Koillis-Suomen Elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen Elinkeinostrategia 2005 2010"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen Elinkeinostrategia Matkailu Tietoteollisuus Puutuoteteollisuus Alkutuotanto Hyvinvointipalvelut Tuotannollinen toiminta Lähialueyhteistyö

2 Tiivistelmä Matkailu kansainvälistyvä toimiala Tietoteollisuus pitkäjänteisen kehittämistyön tulos näkyy Puutuoteteollisuus vahvaa ja monipuolista toimintaa Alkutuotanto elinvoimaa maaseudulta Hyvinvointipalvelut alueen kasvava toimiala Tuotannollinen toiminta jalostava teollisuus Lähialueyhteistyö

3 Esipuhe Koillis-Suomen alueen muodostavat Kuusamon kaupunki sekä Posion ja Taivalkoskoen kunnat. Alueen yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2005 oli yhteensä Tavoitteena on, että alueen asukasmäärä on vuonna 2010 yhteensä Jotta nykyinen negatiivinen väestönkasvu saadaan käännettyä positiiviseksi on alueen vetovoimaisuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen panostettava voimakkaasti. Alueella on alkaen aluekehityksestä ja elinkeinojen kehittämisestä vastannut uusi organisaatio, joka muodostuu tulevaisuus- ja aluekehitystoimikunnasta, tulevaisuusfoorumista sekä kasvuhakuisten yritysten muodostamista toimialaryhmistä. Operatiivisesta kehittämispalvelutoiminnasta vastaa Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Yksi uuden organisaation ensimmäisistä tehtävistä oli laatia Kuusamon, Posion ja Taivalkosken alueelle yhteinen, alueellinen elinkeinostrategia. Koillis-Suomen elinkeinopoliittinen visio 2010 Koillis-Suomi on 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinkeinostrategiatyö on tehty tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Kevään 2005 aikana käynnistettiin toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatiminen kasvuhakuisten yritysten muodostamissa toimialaryhmissä. Alueella toimii kuusi toimialaryhmää; matkailu, tietoteollisuus, puuteollisuus, alkutuotanto, hyvinvointipalvelut sekä jalostava teollisuus. Toimialaryhmätyöskentelyn kautta saatiin yrityskentän näkemys elinkeinojen kehittämistarpeista ja parhaista mahdollisuuksista. Toimialakohtaisten suunnitelmien lisäksi alueelliseen elinkeinostrategiaan otettiin yhdeksi tarkastelukohteeksi lähialueyhteistyö. Syksyn aikana toimialakohtaiset kehittämissuunnitelmat esiteltiin seudulliselle aluekehitys- ja tulevaisuustoimikunnalle sekä kuntien valtuustoille. Toimialakohtaisista strategioista tiivistettiin loppuvuodesta yhteinen alueellinen elinkeinostrategia, joka vahvistettiin seudullisessa aluekehitys- ja tulevaisuustoimikunnassa joulukuussa

4 4

5 Tiivistelmä Omiin vahvuuksiin uskoen globalisaatiota hyödyntäen Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Alueen upea luonto, uusiutuvat luonnonvarat, osaaminen ja kaukokatseiset yrittäjät yhdistyneenä uuteen teknologiaan ja taitavaan verkottumiseen pitävät alueen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena. Alueen sisämarkkinoiden pienuudesta johtuen tähdätään tuotannollisessa toiminnassa vientiin ja matkailussa kansainvälisen matkailun voimakkaaseen kasvuun. Kehityksen kärjiksi valituilla toimialoilla, kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan palvelut, mennään rohkeasti eteenpäin. Samalla pidetään huolta maa- ja metsätaloudesta ja puuhun perustuvasta teollisuudesta. Vahva perusta perinteisillä aloilla mahdollistaa reippaita avauksia uusilla toimialoilla. Toimialojen rajapintoihin haetaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita kuten esimerkiksi Koillis-Suomi -tuotteet, tietotekniikan sovellukset perinteisille toimialoille, uusiutuva energia ja hyvinvointipalvelut. Osaamista vahvistetaan Koillis-Suomen osaamisstrategian mukaisesti yhteistyöllä Oulun ja Lapin yliopistojen ja Oulangan ja Värriön tutkimusasemien ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä verkottumalla kansallisten ja globaalien osaamisverkostojen kanssa. Toisen asteen koulutusta kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän, naapurikuntien ja -alueiden kanssa. Nuorten yritteliäisyyttä edistetään yhteistyössä yrittäjien ja oppilaitosten kanssa mm. Next generation -hankkeen avulla. 5

6 Kaupallisten palveluiden kehittymistä tuetaan varaamalla yrityksille tontteja ja toimitiloja keskeisiltä paikoilta ja ottamalla kaupallisten palveluiden tarpeet huomioon suunnittelussa ja kaavoituksessa Elinkeinopolitiikassa asetetaan alueella toimivat yritykset ja yrittäjät etusijalle rakentamatta esteitä uusille yrittäjille ja alueelle tuleville uusille yrityksille. Koillis-Suomen mahdollisuudet ja kehittämisen karikot Vahvuudet Heikkoudet upea luonto, selkeät vuodenajat ja lumivarmuus hyvä imago ja vahva itsetunto hyvät yrittäjät ja yritykset motivoitunut työväki ihmisen kokoinen alue Mahdollisuudet pieni väestöpohja etäisyys ja kylmä ilmasto osaamisen kapeikot Uhat luontoon ja erityisesti uusiutuviin luonnonvaroihin tukeutuva tutkimus ja tuotanto uuden teknologian sovellutukset perinteiseen toimintaan EU:n portti Luoteis-Venäjälle etätyö ja verkottuminen väestökato ja väestörakenteen vinoutuminen ja palvelujen huononeminen ja yksipuolistuminen imagon rapistuminen ja vetovoiman hiipuminen Kehityksen pullonkaulat poistetaan Koillis-Suomen elinkeinojen kasvua hidastavat esteet ja kapeikot poistetaan määrätietoisella yhteistyöllä. 1. Saavutettavuutta parannetaan Etäisyydestä aiheutuvia haittoja vähennetään lisäämällä lentovuoroja ja charter-lentoja Kuusamoon ja parantamalla lentoaseman kapasiteettia ja lentokenttäalueen palveluita. Lentoaukosta Koillis-Suomen kohdalta Venäjälle neuvotellaan, jotta jatkoyhteydet Luoteis-Venäjälle aukeavat. Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamon kautta Kemijärvelle selvitetään tavara- ja matkailuliikenteen vaihtoehtojen lisäämiseksi. Pintamo-Taivalkoski tieosuuden parantamista kiirehditään ja Valkea tie - matkailureittiä aina Vienanmerelle saakka kehitetään lähialueyhteistyöllä. 6

7 Alueen sisäistä liikennettä parannetaan, jotta matkailukohteet ovat saavutettavissa myös julkisin kulkuneuvoin. 2. Kehitystä estävät rajat poistetaan Palvelujen ja elinkeinojen kehittämistä haittaava läänin-, TE-keskus-, maakunta- ja työvoimahallinnonraja poistetaan aluekeskuksen sisältä ja yhteistyötä haittaavia rajoja naapurikuntien ja alueiden kanssa madalletaan. Pohjoisen yhteinen markkinointihanke toteutetaan mm. matkailussa yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Kuusamo-Suoperä raja-aseman avaaminen hyödynnetään tehokkaasti ja Koillis-Suomesta luodaan EU:n portti Luoteis-Venäjälle. 3. Luonnonvarat kestävään käyttöön Metsien kestävä talouskäyttö, matkailu ja suojelu pidetään tasapainossa, jotta puuhun perustavalle teollisuudelle ja energiantuotannolle riittää kohtuulliselta etäisyydeltä raaka-ainetta, matkailun edellytykset turvataan ja upea luonto säilyttää vetovoimansa. 4. Alueen vetovoimaa vahvistetaan Alueen vetovoimaa vahvistetaan huolehtimalla kestävän kasvun ohella peruspalveluista, koulutuksesta ja kulttuuritoiminnasta sekä monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Kausityöntekijöiden sijoittumista pysyvästi alueelle tuetaan huolehtimalla vuokra-asuntojen ja tonttien tarjonnasta. Lisäksi toteutetaan yhdessä työvoimaviranomaisten ja yritysten kanssa tiedotus- ja kotoutuskampanja, joka suunnataan kausityöntekijöille ja mahdollisille muuttajille. Alueen upea luonto hyödynnetään myös asuntorakentamisessa. Lomaasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi helpotetaan. Mittarit Koillis-Suomen väkiluku: Väkiluku 2010 on Koillis-Suomessa aluekeskuksen alueella vähintään asukasta. Koillis-Suomen työttömyysaste: Työttömyysaste on Koillis-Suomen aluekeskuksen alueella valtakunnan keskiarvoa alemmalla tasolla vuoteen 2010 mennessä. 7

8 8

9 Matkailu kansainvälistyvä toimiala Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Kuusamo Lapland -matkailualueen muodostavat Koillis-Suomen Aluekeskuksen kunnat Kuusamo, Taivalkoski, Posio sekä lisäksi Salla. Matkailullisesti tämä on aluekokonaisuus, jonka yhdistävänä tekijänä on Kuusamon kansainvälinen lentokenttä. Ruka kuuluu Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin matkailukeskuksiin. Sallatunturi on puolestaan suosittu perheiden talvilomakohteena. Taivalkoski on Kalle Päätalon kotipitäjä ja kehittänyt matkailuaan kulttuuriin pohjautuen. Posiolta tunnetaan lähinnä Pentik-mäki, Korouoma ja Kitkajärvi. Alueen kansainvälisesti tunnetuin tuote on Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierrosvaellusreitti. Kuusamo Lapland- matkailualueella on 17 hotellia, joissa on yli 3000 vuodepaikkaa, loma-asunnoissa on kapasiteettia yli 9500 vuodepaikkaa, kokous- ja konferenssitiloja on yli 2000 henkilön tapahtumiin ja alueella on Suomen monipuolisin, ympärivuotinen ohjelmapalveluyritysten keskittymä ja verkosto. Välitön matkailutulo Koillis-Suomessa vuonna 2003 oli 88,57 milj. ja kokonaismatkailutulo 113,17 milj.. Matkailutoimialan työllistävyys vuonna 2003 Koillis-Suomessa oli seuraava; välitön matkailutyöllistävyys 763 henkilöä ja kokonaismatkailutyöllistävyys 839 henkilöä. Koillis-Suomen alueella kirjattiin v yhteensä yöpymistä. Kesän osuus yöpymisistä oli 36% ja talven osuus 64%. Alueen matkailun kotimaisuusaste on yli 80 %. Kuusamon lentomatkustajien määrä v oli yhteensä matkustajaa, joista kotimaisia matkustajia oli ja kansainvälisiä Kansainvälisten lentomatkustajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 32,3 %. Vuoden 2005 tammi-heinäkuussa on kansainvälisten lentomatkustajien määrä kasvanut edelleen 26,6 %. 9

10 Kansainvälistyminen onkin vasta alullaan. Viime vuosien aikana ulkomaalaisten määrät ovat kehittyneet suotuisasti etenkin talvikaudella Hollannista ja Iso-Britanniasta tulevien suorien lomalentojen ansiosta. Kesäkaudella on kansainvälisten matkailijoiden osuus laskenut, johtuen mm Itämeren lauttaliikenteen pienentyneestä kapasiteetista ja huonoista lentoyhteyksistä. Yritykset ovat investoineet ja lisänneet toimintojaan, mutta pääsesonki on vielä lyhyt ja talvisesongin aikana on majoituskapasiteetista jopa pulaa etenkin Rukan ydinalueella. Matkailupalvelut vastaavat kuitenkin jo varsin hyvin ulkomaalaisten asiakkaiden tarpeisiin, mutta tuotekehitystä ja matkailupalvelujen paketoimista valmiiksi matkailutuotekokonaisuuksiksi tulee jatkaa. Pahimmat pullonkaulat ovat alueen tuntemattomuus kansainvälisillä markkinoilla ja liikenneyhteydet. Vahvuudet Heikkoudet luonto, kansallispuistot, retkeilyalueet tasokkaat luontopalvelut monipuolinen majoitustarjonta talvi, runsaslumisuus ei massakohde tilaa hengittää osaavat yrittäjät, kokemus toimintavarmuus yhteistyöperinne vip palveluosaaminen ( incentive ) kotimaan markkinaosaaminen Venäjän markkinatuntemus saavutettavuus tunnettuus saatavuus, mistä ostaa kielitaidon puutteet off season tuotteet palvelutilanteiden valmius kokemattomuus kv markkinoilla tuotepakettien puute Mahdollisuudet Uhat yhteinen lentokenttä Suomi pienoiskoossa uudet kaudet ja tuotteet nykyisille asiakkaille ympärivuotisuus heräävä kiinnostus markkinoilla uudet matkanjärjestäjät yhteistyö yli rajojen Lappi, Napapiiri, Venäjän raja, Karjala Pan Parks lentoliikenteen kehittymättömyys ahneus hinnoittelussa lyhytjänteisyys markkinoilla laadun heikkeneminen (massat) Koillis-Suomen matkailun kansainvälistymisstrategia valmistui ja se päivitettiin joulukuussa Palvelukeskittymät ja ympäröivät luontoaktiviteetit muodostavat matkailijalle mielenkiintoisen kokonaisuuden. 10

11 Alue on matkailussa edelläkävijä ja verkottuu yli perinteisten tuote-, alueja hallinnollisten rajojen. Strategiset tavoitteet ja mittarit Koillis-Suomen yhteiset matkailun strategiset tavoitteet ovat: 1. Nousta näkyväksi lomakohteeksi tunnettuuden lisääminen, painopiste viestinnässä 2. Helpottaa asiakkaan valintoja hyvät yhteydet Kuusamon lentokentälle matkan ostaminen on helppoa 3. Yhdistää resurssit pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö kaikilla kansainvälistymisen osa-alueilla 4. Keskittyä valita tavoiteltavat kohdemarkkinat matkanjärjestäjäkohtainen markkinointi ja tuote 5. Liittoutua löytää hyödylliset kumppanit 6. Olla ylivoimainen jalostaa palvelut huippukuntoon kansainvälisille asiakkaille Visio 2015 Kehittyä kansallisesti tunnetuista matkailukeskuksista vetovoimaiseksi kansainväliseksi Outdoormatkailualueeksi Määrälliset tavoitteet ja mittarit tilanne 2003 tavoite 2010 matkailutulo 100 milj. 200 milj. ulkomaisten matkailijoiden osuus 20 % 40% ulkomaisten yöpymiset (2002) (2015) charter-lennot vuodessa 20 ( ) 200 ( ) reittilennot päivässä 2 ( ) 4 ( ) Strategiset valinnat / toimenpiteet Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö keskitetään seuraaviin peruslinjoihin: 1. Tunnettuus viestintä on numero 1. Yhteistyön painopiste on tunnettuuden lisäämisessä, keinoina lehdistö- ja TV-työskentely, yhteistyö kansainvälisten TV-ohjelmatuottajien kanssa sekä muut uudet, innovatiiviset viestinnän keinot. Viestintää täydentää kohdennettu ja matkanjärjestäjien kanssa räätälöity markkinointi valituilla kohdemarkkinoilla. Toimenpiteis- 11

12 sä haetaan uusia, tehokkaita malleja, joten viestintä- ja markkinointikokeiluja tehdään. Viestinnässä korostuvat huolellinen suunnittelu ja pitkäjänteisyys sekä nopea reagointi tilanteisiin. 2. Saavutettavuus lentoyhteydet ovat toinen numero 1. Kuusamon lentokenttä on painopisteenä koko alueen matkatuotannossa. Reittilentojen osalta asiakkaita on liian vähän lentojen lisäämiseksi, mutta toisaalta riittämättömät lentoyhteydet ovat tulppa asiakasmäärien kasvulle. Erityisesti kesällä Kuusamoon on vaikea päästä. Ratkaisuna nähdään keskitetty suorien lomalentojen sarjatuotanto päämarkkinoilta. Lomalentoja lisätään yhteistyössä matkanjärjestäjien ja Finnairin sekä muiden lentoyhtiöiden kanssa. 3. Resurssien yhdistäminen Kuusamon lentokentän vaikutusalueella. Resurssit yhdistetään sekä tuotannossa että markkinoinnissa. Lisäksi mietitään yhteisesti infrastruktuurin ja kapasiteetin kehittäminen, koulutus ja tutkimus sekä muut kansainvälistymisen osa-alueet. 4. Liittoutuminen alueen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Liittoutumisen hyödyt analysoidaan ja rakennetaan pysyvät suhteet tulokselliseksi katsottuihin avaintoimijoihin. Kumppaneiden hakemisessa ollaan innovatiivisia ja toimitaan yli perinteisten tai totuttujen rajojen, kansainvälisten ja myös matkailutoimialan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 5. Keskittyminen valitaan markkinat, joilla toimitaan yhdessä. Markkina-alueet valitaan kehityspotentiaalin ja omien resurssien suhteessa. Ensisijainen keskittyminen viidelle markkina-alueelle: Benelux, Venäjä/CIS, Iso-Britannia, Saksa + Sveitsi ja Ranska. 6. Tuotekehitys markkina- ja kohderyhmäkohtaisesti. Painottuminen isoja asiakasmääriä tuoviin volyymituotteisiin, mm. lomalentoihin. Toinen painopiste on näkyvyyttä lisäävien imagotuotteiden kehittäminen ja kolmas painopiste hiljaisten kausien kehittäminen. Lisäksi tulee kautta linjan kehittää paikallista arkea, historiaa ja perinteitä tuotteissa. 7. Saatavuus ostaminen helpoksi asiakkaalle ja myynti helpoksi yritykselle. Tuotteiden ja jakelun kehittäminen siten, että kysyntään voidaan vastata joustavasti ja tehokkaasti (Bausteine, Dynamic Packaging) 8. Palvelut huippukuntoon panostaminen koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Laatu on paras kilpailuase. Avainasioita ovat asiakaskohtainen palvelukyky, toimintavarmuus ja kielitaito. Tutkimus antaa kehittymistä varten tietopohjaa markkinoista, asiakkaiden kokemuksista ja alueen liiketoiminnasta. Kilpailuaseita ovat kohderyhmä- ja matkanjärjestäjäkohtainen tuotekehitys, joustava myynti ja laatu. Muusta Lapista erottuvana tekijänä on raja ja sen takainen Karjala mahdollisuuksineen. 12

13 Tietoteollisuus pitkäjänteisen kehittämistyön tulos näkyy Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Koillis-Suomen tietoyhteiskuntakehityksen voidaan katsoa alkaneen 1987, jolloin Kuusamoon valmistui tietoyhteiskuntastrategia, viiden kohdan ohjelma: 1) osaamisen parantaminen, 2) tietotekniikka liiketoiminnassa, 3) teknisten edellytysten varmistaminen, 4) sidosryhmätoiminta sekä 5) viestintä ja markkinointi. Vahvuudet Heikkoudet tietoliikenne ja muu infrastruktuuri kilpailukykyinen motivoitunut, lojaali ja sitoutunut työvoima koulutus kehitetty vastaamaan alan yritysten tarpeita etabloitumista tehostaa yritysten ja viranomaisten yhteistyöryhmä Mahdollisuudet alueen uskottavuus (perifeerinen sijainti) tiukka yhteishenki hajautunut yrityskohtaiseen perinteiseen toimintamalliin tiedotus- ja mainosmateriaali kehittymätöntä Uhat julkishallinnon alueellistaminen uudet teknologiat; M2M, Call Center tekniikka, hybridimedia,.. uudet sovellusalat; Wellness, lumija kylmäosaaminen, ympäristö-teknologia EU- ja muu rahoitus hautomotoiminta ohjelmistotuotannon ja yhteyskeskus-toimialojen välimaastoon sopiva ohjelmistotestaus osaamisen valuminen muualle kyyräily ja saamattomuus valtaavat sijaa yhteistyön sijasta kilpailutussäädöksistä tulee koulutuksen ja yhteisen kehittämisen esteitä alueellistaminen tuo vain niukasti julkisen sektorin työpaikkoja alueelle 13

14 Visio 2010 Alue kasvaa tietoverkkopalvelujen kehittäjästä tietoyhteiskunnan palvelutuotannon verkostoituneeksi osaamiskeskukseksi Strategisen työn merkittävin tulos on ollut noin 250 uuden työpaikan syntyminen lähes 20 uuteen yritykseen. Näistä 150 on toteutunut kuuteen erilaiseen yhteyskeskukseen. Yhteistä näille kaikille on, että palkan maksava yritys on muualla, joten tämä työ parantaa alueen kauppatasetta. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto noin 30 milj.. Strategiset tavoitteet ja mittarit Koillis-Suomen tietoteollisuus toimialan tavoitteita ovat: 1. Kaksinkertaistaa tietotyöpaikkojen määrä vuoteen 2010 mennessä saavutetaan noin 10 % vuotuisella tasaisella kasvulla 2. Tulla erityisalueeksi, jossa tuotetaan uusia tietoyhteiskunnan sähköisen palvelutuotannon sovelluksia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin 3. Yhteyskeskustoiminnan jatkokehitys yhteistyössä naapurialueiden kanssa 4. Soveltaa yritysten kanssa kehitetyt menetelmät julkishallinnon asiakaspalvelu-keskuksiin Valtionhallinnon alueellistamisohjelman pilottikohde Koillis-Suomen Yhteyskeskus Ylänkö 5. Ohjelmisto- ja sovellustuotannon kasvu konekommunikaatio M2M ja paikannusteknologia ohjelmistotestaus matkailun tietojärjestelmien sekä muun sovellus- ja sisältötuotannon kehittäminen Määrälliset tavoitteet tilanne2005 tavoite 2010 yritysten lukumäärä liikevaihto 30 milj. 70 milj. työpaikkojen määrä Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Valtiohallinnon alueellistamispilottina suunniteltu sähköisen palvelukeskuksen perustaminen konkretisoidaan vuosina Aloitettu kokoamalla kuntien asiointi- ja neuvontapalveluja sähköiseen asiointikeskukseen. 2. Yhteyskeskusalan ammattitutkinto, aloitetaan vuonna 2006 myyjätutkintona, varsinaiselle yhteyskeskustutkinnolle haetaan virallista hyväksyntää. 14

15 3. Alueella toimivia yhteyskeskuksia kehitetään kasvu-uralla sekä haetaan näille uusia työllistäviä toimintamuotoja. 4. Sovellustuotannon osaajien ja sovellusalan yritysten yhteen saattaminen alueella tuotannolliseen toimintaan. Ensisijaisesti nykyisten yritysten mobiili- ja muun sovellustuotannon voimistaminen, mutta tarvittaessa uusien yritysten aloittaminen alueella. 5. Uusien toimitilojen suunnittelu ja toteutus toimimaan vastaavalla periaatteella kuin aikoinaan aloitettiin Naturpolis 1 yritystalo. 15

16 16

17 Puutuoteteollisuus vahvaa ja monipuolista toimintaa Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Koillis-Suomessa toimi puutuoteteollisuudessa vuoden 2003 lopussa yhteensä 43 yritystä. Yritykset työllistivät yhteensä 410 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 88,7 miljoonaa euroa. Viime vuosina on hirsitaloteollisuus noussut Koillis-Suomen mekaanisen puunjalostuksen toiseksi vahvuudeksi vahvan sahateollisuuden rinnalle. Samaan aikaan on rakennuspuusepänteollisuuden merkitys kasvanut. Vahvuudet Heikkoudet työvoiman vaihtuvuus pientä riittävästi sahaustoimintaa kannattavaa jatkojalostusta varten korkealaatuinen puuraaka-aine työvoima-aines hyvää perinteet: metsien hyödyntäminen ja hoito kuuluvat paikalliseen kulttuuriin sivutuotemarkkinat kunnossa puunhankintainfrastruktuuri kunnossa verkostoituminen ja osaaminen jatkojalostus ei ole kunnossa Kuusamossa perinteisen koulutuksen puuttuminen paikallisiin tarpeisiin raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden rahtikustannukset koulutetun työvoiman puute metsien ikärakenteesta ja suojelutoimenpiteistä johtuva tukkipula tukkiraaka-aineen hinta/laatusuhde huono pohjoisesta sijainnista johtuva suuri energian kulutus perussahatavaran tuotannon heikko kannattavuus 17

18 Mahdollisuudet Uhat jalostusasteen nosto uudet tuotteet lähialueyhteistyö yhteistyö ja verkostoituminen muiden toimialojen kanssa yhteistyö valtakunnallisesti isojen toimijoiden kanssa osaamista ja yrittäjyyttä muualta puun energiakäyttö avoin informaatio toimijoiden kesken tietotaito, moniosaaminen väestön poismuutto ja sen vaikutukset metsien hoitoon, tiestöön yms. metsien suojelu ympäristöjärjestöjen toiminnan heikentämä alueen imago energian ja puuraaka-aineen hinnan nousu tilakokojen pieneneminen uusien EU-maiden ja Venäjän edullisempi kustannusrakenne Taivalkosken ja Sallan ratayhteyksien poistaminen koulutuskelpoisen työvoiman puute riskipääoman puute, suhdanteet Määrälliset tavoitteet tilanne 2003 tavoite 2010 työntekijöitä liikevaihto milj. 88,7 147 Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Raaka-ainehuollon turvaaminen. Sahojen ja sitä myötä jalostavan teollisuuden raaka-ainehuolto turvataan mm. aktivoimalla metsänomistajia ja pyrkimällä estämään uusien, elinkeinoja haittaavien suojelualueiden perustaminen. Visio 2010 Vuonna 2010 Koillis-Suomesta toimitetaan ympäri maailmaa omalta ja lähialueilta korjattua, täällä pitkälle jalostettua puuta. Suojelutoimenpiteiden piirissä on saman verran metsätalousmaata kuin vuonna Vuonna 2010 Koillis-Suomen puutoimiala tunnetaan kansainvälisestikin vahvan sahaustoiminnan lisäksi hirsi- ja rakennuspuusepänteollisuudestaan. 2. Koulutetun työvoiman saannin turvaaminen. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen entisestään yritysten ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Alan imagon parantaminen yleisesti ja erityisesti nuorten sekä lasten keskuudessa. Työllisyyskoulutustarpeiden seuranta ja näihin reagoiminen. Hirsi- ja rakennesuunnittelijoiden lisä- ja täydennyskoulutus. 3. Osaamisen tason nosto. Henkilöstön koulutuksen tukemiseksi toteutetaan yrityskohtaisia ja yritysryhmäkohtaisia koulutushankkeita. 4. Puun energiakäyttö. Alueen pellettituotannon ja muun vastaavan toiminnan edistäminen. Nykyisin öljyllä tai kivihiilellä toimivien lämpölaitosten yms. polttoaineen muutosmahdollisuuksien selvittäminen. Puuta käyttävien lämpölaitosten ja/tai keskusten rakentamisen tukeminen. Puun energiakäytön neuvonta osaksi esim. metsähoitoyhdistysten toimintaa. Mukana olo kansallisissa ja kansainvälisissä puun energiakäyttöä tutkivissa ja edistävissä hankkeissa. 5. Pohjoinen puu brändi. Yhteisen markkinointimateriaalin tuottaminen pohjoinen puu teeman ympärille. Alueen markkinoiminen tehokkaana ja toimintavarmana laadukkaiden tuotteiden valmistusalueena. Yritysten kilpailukyvyn säännöllinen mittaaminen verrattuna kilpaileviin yrityksiin koti- ja ulkomailla. 18

19 Alkutuotanto elinvoimaa maaseudulta Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Alkutuotannon toimialasta maatalouden osuus on merkittävin. Aktiivitilojen lukumäärä on alueella laskenut tasaisesti. Vuonna 1994 alueella oli tiloja yhteensä 742 kpll ja vuonna 2003 tiloja oli yhteensä 478 kpl. Maatilojen tulot (brutto, ei sis.alv) vuonna 2003 olivat Koillis-Suomen alueella yhteensä 40,27 milj.. Karjatalouden lisäksi alueen alkutuotannossa on huomattavaa toimintaa porotaloudessa ja kalastuksessa. Porotalouden teurastulot olivat vuonna 2003 noin ja kalataloussektorin liikevaihto on ollut vuonna 2003 yhteensä 2,64 milj.. Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut ( metsän uudistaminen, puunkorjuu, muu metsätalous, metsätaloutta palveleva toiminta ) työllistävät alueella 53 yrityksessä yhteensä 172 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2003 oli 12, 23 milj.. Alkutuotannon toimialaan kuuluu myös elintarvikkeiden jatkojalostus. Elintarvikealan jalostajista suurin on JK Juusto Kaira Oy, joka jalostaa mm. Kuusamon Osuusmeijerin keräämän maidon juustoiksi. Yrityksen liikevaihto oli vuonna ,2 milj. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alueella toimi 13 elintarvikkeita ja juomia valmistavaa yritystä, jotka työllistivät yhteensä noin 130 henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto nousi noin 55 milj. euroon. Alkutuotannon toimialan arvioitu liikevaihto yhteensä on noin 110 milj. ja työllistävyys runsaat 1000 htv noin 600 yrityksessä (elintarvikejalostus + maatilat + muut yritykset). Lisäksi on huomioitava toimialan merkitys maaseudun runkoasutuksen ja elinvoimaisuuden säilymiseen. 19

20 Vahvuudet Heikkoudet paljon maidontuotantoon erikoistuneita tiloja sekä oma, kehittyvä meijeri metsäalat suurehkoja tilakohtaisesti metsät nuoria metsiä > tukkipuuta tulossa, nykyisin metsien hakkuumäärät ovat noin 1/3 metsän kasvusta ammattitaito tilaläheinen neuvonta puhdas luonto, runsaasti puhtaita vesialueita, jatkuvasti vahvat kalakannat monipuolisuus (kalastus ja matkailu, lihahiehojen kasvatus, metsäsonnit) metsäosuuskunnat metsäpalveluiden osalta alueella tällä hetkellä stabiili tilanne viriävä hevostalous eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetut tuotteet runsaasti lopettaneita tiloja viimeisen kymmenen vuoden aikana sukupolvenvaihdosten vähäisyys, yrittäjien ikääntyminen metsänomistajien rakenne, yhteisomistus (perikunnat, kuolinpesät) lisääntyy harva tilarakenne ja vähäiset peruspalvelut kylillä tilojen kesken vähän yhteistyötä maatalouspolitiikan lyhytjänteisyys yleinen negatiivinen asenne, negatiivinen tiedottaminen tuotantorakennusinvestointeja vähän sääolosuhteet paljon peltoja turv la ja peltolohkot hajallaan alhaiset tuottajahinnat kuitu ja energiapuulle vähän ostajia Mahdollisuudet Uhat puhtaasta luonnosta saatavat raaka-aineet, vesistöjen/ kalastuksen hyödyntämismahdollisuudet yrittäjien välinen yhteistyö lähiruokaa ja paikallista jalostusta matkailun imuun uudet mahdollisuudet, erikoistuminen; energiakasvituotanto, maatilamatkailu hyvät investointituet luopujien tuotanto oikeudet jatkajien käyttöön, vapautuvat maitokiintiöt tavoitteellinen johtaminen ostorehukustannusten alentaminen nuorten metsien hoitotyöllä nopeampi metsien kasvua > kiertoaika lyhyempi hevostalouteen erikoistuminen esim. ratsastus matkailun ohjelmapalveluna tai hyvinvointituotteena väestökato syrjäisillä alueilla, työvoiman riittävyys maaseudun töihin tilakoon kasvattamisen riskit jaksamiselle yliampuva ympäristöhömpötys lopettamismieliala / väsyminen tukimuutokset: pellon kautta isompi osa > Koillismaa häviää tässä jatkuva muutos, tulojen epävarmuus tuotantokustannusten nousu ikääntyvä viljelijäväestö, metsänomistajat ja kalastajat tilat rapistuvat aika menee ohi tuontielintarvikkeet negatiivinen tiedottaminen teiden heikko kunto metsätilojen pirstoutuminen Kemijärven sellutehtaan lopettaminen 20

21 Strategiset tavoitteet ja mittarit Keskeisiä strategisia tavoitteita ovat: 1. Maidon- ja lihantuotannon säilyttäminen nykyisellä tasolla 2. Yrittäjäasenteen ja ammattitaidon vahvistaminen alkutuotannon puolella 3. Yhteistyön/-toiminnan lisääminen 4. Positiivinen mieliala ja jaksaminen 5. Mahdollisuuksien hyödyntäminen toiminnan monipuolistaminen Visio 2010 Positiivisesti, ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti puhtaita, korkealaatuisia raaka-aineita laadukkaiden ja monipuolisten erikoistuotteiden tekijöille. Määrälliset tavoitteet tilanne 2003 tavoite 2010 maatilojen lkm tuotettu maitomäärä milj.ltr 28,25 (2004) 26,0 maatilojen spv:t kpl 5 (2004) 12 maatilojen peltoala ha toimialalla työssäkäyviä hlöä (maa-, riista- ja metsätalous ja kalatalous) Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Liiketoimintaosaamisen ja yritysjohtajuuden vahvistaminen 2. Sukupolvenvaihdosten edistäminen 3. Positiivinen tiedottaminen ja jaksamisesta huolehtiminen 4. Yhteistyön/-toiminnan kehittäminen 5. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, toiminnan monipuolistaminen 21

22 22

23 Hyvinvointipalvelut alueen kasvava toimiala Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Toimiala on alueellamme varsin nuori, mutta kuitenkin jo työllistäjänä ja hyvinvoinnin tuojana merkittävä. Toimialalla yritysten perustamiskynnys on ollut korkea, koska markkinat alalla ovat olleet tähän saakka varsin kehittymättömät ja rajalliset. Tilanne on kuitenkin kehittymässä parempaan suuntaan. Kunnat ovat muuttumassa palveluiden tuottajista yhä enemmän palveluiden järjestäjiksi ja ovat näin synnyttämässä alueelle mahdollisuuksia yksityisille palveluntuottajille. Hyvinvointipalvelut toimialan yksityisiä palvelun tuottajia on alueella vuonna 2003 ollut yhteensä 133 kappaletta, jotka työllistävät yhteensä 288 htv. Lisäksi julkinen sektori (kunnat) työllistää yhteensä noin 800 htv, eli koko toimiala yhteensä 1090 htv. Yksityisten palveluntuottajien yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2003 tilastokeskuksen mukaan 17,75 milj. euroa. Vahvuudet Heikkoudet kasvava kysyntä kuntien palvelustrategiat alueellinen sosiaali- ja terveyshuollon strategia asiakaslähtöinen toimintatapa monipuolista yritystoimintaa vahva ammatillinen osaaminen työvoimaa saatavilla yrittäjien palveluasenne alueen tunnettuus matkailun kautta toimialalle koulutusmahdollisuuksia myös alueella julkisen sektorin vahva rooli palvelujen tuottajana riippuvuus kuntien päätöksenteosta pienet yrityskoot investointipääomien puute sopivien toimitilojen puute liikkeenjohtotaitojen puutteellisuus tuotteistamisen ja tarjousmenettelyjen puutteellinen osaaminen asiakkaiden asenteet niukasti itsemaksavia asiakkaita alueella 23

24 Mahdollisuudet Uhat palvelumarkkinat avautuvat kunnat lisäävät ostopalveluita palvelusetelien käyttö lisääntyy lisää maksukykyisiä asiakkaita verkottuminen matkailutoimialan kanssa yhteistyö teknologian tuomat mahdollisuudet ennaltaehkäisevän toiminnan kasvu uudet toimintamallit kansainvälistyminen osaavan työvoiman saatavuus heikkenee kustannusten nousu kilpailun kiristyminen kunnat laajentavat omaa tuotantoaan Määrälliset tavoitteet tilanne 2003 tavoite 2010 toimialan yksityiset työpaikat htv liikevaihto milj. 17,75 26,0 yritysten määrän kasvu kpl Strategiset valinnat / toimenpiteet Visio 2010 Koillis-Suomen vahva ja monitoimijainen hyvinvointialan toimijaverkosto tuottaa kustannustehokkaasti ja lämmöllä laadukkaita, turvallisia sekä yksilöllisiä palveluita asiakkaiden tarpeisiin. Keskeisiä strategisia tavoitteita ovat 1. Toimialan yrityssektorin vahvistaminen ja monipuolistaminen 2. Tuotantotapojen monipuolistaminen 3. Uusien palvelutuotteiden kehittäminen 4. Osaamisen vahvistaminen 5. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Kehittämistoimenpiteet 1. Hyvinvointialan yrityshautomo. Kannustetaan yrittäjyyteen, tuetaan aloitusvaiheessa yrittäjää ja järjestetään tukipalveluita yrityksille. Tarjotaan tuotekehitystä palveluihin, palvelukokonaisuuksiin, ennaltaehkäisevään toimintaan ja hyvinvointimatkailuun. Kehitetään uusia toimitila- ja toimintamalliratkaisuja. 2. Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyön tiivistäminen. Tuotteistamiseen ja tarjousmenettelyosaamiseen panostetaan ja järjestetään yhteistä koulutusta julkisen sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kesken. Samoin yhteisiä seminaareja ja työn kehittämispalavereja. Yhteistyössä kehitetään edelleen palveluseteli- ja maksusitoumuskäytäntöjä. 24

25 3. Osaamisen vahvistaminen. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen turvaaminen ja vahvistaminen alueella ja siten osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Yrittäjyyskoulutusta erityisesti liiketaloudellista osaamista toimialalle räätälöitynä, samoin panostaminen markkinointiosaamiseen. 4. Toimialan uskottavuus, brandin rakentaminen. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen. Positiivinen tiedotus, hyvien käytäntöjen, menestystarinoiden esille tuominen ja ottaminen käyttöön omalla alueella. Hyödynnetään matkailun imua markkinoinnissa. 25

26 26

27 Tuotannollinen toiminta jalostava teollisuus Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Tuotannollinen yritystoiminta Koillis-Suomessa on varsin laajaa, sisältäen metallia, puuta, elintarvikkeita, keramiikkaa ja pehmeitä materiaaleja. Puunjalostus ja elintarvikkeiden jalostus on jätetty pois tästä kohdasta, koska ne on käsitelty erikseen omissa toimialoissaan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan teollisuuden toimipaikkoja pois lukien puunjalostus ja elintarvikejalostus oli vuonna 2003 Koillis-Suomen alueella 71 kpl, jotka työllistivät 366 henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 25,6 milj.. Merkittävimpiä näistä yrityksistä ovat Taivalkoskella toimiva Telatek, Posiolla toimiva Pentik Oy ja Kuusamossa toimivat Kuusmet Oy ja Kuusamon Uistin Oy. Vahvuudet Heikkoudet hyvät brandit, myönteinen tunnettuus alueen perusteollisuus kunnossa tuotteiden ja sivutuotteistakin suuren osan logistiikka on hyvin ratkaistu keskimääräistä parempi työvoima: sitoutunut ja pieni vaihtuvuus etäisyys, kuljetuksista aiheutuu lisäkuluja laaja raaka-aineiden keräilyalue väestön vähenemisestä johtuva osaajapula tuotannollisen yritystoiminnan yhteistyö vähäistä yrityksiä on vähän 27

28 Mahdollisuudet Uhat Kuolan alueen imu raskaalle konepaja- ja muulle teollisuudelle koulutus juuri oikeaan tarpeeseen uudet energiatuotantomahdollisuudet, etenkin bioenergia uusien rahoituskanavien saanti laajaan käyttöön nuorten innostaminen ja innostuminen alalle alueen kiristyvä taloudellinen tilanne haittaa yritystoiminnan kehitystä suojelu- ja ym. toimenpiteistä aiheutuva raaka-aineen hankinnan vaikeutuminen väestön poismuutosta aiheutuva näivettyminen kuljetuskulujen kallistuminen ikärakenne huononee alueen houkuttelevuus vähenee Visio 2010 Koillis-Suomi on luontoon liittyvän tuotannollisen yritystoiminnan kärkialue Euroopassa Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Osaamisen parantaminen esimieskoulutus työntekijöiden sisäisen yrittäjyyden valmennus ja tiimityö rakennusalan ammattilaisten koulutus kaupan ja palveluiden koulutus ympäristöalan kehittäminen 2. Tekniikan hyödyntäminen yritystoiminnassa tietoliikenneyhteyksien tason varmistaminen myös taajamien ulkopuolelle e-työ 3. Teknisten edellytysten varmistaminen yhteydet, etenkin lentoliikenne ja keskeisen tiestön käytettävyys pitkäjänteisyys kaavoituksessa: laajennusmahdollisuuksien huomioiminen tilojen rakentaminen tuotannollista yritystoimintaa varten 4. Sidosryhmien motivointi tilojen rakentaminen tuotannollista yritystoimintaa varten kehitystoiminnassa painopiste uusia (yritys)työpaikkoja tuottaviin toimenpiteisiin selvitys, millä edellytyksillä nuoret haluavat olla alueella töissä 5. Tiedotus ja markkinointi koulutus- ja kehitystoimenpiteet yrittäjille nuorille suunnattu tiedotus 28

29 Lähialueyhteistyö Taustaa Koillis-Suomi on mielenkiintoisessa kansainvälisessä tilanteessa, kun kansainvälisen Sallan raja-aseman lisäksi Kuusamo-Suoperän raja-asema on avautumassa kansainväliselle liikenteelle. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia etenkin matkailuun, mutta oikein toimien myös alueemme puuteollisuuden ja muun yritystoiminnan kehittymiseen. Luoteis-Venäjän Kuolassa, Barentsin merellä sijaitsee suuri osa maailman käyttämättömistä öljy- ja kaasuvaroista. Raakaöljy- ja kaasutarpeen lisääntyessä kyseiset varat tullaan ottamaan käyttöön. Tällä on merkitystä Suomen raskaalle konepaja- ja rakennusteollisuudelle sekä muulle yritystoiminnalle, mikäli logistinen yhteys Koillis-Suomesta Kuolaan saadaan kuntoon. Kuolan matkailu on myös kasvussa. Matkailupalveluita rajan yli on pitkään kehitetty järjestelmällisesti. Kuusamo-Suoperän raja-aseman avautuessa kansainväliseksi rajaylitykset nousevat kymmenin tuhansiin. Kohde- ja aktiviteettimatkojen lisäksi kahden raja-aseman kiertomatkat lisääntyvät. Raja-aseman avautuminen kansainväliseksi syksyllä 2006 varmistetaan. Vahvuudet Heikkoudet hyvä ja myönteinen tunnettuus rajan ylittävä matkailu kehittynyt myönteisesti nykyinen perusteollisuus varsin kilpailukykyisessä kunnossa Suomen puolella logistiikka varsin hyvin ratkaistu Suomen puolella sitoutunutta etäisyydet ja rajan takana vajavainen logistiikka laaja raaka-aineiden keräilyalue Kuolan alueen tuotantolaitokset pääosin vanhentuneita ja saastuttavia uhkaava osaajapula tuotannollisen yritystoiminnan yhteistyö vähäistä vähän Venäjän markkinoille pystyviä yrityksiä ja venäjänkielen taitajia 29

30 Mahdollisuudet Uhat Kuolan alueen imu raskaalle konepajasekä rakennusteollisuudelle kuljetus- ja logistiikkaliiketoiminnan laajentaminen Kuolan suuntaan uudet energiantuotantomahdollisuudet, kaasun ja öljyn lisäksi myös bioenergia ympäristöteknologian vienti Kuolaan nuorten innostaminen rajan ylittävään urheilu- ja kulttuuritoimintaan yritysten ja alueiden yhteistyö rajan yli: alihankinta ja tuotanto optimaalisiin paikkoihin lentoaukon rajan yli: helikopterilla lähelle, kaukolennot, pelastuspalvelut rautatieliikenteen avautuminen rajan yli: tavara- ja matkustajaliikenne alueen kiristyvä taloudellinen tilanne haittaa yritystoiminnan kehitystä suojelu- ja muista toimenpiteistä aiheutuva raaka-aineen hankinnan vaikeutuminen väestön poismuutosta aiheutuva näivettyminen kuljetuskulujen kallistuminen ikärakenne huononee alueen houkuttelevuus vähene ympäristökatastrofi vaikuttaa myös rajan toiselle puolelle raja-aseman avautuminen kansainväliseksi ei etene toivotulla tavalla Koillis-Suomen keskeiset lähialuetoiminnot 1. Matkailun kehittäminen; kansainvälisyys, lennot, luonto- ja meriaktiviteetit. Lähialuematkailuun on viime vuosina tehty paljon kehittämistyötä: tuotteet alkavat olla hyvässä kunnossa ja niitä käytetään jo kohtuullisesti. Seuraava iso tavoite on voimistaa alueen tunnettavuutta kotimaassa ja etenkin ulkomailla. Toiminnan painopiste on Karjalan pohjoisosissa ja Kuolan eteläosissa. Kehitettäviä kohteita ovat kieli- ja palvelukoulutus, turvallisuuden varmistaminen sekä yhteismarkkinointi. Uusina tuotteina nuorille suunnattavat harrastematkat. Erityisenä vahvuutena tulee olemaan talviaktiviteetit sulan maan aikana. 2. Metalliteollisuuden mahdollisuudet; offshore, kaasuputki, alihankinta, suunnittelu. Painopiste on Kuolan öljy- ja kaasuteollisuuden tarvitsema rakennusten, putkistojen ja muiden rakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Alueen elintason noustessa tarvitaan asuntojen korjausrakentamista ja uudisrakentamista. Erityisenä painopisteenä on kylmärakentaminen sekä lumeen ja jäähän liittyvä osaaminen. 3. Kulttuuriteollisuus; matkailu, kulttuurituotanto. Koillis-Suomen kulttuurinen sijainti on erinomainen. Aluetta markkinoidaan osana Lappia, mutta sillä on myös Vienan Karjalan perimä. Lapin ja Karjalan risteytymä tuo mahdollisuuksia: Joulupukki, Venäjän Pakkasukko sekä kalevalainen mytologia tarjoavat runsaasti raaka-aineita elokuva-, multimedia ja muulle sisältöteollisuudelle. Tämä imago tarjoaa mahdollisuuksia myös matkailuun. 30

31 4. Puu- ja rakennusteollisuus; raaka-aine, tuotanto, vienti/tuonti. Puun kuljetus rajan yli jatkuu, mutta sen rinnalla suunnitellaan tuotanto-, alihankinta- ja logistiikkatoimintoja rajan eri puolille. Painopiste Karjalan pohjois-osissa ja Kuolan eteläosissa. 5. Edellytysten varmistaminen. Toimintojen edellytys on osaavat vastuuhenkilöt rajan molemmin puolin. Olennaista on varmistaa Kuusamo-Suoperän raja-aseman kansainvälistyminen sekä siihen liittyen tien kunnostus sekä rajavirkailijoiden asuntojen toteuttaminen. Henkilö- ja tavaralogistiikan kehittyminen vaatii rajatarkastustoimintojen tehostamista. Rajan avautuminen tuo mahdollisuuksia ympäristöteknologia- ja logistiikka-aloille. Viisumin saanti on saatava helpoksi ja nopeaksi, myös eri kansallisuuksia edustaville matkailijoille. 31

32 Koillis-Suomen elinkeinostrategia Julkaisija: Koillis-Suomen Aluekeskus Naturpolis, Kuusamo Toimittanut: Kaisu Palosaari ja Tuula Kauppinen Ulkoasu: Mika Karkulahti / Studio Karkulahti Ky Kuvat: Jaakko Hyvönen, Tauno Kohonen, Tauno Korpela, Jari Peltomäki ja Rukapalvelu Oy Paino: Painotalo Miktor Oy, Helsinki 9/2006 Painos: 1000kpl

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry

Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset. FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Kainuun luonnontuotealan nykytila ja tulevaisuus: kartoituksen tulokset FT Anni Koskela Arktiset Aromit ry Luonnontuotealan yhteistyöverkostot Kainuussa -esiselvityshanke 2016 Sisältö Lähtökohdat ja tausta

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö KMO 2015:n muutosesitys Metsäneuvos Marja Kokkonen Maa- ja metsätalousministeriö 5.5.2010 1 KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015 Strateginen toimenpideohjelma - linjaa Suomen metsäpolitiikkaa - valtioneuvoston

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun maaseuturahoitus kaudella ; Oulu Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Oulu 25.2.2015 Sivu 1 26.2.2015 Toiminnan visio Kainuun maaseutu tarjoaa turvallisen, toimivan, viihtyisän

Lisätiedot

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille

Kasvua Hämeessä. Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille Kasvua Hämeessä Hämäläisen ruokaketjun kehittämisen teemaohjelma vuosille 2015-2020 Kasvua Hämeessä ohjelma 2015-2020 Kestävää ruokaa ja kasvua Hämeessä teemaohjelma on strateginen kehittämisohjelma, jonka

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yritysten kasvun suunta kysely

Yritysten kasvun suunta kysely Yritysten kasvun suunta kysely Kysely suunnattiin marraskuussa 2015 webropol kyselynä pääosin PPY:n jäsenyrityksiin, vastaajia 662 kpl. Kempeleen osuus vastaajista 75 vastaajaa. KASVUN SUUNTA KYSELY Olen

Lisätiedot

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010

Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Teknologiateollisuus ry Teknologiateollisuuden pk-yritysten tilannekartoitus 2010 Tutkimuksella selvitettiin syyskuussa 2010 Teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto

Lapin matkailustrategia Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailustrategia 2011-2014 28.9.2011 Satu Luiro, Lapin liitto Lapin matkailun visio 2014 Lappi Puhdasta ELÄMÄNVOIMAA lähelläsi. Lappi on Euroopan johtava kestävän luonto- ja elämysmatkailun kohde

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke

Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke Vauhtia Vuokatin (Kajaani-Oulujärvi) kv-matkailuun hanke 1.1.2017-31.12.2019 Sotkamo 13.1.2017 Talousjohtaja Heidi Pyykkönen, Hankejohtaja Arto Asikainen ja Kohdepäällikkö Minna Hirvonen Hankevalmistelun

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA

TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA LEMPÄÄLÄN KUNNAN ELINKEINOSTRATEGIA TAHTOTILA 2020 LUPA PALVELLA Johdanto Lempäälä on vetovoimainen ja tasaisesti kasvava yli 22 000 asukkaan kunta, jolla on erinomainen sijainti Tampereen kaupunkiseudulla.

Lisätiedot

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa

Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa TRIO-ohjelman jatko Teknologiateollisuus merkittävin elinkeino Suomessa 60 % Suomen koko viennistä 75 % Suomen koko elinkeinoelämän T&K-investoinneista Alan yritykset työllistävät suoraan 258 000 ihmistä,

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE)

Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen uusiutuvan energian tulevaisuus (HUE) Hämeen ammattikorkeakoulun luonnonvara- ja ympäristöalan osuus Antti Peltola 1. Kuntatiedotus uusiutuvasta energiasta ja hankkeen palveluista Kohteina 6 kuntaa

Lisätiedot

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen

Kansallisen metsäohjelman linjaukset. Joensuu Marja Kokkonen Kansallisen metsäohjelman linjaukset Joensuu 28.4.2009 Marja Kokkonen 1 MIKSI KANSALLINEN METSÄOHJELMA 2015? Toimintaympäristön muutos: Tuotannon ja talouden globalisaatio Venäjän puutullit ja markkinat

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen

Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen Bioenergia ry:n katsaus kotimaisten polttoaineiden tilanteeseen 1. Metsähakkeen ja turpeen yhteenlaskettu käyttö laski viime vuonna 2. Tälle ja ensi vuodelle ennätysmäärä energiapuuta ja turvetta tarjolla

Lisätiedot

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja

Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Vaasan seutu elinvoimainen seutu Elinvoimastrategian käynnistäminen 30.1.2014 Susanna Slotte-Kock Kehitysjohtaja Tutkimus paljastaa: Vaasan seutu kovassa vauhdissa Aluetutkija Timo Aro: 'Viiden kaupunkiseudun

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi

Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen. EuroSkills2016-koulutuspäivä Eija Alhojärvi Kilpailu- ja valmennustoiminnan hyödyt ja hyödyntäminen EuroSkills2016-koulutuspäivä 9.6.2016 Eija Alhojärvi 1. Skills-toiminnan haasteet - strategiset painopistealueet 2. Kilpailu- ja valmennustoiminnan

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki

Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09. Markkinakatsaus Helsinki Suomen Sahat Sidosryhmäpäivä 09 Markkinakatsaus 24.11.2009 Helsinki Sahateollisuus on metsäteollisuuden selkäranka Järeän puun hankinta käynnistää kaiken keskeisen toiminnan metsissämme Saha- ja vaneriteollisuus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Halutuin.

Halutuin. Halutuin. www.levi.fi Alueellinen yhteistyö matkailussa Levillä Levin historiaa Ensimmäinen hiihtohissi vuonna 1964 Ensimmäinen hotelli vuonna 1981, Hotelli Levitunturi Kittilän lentokenttä vuonna 1982

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Liminka. Kuntaraportti

Liminka. Kuntaraportti Liminka Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki

Toimialojen rahoitusseminaari. Puutuoteteollisuus. Helsinki Toimialojen rahoitusseminaari Puutuoteteollisuus Helsinki 12.5.2016 Pasi Loukasmäki Puutuotealan Toimialat TOL 2008 mukaan TOL 16 Sahatavaran ja puutuotteiden valmistus Puun sahaus, höyläys ja kyllästys

Lisätiedot

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila

TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI. Timo Metsä-Tokila TEKNISEN KONSULTOINNIN TOIMIALARAPORTTI Timo Metsä-Tokila Tekninen konsultointi TOL 2008 M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta 71 Arkkitehti- ja insinööripalvelut; tekninen testaus ja analysointi

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Ylitornio. Kuntaraportti

Ylitornio. Kuntaraportti Ylitornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa

Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa Ammatilliset oppilaitokset osana aluekehitysverkostoa 21.9.2012 Kari Puumalainen Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä Kuntayhtymän johtaja Ammatillisen koulutuksen aluekehitysrooli Ammatillisen koulutuksen tarkoituksena

Lisätiedot

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen

Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa. Tauno Kivinen Mitä metsätalousalan strategiat, muutostekijät ja tulevaisuuden näkymät merkitsevät ammatillisessa koulutuksessa Tauno Kivinen 1 Esityksen sisältö Metsätalousalan strategiset vaikutukset ammatillisessa

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia

Kestävää kasvua biotaloudesta. Suomen biotalousstrategia Kestävää kasvua biotaloudesta Suomen biotalousstrategia 8.5.2014 Biotalous on talouden seuraava aalto BKT ja Hyvinvointi Fossiilitalous Luontaistalous 1900 2014 2030 Biotalous on talouden seuraava aalto,

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen

Baltic Bird hanke ja sen tulokset. Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen Baltic Bird hanke ja sen tulokset Yhteyspäällikkö Sami Laakkonen 14.8.2014 200 000 Joensuun lentomatkustajat 2000-2013 180 000 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 0 2000 2001 2002

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2015 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 2.2.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yritysten toimintaympäristön Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA

JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA JUUAN KUNTA KUNTASTRATEGIA SISÄLTÖ Visio 2017 2 Päästrategia 3 Painopistealueet Painopistealueiden kehityssuunnitelmat 4 5-9 VISIO 2017 Itsenäinen Juuka- parasta Pielistä Visio tarkoittaa mm. - avaraa

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Kolari. Kuntaraportti

Kolari. Kuntaraportti Kolari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Tornio. Kuntaraportti

Tornio. Kuntaraportti Tornio Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2

Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Kemi Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet

Maaseudun kehittämisohjelma Yritystuet Maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Yritystuet Asiantuntija Kalevi Hiivala Sivu 1 19.2.2015 Esityksen sisältö Yleistä maaseudun yritystuesta Investointituki Perustamistuki Valintakriteerit Hakeminen

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen

Fiksu kaupunki /2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki 2013-2017 5/2013 Virpi Mikkonen / Timo Taskinen Fiksu kaupunki Suomi on edelläkävijä älykkäissä ympäristöissä. Fiksun kaupungin sujuva arki syntyy käyttäjätarpeiden sekä erilaisten osaamisten

Lisätiedot

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen

Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen Matkailusta elinvoimaa aluekehitykseen oimialojen tavoiteltu kehitys vuoteen 2030 -työpaja Oulu 20.11.2014 utkija, F ekka Kauppila Naturpolis Oy Esityksen sisältö Johdanto matkailukeskusvetoinen kehittämispolitiikka

Lisätiedot

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014

Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 Iisalmen kaupungin markkinointiviestintä 2013-2014 26.2.2013 Kaupunkistrategia 2020 Visio: - Korkeatasoinen palveluvarustus - Monipuolinen elinkeinorakenne ja vahva yrittäjyys - Erinomaiset yhteydet -

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta

Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta Selvitys Joensuun lentosaavutettavuudesta 2 JOHDANTO JA YHTEENVETO Korkeatasoinen ja toimiva lentoliikenne on merkittävä osa alueiden kilpailukykyä. Tämän vuoksi Pohjois- Karjalan maakuntaliitto osallistuu

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Lieksa. Kuntaraportti

Lieksa. Kuntaraportti Lieksa Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Mustasaari. Kuntaraportti

Mustasaari. Kuntaraportti Mustasaari Kuntaraportti Tutkimuksen taustat ja toteutus 1/2 Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää Suomen Yrittäjien jäsenkunnan käsityksiä kuntien elinkeinopolitiikasta sekä kuntien ja yrittäjien yhteistyön

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu

Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen strategisen tulossuunnitelman valmistelu Johtaja Juha S. Niemelä, Keski-Suomen TE-keskus MYR-seminaari seminaari, 10.9.2009 1 Toimintaympäristön

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma

Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma Kainuun alueellinen maaseutusuunnitelma 2014-2020 Kainuun maaseuturahoitus kaudella 2014 2020; Mieslahti 10.02.2015 Sivu 1 9.2.2015 Toiminnan arvopohja Kehitysmyönteisyys - Asiakas- ja kuluttajalähtöisyys

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa

Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Kommenttipuheenvuoro luontomatkailun kehittämisestä Satakunnassa Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa seminaari 31.3.2016 Anne Savola Ympäristöasiantuntija Satakuntaliitto Satakunta luontomatkailun

Lisätiedot