Liikuntaa lääkkeeksi

Transkriptio

1 Liikuntaa lääkkeeksi Hanna Junttila Liikuntalääketieteen erikoislääkäri, Mehiläinen Oy, Oulu Fysiatriaan erikoistuva lääkäri, OYS, fysiatrian klinikka

2 Liikunnan merkitys terveydelle Vähäinen liikunta on useiden kroonisten sairauksien merkittävimpiä riskitekijöitä Fyysinen suorituskyky laskee ikääntymismuutosten takia km. 1 prosenttiyksikön/v 30. ikävuodesta lähtien Säännöllinen liikunta kompensoi ikääntymiseen liittyvää heikkenemistä ja hidastaa fyysisen toimintakyvyn laskua Yhteiskunta säästää vuodessa 1 milj. euroa säännöllisesti liikuntaa harrastavaa kohden vähentyneinä terveydenhuoltokuluina Liikunnasta aiheutuvien vammojen aiheuttamien sairaanhoito- ja sairauslomakulujen vuoksi osa liikunnan kansantaloudellisista hyödyistä menetetään suurin osa vammoista ennaltaehkäistävissä!!!

3 Liikunnan merkitys terveydelle Liikunnan terveysvaikutukset näkyvät jossain muodossa KAIKILLA ihmisillä, mutta vaihtelevat huomattavasti yksilöittäin Vaikutukset näkyvät erityisesti perinnöllisen alttiuden omaavilla henkilöillä Ikä, sukupuoli, nykyinen terveydentila, geenit Perinnölliset tekijät ja yksittäiset geenit säätelevät liikuntakäyttäytymistä ja liikunnan terveysvaikutuksia selittävät noin kolmanneksen päivittäisen liikunnan yksilöllisestä vaihtelusta ja noin 20-50% liikunnan terveysvaikutusten yksilöllisistä eroista Oikein toteutettuun liikuntaan liittyy erittäin vähän riskejä ja haittavaikutuksia

4 Liikunnan vaikutus Kuormituksen kohteena oleviin kudoksiin, elimiin ja elinjärjestelmiin Energiatasapainosta, hormonaalisesta, neuraalisesta säätelystä ja rasva-, valkuais- ja sokeriaineenvaihdunnasta huolehtiviin järjestelmiin Yksittäinen liikuntasuoritus moninkertaistaa useiden geenien ilmentymistä luustolihaksissa ja tehostaa siten lihaksen aineenvaihduntaa (Stressireaktioon osallistuvat, energiavarastojen ehtymiseen reagoivat ja ravinnon energiaksi muuttamiseen osallistuvat geenit) Vaikutus kestää max 1vrk => päivittäinen liikunta! Ei varastoidu Teho esille kuormitustason ylittäessä rasitustason, johon elimistö on tottunut => Useus, säännöllisyys, vaihtelevuus (nousujohteisuus)

5 Vähän liikkuvan terveydelliset riskit Diabetes T2 Sepelvaltimotauti Verenpainetauti Paksusuolisyöpä Rintasyöpä Lonkkamurtuma Ylipaino/lihavuus Itsenäisen toimintakyvyn menetys % 2x +30% % +30% % +20% 10-20v aikaisemmin

6 Liikunta lääkkeenä / hoitomuotona Useissa käypä hoito -suosituksissa Aikuisten lihavuuden hoito, Alaraajojen tukkiva valtimotauti, Astma, Depressio, Diabetes, Dyslipidemiat, Keuhkoahtaumatauti, Kohonnut verenpaine, Lasten lihavuus, Naisten virtsankarkailun hoito, Niskakipu, Osteoporoosi, Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito, Raskausdiabetes, Uniapnea Tutkimustietoa ja -näyttöä myös liikunnan positiivisesta vaikutuksesta Sepelvaltimotautiin, Alaselkäkipuun, Vastustuskykyyn, Syöpäsairauksiin, Fibromyalgiaan, Muistiin, Elämänlaatuun, Toimintakykyyn

7 Kestävyysharjoittelu Reipas, kohtuukuormitteinen 64-76% Hrmax Rasittava 77-93% Hrmax Vauhdin vaihtelu eri harjoituskertojen välillä, vautileikittely, intervalliharjoittelu Lihasvoimaharjoittelu 2x/vk Ei peräkkäisinä päivinä Esim liikettä eri lihasryhmille 10->15 toiston sarjoina 2->3 sarjaa / harjoituskerta Venyttely! Harjoittelun rytmittäminen raskaisiin, keskiraskaisiin ja kevyihin harjoitusviikkoihin, lepopäivät

8 Todellisuus suomalaisten liikunnasta Harrastettuja lajeja yleisyysjärjestyksessä kävely, koti-, piha-, lumityöt, pyöräily, hiihto 94% tietää vähäisen liikunnan olevan haitaksi terveydelle Terveytensä kannalta liian vähän liikuntaa harrastaa normaalipainoisista 30%, ylipainoisista 40 % ja lihavista 50% Tupakoivat miehet liikkuvat tupakoimattomia vähemmän, naisilla tupakointi ei erottele fyysistä aktiivisuutta Paljon alkoholia käyttävät ja alhaisen koulutustason omaavat liikkuvat muita vähemmän (Finriski 2002) Vain joka toimen tk-potilas hoitaa sepelvaltimotautiaan, kohonnutta verenpainettaan tai diabetestaan liikunnan avulla (Kortelainen 2011)

9 Syyt vähäiselle liikunnan harrastamiselle yleisyysjärjestyksessä (Finriski 2002) Ajanpuute

10

11 Syyt vähäiselle liikunnan harrastamiselle yleisyysjärjestyksessä (Finriski 2002) Ajanpuute Sopivien ystävien tai ryhmän, jonka kanssa liikuntaa harrastaisi, puute

12 Sopivia liikuntaryhmiä ja seuraa löytyy... Kuntien/kaupunkien liikuntatoimet Kuntien/kaupunkien liikuntapaikat Urheiluseurat Opiskelijaliikunta Terveyskeskusten liikunta/kuntoutusryhmät Kansalaisopistot Työterveyshuollon ryhmät TYHY-toiminta...ja yksinkin voi liikkua

13 Syyt vähäiselle liikunnan harrastamiselle yleisyysjärjestyksessä (Finriski 2002) Ajanpuute Sopivien ystävien tai ryhmän, jonka kanssa liikuntaa harrastaisi, puute Laiskuus

14 Syyt vähäiselle liikunnan harrastamiselle yleisyysjärjestyksessä (Finriski 2002) Ajanpuute Sopivien ystävien tai ryhmän, jonka kanssa liikuntaa harrastaisi, puute Laiskuus Sairaus tai vamma

15 Kestävyysliikunnan ja lihasvoimaharjoittelun vasta-aiheet Instabiili MCC Hoitamaton sydämen vajaatoiminta Kontrolloimattomat rytmihäiriöt Vaikea pulmonaarihypertonia (keuhkovaltimopaine yli 55 mmhg) Vaikea ja oireinen aorttastenoosi Akuutti myokardiitti, endokardiitti, perikardiitti Hoitamaton hypertonia (> 180/110 mmhg) Aortan dissekaatio Marfanin syndrooma Intensiivinen lihasvoimaharjoittelu ( % 1 RM) potilailla, joilla aktiivinen proliferatiivinen retinopatia tai pahentunut eiproliferatiivinen diabeettinen retinopatia Akuutti infektio Raskauden yhteydessä, jos Ennenaikaisen synnytyksen uhka (hoitoa vaativa kohdun supistelu) Selvittämätön verenvuoto Äidin yleissairaus, joka vaatii liikunnan rajoituksia Etinen istukka loppuraskaudessa Ennenaikainen lapsivedenmeno Todettu kohdunkaulan heikkous Sikiön kasvun hidastuma Istukan ennenaikainen irtoaminen

16 Hyödyllisiksi todetut motivointikeinot liikunnan aloittamiseen liikunnan terveyshyödyistä kertominen kuntokortti tai -kalenteri yksilöllinen terveysneuvonta myönteinen liikuntaohjaus realististen tavoitteiden asettaminen tiheä seuranta positiivinen kannustus henkilökohtainen palaute (Wikström 2005)

17 Oleellista on kartoittaa lähtötilanne ja suunnitella liikunnan aloittaminen sopivassa suhteessa siihen!

18 Realistiset tavoitteet terveysliikunnalle Pienikin liikunnan LISÄYS on terveydelle hyväksi Yksilön päätökset ja valinnat arjessa Hissi vs portaat Kauppa-/työmatkat Auton pysäköintipaikan valinta Bussipysäkin valinta Taukojumpat Jne. Säännöllisyys (Nousujohteisuus) Ei tarvetta ääritavoitteisiin ei järkeväkään

19

20 Liikuntalääke -työkalu, Lääkäreille ilmainen, helppokäyttöinen liikuntaneuvonnan nettityökalu Yli 30 diagnoosia joiden hoidossa liikunnalla tutkitusti merkittävä rooli Liikunnan hyödyt ja riskit: epidemiologisissa ja interventiotutkimuksissa todetut edut ja mahdolliset haitat Liikunnan aiheellisuus ja rajoitukset Liikuntaohjelma: mitä potilaasta ja hänen terveydestään on tiedettävä ennen liikunnan suosittelemista, mitä tavoitteita liikunnalle kannattaa asettaa, millainen liikunta johtaa tavoitteisiin ja mitä varotoimia liikunnassa saatetaan tarvita Liikuntaohje: potilaalle tulostettava tai sähköpostitse lähetettävä ohje ensisijaisesti omatoimisesti toteutettavaa liikuntaa varten, mahdollisuus tehdä lisäyksiä tai muutoksia oletusohjeeseen

21

22

23 Lääkärintarkastus liikuntaa aloitettaessa Tavoitteena varmistaa liikunnan turvallisuus Yli 35v aiemmin fyysisesti passiiviset, perussairaat, säännöllistä lääkitystä käyttävät, positiivinen sukuanamneesi yllättävien äkkikuolemien suhteen ja jos liikunnan aikana huonoa oloa / pyörtymistä / rintakipua / rytmihäiriöitä Sukuanamneesi + oireanamneesi RR, sydämen ja keuhkojen auskultaatio, EKG (rytmi, QT-aika, kammioiden seinämäpaksuus, p-aalto, eteis-kammiojohtuminen, delta-aalto) Harkinnan mukaan perif. pulssit, jalkaterien tarkistus, THX-rtg Rasitus-EKG, jos levossa/liikunnan aikana rintakipua, rytmihäiriöitä, tajunnanmenetys- tai heikotuskohtauksia tai hengenahdistusta Tarv. EHCO, HOLTER Mikäli tavoitteellinen urheiluharrastus/tyypin A ihminen, em. lisäksi myös ortostaattinen koe, lepopulssi, ryhti, lihaskireydet, biomekaniikka (ft)

24 Liikunta ja lääkkeet Beetasalpaajat sekä sydämen sykettä pienentävät kalsiumkanavan salpaajat heikentävät suorituskykyä sykkeen nousua vaativassa liikunnassa Fluorokinoloniantibiootit ovat sidekudostoksisia, altistavat jänteiden kipeytymiselle ja jännevaurioille Tulehduskipulääkkeet estävät lihasvoimaharjoittelun stimuloimaa proteiinisynteesiä - pitkäaikaisessa käytössä harjoitusvaste ja lihasten kasvu voivat heikentyä Diureetit pienentävät veritilavuutta, jolloin maksimaalinen suorituskyky ja rasituksensieto voivat heikentyä etenkin kuumissa olosuhteissa, joissa lisäksi suurentavat lämpösairauksien vaaraa

25 Liikunnan vaikutus lääkityksiin Liikunta suurentaa atenololin, sulfonamidien, prokaiiniamidin, diatsepaamin ja propranololin pitoisuuksia seerumissa (eliminaatio munuaisissa ja maksassa hidastuu) ja voi pienentää digoksiinin pitoisuutta Insuliinin imeytyminen ihon alta ja nikotiinin ja glyseryylinitraatin imeytyminen iholta voivat nopeutua Terbutaliinin imeytyminen keuhkoista lisääntyy ASA ja liikunta yhdessä lisäävät ruoansulatuskanavan läpäisevyyttä, mikä voi altistaa elimistön taudinaiheuttajille ja lisätä ruoansulatuskanavan verenvuotojen vaaraa Rasitus saattaa provosoida haitallisen lääkevasteen Esim. hypoglykemia insuliinin ja sulfonyyliureoiden käyttäjillä

26 Karikot liikuntaa aloitettaessa Liiallinen innostus; tehdään liian paljon liian nopeasti Puutteelliset/huonot varusteet ja suojaimet Puutteelliset (laji)taidot Puutteelliset tiedot; harjoittelu sairaana, krapulassa, liian hidas reagointi oireisiin, jo olemassa olevien sairauksien huomiotta jättäminen => Rasitusvammat, tapaturmat, olemassa olevien sairauksien paheneminen

27 Liikunta ennaltaehkäisee sairauksia ja toimintakyvyn laskua hoitaa useita sairauksia tuottaa elämänsisältöä ja onnistumisen kokemuksia lisää sosiaalista kanssakäymistä vaikuttaa positiivisesti psyykeen an liittyvät riskit mahdollista minimoida

28

29

30 30 Finriski tutkimus Lähteet: Kesäniemi A, Danforth E, Jensen M, opelman P, Lefervre P, Reeder B. Dose-response issues concerning physical activity and health: an evidnce based symposium Vol 33(6);S351-S358. Kortelainen R, Mielialan yhteys elintapoihin ja pitkäaikaissairauksien omahoitoon, lisensiaattityö Itä-Suomen yliopisto Lakka T. Liikunnan terveysvaikutukset riippuvat myös geeneistä Duodecim 2006; 122: Seuraavat Käypä Hoito suositukset: Aikuisten lihavuuden hoito, Aikuisten liikunta, Alaraajojen tukkiva valtimotauti, Astma, Depressio, Diabetes, Dyslipidemiat, Keuhkoahtaumatauti, Kohonnut verenpaine, Lasten lihavuus, Naisten virtsankarkailun hoito, Niskakipu, Osteoporoosi, Polvi- ja lonkkanivelrikon hoito, Raskausdiabetes, Uniapnea Pahkala K, Heinonen OJ, Simell O, Viikari JS, Rönnemaa T, Niinikoski H, Raitakari OT. Association of Physical Activity With Vascular Endothelial Function and Intima-Media Thickness: A Longitudinal Study in Adolescents. Circulation 2011; 124: Waller Katja, Leisure-time physical activity, weight gain and health A prospective follow-up in twins, väitöskirja, Jylän Yliopisto 2011 Valtonen Maarit, Hopelessness, Depressive Symptoms, Physical Activity and the Metabolic Syndrome. A Population-based Cohort Study in Men, väitöskirja, Itä-Suomen Yliopisto 2011 Hongqiang Man Adaptation of Bone to Physical Activity and Diet-Induced Obesity, väitöskirja Jyväskylän Yliopisto 2011