Invalidiliitto ry MUISTIO 1(11) HE 90/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Invalidiliitto ry MUISTIO 1(11) HE 90/2010 5.11.2010"

Transkriptio

1 Invalidiliitto ry MUISTIO 1(11) Esityksen pääasiallinen sisältö Invalidiliitto arvioi hallituksen esitystä fyysisesti vammaisten ihmisten näkökulmasta. Fyysisesti vammaisten ihmisten joukko on heterogeeninen ja heidän tarpeensa ovat hyvin erilaisia. Vammaisuus tai sairastuminen on erilaista kun sitä katsotaan syntymästään saakka vammaisten tai sairaiden, myöhemmässä elämänvaiheessa vammautuneiden tai sairastuneiden tai vammaisten lasten perheiden näkökulmasta. Terveydenhuollon asiakkaan asema ja asiakaslähtöisyys on keskiössä hallituksen esitystä tarkasteltaessa. Asiakkaan asema perustuu potilaslain 3 :n säännöksestä potilaan oikeudesta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun, perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännöksestä siihen sisältyvine syrjinnän kieltoineen sekä perustuslain 19 :n 3 momentin säännöksestä julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä. Tarkastelemme ehdotuksia uudeksi terveydenhuoltolaiksi myös Suomen allekirjoittaman YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja erityisesti sen terveyttä koskevan 25 artiklan pohjalta. Artiklassa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää ja että terveydenhoitopalvelujen saatavuuden turvaamiseen terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien sitoudutaan. Lisäksi juuri julkaistussa Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa VAMPO uuden terveydenhuoltolain toteutusta ohjataan siten, että eri tavoin vammaisten henkilöiden mahdollisuus saada ja käyttää perusterveydenhuollon palveluita varmistetaan. Ehdotuksessa todetaan, että palvelujen ja toiminnan sisältöä koskevat uudistukset toteutettaisiin siten, että ne tukisivat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja mahdollistaisivat myös raja-aitojen madaltumisen vaikka varsinaisiin palvelurakenteisiin ei vielä tässä esityksessä ole mahdollista puuttua. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien lakiuudistusten olisi ehdottomasti pitänyt valmistua samanaikaisesti. Nyt pelkona on, että sosiaalinen näkökulma jää terveydenhuollon jalkoihin, kun terveydenhuolto on valmisteltu omana kokonaisuutenaan. SOTE-lain puuttuessa kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki jäävät edelleen voimaan ja terveydenhuollon järjestäminen tulee perustumaan niihin edelleen. Tämä luo erittäin suuren haasteen päättäjien ja viranomaisten toiminnalle, koska lakeihin jää pakostakin ristiriitaisuuksia. Terveydenhuollon hallituksen esityksessä ei määritellä esimerkiksi, mitä ovat ne sosiaalihuollon tehtävät, jotka läheisesti liittyvät terveydenhuoltoon. Vaarana on, että terveydenhuoltolain hyvät tavoitteet eivät toteudu, jos sote-järjestämislakia ei saada aikaan pikaiseksi. Vammaisten henkilöiden taloudellisen aseman parantamiseksi Invalidiliitto vaatii terveydenhuollon yhtenäisen maksukaton toteuttamista. Tämä tapahtuu yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja sairasvakuutuksen lääkekustannusten vuosiomavastuuosuus. Invalidiliitto haluaa korostaa, että eri ammattiryhmien eettiset ohjeet olisi hallituksen esityksessä pitänyt huomioida myös lain tasolla. Eettisiä ohjeita noudattamalla taataan potilaan/asiakkaan tasavertainen ja yhtenäinen kohtelu. YK:n vammaisoikeussopimuksen 25

2 Invalidiliitto ry MUISTIO 2(11) artiklan d -alakohta velvoittaa valtiota saattamaan voimaan kansallisesti julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa koskevat eettiset ohjeet. Invalidiliiton kommentit yksityiskohtaisiin perusteluihin ja pykäliin 4 Terveydenhuollon toimintaedellytykset Pykälässä todetaan, että kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja mm. terveydenhuollon palveluihin. Pykälän 2 momentin mukaan terveydenhuollon toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista osaamista. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon sosiaalityön rooli tulisi painottua moniammatillisessa työssä. Terveydenhuollon toimintaedellytyksiin kuuluu myös palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. Saumattomien palveluketjujen toteutumista voidaan edesauttaa ammattitaitoisella kuntoutusohjauksella. On tärkeää, että kuntoutusohjaus on helposti niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon hoitovastuulla olevien henkilöiden saavutettavissa. Kuntoutusohjauksen rooli tulisi näkyä paremmin lakitekstissä sekä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Invalidiliitto ry ehdottaa seuraavia lisäyksiä/muutoksia pykälään: 4 2 momentti: Lisättäväksi lause Riittävä lääketieteellinen, sosiaalityön ja kuntoutusohjauksen asiantuntemus muodostaa moniammatillisen asiantuntemuksen. 4 4 momentti terveydenhuollon palvelujen toteuttamiseksi pitäisi kunnalla olla käytettävissä asianmukaiset esteettömät toimitilat ja toimintavälineet. Invalidiliitto ry ehdottaa seuraavaa lisäystä yksityiskohtaisiin perusteluihin: 2 momentin yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan lisättäväksi listaan kuntoutusohjaus osana laadukasta ja turvallista hoidon kokonaisuutta, joka sisältää potilaan tarpeen mukaan lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen, hoitotieteellisen ja muun terveystieteellisen hoidon, hoitotyön, kuntoutusohjauksen ja sosiaalityön. Lisättäväksi samaan kappaleeseen: Kuntoutusohjaajan rooli on keskeinen. Kuntoutusohjaaja yhdessä asiakkaan kanssa arvioi kuntoutujan kuntoutustarpeen ja elämäntilanteen, sekä koordinoi tarvittavat asiantuntijat kuntoutustarpeen arviointiin ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen. 7 Yhtenäiset hoidon perusteet Pykälässä säädetään, että sosiaali- ja terveysministeriö laatii yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet on päivitettävä, sillä kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, hoitokäytännöissä on ollut suuria vaihteluita. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huo-

3 Invalidiliitto ry MUISTIO 3(11) miota siihen, että erilaisia Käypä hoito -suosituksia on laadittu ja niitä tulisi noudattaa. Niiden avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua. 9 potilastietorekisteri ja potilastietojen käsittely Pykälässä ehdotetaan, että yhteiseen potilastietorekisteriin liittyneiden terveydenhuollon toimintayksiköiden välinen potilastietojen käyttö ei edellytä potilaan nimenomaista suostumusta. Invalidiliitto haluaa painottaa, että tietoja tulee käyttää vain hoidon edellyttämässä laajuudessa. Potilaan tulee aina olla tietoinen siitä mitä häneen liittyviä tietoja ollaan siirtämässä ja mihin. Tarpeellisen tiedon kulku on varmistettava, mutta potilaalle tulee antaa selvitys yhteisestä rekisteristä ennen ensimmäistä toimintayksiköiden välistä tietojen luovutusta, kuten perusteluissa todetaan. Kunnan hankkiessa palveluita ostopalveluna yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta, on varmistettava riittävä tiedonsiirto. Näillä perusterveydenhuollon ulkopuolisilla tahoilla ei kuitenkaan saa olla pääsyä asiakastietorekisteriin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tiedonsiirtoon. Julkisen terveydenhuollon sisällä tieto saa kulkea, mutta sosiaaliviranomaisella saa olla käytössään vain hänen työssään tarvittavat asiakkaan terveydentilaan liittyvät, välttämättömät tiedot päätöksenteon tueksi. Sosiaaliviranomaisilla ei voi olla oikeutta tutustua asiakkaansa kaikkiin terveydellisiin tietoihin ilman asiakkaan lupaa. Rekisteri tulee rakentaa niin, että vain hoidon tai sosiaalityön päätöksenteon tueksi välttämättömien tietojen siirtäminen on mahdollista. Invalidiliitto kannattaa sitä, että asiakastietojärjestelmään luodaan tietojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi toiminto, jolla varmennetaan olemassa oleva hoitosuhde automaattisesti. Näin varmistetaan vain hoitoa varten tarvittavien tietojen siirto ja estetään tietojen väärinkäyttö. 10 Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus Palvelujen saavutettavuudessa ja yhdenvertaisessa saatavuudessa avainasemassa ovat palvelut, jotka perustuvat alueen asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tällöin potilailla on vahvempi oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti ja esteettömässä sekä saavutettavassa ympäristössä. Invalidiliitto ehdottaa lisäystä pykälän 2 momentin tekstiin: Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien palvelujen järjestämisestä ja saatavuuden yhdenvertaisesti koko alueellaan. 3 momentissa todetaan, että palveluja voidaan keskittää alueellisesti, jos se on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Tämä on erittäin kannatettavaa Invalidiliiton näkökulmasta. Fyysisesti vammaisten ihmisten joukossa on monia vammaryhmiä, joiden elinikäinen seuranta ja hoito on tällä hetkellä laiminlyöty. Tällaiset tilanteet syntyvät sellaisten diagnoosien kohdalla, jotka vaativat erityisosaamista ja joita esiintyy kuitenkin suhteellisen harvoin kuten selkäydinvamma ja harvinaiset vammat ja sairaudet. Tällaisten diagnoosien hoito ja seuranta on järkevää keskittää, jolloin alueen väestöpohja kyseisen diagnoosin osalta on tarpeeksi suuri tarvittavan erityisosaamisen takaamiseksi. Kunkin vammaryhmän kohdalla tulee mietittäväksi onko hoito ja seuranta järkevää keskittää alueellisesti vai valtakunnallisesti.

4 Invalidiliitto ry MUISTIO 4(11) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Invalidiliitto on useissa yhteyksissä vaatinut poikkihallinnollisesta yhteistyöstä parempaa säätelyä. Pykälän keskeisenä tavoitteena on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen. Tähän mennessä poikkihallinnollinen yhteistyö ei ole toteutunut käytännössä. Nyt pykälässä todetaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot on nimettävä ja kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Säännös on edelleen varsin väljä, mutta toivottavasti tämä lisää poikkihallinnollista yhteistyötä myös käytännössä. Terveydenhuolto voisi hyödyntää kansalaisjärjestöjen tietämystä omasta jäsenistöstään ja hyödyntää niitä tiedottamisen väylänä. Vuoropuhelua järjestöjen kanssa olisi tärkeää erityisesti kuntalaisten hyvinvointia arvioitaessa. Kunnat velvoitetaan valmistelemaan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomukseen kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä palvelujärjestelmän kyvystä vastata näihin tarpeisiin väestöryhmittäin. Vammaisten ihmisten terveys ja hyvinvointi tulisi ottaa tarkasteluun yhtenä väestöryhmänä. Lisäksi pykälässä todetaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat mm. sellaiset toimet, joilla pyritään muuttamaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi. Vammaisten ihmisten kohdalla tämä tarkoittaa esteettömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta, jotta vammaiset ihmiset voivat nauttia täysimääräisesti kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muun väestön kanssa YK:n vammaisoikeussopimuksessa tarkoitetulla tavalla. (art 1.) 13 terveysneuvonta ja terveystarkastukset, 14 seulonnat Pykälässä todetaan, että kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa sekä kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset. Tällöin erityisen tärkeään asemaan nousee toimitilojen ja toimintavälineiden esteettömyys. Monesti vammaisten ihmisten on vaikea päästä asiantuntevalle lääkärille terveystarkastukseen, jossa osattaisiin seurata vamman aiheuttamia haittoja. Hyvänä esimerkkinä toimitilojen ja toimintavälineiden esteellisyyden välillisistä vaikutuksista nähdään joidenkin seulontojen yhteydessä kuten naisten mammografia. Iso- Britanniassa on selvitetty CP-vammaisten ihmisten lisääntynyttä kuolevuutta eri sairauksiin suhteessa valtaväestöön. Strauss tutkimusryhmineen havaitsi jo vuonna 1999, että CPvammaisilla naisilla on jopa kolme kertaa suurempi riski kuolla rintasyöpään verrattuna valtaväestöön, minkä aiheuttanee puutteellinen seulonta ja hoito. YK:n vammaisoikeussopimuksen artiklan 25 b -alakohta velvoittaa valtiota järjestämään vammaiselle henkilölle terveydenhuoltopalvelut, joihin sisältyy vammaisuuden vuoksi varhainen tunnistaminen ja puuttuminen sekä palvelut, joilla pyritään minimoimaan ja estämään uusia vammoja ja sairauksia. Invalidiliitto ehdottaa, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin tulee maininta myös joukkoseulontapaikkojen esteettömyydestä.

5 Invalidiliitto ry MUISTIO 5(11) Terveysneuvontaan kuuluu myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut, joiden tulee olla kaikille avoimia yhdenvertaisesti. Keskeistä tällöin on sekä fyysinen että asenteellinen esteettömyys. Vammaisten ihmisten seksuaaliset tarpeet ovat edelleen tabu. Tämä näkyy sekä yleisissä yhteiskunnallisissa asenteissa että terveydenhuollon palvelujärjestelmissä. Vammaisten ihmisten erityistarpeiden huomioimiseksi Invalidiliitto pitää erittäin tärkeänä, että jokaisen terveyskeskuksen käytettävissä on ainakin yksi seksuaalineuvojan täydennyskoulutuksen saanut työntekijä, jolla on valmiudet myös erityisryhmien neuvontaan. YK:n vammaisoikeussopimuksen 25 artiklan a -alakohta velvoittaa valtiota järjestämään vammaisille henkilöille seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät palvelut. Myös alkuraskauden seulontatutkimuksiin liittyvä osaava ja asiantunteva neuvonta ja osallistumisen vapaaehtoisuuden painottaminen on erityisen tärkeää. Jatkuva terveydenhuollon työntekijöiden koulutus tähän aihepiiriin on turvattava. Tämä takaisi sen, että eri puolilla maatamme kaikki perheet saisivat samanlaisen neuvonnan ja tasapuolisen kohtelun. Poikkeavien raskauksien ja/tai synnytysten sekä sikiöstä johtuvin syin tehtyjen raskaudenkeskeytysten jälkeen perheen pitää saada asiantuntevaa apua ja tukea sekä monitahoista neuvontaa tarpeen mukaan. Neuvonnan tulee olla neutraalia, kun tieto lapsen vammasta saadaan. Tietoa tulee antaa erilaisista vaihtoehdoista ja tukea on tarjottava kaikenlaisissa tilanteissa perheen päätöksestä riippumatta. Työnjako ja yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon (äitiyspoliklinikat, perinnöllisyysklinikat) kanssa pitäisi olla saumatonta. Yhteistyöllä estetään se, että perheet joutuvat itse hakemaan tietoa eri tahoilta. Järjestöt tarjoavat paljon mm. vertaistukea ja sopeutumisvalmennusta, josta olisi hyötyä perheille. 15 Neuvolapalvelut Neuvolapalveluiden tulee olla kaikille saavutettavia, eli neuvoloiden esteettömyys sekä vammaisten äitien ja isien tasavertainen kohtelu on tärkeää. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheisiin. Erityisesti näissä tilanteissa järjestöjen asiantuntemusta tulisi hyödyntää esimerkiksi vertaistuen ja sopeutumisvalmennuksen osalta. Erityisen kannatettavaa ehdotuksessa on, että pykälän 6 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan kotiin viety perhetyö ja mahdollisimman varhain aloitettu sosiaalitoimen intensiiviperhetyö. Vammaisten lasten perheet ovat tällä hetkellä usein siinä tilanteessa, että he eivät saa tarvitsemaansa apua kotiin. Monta kertaa kyse on yksinkertaisesti siivous-, kodinhoito- tai lastenhoitoavusta. Tällä hetkellä tilanne on se, että perheen on ilmoittauduttava lastensuojelun asiakkaaksi saadakseen minkäänlaista käytännön apua. Perheet uupuvat ja väsyvät. Tämä tilanne on kestämätön. Palvelujärjestelmää tulisi kehittää niin, että perhe saisi tarvitsemansa avun jo ennen kuin he ovat niin uupuneita, että he tarvitsevat lastensuojelun palveluita. Neuvoloiden tekemällä työllä voisi olla merkittävä ja tukea antava rooli myös vammaisten lasten perheiden elämässä. Jotta tähän päämäärään päästään, neuvoloiden henkilökunnan vammaisuuteen liittyvää tietämystä ja osaamista on lisättävä. Invalidiliiton kokemus on, että neuvolat tarvitsevat ohjausta siitä miten toimitaan erityisesti silloin, kun kyseessä on esimerkiksi harvinaista sairautta sairastava lapsi.

6 Invalidiliitto ry MUISTIO 6(11) 16 Kouluterveydenhuolto ja 17 Opiskeluterveydenhuolto Tilojen esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus nousevat erityisen tärkeään rooliin myös tämän pykälän toteutumisessa. Lapset ja nuoret, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja keskitetysti erityissairaanhoidossa lasten ja nuorten poliklinikoilla. Nuoren saavutettua tietyn iän, tämä hoito loppuu. Nämä ovat tilanteita, joissa vammaisen nuoren jatkoseuranta voi katketa, vaikka henkilöt ovat tuolloin muutoinkin elämänsä murrosvaiheessa. Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon valmiuksia ja osaamista vaikeavammaisen koululaisen ja opiskelijan kohtaamiseen tulee vahvistaa. Heikkous tällä alueella saattaa johtaa tilanteisiin, että vaikeasti vammainen tai harvinaista sairautta sairastava henkilö jää em. palveluiden ulkopuolelle vaikka kyseessä olisi perusterveyteen liittyvä ongelmatilanne. Kouluterveydenhoitajien ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten osaamista vammaisuuteen liittyen on lisättävä. Esimerkiksi on varmistettava, että vammaisella nuorella on tasavertainen mahdollisuus saada seksuaaliterveyspalveluita. Vammaisuutta ja erilaisuutta tulisi käsitellä entistä tiiviimmin esim. terveyskasvatuksen tunneilla, koska kiusaaminen kohdistuu usein vammaisiin lapsiin/nuoriin. 17 :ssä todetaan, että opiskelijan terveyden ja opiskelukyvyn kannalta olisi tärkeää saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Tässä kohtaa erityisen tärkeäksi nousee yhteistyö opiskelijaterveydenhuollon sekä vammaisen opiskelijan mahdollisten muiden hoitavien tahojen kanssa. 18 Työterveyshuollon rooli Invalidiliiton kokemus on, että kunnallinen työterveyshuollon resurssit hoitaa tehtäväänsä ovat huonot. Kunnallinen työterveyshuolto on ensisijaisessa asemassa, kun arvioidaan sen piirissä olevien työntekijöiden kuntoutuksen tarvetta, kuntoutukseen pääsyä ja työssä pysymistä. Näin ollen kunnallisen työterveyshuollon roolia on vahvistettava. 20 Iäkkäiden neuvontapalvelut Ikääntyvät vaikeavammaiset ovat ryhmä, joiden erityistilanteisiin valmiuksia ei löydy. Useiden vammaisten kohdalla ikääntymisen vaikutukset tulevat tavanomaista aikaisemmin ja ne voivat olla henkilön toimintakykyä suuresti alentavia. Kuntoutus ja kuntoutukseen liittyvä neuvonta ovat erittäin tärkeässä roolissa tämän ryhmän hyvinvoinnissa. Kuntoutukseen liittyvistä asioista ei ole tarjolla riittävää neuvontaa. Näin ollen Invalidiliitto ehdottaa lisättäväksi pykälään neuvontapalveluihin kohdaksi 4) ohjaus ja neuvonta kuntoutusmahdollisuuksista. 24 Sairaanhoito Hoitotarvikkeet on ehdotuksessa sisällytetty kotisairaanhoitoa koskevaan pykälään. Nykyisin kunnat ovat vaihtelevaisen käytännön mukaan antaneet maksutta hoitovälineitä liittyen perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon. Järjestöihin tulleiden kasvavien yhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että samalla kun kunnat ovat yhtenäistäneet sai-

7 Invalidiliitto ry MUISTIO 7(11) raanhoidon kriteeristöjä, ovat ne supistaneet ohjeistuksillaan hoitotarvikejakeluun kuuluvia hoitotarvikkeita. Kaikki hoitotarvikkeita tarvitsevat henkilöt eivät välttämättä kuulu kotisairaanhoidon piiriin. Näin ollen on varmistettava, että kaikki hoitotarvikkeita tarvitsevat henkilöt saavat oman vammansa edellyttämiä yksilölliseen tarpeeseen perustuvia ja maksuttomia hoitotarvikkeita, myös siinä tilanteessa, että henkilö ei kuulu kotisairaanhoidon piiriin. Invalidiliitto ehdottaa pykälään muutoksia, jotta sairaudenhoidosta johtuvien välttämättömien hoitotarvikkeiden järjestämisvelvollisuus olisi tarkkarajaisempi. Vaadimme sen nimenomaista mainitsemista myös esitetyn 24 1 momentti 1 kohtaan seuraavasti: 25 Kotisairaanhoito Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: 1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, vamman tai pitkäaikaissairauden hoidossa välttämättömät hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus; Hoito- ja kuntoutussuunnitelman aseman korostamiseksi Invalidiliitto ehdottaa, että viimeistä lausetta tehostettaisiin seuraavasti: Hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on laadittava potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukainen käytännön toimenpiteitä ohjaava hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Vammaisten henkilöiden kohdalla on ollut ongelmia yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saamisessa. Tämän hetkiset käytännöt ovat ajautuneet siihen, että kunnat jakavat vain määrättyjä tarvikkeita huolimatta siitä, mikä on oikea tarve. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi katetrien lukumäärien rajoittamista tai vaippojen saannin rajoittamista vain yhteen malliin/merkkiin. Esimerkiksi nuorelle aktiivi-iässä olevalle henkilölle joka pärjäisi näkymättömämmillä ja pienemmillä tippasuojilla on annettu vain isoja vanhusten laitoshoitoon tarkoitettuja vaippoja. Kunta ei saa rajoittaa henkilön yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saantia omilla ohjeistuksillaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että hoitotarvikkeiden rajaaminen vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon aiheuttaa kestämättömän tilanteen joillekin vammaisille henkilöille. Henkilöllä saattaa olla elinikäinen vammasta johtuva ongelma liittyen virtsaamiseen esim. lievää virtsan karkailua, joka kuitenkin selvästi vaikuttaa elämänlaatuun mutta ei luokitella vaikeaksi tai keskivaikeaksi. Invalidiliitto vaatii, että hoitotarvikkeiden saannin pitää aina perustua henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi näiden hoitotarvikkeiden maksuttomuus on varmistettava. Tämä tarkoittaa myös hoitotarvikkeiden kuljetuksien maksuttomuutta. Invalidiliitto ehdottaa, että yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään:

8 Invalidiliitto ry MUISTIO 8(11) sairauden tai vamman takia heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon, tai vammasta johtuvaan elinikäiseen oireistoon, kuten vaipat, pussit ja antiseptiset hoitotarvikkeet esim. vinyylihanskat, kertakäyttöpesulaput Yksityiskohtaisista perusteluista käy ilmi hoitosuunnitelman keskeinen asema. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaan yksilölliset tarpeet ovat keskeisessä asemassa. Hoitosuunnitelmaa tekevällä lääkärillä tulee olla riittävä ja tarvittava tieto kyseessä olevasta vammasta. 29 Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen tulee olla kokonaisvaltaista, toimintakykyä ja osallisuuden mahdollisuuksia edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Tähän kuuluvat lääketieteellinen arvio, kuntouttava hoitotyö, erilaiset terapiatoimenpiteet, sosiaalityön asiantuntijuuden hyödyntäminen, kuntoutusohjaus sekä apuvälineet. Moniammatillisuus ja yhteistyö potilaan/asiakkaan kanssa kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tukevat kuntoutuksen onnistumista. Lain yksityiskohtaiset perustelut ovat hyvät, mutta ne eivät näy riittävästi itse pykälässä. YK:n vammaisoikeussopimuksen kuntoutusta koskevan artiklan 26 a -alakohta edellyttää, että kuntoutukseen liittyvät palvelut ja ohjelmat aloitetaan asiakkaan kannalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ne perustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialaiseen arviointiin. Fyysisesti vammaisilla ihmisillä on vaikeuksia saada tarvitsemiaan apuvälineitä sekä apuvälineiden ylläpitoon liittyvää huoltoa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja vammaiset henkilöt ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta tilanne on sama. Harvinaisten sairauksien osalta lääkinnällinen kuntoutus tulee keskittää osaamiskeskuksiin, joihin on kertynyt kokemusta näiden ryhmien osalta. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota myös avustaja- ja opaskoirien myöntämiseen apuvälineenä. Avustajakoiralla liikuntavammaisen ja opaskoiralla näkövammaisen henkilön apuvälineenä on oma merkittävä roolinsa lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisessa. Koira mahdollistaa fyysisen kunnon ylläpitämisen, työssä käymisen, harrastuksiin osallistumisen ja mahdollisuuden hoitaa itsenäisesti liikkuen omia asioitaan. On erittäin tärkeää, että avustaja- ja opaskoira saisi jatkossakin apuvälineen aseman. Invalidiliitto ry pitää perusteltuna kuntoutusta tarvitsevan henkilön perusoikeuksien, oikeusturvan ja eri kuntoutusjärjestelmien piirissä olevien henkilöiden tasaarvoisuuden näkökulmasta, että myös terveydenhuollon lääkinnällisestä kuntoutuksesta sekä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä säädetään laki. Mikäli julkisen terveydenhuollon lääkinnällisestä kuntoutuksesta sekä apuvälineistä ei tehdä erillistä lakia, tulee ennalta mainittujen lakipykälien lisäksi toiminta käytäntöjen ohjauksen toteutua asetustasoisena. Lisäksi Invalidiliitto vaatii esitettyyn 29 1 momentti 5 kohdan yksityiskohtaisiin perusteluihin lisättäväksi avoimen esimerkkiluettelon siitä, mitä apuvälinepalveluihin sisältyy, esimerkiksi yksilöllistä tarvetta vastaavan apuvälineen hankinta, sovitus, käytön opetus, huolto ja uusimien sekä niistä aiheutuvat välillisten ja välittömien kustannusten korvaaminen. Nyt lakiesityksessä olevat kuntoutusta käsittelevät 29 ja 30 eivät ole riittäviä takaamaan tarpeenmukaisen kuntoutuksen toteutumista. Käytännössä arjen työtä tekevät hen-

9 Invalidiliitto ry MUISTIO 9(11) kilöt eivät ehdi perehtyä lainvalmistelun taustalla oleviin perusteluihin ja näin ollen selkeästi rakennettu erillinen laki tukisi potilaan/asiakkaan oikeutta tarvitsemaansa kuntoutukseen terveydenhuoltolain hengen mukaisesti. Sosiaalityö ja kuntoutussosiaalityö ovat tärkeä osa lääkinnällisen kuntoutuksen kokonaisuutta. Terveydenhuollossa sekä kuntoutuksen sektorilla tarvitaan oikeaa osaamista sosiaali- ja vammaispalveluista sekä sosiaaliturvaetuuksien vaikutuksista kuntoutusjärjestelmässä. Jo terveydenhuoltolakia valmistelleen työryhmän muistiossa vaadittiin terveydenhuollon sosiaalityön vahvistamista, koska usein ne henkilöt, jotka ovat vaativimman erikoissairaanhoidon piirissä tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa niin sosiaaliturvan kuin sosiaalipalveluidenkin järjestymiseksi. Tämä näkökulma ei edelleenkään näy riittävästi hallituksen esityksessä. Sosiaalityön kautta yhteiskunnallinen näkökulma terveydenhuoltoon lisääntyisi, joka on välttämätöntä ja tällä hetkellä liian vähäistä. Tavoitteena ovat saumattomat palvelut ja kiinteä yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä, joustava palvelujärjestelmä sekä ihmisen huomioiminen kokonaisuutena. Kuntoutussosiaalityön roolin vahvistaminen edesauttaisi myös mm. kuntoutussuunnitelman yhteensovittamista potilaan muihin hoitoja palvelusuunnitelmiin, kuten yksityiskohtaisissa perusteluissa vaaditaan. Sosiaalityön kautta syntyy luonteva yhteistyö eri verkostojen kanssa. Kuntoutusohjaus ei poista sosiaalityön tarvetta eikä päinvastoin. Invalidiliitto ehdottaa lisättäväksi pykälään kohdan 6) sopeutumisvalmennus jälkeen kohdan 7) sosiaalityö tai kuntoutussosiaalityö; Lääkinnällisen kuntoutuksen tilannetta Suomessa tulisi seurata ja arvioida tarkemmin, jotta tiedetään lääkinnällisen kuntoutuksen todellinen tilanne. Invalidiliitto ehdottaa, että kuntoutusselontekojen laadinta on aloitettava uudelleen ja sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutusasiain neuvottelukunnan roolia vahvistetaan. Erityisesti ikääntyvät, yli 65-vuotiaat Invalidiliiton vaikeavammaiset jäsenet ovat viestittäneet kuntoutuspalveluiden selkeästä vähentymisestä, jopa loppumisesta kuntoutusvastuun siirryttyä Kelasta terveydenhuoltoon. Invalidiliitto ry pitää välttämättömänä ikääntyvien vaikeavammaisten ihmisten kuntoutuksen jatkamista kuntoutuksen tarvetta vastaavalla tavalla. Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen kuntouttavin toimenpitein on ikääntyvälle vaikeavammaiselle vähintään yhtä tärkeää kuin se oli hänelle ennen kuin hän täytti 65 vuotta. Kuntoutuksella on yksilön elämänlaadun ylläpidon kannalta keskeinen merkitys ja toisaalta yhteiskunnallinen merkitys näkyy esim. laitoshoidon tarpeen siirtymisenä. Invalidiliitto on jo aikaisemminkin useaan kertaan ehdottanut Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen yläikärajan nostamista 65 vuodesta 68 vuoteen. Invalidiliitto toistaa tässäkin yhteydessä vaatimuksensa. 30 yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen Invalidiliitto pitää hyvänä yksityiskohtaisissa perusteluissa vahvasti esiin nousevaa julkisen terveydenhuollon velvoitetta ottaa vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisessä, myös sellaisissa tilanteissa, jossa kuntoutuksen toteuttaja on epäselvä. Perusterveyden-

10 Invalidiliitto ry MUISTIO 10(11) huollon velvoite ohjata asiakasta on myös erittäin tärkeä osa toimivaa kuntoutusjärjestelmää, kuten perusteluissa todetaankin. Jos perusterveydenhuollolla ei ole edellytyksiä huolehtia yksilöllisen tarpeen mukaisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta on henkilö aina ohjattava erikoissairaanhoidon piiriin. Nyt pykälässä todetaan vain, että asianosaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Tiedonantaminen ei aina riitä vaan henkilö on ohjattava muiden palveluiden piiriin. Invalidiliitto vaatii, että tämä näkyy myös pykälässä. Lisäksi Invalidiliitto on tyytyväinen siihen, että hoitotakuun määräajat koskevat myös kuntoutusta. Tällä hetkellä vammaiset ihmiset joutuvat odottamaan kuntoutuksen alkua pitkiäkin aikoja. 45 Erikoissairaanhoidon keskittäminen Pykälän mukaan erityistason sairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä ja hoitoa voitaisiin keskittää valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille, kun hoidon keskittäminen vain yhteen tai joihinkin yliopistollisiin sairaaloihin on tarkoituksenmukaista, jotta potilaan oikeus asianmukaiseen hoitoon ja akuuttihoidon jälkeiseen kuntoutukseen toteutuisivat Keskittäminen on tarpeen monenkin vammaryhmän kohdalla, sillä tällä hetkellä heidän elinikäinen seurantansa ja hoitonsa on laiminlyöty. Tällaisia ryhmiä ovat raaja-amputoidut, cp-vammaiset, selkäydinvammaiset, vaikeat aivovamman jälkitilat, synnynnäiset neurologiset sairaudet ja harvinaiset vammat ja sairaudet. Kaikki näistä ovat elämänmittaisia kumppaneita, jotka aiheuttavat helposti syrjäytymistä ja edellyttävät terveydenhuollollisia toimia. Erityisesti Invalidiliitto haluaa nostaa esille selkäydinvamman sekä harvinaisten vammojen ja sairauksien seurantaan ja elinikäiseen hoitoon liittyvät ongelmat. Selkäydinvammaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska hoitoorganisaatiossamme ei ole selkäydinvammaan perehtyneitä yksiköitä. Selkäytimen vaurion saaneiden hoito ja kuntoutus voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) akuuttivaiheen sairaalahoito, 2) välitön kuntoutus, joka johtaa kotiutumiseen, ja 3) terveydentilan elinikäinen seuranta ja hoito. Kansainvälinen käytäntö on toteuttaa kaikki nämä vaiheet mahdollisimman keskitetysti ja saumattomasti samassa yksikössä, jossa henkilökunta on asiantuntevaa ja selkäydinvammoihin erikoistunutta. Sekä akuuttihoito että elinikäisen terveydentilan seuranta tulisi keskittää selkäydinvammayksiköihin eli osaamiskeskuksiin, joissa sama henkilökunta hoitaa vammautuneita täyspäiväisesti koko näiden elinkaaren ajan. Vaurio selkäytimessä saattaa aiheuttaa erityisongelmia mm. ihon, rakon, suolen ja sukupuolielinten toimintahäiriöitä, hermoperäistä kipua, autonomisen hermoston aiheuttamia oireita sekä liikuntavammoja; kolme neljästä vammautuneesta joutuu käyttämään pyörätuolia. Osa niskamurtumista ja selkäydinvamman aiheuttamista tapaturmista jää jopa diagnosoimatta ja johtaa moninaisiin tuki- ja liikuntaelinongelmiin sekä autonomisen hermoston aiheuttamiin vaivoihin. Kaikkiaan maassamme on noin vammautunutta. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 301/2010 ( ) mukaan selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittämisestä on tulossa asetus. Invalidiliitto on erittäin

11 Invalidiliitto ry MUISTIO 11(11) tyytyväinen tähän kehitykseen. Invalidiliitto haluaa ehdottomasti antaa lausuntonsa asetuksesta ennen kuin se tulee voimaan. EU:ssa sairaus määritellään harvinaiseksi silloin, kun sitä sairastaa jäsenvaltiossa alle 5/ asukasta. Pohjoismaissa määritelmä on pidetty 1-2 sairastujaa/ asukasta. Harvinainen sairaus tai vamma on usein myös henkeä uhkaava ja pysyvän invaliditeetin aiheuttama sairaus, jolla on alhainen esiintyvyys. Valtaosa näistä sairauksista on perinnöllisiä. Suomessa on EU:n suosituksesta tekeillä harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma. Asiantuntijuuden keskittäminen osaamiskeskuksiin ja niiden verkostoituminen Euroopassa sisältyvät EU:n vuonna 2009 annettuun ohjelmasuositukseen. Sillä on tarkoitus varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja korkealuokkaisen terveydenhuollon osaaminen Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Terveydenhuollossa sairauden tai vamman harvinaisuus hidastaa tiedon kertymistä ja sen löytämistä, asiantuntijuuden kehittymistä, tutkimusprojekteja ja lääkekehittelyä. Harvinaisten sairauksien diagnostiikka, hoito ja kuntoutus on maassamme epätasaisesti jakautunut, laadultaan vaihtelevaa ja kustannuksiltaan kallista. Uusi terveydenhuoltolaki antaa monia mahdollisuuksia parantaa tilannetta. Haluamme erityisesti mainita seuraavaa: Valinnanvapaus antaa potilaalle itselleen mahdollisuuksia käyttää asiantuntijoita. Pidämme tärkeänä, että harvinaiset sairaudet tunnistetaan ja tunnustetaan ja sitä kautta ne tulevat yhteistoiminnan ja valtakunnallisen keskittämisen piiriin, jolloin muodostuu harvinaisten sairauksien tieto-taitokeskus tai keskuksia, joissa tieto ja kokemus voivat keskittämisen kautta kasvaa. Yhteistyötä pitää kehittää erityisesti diagnostiikan, hoidon ja toimenpiteiden, seurannan, kuntoutuksen sekä lääkehoitojen suhteen. Tieto-taitokeskusten tulee olla kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mm. kolmannen sektorin Harvinaiset-verkoston kanssa. Harvinaisten sairauksien kohdalla on muistettava, että diagnostiikan, hoidon, kuntoutuksen ja henkilöstön koulutuksen osalta valtakunnallinen taso ei ole riittävä, joten on varauduttava käyttämään ulkomaisia konsultteja, joissakin tapauksissa lähettämään potilaita ja henkilöstöä ulkomaille. Kalliiden lääke- tai muiden hoitojen tasausjärjestelmä tulee olla laissa selkeästi kirjattu. Lainsäädäntötyön ja muun kehittämisen esteenä on se, että Suomessa ei harvinaisia sairauksia ole määritelty eikä kansallista strategiaa ole laadittu. 76 Tasausjärjestelmä Potilaan hoito voi joskus aiheuttaa poikkeuksellisen suuria kustannuksia. Nämä suuret kustannukset voivat olla hoidon esteenä. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi antaa kiireellisesti asetus oikeudenmukaisesta tasausjärjestelmän määräytymisen perusteista. Nykyisin käytettyjen poikkeuksellisten suurten kustannusten ylärajoja tulee madaltaa huomattavasti, jotta kaikkien kansalaisten oikeus hyvään hoitoon toteutuu.

Vammaisfoorumi ry 13.10.2010 Handikappforum rf Finnish Disability Forum. Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta

Vammaisfoorumi ry 13.10.2010 Handikappforum rf Finnish Disability Forum. Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Vammaisfoorumi ry 13.10.2010 Handikappforum rf Finnish Disability Forum Eduskunta Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta Sosiaali- ja terveysvaliokunta Asia: Lausunto koskien Hallituksen esitystä Eduskunnalle

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa

Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Sosiaali- ja terveyspalvelut keskeinen osa kuntien toimintaa Pohjatietoa kuntavaaleihin Kaikki yhteen ääneen. 28.10.2012 Använd din röst. Kuntien järjestämisvastuu Kunnilla on vastuu palvelujen järjestämisestä

Lisätiedot

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki

Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa. Terveydenhuoltolaki Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Terveydenhuoltolain merkitys Asiakaskeskeisyys julkisen potilaan rooli asiakkaana järjestelmän ohjaaja - valinnanmahdollisuus oman hoidon

Lisätiedot

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa

Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Kuntoutusasiantuntemuksen tarve sosiaali- ja terveydenhuollossa Työpaja ammattikorkeakouluille ja sidosryhmille kuntousalan koulutuksesta 27.5.2014 Johtaja Päivi Voutilainen Sosiaali- ja terveysministeriö

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä. Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Seminaari Reumaa sairastavien hoito ja kuntoutus Syksy 2010 Hallituksen esitys Terveydenhuoltolaiksi - Yhteinen sisältölaki perusterveydenhuollolle

Lisätiedot

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella?

Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Perusterveydenhuollon kuntoutussuunnitelman perusteet ja kuntoutussuunnitelmaopas Koulutuspäivä 17.9.2010 Miksi kuntoutusta pitää suunnitella? Miia Palo Ylilääkäri, avovastaanottotoiminta, Rovaniemen kaupunki

Lisätiedot

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen

Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen Potilasturvallisuuden lainsäädäntö Verkostokokous Lahti 23.9.2010 Lääkintöneuvos Timo Keistinen VISIO - tavoitetila vuoteen 2013 mennessä Potilasturvallisuus on ankkuroitu toiminnan rakenteisiin ja toimintatapoihin:

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma

Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma Palvelusuunnitelma Kuntoutussuunnitelma ja palvelusuunnitelma Ideaalitilanne on, että palvelusuunnitelma ja kuntoutussuunnitelma tukevat toisiaan palvelujen järjestämisessä. Niiden

Lisätiedot

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen

Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta. Eveliina Pöyhönen Ajankohtaista STM:n hallinnonalalta Eveliina Pöyhönen Uusi sosiaalihuoltolaki Lain tarkoitus: Edistää ja ylläpitää hyvinvointia sekä sosiaalista turvallisuutta Vähentää eriarvoisuutta ja edistää osallisuutta

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset

Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaalihuollon ja terveystoimen lainsäädännön uudistus ja toiminnalliset muutokset Sosiaali- ja terveystoimi huomenna seminaari 19.3.2010 Suomen Kuntaliitto Vesa Rantahalvari, valtiosihteeri Vesa Rantahalvari

Lisätiedot

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012

Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Uudistuva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenne Harvinaiset sairaudet -ohjausryhmä 7.9.2012 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / STO / Terveyspalveluryhmä Lainsäädännön vaiheittainen eteneminen 2010

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet

Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet Paperittomien lasten hyvinvoinnin ja terveydenhuollon haasteet 20.11.2014 Taneli Puumalainen LT, DTM&H, Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 21.11.2014 2 Oikeus terveyteen

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.

Laki ikääntyneen väestön. iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn i t tukemisesta t sekä iäkkäiden henkilöiden sosiaali- ja terveyspalveluista Kari Välimäki Kansliapäällikkö Ohjausryhmän puheenjohtaja 19.4.2012 Lakiesityksen tausta

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011

Terveydenhuoltolaki. Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 Terveydenhuoltolaki Asetusvalmistelu ja aluekierros 10.2.2011 45 min ESH järjestämisuunnitelma Laatu ja turvallisuus Ensihoito Välitön yhteydensaanti? Aamuiseen palaaminen Kaksoislaillistuksen poisto Potilasrekisterit

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen

INFO. Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan. lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen INFO Varautuminen1.1.2016 voimaantulevaan vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen lainmuutokseen Kehittämispäällikkö Juhani Rinne Lakimies Lyyti Harju Pääsuunnittelija Riikka Peltonen Asiantuntijalääkäri

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS

YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS YK:N VAMMAISTEN IHMISTEN OIKEUKSIA KOSKEVA YLEISSOPIMUS Tekstin kokoaminen ja kuvat: Tommi Kivimäki SOPIMUKSEN ARTIKLAT 5-30: 5. Vammaisten syrjintä on kielletty Vammaisten ihmisten on saatava tietoa ymmärrettävässä

Lisätiedot

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa

PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa PHSOTEY:n kuntoutustutkimusyksikön rooli työkyvyn tukemisessa Jukka Puustinen Oyl, neurologi Kuntoutustutkimusyksikkö, PHSOTEY KTY Kuntoutustutkimus Puheterapia Neuropsykologinen kuntoutus Vammaispoliklinikka

Lisätiedot

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa

Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten ehkäisevät terveyspalvelut kunnissa Lasten ja nuorten terveyspalvelut ovat kaikille Lasten ja nuorten ehkäisevillä terveyspalveluilla edistetään lasten, nuorten ja perheiden terveyttä

Lisätiedot

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma

Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arviointi on vuorovaikutuksellinen tapahtuma Palvelutarpeen arvioinnin kriteerit lainsäädännössä Erityisasiantuntija Marja Pajukoski, THL 29.3.2012 1 Yleiset tarpeen arvioinnin kriteerit

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila

Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Opiskeluterveydenhuollon lainsäädännön kehitys ja nykytila Maire Kolimaa, neuvotteleva virkamies STM 25.05.11 Opiskeluterveydenhuolto kansanterveyslakiin vuonna 1977 kunnan velvollisuudeksi, terveyskeskukset

Lisätiedot

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina

TAVOITTEET. Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää. vammaisten henkilöiden mahdollisuuksia elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisina 2015 LAKI Vammaispalvelulaissa on määritelty ne palvelut ja taloudelliset tukitoimet, joita kunnan sosiaalitoimi järjestää Vammaisille henkilöille. Lain tarkoituksena on edistää vammaisten henkilöiden

Lisätiedot

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA

PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA PALVELUKUVAUS WIITAUNIONIN TERVEYSKESKUKSEN FYSIOTERAPIA Kunnalla on terveydenhuoltolain (L1326/2010:29 ) mukainen velvollisuus järjestää potilaan sairaanhoitoon liittyvä lääkinnällinen kuntoutus. Lääkinnälliseen

Lisätiedot

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015

yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-alan kehittäminen yhteistyössä ja kumppanuudessa Tarja Myllärinen Johtaja, sosiaali ja terveys 10.2.2015 Sote-uudistus tulee ja muuttaa rakenteita Järjestämisvastuu Järjestämisvastuu t ja tuotantovastuu

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä

Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Vanhuspalvelut vastuutyöntekijä Toimintaohje 1.1.2015 Palvelutuotantolautakunta xx.xx.2015 Sisältö 1. VASTUUTYÖNTEKIJÄ VANHUSPALVELULAKI 17 3 2. VASTUUTYÖNTEKIJÄ OULUNKAARELLA 4 2.1 Vastuutyöntekijän tarpeen

Lisätiedot

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016

Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvan palveluverkkoselvitys 2016 Perusturvalautakunnan 28.1.2016 päätös Perusturvan palvelut Suurin osa perusturvan toimialan eli sosiaali- ja terveyden huollon palveluista ovat lakisääteisiä. Palvelut

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta

Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta HYKS-Operatiivinen tulosyksikkö Vesa Perhoniemi 11.9.2014 11.9.2014 Terveydenhuoltolain laajennetun valinnanvapauden ja potilasdirektiivin merkitys kuntoutuspalvelujen kannalta Vesa Perhoniemi hallinnollinen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja?

Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? Uusi terveydenhuoltolaki - terveyden edistämisen pelastaja? VII Terveyden edistämisen ajankohtaispäivä 25.5.2011 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja

Lisätiedot

POTILAAN VALINNAN VAPAUS

POTILAAN VALINNAN VAPAUS POHJOIS-POHJANMAAN SAIRAANHOITOPIIRI POTILAAN VALINNAN VAPAUS Aino-Liisa Oukka dos., johtajaylilääkäri PPSHP Asiakaslähtöisyys MIKSI? potilaan vahvempi osallistaminen hoitoonsa yleinen asenneilmapiiri

Lisätiedot

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö

sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Moniammatillisuus sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisessa Neuvotteleva virkamies Ulla Närhi Sosiaali- ja terveysministeriö Rakenteiden uudistaminen: Sosiaali- ja terveydenhuolto viidelle sote-alueelle

Lisätiedot

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla

Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Vaikeasti työllistyvien tukeminen välityömarkkinoilla Eveliina Pöyhönen Keitä ovat vaikeasti työllistyvät henkilöt? Ei yhtenäistä määritelmää voi tarkoittaa pitkäaikaistyöttömiä, vammaisia, osatyökykyisiä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus - miten vammaisten ihmisten palvelut tulevaisuudessa järjestetään Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park, 29.-30.1.2015 Kirsi Varhila, STM

Lisätiedot

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet

Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Terveydenhuollon ammattihenkilön vastuu, velvollisuudet ja oikeudet Riitta Pöllänen Ylilääkäri Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), Valvontaosasto 7.3.2014 Riitta Pöllänen@valvira.fi

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi

Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Eduskunnan perustuslakivaliokunta Helsinki 15.12.2014 pev@eduskunta.fi Asia: Svenska Finlands folkting järjestön lausunto hallituksen eduskunnalle antamasta esityksestä laiksi sosiaali- ja terveydenhuollon

Lisätiedot

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014

TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 TERVEYDENHUOLTOLAIN LAAJENNUS TULEE VOIMAAN 1.1.2014 Asiakkaan valinnan mahdollisuudet laajenevat edelleen 1.5.2011 alkaen on ollut mahdollista valita hoidosta vastaava terveysasema oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen

Lisätiedot

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö

Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö Valtakunnallinen Harvinaisten sairauksien osaamis- ja resurssikeskus Palvelua harvinaisten parhaaksi Invalidiliiton Harvinaiset-yksikkö, Launeenkatu 10, 15100 Lahti invalidiliitto.fi/harvinaiset

Lisätiedot

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä.

Kiitos, että sain tulla mukaan hienoon tapahtumaanne. Päivien teemat: oikeus omiin vahvuuksiin ja haaveista totta, ovat meille kaikille tärkeitä. Peruspalveluministeri Susanna Huovinen LUOTA MUHUN -konferenssi 14.-15.5.2014 Helsinki Congress Paasitorni Järjestäjä Kehitysvamma-alan neuvottelukunta yhdessä alan järjestöjen kanssa Ke 14.5.2014 klo

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET

MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET MIELENTERVEYSPALVELUT JA OIKEUDET Merja Karinen lakimies 06052015 OIKEUS SOSIAALITURVAAN JA TERVEYSPALVELUIHIN Jokaisella, joka ei kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa, on oikeus

Lisätiedot

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan

Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Tukevasti kotona - myös muistisairaana Yhteinen vastuu ikääntyneistä Tulit juuri oikeaan paikkaan Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri, EMBA osastopäällikkö sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut 21.9.2015

Lisätiedot

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti

Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti http://www.stm.fi/julkaisut/nayta/-/_julkaisu/1877140 Raportteja ja muistioita 2014:5 13.03.2014 Harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma 2014-2017 - Ohjausryhmän raportti Koko julkaisu (pdf, 402 kb)

Lisätiedot

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry

YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä. pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry YK:n yleissopimus vammaisten henkilöiden oikeuksista - järjestöjen näkemyksiä pääsihteeri Pirkko Mahlamäki Vammaisfoorumi ry Vammaisfoorumi ry. Vammaisjärjestöjen yhteinen ääni 24 kansallisen vammaisjärjestön

Lisätiedot

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä

Vammaisohjelma 2009-2011. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Vammaisohjelma 2009-2011 Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän vammaisohjelma Johdanto Seurakuntayhtymän vammaisohjelma pohjautuu vammaistyöstä saatuihin kokemuksiin. Vammaistyön

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa

Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Kiireellinen sosiaalipalvelu - sosiaalipäivystys Lapissa Lapin ja Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirien ja kuntien sosiaali- ja terveysjohdon seminaari, Pohtimolampi 7.11.2013 Lapin aluehallintovirasto, sosiaalihuollon

Lisätiedot

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti

TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti TEOS Sosiaalihuollon työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön ja palvelujärjestelmän uudistamistarpeita arvioivan työryhmän loppuraportti STM:n raportteja ja muistioita 2014:32 Ajankohtaista Savon päivätoiminnassa

Lisätiedot

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit

Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Kelan järjestämä kuntoutus ja lasten ja nuorten sopeutumisvalmennuskurssit Asiantuntija- ja keskustelutilaisuus narkolepsialasten vanhemmille ja aikuispotilaille 4.2.2011 Kehittämispäällikkö Tuula Ahlgren,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus

Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä. Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus Nuorten tieto- ja neuvontatyön lyhyt oppimäärä Nuorten tieto- ja neuvontatyön kehittämiskeskus 2014 Tieto on väline ja perusta elämänhallintaan Miten voi tietää, jos ei ole tietoa tai kokemusta siitä,

Lisätiedot

Opas harvinaistoiminnasta

Opas harvinaistoiminnasta Opas harvinaistoiminnasta Hengitysliiton tarkoituksena on edistää hengitysterveyttä ja hengityssairaan hyvää elämää. 2 Harvinaiset Hengitysliiton harvinaistoiminta Hengitysliiton harvinaistoiminta edistää

Lisätiedot

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa

Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Esteettömyys YK:n vammaissopimuksessa Rakennusfoorumi, 01.09.2015, Rakennustietosali - Helsinki Henrik Gustafsson, Invalidiliiton lakimies 1 Yleistä ihmis- ja perusoikeuksista Perustavanlaatuisia oikeuksia,

Lisätiedot

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää?

Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 1 Mielenterveyspotilaiden suun terveydenhuolto onko meillä kehitettävää? 10.10.2007 Anne Nordblad 2 Taustaa ja julkaistua tietoa mielenterveyspotilaiden suun hoidosta ja palveluista Hammassairauksien ehkäisy

Lisätiedot

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013

Työterveyshuolto kehittää työuria. KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Työterveyshuolto kehittää työuria KT Kuntatyönantajat 3.5.2013 Diapaketin tarkoitus ja käyttö Diapaketti toimii tukimateriaalina, kun kunnat ja kuntayhtymät miettivät, miten voivat tukea henkilöstön työurien

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä

Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Ajankohtaista vammaispolitiikassa ja lainsäädännössä Vapaus valita miten asun - Kohti kehitysvammaisten yhdenvertaista kansalaisuutta -seminaari FDUV Helsinki, Kuntatalo 14.2.2013 Jaana Huhta, STM Vammaispolitiikan

Lisätiedot

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet

Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet Lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettävien apuvälineiden saatavuusperusteet 21.5.2014 Johtava toimintaterapeutti Irmeli Wasén, TURKU/Hyto/Lääkinnällinen kuntoutus 1 Alueellinen apuvälinetoiminta Varsinais-Suomen

Lisätiedot

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus

Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Liikuntapolkua pitkin aktiiviseksi liikkujaksi 2012-2014 - kehittämishankkeen prosessikuvaus Projektin vaihteet - sopimukset - tiedottaminen 7. Seuranta 1. Käynnistyminen - hankevalmistelut - tiedottaminen

Lisätiedot

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja

Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa. Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Muistiliiton juhlavuosi välittää ja vaikuttaa Kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen Muistiliitto ry:n hallituksen puheenjohtaja Välittämisen viestin vieminen Välittämisen asenteen edistäminen yhteiskunnassa

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen

Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Ryhmä 1: Harvinaissairaan hoitopolun ja hoitoprosessin selkey8äminen Osa- alue 3, Parempaa ja tehokkaampaa terveydenhuoltoa harvinaissairaille toimenpide- ehdotus 5 Harvinaissairaiden hoitopolun selkey8äminen

Lisätiedot

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus Helena Ewalds 10.3.2011 04.04.2012 Esityksen nimi / Tekijä 1 Väkivallan ennaltaehkäisy edellyttää 1. tietoa väkivaltailmiöstä

Lisätiedot

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013

Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Vammaispalvelut - tiedätkö oikeutesi Anne Pyyhtiä 26.09.2013 Kunta Kela Vakuutuslaitos Työhallinto Työeläkelaitokset Valtiokonttori 2 On lakisääteinen velvoite ja virkavelvollisuus, johon tulee panostaa

Lisätiedot

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja

Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Mitä uutta uusi lastensuojelulaki on tuonut? Aila Puustinen-Korhonen perhekuntoutuskeskuksen johtaja 1 Uusi lastensuojelulaki 417/2007 tuo lastensuojelun koko palvelujärjestelmän yhteiseksi tehtäväksi

Lisätiedot

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä

Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Kuntoutus monialaisen verkoston yhteistyönä Raija Kerätär 2.11.2015 www.oorninki.fi Kuntoutus Järvikoski 2013 Korjaavaa tai varhaiskuntoutuksellista toimintaa, joka käynnistyy Työ- ja toimintakykyisyyden

Lisätiedot

Oikeus henkilökohtaiseen apuun

Oikeus henkilökohtaiseen apuun Oikeus henkilökohtaiseen apuun Kenellä on oikeus henkilökohtaiseen apuun? Henkilöllä oltava pitkäaikainen tai etenevä vamma tai sairaus Voimavarat avun tarpeen määrittelyyn Ikääntyneet ja henkilökohtainen

Lisätiedot

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä

Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä Laki sosiaalihuollon ammattihenkilöistä 817/2015 HE 354/2014 Vp Lakiklinikka Kuntamarkkinat 9.-10.9.2015 lakimies Maria Porko Taustaa Lain valmistelu» Pohja valmistelulle pääministeri Jyrki Kataisen hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Muistiohjelman eteneminen

Muistiohjelman eteneminen Kansallinen muistiohjelma: tavoitteena muistiystävällinen Suomi Pirkanmaan kunnille tehdyn kyselyn tuloksia Kirsti Kuusterä Asiantuntija, Muistiliiton muistiohjelmatoiminta Sihteeri, STM:n muistiohjelman

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja

Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014. Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Terveempi ja Liikkuvampi Kainuu 24.2.2014 Maire Ahopelto, kuntayhtymän johtaja, sairaanhoitopiirin johtaja Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä Lain tarkoitus 1 : 1) edistää ja ylläpitää

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a

V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a V a m m a i s p a l v e l u t t y ö l l i s t y m i s e n t u k e n a S a n n a K a l m a r i, k u n t o u t u s s u u n n i t t e l i j a Vammaispalvelulaki Vammaispalvelulain tarkoituksena on edistää

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Varhaiskasvatus ja opetus Terhi Päivärinta Johtaja, opetus ja kulttuuri Kuntatalo 4.2.2015 Nykyinen yhteistyö Varhaiskasvatuksen

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI

LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Luustotiedon ajankohtaispäivät 27.11.2013 Helsinki LUUSTOINFON JA ASKO-KURSSI Pirjo Hulkkonen, Etelä-Karjalan keskussairaala, EKSOTE Iiris Salomaa, KAAOS-klinikka, Lahden kaupunki Pauliina Tamminen, Suomen

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt

Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Mitä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen (HYTE) talo sisältää? Tavoitteiden saavuttaminen = Kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistyminen + taloudelliset säästöt Hyvinvoinnin ja terveyden sekä niitä

Lisätiedot

Poimintoja lainsäädännöstä

Poimintoja lainsäädännöstä Poimintoja lainsäädännöstä Perustuslaki 731/1999 6 7 Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä. Ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon,

Lisätiedot

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin

Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Väestön näkökulmia vammaispalveluihin Anu Muuri, VTT, dosentti THL 15.08.2013 Anu Muuri 1 Vammaispalvelulaki 1987 Lain tarkoitus, 1 : Edistää vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa

Lisätiedot

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA

MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA MUISTISAIRAAN JA OMAISEN TILANNE TÄNÄÄN JA TULEVAISUUDESSA Pirkanmaan Muistiyhdistyksen Sydän-Hämeen alaosaston 10-vuotisjuhla 20.11.2011 toiminnanjohtaja Teija Siipola Pirkanmaan Muistiyhdistys ry Taustaa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Hyvä johtaminen - Johtamista hyvään

Hyvä johtaminen - Johtamista hyvään Hyvä johtaminen - Johtamista hyvään Terveydenhuollon osastonjohtajat ry:n Valtakunnalliset opintopäivät Naantali, 22.9.2011 Peruspalveluministeri Nykytila Kaikkien väestöryhmien hyvinvointi ja terveydentila

Lisätiedot

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät

YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus. Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus ja itsemääräämisoikeus Juha-Pekka Konttinen, THL 18.1.2013 Vammaispalvelujen neuvottelupäivät YK:n vammaissopimus (CRPD) suunnannäyttäjänä CRPD viitoittaa uudenlaista ajattelutapaa

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

Paperittomien neuvolapalvelut

Paperittomien neuvolapalvelut Paperittomien neuvolapalvelut 22.10.2014 Taneli Puumalainen Ylilääkäri Linkki julkaisuun: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-302-156-3 30.10.2014 2 Kuka on paperiton? Muualta kuin EU- tai Eta-valtiosta tai

Lisätiedot

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti

Nimi Asema organisaatiossa Matkapuhelin Sähköposti Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Suomen Reumaliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Miranna Seppälä 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta

Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Lausunto hallituksen esityksestä (HE 67/2013 vp) oppilas- ja opiskelijahuoltolaiksi ja laeiksi eräiden siihen liittyvien lakien muuttamisesta Eduskunnan sivistysvaliokunta pyytää ehdotuksesta lausuntoa

Lisätiedot