta Havaintoja lasten ja nuorten liikunnan

Lisätiedot

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen.

TerveysInfo. Efter en hjärtoperation Tietoa ja käytännön neuvoja ohitus ja läppäleikkauksesta kuntoutuvalle ja hänen läheisilleen. TerveysInfo sydän ja verisuonitaudit Amanda ja Tomi Lyhytelokuva Amandasta, joka on menossa sydänleikkaukseen. Sairaalassa Amanda saa Tomi nimisen ystävän. Sydänlapset ja aikuiset ry elokuva https://www.youtube.com/watch?v=joq6r0wcwsy

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Liikunta. Terve 1 ja 2

Liikunta. Terve 1 ja 2 Liikunta Terve 1 ja 2 Käsiteparit: a) fyysinen aktiivisuus liikunta b) terveysliikunta kuntoliikunta c) Nestehukka-lämpöuupumus Fyysinen aktiivisuus: Kaikki liike, joka kasvattaa energiatarvetta lepotilaan

Lisätiedot

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi

URHEILIJAN RAVINTO. Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli. Yläkouluakatemia Vko 31. santasport.fi santasport.fi URHEILIJAN RAVINTO Ateriarytmi, Urheilijan lautasmalli Yläkouluakatemia 2016-2017 Vko 31 Santasport Lapin Urheiluopisto I Hiihtomajantie 2 I 96400 ROVANIEMI Ravintovalmennuksen tavoitteet

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan

HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA. voit saada diabeteksesi hallintaan OLE AKTIIVINEN HYVIÄ NEUVOJA, JOIDEN AVULLA voit saada diabeteksesi hallintaan Omat arvoni Päivämäärä / / / / / / / / / / / / HbA 1c (mmol/mol, %) LDL-kolesteroli (mmol/l) Verenpaine (mmhg) Paino (kg)

Lisätiedot

Nivelrikkoisen liikunta

Nivelrikkoisen liikunta Nivelrikkoisen liikunta Jari Arokoski, dos. Nivelristeily Tukholmaan 17.-19.4.2016 Nivelen kuormitusta vaimentavat passiiviset rakenteet Kudos Vaimentuminen (%) Nivelkapseli / synovium Nivelneste 0 35

Lisätiedot

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia?

Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Työllisyyskokeilut myönteisiä odotuksia ja mahdollisuuksia? Kuntamarkkinat 15.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista

Lisätiedot

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en)

Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en) Euroopan unionin neuvosto Bryssel, 1. joulukuuta 2015 (OR. en) 14805/15 DENLEG 156 AGRI 626 SAN 413 SAATE Lähettäjä: Euroopan komissio Saapunut: 27. marraskuuta 2015 Vastaanottaja: Kom:n asiak. nro: D042070/01

Lisätiedot

PALKOn avoin seminaari

PALKOn avoin seminaari PALKOn avoin seminaari 22.11.2016 22.11.2016 1 PALKOn jäsenet ja jaostot PALKON SUOSITUSPROSESSI Potilaat Viranomaiset (Kela ym.) Terveydenhuollon palveluiden järjestäjät Terveydenhuollon palveluiden tuottajat

Lisätiedot

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen

Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet. Raija Tahvonen Ravitsemus, terveys ja Suomen luonnosta saadut tuotteet Raija Tahvonen Terveellinen ruokavalio on kasvivoittoinen Runsaasti: Kasviksia, marjoja ja hedelmiä Viljatuotteet pääosin täysjyväviljaa Kalaa ja

Lisätiedot

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa.

Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Lasten ja nuorten kanssa työskentelevien mahdollisuudet lihavuuden ehkäisyssä. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen esija perusopetuksessa ja toisen asteen koulutuksessa. Opetusneuvos Marjaana Manninen,

Lisätiedot

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen

Tiedon ja valtaistumisen kautta hyvinvoinnin ja toimintakyvyn kohentamiseen CP-vammaisten aikuisten hyvinvointi ja kuntoutus elämänkaarella projekti 2007-2010 Osaprojekti CP-vamma ja ikääntyminen Toimintakyvyn laaja-alainen tukeminen ikävuosien karttuessa Tiedon ja valtaistumisen

Lisätiedot

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta

Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Arviointitutkimuksen johtopäätökset Paltamo-kokeilusta Paltamo-kokeilun arviointitutkimuksen päätösseminaari 26.11.2013 Työllisyysvaikutuksia Työttömyys aleni Paltamossa jyrkästi, 17 prosentista noin 4

Lisätiedot

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle 2 3 Lukijalle Tämän oppaan tarkoituksena on helpottaa sinua sairautesi seurannassa ja antaa lisäksi tietoa sinua hoitavalle hoitohenkilökunnalle hoitotasapainostasi.

Lisätiedot

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM

Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää. Terhi Koivumäki, th, TtM Raskausdiabetes mitä minun olisi hyvä siitä tietää Terhi Koivumäki, th, TtM Mikä on raskausdiabetes? Raskausdiabeteksella tarkoitetaan sitä, että odottavan äidin verensokeri- eli glukoosiarvo nousee normaalia

Lisätiedot

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään

KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään KATTAVA ERIKOIS- PAINOS! Matkaopas vireämpään elämään 4event - vireämmän elämän puolesta vuodesta 2001 2 3 Löydä energinen ja vireä elämä Hyvinvointi ja energinen elämä ovat kaikkialla. Mutta ne pitää

Lisätiedot

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO

KILPAILU- JA PELIREISSUT. Lapin urheiluakatemia RAVINTO KILPAILU- JA PELIREISSUT Lapin urheiluakatemia RAVINTO Rasvat edistävät urheilijan energiansaantia, palautumista, terveyttä ja kehitystä. Niukka rasvansaanti häiritsee hormonitoimintaa. Rasvoja saa mm.

Lisätiedot

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville.

TerveysInfo. Erityistä ruokaa : opettajan materiaali Oppaan tarkoituksena on tarjota tieto ja taitopaketti erityisruokavaliota noudattaville. TerveysInfo Diabetes ja keliakia: ruokaopas Opas kertoo käytännönläheisesti diabetes ja keliakiaruokavalioiden yhdistämisestä. Se sisältää mm. useita erilaisia raaka aine ja tuotetaulukoita, jotka auttavat

Lisätiedot

Suomen Suunnistusliitto

Suomen Suunnistusliitto Suomen Suunnistusliitto ry Suomen Suunnistusliitto Urheilijan ravitsemus Ravitsemussuositukset Monipuolista ja värikästä Sopivasti ja riittävästi Nauttien ja kiireettömästi Ruokaympyrä Ruokakolmio Lautasmalli

Lisätiedot

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014

AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina. Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 AKVA Palveluntuottajien koulutus Työkyky tuloksellisuuden mittarina Kirsi Vainiemi Asiantuntijalääkäri, Kela 27.10.2014 Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädäntö Kokonaisvaltainen arviointi Kansaneläkelaitos

Lisätiedot

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista

Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista Lapin Matkailuparlamentti Rovaniemi 24.-25.9.2014 Joel Erkkonen Erikoissuunnittelija Kuvittele uusi lääke, joka pitäisi sinut aktiivisempana ja terveempänä

Lisätiedot

Työllisyydenhoito kunnassa

Työllisyydenhoito kunnassa Työllisyydenhoito kunnassa Kuntamarkkinat 14.9.2016 Kehittämispäällikkö Erja Lindberg Pitkäaikaistyöttömyyden vuosihinta on 8 800 000 000 Laskelma vuoden 2014 kustannuksista Lähde: TEM/Heikki Räisänen,

Lisätiedot

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg

Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset Päivi Berg Miten se meitä liikuttaa? Suomalaisten liikunta- ja urheiluharrastukset 1981 2002 Päivi Berg Vuonna 2002 talvella vähintään kerran viikossa liikkui 87 %, kesällä 88 % väestöstä Nuorten kokonaan liikuntaa

Lisätiedot

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus

Hyvän kasvun avaimet: Seurantatutkimus Turun seudun lasten ja nuorten hyvinvoinnista seurantatutkimus Lue täyttöohjeet ennen rekisteriselosteen täyttämistä. Käytä tarvittaessa liitettä. TIETEELLISEN TUTKIMUKSEN REKISTERISELOSTE Henkilötietolaki (523/1999) 10 ja 14 Laatimispäivä 25.1.2007, päiv 8.1.2014,

Lisätiedot