Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri
|
|
- Reijo Lahti
- 8 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri Yhteenveto syysseminaarista Kuva:.MV/ Volker von Bonin. Aura Kivilaakso
2 SISÄLTÖ Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri... 1 Puheenvuorot: Liikenteen jälkiä kulttuuriympäristöissä... 2 Pilaantunut maa ja (kulttuuri)ympäristön suojelu... 2 Inventoinneilla tietoa suunnittelun pohjaksi... 4 Uhanalaiset asemarakennukset... 6 Liikenteen jäljet kaupunkikuvassa... 8 Liikenteen ja elämän ympäristöt suunnittelijan näkökulma Työryhmätyöskentelyn yhteenveto Tieliikenteen ilmiöt Omituisten otusten kerho Autoliikenteen muutokset kaupungissa syntyikö suojelukohteita? Suojellaan linja-autoasema Hankepaja Rakennettu hyvinvointi -hanke jatkuu Rakennettu hyvinvointityöryhmän yhteystiedot Museovirastossa... 19
3 1 HYVINVOINTI-SUOMEN RAKENNUSPERINNÖN JÄLJILLÄ LIIKENNE JA INFRASTRUKTUURI Rakennettu hyvinvointi on Museoviraston käynnistämä, modernin hyvinvointivaltion maisemaa, rakennuksia ja arvomaailmaa tutkiva hanke, jonka lähtökohtana on nuorten rakennettujen ympäristöjen tarkastelu kulttuuriympäristön suojelun, vaalimisen ja hoidon näkökulmista. Hankkeeseen kuuluu laaja yhteistyö museo- ja kulttuuriympäristöalan muiden toimijoiden kanssa. Keskeiseksi toimintamuodoksi ovat muotoutumassa yhteistyöverkostolle ja kulttuuriympäristöalan muille toimijoille suunnatut säännölliset seminaarit. Ensimmäinen, yhteistyöverkoston järjestäytymiseen tähdännyt seminaari järjestettiin Museoviraston ja Lahden kaupunginmuseon yhteistyönä Lahden konserttitalossa Seminaarien sarja jatkui tieliikennealan valtakunnallisessa erikoismuseossa Mobiliassa Kangasalla Syysseminaari toteutettiin Museoviraston ja Mobilian yhteistyönä. Mobilian syysseminaari järjestettiin nimellä Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä liikenne ja infrastruktuuri. Seminaari pureutui Rakennettu hyvinvointi -hankkeen aihepiiriin liikenteen synnyttämien ympäristöjen sekä niiden suojeluun ja hoitoon liittyvien kysymysten näkökulmasta. Tapahtuma liittyi vuoden 2011 Euroopan rakennusperintöpäivien teemaan Kulttuurin reitit. Seminaarissa viritettiin museoalan yhteistä keskustelua nuorista, liikenteeseen ja infrastruktuuriin liittyvistä ympäristöistä. Tarkoituksena oli lähestyä aihetta erilaisista perspektiiveistä niin ympäristöjen ongelmien ja kehittämispaineiden kuin vaalimisen ja suojelun kautta. Seminaarin aihe näkyi kiinnostavan sekä museo- ja kulttuuriympäristöalan ammattilaisia että myös muita liikenneympäristöjen parissa toimivia. Syysseminaariin osallistui runsaat neljäkymmentä julkishallinnossa ja yksityissektorilla työskentelevää asiantuntijaa. Seminaarilaisia Mobilian Talonpojansalissa. Kuva: Jonas Malmberg.
4 2 PUHEENVUOROT: LIIKENTEEN JÄLKIÄ KULTTUURIYMPÄRISTÖISSÄ Seminaaripäivän avasi päivän puheenjohtaja, osastonjohtaja Mikko Härö Museovirastosta. Puheenjohtaja toivoi päivän aikana keskustelua siitä, minkälaisia ympäristöjä päivän aiheeseen liittyvät rakenteet ovat synnyttäneet sekä toisaalta siitä, millaisia vaikutuksia näillä elementeillä on ollut yhdyskuntarakenteeseen ja sen muotoutumiseen. Mobilian puolesta tilaisuuden avasi konsultti Martti Piltz, joka kertoi kokeneensa Lahden konserttitalossa järjestetyn kevätseminaarin myönteisenä tapana virittää keskustelua alan eri toimijoiden välille. Piltz esitteli avauspuheenvuorossaan Mobilian autokylän monipuolista toimintaa. Seminaarityöryhmän puolesta tervehdyksen lausui arkkitehti Jonas Malmberg Museovirastosta. Seminaariin oli kutsuttu puhujiksi eri alojen edustajia. Puheenvuorot pohjustivat iltapäivän työryhmätyöskentelyä. PILAANTUNUT MAA JA (KULTTUURI)YMPÄRISTÖN SUOJELU Syyseminaarin ensimmäisen varsinaisen puheenvuoron piti Pirkanmaan ELYkeskuksesta ympäristövastaava Marketta Hyvärinen, joka toimii myös valtakunnallisella tasolla tienpidon perinnevastaavana. Hyvärinen käsitteli esityksessään pilaantuneiden maiden mukanaan tuomia ongelmia lainsäädännön sekä maaperän puhdistamisen ja kustannusten kautta. Lisäksi puheenvuorossa tarkasteltiin huoltoasemien uudelleenkäytön edellytyksiä pilaantuneen maan käyttömahdollisuuksien näkökulmasta. Suomen ympäristökeskuksen rekisterin mukaan maassa on noin 6000 huoltoasemaa tai bensiinipumpun paikkaa, joista vain 2000 on tänä päivänä toiminnassa. Käytöstä poistuneita asemia tai bensiinin jakelupisteitä on siis noin 4000 kappaletta, joista yli 60 % kohdalla ei ole tiedossa, onko alueen maaperä pilaantunutta ja vaatiiko se ympäristönsuojelulain mukaisia erityistoimia. Tutkituista kohteista noin 20 % on vaatinut laajoja puhdistustoimia. Maata ovat pilanneet lähinnä raskasmetallit, arseeni, öljyt ja bensiini, PCB sekä PAH-yhdisteet. Lainsäädännön näkökulmasta pilaantuneen maan ongelmista kärsiviin alueisiin sovelletaan ympäristönsuojelulakia (86/2000), joka toimii yleislakina ympäristön pilaantumisen torjunnaksi. Lain mukaan pilaantuneen maan käsittely vaatii aina ympäristöluvan. Ensisijainen vastuu pilaantuneen maan puhdistamisesta on aiheuttajalla eli maan pilaajalla, kun taas toissijaisena puhdistamisesta vastaa alueen haltija tai kunta. Hyvärisen esityksessä korostuivat taloudelliset rasitteet, joita vastuunkantajalle pilaantuneen maa-alueen puhdistamisesta koituu. Monivaiheinen kunnostusprosessi on
5 3 kallis; pelkästään kunnostustöiden hinta on keskimäärin euroa. Hintaan vaikuttaa luonnollisesti pilaantuneen maa-alueen laajuus. Esson bensiinipumppuja Helsingissä marraskuussa Kuva: MV/ Otso Pietinen. Yleisin pilaantuneen maan puhdistuskeino on massanvaihto. Mikäli pilaantunut maa sijaitsee esimerkiksi säilytettävän rakennuksen alla, on massanvaihto vaikeaa ja kunnostuskustannukset nousevat sitä myötä korkeiksi. Toisaalta puhdistaminen vaihtoehtoisin, esimerkiksi biopuhdistuksen keinoin, on tätäkin kalliimpaa. Joissain tapauksissa voi pilaantuneen maan jättää suojellun rakennuksen alle, mikäli riskiarvo sen sallii. Hyvärisen puheenvuoro herätti muutamia yleisökommentteja. Kysyttiin esimerkiksi sitä, voiko Suomen ympäristökeskuksen rekisterin tietojen pohjalta tunnistaa jonkinlaisia aikasidonnaisia tekijöitä, jotka olisivat vaikuttaneet maan pilaantumiseen huoltoasemien yhteydessä. Varmaa tietoa asiasta ei ollut, mutta esitettiin, että maan pilaantumisen todennäköisyys kasvaa sitä mukaa mitä kauemmin asema on paikalla toiminut. Yleisökommenttina mainittiin lisäksi ainakin yksi rakennussuojelulailla (60/1985) suojeltu huoltoasema, jossa öljy on noussut kapillaarisesti jopa rakennuksen maanpinnan yläpuolisiin rakenteisiin. Kyseinen rakennus joutui käyttökieltoon, eikä asialle ole toistaiseksi löydetty ratkaisua. POHDITTAVAKSI: Voiko pilaantuneella maaperällä sijaitsevan rakennuksen suojella? Millaisia onnistuneita esimerkkejä Suomesta ja ulkomailta tiedetään säilytettävän rakennuksen yhteydessä olevan pilaantuneen maan käsittelystä?
6 4 INVENTOINNEILLA TIETOA SUUNNITTELUN POHJAKSI Aamupäivän toisen alustuspuheenvuoron piti konsultti Martti Piltz, joka käsitteli esitelmässään Mobilian inventointi- ja kokoelmatyötä. Museon tie- ja silta-alan asianharrastus ja -tuntemus perustuvat ensisijaisesti Liikenneministeriön ja sen edeltäjien museokohdekokoelmaan sekä kokoelman tietoarvon kohottamiseen. Museokohdekokoelmaan kuuluu noin 60 tieliikenteen kohdetta eri puolilla Suomea, mistä nuorin on vuodelta Kohteet ovat teitä ja siltoja, jotka edustavat jotakin tieliikenteen ilmiötä. Piltz kertoi, että kokoelma täydentyy esimerkiksi toimiva lossi ja Rakennettu hyvinvointi -hankkeen aikarajaukseen liittyvien ilmiöiden kohteet puuttuvat kokoelmasta. Lähtökohtana inventoinneissa on, ettei valittuja kohteita suojella, vaan niitä vaalitaan alkuperäisessä käytössään osana museokokoelmaa. Kokoelman kohteet ovat asianosaisen ELY-keskuksen hoidossa; valtakunnallisella tasolla tienpidon perinnevastaavana toimii Pirkanmaan ELY-keskus. Mobilialla ei ole lakisääteisiä viranomaistehtäviä, mutta järjestelmällisen ja kokoelmapolitiikkaan pohjaavan kokoelmatyön ansiosta museolla on vankka tietovaranto maan liikennehistoriasta, jonka pohjalta se tarjoaa myös asiantuntijapalveluita. Pääosa museokohdekokoelman kohteista on valittu 1980-luvun alussa. Mobilia teki vuosina konsulttityönä niistä selvityksen, jonka liitteenä on Tiehallinnon museokokoelman kokoelmapolitiikka ( ). Selvityksen ja kokoelmapolitiikan avulla kohteet arvotettiin pisteyttämällä ja muodostamalla annettujen pisteiden kautta arvoluokitus. Kokoelman kohteet määritettiin kolmeen tallennusluokkaan: pysyviin, määräaikaisiin ja poistettaviin kohteisiin. Kahden viimemainitun luokan kohteet joutuivat lisäselvityksiin. Tallennusluokat ovat totutuista museokokoelmien luokituksista poikkeavia kohteiden luonteen vuoksi. Uudet kohteet valitaan kokoelmapolitiikan mukaisesti historiatieteellisen tutkimuksen kautta. Jokaiselle kohteelle laaditaan hoito- ja ylläpitosuunnitelma. Piltzin mukaan inventointien suurin merkitys on niiden tietoarvo: kukin inventointi on samoihin lähtökohtiin perustuva historiallinen selvitys sekä kohteesta, sen ympäristöstä että laajemmin kohteeseen liittyvästä tieliikenteen ilmiöstä, mikä mahdollistaa kohteen vertailun olemassa olevaan kokoelmaan tai muihin vastaaviin kohteisiin. Piltz totesi kuitenkin, että laajemmin tarkasteltuna tieliikenteestä tehdyt inventoinnit ovat harvinaisia, useimmista teistä tai silloista niitä ei ole. Tavoitteena on kokoelman laajentaminen uudempaan aikaan. Rakennettu hyvinvointi - hankkeen aikakauden tieliikenteen ympäristöjä on maassa runsaasti, sillä tiestön rakentaminen kiihtyi toisen maailmansodan jälkeen. Esimerkkinä inventoidusta ja Liikenneviraston kokoelmaan otetusta ympäristökohteesta Piltz käytti Seitajärvenkylän noin 60 vuotta vanhaa polkutietä, pienen mittakaavan kulkuyhteyttä.
7 5 Polkutien taustalla vaikuttaa lainsäädäntö: vuoden 1927 tielakia uudistettiin heti sodan jälkeen vuonna 1946, jolloin yhteiskunnan palvelujen ja tasa-arvon nimissä jokaiseen asumukseen piti rakentaa tieyhteys. Kokoelmaa ajatellen kohde on erinomainen, sillä sen säilyneisyysaste on pysynyt korkeana. Se valittiin valtakunnallisen tieliikenteen ilmiön todisteeksi, mutta paikalliset asukkaat kokivat sen liittyvän erityisen voimakkaasti heidän elämänmuotonsa ja -kohtaloidensa arvostukseen. Uudempina ilmiöinä kokoelmapolitiikassa on mainittu teiden rakentaminen työllisyystöinä ja 1960-luvuilla sekä nykyaikaisen tieverkon rakentaminen, joka alkoi Maailmanpankin lainasta 1960-luvun puolivälissä. Mobilialla on myös laaja esinekokoelma. Kuva: Jonas Malmberg. Piltz esitti, että tuntuisi hyödylliseltä ja muistiorganisaatioille tehokkaaltakin pohdiskella ja tutkia yhdessä niitä yhteiskunnan ilmiöitä, joiden jäljet näkyvät liikenneympäristössä. Samalla hän heitti ajatuksen, että voitaisiinko ajatella, että hyvinvoinnin ajan rakennusperinnöstä tallennetaan vain kokoelma, esimerkkinä Liikenneviraston museokohdekokoelma tieliikenneinfran alalta. POHDITTAVAKSI: Mistä tieliikenteen ilmiöistä tarvittaisiin lisää tietoa? Millaiset ilmiöt ovat vaikuttaneet tieliikenteen ympäristöjen syntymiseen ja kehittymiseen? Miten tieliikenteen kehittyminen vertautuu esimerkiksi kiihkeään kaupalliseen muutokseen? Miten tehtyjä inventointeja hyödynnetään tehokkaimmin suojeluun johtavan suunnittelun pohjana?
8 6 UHANALAISET ASEMARAKENNUKSET Museoviraston intendentti Kaija Kiiveri-Hakkarainen kertoi kahden esimerkkikohteen kautta suojeluviranomaisen näkökulmasta 1950-luvun linja-autoasemia koettelevista uhkista. Hiljenevät, tilanpuutteesta kärsivät tai syrjäisinä koetut linja-autoasemat ovat työllistäneet museoviranomaisia 2000-luvulla monessa kaupungissa. Linja-autoasemat sijaitsevat usein keskeisillä paikoilla kaupungeissa. Niiden ympärillä on paljon tyhjää tilaa, mikä aiheuttaa kaupunkien tiivistämishankkeissa suuria paineita asemien säilymiselle. Muita mahdollisia asemien säilymiseen liittyviä ongelmia ovat niiden etäisyys rautateistä, nykykäyttäjien kokemukset tilojen epäkäytännöllisyydestä sekä kysymys arkkitehtuurin esteettisyydestä. Ensimmäisenä esimerkkinään Kiiveri-Hakkarainen puhui Riihimäen vuonna 1955 valmistuneesta, kaupunginarkkitehti Martti Jaatisen suunnittelemasta linja-autoasemasta. Asema jäi käytöttä vuonna 2009, kun rautatieasemalle valmistui uusi matkakeskus, jonne myös linja-autoliikenne siirtyi. Uusien pitkänmatkanliikenteen monitoimirakennusten rakentaminen on ollut muodikasta 2000-luvulla myös laajemmin Suomessa. Kiiveri-Hakkarainen kertoi yksityiskohtaisesti rakennusta koskevan kaavoitusprosessin etenemisestä. Prosessissa viranomaisten välillä vallitsi konsensus, että Riihimäen asema tulee säilyttää. Huolimatta asiantuntijoiden lausunnoista ja luonnosvaiheen suojelusuunnitelmista, kaupungin poliitikot tekivät kuitenkin täysin oman päätöksensä ehdotusvaiheessa linja-autoasemaa ei ollut enää suojeltu. Rakennusta koskevasta asemakaavasta jätettiin valitus. Pitkittyneen prosessin aikana kävi selväksi, että myös kaupunkilaiset haluaisivat säilyttää vanhan asemarakennuksen. Seminaarilaisia tutustumassa Mobilian toimintaan. Etualalla yksityisasiakkaan auto entisöitävänä. Kuva: Jonas Malmberg.
9 7 Suojeluviranomaisen näkökulmasta tilanne on turhauttava. Asiantuntijat arvottavat ja arvostavat rakennuksia, mutta poliitikot tekevät päätöksiä usein omista lähtökohdistaan. Perusteena esimerkiksi Riihimäen aseman suojelutta jättämiselle oli rahan vallan lisäksi pelkistetyn ja matalan, asiantuntijoiden mielestä kaupunkikuvaan hyvin asettuvan asemarakennuksen ulkomuoto. Huolimatta asiantuntijoiden kannanotoista ja kaupunkilaisten aktiivisista yrityksistä suojella linja-autoasema, rakennus ei istunut päättäjien keskuudessa vallitsevaan kauneusihanteeseen. Toisena esimerkkinä Kiiveri-Hakkarainen puhui Hämeenlinnan linja-autoasemasta, joka sekin on kaupunginarkkitehdin suunnittelema; asema valmistui vuonna 1958 kaupunginarkkitehti Olavi Sahlbergin suunnitelmien mukaan. Rakennus sijaitsee suhteellisen hyvällä paikalla Hämeenlinna keskustassa. Päättäjien keskuudessa on kuitenkin herännyt paineita siitä, että rakennuksen alle pitäisi rakentaa maanalaisia paikoitustiloja, ja että vanha asema tulisi purkaa ja rakentaa uudelleen miltei samalle paikalle. Hämeenlinnan aseman kohdalla purkamislupa-asia viivästyi ja sitä odotetaan Museovirastoon lausunnolle myöhemmin. Jälkikeskustelussa todettiin, että tietyt tosiasiat kuten bussiliikenteen väheneminen täytyy hyväksyä tosiasiana. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei vanhoille asemarakennuksille olisi käyttöä. Keskustelussa muistutettiin, että Otto-I. Meurman puhui jo kauan sitten siitä, että linja-auto- ja rautatieasemat tulee sijoittaa lähekkäin. Tavallaan uudet matkakeskushankkeet toteuttavat tätä vanhaa, asemakaavaopin professorin ideaa. POHDITTAVAKSI: Mitä muita esimerkkejä purkamisuhanalaisista asemarakennuksista tiedetään valtakunnallisella tasolla? Millaisiin lopputuloksiin näissä on päädytty? Millaisia uusia käyttötarkoituksia voisi ajatella käytöttä jääneelle asemarakennukselle? Täytyykö linja-autoaseman ja rautatieaseman sijaita aina lähekkäin?
10 8 LIIKENTEEN JÄLJET KAUPUNKIKUVASSA Iltapäivän osuuden ensimmäisen puheenvuoron piti tutkija Pekka Piiparinen Joensuun keskustan osayleiskaavaan liittyvästä kulttuuriympäristö- ja rakennushistoriallisesta selvityksestä. Piiparinen kertoi ensin hieman Joensuun kaupunkikeskustan muotoutumisesta historiallisessa kontekstissa ja paneutui sitten nuoriin, autoliikenteen synnyttämiin elementteihin kaupunkikuvassa. Joensuun keskusta-alueen ominaisimpiin piirteisiin kuuluu 1800-luvulla laadittu ruutukaava, vaikkakin keskustaa on kehitetty eri aikoina vallinneiden ihanteiden mukaan. Joensuu säilyi toiseen maailmansotaan asti lähes täysin puukaupunkina. Kaupunkirakennetta alettiin kuitenkin uudistaa voimakkaasti 1960-luvulta alkaen. Piiparinen lähestyi alueen muutoksia eri aikoina työskennelleiden kaupunginarkkitehtien ja kaavoituspäälliköiden kautta. Hänen mukaansa kaupungissa työskennelleet suunnittelevat virkamiehet ovat vaikuttaneet Joensuun kaupunkikuvan muotoutumiseen merkittävästi myös liikenneratkaisujen kautta. Esimerkiksi vuosina vaikuttaneen kaupunginarkkitehti Unto Tupalan olennaisimpiin tiestön muutoksiin lukeutui mukulakivikatujen katoaminen kaupunkikuvasta. Tupalan aikana keskustaan tehtiin myös katulevennyksiä viistopysäköinteineen. Hänen seuraajansa kaupunginarkkitehti Mauno Tuomiston aikana vuosina viistopysäköinneistä kuitenkin luovuttiin kaupunkikuvallisiin sekä turvallisuussyihin vedoten. Tuomiston kaudella etsittiin myös ratkaisuja risteysalueiden turvallisuuden parantamiseksi. Tuolta ajalta ovat peräisin mm. kortteleittain yhdenmukaisesti tonteille sisäänvedetyt rakennukset sekä rakennusten aukaistut ensimmäisen kerroksen kulmat, jolloin risteysalueen näkyvyys parani. Tuomisto aloitti 1970-luvulla myös liikekeskustan keskitetyn paikoitusjärjestelmät kehittämisen, mitä seuraava kaupunginarkkitehti Tuomas Kettunen jatkoi omalla kaudellaan. Tonttikohtainen kadunlevennys autojen paikoitustarpeisiin Joensuun Torikatu 19 (1955) edessä. Kuva: Pekka Piiparinen 2011.
11 9 Vuosina vaikuttanut Kettunen aloitti myös välittömästi kauppatoria ympäröivän ydinkeskustan kokonaissuunnitelman laatimisen, jonka tärkein tavoite oli kävelykeskustan rakentaminen. Kuitenkin liikekeskustan erillinen suunnittelu alkoi jo Mauno Tuomiston aikana 1970-luvulta lähtien. Nykyisen kaavoituspäällikön aikana kaupunkikuvaan ovat asettuneet puolestaan kävelykadut sekä joukkoliikenteelle varatut kadut, jotka molemmat ovat osaltaan vaikuttaneet kaupunkikeskustan rauhoittumiseen liikenteeltä. Entinen puutalovaltainen ruutukaava-alueen ilme on näin muuttunut paitsi uudelleenrakentamisen, myös eri aikoina muutettujen liikennejärjestelyjen myötä. Autokatoksia Joensuun keskustan ruutukaava-alueella. Kuva: Pekka Piiparinen Ratkaisemattomana Joensuun keskustan liikenteeseen liittyvänä ilmiönä Piiparinen mainitsi torialueen pysäköintijärjestelyt. Tarkoituksena on ollut sijoittaa torin alle parkkitilaa, mutta toriparkkia ei kuitenkaan ole toistaiseksi rakennettu. Sen sijaan yksityisen liikkeenharjoittajat ovat rakentaneet omia maanalaisia paikoitustilojaan keskustaan. Joensuun keskusta ei siis suinkaan ole liikennejärjestelyiden osalta valmis, vaan keskustan kehittäminen jatkuu koko ajan. POHDITTAVAKSI: Millaiset tekijät ovat vaikuttaneet eri aikoina käytettyihin liikenneratkaisuihin kaupungeissa? Miten kaupunginarkkitehtien suosimat ratkaisut ovat vaikuttaneet kaupunkikuvan kehittymiseen muualla Suomessa? Missä määrin esimerkiksi eri aikojen pysäköintiratkaisujen muodostamaa historiallista kerroksellisuutta on kannattavaa vaalia kaupungeissa? Voiko kaupunki olla dynaaminen, vaikka näitä kerroksia vaalitaan? Miten hyvin kaupunkisuunnittelun historia tallentuu?
12 10 LIIKENTEEN JA ELÄMÄN YMPÄRISTÖT - SUUNNITTELIJAN NÄKÖKULMA Suunnittelijan näkökulmaa seminaariin toi arkkitehti Asko Takala Kirsti Sivén & Asko Takala Arkkitehdit Oy:stä. Takalan puheenvuoro käsitteli toimiston laatimaa, arkkitehtuurikilpailun voittanutta Raision keskustasuunnitelmaa. Myös Takala aloitti esitelmänsä kertomalla lyhyesti kaupungin keskustan kehittymisen historiasta. Katsauksen mukaan Raision keskusta oli pitkälle toiseen maailmansotaan saakka pienimittakaavainen kirkonkylä, jonka ominaispiirteeseen kuului sen sijainti kahden keskeisen tien risteyksessä. Alueen ilme muuttui oleellisesti 1960-luvun kehityksen myötä, kun keskustasta alettiin kehittää autoliikenteen ihannekaupunkia ja toisaalta kaupunkia halkovat väylät kasvoivat. Katukuvan keskeiseksi elementiksi nousivat ylikulkusillat sekä rakennukset, joissa liiketilat sijaitsivat alla olevien paikoitustilojen yläpuolella ikään kuin kannen päällä. Alueen luonne alkoi muuttua uudelleen 1990-luvulla Myllyn kauppakeskuksen rakentamissuunnitelmien viritessä. Asukkaat muuttivat hajaasutusalueille ja entinen keskusalue alkoi hiljetä. Vuosituhannen vaihteessa silloista tunnetuksi tulleen keskustan sillat purettiin yhtä lukuun ottamatta. Raision ilme alkoi muuttua autoliikenteen hallitsemasta teiden ja siltojen kaupungista katumaisempaan suuntaan. Alueen liikennejärjestelyistä järjestettiin arkkitehtuurikilpailu vuosina Kilpailun tavoitteena oli löytää keskustasuunnitelma, joka pitäisi Raision elinvoimaisena asukkaan kaupunkina myös jatkossa. Takalan ja Sivénin toimiston laatima kilpailun voittanut suunnitelma Vihreä nauha toisi keskustaan uusina elementteinä mm. liikenneympyrän sekä viheralueen ja tunnelit, joiden kautta keskusta olisi paremmin myös jalankulkijoiden hallittavissa. Lisäksi suunnitelma otti autoliikenteen ohella aiempaa paremmin huomioon joukko- ja kevyenliikenteen tarpeet. Uuden suunnitelman keskeisin ero verrattuna 1960-luvun autoliikennekeskustaan on eri toiminnoille varattujen alueiden erottelussa. Siinä missä 1960-luvun suunnitelman mukaan alueet eroteltiin toisistaan mekaanisesti, toimii uudessa suunnitelmassa alueiden jakajana vihreä nauha. Esityksen jälkeen nostettiin esiin kysymys 1960-luvun mekaanisen ihanteen arvosta. Mikäli Raision keskusta ei olisi ja 1990-lukujen välillä hiljalleen muuttunut niin paljon, olisi alueella voinut olla hyvinkin paljon historiallista todistusvoimaisuutta. POHDITTAVAKSI: Kumpaa pidetään tärkeämpänä: alueen kehittämistä elämisen ja liikenteen nykyisiä tarpeita paremmin palvelevaksi vai menneen ihanteen säilyttämistä? Onko Raision ominta olla liikenteen risteys?
13 11 TYÖRYHMÄTYÖSKENTELYN YHTEENVETO Seminaaripäivän iltapäivä oli varattu työryhmätyöskentelylle. Liikenteen ja infrastruktuurin ilmiöihin sekä 1900-luvun jälkipuoliskon kehitykseen liittyviä ryhmäkohtaisesti käsiteltäviä aiheita oli yhteensä viisi: tieliikenteen ilmiöt, aihealueen erikoisuuksia käsitellyt ryhmä omituisten otusten kerho, autoliikenteen muutokset kaupungissa, suojellaan linja-autoasema sekä hankepaja. Tiivistetyt työryhmätyöskentelyn tulokset pohjaavat puheenjohtajien seminaarissa pitämiin yhteenvetoihin sekä työryhmässä tehtyihin muistiinpanoihin. TIELIIKENTEEN ILMIÖT Ryhmän puheenjohtaja konsultti Martti Piltz, Mobilia Puheenjohtaja alusti keskustelua tieliikenteeseen liittyvällä historiatiedolla. Monet tieliikenteen historiasta kertovat ympäristöt ovat pitkän ajan kuluessa syntyneitä kulttuurikerrostumia. Esimerkiksi sillat rakennetaan yleensä samoihin paikkoihin tielinjojen mukaan. Tieliikenteeseen vaikuttaneina historiallisina ilmiöinä puheenjohtaja mainitsi mm. olympialaisiin liittyvän rakentamisen vuosina , 1970-luvun maaöljykriisin sekä 2000-luvulta tielaitosuudistuksen ja valtiohallinnon uudistuksen. Työryhmä nosti esiin vaikuttaviksi ilmiöiksi myös kuntaliitokset ja kaupan keskittymisen kahdelle suurelle toimijalle ja isoihin kauppakeskuksiin, mikä on vaikuttanut mm. taajamarakenteeseen uudenlaisten isojen huoltoasemien rakentamisen myötä. Työryhmässä keskusteltiin liikenneinfrastruktuurin tallentamisesta suhteessa rakennusperinnön tallentamiseen sekä suojelun vaikutuksista yhteiskunnan talouteen. Todettiin, ettei maankäytöllinen suojelu ole taloudellisesti yhtä rasittavaa kuin moni muu kulttuuriympäristön suojelu tai muistiorganisaatioiden tallennustoiminta. Myös suojelun vaikutukset puhuttivat työryhmää: pyritäänkö suojelulla ilmiö- vai kohdelähtöisyyteen? Todettiin, että käytännössä suojeluprosessit lähtevät aina liikkeelle yksittäisistä kohteista ja vain harvoin valtakunnallisesta näkökulmasta, missä etsittäisiin sopivia kohteita ilmiön tallentamiseksi. Keskusteltaessa tieliikenteen ilmiöiden vaalimisessa ja kulttuuriympäristön suojelussa käytettävien arvojen eroista todettiin, että Martti Piltzin jo aamupäivän esityksessä esiin ottama tietoarvo on käyttökelpoinen käsite, mutta se voi myös hämmentää. Työryhmässä kysymykseksi nousi mitä tietoarvo pitää sisällään nimenomaan liikenneinfrakohteista puhuttaessa? Tietoarvoa sisältävällä kohteella on tärkeä tehtävä toimiessaan muistumana jostain laajemmasta yhteiskunnallisesta tapahtumasta. Esimerkiksi teiden rakennustekniikka ja -materiaalit kertovat tekniikassa tapahtuneista muutoksista, mutta myös yhdyskuntarakenteen, rahan ohjautumisen ja laajemmin talouden vaiheista.
14 12 Työryhmässä pidettiin tärkeänä, että kaikille liikenneympäristöjen parissa työskenteleville on selvää millä kriteereillä liikenneinfraa arvioidaan. Arvoista ja arvottamiskriteereistä täytyy siis käydä keskustelua. Lisäksi todettiin, että kulttuuriympäristön parissa toimivien roolit pitäisi tehdä selväksi kaikille toimijoille. Toistaiseksi on ollut epäselvyyttä esimerkiksi Pirkanmaan ELY-keskuksen roolin suhteen, kun alueellinen toimija vastaakin tietystä ilmiöstä valtakunnallisella tasolla. Autot ajavat Lietveden lossille Puumalassa. Kuva: MV/ Volker von Bonin. Keskusteltiin myös lyhytaikaisten ilmiöiden tallennuksesta sekä henkilöturvallisuuden kannalta hankalien kohteiden suojelusta. Miten tällaisiin pitäisi suhtautua? Todettiin, että ainakaan vaarallisia kohteita ei kannata suojella väkisin. Sen sijaan lyhytaikaisten ilmiöiden kuten betonitiekokeilujen tallentaminen on oma lukunsa. Todettiin, että ilmiöt usein uusiutuvat jonkin ajan kuluessa esimerkiksi kiertoliittymien rakentaminen on lisääntynyt uudelleen 2000-luvulla. POHDITTAVAKSI: Millaisia vaikutuksia kulttuuriympäristön suojelulla on yhteiskunnan talouteen? Tiedetäänkö suojelun taloudellisista vaikutuksista tarpeeksi? Mitä lähtökohtia ympäristöjen suojelussa tulisi painottaa: ihmisen, kohteen vai ilmiön lähtökohtia? Tuleeko liikenteen ympäristöjä ja muuta kulttuuriympäristöä arvottaa eri lähtökohdista? Millaisia eroja ympäristöjen arvoihin liittyy? Kannattaako lyhytaikaisia ilmiöitä suojella? Jos kannattaa, niin miten ja missä määrin?
15 13 OMITUISTEN OTUSTEN KERHO Puheenjohtaja yli-intendentti Timo Kantonen, Museovirasto Otsikolla Omituisten otusten kerho toimineessa työryhmässä keskusteltiin ympäristön erikoisuuksien kuten voimalinjojen, nostureiden ja infrastruktuurin jälkien suojelukysymyksistä. Puheenjohtajan alustuksessa tällaisina erikoisuuksina otettiin esiin mm. muuntamot, uusiutuvien energiamuotojen käytön tuottamat rakennukset ja rakenteet, tuulivoimalat, radio- ja televisiomastot, kanavarakenteet, näkötornit, merimerkit sekä modernin rakennusperinnön infrastruktuuri. Tällaisten elementtien arvojen tunnistaminen on tärkeää, mutta toistaiseksi ne tunnistetaan vain harvoin. Työryhmässä todettiin, että liikenneympäristöjen kiinteät laitteet ja varusteet ovat tärkeä osa kulttuuriympäristöä ja ovat myös itsessään arvokkaita. Näiden suojelun tarpeesta keskusteltaessa esitettiin kysymys mitä muille rakennelmille ja rakenteille tapahtuu, mikäli liikenteen ja infrastruktuurin ilmiöistä säilytetään ainoastaan edustavat esimerkkikohteet? Esimerkkinä mainittiin Hämeessä sijaitseva Rautarouva -voimalinja, jota ei suojeltu kaavassa, sillä muualta löytyi jo vastaavanlainen suojelukohde. Esitettiin, että koska liikenteen ja infrastruktuurin jälkiä on kulttuuriympäristössä paljon, voitaisiin pyrkiä innovaatioiden suojeluun eli valittaisiin suojelun kohteeksi ainoastaan tietyn ilmiön ensimmäinen edustaja. Keskusteltiin myös säilyttämisen laajuudesta: onko syytä säilyttää yksittäinen monumentti kuten voimalinjan tolppa vai pitäisikö pyrkiä kokonaisuuksien säilyttämiseen? Todettiin, että muuntaja voidaan suojella joko yksinään tai voimalaitoksen pihalla. Olennaisempaa olisi löytää tällaiselle kohteelle uusi käyttötarkoitus, sillä käytöttä jääneiden rakenteiden säilyttäminen on vaikeaa. Konkreettisina esimerkkeinä mainittiin yksityiset pienet voimalaitokset, joiden ylläpito on vaikeaa sähkönsiirron kalleuden takia. Ryhmässä keskusteltiin myös 1960-luvun vedenpuhdistamoista ja vesitorneista, joiden ylläpito ja kunnostaminen on kallista, kun käyttö on loppunut. Tilapäiseksi rakennetut kohteet nähtiin yhtä suojeltavina kuin pysyviksi rakennetut, sillä ne voivat olla uusia innovaatioita. Työryhmä piti suojelua hyvänä tapana säilyttää rakennetun ympäristön monimuotoisuutta ja teknisen kehityksen historian vaiheita. Ryhmä korosti myös erikoismuseoiden asiantuntijaroolia innovaatioiden tunnistajina. Esimerkiksi Mobilian kokoelma nähtiin valtakunnallisena vertailupohjana tieliikenteen ilmiöille. Muina tärkeinä yhteistyötahoina pidettiin yliopistoja, ELY-keskuksia ja myös harrastajia. Omituisimpina kohteina mainittiin mm. Harvialan kartanon patosarja ja kalaportaat luvulta, Saimaan kanavan kulvertti eli pengersilta ja Heinävedellä sijaitseva kanavan merkinantajan torni. Muina kohteina mainittiin vartiotornit, metsästystornit, lennätinlinjat, maanmittaustornit ja kolmiomittaustornit sekä kaupungeissa puhelinkioskit
16 14 ja liikennevalot. Lisäksi pohdittiin mm. radiomastojen ja tuulivoimaloiden kohdalla sitä, ovatko tällaiset rakennelmat tulevaisuuden suojelukohteita vai nähdäänkö ne uhkana kulttuuriympäristölle. POHDITTAVAKSI: Miten lisättäisiin kulttuuriympäristön erikoisuuksien tunnettuutta? Onko perusteltua suojella ilmiön ensimmäinen edustaja vai pitäisikö valita mieluummin tuoreempi, jo vakiintunut kohde? Voiko yksittäisiä rakennelmia suojella vai pitääkö suojelun kohteen olla aina kokonaisuus? Miten suhtautua tilapäiseksi rakennettuihin kohteisiin? Hyödynnetäänkö erikoismuseoiden asiantuntijuutta riittävästi kulttuurinympäristön suojelussa? AUTOLIIKENTEEN MUUTOKSET KAUPUNGISSA SYNTYIKÖ SUOJELUKOHTEITA? Puheenjohtaja tutkija Pekka Piiparinen Autoliikenteen muutoksia kaupungissa käsitelleessä työryhmässä keskusteltiin ensinnä suojelukokemuksista eri puolilla maata. Espoo esittäytyi keskustelussa tieliikenteen rakentamisen historian kerroksellisena alueena käsittäen tieliikenteen ilmiöitä aina keskiajalta alkaen rakennetun Kuninkaantien osuuksista Espoonlahden ylittävään vuonna 1937 valmistuneeseen siltaan ja sitäkin uudempiin tieliikenteen ilmiöihin. Jyväskylästä mainittiin puolestaan 1990-luvulla purettu Strömmerin huoltoasema. Teiden pinnoitteiden säilymisestä keskusteltaessa esimerkkinä mainittiin mukulakivikatujen suojelu Oulussa ja Jyväskylässä. Akuutteina ongelmakohtina ja suojeltavina kohteina esiin nousi monia asioita eri puolilta maata. Meluvallit esiintyivät keskustelussa sekä mahdollisina suojelukohteina että toisaalta näkymiin vaikuttavina elementteinä. Joensuun keskustan Kirkkokadun jalkakäytävä asfaltointi esteettömyyden vuoksi otettiin esimerkkinä kulttuuriympäristön suojelun ongelmakohdista. Jyväskylästä työn alla olevina asioina mainittiin Seminaarinmäen liikennesuunnittelu, vinopysäköinti kaupunkikuvallisen eheyttämisen kohteena, suunnitteilla oleva pysäköintilaitos, rantaväylän näkymien säilyminen, sillat sekä parkkitalojen ja maanalaisen pysäköinnin mukaan ottaminen uuteen inventointihankkeeseen sekä Kuokkalan sillan ja Mattilanniemen kävelysillan suojelukysymykset yksi betonisilta Jyväskylästä on jo suojeltu. Helsingistä mainittiin
17 15 kiinnostavat funkishenkiset parkkikellarit, joista osa on palautettu vanhaan käyttöönsä, sekä hyvillä tonttipaikoilla säilyneet funkishuoltoasemat. Esteettisyyden ja toiminnallisuuden ristiriidasta keskusteltaessa todettiin, että liikenteen ympäristöjä ei useinkaan osata arvostaa johtuen esimerkiksi siitä, etteivät niiden suunnittelijat ole yhtä tunnettuja kuin esimerkiksi rakennuksia suunnitelleet arkkitehdit. Toisekseen liikenteen ilmiöihin liittyvien ympäristöjen historiaa ja jatkuvuutta ei vielä ole löydetty, mihin voisi auttaa ratkaisujen taustoittaminen ilmiöihin liittyvillä historiatiedoilla. Keskusteltaessa tiiviin taajaman maanpäällisen parkkipaikan arvoista kaikki työryhmän jäsenet uskoivat, että myös tällaisten elementtien suojeleminen tulee olemaan ajankohtaista tulevaisuudessa. Todettiin, että jossain määrin parkkipaikkojen arvot on tunnistettu jo nyt esimerkiksi autoiluun liittyvään kaupunkitilaan, kauppakeskuksen ympärille tai urheilupaikan eteen kuuluvina alueina. Muiksi potentiaalisiksi suojeltaviksi kohteiksi nostettiin myös ensimmäiset kävelykadut, kaapelilinjat, bussipysäkit ja muut joukkoliikenteen paikat, ABC-asema, joista ensimmäinen rakennettiin tiettävästi Uttiin joulukuussa 1998, sekä autogrillit. POHDITTAVAKSI: Kumpi painaa enemmän suojelua mietittäessä: kohteen historiallinen todistusvoimaisuus vai sen maisemavaikutukset? Miten liikenteen ilmiöiden historiatietoja voidaan hyödyntää kulttuuriympäristön suojelutyössä? Onko nykyajan massatuotantona rakennettavat huoltoasemat, liikenne ympäristöt jne. tulevaisuuden suojelukohteita? Onko niillä suojeluarvoja jo nyt? SUOJELLAAN LINJA-AUTOASEMA Puheenjohtaja tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Puheenjohtaja alusti keskustelua linja-autoasemien historialla. Linja-autoasemien rakentaminen 1920-luvulta eteenpäin oli alkujaan kytköksissä pitkälti bensiiniasemien rakentamiseen. Asemat rakennettiin usein bensiiniyhtiöiden varoilla bensiiniasemien yhteyteen ja niiden tärkein käyttötarkoitus oli toimia odottamisen tiloina. Ensimmäiset linja-autoasemat rakennettiin Tampereelle ja Hämeenlinnaan, pian näiden jälkeen Lahteen, Turkuun, Viipuriin, Sortavalaan, Porvooseen, Loviisaan jne. Toiseen
18 16 maailmansotaan mennessä suurimmissa kaupungeissa oli omat linja-autoasemat. Myöhemmässä vaiheessa liiketilat yleistyivät linja-autoasemilla, oman lukunsa linjaautoliikenteen historiassa muodostavat 2000-luvulla muotiin tulleet matkakeskukset. Työryhmä keskusteli ensin ilmiöistä, jotka ovat vaikuttaneet linja-autoasemien käyttöön ja säilymiseen. Todettiin, että linja-autoliikenteen väheneminen sekä matkustamisen luonteen muuttuminen ovat osin hiljentäneet vanhat asemat, kun odotustiloille ei ole ollut samalla tavalla käyttöä kuin aiemmin. Myös palvelujen siirtyminen aseman luota muualle on vaikuttanut asemien hiljenemiseen. Palveluiden kaikkoamisen vastailmiönä todettiin pääkaupunkiseudulla yleistyvä ilmiö palveluiden ja myös asumisen keskittyminen asemien yhteyteen eli ns. asemakeskukset. Todettiin myös, että bensiiniasemat linja-autoasemien yhteydessä ovat pitkälti kadonneet kaupungeista. Tähän ovat vaikuttaneet mm. onnettomuus- ja maan pilaantumisen vaara. Oman lukunsa muodostavat linja-autovarikot sekä rahtiliikenteelle varatut tilat. Ryhmässä esitettiin, että linja-autoasemien säilyttämiskysymyksen kannalta olisi hyvä, jos kulttuuriympäristöalan asiantuntijat osallistuivat kaupungin ja sen laajentuma-alueen liikennesuunnitteluun jo suunnitteluvaiheessa. Ajateltiin myös, että kulttuuriympäristöalan toimijoiden kannattaisi laajentaa toimintaansa hankkeisiin, joissa pääsee proaktiivisesti vaikuttamaan erilaisten rakennusten säilymiseen. Keskustelussa keskeiseksi nostettiin tarve valtakunnalliselle linja-autoasemien inventoinnille. Todettiin, että linja-autoliikenteen rakennukset pitäisi inventoida samoin kuin rautatierakennuksia on inventoitu. Tällaiseen selvitykseen pitäisi ottaa mukaan myös muut asemaan liittyvät rakenteet kuten laiturialueet sekä liikenteeseen liittyvä kaupunkirakenne aseman läheisyydessä. Pohdittiin myös asematietojen huomioimista maakuntakaavoituksessa, esimerkiksi liikenteen vaihemaakuntakaavan laatimisen yhteydessä. POHDITTAVAKSI: Riittävätkö suojelun perinteiset arvot hiljentyneen linja-autoaseman suojelun perusteeksi? Miten linja-autoasema pidetään elinvoimaisena? Voiko museoviranomainen osallistua asemien säilymiseen vaikuttaviin hankkeisiin jo varhaisessa vaiheessa? Jos voi, niin miten ja mihin hankkeisiin? Pitäisikö 2000-luvun matkakeskuksiin suhtautua kulttuuriympäristön uhkana vai kulttuuriympäristön uutena kerrostumana? Miten nämä sovitetaan yhteen?
19 17 HANKEPAJA Puheenjohtaja arkkitehti Jonas Malmberg, Museovirasto Hankepajassa jatkettiin kevätseminaarissa aloitettua keskustelua siitä, millaisia nuoria ympäristöjä käsitteleviä tutkimus- ja teemahankkeita tarvittaisiin ja voitaisiin toteuttaa Rakennettu hyvinvointi -hankkeen puitteissa. Työryhmän osallistujat kertoivat myös eri maakuntamuseoissa käynnissä olevista, teemaan asettuvista hankkeista. Keskustelussa nousi pinnalle erityisesti kaksi teemaa: maaseudun erityiskysymykset sekä aikakauden kritiikki. Maaseudun kysymyksiksi nimettiin taajamien lähellä sijaitseva maaseutu sekä maaseudun kaavoitus. Toivottiin, että hankkeissa keskitytään jatkossa enemmän myös muuhun kuin kirkonkylien tuhoutumiseen. Aikakauden kritiikillä tarkoitettiin sekä aikalaiskritiikkiä että kritiikkiä nykypäivästä käsin. Sanalla kritiikki tarkoitettiin myös ilmiöiden tarkastelemista positiivisessa valossa. Sellaisia hankkeita, joiden kautta edistetään nuorten ympäristöjen suojeluun sopivien argumenttien tunnistamista, toivottiin lisää. Todettiin, että arvottaminen on vallankäyttöä, joten sen tulee olla läpinäkyvää. Kuten Lahden konserttitalossa järjestetyssä kevätseminaarissa, myös syysseminaarissa korostettiin muilla aloilla tehdyn tutkimuksen kartoittamista. Muiden alojen tutkimuksen tunteminen toisi Rakennettu hyvinvointi -hankkeen ilmiöpohjille taustaa. Myös hankkeen varainhankintaan ja mahdollisten rahoittavien yhteistyökumppanien etsimiseen toivottiin kiinnitettävän huomiota entistä enemmän. Varainhankintateema voitaisiin nähdä jopa omana hankkeenaan. Esimerkkeinä käynnissä olevista hankkeista mainittiin Keski-Suomen maakuntamuseossa tekeillä oleva sotien jälkeisen rakennuskannan inventointi maakuntakaavaa varten sekä Kymenlaakson maakuntamuseossa tekeillä oleva Railia - rautatiekulttuurihanke. Kymenlaakson museo on myös järjestämässä vuonna 2013 pidettävää Kouvola-Pietari liikennealan seminaaria. Edelleen esitettiin kysymys Rakennettu hyvinvointi -hankkeen säännöllisistä seminaareista ja siitä, kiinnostaako yhteistyöverkostoa kokoontua aihepiiriin liittyviin seminaareihin puolivuosittain eri paikoissa. Rytmiä pidettiin hyvänä. Todettiin, että halukkaat yhteistyötahot voivat ilmoittautua suoraan Museovirastoon. POHDITTAVAKSI: Millaiset hankkeet tukevat nuorten ympäristöjen suojeluun sopivien argumenttien tunnistamista? Minkälaisia rahoitusmahdollisuuksia voisi ajatella löytyvän uusille hankkeille? Mitkä muiden alojen tutkimukset voisivat tukea nuorten ympäristöjen suojelua?
20 18 RAKENNETTU HYVINVOINTI -HANKE JATKUU Syysseminaarissa esitettiin muutamia uusia teemahankeideoita. Uusina aiheina ehdotettiin mm. hyvinvointi-suomen liikenneinfraa sekä koko maan kattavaa linjaautoasemainventointia. Todettiin, että nuoret ympäristöt puhuttavat, sillä teemaan liittyviä hankkeita tiedettiin olevan käynnissä muutamia myös Rakennettu hyvinvointi - hankkeen ulkopuolella. Museovirasto jatkaa Rakennettu hyvinvointi -hankkeen koordinoimista. Tulevat tapahtumat ja teemahankkeet toteutetaan yhteistyössä muiden verkoston toimijoiden kanssa. Ideoita ja yhteistyötarjouksia voi tarjota suoraan Museovirastoon. Yhteistyöverkostolle ja muille alan toimijoille suunnattuja seminaareja pyritään järjestämään jatkossa puolivuosittain. Seminaareista tiedotetaan sähköpostitse ja hankkeen verkkosivuilla. Kirjalansalmen silta Paraisilla valmistui vuonna Kuva: MV/ Volker von Bonin.
21 19 RAKENNETTU HYVINVOINTI- TYÖRYHMÄN YHTEYSTIEDOT MUSEOVIRASTOSSA Elisa El Harouny, intendentti Johanna Forsius, intendentti Sirkkaliisa Jetsonen, yli-intendentti Aura Kivilaakso, intendentti Jonas Malmberg, arkkitehti Minna Perähuhta, yli-intendentti Kuva: MV/ Volker von Bonin.
Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala
Rakennusten sujuva suojeleminen Museoviraston tehtävät kulttuuriperinnön asiantuntija, palvelujen tuottaja, toimialansa kehittäjä ja viranomainen. vastaa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan ympäristön,
LisätiedotSisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa. Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto
Sisäilma-asioiden huomioiminen suojelluissa kohteissa Sirkkaliisa Jetsonen Yliarkkitehti Museovirasto Rakennussuojelu Turvaa rakennetun kulttuuriympäristön säilymistä ja kulttuurisesti kestävää hoitoa
LisätiedotARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA!
ARVOTTAMINEN OSANA KULTTUURIPERINNÖN HOITOA JA SUOJELUA! Korjausrakentamisen seminaari 1, rakennusvalvonta, Oulu 2013! Helena Hirviniemi" arkkitehti, Arkkitehtitoimisto Helena Hirviniemi" tutkija, Oulun
LisätiedotKAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS (4)
KAUPUNKIRAKENNEPALVELUT-KAAVOITUS 29.1.2019 1(4) HAUHON KIRKONKYLÄ ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 12 TONTIT 5 JA 6 SEKÄ KORTTELIN 17 TONTTI 2 (kiinteistöt 109-449-4-185, 109-449-4-57, 109-449-6-143, 109-449-6-1,
LisätiedotHelsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö
Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Hyvinkään kaupunki, ympäristölautakunta PL 21 05801 Hyvinkää Keski-Uudenmaan maakuntamuseon lausunto Hyvinkään kaupungin rakennusjärjestysluonnoksesta HEL 2016-005241
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
SIUNTIO ASEMAKAAVA BOTÅKER OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Päiväys 12.6.2014 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan kaavoituksen alkaessa osana
Lisätiedot18 NOLJAKKA. VL-sy2 PL-1 18-9903-13 18-9903-14. Mujusenpiha 18:189 17:131 17:132 18:190 148:0 112:0 WALLENKATU. sv-8 NOLJAKANKAARI. ajo. s-9.
: : :0 : :9 :0-9- -9- Mujuseniha 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 0 9 0 o 9 0 9 0 9 9 0 0 0 9 0 9 0 0 0 9 9 00 0 0 0 0 0 0 e=0. LAITILANPUISTO NOLJAKANKAARI WALLENKATU sv- sr- sr- sr- 0 00 900
LisätiedotRakennussuojelu Jorma Korva, kaupunginarkkitehti
Rakennussuojelu 28.2.2013 Jorma Korva, kaupunginarkkitehti Laki rakennusperinnön suojelemisesta Voimaan 1.7.2010 Korvaa aiemman rakennussuojelulain (1985) Rakennusperinnön arvottamisen kriteerit lakitekstissä
LisätiedotLIIKKUMISEN OHJAUKSEN OHJELMA LOHJELMA TULOSKORTTI
Hanke: Karjaan matkakeskus ja Tammisaaren liikennekeskus Tausta ja tavoitteet Raaseporissa suunnitellaan Karjaalle matkakeskusta ja Tammisaareen liikennekeskusta, jotka sijoittuisivat nykyisten juna-asemien
LisätiedotLAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta
LAUKON KARTANON ALUE Laukon rakennuksia 1840-luvulta. Osasuurennos J.Knutsonin piirroksesta kirjasta 'Finland framstäldt i teckningar' vuodelta 1845-52 KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI
LisätiedotOsallistumis- ja arviointisuunnitelma
1 ASEMAKAAVAN MUUTOS 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 10. 22.6.2010 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Kaavoituksen kohde: Rovaniemen kaupungin 1. kaupunginosan kortteli 10. Oheiselle kartalle on osoitettu
LisätiedotTaajama-alueen osayleiskaavan muutos
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A HARTOLAN KUNTA Taajama-alueen osayleiskaavan muutos FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P21427 annettuihin lausuntoihin I (I) Reinikainen Kuisma Sisällysluettelo 1 Hämeen
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1 PUUMALAN KUNTA, KIRKON KORTTELIN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS Asemakaavan laaditaan Puumalan taajaman keskustaan.
LisätiedotKaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1
Kaavarungon mukainen asemakaavan muutosluonnos vaihtoehto VE1 Vaihtoehto VE 2 Vaihtoehto VE 3 Luonnosvaihtoehdot yleisesti nähtävillä 29.5.-1.8.2008 Mielipiteitä: uheluita 2 Sähköposteja 6 Kuntalaisten
LisätiedotTapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan
Tapanila-Seura ry:n kannanotto Tapanilan Kanervatien alueen kaavamuutosasiaan Tapanila-Seura ry suhtautuu myönteisesti Kanervatien asemakaavaan aiottuihin muutoksiin. Muutokset parantavat kaavaa ja entisestään
LisätiedotKaupunkien keskustat 1.-2.10.2013. Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät
Kaupunkien keskustat 1.-2.10.2013 Maakuntamuseoiden ja Museoviraston kulttuuriympäristön neuvottelupäivät Osa 1. Keskustojen määrittely ja kehittäminen Osa 2. Kaupunkeja Osa 3. Kaupunkiarkeologia 3.10.
Lisätiedot3.11.2015. Maankäyttöpalvelut
1(5) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) (MRL 63 ) Maankäyttöpalvelut Asemakaavan muutos (2314) Asemantie 1-3 Asemakaavan muutos koskee 4. keskustan kaupunginosan rautatiealuetta. 3.11.2015 Osallistumis-
LisätiedotSäilyneisyys ja arvottaminen
RAAHE 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys ja arvottaminen 20.11.2007 FG Suunnittelukeskus Oy Raahen 5. kaupunginosan korttelin 17 rakennushistoriallinen selvitys 1 Säilyneisyyden
LisätiedotRAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS
RAKUUNAMÄKI OSAYLEISKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOS Asukastilaisuus 5.4.2018 Taustaa - Rakuunamäen ydinalue poistumassa Puolustusvoimien käytöstä toimintojen siirtyessä Leirikentän alueelle > Asema- ja yleiskaavan
LisätiedotKulttuuriympäristö ihmisen ympäristö
Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö Kulttuuriympäristö ihmisen ympäristö tarvitsee strategian Maisemat ilmentävät eurooppalaisen kulttuuri- ja luonnonperinnön monimuotoisuutta. Niillä on tärkeä merkitys
LisätiedotNahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku
Nahkurintorin alueen kehittämisen kumppanuushaku Kumppanuushaun kaavalliset lähtökohdat ja alueen käytön tavoitteet Nahkurintorin alue sijaitsee Lohjan kaupunkikeskustan kaupallisella ydinalueella. Kehittämisalue
LisätiedotLausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä. Kehittämisjohtaja Matti Tunkkari, puh. 02 761 1101
Kaupunginhallitus 360 07.10.2013 Kaupunginhallitus 202 09.06.2014 Lausunto Varsinais-Suomen liikennestrategian tavoitteista ja linjapäätöksistä 526/08.00.00/2014 Kh 07.10.2013 360 Kehittämisjohtaja Matti
LisätiedotPUDASJÄRVEN KAUPUNKI
Liite 1 PUDASJÄRVEN KAUPUNKI KORPISEN KYLÄ Tila 5:22 Valola Jurakkajärven ranta-asemakaavan laatiminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 1.9.2010 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN PÄIVITETTY
LisätiedotKESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA
1 LAPPAJÄRVI KESKUSTAAJAMAN OSAYLEISKAAVAN TARKISTUS RANTA- ALUEILLA JA ERÄILLÄ OSA-ALUEILLA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Suunnitelman nimi ja suunnittelualue Suunnitelman nimi on LAPPAJÄRVEN
LisätiedotHyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä
Hyvinvointi-Suomen rakennusperinnön jäljillä Yhteenveto kevätseminaarista 31.3.2011 Kuva: Jonas Malmberg 2010. Aura Kivilaakso 13.4.2011 SISÄLTÖ Rakennettu hyvinvointi -hanke... 1 Kevätseminaarin tarkoitus...
LisätiedotHistorian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä
Historian ilmiöitä & rakennetun ympäristön piirteitä Kulttuuriympäristöt huomion kohteena eri mittakaavoissa MRL-neuvottelupäivät 7.-8.9.2016 Muonio, Olos Mikko Mälkki Intendentti MUSEOVIRASTO Kulttuuriympäristö:
LisätiedotMansikkaniemen asemakaava
Mansikkaniemen asemakaava 26.6.2018 IISALMEN KAUPUNKI PL 10, 74101 Iisalmi Puh. (017) 272 31 WWW.IISALMI.FI Hankkeen eteneminen Alueen kaavoitus on käynnistynyt seurakuntayhtymän aloitteesta 2017. KV päätös
LisätiedotKirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu
Kirkonkylien mahdollisuudet ja eheyttävä yhdyskuntasuunnittelu Maa- ja metsätalousministeriö / YTR projekti (2010-12) Itä-Suomen yliopisto Historian ja maantieteen laitos / Ympäristöpolitiikka Karjalan
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
Kaunispään asemakaavan muutos VT 4:n ympäristö OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 19.10.2009 Sisällysluettelo: 1. Mikä on osallistumis- ja arviointisuunnitelma? 3 2. Suunnittelu- ja vaikutusalue 3 3.
LisätiedotNURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1. Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos
NURMIJÄRVEN KUNTA OTE PÖYTÄKIRJASTA 1 Kirkonkylän korttelin 2021 tontin 10, vanhan poliisitalon, asemakaavan muutos 745/10.02.03/2016 ASRA 58 Nurmijärven kunta on tehnyt aloitteen Kirkonkylän keskustan
LisätiedotAjankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015
Ajankohtaiset Kokoelmapoistohankkeet 23.9.2015 Emilia Västi, hankekoordinaattori Kokoelmapoistojen hyvät käytännöt -hanke (2014-2015) Kokoelmapoistojen yhteiset käytännöt -hanke (2015 2016) 1 Pikakysely
LisätiedotVaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012. Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi
Vaasan keskustastrategia Kysely kaupunkilaisille rakennemallivaihtoehtoihin liittyen 2.-27.5.2012 Vaihtoehtojen esittely kyselyn taustaksi 2.5.2012 Keskustastrategian rakennemallivaihtoehdot 3 kpl maankäytön
LisätiedotHämeenlinnan kaupunki Kaavarekisteri :43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T :
12:43:52 1 (5) A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Kuva Selitys A S E M A K A A V A M E R K I N N Ä T J A - M Ä Ä R Ä Y K S E T : Yleisten rakennusten korttelialue, jolla
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 6.9.2014 ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(6) ASEMAKAAVA E18 -TIEN LELUN ERITASOLIITTYMÄN ALUEELLE MAINOSLAITETTA VARTEN 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee tilalla 3:14 E18 -tien Lelun eritasoliittymän
LisätiedotPISPALA. Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
Pispalan asemakaavojen uudistaminen I-vaiheen kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla 2.10.2013 Pispalan asemakaavojen uudistaminen, I-vaihe, kaavaehdotukset 8256 ja 2857 Esittely Haulitehtaalla
LisätiedotKESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA. Laaksolahtitalo 28.11.2012
KESKUSTELUTILAISUUS LAAKSOLAHDEN HIEKKATEIDEN KUNNOSTAMISESTA Laaksolahtitalo 28.11.2012 Laaksolahden huvilayhdistys LHY ry www.laaksolahti.fi 1 1 Keskustelutilaisuus 28.11.2012 ILLAN OHJELMA 17.00 Mahdollisuus
LisätiedotJALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215. Vastaanottaja Jalasjärven kunta
Vastaanottaja Asiakirjatyyppi Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Päivämäärä JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI 215 JALASJÄRVEN KUNTA KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSAKORTTELI
LisätiedotLiite 5. Melunleviämiskartat. Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö.
Melunleviämiskartat Liite 5 Ennustetilanne v.2030 päiväaikana, suunniteltu maankäyttö. Ennustetilanne v.2030 yöaikana, suunniteltu maankäyttö. Maanomistus Liite 6 Kunnan omistamat maa-alueet on merkitty
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 )
INKOON KUNTA BARÖSUNDIN OSAYLEISKAAVA OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ja 64 ) Kaava-alue Kaava-alue käsittää Barösundin kyläkeskuksen ympäristöineen Orslandetin saaressa. Kaava-alue on rajattu
LisätiedotHelsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus
Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus 24.5.2012 Helsingin kaupunki, kirjaamo Kaupunkisuunnitteluvirasto PL 10 00099 Helsingin kaupunki Ympäristökeskuksen kannanotto Munkkiniemen tontin 30008/22,
LisätiedotHallituksen esitys. Museovirasto. Lausunto MV/5/ /2018. Asia: LVM/891/03/2017. Yleiset kommentit hallituksen esityksestä
Museovirasto Lausunto 22.02.2018 MV/5/03.00.00/2018 Asia: LVM/891/03/2017 Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi Liikenne- ja viestintäviraston perustamisesta, Liikennevirastosta annetun lain muuttamisesta
LisätiedotKAUPPATORIN JA YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KÄYNNISTYY KAAVAMUUTOKSELLA RATKAISTAAN TORIN RAKENTAMISMAHDOLLISUUDET
KAUPPATORIN JA YMPÄRISTÖN ASEMAKAAVAN MUUTOS KÄYNNISTYY KAAVAMUUTOKSELLA RATKAISTAAN TORIN RAKENTAMISMAHDOLLISUUDET Antti Rissanen, J-P Vartiainen I kaavoittajat I 31.1.2019 Carelicumin auditorio 18.00
LisätiedotAaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI
Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.
LisätiedotVastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)
Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo 831-417-5-137 (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos) Kaavaluonnoksesta saadut huomautukset ja niihin laaditut vastineet
LisätiedotRAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU. Kaisa Äijö
RAISION KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU Kaisa Äijö KESKIKAUPUNGIN SUUNNITTELUKILPAILU 14.10.2009-15.4.2010 KESKIKAUPUNKI TULEVAISUUDEN NÄKÖKULMA Tienvarsialueesta viihtyisäksi kaupungiksi SUUNNITTELUN
LisätiedotYLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA
S U U N N IT T EL U JA T EK N IIK K A YLIVIESKAN KAUPUNKI YLIVIESKAN ALPUMINKANKAAN OSAYLEISKAAVA FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY 7.1.2015 P22715 Ehdotusvaiheen palaute ja kaavan laatijan vastine 1 (39)
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.2.2018 ASEMAKAAVA KESKUSPUISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), kortteleita 20, 21, 26 ja katualuetta
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä. Keskustahanke
MAL-VERKOSTON TAPAAMINEN 14.5.2014 Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu Tullin alueen visiotyö
LisätiedotValtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014
2014 Mihin voidaan hakea avustusta? Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kohteiden ja niiden välittömän ympäristön parantaminen Valtakunnallisesti, seudullisesti tai paikallisesti merkittävä rakennus
LisätiedotVUOROVAIKUTUSRAPORTTI. Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin sisältö
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Kaavakartta nro 12459 1 (5) Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 11.4.2017, täydennetty 1.12.2017 VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro
LisätiedotKulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 KULTTUURIPERINTÖMME: KUN MENNYT KOHTAA TULEVAN
Kulttuuriperinnön eurooppalainen teemavuosi 2018 Kulttuuriperintövuosi Projekteja, tapahtumia, aloitteita, kampanjoita ympäri Eurooppaa. Toteuttajina EU:n jäsenvaltiot, alueelliset ja paikalliset viranomaiset/toimijat,
LisätiedotKIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
MIKKELIN KAUPUNKI tekninen toimi / kaupunkisuunnittelu PL 278, 50101 Mikkeli Etunimi Sukunimi puh. 044 794 xxxx, fax. (015) 194 2613, e-mail: etunimi.sukunimi@mikkeli.fi 0937 KIRKKOPUISTON ASEMAKAAVAN
LisätiedotRiihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö. 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014
Riihimäen kaupunki Kaavoitusyksikkö 15.8.2008, päivitetty 16.10.2008, 13.11.2009, 26.2.2010, 30.4.2010 ja 17.3.2014 LINJA-AUTOASEMAN ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63
LisätiedotKylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola
Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi 18.10.2011 / Esko Puijola Kalasataman nykyinen rakennuskanta vv verkkovaja 14 km kalamaja 2 pääasiallinen runkorakenne rakentamisvuodet harmaa hirsi
LisätiedotKOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER
KOKKOLAN KAUPUNKI TEKNINEN PALVELUKESKUS KAAVOITUSPALVELUT KARLEBY STAD TEKNISKA SERVICECENTRET PLANLÄGGNINGSTJÄNSTER ASEMAKAAVAMUUTOKSEN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA TONTTI 272-2-1-10, ASUNTO
LisätiedotKangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA
HAKIJA Rakennusliike Lapti Mannerheimintie 107 00280 HELSINKI KIINTEISTÖ Kangasalan kunnassa kiinteistörekisteritunnus 211-462-7-61 osoitteessa Tykkitie, 36240 KANGASALA VIREILLETULOPERUSTE Ympäristönsuojelulaki
LisätiedotValtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä
Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä Anna-Leena Seppälä Varsinais-Suomen ELY/ Anna-Leena Seppälä 29.1.2014 1 Valtakunnallisesti arvokkaat maisemaalueet
LisätiedotOas /17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL
Kaupunkiympäristön toimiala Asemakaavoitus Oas 1313-02/17 1 (5) Hankenro 5364_1 HEL 2013-016355 7.9.2017 DECKERIN HUVILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Tämä osallistumis- ja
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI Oas /17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL
HELSINGIN KAUPUNKI Oas 1313-00/17 1 (5) ASEMAKAAVOITUS Hankenro 5364_1 HEL 2013-016355 7.7.2017 DECKERIN HUVILAN ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Laajasalossa osoitteessa Adelenpolku
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA VANHA VEISTÄMÖNTIE 37, HALKOKARI ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Markku Mattila ja Johanna Salminen ovat
LisätiedotLepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA 30.9.2015
30.9.2015 Lepänkorvan silta kaavan muutos kaava nro 488 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTI- SUUNNITELMA V a l k e a k o s k e n k a u p u n k i K a u p u n k i s u u n n i t t e l u S ä ä k s m ä e n t i e 2 3
LisätiedotYLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET DO :43
YLI-IIN KUNTA KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS RAKENTAMISTAPAOHJEET 31.1.2005 SISÄLLYSLUETTELO 1 JOHDANTO... 1 2 ALUEET... 2 3 TEOLLISUUSALUE... 6 4 LOPUKSI... 7 1 1 JOHDANTO Nämä rakentamistapaohjeet
LisätiedotLiite 2 Valtakunnallisten erikoismuseoiden Suunnitelmamatriisi Neuvottelupäivämäärä neuvottelut Tekniikanmuseo Dnro 124/005/2011
Kauden 2012 2014 valtakunnallisen toiminnan päätavoitteet: 1. 2. Elämyksellinen oppimisympäristö 3. Osallistava ja verkottuva kulttuuriperintöalan toimija Valtakunnallinen vaikuttaminen omaan erikoisalaan
LisätiedotRakennussuojelun ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta
n ja käyttötarkoituksen muutoksen tiekartta Tiekartan tarkoituksena on kuvata prosessi, jossa valtio myy asetuksella suojellun kiinteistön. Kiinteistön käyttötarkoitus on tarkoitus muuttaa, jotta se palvelee
LisätiedotKaupunkisuunnittelun seminaari Matti Karhula
Kaupunkisuunnittelun seminaari 8.9.2010 Matti Karhula KOHTI ELÄVÄÄ KAUPUNKIKESKUSTAA Viihtyisä Oulun keskusta sykkii elämää läpi vuoden ja vuorokauden. Se pitää arvossa pohjoista kulttuuria, hyvinvointia,
LisätiedotKUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO KAUPUNGINOSAN KATU-
KUNNALLISEN ASEMAKAAVAN MUUTOS NO 7579. 111-KAUPUNGINOSAN KATU- JA TORIALUETTA, KAUPUNGINOSAN RAJAA (ALEKSIS KIVEN KATU VÄLILLÄ HALLITUSKATU - HÄMEENKATU, KIRKKOKATU VÄLILLÄ HALLITUSKATU - KESKUSTORI JA
Lisätiedot1(3) A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE.
A-2482 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 1(3) 1 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET 2 ASUINKERROSTALOJEN KORTTELIALUE. 3 KULTTUURI JA OPETUSTOIMINTAA PALVELEVIEN RAKENNUSTEN KORTTELIALUE, JOLLA YMPÄRISTÖKUVA
LisätiedotTAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS
TAIDEMUSEON YMPÄRISTÖ ASEMAKAAVAN MUUTOS YLEISÖTILAISUUS Sanna Seppänen I maankäytön suunnittelija I 4.2.2019 SISÄLTÖ Tavoitteet Lähtötiedot Kaavaluonnos Kaavaprosessi ja vaikuttaminen TAVOITTEET Tavoitteet:
LisätiedotKaupunkivalaistuksen suunnittelu
Kaupunkivalaistuksen suunnittelu Jyväskylä 8.8.2014 Leena Kaanaa Ympäristösi parhaat tekijät 2 Laadukas valaistus Pitkä elinikä, kestää aikaa ja kulutusta Kestävät ja toimivat materiaalit Muotoilu, ulkonäkö,
LisätiedotPenttilänrannan suunnittelupolku Juha-Pekka Vartiainen
Penttilänrannan suunnittelupolku 27.10.2010 Juha-Pekka Vartiainen Joensuu 1948 Hallinto ja kauppa Puu-Joensuu valmiiksi rakennettuna Penttilä Teollisuus Penttilän sahan aika 1870-luvulta 1990-luvulle päättyi
LisätiedotKuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto. Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula
Kuntalaisfoorumi Järvenpään keskustan kehittäminen ja rantapuisto Kaavoitusjohtaja Sampo Perttula Keskustan kehittäminen ja Rantapuisto 1. Tilaisuuden avaus 2. Järvenpään keskusta kehittäminen, ennen ja
LisätiedotSIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos
SIUNTIO 14.10.2014 Pickalan Golfkartanon asemakaavan muutos OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA 1. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) laaditaan osana kaavatyön
LisätiedotKulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla
Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla Espoon pohjois- ja keskiosien yleiskaavan yleisötilaisuus 12.4.2018 Heli Vauhkonen, maakunta-arkkitehti, Uudenmaan liitto Mikä on kulttuuriympäristöä? Ympäristössä
LisätiedotKONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE
KONNEVEDEN KIRKONKYLÄN ASEMAKAAVAN MUUTOS, MUSEOTIE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 2.1.2017 KUNTA Konnevesi 275 KYLÄ Kärkkäiskylä 404 KORTTELI Kortteli 33 tontti 4 KIINTEISTÖ 275-404-23-217
LisätiedotÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)
ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI) OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) 2.2.2015 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee noin 1,5 kilometrin etäisyydellä
LisätiedotOSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 )
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) AK 5199 KANKAANPÄÄN KAUPUNKI 27.3.2018 ASEMAKAAVA MUSIIKKIOPISTON ASEMAKAAVA Kankaanpään kaupungin 1. kaupunginosaa (Keskus), korttelia 21 koskeva asemakaavan
LisätiedotKansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä. Kulttuuriympäristö kunniaan
Kansalaisten vaikutusmahdollisuudet kulttuuriympäristön suojelussa ja kaavoituskysymyksissä Kulttuuriympäristö kunniaan 23.4.2012 1 SISÄLTÖ ELY-keskuksen tehtävät VAT ja kaavoitusjärjestelmä VAT ja kulttuuriympäristö
LisätiedotHennalan kasarmialueen korjaustapaohje
Hennalan kasarmialueen korjaustapaohje Asukastilaisuus 20.4.2016 Tutkija Riitta Niskanen, Lahden kaupunginmuseo Korjaustapaohjeen tarkoitus Hennalan kasarmialue on merkittävä rakennus- ja kulttuurihistoriallinen
LisätiedotTuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa. 3.10.2013 Lotta Vuorinen
Tuulivoimakaavoitus Kymenlaaksossa 3.10.2013 Lotta Vuorinen Tuulivoiman maakuntakaavoitus 11.10.2013 Mitä maakuntakaavoitus on? Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma alueiden käytöstä maakunnassa
LisätiedotRADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN MUUTOS, KAAVA NRO 467
Valkeakosken kaupunki 2.4.2013 Kaavoitus / Kaupunkisuunnitteluyksikkö Sääksmäentie 2 37600 VALKEAKOSKI ASEMAKAAVAN SELOSTUS, JOKA KOSKEE 2.4.2013 PÄIVÄTTYÄ ASEMAKAAVA- KARTTAA RADANVARSITIE, ASEMAKAAVAN
LisätiedotMARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7. Käyttötarkoituksen muutos
MARIANKATU 23, LIISANKATU 8A & G, MANEESIKATU 7 Käyttötarkoituksen muutos TÖÖLÖ RAUTATIEASEMA SENAATINTORI KAMPPI PUNAVUORI KAIVOPUISTO KATAJANOKKA Yhteensä neljä arvorakennusta: Bruttoala: 13 380 m2 Huoneistoala:
LisätiedotNurmijärven kuntastrategia 2014 2020. Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä. Klaukkalan koulu 30.1.
Nurmijärven kuntastrategia 2014 2020 Asukastyöpaja I: maankäyttö, asuminen, liikenne ja ympäristö Nurmijärvellä Klaukkalan koulu 30.1.2014 Vaihe 1A. Osallistujia pyydettiin kertomaan, millaiset olisivat
LisätiedotSEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS
Sepänkylän osayleiskaava, Mustasaari 2014, päivitetty 02/2016 (liikenne-ennuste, tienimet) SEPÄNKYLÄN OSAYLEIS- KAAVAN LIIKENNESELVITYS 1. SELVITYKSEN SISÄLTÖ JA TAVOITE Tämä liikenneselvitys on osa Sepänkylän
LisätiedotSIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS
SIUNTIO BOTÅKER ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVASELOSTUS 12.6.2014 Vireille tulosta ilmoitettu: Tekninen lautakunta 26.2.2014. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) Hyväksytty Pertti Hartikainen Pakkamestarinkatu 3, 00520
LisätiedotLiite 2 Maakuntamuseoiden nelivuotisneuvottelut Suunnitelmamatriisi 2014 2017 Neuvottelupäivämäärä 29.10.2013
Kauden 2014 2017 alueellisen toiminnan päätavoitteet: 1. Alueellisen yhteistyön edistäminen sekä ammatillisten että paikallismuseoiden parissa 2. Osallistava, vuorovaikutteinen tiedonvälitys kulttuuriperintöön
LisätiedotA Asemakaavan muutos. Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö. Lahti.fi
A-2701 1 (6) A-2701 Asemakaavan muutos 25.4.2018 Hirsimetsäntie 5-7 (Kivistönmäki), Kiveriö Lahti.fi A-2701 2 (6) Asemakaavan muutos laaditaan Kiinteistö Oy Lahden Hirsimetsäntie 5 sekä JMK Investment
LisätiedotHAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi 4.10.2012
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (OAS) 1(8) ASEMAKAAVAN MUUTOS KORTTELIN 54 TONTEILLA 3 JA 4 (PURSIMIEHENKATU 3 JA 5) 1 SUUNNITTELUALUE Suunnittelualue sijaitsee Saviniemen kaupunginosassa korttelin
LisätiedotASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE
KOKKOLAN KAUPUNKI KARLEBY STAD KAAVOITUSPALVELUT ASEMAKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA HANGAKSEN PIENTALOALUE ASEMAKAAVATYÖN SUUNNITTELUALUE Aloite on Kokkolan kaupungin. Työn tavoitteena on
LisätiedotMiksi vanhat apteekit hävisivät. Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström
Miksi vanhat apteekit hävisivät Helsingin Joutsen Apteekin 100-vuotis juhlaseminaari 17.11.2012 Margaretha Ehrström Muutokset ja uhat 1990-luvulla Lainsäädännöstä johtuen apteekin sijainti ei ollut enää
LisätiedotVUOROVAIKUTUSRAPORTTI
HELSINGIN KAUPUNKI KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO Kaavakartta nro 12459 Hankenro 5344_2 HEL 2016-013448 11.4.2017 1 (11) VUOROVAIKUTUSRAPORTTI Wäinö Aaltosen tie 7 asemakaavan muutos (nro 12459) Vuorovaikutusraportin
LisätiedotKaupunkikehitysryhmä Keskustahanke
TAMPEREEN ASEMANSEUDUN HANKEKOKONAISUUS Tampereen ja keskustan kehittämisohjelma Tullin alueen visiotyö Tampereen kaupunkiseudun MAL-aiesopimus ja Asemakeskushanke Tampereen Asemakeskuksen suunnittelukilpailu
Lisätiedot10900/25.10.2002 mukaista Hermanninpuistoa varten. Kaupassa noudatetaan seuraavia ehtoja:
Helsingin kaupunki Pöytäkirja 17/2011 1 (8) 452 Tontti-, puisto- ja katualueiden ostaminen Senaatti-kiinteistöltä Hermannista HEL 2011-004187 T 10 01 00 Päätös A Lautakunta päätti ostaa Suomen valtiolta
LisätiedotPännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402
Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...
LisätiedotRiihikallion koulukeskus. Vaihtoehtoiset mallit
Riihikallion koulukeskus Vaihtoehtoiset mallit Riihikallion koulukeskus 3 eri vaihtoehtoa VE1 koulun laajennus ja säilytettävien osien (2007-siipi ja liikuntasali) peruskorjaus VE2 koulun laajennus ja
LisätiedotKOSKEN Tl KUNTA. Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS. Työ: 26478. Tampere 7.11.2013
KOSKEN Tl KUNTA Keskustaajaman ja Koivukylän osayleiskaavojen liikenneselvitys LUONNOS Työ: 26478 Tampere 7.11.2013 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 Tampere Puhelin 010 2414 000 Telefax 010 2414 001 Y-tunnus
Lisätiedot3 LÄHTÖKOHDAT. 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuvaus
3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue sijaitsee Ilmajoen keskustassa rajautuen Ilkantiehen, Keskustiehen ja Kyrönjokeen. Suunnittelualueen pinta-ala
LisätiedotSATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009
SATAKUNNAN MAAKUNTAKAAVA Ehdotus 27.4.2009 NAKKILAN TAAJAMAOSAYLEISKAAVAN Tarkistaminen ja laajentaminen 2010 SATAKUNNAN ALUESUUNNITTELUN YHTEISTYÖRYHMÄ 20.1.2011 * KAAVOITUSARKKITEHTI SUSANNA ROSLÖF Satakunnan
LisätiedotROVANIEMEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN
ROVANIEMEN KESKUSTAN KEHITTÄMINEN Rakennemallit seminaari to 20.1.2011, klo 12-16 Rakennemallien 3 vaihtoehtoa Teemat Arkkitehtuuri ja kaupunkisuunnittelu Liikennekysymykset Keskusta kaupunkiyhteisön kehyksenä
LisätiedotHELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO RAPORTTI 14.4.2011
HELSINGIN KAUPUNKI VUOROVAIKUTUS- 1 (6) ALVAR AALTO -SUOJELUKOHDE, STORA ENSO OYJ:N PÄÄKONTTORIRAKENNUKSEN ASEMAKAAVAN MUUTOSEHDOTUS (NRO 12048) Hankenro 0685_1 Kslk dnro 2005-415 SISÄLLYS Osallistumis-
LisätiedotAlueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin
Alueiden käytön palvelut maakunnassa vuodesta 2020 eteenpäin 1. Mitä varten ko. palvelukokonaisuus on olemassa eli mikä on sen tärkein tavoite? Alueiden käytön palveluihin kuuluvat maakuntakaavoitus, kuntien
Lisätiedot