LIITE 15. Hollolan kunta Tekninen lautakunta Hollola. Viite: Lausuntopyyntönne

Transkriptio

1 Häme Alueidenkäyttöyksikkö Lausunto Dnro HAMELY/226/07.01/2011 Nro ALU/276 A/2011 LIITE 15 Hollolan kunta Tekninen lautakunta Hollola Viite: Lausuntopyyntönne Lausunto Salpakankaan kunnanosan kortteleita 205,206,208,210,211,215 ja korttelin 216 tonttia 1 sekä katu- ja torialueita koskevasta asemakaavan muutoksesta Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on mahdollistaa täydennysrakentamista Hollolan kunnan Salpakankaan keskustaan. Voimassa olevassa asemakaavassa muutosalueella on noin k-m2 liikerakentamiseen tarkoitettua kerrosalaa. Asemakaavan muutosluonnoksessa liikerakentamisen kerrosala lisääntyy noin k-m2 ja asuinrakentamiselle osoitetaan noin k-m2. Kaavamuutoksen lähtökohdat palveluiden kehittämisestä ja asutuksen täydentämisestä kuntakeskuksessa ovat yhdyskuntarakenteen kannalta hyvät. Kaavamuutoksen tavoitteena on myös taajamakuvallisesti yhtenäisen, arvokkaan ja viihtyisän, liikenteellisesti turvallisen ja sujuvan sekä toiminnallisesti yhtenäisen ja vetovoimaisen kokonaisuuden muodostaminen. Vähittäiskaupan suuryksikön tilojen lisäksi tarkoitus on osoittaa riittävästi tilaa myös pienyrityksille. Kaavahankkeen lähtökohdat ovat valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukaisia. Keskeisiä kaavoituksen yhteydessä ratkaistavia kysymyksiä ja yhteen sovitettavia asioita ovat liikerakentamisen määrä, liikenteen toimivuus ja asumisen edellytykset. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaan kaavoitusta varten tehdään kaupan selvitys. Tässä vaiheessa kaavaselostuksessa ei ole arvioitu kaavan seudullisia tai kunnallisia kaupallisia vaikutuksia suhteessa mainittuun selvitykseen, ostovoimaan tai kaupan sijoittumiseen. Kaupallisten vaikutusten selvitysten valmistuttua tulee liikerakentamisen määrä arvioida ja perustella myös seudullisten vaikutusten perusteella. Valtatien 12 varteen sijoitettavan asuinrakentamisen osalta terveellisen ja turvallisen elinympäristön takaaminen vaikuttaa ongelmalliselta. Korttelissa asuvat altistuisivat sekä liikenteen melulle että päästöille. Korttelin osoittaminen asuinrakentamiselle edellyttää meluselvityksiä nyky- ja ennustetilanteessa ja melunsuojaustoimenpiteitä siten, että melun ohjearvot eivät ylity. Tontille on osoitettava tarvittavien paikoitus- ja piha-alueiden lisäksi riittävästi myös melulta suojattua ulko-oleskeluun soveltuvaa piha-aluetta. Tämän jälkeen tulee arvioitavaksi täyttääkö ko. kortteli kokonaisuutena asumisen edellyttämät terveellisyyden turvallisuuden ja viihtyisyyden vaatimukset. HÄMEEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero Kirkkokatu 12 PL 29, Lahti Birger Jaarlin katu 15 PL 131, Hämeenlinna

2 Liikenteen järjestämisen kannalta luonnoksessa esitetty liiketilojen yhteismäärä vaikuttaa korkealta. Asemakaavaluonnoksen liikenneselvitys on vielä tässä vaiheessa puutteellinen, eikä sen perusteella voi suunnitella osoitettuja liikennejärjestelyjä eikä arvioida niiden toimivuutta. Liike- ja asuinrakentamisen määrän tarkennuttua tulee liikenneselvitystä tarkentaa, ja määritellä uuden maankäytön vaatimat liikennejärjestelyt alueen eri toteuttamisvaiheissa. Tarkentuneen maankäytön perusteella tulee myös alueen pysäköintipaikkojen tarve määrittää tarkemmin, asemakaavaluonnoksessa esitetty pysäköintipaikkojen määrä vaikuttaa liian pieneltä. Myös kauppakeskuksen yhteyteen rakennettaville uusille asuinrakennuksille tulee määrittää pysäköintipaikkojen määrä ja osoittaa ne asemakaavassa toteutustapoineen. Kaavamuutoksen vaikutukset hulevesien määrään tulee arvioida ja suunnitella miten hulevedet tullaan hoitamaan. Hulevesien hallinnassa on otettava huomioon alueen pohjavesiolosuhteet sekä jo toteutetut valtatien kuivatusjärjestelyt. Kaavan toteuttaminen ja maanalaisen paikoituksen rakentaminen ei muutoinkaan saa aiheuttaa riskiä pohjavedelle. Pohjavesi- ja maaperäolosuhteista tulee olla riittävä tieto ja kaavaselostuksessa tulee arvioida rakentamisen ja kaavan vaikutukset pohjaveden laatuun ja määrään. Lausuntoaineistossa ei vielä tässä vaiheessa ole selvitystä keskustan rakennuskannasta ja rakenteesta eikä selvityksen perusteella tehtyjä arvioita täydennysrakentamisen taajamakuvallisista tavoitteista ja vaikutuksista. Siltä osin kaava tarkentunee ehdotusvaiheeseen. Erityistä huomiota jatkossa esitetään kiinnitettäväksi julkisten rakennusten ja ulkotilojen asemaan ja toimivuuteen suhteessa suunniteltavaan keskustan täydentämiseen. Uhkana on torin, kirjaston ja kunnantalon merkityksen ja saavutettavuuden heikentyminen sen sijaan, että torista kehittyisi julkisia rakennuksia ja liikerakennuksia yhdistävä, keskeinen, toimiva ja houkutteleva taajamatila. Yhteenvetona todettakoon, että rakennetun taajaman merkittävä täydennysrakentaminen on vaativa tehtävä, mutta parhaimmillaan lopputuloksena on asumisen, palveluiden, liikenteen ja taajamakuvan kannalta toimiva ja viihtyisä kuntakeskusta. Hämeen ELY-keskus pitää kaavahanketta lähtökohdiltaan hyvänä ja tavoitteellisena ja puoltaa työn jatkosuunnittelua edellä mainituin täydennyksin ja tarkistuksin. Lausunnon valmisteluun on osallistunut Hannu Palmén Uudenmaan ELYkeskuksesta (liikenne). 2/2 LIITE 15 Yksikön päällikkö Heikki Kankaanpää Arkkitehti Annu Tulonen TIEDOKSI sähköpostilla: Hannu Palmén Uudenmaan ELY-keskus, Riitta Väänänen Päijät-Hämeen liito, Päivi Siikaniemi Päijät-Hämeen maakuntamuseo

3 LIITE 15

4 LIITE 15

5 LIITE 15

6 HOL 493/2009 LIITE 15

7 LIITE 15

8 LIITE 15 HOLLOLAN KUNTAKESKUKSEN LIIKEKORTTELEIDEN ASEMAKAAVAMUUTOS Lahden alueen kehittämisyhtiö oy:n haluaa muistuttaa lausunnossaan seuraavaa: Kuntakeskus tulisi pitää toimivana ja kompaktina kokonaisuutena huomioiden eri liikennemuotojen toimivuus (kevyt-, julkinen- ja yksityinenliikenne). Kunta-keskukseen tulisi päästä kätevästi kaikilla edellä mainituilla liikkumismuodoilla. Asemakaavamuutosehdotus tukee hyvin pyrkimystä rakentaa kuntakeskuksesta Hollolan kunnan olohuone, joka linkittyy kuntakeskuksen lähialueeseen, tarjoten palvelut kaikenikäisille asukkaille, yrityksille niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoille. Pysäköintipaikoista suurin osa tulisi saattaa maan alle, jolloin ympäristöhäiriöt asumisen kannalta jäävät mahdollisimman pieniksi. Tämä lisää omalta osaltaan myös alueen viihtyisyyttä ja luo mahdollisuuksia kehittää muita viihtyvyyden kannalta keskeisiä keskustatoimintoja. Maanalaiseen pysäköintiin ohjaus Keskuskadulta häiritsee vähiten ympäristön asutusta. Rakennusten julkisivuissa tulisi huomioida alueen nykyiset julkisivut, jotta kokonaisuus säilyy ehjänä. Rakennuskanta tulisi pitää I-II kerroksisina liike- ja toimistorakennuksina. Näiden päälle rakennettavat asuintalot tulisi toteuttaa samaan kerroskorkeuteen tai matalampina kuin Kansankadun toisella puolella nykyisin sijaitsevat rakennukset. Kaavassa on hyvin otettu huomioon kokonaisuus, johon kuntakeskuksen kehittyminen tulevaisuudessa perustuu. Palveluiden keskittäminen luo mahdollisuuden elinvoimaiselle kuntakeskukselle ja lisää ostovoimaa omaan kuntaan. Samalla vältytään palveluiden siirtymiseltä muualle. Kuntakeskuksen kehittämisessä tulisi ottaa huomioon nykyisten yritysten toiminnan jatkuvuus kuntakeskuksessa ja uusien potentiaalisten yritysten siirtyminen kuntakeskukseen. Oleellista tässä on kustannustason säilyminen nykyisellä tasolla, joka lisää etenkin pienten palveluyritysten halukkuutta siirtyä kuntakeskuksen alueelle.

9 HOL 493/2009 LIITE 15

10 LIITE 15

11 Kuntakeskuksen liikekorttelin asemakaavamuutos Sivu 1/ Kuntakeskuksen liikekorttelin asemakaavamuutos Saap. sp HOL 493/2009 LIITE 15 Lähetetty: 19. elokuuta :21 Vastaanottaja: kirjaamo tekninen Hollola, Salpakankaan (01) kunnanosa. Kuntakeskuksen liikekortteleita koskeva asemakaavan muutos Kaavamuutoksen OAS-vaiheessa on annettu seuraava kommentti vesihuollosta : "Nykyisellä Kuntoilijankujalla kulkee merkittävä vesihuollon runkolinja (jätevesi 250 ja vesijohto 160) aina Terveystieltä Hämeenlinnantien eteläpuolelle asti. Tähän linjaan liittyy kunnanviraston tontin eteläpuolella toinen merkittävä vesihuollon runkolinja (jätevesi 272 ja vesijohto 160). Esimerkiksi jätevesiviemäreiden kaltevuudet näillä runkolinjoilla ovat suhteellisen pienet, joten niiden korvaaminen esim. mutkikkaammilla reiteillä uusien rakenteiden tieltä ei ole suotavaa, koska tällöin kokonaiskaltevuus edelleen alenisi ja saattaisi jäädä jo haitallisen pieneksi. Vesihuollon kannalta toivottavaa olisi, että nämä runkolinjat voisivat jäädä nykyisille paikoilleen. Kunnossapidon ja saneeraamisen kannalta runkolinjojen tulisi olla tarvittaessa kaivettavissa esiin, kaivutilaa tulisi olla ahtaimmissakin paikoissa vähintään noin 10 m. Taloudelliselta kannalta olisi hyvä jos näillä mahdollisilla kaivualueilla olisi myös helpommin ja edullisemmin uusittavia pintamateriaaleja (esim. hiekkapintainen väylä, asfalttipäällyste, nurmikko)." Asemakaavan selostuksessa on annettu vastine yllä mainittuun: "Vesihuollon runkolinja Kuntoilijankujalla jää paikoilleen" Uudessa kaavassa ei ko. runkolinjan päälle ole merkitty rakennettavaa aluetta, mutta Hollolan Torin kohdalla on merkintä ma, eli runkolinjan kohdalle voisi rakentaa maanalaista tilaa. Runkolinjan putkistot ovat noin 3 metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta, joten maanalaisten tilojen toteuttaminen tarkoittaa, ainakin niiden rakentamisvaiheessa, linjojen siirtoa. Tämä taas tarkoittaa kaltevuusolosuhteista johtuen sitä, että jätevesilinjaan joudutaan myös rakentamaan tällöin jätevesipumppaamo. Linjojen siirron ja uuden jätevesipumppaamon kustannukset voisivat olla alustavasti arvioiden suuruusluokkaa ?. Jätevesipumppaamo aiheuttaa myös pysyviä käyttö- ja huoltokustannuksia, jotka kyseessä olevilla vesimäärillä jäänevät kuitenkin varsin pieniksi. Pumppaamoon liittyy myös viettoviemäriverkostoa suurempi toiminnallinen riski ja esim. hajuhaittojen mahdollisuus. Jyrki Hiltunen suunnitteluinsinööri Lahti Aqua Oy jyrki.hiltunen@lahtiaqua.fi Suora/gsm (03) Vaihde (03) fax (03) PL 247, Satamakatu 2 B, Lahti Huomioithan Korkeusjärjestelmä muuttuu Lahdessa N alkaen

12 1 (1) LIITE Julkinen LAUSUNTOPYYNTÖ Dna esittää seuraavaa koskien asemakaavan muutosta, joka käsittää Hollola,Salpakankaan (1 ) kunnanosa Kuntakeskuksen liikekortteleita koskevaa asemakaavan muutosta. Kaava alueen pohjoispuolella,hollolanraitin kohdalla Dna:n verkko käsittää ko. kohdassa 5 kpl perinteisiä puhelinkaapeleita, 2 kpl kaapelitv-kaapeleita ja kaksi kuitukaapelia ja kolme kpl suojaputkea. Kyseiselle verkolle on esitettävä vaihtoehtoinen reitti hyvissä ajoin ennen rakentamisen aloittamista ja sovittava kaapelien siirrosta aiheutuvista kustannuksista etukäteen. Kaava alueen eteläpuolella on nykyisen kiinteistön kaapelisyöttö ja Torikadun pohjoispuolella on toivottavasti kaava alueen rajojen ulkopuoleen rajoittuva yksi pääsyötöistä. Mikäli kyseinen kaapelimatto joutuu siirron alle, niin siinä tapauksessa olisi jo tämän syksyn aikana ( 2011 ) syytä käydä kunnan edustajien rakennuttajan ja DNA:n kanssa kaapeleiden siirroista yhteispalaveri, jossa käsitellään tarvittavien kaapeleiden siirrot, aikataulut ja niistä aiheutuvat siirtokustannukset. Annamme tarkemmat siirtokustannuksista johtuvista töistä aiheutuvista kustannuksista, kunhan saamme selvyyden mahdollisista reiteistä, joita voimme käyttää. Toivomme, että saamme hyvin varhaisessa vaiheessa kutsun palaveriin, jossa yo. kaapeleiden tarkemmat siirtoasiat käsitellään. Yhteistyöterveisin! Matti Vesander

13 LIITE 15

14 Kuntakeskuksen liikekortteleita koskeva asemakaavamuutos, kommentti luonnoksesta Sivu 1/ Kuntakeskuksen liikekortteleita koskeva asemakaavamuutos, kommentti luonnoksesta HOL 493/2009 LIITE 15 Lähetetty: 26. elokuuta :06 Vastaanottaja: kirjaamo tekninen Kopio: Katariina Tuloisela; Maria Vanhala Hei! Tässä Lahden seudun ympäristöpalveluilta muutama myöhässä tuleva kommentti koskien Hollolan kuntakeskuksen liikekorttelialueen asemakaavan muutosluonnosta ja kaavan valmisteluaineistoa: - Kaavaselostuksessa olisi hyvä pelkän pohjavesialueelle sijoittumisen ja Salpa-Mattilan vedenottamon läheisyyden lisäksi tuoda esille alueen pohjaveden keskimääräinen korkotaso. - Kaavamuutos mahdollistaa laajan lähes yhtenäisen rakennusmassan/pinnoitetun alueen muodostumisen. Tämän vuoksi alueen hulevesien hallintaan (käsittelyyn, johtamiseen) tulee kiinnittää huomiota ja laatia alueen hulevesien hallintasuunnitelma. - Etenkin kaava-alueen eteläosa sijoittuu lähelle nykyistä VT 12:ta. Kaava-aineistossa tulee esittää alueen melutilanne ja kaavamääräyksissä huomioida mm. liikennemeluasia AL-kortteleiden osalta. Terveisin Tiina Karu-Hanski Ympäristönsuojelusihteeri Lahden seudun ympäristöpalvelut Lahden kaupunki, Tekninen ja ympäristötoimiala Vesijärvenkatu 11 C, 1.krs, PL 126, Lahti puh gsm faksi s-posti: tiina.karu-hanski@lahti.fi

15 LIITE 15

16 LIITE 15

17 LIITE 15

18 LIITE 15

19

20 LIITE 15

21 LIITE 15

22 LIITE 15 Hollolan kunnan tekninen lautakunta Mielipide kuntakeskuksen liikekorttelien asemakaavamuutosluonnoksesta Hollolan ympäristöyhdistyksen mielestä Hollolan kuntakeskuksen rakentaminen on kaikkien hollolalaisten asia. Sitä ei tule suunnitella eikä toteuttaa ns. markkinavoimien eikä autoilun ehdoilla, ei etenkään yksipuolisesti yhden kauppaketjun ehdoilla. Ko. kauppaketju rakensi Holmaan hypermarketin vain autoilijoille. Ajatus edullisten päivittäistavaramarkettien pitämiseksi tai saamiseksi vanhojen ihmisten asuttamaan kuntakeskukseen on oikea. Luonnoksen mukaisella tavalla rakennettuna kuntakeskuksen asuinympäristön viihtyvyys kuitenkin heikkenee huomattavasti. Emme hyväksy: - massiivisen, 250 m pitkän yhtenäisen rakennelman istuttamista kuntamme keskukseen - Hollolan raitin kevyen liikenteen katkaisemista - Kansankadulta länteen lähtevän, nyk. parkkipaikan eteläpuoleisen jalkakäytävän hävittämistä. Sitä myös pyöräilijät ovat käyttäneet - asuinympäristön viihtyisyyden heikkenemistä melun, tärinän ja päästöjen lisääntyessä - kunnantoimistossa ja kirjastossa asioimisen vaikeutumista keskustan länsiosissa ja puolella asuvien osalta - edustavien kirjaston ja kunnantalon arkkitehtuurin kauneus katoaa massiivisen rakennelman myötä Luonnos on osittain hyväksytyn oikeusvaikutteisen kuntakeskuksen osayleiskaavan (2008) vastainen Hollolassa Hollolan ympäristöyhdistys Matti Laurila, pj Leena Högberg,siht

23 Luonnoksesta saadut lausunnot ja mielipiteet LIITE 16 ja vastineet Asemakaavan muutosluonnos ja kaavan valmisteluaineisto pidettiin MRL 62 :n ja MRA 30 :n mukaisesti nähtävillä Hollolan kunnanviraston ala-aulan ilmoitustaululla ja kunnan internet-sivuilla: Kunnanviraston ollessa suljettuna oli nähtävilläoleva materiaali katsottavissa pääkirjastolla. Asemakaavan muutosluonnos ja kaavan valmisteluaineistosta on saatu lausunnot Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen alueidenkäyttöyksiköltä (ELY-keskus), Päijät-Hämeen liitolta, Päijät-Hämeen maakuntamuseolta, Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä terveydensuojelujohtajalta, Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy:ltä, Lahti Energi Oy:stä lämpöjohtajalta, Lahti Aqua Oy:stä suunnitteluinsinööriltä, DNA Oy:sltä. Lisäksi mielipiteitä tuli kirjeellä tai sähköpostina viisi kappaletta. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Hämeen alueidenkäyttöyksikön (ELY-keskus) toteaa lausunnossaan, että kaavamuutoksen lähtökohdat palveluiden kehittämisestä ja asutuksen täydentämisestä kuntakeskuksessa ovat yhdyskuntarakenteen kannalta hyvät ja valtakunnallisten alueiden käyttötavoitteiden mukaisia. Kaupallisten vaikutusten selvitysten valmistuttua tulee liikerakentamisen määrä arvioida ja perustella myös seudullisten vaikutusten perusteella. Valtatien 12 eli Hämeenlinnantien varteen sijoitettavan asuinrakentamisen osalta on lausunnossa kiinnitetty huomiota terveellisen ja turvallisen elinympäristön takaamiseen. Asemakaavaluonnoksen liikenneselvitys on vielä tässä vaiheessa puutteellinen, eikä sen perusteella voi suunnitella osoitettuja liikennejärjestelyjä eikä arvioida niiden toimivuutta. Myös pysäköimispaikkojen määrän on tarkemmin määrittelemättä. Kaavamuutoksen vaikutukset hulevesien määrään tulee arvioida ja suunnitella miten hulevedet tullaan hoitamaan. Hulevesien hallinnassa on otettava huomioon alueen pohjavesiolosuhteet sekä jo toteutetut valtatien kuivatusjärjestelyt. Pohjavesi- ja maaperäolosuhteista tulee olla riittävä tieto ja kaavaselostuksessa tulee arvioida rakentamisen ja kaavan vaikutukset pohjaveden laatuun ja määrään. Lausuntoaineistossa ei vielä tässä vaiheessa ole selvitystä keskustan rakennuskannasta ja rakenteesta eikä selvityksen perusteella tehtyjä arvioita täydennysrakentamisen taajamakuvallisista tavoitteista ja vaikutuksista. Vastine: Kaavahankkeen ehdotusvaihetta varten on täydennetty liikennettä koskevia selvityksiä sekä tehty kaupanselvitys ja vaikutusten arviointi, melu- ja pölyselvitys, hulevesiselvitys, selvitys alueen maanalaisista johdoista ja kuvattu alueen nykyinen rakennuskanta. Lisäksi on selvitetty alueen suunnittelun historiaa. Kaavahankkeen ehdotusvaihetta varten on tehty alustavat julkisivukuvat ja havainnekuvat hankkeen ympäristöön soveltuvuuden arviointia varten. Kuvilla on havainnollistettu rakentamisen vaikutusta keskustan taajamakuvaan. Selostusta on täydennetty lähtötietojen, nykytilanteen kuvauksen, vaikutusten arvioinnin ja toteutuksen osalta. Päijät-Hämeen liiton viranhalijalausunnossa todetaan, että Päijät-Hämeen liitolla ei ole huomaustenava kaavahankkeesta. Päijät-Hämeen maakuntamuseolta tulleessa lausunnossa todetaan, että nykyiset liiketilat ovat yhdestä kahteen kerroksisia, pääosin 1980-luvulla rakennettuja erillisiä liikekiinteistöjä. Museo pitää tärkeänä 1970-luvulta lähtein rakennetun kuntakeskuksen dokumentointia kokonaisuutena. Liikekortteleiden reunalla toriaukion molemmin puolin sijaitsevat julkiset, arkkitehtonisesti merkittävät rakennukset kunnanvirasto ja kirjasto tulee huomioida. Hankkeen vaikutusta tulee arvioida havainne kuvien avulla. Kaavamääräyksiin tulisi lisätä julkisivujen materiaaleja ja massoittelua koskevia määräyksiä.

24 Vastine: Kuntakeskuksen liikekortteleiden alue lähialueineen on viistokuvattu kesällä Lisäksi alue on digikuvattu kaikista suunnista siten, että kaikki julkisivut ja väylät on kuvattu. Lisäksi selostukseen on lisätty tietoja alueen suunnittelun historiasta. Koko suunnittelun ajan alueesta on laadittu suunnitelmaa havainnollistavia kuvia uusien rakennusten sovittamiseksi ympäröivään rakennuskantaan ja liikenneympäristöön. Kirjasto ja kunnanvirasto on huomioitu suunnittelussa ja nykyinen kunnanviraston edessä oleva aukio säilyy entisellään. Myös kirjaston edessä oleva aukio säilyy pääosin entisellään. Kunnanvirasto tulee hieman paremmin näkyviin etelän suuntaan Keskuskadulle, koska rakennusten väliin tulee nykyistä leveämpi alue josta on näkymä etelän suuntaan. Kaavamääräyksiin on lisätty rakennusten arkkitehtuuria ja julkisivuja koskevia määräyksiä. Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymästä terveydensuojelujohtajan lausunnossa kiinnitetään huomiota lisääntyvän liikenteen aiheuttamiin melu- ja pölyhaittoihin, joita tulee ehkäistä suunnittelun keinoin. Liiketilojen ja asumisen sijoittamisesta samaan rakennukseen voi syntyä asumiselle haittoja melun ja pölyn muodossa. Asumisen viihtyvyyden tarkastelu on jäänyt vähälle huomiolle ja leikki- ja oleskelupaikkojen toteutustapa ei käy ilmi asemakaavan selostuksesta. Kaava-alue sijaitsee Salpa-Mattilan pohjavedenottamon vieressä. Pohjavedensuojelua koskevat määräykset tulee lisätä kaavamääräyksiin. Kaavamääräyksissä tulee huomioida myös tehtävien maanrakennustöiden yhteydessä. Radonhaitan torjuntaa koskeva määräys tulee myös lisätä kaavamääräyksiin. Vastine: Liikenteen melusta ja pölystä on tehty selvitys, jonka perusteella on täydennetty asemakaavakarttaa ja kaavamääräyksiä. Asuntojen leikki- ja oleskelualueille on määrätty minimi koko. Lisäksi määräyksiin on lisätty meluntorjuntaa koskeva määräys. Pohjavesien suojelua ja hulevesiä koskevat määräykset on lisätty asemakaavamääräyksiin. Radonin torjuntaa koskeva määräys on myös lisätty asemakaavamääräyksiin. Lahden alueen kehittämisyhtiö Oy:n (LAKES) on lausunnossaan huomauttanut seuraavaa; Kuntakeskus tulisi pitää toimivana ja kompaktina kokonaisuutena huomioiden eri liikennemuotojen toimivuus (kevyt-, julkinen ja yksityinen liikenne). Kunta-keskukseen tulisi päästä kätevästi kaikilla edellä mainituilla liikkumismuodoilla. Asemakaavamuutos tukee hyvin pyrkimystä rakentaa kuntakeskuksesta Hollolan kunnan olohuone, joka linkittyy kuntakeskuksen lähialueeseen, tarjoten palvelut kaikenikäisille asukkaille, yrityksille niin yksityisen kuin julkisen sektorin toimijoille. Pysäköintipaikoista suurin osa tulisi saattaa maan alle, jolloin ympäristöhäiriöt asumisen kannalta jäävät mahdollisimman pieniksi. Tämä lisää omalta osaltaan myös alueen viihtyisyyttä ja luo mahdollisuuksia kehittää muita viihtyvyyden kannalta keskeisiä keskustatoimintoja. Maanalaiseen pysäköintiin ohjaus Keskuskadulta häiritsee vähiten ympäristön asutusta. Rakennusten julkisivuissa tulisi huomioida alueen nykyiset julkisivut, jotta kokonaisuus säilyy ehjänä. Rakennuskanta tulisi pitää I-II kerroksisina liike- ja toimistorakennuksina. Näiden päälle rakennettavat asuintalot tulisi toteuttaa samaan kerroskorkeuteen tai matalampina kuin Kansankadun toisella puolella nykyisin sijaitsevat rakennukset. Kaavassa on hyvin otettu huomioon kokonaisuus, johon kuntakeskuksen kehittyminen tulevaisuudessa perustuu. Palveluiden keskittäminen luo mahdollisuuden elinvoimaiselle kuntakeskukselle ja lisää ostovoimaa omaan kuntaan. Samalla vältytään palveluiden siirtymiseltä muualle. Vastine: Alueen liikenneratkaisuissa ei tule suuria muutoksia. Pysäköintipaikoista suurin osa sijoittuu maanalaisiin paikoitustiloihin. Julkisivujen suunnittelussa on huomioitu aluetta ympäröivä rakennuskanta. Liikerakennukset osoitetaan kaavassa korkeitaan kaksikerroksisiksi ja asuinkerrostalot enintään seitsemän kerroksisiksi. Lahti Energia Oy:n kaukolämpöjohto sijaitsee Hollolanraitilla. Ko. johto tulee huomioida siirto- ja muutostöissä, jotka aiheutuvat autohallin rakentamisesta.

25 Vastine: Asemakaavahankkeen yhteydessä on selvitetty alueen maanalaiset rakenteet ja johdot. Ko. johtolinja otetaan huomioon rakennushankkeiden suunnittelun ja rakentamisen yhteydessä. Lahti Aqua Oy:stä suunnitteluinsinöörin lausunnossa todetaan, että jos torin alle rakennetaan asemakaavaluonnoksessa esitetty maanalainen tila joudutaan vesihuollon runkolinjat, jotka ovat noin kolmen metrin syvyydessä maanpinnasta, siirtämään. Siirron lisäksi joudutaan rakentamaan pumppaamo, jonka kustannus on suuruusluokka euroa. Pumppaamon käytöstä aiheutuu pysyviä käyttö- ja huoltokustannuksia. Vastine: Maanalaisen tilan merkintä on myös voimassa olevassa asemakaavassa. Jos maanalainen tila alueelle rakennetaan on kustannukset huomioitava hankkeen yhteydessä. Samoin pumppaamon käytöstä koituvat huoltokustannukset ja riskit. DNA Oy:n esittää lausunnossa, että kaava alueen pohjoispuolella, Hollolanraitin kohdalla Dna:n verkko käsittää useita kaapeleita joista on syytä käydä neuvottelut. Vastine: Kaava-alueen kaapelien ja muiden maanalaisten johtojen sijainnista on tehty selvitystyö. Kaapelien siirroista on neuvoteltu työneuvottelussa ja jatkossa viranomaisneuvottelussa sekä tarvittaessa erikseen muissa hankkeeseen liittyvissä kokouksissa. Mielipiteessä, jonka on allekirjoittanut Anne Antila, Pekka Koivuaho ja Sirkka Metsäkylä esitetään seuraavaa: (1) Osallisiin tulisi lisätä kuntakeskuksen lähineuvosto ja kunnan asukkaat, koska kaava koskee huomattavaa osaa kuntalaisista lähiasukkaiden, koululaisperheiden ja alueella työskentelevien lisäksi. (2) Mielipiteen esittäjät ovat sitä mieltä että kaavaluonnos on ristiriidassa kunnan asettamien tavoitteiden kanssa mm. siksi, että siinä ei ole riittävästi painotettu toimivan kuntakeskuksen muodostamista, (3) julkikuvallisesti yhtenäisen, arvokkaan ja viihtyisän keskustakokonaisuuden muodostumisen turvaamiseksi kaavamääräyksissä eikä kaavaselostuksessa. (4) Kevyen liikenteen turvallisuus ja sujuvuus on heikentynyt poistamalla Hollolanraitti Keskuskadun ja torin välistä sekä siirtämällä torin huoltoliikenne. Hollolan torin, kirjaston ja kunnanviraston saavutettavuus henkilöautolla ei toteudu etenkään liikuntavammaisten osalta. (5) Viihtyisä tori- ja vihersuunnittelu tulee ottaa huomioon viheristutusten ja ulkotilojen muodostamisessa. (6) Kokonaisvaltaisesta liikennesuunnittelusta ei ole esitetty minkäänlaista selvitystä. Kaava-alueen rajaus on liian suppea, sillä se ei anna edellytyksiä liikenteellisesti ja toiminnallisesti yhtenäisen keskustarakentamisen muodostamiselle. (7) Kaava-alueeseen tulisi liittää Virastotien länsipuoleinen pysäköintialue ja Keskuskadun eteläpuolinen S-marketin tontti. (8) Yrittäjien välistä yhteistyötä ei ole ollut Osuuskauppa Hämeenmaalla eikä kunnalla. Kunnan tulee säilyttää määräysvalta kaavamuutoksen sisällöstä itsellään eikä antaa sitä kiinteistösijoittajille. (9) Asemakaavaluonnos on kunnanvaltuuston vuonna 2008 hyväksymän osayleiskaavan vastainen, koska siinä on yleiskaavan vastaisesti ja ilman minkäänlaisia perusteluja katkaistu kevyen liikenteen itä-länsisuuntainen pääraitti kaavamuutosalueella. Raitti on ehdottomasti merkittävä asemakaavaehdotukseen, sillä sitä pitkin on ainoa turvallinen ja joustava yhteys Kansakadun itäpuoleiselta kuntakeskuksen suurimmalta kerrostaloalueelta kirjastoon, torille ja kunnanvirastoon. Kauppakeskus on suunniteltava siten, että tämä nykyisten asukkaiden kannalta välttämätön yhteys säilyy asemakaavamuutoksessa. (10) Vaikutukset talouteen eivät kaavaselostuksessa vastaa otsikointia, sillä ne kohdistuvat kuntakeskuksen kaupallisten palvelujen tarjontaan. Sen kohdalla tulisi mainita uhka kaupallisten palvelujen yksipuolistumisesta yhden keskusliikkeen ja sen yhteistyökumppanien täyttäessä liiketilat ja keskusliikkeen määrätessä liiketiloihin hyväksyttävät yritykset. (11) Vaikutusten arvioinnissa tulisi huomioida nykyisten hyväkuntoisten varsin nuorten rakennusten hävittäminen. (12) Vaikutuksia arvioitaessa tulisi huomioida vähenevien

26 kevyenliikenteen yhteyksien heikentävään vaikutukseen. (13) Myös melu-, pakokaasu- ja tärinähäiriöiden vaikutus korttelin 216 suunniteltujen asuinkerrostalojen asukkaiden terveellisyyteen tulee arvioida. (14) Julkisivujen vaikutusta ympäristöön ei ole arvioitu. (15) Vaikutuksia liikenteeseen ei ole arvioitu. Vaikutukset on arvioitava koko kuntakeskusta käsittävän liikennesuunnitelma pohjalta. (16) Vaikutusten arviointi tulisi antaa asiantuntijoiden tehtäväksi ja vaikutusten arvioinnilla tulisi olla vaikutusta asemakaavan sisältöön. (17) Kaava-alue tulisi laajentaa siten kuin edellä on mainittu, koska esimerkiksi m2 suuruisen kauppakeskuksen on mahdollista sijoittaa nykyiselle S-marketin tontille samalla rakentamistehokkuudella kuin mitä on merkitty kaava-alueelle sijoitetulle KM- alueelle. (18) Kortteliin 205 merkittyjä rakennusoikeuksia varten ei ole osoitettu pysäköitymispaikkoja. (19) Korttelin 216 merkitty asuinkerrostalot eivät vaikuta sopivalta asuinpaikalta. (20) Uuteen parkkihalliin kulku voitaisiin järjestää joko kokonaan Keskuskadulta tai Keskuskadun lisäksi Kansankadulta ruuhkautumisen estämiseksi. Toinen kulkuyhteys Kansankadulta parantaisi myös hallin turvallisuutta. (21) Torialuetta ei tulisi pienentää vaan se on säilytettävä nykyisen kokoisena. (22) Ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville olisi harkittava uuden neuvottelun järjestämistä alueellisen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten kanssa arviointisuunnitelman riittävyydestä ja toteuttamisesta, kaavamuutoksen sisällöstä ja siitä esitetyistä mielipiteistä. Neuvotteluun olisi kutsuttava kunnanhallituksen asettama ohjausryhmä, kuntakeskuksen lähipalveluneuvosto ja mahdollisesti myös mielipiteensä asemakaavaluonnoksesta esittäneitä. Vastine: (1) Kuntakeskuksen lähineuvosto lisätään osallisiin. Osallisiin on jo merkitty ne, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi kaavahanketta koskevat kuulutukset on julkaistu paikallislehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja internet sivuilla, joten kaikilla kuntalaisilla on ollutmahdollisuus tutustua ja ottaa kantaa tehtyihin suunnitelmiin sekä osallistua kaavahankkeesta järjestettyihin yleisötilaisuuksiin. (2) Kaavaluonnosta on kehitetty kaavan valmisteluaineistosta saadun palautteen, tehtyjen selvitysten ja niihin liittyneiden vaikutusten arviointien perusteella ja se vastaa kunnan hankkeelle asetettuja tavoitteita. Hankkeen jatkokehittelyssä on huomioitu rakentamisen sovittaminen ympäröivään rakennuskantaan, liikenneverkkoon ja (3) arkkitehtonisissa ratkaisuissa on huomioitu rakentamisen sijoittuminen kunnan ydinkeskustaan. Kaavamääräyksiin on lisätty määräykset jotka koskevat julkisivuja. Samoin julkisivuja koskevat kohdat on lisätty selostukseen. (4) Hollolan torin, kirjaston ja kunnanviraston saavutettavuus henkilöautolla ei merkittävästi huonone edes liikuntarajoitteisten osalta. Maanalaisilta paikoitusalueilta on hissit ylös lähelle em. rakennuksia ja toria. Lisäksi kauppakeskuksen pohjoispuolelle on järjestettävissä invapaikoitusmahdollisuus Kirjakujan varteen. Tarvittaessa saattoliikenne voi tuoda henkilön torin huoltoreittiä pitkin em. rakennusten ovelle. (5) Kaavaehdotuksessa on esitetty puurivi Kuntoilijankujalle. Lisäksi alueella tulee säilymään tonteilla olevat istutukset. (6) Kaavaluonnosta varten on tehty liikenneselvitykset ja -suunnitelmat. Konsultin liikenteestä tekemät raportit sisältävät selvitykset ja suunnitelman sekä vaikutusten arviointia ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja huoltoliikenteen osalta. Liikennettä koskevat selvitykset on tehty niiden katujen osalta jolle kaava-alueen lisääntyvä liikenne aiheuttaa merkittävää muutosta. Kuntakeskukseen on tehty ajoneuvoliikenteen toimivuustarkastelu. Toimivuustarkastelut tehtiin vuoden 2010 ja ennustevuoden 2030 iltahuipputuntien liikennetilanteissa. Tarkastelussa olivat mukana muun muassa seuraavat liittymät: Kansankatu Keskuskatu, Hämeenlinnantie Kansankatu, Hämeenlinnantie Vanhatalontie, Hämeenlinnantie Tiilijärventie, Keskus- ja Kansankadun pysäköintihallien ja pysäköintialueitten liittymät. Kaavaehdotusta varten on tehty tarkentavia liikennesuunnitelmia ja vaikutusten arviointi. Liikenne suunnittelun pohjana on ollut koko kaupunkiseutua varten tehdyt liikenneselvitykset. Torin nykyinenkin huoltoliikenne risteää kevyen liikenteen kanssa juuri Hollolanraitin yhteyden kohdalla. Kaavasuunnitelmassa torin huolto on mahdollista siirtää tältä vilkkaimmalta kevyen liikenteen alueelta pois. (7) Kaavan muutosalue on keskustan alueella viimeisen kahden vuosikymmenen aikana laajin kaavamuutoshanke. Hankkeen toteutettavuuden ja toteutuksen hallittavuuden vuoksi hankkeen laajuus on rajattu nykyiseen muotoon. Nykyisen S-marketin tontille ei ole mahdollista sijoittaa m2 suuryksikköä. Ko. ratkaisua ja muitakin vaihtoehtoisia ratkaisuja suuryksiköiden sijoittamiseksi keskustan alueelle on ennen nykyisen kaavahankkeen käynnistymistä testattu.

27 Kaavaehdotuksen kaavamääräyksissä on teksti joka mahdollistaa kahden suuryksikön sijoittamisen kaavahankkeessa esitetylle KM kortteliin. Toinen suuryksikkö on kuitenkin keskusliikkeen omasta tahdosta toteutumassa noin kilokmetrin päähän ydinkeskustasta. (8) Yrittäjien välistä yhteistyötä on tehty kaavahankkeen suunnittelun aikana. Yrittäjille on järjestetty kunnanvaltuuston salissa oma tilaisuus. Lisäksi tekninen johtaja on esitellyt hanketta Hollolan yrittäjien kokouksessa. Yrittäjät ovat olleet myös suoraan yhteydessä kunnan viranhaltijoihin ja alueen kiinteistöjen omistajiin. Kiinteistöjen omistajat ovat myös osallistuneet hankkeesta kunnan järjestämiin tilaisuuksiin ja vastanneet yleisön ja yrittäjien kysymyksiin näissä tilaisuuksissa. Hanke on koko prosessin ajan ollut kunnan ohjauksessa ja kaavan laatimisvastuuta ja velvoitteita ei ole siirretty yksityisille toimijoille. Osuuskauppa Hämeenmaalla ei tule hallinnoimaan koko kaavaalueelle muodostuvaa liike- ja toimistorakentamiselle kaavoitettavaa aluetta. (9) Osayleiskaava ohjaa asemakaavoitusta, myös tässä asemakaavahankkeessa. Hollolanraitin yhteys on asemakaavassa säilytetty siten, että se siirtyy kauppakeskuksen kohdalla Kansankadun kevyen liikenteen väylää pitkin 80 metriä pohjoiseen ja sieltä edelleen kirjaton viereiselle torialueelle josta on kaksikin yhteyttä Hollolan torille kirjaston molemmilta puolilta. (10) Vaikutusten arviointi on ollut luonnosvaiheessa vielä keskeneräinen. Osa kaavaratkaisuista on luonnosvaiheessa ollut avoimina joten lopullista vaikutusten arviointia ei ole ollut luonnosvaiheessa mahdollista tehdä. Vaikutusten arviointia on ehdotusvaiheeseen täydennetty uusien konsulteilla teetettyjen selvitysten ja niihin perustuvien vaikutusten arvioinneilla. Selvitysten ja vaikutusten arviointien perusteella on myös muutettu ja täydennetty asemakaavakartta, asemakaavamääräyksiä ja kaavan selostusta. (11) Taloudellisten arviointien osalta arviointia on myös täydennetty. Alueen rakennuskanta on ikänsä puolesta osin laajojenkin peruskorjausten tarpeessa, joten uuden rakentamisen ja vanhan korjaamisen kustannusero ei ole suuri. (12) Korttelin 216 merkitty asuinkerrostalontalojen soveltuvuus asumiseen on selvitetty melu- ja pölyselvityksellä. Rakennusten sijoittelulla on löydettävissä ratkaisu jossa rakennusmassat suojaavat oleskelupihan siten, että terveellisen ja viihtyisän rakennetun ympäristön vaatimukset tulevien asukkaiden kohdalta täyttyvät. (13) Koko kaavahankkeen suunnittelun eri vaiheissa ja vaikutusten arvioinnissa on otettu huomioon kevyen liikenteen yhteydet ja niiden muuttuminen Hollolanraitin osalta. (14) Julkisivujen vaikutusta ympäristöön on arvioitu samassa yhteydessä kuin koko kaava-alueen rakentamisen vaikutusta taajamakuvaan. (15) Liikennettä koskevat selvitykset ja vaikutusten arviointi on tehty niiden katujen osalta jolle kaava-alueen lisääntyvä liikenne aiheuttaa merkittävää muutosta. Konsultin liikenteestä tekemät raportit sisältävät suunnitelman vaikutusten arviointia ajoneuvoliikenteen, joukkoliikenteen, kevyen liikenteen ja huoltoliikenteen osalta. (16) Kaavan arvioinnit on tehty kaavaa varten tehtyjen selvitysten osana. (17) Kaava-alueen rajaus on alueella viimeisen kahden vuosikymmenen aikana laajin kaavamuutoshanke. Hankkeen toteutettavuuden ja toteutuksen hallittavuuden vuoksi hankkeen laajuus on rajattu nykyiseen muotoon. Nykyisen S-marketin tontille ei ole mahdollista sijoittaa m2 suuryksikköä. Ko. ratkaisua ja muitakin vaihtoehtoisia ratkaisuja suuryksiköiden sijoittamiseksi keskustan alueelle on ennen nykyisen kaavahankkeen käynnistymistä testattu. Kaavaehdotuksen kaavamääräyksissä on teksti joka mahdollistaa kahden suuryksikön sijoittamisen kaavahankkeessa esitetylle KM kortteliin. (18) Korttelin 205 autopaikat ovat alueen länsipuolella olevalla LPA korttelissa 203 ja korttelissa 205. (19) Parkkihallin kulkuyhteydet on tutkittu liikenneturvallisuuden ja toimivuuden kannalta. Maanalaiseen autojen säilytystilaan pääsee kaavaa varten tehdyn liikenne tarkastelun mukaan kahta kautta, nykyisen Kansankadulle rakennetun yhteyden kautta ja Keskuskadun kautta. Keskuskadulle ei ole mahdollista tehdä toista kulkuaukkoa, koska se tulisi liian lähelle risteystä. Asiaa on tutkittu liikenneselvityksessä. (21) Varsinainen torialuetta ei kaavassa pienene. Pieniosa aukiosta, jolla tori on, pienenee hiukan. Liikekeskuksen sisällä on toinen tori kauppakäytävien risteyskohdassa. (22) Ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville on järjestetty julkinen tilaisuus , jossa kuntalaiset ovat voineet osallistua työpajoissa alueen suunnitteluun ja ideointiin. Lisäksi on järjestetty työneuvottelu viranomaisten kanssa jossa käsiteltiin mm. tarvittavia lisäselvityksiä ja vaikutusten arvioinnin täydentämisestä sekä kaavamuutoksen sisältöä. Lähialueen asukas on mielipiteessään kysynyt paraneeko taajamakuva. Hollolaan tulisi rakentaa pelkästään viisikerroksisia rakennuksia. Mielipiteen esittäjän mielestä virastotalo ja kirjasto jäävät

28 sumppuun. Autolla tulevan on pienenkin asian takia jätettävä auto maksulliseen parkkiin. Missä on pyöräparkit? Miten käy torikaupan kun kulku torille vaikeutuu. Mielipiteessä kysytään myös riittääkö hypermarkettiin asiakkaista. Vastine: Julkisivujen ulkoasun toteutukseen on esitetty kaavamääräykset joilla ohjataan taajamakuvan muodostumista viihtyisäksi. Kulku idän suunnasta muuttuu Hollolanraitin kohdalla siten, että se siirtyy 80 metriä pohjoisemmaksi. Hedelmätarhan alueelta pääsee alueelle samaa reittiä pitkin kuin nykyisiin eli Kuntoilijankuja ja Kansankadun varren kevyen liikenteen väylää pitkin. Hollolan kuntakeskuksessa on jo nyt runsaasti seitsemän kerroksissa rakennuksia. Uudet keskusta alueelle sijoitettavat viidestä seitsemän kerroksiset rakennukset eivät poikkea alueen muusta rakenteesta. Pyöräparkit on esitetty kaavaratkaisua havainnollistavissa kuvissa kauppakeskuksen sisäänkäyntien läheisyyteen. Alueen läheisyyteen jää maanpäällisiä autojen paikoitusalueita mm. Virastotien länsipuolelle ja Kirjakujan varteen. Torikauppa todennäköisimmin vilkastuu alueen vetovoiman lisääntyessä. Kaupan selvitykset ovat osoittaneet että Hollolasta menee huomattava osa ostovoimasta kunnan ulkopuolelle joten asiakkaita tulevalle kauppakeskukselle on Hollolassa. Markus Hytönen esittää mielipiteessään, että Hollolanraitin kohdalla Kansankadulla tulisi olla sisäänkäynti kauppakeskukseen. Erityisesti mielipiteessä on kannettu huolta ikääntyneiden henkilöiden liikkumiseen kirjaston, kunnanvirastolle ja torille. Vastine: Kauppakeskuksen sisäänkäyntejä ei kaavalla estetä rakentamasta ko. paikkaan, mutta sitä ei myöskään velvoiteta. Hypermarketin sijoittelun kannalta on ensiarvoista että hypermarket aukeaa kauppakeskuksen sisällä oleviin kauppakäytäviin jossa myös ikääntyneiden henkilöiden on helpompi liikkua ja siirtyä liikkeestä toiseen. Kauppakäytävien kautta pääsee torille, virastolle ja kirjastoon, joskin kävelymatka pitenee sitä kautta 100 metriä. Hollolanraittia pitkin alueelle tuleville on toinen reitti liikekeskuksen pohjoispuolelta. Tätä kautta matkaa tulee lisää noin 80 metriä nykyiseen verrattuna. Kiinteistö Oy Hollolan Keskuskatu 8 on esittänyt, että Keskuskadun eteläpuoli tulee jättää kaavamuutoksen ulkopuolelle. Alue tulee säilyttää liiketoiminnan alueena. Vastine: Kaavamuutos on ABC tontin osalla ajankohtainen, koska liikenneasema on siirtymässä lähivuosina pohjaveden muodostumisalueen ulkopuolelle. Aluetta on useassa aikaisemmassa keskustan kehittämisselvityksissä esitetty asumisen alueeksi. Selvitysten perusteella korttelin 216 tontti 1 soveltuvuutta asuinrakentamiseen on melu- ja pölyselvityksin selvitetty. Rakennusten sijoittelulla ja melulta suojaavilla rakenteilla on löydetty ratkaisu jossa rakennusmassat suojaavat oleskelupihan siten, että terveellisen ja viihtyisän ympäristön vaatimukset tulevien asukkaiden kohdalta täyttyvät. Hollolan ympäristöyhdistys esittää Matti Laurilan ja Leena Högbergin allekirjoittamassa kirjeessä, että kuntakeskuksen rakentaminen on kaikkien hollolaisten asia. Hanketta ei tule suunnitella ns. markkinavoimien ehdoilla eikä autoilijoiden ehdoilla, eikä yhdenkauppaketjun ehdoilla. Ympäristöyhdistys ei hyväksy massiivisen 250 metriä pitkän yhtenäisen rakennelman istuttamista kunnankeskustaan, Hollolanraitin katkaisemista, Kansankadulta länteen lähtevän nykyisen parkkipaikan eteläpuoleisen jalkakäytävän hävittämistä, joka on pyöräilijöiden käytössä, elinympäristön viihtyisyyden heikentämistä melun, tärinän ja päästöjen lisääntyessä, yhteyksien heikkenemistä kunnanvirastolle ja kirjastolle sekä sitä, että edustavien kirjaston ja kunnanviraston kauneus katoaa massiivisen rakentamisen myötä. Lisäksi ilman perusteluja esitetään että luonnos on kuntakeskuksen osayleiskaavan vastainen. Vastine: Hanke on käynnistynyt kunnan tarpeesta kehittää keskustan palveluja. Jo 1990 luvun lopulta on tehty erilaisia selvityksiä alueen kehittämiseksi. Massiivista seinää Kansankadun puolelle tullaan

29 jäsentelemään kaavamääräysten mukaisesti ulokkeilla, sisään vedoilla sekä julkissivumateriaaleilla. Hollolanraitin yhteys siirtyy pohjoisemmaksi noin 80 metriä. Kansankadun kevyen liikenteen yhteys ei pyöräilijöiden osalta sanottavasti pitene jos he siirtyvät ajamaan Kansankadun varteen nykyiseltä Kauppakujalta. Kunnanviraston ja kirjaston torin puoleinen alue säilyy ennallaan. Kunnantalo tulee kaavamuutoksen myötä näkymään etelän suunnasta Keskuskadulta paremmin kuin nykyään.