Vesi vanhin voitehista TEE 1/2007

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Vesi vanhin voitehista TEE 1/2007"

Transkriptio

1 TEE 1/2007 Vesi vanhin voitehista Apurahoja terveyttä edistävään tutkimukseen Pikkukeskoset aikuisiässä Vesi kuntouttaa niveliä Yrttien terveysvaikutuksia tutkitaan

2 Tässä numerossa 3 Kunnat ja terveys Pääkirjoitus Timo Viherkenttä 4 Lähes euroa kansanterveyttä edistävään tutkimukseen Juho Vainion Säätiö on myöntänyt apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen vuodelle 2007 yhteensä euroa. Apurahan on saanut 73 tutkijaa ja tutkimusryhmää. 5 Tunnustuspalkinto professori Ilkka Vuorelle Juho Vainion Säätiö on myöntänyt Säätiön tunnustuspalkinnon professori Ilkka Vuorelle hänen elämäntyöstään suomalaisten terveyden hyväksi Kuva: Antero Aaltonen Terve elämä 1/2007 Terve elämä on Juho Vainion Säätiön julkaisema verkkolehti, jossa kerrotaan etupäässä Säätiön tukemista tutkimuksista ja ajankohtaisista terveyden edistämiseen liittyvistä tapahtumista. Lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa. Päätoimittaja Juha Silvanto Kalevankatu 17 A Helsinki Fax: (09) Toimitus Marketta Ollikainen LavengriPress Neljäs linja A HELSINKI puh: (09) Taitto Hannu Karjalainen HANEMEDIA ISSN Helsinki Pikkukeskosen terveys aikuisiässä Sikiökauden ja varhaislapsuuden ravitsemus, kasvu ja muut olosuhteet vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan sanoo dosentti Eero Kajantie Kansanterveyslaitokselta. 8 Vesijumppa tehokas apu nivelrikkopotilaan kuntoutuksessa Intensiivinen voimaharjoittelu vedessä on osoittautumassa tehokkaaksi keinoksi tekonivelleikkausta tarvitsevien potilaiden kuntoutuksessa sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. 10 Yrttien terveysvaikutukset yhä epäselviä Maustekasvien sisältämillä fenolisilla yhdisteillä, tiedetään olevan antioksidatiivisia ominaisuuksia. Vaikutukset näkyvät koeputkessa mutta katoavat kliinisissä kokeissa. 12 Tiedon siruja Köyhyys esteenä terveellisille ruokavalinnoille Liikuntaopetus yksilöllisemmäksi Käypä hoito nivelrikkoon Terveyden edistäminen kustannustehokasta Geenivirhe nelinkertaistaa rintasyöpäriskin 14 Ullan palsta Palkokasveja peltoon ja pataan Herneet ja pavut ovat maukasta ja terveellistä syötävää ja sopivat erinomaisesti vuoroviljelyyn. Valamolainen hernekeitto Itämainen papukeitto Talonpojan papuvelli Tyttären papu-tomaattimuhennos Marinoituja papuja ja riisiä Kuva: Marketta Ollikainen Kuva: Mari Hohtari (Kansi: Mäkelänrinteen uintikeskus, Helsinki Kuva: Mari Hohtari) Kuva: Ulla Lehtonen 2

3 Kunnat ja terveys Suomen terveydenhuoltojärjestelmässä ovat keskeisessä asemassa kunnat. Vaikka terveydenhuollon kokonaisuudessa on merkittävä rooli myös valtiolla, työterveyshuollolla, terveydenhuoltoalan yrityksillä ja monella, monella muulla, kunnat ovat ykköstoimija. Näin ei ole useimmissa muissa sellaisissakaan maissa, joissa terveydenhuolto on pääosin julkisen sektorin vastuulla ja hoidossa. Kuntien keskeinen asema on erityisesti pohjoismainen ilmiö, ja Pohjoismaiden keskenkin on merkittävää vaihtelua. Huolimatta jatkuvasta yleisönosastonapinasta ei Suomen terveydenhuoltomallia voi mitenkään pitää vallan huonona, kun meillä monella mittarilla hyvä palvelutaso yhdistyy kansainvälisessä vertailussa mataliin kustannuksiin. Niin perusterveydenhuolto kuin erikoissairaanhoitokin on Suomessa ennen kaikkea kuntien järjestämisvastuulla, mutta lisäksi kunnilla on suurin rahoitusvastuu ja käytännössä myös selvästi tärkeimmän palveluiden tuottajan rooli. Kuntien järjestämisvastuu ja rahoitusvastuu perustuvat keskeisesti valtion päätöksiin, kun taas palveluiden tuottajan rooli on periaatteessa pääosin kuntien omassa päätäntävallassa. Terveydenhuollon taso ja sisältö muodostuvat valtion normiohjauksen ja kuntien itsehallinnollisen päätöksenteon yhteisvaikutuksesta. Valtio on tehnyt viime vuosina päätökset kahdesta uudistuksesta, joilla on tuntuva merkitys terveydenhuollon kannalta. Vuonna 2002 käynnistetty kansallinen terveysprojekti on synnyttänyt joukon tuloksia joskin ehkä vähemmän kuin optimistisimmat odottivat joista tunnetaan erityisesti hoitotakuu. Toinen, terveysprojektia mahdollisesti paljon merkittävämmäksi muodostuva hanke on kunta- ja palvelurakenneuudistus. Eduskunta hyväksyi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen puitelain tammikuussa Laki avaa tien merkittäviin muutoksiin muun muassa kuntarakenteissa ja kuntien yhteistoimintamuodoissa. Esimerkiksi perusterveydenhuollosta huolehtivassa kunnassa tai yhteistoiminta-alueella on oltava vähintään noin asukasta. Lain suuntaviivoihin ja tavoitteisiin on helppo yhtyä, mutta paljossa pallo jää kunnille itselleen. Laki ei kuitenkaan jää pelkkien julistusten tasolle, eikä yksikään kunta voi jäädä seisomana täysin tumput suorina. Kuluvan vuoden elokuun loppuun mennessä jokaisen kunnan on annettava valtioneuvostolle toimeenpanosuunnitelma lain toteuttamisesta. Tämän tulee sisältää muun muassa suunnitelma kunnan keskeisten toimintojen järjestämisestä sekä tarvittavat kuntarakennejärjestelyt tai yhteistoiminta-alueiden muodostaminen ja myös erikoissairaanhoidon organisointi. Seuraavat kuukaudet ovatkin Suomen terveydenhuollon tulevaisuuden kannalta tärkeämpiä kuin ehkä on yleisesti ymmärretty. Näinä kuukausina kunnissa tehtävillä linjauksilla järjestetään kuntakenttä ehkä pitkältikin siihen asentoon, jossa tulevaisuuden kasvavat palvelutarpeet otetaan vastaan niukkenevalla työvoimalla. Timo Viherkenttä Timo Viherkenttä Juho Vainion Säätiön hallituksen jäsen Kuva: Antero Aaltonen

4 Lähes euroa kansanterveyttä edistävään tutkimukseen Tupakoinnin lopettamista tutkiva erikoislääkäri Kristiina Patja Kansanterveyslaitokselta vastaanottaa apurahan Säätiön apurahalautakunnan puheenjohtajalta professori Antti Ahlströmiltä. Kuva: Antero Aaltonen Juho Vainion Säätiö on myöntänyt apurahoja kansanterveyttä ja terveitä elämäntapoja edistävään tutkimukseen vuodelle 2007 yhteensä euroa. Apurahan on saanut 73 tutkijaa ja tutkimusryhmää. Suurin yksittäinen apuraha euroa myönnettiin tänä vuonna yhdeksälle tutkimushankkeelle, joissa selvitetään muun muassa pikkukeskosten terveyttä, liikunnan vaikutuksia sydän- ja verenkiertoelimistöön ja ikääntyneiden lihastoimintaan sekä tupakoinnin lopettamista, pienhiukkasten yhteyksiä sepelvaltimotautiin ja ravinnon merkitystä kohonneeseen verenpaineeseen ja nuoruustyypin diabetekseen. Juho Vainion Säätiön apurahalautakunnan puheenjohtajan professori Antti Ahlströmin mukaan kiinnostus Säätiön jakamia apurahoja kohtaan on kiitettävästi lisääntynyt. Viime vuonna saimme 145 hakemusta, tänä vuonna hakemuksia tuli kaikkiaan 162. Hakemusten yhteissumma oli tänä vuonna noin 2,2 miljoonaa euroa, kun se viime vuonna oli 1,8 miljoonaa euroa. Tänä vuonna jaamme apurahoina melkein euroa, viime vuonna euroa. Kasvua on siis tapahtunut joka indeksillä mitattuna, hän totesi Säätiön perinteisessä apurahojen jakotilaisuudessa 22. tammikuuta Helsingissä. Ahlström myös kiitti hakemusten korkeaa tasoa. Osa apurahojen saajista oli sellaisia, joiden tutkimuksia Säätiö on aiempinakin vuosina tukenut. Uusia tutkimusaloja Juho Vainio perusti nimeään kantavan säätiön vuonna 1960 tukemaan terveyttä edistävää tutkimusta. Säätiön hallituksen puheenjohtaja Jussi Huttunen totesi apurahojen jakotilaisuudessa, että tuohon aikaan Suomi oli tauti- ja kuolleisuustilastoissa yksi maailman synkimmistä kolkista. Odotettavissa oleva elinikä oli miehillä 62 vuotta ja naisilla keskimäärin 72 vuotta. Nykyisin miehet elävät keskimäärin 75- vuotiaiksi ja naiset 82-vuotiaiksi. Kaikki ne toimenpiteet, joita myös Juho Vainion Säätiö on omalta osaltaan

5 ollut tukemassa, ovat todella muuttaneet maailmaamme. Olemme nyt aivan toisella tavalla terve kansankunta, kuin silloin 47 vuotta sitten, Huttunen sanoi. Hän huomautti kuitenkin, että työtä terveyden edistämiseksi on vielä paljon tehtävä. Monet ongelmat ovat poistuneet, mutta uusia on tullut tilalle. On paljon sellaisia asioita, joista meidän täytyy yhdessä huolehtia, jotta väestön terveys paranisi, Huttunen muistutti. Apurahojen jakotilaisuudessa juhlaesitelmän piti dosentti Eero Kajantie Kansanterveyslaitokselta, joka kertoi pikkukeskosten terveydestä aikuisiässä. Kajantien tutkimusryhmä oli yksi Säätiön euron apurahan saajista. Lasten ja nuorten sairaalassa Helsingissä lastenlääkärinä toimiva Kajantie on aiemmin tutkinut muun muassa syntymäpainon ja varhaisiän pienen painonnousun vaikutusta sepelvaltimotaudin riskitekijöihin. Vuonna 2005 julkaistu tutkimus osoitti, että kaksivuotiaan laihuus on yhteydessä sairastumisriskiin aikuisiällä. Marketta Ollikainen Dosentti Eero Kajantie luennoi pikkukeskosten terveydestä aikuisiällä. Kuva: Antero Aaltonen Tunnustuspalkinto professori Ilkka Vuorelle Juho Vainion Säätiö on myöntänyt Säätiön tunnustuspalkinnon professori Ilkka Vuorelle hänen elämäntyöstään suomalaisten terveyden hyväksi. Tunnustuspalkinnon suuruus on euroa. Palkinto luovutettiin professori Vuorelle Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa 22. tammikuuta. Ilkka Vuori on toiminut Kansaneläkelaitoksen kuntoutuskeskuksen tutkimusjohtajana, Turun yliopiston kansanterveystieteen professorina ja vuosina UKK-instituutin johtajana. Hänen työnsä tuloksena UKK-instituutista kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti arvostettu terveyden edistämisen ja terveysliikunnan tutkimuslaitos. Ilkka Vuorella on ollut runsaasti luottamustehtäviä omalla alallaan. Hän on aktiiviuransa aikana ja vielä sen jälkeenkin ollut kysytty esitelmöitsijä sekä omassa maassa että kansainvälisesti. Monet kansainväliset järjestöt, muun muassa Maailman terveysjärjestö, ovat käyttäneet häntä asiantuntijana terveyden edistämiseen liittyvissä kysymyksissä. Ilkka Vuoren elämäntyön kohteena on ollut väestön terveys ja sen edistäminen erityisesti terveysliikunnan avulla. Hän on kaikessa työssään korostanut säännöllisen ja oikein annostellun liikunnan merkitystä terveyden edistämisessä, toimintakyvyn ylläpitämisessä ja elämän laadun parantamisessa. Omassa elämässään Vuori on aina noudattanut niitä periaatteita, joita hän on opettanut muille. Ilkka Vuori on oman alansa arvostettu tutkija ja terveysliikunnan armoitettu edistäjä. Hänen lukuisat kirjansa ja lukemattomat esitelmänsä ovat olleet avainasemassa alan ammattilaisten kouluttamisessa ja kansalaisten valistamisessa. Hän on toiminut puheenjohtajana ja jäsenenä lukuisissa komiteoissa ja työryhmissä, joiden tehtävänä on ollut löytää keinoja terveellisen liikunnan edistämiseen kaikkien kansalaisten keskuudessa. Ilkka Vuoren ansiosta suomalaiset liikkuvat enemmän ja tämä heijastuu koko kansan terveyteen. Professori Ilkka Vuori Kuva: Antero Aaltonen Jussi Huttunen Säätiölle uusi asiamies Varatuomari Juha Silvanto on Juho Vainion Säätiön uusi asiamies. Silvanto aloitti osa-aikaisena asiamiehenä 1. tammikuuta Varatuomari Juha Silvanto Kuva: Antero Aaltonen

6 Pikkukeskosen terveys aikuisiässä Lähde: Dosentti Eero Kajantien esitelmä. Sikiökauden ja varhaislapsuuden ravitsemus, kasvu ja muut olosuhteet vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan. Kansanterveyslaitoksella tutkitaan, miten pikkukeskosina syntyneiden ravitsemus on vaikuttanut heidän terveyteensä ja ravitsemustottumuksiin aikuisiällä. Vastasyntyneiden tehohoito on kehittynyt huimaa vauhtia viime vuosikymmeninä. Tämä on mahdollistanut yhä pienempinä ja ennenaikaisempina syntyneiden keskosten eloonjäämisen. Esimerkiksi alle 1500 g painavina syntyneistä 1960-luvulla vain noin 40 prosenttia selvisi hengissä ensimmäisen elinviikon ajan, kun vastaava luku Suomessa on nykyään 89 prosenttia. Kaikista suomalaisista vastasyntyneistä 0,9 prosenttia eli noin 500 lasta vuodessa painaa syntyessään alle 1500 g. Ensimmäiset nykyaikaisen tehohoidon aikana hoidetut hyvin pienet keskoset ovat nyt nuoria aikuisia. Viime vuosina on käynyt yhä ilmeisemmäksi, että sikiökauden ja varhaislapsuuden ravitsemus, kasvu ja muut olosuhteet vaikuttavat ihmisen terveyteen koko elämän ajan. Täysiaikaisina syntyneillä hidas sikiöaikainen kasvu ennustaa aikuisiän sydän- ja verisuonitauteja ja niiden vaaratekijöitä kuten verenpainetta ja tyypin 2 (aikuistyypin) diabetesta. Asiasta on tehty paljon sekä väestötason tutkimuksia että eläinkokeita. Näiden perusteella on ryhdytty puhumaan ohjelmoitumisesta (programming) ja muovautuvuudesta (plasticity) tiettyinä aikoina sikiökaudella tai lapsuudessa elimistö on herkkä säätämään esimerkiksi eri elinten kokoa tai hormonijärjestelmien toimintaa koko elämän ajaksi tavalla, joka vaikuttaa sairausriskeihin. Evoluution kannalta on todennäköisesti ollut etua siitä että laji on kyennyt sopeuttamaan jälkeläistensä aineenvaihduntaa vallitsevien olosuhteiden mukaiseksi. Jos tämä ennuste ei toteudukaan esimerkiksi niukkoihin olosuhteisiin ohjelmoitunut sikiö on myöhemmin ylipainoinen siitä voi tulla sairausriski. Tapaus Pikku-Emilia Syntymäpaino ei tietenkään kerro, kuka sairastuu elämänkaaren loppupuolella sydän- ja verisuonitautiin ja kuka ei. Se on samanlainen tilastollinen riskitekijä kuin esimerkiksi korkea kolesteroli, verenpaine tai vaikkapa miessukupuoli. On tärkeää korostaa, että terveellisillä elämäntavoilla näitä riskejä voi aina vähentää. Koskevatko nämä riskit sitten pikkukeskosina syntyneitä? Pikkukeskosena syntymiseen liittyy myös vaikeiden komplikaatioiden riski, ja osalla pikkukeskosina syntyneistä on pysyvää vammaisuutta aiheuttava sairaus kuten verenvuodosta

7 tai hapenpuutteesta johtuva aivovaurio. Tässä keskitytään kuitenkin pohtimaan vammattomien entisten pikkukeskosten aikuisiän terveyttä. Ottakaamme avuksi mielikuvituspotilas, olkoon hänen nimensä vaikka Emilia. Emilia on terveiden 33 -vuotiaiden vanhempien esikoinen. Raskaus sujuu hyvin, kunnes raskausviikolla 24 äiti hakeutuu äitiyspoliklinikalle tihentyneiden supistusten vuoksi. Kohdunkaulakanavan todetaan olevan sormelle auki eli kyseessä on uhkaava ennenaikainen synnytys. Äiti otetaan osastoseurantaan, hän saa supistuksia ehkäisevää lääkettä suoneen sekä lihakseen kaksi annosta kortisonilääke beetametasonia. Äidille annettu beetametasoni nopeuttaa sikiön kypsymistä kohdunulkoiseen elämään, ja se on kustannustehokkaimpia lääketieteellisiä hoitoja: vastasyntyneen kuolemanriski pienenee noin 30 prosenttia, akuutin keuhkosairauden riski samoin noin 30 prosenttia ja aivoverenvuodon riski lähes 50 prosenttia. Ennenaikaista synnytystä ei kuitenkaan osata pysäyttää yhtä tehokkaasti, ja niinpä Emilia syntyy raskausviikolla 25, kolme ja puoli kuukautta ennen laskettua aikaa. Hän painaa 770 g ja on 33 cm pitkä, eli raskauden kestoon nähden hän on normaalin kokoinen. Heti synnytyshuoneessa Emilialle asetetaan intubaatioputki henkitorveen, johon hän saa keuhkoja kypsyttävää surfaktanttia. Emilian on hengityskoneessa viikon ja saa sen jälkeen ylipainehengitystä ja ehkäpä beetametasonin ja surfaktantin ansiosta kaikki tuntuu menevän hyvin. Suonensisäisestä ravitsemuksesta voidaan vähitellen siirtyä nenä-mahaletkuun annettavaan rintamaitoon ja keskoskorvikkeeseen. Kolmen viikon iässä hapentarve kuitenkin lisääntyy ja Emilia joutuu uudestaan hengityskoneeseen. Seuraavien kuukausien aikana Emilian vointi vastaa vastasyntyneiden tehohoidon arkea: ylä- ja alamäkiä, lisähappea enemmän tai vähemmän, vatsa vetää paremmin tai huonommin, isä ja äiti viettävät suuren osan päivästä Emilian luona mutta toisaalta oppivat olemaan jatkuvasti varuillaan huonojen uutisten varalta ja joskus jopa tuntevat etteivät ehkä vielä oikein uskalla kiintyä Emiliaan. Aika kuitenkin kuluu, Emilia pääsee vähitellen eroon lisähapesta, hänellä ei koko aikana todeta aivoverenvuotoa tai muuta aivovauriota, ja Emilia kotiutuu kaksi viikkoa lasketun ajan jälkeen 2100 g painavana potrana tyttönä. Hän saa vielä muutamien kuukausien ajan sisäänhengitettävää lääkettä keskosen keuhkovaurion vuoksi sekä maidonvahviketta ja lisäravinteita, mutta kaiken kaikkiaan Emilialla näyttää olleen onni matkassa, ja kuukausia kestäneiden poikkeusolojen jälkeen perheen elämä kääntyy vähitellen kohti normaalia vauvaperheen arkea. Tehohoidon terveysriskit Voidaan varsin suurella todennäköisyydellä sanoa, että Emilia on selvinnyt hengissä nykyaikaisen keskostehohoidon ansiosta. Millaisia jälkiä tämä varsin myrskyisä vaihe on jättänyt häneen? Varsin todennäköisesti Emilia kasvaa ja käy koulua koko lailla normaaliin tapaan ja valmistuu ammattiin ja perustaa perheen kuten muutkin ikätoverinsa. Niissä harvoissa tutkimuksissa joita aikuisilla pikkukeskosilla on tehty, nämä ovat yleensä pitäneet elämänlaatuaan yhtä lailla hyvänä kuin täysiaikaisina syntyneet. Emilialla on kuitenkin keskosuuden vuoksi kohtuullisen suuri mahdollisuus siihen, että hänellä on esimerkiksi koulussa esiin tulevia oppimis- tai keskittymisvaikeuksia. Toisaalta pikkukeskosena syntymisestä voi myös olla hyötyä: esimerkiksi allergiaa heillä on joidenkin tutkimusten mukaan todettu vähemmän. Kovin vähän tiedetään kuitenkin siitä millaisia ohjelmoitumisvaikutuksia tehohoitovaiheen poikkeusolot ovat Emiliaan jättäneet. Keskosella tällaiset terveysriskit voisivat johtua kolmesta syystä: Syntymän jälkeen pikkukeskosen elimistö on vielä kypsymätön, ja pikkukeskoset viettävät ensimmäiset elinkuukautensa sairaalassa, monet tehohoidossa vaikeasti sairaina. Vastaavana aikana täysiaikainen lapsi kasvaa kohdussa, kun pikkukeskosen kasvu voi olla viikkojenkin ajan lähes pysähdyksissä koska ravintoa ei ole mahdollista antaa riittävästi tai elimistö ei pysty käyttämään sitä hyväksi. 7

8 Esimerkkimme Emilia syntyi raskauden kestoon nähden normaalikokoisena, mutta osa pikkukeskosista on kärsinyt kasvunhidastumasta jo sikiöaikana esimerkiksi istukan vajaatoiminnan vuoksi. Usein ennenaikainen synnytys (keisarileikkaus) on ollut ainoa vaihtoehto kun istukan vajaatoiminta ja siihen liittyvä raskaushäiriö, kuten vaikea pre-eklampsia (raskausmyrkytys), on uhannut äidin tai sikiön henkeä. Suurella osalla pikkukeskosista ennenaikaisuuden syy jää tuntemattomaksi, ja on myös mahdollista, että tällaiset tuntemattomat syyt voisivat vaikuttaa aikuisiän terveyden ohjelmoitumiseen. Mitä vaaratekijöistä tiedetään? Mitä sitten tiedämme sydän- ja verisuonitautien vaaratekijöistä pikkukeskosina syntyneillä? Eniten tietoa on verenpaineesta, josta on julkaistu tutkimuksia myös nuorilla aikuisilla. Näissä tutkimuksissa pikkukeskosina syntyneiden verenpaine on keskimäärin korkeampi kuin täysiaikaisina syntyneillä. Eron suuruus vaihtelee eri tutkimuksissa, esimerkiksi yläpaineen ero on eri tutkimuksissa ollut välillä 2-10 elohopeamillimetriä. Korkeamman verenpaineen syistä on voitu esittää vain arvailuja. Munuaiset ovat keskeinen verenpaineen säätelijä, ja niiden kasvun hidastuminen keskosvaiheen aikana on yksi mahdollinen syy. Myös pienten verisuonten kehittymisen poikkeavuutta on tarjottu mekanismiksi, mutta asian selvittäminen edellyttää lisätutkimuksia. Pikkukeskosina syntyneet ovat aikuisina keskimäärin lyhyempiä ja laihempia kuin täysiaikaisena syntyneet. Laihuus näyttäisi johtuvan nimenomaan pienemmästä rasvattomasta painosta. Elimistön rasvaton paino kuvaa mm. lihasmassaa, joka taas on tärkeä sokeriaineenvaihdunnan säätelijä. Pikkukeskosina syntyneillä leikki- ja kouluikäisillä lapsilla onkin todettu täysiaikaisina syntyneisiin nähden heikompi glukoosinsieto. Glukoosinsiedon sinänsä ajatellaan ennustavan esimerkiksi aikuisiän tyypin 2 diabeteksen riskiä. Onko tämä riski pikkukeskosina syntyneillä todella lisääntynyt selviää vasta vuosikymmenten kuluessa, sillä tyypin 2 diabetes on myöhemmän aikuisiän sairaus. Kaiken kaikkiaan tutkimustietoa pikkukeskosina syntyneiden aikuisiän terveydestä on hyvin vähän ja vain muutamalta tutkijaryhmältä maailmassa. Tämän tietoaukon täyttämiseksi Helsingissä onkin käynnistynyt Pikkukeskosen terveys aikuisiässä niminen tutkimushanke. Hanke tehdään Kansanterveyslaitoksen, HUS Lasten ja nuorten sairaalan sekä Helsingin yliopiston Psykologian laitoksen yhteistyönä ja se pohjautuu dosentti, neonatologi Anna-Liisa Järvenpään HYK- Sin Lastenklinikalla vuosina käynnistämään pikkukeskosten seurantatutkimukseen. Pikkukeskosina syntyneille on valittu täysiaikaisena syntynyt vertailuryhmä. Edustavan vertailuryhmän valitseminen on tutkimusta sekoittavien tekijöiden välttämiseksi tämäntyyppisen tutkimuksen kriittisimpiä asioita. Tässä tutkimuksessa päädyttiin etsimään synnytyssairaalan arkistosta niin sanotusta elämän kirjasta eli suuresta nahkaselkäisestä kirjasta, johon kaikkien vastasyntyneiden tiedot kirjoitetaan synnytyssalissa heti syntymän jälkeen kunkin pikkukeskosen jälkeen seuraava samassa sairaalassa samaa sukupuolta oleva täysiaikaisena normaalikokoisena syntynyt. Näin valituille pikkukeskosina ja täysiaikaisina syntyneille lähetettiin kutsukirje tutkimukseen. Vastaanotto oli myönteinen: tutkimukseen osallistui yli 300 tutkittavaa, 65 prosenttia kutsutuista, mikä vuotiaiden ikäryhmässä voidaan pitää varsin hyvänä osuutena. Tutkittavat ovat osallistuneet yksityiskohtaiseen sydän- ja verenkiertoelimistön, sokeriaineenvaihdunnan, unen ja luuston terveyden tutkimukseen. Tutkimuksissa ei rajoituta sairauksiin tai fyysiseen terveyteen: keskeinen tavoite on selvittää, miten hyvin pienenä keskosena syntyminen vaikuttaa psykologisiin tekijöihin kuten persoonallisuuden piirteiden yksilöllisiin eroihin ja siihen, miten elimistö reagoi arkipäivän stressaavissa tilanteissa. Tutkimus tuo myös tietoa pikkukeskosina syntyneiden elämästä yleensä sellaisissa asioissa, jotka ovat nuoren aikuisen elämässä usein ajankohtaisia opiskelu, ammattiin sijoittuminen, parisuhde ja perheen perustaminen, sillä tästäkin on tähän mennessä

9 hyvin niukasti tietoa. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia odotetaan julkaistavaksi tämän vuoden aikana. Hyviä uutisia Tällaisen elämäkaarilääketieteellisen tutkimuksen aikajänne on vuosikymmeniä pitkä. Esimerkiksi nyt tutkittaessa pikkukeskosina syntyneitä nuoria aikuisia tutkitaan itse asiassa parikymmentä vuotta sitten annetun tehohoidon pitkäaikaisvaikutuksia. Vastasyntyneen tehohoito on tänä aikana kehittynyt huomattavasti. Keuhkoista puuttuvaa surfaktanttia (pintajännityksen pienentäjää) osataan antaa, hengityskoneet ovat aiempaa hellävaraisempia, ja tehohoitovaiheen ravitsemuksen suuntaviivat ovat muuttuneet täysin. Tässä tutkimuksessa tarkoitus on myös paneutua siihen, miten tehohoitovaiheen ravitsemus vaikuttaa myöhempään terveyteen. Pikkukeskosena syntyneet ovat ainutlaatuinen ryhmä sikäli, että kaikki annetut ravintoaineet on kirjattu päivittäin tarkasti muistiin kuukausia kestäneen sairaalahoitovaiheen ajalta. Tutkimuksen pitkä aikajänne herättää kysymyksen, kuinka vahvaa näyttöä sairausriskistä ja ehkäisytehosta pitäisi saada ennen ehkäisytoimien aloittamista. Kysymys on vaikea ja edellyttää tasapainoilua tehokkaan ehkäisyn ja tuloksettoman pessimismin välillä. Sydän- ja verisuonitautien ja tyypin 2 diabeteksen ehkäisyn kohdalla asiaa helpottaa se että niiden ehkäisyssä terveelliset elämäntavat ovat tehokkaita: liikunta, ylipainon välttäminen, monipuolinen ruokavalio ja tupakoimattomuus. Tällainen neuvo koskee kaikkia ihmisiä syntymäolosuhteista riippumatta. Verenpaineen mittaus ja kohonneisiin arvoihin puuttuminen on myös pikkukeskosina syntyneille samalla tavalla tärkeää kuin kenelle tahansa muulle. Yksityiskohtaisempi tieto siitä miten varhaisvaiheet vaikuttavat aikuisiän terveyteen on kuitenkin tärkeää myös pikkukeskosten alkuvaiheen tehohoitovaiheen ja imeväisiän hoitojen ja ravitsemuksen kehittämiseksi. Osin tämä tietoa voidaan myös hyödyntää muidenkin ennenaikaisena syntyneiden kohdalla: kun pikkukeskosina syntyy Suomessa 0,9 prosenttia vastasyntyneistä, kaikkia ennenaikaisia (ennen raskausviikkoa 37 syntyneitä) on vastasyntyneistä 5.7 prosenttia. Maailmanlaajuisesti luku on suurempi, yli 10 prosenttia. Samaan aikaan pikkukeskosten tehohoidon kehittymisen kanssa myös vähemmän ennenaikaisia keskosia on opittu hoitamaan paremmin. Lisääntyvä tieto tuo todennäköisesti myös pikkukeskosten kannalta hyviä uutisia. Yksi esimerkki on jo mainittu allergioiden vähäisempi esiintyvyys. Toinen eri tutkimuksissa esiin tullut asia on, että pikkukeskosina syntyneillä terveillä nuorilla on vähemmän niin sanottua riskikäyttäytymistä kuten rötöstelyä tai alkoholin ja muiden päihteiden ongelmakäyttöä. Syyksi on tarjottu muun muassa erilaisia kasvatustapoja, mutta on myös mahdollista että pikkukeskosina syntyneillä olisi keskimääräistä enemmän sellaisia temperamentti- ja persoonallisuuspiirteitä jotka suojaavat riskikäyttäytymiseltä. Temperamentti on persoonallisuuden biologinen pohja joka voi ohjelmoitua samalla tavalla kuin edellä kuvatut sydän- ja verisuonitautien vaaratekijät. Keskosten tehohoidon kehittyminen on yksi teollistuneiden maiden lääketieteen viime vuosikymmenien hätkähdyttäviä edistysaskeleita, joka pelastaa Suomessa elämälle satoja lapsia joka vuosi. Näyttää siltä että pikkukeskosina syntymisen vaikutukset ulottuvat aikuisikään. Osa vaikutuksista on ehkäistävissä olevien sairauksien riskitekijöitä, osa mahdollisesti on sairauksilta suojaavia tekijöitä. Joka tapauksessa tieto tällaisista tekijöistä on avain kaikkein pienimpinä syntyneiden terveelle elämäkaarelle. Juho Vainion säätiö on myöntänyt dosentti Eero Kajantien johtamalle tutkimushankkeelle merkittävän apurahan, joka käytetään oheisessa artikkelissa kuvattuihin tutkimuksiin. Kajantien mukaan apuraha tekee muun muassa mahdolliseksi hankkeen kannalta keskeisen ravitsemustutkimuksen. Tähän kuuluu kaksi osaa. Ensimmäisessä osassa tutkitaan pikkukeskosten syntymänjälkeisen sairaalahoitovaiheen ravitsemuksen vaikutuksia aikuisiän terveyteen. Kaikki yleensä kuukausia kestävän sairaalahoitovaiheen aikana annettu ravinto on kirjattu tarkasti sairauskertomuksiin, mikä antaa tällaiselle tutkimukselle ainutlaatuisen mahdollisuuden. Toisessa osassa tutkitaan pikkukeskosena syntyneiden ravitsemusta aikuisiässä. Eero Kajantie (Artikkeli perustuu kirjoittajan Juho Vainion Säätiön apurahojen jakotilaisuudessa 22. tammikuuta pitämään juhlaesitelmään) Dosentti Eero Kajantie toimii erikoistutkijana Kansanterveyslaitoksen terveyden edistämisen ja kroonisten sairauksien ehkäisyn osastolla diabetesyksikössä. Kuva: Antero Aaltonen

10 Vesijumppa tehokas apu nivelrikkopotilaan kuntoutuksessa Intensiivinen voimaharjoittelu vedessä on osoittautumassa tehokkaaksi keinoksi tekonivelleikkausta tarvitsevien potilaiden kuntoutuksessa sekä ennen leikkausta että leikkauksen jälkeen. Kymenlaakson keskussairaalassa tutkitaan yhteistyössä Jyväskylän yliopiston Terveystieteiden laitoksen kanssa vesiharjoittelun vaikutuksia lihasvoimaan ja fyysiseen suorituskykyyn ikääntyvillä henkilöillä, joilla on polven nivelrikko. Uima-allaskin voi toimia kuntosalina. Kuvassa vesikuntopyöräilyä Mäkelänrinteen uintikeskuksessa Helsingissä. Kuva: Pasi Haarala/Mäkelänrinteen uintikeskus Nivelvaivoista ja ylipainosta kärsivien kuntoutuksessa vesi on oivallinen elementti, koska se pienentää elopainoa, jolloin niveliin kohdistuva paine ja rasitus vähenee huomattavasti. Esimerkiksi satakiloinen henkilö painaa kaulaa myöten vedessä vain noin kymmenen prosenttia maapainostaan. Veden erityisominaisuudet kuten noste, paine ja vastus vähentävät alaraajojen niveliä kuormittavia voimia ja mahdollistavat näin tehokkaan ja turvallisen harjoitusympäristön, liikuntafysiologi Tapani Pöyhönen vakuuttaa. Hän muistuttaa, että silloin kun nivelten rustopinta on ohentunut tai kokonaan kadonnut, pienikin puristusvoima liikkeissä voi aiheuttaa viiltävää kipua, jolloin vesi voi olla joillekin lähes ainoa keino harjoituttaa lihaksia lähes kivuttomasti. Vesi auttaa kivun hallinnassa ja parantaa liikkeiden tehokkuutta. Pöyhönen vetää Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikalla tutkimushanketta, jossa selvitetään, miten intensiivinen voimatyyppinen vesiharjoittelu lisää lihasvoimaa ja fyysistä suorituskykyä polven tekonivelleikkausta odottavilla ikääntyvillä henkilöillä. Tarkoitus on että, löytäisimme annosvasteeltaan ja intensiteetiltään sellaisia hoitomuotoja, jotka parantaisivat henkilön toimintakykyä ja elämänlaatua siten, että hän pystyy palaamaan normaaliin elämään mahdollisimman pian leikkauksen jälkeen, Pöyhönen selvittää. Tutkimuksessa on mukana noin 60 iältään vuotaista henkilöä, joilla on todettu toisen polven nivelrikko ja jotka ovat jonossa polven tekonivelleikkaukseen. Heistä puolet osallistuu kahdeksan viikon intensiiviseen vesiharjoitteluun toisen puolen toimiessa kontrolliryhmänä. Harjoittelujakson aikana vesiharjoittelun intensiteettiä lisätään muun muassa liikesarjojen ja erityisten vastuskenkien avulla. Jos todella halutaan parantaa lihasten kuntoa, vedessä täytyy myös liikkua ja tehdä kunnolla lihaksia vahvistavia harjoituksia. Pelkkä oleskelu vedessä ei paljon vaikuta, Pöyhönen toteaa. Nivelrikot iso ongelma Polven nivelrikot tiedetään yleistyvän iän myötä. Lähes puolella yli 70 -vuotiaista on vähintään toisessa polvessa nivelrikko. Altistavina tekijöinä ovat muun muassa 10

11 ylipaino, liian kuormittava fyysinen työ, perimä sekä nivelten vammat. Suomessa arvioidaan olevan yli henkilöä, joilla on oireita aiheuttava nivelrikko. Väestön ikääntymisen myötä määrän odotetaan moninkertaistuvan lähivuosina, sillä tilastokeskuksen ennusteiden mukaan vuonna 2030 joka neljäs suomalainen on yli 65-vuotias. Tällä hetkellä Suomessa tehdään vuosittain yli polvi- ja lonkkanivelten tekonivelleikkausta, mutta Pöyhösen arvion mukaan leikkaustarve olisi ainakin kaksinkertainen. Lisäksi tulevat ne, joita ei vielä ole diagnosoitu. Kysymys on todella isosta ongelmasta, joka näyttää ikään kuin räjähtävän käsiin, vähän samalla tavoin kuin on käynyt kakkostyypin diabeteksen, hän huomauttaa. Kun nivel on kerran vaurioitunut, sitä ei voida enää palauttaa entiselleen. Siksi kaikki hoito keskittyykin oireitten lievittämiseen. Pöyhönen uskoo, että oikeanlaisella kuntoutuksella nivelrikkopotilaiden elämänlaatua voidaan parantaa huomattavasti ja mahdollisesti jopa siirtää tekonivelleikkauksia myöhemmäksi. Jos kuntoutuksella pystyttäisiin lisäämään lihasten ja nivelten toimivuutta sekä kasvatettua lihasmassaa, pystyttäisiin ehkä lieventämään kipua ja parantamaan kestävyystyyppistä kuntoa kuten kävelyä, hän pohtii. Vesikuntoilua myös terveille Kymenlaakson keskussairaalan kuntoutus- ja kipupoliklinikalla on oma allasosasto, jossa voidaan tehdä tieteelliset mitat täyttävää vesiharjoittelututkimusta. Vesiharjoittelua kuntoutusmuotona ei ole kovin paljon tutkittu sen paremmin Suomessa kuin maailmallakaan ja siksi klinikalla tehtävä tutkimus on monessa mielessä alan pioneerityötä. Kymenlaakson keskussairaalassa on aiemmin tutkittu vesiharjoittelun vaikutuksia muun muassa polvilihasten toimintaan, voimantuottoon ja lihasmassaan terveillä henkilöillä. Vastaavaa tutkimusta ei ollut aiemmin tehty vedessä. Jokaisella koehenkilöllä alaraajojen lihasvoima kasvoi merkittävästi, samoin myös lihasmassa, aiheesta väitöskirjan tehnyt Pöyhönen kertoo. Tekonivelleikkausta odottavien kuntoutustutkimuksen ohella Pöyhönen on tutkimusryhmineen selvittänyt myös leikkauksessa jo olleiden kuntoutusta, josta on valmistumassa muun muassa yksi väitöskirja. Tutkimus on vielä kesken, eikä Pöyhönen halua siksi kommentoida tuloksia tarkemmin. Hän sanoo kuitenkin, että tässäkin tutkimuksessa alustavat tulokset ovat olleet sekä lihasvoiman että lihasmassan osalta rohkaisevia. Leikkausjonossa olevien kuntoutustutkimus on juuri käynnistynyt ja vesiharjoittelujakso on tarkoitus toteuttaa vielä tämän kevään aikana. Koehenkilöt tutkitaan leikkauksen jälkeen, jolloin nähdään, miten kuntoutus on vaikuttanut heidän toipumiseensa. Pöyhönen uskoo, että tutkimuksesta on apua paitsi nivelrikkopotilaille, myös ylipäätään terveydestään huolehtiville kuntoilijoille sekä nuorille että vanhoille. Usein ajatellaan, että vesiliikunta on vain vesijuoksua, kävelyä tai uintia, mutta vedessä voidaan harjoittaa erittäin tehokkaasti sekä ylä- että alaraajoja ja vartalon eri kohtia erilaisten vastusten avulla, voidaan käyttää esimerkiksi vesikuntopyörää tai jalkoihin kiinnitettyjä vastuskenkiä, hän kertoo. Pöyhösen mukaan tutkimus on myös osoittanut, että ikääntyviä henkilöitä, joilla ei ole mitään vakavampaa perussairautta, voidaan harjoituttaa erittäin intensiivisesti vedessä. Vesiharjoittelun ei tarvitse olla mitään hernepussin heittelyä, vaan vedessä voidaan todella tehdä tiukkoja harjoituksia. Tekonivelleikkauksessa olleet koehenkilöt eivät oikeastaan eronneet mitenkään vastaavan ikäluokan terveistä henkilöistä, yhtä kovin he pystyivät siellä vedessä treenaamaan, hän toteaa. Juho Vainion Säätiö on tukenut Pöyhösen tutkimusryhmän vesikuntoutustutkimuksia apurahoin. Marketta Ollikainen Polven tekonivelleikkauksessa olleet harjoituttivat lihaskuntoaan vedessä vastuskenkien avulla, joilla merkittävästi lisättiin polveen vaikuttavien lihasten rasitusta vedessä. Kuva: Anu Valtonen Liikuntafysiologi Tapani Pöyhönen Kuva: Antero Aaltonen 11

12 Yrttien terveysvaikutukset yhä epäselviä Maustekasvien sisältämillä fenolisilla yhdisteillä, kuten fenolisilla hapoilla ja flavonoideilla, tiedetään olevan antioksidatiivisia ominaisuuksia. Vaikutukset näkyvät koeputkessa mutta katoavat kliinisissä kokeissa. Taustalla voi olla kysymys paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä kuin mitä tähän saakka on ajateltu, sanoo aiheesta väitöskirjaa tekevä tutkija. Kuva: Ulla Lehtonen Tutkijalle negatiivinen tutkimustulos ei välttämättä ole huono uutinen. Vaikka olennainen kysymys saattaakin jäädä vastausta vaille, tulos voi parhaimmillaan herättää uusia kysymyksiä ja viedä siten tutkimusta kokonaan uusille urille. Näin on käymässä fenolisille yhdisteille, joita on runsaasti muun muassa kasviksissa, marjoissa ja hedelmissä, ja joiden terveyttä edistävistä ominaisuuksista on jo pitkään odotettu suoranaista pelastusta sekä suomalaiselle elintarviketeollisuudelle että kansanterveydelle. Fenolisista yhdisteistä erityisesti flavonoideja on tutkittu kiihkeästi viimeinen kymmenen vuotta Suomessa ja muualla maailmaa, mutta yhä edelleenkin ollaan epätietoisia niiden vaikutusmekanismeista. Voi olla, että kysymys onkin paljon monimutkaisemmasta ilmiöstä kuin mitä tähän mennessä on ajateltu, aiheesta väitöskirjaa valmisteleva tutkija Anna Nurmi toteaa. Lukuisissa epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu, että runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja tiettyjä juomia, kuten punaviiniä tai teetä, sisältävä ruokavalio suojaa muun muassa sepelvaltimotaudilta, minkä on uskottu ainakin osittain selittyvän kasvisvoittoisen ruokavalion sisältämien fenolisten yhdisteiden välityksellä. Kyseisten yhdisteiden taas oletetaan vahvistavan elimistön hapettumisenesto- eli antioksidanttipuolustusta. Nurmi on tutkinut maustekasvien, erityisesti oreganon antioksidanttiominaisuuksia ja niiden terveysvaikutuksia ihmisissä. Maustekasveja, joiden tiedetään sisältävän runsaasti fenolisia yhdisteitä, on monissa kulttuureissa käytetty satojen vuosien ajan kansanlääkinnässä sekä ruoan maustamisen lisäksi myös elintarvikkeissa säilyvyyden parantajana. Tarkoituksena oli seuloa ja mallintaa tiettyjen yleisesti käytettävien maustekasvien ja niistä saatavien uutteiden hapettumista estävää eli antioksidatiivista aktiivisuutta laboratoriomalleissa sekä tutkia näiden mahdollisia terveysvaikutuksia ihmiselimistössä, Nurmi kuvaa nyt jo loppusuoralla olevaa väitöstutkimustaan. Hyviä tuloksia laboratoriossa Tutkimuksensa alkuvaiheessa Nurmi selvitti eri maustekasveista eristettyjen uutteiden antioksidatiivista aktiivisuutta koeputkimalleissa. Testasimme muun muassa sitä, miten nämä uutteet pystyivät hidastamaan ihmisestä eristetyn LDL-kolesterolin hapettumista koeputkiolosuhteissa, hän kertoo. Tulokset vahvistivat jo aiemmissa laboratoriokokeissa saadut havainnot, että fenolisilla yhdisteillä myös maustekasveista eristetyillä uutteilla on koeputkimalleissa osoitettavissa selviä antioksidatiivisia vaikutuksia. Laboratoriokokeet Nurmi oli tehnyt Helsingin yliopiston Farmasian tiedekunnan Farmaseuttisen biologian osastolla, josta hän siirtyi jatkamaan kliinisiä kokeita Kuopion yliopiston Kansanterveyden tutkimuslaitokselle. Aluksi tutkijat itse kuusi koehenkilöä nauttivat kapseloitua oreganouutetta ja seurasivat uutteen sisältämien yhdisteiden imeytymistä elimistössä. Tässäkin koesarjassa tulokset ilahduttivat tutkijoita. Osoittautui, että huomattava osa uutteen sisältämistä fenolisista yhdisteistä oli imeytynyt elimistössä ja metaboloitunut eli muuttunut elimistön aineenvaihduntareaktioissa eri yhdisteiksi. 12

13 Pystyimme osoittamaan, että yhdisteet imeytyivät ainakin osittain elimistöön, jolloin voitaisiin ajatella, että niillä voisi olla myös vaikutuksia elimistössä. Jos ne eivät imeytyisi, silloin ne eivät myöskään vaikuttaisi ainakaan nyt mitattuihin parametreihin, Nurmi toteaa. Ei vaikutuksia koehenkilöillä Varsinaiseen kliiniseen kokeeseen, jossa testattiin fenolisten yhdisteiden vaikutuksia elimistössä, osallistui 45 vapaaehtoista miestä. Heidät jaettiin satunnaistetusti kolmeen ryhmään, joista kaksi nautti oreganouutteella eri vahvuuksin terästettyä mehua yhden saadessa pelkkää mehua neljän viikon ajan. Kokeen tarkoituksena oli tutkia uutteen lyhytaikaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia koehenkilöiden seerumin lipideihin ja niiden hapettumiseen elimistössä. Vaikka oreganon fenolisten yhdisteiden olikin osoitettu imeytyvän ja metaboloituvan elimistössä, kliinisessä kokeessa seuratuissa hapettumisen biomarkkereissa ei havaittu minkäänlaista hapettumisenestovaikutusta koehenkilöiden elimistössä. Kokeessa käytettiin useita tunnettuja ja erittäin hyvinä pidettyjä mittareita antioksidanttivaikutuksen arviointiin, joten tulosten ei voitu olettaa johtuvan käytetyistä mittareista, Nurmi toteaa. Nurmen mukaan yksi selittävä tekijä negatiivisiin tuloksiin voisi olla se, että koehenkilöt olivat terveitä yksilöitä, joilla niin sanotun oksidatiivisen stressin taso ei ollut erityisen korkea. Tällöin he eivät ehkä myöskään tarvinneet lisää ulkopuolista antioksidanttivarantoa, eivätkä vaikutukset siksi näkyneet mittatuloksissa. Fenolisten yhdisteiden pitoisuudet plasmassa ovat joka tapauksessa pieniä, jolloin voitaisiin ehkä ajatella, että niitä on liian vähän saamaan aikaan varsinaista antioksidatiivista vaikutusta. Toisaalta voi olla, että yhdisteiden terveysvaikutukset välittyvätkin jonkin muun mekanismin kuin suoran antioksidanttivaikutuksen kautta, Nurmi pohtii. Nurmen mukaan tutkijoita ovat alkaneet viime aikoina kiinnostaa erityisesti solujen säätelymekanismit, joiden kautta fenolisten yhdisteiden terveysvaikutukset saattaisivat välittyä jo pieninäkin pitoisuuksina. Vaikka Nurmen tutkimus ei sinänsä vahvistanutkaan oletuksia yrttien antioksidanttivaikutuksista terveyttä edistävinä tai kroonisilta sairauksilta suojaavina tekijöinä, tutkimus lisäsi tietämystä fenolisista yhdisteistä ja niiden käyttäytymisestä. Koeputkitulosten perusteella luonnonyrteistä voitaisiin löytää luonnollisia, ihmiselle vaarattomia elintarvikkeiden hapettumisen estäjiä nykyisin yleisesti käytettävien kemiallisten lisäaineiden sijaan. Tutkimus opetti myös sen, että ennen kuin voimme sanoa mitään varmaa jonkun ravintolisän tai elintarvikkeen terveysvaikutuksesta, vaikutukset on testattava kliinisesti. Ei voida olettaa, että jos jokin toimii koeputkessa, se toimii myös ihmisen elimistössä, tutkija huomauttaa. Tutkija Anna Nurmen väitöstutkimuksen keskeisimmät tulokset on jo julkaistu kansainvälisissä alan tiedelehdissä. Kokonaisuuden täydentävä viides vielä julkaisematon osatyö tulee käsittelemään tarkemmin oreganon fenolista koostumusta ja antioksidanttiominaisuuksia. Juho Vainion Säätiö on tukenut Nurmen väitöstutkimusta apurahoin. Kuva: Marketta Ollikainen Marketta Ollikainen Tutkija Anna Nurmi Kuva: Marketta Ollikainen 13

14 Tiedon siruja Köyhyys esteenä terveellisille ruokavalinnoille Tuoreen suomalaistutkimuksen mukaan työssä käyvät henkilöt, joilla on alhainen koulutus, alhaiset tulot ja erityisesti taloudellisia vaikeuksia, noudattavat harvemmin terveyssuosituksia ruokavalinnoissaan. Kasvisten, hedelmien ja marjojen sekä muiden suositusten mukaisten elintarvikkeiden verotuksen keventäminen voisi lisätä niiden käyttöä, ja näin tuettaisiin pienituloisten ja taloudellisissa vaikeuksissa elävien mahdollisuuksia syödä terveellisemmin, tutkija Tea Lallukka Helsingin yliopistosta arvelee. Helsingin yliopiston kansanterveyslaitoksen tutkijaryhmä selvitti useiden eri sosioekonomisten tekijöiden yhteyksiä ihmisten ruokavalintoihin. Tutkimukseen osallistui lähes Helsingin kaupungin palveluksessa olevan työntekijää. Heistä suositusten mukaisia ruokavalintoja teki 28 prosenttia naisista ja 17 prosenttia miehistä. Tutkimus julkaistiin European Journal of Clinical Nutrition -lehdessä 20. joulukuuta Liikuntaopetus yksilöllisemmäksi Jyväskylän yliopiston liikuntatieteiden laitoksessa on käynnistynyt tutkimushanke, jossa selvitetään, kuinka koululaisille voidaan opettaa motorisia taitoja entistä monipuolisemmin. Tavoitteena on luoda innostus ja hyvä pohja elämänmittaiselle liikkumiselle. Koulun liikunnanopetusta vaivaa liiallinen keskittyminen urheilulajien opetteluun. Tällä tapetaan monen koululaisen innostus liikuntaan jos jonkin lajin tekniikka ei suju, seurauksena voi olla kiinnostuksen katoaminen kaikkea liikuntaa kohtaan, professori Jarmo Liukkonen sanoo. Liukkosen mukaan aiemmin opetuksessa painotettiin enemmän suoritustekniikkaa, ja suoritusta tarkasteltiin sen mukaan, menikö se oikein vai Kuva: Marketta Ollikainen väärin. Tulevaisuuden haasteena liikuntakasvatuksessa on yksilöllisyyden korostaminen ja keskittyminen oppimiseen opettamisen sijaan. Tutkimme uusia tapoja opettaa motorisia perustaitoja. Ihminen on kokonaisuus, joten liikkumiseen vaikuttavat biologisten ominaisuuksien lisäksi myös esimerkiksi aistitoiminnot, tunteet, vuorovaikutus ja minäkäsitys. Haluamme nostaa esiin myös liikunnanopetuksen psykologisen puolen, Liukkonen kuvailee Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla. Käypä hoito nivelrikkoon Nivelrikko on maailman yleisin nivelsairaus, joka edetessään aiheuttaa kovia kipuja ja usein toimintakyvyn merkittävää laskua. Asianmukaisella hoidolla vaivan aiheuttamaa vammaisuutta voidaan kuitenkin huomattavasti vähentää. Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Ortopediyhdistys ry:n asettama työryhmä on laatinut Käypä hoito -suosituksen polvi- ja lonkkanivelrikon hoidosta, joka julkaistaan Aikakauskirja Duodecimin numerossa 5/2007. Työryhmän mukaan väestön vanhenemisen vuoksi polvi- ja lonkkanivelrikosta johtuva hoidon tarve on lisääntymässä. Siksi hoitokäytäntöjä on tehostettava ja panostettava sairauden ennaltaehkäisyyn (ks. myös juttu nivelrikkopotilaiden vesikuntoutuksesta s. 10). 14

15 Terveyden edistäminen kustannustehokasta Terveyden edistäminen on tehokkain tapa leikata pitkällä aikavälillä terveydenhuollon menojen kasvua. Useimmat kansantaudit, jotka aiheuttavat huomattavia suoria terveydenhuollon kustannuksia ja vielä suurempia epäsuoria yhteiskunnallisia kustannuksia, ovat nykyisen lääketieteellisen tietämyksen perusteella ehkäistävissä varsin pitkälle ja varsin myöhäiseen ikään. Näin arveli Kansanterveyslaitoksen pääjohtaja Pekka Puska Valtioneuvoston kanslian julkaiseman Terveydenhuollon menojen hillintä: rahoitusjärjestelmän ja ennaltaehkäisyn merkitys -raportin julkistamistilaisuudessa 1. helmikuuta Helsingissä. Puskan mukaan suomalaisten terveys on nykyisin parempi kuin koskaan. Sydän- ja verisuonitautikuolleisuus ja sairastavuus ovat laskeneet, samoin ovat laskeneet tupakonnin aiheuttamat sairaudet. Ikääntyvän väestön toimintakyky on parantanut ja elinikä pidentynyt. Ilman tätä dramaattisen myönteistä kehitystä terveydenhuollon kustannukset olisivat Suomessa huomattavasti nykyistä korkeammat ja pula osaavasta ja kokeneesta työvoimasta varmasti suurempi, Puska muistutti. Korjausleikkauksella rintasyöpäpotilaan rinta voidaan palauttaa lähes ennalleen. Kuva: Helena Puonti. Geenivirhe nelinkertaistaa rintasyöpäriskin Kansainvälinen tutkijaryhmä on löytänyt uuden perinnöllisen geenivirheen, joka näyttäisi kasvattavan erityisesti riskiä sairastua rintasyöpään. Sama PALB2-geenivirhe aiheuttaa myös jossain määrin eturauhassyöpää. Arvostetussa Nature-tiedelehdessä julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin, esiintyykö PALB2-geenissä rintasyövälle, suolistosyövälle ja eturauhassyövälle altistavia perinnöllisiä muutoksia. Kolmesta pohjoissuomalaisesta rintasyöpäperheestä havaittiin sama PALB2-geenin mutaatio, ja sen osoitettiin vaurioittavan PALB2-proteiinin normaalin toiminnan. Mutaatio löydettiin myös noin prosentilla lähes kahdesta tuhannesta valikoimattomasta rintasyöpäpotilaasta ja yhdestä eturauhassyöpäperheestä, jossa mutaatio oli periytynyt kaikille syöpään sairastuneille. Löydetty PALB2-mutaatio kasvattaa rintasyöpäriskin nelinkertaiseksi. Naturessa 8. helmikuuta julkaistussa tutkimuksessa oli mukana tutkijoita Oulun, Tampereen, Kuopion ja Helsingin yliopistoista ja yliopistosairaaloista sekä yhdysvaltalaisesta syöpätutkimuskeskuksesta. 15

16 Ullan palsta Varkautelainen luomukotipuutarhuri, keruutuoteneuvoja, tietokirjailija ja toimittaja Ulla Lehtonen kirjoitti ensimmäiset kasvisravintoa ja puutarhanhoitoa käsittelevät juttunsa Terve elämä -lehteen jo vuonna Siitä pitäen hän on avustanut lehteä säännöllisesti, ja vuosien varrella hänen palstastaan on tullut yksi lehden luetuimmista. On hienoa, että Ulla on yhä mukana tekemässä Terve elämä -lehteä ja jakamassa viisaita neuvojaan lukijoillemme. Hän on myös luvannut vastata lukijoiden hänelle lähettämiin kysymyksiin myöhemmin lehdessämme. Voit lähettää kysymykset Ullalle joko soittamalla numeroon (017) tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen Ulla Lehtonen on tehnyt useita luonnonmukaiseen viljelyyn ja kasvisravintoon liittyviä radio- ja TV-ohjelmia. Hän on jo parikymmentä vuotta antanut ja antaa edelleen ilmaista luonnonmukaiseen kotipuutarhaviljelyyn, kompostikäymälöihin, kasviksiin ja luonnon- sekä puutarhan yrtteihin liittyvää neuvontaa. Ulla Lehtonen on kirjoittanut 11 tietokirjaa. Lisäksi hänen kirjoituksiaan on julkaistu yhdeksässä muussa tietoteoksessa. Palkokasveja peltoon ja pataan Valamolainen hernekeitto 500 g herneitä 2,5 l vettä 2-3 kasvisliemikuutiota (varo suolaisuutta) 3-4 sipulia silputtuna 5-10 maustepippuria 1 laakerinlehti (1 tl kuivattua tinjamia tai meiramia) 2-3 hapan- tai herkkukurkkua pieni pala voita tai tilkka hyvää öljyä Herneet puhdistetaan, pestään ja pannaan veteen turpoamaan 8-10 tunniksi. Vesi kaadetaan pois ja uusi vesi lisätään. Keitetään tunnin verran, sipulit ja mausteet lisätään ja keitto keitetään kypsäksi. Kurkku leikataan pieniksi kuutioiksi. Ne ja voi lisätään viimeksi, keitto kiehautetaan nopeasti ja tarjotaan. Kaikki viljellyt palkokasvit, siis myös kotipuutarhan herneet ja pavut, kuuluvat maailman kolmanneksi lajirikkaimpaan kasviheimoon, hernekasvien heimoon (Fabaccae). Jo antiikin Roomassa palkokasvit olivat jokapäiväistä, korkealle arvostettua ruokaa. Tämä näkyy myös sen ajan sukunimissä. Yksi vanhan Rooman kuuluisimmista patriisisuvuista, Fabius, sai nimensä härkäpavuista. Ciceron nimi tuli kahviherneestä, jota Suomessa myydään kikherneenä. Lentulus-suku sai nimensä linsseistä ja Piso-suku herneistä. Hernekasvien merkitys ravintokasveina korostuu maapallon väkiluvun kasvaessa. Kehitysmaissa palkokasvit ovat proteiinin lähteenä elintärkeitä, sillä väkirikkaissa maissa eläinvalkuaista ei riitä kaikille. Joissain maissa, esimerkiksi Intiassa uskonnolliset syyt rajoittavat eläinravinnon käyttöä. Palkokasvit ovat valkuaislähteenä välttämättömiä myös alueilla, joissa viljan sijasta niukasti valkuaisaineita sisältävät juurekset muodostavat pääasiallisen perusravinnon. Palkokasveilla on juuristossaan symbioottisena eläviä Rhizobium-sukuun kuuluvia bakteereja. Ne sitovat ilmakehän vapaata typpeä ja luovuttavat ylimäärän isäntäkasvin käyttöön. Vastavuoroisesti isäntäkasvi ruokkii bakteeria sokereilla eli yhteyttämistuotteillaan. Palkokasvit tavallaan typpilannoittavat itse itseään, jolloin niitä parhaassa tapauksessa ei tarvitse lannoittaa lainkaan. Hernekasveja viljeltäessä maahan vapautuu aina typpiyhdisteitä muun muassa hajoavista juurinystyröistä. Tämä tiedettiin jo antiikin aikana: faaraoitten maassa härkäpapukasvustot käännettiin maahan viherlannoitteeksi ja maanparantajiksi. Myös kotipuutarhoissa palkokasvien viljely on välttämätöntä sekä viljelijän terveyden että hänen kasvimaansa hyvinvoinnin vuoksi. Herneet ravintona Kuivattujen herneiden valkuaisainepitoisuus on hyvin korkea, 21,6 prosenttia, samoin hiilihydraattipitoisuus 48 prosenttia. Tuoreissa herneissä vettä on 76 prosenttia, joten niiden valkuaisainepitoisuus on vain 5,8 prosenttia ja hiilihydraattipitoisuus 5,7 prosenttia. Herneissä on niukasti rasvaa, mutta runsaasti kuituja. Ne ovat erinomaisia B- ryhmän vitamiinien ja kivennäisaineiden lähteenä. Kaliumpitoisuus on erityisen korkea. Hernemaa on puutarhan suosituin paikka. Sinne pujahtavat lapsetkin heti, kun askel kantaa. Hernemaalta otetaan maistiaisia heti, kun lidut ovat kasvussa. Niitä 16

17 silputaan salaatteihin ja tehdään kesäkeittoa. Palkojen täyttyessä siemenet ovat herkullisimmillaan nuorina, pehmeinä ja tuleentumattomina. Pakastettu herne on mainio ravinnelisä kiinankaali- ja muissa salaateissa. Jäiset herneet valellaan nopeasti kuumalla vedellä ja sekoitetaan salaattiaineisiin. Salaatti, jossa on vihreitä lehtivihanneksia, maissia ja herneitä, korvaa kevyen liha- ja kala-aterian. Kevyt vedellä laimennettu öljy-viinietikkakastike sopii näihin salaatteihin. Basilika, kirveli, persilja ja sipulit riittävät mausteeksi, suolaa ei tarvita. Englantilaiset maustavat herneruokiaan mintulla, suomalaiset meiramilla ja kyntelillä, mutta parasta lienevät basilika ja mäkimeirami eli oregano tuoreena ja kuivattuna. Pavut Pavut ovat maukasta ja terveellistä syötävää ja sopivat erinomaisesti vuoroviljelyyn. Kotipuutarhoissa viljellään Vicia-sukuun kuuluvaa härkäpapua ja Phaseolussukuun kuuluvia tarhapapuja. Etelä- ja Keski-Suomen puutarhoissa on kokeiltu myös soijapapua (Clycine max). Härkäpapu (Ficia faba) on hyvin vanha viljelykasvi Lähi-idässä ja Välimeren alueella. Herneen ja linssin lailla sen oletetaan kuuluneen kaikkein vanhimpaan kivikautiseen viljelyyn. Sen villiä kantalajia ei tunneta. Suomessa härkäpapua on eniten viljelty maamme kaakkoisosissa. Etelä-Karjalassa ja osassa Etelä-Savoa viljely oli 1800-luvun lopulla hyvin yleistä, mutta supistui myöhemmin voimakkaasti. Viljelyn elvyttämisestä kiinnostuttiin kuitenkin 1960-luvulla, ja kasvinjalostajat löysivät Lappeenrannan seudulta muutamia ikäihmisiä, jotka vielä viljelivät omat papurokka-aineensa. Näin syntyivät suomalaiset härkäpapulajikkeet, vaaleasiemeninen Ukko ja summasiemeninen Mikko. Molemmat ovat pienisiemenisiä lajikkeita ja ehtivät Etelä-Suomessa kypsyttää siemensatonsa. Lajikkeet on tarkoitettu pääasiassa rehukäyttöön, mutta typensitojakasveina niillä on tärkeä paikka myös luomuviljelyssä. Härkäpapuja on valko- ja kirjavakukkaisia. Valkokukkaisten lajikkeiden siementen kuori on ohuempi ja vähemmän tanniinipitoinen kuin kirjavakukkaisten lajikkeiden. Vihanneksena syötäväksi kotipuutarhoissa useimmiten viljellään ulkomaisia, valkokukkaisia lajikkeita. Härkäpapu ravintona Härkäpapu on arvostettu ravinto- ja rehukasvi. Aasian ja Välimeren maissa, erityisesti Egyptissä se on ollut köyhän väestön perusravintoa. Kuivattujen siementen valkuaisainepitoisuus on korkea ja saattaa ylittää 30 prosenttia. Lysiinin osuus valkuaisesta on hyvin runsas, millä on myönteinen merkitys kasvisravinnolla eläville. Härkäpavun nuoria palkoja, joihin siemenet vasta alkavat muodostua, syödään kypsennettyinä pensaspapujen tapaan. Yleisimmin, varsinkin jos härkäpapukasvustoa on vähän, palkojen annetaan kasvaa täyteen kokoonsa mutta ei tuleentua. Tuleentunut palko on ruskea ja siemenet kovia, eivätkä enää kovin maukkaitakaan. Palot riivitään auki ja siemenet erotetaan. Pakastimeen niitä ryöpätään 2 Itämainen papukeitto 1 rkl öljyä 2 kookasta sipulia silputtuna 3-4 valkosipulin kynttä silputtuna vajaa puoli kiloa perunoita pieninä kuutioina 1 palsternakka pieninä kuutioina puoli mukulaselleriä tai vastaavasti ruotiselleriä 1 purjo viipaleina 1 purkki tomaattimurskaa 1 tl tinjamia, kuminoita, kanelia ja suolaa 1,5 l vettä 2-3 dl kypsiä papuja tai kahviherneitä tai säilykepapuja huuhdottuna Öljy kuumennetaan, sipulit kuullotetaan, vesi ja muut aineet papuja lukuun ottamatta lisätään. Keitetään 20 minuuttia. Pavut lisätään, kun kasvikset ovat liki kypsiä. Jos olet maustepaprikan ystävä, lisää sitä pieninä paloina samanaikaisesti muitten mausteiden kanssa. Talonpojan papuvelli 4 dl vettä 6 dl riivittyjä härkäpapuja 4 dl lanteiksi leikattuja porkkanaviipaleita 2 tl vähäsuolaista kasvisliemijauhetta 6 dl maitoa 1 dl hyvää kermaa 2 rkl vehnäjauhoja 0,5 dl persiljasilppua 1-2 tl jauhettua korianteria Porkkanoita ja härkäpapuja keitetään 15 minuuttia kasvisliemijauheella maustetussa vedessä. Maito, kerma ja vehnäjauhot sekoitetaan huolella ja yhdistetään keittoaineksiin. Persilja ja korianteri lisätään ja keittoa keitetään vielä viisi minuuttia. 17

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN

PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN PRE-EKLAMPSIAN YLLÄTTÄESSÄ RASKAANA OLEVAN NAISEN Marianne Isopahkala Pre-eklampsiaan sairastuneelle MITÄ PRE-EKLAMPSIA ON? Pre-eklampsiasta on käytetty vanhastaan nimityksiä raskausmyrkytys ja toksemia.

Lisätiedot

Synnytyksen käynnistäminen

Synnytyksen käynnistäminen Synnytyksen käynnistäminen Mahdollinen alaotsikko (Calibri 28) www.eksote.fi Synnytys on täysiaikainen, jos se käynnistyy raskausviikoilla 37 42. Vasta kun laskettu aika on ylittynyt 14 vrk eli raskausviikkoja

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä siitä voi olla seurauksena

Lisätiedot

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin?

Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? Pekka Puska Pääjohtaja THL Liikkuva koululainen investointi kansalliseen hyvinvointiin? FTS - Tiedotustilaisuus 17.3.2011 THL suojelee ja edistää suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia Kansanterveys suomessa

Lisätiedot

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan.

6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. ENERGIAINDEKSI 23.01.2014 EEMELI ESIMERKKI 6h 30min Energiaindeksisi on matala. Fyysisen kuntosi kohottaminen antaa sinulle enemmän energiaa työhön ja vapaa-aikaan. Stressitaso - Vireystila + Aerobinen

Lisätiedot

Palauteluento. 9. elokuuta 12

Palauteluento. 9. elokuuta 12 Palauteluento Kehonkoostumus Paino (Weight) Koko kehon mitattu paino. Painoindeksi (Bmi)! Paino (kg) jaettuna pituuden neliöillä (m2). Ihanteellinen painoindeksi on välillä 20-25. Rasvaprosentti (Fat%)!!

Lisätiedot

Terveelliset elämäntavat

Terveelliset elämäntavat Terveelliset elämäntavat (lyhyt ohje/ Duodecim Terveyskirjasto) Ravinto Kasviksien, hedelmien ja marjojen runsas käyttö Viljatuotteet kuitupitoisia täysjyvävalmisteita Maito- ja lihatuotteet rasvattomina

Lisätiedot

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula 1 Johdanto Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja määrä kasvaa koko

Lisätiedot

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa?

Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Alkaako syrjäytyminen jo kohdussa? Eero Kajantie, Petteri Hovi, Johan Eriksson, Hannele Laivuori, Sture Andersson, Katri Räikkönen 1 Helsinki Study of Very Low Birth Weight Adults Eero Kajantie Skidi-kids

Lisätiedot

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon

FORMARE 2015. Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon FORMARE 2015 Ravinnon merkitys hyvinvoinnille - ja ohjeet terveelliseen ruokavalioon Sisältö Kalorit ja kulutus Proteiini Hiilihydraatti Rasva Vitamiinit Kivennäis- ja hivenaineet Vesi ja nesteytys Ravintosuositukset

Lisätiedot

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia

Kananmuna sisältää muun muassa D-vitamiina ja runsaasti proteiinia Jogurtti luomuhillolla on parempi vaihtoehto kuin puuro tai aamumurot. Tutkijat ovat yhä enenevästi havainneet, mitä näiden viljojen gluteeni aiheuttaa terveydellemme. Gluteeni on syyllinen yli 150 eri

Lisätiedot

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin

PYLL-seminaari 30.3.2011. Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin johtopäätöksiin PYLL-seminaari 30.3.2011 Näkökulmia Etelä-Savon shp:n väestön hyvinvoinnin seurantaan ja strategisiin Sairaalajohtaja Jari Välimäki PYLL -menetelmä perustuu kuolleen iän ja odotettavissa olevan eliniän

Lisätiedot

Diabetes (sokeritauti)

Diabetes (sokeritauti) Diabetes (sokeritauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Diabeteksessa eli sokeritaudissa veren sokerimäärä on liian korkea. Lääkäri tai hoitaja mittaa verensokerin verinäytteestä

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti)

Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Kohonnut verenpaine (verenpainetauti) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Verenpaine on koholla, kun yläarvo on 140 tai ala-arvo yli 90 tai kumpikin luku on korkeampi. Kohonnut

Lisätiedot

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni,

Sydän- ja verisuoni sairaudet. Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, Sydän- ja verisuoni sairaudet Tehnyt:Juhana, Sampsa, Unna, Sanni, - Yli miljoona suomalaista sairastaa sydän-ja verisuoni sairauksia tai diabetesta. - Näissä sairauksissa on kyse rasva- tai sokeriaineenvaihdunnan

Lisätiedot

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti

RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ. Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti RAVITSEMUS MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISYSSÄ Jan Verho Lailistettu ravitsemusterapeutti ELINTAPANEUVONTA EHKÄISEE MUISTIHÄIRIÖITÄ MUISTISAIRAUKSIEN EHKÄISY ALKAA JO KOHDUSSA Riittävä ravitsemus raskausaikana

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen

Ravitsemuksen ABC. Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Ravitsemuksen ABC Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Tulossa La 25.10. La 8.11. La 15.11. La 22.11. La 29.11. Energiaravintoaineiden kirjo: energian tarve ja

Lisätiedot

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta

Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Ravitsemussuositukset erityisesti senioreiden näkökulmasta Mikael Fogelholm, ravitsemustieteen professori Elintarvike- ja ympäristötieteiden laitos Maatalous-metsätieteellinen tiedekunta Elintarvike- ja

Lisätiedot

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia

Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia Liikunnan merkitys työkykyyn ja arjen jaksamiseen Maria Leisti, Elixia tauoton liikkumaton tupakkapitoinen kahvipitoinen runsasrasvainen alkoholipitoinen heikkouninen? Miten sinä voit? Onko elämäsi Mitä

Lisätiedot

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa

Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Potilasohje liike- ja liikuntaharjoitteluun polvi- ja lonkkanivelrikossa Hilkka Virtapohja ja Jari Arokoski Lisätietoa 19.2.2007 Nivelrikon seurauksena lihasvoima heikkenee ja nivel jäykistyy. Nivelrikkopotilaiden

Lisätiedot

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1

Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys. 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 Työhyvinvointia terveyttä edistämällä: Ravinto ja terveys 24.10.2006 Henna-Riikka Seppälä 1 RAVINNON MERKITYS TERVEYDELLE Onko merkitystä? Sydän- ja verisuonisairaudet Verenpaine Kolesteroli Ylipaino Diabetes

Lisätiedot

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä

Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Väreistä voimaa - Syö viittä väriä päivässä Kasvikset voi jakaa karkeasti viiteen Värikkäät kasvikset sisältävät puolustuskykyä parantavia aineita. väriryhmään, joilla kullakin on oma tehtävä. Väreillä

Lisätiedot

MARINADEJA SALAATEILLE

MARINADEJA SALAATEILLE MARINADEJA SALAATEILLE 1. Perusmarinadi 3,5 dl sokeria 3,5 dl omenaviinietikkaa 3 dl öljyä - keitä marinadin aineksia muutama minuutti. Kaada kuuma liemi salaatin päälle. Anna maustua n. 1 vrk - voit myös

Lisätiedot

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan

Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan Tervetuloa CrossFit Kidsvanhempainiltaan 8.9.2014 Aiheet Mitä on CrossFit valmennettavien terveyteen liittyvät asiat, jotka valmentajan tulisi tietää/ ottaa huomioon harjoituksissa ja leireillä urheilevan

Lisätiedot

Osteoporoosi (luukato)

Osteoporoosi (luukato) Osteoporoosi (luukato) Lääkärikirja Duodecim Pertti Mustajoki, sisätautien erikoislääkäri Osteoporoosi tarkoittaa, että luun kalkkimäärä on vähentynyt ja luun rakenne muuttunut. Silloin luu voi murtua

Lisätiedot

Aineksia hyvän olon ruokavalioon

Aineksia hyvän olon ruokavalioon Aineksia hyvän olon ruokavalioon Sisältö Monipuolinen ruokavalio Lautasmalli Ateriarytmi Ravintoaineet Proteiini Hiilihydraatit Rasva Sydänmerkki Liikunta elämäntavaksi 2 Monipuolinen ruokavalio Vähärasvaisia

Lisätiedot

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.

Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10. Mitä tiedämme luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutuksista? Kati Vähäsarja, tutkija, LitM Kansallispuistomatkalla hyvinvointiin, 29.10.2015, Kuopio Sisältö 1. Miksi out on in? 2. Luonnon terveysvaikutukset

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka

Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula. 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Vastasyntyneiden aineenvaihduntaseula 24.9.2015 Risto.Lapatto@Hus.Fi HY ja HYKS Lastenklinikka Esityksen tavoitteet Ymmärrät mistä tässä on kyse Seulontoja on erilaisia Näyte otetaan vauvasta Ketään ei

Lisätiedot

Tietoa ja inspiraatiota

Tietoa ja inspiraatiota Terveyspolitiikka Tietoa ja inspiraatiota Nykypäivänä arvostamme valinnan vapautta. Tämä ilmenee kaikkialla työelämässämme, vapaa-aikanamme ja koko elämäntyylissämme. Vapauteen valita liittyy luonnollisesti

Lisätiedot

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli

Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli Ravitsemuksen ABC Energiaravintoaineet - proteiinin ja rasvan rooli 8.11.2014 Kuopion Reippaan Voimistelijat Ry Ravitsemustieteen opiskelija Noora Mikkonen Aikataulu 25.10. Energiaravintoaineiden kirjo:

Lisätiedot

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta.

Liikunta ja terveys. Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Liikunta ja terveys Esitelmä 17.3.2011 Vanajaveden Rotaryklubi Lähde: Käypä hoito suositus: Aikuisten Liikunta. Sairauksien ehkäisy, hoito ja kuntoutus liikunnan avulla 2-tyypin diabetes Kohonnut verenpaine

Lisätiedot

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry

Itämeren ruokavalio. Kaisa Härmälä. Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kaisa Härmälä Marttaliitto ry Itämeren ruokavalio Kotimainen vaihtoehto Välimeren ruokavaliolle. Lähellä tuotettua. Sesongin mukaista. Välimeren ruokavalio Itämeren ruokavalio Oliiviöljy

Lisätiedot

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan.

Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolme nappia päivässä. HELIX SLIM VOIMAA LUONNOSTA Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan. Kolmella tabletilla päivässä pysyvään painonhallintaan! Tärkeintä painonhallinnassa on tasapaino

Lisätiedot

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja

Hyvinvoinnin merkitys. Taustaa 26.8.2014. Urheilugaala 2011 Suomen taustavaikuttaja Hyvinvoinnin merkitys Taustaa Matti Heikkilä Liikunnan erityisasiantuntija LO 69-71 (Vierumäki) KVT 80 82 (Jyväskylän yliopisto ja Vierumäki) Tmi Sykettä Elämään ja StressinMurtajat Yritysten hyvinvointivalmennus

Lisätiedot

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Bolujem od dijabetesa tip 2 Olen saanut tyypin 2 diabeteksen Kysymyksiä ja vastauksia Pitanja i odgovori Mitä diabetekseen sairastuminen merkitsee? On täysin luonnollista, että diabetekseen sairastunut

Lisätiedot

Ikäihmisen ravitsemus

Ikäihmisen ravitsemus Ikäihmisen ravitsemus Ravitsemusterapeutti Nea Kurvinen Ravitsemusterapia Balans www.ravitsemusbalans.fi Puh. 044 2525 311, nea.kurvinen@ravitsemusbalans.fi Mitä muutoksia ikä voi tuoda syömiseen? Nälän

Lisätiedot

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen

Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Terveet elintavat pienestä pitäen Perheiden elintapaohjauksen kehittäminen Marjaana Lahti-Koski FT, ETM kehittämispäällikkö, terveyden edistäminen Suomen Sydänliitto marjaana.lahti-koski@sydanliitto.fi

Lisätiedot

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland

MIKSI SYÖDÄ LIHAA. Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland MIKSI SYÖDÄ LIHAA Soile Käkönen Ravitsemusasiantuntija HKScan Finland 1 Suomalaiset ravitsemussuositukset Kaikkea saa syödä Ravintoaineista ruokaan Kansalliset erityispiirteet Lisää kasviksia Laatu Rasva

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö

Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Onko meillä sohvaperunoilla tulevaisuutta? Risto Kuronen Koulutusylilääkäri Päijät-Hämeen Perusterveydenhuollon yksikkö Näyttö liikunnan (istumisen vähentämisen?) hyödyllisyydestä sairauksien ehkäisyssä

Lisätiedot

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan

Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Ruuasta vauhtia ja virtaa työhön ja vapaa-aikaan Espoon Technopolis Business Breakfast 13.2.2014 ETM, Laillistettu ravitsemusterapeutti Päivi Manni-Pettersson Päivi Manni-Pettersson 11.2.2014 1 TÄMÄN AAMUN

Lisätiedot

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA

TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA TOIMINTAA RUUAN VOIMALLA Ruoka vaikuttaa monella tapaa toimintakykyysi: päivittäisistä toiminnoista, kotitöistä ja liikkumisesta suoriutumiseen muistiin, oppimiseen ja tarkkaavaisuuteen elämänhallintaan

Lisätiedot

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL

Luonnonmarjat ja kansanterveys. Raija Tahvonen MTT/BEL Luonnonmarjat ja kansanterveys Raija Tahvonen MTT/BEL 15.8.2013 Jos poimit marjat itse, saat Liikuntaa Luonnossa liikkumisen hyvät vaikutukset aivoille Marjasi tuoreena Varman tiedot, mistä marjat ovat

Lisätiedot

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen

Mika Vuori. Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen Mika Vuori Terveyden ja toimintakyvyn edistäminen KKI-päivät/ Laatua liikunnan palveluketjuun 18.3.2015 Terveyden ja toimintakyvyn edistämisen ydinprosessin palvelutilaukset (Tilinpäätösennuste 2014) ennaltaehkäisevät

Lisätiedot

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin

Kasvisravinto-opas. Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisravinto-opas Vihjeitä viisaisiin valintoihin Kasvisruokailijan ruokapyramidi on saman näköinen kuin tavallinen ruokapyramidi. Ainoastaan eläinkunnan proteiinilähteet on korvattu kasvikunnan proteiinilähteillä

Lisätiedot

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan.

13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. ENERGIAINDEKSI 22.08.2014 lotta laturi 13h 29min Energiaindeksisi on erittäin hyvä! Hyvä fyysinen kuntosi antaa sinulle energiaa sekä tehokkaaseen työpäivään että virkistävään vapaaaikaan. Stressitaso

Lisätiedot

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto

Suomalaislasten ravitsemus tänään. Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto Suomalaislasten ravitsemus tänään Suvi Virtanen Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, THL ja Tampereen yliopisto DIPP-ravintotutkimus Imetettyjen lasten osuus (% osallistuneista, n=3565) Erkkola ym. Suom

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013

Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi. HEAT-työkalun käyttö. Riikka Kallio 17.4.2013 Kävelyn ja pyöräilyn terveysvaikutukset näkyviksi HEAT-työkalun käyttö Riikka Kallio 17.4.2013 16.4.2013 Liikunnan terveysvaikutuksista ja liikkumattomuudesta Liikkumattomuus (physical inactivity) on suurin

Lisätiedot

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI

VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI VÄRITÄ ITSESI HYVINVOIVAKSI ESITTELYN YLEISKATSAUS Carl Rehnborg ja NUTRIWAYn tarina Tasapainoisen ruokavalion haasteet Lisää väriä ruokavalioosi Tasapainoinen ruokavalio. Tasapainoinen

Lisätiedot

Korvaa riisi kotimaisella viljalla!

Korvaa riisi kotimaisella viljalla! Korvaa riisi kotimaisella viljalla! UUTUUS! NOPEASTI JA HELPOSTI HERKULLISTA Kahdeksan hyvää reseptiä SUOMALAINEN VILJA ON EKOLOGINEN VALINTA Suomalaiset viljat ovat oikeaa, ekologista lähiruokaa. Riisin

Lisätiedot

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella?

Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Mitä tiedämme suomalaislasten liikkumisesta tutkimustulosten perusteella? Koonneet: Arja Sääkslahti, Anne Soini, Anette Mehtälä, Arto Laukkanen ja Susanna Iivonen Jyväskylän yliopisto Lähteenä käytetyt

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?

Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat? Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä

Lisätiedot

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä?

Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Lapset liikkeelle, mutta miten ihmeessä? Aika kultainen -seminaari 24.4.2014 Minna Aittasalo Dos., TtT, ft, erikoistutkija UKK-instituutti minna.aittasalo@uta.fi BHF 2013, suomennettu Owen 2012 Miksi pienten

Lisätiedot

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa.

TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Suomalaisten miesten aktivoimiseksi. TESTIPALAUTE Miltä tilanne näyttää nyt, mitä tulokset ennustavat ja miten niihin voit vaikuttaa. Testitulosten yhteenveto Miten tulkitsen kuntoluokkia? Kuntoluokitus

Lisätiedot

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016

Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito. Suomen Sydänliitto 2016 Kohonnut verenpaine merkitys ja hoito Mikä on verenpaine? Ellei painetta, ei virtausta Sydän supistuu sykkivä paineaalto Paineaallon kohdalla systolinen (yläpaine) Lepovaiheen aikana diastolinen (alapaine)

Lisätiedot

Erkki Moisander 27.5.2015

Erkki Moisander 27.5.2015 Erkki Moisander 27.5.2015 Haluamme siirtää vakuutusyhtiöt sairauksien ja tapaturmien korvaamisesta hoitoketjun alkupäähän ennakoimiseen ja hyvinvoinnin luomiseen. Uskomme, että suomalaiset saavat parhaat

Lisätiedot

Lihattomat reseptit, viikko 3

Lihattomat reseptit, viikko 3 Lihattomat reseptit, viikko 3 Mausteinen kasvisrisotto...2 Bataattimuusi...3 Soijamuhennos...4 Soijasuikalekastike...5 Kookoksinen tofu kaaliwokki...6 Meksikolainen papukeitto...7 Lämmin lounassalaatti

Lisätiedot

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen

Diabeetikon ruokavalio. FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Diabeetikon ruokavalio FT, THM, ravitsemusterapeutti Soile Ruottinen Lähde: Diabeetikon ruokavaliosuositus 2008 Diabetesliitto Työryhmä: Professori, LT,ETM Suvi Virtanen MMM, ravitsemusterapeutti Eliina

Lisätiedot

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014

Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 Energiaraportti Yritys X 1.8.2014 OSALLISTUJAT Viimeisin Energiatesti 1.8.2014 +0% 100% Energiatestiin kutsuttiin 10 henkilöä, joista testiin osallistui 10. Osallistumisprosentti oli 100 %. Osallistumisprosentin

Lisätiedot

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä?

TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? TYÖN MUOKKAAMINEN, TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT JA ELÄMÄNHALLINTA Vastuu huomisesta Miten jaksat työssä? Markku Seuri Työterveyslääkäri, työlääketieteen dosentti Tarmo ja Terveys Oy Lasikeraamisen teollisuuden

Lisätiedot

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa

Suolisto ja vastustuskyky. Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suolisto ja vastustuskyky Lapin urheiluakatemia koonnut: Kristi Loukusa Suoliston vaikutus terveyteen Vatsa ja suolisto ovat terveyden kulmakiviä -> niiden hyvinvointi heijastuu sekä fyysiseen että psyykkiseen

Lisätiedot

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011

Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.2011 Turvaa tulevaisuutesi liikkumalla Tapaturmapäivä 13.5.211 Pauliina Husu TtT, tutkija UKK-instituutti, Terveysliikuntayksikkö 16.5.211 1 Lasten ja nuorten vapaa-ajan liikunnan riittävyys. Suomalaisten

Lisätiedot

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset

Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta. Syntyneet lapset. Yliopisto opiskelijoiden lapset Opiskelu ja perheellisyys terveyden näkökulmasta Aira Virtala Vanhempainilta 091109 Tampereen yliopisto Perhesuunnittelu Haluttu määrä lapsia sopivin välein vanhempien iän huomioiden Ei haluttujen raskauksien

Lisätiedot

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Polven tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Polven tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Ähtärin sairaala Sairaalantie 4 E 63700 Ähtäri Puhelinvaihde 06 415 4939 Faksi 06 415 4351 Puhelin

Lisätiedot

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014

HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 HYVÄ RUOKA, PAREMPI MUISTI RAVITSEMUSASIANTUNTIJA, TTK SAARA LEINO 20.5.2014 TÄNÄÄN KESKUSTELLAAN: Muistisairauksien ehkäisyn merkitys Yleisimmät muistisairauden Suomessa ja niiden riskitekijät Mitkä ravitsemukselliset

Lisätiedot

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS

LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS LASTEN JA NUORTEN LIIKUNTA-AKTIIVISUUS TAVOITE Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008 KOHTUULLISTA LIIKUNTAA REIPPAASTI LIIKKUVAT OPPILAAT RUUTUAIKAA? URHEILEVIEN NUORTEN RUUTUAIKA SUOMESSA

Lisätiedot

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö

Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö Ravinnon hiilihydraatit ystävä vai vihollinen? Mikael Fogelholm, dosentti, ETT Johtaja, Suomen Akatemia, terveyden tutkimuksen yksikkö 1 7.4.2011 Ravintoaineiden saantisuositukset Ruoankäyttösuositukset

Lisätiedot

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä

Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä Liikunta lasten ja nuorten terveyden edistäjänä V Valtakunnallinen kansanterveyspäivä 15.1.2009 Helsinki Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Lasten ja nuorten fyysinen aktiivisuus,

Lisätiedot

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema

Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema Arja Uusitalo, erikoislääkäri, LT, Dosentti, HUSLAB, Helsingin urheilulääkäriasema LIIKUNNASTA ON SYNTYNYT NEGATIIVINEN RIIPPUVAISUUS, JOHON LIITYY TERVEYDELLISIÄ, USEIN SOSIAALISIA JA MAHDOLLISESTI MYÖS

Lisätiedot

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT

TERVEELLISET ELÄMÄNTAVAT Oikeat ruokailutottumukset Riittävä lepo Monipuolinen liikunta Miksi pitäisi liikkua? Liikunta pitää kuntoa yllä Liikkuminen on terveyden antaa mielihyvää ja toimintakyvyn kannalta ehkäisee sairauksia

Lisätiedot

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri

Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa. Nea Malila Suomen Syöpärekisteri Paksusuolisyövän seulontatulokset Suomessa Suomen Syöpärekisteri Sidonnaisuudet kahden viimeisen vuoden ajalta LT, dosentti Päätoimi Suomen Syöpärekisterin johtaja, Suomen Syöpäyhdistys ry Sivutoimet syöpäepidemiologian

Lisätiedot

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään?

Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Liikuntatutkimuksen suuntaviivat 27.5.2009 Helsinki Mitä lasten ja nuorten liikkumisesta tiedetään? Tuija Tammelin Erikoistutkija, FT, LitM Työterveyslaitos, Oulu Esityksen sisältöä Mitä lasten ja nuorten

Lisätiedot

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi

Sikiöseulonnat. Opas raskaana oleville. www.eksote.fi Sikiöseulonnat Opas raskaana oleville www.eksote.fi Raskauden seuranta ja sikiötutkimukset ovat osa suomalaista äitiyshuoltoa. Niiden tarkoitus on todeta, onko raskaus edennyt normaalisti, sekä saada tietoja

Lisätiedot

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ

RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ RINTASYÖPÄÄ VOIDAAN EHKÄISTÄ Syöpäsäätiön Roosa nauha -keräyksen tavoitteena on, että yhä useampi rintasyöpä voidaan ehkäistä tai hoitaa ja että jokainen rintasyöpään sairastunut saa tarvittavan tuen sairauden

Lisätiedot

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä

Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Liikuntajärjestöjen rooli terveyden edistämisessä ja lihavuuden ehkäisyssä Lihavuus laskuun seminaari 26.10.2012 Jukka Karvinen, Nuori Suomi ry www.nuorisuomi.fi Miksi liikuntaa? Liikkumaan oppiminen on

Lisätiedot

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin...

Sisällys. 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... Sisällys Esipuhe...11 Kirjoittajat... 15 1 Aamu... 17 1.1 Hyvin vai huonosti nukuttu yö? Yöunen vaikutus terveyteen, painonhallintaan ja seuraavan päivän ruokavalintoihin... 17 Mitä unen aikana tapahtuu?...18

Lisätiedot

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet

Lonkan tekonivel. Fysioterapiaohjeet Fysioterapia Lonkan tekonivel Fysioterapiaohjeet Seinäjoen keskussairaala Koskenalantie 18 60220 Seinäjoki Puhelin vaihde 06 415 4111 Faksi 06 415 4351 Sähköposti: etunimi.sukunimi@epshp.fi Ähtärin sairaala

Lisätiedot

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016

Lasten ja nuorten lihavuus. Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Lasten ja nuorten lihavuus Outi Hollo Lastenlääkäri Turun hyvinvointitoimiala Lasten ja nuorten pkl 11.5.2016 Määritelmät Neuvolaikäisillä lapsilla ylipaino = pituuspaino +10% - +20% lihavuus = pituuspaino

Lisätiedot

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry

Terveellinen kaura. Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013. Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Terveellinen kaura Lumoudu kaurasta Kaurapäivä 1.10.2013 Kaisa Mensonen Leipätiedotus ry Mikä on Leipätiedotus? Leipomoalan yhteinen tiedotusyksikkö Perustettu 1961 Rahoitus Perusbudjetti jäsenmaksuista

Lisätiedot

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki?

Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Kun mummoa hoitaa ukki, uhkaako keripukki? Saara Pietilä Ravitsemusfoorumi 14.11.2013 Väestö ikääntyy Vuonna 2060 noin 1,8 miljoonaa yli 65-vuotiasta Muistisairauksien määrä kasvaa 120 000 kognitioltaan

Lisätiedot

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta

Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyden edistämisen mahdollisuudet sote-palveluntuottajan näkökulmasta Terveyttä edistävä yhteistyö tulevassa sotessa seminaari 19.3.2015 Toimitusjohtaja Aki Lindén 1 Terveyden edistäminen tarkoittaa

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi

April 21, 2015. FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland www.fimm.fi April 21, 2015 FIMM - Institute for Molecular Medicine Finland Tutkimus Soveltaminen Miten ihmiset suhtautuvat geenitietoonsa KardioKompassi tutkimuksesta opittua Mari Kaunisto, FIMM 16.4.2015 Sitran teettämä

Lisätiedot

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA

KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA KYSELY TERVEYSTOTTUMUKSISTA JA ELÄMÄNTAVOISTA Hyvinkään sairaanhoitoalueen Psykiatria 1 FYYSINEN AKTIIVISUUS 1.1 Kuinka paljon liikut ja rasitat itseäsi ruumiillisesti vapaa-aikana? Jos rasitus vaihtelee

Lisätiedot

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ

MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ MUISTISAIRAUTTA VOI ENNALTAEHKÄISTÄ Käypä hoito suositus 2010. Muistisairauksien diagnostiikka ja lääkehoito Taustatietoa muistisairauksista Kansantauti yli 120 000 ihmistä, joilla on etenevä muistisairaus

Lisätiedot

Terveystieto, minimipaketti

Terveystieto, minimipaketti Terveystieto, minimipaketti Opiskelijan nimi: Ryhmä: Tekijä Miia Siukola Koulutuskeskus Sedu Lehtori, liikunta ja terveystieto Lähteet Kalaja S, Länsikallio R, Porevirta J, Tanhuanpää S. 2010: Lukion terveystieto,

Lisätiedot

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE

ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon

Lisätiedot

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet

Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Kainuun hyvinvointifoorumi 20.9.2011 Kajaani Kestävyyskunto ja työkykyisyyden haasteet Tuija Tammelin tutkimusjohtaja LIKES-tutkimuskeskus 20.9.2011 Alustuksen sisält ltö Kestävyyskunnon merkitys terveyden

Lisätiedot

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero.

Yhteystiedot. Yritys tai organisaatio. Katuosoite. Kaupunki. Maa. Yhteyshenkilö. Tehtävä organisaatiossa. Sähköposti. Puhelinnumero. Esittely Täyttäkää työpaikan terveyden edistämiskysely ja selvittäkää onko terveyden edistäminen jo osa työpaikkanne toimintaa vai onko työpaikallanne ehkä vielä parantamisen varaa. Kyselyyn vastaaminen

Lisätiedot

Liikkeellä voimaa vuosiin

Liikkeellä voimaa vuosiin Liikkeellä voimaa vuosiin Anu Niemi Yleislääketieteen erik.lääk. Kuntoutuksen erityispätevyys Ylilääkäri Perusterveydenhuollon yksikkö, PKSSK Heinävesi Ilomantsi Rääkkylä Juuka Lieksa Valtimo Nurmes yli

Lisätiedot

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.

Mikko Syvänne. Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry. Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10. Mikko Syvänne Dosentti, ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Valtimotautien riskitekijät ja riskiyksilöiden tunnistaminen MS 13.10.2010 1 Klassiset valtimotaudin riskitekijät Kohonnut veren kolesteroli Kohonnut

Lisätiedot

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu

Keskittymisharjoitus. Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6. Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Sinikka Hiltunen/Muistikoulutus 2.10.2009 1/6 Keskittymisharjoitus Lue teksti, jota ei ole lihavoitu Ikääntymisen myötä hermojärjestelmän kyky ylläpitää Säännöllinen alkoholin nauttiminen nuoruudessa muuttaa

Lisätiedot

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille

Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Itsesäätelykyvyn kehittämisestä tukea terveellisille ruokailutottumuksille Hanna Ollila Pilvikki Absetz 21.10.2012 www.tempestproject.eu 1 Terveelliset ruokailutottumukset perustana hyvinvoinnille Lapsuuden

Lisätiedot

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE

KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE KUNNON RUOKAA NUORILLE URHEILIJOILLE Liikuntavammojen Valtakunnallinen Ehkäisyohjelma OMIEN RUOKAILUTOTTUMUSTEN ARVIOINTI Toteutuuko seuraava? Merkitse rasti, jos asia sinun kohdallasi toteutuu 5(-7) ruokailutapahtumaa:

Lisätiedot

Nimi Ikä Paino Pituus

Nimi Ikä Paino Pituus Nimi Ikä Paino Pituus Osoite Puhelin Sähköposti Arjen tottumukset Sisältääkö työsi fyysistä ponnistelua? A) Paljon B) Jonkin verran C) Hieman D) Ei ollenkaan Miten kuljet työmatkasi? A) Pääsääntöisesti

Lisätiedot