Invalidiliitto ry MUISTIO 1(11) HE 90/

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Invalidiliitto ry MUISTIO 1(11) HE 90/2010 5.11.2010"

Transkriptio

1 Invalidiliitto ry MUISTIO 1(11) Esityksen pääasiallinen sisältö Invalidiliitto arvioi hallituksen esitystä fyysisesti vammaisten ihmisten näkökulmasta. Fyysisesti vammaisten ihmisten joukko on heterogeeninen ja heidän tarpeensa ovat hyvin erilaisia. Vammaisuus tai sairastuminen on erilaista kun sitä katsotaan syntymästään saakka vammaisten tai sairaiden, myöhemmässä elämänvaiheessa vammautuneiden tai sairastuneiden tai vammaisten lasten perheiden näkökulmasta. Terveydenhuollon asiakkaan asema ja asiakaslähtöisyys on keskiössä hallituksen esitystä tarkasteltaessa. Asiakkaan asema perustuu potilaslain 3 :n säännöksestä potilaan oikeudesta hyvään terveyden- ja sairaanhoitoon sekä siihen liittyvään kohteluun, perustuslain 6 :n yhdenvertaisuussäännöksestä siihen sisältyvine syrjinnän kieltoineen sekä perustuslain 19 :n 3 momentin säännöksestä julkisen vallan velvollisuudesta turvata jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut sekä edistää väestön terveyttä. Tarkastelemme ehdotuksia uudeksi terveydenhuoltolaiksi myös Suomen allekirjoittaman YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan yleissopimuksen ja erityisesti sen terveyttä koskevan 25 artiklan pohjalta. Artiklassa todetaan, että vammaisilla henkilöillä on oikeus parhaaseen mahdolliseen terveyden tasoon ilman syrjintää ja että terveydenhoitopalvelujen saatavuuden turvaamiseen terveyteen liittyvä kuntoutus mukaan lukien sitoudutaan. Lisäksi juuri julkaistussa Suomen vammaispoliittisessa ohjelmassa VAMPO uuden terveydenhuoltolain toteutusta ohjataan siten, että eri tavoin vammaisten henkilöiden mahdollisuus saada ja käyttää perusterveydenhuollon palveluita varmistetaan. Ehdotuksessa todetaan, että palvelujen ja toiminnan sisältöä koskevat uudistukset toteutettaisiin siten, että ne tukisivat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon yhteistyötä ja mahdollistaisivat myös raja-aitojen madaltumisen vaikka varsinaisiin palvelurakenteisiin ei vielä tässä esityksessä ole mahdollista puuttua. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että sosiaali- ja terveydenhuoltoon liittyvien lakiuudistusten olisi ehdottomasti pitänyt valmistua samanaikaisesti. Nyt pelkona on, että sosiaalinen näkökulma jää terveydenhuollon jalkoihin, kun terveydenhuolto on valmisteltu omana kokonaisuutenaan. SOTE-lain puuttuessa kansanterveyslaki ja erikoissairaanhoitolaki jäävät edelleen voimaan ja terveydenhuollon järjestäminen tulee perustumaan niihin edelleen. Tämä luo erittäin suuren haasteen päättäjien ja viranomaisten toiminnalle, koska lakeihin jää pakostakin ristiriitaisuuksia. Terveydenhuollon hallituksen esityksessä ei määritellä esimerkiksi, mitä ovat ne sosiaalihuollon tehtävät, jotka läheisesti liittyvät terveydenhuoltoon. Vaarana on, että terveydenhuoltolain hyvät tavoitteet eivät toteudu, jos sote-järjestämislakia ei saada aikaan pikaiseksi. Vammaisten henkilöiden taloudellisen aseman parantamiseksi Invalidiliitto vaatii terveydenhuollon yhtenäisen maksukaton toteuttamista. Tämä tapahtuu yhdistämällä kunnallisen terveydenhuollon maksukatto ja sairasvakuutuksen lääkekustannusten vuosiomavastuuosuus. Invalidiliitto haluaa korostaa, että eri ammattiryhmien eettiset ohjeet olisi hallituksen esityksessä pitänyt huomioida myös lain tasolla. Eettisiä ohjeita noudattamalla taataan potilaan/asiakkaan tasavertainen ja yhtenäinen kohtelu. YK:n vammaisoikeussopimuksen 25

2 Invalidiliitto ry MUISTIO 2(11) artiklan d -alakohta velvoittaa valtiota saattamaan voimaan kansallisesti julkista ja yksityistä terveydenhuoltoa koskevat eettiset ohjeet. Invalidiliiton kommentit yksityiskohtaisiin perusteluihin ja pykäliin 4 Terveydenhuollon toimintaedellytykset Pykälässä todetaan, että kunnan on osoitettava riittävästi voimavaroja mm. terveydenhuollon palveluihin. Pykälän 2 momentin mukaan terveydenhuollon toimintayksikön johtamisessa on oltava moniammatillista osaamista. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että terveydenhuollon sosiaalityön rooli tulisi painottua moniammatillisessa työssä. Terveydenhuollon toimintaedellytyksiin kuuluu myös palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus. Saumattomien palveluketjujen toteutumista voidaan edesauttaa ammattitaitoisella kuntoutusohjauksella. On tärkeää, että kuntoutusohjaus on helposti niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollon hoitovastuulla olevien henkilöiden saavutettavissa. Kuntoutusohjauksen rooli tulisi näkyä paremmin lakitekstissä sekä yksityiskohtaisissa perusteluissa. Invalidiliitto ry ehdottaa seuraavia lisäyksiä/muutoksia pykälään: 4 2 momentti: Lisättäväksi lause Riittävä lääketieteellinen, sosiaalityön ja kuntoutusohjauksen asiantuntemus muodostaa moniammatillisen asiantuntemuksen. 4 4 momentti terveydenhuollon palvelujen toteuttamiseksi pitäisi kunnalla olla käytettävissä asianmukaiset esteettömät toimitilat ja toimintavälineet. Invalidiliitto ry ehdottaa seuraavaa lisäystä yksityiskohtaisiin perusteluihin: 2 momentin yksityiskohtaisiin perusteluihin ehdotetaan lisättäväksi listaan kuntoutusohjaus osana laadukasta ja turvallista hoidon kokonaisuutta, joka sisältää potilaan tarpeen mukaan lääketieteellisen, hammaslääketieteellisen, hoitotieteellisen ja muun terveystieteellisen hoidon, hoitotyön, kuntoutusohjauksen ja sosiaalityön. Lisättäväksi samaan kappaleeseen: Kuntoutusohjaajan rooli on keskeinen. Kuntoutusohjaaja yhdessä asiakkaan kanssa arvioi kuntoutujan kuntoutustarpeen ja elämäntilanteen, sekä koordinoi tarvittavat asiantuntijat kuntoutustarpeen arviointiin ja kuntoutussuunnitelman tekemiseen. 7 Yhtenäiset hoidon perusteet Pykälässä säädetään, että sosiaali- ja terveysministeriö laatii yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet. Yhtenäiset kiireettömän hoidon perusteet on päivitettävä, sillä kuten hallituksen esityksessäkin todetaan, hoitokäytännöissä on ollut suuria vaihteluita. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huo-

3 Invalidiliitto ry MUISTIO 3(11) miota siihen, että erilaisia Käypä hoito -suosituksia on laadittu ja niitä tulisi noudattaa. Niiden avulla voidaan parantaa hoidon laatua ja vähentää hoitokäytäntöjen vaihtelua. 9 potilastietorekisteri ja potilastietojen käsittely Pykälässä ehdotetaan, että yhteiseen potilastietorekisteriin liittyneiden terveydenhuollon toimintayksiköiden välinen potilastietojen käyttö ei edellytä potilaan nimenomaista suostumusta. Invalidiliitto haluaa painottaa, että tietoja tulee käyttää vain hoidon edellyttämässä laajuudessa. Potilaan tulee aina olla tietoinen siitä mitä häneen liittyviä tietoja ollaan siirtämässä ja mihin. Tarpeellisen tiedon kulku on varmistettava, mutta potilaalle tulee antaa selvitys yhteisestä rekisteristä ennen ensimmäistä toimintayksiköiden välistä tietojen luovutusta, kuten perusteluissa todetaan. Kunnan hankkiessa palveluita ostopalveluna yksityiseltä tai kolmannelta sektorilta, on varmistettava riittävä tiedonsiirto. Näillä perusterveydenhuollon ulkopuolisilla tahoilla ei kuitenkaan saa olla pääsyä asiakastietorekisteriin. Lisäksi tulee kiinnittää huomiota sosiaali- ja terveydenhuollon väliseen tiedonsiirtoon. Julkisen terveydenhuollon sisällä tieto saa kulkea, mutta sosiaaliviranomaisella saa olla käytössään vain hänen työssään tarvittavat asiakkaan terveydentilaan liittyvät, välttämättömät tiedot päätöksenteon tueksi. Sosiaaliviranomaisilla ei voi olla oikeutta tutustua asiakkaansa kaikkiin terveydellisiin tietoihin ilman asiakkaan lupaa. Rekisteri tulee rakentaa niin, että vain hoidon tai sosiaalityön päätöksenteon tueksi välttämättömien tietojen siirtäminen on mahdollista. Invalidiliitto kannattaa sitä, että asiakastietojärjestelmään luodaan tietojen asianmukaisen käytön varmistamiseksi toiminto, jolla varmennetaan olemassa oleva hoitosuhde automaattisesti. Näin varmistetaan vain hoitoa varten tarvittavien tietojen siirto ja estetään tietojen väärinkäyttö. 10 Palvelujen saavutettavuus ja yhdenvertainen saatavuus Palvelujen saavutettavuudessa ja yhdenvertaisessa saatavuudessa avainasemassa ovat palvelut, jotka perustuvat alueen asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tällöin potilailla on vahvempi oikeus saada tarvitsemaansa hoitoa oikea-aikaisesti ja esteettömässä sekä saavutettavassa ympäristössä. Invalidiliitto ehdottaa lisäystä pykälän 2 momentin tekstiin: Kunnan ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän on huolehdittava vastuullaan olevien asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin perustuvien palvelujen järjestämisestä ja saatavuuden yhdenvertaisesti koko alueellaan. 3 momentissa todetaan, että palveluja voidaan keskittää alueellisesti, jos se on perusteltua palvelujen laadun turvaamiseksi. Tämä on erittäin kannatettavaa Invalidiliiton näkökulmasta. Fyysisesti vammaisten ihmisten joukossa on monia vammaryhmiä, joiden elinikäinen seuranta ja hoito on tällä hetkellä laiminlyöty. Tällaiset tilanteet syntyvät sellaisten diagnoosien kohdalla, jotka vaativat erityisosaamista ja joita esiintyy kuitenkin suhteellisen harvoin kuten selkäydinvamma ja harvinaiset vammat ja sairaudet. Tällaisten diagnoosien hoito ja seuranta on järkevää keskittää, jolloin alueen väestöpohja kyseisen diagnoosin osalta on tarpeeksi suuri tarvittavan erityisosaamisen takaamiseksi. Kunkin vammaryhmän kohdalla tulee mietittäväksi onko hoito ja seuranta järkevää keskittää alueellisesti vai valtakunnallisesti.

4 Invalidiliitto ry MUISTIO 4(11) 12 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa Invalidiliitto on useissa yhteyksissä vaatinut poikkihallinnollisesta yhteistyöstä parempaa säätelyä. Pykälän keskeisenä tavoitteena on poikkihallinnollisen yhteistyön lisääminen. Tähän mennessä poikkihallinnollinen yhteistyö ei ole toteutunut käytännössä. Nyt pykälässä todetaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot on nimettävä ja kunnan eri toimialojen on tehtävä yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Säännös on edelleen varsin väljä, mutta toivottavasti tämä lisää poikkihallinnollista yhteistyötä myös käytännössä. Terveydenhuolto voisi hyödyntää kansalaisjärjestöjen tietämystä omasta jäsenistöstään ja hyödyntää niitä tiedottamisen väylänä. Vuoropuhelua järjestöjen kanssa olisi tärkeää erityisesti kuntalaisten hyvinvointia arvioitaessa. Kunnat velvoitetaan valmistelemaan suunnittelun ja päätöksenteon tueksi hyvinvointikertomus kerran valtuustokaudessa. Hyvinvointikertomukseen kerätään tietoa asukkaiden terveydestä ja hyvinvoinnista ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä palvelujärjestelmän kyvystä vastata näihin tarpeisiin väestöryhmittäin. Vammaisten ihmisten terveys ja hyvinvointi tulisi ottaa tarkasteluun yhtenä väestöryhmänä. Lisäksi pykälässä todetaan, että terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen kuuluvat mm. sellaiset toimet, joilla pyritään muuttamaan sosiaalisia, taloudellisia ja ympäristöön liittyviä olosuhteita terveyttä ja hyvinvointia edistäviksi. Vammaisten ihmisten kohdalla tämä tarkoittaa esteettömyyttä ja palveluiden saavutettavuutta, jotta vammaiset ihmiset voivat nauttia täysimääräisesti kaikkia ihmisoikeuksia ja perusvapauksia yhdenvertaisesti muun väestön kanssa YK:n vammaisoikeussopimuksessa tarkoitetulla tavalla. (art 1.) 13 terveysneuvonta ja terveystarkastukset, 14 seulonnat Pykälässä todetaan, että kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä tukevaa terveysneuvontaa sekä kunnan on järjestettävä tarpeelliset terveystarkastukset. Tällöin erityisen tärkeään asemaan nousee toimitilojen ja toimintavälineiden esteettömyys. Monesti vammaisten ihmisten on vaikea päästä asiantuntevalle lääkärille terveystarkastukseen, jossa osattaisiin seurata vamman aiheuttamia haittoja. Hyvänä esimerkkinä toimitilojen ja toimintavälineiden esteellisyyden välillisistä vaikutuksista nähdään joidenkin seulontojen yhteydessä kuten naisten mammografia. Iso- Britanniassa on selvitetty CP-vammaisten ihmisten lisääntynyttä kuolevuutta eri sairauksiin suhteessa valtaväestöön. Strauss tutkimusryhmineen havaitsi jo vuonna 1999, että CPvammaisilla naisilla on jopa kolme kertaa suurempi riski kuolla rintasyöpään verrattuna valtaväestöön, minkä aiheuttanee puutteellinen seulonta ja hoito. YK:n vammaisoikeussopimuksen artiklan 25 b -alakohta velvoittaa valtiota järjestämään vammaiselle henkilölle terveydenhuoltopalvelut, joihin sisältyy vammaisuuden vuoksi varhainen tunnistaminen ja puuttuminen sekä palvelut, joilla pyritään minimoimaan ja estämään uusia vammoja ja sairauksia. Invalidiliitto ehdottaa, että pykälän yksityiskohtaisiin perusteluihin tulee maininta myös joukkoseulontapaikkojen esteettömyydestä.

5 Invalidiliitto ry MUISTIO 5(11) Terveysneuvontaan kuuluu myös seksuaali- ja lisääntymisterveyden palvelut, joiden tulee olla kaikille avoimia yhdenvertaisesti. Keskeistä tällöin on sekä fyysinen että asenteellinen esteettömyys. Vammaisten ihmisten seksuaaliset tarpeet ovat edelleen tabu. Tämä näkyy sekä yleisissä yhteiskunnallisissa asenteissa että terveydenhuollon palvelujärjestelmissä. Vammaisten ihmisten erityistarpeiden huomioimiseksi Invalidiliitto pitää erittäin tärkeänä, että jokaisen terveyskeskuksen käytettävissä on ainakin yksi seksuaalineuvojan täydennyskoulutuksen saanut työntekijä, jolla on valmiudet myös erityisryhmien neuvontaan. YK:n vammaisoikeussopimuksen 25 artiklan a -alakohta velvoittaa valtiota järjestämään vammaisille henkilöille seksuaali- ja lisääntymisterveyteen liittyvät palvelut. Myös alkuraskauden seulontatutkimuksiin liittyvä osaava ja asiantunteva neuvonta ja osallistumisen vapaaehtoisuuden painottaminen on erityisen tärkeää. Jatkuva terveydenhuollon työntekijöiden koulutus tähän aihepiiriin on turvattava. Tämä takaisi sen, että eri puolilla maatamme kaikki perheet saisivat samanlaisen neuvonnan ja tasapuolisen kohtelun. Poikkeavien raskauksien ja/tai synnytysten sekä sikiöstä johtuvin syin tehtyjen raskaudenkeskeytysten jälkeen perheen pitää saada asiantuntevaa apua ja tukea sekä monitahoista neuvontaa tarpeen mukaan. Neuvonnan tulee olla neutraalia, kun tieto lapsen vammasta saadaan. Tietoa tulee antaa erilaisista vaihtoehdoista ja tukea on tarjottava kaikenlaisissa tilanteissa perheen päätöksestä riippumatta. Työnjako ja yhteistyö perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon (äitiyspoliklinikat, perinnöllisyysklinikat) kanssa pitäisi olla saumatonta. Yhteistyöllä estetään se, että perheet joutuvat itse hakemaan tietoa eri tahoilta. Järjestöt tarjoavat paljon mm. vertaistukea ja sopeutumisvalmennusta, josta olisi hyötyä perheille. 15 Neuvolapalvelut Neuvolapalveluiden tulee olla kaikille saavutettavia, eli neuvoloiden esteettömyys sekä vammaisten äitien ja isien tasavertainen kohtelu on tärkeää. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden lasten perheisiin. Erityisesti näissä tilanteissa järjestöjen asiantuntemusta tulisi hyödyntää esimerkiksi vertaistuen ja sopeutumisvalmennuksen osalta. Erityisen kannatettavaa ehdotuksessa on, että pykälän 6 momentin yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan kotiin viety perhetyö ja mahdollisimman varhain aloitettu sosiaalitoimen intensiiviperhetyö. Vammaisten lasten perheet ovat tällä hetkellä usein siinä tilanteessa, että he eivät saa tarvitsemaansa apua kotiin. Monta kertaa kyse on yksinkertaisesti siivous-, kodinhoito- tai lastenhoitoavusta. Tällä hetkellä tilanne on se, että perheen on ilmoittauduttava lastensuojelun asiakkaaksi saadakseen minkäänlaista käytännön apua. Perheet uupuvat ja väsyvät. Tämä tilanne on kestämätön. Palvelujärjestelmää tulisi kehittää niin, että perhe saisi tarvitsemansa avun jo ennen kuin he ovat niin uupuneita, että he tarvitsevat lastensuojelun palveluita. Neuvoloiden tekemällä työllä voisi olla merkittävä ja tukea antava rooli myös vammaisten lasten perheiden elämässä. Jotta tähän päämäärään päästään, neuvoloiden henkilökunnan vammaisuuteen liittyvää tietämystä ja osaamista on lisättävä. Invalidiliiton kokemus on, että neuvolat tarvitsevat ohjausta siitä miten toimitaan erityisesti silloin, kun kyseessä on esimerkiksi harvinaista sairautta sairastava lapsi.

6 Invalidiliitto ry MUISTIO 6(11) 16 Kouluterveydenhuolto ja 17 Opiskeluterveydenhuolto Tilojen esteettömyys ja palveluiden saavutettavuus nousevat erityisen tärkeään rooliin myös tämän pykälän toteutumisessa. Lapset ja nuoret, joilla on vamma tai pitkäaikaissairaus hoidetaan kokonaisvaltaisesti ja keskitetysti erityissairaanhoidossa lasten ja nuorten poliklinikoilla. Nuoren saavutettua tietyn iän, tämä hoito loppuu. Nämä ovat tilanteita, joissa vammaisen nuoren jatkoseuranta voi katketa, vaikka henkilöt ovat tuolloin muutoinkin elämänsä murrosvaiheessa. Kouluterveydenhuollon ja opiskeluterveydenhuollon valmiuksia ja osaamista vaikeavammaisen koululaisen ja opiskelijan kohtaamiseen tulee vahvistaa. Heikkous tällä alueella saattaa johtaa tilanteisiin, että vaikeasti vammainen tai harvinaista sairautta sairastava henkilö jää em. palveluiden ulkopuolelle vaikka kyseessä olisi perusterveyteen liittyvä ongelmatilanne. Kouluterveydenhoitajien ja opiskeluterveydenhuollon ammattilaisten osaamista vammaisuuteen liittyen on lisättävä. Esimerkiksi on varmistettava, että vammaisella nuorella on tasavertainen mahdollisuus saada seksuaaliterveyspalveluita. Vammaisuutta ja erilaisuutta tulisi käsitellä entistä tiiviimmin esim. terveyskasvatuksen tunneilla, koska kiusaaminen kohdistuu usein vammaisiin lapsiin/nuoriin. 17 :ssä todetaan, että opiskelijan terveyden ja opiskelukyvyn kannalta olisi tärkeää saada kokonaiskäsitys opiskelijan terveydestä ja hyvinvoinnista sekä ohjata opiskelijaa tekemään terveyttä edistäviä valintoja. Tässä kohtaa erityisen tärkeäksi nousee yhteistyö opiskelijaterveydenhuollon sekä vammaisen opiskelijan mahdollisten muiden hoitavien tahojen kanssa. 18 Työterveyshuollon rooli Invalidiliiton kokemus on, että kunnallinen työterveyshuollon resurssit hoitaa tehtäväänsä ovat huonot. Kunnallinen työterveyshuolto on ensisijaisessa asemassa, kun arvioidaan sen piirissä olevien työntekijöiden kuntoutuksen tarvetta, kuntoutukseen pääsyä ja työssä pysymistä. Näin ollen kunnallisen työterveyshuollon roolia on vahvistettava. 20 Iäkkäiden neuvontapalvelut Ikääntyvät vaikeavammaiset ovat ryhmä, joiden erityistilanteisiin valmiuksia ei löydy. Useiden vammaisten kohdalla ikääntymisen vaikutukset tulevat tavanomaista aikaisemmin ja ne voivat olla henkilön toimintakykyä suuresti alentavia. Kuntoutus ja kuntoutukseen liittyvä neuvonta ovat erittäin tärkeässä roolissa tämän ryhmän hyvinvoinnissa. Kuntoutukseen liittyvistä asioista ei ole tarjolla riittävää neuvontaa. Näin ollen Invalidiliitto ehdottaa lisättäväksi pykälään neuvontapalveluihin kohdaksi 4) ohjaus ja neuvonta kuntoutusmahdollisuuksista. 24 Sairaanhoito Hoitotarvikkeet on ehdotuksessa sisällytetty kotisairaanhoitoa koskevaan pykälään. Nykyisin kunnat ovat vaihtelevaisen käytännön mukaan antaneet maksutta hoitovälineitä liittyen perusterveydenhuoltoon tai erikoissairaanhoitoon. Järjestöihin tulleiden kasvavien yhteydenottojen perusteella voidaan todeta, että samalla kun kunnat ovat yhtenäistäneet sai-

7 Invalidiliitto ry MUISTIO 7(11) raanhoidon kriteeristöjä, ovat ne supistaneet ohjeistuksillaan hoitotarvikejakeluun kuuluvia hoitotarvikkeita. Kaikki hoitotarvikkeita tarvitsevat henkilöt eivät välttämättä kuulu kotisairaanhoidon piiriin. Näin ollen on varmistettava, että kaikki hoitotarvikkeita tarvitsevat henkilöt saavat oman vammansa edellyttämiä yksilölliseen tarpeeseen perustuvia ja maksuttomia hoitotarvikkeita, myös siinä tilanteessa, että henkilö ei kuulu kotisairaanhoidon piiriin. Invalidiliitto ehdottaa pykälään muutoksia, jotta sairaudenhoidosta johtuvien välttämättömien hoitotarvikkeiden järjestämisvelvollisuus olisi tarkkarajaisempi. Vaadimme sen nimenomaista mainitsemista myös esitetyn 24 1 momentti 1 kohtaan seuraavasti: 25 Kotisairaanhoito Kunnan on järjestettävä alueensa asukkaiden sairaanhoitopalvelut. Sairaanhoitopalveluihin sisältyvät: 1) sairauksien tutkimus, lääketieteellinen tai hammaslääketieteellinen taudinmääritys, hoito, vamman tai pitkäaikaissairauden hoidossa välttämättömät hoitotarvikkeet sekä tarpeellinen lääkinnällinen kuntoutus; Hoito- ja kuntoutussuunnitelman aseman korostamiseksi Invalidiliitto ehdottaa, että viimeistä lausetta tehostettaisiin seuraavasti: Hoidon ja kuntoutuksen toteutukselle on laadittava potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukainen käytännön toimenpiteitä ohjaava hoito- ja kuntoutussuunnitelma. Vammaisten henkilöiden kohdalla on ollut ongelmia yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saamisessa. Tämän hetkiset käytännöt ovat ajautuneet siihen, että kunnat jakavat vain määrättyjä tarvikkeita huolimatta siitä, mikä on oikea tarve. Käytännössä tämä on tarkoittanut esimerkiksi katetrien lukumäärien rajoittamista tai vaippojen saannin rajoittamista vain yhteen malliin/merkkiin. Esimerkiksi nuorelle aktiivi-iässä olevalle henkilölle joka pärjäisi näkymättömämmillä ja pienemmillä tippasuojilla on annettu vain isoja vanhusten laitoshoitoon tarkoitettuja vaippoja. Kunta ei saa rajoittaa henkilön yksilölliseen tarpeeseen perustuvien hoitotarvikkeiden saantia omilla ohjeistuksillaan. Yksityiskohtaisissa perusteluissa mainitaan heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota siihen, että hoitotarvikkeiden rajaaminen vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon aiheuttaa kestämättömän tilanteen joillekin vammaisille henkilöille. Henkilöllä saattaa olla elinikäinen vammasta johtuva ongelma liittyen virtsaamiseen esim. lievää virtsan karkailua, joka kuitenkin selvästi vaikuttaa elämänlaatuun mutta ei luokitella vaikeaksi tai keskivaikeaksi. Invalidiliitto vaatii, että hoitotarvikkeiden saannin pitää aina perustua henkilön yksilöllisiin tarpeisiin. Lisäksi näiden hoitotarvikkeiden maksuttomuus on varmistettava. Tämä tarkoittaa myös hoitotarvikkeiden kuljetuksien maksuttomuutta. Invalidiliitto ehdottaa, että yksityiskohtaisiin perusteluihin lisätään:

8 Invalidiliitto ry MUISTIO 8(11) sairauden tai vamman takia heikentyneen virtsan ja ulostuksen pidätyskyvyn hoitotarvikkeet vaikeaan tai keskivaikeaan oireistoon, tai vammasta johtuvaan elinikäiseen oireistoon, kuten vaipat, pussit ja antiseptiset hoitotarvikkeet esim. vinyylihanskat, kertakäyttöpesulaput Yksityiskohtaisista perusteluista käy ilmi hoitosuunnitelman keskeinen asema. Hoitosuunnitelmaa laadittaessa potilaan yksilölliset tarpeet ovat keskeisessä asemassa. Hoitosuunnitelmaa tekevällä lääkärillä tulee olla riittävä ja tarvittava tieto kyseessä olevasta vammasta. 29 Lääkinnällinen kuntoutus Kuntoutuksen tulee olla kokonaisvaltaista, toimintakykyä ja osallisuuden mahdollisuuksia edistävää ja ylläpitävää toimintaa. Tähän kuuluvat lääketieteellinen arvio, kuntouttava hoitotyö, erilaiset terapiatoimenpiteet, sosiaalityön asiantuntijuuden hyödyntäminen, kuntoutusohjaus sekä apuvälineet. Moniammatillisuus ja yhteistyö potilaan/asiakkaan kanssa kuntoutuksen suunnittelussa ja toteutuksessa tukevat kuntoutuksen onnistumista. Lain yksityiskohtaiset perustelut ovat hyvät, mutta ne eivät näy riittävästi itse pykälässä. YK:n vammaisoikeussopimuksen kuntoutusta koskevan artiklan 26 a -alakohta edellyttää, että kuntoutukseen liittyvät palvelut ja ohjelmat aloitetaan asiakkaan kannalta mahdollisimman varhaisessa vaiheessa ja ne perustuvat yksilöllisten tarpeiden ja vahvuuksien monialaiseen arviointiin. Fyysisesti vammaisilla ihmisillä on vaikeuksia saada tarvitsemiaan apuvälineitä sekä apuvälineiden ylläpitoon liittyvää huoltoa. Käytännöt vaihtelevat kunnittain ja vammaiset henkilöt ovat eriarvoisessa asemassa asuinkunnastaan riippuen. Lääkinnällisen kuntoutuksen osalta tilanne on sama. Harvinaisten sairauksien osalta lääkinnällinen kuntoutus tulee keskittää osaamiskeskuksiin, joihin on kertynyt kokemusta näiden ryhmien osalta. Invalidiliitto haluaa kiinnittää huomiota myös avustaja- ja opaskoirien myöntämiseen apuvälineenä. Avustajakoiralla liikuntavammaisen ja opaskoiralla näkövammaisen henkilön apuvälineenä on oma merkittävä roolinsa lääkinnällisen kuntoutuksen tavoitteiden toteutumisessa. Koira mahdollistaa fyysisen kunnon ylläpitämisen, työssä käymisen, harrastuksiin osallistumisen ja mahdollisuuden hoitaa itsenäisesti liikkuen omia asioitaan. On erittäin tärkeää, että avustaja- ja opaskoira saisi jatkossakin apuvälineen aseman. Invalidiliitto ry pitää perusteltuna kuntoutusta tarvitsevan henkilön perusoikeuksien, oikeusturvan ja eri kuntoutusjärjestelmien piirissä olevien henkilöiden tasaarvoisuuden näkökulmasta, että myös terveydenhuollon lääkinnällisestä kuntoutuksesta sekä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineistä säädetään laki. Mikäli julkisen terveydenhuollon lääkinnällisestä kuntoutuksesta sekä apuvälineistä ei tehdä erillistä lakia, tulee ennalta mainittujen lakipykälien lisäksi toiminta käytäntöjen ohjauksen toteutua asetustasoisena. Lisäksi Invalidiliitto vaatii esitettyyn 29 1 momentti 5 kohdan yksityiskohtaisiin perusteluihin lisättäväksi avoimen esimerkkiluettelon siitä, mitä apuvälinepalveluihin sisältyy, esimerkiksi yksilöllistä tarvetta vastaavan apuvälineen hankinta, sovitus, käytön opetus, huolto ja uusimien sekä niistä aiheutuvat välillisten ja välittömien kustannusten korvaaminen. Nyt lakiesityksessä olevat kuntoutusta käsittelevät 29 ja 30 eivät ole riittäviä takaamaan tarpeenmukaisen kuntoutuksen toteutumista. Käytännössä arjen työtä tekevät hen-

9 Invalidiliitto ry MUISTIO 9(11) kilöt eivät ehdi perehtyä lainvalmistelun taustalla oleviin perusteluihin ja näin ollen selkeästi rakennettu erillinen laki tukisi potilaan/asiakkaan oikeutta tarvitsemaansa kuntoutukseen terveydenhuoltolain hengen mukaisesti. Sosiaalityö ja kuntoutussosiaalityö ovat tärkeä osa lääkinnällisen kuntoutuksen kokonaisuutta. Terveydenhuollossa sekä kuntoutuksen sektorilla tarvitaan oikeaa osaamista sosiaali- ja vammaispalveluista sekä sosiaaliturvaetuuksien vaikutuksista kuntoutusjärjestelmässä. Jo terveydenhuoltolakia valmistelleen työryhmän muistiossa vaadittiin terveydenhuollon sosiaalityön vahvistamista, koska usein ne henkilöt, jotka ovat vaativimman erikoissairaanhoidon piirissä tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa niin sosiaaliturvan kuin sosiaalipalveluidenkin järjestymiseksi. Tämä näkökulma ei edelleenkään näy riittävästi hallituksen esityksessä. Sosiaalityön kautta yhteiskunnallinen näkökulma terveydenhuoltoon lisääntyisi, joka on välttämätöntä ja tällä hetkellä liian vähäistä. Tavoitteena ovat saumattomat palvelut ja kiinteä yhteistyö terveydenhuollon ja sosiaalihuollon välillä, joustava palvelujärjestelmä sekä ihmisen huomioiminen kokonaisuutena. Kuntoutussosiaalityön roolin vahvistaminen edesauttaisi myös mm. kuntoutussuunnitelman yhteensovittamista potilaan muihin hoitoja palvelusuunnitelmiin, kuten yksityiskohtaisissa perusteluissa vaaditaan. Sosiaalityön kautta syntyy luonteva yhteistyö eri verkostojen kanssa. Kuntoutusohjaus ei poista sosiaalityön tarvetta eikä päinvastoin. Invalidiliitto ehdottaa lisättäväksi pykälään kohdan 6) sopeutumisvalmennus jälkeen kohdan 7) sosiaalityö tai kuntoutussosiaalityö; Lääkinnällisen kuntoutuksen tilannetta Suomessa tulisi seurata ja arvioida tarkemmin, jotta tiedetään lääkinnällisen kuntoutuksen todellinen tilanne. Invalidiliitto ehdottaa, että kuntoutusselontekojen laadinta on aloitettava uudelleen ja sosiaali- ja terveysministeriön kuntoutusasiain neuvottelukunnan roolia vahvistetaan. Erityisesti ikääntyvät, yli 65-vuotiaat Invalidiliiton vaikeavammaiset jäsenet ovat viestittäneet kuntoutuspalveluiden selkeästä vähentymisestä, jopa loppumisesta kuntoutusvastuun siirryttyä Kelasta terveydenhuoltoon. Invalidiliitto ry pitää välttämättömänä ikääntyvien vaikeavammaisten ihmisten kuntoutuksen jatkamista kuntoutuksen tarvetta vastaavalla tavalla. Toimintakyvyn ylläpitäminen ja edistäminen kuntouttavin toimenpitein on ikääntyvälle vaikeavammaiselle vähintään yhtä tärkeää kuin se oli hänelle ennen kuin hän täytti 65 vuotta. Kuntoutuksella on yksilön elämänlaadun ylläpidon kannalta keskeinen merkitys ja toisaalta yhteiskunnallinen merkitys näkyy esim. laitoshoidon tarpeen siirtymisenä. Invalidiliitto on jo aikaisemminkin useaan kertaan ehdottanut Kelan vaikeavammaisten kuntoutuksen yläikärajan nostamista 65 vuodesta 68 vuoteen. Invalidiliitto toistaa tässäkin yhteydessä vaatimuksensa. 30 yhteistyö ja ohjaus muuhun kuntoutukseen Invalidiliitto pitää hyvänä yksityiskohtaisissa perusteluissa vahvasti esiin nousevaa julkisen terveydenhuollon velvoitetta ottaa vastuu lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämisessä, myös sellaisissa tilanteissa, jossa kuntoutuksen toteuttaja on epäselvä. Perusterveyden-

10 Invalidiliitto ry MUISTIO 10(11) huollon velvoite ohjata asiakasta on myös erittäin tärkeä osa toimivaa kuntoutusjärjestelmää, kuten perusteluissa todetaankin. Jos perusterveydenhuollolla ei ole edellytyksiä huolehtia yksilöllisen tarpeen mukaisesta lääkinnällisestä kuntoutuksesta on henkilö aina ohjattava erikoissairaanhoidon piiriin. Nyt pykälässä todetaan vain, että asianosaiselle annetaan tietoja muista kuntoutusmahdollisuuksista. Tiedonantaminen ei aina riitä vaan henkilö on ohjattava muiden palveluiden piiriin. Invalidiliitto vaatii, että tämä näkyy myös pykälässä. Lisäksi Invalidiliitto on tyytyväinen siihen, että hoitotakuun määräajat koskevat myös kuntoutusta. Tällä hetkellä vammaiset ihmiset joutuvat odottamaan kuntoutuksen alkua pitkiäkin aikoja. 45 Erikoissairaanhoidon keskittäminen Pykälän mukaan erityistason sairaanhoitoon kuuluvia toimenpiteitä ja hoitoa voitaisiin keskittää valtakunnallisesti joillekin erityisvastuualueille, kun hoidon keskittäminen vain yhteen tai joihinkin yliopistollisiin sairaaloihin on tarkoituksenmukaista, jotta potilaan oikeus asianmukaiseen hoitoon ja akuuttihoidon jälkeiseen kuntoutukseen toteutuisivat Keskittäminen on tarpeen monenkin vammaryhmän kohdalla, sillä tällä hetkellä heidän elinikäinen seurantansa ja hoitonsa on laiminlyöty. Tällaisia ryhmiä ovat raaja-amputoidut, cp-vammaiset, selkäydinvammaiset, vaikeat aivovamman jälkitilat, synnynnäiset neurologiset sairaudet ja harvinaiset vammat ja sairaudet. Kaikki näistä ovat elämänmittaisia kumppaneita, jotka aiheuttavat helposti syrjäytymistä ja edellyttävät terveydenhuollollisia toimia. Erityisesti Invalidiliitto haluaa nostaa esille selkäydinvamman sekä harvinaisten vammojen ja sairauksien seurantaan ja elinikäiseen hoitoon liittyvät ongelmat. Selkäydinvammaiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa, koska hoitoorganisaatiossamme ei ole selkäydinvammaan perehtyneitä yksiköitä. Selkäytimen vaurion saaneiden hoito ja kuntoutus voidaan jakaa kolmeen osaan: 1) akuuttivaiheen sairaalahoito, 2) välitön kuntoutus, joka johtaa kotiutumiseen, ja 3) terveydentilan elinikäinen seuranta ja hoito. Kansainvälinen käytäntö on toteuttaa kaikki nämä vaiheet mahdollisimman keskitetysti ja saumattomasti samassa yksikössä, jossa henkilökunta on asiantuntevaa ja selkäydinvammoihin erikoistunutta. Sekä akuuttihoito että elinikäisen terveydentilan seuranta tulisi keskittää selkäydinvammayksiköihin eli osaamiskeskuksiin, joissa sama henkilökunta hoitaa vammautuneita täyspäiväisesti koko näiden elinkaaren ajan. Vaurio selkäytimessä saattaa aiheuttaa erityisongelmia mm. ihon, rakon, suolen ja sukupuolielinten toimintahäiriöitä, hermoperäistä kipua, autonomisen hermoston aiheuttamia oireita sekä liikuntavammoja; kolme neljästä vammautuneesta joutuu käyttämään pyörätuolia. Osa niskamurtumista ja selkäydinvamman aiheuttamista tapaturmista jää jopa diagnosoimatta ja johtaa moninaisiin tuki- ja liikuntaelinongelmiin sekä autonomisen hermoston aiheuttamiin vaivoihin. Kaikkiaan maassamme on noin vammautunutta. Sosiaali- ja terveysministeriön tiedotteen 301/2010 ( ) mukaan selkäydinvammapotilaiden hoidon keskittämisestä on tulossa asetus. Invalidiliitto on erittäin

11 Invalidiliitto ry MUISTIO 11(11) tyytyväinen tähän kehitykseen. Invalidiliitto haluaa ehdottomasti antaa lausuntonsa asetuksesta ennen kuin se tulee voimaan. EU:ssa sairaus määritellään harvinaiseksi silloin, kun sitä sairastaa jäsenvaltiossa alle 5/ asukasta. Pohjoismaissa määritelmä on pidetty 1-2 sairastujaa/ asukasta. Harvinainen sairaus tai vamma on usein myös henkeä uhkaava ja pysyvän invaliditeetin aiheuttama sairaus, jolla on alhainen esiintyvyys. Valtaosa näistä sairauksista on perinnöllisiä. Suomessa on EU:n suosituksesta tekeillä harvinaisten sairauksien kansallinen ohjelma. Asiantuntijuuden keskittäminen osaamiskeskuksiin ja niiden verkostoituminen Euroopassa sisältyvät EU:n vuonna 2009 annettuun ohjelmasuositukseen. Sillä on tarkoitus varmistaa yhdenvertaiset mahdollisuudet ja korkealuokkaisen terveydenhuollon osaaminen Euroopan Unionin jäsenvaltioissa. Terveydenhuollossa sairauden tai vamman harvinaisuus hidastaa tiedon kertymistä ja sen löytämistä, asiantuntijuuden kehittymistä, tutkimusprojekteja ja lääkekehittelyä. Harvinaisten sairauksien diagnostiikka, hoito ja kuntoutus on maassamme epätasaisesti jakautunut, laadultaan vaihtelevaa ja kustannuksiltaan kallista. Uusi terveydenhuoltolaki antaa monia mahdollisuuksia parantaa tilannetta. Haluamme erityisesti mainita seuraavaa: Valinnanvapaus antaa potilaalle itselleen mahdollisuuksia käyttää asiantuntijoita. Pidämme tärkeänä, että harvinaiset sairaudet tunnistetaan ja tunnustetaan ja sitä kautta ne tulevat yhteistoiminnan ja valtakunnallisen keskittämisen piiriin, jolloin muodostuu harvinaisten sairauksien tieto-taitokeskus tai keskuksia, joissa tieto ja kokemus voivat keskittämisen kautta kasvaa. Yhteistyötä pitää kehittää erityisesti diagnostiikan, hoidon ja toimenpiteiden, seurannan, kuntoutuksen sekä lääkehoitojen suhteen. Tieto-taitokeskusten tulee olla kiinteässä yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, mm. kolmannen sektorin Harvinaiset-verkoston kanssa. Harvinaisten sairauksien kohdalla on muistettava, että diagnostiikan, hoidon, kuntoutuksen ja henkilöstön koulutuksen osalta valtakunnallinen taso ei ole riittävä, joten on varauduttava käyttämään ulkomaisia konsultteja, joissakin tapauksissa lähettämään potilaita ja henkilöstöä ulkomaille. Kalliiden lääke- tai muiden hoitojen tasausjärjestelmä tulee olla laissa selkeästi kirjattu. Lainsäädäntötyön ja muun kehittämisen esteenä on se, että Suomessa ei harvinaisia sairauksia ole määritelty eikä kansallista strategiaa ole laadittu. 76 Tasausjärjestelmä Potilaan hoito voi joskus aiheuttaa poikkeuksellisen suuria kustannuksia. Nämä suuret kustannukset voivat olla hoidon esteenä. Sosiaali- ja terveysministeriön tulisi antaa kiireellisesti asetus oikeudenmukaisesta tasausjärjestelmän määräytymisen perusteista. Nykyisin käytettyjen poikkeuksellisten suurten kustannusten ylärajoja tulee madaltaa huomattavasti, jotta kaikkien kansalaisten oikeus hyvään hoitoon toteutuu.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista (980/2012) Voimaan 1.7.2013 Keskeisiä linjauksia Erillislaki Ei säädetä uusista palveluista

Lisätiedot

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ

KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ KUNTIEN JA MAAKUNTIEN VASTUUT JA ROOLIT HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMISESSÄ Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät Helsinki, Selvityshenkilöraportti 14.8.2015 3) Itsehallintoalueiden ja kuntien

Lisätiedot

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä

Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä Kuopio 7.9.2010 Johtaja Liisa-Maria Voipio-Pulkki Stm / sosiaali- ja terveysosasto / terveyspalveluryhmä Esityksen sisältö Kunta- ja palvelurakenneuudistus

Lisätiedot

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana

Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomus uuden terveydenhuoltolain toteuttajana Hyvinvointikertomukset ja strategiat elämään! Työkokous, Rovaniemi 22.3.2011 Terveempi Pohjois-Suomi Suvi Helanen, hankesuunnittelija Mitä laeissa

Lisätiedot

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM

terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki Jukka Mattila, Timo Keistinen, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Kansallinen valinnanvapaus terveydenhuollossa Terveydenhuoltolaki 19.9.20139 Jukka Mattila, Timo Keistinen, Anne Nordblad, Riitta-Maija Jouttimäki, Pirjo Pennanen, Maire Kolimaa, STM Terveydenhuoltolain

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen Kohti sähköistä hyvinvointikertomusta Alueellinen koulutus Ylä-Savon kunnille ja yhteistoiminta-alueille Iisalmi 25.10.2011 Ulla

Lisätiedot

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila

Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 10.2.2011 Jukka Mattila Terveydenhuollon järjestämissuunnitelma Terveydenhuoltolain 34 Samaan sairaanhoitopiiriin kuuluvien kuntien on laadittava terveydenhuollon

Lisätiedot

Kiireettömään hoitoon pääsy

Kiireettömään hoitoon pääsy Kiireettömään hoitoon pääsy Hoidon tarve on arvioitava samoin perustein koko maassa Potilaan hoidon tarve pitää arvioida ja hoito toteuttaa terveydenhuollon eri toimipisteissä yhtenäisin lääketieteellisin

Lisätiedot

Suun terveydenhuollon valvonta

Suun terveydenhuollon valvonta Suun terveydenhuollon valvonta Marja Hyvärinen Yksikön päällikkö, terveydenhuollon ylitarkastaja Itä-Suomen aluehallintovirasto 20.2.2014 Itä-Suomen aluehallintovirasto, Marja Hyvärinen 26.2.2014 1 Terveydenhuoltolaki

Lisätiedot

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori

Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori Mikä on ehkäisevän päihdetyön suhde soteen? Tytti Solankallio-Vahteri hyvinvointikoordinaattori 19.4.2016 29.4.2016 Mikä on kunnan tehtävä? Kuntalaki (410/2015) 1 Kunta edistää asukkaidensa hyvinvointia

Lisätiedot

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Kaikki hyöty irti terveydenhuoltolaista - hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 10.2.2011 Kuntatalo Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Vammaistyön uusimmat kuulumiset

Vammaistyön uusimmat kuulumiset Vammaistyön uusimmat kuulumiset VS avy 15.9.2015 Vammaisuuden määritelmä Vammaisuus ei ole vain terveysongelma. Se on monimutkainen ilmiö, joka syntyy vuorovaikutuksessa henkilön ja yhteiskunnan piirteiden

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö

Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Terveydenhuoltolain 35 Perusterveydenhuollon yksikkö Sairaanhoitopiirin kuntayhtymässä on oltava perusterveydenhuollon yksikkö, jossa on moniammatillinen terveysalan asiantuntemus ja joka tukee alueen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen 26.10.2015 Pitkänimen sairaala, Psykoterapiapaja. Elina Kinnunen, asiantuntijalääkäri, Kela - vaikeavammaisten lääkinnällinen kuntoutus

Lisätiedot

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa

HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN. Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa HYVINVOIVA SUOMI HUOMENNAKIN Kunta- ja palvelurakenneuudistus sosiaali- ja terveydenhuollossa Kaikille oikeus terveelliseen ja turvalliseen elämään Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen lähtökohtana ovat

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys

Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus. Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Mika Paavilainen Kuntaliitto, sosiaali- ja terveys Terveydenhuoltolaki ja potilaan valinnanvapaus Säännökset hoitopaikan valintaoikeudesta sisältyvät terveydenhuoltolain

Lisätiedot

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA?

TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? TULISIKO SUOMALAISTEN LÄÄKKEIDEN SAANTIA JA KÄYTTÖÄ OHJAILLA? Palveluvalikoimaneuvoston näkökulma Reima Palonen 10.9.2015 Esityksen sisältö Mikä on terveydenhuollon palveluvalikoima? Mikä on terveydenhuollon

Lisätiedot

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään Työkokouspäivä 22.3.2011 Avauspuheenvuoro Yksikön päällikkö Riitta Pöllänen Lapin aluehallintovirasto Lapin aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva

Lisätiedot

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia

Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemista sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista - pääkohtia Satu Loippo 27.3.2013 Satu Loippo 1 Vanhuspalvelulain tarkoitus 1 Tuetaan ikääntyneen väestön

Lisätiedot

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.

Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta. Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1. Lakiluonnos sosiaalityön näkökulmasta Virpi Peltomaa Sosiaaliturvapäällikkö, YTM Näkövammaisten Keskusliitto ry 25.1.2012 Kelahalli Suhde muuhun lainsäädäntöön Suhde erityislakeihin oltava selkeä Lakien

Lisätiedot

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi

Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Sosiaalipalvelut -tulosalue 1 Ajankohtaista vammaispalveluissa henkilökohtainen apu ja vammainen lapsi Päivi Nurmi-Koikkalainen 21.10.2008 Rovaniemi Oikeudenmukaisuus = normit + käytäntö H.T. Klami 1990

Lisätiedot

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja

Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Kohti asiakaslähtöisempiä palveluja Sosiaalipäivystys osana päivystysuudistusta 26.5.2016 Valmiusseminaari erityisasiantuntija Virva Juurikkala, STM Päivystysuudistus lausunnolla Valmisteilla oleva uudistuksen

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Tampere 27.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.

Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa. Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10. Varhainen puuttuminen ja puheeksiotto sosiaalipalveluissa Etelä-Suomen aluehallintoviraston ehkäisevän päihdetyöryhmän maakuntakäynti 6.10.2016 1 Sosiaalihuoltoyksikön tehtävät ohjausta, yhteistyötä, lupahallintoa,

Lisätiedot

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä

Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Hyvinvoinnin edistäminen monen eri tahon työnä Seinäjoki 8.9.2016 Juha Mieskolainen LSSAVI Juha Mieskolainen, Länsi- ja Sisä Suomen aluehallintovirasto 1 LSSAVIn päihdehaittojen ehkäisyn ja terveyden edistämisen

Lisätiedot

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin

Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote himmelien himmeli vai tiekartta hyvinvointiin Sote-uudistus ja sosiaaliset oikeudet Vapaus valita toisin seminaari 9.3.2015 Professori Juhani Lehto Kansalaisten oikeudet lainsäädännössä Julkisen vallan

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Helsinki 27.2.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen johtamisen näkökulmasta Terveyskeskusten johdon neuvottelupäivät 9.2.2012 Helsinki Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

Lisätiedot

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen

Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Kelan järjestämä vaativa lääkinnällinen kuntoutus 1.1.2016 alkaen Minna Rantanen, Kela Läntinen vakuutuspiiri TYKS 17.5.2016 Saajat Vaikeavammaisten lääkinnällisen kuntoutuksen / vaativan lääkinnällisen

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ

Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13. Terveydenhuollon palvelu paranee. Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Sosiaali- ja terveysministeriön esitteitä 2004:13 Terveydenhuollon palvelu paranee Kiireettömään hoitoon määräajassa SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Helsinki 2004 ISSN 1236-2123 ISBN 952-00-1601-5 Taitto:

Lisätiedot

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen

Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS Neuvotteleva virkamies Päivi Voutilainen Lainsäädännölläkö toimivaa arkea ikäihmisille? Ikääntyvän arki / TERVE-SOS 2010 20.5.2010 Neuvotteleva virkamies Onko informaatio-ohjauksella tulevaisuutta? Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ

LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ LAPIN SAIRAANHOITOPIIRIN PERUSTERVEYDENHUOLLON YKSIKKÖ HYVINVOINTIA EDISTÄMÄSSÄ HYVINVOINTIJOHTAMISELLA ONNISTUMISEN POLUILLE JA HYVÄÄN ARKEEN LAPISSA KOULUTUS 2.4.2014 Sinikka Suorsa Vs.suunnittelija

Lisätiedot

Terveydenhuoltolaki STM

Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolaki STM Terveydenhuoltolain painotukset Asiakaskeskeisyys Laatu ja potilasturvallisuus Perusterveydenhuollon vahvistaminen Eri toimijoiden välinen yhteistyö Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä

Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä Verkostoituvan ja moniammatillisen työotteen merkitys ja haasteet terveyden edistämisessä TERVEEMPI ITÄ-SUOMI (TERVIS) aloitusseminaari, Kuopio 17.05.2013 Heli Hätönen, TtT, Eritysasiantuntija Terveyskäyttäytymisen

Lisätiedot

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä

Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä Erityisasiantuntija Reima Palonen Palveluvalikoimaneuvoston potilaspäivä 17.9.2015 Potilasdirektiivi taustalla Vakuutusjäsenvaltion asiana on määrittää, millaisesta terveydenhuollosta vakuutettu on oikeutettu

Lisätiedot

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto

Perusturvatoimen palveluverkko. Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Perusturvatoimen palveluverkko Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto Palveluverkon kehittämisen tavoitteita Toiminta on laadukasta ja perustuu todettuun hyötyyn potilaalle tai asiakkaalle Asiakasystävällisyys

Lisätiedot

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen

Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon. Eveliina Pöyhönen Hallitusohjelman mahdollisuudet Kuusikkokuntien työllisyydenhoitoon Eveliina Pöyhönen Hallituksen painopistealueet Köyhyyden, eriarvoisuuden ja syrjäytymisen vähentäminen Työ on parasta sosiaaliturvaa.

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM

Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Vanhuspalvelulaki tulee - mistä on kysymys? Päivi Voutilainen sosiaalineuvos, STM Lisätietoa: www.stm.fi Tiedotteet Tiedote 66/2012 VALMISTELUN KONTEKSTI TAVOITTEENA VAIKUTTAVA OHJAUS Ikäihmisten palvelujen

Lisätiedot

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sote tukijana ja tekijänä kunnan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 4.2.2015 Johtaja Taru Koivisto Sosiaali- ja terveysministeriö Hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN

PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN PERUSTERVEYDENHUOLLON VAHVISTAMINEN Terveydenhuoltolaki voimaan 1.5.2011 Päivi Koivuranta-Vaara Hallintoylilääkäri Terveydenhuollon ongelmia palvelutarpeen ja kysynnän kasvu rahoituksen niukkeneminen henkilöstön

Lisätiedot

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1

Terveydenhuollon ylitarkastaja Aila Tervo, PSAVI 1 Neuvolatoimintaa, koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa sekä lasten ja nuorten ehkäisevää suun terveydenhuoltoa koskevan VN:n asetuksen 338/2011 valvontaohjelma vuosille 2012-2014 14.5.2012 Terveydenhuollon

Lisätiedot

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet

Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet Oma tupa, oma lupa Ikääntyneiden arjen hallinnan haasteet 24.2.2015 Rovaniemi Lakimies Timo Mutalahti Sininauhaliitto Asuminen ja päihteet Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa?

Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Miten voidaan vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja osallisuutta palvelujen toteuttamisessa? Vammaispalvelujen neuvottelupäivät Helsinki, Scandic Park 29.1.2015 Jaana Huhta, neuvotteleva virkamies STM Tavoitteita

Lisätiedot

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski

Alustusta erityislainsäädäntöön. Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski Alustusta erityislainsäädäntöön Vammaispalvelujen raati 15.5.2013 Johtava sosiaalityöntekijä Emmi Hanhikoski 30.5.2013 Elävänä olentona maailmassa Erilaiset roolit Ihminen Perheenjäsen, vanhempi, sisarus,

Lisätiedot

Terveyden edistämisen laatusuositus

Terveyden edistämisen laatusuositus Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on kunnan perustehtävä. Tämän tehtävän toteuttamiseen kunta tarvitsee jokaisen hallinnonalan osaamista ja yhteistyötä. Terveyden edistäminen on tietoista terveyteen

Lisätiedot

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa

Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Valtakunnalliset valvontaohjelmat - Kohti yhdenmukaisempaa, vaikuttavampaa ja läpinäkyvämpää valvontaa Terveyskeskusten johtavien viranhaltijoiden ja Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin yhteistyöseminaari

Lisätiedot

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,

Lisätiedot

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi

Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena Rovaniemi Työterveysyhteistyö työntekijän työhön paluun tukena 07.02.2013 Rovaniemi ylilääkäri, työterveyslääkäri Heli Leino, Rovaniemen kaupungin työterveysliikelaitos Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi

Lisätiedot

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen

Vanhuspalvelulaki. toimeenpano vuonna Satu Karppanen Vanhuspalvelulaki toimeenpano vuonna 2015 Satu Karppanen Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista ( vanhuspalvelulaki ) V V V 2 20.4.2015 Etunimi

Lisätiedot

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset

Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Sosiaalihuollon ajankohtaiset uudistukset Vanhuspalvelulaki Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista 980/2012 - voimaan 1.7.2013 Kuntamarkkinat

Lisätiedot

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo

Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo Uusi hyvä työterveyshuoltokäytäntö Kolmas kerta toden sanoo HTTHK webinaari 26.9.2014 Finlandiatalo Sosiaali- ja terveysministeriön puheenvuoro lääkintöneuvos Arto Laine Hyvä työterveyshuoltokäytäntö -

Lisätiedot

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi

TE4 Terveystiedon abikurssi. Terveydenhuolto ja Suomi TE4 Terveystiedon abikurssi Terveydenhuolto ja Suomi TERVEYSPALVELUJÄRJESTELMÄN RAKENNE SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖ Kansanterveyslaki SAIRAANHOITOPIIRIT KUNNALLISET TERVEYS- PALVELUT YLIOPISTOLLISET

Lisätiedot

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet

Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Sote-uudistus Saavutetaanko tavoitteet Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.14 Vertti Kiukas, pääsihteeri 18.8.2014 AK Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä

Lisätiedot

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus

Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Sosiaali- ja vammaispalvelut työllistymisen tukena: Sosiaalihuoltona toteutettava työhönvalmennus Vaikuttamistoiminnan päällikkö Marika Ahlstén, Kehitysvammaliitto 4.3.2015 1 Nykytila Sosiaalihuoltolaki

Lisätiedot

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus

Invalidiliitto ry Järjestöpäivät Kuntavaalit Sote-uudistus Invalidiliitto ry Järjestöpäivät 4.2.2017 Kuntavaalit Sote-uudistus Laura Andersson, yhteiskuntasuhdejohtaja Elina Akaan-Penttilä, lakimies Keijo Kaskiaho, liittohallituksen 2. vpj, sote-johtoryhmän pj

Lisätiedot

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen

Asiakkaan valinnanvapaus laajenee alkaen Asiakkaan valinnanvapaus laajenee 1.1.2019 alkaen Uudet maakunnat alkavat vastata sosiaali ja terveyspalvelujen järjestämisestä alueensa asukkaille 1.1.2019. Asiakas voi valita palvelun julkisen, yksityisen

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Keski-Suomen liiton maakuntavaltuustoseminaari Kati Hokkanen STM Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin

Lisätiedot

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät

Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät Terveydenhuoltolain vaikutukset Terveydenhuollon Atk-päivät 19.5.2008 Liisa-Maria Voipio-Pulkki Hallintoylilääkäri (tilanteen 6.5.2008 mukaan) Perustuslaista Julkisen vallan, valtion ja kuntien turvattava

Lisätiedot

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa

Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa Monialaiset verkostot lasten ja nuorten hyvinvointia takaamassa 25.9.2015 Tampere Käytännön kokemuksia yhteistyöstä Hanna Gråsten-Salonen Vastaava koulukuraattori Varhaiskasvatus ja perusopetus Tampere

Lisätiedot

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä

Siun sote tehdään NYT. Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Siun sote tehdään NYT Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä Sote-uudistus Pohjois-Karjalassa Siun sote yhdistää Pohjois-Karjalan kaikkien 14 kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut sekä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevan lainsäädännön peruslinjauksia Sosiaalineuvos Pirjo Sarvimäki Rovaniemi 4.10.2011 Lainsäädännön uudistamisen tilanne Terveydenhuoltolaki (1326/2010)

Lisätiedot

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä?

Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Erikoissairaanhoidon, perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimen integraatio sote-uudistuksessa mitä se on käytännössä? Asiantuntijalääkäri Markku Puro Hanketyöntekijä Päivi Koikkalainen Keski-Suomen Sote

Lisätiedot

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta

Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Lapsen saattohoito YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen näkökulmasta Pyöreän pöydän keskustelu 14.3.2016 Säätytalo, Helsinki 14.3.2016 1 Eettiset koodistot/ ohjeet Terveys-/ lääkintäoikeus Sosiaalioikeus

Lisätiedot

Terveyden edistäminen Kainuussa

Terveyden edistäminen Kainuussa Terveyden edistäminen Kainuussa Kainuulaiset järjestöt 4.12.2013 Terveyteen vaikuttavat tekijät Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa ja kuntayhtymässä Järjestöt, yhdistykset Terveyden edistämisen

Lisätiedot

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu

Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Lisää liikettä Liikunta Parempia tuloksia - Urheilu Alueellinen terveysliikuntasuunnitelma Suunnitelma tehtiin yhdessä: Sairaanhoitopiiri - Normiohjaus - Osaaminen UKK-Instituutti - Informaatio-ohjaus

Lisätiedot

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö

Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Lakisääteisen eettisen toimikunnan tehtävät alueellinen yhteistyö Tapani Keränen Itä-Suomen yliopisto; Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri, tutkimusyksikkö ja eettinen toimikunta 21.3.2012 1 Alueelliset eettiset

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue

Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue. Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Itä-Suomen aluehallintovirasto, Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat -vastuualue Palvelujen ja tukitoimien yksilöllinen järjestäminen palvelusuunnitelman

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Valtioneuvoston asetus

Valtioneuvoston asetus Valtioneuvoston asetus hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta Annettu Helsingissä 10 päivänä lokakuuta 2013

Lisätiedot

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT I MINULLA EI OLE HUOLTA OPETUS-, PERHE- (kouluterveydenhuolto) ja TERVEYSPALVELUT (kuntoutus) SEKÄ PERHEIDEN OMATOIMISUUS TÄYDENTÄVÄT

Lisätiedot

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista

Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö. Helena Vorma Terveyttä Lapista Sote-uudistus Järjestämislain keskeinen sisältö Helena Vorma Terveyttä Lapista 2014 8.10.2014 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisen keskeiset tavoitteet Päämääränä väestön hyvinvoinnin ja terveyden

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Mannerheimin Lastensuojeluliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Esa Iivonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi

Lisätiedot

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena

Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Lasten, nuorten ja perheiden palvelujen uudistaminen kokonaisuutena Perusterveydenhuollon hoitotyön johtajien työkokous 10.4.2015 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies, STM Nykyiset palvelut eivät

Lisätiedot

Erityisen hyvää liikuntaa

Erityisen hyvää liikuntaa Erityisen hyvää liikuntaa Saku Rikala KKI-Päivät 16.-17.3.2016 Soveltava Liikunta SoveLi ry Valtakunnallinen liikuntajärjestö Tavoitteena parantaa pitkäaikaissairaiden ja vammaisten mahdollisuuksia liikuntaan

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi

Lausuntopyyntö STM. Lausuntopyyntö STM. Vastausaika :55: Vastaajatahon virallinen nimi. 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Lausuntopyyntö STM Vastausaika 10.3.2014 11:55:06 Lausuntopyyntö STM 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi Kuuloliitto ry 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi Anniina Lavikainen 3. Vastauksen vastuuhenkilön

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveydenhuolto. Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö Sosiaali- ja terveydenhuolto uudistuu Kari Haavisto Sosiaali- ja terveysministeriö 16.9.2013 Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistaminen Tavoitteet Keskeinen sisältö Jatkovalmistelu Uudistuksen toimeenpano

Lisätiedot

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet

Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Väestön ikääntyminen ja palvelujen kehittäminen, kansallisen tason näkymät ja tavoitteet Hyvä ikääntyminen mahdollisuuksien Seinäjoella seminaari, 6.9.2010 Peruspalveluministeri Paula Risikko TAVOITTEET

Lisätiedot

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9.

Muistibarometri Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä. Kuntamarkkinat 14.9. Muistibarometri 2015 Muistihoidon kehityksestä kunnissa suunta on oikea mutta vauhti ei riitä Kuntamarkkinat 14.9.2016 Olli Lehtonen Keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavien määrä Suomessa

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008

Terveysalan hallinto ja päätöksenteko. Riitta Räsänen syksy 2008 Terveysalan hallinto ja päätöksenteko Riitta Räsänen syksy 2008 Kurssin tavoitteet ja suoritus suomalaisen sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö ja järjestelmät toimintaympäristö kehittämisen haasteet

Lisätiedot

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen

YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen YHTEISTYÖSSÄ ETEENPÄIN Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma - toteutus ja jalkauttaminen Miten lisätä hallintokuntien välistä yhteistyötä ennaltaehkäisevää terveydenhuoltoa ja kuntien liikuntapalveluketjuja

Lisätiedot

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen

Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki. Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustajajärjestelmä ja vammaispalvelulaki Jyväskylä 28.8.2008 lakimies Juha-Pekka Konttinen Henkilökohtainen avustaja järjestelmä (Kynnys ry:n laatima määritelmä) Henkilökohtainen avustaja

Lisätiedot

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri

Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri Keski-Suomen sairaanhoitopiiri Maakunnallinen Kuntoutuksen Toimintaohjelma terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kuntoutusyhteistyön päivitys 2020 luvulle SAIRAANHOITOPIIRIN STRATEGINEN PROJEKTI 2016-2017 Satu Auvinen Kuntoutusylilääkäri

Lisätiedot

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri

Työttömien työkyky ja työllistyminen. Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Työttömien työkyky ja työllistyminen Raija Kerätär Kuntoutusylilääkäri Lapin sairaanhoitopiiri Tänään Mitä työkyvyllä tarkoitetaan? Työttömän työkyky työllisen työkyky? Voiko työkykyä arvioida terveystarkastuksessa?

Lisätiedot

Valtion ja kuntien hyvinvointityö

Valtion ja kuntien hyvinvointityö Valtion ja kuntien hyvinvointityö Neuvotteleva virkamies Heli Hätönen 1.6.2016 1 2 1.6.2016 2 Valtakunnallinen aluehallintovirasto Yhteinen ICT Maakuntien tehtävät ja uusi sote-rakenne Valtio Sote-linjaukset:

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne

SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne SOSIAALIHUOLLON LAINSÄÄDÄNNÖN KOKONAISUUDISTUS - Sosiaalihuoltolain uudistuksen tilanne Marja Heikkilä* 21.5.2012 * Hyödynnetty osin hallitusneuvos Virpi Vuorisen materiaalia Työryhmän työn tulos - Työryhmän

Lisätiedot

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA

TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA TERVEYDEN EDISTÄMINEN - PUHEISTA TEKOIHIN LIIKKUMALLA Kevätpäivän tasaus Kajaani 21.3.2011 Juha Rehula Puheenjohtaja, Kuntoliikuntaliitto Sosiaali- ja terveysministeri Suomen Kuntoliikuntaliitto ry 1 Tulevaisuuden

Lisätiedot

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa

Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa Eskoon alueellinen vammaissosiaalityöntekijöiden tapaaminen 6.9.2016 13.9.16 Asiakaslähtöisyys vammaissosiaalityön prosessissa / Stina Sjöblom 1 THL:n

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Valtakunnallinen vammaisneuvosto 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Merja Heikkonen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin

AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin AJANVARAUKSELLA HOITOON helppoa, kun on puhelin 17.9.2015 1 Kiireettömän hoitoon pääsyn valvonta Kiireetöntä hoitoon pääsyä koskevat säännökset tulivat kansanterveyslakiin ja erikoisairaanhoitolakiin vuonna

Lisätiedot

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut

KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut KULJETUSPALVELUHAKEMUS Loviisan perusturvakeskus Vammaispalvelut VAMMAISPALVELULAIN MUKAINEN VAIKEAVAMMAISTEN KULJETUSPALVELU Kuljetuspalvelun tarve Virkistys- ja asiointimatkat (enintään 18/ yhdensuuntaista

Lisätiedot

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi. Sosiaalineuvos Maija Perho Terveyden edistämisen politiikkaohjelma ja (työ)hyvinvointi Sosiaalineuvos Maija Perho 29.11.2011 Ohjelman tavoitteet Terveyden edistämisen rakenteiden vahvistaminen Elintapamuutosten aikaansaaminen Terveyttä

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus

Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen. Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Näkökulma Lapin uudistuksen etenemiseen Kaisa Kostamo-Pääkkö Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Sote-uudistuksesta Mikä uudessa sote-mallissa on sosiaalihuollon näkökulmasta hyvää? Järjestämisvastuu

Lisätiedot

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT

LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT LASTEN, NUORTEN JA PERHEIDEN HYVINVOINTIPALVELUT Neuvolatoiminnan, koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä lasten ja nuorten ehkäisevien suun terveydenhuollon palveluiden valvonta Etelä-Suomen aluehallintoviraston

Lisätiedot

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja

Vanhustyö 2015. 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki. Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Vanhustyö 2015 10.2.2015 Finlandia-talo, Helsinki Tuula Haatainen varatoimitusjohtaja Lähde: Laatusuositus 2013 2 Tavoitteena ikäystävällinen Suomi Seitsemän teema-aluetta ikäystävällisen Suomen rakentamiseksi

Lisätiedot