Koillis-Suomen Elinkeinostrategia

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Koillis-Suomen Elinkeinostrategia 2005 2010"

Transkriptio

1 Koillis-Suomen Elinkeinostrategia Matkailu Tietoteollisuus Puutuoteteollisuus Alkutuotanto Hyvinvointipalvelut Tuotannollinen toiminta Lähialueyhteistyö

2 Tiivistelmä Matkailu kansainvälistyvä toimiala Tietoteollisuus pitkäjänteisen kehittämistyön tulos näkyy Puutuoteteollisuus vahvaa ja monipuolista toimintaa Alkutuotanto elinvoimaa maaseudulta Hyvinvointipalvelut alueen kasvava toimiala Tuotannollinen toiminta jalostava teollisuus Lähialueyhteistyö

3 Esipuhe Koillis-Suomen alueen muodostavat Kuusamon kaupunki sekä Posion ja Taivalkoskoen kunnat. Alueen yhteenlaskettu asukasluku marraskuussa 2005 oli yhteensä Tavoitteena on, että alueen asukasmäärä on vuonna 2010 yhteensä Jotta nykyinen negatiivinen väestönkasvu saadaan käännettyä positiiviseksi on alueen vetovoimaisuuteen ja elinkeinojen kehittämiseen panostettava voimakkaasti. Alueella on alkaen aluekehityksestä ja elinkeinojen kehittämisestä vastannut uusi organisaatio, joka muodostuu tulevaisuus- ja aluekehitystoimikunnasta, tulevaisuusfoorumista sekä kasvuhakuisten yritysten muodostamista toimialaryhmistä. Operatiivisesta kehittämispalvelutoiminnasta vastaa Koillis-Suomen kehittämisyhtiö Naturpolis Oy. Yksi uuden organisaation ensimmäisistä tehtävistä oli laatia Kuusamon, Posion ja Taivalkosken alueelle yhteinen, alueellinen elinkeinostrategia. Koillis-Suomen elinkeinopoliittinen visio 2010 Koillis-Suomi on 2010 Euroopan paras luontoon tukeutuvan osaamisen ja yrittämisen alue. Elinkeinostrategiatyö on tehty tiiviissä yhteistyössä alueen yrittäjien kanssa. Kevään 2005 aikana käynnistettiin toimialakohtaisten kehittämissuunnitelmien laatiminen kasvuhakuisten yritysten muodostamissa toimialaryhmissä. Alueella toimii kuusi toimialaryhmää; matkailu, tietoteollisuus, puuteollisuus, alkutuotanto, hyvinvointipalvelut sekä jalostava teollisuus. Toimialaryhmätyöskentelyn kautta saatiin yrityskentän näkemys elinkeinojen kehittämistarpeista ja parhaista mahdollisuuksista. Toimialakohtaisten suunnitelmien lisäksi alueelliseen elinkeinostrategiaan otettiin yhdeksi tarkastelukohteeksi lähialueyhteistyö. Syksyn aikana toimialakohtaiset kehittämissuunnitelmat esiteltiin seudulliselle aluekehitys- ja tulevaisuustoimikunnalle sekä kuntien valtuustoille. Toimialakohtaisista strategioista tiivistettiin loppuvuodesta yhteinen alueellinen elinkeinostrategia, joka vahvistettiin seudullisessa aluekehitys- ja tulevaisuustoimikunnassa joulukuussa

4 4

5 Tiivistelmä Omiin vahvuuksiin uskoen globalisaatiota hyödyntäen Koillis-Suomen elinkeinojen kehittämisstrategiana on vahva usko omiin vahvuuksiin globalisaatiota hyödyntäen. Alueen upea luonto, uusiutuvat luonnonvarat, osaaminen ja kaukokatseiset yrittäjät yhdistyneenä uuteen teknologiaan ja taitavaan verkottumiseen pitävät alueen kilpailukykyisenä ja vetovoimaisena. Alueen sisämarkkinoiden pienuudesta johtuen tähdätään tuotannollisessa toiminnassa vientiin ja matkailussa kansainvälisen matkailun voimakkaaseen kasvuun. Kehityksen kärjiksi valituilla toimialoilla, kansainvälinen matkailu ja tietoyhteiskunnan palvelut, mennään rohkeasti eteenpäin. Samalla pidetään huolta maa- ja metsätaloudesta ja puuhun perustuvasta teollisuudesta. Vahva perusta perinteisillä aloilla mahdollistaa reippaita avauksia uusilla toimialoilla. Toimialojen rajapintoihin haetaan ennakkoluulottomasti uusia innovaatioita kuten esimerkiksi Koillis-Suomi -tuotteet, tietotekniikan sovellukset perinteisille toimialoille, uusiutuva energia ja hyvinvointipalvelut. Osaamista vahvistetaan Koillis-Suomen osaamisstrategian mukaisesti yhteistyöllä Oulun ja Lapin yliopistojen ja Oulangan ja Värriön tutkimusasemien ja ammattikorkeakoulujen kanssa sekä verkottumalla kansallisten ja globaalien osaamisverkostojen kanssa. Toisen asteen koulutusta kehitetään yhteistyössä elinkeinoelämän, naapurikuntien ja -alueiden kanssa. Nuorten yritteliäisyyttä edistetään yhteistyössä yrittäjien ja oppilaitosten kanssa mm. Next generation -hankkeen avulla. 5

6 Kaupallisten palveluiden kehittymistä tuetaan varaamalla yrityksille tontteja ja toimitiloja keskeisiltä paikoilta ja ottamalla kaupallisten palveluiden tarpeet huomioon suunnittelussa ja kaavoituksessa Elinkeinopolitiikassa asetetaan alueella toimivat yritykset ja yrittäjät etusijalle rakentamatta esteitä uusille yrittäjille ja alueelle tuleville uusille yrityksille. Koillis-Suomen mahdollisuudet ja kehittämisen karikot Vahvuudet Heikkoudet upea luonto, selkeät vuodenajat ja lumivarmuus hyvä imago ja vahva itsetunto hyvät yrittäjät ja yritykset motivoitunut työväki ihmisen kokoinen alue Mahdollisuudet pieni väestöpohja etäisyys ja kylmä ilmasto osaamisen kapeikot Uhat luontoon ja erityisesti uusiutuviin luonnonvaroihin tukeutuva tutkimus ja tuotanto uuden teknologian sovellutukset perinteiseen toimintaan EU:n portti Luoteis-Venäjälle etätyö ja verkottuminen väestökato ja väestörakenteen vinoutuminen ja palvelujen huononeminen ja yksipuolistuminen imagon rapistuminen ja vetovoiman hiipuminen Kehityksen pullonkaulat poistetaan Koillis-Suomen elinkeinojen kasvua hidastavat esteet ja kapeikot poistetaan määrätietoisella yhteistyöllä. 1. Saavutettavuutta parannetaan Etäisyydestä aiheutuvia haittoja vähennetään lisäämällä lentovuoroja ja charter-lentoja Kuusamoon ja parantamalla lentoaseman kapasiteettia ja lentokenttäalueen palveluita. Lentoaukosta Koillis-Suomen kohdalta Venäjälle neuvotellaan, jotta jatkoyhteydet Luoteis-Venäjälle aukeavat. Taivalkosken radan jatkaminen Kuusamon kautta Kemijärvelle selvitetään tavara- ja matkailuliikenteen vaihtoehtojen lisäämiseksi. Pintamo-Taivalkoski tieosuuden parantamista kiirehditään ja Valkea tie - matkailureittiä aina Vienanmerelle saakka kehitetään lähialueyhteistyöllä. 6

7 Alueen sisäistä liikennettä parannetaan, jotta matkailukohteet ovat saavutettavissa myös julkisin kulkuneuvoin. 2. Kehitystä estävät rajat poistetaan Palvelujen ja elinkeinojen kehittämistä haittaava läänin-, TE-keskus-, maakunta- ja työvoimahallinnonraja poistetaan aluekeskuksen sisältä ja yhteistyötä haittaavia rajoja naapurikuntien ja alueiden kanssa madalletaan. Pohjoisen yhteinen markkinointihanke toteutetaan mm. matkailussa yhdessä maakuntien liittojen kanssa. Kuusamo-Suoperä raja-aseman avaaminen hyödynnetään tehokkaasti ja Koillis-Suomesta luodaan EU:n portti Luoteis-Venäjälle. 3. Luonnonvarat kestävään käyttöön Metsien kestävä talouskäyttö, matkailu ja suojelu pidetään tasapainossa, jotta puuhun perustavalle teollisuudelle ja energiantuotannolle riittää kohtuulliselta etäisyydeltä raaka-ainetta, matkailun edellytykset turvataan ja upea luonto säilyttää vetovoimansa. 4. Alueen vetovoimaa vahvistetaan Alueen vetovoimaa vahvistetaan huolehtimalla kestävän kasvun ohella peruspalveluista, koulutuksesta ja kulttuuritoiminnasta sekä monipuolisista harrastusmahdollisuuksista. Kausityöntekijöiden sijoittumista pysyvästi alueelle tuetaan huolehtimalla vuokra-asuntojen ja tonttien tarjonnasta. Lisäksi toteutetaan yhdessä työvoimaviranomaisten ja yritysten kanssa tiedotus- ja kotoutuskampanja, joka suunnataan kausityöntekijöille ja mahdollisille muuttajille. Alueen upea luonto hyödynnetään myös asuntorakentamisessa. Lomaasuntojen muuttamista vakituisiksi asunnoiksi helpotetaan. Mittarit Koillis-Suomen väkiluku: Väkiluku 2010 on Koillis-Suomessa aluekeskuksen alueella vähintään asukasta. Koillis-Suomen työttömyysaste: Työttömyysaste on Koillis-Suomen aluekeskuksen alueella valtakunnan keskiarvoa alemmalla tasolla vuoteen 2010 mennessä. 7

8 8

9 Matkailu kansainvälistyvä toimiala Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Kuusamo Lapland -matkailualueen muodostavat Koillis-Suomen Aluekeskuksen kunnat Kuusamo, Taivalkoski, Posio sekä lisäksi Salla. Matkailullisesti tämä on aluekokonaisuus, jonka yhdistävänä tekijänä on Kuusamon kansainvälinen lentokenttä. Ruka kuuluu Suomen suurimpiin ja tunnetuimpiin matkailukeskuksiin. Sallatunturi on puolestaan suosittu perheiden talvilomakohteena. Taivalkoski on Kalle Päätalon kotipitäjä ja kehittänyt matkailuaan kulttuuriin pohjautuen. Posiolta tunnetaan lähinnä Pentik-mäki, Korouoma ja Kitkajärvi. Alueen kansainvälisesti tunnetuin tuote on Oulangan kansallispuisto ja Karhunkierrosvaellusreitti. Kuusamo Lapland- matkailualueella on 17 hotellia, joissa on yli 3000 vuodepaikkaa, loma-asunnoissa on kapasiteettia yli 9500 vuodepaikkaa, kokous- ja konferenssitiloja on yli 2000 henkilön tapahtumiin ja alueella on Suomen monipuolisin, ympärivuotinen ohjelmapalveluyritysten keskittymä ja verkosto. Välitön matkailutulo Koillis-Suomessa vuonna 2003 oli 88,57 milj. ja kokonaismatkailutulo 113,17 milj.. Matkailutoimialan työllistävyys vuonna 2003 Koillis-Suomessa oli seuraava; välitön matkailutyöllistävyys 763 henkilöä ja kokonaismatkailutyöllistävyys 839 henkilöä. Koillis-Suomen alueella kirjattiin v yhteensä yöpymistä. Kesän osuus yöpymisistä oli 36% ja talven osuus 64%. Alueen matkailun kotimaisuusaste on yli 80 %. Kuusamon lentomatkustajien määrä v oli yhteensä matkustajaa, joista kotimaisia matkustajia oli ja kansainvälisiä Kansainvälisten lentomatkustajien määrä kasvoi edellisestä vuodesta 32,3 %. Vuoden 2005 tammi-heinäkuussa on kansainvälisten lentomatkustajien määrä kasvanut edelleen 26,6 %. 9

10 Kansainvälistyminen onkin vasta alullaan. Viime vuosien aikana ulkomaalaisten määrät ovat kehittyneet suotuisasti etenkin talvikaudella Hollannista ja Iso-Britanniasta tulevien suorien lomalentojen ansiosta. Kesäkaudella on kansainvälisten matkailijoiden osuus laskenut, johtuen mm Itämeren lauttaliikenteen pienentyneestä kapasiteetista ja huonoista lentoyhteyksistä. Yritykset ovat investoineet ja lisänneet toimintojaan, mutta pääsesonki on vielä lyhyt ja talvisesongin aikana on majoituskapasiteetista jopa pulaa etenkin Rukan ydinalueella. Matkailupalvelut vastaavat kuitenkin jo varsin hyvin ulkomaalaisten asiakkaiden tarpeisiin, mutta tuotekehitystä ja matkailupalvelujen paketoimista valmiiksi matkailutuotekokonaisuuksiksi tulee jatkaa. Pahimmat pullonkaulat ovat alueen tuntemattomuus kansainvälisillä markkinoilla ja liikenneyhteydet. Vahvuudet Heikkoudet luonto, kansallispuistot, retkeilyalueet tasokkaat luontopalvelut monipuolinen majoitustarjonta talvi, runsaslumisuus ei massakohde tilaa hengittää osaavat yrittäjät, kokemus toimintavarmuus yhteistyöperinne vip palveluosaaminen ( incentive ) kotimaan markkinaosaaminen Venäjän markkinatuntemus saavutettavuus tunnettuus saatavuus, mistä ostaa kielitaidon puutteet off season tuotteet palvelutilanteiden valmius kokemattomuus kv markkinoilla tuotepakettien puute Mahdollisuudet Uhat yhteinen lentokenttä Suomi pienoiskoossa uudet kaudet ja tuotteet nykyisille asiakkaille ympärivuotisuus heräävä kiinnostus markkinoilla uudet matkanjärjestäjät yhteistyö yli rajojen Lappi, Napapiiri, Venäjän raja, Karjala Pan Parks lentoliikenteen kehittymättömyys ahneus hinnoittelussa lyhytjänteisyys markkinoilla laadun heikkeneminen (massat) Koillis-Suomen matkailun kansainvälistymisstrategia valmistui ja se päivitettiin joulukuussa Palvelukeskittymät ja ympäröivät luontoaktiviteetit muodostavat matkailijalle mielenkiintoisen kokonaisuuden. 10

11 Alue on matkailussa edelläkävijä ja verkottuu yli perinteisten tuote-, alueja hallinnollisten rajojen. Strategiset tavoitteet ja mittarit Koillis-Suomen yhteiset matkailun strategiset tavoitteet ovat: 1. Nousta näkyväksi lomakohteeksi tunnettuuden lisääminen, painopiste viestinnässä 2. Helpottaa asiakkaan valintoja hyvät yhteydet Kuusamon lentokentälle matkan ostaminen on helppoa 3. Yhdistää resurssit pitkäjänteinen ja suunnitelmallinen yhteistyö kaikilla kansainvälistymisen osa-alueilla 4. Keskittyä valita tavoiteltavat kohdemarkkinat matkanjärjestäjäkohtainen markkinointi ja tuote 5. Liittoutua löytää hyödylliset kumppanit 6. Olla ylivoimainen jalostaa palvelut huippukuntoon kansainvälisille asiakkaille Visio 2015 Kehittyä kansallisesti tunnetuista matkailukeskuksista vetovoimaiseksi kansainväliseksi Outdoormatkailualueeksi Määrälliset tavoitteet ja mittarit tilanne 2003 tavoite 2010 matkailutulo 100 milj. 200 milj. ulkomaisten matkailijoiden osuus 20 % 40% ulkomaisten yöpymiset (2002) (2015) charter-lennot vuodessa 20 ( ) 200 ( ) reittilennot päivässä 2 ( ) 4 ( ) Strategiset valinnat / toimenpiteet Asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyö keskitetään seuraaviin peruslinjoihin: 1. Tunnettuus viestintä on numero 1. Yhteistyön painopiste on tunnettuuden lisäämisessä, keinoina lehdistö- ja TV-työskentely, yhteistyö kansainvälisten TV-ohjelmatuottajien kanssa sekä muut uudet, innovatiiviset viestinnän keinot. Viestintää täydentää kohdennettu ja matkanjärjestäjien kanssa räätälöity markkinointi valituilla kohdemarkkinoilla. Toimenpiteis- 11

12 sä haetaan uusia, tehokkaita malleja, joten viestintä- ja markkinointikokeiluja tehdään. Viestinnässä korostuvat huolellinen suunnittelu ja pitkäjänteisyys sekä nopea reagointi tilanteisiin. 2. Saavutettavuus lentoyhteydet ovat toinen numero 1. Kuusamon lentokenttä on painopisteenä koko alueen matkatuotannossa. Reittilentojen osalta asiakkaita on liian vähän lentojen lisäämiseksi, mutta toisaalta riittämättömät lentoyhteydet ovat tulppa asiakasmäärien kasvulle. Erityisesti kesällä Kuusamoon on vaikea päästä. Ratkaisuna nähdään keskitetty suorien lomalentojen sarjatuotanto päämarkkinoilta. Lomalentoja lisätään yhteistyössä matkanjärjestäjien ja Finnairin sekä muiden lentoyhtiöiden kanssa. 3. Resurssien yhdistäminen Kuusamon lentokentän vaikutusalueella. Resurssit yhdistetään sekä tuotannossa että markkinoinnissa. Lisäksi mietitään yhteisesti infrastruktuurin ja kapasiteetin kehittäminen, koulutus ja tutkimus sekä muut kansainvälistymisen osa-alueet. 4. Liittoutuminen alueen ulkopuolisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Liittoutumisen hyödyt analysoidaan ja rakennetaan pysyvät suhteet tulokselliseksi katsottuihin avaintoimijoihin. Kumppaneiden hakemisessa ollaan innovatiivisia ja toimitaan yli perinteisten tai totuttujen rajojen, kansainvälisten ja myös matkailutoimialan ulkopuolisten toimijoiden kanssa. 5. Keskittyminen valitaan markkinat, joilla toimitaan yhdessä. Markkina-alueet valitaan kehityspotentiaalin ja omien resurssien suhteessa. Ensisijainen keskittyminen viidelle markkina-alueelle: Benelux, Venäjä/CIS, Iso-Britannia, Saksa + Sveitsi ja Ranska. 6. Tuotekehitys markkina- ja kohderyhmäkohtaisesti. Painottuminen isoja asiakasmääriä tuoviin volyymituotteisiin, mm. lomalentoihin. Toinen painopiste on näkyvyyttä lisäävien imagotuotteiden kehittäminen ja kolmas painopiste hiljaisten kausien kehittäminen. Lisäksi tulee kautta linjan kehittää paikallista arkea, historiaa ja perinteitä tuotteissa. 7. Saatavuus ostaminen helpoksi asiakkaalle ja myynti helpoksi yritykselle. Tuotteiden ja jakelun kehittäminen siten, että kysyntään voidaan vastata joustavasti ja tehokkaasti (Bausteine, Dynamic Packaging) 8. Palvelut huippukuntoon panostaminen koulutukseen, tutkimukseen ja kehittämiseen. Laatu on paras kilpailuase. Avainasioita ovat asiakaskohtainen palvelukyky, toimintavarmuus ja kielitaito. Tutkimus antaa kehittymistä varten tietopohjaa markkinoista, asiakkaiden kokemuksista ja alueen liiketoiminnasta. Kilpailuaseita ovat kohderyhmä- ja matkanjärjestäjäkohtainen tuotekehitys, joustava myynti ja laatu. Muusta Lapista erottuvana tekijänä on raja ja sen takainen Karjala mahdollisuuksineen. 12

13 Tietoteollisuus pitkäjänteisen kehittämistyön tulos näkyy Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Koillis-Suomen tietoyhteiskuntakehityksen voidaan katsoa alkaneen 1987, jolloin Kuusamoon valmistui tietoyhteiskuntastrategia, viiden kohdan ohjelma: 1) osaamisen parantaminen, 2) tietotekniikka liiketoiminnassa, 3) teknisten edellytysten varmistaminen, 4) sidosryhmätoiminta sekä 5) viestintä ja markkinointi. Vahvuudet Heikkoudet tietoliikenne ja muu infrastruktuuri kilpailukykyinen motivoitunut, lojaali ja sitoutunut työvoima koulutus kehitetty vastaamaan alan yritysten tarpeita etabloitumista tehostaa yritysten ja viranomaisten yhteistyöryhmä Mahdollisuudet alueen uskottavuus (perifeerinen sijainti) tiukka yhteishenki hajautunut yrityskohtaiseen perinteiseen toimintamalliin tiedotus- ja mainosmateriaali kehittymätöntä Uhat julkishallinnon alueellistaminen uudet teknologiat; M2M, Call Center tekniikka, hybridimedia,.. uudet sovellusalat; Wellness, lumija kylmäosaaminen, ympäristö-teknologia EU- ja muu rahoitus hautomotoiminta ohjelmistotuotannon ja yhteyskeskus-toimialojen välimaastoon sopiva ohjelmistotestaus osaamisen valuminen muualle kyyräily ja saamattomuus valtaavat sijaa yhteistyön sijasta kilpailutussäädöksistä tulee koulutuksen ja yhteisen kehittämisen esteitä alueellistaminen tuo vain niukasti julkisen sektorin työpaikkoja alueelle 13

14 Visio 2010 Alue kasvaa tietoverkkopalvelujen kehittäjästä tietoyhteiskunnan palvelutuotannon verkostoituneeksi osaamiskeskukseksi Strategisen työn merkittävin tulos on ollut noin 250 uuden työpaikan syntyminen lähes 20 uuteen yritykseen. Näistä 150 on toteutunut kuuteen erilaiseen yhteyskeskukseen. Yhteistä näille kaikille on, että palkan maksava yritys on muualla, joten tämä työ parantaa alueen kauppatasetta. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto noin 30 milj.. Strategiset tavoitteet ja mittarit Koillis-Suomen tietoteollisuus toimialan tavoitteita ovat: 1. Kaksinkertaistaa tietotyöpaikkojen määrä vuoteen 2010 mennessä saavutetaan noin 10 % vuotuisella tasaisella kasvulla 2. Tulla erityisalueeksi, jossa tuotetaan uusia tietoyhteiskunnan sähköisen palvelutuotannon sovelluksia toimintamalleja julkisen ja yksityisen sektorin tarpeisiin 3. Yhteyskeskustoiminnan jatkokehitys yhteistyössä naapurialueiden kanssa 4. Soveltaa yritysten kanssa kehitetyt menetelmät julkishallinnon asiakaspalvelu-keskuksiin Valtionhallinnon alueellistamisohjelman pilottikohde Koillis-Suomen Yhteyskeskus Ylänkö 5. Ohjelmisto- ja sovellustuotannon kasvu konekommunikaatio M2M ja paikannusteknologia ohjelmistotestaus matkailun tietojärjestelmien sekä muun sovellus- ja sisältötuotannon kehittäminen Määrälliset tavoitteet tilanne2005 tavoite 2010 yritysten lukumäärä liikevaihto 30 milj. 70 milj. työpaikkojen määrä Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Valtiohallinnon alueellistamispilottina suunniteltu sähköisen palvelukeskuksen perustaminen konkretisoidaan vuosina Aloitettu kokoamalla kuntien asiointi- ja neuvontapalveluja sähköiseen asiointikeskukseen. 2. Yhteyskeskusalan ammattitutkinto, aloitetaan vuonna 2006 myyjätutkintona, varsinaiselle yhteyskeskustutkinnolle haetaan virallista hyväksyntää. 14

15 3. Alueella toimivia yhteyskeskuksia kehitetään kasvu-uralla sekä haetaan näille uusia työllistäviä toimintamuotoja. 4. Sovellustuotannon osaajien ja sovellusalan yritysten yhteen saattaminen alueella tuotannolliseen toimintaan. Ensisijaisesti nykyisten yritysten mobiili- ja muun sovellustuotannon voimistaminen, mutta tarvittaessa uusien yritysten aloittaminen alueella. 5. Uusien toimitilojen suunnittelu ja toteutus toimimaan vastaavalla periaatteella kuin aikoinaan aloitettiin Naturpolis 1 yritystalo. 15

16 16

17 Puutuoteteollisuus vahvaa ja monipuolista toimintaa Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Koillis-Suomessa toimi puutuoteteollisuudessa vuoden 2003 lopussa yhteensä 43 yritystä. Yritykset työllistivät yhteensä 410 henkilöä. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto oli 88,7 miljoonaa euroa. Viime vuosina on hirsitaloteollisuus noussut Koillis-Suomen mekaanisen puunjalostuksen toiseksi vahvuudeksi vahvan sahateollisuuden rinnalle. Samaan aikaan on rakennuspuusepänteollisuuden merkitys kasvanut. Vahvuudet Heikkoudet työvoiman vaihtuvuus pientä riittävästi sahaustoimintaa kannattavaa jatkojalostusta varten korkealaatuinen puuraaka-aine työvoima-aines hyvää perinteet: metsien hyödyntäminen ja hoito kuuluvat paikalliseen kulttuuriin sivutuotemarkkinat kunnossa puunhankintainfrastruktuuri kunnossa verkostoituminen ja osaaminen jatkojalostus ei ole kunnossa Kuusamossa perinteisen koulutuksen puuttuminen paikallisiin tarpeisiin raaka-aineiden ja valmiiden tuotteiden rahtikustannukset koulutetun työvoiman puute metsien ikärakenteesta ja suojelutoimenpiteistä johtuva tukkipula tukkiraaka-aineen hinta/laatusuhde huono pohjoisesta sijainnista johtuva suuri energian kulutus perussahatavaran tuotannon heikko kannattavuus 17

18 Mahdollisuudet Uhat jalostusasteen nosto uudet tuotteet lähialueyhteistyö yhteistyö ja verkostoituminen muiden toimialojen kanssa yhteistyö valtakunnallisesti isojen toimijoiden kanssa osaamista ja yrittäjyyttä muualta puun energiakäyttö avoin informaatio toimijoiden kesken tietotaito, moniosaaminen väestön poismuutto ja sen vaikutukset metsien hoitoon, tiestöön yms. metsien suojelu ympäristöjärjestöjen toiminnan heikentämä alueen imago energian ja puuraaka-aineen hinnan nousu tilakokojen pieneneminen uusien EU-maiden ja Venäjän edullisempi kustannusrakenne Taivalkosken ja Sallan ratayhteyksien poistaminen koulutuskelpoisen työvoiman puute riskipääoman puute, suhdanteet Määrälliset tavoitteet tilanne 2003 tavoite 2010 työntekijöitä liikevaihto milj. 88,7 147 Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Raaka-ainehuollon turvaaminen. Sahojen ja sitä myötä jalostavan teollisuuden raaka-ainehuolto turvataan mm. aktivoimalla metsänomistajia ja pyrkimällä estämään uusien, elinkeinoja haittaavien suojelualueiden perustaminen. Visio 2010 Vuonna 2010 Koillis-Suomesta toimitetaan ympäri maailmaa omalta ja lähialueilta korjattua, täällä pitkälle jalostettua puuta. Suojelutoimenpiteiden piirissä on saman verran metsätalousmaata kuin vuonna Vuonna 2010 Koillis-Suomen puutoimiala tunnetaan kansainvälisestikin vahvan sahaustoiminnan lisäksi hirsi- ja rakennuspuusepänteollisuudestaan. 2. Koulutetun työvoiman saannin turvaaminen. Yhteistyön ja vuorovaikutuksen lisääminen entisestään yritysten ja toisen asteen oppilaitosten välillä. Alan imagon parantaminen yleisesti ja erityisesti nuorten sekä lasten keskuudessa. Työllisyyskoulutustarpeiden seuranta ja näihin reagoiminen. Hirsi- ja rakennesuunnittelijoiden lisä- ja täydennyskoulutus. 3. Osaamisen tason nosto. Henkilöstön koulutuksen tukemiseksi toteutetaan yrityskohtaisia ja yritysryhmäkohtaisia koulutushankkeita. 4. Puun energiakäyttö. Alueen pellettituotannon ja muun vastaavan toiminnan edistäminen. Nykyisin öljyllä tai kivihiilellä toimivien lämpölaitosten yms. polttoaineen muutosmahdollisuuksien selvittäminen. Puuta käyttävien lämpölaitosten ja/tai keskusten rakentamisen tukeminen. Puun energiakäytön neuvonta osaksi esim. metsähoitoyhdistysten toimintaa. Mukana olo kansallisissa ja kansainvälisissä puun energiakäyttöä tutkivissa ja edistävissä hankkeissa. 5. Pohjoinen puu brändi. Yhteisen markkinointimateriaalin tuottaminen pohjoinen puu teeman ympärille. Alueen markkinoiminen tehokkaana ja toimintavarmana laadukkaiden tuotteiden valmistusalueena. Yritysten kilpailukyvyn säännöllinen mittaaminen verrattuna kilpaileviin yrityksiin koti- ja ulkomailla. 18

19 Alkutuotanto elinvoimaa maaseudulta Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Alkutuotannon toimialasta maatalouden osuus on merkittävin. Aktiivitilojen lukumäärä on alueella laskenut tasaisesti. Vuonna 1994 alueella oli tiloja yhteensä 742 kpll ja vuonna 2003 tiloja oli yhteensä 478 kpl. Maatilojen tulot (brutto, ei sis.alv) vuonna 2003 olivat Koillis-Suomen alueella yhteensä 40,27 milj.. Karjatalouden lisäksi alueen alkutuotannossa on huomattavaa toimintaa porotaloudessa ja kalastuksessa. Porotalouden teurastulot olivat vuonna 2003 noin ja kalataloussektorin liikevaihto on ollut vuonna 2003 yhteensä 2,64 milj.. Metsätalous ja siihen liittyvät palvelut ( metsän uudistaminen, puunkorjuu, muu metsätalous, metsätaloutta palveleva toiminta ) työllistävät alueella 53 yrityksessä yhteensä 172 henkilöä ja yritysten yhteenlaskettu liikevaihto vuonna 2003 oli 12, 23 milj.. Alkutuotannon toimialaan kuuluu myös elintarvikkeiden jatkojalostus. Elintarvikealan jalostajista suurin on JK Juusto Kaira Oy, joka jalostaa mm. Kuusamon Osuusmeijerin keräämän maidon juustoiksi. Yrityksen liikevaihto oli vuonna ,2 milj. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2003 alueella toimi 13 elintarvikkeita ja juomia valmistavaa yritystä, jotka työllistivät yhteensä noin 130 henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto nousi noin 55 milj. euroon. Alkutuotannon toimialan arvioitu liikevaihto yhteensä on noin 110 milj. ja työllistävyys runsaat 1000 htv noin 600 yrityksessä (elintarvikejalostus + maatilat + muut yritykset). Lisäksi on huomioitava toimialan merkitys maaseudun runkoasutuksen ja elinvoimaisuuden säilymiseen. 19

20 Vahvuudet Heikkoudet paljon maidontuotantoon erikoistuneita tiloja sekä oma, kehittyvä meijeri metsäalat suurehkoja tilakohtaisesti metsät nuoria metsiä > tukkipuuta tulossa, nykyisin metsien hakkuumäärät ovat noin 1/3 metsän kasvusta ammattitaito tilaläheinen neuvonta puhdas luonto, runsaasti puhtaita vesialueita, jatkuvasti vahvat kalakannat monipuolisuus (kalastus ja matkailu, lihahiehojen kasvatus, metsäsonnit) metsäosuuskunnat metsäpalveluiden osalta alueella tällä hetkellä stabiili tilanne viriävä hevostalous eettisesti ja ympäristöystävällisesti tuotetut tuotteet runsaasti lopettaneita tiloja viimeisen kymmenen vuoden aikana sukupolvenvaihdosten vähäisyys, yrittäjien ikääntyminen metsänomistajien rakenne, yhteisomistus (perikunnat, kuolinpesät) lisääntyy harva tilarakenne ja vähäiset peruspalvelut kylillä tilojen kesken vähän yhteistyötä maatalouspolitiikan lyhytjänteisyys yleinen negatiivinen asenne, negatiivinen tiedottaminen tuotantorakennusinvestointeja vähän sääolosuhteet paljon peltoja turv la ja peltolohkot hajallaan alhaiset tuottajahinnat kuitu ja energiapuulle vähän ostajia Mahdollisuudet Uhat puhtaasta luonnosta saatavat raaka-aineet, vesistöjen/ kalastuksen hyödyntämismahdollisuudet yrittäjien välinen yhteistyö lähiruokaa ja paikallista jalostusta matkailun imuun uudet mahdollisuudet, erikoistuminen; energiakasvituotanto, maatilamatkailu hyvät investointituet luopujien tuotanto oikeudet jatkajien käyttöön, vapautuvat maitokiintiöt tavoitteellinen johtaminen ostorehukustannusten alentaminen nuorten metsien hoitotyöllä nopeampi metsien kasvua > kiertoaika lyhyempi hevostalouteen erikoistuminen esim. ratsastus matkailun ohjelmapalveluna tai hyvinvointituotteena väestökato syrjäisillä alueilla, työvoiman riittävyys maaseudun töihin tilakoon kasvattamisen riskit jaksamiselle yliampuva ympäristöhömpötys lopettamismieliala / väsyminen tukimuutokset: pellon kautta isompi osa > Koillismaa häviää tässä jatkuva muutos, tulojen epävarmuus tuotantokustannusten nousu ikääntyvä viljelijäväestö, metsänomistajat ja kalastajat tilat rapistuvat aika menee ohi tuontielintarvikkeet negatiivinen tiedottaminen teiden heikko kunto metsätilojen pirstoutuminen Kemijärven sellutehtaan lopettaminen 20

21 Strategiset tavoitteet ja mittarit Keskeisiä strategisia tavoitteita ovat: 1. Maidon- ja lihantuotannon säilyttäminen nykyisellä tasolla 2. Yrittäjäasenteen ja ammattitaidon vahvistaminen alkutuotannon puolella 3. Yhteistyön/-toiminnan lisääminen 4. Positiivinen mieliala ja jaksaminen 5. Mahdollisuuksien hyödyntäminen toiminnan monipuolistaminen Visio 2010 Positiivisesti, ammattitaidolla ja kustannustehokkaasti puhtaita, korkealaatuisia raaka-aineita laadukkaiden ja monipuolisten erikoistuotteiden tekijöille. Määrälliset tavoitteet tilanne 2003 tavoite 2010 maatilojen lkm tuotettu maitomäärä milj.ltr 28,25 (2004) 26,0 maatilojen spv:t kpl 5 (2004) 12 maatilojen peltoala ha toimialalla työssäkäyviä hlöä (maa-, riista- ja metsätalous ja kalatalous) Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Liiketoimintaosaamisen ja yritysjohtajuuden vahvistaminen 2. Sukupolvenvaihdosten edistäminen 3. Positiivinen tiedottaminen ja jaksamisesta huolehtiminen 4. Yhteistyön/-toiminnan kehittäminen 5. Uusien mahdollisuuksien hyödyntäminen, toiminnan monipuolistaminen 21

22 22

23 Hyvinvointipalvelut alueen kasvava toimiala Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Toimiala on alueellamme varsin nuori, mutta kuitenkin jo työllistäjänä ja hyvinvoinnin tuojana merkittävä. Toimialalla yritysten perustamiskynnys on ollut korkea, koska markkinat alalla ovat olleet tähän saakka varsin kehittymättömät ja rajalliset. Tilanne on kuitenkin kehittymässä parempaan suuntaan. Kunnat ovat muuttumassa palveluiden tuottajista yhä enemmän palveluiden järjestäjiksi ja ovat näin synnyttämässä alueelle mahdollisuuksia yksityisille palveluntuottajille. Hyvinvointipalvelut toimialan yksityisiä palvelun tuottajia on alueella vuonna 2003 ollut yhteensä 133 kappaletta, jotka työllistävät yhteensä 288 htv. Lisäksi julkinen sektori (kunnat) työllistää yhteensä noin 800 htv, eli koko toimiala yhteensä 1090 htv. Yksityisten palveluntuottajien yhteenlaskettu liikevaihto oli vuonna 2003 tilastokeskuksen mukaan 17,75 milj. euroa. Vahvuudet Heikkoudet kasvava kysyntä kuntien palvelustrategiat alueellinen sosiaali- ja terveyshuollon strategia asiakaslähtöinen toimintatapa monipuolista yritystoimintaa vahva ammatillinen osaaminen työvoimaa saatavilla yrittäjien palveluasenne alueen tunnettuus matkailun kautta toimialalle koulutusmahdollisuuksia myös alueella julkisen sektorin vahva rooli palvelujen tuottajana riippuvuus kuntien päätöksenteosta pienet yrityskoot investointipääomien puute sopivien toimitilojen puute liikkeenjohtotaitojen puutteellisuus tuotteistamisen ja tarjousmenettelyjen puutteellinen osaaminen asiakkaiden asenteet niukasti itsemaksavia asiakkaita alueella 23

24 Mahdollisuudet Uhat palvelumarkkinat avautuvat kunnat lisäävät ostopalveluita palvelusetelien käyttö lisääntyy lisää maksukykyisiä asiakkaita verkottuminen matkailutoimialan kanssa yhteistyö teknologian tuomat mahdollisuudet ennaltaehkäisevän toiminnan kasvu uudet toimintamallit kansainvälistyminen osaavan työvoiman saatavuus heikkenee kustannusten nousu kilpailun kiristyminen kunnat laajentavat omaa tuotantoaan Määrälliset tavoitteet tilanne 2003 tavoite 2010 toimialan yksityiset työpaikat htv liikevaihto milj. 17,75 26,0 yritysten määrän kasvu kpl Strategiset valinnat / toimenpiteet Visio 2010 Koillis-Suomen vahva ja monitoimijainen hyvinvointialan toimijaverkosto tuottaa kustannustehokkaasti ja lämmöllä laadukkaita, turvallisia sekä yksilöllisiä palveluita asiakkaiden tarpeisiin. Keskeisiä strategisia tavoitteita ovat 1. Toimialan yrityssektorin vahvistaminen ja monipuolistaminen 2. Tuotantotapojen monipuolistaminen 3. Uusien palvelutuotteiden kehittäminen 4. Osaamisen vahvistaminen 5. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen Kehittämistoimenpiteet 1. Hyvinvointialan yrityshautomo. Kannustetaan yrittäjyyteen, tuetaan aloitusvaiheessa yrittäjää ja järjestetään tukipalveluita yrityksille. Tarjotaan tuotekehitystä palveluihin, palvelukokonaisuuksiin, ennaltaehkäisevään toimintaan ja hyvinvointimatkailuun. Kehitetään uusia toimitila- ja toimintamalliratkaisuja. 2. Kuntien ja yksityisten palveluntuottajien yhteistyön tiivistäminen. Tuotteistamiseen ja tarjousmenettelyosaamiseen panostetaan ja järjestetään yhteistä koulutusta julkisen sektorin ja yksityisten palvelutuottajien kesken. Samoin yhteisiä seminaareja ja työn kehittämispalavereja. Yhteistyössä kehitetään edelleen palveluseteli- ja maksusitoumuskäytäntöjä. 24

25 3. Osaamisen vahvistaminen. Tavoitteena on ammatillisen koulutuksen turvaaminen ja vahvistaminen alueella ja siten osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen. Yrittäjyyskoulutusta erityisesti liiketaloudellista osaamista toimialalle räätälöitynä, samoin panostaminen markkinointiosaamiseen. 4. Toimialan uskottavuus, brandin rakentaminen. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa alueen vetovoimaisuuden vahvistaminen. Positiivinen tiedotus, hyvien käytäntöjen, menestystarinoiden esille tuominen ja ottaminen käyttöön omalla alueella. Hyödynnetään matkailun imua markkinoinnissa. 25

26 26

27 Tuotannollinen toiminta jalostava teollisuus Nykytila ja aluetaloudelliset vaikutukset Tuotannollinen yritystoiminta Koillis-Suomessa on varsin laajaa, sisältäen metallia, puuta, elintarvikkeita, keramiikkaa ja pehmeitä materiaaleja. Puunjalostus ja elintarvikkeiden jalostus on jätetty pois tästä kohdasta, koska ne on käsitelty erikseen omissa toimialoissaan. Tilastokeskuksen tietojen mukaan teollisuuden toimipaikkoja pois lukien puunjalostus ja elintarvikejalostus oli vuonna 2003 Koillis-Suomen alueella 71 kpl, jotka työllistivät 366 henkilöä ja yhteenlaskettu liikevaihto oli noin 25,6 milj.. Merkittävimpiä näistä yrityksistä ovat Taivalkoskella toimiva Telatek, Posiolla toimiva Pentik Oy ja Kuusamossa toimivat Kuusmet Oy ja Kuusamon Uistin Oy. Vahvuudet Heikkoudet hyvät brandit, myönteinen tunnettuus alueen perusteollisuus kunnossa tuotteiden ja sivutuotteistakin suuren osan logistiikka on hyvin ratkaistu keskimääräistä parempi työvoima: sitoutunut ja pieni vaihtuvuus etäisyys, kuljetuksista aiheutuu lisäkuluja laaja raaka-aineiden keräilyalue väestön vähenemisestä johtuva osaajapula tuotannollisen yritystoiminnan yhteistyö vähäistä yrityksiä on vähän 27

28 Mahdollisuudet Uhat Kuolan alueen imu raskaalle konepaja- ja muulle teollisuudelle koulutus juuri oikeaan tarpeeseen uudet energiatuotantomahdollisuudet, etenkin bioenergia uusien rahoituskanavien saanti laajaan käyttöön nuorten innostaminen ja innostuminen alalle alueen kiristyvä taloudellinen tilanne haittaa yritystoiminnan kehitystä suojelu- ja ym. toimenpiteistä aiheutuva raaka-aineen hankinnan vaikeutuminen väestön poismuutosta aiheutuva näivettyminen kuljetuskulujen kallistuminen ikärakenne huononee alueen houkuttelevuus vähenee Visio 2010 Koillis-Suomi on luontoon liittyvän tuotannollisen yritystoiminnan kärkialue Euroopassa Strategiset valinnat / toimenpiteet 1. Osaamisen parantaminen esimieskoulutus työntekijöiden sisäisen yrittäjyyden valmennus ja tiimityö rakennusalan ammattilaisten koulutus kaupan ja palveluiden koulutus ympäristöalan kehittäminen 2. Tekniikan hyödyntäminen yritystoiminnassa tietoliikenneyhteyksien tason varmistaminen myös taajamien ulkopuolelle e-työ 3. Teknisten edellytysten varmistaminen yhteydet, etenkin lentoliikenne ja keskeisen tiestön käytettävyys pitkäjänteisyys kaavoituksessa: laajennusmahdollisuuksien huomioiminen tilojen rakentaminen tuotannollista yritystoimintaa varten 4. Sidosryhmien motivointi tilojen rakentaminen tuotannollista yritystoimintaa varten kehitystoiminnassa painopiste uusia (yritys)työpaikkoja tuottaviin toimenpiteisiin selvitys, millä edellytyksillä nuoret haluavat olla alueella töissä 5. Tiedotus ja markkinointi koulutus- ja kehitystoimenpiteet yrittäjille nuorille suunnattu tiedotus 28

29 Lähialueyhteistyö Taustaa Koillis-Suomi on mielenkiintoisessa kansainvälisessä tilanteessa, kun kansainvälisen Sallan raja-aseman lisäksi Kuusamo-Suoperän raja-asema on avautumassa kansainväliselle liikenteelle. Tämä tuo uusia mahdollisuuksia etenkin matkailuun, mutta oikein toimien myös alueemme puuteollisuuden ja muun yritystoiminnan kehittymiseen. Luoteis-Venäjän Kuolassa, Barentsin merellä sijaitsee suuri osa maailman käyttämättömistä öljy- ja kaasuvaroista. Raakaöljy- ja kaasutarpeen lisääntyessä kyseiset varat tullaan ottamaan käyttöön. Tällä on merkitystä Suomen raskaalle konepaja- ja rakennusteollisuudelle sekä muulle yritystoiminnalle, mikäli logistinen yhteys Koillis-Suomesta Kuolaan saadaan kuntoon. Kuolan matkailu on myös kasvussa. Matkailupalveluita rajan yli on pitkään kehitetty järjestelmällisesti. Kuusamo-Suoperän raja-aseman avautuessa kansainväliseksi rajaylitykset nousevat kymmenin tuhansiin. Kohde- ja aktiviteettimatkojen lisäksi kahden raja-aseman kiertomatkat lisääntyvät. Raja-aseman avautuminen kansainväliseksi syksyllä 2006 varmistetaan. Vahvuudet Heikkoudet hyvä ja myönteinen tunnettuus rajan ylittävä matkailu kehittynyt myönteisesti nykyinen perusteollisuus varsin kilpailukykyisessä kunnossa Suomen puolella logistiikka varsin hyvin ratkaistu Suomen puolella sitoutunutta etäisyydet ja rajan takana vajavainen logistiikka laaja raaka-aineiden keräilyalue Kuolan alueen tuotantolaitokset pääosin vanhentuneita ja saastuttavia uhkaava osaajapula tuotannollisen yritystoiminnan yhteistyö vähäistä vähän Venäjän markkinoille pystyviä yrityksiä ja venäjänkielen taitajia 29

30 Mahdollisuudet Uhat Kuolan alueen imu raskaalle konepajasekä rakennusteollisuudelle kuljetus- ja logistiikkaliiketoiminnan laajentaminen Kuolan suuntaan uudet energiantuotantomahdollisuudet, kaasun ja öljyn lisäksi myös bioenergia ympäristöteknologian vienti Kuolaan nuorten innostaminen rajan ylittävään urheilu- ja kulttuuritoimintaan yritysten ja alueiden yhteistyö rajan yli: alihankinta ja tuotanto optimaalisiin paikkoihin lentoaukon rajan yli: helikopterilla lähelle, kaukolennot, pelastuspalvelut rautatieliikenteen avautuminen rajan yli: tavara- ja matkustajaliikenne alueen kiristyvä taloudellinen tilanne haittaa yritystoiminnan kehitystä suojelu- ja muista toimenpiteistä aiheutuva raaka-aineen hankinnan vaikeutuminen väestön poismuutosta aiheutuva näivettyminen kuljetuskulujen kallistuminen ikärakenne huononee alueen houkuttelevuus vähene ympäristökatastrofi vaikuttaa myös rajan toiselle puolelle raja-aseman avautuminen kansainväliseksi ei etene toivotulla tavalla Koillis-Suomen keskeiset lähialuetoiminnot 1. Matkailun kehittäminen; kansainvälisyys, lennot, luonto- ja meriaktiviteetit. Lähialuematkailuun on viime vuosina tehty paljon kehittämistyötä: tuotteet alkavat olla hyvässä kunnossa ja niitä käytetään jo kohtuullisesti. Seuraava iso tavoite on voimistaa alueen tunnettavuutta kotimaassa ja etenkin ulkomailla. Toiminnan painopiste on Karjalan pohjoisosissa ja Kuolan eteläosissa. Kehitettäviä kohteita ovat kieli- ja palvelukoulutus, turvallisuuden varmistaminen sekä yhteismarkkinointi. Uusina tuotteina nuorille suunnattavat harrastematkat. Erityisenä vahvuutena tulee olemaan talviaktiviteetit sulan maan aikana. 2. Metalliteollisuuden mahdollisuudet; offshore, kaasuputki, alihankinta, suunnittelu. Painopiste on Kuolan öljy- ja kaasuteollisuuden tarvitsema rakennusten, putkistojen ja muiden rakenteiden suunnittelu ja toteuttaminen. Alueen elintason noustessa tarvitaan asuntojen korjausrakentamista ja uudisrakentamista. Erityisenä painopisteenä on kylmärakentaminen sekä lumeen ja jäähän liittyvä osaaminen. 3. Kulttuuriteollisuus; matkailu, kulttuurituotanto. Koillis-Suomen kulttuurinen sijainti on erinomainen. Aluetta markkinoidaan osana Lappia, mutta sillä on myös Vienan Karjalan perimä. Lapin ja Karjalan risteytymä tuo mahdollisuuksia: Joulupukki, Venäjän Pakkasukko sekä kalevalainen mytologia tarjoavat runsaasti raaka-aineita elokuva-, multimedia ja muulle sisältöteollisuudelle. Tämä imago tarjoaa mahdollisuuksia myös matkailuun. 30

31 4. Puu- ja rakennusteollisuus; raaka-aine, tuotanto, vienti/tuonti. Puun kuljetus rajan yli jatkuu, mutta sen rinnalla suunnitellaan tuotanto-, alihankinta- ja logistiikkatoimintoja rajan eri puolille. Painopiste Karjalan pohjois-osissa ja Kuolan eteläosissa. 5. Edellytysten varmistaminen. Toimintojen edellytys on osaavat vastuuhenkilöt rajan molemmin puolin. Olennaista on varmistaa Kuusamo-Suoperän raja-aseman kansainvälistyminen sekä siihen liittyen tien kunnostus sekä rajavirkailijoiden asuntojen toteuttaminen. Henkilö- ja tavaralogistiikan kehittyminen vaatii rajatarkastustoimintojen tehostamista. Rajan avautuminen tuo mahdollisuuksia ympäristöteknologia- ja logistiikka-aloille. Viisumin saanti on saatava helpoksi ja nopeaksi, myös eri kansallisuuksia edustaville matkailijoille. 31

32 Koillis-Suomen elinkeinostrategia Julkaisija: Koillis-Suomen Aluekeskus Naturpolis, Kuusamo Toimittanut: Kaisu Palosaari ja Tuula Kauppinen Ulkoasu: Mika Karkulahti / Studio Karkulahti Ky Kuvat: Jaakko Hyvönen, Tauno Kohonen, Tauno Korpela, Jari Peltomäki ja Rukapalvelu Oy Paino: Painotalo Miktor Oy, Helsinki 9/2006 Painos: 1000kpl

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

1.! " # $ # % " & ' (

1.!  # $ # %  & ' ( 1.! $ & ' ( ) * +, SWOT - Joutsa Vahvuudet Heikkoudet Monipuoliset palvelut (erityisesti kaupan alalla) Sijainti E75 / 4-tien varrella Aktiiviset kuntalaiset Laaja yrityspohja, yrittäjyys, kärkiyritykset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä

kansallinen metsäohjelma Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä kansallinen metsäohjelma 2015 Metsäalasta biotalouden vastuullinen edelläkävijä Hyvinvointia metsistä Metsät ja niiden kestävä käyttö ovat Suomen biotalouden kasvun perusta. Metsät ovat Suomen merkittävin

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa

Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Maaseutuohjelman toimeenpanotilanne Pohjois-Savossa Ohjelmakauden kehys 41,456 milj. euroa Sidonta: Yritystuet 22,180 milj. euroa (54,3%) 471 kpl Hanketuet 18,643 milj. euroa (45,7%) 65 kpl Sidonta yhteensä:

Lisätiedot

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö

Kuusamo-Lapland. Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Kuusamo-Lapland Matkailun kansainvälistymisstrategia ja toimijoiden alueellinen yhteistyö Hyvinvointia meille ja muille seminaari Jyväskylän Paviljonki 26.10.2009 Toimitusjohtaja Mika Perttunen Arvomme

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja

Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat. Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Rakennerahasto-ohjelman alueelliset suunnitelmat Itä- ja Pohjois-Suomen näkökulma Heikki Ojala Suunnitteluryhmän puheenjohtaja Suunnitelman lähtökohdat Seitsemän maakuntaa Lappi, Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu,

Lisätiedot

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry

Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry 11/9/2012 1 Ruka-Kuusamo Matkailuyhdistys ry Perustettu syksyllä 2002 10 vuotisjuhlat lokakuussa Jäsenyrityksiä lähes 170 (matkailuyrityksiä, kauppaliikkeitä, kiinteistönvälittäjiä, huoltofirmoja, liikennöitsijöitä)

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA

ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA 2.11.2011 Hannu Koponen ILMASTONMUUTOS, KESKI-SUOMI JA LIIKETOIMINTA Ilmastonmuutos ja vastuullinen liiketoiminta 1.11.2011 1 Vuoden keskilämpötila Talvi (J-T-H) Kesä (K-H-E) +15 +15 +15 +14,0 o C 2100

Lisätiedot

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn

Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn Ruoka-Kouvola: Kumppanuuspöytätyöskentelyn 2013 2014 tuloksia Manu Rantanen ja Torsti Hyyryläinen 2.9.2015 Kartano Koskenranta RUOKA-ALAN GLOBAALIT JA KYMENLAAKSOLAISET KEHITYSSUUNNAT www.helsinki.fi/yliopisto

Lisätiedot

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA.

JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET, TOIMINTA-AJATUS, VISIO JA STRATEGIA. JOUTSAN KUNNAN TOIMINTAPERIAATTEET Joutsan kunta toimii aktiivisesti ja tulevaisuushakuisesti sekä etsii uusia toimintatapoja kunnan

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Metsäsektorin tulevaisuus ja Metsäalan strateginen ohjelma Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Kolme tulevaisuuden kuvaa 1.

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi

Metsäalan menestysstrategia Suomessa. Anssi Niskanen. Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Metsäalan menestysstrategia Suomessa Anssi Niskanen Johtaja Metsäalan tulevaisuusfoorumi Sisältö: 1. Perusmetsäsektori ja uudet mahdollisuudet 2. Menestysstrategian elementtejä 3. Osaamisen kehittäminen

Lisätiedot

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025

Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäpolitiikan suunta ja toimeenpano: Hallitusohjelma ja Kansallinen metsästrategia 2025 Metsäneuvos Marja Kokkonen MMM/LVO/MBY Puuta liikkeelle ja luontopolitiikkaa luottamuksella seminaari 14.10.2015

Lisätiedot

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa

Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Lähiruoan aluetaloudelliset vaikutukset Kainuussa Susanna Määttä susanna.maatta@helsinki.fi Kainuun Maaseutu- ja Elintarvikepäivä 28.11.2014 9.10.2013 1 Valtakunnallisen lähiruokaselvityksen tuloksia 03.12.2014

Lisätiedot

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio

Tahkon matkailustrategia. Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio Tahkon matkailustrategia Pohjois-Savon matkailun tulevaisuus seminaari 26.1.2010 Jorma Autio VK Aholansaari Joonas Kokkonen: Viimeiset kiusaukset Paavo Ruotsalainen Tahko on lähellä Helsinki Tahko 435

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA

Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI, JOSSA KAIKKIEN ON HYVÄ OLLA KERAVA ON METROPOLIALUEEN YRITYSYSTÄVÄLLISIN KUNTA 1. Keravan kaupungin visio KERAVA ON METROPOLIALUEEN KÄRJESSÄ KULKEVA, VETO-VOIMAINEN, ROHKEA, MENESTYVÄ JA UUTTA LUOVA KAUPUNKI, JOSSA PALVELUT JA LUONTO OVAT JOKAISTA LÄHELLÄ Missio KERAVA ON VIHERKAUPUNKI,

Lisätiedot

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry

Tuotanto- ja palveluverkostot. 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Tuotanto- ja palveluverkostot 8.2.2013 Teknologiateollisuus ry Esityksen sisältö Tuotanto- ja palveluverkostot Toimialan yritykset Yhteistyöllä saavutettavat edut 2 Tuotanto- ja palveluverkostot Kansainvälinen

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö

TERVEYSPALVELUT. Sanna Hartman Toimialapäällikkö TERVEYSPALVELUT Sanna Hartman Toimialapäällikkö Esityksen sisältö Toimialan kehityksestä Toimialan kannattavuus tunnuslukujen valossa Toimintaympäristö nyt Menestymisen mahdollisuudet Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet

Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet VTT Älykkään liikenteen ja logistiikan seminaari Espoo 2.11.2010 Vuorineuvos, taloustiet. tri Kari Neilimo Liiketoiminta, logistiikka ja tutkimustarpeet Muuttuva elinkeinojen rakenne; kasvava ja monimuotoistuva

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO

PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Osaamisen lisäämisellä tukea kansainvälistymiseen PUISTA BISNESTÄ 2010 Veijo Honkamäki Johtamistaidon Opisto JTO Johtamistaidon Opisto JTO Elinkeinoelämän arvostetuin ja tunnetuin johtamiskouluttaja ja

Lisätiedot

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013

Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus myöntänyt noin 36 milj. julkista tukea (EU+valtio), josta Yritystukiin 52 % Keskeisimmät toimialat metalli, elintarvikkeiden jatkojalostus,

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus

KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus KONE-, LAITE- JA ELEKTRONIIKKATEOLLISUUDEN ASIANTUNTIJASEMINAARI LAHTI 19.11.2009 Pekka Savolainen Hämeen TE-keskus ELYjen toimipaikat ja aluejako Asetusluonnoksen 1.9. mukaan JOHTAJA LUONNOS 14.10.2009

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko

KOKO Länsi-Uusimaa. Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla. www.länsi.fi/koko KOKO Länsi-Uusimaa Hyvinvointifoorumi Länsi-Uudellamaalla www.länsi.fi/koko Hyvinvointitoimialan kehittäminen Länsi-Uusimaa HALLINTO Länsi-Uudenmaan Yrityskeskus Oy Toimitusjohtaja - Laskujen hyväksyminen

Lisätiedot

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro

Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Häme-markkinointi 2.0 Hämeenlinnan seudun puheenvuoro Vanajanlinna 22.2.2010 Kehittämiskeskus Oy Häme Tapio Vekka Hallituksen pj 1 Seudun tulevaisuutta koskevien suunnitelmien yhteenveto MAAKUNTATASO Maakuntaohjelman

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy

Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Palvelustrategia Miksi palvelustrategiaa tarvitaan? Väestö ikääntyy => palvelutarpeen tyydyttäminen Pula ja kilpailu tekijöistä kiihtyy Kuntatalous => tuloksellisuuden ja kustannustehokkuuden lisääminen

Lisätiedot

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein

Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Uudenlainen osaaminen & kekseliäisyys Yhteisö resurssina Siperia opettaa Uudet koulutus tarpeet (kielitaito, matkailu osaaminen) Monikulttuurisuus

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014

METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 6.11.2014 METSÄN TULEVAISUUDEN TUOTTEET Teollisuuden metsänhoitajat ry Syysseminaari Metsäpäivillä 1 Metsän tulevaisuuden tuotteet: Ohjelma Avaus Olli Laitinen, puheenjohtaja, Teollisuuden metsänhoitajat ry Uudet

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus

Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto. Maaseutuosasto/Lapin TE-keskus Maaseudun kehittämisrahoitus ohjelmakaudella 2007-2013 TE-keskus Maaseutuosasto Sivu 1 syys 2007 Kehittämisen lähtökohdat Ohjelmallista toimintaa: Euroopan maaseuturahasto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011

Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut. Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Yhteiskunnallinen yritys ja kuntapalvelut Jarkko Huovinen Oulu 13.5.2011 Lisäarvo ostopäätöksen tekijälle Janne Pesonen 6.10.2010 17.5.2011 2 Kunta elinvoimajohtajana Teemoja joihin vaikutus ulottuu Johtaminen

Lisätiedot

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin

Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Puun monipuolinen jalostus on ratkaisu ympäristökysymyksiin Metsätieteen päivät Metsäteollisuus ry 2 Maailman metsät ovat kestävästi hoidettuina ja käytettyinä ehtymätön luonnonvara Metsien peittävyys

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha:

keino mittari tavoite vastuu ja seuranta Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1 K:\johto\STRATEGIA\strategia2012\VUODEN 2007 PÄIVITYKSET\elinkeino-ohjelma2007.doc Kuhmon kaupunki, ELINKEINO-OHJELMA 16.10.2007 Näkökulma: Talous Kuhmoon tuleva ulkopuolinen raha: 1. Yritystoiminnan

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus

TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008. Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnatorin varsinainen yhtiökokous 27.3.2008 Toimitusjohtaja Hannu Syrjälän katsaus TietoEnator vuonna 2007..Tietotekniikkamarkkinoilla hyvä kasvu, kilpailu kuitenkin kireää.tietoenator kasvoi markkinoita

Lisätiedot

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia

HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia HYVÄN ELÄMISEN EVVÄÄTelinkeinostrategia 2008-2020 Hyvän Elämisen Evväät- elinkeinostrategia 2008 2020 Tekijöinä Keuruun kaupunki, Multian kunta, Keuruun Yrittäjät ry sekä Kehittämisyhtiö Keulink Oy. Lisäksi

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke TechnoGrowth 2020 Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistumisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Hanketiedot Hankkeen nimi: TechnoGrowth 2020 teknologia- ja energia-alan

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén

Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén Suur-Miehikkälän kylä 28.6.2013 Kunnanjohtaja Antti Jämsén VAHVUUDET Maa- ja metsätalous Kylät Venäjän läheisyys Muurikkala Luonto- ja harrastusmahdollisuudet HEIKKOUDET Ikärakenne Väestön väheneminen

Lisätiedot

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet

KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA. Toimialakohtaiset tavoitteet KUUSAMON LUONNONVAROJEN YHTEENSOVITTAMISSUUNNITELMA Toimialakohtaiset tavoitteet Kehittämistavoitteiden muodostaminen Toimialakatsaukset historia nykytilanne kehitystrendit ja ennusteet sekä tulevaisuutta

Lisätiedot

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä?

Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Suomen kilpailukyky metsäalalla onko sitä? Puuta liikkeelle seminaari Jyväskylä Ylitarkastaja Matti Mäkelä MMM/LVO/MBY 1 Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston toiminta-ajatus Osaston toiminta-ajatuksena

Lisätiedot

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta

Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Keski-Suomen skenaariot vetovoiman näkökulmasta Kansainvälistymisen sylissä niukoin resurssein Kansainvälisyys ++++ Tietoliikenneyhteydet Junalla tunnissa Helsinkiin Metsä => uusia tuotteita ja palveluja

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen

Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Palvelustrategioilla vauhtia hyvinvointialan elinkeinopoliittiseen kehittämiseen Ulla-Maija Laiho Työ- ja elinkeinoministeriö, HYVÄ hanke Helsinki 26.11.2009 Miksi TEM:n linjauksia hyvinvointialalle? Sosiaali-

Lisätiedot

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013

Miset Matkailu. Miset Matkailun tehtävät 5.12.2013 Miset Matkailu Miset Matkailun tehtävät Mikkelin seudun matkailumarkkinointi VisitMikkeli Palvelusopimus Mikkelin seudun matkailupalvelu ry (7 kuntaa, n. 150 yritystä) Yhteistyössä yrittäjien ja eri sidosryhmien

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015

Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 Alueelliset kehitysnäkymät Lappi 1/2015 ARKTIKUM 12.3.2015 LAPELY Pirkko Saarela Lappi Kansainvälinen maakunta Lapin merkittävimmät kansainväliset yritystoimijat ovat teollisuutta, kaivostoimintaa ja matkailua

Lisätiedot

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys

Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Uudistuva puuhankinta ja yrittäjyys Elinvoimaa metsistä seminaari Lahti, Fellmannia, 06.11.2013 Pekka T Rajala, kehitysjohtaja, Stora Enso Metsä 1 Metsäteollisuus käy läpi syvää rakennemuutosta Sahateollisuuden

Lisätiedot

VASTAVIRTAAN KULKIJAT

VASTAVIRTAAN KULKIJAT VASTAVIRTAAN KULKIJAT KASVUA JA INNOVAATIOITA -SEMINAARI 31.1.2012 Ulla Hytti, Elisa Akola TSE Entre, Turun yliopiston kauppakorkeakoulu Pekka Stenholm Turku Institute for Advanced Studies, Turun yliopisto

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma

Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet. Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Metsäbiotalouden uudet mahdollisuudet Sixten Sunabacka Strateginen johtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö Metsäalan nykytilanne Globaalit trendit sekä metsäbiotalouden

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11.

Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa. Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma 29.11. Ajankohtaisia puualan aiheita valtionhallinnossa ja MSO:ssa Sixten Sunabacka Työ- ja elinkeinoministeriö Metsäalan strateginen ohjelma Esityksen sisältö 1. Valtionhallinnon ohjelmat ja strategiat 2. MSO:n

Lisätiedot

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous

Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous Vihreä, keltainen, sininen ja punainen biotalous MMM:n tiekartta biotalouteen 2020 1 MMM:n hallinnonalan strategiset päämäärät Pellot, metsät, vedet, kotieläimet sekä kala- ja riistakannat ovat elinvoimaisia

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen

Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Mistä apua luonnontuotealan kansainvälistymiseen? Luonnontuotealan seminaari, Ähtäri 09.10.2003 Anneli Okkonen Sisältö Mitä kansainvälistyminen on? Kansainvälistymisen menestystekijöitä Kansallisen innovaatioympäristön

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Hyödykkeet ja tuotannontekijät

Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödykkeet ja tuotannontekijät Hyödyke = tavara tai palvelu Hyödyke Kulutushyödyke Investointihyödyke Kestokulutushyödyke -Esim. autot ja kodinkoneet Kertakulutushyödyke -Esim. ruoka, sanomalehdet, vaatteet,

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA?

BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? BIOTALOUS- TARVITAANKO MAASEUTUALUEILLA KAAVOITUSTA? 3.9.2015. Iisalmi MAL verkostopäivä maaseudun suunnittelusta ja kaavoituksesta Yliarkkitehti Raija Seppänen Maa- ja metsätalousministeriö/ Maaseudun

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija

Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Lentoliikennestrategia ja matkailu? Rovaniemi 10.12.2014 Lassi Hilska, johtava asiantuntija Visio Seurantaryhmä: Lentoliikenne tukee Suomen talouden kasvu- ja kehitysmahdollisuuksia sekä maamme kilpailukykyä.

Lisätiedot

Hämeen liiton rahoitus

Hämeen liiton rahoitus Kanta-Hämeen rahoitus- ja ohjelmapäivä Osmo Väistö 3.4.2014 Hämeen liiton rahoitus Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020, Suomen rakennerahasto-ohjelma Maakunnan kehittämisraha Kanta-Hämeen osuus Suomen rakennerahastoohjelmasta

Lisätiedot