Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Kauhava.

Transkriptio

1 Länsi- ja Sisä-Suomi Päätös Nro 117/2013/1 Dnro LSSAVI/119/04.08/2012 Annettu julkipanon jälkeen ASIA HAKIJA Maidontuotantotoimintaa koskeva ympäristölupa, Kauhava. Timo, Raija-Liisa ja Tomi Hanhikoski Rintalantie Kauhava ELÄINSUOJAN TOIMINTA JA SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 110 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta olemassa olevan navetan yhteyteen siten, että nykyistä tuotantorakennusta jatketaan luoteissuuntaan. Laajennuksen jälkeen tilalle tulee yhteensä 200 lypsylehmää, 125 hiehoa ja 62 vasikkaa (alle 6 kk). Nykyinen navetta ja rakennettava laajennusosa sijaitsevat Kauhavan kunnan Ylikylän kylässä tilalla Välitalo Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristösuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto. Tämän päätöksen ympäristönsuojelulain mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh Vaasan päätoimipaikka fax Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, Vaasa

2 2 ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastoon TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Toiminnalle on aikaisemmin Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntänyt ympäristöluvan enintään 110 lypsylehmän, 10 hiehon ja 20 nuorkarjaan laskettavan naudan pitämiseen. Toiminnanharjoittajalla on sopimus lietelannan toimittamisesta varastoitavaksi toiselle tilalle, 800 m 3 sekä lannan luovuttamista koskeva sopimus, johon sisältyy peltoalaa 150 ha. Toiminta sijaitsee haja-asutusalueella maa- ja metsätalousvaltaisella alueella eikä alueella ole voimassa asema- tai yleiskaavaa. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Nykyinen eläinsuoja ja rakennettava laajennus sijaitsevat Kauhavan kaupungin Ylikylän kylässä noin 10 km:n etäisyydellä Kortesjärven keskustasta etelään ja noin 14 km:n etäisyydellä Kauhavan keskuksesta pohjoiseen. Eläinsuojan lähiympäristö on pääasiassa peltoaluetta, lähialueella sijaitsee myös asutusta. Eläinsuojan sijaintipaikka jää korkeuserojen vuoksi laaksoon. Lähimmät kuusi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat nykyisestä navetasta noin 140 metrin (asunto ja suljettu kyläkauppa), noin 180 metrin (2 kpl, asuintalo ja pankki) ja noin 190 metrin (nuorisoseura) etäisyydellä lännessä ja noin 160 metrin ja noin 190 metrin etäisyydellä lounaassa. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin tai yli 200 metrin etäisyydellä nykyisestä navetasta. Noin 160 metrin etäisyydellä sijaitsevalla naapurilla on hevostila. Lähimmät kahdeksan naapurin asuinrakennusta sijaitsevat rakennettavasta eläinsuojasta noin 140 metrin (asunto ja suljettu kyläkauppa), noin 150 metrin (2 kpl, koulu ja paritalo), noin 170 metrin (rivitalo), noin 180 metrin ja noin 190 metrin (tyhjillään) etäisyydellä luoteessa ja lännessä sekä noin 180 metrin (pankki) ja 190 metrin (nuorisoseura) etäisyydellä lounaassa. Muut naapurien asuinrakennukset sijaitsevat noin 200 metrin tai yli 200 metrin etäisyydellä rakennettavasta navetasta. Lähimmät kaksi naapurin asuinrakennusta sijaitsevat olemassa olevista ja rakennettavasta lietesäiliöistä noin 180 metrin etäisyydellä (asunto, suljettu kyläkauppa ja koulu).

3 ELÄINSUOJAN TOIMINTA 3 Eläinsuojan sijaintipaikka ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue, Hietakangas, sijaitsee noin 5,5 kilometrin etäisyydellä. Lähin vesistö, Kortesjärvi, sijaitsee noin 650 metrin etäisyydellä eläinsuojasta. Eläinsuoja ei sijaitse Natura 2000-verkoston kuuluvalla alueella, muulla luonnonsuojelualueella tai sellaisten läheisyydessä. Eläintilat ja tuotanto Tilalla on nykyisin 110 lypsylehmää, 10 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle < 6 kk). Toimintaa laajennetaan rakentamalla uusi pihattonavetta olemassa olevan navetan yhteyteen siten, että nykyistä tuotantorakennusta jatketaan luoteissuuntaan. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan tilat 200 lypsylehmälle, 125 hieholle ja 62 vasikalle (alle < 6 kk). Tilalla tuotetaan laajennuksen jälkeen maitoa noin 1,9 milj. kg sekä lihaa noin 10 tonnia vuodessa. Käyttövesi toimintaan otetaan kaupungin vesijohtoverkostosta. Lannan ja jätevesien varastointi Lannankäsittely tapahtuu pääosin lietelantana, 16 pikkuvasikkaa, hoitoja poikimakarsinat ovat kuivikepohjalla. Tilalla on nykyisin kaksi m 3 :n kokoista, kattamatonta, betonista lietesäiliötä, toinen lietesäiliö täytetään alakautta ja toinen täytetään pumppaamalla yläkautta. Tilalla on myös noin 144 m 2 :n kokoinen, betoninen kuivalantala, ajoluiskan korkeus on 0,5 m. Kuivalantalan reunojen korkeus on 1,25 m. Tuotantorakennuksen yhteyteen rakennetaan uusi betoninen alta täytettävä m 3 :n lietesäiliö. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan lisäksi uusi m 3 :n etälietesäiliö, noin 5 km:n etäisyydelle talouskeskuksesta Hollola - Karhunmaan metsäautotien varteen. Tilalla on myös sopimus lietelannan toimittamisesta varastoitavaksi toiselle tilalle, noin kilometrin etäisyydelle Hanhikosken talouskeskuksesta, yhteensä 800 m 3 (Seppo Hirsimäki, tila , säiliöiden koot 480 m 3, 285 m 3 ja 215 m 3 ). Tilalla tulee laajennuksen jälkeen olemaan lietesäiliötilavuutta lietekuiluineen (281 m 3 ) noin m 3. Hakemuksen mukaan maitohuoneen pesuvesiä ja eläinsuojan muita pesuvesiä syntyy noin 150 m 3 vuodessa. Eläinsuojan maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojan muut pesuvedet sekä WC-vedet johdetaan nykyisin lietesäiliöön. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Tilalla on käytettävissä peltoa lannanlevitykseen yhteensä noin 210 ha, josta omaa peltoa 35,27 ha, vuokrapeltoa 54,77 ha ja sopimuspeltoa

4 4 noin 120 ha. Hakemuksen mukaan lannan levityspeltoja ei sijaitse pohjavesialueella. Lietteen/lannan levityksestä 15 % tapahtuu viikkojen aikana, 70 % viikkojen aikana ja 15 % viikkojen aikana. Laidunnus Lypsylehmillä on vapaa kulku laitumelle. Laidunalaa on 7 ha, eläimiä laidunnetaan 4 kk vuodessa. Eläimet pidetään laidunkaudella öisin sisällä. Vesihuolto laitumelle järjestetään erillisellä altaalla. Laitumet eivät rajoitu vesistöön. Säilörehun varastointi Jätteet Esikuivattua säilörehua tehdään laajennuksen jälkeen noin 3000 t/v. Tilalla on käytössä oma rehuntekokalusto ja pyöröpaalattu rehu varastoidaan tuubeihin peltolohkoilla. Säilönnässä käytetään biologisia säilöntäaineita. Nykyiset laakasiilot katetaan hakevarastoksi. Hakemuksen mukaan toiminnasta syntyvät kuolleet eläimet (noin 10 t/vuosi) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Muut jätteet kuten muovit, jäteöljyt, akut ja loisteputket toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan metallinkeräilypisteeseen. Rehujäte varastoidaan lantalassa ja levitetään pelloille. Polttoainesäiliöt ja kemikaalit Tilalla on polttoainesäiliö, jonka tilavuus on noin litraa. Polttoainesäiliö, joka on varustettu lapon estolaitteella, sijaitsee tilakeskuksen yhteydessä, tien toisella puolella olevassa hallissa. Tilalla on muita öljytuotteita enintään 200 litraa, jotka säilytetään tynnyrissä konehallissa. Nurmivaltaisesta viljelystä johtuen kasvinsuojeluaineiden käyttö on vähäistä. Aineita ostetaan kasvukauden tarvetta vastaava määrä. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet ja pesuaineet säilytetään asianmukaisesti varastohuoneessa. Toiminnasta aiheutuva liikenne Tilalta haetaan maito joka toinen päivä, rehua ajetaan pellolta talouskeskukseen 1-2 kertaa viikossa ja ostorehuja tuodaan tilalle pari kertaa kuukaudessa. Lannanlevitystä tehdään noin 4 vrk/levitysjakso. Säilörehua tehdään noin 4 päivää/korjuujakso. Eläinlääkäri tai seminologi käy tilalla kerran viikossa. Liikennöinti suuntautuu pääosin siten, että koulun ohi ei tarvitse ajaa.

5 5 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Nykyisessä tuotantorakennuksessa on koneellinen ilmanvaihto. Rakennettavaan laajennusosaan tulee luonnollinen ilmanvaihto. Poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolle sijoitettujen/sijoitettavien poistoilmahormien kautta. Poistohormeja on riittävästi ja ne ovat sijoitettu siten, että pistekuormitus on mahdollisimman vähäistä. Ruokinnalla ja hoidolla pyritään huolehtimaan siitä, että navetan ilman laatu pysyy hyvänä, eikä turhia ammoniakkipäästöjä tule. Ruokinta suunnitellaan eläinten tarpeen mukaisesti. Lannanlevityksen hoitaa pääosin urakoitsija, jolla on multauslaitteet. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ JA TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tuotantorakennuksen suunnittelussa huomioidaan voimassaolevat paloturvallisuusmääräykset ja rakentamisessa käytetään kuhunkin kohteeseen sopivia rakennusmateriaaleja. Sosiaalitiloissa on alkusammutuskalustoa. Tuotantotiloissa on paloturvallisuusjärjestelmä ja tarkoitus on hankkia valvontakamera. Ruokinta ja lypsy pystytään hoitamaan sähkökatkon aikanakin aggregaatin avulla. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset Lupahakemusta on täydennetty (toiminnanharjoittajat ovat Raija-Liisa, Timo ja Tomi Hanhikoski, Tomi Hanhikosken allekirjoitus, sopimus lietelannan toimittamisesta varastoitavaksi ja selvitys vaihtoehtoisesta sijoituspaikasta.) Hakijat ovat täydennyksessä ilmoittaneet, että toinen vaihtoehto rakennuspaikaksi olisi 2,5 km etelään. Paikalle pitää rakentaa uusi tieverkosto, sähkölinja ja kunnallistekniikka, jolloin kustannukset nousevat rajusti. Uudessa laajennusosassa olisi tilat vain lypsylehmille ja osalle hiehoista. Pikkuvasikkatiloja ei ole lainkaan. Eläinten kuljetusta tulisi paljon, josta lisäkustannuksia ja työmäärä lisääntyisi huomattavasti, myös eläinten laiduntaminen loppuisi. Ainoaksi vaihtoehdoksi jää nykyisen navetan yhteyteen rakennettava laajennus. Lupahakemuksesta tiedottaminen Ympäristöluvan vireilläolosta on kuulutettu Kauhavan kaupungin sekä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisilla ilmoitustauluilla välisenä aikana. Hakemusasiakirjat ovat olleet kuulutusaikana nähtävillä Kauhavan kaupunginvirastossa. Ympäristölupahakemuksen vireilläolosta on tiedotettu sanomalehdessä Komiat sekä lähetetty tieto eläinsuojan lähinaapureille hakemusasiakirjoihin liitetyn tiedonantokirjelmän mukaisesti.

6 6 Tarkastus Ympäristölupahakemuksen johdosta on suoritettu tarkastuskäynti Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin. Lausunnot Lupahakemuksesta on pyydetty lausuntoa Kauhavan kaupunginhallitukselta ja ympäristönsuojeluviranomaiselta sekä Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Kauhavan ympäristönsuojelulautakunta toteaa lausunnossaan, että lautakunnalla ei ole huomauttamista hakemuksen johdosta. Kauhavan kaupunginhallitus toteaa lausunnossaan, että hallinto-osasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnon kaupungin maaseutu- ja ympäristötoimelta. Ympäristösihteeri Kari Hongisto on ilmoittanut puoltavansa luvan myöntämistä. Maaseutupäällikkö Janne Lahnalampi toteaa antamassaan lausunnossa mm. seuraavaa: Vaikka laajennus on mittava, hajuhaitat eivät tulevan laajennuksen mukana paljoakaan muutu. Lähimmät asukkaat ovat noin 200 metrin päässä navetasta. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan yksi uusi lietesäiliö navetan läheisyyteen ja toinen etäsäiliö 5 kilometrin päähän tilasta. Etäsäiliöstä on lähimpään taloon matkaa noin 500 metriä. Naudanlanta aiheuttaa hajuhaittoja lähinnä levitysajankohtina, muulloin pinta on kuorettunut, mikä ehkäisee hajun muodostumista. Hanhikoskilla on lannan vastaanottosopimuksia muiden viljelijöiden kanssa. Lannan käytön lisäämisen myötä naapuriviljelijät saavat viljelyssään etua edullisista ravinteista. Alueella on perinteisesti ollut karjataloutta, joten asukkaat ovat tottuneet siihen. Koska uusi tuotantorakennus jatkuu olemassa olevasta navetasta, ei rakentamisella ole kovinkaan paljoa vaikutuksia näkyvyyden suhteen. Tila työllistää tällä hetkellä 3 henkilöä. Tilalla on vuoden vaihteessa tehty osittainen sukupolvenvaihdos, jossa osa tilasta on siirtynyt jo jatkajalle. Laajennuksella luodaan maataloustuotannon jatkamisedellytyksiä. Kaupunginhallitus yhtyy lausunnossaan ympäristösihteerin ja maaseutupäällikön antamiin lausuntoihin ja toteaa, että Kauhavan kaupungilla ei ole huomautettavaa ko. hakemuksen johdosta. Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maatalouden ja vesiensuojeluryhmä toteaa lausunnossaan, että tilalla on tällä

7 7 hetkellä ympäristölupa 110 lypsylehmän, 10 hiehon ja 20 vasikan (alle 6 kk) pitämiselle. Toimintaa on tarkoitus laajentaa luoteissuuntaan niin, että tilalle tulee tilat 200 lypsylehmälle, 125 hieholle ja 62 vasikalle (alle 6 kk). Laajennuksen yhteydessä tilalle on tarkoitus rakentaa uusi m 3 :n lietesäiliö sekä lisäksi m 3 :n etälietesäiliö. Rakennettavan laajennuksen lähimmät naapurit ovat kyläkauppa (140 metriä) ja koulu (150 metriä). Lähimmät naapureiden asuinrakennukset sijaitsevat navettarakennuksesta tai sen laajennuksesta noin 130, 155, 175, 175, ja 185 metrin etäisyyksillä. Olemassa olevat ja rakennettavat lietesäiliöt sijaitsevat lähimpiin naapureihin nähden navettarakennuksen takana ja niistä on etäisyyttä lähimpiin naapureihin (kauppa) noin 180 metriä. Suunnitellun laajennuksen jälkeen toiminnan eläinyksikkömäärä on noin 1610 eläinyksikköä. Etäisyysvaatimus tämän kokoiselle uudelle eläinsuojalle on ympäristöministeriön ohjeen 1/2010 liitteen neljä mukaan suotuisissa olosuhteissa noin 315, normaaleissa olosuhteissa noin 340 ja vaativissa olosuhteissa noin 405 metriä. Navetoiden kohdalla käytetään yleensä suotuisten ja normaaleiden olosuhteiden etäisyysvaatimusta. Etäisyyssuositukset koskevat uusia hankkeita, mutta niitä sovelletaan tapauskohtaisesti myös laajennuksiin. ELY-keskus katsoo, että nyt kyseessä olevassa hakemuksessa on kyse laajennuksesta. Ympäristöministeriön ohjeen mukaan laajennushankkeiden vähimmäisetäisyys lähimpään naapuriin tulisi olla 100 metriä. Koska kyseessä on suuri eläinsuoja, tulisi etäisyyden lähimpiin naapureihin olla kuitenkin tätä pidempi. Lisäksi lähimmät naapurirakennukset ovat kauppa ja koulu, jotka ympäristöministeriön ohjeen mukaan edellyttävät suurempaa etäisyyttä. Lähimmät naapureiden asuinrakennukset ja muut häiriintyvät kohteet eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Lietesäiliöt ovat lähimpiin naapureihin nähden navettarakennuksen takana ja lietesäiliöistä ei ole välitöntä näköyhteyttä naapureihin. ELY-keskus katsoo, että sijoituspaikka täyttää ympäristönsuojelulain mukaiset vaatimukset, kun toiminnassa edellytetään parhaan käyttökelpoisen tekniikan käyttöönottoa. Tekniikalla voidaan estää tai vähentää toiminnasta aiheutuvia hajuhaittoja. Vaadittavaan tekniikkaan vaikuttaa myös se, kuinka lähimmät naapurit ovat kokeneet nykyisen maidontuotantotoiminnan ja miten haitalliseksi sen laajennus todetaan. ELY-keskus katsoo, että olemassa olevat ja rakennettava lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella. Uusi lietesäiliö tulee rakentaa siten, että se on myöhemmin mahdollista kattaa kiinteällä katteella. Hajuhaittaa arvioitaessa on annettava merkitystä myös sille, määrätäänkö eläinsuojan yhteyteen lannan käyttörajoituksia, kuten lannalla käsittelemättömiä vyöhykkeitä tai lannan välitöntä muokkausvelvoitetta. ELY-keskuksen

8 8 käsityksen mukaan tällä on vaikutusta myös uuden lantalan kattamistarvetta harkittaessa. Tilalla on riittävästi lannan varastointitilavuutta 12 kuukauden lannan varastoimiseksi ja riittävästi lannanlevitysalaa. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksen johdosta ei ole jätetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä annettu mahdollisuus antaa vastine annetuista lausunnoista. Hakija ei ole antanut vastinetta. ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Etälietesäiliö Aluehallintovirasto jättää eläinsuojan ja rakennettavan etälietesäiliön etäisyyden johdosta asian sikseen siltä osin kuin on kysymys luvan myöntämisestä etälietesäiliön toimintaa varten. Aluehallintovirasto ottaa kuitenkin huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliön lietteen varastointitilavuudesta. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Timo, Raija-Liisa ja Tomi Hanhikoskelle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Kauhavan kaupungin Ylikylän kylään tilalle Välitalo tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty ) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään siten, että eläinsuojassa voidaan pitää enintään 200 lypsylehmää, 125 hiehoa ja 62 vasikkaa (alle 6 kk). Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Lietteiden, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien

9 9 varastotilavuutta tulee olla vähintään noin m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (281 m 3 ) tilavuus. Tilalle tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin m 3 :n lietesäiliö, joka tulee olla käyttövalmiina ennen laajennuksen käyttöönottoa. Lisäksi hakijalla tulee olla suunnitelmien mukaisesti uusi noin m 3 :n etälietesäiliö käyttövalmiina ennen uuden laajennusosan käyttöönottoa. Vasikkakarsinoiden, poikima- ja sairaskarsinoiden kuivikepohjilla muodostuva kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Lantalassa tulee olla varastointitilavuutta vähintään noin 304 m 3. Lantalan sadevedet (14,4 m 3 ) pitää johtaa lietesäiliöön. Olemassa olevan lantalan (144 m 2, reunojen korkeus 1,25 m, neljännellä reunalla vähintään 0,5 metrin korkuinen ajoluiska) kuormauslaatta tulee rakentaa tiivispohjaiseksi esimerkiksi betonista tai asfaltista. Kuormauslaatan osalta tarvittavat toimenpiteet tulee olla tehtynä ennen laajennuksen käyttöönottoa. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut, lietteen pumppaus-/pudotuskaivot ja lietesäiliöt tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Myös nykyisen eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja lietesäiliöt sekä lietteen pumppauskaivo tulee olla rakennettu vesitiiviistä betonimateriaalista. Navetan yhteydessä olevien lietesäiliöiden sekä navetan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön lastausalueet tulee olla tiivispohjaisia esimerkiksi betonia tai asfalttia. Toimenpiteet tulee olla tehtynä ennen laajennuksen käyttöönottoa. Eläinsuojien piha- ja kulkutiet, mikäli niitä ei ole asfaltoitu, tulee pitää riittävän kovapohjaisina. Avoimet lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Eläinsuojien sosiaalitilojen WC-jätevedet tulee käsitellä valioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti viimeistään mennessä johtamalla ne esimerkiksi erilliseen umpikaivoon. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätehuoltomääräyksien mukaisesti kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Eläinsuojan WC-jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Lietteen/lannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen/lannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteel-

10 10 lisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivalanta, maitohuoneen pesuvedet sekä muut eläinsuojien pesu- ja jätevedet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/lantaa sekä pesu- ja jätevettä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/lannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 195,1 hehtaaria. Lieteen/lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Lietteen ja lannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lietteen/lannanlevitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään metriä leveä lietteellä/lannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvin-

11 11 suojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/lannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan varastoinnista ja levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Eläinsuojan yhteyteen rakennettava uusi lietesäiliö (tilavuus m 3 ) tulee kattaa kiinteällä katteella (esimerkiksi peltikatteella). Nykyisen navetan yhteydessä olevat lietesäiliöt (2 x 1810 m 3 ) tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella esimerkiksi turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla. Rakennettava lietesäiliö tulee täyttää alakautta, nykyiset lietesäiliöt tulee täyttää alakautta tai lietepinnan alapuolelta. Lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee pitää/kattaa kiinteillä betonikansilla. Lantalassa varastoitava kuivikelanta tulee peittää vähintään 10:cm:n vahvuisella turvekatteella tai vastaavalla tavalla. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/lantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja rehuvarastojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sijaitsevilla peltoalueilla, liete/lanta tulee mullata välittömästi, viimeistään neljän tunnin kuluessa levityksestä. Muutoin muualle kuin kasvustoon levitettävä liete/lanta tulee mullata tai pelto kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Liete/lanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville ei aiheuteta hajuhaittaa. Liete/lanta on levitettävä tyynellä säällä tai siten, että tuuliolosuhteet ovat naapureihin nähden suotuisat. Lietteen/lannan levitystä juhlapyhinä tulee välttää.

12 12 4. Säilörehun varastointi Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua pinta- ja pohjavesien tai maaperän pilaantumista. Rehujätteet tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää pellolla lannoitteena. Myös säilörehumuovit on poistettava alueelta heti käytön jälkeen. 5. Laidunnus Laidunnettavien eläinten määrä ei saa ylittää laidunalueen maaperän tai kasvillisuuden kestävyyttä. Lisäksi on huolehdittava siitä, etteivät sallitut lannoitustasot ylity. Laidunalueita tulee hoitaa siten, että niille ei muodostu nurmesta vapaita eroosioherkkiä alueita. Eläinsuojien ja laidunalueiden välisten kulkuteiden tulee olla kovapohjaisia siten, että ne kestävät eläinten kulkemisen. Kulkuteille kertyvä lanta tulee poistaa säännöllisesti viikoittain. Laiduntamista tulee välttää alle metrin etäisyydellä talousvesikaivoista. 6. Jätteet Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään. Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujätteiden varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle. Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kaupungin jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 7. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta tulee varastointi ta-

13 13 pahtua tiiviissä, jäähdytettävissä olevassa raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. Mikäli ruhoja varastoidaan vain lyhytaikaisesti (alle 2 vrk), tulee sen tapahtua tiiviillä alustalla ja ruhot tulee peittää sateelta ja tuhoeläimiltä. Varastointipaikka tulee olla varjoinen, jos sitä ei ole sijoitettu sisätiloihin. 8. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Ulkona sijaitsevat maanpäälliset polttonestesäiliöt tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettuna suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä tai suoja-altaat tulee varustaa öljynerotuskaivoon johtavalla tyhjennysputkella. Polttonestesäiliöt tulee olla varustettuna ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi palo- ja pelastusviranomaisille. 9. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, lietteen pumppauskaivon/pudotuskaivojen ja niiden katteiden, polttonestesäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Lietelannasta ja kuivalannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietelannan ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) lietelannan ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat

14 14 lanta-analyysien tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset uudet tai muuttuneet lannan varastointiin liittyvät sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee vuosittain helmikuun loppuun mennessä lähettää Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä ensisijaisesti sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). 10. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseen. 11. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. 12. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan ja rakennettavien lietesäiliöiden käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Käsittelyratkaisun perustelut Etälietesäiliö Aluehallintovirasto katsoo, että rakennettava etälietesäiliö ei muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 3 mom. tarkoi-

15 15 tettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Eläinsuojan ja etälietesäiliön keskinäisen etäisyyden vuoksi (5 km) niistä ympäristössä aiheutuvat vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Etälietesäiliön mahdollinen luvantarve arvioidaan Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen toimesta. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

16 16 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset. Kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristön, eläinsuojien eläinmäärän sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainnin naapureihin nähden, toiminta ei todennäköisesti aiheuta kohtuutonta rasitusta tai muuta olennaista haittaa naapureille. Aluehallintovirasto katsoo, että eläinyksikkömäärän lisäyksen perusteella (noin 2,1-kertainen) kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksi hyväksyä jonkin verran lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Ilmatieteen laitoksen tuulensuuntatilastojen (v ) mukaan Kauhavan lentokentän meteorologisella havaintopaikalla tehtyjen mittaustulosten mukaan tuulee vuotuisesta ajasta pohjoisesta keskimäärin 12 %, koillisesta keskimäärin 9 %, idästä keskimäärin 9 %, kaakosta keskimäärin 12 %, etelästä keskimäärin 18 %, lounaasta keskimäärin 17 %, lännestä keskimäärin 9 % ja luoteesta keskimäärin 9 %. Lähimmät naapurien asuinrakennukset eivät sijaitse vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Ratkaisussa on otettu huomioon, että eläinsuoja sijoittuu maastollisesti laaksoon ja että hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia/mielipiteitä, joissa olisi tuotu esille toiminnasta aiheutuvan hajuhaittaa tai muuta haittaa. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty, että ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja ei sijaitse lähialueella siten, että hankkeesta ei muodostuisi luvanhakijalle kokonaan uutta hanketta. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu mm. määräykset navetan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön kattamisesta kiinteällä katteella, olemassa olevien lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta/lietepinnan alapuolelta, lietteen pumppukaivon/pudotuskaivojen pitämisestä katettuna/kattamisesta betonikansilla, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta ja lannan levittämisestä eläinsuojien lähialueella.

17 17 Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (VNA 931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Valtioneuvoston asetuksen maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja - ohjeet (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa yhteensä m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös lietesäiliöiden sadevesivara (noin 563 m 3 ), lantalan sadevedet noin 14 m 3, maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (noin 480 m 3 ) on lietteen varastointitilavuustarve noin m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Kuivikelannan varastointitilavuutta tulee olla vähintään noin 304 m 3. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi kuivikelannan varastotilavuutta. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kuivalantaloiden ulkopuolella tulee olla tiivispohjainen kuormauslaatta esim. betonista tai asfaltista. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc -vedet tulee käsitellä siten, että valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) vaatimukset täyttyvät johtamalla vedet esim. riittävän kokoiseen umpikaivoon. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kaupungin jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan wc-vesiä ei saa johtaa lietesäiliöön.

18 18 Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta ( ). Peltopinta-alatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Navetan yhteyteen rakennettavan lietesäiliön kattaminen kiinteällä katteella ja navetan yhteydessä sijaitsevien lietesäiliöiden kattaminen kelluvalla katteella, lantalassa varastoitavan kuivikelannan peittäminen esim. turvekatteella ja lietesäiliöiden täyttäminen alakautta/lietepinnan alapuolelta sekä lietteen pumppukaivon ja pudotuskaivojen katettuna pitäminen/kattaminen betonikansilla on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos eläinsuojan katolla sijaitsevien poistoilmahormien kautta. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa.

19 19 Säiliörehun varastointia koskeva lupamääräys 4 Määräys säilörehun ja rehujätteen varastoinnista on tarpeen pinta- ja pohjavesien pilaantumisen ehkäisemiseksi ja hajuhaittojen vähentämiseksi. Laiduntamista koskeva lupamääräys 5 Laitumille johtavien kulkuteiden puhdistaminen on tarpeen niiden liettymisen estämiseksi ja vesiensuojelun toteuttamiseksi. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysohje MMM-RMO C4 edellyttää, että suunnittelussa otetaan huomioon rakennuksesta laitumelle johtavien kulkuteiden puhdistettavuus. Määräys laiduntamisen välttämisestä talousvesikaivojen ympärillä on annettu pohjavesien suojelemiseksi. Laidunalueiden hoito on tarpeen pintavesiin kohdistuvan kuormituksen ehkäisemiseksi. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 6 ja 7 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva määräys 8 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Toiminnan tarkkailua ja raportointia kokeva lupamääräys 9 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, pumppaussäiliön/pudotuskaivojen, lantalan ja niiden katteiden rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä.

20 20 Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 10 Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Muut määräykset ja toiminnan muutoksia koskeva määräys 11 Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 12 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen, Kauhavan kaupunginhallituksen ja Kauhavan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnoissa esille tuotuja asioita ratkaisusta ja lupamääräyksistä 1,2 ja 3 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta.

21 Lupamääräysten tarkistaminen 21 Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi. Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 28, 41-43, 45-46, 55-56, 96-97, 100, 103, 105 Ympäristönsuojeluasetus 15-19, 21-22, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (1072/1993) 6, 15, 17, 19, 51 Jätelaki (646/2011) 148, 149 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM- RMO-C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011)

22 22 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksuksi tulee euroa. LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Kauhavan kaupungin ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä sanomalehdessä Komiat. JAKELU Päätös MUUTOKSENHAKU Hakijalle Tiedoksi Kauhavan kaupunginhallitus Kauhavan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen.