Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri"

Transkriptio

1 Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri Yhteenveto syysseminaarista Kuva:.MV/ Volker von Bonin. Aura Kivilaakso

2 SISÄLTÖ Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri... 1 Puheenvuorot: Liikenteen jälkiä kulttuuriympäristöissä... 2 Pilaantunut maa ja (kulttuuri)ympäristön suojelu... 2 Inventoinneilla tietoa suunnittelun pohjaksi... 4 Uhanalaiset asemarakennukset... 6 Liikenteen jäljet kaupunkikuvassa... 8 Liikenteen ja elämän ympäristöt suunnittelijan näkökulma Työryhmätyöskentelyn yhteenveto Tieliikenteen ilmiöt Omituisten otusten kerho Autoliikenteen muutokset kaupungissa syntyikö suojelukohteita? Suojellaan linja-autoasema Hankepaja Rakennettu hyvinvointi -hanke jatkuu Rakennettu hyvinvointityöryhmän yhteystiedot Museovirastossa... 19

3 1 HYVINVOINTI-SUOMEN RAKENNUSPERINNÖN JÄLJILLÄ LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI Rakennettu hyvinvointi on Museoviraston käynnistämä, modernin hyvinvointivaltion maisemaa, rakennuksia ja arvomaailmaa tutkiva hanke, jonka lähtökohtana on nuorten rakennettujen ympäristöjen tarkastelu kulttuuriympäristön suojelun, vaalimisen ja hoidon näkökulmista. Hankkeeseen kuuluu laaja yhteistyö museo- ja kulttuuriympäristöalan muiden toimijoiden kanssa. Keskeiseksi toimintamuodoksi ovat muotoutumassa yhteistyöverkostolle ja kulttuuriympäristöalan muille toimijoille suunnatut säännölliset seminaarit. Ensimmäinen, yhteistyöverkoston järjestäytymiseen tähdännyt seminaari järjestettiin Museoviraston ja Lahden kaupunginmuseon yhteistyönä Lahden konserttitalossa Seminaarien sarja jatkui tieliikennealan valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa Kangasalla Syysseminaari toteutettiin Museoviraston ja Mobilian yhteistyönä. Mobilian syysseminaari järjestettiin nimellä Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri. Seminaari pureutui Rakennettu hyvinvointi -hankkeen aihepiiriin liikenteen synnyttämien ympäristöjen sekä niiden suojeluun ja hoitoon liittyvien kysymysten näkökulmasta. Tapahtuma liittyi vuoden 2011 Euroopan rakennusperintöpäivien teemaan Kulttuurin reitit. Seminaarissa viritettiin museoalan yhteistä keskustelua nuorista, liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvistä ympäristöistä. Tarkoituksena oli lähestyä aihetta erilaisista perspektiiveistä niin ympäristöjen ongelmien ja kehittämispaineiden kuin vaalimisen ja suojelun kautta. Seminaarin aihe näkyi kiinnostavan sekä museo- ja kulttuuriympäristöalan ammattilaisia että myös muita liikenneympäristöjen parissa toimivia. Syysseminaariin osallistui runsaat neljäkymmentä julkishallinnossa ja yksityissektorilla työskentelevää asiantuntijaa. Seminaarilaisia Mobilian Talonpojansalissa. Kuva: Jonas Malmberg.

4 2 PUHEENVUOROT: LIIKENTEEN JÄLKIÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖISSÄ Seminaaripäivän avasi päivän puheenjohtaja, osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta. Puheenjohtaja toivoi päivän aikana keskustelua siitä, minkälaisia ympäristöjä päivän aiheeseen liittyvät rakenteet ovat synnyttäneet sekä toisaalta siitä, millaisia vaikutuksia näillä elementeillä on ollut yhdyskuntarakenteeseen ja sen muotoutumiseen. Mobilian puolesta tilaisuuden avasi konsultti Martti Piltz, joka kertoi kokeneensa Lahden konserttitalossa järjestetyn kevätseminaarin myönteisenä tapana virittää keskustelua alan eri toimijoiden välille. Piltz esitteli avauspuheenvuorossaan Mobilian autokylän monipuolista toimintaa. Seminaarityöryhmän puolesta tervehdyksen lausui arkkitehti Jonas Malmberg Museovirastosta. Seminaariin oli kutsuttu puhujiksi eri alojen edustajia. Puheenvuorot pohjustivat iltapäivän työryhmätyöskentelyä. PILAANTUNUT MAA JA (KULTTUURI)YMPÄRISTÖN SUOJELU Syyseminaarin ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron piti Pirkanmaan ELYkeskuksesta ympäristövastaava Marketta Hyvärinen, joka toimii myös valtakunnallisella tasolla tienpidon perinnevastaavana. Hyvärinen käsitteli esityksessään pilaantuneiden maiden mukanaan tuomia ongelmia lainsäädännön sekä maaperän puhdistamisen ja kustannusten kautta. Lisäksi puheenvuorossa tarkasteltiin huoltoasemien uudelleenkäytön edellytyksiä pilaantuneen maan käyttömahdollisuuksien näkökulmasta. Suomen ympäristökeskuksen rekisterin mukaan maassa on noin 6000 huoltoasemaa tai bensiinipumpun paikkaa, joista vain 2000 on tänä päivänä toiminnassa. Käytöstä poistuneita asemia tai bensiinin jakelupisteitä on siis noin 4000 kappaletta, joista yli 60 % kohdalla ei ole tiedossa, onko alueen maaperä pilaantunutta ja vaatiiko se ympäristönsuojelulain mukaisia erityistoimia. Tutkituista kohteista noin 20 % on vaatinut laajoja puhdistustoimia. Maata ovat pilanneet lähinnä raskasmetallit, arseeni, öljyt ja bensiini, PCB sekä PAH-yhdisteet. Lainsäädännön näkökulmasta pilaantuneen maan ongelmista kärsiviin alueisiin sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000), joka toimii yleislakina ympäristön pilaantumisen torjunnaksi. Lain mukaan pilaantuneen maan käsittely vaatii aina ympäristöluvan. Ensisijainen vastuu pilaantuneen maan puhdistamisesta on aiheuttajalla eli maan pilaajalla, kun taas toissijaisena puhdistamisesta vastaa alueen haltija tai kunta. Hyvärisen esityksessä korostuivat taloudelliset rasitteet, joita vastuunkantajalle pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta koituu. Monivaiheinen kunnostusprosessi on

5 3 kallis; pelkästään kunnostustöiden hinta on keskimäärin euroa. Hintaan vaikuttaa luonnollisesti pilaantuneen maa-alueen laajuus. Esson bensiinipumppuja Helsingissä marraskuussa Kuva: MV/ Otso Pietinen. Yleisin pilaantuneen maan puhdistuskeino on massanvaihto. Mikäli pilaantunut maa sijaitsee esimerkiksi säilytettävän rakennuksen alla, on massanvaihto vaikeaa ja kunnostuskustannukset nousevat sitä myötä korkeiksi. Toisaalta puhdistaminen vaihtoehtoisin, esimerkiksi biopuhdistuksen keinoin, on tätäkin kalliimpaa. Joissain tapauksissa voi pilaantuneen maan jättää suojellun rakennuksen alle, mikäli riskiarvo sen sallii. Hyvärisen puheenvuoro herätti muutamia yleisökommentteja. Kysyttiin esimerkiksi sitä, voiko Suomen ympäristökeskuksen rekisterin tietojen pohjalta tunnistaa jonkinlaisia aikasidonnaisia tekijöitä, jotka olisivat vaikuttaneet maan pilaantumiseen huoltoasemien yhteydessä. Varmaa tietoa asiasta ei ollut, mutta esitettiin, että maan pilaantumisen todennäköisyys kasvaa sitä mukaa mitä kauemmin asema on paikalla toiminut. Yleisökommenttina mainittiin lisäksi ainakin yksi rakennussuojelulailla (60/1985) suojeltu huoltoasema, jossa öljy on noussut kapillaarisesti jopa rakennuksen maanpinnan yläpuolisiin rakenteisiin. Kyseinen rakennus joutui käyttökieltoon, eikä asialle ole toistaiseksi löydetty ratkaisua. POHDITTAVAKSI: Voiko pilaantuneella maaperällä sijaitsevan rakennuksen suojella? Millaisia onnistuneita esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta tiedetään säilytettävän rakennuksen yhteydessä olevan pilaantuneen maan käsittelystä?

6 4 INVENTOINNEILLA TIETOA SUUNNITTELUN POHJAKSI Aamupäivän toisen alustuspuheenvuoron piti konsultti Martti Piltz, joka käsitteli esitelmässään Mobilian inventointi- ja kokoelmatyötä. Museon tie- ja silta-alan asianharrastus ja -tuntemus perustuvat ensisijaisesti Liikenneministeriön ja sen edeltäjien museokohdekokoelmaan sekä kokoelman tietoarvon kohottamiseen. Museokohdekokoelmaan kuuluu noin 60 tieliikenteen kohdetta eri puolilla Suomea, mistä nuorin on vuodelta Kohteet ovat teitä ja siltoja, jotka edustavat jotakin tieliikenteen ilmiötä. Piltz kertoi, että kokoelma täydentyy esimerkiksi toimiva lossi ja Rakennettu hyvinvointi -hankkeen aikarajaukseen liittyvien ilmiöiden kohteet puuttuvat kokoelmasta. Lähtökohtana inventoinneissa on, ettei valittuja kohteita suojella, vaan niitä vaalitaan alkuperäisessä käytössään osana museokokoelmaa. Kokoelman kohteet ovat asianosaisen ELY-keskuksen hoidossa; valtakunnallisella tasolla tienpidon perinnevastaavana toimii Pirkanmaan ELY-keskus. Mobilialla ei ole lakisääteisiä viranomaistehtäviä, mutta järjestelmällisen ja kokoelmapolitiikkaan pohjaavan kokoelmatyön ansiosta museolla on vankka tietovaranto maan liikennehistoriasta, jonka pohjalta se tarjoaa myös asiantuntijapalveluita. Pääosa museokohdekokoelman kohteista on valittu 1980-luvun alussa. Mobilia teki vuosina konsulttityönä niistä selvityksen, jonka liitteenä on Tiehallinnon museokokoelman kokoelmapolitiikka (http://www.ely-keskus.fi/fi/liikenne/perinnetoiminta/sivut/default.aspx ). Selvityksen ja kokoelmapolitiikan avulla kohteet arvotettiin pisteyttämällä ja muodostamalla annettujen pisteiden kautta arvoluokitus. Kokoelman kohteet määritettiin kolmeen tallennusluokkaan: pysyviin, määräaikaisiin ja poistettaviin kohteisiin. Kahden viimemainitun luokan kohteet joutuivat lisäselvityksiin. Tallennusluokat ovat totutuista museokokoelmien luokituksista poikkeavia kohteiden luonteen vuoksi. Uudet kohteet valitaan kokoelmapolitiikan mukaisesti historiatieteellisen tutkimuksen kautta. Jokaiselle kohteelle laaditaan hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Piltzin mukaan inventointien suurin merkitys on niiden tietoarvo: kukin inventointi on samoihin lähtökohtiin perustuva historiallinen selvitys sekä kohteesta, sen ympäristöstä että laajemmin kohteeseen liittyvästä tieliikenteen ilmiöstä, mikä mahdollistaa kohteen vertailun olemassa olevaan kokoelmaan tai muihin vastaaviin kohteisiin. Piltz totesi kuitenkin, että laajemmin tarkasteltuna tieliikenteestä tehdyt inventoinnit ovat harvinaisia, useimmista teistä tai silloista niitä ei ole. Tavoitteena on kokoelman laajentaminen uudempaan aikaan. Rakennettu hyvinvointi - hankkeen aikakauden tieliikenteen ympäristöjä on maassa runsaasti, sillä tiestön rakentaminen kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen. Esimerkkinä inventoidusta ja Liikenneviraston kokoelmaan otetusta ympäristökohteesta Piltz käytti Seitajärvenkylän noin 60 vuotta vanhaa polkutietä, pienen mittakaavan kulkuyhteyttä.

7 5 Polkutien taustalla vaikuttaa lainsäädäntö: vuoden 1927 tielakia uudistettiin heti sodan jälkeen vuonna 1946, jolloin yhteiskunnan palvelujen ja tasa-arvon nimissä jokaiseen asumukseen piti rakentaa tieyhteys. Kokoelmaa ajatellen kohde on erinomainen, sillä sen säilyneisyysaste on pysynyt korkeana. Se valittiin valtakunnallisen tieliikenteen ilmiön todisteeksi, mutta paikalliset asukkaat kokivat sen liittyvän erityisen voimakkaasti heidän elämänmuotonsa ja -kohtaloidensa arvostukseen. Uudempina ilmiöinä kokoelmapolitiikassa on mainittu teiden rakentaminen työllisyystöinä ja 1960-luvuilla sekä nykyaikaisen tieverkon rakentaminen, joka alkoi Maailmanpankin lainasta 1960-luvun puolivälissä. Mobilialla on myös laaja esinekokoelma. Kuva: Jonas Malmberg. Piltz esitti, että tuntuisi hyödylliseltä ja muistiorganisaatioille tehokkaaltakin pohdiskella ja tutkia yhdessä niitä yhteiskunnan ilmiöitä, joiden jäljet näkyvät liikenneympäristössä. Samalla hän heitti ajatuksen, että voitaisiinko ajatella, että hyvinvoinnin ajan rakennusperinnöstä tallennetaan vain kokoelma, esimerkkinä Liikenneviraston museokohdekokoelma tieliikenneinfran alalta. POHDITTAVAKSI: Mistä tieliikenteen ilmiöistä tarvittaisiin lisää tietoa? Millaiset ilmiöt ovat vaikuttaneet tieliikenteen ympäristöjen syntymiseen ja kehittymiseen? Miten tieliikenteen kehittyminen vertautuu esimerkiksi kiihkeään kaupalliseen muutokseen? Miten tehtyjä inventointeja hyödynnetään tehokkaimmin suojeluun johtavan suunnittelun pohjana?

8 6 UHANALAISET ASEMARAKENNUKSET Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen kertoi kahden esimerkkikohteen kautta suojeluviranomaisen näkökulmasta 1950-luvun linja-autoasemia koettelevista uhkista. Hiljenevät, tilanpuutteesta kärsivät tai syrjäisinä koetut linja-autoasemat ovat työllistäneet museoviranomaisia 2000-luvulla monessa kaupungissa. Linja-autoasemat sijaitsevat usein keskeisillä paikoilla kaupungeissa. Niiden ympärillä on paljon tyhjää tilaa, mikä aiheuttaa kaupunkien tiivistämishankkeissa suuria paineita asemien säilymiselle. Muita mahdollisia asemien säilymiseen liittyviä ongelmia ovat niiden etäisyys rautateistä, nykykäyttäjien kokemukset tilojen epäkäytännöllisyydestä sekä kysymys arkkitehtuurin esteettisyydestä. Ensimmäisenä esimerkkinään Kiiveri-Hakkarainen puhui Riihimäen vuonna 1955 valmistuneesta, kaupunginarkkitehti Martti Jaatisen suunnittelemasta linja-autoasemasta. Asema jäi käytöttä vuonna 2009, kun rautatieasemalle valmistui uusi matkakeskus, jonne myös linja-autoliikenne siirtyi. Uusien pitkänmatkanliikenteen monitoimirakennusten rakentaminen on ollut muodikasta 2000-luvulla myös laajemmin Suomessa. Kiiveri-Hakkarainen kertoi yksityiskohtaisesti rakennusta koskevan kaavoitusprosessin etenemisestä. Prosessissa viranomaisten välillä vallitsi konsensus, että Riihimäen asema tulee säilyttää. Huolimatta asiantuntijoiden lausunnoista ja luonnosvaiheen suojelusuunnitelmista, kaupungin poliitikot tekivät kuitenkin täysin oman päätöksensä ehdotusvaiheessa linja-autoasemaa ei ollut enää suojeltu. Rakennusta koskevasta asemakaavasta jätettiin valitus. Pitkittyneen prosessin aikana kävi selväksi, että myös kaupunkilaiset haluaisivat säilyttää vanhan asemarakennuksen. Seminaarilaisia tutustumassa Mobilian toimintaan. Etualalla yksityisasiakkaan auto entisöitävänä. Kuva: Jonas Malmberg.

9 7 Suojeluviranomaisen näkökulmasta tilanne on turhauttava. Asiantuntijat arvottavat ja arvostavat rakennuksia, mutta poliitikot tekevät päätöksiä usein omista lähtökohdistaan. Perusteena esimerkiksi Riihimäen aseman suojelutta jättämiselle oli rahan vallan lisäksi pelkistetyn ja matalan, asiantuntijoiden mielestä kaupunkikuvaan hyvin asettuvan asemarakennuksen ulkomuoto. Huolimatta asiantuntijoiden kannanotoista ja kaupunkilaisten aktiivisista yrityksistä suojella linja-autoasema, rakennus ei istunut päättäjien keskuudessa vallitsevaan kauneusihanteeseen. Toisena esimerkkinä Kiiveri-Hakkarainen puhui Hämeenlinnan linja-autoasemasta, joka sekin on kaupunginarkkitehdin suunnittelema; asema valmistui vuonna 1958 kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaan. Rakennus sijaitsee suhteellisen hyvällä paikalla Hämeenlinna keskustassa. Päättäjien keskuudessa on kuitenkin herännyt paineita siitä, että rakennuksen alle pitäisi rakentaa maanalaisia paikoitustiloja, ja että vanha asema tulisi purkaa ja rakentaa uudelleen miltei samalle paikalle. Hämeenlinnan aseman kohdalla purkamislupa-asia viivästyi ja sitä odotetaan Museovirastoon lausunnolle myöhemmin. Jälkikeskustelussa todettiin, että tietyt tosiasiat kuten bussiliikenteen väheneminen täytyy hyväksyä tosiasiana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei vanhoille asemarakennuksille olisi käyttöä. Keskustelussa muistutettiin, että Otto-I. Meurman puhui jo kauan sitten siitä, että linja-auto- ja rautatieasemat tulee sijoittaa lähekkäin. Tavallaan uudet matkakeskushankkeet toteuttavat tätä vanhaa, asemakaavaopin professorin ideaa. POHDITTAVAKSI: Mitä muita esimerkkejä purkamisuhanalaisista asemarakennuksista tiedetään valtakunnallisella tasolla? Millaisiin lopputuloksiin näissä on päädytty? Millaisia uusia käyttötarkoituksia voisi ajatella käytöttä jääneelle asemarakennukselle? Täytyykö linja-autoaseman ja rautatieaseman sijaita aina lähekkäin?

10 8 LIIKENTEEN JÄLJET KAUPUNKIKUVASSA Iltapäivän osuuden ensimmäisen puheenvuoron piti tutkija Pekka Piiparinen Joensuun keskustan osayleiskaavaan liittyvästä kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriallisesta selvityksestä. Piiparinen kertoi ensin hieman Joensuun kaupunkikeskustan muotoutumisesta historiallisessa kontekstissa ja paneutui sitten nuoriin, autoliikenteen synnyttämiin elementteihin kaupunkikuvassa. Joensuun keskusta-alueen ominaisimpiin piirteisiin kuuluu 1800-luvulla laadittu ruutukaava, vaikkakin keskustaa on kehitetty eri aikoina vallinneiden ihanteiden mukaan. Joensuu säilyi toiseen maailmansotaan asti lähes täysin puukaupunkina. Kaupunkirakennetta alettiin kuitenkin uudistaa voimakkaasti 1960-luvulta alkaen. Piiparinen lähestyi alueen muutoksia eri aikoina työskennelleiden kaupunginarkkitehtien ja kaavoituspäälliköiden kautta. Hänen mukaansa kaupungissa työskennelleet suunnittelevat virkamiehet ovat vaikuttaneet Joensuun kaupunkikuvan muotoutumiseen merkittävästi myös liikenneratkaisujen kautta. Esimerkiksi vuosina vaikuttaneen kaupunginarkkitehti Unto Tupalan olennaisimpiin tiestön muutoksiin lukeutui mukulakivikatujen katoaminen kaupunkikuvasta. Tupalan aikana keskustaan tehtiin myös katulevennyksiä viistopysäköinteineen. Hänen seuraajansa kaupunginarkkitehti Mauno Tuomiston aikana vuosina viistopysäköinneistä kuitenkin luovuttiin kaupunkikuvallisiin sekä turvallisuussyihin vedoten. Tuomiston kaudella etsittiin myös ratkaisuja risteysalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Tuolta ajalta ovat peräisin mm. kortteleittain yhdenmukaisesti tonteille sisäänvedetyt rakennukset sekä rakennusten aukaistut ensimmäisen kerroksen kulmat, jolloin risteysalueen näkyvyys parani. Tuomisto aloitti 1970-luvulla myös liikekeskustan keskitetyn paikoitusjärjestelmät kehittämisen, mitä seuraava kaupunginarkkitehti Tuomas Kettunen jatkoi omalla kaudellaan. Tonttikohtainen kadunlevennys autojen paikoitustarpeisiin Joensuun Torikatu 19 (1955) edessä. Kuva: Pekka Piiparinen 2011.

11 9 Vuosina vaikuttanut Kettunen aloitti myös välittömästi kauppatoria ympäröivän ydinkeskustan kokonaissuunnitelman laatimisen, jonka tärkein tavoite oli kävelykeskustan rakentaminen. Kuitenkin liikekeskustan erillinen suunnittelu alkoi jo Mauno Tuomiston aikana 1970-luvulta lähtien. Nykyisen kaavoituspäällikön aikana kaupunkikuvaan ovat asettuneet puolestaan kävelykadut sekä joukkoliikenteelle varatut kadut, jotka molemmat ovat osaltaan vaikuttaneet kaupunkikeskustan rauhoittumiseen liikenteeltä. Entinen puutalovaltainen ruutukaava-alueen ilme on näin muuttunut paitsi uudelleenrakentamisen, myös eri aikoina muutettujen liikennejärjestelyjen myötä. Autokatoksia Joensuun keskustan ruutukaava-alueella. Kuva: Pekka Piiparinen Ratkaisemattomana Joensuun keskustan liikenteeseen liittyvänä ilmiönä Piiparinen mainitsi torialueen pysäköintijärjestelyt. Tarkoituksena on ollut sijoittaa torin alle parkkitilaa, mutta toriparkkia ei kuitenkaan ole toistaiseksi rakennettu. Sen sijaan yksityisen liikkeenharjoittajat ovat rakentaneet omia maanalaisia paikoitustilojaan keskustaan. Joensuun keskusta ei siis suinkaan ole liikennejärjestelyiden osalta valmis, vaan keskustan kehittäminen jatkuu koko ajan. POHDITTAVAKSI: Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet eri aikoina käytettyihin liikenneratkaisuihin kaupungeissa? Miten kaupunginarkkitehtien suosimat ratkaisut ovat vaikuttaneet kaupunkikuvan kehittymiseen muualla Suomessa? Missä määrin esimerkiksi eri aikojen pysäköintiratkaisujen muodostamaa historiallista kerroksellisuutta on kannattavaa vaalia kaupungeissa? Voiko kaupunki olla dynaaminen, vaikka näitä kerroksia vaalitaan? Miten hyvin kaupunkisuunnittelun historia tallentuu?

12 10 LIIKENTEEN JA ELÄMÄN YMPÄRISTÖT - SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Suunnittelijan näkökulmaa seminaariin toi arkkitehti Asko Takala Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä. Takalan puheenvuoro käsitteli toimiston laatimaa, arkkitehtuurikilpailun voittanutta Raision keskustasuunnitelmaa. Myös Takala aloitti esitelmänsä kertomalla lyhyesti kaupungin keskustan kehittymisen historiasta. Katsauksen mukaan Raision keskusta oli pitkälle toiseen maailmansotaan saakka pienimittakaavainen kirkonkylä, jonka ominaispiirteeseen kuului sen sijainti kahden keskeisen tien risteyksessä. Alueen ilme muuttui oleellisesti 1960-luvun kehityksen myötä, kun keskustasta alettiin kehittää autoliikenteen ihannekaupunkia ja toisaalta kaupunkia halkovat väylät kasvoivat. Katukuvan keskeiseksi elementiksi nousivat ylikulkusillat sekä rakennukset, joissa liiketilat sijaitsivat alla olevien paikoitustilojen yläpuolella ikään kuin kannen päällä. Alueen luonne alkoi muuttua uudelleen 1990-luvulla Myllyn kauppakeskuksen rakentamissuunnitelmien viritessä. Asukkaat muuttivat hajaasutusalueille ja entinen keskusalue alkoi hiljetä. Vuosituhannen vaihteessa silloista tunnetuksi tulleen keskustan sillat purettiin yhtä lukuun ottamatta. Raision ilme alkoi muuttua autoliikenteen hallitsemasta teiden ja siltojen kaupungista katumaisempaan suuntaan. Alueen liikennejärjestelyistä järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuosina Kilpailun tavoitteena oli löytää keskustasuunnitelma, joka pitäisi Raision elinvoimaisena asukkaan kaupunkina myös jatkossa. Takalan ja Sivénin toimiston laatima kilpailun voittanut suunnitelma Vihreä nauha toisi keskustaan uusina elementteinä mm. liikenneympyrän sekä viheralueen ja tunnelit, joiden kautta keskusta olisi paremmin myös jalankulkijoiden hallittavissa. Lisäksi suunnitelma otti autoliikenteen ohella aiempaa paremmin huomioon joukko- ja kevyenliikenteen tarpeet. Uuden suunnitelman keskeisin ero verrattuna 1960-luvun autoliikennekeskustaan on eri toiminnoille varattujen alueiden erottelussa. Siinä missä 1960-luvun suunnitelman mukaan alueet eroteltiin toisistaan mekaanisesti, toimii uudessa suunnitelmassa alueiden jakajana vihreä nauha. Esityksen jälkeen nostettiin esiin kysymys 1960-luvun mekaanisen ihanteen arvosta. Mikäli Raision keskusta ei olisi ja 1990-lukujen välillä hiljalleen muuttunut niin paljon, olisi alueella voinut olla hyvinkin paljon historiallista todistusvoimaisuutta. POHDITTAVAKSI: Kumpaa pidetään tärkeämpänä: alueen kehittämistä elämisen ja liikenteen nykyisiä tarpeita paremmin palvelevaksi vai menneen ihanteen säilyttämistä? Onko Raision ominta olla liikenteen risteys?

13 11 TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN YHTEENVETO Seminaaripäivän iltapäivä oli varattu työryhmätyöskentelylle. Liikenteen ja infrastruktuurin ilmiöihin sekä 1900-luvun jälkipuoliskon kehitykseen liittyviä ryhmäkohtaisesti käsiteltäviä aiheita oli yhteensä viisi: tieliikenteen ilmiöt, aihealueen erikoisuuksia käsitellyt ryhmä omituisten otusten kerho, autoliikenteen muutokset kaupungissa, suojellaan linja-autoasema sekä hankepaja. Tiivistetyt työryhmätyöskentelyn tulokset pohjaavat puheenjohtajien seminaarissa pitämiin yhteenvetoihin sekä työryhmässä tehtyihin muistiinpanoihin. TIELIIKENTEEN ILMIÖT Ryhmän puheenjohtaja konsultti Martti Piltz, Mobilia Puheenjohtaja alusti keskustelua tieliikenteeseen liittyvällä historiatiedolla. Monet tieliikenteen historiasta kertovat ympäristöt ovat pitkän ajan kuluessa syntyneitä kulttuurikerrostumia. Esimerkiksi sillat rakennetaan yleensä samoihin paikkoihin tielinjojen mukaan. Tieliikenteeseen vaikuttaneina historiallisina ilmiöinä puheenjohtaja mainitsi mm. olympialaisiin liittyvän rakentamisen vuosina , 1970-luvun maaöljykriisin sekä 2000-luvulta tielaitosuudistuksen ja valtiohallinnon uudistuksen. Työryhmä nosti esiin vaikuttaviksi ilmiöiksi myös kuntaliitokset ja kaupan keskittymisen kahdelle suurelle toimijalle ja isoihin kauppakeskuksiin, mikä on vaikuttanut mm. taajamarakenteeseen uudenlaisten isojen huoltoasemien rakentamisen myötä. Työryhmässä keskusteltiin liikenneinfrastruktuurin tallentamisesta suhteessa rakennusperinnön tallentamiseen sekä suojelun vaikutuksista yhteiskunnan talouteen. Todettiin, ettei maankäytöllinen suojelu ole taloudellisesti yhtä rasittavaa kuin moni muu kulttuuriympäristön suojelu tai muistiorganisaatioiden tallennustoiminta. Myös suojelun vaikutukset puhuttivat työryhmää: pyritäänkö suojelulla ilmiö- vai kohdelähtöisyyteen? Todettiin, että käytännössä suojeluprosessit lähtevät aina liikkeelle yksittäisistä kohteista ja vain harvoin valtakunnallisesta näkökulmasta, missä etsittäisiin sopivia kohteita ilmiön tallentamiseksi. Keskusteltaessa tieliikenteen ilmiöiden vaalimisessa ja kulttuuriympäristön suojelussa käytettävien arvojen eroista todettiin, että Martti Piltzin jo aamupäivän esityksessä esiin ottama tietoarvo on käyttökelpoinen käsite, mutta se voi myös hämmentää. Työryhmässä kysymykseksi nousi mitä tietoarvo pitää sisällään nimenomaan liikenneinfrakohteista puhuttaessa? Tietoarvoa sisältävällä kohteella on tärkeä tehtävä toimiessaan muistumana jostain laajemmasta yhteiskunnallisesta tapahtumasta. Esimerkiksi teiden rakennustekniikka ja -materiaalit kertovat tekniikassa tapahtuneista muutoksista, mutta myös yhdyskuntarakenteen, rahan ohjautumisen ja laajemmin talouden vaiheista.

14 12 Työryhmässä pidettiin tärkeänä, että kaikille liikenneympäristöjen parissa työskenteleville on selvää millä kriteereillä liikenneinfraa arvioidaan. Arvoista ja arvottamiskriteereistä täytyy siis käydä keskustelua. Lisäksi todettiin, että kulttuuriympäristön parissa toimivien roolit pitäisi tehdä selväksi kaikille toimijoille. Toistaiseksi on ollut epäselvyyttä esimerkiksi Pirkanmaan ELY-keskuksen roolin suhteen, kun alueellinen toimija vastaakin tietystä ilmiöstä valtakunnallisella tasolla. Autot ajavat Lietveden lossille Puumalassa. Kuva: MV/ Volker von Bonin. Keskusteltiin myös lyhytaikaisten ilmiöiden tallennuksesta sekä henkilöturvallisuuden kannalta hankalien kohteiden suojelusta. Miten tällaisiin pitäisi suhtautua? Todettiin, että ainakaan vaarallisia kohteita ei kannata suojella väkisin. Sen sijaan lyhytaikaisten ilmiöiden kuten betonitiekokeilujen tallentaminen on oma lukunsa. Todettiin, että ilmiöt usein uusiutuvat jonkin ajan kuluessa esimerkiksi kiertoliittymien rakentaminen on lisääntynyt uudelleen 2000-luvulla. POHDITTAVAKSI: Millaisia vaikutuksia kulttuuriympäristön suojelulla on yhteiskunnan talouteen? Tiedetäänkö suojelun taloudellisista vaikutuksista tarpeeksi? Mitä lähtökohtia ympäristöjen suojelussa tulisi painottaa: ihmisen, kohteen vai ilmiön lähtökohtia? Tuleeko liikenteen ympäristöjä ja muuta kulttuuriympäristöä arvottaa eri lähtökohdista? Millaisia eroja ympäristöjen arvoihin liittyy? Kannattaako lyhytaikaisia ilmiöitä suojella? Jos kannattaa, niin miten ja missä määrin?

15 13 OMITUISTEN OTUSTEN KERHO Puheenjohtaja yli-intendentti Timo Kantonen, Museovirasto Otsikolla Omituisten otusten kerho toimineessa työryhmässä keskusteltiin ympäristön erikoisuuksien kuten voimalinjojen, nostureiden ja infrastruktuurin jälkien suojelukysymyksistä. Puheenjohtajan alustuksessa tällaisina erikoisuuksina otettiin esiin mm. muuntamot, uusiutuvien energiamuotojen käytön tuottamat rakennukset ja rakenteet, tuulivoimalat, radio- ja televisiomastot, kanavarakenteet, näkötornit, merimerkit sekä modernin rakennusperinnön infrastruktuuri. Tällaisten elementtien arvojen tunnistaminen on tärkeää, mutta toistaiseksi ne tunnistetaan vain harvoin. Työryhmässä todettiin, että liikenneympäristöjen kiinteät laitteet ja varusteet ovat tärkeä osa kulttuuriympäristöä ja ovat myös itsessään arvokkaita. Näiden suojelun tarpeesta keskusteltaessa esitettiin kysymys mitä muille rakennelmille ja rakenteille tapahtuu, mikäli liikenteen ja infrastruktuurin ilmiöistä säilytetään ainoastaan edustavat esimerkkikohteet? Esimerkkinä mainittiin Hämeessä sijaitseva Rautarouva -voimalinja, jota ei suojeltu kaavassa, sillä muualta löytyi jo vastaavanlainen suojelukohde. Esitettiin, että koska liikenteen ja infrastruktuurin jälkiä on kulttuuriympäristössä paljon, voitaisiin pyrkiä innovaatioiden suojeluun eli valittaisiin suojelun kohteeksi ainoastaan tietyn ilmiön ensimmäinen edustaja. Keskusteltiin myös säilyttämisen laajuudesta: onko syytä säilyttää yksittäinen monumentti kuten voimalinjan tolppa vai pitäisikö pyrkiä kokonaisuuksien säilyttämiseen? Todettiin, että muuntaja voidaan suojella joko yksinään tai voimalaitoksen pihalla. Olennaisempaa olisi löytää tällaiselle kohteelle uusi käyttötarkoitus, sillä käytöttä jääneiden rakenteiden säilyttäminen on vaikeaa. Konkreettisina esimerkkeinä mainittiin yksityiset pienet voimalaitokset, joiden ylläpito on vaikeaa sähkönsiirron kalleuden takia. Ryhmässä keskusteltiin myös 1960-luvun vedenpuhdistamoista ja vesitorneista, joiden ylläpito ja kunnostaminen on kallista, kun käyttö on loppunut. Tilapäiseksi rakennetut kohteet nähtiin yhtä suojeltavina kuin pysyviksi rakennetut, sillä ne voivat olla uusia innovaatioita. Työryhmä piti suojelua hyvänä tapana säilyttää rakennetun ympäristön monimuotoisuutta ja teknisen kehityksen historian vaiheita. Ryhmä korosti myös erikoismuseoiden asiantuntijaroolia innovaatioiden tunnistajina. Esimerkiksi Mobilian kokoelma nähtiin valtakunnallisena vertailupohjana tieliikenteen ilmiöille. Muina tärkeinä yhteistyötahoina pidettiin yliopistoja, ELY-keskuksia ja myös harrastajia. Omituisimpina kohteina mainittiin mm. Harvialan kartanon patosarja ja kalaportaat luvulta, Saimaan kanavan kulvertti eli pengersilta ja Heinävedellä sijaitseva kanavan merkinantajan torni. Muina kohteina mainittiin vartiotornit, metsästystornit, lennätinlinjat, maanmittaustornit ja kolmiomittaustornit sekä kaupungeissa puhelinkioskit

16 14 ja liikennevalot. Lisäksi pohdittiin mm. radiomastojen ja tuulivoimaloiden kohdalla sitä, ovatko tällaiset rakennelmat tulevaisuuden suojelukohteita vai nähdäänkö ne uhkana kulttuuriympäristölle. POHDITTAVAKSI: Miten lisättäisiin kulttuuriympäristön erikoisuuksien tunnettuutta? Onko perusteltua suojella ilmiön ensimmäinen edustaja vai pitäisikö valita mieluummin tuoreempi, jo vakiintunut kohde? Voiko yksittäisiä rakennelmia suojella vai pitääkö suojelun kohteen olla aina kokonaisuus? Miten suhtautua tilapäiseksi rakennettuihin kohteisiin? Hyödynnetäänkö erikoismuseoiden asiantuntijuutta riittävästi kulttuurinympäristön suojelussa? AUTOLIIKENTEEN MUUTOKSET KAUPUNGISSA SYNTYIKÖ SUOJELUKOHTEITA? Puheenjohtaja tutkija Pekka Piiparinen Autoliikenteen muutoksia kaupungissa käsitelleessä työryhmässä keskusteltiin ensinnä suojelukokemuksista eri puolilla maata. Espoo esittäytyi keskustelussa tieliikenteen rakentamisen historian kerroksellisena alueena käsittäen tieliikenteen ilmiöitä aina keskiajalta alkaen rakennetun Kuninkaantien osuuksista Espoonlahden ylittävään vuonna 1937 valmistuneeseen siltaan ja sitäkin uudempiin tieliikenteen ilmiöihin. Jyväskylästä mainittiin puolestaan 1990-luvulla purettu Strömmerin huoltoasema. Teiden pinnoitteiden säilymisestä keskusteltaessa esimerkkinä mainittiin mukulakivikatujen suojelu Oulussa ja Jyväskylässä. Akuutteina ongelmakohtina ja suojeltavina kohteina esiin nousi monia asioita eri puolilta maata. Meluvallit esiintyivät keskustelussa sekä mahdollisina suojelukohteina että toisaalta näkymiin vaikuttavina elementteinä. Joensuun keskustan Kirkkokadun jalkakäytävä asfaltointi esteettömyyden vuoksi otettiin esimerkkinä kulttuuriympäristön suojelun ongelmakohdista. Jyväskylästä työn alla olevina asioina mainittiin Seminaarinmäen liikennesuunnittelu, vinopysäköinti kaupunkikuvallisen eheyttämisen kohteena, suunnitteilla oleva pysäköintilaitos, rantaväylän näkymien säilyminen, sillat sekä parkkitalojen ja maanalaisen pysäköinnin mukaan ottaminen uuteen inventointihankkeeseen sekä Kuokkalan sillan ja Mattilanniemen kävelysillan suojelukysymykset yksi betonisilta Jyväskylästä on jo suojeltu. Helsingistä mainittiin

17 15 kiinnostavat funkishenkiset parkkikellarit, joista osa on palautettu vanhaan käyttöönsä, sekä hyvillä tonttipaikoilla säilyneet funkishuoltoasemat. Esteettisyyden ja toiminnallisuuden ristiriidasta keskusteltaessa todettiin, että liikenteen ympäristöjä ei useinkaan osata arvostaa johtuen esimerkiksi siitä, etteivät niiden suunnittelijat ole yhtä tunnettuja kuin esimerkiksi rakennuksia suunnitelleet arkkitehdit. Toisekseen liikenteen ilmiöihin liittyvien ympäristöjen historiaa ja jatkuvuutta ei vielä ole löydetty, mihin voisi auttaa ratkaisujen taustoittaminen ilmiöihin liittyvillä historiatiedoilla. Keskusteltaessa tiiviin taajaman maanpäällisen parkkipaikan arvoista kaikki työryhmän jäsenet uskoivat, että myös tällaisten elementtien suojeleminen tulee olemaan ajankohtaista tulevaisuudessa. Todettiin, että jossain määrin parkkipaikkojen arvot on tunnistettu jo nyt esimerkiksi autoiluun liittyvään kaupunkitilaan, kauppakeskuksen ympärille tai urheilupaikan eteen kuuluvina alueina. Muiksi potentiaalisiksi suojeltaviksi kohteiksi nostettiin myös ensimmäiset kävelykadut, kaapelilinjat, bussipysäkit ja muut joukkoliikenteen paikat, ABC-asema, joista ensimmäinen rakennettiin tiettävästi Uttiin joulukuussa 1998, sekä autogrillit. POHDITTAVAKSI: Kumpi painaa enemmän suojelua mietittäessä: kohteen historiallinen todistusvoimaisuus vai sen maisemavaikutukset? Miten liikenteen ilmiöiden historiatietoja voidaan hyödyntää kulttuuriympäristön suojelutyössä? Onko nykyajan massatuotantona rakennettavat huoltoasemat, liikenne ympäristöt jne. tulevaisuuden suojelukohteita? Onko niillä suojeluarvoja jo nyt? SUOJELLAAN LINJA-AUTOASEMA Puheenjohtaja tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Puheenjohtaja alusti keskustelua linja-autoasemien historialla. Linja-autoasemien rakentaminen 1920-luvulta eteenpäin oli alkujaan kytköksissä pitkälti bensiiniasemien rakentamiseen. Asemat rakennettiin usein bensiiniyhtiöiden varoilla bensiiniasemien yhteyteen ja niiden tärkein käyttötarkoitus oli toimia odottamisen tiloina. Ensimmäiset linja-autoasemat rakennettiin Tampereelle ja Hämeenlinnaan, pian näiden jälkeen Lahteen, Turkuun, Viipuriin, Sortavalaan, Porvooseen, Loviisaan jne. Toiseen

18 16 maailmansotaan mennessä suurimmissa kaupungeissa oli omat linja-autoasemat. Myöhemmässä vaiheessa liiketilat yleistyivät linja-autoasemilla, oman lukunsa linjaautoliikenteen historiassa muodostavat 2000-luvulla muotiin tulleet matkakeskukset. Työryhmä keskusteli ensin ilmiöistä, jotka ovat vaikuttaneet linja-autoasemien käyttöön ja säilymiseen. Todettiin, että linja-autoliikenteen väheneminen sekä matkustamisen luonteen muuttuminen ovat osin hiljentäneet vanhat asemat, kun odotustiloille ei ole ollut samalla tavalla käyttöä kuin aiemmin. Myös palvelujen siirtyminen aseman luota muualle on vaikuttanut asemien hiljenemiseen. Palveluiden kaikkoamisen vastailmiönä todettiin pääkaupunkiseudulla yleistyvä ilmiö palveluiden ja myös asumisen keskittyminen asemien yhteyteen eli ns. asemakeskukset. Todettiin myös, että bensiiniasemat linja-autoasemien yhteydessä ovat pitkälti kadonneet kaupungeista. Tähän ovat vaikuttaneet mm. onnettomuus- ja maan pilaantumisen vaara. Oman lukunsa muodostavat linja-autovarikot sekä rahtiliikenteelle varatut tilat. Ryhmässä esitettiin, että linja-autoasemien säilyttämiskysymyksen kannalta olisi hyvä, jos kulttuuriympäristöalan asiantuntijat osallistuivat kaupungin ja sen laajentuma-alueen liikennesuunnitteluun jo suunnitteluvaiheessa. Ajateltiin myös, että kulttuuriympäristöalan toimijoiden kannattaisi laajentaa toimintaansa hankkeisiin, joissa pääsee proaktiivisesti vaikuttamaan erilaisten rakennusten säilymiseen. Keskustelussa keskeiseksi nostettiin tarve valtakunnalliselle linja-autoasemien inventoinnille. Todettiin, että linja-autoliikenteen rakennukset pitäisi inventoida samoin kuin rautatierakennuksia on inventoitu. Tällaiseen selvitykseen pitäisi ottaa mukaan myös muut asemaan liittyvät rakenteet kuten laiturialueet sekä liikenteeseen liittyvä kaupunkirakenne aseman läheisyydessä. Pohdittiin myös asematietojen huomioimista maakuntakaavoituksessa, esimerkiksi liikenteen vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä. POHDITTAVAKSI: Riittävätkö suojelun perinteiset arvot hiljentyneen linja-autoaseman suojelun perusteeksi? Miten linja-autoasema pidetään elinvoimaisena? Voiko museoviranomainen osallistua asemien säilymiseen vaikuttaviin hankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa? Jos voi, niin miten ja mihin hankkeisiin? Pitäisikö 2000-luvun matkakeskuksiin suhtautua kulttuuriympäristön uhkana vai kulttuuriympäristön uutena kerrostumana? Miten nämä sovitetaan yhteen?

19 17 HANKEPAJA Puheenjohtaja arkkitehti Jonas Malmberg, Museovirasto Hankepajassa jatkettiin kevätseminaarissa aloitettua keskustelua siitä, millaisia nuoria ympäristöjä käsitteleviä tutkimus- ja teemahankkeita tarvittaisiin ja voitaisiin toteuttaa Rakennettu hyvinvointi -hankkeen puitteissa. Työryhmän osallistujat kertoivat myös eri maakuntamuseoissa käynnissä olevista, teemaan asettuvista hankkeista. Keskustelussa nousi pinnalle erityisesti kaksi teemaa: maaseudun erityiskysymykset sekä aikakauden kritiikki. Maaseudun kysymyksiksi nimettiin taajamien lähellä sijaitseva maaseutu sekä maaseudun kaavoitus. Toivottiin, että hankkeissa keskitytään jatkossa enemmän myös muuhun kuin kirkonkylien tuhoutumiseen. Aikakauden kritiikillä tarkoitettiin sekä aikalaiskritiikkiä että kritiikkiä nykypäivästä käsin. Sanalla kritiikki tarkoitettiin myös ilmiöiden tarkastelemista positiivisessa valossa. Sellaisia hankkeita, joiden kautta edistetään nuorten ympäristöjen suojeluun sopivien argumenttien tunnistamista, toivottiin lisää. Todettiin, että arvottaminen on vallankäyttöä, joten sen tulee olla läpinäkyvää. Kuten Lahden konserttitalossa järjestetyssä kevätseminaarissa, myös syysseminaarissa korostettiin muilla aloilla tehdyn tutkimuksen kartoittamista. Muiden alojen tutkimuksen tunteminen toisi Rakennettu hyvinvointi -hankkeen ilmiöpohjille taustaa. Myös hankkeen varainhankintaan ja mahdollisten rahoittavien yhteistyökumppanien etsimiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota entistä enemmän. Varainhankintateema voitaisiin nähdä jopa omana hankkeenaan. Esimerkkeinä käynnissä olevista hankkeista mainittiin Keski-Suomen maakuntamuseossa tekeillä oleva sotien jälkeisen rakennuskannan inventointi maakuntakaavaa varten sekä Kymenlaakson maakuntamuseossa tekeillä oleva Railia - rautatiekulttuurihanke. Kymenlaakson museo on myös järjestämässä vuonna 2013 pidettävää Kouvola-Pietari liikennealan seminaaria. Edelleen esitettiin kysymys Rakennettu hyvinvointi -hankkeen säännöllisistä seminaareista ja siitä, kiinnostaako yhteistyöverkostoa kokoontua aihepiiriin liittyviin seminaareihin puolivuosittain eri paikoissa. Rytmiä pidettiin hyvänä. Todettiin, että halukkaat yhteistyötahot voivat ilmoittautua suoraan Museovirastoon. POHDITTAVAKSI: Millaiset hankkeet tukevat nuorten ympäristöjen suojeluun sopivien argumenttien tunnistamista? Minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia voisi ajatella löytyvän uusille hankkeille? Mitkä muiden alojen tutkimukset voisivat tukea nuorten ympäristöjen suojelua?

20 18 RAKENNETTU HYVINVOINTI -HANKE JATKUU Syysseminaarissa esitettiin muutamia uusia teemahankeideoita. Uusina aiheina ehdotettiin mm. hyvinvointi-suomen liikenneinfraa sekä koko maan kattavaa linjaautoasemainventointia. Todettiin, että nuoret ympäristöt puhuttavat, sillä teemaan liittyviä hankkeita tiedettiin olevan käynnissä muutamia myös Rakennettu hyvinvointi - hankkeen ulkopuolella. Museovirasto jatkaa Rakennettu hyvinvointi -hankkeen koordinoimista. Tulevat tapahtumat ja teemahankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden verkoston toimijoiden kanssa. Ideoita ja yhteistyötarjouksia voi tarjota suoraan Museovirastoon. Yhteistyöverkostolle ja muille alan toimijoille suunnattuja seminaareja pyritään järjestämään jatkossa puolivuosittain. Seminaareista tiedotetaan sähköpostitse ja hankkeen verkkosivuilla. Kirjalansalmen silta Paraisilla valmistui vuonna Kuva: MV/ Volker von Bonin.

21 19 RAKENNETTU HYVINVOINTI- TYÖRYHMÄN YHTEYSTIEDOT MUSEOVIRASTOSSA Elisa El Harouny, intendentti Johanna Forsius, intendentti Sirkkaliisa Jetsonen, yli-intendentti Aura Kivilaakso, intendentti Jonas Malmberg, arkkitehti Minna Perähuhta, yli-intendentti Kuva: MV/ Volker von Bonin.

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI

LIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien

Lisätiedot

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät

Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.

Lisätiedot

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1

Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehto VE 3 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 Mielipiteitä: uheluita 2 Sähköposteja 6 Kuntalaisten

Lisätiedot

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu

Lisätiedot

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.

18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9. : : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.

Lisätiedot

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101

Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101 Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti

Lisätiedot

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan

Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.

Lisätiedot

Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä

Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä Yhteenveto kevätseminaarista 31.3.2011 Kuva: Jonas Malmberg 2010. Aura Kivilaakso 13.4.2011 SISÄLTÖ Rakennettu hyvinvointi -hanke... 1 Kevätseminaarin tarkoitus...

Lisätiedot

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut

3.11.2015. Maankäyttöpalvelut 1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN

HAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän

Lisätiedot

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta

JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI

Lisätiedot

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA

KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA 1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN

Lisätiedot

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.

Liite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER

KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO

Lisätiedot

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA

Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu

Lisätiedot

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu

Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan

Lisätiedot

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA

YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)

Lisätiedot

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY

Lisätiedot

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014

Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63

Lisätiedot

24.2.2013 1 (5) Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA

24.2.2013 1 (5) Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA 24.2.2013 1 (5) Vaasan hallinto-oikeus PL 204 65101 VAASA Lapuan kaupungin ympäristölautakunnan päätös 30.1.2013, 37 Lapuan rakennustarkastajan päätös 7.12.2012, lupanumero 2012-026 Lapuan entisen linja-autoaseman

Lisätiedot

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö

Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys

Lisätiedot

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015

Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015 30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3

Lisätiedot

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,

Lisätiedot

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin

Lisätiedot

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013

Liite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013 Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön

Lisätiedot

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi

Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö

Lisätiedot

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009

SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan

Lisätiedot

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS

SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström

Miksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää

Lisätiedot

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012

KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012 KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA Laaksolahtitalo 28.11.2012 Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry www.laaksolahti.fi 1 1 Keskustelutilaisuus 28.11.2012 ILLAN OHJELMA 17.00 Mahdollisuus

Lisätiedot

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen

Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa

Lisätiedot

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015

Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely

Lisätiedot

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet

Lisätiedot

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:

10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja: Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on

Lisätiedot

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467

RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467 Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN

Lisätiedot

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013

Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 Asikkalan kunta SARAN TONTIN JA NUOKUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.10.2013 2 SISÄLLYS 1. Tehtävä... 3 2. Aloite... 3 3. Suunnittelualue... 3 4. Suunnittelun lähtökohdat

Lisätiedot

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja

Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja Sami Köykkä Matkailutuotteet ostettaviksi Sessions-työpaja 26.2.2014 Agenda 10:00 Aloitus 10:20 Kertaus 10:45 Vieraileva puhuja 11:30 Lounas 12:15 Ratkaisun suunnittelu 13:20 Toteutussuunnitelma 13:50

Lisätiedot

Liite 5 Liite 5 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 6 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 Liite 7 12.10.2009 MUISTIO Paikka: Seinäjoen kaupungintalo,

Lisätiedot

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013

KOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013 KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus

Lisätiedot

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS

SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tontti 8-7-44, Kokkolan Terästalo Oy ASEMAKAAVAMUUTOSALUEEN LIKIMÄÄRÄINEN SIJAINTI ASEMAKAAVAMUUTOS

Lisätiedot

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin

Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Arvioinnilla kohti vaikuttavaa museotoimintaa Työpaja II: Museotyö muutoksessa toiminta puntariin Päivän ohjelma: 10.00 Tervetuliaiskahvit 10.30 Tilannekatsaus: Missä mennään arviointimallin uudistuksessa

Lisätiedot

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE

ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HEINOLAN TYÖPAIKKA-ALUEEN ETELÄOSA JA KOPPISENTIE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Kaupunginhallitus

Lisätiedot

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

Kaupunkivalaistus. Joensuu 28.3.2014. Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät Kaupunkivalaistus Joensuu 28.3.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät Mannerheimin ratsastajapatsas, Helsinki Toteutettuja ja suunniteltuja kohteita Huopalahdentien katuvalaistus, Helsinki Savion

Lisätiedot

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA

LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan muutos) OSALLISTUMIS JA ARVIOINTISUUNNITELMA Pälkäneen kunta 3.6.2015 LIIKUNTAHALLIN ASEMAKAAVA (Valtatie 12:n rinnakkaistien asemakaavan

Lisätiedot

Pieni Tapion talo sopii erinomaisesti ihmisläheiselle Joensuun kävelykadulle. Kuva Pekka Piiparinen

Pieni Tapion talo sopii erinomaisesti ihmisläheiselle Joensuun kävelykadulle. Kuva Pekka Piiparinen TAPION TALO Joensuun kaupunkikuvaa ovat elävöittäneet pitkään kolmen pienliikerakennuksen rypäs, joiden kohtalo ratkaistiin lopullisesti 2000-luvun alussa. Näistä rakennushistoriallisesti ja -taiteellisesti

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 4/2015 TYÖNUMERO: E27370 SIIKAJOEN KUNTA RUUKIN ASEMANSEUDUN ASEMAKAAVAMUUTOS YH KORTTELIN 20 AJONEUVOLIITTYMÄÄ VARTEN SWECO YMPÄRISTÖ OY OULU JOHDANTO Maankäyttö-

Lisätiedot

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220

Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A VIROLAHDEN KUNTA Vaalimaan asemakaavojen muutokset kortteleissa 201, 209 ja 220 Luonnosvaiheen vastineet FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P24767 Luonnosvaiheen vastineet

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011

HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011 HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-

Lisätiedot

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA

MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PYHÄJOEN STRATEGINEN MAANKÄYTTÖSUUNNITELMA PARHALAHTI PYHÄJOEN KESKUSTA - hallinto ja palvelut (viheralueet ja väylät yhdistävät) - asuminen - ympäristöstä selkeästi erottuva kokonaisuus, joka osittain

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016

HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1033-01/16 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Hankenro 0815_1 HEL 2011-004816 26.4.2016 LINNANMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lisätiedot

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä.

IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN. MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. 1 IKAALISTEN KAUPUNKI, YMPÄRISTÖLAUTAKUNTA KESKEISEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS LUONNOSVAIHEEN KUULEMINEN MIELIPITEET Ohessa mielipiteet tiivistettynä. Mielipiteen antaja 1. Maria ja Juha Änkö, Tapio Änkö Kuolinpesä,

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Koulukeskus, OAS 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOULUKESKUKSEN ALUEELLA KORTTELEISSA 1027, 1028 JA 1029 SEKÄ NIIHIN LIITTYVILLÄ PUISTO- LP, LYT JA KATUALUEILLA KAUHAJOEN KAUPUNKI

Lisätiedot

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa.

Kannanotto asemakaavan laajennukseen. Alueen katuverkko on erittäin huonossa kunnossa. 1 Pirkkalan kunta Kannanotto asemakaavan laajennukseen ympäristölautakunta Suupantie 11, 33960 Pirkkala Huovin-Lepomoision omakotiyhdistys ry Omakotiyhdistys käsitteli osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa

Lisätiedot

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet.

Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Kiteen kaupunki Oriveden rantaosayleiskaava Kaavaehdotus II oli nähtävillä 1.8. 3.9.2012. Kaavaehdotuksesta saatiin 10 lausuntoa. Seuraavassa on lausunnot sekä kaavoittajan vastineet. Sisällysluettelo

Lisätiedot

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke

Kaupunkikehitysryhmä Keskustahanke TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu

Lisätiedot

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos

Tampereen Sokoksen asemakaavan muutos 1 (6) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tampere / J.Mäkelä 3.4.2007 TÄMÄ OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ON OLLUT NÄHTÄVILLÄ 13.4.-4.5.2007 Yhdyskuntalautakunnan kuulutuksella 12.4.2007 Asemakaavan

Lisätiedot

Arvokkaat kulttuuriympäristöt

Arvokkaat kulttuuriympäristöt Arvokkaat kulttuuriympäristöt Pirkanmaan Maisema-alueet Maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat maatalousalueet Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt Kylätontit ja muu arkeologinen kulttuuriperintö

Lisätiedot

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti)

Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) Tekninen lautakunta 427 09.12.2015 Kaupunginhallitus 515 14.12.2015 Kaupunginhallitus 56 15.02.2016 Asemakaavan ja tonttijaon muutos, 4 Pallo-Tyysterniemi, kortteli 14, tontti 4 (Pallon päiväkoti) 1065/10.02.03.00/2015

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 1 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA MRL 63 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI VENESJÄRVEN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS 26.1.2016 OSAYLEISKAAVAN MUUTOS koskee Kankaanpään Venesjärven kylän tiloja 214-423-1-176 Hohkaranta,

Lisätiedot

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden

Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden Painopiste toteuttaa seuraavia valtakunnallisen erikoismuseon tehtäviä: Kauden 2015 2018 museon koko toiminnan painopisteet valtakunnallinen tehtävä huomioiden 1) Valtakunnallisen museotoiminnan ja yhteistyön

Lisätiedot

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014

LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma. TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 1(8) 20.3.2014 TORNION KAUPUNKI Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus 20.3.2014 1(8) LINJA-AUTOASEMA: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Asemakaavamuutos koskee Tornion kaupungin 4. Suensaaren

Lisätiedot

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula

Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja

Lisätiedot

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO

LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO LUSTO SUOMEN METSÄMUSEO Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. Metsäalan museoiden verkoston ja yhteistyömuotojen luominen metsäkulttuurin tunnettuuden ja saavutettavuuden parantamiseksi.

Lisätiedot

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA

REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Tekninen virasto Kaavoitus 19.05.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA REIJOLAN ALUEEN OSAYLEISKAAVA Kuva 1. Suunnittelualue OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAN TARKOITUS Uuden rakennus- ja maankäyttölain

Lisätiedot

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos

SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAMUUTOS KOKKOLAN PRISMA Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL 43, 67101 Kokkola Puh. (06) 828 9111 Faksi

Lisätiedot

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.

Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1. Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS POHJOISVÄYLÄN (MT 749) JA YKSPIHLAJAN RADAN ERITASORISTEYS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue

Lisätiedot

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS

KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS 13.01.2014 O S A L L I S T U M I S - J A A R V I O I N T I S U U N N I T E L M A Maankäyttö- ja rakennuslain 63 :n sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen 42 :n mukainen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelystä

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009

HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 KAUPUNGINMUSEO KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Anne Mäkinen 12.10.2009 HELSINGIN KAUPUNKI LAUSUNTO 125 1 Pro-Olympiamaneesi ry:n aloite 15.4.2009 RUSKEASUON RATSASTUSHALLIN PALAUTTAMINEN ALKUPERÄI- SEEN ASUUNSA JA KÄYTTÖÖNSÄ Kaupunginmuseo on tutustunut Pro-Olympiamaneesi

Lisätiedot

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA

OSALLISTUMIS- JA ARVIONTISUUNNITELMA INKOON KUNTA Solvik, Kälkö Ulkosaariston yleiskaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tässä osallistumis ja arviointisuunnitelmassa (MRL 63 ja 64 ) esitetään mm. kaavoitushankkeen sijainti

Lisätiedot

Menestystarina jatkuu

Menestystarina jatkuu Menestystarina jatkuu Kaikki tietävät Autotalon Kamppia on kehitetty kaupunkilaisia palvelevana alueena yli 100 vuotta. Sotien jälkeen Helsingin keskustaan rakennettiin kiihtyvään tahtiin liikerakennuksia,

Lisätiedot

MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Lahden yleiskaavan 2025 ehdotuksesta

MRL 66 :n mukainen viranomaisneuvottelu Lahden yleiskaavan 2025 ehdotuksesta Yleiskaavatyö 2013-2016 Lahden läntisten osien osayleiskaava Y-202 Yleiskaavaehdotus 2016 D/318/10.02.02.00.04/2015 KV 13.6.2016 Liite 8 Tekninen ja ympäristötoimiala Maankäyttö ja aluehankkeet Pöytäkirja

Lisätiedot

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.

Kirkkokatu 9. Asemakaavan muutos, 689. Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6. Kirkkokatu 9 Asemakaavan muutos, 689 Tontin viitesuunnitelma / Asemakaavan valmisteluvaiheen kuulemisaineisto (Kaavaluonnos) 1.6.2015 Tontin sijainti Heinolan keskustassa Lähtökohdat Korttelin 20 tontille

Lisätiedot

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä

Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä MUSEOVIRASTO RAKENNUSHISTORIAN OSASTO Ilmastonmuutos ja suomalainen kulttuuriympäristö Näkökulmia ja kysymyksiä Mikko Härö 25.11.2009 Taustoja, mm. Ilmastomuutoksen kansallinen sopeutumisstrategia, MMM

Lisätiedot

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi.

ALOITE TAI ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN VIREILLE TULON SYY Aloitteen on tehnyt Kokkolan kaupunki / Kokkolan Vesi. OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS JÄTEVEDENPUHDISTAMO JA BIOKAASULAITOS Kokkolan kaupunki Tekninen palvelukeskus Kaupunkiympäristön vastuualue Kaavoituspalvelut PL

Lisätiedot

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1.

Alue sijaitsee n. 1 km kaupungin keskustasta itään. Osoite: Itsenäisyydenkatu 6 ja 8. Liite 1. XVII KAUPUNGINOSAN KORTTELIN 314 TONTTIEN 1 JA 2 ASEMAKAAVAN MUUTOS- EHDOTUS. KARTTA NO 6680. (ITSENÄISWDENKATU 6 JA 8 ) Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 28. päivänä maaliskuuta 1988 päivättyä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE

ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA KETTUFARMINTIEN ITÄPUOLINEN ALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työ liittyy

Lisätiedot

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu,

Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, HAKIJA Ikaalisten kaupunki, Tekniset palvelut Kolmen Airon katu 3 39500 IKAALINEN KIINTEISTÖ Ikaalisten kaupungissa kiinteistörekisteritunnus 143-1-13-4 osoitteessa Pärkonkatu, Ikaalinen VIREILLETULOPERUSTE

Lisätiedot

PYHTÄÄN KUNTA. Ahvenkosken osayleiskaavan muutos, Volttila. Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin

PYHTÄÄN KUNTA. Ahvenkosken osayleiskaavan muutos, Volttila. Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin PYHTÄÄN KUNTA Ahvenkosken osayleiskaavan muutos, Volttila Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja 1 (8) FCG FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P22961 Vastineet kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin

Lisätiedot

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010

URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 1 URJALA, LAUKEELA, SALMI JA HUHTI KESKUSTA ALUEEN OSAYLEISKAAVA ALUEEN HISTORIALLISESTI MERKITTÄVIEN TIELINJOJEN TARKASTUS 2010 Pirkanmaan maakuntamuseo/ulla Lähdesmäki, Teemu Tiainen Pirkanmaan maakuntamuseon

Lisätiedot

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen

Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen 1 Sallatunturin matkailukeskuksen korttelin 24 RM-, YK- ja VL-alueiden sekä katualueen asemakaavan muutos, Hotelli Revontulen kortteli Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 5.11.2015 Kuva 1. Ilmakuva suunnittelualueelta

Lisätiedot

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS

OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS OMA TUPA, OMA LUPA HANKE: MUISTIONGELMAISET JA OMAISHOITAJAT TYÖRYHMÄN VI KOKOUS Aika: 25.8.2014 klo 12.00 14.30 Paikka: Keski-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, kokoustila MAT100. Os. Matarankatu 4, Jyväskylä

Lisätiedot

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila

Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila 1 Vesilahti Koskenkylän ympäristön osayleiskaava-alueen muinaisjäännösinventoinnin v. 2011 osuus: vanha tielinja Timo Jussila Kustantaja: Vesilahden kunta 2 Sisältö: Perustiedot... 2 Vanha tielinja...

Lisätiedot

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla

Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Kaupunkitilaa myös lapsen ehdoilla Child in the City konferenssi Firenzessä 27.-29. lokakuuta, 2010 Saija Turunen ja Kirsi Nousiainen Taustaa Child in the City 2010 konferenssin tavoitteena oli rohkaista

Lisätiedot

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN

KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN Liite / Ymp.ltk 16.12.2014 / KYLPYLÄN KAUPUNGINOSA (10) KYLPYLÄKADUN RISTEYS ALUE, ASEMAKAAVAN KUMOAMINEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 16.12.2014 IKAALISTEN KAUPUNKI Kaavoitus- ja mittaustoimi

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS

MÄNTSÄLÄN KUNTA. 1(5) Maankäyttöpalvelut 11.12.2013 OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS 1(5) OLLILANTIE ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA, OAS PROJ. NRO 236 Sijainti on osoitettu oheisessa karttaliitteessä. ALOITE TAI HAKIJA SUUNNITTELUN KOHDE Suunnittelualue Suunnittelun

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala

Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Elävä kulttuuriympäristö Rakennussuojelun haasteita, esimerkkinä Pispala Rakennustutkija Hannele Kuitunen, Pirkanmaan maakuntamuseo, seminaarialustus 24.11.2006 Pispalan kaupunginosa on yksi kansallisesti

Lisätiedot

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE

KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA ASEMAKAAVAN MUUTOS KOKKOLAN KAMPUSALUE PERUSTIEDOT ALOITE TAI ASEMAKAAVATYÖN VIREILLE TULON SYY Aloitteen asemakaavan muuttamiseksi

Lisätiedot