Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa"

Transkriptio

1 ALKUPERÄISTUTKIMUS TIETEESSÄ SUOMEN ANGIOLOGIA- YHDISTYKSEN ASETTAMA TYÖRYHMÄ LAURI VIRTANEN LK Helsingin yliopisto VELI-PEKKA HARJOLA dosentti, ylilääkäri HYKS, Medisiininen tulosyksikkö päivystys ja valvonta MATTI HILLBOM professori, ylilääkäri OYS, neurologian klinikka JOUNI AHONEN dosentti, erikoislääkäri Kätilöopiston sairaala ILKKA KANTOLA dosentti, hallinnollinen osastonylilääkäri TYKS, sisätautien klinikka HANNELE RINTALA LL, erikoislääkäri TAYS, sisätautien yksikkö JUKKA LUMIO dosentti, osastonylilääkäri TAYS, infektioyksikkö ILMO KELLOKUMPU dosentti, osastonylilääkäri Keski-Suomen keskussairaala, gastrokirurgia HANNU KANKAANRANTA dosentti, ylilääkäri Seinäjoen keskussairaala, keuhkosairauksien tulosyksikkö ja Tampereen yliopisto, lääketieteen laitos, immunofarmakologian tutkimusryhmä, TAYS PÄIVI HÄRKKI LKT, erikoislääkäri HYKS, Naistenklinikka Tromboosiprofylaksi suomalaisessa sairaalahoidossa Lähtökohdat Aiempien tutkimusten perusteella tromboosiprofylaksia käytetään liian vähän. Tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa laskimotukosten estomenetelmiä ja tukosprofylaksin toteutumista suomalaisissa sairaaloissa. Lisäksi selvitettiin, kuinka monessa sairaalassa on käytössä kirjallinen tukosprofylaksisuositus. Menetelmät Mukana oli 632 konservatiivista tai operatiivista hoitoa saanutta potilasta 13 yliopisto- ja keskus - sairaalasta. Tutkimukseen osallistui 29 osastoa, joista 21 oli konservatiivisilta ja 8 operatiivisilta aloilta. Tutkimus toteutettiin ennalta valittuna päivänä informoimatta osastoja etukäteen. Potilaiden sairauskertomuksista kerättiin esitiedot sekä tukoksen ja verenvuodon riskitekijät. Tukosvaaraa arvioitiin pisteyttämällä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin tromboosiprofylaksisuosituksen tai leikkauspotilaiden riskisuosituksen ACCP 2004 mukaan. Potilaiden verenvuotovaara arvioitiin yksittäisten riskitekijöiden ja vuotovaaraindeksin avulla. Tulokset Potilaista puolella (51 %) oli tukosvaara. Tromboosiprofylaksia sai 52 % sellaisista konservatiivisista potilaista, joilla oli tukosriski eikä vasta-aihetta lääkkeelliselle estohoidolle. Operatiivisista tukos - riskipotilaista estohoitoa sai 73 %. Toisaalta tukoksen estohoitoa sai 13 % sellaisistakin potilaista, joilla ei ollut ilmeistä tukosvaaraa. Suurin ero profylaksin toteutumisessa konservatiivisten ja operatiivisten alojen välillä oli hoitosukan käytössä: operatiivisesti hoidetuista potilaista hoitosukka oli 46 %:lla, konservatiivisesti hoidetuista vain 1 %:lla. Vain kolmasosalla konservatiivisista osastoista oli kirjallinen tromboosiprofylaksiohje, kirurgisista osastoista kaikilla. Päätelmät Tromboosiprofylaksia käytetään Suomessa liian vähän, kuten muuallakin. Tukosvaaran yksilölliseen arviointiin tulee kiinnittää huomiota, jotta estohoito voidaan kohdentaa sitä tarvitseville potilaille. Hoitosukkaa on syytä käyttää yleisemmin konservatiivisilla potilailla, varsinkin suuren verenvuoto - vaaran yhteydessä. Sekä yhtenäinen kansallinen suositus että sairaalakohtaiset kirjalliset suositukset ovat tarpeen rutiininomaisen ja yhdenmukaisen estohoidon varmistamiseksi. HANNU MIETTINEN dosentti, ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri KYS, ortopedian, traumatologian ja käsikirurgian klinikka RIITTA LASSILA dosentti, osastonylilääkäri HYKS sisätautien toimiala, hyytymishäiriöt VERTAISARVIOITU VV Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia ovat yleisiä ja vakavia sairaalahoidon komplikaatioita. Sairaalassa keuhkoembolia aiheuttaa jopa 10 % kuolemista ja on yleisin estettävissä oleva kuolemansyy (1,2). Syvän laskimotukoksen ja keuhkoembolian tärkeimmät riskitekijät ovat aiemmin sairastettu laskimoiden tromboembolia, kirurginen toimenpide, syöpä ja immobilisaatio. Tromboosiprofylaksi on sekä kliinisesti että kustannuksiltaan tehokasta, koska se vähentää tromboembolioiden lisäksi myös niiden komplikaatioita ja sairaalahoitojaksoja (1,3,4,5). Aikaisempien kansainvälisten tutkimusten perusteella tukosprofylaksia käytetään sairaaloissa liian vähän (2,6). Yhdysvaltalainen etenevä yli laskimotukospotilaan rekisteri osoitti vuonna 2004, että sairaalahoidon yhteydessä syvän laskimotukoksen saaneista yli potilaasta ainoastaan 42 % sai jonkinlaista tukosprofylaksia (6). ENDORSE-tutkimuksessa arvioitiin yli potilasta 32 maasta ja havaittiin, että noin puolella sairaalapotilaista oli tukosprofylaksin aihe, mutta vain puolet heistä sai ACCP:n (American College of Chest Physicians) tromboosiprofylaksisuosituksen mukaista profylaksia (1,2). Tukosprofylaksista on laadittu useita kansainvälisiä suosituksia (1,7), joista ACCP:n suositus on kattavin näyttöön perustuva jul- Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk

2 ALKUPERÄISTUTKIMUS TAULUKKO 1. Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä käytetty laskimotukosriskin pisteytys. 3 riskipistettä = lisääntynyt tukosvaara Pisteet TAULUKKO 2. Riskitekijät (kukin erikseen) 5 Aikaisempi trombi Perinnöllinen tai hankittu tukoksille altistava tila ( trombofilia ) 1 apc-resistenssi = FVLeiden-geenivirhe protrombiinin geenivirhe G20210A antitrombiinin, proteiini C:n tai S:n vajaus fosfolipidivasta-aineoireyhtymä, essentielli trombosytemia, polycythaemia vera tai paroksysmaalinen nokturnaalinen hemoglobinuria Syöpäsairaus Syövän hoidot: solunsalpaajat, säde- ja hormonihoito Monivamma tai tuore selkäydinvamma 3 Immobilisaatio 2 : paralyysi, kipsi, raskaus, lapsivuode (6 viikon ajan synnytyksen jälkeen) 1 Infektio tai muu toipumista hidastava komplikaatio Ikä yli 60 vuotta Ylipaino (BMI > 30 kg/m 2 ) Tupakointi Ehkäisypillerit, hormonikorvaushoito Diabetes Tulehduksellinen suolistosairaus (Crohnin tauti, haavainen koliitti) Nefroottinen oireyhtymä Sydämen vajaatoiminta Laskimoiden vajaatoiminta Krooninen keuhkosairaus Keskuslaskimokanyyli 1 näissä tiloissa tarvitaan hematologin konsultaatio 2 tutkimuksessa > 4 vrk:n liikkumattomuus tai tehohoito ACCP suosituksen mukaiset leikkauspotilaan tukosriskin arviointiperusteet. Vähäinen riski Pieni kirurginen toimenpide alle 40-vuotiailla Nopea potilailla ilman riskitekijöitä (vrt. taulukko 1) mobilisaatio Kohtalainen riski Pieni kirurginen toimenpide potilailla, joilla on Lääkkeellinen lisäksi riskitekijöitä profylaksi Merkittävä kirurginen toimenpide vuotiailla potilailla, joilla ei riskitekijöitä Suuri riski Merkittävä kirurginen toimenpide yli 60-vuotiailla tai Lääkkeellinen vuotiailla potilailla, joilla lisäksi riskitekijöitä profylaksi Erittäin suuri riski Merkittävä kirurginen toimenpide potilailla, joilla on Lääkkeellinen useita riskitekijöitä profylaksi Lonkka- ja polviproteesileikkaukset Suuri trauma kaisu (1). Se päivitettiin kesällä 2008 (8). Vuonna 2004 julkaistussa kansallisessa laskimotukoksen ja keuhkoembolian Käypä hoito -suosituksessa (9) on keskitytty pääasiassa tukosten hoitoon, mutta siinä kuvataan myös tromboosiprofylaksin pääpiirteet. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli kartoittaa laskimotukosten estomenetelmiä ja tukosprofylaksin toteutumista erityyppisissä suomalaisissa sairaaloissa eri erikoisaloilla. Lisäksi selvitettiin, kuinka monessa sairaalassa on laadittu kirjallisia tromboosiprofylaksisuosituksia. Aineisto ja menetelmät Tutkimukseen osallistui 13 yliopisto- ja keskussairaalaa, ja mukaan valittiin erikoisaloja, joilla on selkeät tukosprofylaksin käyttöaiheet. Tutkimukseen pyrittiin sisällyttämään kansallisesti ja erikoisaloittain kattava potilasotos. Pääpaino oli sisätaudeissa, joissa tukosprofylaksin käyttöaiheet eivät ole yhtä vakiintuneita kuin operatiivisilla aloilla. Tutkimukseen osallistui 12 sisätautien, 3 keuhkosairauksien, 3 infektiosairauksien, 3 neurologian, 3 gynekologian, 2 ortopedian, 2 gastroenterologisen kirurgian ja 1 neurokirurgian osastoa, yhteensä 29 osastoa. Aineiston koko oli 632 potilasta. Aineisto perustui yhden päivän aikana (8.5., tai ) kerättyihin tietoihin kaikista tutkimukseen osallistuneiden osastojen kaikista potilaista. Jokaisen potilaan yleisimmät tukoksen riskitekijät, tromboosiprofylaksin aiheet, vasta-aiheet sekä tukosprofylaksin käyttö selvitettiin. Aineisto kerättiin informoimatta osastoja etukäteen, jotta tromboosiprofylaksin käytöstä muodostuisi mahdollisimman totuudenmukainen käsitys. Tiedot kerättiin sairauskertomuksista ja merkittiin tutkimusta varten laadittuun yhtenäiseen sähköiseen tiedonkeruulomakkeeseen. Potilaista selvitettiin sairaalahoidon kesto, oliko tutkimuspäivä kotiutumispäivä, sukupuoli, ikä, paino ja pituus, ensimmäinen sairaalassa mitattu kreatiniiniarvo, sairaushistoria ja perussairaudet, akuutti sairaus, leikkaukset, tukoksen riskitekijät, vuodon riskitekijät, potilaan antitromboottinen lääkehoito ennen sairaalaantuloa ja sen jatko sairaalassa 1320 Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk 65

3 TIETEESSÄ TUTKIMUSRYHMÄ HYKS: Jouni Ahonen, Veli-Pekka Harjola, Päivi Härkki, Anu Kantele, Riitta Lassila, Hannamari Lehtinen, Juhani Rossinen, Jukka Tolonen, Lauri Virtanen OYS: Matti Hillbom, Juha Huhtakangas, Sami Tetri, Jaana Huhtakangas TAYS: Pertti Arvola, Jukka Lumio, Sami Mustajoki, Hannele Rintala TYKS: Ilkka Kantola, Ilpo Nuotio, Pekka Porela KYS: Hannu Miettinen Keski-Suomen KS: Ilmo Kellokumpu, Maija Pesola Etelä-Pohjanmaan KS: Hannu Kankaanranta Päijät-Hämeen KS: Minna Lehto Kiitokset: Markku Aittokallio, Pharmaforum Oy Kirjallisuutta 1 Geerts WH, Pineo GF, Heit JA ym. Prevention of venous thromboembolism: the Seventh ACCP Conference on Antithrombotic and Thrombolytic Therapy. Chest :338S 400S. 2 Cohen AT, Tapson VF, Bergmann JF ym. Venous thromboembolism risk and prophylaxis in the acute hospital care setting (ENDORSE study): a multinational cross-sectional study. Lancet 2008;371: Bick, RL. Proficient and cost-effective approaches for the prevention and treatment of venous thrombosis and thromboembolism. Drugs 2000;60: TAULUKKO 3. Potilaiden ominaisuudet. sekä tromboosiprofylaksin käyttö. Lisäksi kirjattiin annetun estohoidon mahdollinen keskeytys haittatapahtuman vuoksi, mekaaninen profylaksi ja antikoagulaatio hoitotarkoituksessa. Potilaat jaoteltiin konservatiiviseen ja operatiiviseen ryhmään sen perusteella, oliko heille tehty kirurginen operaatio vai ei. Konservatiivisen hoidon potilaista analysoitiin tukoksen vaaratekijät, ja potilaiden riskipisteet laskettiin Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) tromboosiprofylaksisuosituksen mukaisesti (taulukko 1). Ohjeistus perustuu kattaviin kansainvälisiin suosituksiin, kuten ACCP:n suositukseen (1). Potilaan laskimotromboembolian riski oli suurentunut, kun pisteitä kertyi 3 tai enemmän. Riskipotilaiden joukosta poistettiin ne, joilla oli pysyvä anti - koagulaatiohoito sairaalaan tullessa, hoitotarkoituksessa sairaalassa aloitettu antikoagulaatio tai kirjattuna jokin profylaksin vasta-aihe. Myöskään sellaisten potilaiden, jotka olivat tulleet osastolle vain päiväksi saamaan Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon potilaat potilaat n = 471 (74,5 %) n = 161 (25,5 %) Sukupuoli naisia 231 (49,0%) 100 (69,7 %) miehiä 240 (51,0 %) 61 (30,3 %) Ikä, v keskiarvo (vaihteluväli) 62,5 (18 95) 63,2 (19 92) Painoindeksi, kg/m 2 n = 238 n = 129 keskiarvo (vaihteluväli) 27,2 (14,3 56,0) 27,5 (15,9 55,4) Kreatiniini, μmol n = 447 n = 119 keskiarvo (vaihteluväli) 99 ( ) 81 (26 507) Sairaalaantulon syy päivystys 362 (76,9 %) 72 (36,4 %) elektiivinen 106 (22,5 %) 123 (62,1 %) ei merkintää 3 (0,6 %) 3 (1,5 %) Erikoisala sisätaudit 283 (60,1 %) 28 (17,4 %) neurologia 71 (15,1 %) 3 (1,9 %) keuhkosairaudet 65 (13,8 %) 2 (1,2 %) kirurgia 27 (5,7 %) 92 (57,1 %) gynekologia 25 (5,3 %) 36 (22,3 %) hoitoja (esim. syövän liitännäishoito), ei katsottu olevan laskimotukoksen estohoidon tarpeessa, vaikka he riskipisteytyksen perusteella olisivat sitä olleetkin. Operatiivisesti hoidettujen potilaiden tukosriski määritettiin ACCP:n vuoden 2004 suosituksessa olevan leikkauspotilaiden riskiarvion perusteella (1). Heidät jaettiin riskitekijöiden mukaan erittäin suuren, suuren, kohtalaisen ja pienen tukosvaaran ryhmiin toimenpiteen vaativuuden ja keston (minor ja major surgery) sekä tukoksen riskitekijöiden perusteella (taulukko 2). Suosituksen mukaan pienen riskin potilaiden profylaksiksi riittää nopea mobilisaatio ilman lääkkeellistä estohoitoa (1). Potilaiden verenvuotovaaraa ja antikoagulaatiohoidon vasta-aiheita arvioitiin yksittäisten vuodolle altistavien riskitekijöiden ja niiden yhdistelmien pohjalta. Vuotoriskin arvioinnissa mukailtiin myös vuotovaaraindeksiä (Bleeding Risk Index, BRI), joka on kehitetty varfariinihoidon turvallisuuden seurantaan (10). Lääkkeellinen profylaksi toteutettiin joko pienimolekyylisellä hepariinilla (enoksapariini tai daltepariini), fondaparinuuksilla tai varfariinilla. Mekaanisesta profylaksista kirjattiin hoitosukan, jalkapohjan pumppuhoidon ja jaksoittaisen painepumppuhoidon käyttö. Kahta viimeksi mainittua käytettiin hyvin harvoin, joten tuloksissa on esitetty vain hoitosukkien käyttö. Tutkimuksella oli Helsingin yliopistollisen sairaalan eettisen toimikunnan puheenjohtajan myöntävä lausunto, ja jokaisen keskuksen paikallinen tutkimuslupa. Tulokset Kaikilla operatiivisilla osastoilla (8/8) oli käytössään kirjallinen tukosprofylaksiohjeistus. Sen sijaan tutkimukseen osallistuneista konservatiivisista osastoista vain kolmasosalla (7/21) oli kirjallinen tukosprofylaksiohjeistus. Tutkimukseen osallistui yhteensä 632 potilasta, jotka luokiteltiin heidän saamansa hoidon perusteella konservatiivisiin (n = 471) ja operatiivisiin (n = 161) (taulukko 3). Naisten osuus aineistosta oli 52 %. Operatiivisen hoidon potilaista naisten suuren osuuden (70 %) selittää se, että tutkimuksessa oli mukana kolme gynekologian osastoa. Potilaiden keski-ikä oli yli 60 vuotta. Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk

4 ALKUPERÄISTUTKIMUS KUVIO 1. Antikoagulaatiohoito ja tukosvaarapotilaiden määrät. Vasta-aihe tromboosiprofylaksille (23 potilasta) Vasta-aihe tromboosiprofylaksille (4 potilasta) 4 Shorr AF, Jackson WL, Weiss BM, Moores LK. Low-molecular weight heparin for deep vein thrombosis prophylaxis in hospitalized medical patients: results from a costeffectiveness analysis. Blood Coagul Fibrinolysis 2007;18: Collins R, Scrimgeour A, Yusuf S, Peto R. Reduction in fatal pulmonary embolism and venous thrombosis by perioperative administration of subcutaneous heparin: overview of results of randomized trials in general, orthopedic, and urologic surgery. N Engl J Med 1988;318: Goldhaber SZ, Tapson, VF DVT FREE Steering Committee. A prospective registry of 5,451 patients with ultrasound-confirmed deep vein thrombosis. Am J Cardiol 2004;93: A. Konservatiivisen hoidon potilaat Konservatiiviset potilaat (471 potilasta) Ei antikoagulaatiohoitoa (390 potilasta) Tukosvaarassa olevat (196 potilasta) Lääkkeelliseen estohoitoon soveltuvat potilaat (134 potilasta) B. Operatiivisen hoidon potilaat Operatiiviset potilaat (161 potilasta) Ei antikoagulaatiohoitoa (139 potilasta) Tukosvaarassa olevat (115 potilasta) Lääkkeelliseen estohoitoon soveltuvat potilaat (99 potilasta) Antikoagulaatiohoito sairaalaan tullessa (81 potilasta) Ei tukosvaaraa (194 potilasta) Antikoagulaatio hoitotarkoituksessa (39 potilasta) Antikoagulaatiohoito sairaalaan tullessa (22 potilasta) Ei tukosvaaraa (24 potilasta) Antikoagulaatio hoitotarkoituksessa (12 potilasta) Konservatiivisen hoidon potilaat olivat olleet sairaalassa keskimäärin 7 vuorokautta ennen tutkimuspäivää eli noin vuorokauden pidempään kuin operatiivisen hoidon potilaat. Tukosriskipotilaat HUS:n potilaslähtöisen riskipisteytyksen ja ACCP:n leikkauspotilaan riskiarvion (taulukko 1) perusteella 49 %:llä potilaista oli vaara saada laskimotromboembolia. Konservatiivisista potilaista hieman alle puolet (42 %) ja operatiivisista potilaista 71 % luokiteltiin olevan tukosvaarassa (kuviot 1A ja B). Tukosvaaran riskitekijät on esitetty taulukossa 4. Konservatiivisen hoidon potilaita oli 471. Heistä karsittiin aluksi ne potilaat, joilla oli pysyvä antikoagulaatiohoito sairaalaan tullessa. Jäljelle jääneistä potilaista 196 oli määrityksen mukaan tukosriskissä. Tromboosiprofylaksia ei katsottu aiheelliseksi potilailla, joille oli aloitettu antikoagulaatio hoitotarkoituksessa, merkitty jokin vasta-aihe tromboosiprofylaksille tai jotka olivat tulleet sairaalaan saamaan polikliinisia hoitoja. Tromboosiprofylaksia sai 71 (52 %) niistä 134 potilaasta, joilla oli sille aihe mutta ei vasta-aihetta (kuvio 1A). Erikoisaloittain tarkastellut tulokset tromboosiprofylaksin toteutumisesta ovat kuviossa 2. Leikkauspotilaita oli kaikkiaan 161 ja heistä karsittiin 21 potilasta, joilla oli pysyvä antikoagulaatio sairaalaan tullessa. Lopuista 139 potilaasta 115 leikkauspotilaan katsottiin olevan tukosvaarassa (ACCP:n riskiluokitus leikkauspotilaille). Myös heidän joukostaan poistettiin ne, jotka olivat saaneet antikoagulaation hoitotarkoituksessa tai joille oli merkitty vastaaihe lääkkeelliselle profylaksille. Tukosprofylaksia sai 72 (73 %) niistä 99 potilaasta, joilla oli sille aihe mutta ei vasta-aihetta (kuvio 1B). Konservatiivisilla osastoilla postoperatiivisissa hoidossa olleista 11 potilaasta 8 (73 %) sai tukoksen estohoitoa. HUS-pisteytyksen mukaan leikkauspotilaista 116 oli vaarassa saada laskimotukoksen, joten tulokset olivat yhteneväiset ja selkeyden vuoksi tulokset esitetään vain ACCP-riskiarvioon perustuen. Profylaksin toteutustavat Konservatiivisessa hoidossa olleista 120 potilaalla ja operatiivisessa hoidossa olleista 34 potilaalla oli pysyvän tai tilapäisen antikoagulaatiohoidon aihe. Pienimolekyylinen hepariini oli käytännössä ainoa lääkkeellisen profylaksin muoto kummassakin potilasryhmässä. Varfariinia tai fondaparinuuksia ei käytetty profylaksiin yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Hoitosukat olivat käytössä 46 riskipotilaalla operatiivisessa hoidossa ja 34 heistä sai myös lääkkeellisen profylaksin. Konservatiivisessa hoidossa olleista potilaista ainoastaan yhdellä oli käytössä hoitosukat. Verenvuotovaara ja muut vasta-aiheet Koko aineistosta 132 potilaalla oli vähintään yksi verenvuodon vaaratekijä. Heistä 93:lla 1322 Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk 65

5 TIETEESSÄ TAULUKKO 4. Riskipotilaiden tukoksen vaaratekijät (HUS:n riskipisteytys). KUVIO 2. Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon potilaat potilaat n = 196 n = 115 n (%) n (%) 5 riskipisteen vaaratekijät Maligniteetti 51 (26) 26 (23) Syövän liitännäishoito tai sädehoito 17 (9) 4 (3) Aiempi keuhkoembolia tai laskimotukos 11 (6) 3 (3) Todettu trombofilia 5 (3) 0 (0) Merkittävä trauma 3 (2) 3 (3) 3 riskipisteen vaaratekijät Täydellinen liikkumattomuus 80 (41) 13 (11) Hoitojakso teho- tai valvontaosastolla 47 (24) 24 (21) Pitkäaikainen liikkumattomuus 42 (21) 9 (8) Raskaus 4 (2) 0 (0) 1 riskipisteen vaaratekijät Ikä yli 60 v 139 (71) 66 (57) Krooninen keuhkosairaus 63 (32) 14 (12) Muu infektio 59 (30) 15 (13) Liikkumislupa vain osastolla 31 (16) 19 (17) Keskuslaskimokanyyli 20 (10) 27 (23) Keuhkoinfektio 42 (21) 1 (1) Sydämen vajaatoiminta 39 (20) 4 (3) Munuaistauti 36 (18) 2 (2) Suonikohjut, laskimoiden vajaatoiminta 21 (11) 2 (2) Tulehduksellinen suolistosairaus 10 (5) 5 (4) Hormonikorvaushoito 8 (4) 7 (6) Ehkäisypillerit 3 (2) 2 (2) Lääkkeellisen estohoidon toteutuminen eri erikoisaloilla tukosvaarapotilailla. Sisätaudit Neurologia Infektiosairaudet Keuhkosairaudet Gastroenterologinen kirurgia Gynekologia Ortopedia Neurokirurgia % (konservatiivisista potilaista 81:llä ja operatiivisista 12:lla) oli vuotovaaran lisäksi profylaksia edellyttävä tukosvaara (taulukko 5). Näistä konservatiivisen hoidon potilaista 31 potilasta oli jäänyt ilman profylaksia tai antikoagulaatiohoitoa ja heistä 14:lle oli merkitty syyksi profylaksin vasta-aihe. Operatiivisen hoidon vastaavista potilaista 4 ei ollut saanut profylaksia, ja 2:lle heistä oli merkitty vasta-aihe profylaksille. Vuotovaaraindeksin (Bleeding Risk Index) mukaan suuressa vuotovaarassa oli 12 riskipotilasta, kaikki konservatiivisen hoidon potilaita. Tromboosiprofylaksi oli määrätty 9 potilaalle kliinisesti merkittävästä vuotovaarasta huolimatta. Syyt profylaksin puuttumiseen Lääkkeellistä profylaksia ei saanut 86 konservatiivisen hoidon tukosvaarapotilasta. Heistä 23:lle oli kirjattu jokin vasta-aihe estohoidon antamatta jättämisen syyksi. Lopuille 63:lle tukosvaarapotilaalle ei annettu estohoitoa, koska hoitava lääkäri ei katsonut sitä aiheelliseksi. Ilman lääkkeellistä estohoitoa jäi 31 operatiivisen hoidon tukosvaarapotilasta. Heistä 4:llä oli vasta-aihe estohoidolle. Ilman estohoitoa jääneistä potilaista 19 oli kohtalaisen ja 8 suuren riskin potilaita. Yksikään erittäin suuren tukosvaaran potilas ei jäänyt ilman profylaksia. Kohdentamaton estohoito Yhteensä 24 potilasta, joilla ei ollut suosituksen mukaan tukosvaaraa, sai estohoitoa (13 % riskittömistä potilaista). Suosituksen ulkopuolisen estohoidon saaneista yhtä lukuun ottamatta kaikki olivat konservatiivisessa hoidossa. Heistä muutamat olivat saaneet estohoidon ilman yhtään tukoksen vaaratekijää. Pohdinta Kattava yli 600:n sairaalassa hoidetun potilaan otos eri erikoisaloilta osoittaa, että noin puolella kaikista sairaalapotilaista on laskimotromboembolian riski. Riskipotilaiden osuus on yhteneväinen aikaisempien kansainvälisten tutkimustulosten kanssa (2). Tutkimuksessa arvioitiin sairaalassa toteutettavan tromboosiprofylaksin käytäntöjä eri osastoilla. Satunnaisotantamme perusteella vaikutti Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk

6 ALKUPERÄISTUTKIMUS TAULUKKO 5. Tukosriskipotilaat, joilla oli myös vähintään yksi verenvuodon vaaratekijä. Hypertensiota ja NSAID-lääkitystä ei ole laskettu itsenäisiksi vaaratekijöiksi. Konservatiivisen Operatiivisen hoidon potilaat hoidon potilaat n = 81 n = 12 n (%) n (%) Merkittävä munuaisten tai maksan vajaatoiminta 52 (64) 6 (50) Merkittävä anemia tai pieni verihiutaleiden määrä 34 (42) 2 (17) Verenvuoto sairaalaan tullessa 9 (11) 4 (33) Aiempi kallonsisäinen vuoto 6 (7) 1 (8) Tunnettu vuotohäiriö 3 (4) 0 (0) Aktiivinen ulkus 2 (2) 0 (0) Kontrolloimaton hypertensio 1 (1) 0 (0) NSAID-lääke 8 (10) 0 (0) Hypertensio 46 (57) 7 (58) Yksi riskitekijä 59 (73) 11 (92) Kaksi riskitekijää 18 (22) 1 (8) Kolme riskitekijää 4 (5) 0 (0) 7 U.S. Department of Health and Human Services. The Surgeon General s Call to Action to Prevent Deep Vein Thrombosis and Pulmonary Embolism. 8 Geerts WH, Bergqvist D, Pineo GF ym. Prevention of venous thromboembolism: American College of Chest Physicians Evidence-Based Clinical Practice Guidelines (8th Edition). Chest 2008;133:381S 453S. 9 Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä. Laskimotukos ja keuhkoembolia. Käypä hoito -suositus. Päivitys Aspinall SL, DeSanzo BE, Trilli LE, Good CB. Bleeding Risk Index in an anticoagulation clinic. Assessment by indication and implications for care. J Gen Intern Med 2005;20: Geerts WH, Heit JA, Clagett GP ym. Prevention of venous thromboembolism. Chest 2001;119:132S 175S. 12 Blanchard J, Meuwly JY, Leyvraz PF ym. Prevention of deep-vein thrombosis after total knee replacement. randomised comparison between a lowmolecular-weight heparin (nadroparin) and mechanical prophylaxis with a foot-pump system. J Bone Joint Surg Br 1999;81: Chopard P, Dörffler-Melly J, Hess U ym.venous thromboembolism prophylaxis in acutely ill medical patients: definite need for improvement. J Intern Med 2005;257: Gross PL, Weitz JI. New anticoagulants for treatment of venous thromboembolism. Arterioscler Thromb Vasc Biol 2008;28: siltä, että estohoito toteutui konservatiivisista erikoisaloista parhaiten yleissisätautien ja neurologian osastoilla, mutta etenkin infektioja keuhko-osastoilla tromboosiprofylaksi voi jäädä huomiotta. Yleistyksiä eri erikoisalojen käytännöistä ei tämän tutkimusasetelman perusteella voi kuitenkaan tehdä. Konservatiivisessa hoidossa olleista potilaista yllättävän suurella osalla, lähes joka viidennellä, oli pysyvä antikoagulaatio jo sairaalaan tullessa. Kun lukuun lisätään hoitotarkoituksessa annettu antikoagulaatio, jo joka neljäs konservatiivinen potilas sai antikoagulaatiohoitoa. Huomionarvoista on myös se, että potilaiden keski-ikä oli yli 60 vuotta, joka on itsessään tukoksen riskitekijä. Konservatiivisen hoidon potilaiden laskimotukosten estohoito on Suomessa samalla tasolla kuin muissakin maissa, sillä ENDORSE-tutkimuksen mukaan keskimäärin alle puolet konservatiivisesti hoidetuista potilaista sai asianmukaisen tromboosiprofylaksin (2). Operatiivisen hoidon potilaiden profylaksi toteutui samoin kriteerein varsin hyvin, sillä lähes kolme neljäsosaa tukosvaarapotilaista sai estohoitoa. Konservatiivisen ja operatiivisen hoidon profylaksikäytännöissä oli eroja, joista merkittävin oli hoitosukan käytössä. Konservatiivisen hoidon potilailla lääkinnällisten hoitosukkien käyttö oli hyvin vähäistä. Niistä operatiivisessa hoidossa olleista tukosvaarapotilaista, jotka eivät saaneet lääkkeellistä profylaksia, lähes puolet käytti kuitenkin hoitosukkia. Hoitosukka ei yksinään kuitenkaan ole yhtä tehokas estohoitomuoto kuin lääkkeelliset vaihtoehdot (1,11,12). Tästä syystä hoitosukkaa ainoana estohoidon muotona ei arvioitu riittäväksi tukosprofylaksiksi, mutta sitä voidaan käyttää lääkkeellisen profylaksin rinnalla. Hoitosukkaa suositellaan etenkin potilaille, joille verenvuotoriskin vuoksi ei voida toteuttaa tavanomaista lääkkeellistä profylaksia (1). Syy profylaksin puuttumiseen ei useinkaan ollut suuri vuotoriski tai jokin muu vasta-aihe. Sen sijaan tromboosiprofylaksia pidettiin usein aiheettomana, vaikka suosituksen perusteella potilaalla oli tukosvaara. Tukosvaaran tunnistamisessa on tämän mukaan puutteita. Tromboosiprofylaksin arvioinnissa (ACCP ja HUS) korostetaan potilaslähtöistä riskiä, joka määräytyy yksilöllisten tekijöiden mukaan ja jota akuutit sairaudet tai tehtävät toimenpiteet lisäävät. Toisaalta 13 % riskittömistä potilaista sai tromboosiprofylaksin. Aiemmassakin tutkimuksessa on osoitettu, että kohdentamatonta profylaksia esiintyy yllättävän paljon (13), joten systemaattinen riskin arviointi on aiheellista. Tutkimuksessamme kaikkia hoitavan lääkärin päätöksiä ja perusteita ei todennäköisesti ole kirjattu sairauskertomukseen, joten osa kohdentamattomasta profylaksista on voinut olla perusteltua. Sama pätee myös verenvuotovaaran ja profylaksin tarpeellisuuden arviointiin. Jopa viidenneksellä kaikista konservatiivisen syyn perusteella sairaalaan saapuvista potilaista oli pysyvä antikoagulaatiolääkitys ja riskipotilailla luku oli vieläkin suurempi. Operatiivisen hoidon potilaistakin yli 10 %:lla oli pysyvä antikoagulaatiohoito. Lisäksi useat tukosvaarapotilaat saivat antikoagulaatiota hoitotarkoituksessa sydän- tai verisuoniperäisestä syystä. Luvut ovat suuria, sillä pysyvä antikoagulaatio on tiettävästi käytössä noin 2 %:lla koko väestöstä. Sairaalahoidossa olevien potilaiden antikoagulaatiohoidon toteuttaminen on vaikeiden perustautien ja invasiivisten toimenpiteiden vuoksi usein haasteellista. Jo vuosikymmeniä vanhojen lääkkeellis Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk 65

7 TIETEESSÄ 15 Eriksson BI, Dahl OE, Rosencher N ym. Dabigatran etexilate versus enoxaparin for prevention of venous thromboembolism after total hip replacement: a randomised, double-blind, noninferiority trial. Lancet 2007;370: Kakkar AK, Brenner B, Dahl OE ym. Extended duration rivaroxaban versus short-term enoxaparin for the prevention of venous thromboembolism after total hip arthroplasty: a double-blind, randomised controlled trial. Lancet 2008;37: Sidonnaisuudet Lauri Virtanen: ei sidonnaisuuksia Veli-Pekka Harjola on osallistunut lääkeyritysten kustannuksella ulko - maisiin kongresseihin ja toiminut terveydenhuoltoalan yrityksen johdossa. Matti Hillbom on osallistunut lääkeyrityksen (Boehringer Ingelheim) kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. Jouni Ahonen on osallistunut lääke - yrityksen (Octapharma) kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. Ilkka Kantola on toiminut usean lääke - yrityksen tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut usean lääkeyrityksen kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Hannele Rintala on osallistunut lääke - yritysten kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Jukka Lumio on toiminut lääkeyritysten tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyritysten kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Ilmo Kellokumpu: ei sidonnaisuuksia Hannu Kankaanranta on toiminut lääkeyritysten (Astra Zeneca, Boehringer Ingelheim, GlaxoSmithKline, Orion Pharma, Pfizer, Suomen MSD) tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyritysten (Boehringer Ingelheim, Eli Lilly, GlaxoSmithKline, UCB Pharma) kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Päivi Härkki on osallistunut lääke - yritysten (Baxter, Johnson & Johnson) kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. Hannu Miettinen on toiminut lääkeyritysten (Bayer, Pfizer) tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyrityksen (Bayer) kustannuksella ulkomaiseen kongressiin. Riitta Lassila on toiminut lääkeyritysten (Bayer, Boehringer Ingelheim, Pfizer, Sanofi Aventis) tilaisuuksissa esiintyjänä ja osallistunut lääkeyritysten (Bayer, Baxter, Novo Nordisk, Sanofi Aventis) kustannuksella ulkomaisiin kongresseihin. ten antikoagulaatiohoitojen rinnalle on tullut useita uusia vaihtoehtoja, joiden on osoitettu tutkimusasetelmissa olevan vähintään yhtä tehokkaita ja turvallisia kuin vanhat lääkkeet (14,15,16). Dabigatraania ja rivaroksabaania käytetään jo polven ja lonkan elektiivisten tekonivelleikkausten yhteydessä laskimotukosten profylaksiin. Näiden lääkkeiden muut käyttöaiheet esimerkiksi konservatiivisten alojen potilaiden tukosprofylaksissa varmistuvat tutkimus- ja käyttökokemuksen perusteella lähivuosina. Tromboosiprofylaksin käytössä on myös Suomessa parantamisen varaa, mutta kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittuu kuitenkin konservatiivisen hoidon potilaiden profylaksikäytännöissä keskikastiin ja operatiivisen hoidon potilaiden käytännöissä kärkikastiin (2). Lisääntynyt verenvuotoriski on mahdollinen ja pelätty ongelma lääkkeellisissä antikoagulaatiohoidoissa. Konservatiivisilla aloilla vuotoriskiä ei aina otettu huomioon, sillä lähes kaikki, joilla oli verenvuotovaaraindeksillä mitattuna kliininen vuotoriski, saivat tukosprofylaksia. Tutkimuksessa ei selvitetty verenvuodon esiintyvyyttä, mutta kolmen potilaan tromboosiprofylaksi oli jouduttu keskeyttämään verenvuodon takia. Oikein käytetty ja Tästä asiasta tiedettiin Keuhkoembolia on yleisin estettävissä oleva kuolemansyy sairaaloissa. Tromboosiprofylaksi on alikäytettyä maailmalla. Tromboosiprofylaksista löytyy laajoja kansainvälisiä suosituksia. Tämä tutkimus opetti Tromboosiprofylaksin kohdentamisessa on parannettavaa myös Suomessa. Hoitosukan käyttö konservatiivisilla aloilla on vähäistä. Sitä voitaisiin hyödyntää enemmän potilailla, joille lääkkeellinen tromboosiprofylaksi on vasta-aiheinen. Kansallinen ja kansainväliset tromboosiprofylaksisuositukset eivät toteudu optimaalisesti ja vain osalla sairaaloista on käytössä kirjallinen tukosprofylaksisuositus. annosteltu profylaksi lisää verenvuotovaaraa vain vähän tai ei ollenkaan (1). Erityistä huomiota on kiinnitettävä potilaslähtöiseen riskin arviointiin, pysyvää antikoagulaatiota saaviin potilaisiin, jotka sairastuvat akuutisti, ja leikkauspotilaisiin, jotka siirtyvät konservatiivisille osastoille jatkohoitoon. Tromboosiprofylaksin käyttö oli tutkimuksessamme liian vähäistä myös sellaisilla erikoisaloilla, joissa profylaksin käyttöaiheet eivät ole perinteisiä. Tromboosiprofylaksitarpeen arviointi on ajankohtaista influenssan aiheuttaessa vaikeita infektioita ja johtaa pitkittyneisiin immobilisaatioihin. ACCP:n tromboosiprofylaksisuosituksessa todetaan, että sairaaloiden tulee laatia oma ohjeistus profylaksin käytöstä (8). Yhtenäinen kansallinen linjaus sisältyy laskimotukoksen ja keuhkoembolian Käypä hoito -suositukseen (päivitys 2010). Sairaalakohtaiset tai sairaanhoitopiirien tukosprofylaksiohjeistukset ovat tarpeellisia, jotta estohoito yhdenmukaistuisi ja tulisi rutiininomaiseksi. Kirurgisilla aloilla ohjeistuksia oli kaikilla osastoilla, mutta sisätautialojen osastoista vain joka kolmas raportoi käytössä olevan kirjallisen profylaksisuosituksen. Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk

8 LAURI VIRTANEN VELI-PEKKA HARJOLA MATTI HILLBOM JOUNI AHONEN ILKKA KANTOLA HANNELE RINTALA JUKKA LUMIO ILMO KELLOKUMPU HANNU KANKAANRANTA PÄIVI HÄRKKI HANNU MIETTINEN RIITTA LASSILA ENGLISH SUMMARY Thromboprophylaxis in Finnish hospitals Background Deep vein thrombosis and pulmonary embolism are common and serious complications in hospitalized patients. According to previous worldwide studies, thromboprophylaxis is still not properly employed. The aim of this study was to clarify how thromboprophylaxis is carried out in Finnish hospitals and how many of them have written recommendations for prophylaxis. Methods Altogether 13 university or central hospitals from different parts of Finland participated in the study. A total of 29 wards were included, 21 of them medical and 8 surgical, and the total number of patients assessed was 632. Information was collected on three prespecified days without the wards being informed beforehand. Clinical data as well as the risk factors for thrombosis and bleeding were gathered from the medical records and captured electronically. The risk of thrombosis was estimated according to the criteria of guidelines in the Hospital District of Helsinki and Uusimaa (HUS) and those of the ACCP, and the risk for bleeding according to individual risk factors and the bleeding risk index utilized in association with anticoagulation with warfarin. Results Based on the criteria of the Hospital District of HUS, 49% of the patients were considered at risk for venous thromboembolism. 61% of these patients received prophylaxis. On the medical and surgical wards 52% and 73%, respectively, of patients at risk received prophylaxis. The most common reason for not prescribing prophylaxis to a patient at risk was that it was deemed unnecessary. On the other hand, prophylaxis was prescribed to 13% of the patients who did not carry a risk for venous thromboembolism according to the standards. The biggest difference between medical and surgical wards was the use of mechanical prophylaxis. On the surgical wards 46% of the at-risk patients had compression stockings compared with 1% on medical wards. Conclusions Thromboprophylaxis is underused in Finland, too, but internationally Finland seems to perform as well as other countries. Individual risk factors must be taken into account in order to target the prophylaxis to the patients needing it. The use of mechanical prophylaxis should be increased in medical patients, especially if the risk for bleeding is high. In order to improve thromboprophylaxis routines, both uniform national guidelines and hospital-specific recommendations are necessary. Lääkärilehdessä julkaistavat hoitotutkimukset on rekisteröitävä Lääkärilehti edellyttää vuoden 2008 alusta julkaistavilta interventiotutkimuksilta, että ne on rekisteröity yleisesti hyväksyttyyn tietokantaan. Lääketieteellisten lehtien kansainvälisen järjestön (International Committee of Medical Journal Editors, ICMJE) hyväksymät viisi rekisteriä. Rekisteri Clinical Trials.gov ISRCTN Australian Clinical Trials Registry Netherlands Trial Registry UMN Clinical Trials Registry Verkko-osoite Suomen Lääkärilehti 15/2010 vsk 65

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015

Tromboosiprofylaksian. nykytilanne. Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksian nykytilanne Hannu Miettinen KYS - Kuopio 10.4.2015 Tromboosiprofylaksia Vähentää laskimotukoksen aiheuttamia komplikaatioita Ei saa aiheuttaa komplikaatioita Laskimotukos ja keuhkoveritulppa

Lisätiedot

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä

Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Antikoagulaation tauotus ja siltahoito toimenpiteiden yhteydessä Siltahoidolla (bridging therapy) tarkoitetaan varfariinin tilalla käytettävää pre-ja postoperatiivista hepariinihoitoa. Toimenpiteen vaatima

Lisätiedot

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala

Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla. 8.5.2006 el Hannele Rintala Trombofilian tutkiminen leikkauspotilaalla 8.5.2006 el Hannele Rintala Laskimotukoksen epidemiologia Ilmaantuvuus 1/1000 hv Miehillä yleisempiä Yleisyys lisääntyy 40 v jälkeen 10 v lisäys iässä kaksinkertaistaa

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi?

Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Tromboosiprofylaksia kirurgiassa: kenelle, miksi? Jukka Saarinen LT, erikoislää ääkäri TAYS verisuonikirurgia Hatanpää ään sairaala, kirurgia 8.5.2006 Tampere Avainsanoja: oireettomuus, kumulatiivinen

Lisätiedot

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011

Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Uutta antikoagulaatiosta: onko marevan mennyttä? Anne Pinomäki, LL Osastonlääkäri Hyytymishäiriöyksikkö BioChem 24.3.2011 Johdanto Yli 2 % väestöstä antikoagulaatiohoidon piirissä Useamman viime vuoden

Lisätiedot

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy

Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Eteisvärinä ja aivoinfarktin ehkäisy Tunne pulssisi -ammattilaisten koulutus 1.10.2013 / 9.12.2013 Kirsi Rantanen Neurologian erikoislääkäri, neurologian klinikka, HUS Aivoinfarkti Verisuonitukoksesta

Lisätiedot

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP

Päivystysosasto. Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Päivystysosasto Ylilääkäri Jari Nyrhilä, EPSHP Potilaat Päivystysosastolle päivystyspoliklinikan kautta tarkkailuosasto A11, A31, A32 A12, A21, A21 A42 Miksi päivystys osasto aikaa vievä diagnostiikka

Lisätiedot

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism

HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism HMG-CoA Reductase Inhibitors and safety the risk of new onset diabetes/impaired glucose metabolism Final SmPC and PL wording agreed by PhVWP December 2011 SUMMARY OF PRODUCT CHARACTERISTICS New Class Warnings

Lisätiedot

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014

Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt. Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Toimenpiteeseen tulevan potilaan antikoagulaatiohoito ja veren hyytymishäiriöt Jarkko Karihuhta 9.10.2014 Hemostaasi Verenhyytymisjärjestelmässä Verihiutaleet Reagoivat verisuonen sisäpinnan endoteelivaurioon

Lisätiedot

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ

SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ SUOSITUS ANTITROMBOOTTISEN HOIDON TAUOTUKSESTA TOIMENPITEISSÄ Johdanto Antitromboottisen hoidon (antikoagulantit ja trombosyyttiestäjät) tauotus ja profylaksi tulee suunnitella hyvissä ajoin ennen toimenpidettä

Lisätiedot

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen

Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Luentomateriaali Laskimotukos ja keuhkoembolia Mitä uutta? Julkaistu 30.3.2016 Perustuu 4.3.2016 päivitettyyn Käypä hoito -suositukseen Miksi tämä aihe? N. 1-2/1000 sairastuu vuosittain KE:an/SLT:een (Suomi:10000)

Lisätiedot

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS

FINPOP 2015. GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS FINPOP 2015 GKS 28.9.2014 Nina Mattsson, oyl K- HKS Taustaa: Finhyst 2006 l I Brummer TH, Seppälä T, Härkki P. National learning curve of laparoscopic hysterectomy and trends in hysterectomy in Finland

Lisätiedot

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo

TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo TROMBOOSI- PROFYLAKSIA GKS 26.9.2013 Anna-Mari Heikkinen Terveystalo SIDONNAISUUDET KYS gyn onkologia ja kirurgia 1994-2013 12.8.2013 alkaen Itä-Suomen sairaalapalvelujen palvelujohtaja, Suomen Terveystalo

Lisätiedot

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS

Tekonivelinfektion riskitekijät. Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Tekonivelinfektion riskitekijät Teija Puhto Sis. ja inf. el Infektioiden torjuntayksikkö Operatiivinen tulosalue, OYS Yleistä Infektion kehittymiseen vaikuttavat monet eri tekijät Riskiin vaikuttaa potilas-,

Lisätiedot

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012

Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Euroopan prevalenssitutkimus 2011/2012 Tommi Kärki Tartuntatautien torjuntayksikkö Sairaalainfektio-ohjelma SIRO 12.3.2013 Tommi Kärki 1 Prevalenssitutkimusten taustaa Suomessa Ensimmäinen Suomessa tehty

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16

Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 Anna-Maija Koivusalo 26.4.16 X Kivuton sairaala Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kymmenennen ja viimeisen kerran syksyllä 2015 viikolla 42. Idean kivun arvioinnin valtakunnallisesta

Lisätiedot

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski

Kriittisesti sairailla potilailla on suuri riski Syvien laskimotukosten ehkäisy tehohoitopotilailla Anne Kuitunen Tehohoitopotilailla on suuri vaara syviin laskimotukoksiin. Laskimotukosriskin tiedostaminen ja lähes universaalinen profylaktisen antikoagulaation

Lisätiedot

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta

Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta Auditoinnin tulokset TAYS Ervaalueelta (2013) Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 Esityksessä käsitellään Auditoinnin taustaa Auditointimenetelmää

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis / SLT =

Lisätiedot

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia

Syvä laskimotukos ja keuhkoembolia Käypä hoito -suositus Tavoite ja kohderyhmät Tämä hoitosuositus ajanmukaistaa ja tarkentaa alaraajan syvän laskimotukoksen (SLT) ja keuhkoembolian (KE) ehkäisy-, diagnosointi- ja hoitotapoja aikuispotilailla.

Lisätiedot

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011

Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosiprofylaksi ja tromboosin hoito mitä uutta? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 1.4.2011 Tromboosin esto ja hoito vaativat lisää huomiota Tromboosi eri muodoissaan on vakavien

Lisätiedot

Käypä hoito -suositus

Käypä hoito -suositus Käypä hoito -suositus Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Kardiologisen Seuran asettama työryhmä Päivitetty 28.6.2010 Käypä hoito -suositus perustuu systemaattisesti koottuun tutkimustietoon,

Lisätiedot

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN?

MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? MIKSI LASKIMO TUKKEUTUU JA KUINKA TUKOS ESTETÄÄN/HOIDETAAN? Riitta Lassila, oyl, Hematologia Hyytymishäiriöt, HYKS Lotta Joutsi-Korhonen, oyl Hyytymishäiriöt, HUSLAB LYHENTEITÄ DVT = deep vein thrombosis

Lisätiedot

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus

Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Varhaisvaiheen puhdistusleikkauksen tulokset lonkan ja polven tekonivelinfektion hoidossa - retrospektiivinen seurantatutkimus Markku Vuorinen, Kaisa Huotari, Ville Remes Lääketieteellinen tiedekunta,

Lisätiedot

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS

INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS INFOA UUSISTA ANTITROMBOOTTISISTA LÄÄKKEISTÄ SUUN TERVEYDENHUOLLON KOULUTUSPÄIVÄ 2014 12.12.2014 MEIRA LÄÄVERI EHL SUU- JA LEUKAKIR TYKS Efient Brilique Ei Suomessa Pradaxa Xarelto Eliquis YHTEISET RISKIT

Lisätiedot

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila

ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA. 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila ANTIKOAGULAATIOHOIDON SAVOTTA 8.2.2008 Hyytymishäiriöt Hematologia-HUSLAB Riitta Lassila TAUSTAA -Suomessa yli 2% väestöstä on antikoagulaatiohoidon piirissä, yli 120 000 varfariinireseptiä - Useamman

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15

Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Anna-Maija Koivusalo 26.5.15 Kivuton sairaala projekti vuonna 214 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin yhdeksännen kerran syksyllä 214 pääosin Euroopan kipuviikolla (viikko 42). Mukana

Lisätiedot

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011

Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Akillesjännerepeämän hoidon kehittyminen ja komplikaatiot oululaisilla potilailla 1979 2011 Iikka Lantto, Juuso Heikkinen, Pasi Ohtonen, Juhana Leppilahti Kirurgian klinikka, Oulun yliopistollinen sairaala

Lisätiedot

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP

VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP VII Valtakunnallinen tekonivelkirurgian kurssi Oulu 8.4.2015 EL, LT Outi Väyrynen PPSHP WHO:n lihavuuden luoki1elu BMI (body mass index) = paino (kg)/ pituus² (m²) Alipaino < 18.50 Normaali 18.50-24.99

Lisätiedot

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN?

MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? MILLOIN JA MITEN PALLIATIIVISEEN HOITOON ERIKOISTUNUT LÄÄKÄRI VOI PARHAITEN AUTTAA POTILAITAAN? LL Kaisa Rajala, Palliatiivinen yksikkö, HUS Syöpäkeskus Geriatrian ja yleislääketieteen EL Palliatiivinen

Lisätiedot

Tukos dabigatraanihoidon aikana

Tukos dabigatraanihoidon aikana Tukos dabigatraanihoidon aikana Kysy lääkkeen oton ajankohta, komplianssi ja tarkista laboratoriovaste: 1. jos lääke on jäänyt ottamatta ja trombiiniaika on normaali, aloita viipymättä tukoksen rutiininomainen

Lisätiedot

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008

Menetelmät. Evidence Based Marketing 4/2008 Evidence Based Marketing 4/2008 Success Clinic on yritys, joka tukee ja tehostaa lääkeyritysten myyntiä ja markkinointia. Success Clinicin toteutti elokuussa kyselyn, jossa tutkittiin lääkealan muutoksia

Lisätiedot

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014)

Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Koodikirjaamisen auditoinnin tulokset KYS Erva-alueelta (2014) Kansallinen DRG-keskus Esityksen sisältö Auditoinnin tausta ja tarkoitus Auditointimenetelmä Yleiset havainnot kirjaamisesta (pää- ja sivudiagnoosit,

Lisätiedot

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa

Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Mikrobilääkkeiden käyttö avohoidossa Asko Järvinen HYKS infektiosairauksien klinikka Mikrobilääkkeiden sairaalakäytön osuus (%) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002

Lisätiedot

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Anna-Maija Koivusalo 16.4.2014. Kivuton sairaala projekti vuonna 2013 Anna-Maija Koivusalo 16.4.214 Kivuton sairaala projekti vuonna 213 Kivun arviointi projekti Kivuton sairaala toteutettiin kahdeksannen kerran syksyllä 213 pääosin viikolla 42. Mukana oli niin erikoissairaanhoidon

Lisätiedot

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen

Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Hoitotyön näyttöön perustuvien käytäntöjen levittäminen Arja Holopainen, TtT, tutkimusjohtaja Hoitotyön Tutkimussäätiö Suomen JBI yhteistyökeskus WHOn Hoitotyön yhteistyökeskus Esityksen sisältö Hoitotyön

Lisätiedot

Uudet antikoagulantit

Uudet antikoagulantit Suorat (=uudet) antikoagulantit ja niiden seuranta Antikoagulaatiohoitajat 30.3.2016 Pirjo Mustonen, kardiologi Keski-Suomen keskussairaala Uudet antikoagulantit Dabigatraani (Pradaxa ) Rivaroksabaanin

Lisätiedot

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa

Keuhkoahtaumatauti. Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa. Keuhkoahtaumataudin patofysiologiaa Keuhkoahtaumatauti Miten COPD-potilaan pahenemisvaiheen hoito onnistuu terveyskeskussairaalassa keuhkoahtaumatauti on sairaus, jolle on tyypillistä hitaasti etenevä pääosin palautumaton hengitysteiden

Lisätiedot

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011

Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytyykö vai ei? Mitä kliinikon on hyvä tietää veren hyytymisestä? Riitta Lassila Hyytymishäiriöt, hematologia ja HUSLAB 5.3.2011 Hyytymishäiriöyksikkö Lyhyt historia HUS:ssa: 2000-2002 sisätaudit, hallinto

Lisätiedot

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri

Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Eteisvärinän verenohennushoidon uusia näkökulmia Keskustan ja Eteläinen Lähiklinikka 16. ja 17.11.2015 Lahden terveyskeskus Kari Korhonen lääkintöneuvos LKT, yleislääketieteen erikoislääkäri Mitä tarkoittaa

Lisätiedot

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen

LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY. Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen LASKIMOTUKOKSEN ENNALTAEHKÄISY Potilasohje antiemboliasukkien pukemiseen Anni Pesonen Maija Pietilä Opinnäytetyö Maaliskuu 2016 Hoitotyön koulutusohjelma Sairaanhoitaja TIIVISTELMÄ Tampereen ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja

Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Potilaan ohjeistaminen ennen leikkausta Dinah Arifulla Sh, ETK, TtM hygieniahoitaja Hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisy Tavoitteena on lisätä potilaan omaa toimintaa (EU 2009, WHO 2009,WHO 2011) Infektioiden

Lisätiedot

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä

Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Sydänpotilaan antitromboottinen lääkitys leikkausten ja pientoimeenpiteiden yhteydessä Kenth Vikström Sisät.- ja kard. erik. lääkäri Apul. ylilääk./pietarsaari 22.9.2011 Antitromboottiset lääkkeet Antitromboottinen

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita

Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Antikoagulaatiohoidon edistysaskelia ja huolenaiheita Elina Armstrong ja Riitta Lassila Varfariinin rinnalle on viimeisen kahden vuoden aikana tullut uusia oraalisia antikoagulantteja. Nämä vaikuttavat

Lisätiedot

Käypä hoito - päivitys

Käypä hoito - päivitys LEIKKAUSTA EDELTÄVÄ ARVIOINTI Käypä hoito - päivitys Kirurgimeeting 26.4.2013 GKS Koulutuspäivät 19.9.2014 Kardiologi Pirjo Mustonen Kardiologi, LT Pirjo Mustonen, KSKS Endokardiittiprofylaksi Miten menettelen

Lisätiedot

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA?

MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? MITEN KIRURGIAN TYÖNJAKO TULISI TOTEUTTAA? JUKKA-PEKKA MECKLIN Ylilääkäri, professori Keski-Suomen sairaanhoitopiiri 17.10.2008 KIRURGIAN EDISTÄMISSÄÄTIÖN SEMINAARI Sitra, Helsinki Työnjaon ohjeistus STM

Lisätiedot

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011

Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja. Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Vanhojen ja uusien antikoagulanttien etuja ja haittoja Riitta Lassila Hyytymishäiriöyksikkö, hematologia ja HUSLAB 7.10.2011 Antitromboottiset lääkkeet Verihiutaleiden estäjät ja Antikoagulantit Asetyylisalisyylihappo

Lisätiedot

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla?

Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Kenelle täsmähoitoja ja millä hinnalla? Heikki Joensuu ylilääkäri, Syöpätautien klinikka, HYKS, ja professori, Lääketieteellinen tiedekunta, Helsingin yliopisto EUROCARE-4 tutkimus Syöpäpotilaiden eloonjääminen

Lisätiedot

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa

1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa 1.Kirurginen antimikrobiprofylaksi Lapin keskussairaalassa Profylaksin yleiset periaatteet: Aina tarpeellinen, kun on kyseessä 2. ja 3. puhtausluokan leikkaus, vrt. alla 1. puhtausluokan leikkaus, jos

Lisätiedot

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö

Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian kulku Suomessa eri seurantamittarein Markku Kuusi Ylilääkäri Tartuntatautien torjuntayksikkö Pandemian seurantajärjestelmät Tartuntatautirekisteri Yksittäisten tapausten seuranta Laboratorionäytteet

Lisätiedot

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP

TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP TULES-kirurgian päivystysjärjestelyt ad 2030? Kimmo Vihtonen SOY:n puheenjohtaja dosentti TAYS/PSHP Käytännön vaatimustaso: TEO edellyttää samaa laatustandardia kaikkialla maassa kaikkina vuorokauden aikoina.

Lisätiedot

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus

Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus Yleisimmät idiopaattiset interstitiaalipneumoniat ja tavalliset keuhkovauriot - avainasemassa moniammatillisuus 12.11.2015 IAP Tampere Airi Jartti Elisa Lappi-Blanco Sidonnaisuudet Luentopalkkioita Oy

Lisätiedot

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen

Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Onko eteisvärinä elintapasairaus? Suomen Verenpaineyhdistyksen syysristeily 2015 Päivi Korhonen Men Women NEJM 1997; 337:1360-69 Two new epidemics of cardiovascular disease are emerging: heart failure

Lisätiedot

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa

Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Lihavuuden hoidon on oltava pitkäjänteistä ja johdettava pysyvään muutokseen elintavoissa Kansallisen lihavuusohjelman käynnistämisseminaari THL 26.10.2012 Jussi Pihlajamäki, sisätautilääkäri Professori,

Lisätiedot

6.3.4. Neurotoimialue

6.3.4. Neurotoimialue 6.3.4. Neurotoimialue TAULUKO 6.3.4.2. NEUROTOIMIALUEEN TUNNUSLUVUT VASTUUALUEITTAIN VUONNA 2013. Neurotoimialue muodostettiin yhdistämällä kolme erikoisalaa (neurologia, neurokirurgia ja verisuonikirurgia),

Lisätiedot

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa

Antikoagulaatiohoidon toteutuminen Oulun kaupungin avoterveydenhuollossa Katsaus tieteessä Riikka-Leena Leskelä TkT Nordic Healthcare Group riikka-leena.leskela@nhg.fi Matti Schmidt KTM Nordic Healthcare Group Päivi Hirsso LT, yleislääketieteen ja terveydenhuollon erikoislääkäri,

Lisätiedot

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon

Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon Mikko Syvänne Ylilääkäri Suomen Sydänliitto ry Sydänliiton terveysneuvonta perustuu riskinarvioon 1 Yleiset tavoitteet 2 Prospective Studies Collaboration, Lancet 2007 3 Prospective Studies Collaboration,

Lisätiedot

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS

Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät. Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Kohdunpoiston komplikaatiot ja niiden riskitekijät Tea Brummer ol Porvoon sairaala 14.10.2011 GKS Sisältö / Kohdunpoiston Komplikaatiot Insidenssi ja kehitys Suomessa Vaikuttavat tekijät: Gynekologisen

Lisätiedot

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon

Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon Hoitohenkilökunnan koulutus vanhuksille haitallisten lääkkeiden käytön vähentämiseksi, vaikutus kaatumisiin ja kognitioon! Anna-Liisa Juola, geriatrin ja yleislääketieteen erikoislääkäri, Helsingin Yliopisto

Lisätiedot

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely

DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely DRG:n perusteet ja logiikka DRG -manuaalin esittely Kansallinen DRG keskus Kristiina Kahur, MD MPH Johtava konsultti DRG -käyttäjäpäivät Tampere 12.12.2013 DRG:n perusteet ja logiikka 10.12.2013 Page 2

Lisätiedot

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN)

KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) KANSALLINEN REUMAREKISTERI (ROB-FIN) Prospektiivinen kohorttitutkimus tulehduksellisia reumasairauksia sairastavista potilaista Suomen reumatologisen yhdistyksen (SRY) vuonna 1999 perustama Tiedonkeruu

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset

Erikoislääkäriennuste 2030. Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Erikoislääkäriennuste 2030 Lähtökohta, ennustemalli ja keskeiset tulokset Kasvatettujen sisäänottojen myötä lääkäreitä valmistuu enemmän 2 Tilastotietoja lääkäreistä ja terveydenhuollosta 2014 Statistics

Lisätiedot

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen

Sairaaloiden tuottavuus 2014. Pirjo Häkkinen Sairaaloiden tuottavuus 2014 Pirjo Häkkinen 4.3.2016 Sairaaloiden tuottavuus 2014 Tilastoraportti 3/2016 1 Sairaanhoitopiirien sairaaloiden tuottavuus 2014; sairaanhoitopiirien keskimääräinen tuottavuusluku

Lisätiedot

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa)

1. Laitoksen tutkimusstrategia: mitä painotetaan (luettelo, ei yli viisi eri asiaa) Tutkimuksen laadunvarmistus laitostasolla: Itsearviointi Tutkimuksen laadunvarmistukseen ja laadun arviointiin liittyvä kysely on tarkoitettu vastattavaksi perusyksiköittäin (laitokset, osastot / laboratoriot,

Lisätiedot

Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi

Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla. Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Tapausselostus Massiivisen keuhkoembolian hoito embolektomialla Panu Taskinen, Martti Mosorin ja Martti Lepojärvi Keuhkoembolia on kehittyneestä tromboosiprofylaksiasta huolimatta yksi vakavimpia kirurgisen

Lisätiedot

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen

Residuan diagnostiikka ja hoito. GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Residuan diagnostiikka ja hoito GKS 27.09.2012 Sari Silventoinen Aiheita O Synnytyksen jälkeinen O Mitä jos istukasta puuttuu pala? O Keskeytyksen ja keskenmenon lääkkeellisen hoidon jälkeinen residua

Lisätiedot

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat

Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030. Kirurgian alat Erikoislääkäriennuste vuoteen 2030 Kirurgian alat Erikoislääkärien määrän ennuste vuoteen 2030 Vuoden lopussa 2014 Vuoden lopussa 2030 Matalan erikoistumisen skenaario: Muutos, lkm Korkean erikoistumisen

Lisätiedot

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013

ARVO-päivitys 2013. Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVO-päivitys 2013 Matti Ristola HYKS Infektiosairauksien klinikka 13.2.2013 ARVOn historia n Tarve suomalaiseen ohjeistukseen 2004 2005 human resources financial resources n HYKS-instituutti n lääkeyritysten

Lisätiedot

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö

Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Sydämen vajaatoimintapotilaan ohjauksen kehittämistyö Projektikoordinaattori Sydämen vajaatoimintapotilaan potilasohjauksen kehittämistyön taustaa Pohjois-Savon sairaanhoitopiirin alueella vajaatoimintaa

Lisätiedot

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa

Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Kirurgian tulevaisuus julkisessa erikoissairaanhoidossa Professori Martti Talja Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymä Tulevaisuuden megatrendejä (1) Sosiaali- ja terveydenhuollon menojen kansantuotetta

Lisätiedot

Suoliston alueen interventioradiologiaa

Suoliston alueen interventioradiologiaa Suoliston alueen interventioradiologiaa Erkki Kaukanen, radiologi, KYS rtg Toimenpideradiologia = endovasculaariset tekniikat akuutti ja krooninen suoliston iskemia visceraalialueen aneurysmat suoliston

Lisätiedot

FCG Finnish Consulting Group

FCG Finnish Consulting Group FCG Finnish Consulting Group Drg-ryhmittely: Voidaanko toiminnan taloudellisuutta ja laatua seurata samalla tuotteistuksen määritelmällä? Ilkka Vohlonen, professori Tutkimusjohtaja FCG Oy, Kuopion yliopisto

Lisätiedot

Kansainvälisesti kilpailukykyinen kliinisen lääketutkimuksen ympäristö. Biotec 2006 13.9.2006. Esa Soppi

Kansainvälisesti kilpailukykyinen kliinisen lääketutkimuksen ympäristö. Biotec 2006 13.9.2006. Esa Soppi Kansainvälisesti kilpailukykyinen kliinisen lääketutkimuksen ympäristö Biotec 2006 13.9.2006 Esa Soppi Selvitys tehtiin 5.1. 19.5.2006 GSK:n toimeksiannosta ja sponsoroimana Esa Soppi Veijo Ikonen M.I..

Lisätiedot

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010

Lihavuusleikkausmillä. LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuusleikkausmillä indikaatiolla? LT Tuula Pekkarinen Peijaksen sairaala 23.4.2010 Lihavuuden hoitomenetelmän valintaperusteet (Käypä hoito) Painoindeksi ja lisätekijät Perushoito (ryhmä) ENED 1) ja

Lisätiedot

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013

Vakava kausi-influenssa. Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Vakava kausi-influenssa Pekka Ylipalosaari Infektiolääkäri OYS/Infektioiden torjuntayksikkö 27.09.2013 Mikä on influenssa Influenssavirusten (influenssa A tai influenssa B) aiheuttama äkillinen ylempien

Lisätiedot

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi

Valmistaudu vaihdevuosiin. 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Valmistaudu vaihdevuosiin 24.3.2011 Teija Alanko Gynekologi Menopaussi keskimäärin 45-58 v, keski-ikä 51v. aiemmin jos munasarjat poistettu, säde- tai solusalpaajahoidon jälkeen tupakointi varhentaa 1-2

Lisätiedot

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö

Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena. Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Terveysfoorumi 2015 Vaikuttavuustutkimus laadun takeena Antti Malmivaara, LKT, dosentti, ylilääkäri THL/Terveys- ja sosiaalitalouden yksikkö Sidonnaisuudet Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, terveys- ja

Lisätiedot

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö

Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö 40 vuotta Kelan lääkerekisterit ja niiden käyttö Tutkimuspäällikkö, Kela 14.10.2005 40 vuotta Sairausperusteisia etuuksia Oikeudet erityiskorvattaviin lääkkeisiin Reseptitiedosto Vammaisetuudet Kuntoutus

Lisätiedot

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää

LEIKOPÄIKILYHKI. Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014. Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää LEIKOPÄIKILYHKI Gynekologisen Kirurgian Seuran koulutuspäivät 18.09.2014 Ulla Keränen LT, Kir.ylilääkäri, Oper.ty.johtaja HUS, Hyvinkää Ulla Keränen Sidonnaisuudet: HUS - Hyvinkää - Operatiivisen tulosyksikön

Lisätiedot

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli -

Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Saattohoidon kansalliset suositukset - Eksote:n malli - Eero Vuorinen, oyl Anestesiologian erikoislääkäri Kivun hoidon ja palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys EKSOTE/CAREA PALLIATIIVINEN HOITO European

Lisätiedot

Geriatripäivät 2013 Turku

Geriatripäivät 2013 Turku Eteisvärinäpotilaan antikoagulanttihoidon nykysuositukset Geriatripäivät 2013 Turku Matti Erkko OYL/Kardiologi TKS sydänpkl Normaali sinusrytmi ja eteisvärinä 2 2 Eteisvärinä on yleinen Eteisvärinä aiheuttaa

Lisätiedot

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö

Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Seinäjoen keskussairaalan sisätautien toimintayksikkö Esittelysivut 2010 Ylilääkäri Matti Kotila 4.11.2009 Sisätautien erikoissairaanhoito EPSHP:ssä Valtaosa sisätautien erikoissairaanhoidosta tuotetaan

Lisätiedot

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus

Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Finohtan nopea vastaus 1(2) Jaana Leipälä 2011 Vastasyntyneen ECMO-hoidon (ECMO = veren kehonulkoinen happeuttaminen; engl. extracorporeal membrane oxygention) vaikuttavuus Tausta Kysely Vaasan keskussairaalasta

Lisätiedot

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011

Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 Terveyshyötymalli (CCM) Minerva Krohn Perusterveydenhuollon kehittäjäylilääkäri 26.10.2011 1 Terveydenhuolto: rikkinäinen järjestelmä Potilas on usein sivuroolissa, palveluiden saatavuudessa on ongelmia

Lisätiedot

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA

LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA LÄÄKEHOIDON TOTEUTTAMINEN CLOSED LOOP- PERIAATTEELLA Tuija Kallio Päivystyksen ylilääkäri Tietohallintoylilääkäri ESSHP LÄÄKITYKSESSÄ TAPAHTUVAT POIKKEAMAT =Lääkehoitoon liittyvä, suunnitellusta tai sovitusta

Lisätiedot

Fysioterapian vaiku0avauus

Fysioterapian vaiku0avauus Fysioterapian vaiku0avauus Tomi Mikkola! HYKS, NaiS!! Sidonnaisuudet Luento-/konsultaatiopalkkiot:!!Abbot, Astellas Pharma, Boston Scientific, Contura! Käypä Hoito työryhmän jäsen (2011)! Virtsankarkailu

Lisätiedot

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014

Lääkärimäärä kasvaa. Lääkärimäärän kehitys vuosina 1900 2014 Lääkärit 2014 1 Lääkärimäärä kasvaa Suomessa laillistettuja lääkäreitä oli 1.1.2014 yhteensä 26 872. Heistä työikäisiä (alle 65 v.) ja Suomessa asuvia oli 20 110. Yhä useammat muiden EU-maiden lääkärit

Lisätiedot

Lääkkeen määrääjän opas

Lääkkeen määrääjän opas Lääkkeen määrääjän opas YLEISTÄ XARELTO XARELTO on suun kautta otettava veren hyytymistä estävä lääke eli antikoagulantti. Sen vaikuttava aine on rivaroksabaani. Rivaroksabaani estää hyytymistekijä Xa:ta,

Lisätiedot

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala

SAATTOHOITOPÄÄTÖS. Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala SAATTOHOITOPÄÄTÖS Palliatiivisen hoidon seminaari 26.4.13 Diakonia-ammattikorkeakoulu Urpo Hautala Urpo Hautala Laitospalveluiden ylilääkäri Sastamalan seudun sosiaali- ja terveyspalvelut Yleislääketieteen

Lisätiedot

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS

Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi. Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Ville Valtonen professori, ylilääkäri HYKS, sisätaudit, infektiosairauksien klinikka, HUS Immunosupressiopotilaiden TB-riskin arviointi Immunosupressiopotilaat

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa

Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa LUKU 9 Uusien antikoagulanttien käyttö erityistilanteissa Mika Lehto Ilkka Tierala Tiivistelmä Tällä hetkellä käytössämme on kolme ns. uutta antikoagulanttia ( new oral anticoagulant NOAC ): apiksabaani,

Lisätiedot

Muistisairaan hoitomallia etsimässä

Muistisairaan hoitomallia etsimässä Muistisairaan hoitomallia etsimässä Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri Mehiläinen Ympyrätalo Muistisairaudet Käypä hoito -työryhmän jäsen SIDONNAISUUTENI KAUPALLISEEN YRITYKSEEN VIIMEISEN 3

Lisätiedot

Mitä jokaisen keuhkolääkärin tulee tietää Suomalaisesta IPFrekisteristä? Marjukka Myllärniemi, keuhkolääkäri, Dosentti, Akatemiatutkija

Mitä jokaisen keuhkolääkärin tulee tietää Suomalaisesta IPFrekisteristä? Marjukka Myllärniemi, keuhkolääkäri, Dosentti, Akatemiatutkija Mitä jokaisen keuhkolääkärin tulee tietää Suomalaisesta IPFrekisteristä? Marjukka Myllärniemi, keuhkolääkäri, Dosentti, Akatemiatutkija Marjukka Myllärniemi Sidonnaisuudet Luentopalkkio: Pfizer, Mundipharma,

Lisätiedot

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto

Uusien antikoagulanttien hallittu käyttöönotto KATSAUS TIETEESSÄ RIITTA LASSILA dosentti, sisätautien erikoislääkäri, osastonylilääkäri HUS, hyytymishäiriöyksikkö, Suomen Angiologiayhdistys riitta.lassila@hus.fi ELINA ARMSTRONG LKT, hematologian erikoislääkäri

Lisätiedot

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2.

Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB. Labquality-päivät 8.2. Kuinka varmistan INRpikatestien luotettavuuden? Lotta Joutsi-Korhonen LT, erikoislääkäri Hyytymishäiriöiden osaamiskeskus Kliininen kemia ja hematologia HUSLAB Labquality-päivät 8.2.2008 Antikoagulaatiohoito

Lisätiedot

Kuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan

Kuolleisuus hoitamattomaan akuuttiin keuhkoemboliaan Tapausselostus TERHI NEVALA JA JUKKA PERÄLÄ Massiivisen keuhkoembolian katetrihajotus ja paikallinen liuotushoito Akuuttiin massiiviseen keuhkoemboliaan liittyy merkittävä kuolleisuus. Tavanomaisten hoitomuotojen

Lisätiedot

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere

This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere This document has been downloaded from TamPub The Institutional Repository of University of Tampere Publisher's version http://urn.fi/urn:nbn:fi:uta-201509092275 Author(s): Hiltunen, Leena; Uotila, Jukka

Lisätiedot

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi

PROFESSORILUENTO. Professori Risto Kaaja. Lääketieteellinen tiedekunta. Sisätautioppi PROFESSORILUENTO Professori Risto Kaaja Sisätautioppi Lääketieteellinen tiedekunta 18.11.2015 Professori Risto Kaaja pitää professoriluentonsa päärakennuksen Tauno Nurmela -salissa 18. marraskuuta 2015

Lisätiedot

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta

Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta 1 Miten kannattaa palvelut kerätä, kun tavoitteena on valmistua akuuttilääketieteen erikoislääkäriksi TYKS ERVA alueelta Akuuttilääketiede hyväksyttiin omaksi erikoisalakseen 1.1 2013 ja samasta päivästä

Lisätiedot

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää?

Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Nuoren kliinikkotutkijan arjen näkökulmia: voiko tutkijan ja kliinikon työtä yhdistää? Taneli Raivio, LT, dosentti Erikoistuva lääkäri HYKS Lastenklinikka sekä Biomedicum Helsinki, Biolääketieteen laitos,

Lisätiedot