Kokouksen avasi liiton ensimmäinen puheenjohto ja, voja ltälnö.1kirinen, joka avauspuueessa tot.sl kokouksen erittäin

Transkriptio

1

2 Pöytäkirja RVL:n lisätyn hallituksen kokouksessa Helsingissä Säätytalossa 19.1«1947 kello s. Kokouksen avasi liiton ensimmäinen puheenjohto ja, asiunval- voja ltälnö.1kirinen, joka avauspuueessa tot.sl kokouksen erittäin tärkeäksi ei vain palkkausasian nykyisdn vaiheen vaan myös rautatievirkaraiesten vastaisen yhdistystoiminnan kannalta. 2 S. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin sen avauja av tfäinö häkkinen Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin kjp L.Räsänen ja krj V. Kemppi. 4 Suoritetussa nimenhuudossa todettiin kokouksessa läsnäoleviksi seuraavut hallituksen ja lisätyn hallituksen jäsenet: Hallituksen jäsenet: av tf.häkkinen, krj V.heinström, krj h.mustonen, kjp L.Räsänen, ap O.-.irumo, shhk. F.Korhonen, krj V.Kemppi, ap R.Mäkinen, krj P.Thodin, kjp O.Mustonen ja krj B.Kört. Lisätyn Hallituksen jäsenet: krj Puola Husgafvel, ostat. A.Kiuru, pä'kjp ji.lommi, kainr. L. Pystynen, tr R.Öolantie, vtjp V.Helomaa, krj Lyyli Lindgren, krj T. Paronen, sähk. A.lä.Karttunen, Int S.hyman, lkrt H.Martoina, kapi Sirkka Jämsä, sähk. Ky h U k k i Kiviniemi, krj P.Laesterä, krj L.Lämpö, lsäak. Y.Ollilainen, kpä 3.Höglund, rti V.y.Ieiskonlahti ja krj V.A.Kettunen. Lisäksi olivat kokouksessa läsnä epävirallisina edustajina rti S. A. 1'imgren, krj A.Räisänen ja ap K.A.Vixell sekä liiton taloudenhoitaja tr T.Turunen ja liiton sihteeri Y.Jalli. Kokouksessa oli siis läsnä 30 jäsentä lisätyn hallituksen 1

3 56 jäsenestä. Kun kellään ei ollut huoaauttumin ta nyöskään kokouskutsun johdosta (liite l), julistettiin kokous laillisesti kokoonkutsutuksi ja päätösvaltaiseksi, 5 6. Kokouksen työjärjestys (liitä 3) Hyväksyttiin muuten työvaliokunnan ehdotuksen mukaiseksi, paitsi että esittelylistan 9 kohdassa mainittu sunnuntaityön korvauskysymys päätettiin käsitellä ennen S kohdassa mainittua palkkauskysymystä. 6. Otettiin käsitelt"väksi LVY:n aloite, jossa ehdotettiin, että RVL tekisi Virkamiesliitolle esityksen kassuerehdyerahojen saamisesta yleisö- ja asemakassojen hoitajille. Kokous päätti hyväksyä tehdyn alotteen ja antoi hallituksen tehtäväksi ehdo- tetunlaisen esityksen tekemisen. Alotteesaa mainittujen kassojen hoitajien lisäksi on kassaerehdysrahoja esitettävä myös rautatierakennusten-, talous jaksojen- ym. kassojen hoitajille. 7 S. HVL;n vuosikokous päätettiin työvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti pitää Helsingissä puolen hoitaminen Kokouksen käytännöllisen jätettiin työvaliokunnan tehtäväksi Otettiin käsiteltäväksi kysymys sunnuntaityön korvaamisesta. Alustuksen asiassa piti h v W.Häkkinen, joka ehdotti, että RVL tekisi asiassa Virkamiesliitolle sellaisen esityksen, että sunnuntaityön korvaaminen olisi ulotettava koskemaan myös virkamiehiä. Kokous päätti, että asiassa tehdään Virkamiesliitolle esitys, että se kiireellisesti ryhtyisi asiaa ajamaan. Korvaus o- lisi sekä virkamiehille että työaikalain alaisille suoritettava todellisen työajan perusteella. Asian käytännöllisen puolen hoitaminen siirrettiin hallituksen hoidettavaksi.

4 Otettiin käsiteltäväksi palkkausasia. Alustuksen asiassa piti krj V.HeinetrBm. Joka selosti hallitusneuvos Kahran aslantun- tijajaoston ehdotuksia ja Virkamiesliiton suunnitelmia palkkaus- kysymyksen järjestämiseksi. vuorot: Syntyneen keskustelun aikana käytettiin mm. seuraavat puheen Ap Mäkinen huomautti hallitusneuvos Kahran asiantunti JaJaoston ehdotuksen perusteluissa kiinnitetyn tarpeettomasti huomiota rautatieläisten maksuttomaan lääkärinhoitoon Ja vapaalippuihin. Lääkärinhoito on virkamiesten osalta sen laatuista, ettei siitä kannata puhua. Vapaallppuoikeutta taas voidaan verrata esim,liikkeiden henkilökunnalleen myöntämiin plkkuetuihin, kuten alennuksiin ym. Puhujan mielestä olisi liikennevirkamiehet koroitettava ehdotettua korkeampiin palkkausluokkiin. Jos erikoislisät poistetaan. Jollei näin tapahdu, on erikoislisät säilytettävä. fiti Telakoniahtl toivoi, että lnsinöörilisät säilytettäisiin KrJ Kemppi lausui, ettei liikenneosaston virkamiesten lukumäärää voida lopullisesti määrätä ennenkuin heidän työaikansa on valbvietettu. KrJ A.Mustonen huomautti, että työaikakysymys on palkkausasiasta erillinen kysymys, '-työaikaa ei nyt saa pidentää, koska on kysymyksessä vain rahanarvon alentamisssta Johtuva koroitus. KrJ Helnström huomautti, virkamiesten lukumäärän nyt olevan huomattavasti suuremman kuin v.1939 mm. siitä syystä, että työolot ovat parantuneet. Ennen oli hyvin yleistä, että Joka 3:s yö oli yövuoro. Nykyisin on näin vain harvoissa tapauksissa. Av Häkkinen totesi, etteivät työajan pidentäminen, lukumäärän vähentäminen, erottamattomuus yms. kuulu palkkauksen tarkistamlbky8ymyksen yhteyteen, vaan ovat ne eri kysymyksiä. Ne on kytketty palkka-asiaan taktillisista syistä lähinnä maalaisliiton takia, Jottei se voisi moittia ehdotettuja korotuksia liian suu

5 - 4 - riksi. Sähk. Korhonen huomautti, ettei valtionrautateitä ty»olojen ym. erilaisuuden takia voida verrata valtion muihin virastoihin Ja laitoksiin. VH:n henkilökunnasta suorittaa suurin osa nimittäin hyvin epäsäännöllistä työtä eikä säännöllistä toimistotyötä, kuten muissa laitoksissa. Ap Alramon mielestä olisi kalkkien saatava palkkoihinsa koroitusta, Jonka takia hallitusneuvos Kahran asiantuntijajaos- ton ehdottamia peruspalkkakertoinla olisi asteikon alapäässä teroitettava. KJp U.Mustonen totesi, että on hyvä Jos saadaan hallitusneuvos Kahran asiantunti JaJaoston ehdotukset läpiviedyiksi. Koroituksesta osattomiksi Jääriä on, paitsi alapäässä myös keskellä mm. konepajojen työn- Ja alityönjohtajat. Ap Mäkinen huomautti, että palkkausalsaa on nyt pontevasti ajettava, Bmme saa tyytyä vain Kahran komitean ehdotuksiin, vaan on ainakin vaadittava enemmän. Av Häkkinen huomautti, että Virkamiesliitto tulee neuvotteluissa lähtemään alkuperäisestä vaatimuksestaan (kertoimet ). Siitä se perääntyy linjalle, Jossa kertoimet ovat Ja vasta lopuksi päätymään Kahran komitean ehdotukseen. KrJ Thodänln mielestä olisi neuvottelijoiden vaadittava rautatieläisille entisen suuruisia vastuullslä, Jottei koroltus näitä lisiä saaneiden osalta Jäisi pienemmäksi kuin muille. KrJ Mustonen ilmoitti Asemapäällikköyhdlstyksen olevan sitä mieltä, että VL:n ehdotus ( ) on se minimivaatimus, Jonka takana olisi pysyttävä. VTJp Helomaa kannatti sitä, että erikolsllslstä pidettäisiin kiinni. KrJ V.Kettunen oli sitä mieltä, ettei erikoisllslä olisi vaadittava säilytettäväksi, koska ne ovat tuoneet palkkaolol-

6 - 5 - hin pallon sekaannusta. Mieluummin olisi vaadittava peruspalkkoja koroitettavikai. Pääkjp T.nmm 1 huomautti, ettei Kahran komiteassa ole ollut rautatiemiestä. Sihteerinä toimineella kamr. Salosella ei ole ollut mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksiin. Talousneuvosto on Jo suositellut alapään koroittamista, Joten se hyväksyttänee myös hallituksessa. Tämän Jälkeen valittiin valtioneuvostossa käytäviin neuvotteluihin R V L m edustajiksi av V.Häkkinen, ap R.Mäkinen Ja kjp L.Räsänen. HeuvotteliJoiden vaalin Jälkeen päätettiin kuulla eri yhdistysten lanta palkkausasiassa. KrJ A.Mustonen ilmoitti Asemapäällikköyhdistyksen olevan VL:n ehdotusten kannalla Ja tai-viittaessa tukevan VL:ää Ja RVL:ää näiden vaatimusten toteuttamisessa. Jos multa virkamiehiä siirretään ylempiin palkkausluokkiin, on korottamisen kohdistuttava myös Asemapäälliköihin. Kjp Räsänen ilmoitti Huoltovirkamlesten kannattavan yleis- koroitusta Kahran komitean ehdotuksen mukaisena. Varastojakson- päälliköt olisi koroitettava huomattavasti korkeampiin luokkiin, koska nämä ovat Jääneet muita Jaksonpäälliköitä huomattavasti Jälkeen. Kun Kahran komitea ei ole ehdottanut 3 lk:n varastonhoitajia koroitettaäiksi, mutta sensijaan kirjanpitäjät on ko- roitettu, ovat nämä Joutuneet samaan luokkaan. Kun 3 l k m varastonhoitaja* toimi on kirjanpitäjän virkaa ylempi, olisi 3 l k m varastonhoitajat myös koroitettava ainakin yhtä luokkaa ylemmäs. 1 l k m konttoriapulaiset suorittavat samanlaista työtä kuin 2 l k m kirjurit, 'iästä s y y s «on kohtuutonta, jos he Jää vät näistä 5 luokkaa jälkeen. Ki*jwsstiÄi 1 b 1 perustettava tällaisille tutkinnon suorittaneille 1 l k m konttoriapulaisille 2 l k m kirjurin ap virkoja, Jotka olisi määrättävä 12 palkkausluokkaan. 1

7 - 6 - Lnt Kyman selosti Lennät lnteknlkkoyhdlstyksen kantaa. Sen mukaan olisi lennätinteknlkoiden palkkausta koroltettava siten, että palkkaus tulisi 1 lk:n lennätinteknikkojen osalta yhtäauu- riksi kuin se nyt on SI palkkausluokassa ja 2 lk:n lennätin- teknlkkojen osalta yhtäsuureksi kuin se nyt on 19 palkkausluokassa. Kr J Kemppi ilmoitti LVY:n kantana eeuraavaa: l) huomioonottaen rautaglelaltokseesa suoritettavan työn e- rikoisen laadun, raskauden ja suuren vastuun, on se etumatka, mikä v.1945 ja 1946 on n.s. rautatielälslisillt saavutettu muihin virastoihin nähden, edelleen säilytettävä, tapahtukoon se sitten korkeampiin palkkaluokkiin sijoittamisen tai muun etuuden muodossa. S) Mitä tulee koroltusten yleiseen linjaan, on LVY valmis kannattamaan VL:n vastaisissa neuvotteluissa esittämiä vaatimuksia. 3) Konttoriapulaiset ainakin kaupunki- ja kauppala-asemilla on kaikki korotettava l:seen plk:aan. 4) Varsinaisten lennätintyössä palvelevien sähkfittäjisn a- lentaminen 10:teen plk:aan on jyrkästi torjuttava. 5) Muissa kuin lipunmyyjän tehtävissä toimivat lipunmyyjät samaan/ korotettava /plk:aan kuin uudet 2.1k.kirjurlt a.p. 6) Ylimääräiset sähköttäjät sijoitettava samaan plk:aan kuin varsinaiset sähköttäjät. 7) l.lk.kirjurit a.p. korotettava samaan kuin l.lk.kirjurit y.p. ja l.lk.kirjurit saatava LV lk. asemapäälliköihln verrattuna samaan asemaan kuin missä ne olivat ennen v.1942 palkkalakia. S) Junanlähetystehtävlssä toimivien sähksttäjlen korottamista 2.1k. kirjureiksi a.p., samoinkuin parannusta ikä- ja perhelisissä tervehtii tyydytyksellä.

8 - 7-9) Jos on mentävä avoimeen työtaisteluun, mennään siihen VL:n vaatimusten pohjalla. 10) Avoimen työtaistelun varalta järjestetään samanlainen orgsnisatio kuin -lima keväänä Ja näihin valmisteluihin ryhdytään heti. 11) Jos tarjouksen Ja vaatimuksen välillä on ainoastaan vähäinen ero, on lopullisen hyväksyraisen tai hylkäämisen päätösvalta muodostettavalla 2VL:n lakkotoirikunnalia ilman, että tarvitaan suorittaa Jäsenäänestyksiä taikka kutsua koolle yleisiä tai sdustajakokouksia. KJp g,mustonen ilmoitti PääkonepaJo.ien Toimistovirkailija- yhdistyksen olevan VL:n vaatimusten takana Ja niitä tarvittaessa kaikin tavoin tukevan. Konttoriapulaisten palkkausta olisi parannettava sille he ovat Jääneet suhteettoman paljon 2.1k:n kirjureista Jälkeen. Rti Telskonlahtl ilmoitti Rautatleteknlkkojen tukevan VL:n ehdotusta peruspalkkakertoimen määräämisestä Brlkoisli- sät olisi säilytettävä Ja perhe- Ja ikälisät hyväksyttävä Kahran komitean ehdotusten mukaisina. KrJ Mört ilmoitti Varlkkovlrkamie Sten kannattavan VL:n f ehdotusta. Konttoriapulaisten palkkoja olisi korotettava. Varlkkovirkamiehet ovat VL:n Ja RVL:n takana, Jos voimatoimenpiteltä tarvitaan. Osiht. Kiiru selvitti Rautatiehallituksen Virkamiesten kantaa. Yhdistys tukee kaikin tavoin Kahran komitean toteuttamista, Jota se pitää vählmpänä vaatimuksenaan. Kun 1 lk:n konttoriapulaiset tariffiosastolla suorittavat samanlaista työtä kuin 2 lk:n kirjurit, olisi nämä toimet koroitettava Ja heitä varten perustettava 2 lk:n kirjurin a.p. virkoja. K.o. konttoriapulaisista on puolet suorittanut ylemmän lllkennevlrkamlestutkln- non Ja toinen puoli tariffiosaston virkatutkinnon. Vielä on huomattava, että useimmat heistä ovat olleet valtionrautateiden k

9 - 8 - palveluksessa yli 80 vuotta ja olleet icy8s liikenneosastolla aikaisemmin. Selostusten päätyttyä sovittiin, ettei Virkan.teeliitolle lähetetä palkkausasiassa kirjelmää, palkkataistelun varalta annettifa palkkavaliokunnan tehtäväksi laatia suunnitelma palkkataistelun organisoimiseksi samalta pohjalta kuin kesällä Palkkausasian käytännöllisen puolen hoitaminen uskottiin palkkavaliokunnal. le. Lopuksi päätettiin tehdä rautatiehallitukselle esitys, jossa pyydetään rautatiehallitusta kiirehtimään virkanlmiasian käsittelyä. 10. Otettiin käsiteltäväksi kysymys mahdollisuuksista liittyä SAK:hon. Alustuksen asiassa piti tr Y.Jalll. joka selvitti 8AK:n sääntöjä ja virkamiesliiton mahdollisuuksia toimia SAK:esa. Lopuksi todettiin alustuksessa, että virkamiauten on vakavasti ja ennakkoluulottomasti pohdittava kysymystä ja nopeasti tehtävä päätöksensä, koska asia on oltava ratkaistuna viimeistään , jotta virkamiehet voisivat vaikuttaa SAKin kesäkuussa pidettävän edustajakokouksen päätöksiin. Syntyneen keskustelun aikana krj Kelnström selvitti niitä vaaroja, joita maalle ja virkamiehistölle aiheutuu, joa SAK mihin tarjoutuu mahdolli joutuu yhden puolueen määräysvaltaan. ten osaltaan yritettävä tätä estää, suus, jos VL liittyy SAKihon. Sen takia olisi virkamies Ap Mäkinen katsoi, että SAK on poliittinen järjestö, vaikka nyt yritetään uskotella muuta. Virkamiesten olisi sinne kuitenkin mentävä, jos l) saavat siten palkkavaatimuksensa toteutetuksi ja 2) joa voivat siten estää kommunistien valtaanpääsyn SAKtssa. Jollei VL liity olisi ainakin RVL:n liityttävä. Vtjp Helomaa lausui, että asiaa on tarkastettava sekä y-

10 9 leiseltä että virkamiesten kannalta. Nyt on otattava asiaan myönteinen kanta ja liityttävä SAK:hcn mahdollisimman leveällä rintamalla. Krj A. Mustosen mieleste tulisi liittymisen tapahtua mahdollisimman leveällä rintamalla, jos kerran liitytään. Olisi kuitenkin saatava takeet siitä, sellaisia poliittisia lausumia, ettei SAK vastaisuudessa anna joita virkamiehet eivät hyväksy. Neuvotteluja olisi joka tapauksessa jatkettava. Ap Mäkinen huomautti, että asia on kiireellinen, sillä sen or. oltava ratkaistuna jo Kun virkamiehet todennäköisesti tulevat olemaan SAK:ase ratkaisevana tekijänä, voivat he saada tämän asemansa perusteella itselleen etuja. Kun SAK nyt joutuu ensin antamaan tukensa palkkataistelussa ja vasta sitten me teemme vastapalveluksen, ei riski ole kovin suuri. Rti Teiskonlahään mielestä olisi ennen liittymistä saatava selville SAK:n kanta palkkausasiassa. Krj Kemppi huomautti, että SAK:hon kuuluvat järjestöt saa- «.nopeasti vastaukset esityksiinsä, kun sensijaan virkamiesten e- nomuksiin saadaan odottaa vastausta usein vuosikausiakin. Puhuja ilmoitti LVY:n olevan valmis ratkaisemaan asian omalta o- saltaan heti. Krj Heinström viittasi siihen, että liittymisen jälkeen voidaan saada SAK:lta apua palkkataisteluissa, työaikakysymykaiasä, erottamattomuusasiaa ajettaessa jne. Kjp Mustonen U. huomautti, ettei suurin osa virkamiehistöstä ole valmis uhraamaan poliittisia mielipiteitään taloudell i n e n etujen saamiseksi. Iästä syystä olisi päähuomio nyt paj teva poliittisiin seikkoihin. Liittyminen on, ei vai: tarpeelli.cn, vs.'n välttämätön tifan yleisten etujen takia. Vtjp nelomaa huomautti, että nyt on valittava pienempi 1 k

11 paha kahdesta pahasta. Sähk. Korhonen totesi, että virkamiehet ovat proletaareja Ja siksi heidän paikkansa on 3AK:n riveissä. Tr Valli kiinnitti huomiota siihen, miten päätös liittymisestä olisi tehtävä. Olisiko suoritettava Jäsenäänestys, vai voivatko yhdistykset kokouksissaan ilman muuta asiasta päättää. Ap Mäkisen mielestä el Jäsenäänestystä tarvita. Krj A,Mustosen mielestä on asia siksi tärkeä, että ainakin yhdistysten olisi asiasta päätettävä, Jollei suorastaan Jäsenäänestystä katsota tarvittavin. Krj Kemppi ehdotti, ett? asiasta ensin päättäisivät Jäsenyhdistykset, sitten HVL Ja sitten VL. Pääkjp Lomml Ja rti 'Jelskonlahtl kannattivat krj Kempin ehdotusta. Keskustelun päätyttyä päätettiin kutsua asiaa käsittelemään HVL:n ylim. liittokokous. Tätä ennen lähetetään Jäsenyhdistyksille keho.itus päättää asiasta omalta osaltaan. Ylira. liittokokouksen ajankohdan määrääminen Jätettiin työvaliokunnalle, Jonka muutenkin on asia kiireellisesti valmisteltava ratkaisuvaiheeseen. VL:n ylim. liittokokousta koolle asiaa päättämään, on työvaliokunnan otettava yhteys VL:n kolmeen muuhun Jollei VL:n hallitus RVL:n edustajien vaatimuksesta kutsu kiireellisesti Jäsenyhdistykseen VL:n ylim. liittokokouksen koolle saamiseksi, 11. Työvaliokunnan ehdotus RVl:n toimintasuunnitelmaksi v.1947 hyväksyttiin keskustelutta (Liite 3). 12. Krj Kemppi kiinnitti huomiota aiihen, että valtion tilintarkastajat ovat ehdottaneet rahtiklrjarahojen valtiolle tilittämistä. Tällaisten ehdotusta vastaan olisi RVL:n voimakkaasti reagoitava.

12 - 1 1 Asiassa syntyneen keskustelun aikana korostettiin iätg, että rahtlkirjarahojen poistaminen olisi valtiolle epäedullista,koska se tietäisi virkamiesten luvun lisäämistä. Nyt koetetaan tulla toimeen mahdollisimman pienellä henkilökunnalla, jotta rahtikirjojen kirjoittajista kukin saisi mahdollisimman suuren osan. Jos heillä ai ole hyötyä rahtikirjojen kirjoittamisesta, tullaan vaatimaan enemmän työvoimaa, jottei tarvitse tehdä ylitöitä. Hahtikirjarahoilla suoritetaan myös osa velotuslaskuista, sil lä niistä ei kaikista saada liikennöitsijältä makäua. Keskustelun jälkeen asia siirrettiin työvaliokunnan hoidettavaksi. 13 Kjp Räsänen kiinnitti huomiota siihen, että valtionrautateiden huoltomenoja varten varattuja määrärahoja on pienennetty, vaikka niitä esim. posti- ja lonnätinlaitoksessa on lisätty. Asia siirrettiin työvaliokunnan valmisteltavaksi. 14 S. Kun kaikki esittelylistalla olleet alat oli käsitelty eikä läsnäolevilla ollut muita asioita esitettävänä, julisti puheenjohtaja kokouksen päättyneeksi kello Pöytäkirja tarkastettu ja havaittu kokouksen päätösten mukaisesti pidetyksi. Helsinki

13 < Esittelylista KVL:n» r t tyn hallltukaea kokouksessa Helsingissä m U t 1. Kokouksen avaus. 2. Kaktuksen puheenjohtajan vaali. 5. Kahden pöytäkirjantarkastajan vaali. 4. Nimenhuuto ja kokouksen laillisuuden toteaminen. 6. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen. 6. Esityksen tekeminen Virkamiesliitolle kassaerehdysrahojen saamisesta yleisö- ja asemakassojen hoitajille. 7. Vuosikokouksen ajankohdan määrääminen. 8. Palkkauskysymys. (Alustaa Helnströn). 9. Sunnuntaityön korvaaminen. (Alustaa Häkkinen). 10. Edellytykset liittyä 3AK:hon, (Alu3taa Jalll), 11. Toimintasuunnitelman hyväksyminen RVL;lle vuodeksi Auit asiat,

14 Aolmlnfuurmitslma vuodaksi W 1. Vuodan 1947 aikana täytyy KVL:n keskittää tolainnaaoean päähuomiona^ palkkauskysymyksen ajamiseen. Tämän ohella o- dettavat kuitenkin monet muutkin tärkeät kysymykset ratkaisuaan. Näistä on erikoisesti huomattava liiton organlaatlotd koskevat kysymykset, suhteet muihin järjestölhln, kirjaston uu<öelleen järjestäminen ja lehtikysymys. Myöskin ulkomaiset suhteet ansaitsevat huomiota. 1. Palkkauskysymys, Palkkauskysymys on parast1a ikaa tulossa ratkaisuvaiheeseen. vlrkamisellitto on pyytänyt suullisia neuvotteluja valtioneuvoston kanssa hallitusneuvos Kahran asiantuntijajaoston mietinnön jondosta ja tulee vaatimaan, että uudet l o m a p a i k a t ja ikälisät on määrättävä kertomalla nykyiset peruspalkat ja Ikälisät luvuilla, jotka evät mainitun a- alantuntljajaoston ehdottamia peruspalkkakertoimia 0.2 suuremmat. KVL tulee tukemaan tätä ehdotusta. Samalla tullaan vaatimaan korjausta virkamiesten palkkausluokkiin sijoittamisessa. Mikäli palkkauskysymyksen hoitaminen tulee vaatimaan virkamiesten taholta volmatoimenplteltä» tulevat rautatlevlrkamlehet yhdessä muiden virkamiesten kanssa VL:n johdolla niihin osallistumaan ja yhteistä palkkataistelua kaikin tavoin tukemaan. Yö-, sunnuntai- ja ylityötä tullaan vaatimaan korvauksen suorittamista myös virkamiehille. Palkkojen kehitytti muilla aloilla on kiinteästi seurattava ja lnflatoorlsen kehityksen jatkuessa ryhdyttävä ajoissa vaatimaan riittävän suuria kalliinajanllslä uusiin peruspalkkoihin. 2. Liiton organl8atlo. Koska RVL:n säännöissä on osottautunut olevan erältä puutteita, on säännöt vielä ennen vuosikokousta tarkistettava. On otettava vakavasti harkittavaksi mahdollisuus toiminnanjohtajan palkkaamiseksi RVLtlle. Jäsenjärjestöjen on kiinnitettävä erikoista huomiota jäsenhankintaan. Erikoisesti on näin tehtävä niissä jäsenyhdistyksissä, joiden toimintapiirissä järjsstäytymlsprosenttl on pieni. KVL:n - ' m : s g f a a a a r a t.. keinoin koetettava vaikuttaa siihen, että HTK tai ainakin VL liittyy 8AK:hon. Jos tämä el onnistu on BVL:n omaaaa piirissä otettava esille kysymys RVL:n liittymisestä mainittuun yhtymään. lhilden rautatlelälsjärjestöjen kanssa on pyrittävä entistä kllnteämpään yhteistyöhön erikoisesti palkkausasian ajamisessa. Kirjasto»^ saatettava päätökseen. Tätä varten on liiton menoarvioon otettava tarvittava määräraha. Kirjastoa on kenltettävä ja ses käyttöä, pyrittävä tehostamaan. Rautatieliikenteen tuottamista voittovaroista dii tuntuva osa käytettävä uusien kirjojan ostoon kirjdätdon»

15 - a - 6. L e h tu ry y m y». Leht1kysymyksessä on saatava lopullinen ratkaisu aikaan mahdollisimman nopeasti. On harkittava mahdollisuutta ryhtyi tissi suhteessa yhteistoimintaan myös muiden rautatleläiajärjeatöjen kanssa. Kuluvana vuonna on Rautatieliikenteen ja kautatievirkamiehen tinkimättä noudatettava RVL:n hallituksen ja jäsenyhdistysten hyväksymiä ohjeita. 6. Ulkomaiset suhteet^ Ulkomaisia suhteita on pyrittävä edelleen kehittämään, erikoisesti muihin Pohjoismaihin. On pyrittävä saamaan kosketusta paitsi Ruotsin myös Tanskan ja Norjan rautatievirkamiehiin. '

16 Pöytäkirja R7L:n hallitulta «n kokouksessa Helsingissä Säätytalossa 15.S,1947 kallo läsnä olivat: paheen johtajana av f. Häkkinen, hallituksen jäsanet krj V. Heinström, lkt 7. Tervo, krj P. Ihodän, krj S. k. Lampinen, ap 0. Ilraao, krj k. Uus tonen, sähk?. Korhonen, krj 7. Kemppi, rti S. k. Timgren, ine. L. Linnake, krj K. Hört, kjp L. Räsänen Ja kjp U. Mustonen sekä taloudenhoitaja tr Turunen Ja si teerinä tr Y. Jalli» 1. Kokous todettiin päätösvaltaiseksi. Hyväksyttiin hallituksen pidätyn kokouksen pöytäkirja Otettiin käsiteltäväksi kysymys hallituksen suhtautumisesta virkamiesten liittymisestä SkKshon 71:n puitteissa. kp Mäkinen ilmoitti edelleen olevan sa liittymisen kannalla. Lkt Tervo ja krj Kemppi yhtyivät ap Mäkisen lausuntoon. Krj k. Mustonen ilmoitti kaemapäällikköyhdistyksen p a r a s t aikaa käsittelevän kysymystä ja lausui kokouksen alussa saamansa käsityksen perusteella yhdistyksensä pitävän välttämättömänä, että liittyminen tapahtua vähintään TL:n puitteissa. Krj Lampinen ilmoitti kannattavansa 3kK;hon liittymistä, koska siitä raut at lev ir ka miehille on ilmeistä etua.

17 Kr j M tlrt Ilmoitti vastustavansa liittymiä ta lii; hon, Ins, Linnalta yhtyi krj Mörtin vastustavaan kantaan«kjp Mustonen O. ilmoitti Pakkonapajojän Toimistovirkailijayhdistyksessä auoritetun äänaatykaan tulokaan, jonka mukaan liittymistä vastustavat olivat voittaneet yhden aanan anaarniotolla» Henkikökoht ai saati puhuja Ilmoitti kannattavaaaa liittymiä ta«sti Ilmgrsn ilmoitti Bautatietekmikkojen yhdlatykaaaaä liittymistä vaatustavian olevan ylivoimalaaati anammlatöna. Kjp Bä äänen toivoi, että voitaisiin järjestää asiassa jäaanaanestys BVL:n puittaisas. Yhdistyksessä suoritatusss Jäsenääneetykssasä oli osottsutunut yndiatykssn jäsenten anaamisttlm kannattavan liittymistä, joa se tapahtuu HIKtn pulttoissa. Pienemmissä puit teissä oli enemmistö liittymistä vastaan. Joa talas kysymykseen liittyminen BYlsn puitteissa, olisi välttämättä suoritettava jäsenäänestys BYL:n puitteissa. Puhuja ilmoitti vastustavansa liittymistä, kunnes tällainen äänestys on suoritettu«* Kr J Heinä tr öm ja ap Alramo ilmoittivat ole vanaa liittymisen kannalla. Krj Heinström katsoi, ettei jäsenäänestystä en aa voida toimeenpanna, koska IVYin vuosikokous on aa la a aa ja onaksuamt syö*, telaan kannan, Ap Mäkinen piti jäsenäänestystä tarpeettomana ja lilan suurena "ruljanssina*. IVYin osalta on asia ratkaistu jo vuosikokous. Kjp P, Mustonen huomautti, etteivät kalkki voi saapua vuosikokouksiin. Jollei IVY suostu jäsenäänestykseen, el sellaisen toimeenpanosta ole mitään hyötyä, sillä LVYsllä on BVlssaä ehdotan enemmistö.

18 s Sähk Korhonen piti jäsenäänestystä tarpeettomana! sillä tulos olisi ainakin LVYsn osalta sama kuin vuosikokouksessakin. lp Mäkinen tiedusteli, onko Jäsenäänestyksen toimeenpano BVLjn sääntöjen mukaan edes mahdo 11 laenkaan. Kjp Bäsänen ehdotti asian lykkäämistä, koska asia on tärkeä eikä kaikilla ole ollut mahdollisuutta määritellä siihen kantaansa. KrJ Kempin mielestä voidaan asia lykätä, jotta kaikki Jäsenyhdistykset voisivat määritellä kantansa siihen. lv Häkkinen huomautti, etteivät säännöt tunne jäsenääne»- tystä, mutta voidaan sellainen toimeenpanna, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Voitaisiin ajatella neuvoa antavan jäsenäänestyksen suorittamista. Jäsenäänestystä voidaan puoltaa demokraattisena keinona. lp Mäkisen mielestä olisi jäsenäänestys omiaan vain repimään ilman, että siitä olisi mitään hyötyä. Krj Mustonen l. arveli, ettei jäsenäänestystä enää tarvita, koska kaikilla on ollut tild. s uus eri puolilla maata järjestetyissä selostusti lal suuksi saa päästä selville, mistä on kysymys. Kaikilla on myös ollut tilaisuus olla edustettuina phdistystensa kokouksissa. Lkt Tervo ilmoitti, että IVYin vuosikokous oli nimenomaan hyljännyt jäsenäänestyksen, joten sitä ei enää voida toimeenpanna. Keskustelun päätyttyä suoritetussa äänestyksessä hallitus päätti 10 äänellä 3 vastaan ehdottaa RVL;n ylim. liittokokoukselle, että RVL asettuisi myönteiselle kannalle kysymyksessä Vl;n liittymisestä SAK;hon, I

19 Luettiin Ylin tiedonanto, jonka mukaan VI järjestää 16,8.47 Helsingissä Säätytalossa tiedoitusti lalsuuden, jossa käsltallään SAKjhon liittymiskysymystä. Merkittiin. 5. Luettiin VLsn tilannetiedoitus ZQO/JK/m, 11/ palkkausasiassa. Merkittiin. 6 S. AP Mäkinen kiinnitti hallituksen huomiota siihen, että Helsingin asemalla ovat Asemapäällikköyhdistyksen jäsenet Tirkamieshuoneiden saannissa olleet erikoisasemassa. BVLtn olisi asiaan puututtava, jotta asiaan saataisiin korjaus. Keskustelun jälkeen asia siirrettiin työvaliokunnan hoidettavaksi. 7. Tr Jalli tiedusteli hallituksen kantaa siitä, ketkä saavat edustaa jäsenyhdistyksiä RVL;n liittokokouksissa. Sääntöjen m taka an on edustusoikeus "jäsenyhdistyksen tolmlvuodeksl kerrallaan valitsemilla edustajilla", mutta nämä voivat erota kesken toimintavuotta tai siirtyä toiseen yhdistykseen. Hallitus totesi, että jäsenyhdistykset saavat vapaasti määrätä edustajistaan, joten niitä voidaan kesken tolmlntaksuden vaihtaakin. 8. Bti Timgren tiedusteli, onko jäsenyhdistyksillä mshdolli

20 suu3 valita ke akalla vuotta uusi edustaja HYI:n hallitukseen eronneen jäsenen tilalle. Kokous totesi, että hallituksen jäsenet valitaan SVL:n vuosikokouksessa, joten eronneiden tilalle ei voida valita uusia kasken toimintakautta. Yhdistykset voivat kuitenkin lähettää epä» virallisen edustajansa eronneen tilalle. pöytäkirjan vakuudeksi: Jalli.

21 päätösvaltaiseksi. Pöytäkirja RVL:n hallituksen kokouksessa Helsingissä rautatiehallituksessa kello 15. Läsnä olivat krj V. W. Heinström, kjp TT. Mustonen, krj A. Mustonen, ins. L. Linnake, ap O. Airano, krj P. Thoden, krj V. Kemppi, ap H. Mäkinen, kjp L. Räsänen, krj E. Mört, rti A. E. Timgren, tr T. Turunen ja tr Y. Jalli. Puhetta johti krj V. W. Hein- ström ja pöytäkirjaa piti tr Y. Jalli» 1 5. Kokous todettiin laillisesti kokoonkutsutuksi ja 2. Hyväksyttiin pidetyn hallituksen kokouksen pöytäkirja. Sihteeri ilmoitti, että pöytäkirjan tarkastajat olivat 1 9.I.4 7 pidetyn lisätyn Jiallituksen pöytäkirjaan siv. 5 kjp Räsäsen lausunnon viimeisessä lauseessa korjanneet sanat: "Keskushallintoon olisi perustettava... " sanoiksi "Varasto-osastoon olisi perustettava... ". Merkittiin. 3 5» Otettiin käsiteltäväksi kysymys RVL:n sääntöjen muuttamisesta. Työvaliokunta oli ehdottanut sääntöihin tehtäväksi säästötoimikunnan ehdottamat muutokset.

22 - 2 - Syntyneen keskustelun alkane krj HalnstrOa ilmoitti LVY:n johtokunnan hyväksyneen sääntöjen muutosehdotukset muuten sellaisinaan, paitsi että hallituksen jäsenten lukumäärä olisi korotettava ehdotetusta 18:sta 20 reen. Joten hallitukseen puheenjohtajilleen tulisi kuulumaan 22 jäsentä. Ins Linnake ehdotti sääntöjen 5 :ää muutettavaksi siten, että kokouskutsu lilttokokouseen voidaan kilrssllisessä tapauksessa antaa vähintään 5 päivää ennen kokousta. Eti Timgron ehdotti mainitun mlnimiajan 4 päiväksi. Krj MOrt ehdotti, että 11 :ää muutettaisiin siten, että hallitus on päätösvaltainen puheenjohtajan Ja 11 Jäsenen ollessa läsnä. Keskustelun päätyttyä hyväksyttiin krj Helnströmin, rti Timgrenin ja krj MOrtin tekemät muutosehdotukset. Sääntömuutosten hyväksymistä varten päätettiin työvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti kutsua koolle liiton ylin. liittokokous Helsinkiin Säätytaloon lauantaiksi 29*3.47 kello 14. Toisen kerran käsitellään sääntöjen muutos liiton vuosikokouksessa, joten vaalit ym. vuosikokousaslat voidaan siinä käsitellä uusien sääntöjen edellyttämällä tavalla. Jos sääntömuutokset hyväksytään EVLrn vuosikokous päätettiin pitää Helsingissä Säätytalossa lauantaina 29*3*47 kello 13* Kokouksen ohjelma hyväksyttiin sellaiseksi kuin työvaliokunta oli sen ehdottanut (liite 1). Vuosikokouksen osanottajille päätettiin järjestää yhteiset päivälliset, joiden aikana huoltopäällikkö L. Sauron pi-

23 - 3 - tää esitelmän VR:n huoltoasioista. Tilaisuuden järjestäjiksi valittiin tr Y. Jalli, krj V. Kemppi ja krj A. Mustonen. 5. Keskusteltiin vuosikokouksen toimihenkilöistä ja vuo- sikokoukseasa suoritettavista vaaleista. Vuosikokouksen puheenjohtajiksi suunniteltiin krj T. Alavaa ja krj V. Holmavaaraa sekä sihteeriksi tr Y. Jallia. Vaalilautakunta päätettiin ehdottaa 10 jäseniseksi siten, että siihen kustakin jäsenyhdistyksestä valittaisiin yksi, LVY:stä kaksi edustajaa. Av Häkkinen siirtyessä Kulkiiin muodostuu ensimmäisen puheenjohtajan valitseminen vaikeaksi tehtäväksi. Puheenjohtajaehdokkaina mainittiin krj Heinström, kjp Räsänen, ins Linnake, krj Alava, opj Hirvikallio ja krj A. Mustonen. Yleisimmin kannatettiin krj Heinströmiä ensimmäiseksi ja kjp Räsästä toiseksi puheenjohtajaksi. Tilintarkastajista todettiin, ettei ole sopivaa, että toisen lehden taloudenhoitaja on toisen lehden tilintarkastajana. Henkilökysymys tilintarkastajien osalta jätettiin avoimeksi. Rautatievirkamies-lehden toimituskuntaan valittavia kahta edustajaa ei vielä nimetty. Nämä valitaan muiden kuin LVY:n piiristä. 16 Virkamiesliiton edustajakokouksiin valittavista/edus- tajästa sovittiin, että LVY:n piiristä valitaan 9 edustajaa ja muiden jäsenyhdistysten piiristä yksi edustaja kustakin, paitsi I^nnätinteknikkoyhdistyksestä. Joka Jää ilman vakinaista edustajaa. Varaedustajista olisi yhden oltava Lennätinteknikkoyhdistyk-

24 - 4 - se ats.. Virkamiesliiton Valtuuskuntaan valittavista 8 edustajasta sovittiin, että heistä 4 valitaan LVY:n ja 4 muiden yhdistysten piiristä. Bdustajaehdokkaina nimettiin tr Y. Jalli, krj A. Mustonen, rti E. A. Timgren, kjp L. Räsänen, krj V. Kemppi, krj T. Alava, ap O. Airamo ja sähk T. Palmu. Kun Virkamiesliiton hallituksen jäsenistä osiht. K. Järnefelt on erovuorossa, keskusteltiin tämän paikan täyttämisestä. Ehdokkaina mainittiin osiht Järnefelt ja kjp Räsänen. Asia jätettiin vielä kypsymään, koska vaali tapahtuu vasta VL:n vuosikokouksessa huhtikuussa Hyväksyttiin sihteerin laatima ehdotus liiton toimintakertomukseksi esitettäväksi vuosikokoukselle. 7. Hyväksyttiin taloudenhoitajan laatima tilikertomus. Luettiin -tilintarkastajien antama tilintarkastuskertomus. Merkittiin. 8. Hyväksyttiin Rautatieliikenteen tilikertomus. Luettiin tilintarkastajien antama tilintarkastuskertomus. Merkittiin Hyväksyttiin työvaliokunnan ehdotus Rautatleliiken-

25 teen voittovarojen käytöstä. San mukaan ehdotetaan voittovaroista mk käytettäväksi uusien kirjojen ostoon RVL:n kirjastoon, 5 % myönnettäväksi lehden päätoimittajan, taloudenhoitajan ja kirjanpitäjän keskenään jaettavaksi ylim. palkkiona ja loput siirrettäväksi lehden voitto- ja tappiotilille. 10 S. Otettiin käsiteltäväksi HVL:n talousarvio vuodelle Työvaliokunnan ehdotusta päätettiin muuttaa siten, että vie raspaikkakuntalaisten kokouspalkkio ehdotetaan 400 markaksi. Tästä johtuen korotetaan kokouspalkkioiden ja päivärahojen määräraha markaksi. Uusien kirjojen ostoon varataan mk hallituksen käyttövaroihin mk. Talousarvioehdotuksen loppusummat päättyvät markkaan. (Liite 2), 11. keskusteltiin toiminnanjohtajan palkkaamisesta BVL:lle Kun LVY on päättänyt palkata itselleen toiminnanjohtajan, ehdotettiin, että tämä toimisi myös RVL:n toiminnanjohtajana. Keskustelun tuloksena oli, ettei H V L :lie vielä palkata toiminnanjohtajaa. Tarvittaessa voidaan eri korvausta vastaan käyttää LVY:n toiminnanjohtajaa. 12. Rautatieliikenteen talousarvioehdotus hyväksytti in sellaisenaan lehden toimltusvaliokunnan ehdotuksen mukaisena, johon myös työvaliokunta oli yhtynyt. Talousarvion loppusummat ovat 508 OCX) mk. (Liite 3).

26 Otettiin käsiteltäväksi kysymys VL:n liittymisestä SAK:hon. Krj Heinström selosti VL:n hallituksen asenteen ja Sos. Dem. puolueen johdon kanssa käytyjä neuvotteluja. Niissä oli käynyt selville, että VL tulisi äänillään ratkaisemaan S A K :saa käynnissä olevan valtataistelun nykyisen emännän hyväksi. VL:n hallituksessa päätetään asiasta tällä viikolla. Sos.Dem. puolue on myönteisessä tapauksessa luvannut suhtautua myötämielisesti VL:n pyrkimyksiin. Kielteisessä tapauksessa se vierittää mahdolliset seuraukset VL:n niskoille, siasta ei tässä vaiheessa keskusteltu. 14. Työvaliokunnan ehdotuksen mukaisesti päätettiin liiton sihteerille tr Y. Jallille suorittaa ylim markan palkkio kuluneelta toimintakaudelta, koska hän ei ole saanut kokouspalkkiota hallituksen ja valiokuntien kokouksista. 15 Päätettiin ehdottaa vuosikokoukselle, että liiton ensimmäinen puheenjohtaja, hallitussihteeri Wäinö Häkkinen valittaisiin liltoh kunniajäseneksi. 16. Otettiin käsiteltäväksi palkkauskysymys. Krj Hein- ström selosti palkkataistelun vaiheita 1. Ja 2.3«

27 KJp n. MiiHtetmn selosti RVL:n päälakkotoimikunnan toimintaa. Eun päälakkotoimi kuuta ei ollut VL:stä saanut tietoja, ei se ollut Toinut pitää linjaa tapahtumien tasalla. Vastaisuudessa olisi tiedoitustoimintaa varten perustettava VL:ään erikoinen elin. Krj Thoden kertoi toiminnastaan 10. liikennejaksossa, ap Mäkinen 4. liikenne jaksossa ja ap Airamo 2. liikennejaksossa lakkouhkan kriitillisinä hetkinä. Vastaisen toiminnan suhteen päätettiin yksimielisesti, että nyt on toiminta kohdistettava VL:n vaatiman yleiskorotuksen läpiviemiseen. Palkkaluokituksessa olevat virheet on yritettävä korjata vasta myöhemmin asetettavan palkkalautakunnan avulla. Päätettiin pyytää, että hallitussihteeri Häkkinen selostaisi vuosikokouksen osanottajille VL:n toimintaa palkkausasiassa ja lakkotoimenpiteiden hoitamisessa. 17. Luettiin Rautatiehallituksen Virkamiehet yhdistyksen kirjelmä konttoriapulaisten palkoista, Merkittiin. Hallitus totesi, että asian hoitamiseksi on ainoana keinona nyt saada taxiffiosastolle ylim. 2 lk:n kirjurin a.p. virkoja. 18. Päätettiin hyväksyä RVL:n pääl AlrVntnImi Tmnrmn ehdotus, johon myös työvaliokunta ohi yhtynyt, että päälakkotoiml-

28 kunnan sihteerille krj Pellikalle suoritetaan kustakin päälakko- toimlkunnan kokouksesta 500 markan palkkio ja muille toimikunnan jäsenille tavanmukaiset kokouspalkkiot Liiton taloudenhoitajan tr T. Turusen 9>3>*7 sattuneen 50-vuotispäivän johdosta krj HalnstrOm esitti tr Turuselle hallituksen onnittelut ja kiitokset hänen liiton taloudenhoitajana liiton hyväksi suorittamastaan työstä. Tr Turunen kiitti hallitusta hänelle kohdistetuista sanoista ja saamastaan. Pöytäkirjan vakuudeksi / / f Victor Ti. H einström.

29 Pöytäkirja HVLsn hallituksen kokouksessa Helsingissä Elannon Kerhohuoneistossa kello 13. Läsnä olivat av W, Häkkinen, krj V. W. Helnström, krj T, Alava, lkrj E. Kaihlanen, lkrj J. Härri, kai 1 Irina Aaltonen, krj V. Kemppi, ap H. Mäkinen, krj J. Hieminen, krj A. Mustonen, lnt V, Ruoeaari, kamr V. Salonen, kjp U. Mustonen, krj V, Kettunen, ins. 5. A. Timgren, kjp I. Räsänen, sähk T, Palmu, tr S, Turunen ja tr Y. Jalli. Puhetta johti av Häkkinen ja pöytäkirjaa piti tr Y. Jalli. 1. Kokouksen avasi liiton ensimmäinen puheenjohtaja av W. Häkkinai, joka avauspuheessaan korosti niitten tehtävien tärkeyttä ja kauaskantoisuutta, jotka uutta hallitusta odottavat valvoessaan rautatievirkamiesten etuja Hyväksyttiin muistutuksitta hallituksen 10, pidetyn kokouksen pöytäkirja. 3. Otettiin käsiteltäväksi kokouspalkkioiden ja matka- rahojen maksamispemusteet. Yksimielisesti päätettiin, että vieraspaikkakuntalaisille suoritetaan talousarviossa vahviatetun

30 e 400 markan suuruisen kokouspalkkiot lisäksi matkustussäännön määräysten mukaisesti 400 mk kultakin matkapäivältä. Tämän lisäksi heille suoritetaan plkaj unanlisämaksut nolompiin suuntiin Ja nnkuupaikkamaksu teiseen sanotaan, mikäli pikajunaa tai makuuvaunua käytetään. KrJ Helnatromln ehdotuksesta päätettiin äänestyksen Jälkeen 11 äänellä S vaataan suorittaa kokouspalkkiot myös liiton sihteerille sekä hallituksen että valiokuntien kokouksista. 4 S. tarkkaa ja Y. alli. Liiton aihteeriksl valittiin yksimisllsaati edelleen 6. Liiton taloudenhoitajaksi valittiin yksimieli se at 1 edelle en tarkia aja T. Turunen. 6. Kun liiton tähänastinen kirjastonhoitaja krj Karin Forsman oli ilmoittanut, ettei hän ota enää kirjastonhoitajan tointa vastaan, valittiin kirjastonhoitajaksi lyhyahkön keskustelun Jälkeen yksimielisesti kjp Y. Virta. 7. Otettiin käsiteltäväkö! kysymys valiokuntien asottaml- sesta. Av Häkkisen ehdotuksesta päätsttlln yksimielisesti asettaa 6-he nklnen työvaliokunta Ja entisen suuruinen klr J a s t o vai 1 o-

31 - 3 - kunta. Työvaliokunta valtuutettiin hallituksen nimissä tekemään päätöksiä vähälae muissa asioissa. Tehdyt päätökset on kuitenkin ilmoitusasioina jälkemipäin saatettava hallituksen tietoon. Jollei valiokunnan päätös ole yksimielinen, on asia aina alistettava hallituksen ratkaistavaksi. Työvaliokuntaan valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi av W. Häkkinen ja jäseniksi krj V. Heinström, krj V, Kemppi, krj k. Mustonen, kjp U. Mustonen ja kjp L. Häsänen. Kirjastovaliokuntaan valittiin yksimielisesti puheenjohtajaksi krj V, Heinström, ja jäseniksi kapi Lyyli Kajas, krj P. Laesterä ja kamr 7. Salonen. Itseoikeutettuna jäsenenä kuuluu kirjastovaliokuntaan lisäksi kirjastonhoitaja. 8. liiton edustajiksi Statens Järnvägars Befälsförhundin vuosikokoukseen 14 ja IS.6.47 valittiin yksimielisesti liiton ensimmäinen puheenjohtaja av W. Häkkinen. 9. Otettiin käsiteltäväksi liiton vuosikokouksen hallitukselle siirtämä yleisluottamusmieskysymys. Krj Kemppi kertoi LVYjn johtokunnan toivoneen, että kaikille rautatie virkamiehille valittaisiin yhteinen yleisluottamusmiea, jonka puoleen luottamusmiehet voisivat kääntyä saadakseen erilaiset luottamusmiehille kuuluvat kysymykset hoidetuiksi. Liiton hallituksen olisi nyt päätettävä, olisiko yleisluottamusmies valittava ja miten vaali olisi suoritettava.

32 - 4 - Kjp Kustonen kannatti yleisiuottamusmiehen vsliteemistä ja katsoi vaalin suorit taniioe n H VL: n hallituksen tehtäväksi«krj HeinstrtSm ehdotti, että pääluottamusmieskysymys kypsymättbmänä siirrettäisiin«krj Kempin mielestä asia olisi kiireesti saatettava myönteiseen ratkaisuun, koska luottamnsmlehillä el nyt ole sellaista elintä, jonka puoleen voisivat kääntyä«ap Mäkinen katsoi Helsingissä olevan ylelsluottamus- iehen välttämättömäksi, koska koko luottsnusmiesverkostolla si muuten ole merkitystä. Useimmat luottsnuamiesten asioista on nim i t ä i n hoidettava rautatielallitukseasa, johon taas linjalla olevilla luottamusmiehillä el ole mahdollisuuksia. Krj Helnatröm huomautti, että luottamusmiesten olisi tällaisissa asioissa käännyttävä Järjestöjensä puoleen. Yksi mies ei vaikeampia kysymyksiä voi hoitaa yhtä hyvin kuin yhdistyk» set jär je stövoimansa ivulla. Ylelsluottamusmleakysymys olisi sll. rettävä myöhemmin päätettäväksi. Keskustelun päätyttyä asia siirrettiin työvaliokunnan valmistelt avaksi. 10. Otettiin ke äcus te Itäväksi Virkamiesliiton Valtuuskunnan kokouksessa aaille tulevat asiat. Av m u r i n a n ilmoitti VL;ssa mainitun, että suuri valiokunta olisi ensimmäisessä lukemisessa hyväksynyt kommunistien ääniä vastaan VX:n välitysehdotuksen. Vl:n hallituksessa oli keskusteltu, miten V L m olisi suhtauduttava kaupunginjohtaja Frenckellin ja ministeri Hiltusen puheissaan valtion viran ja toimen haltijoiden palkkojen Järjestelystä esittämiin lausuntoihin. VL:n hallitus oli katsonut, ettei

33 - 5 - pol«nilkkiin sanomalehdistössä nyt voida ryhtyä. Myöskään ai oltu katsottu voitavan Järjestää sanomaxahtimiehille tie do ituatilaiauutta. Ainoana mahdollisuutena oli pidetty Valtuuskunnan nimissä annettavaa julkilausumaa ja tällainen ehdotus tullaan Valtuuskunnalle tekemään. Puhuja katsoi kuitenkin, että on vakavasti harkittava, voidaanko julkilausumaa palkkausasian arkaluontoisuuden takia nyt antaa. Erj Heinättäni toivoi, että EVlsn edistäjät VI:n valtuuskunnassa esittäisivät, ettei Julkilausumaa Valtuuskunnan nimissä annettaisi, vaan että asia siirrettäisiin VL:n hallituksen hoidettavaksi. Kamr Salonen korosti sitä, että VX>;n olisi erittäin valppaasti nyt seurattava tilanteen kehittymistä palkkariiltamilla jc oltava valmiina tarvittaessa heti toimimaan, jotteivät virkamiesten palkat jälleen jäisi yleistä palkkatasoa alemmiksi. Krj Heinstkdm huomautti, että valtiovarain valiokunta oli tehnyt palkkalakiin sen huononnuksen, että uusien palkkojen katsotaan vastaavan huhtikuun 1 päivän elinkustannuksia eikä tammikuun 1 päivän, kuten hallitus oli ehdottanut, kun elinkustannusindeksi. maaliskuussa toimeenpantujen eräiden elintarvikkeiden säännöstelystä vapauttamisen takia tulee huomattavasti kohoamaan, olisi valtiovarainvaliokunnan päätös saatava Eduskunnassa muutetuksi takaisin hallituksen ehdottamaan muotoon. Palkkausasian ajamisessa tulisi VL:n hallituksen saada vapaat kädet, sillä uursi palkkataistelu on hyvin todennäköinen. VL;n Valtuuskunnan kokouksessa olisi HVI:n edustajien kiinnitettävä 1/ijn hallituksen huomiota linjahallinnon virkamiesten työaikakysymykseen ja kehoitettava sitä ajamaan asiaa siten, että työajasta saataisiin myös A

34 I linjahallinnossa yhtenäiset määräykset. Av ia kk in an ehdotti, että RVLjn edustajat kekotitaiaivat Vlsn hallitusta erikoisen valppaasti valvomaan virkalomakysymykssn käsittelyä valtioneuvostossa. On nimittäin vaara, että valtioneuvosto hyväksyy Aholan komitean ehdottahan 1/8 tunnin pide»- nyksen virka-aikaan, mutta jättää virkalomamaäräykset entiselleen, koska mainitun komitean kaikille virkamiehille ehdottamasta 6 viikon virkalomasta 15 vuoden palvelun jälkeen aiheutuisi valtiolle huomattavat lisämenot. Keskustelun päätyttyä päätettiin, että RVLjn edustajien on VL;n Valtuuskunnan kokouksessa vastustettava Julkilausuman antamista ja kehoitettava 71* n hallitusta erikoisesti valvomaan virkalocc-asian ja linjahellinnon virkamiesten työalkakysymyksea käsittelyä valtioneuvostossa. 11. Otettiin käsiteltäväksi Virkamiesliiton vuosikokouksessa 27,4.47 esille tulevat asiat. Av Häkkinen ilmoitti VLjn hallituksen laatineen suunnitelman, miten psilat VLjn hallituksessa olisi vastaisuudessa jaettava eäi järjestöjen kesken. RVL tulisi sen mukaan saamaan edelleenkin neljä paikkaa, mutta ei varajäsenen paikkoja. Hallituksen jäsenistä on osiht K, Järnefelt nyt erovuorossa. Kun osiht Järnefelt on johtanut palkkataistelua eikä sitä vielä ole saatettu päätöksesi, näyttäisi ulo^>äin oudolta, jollei häntä enää valittaisi VLjn hallitukseen. Tästä syystä olisi RVXsn tällä kertaa kannatettava hänen uudelleen valitsemistaan, vaikka sitä onkin eräillä tahoilla vastustettu.

35 - 7 - Kr;j Alava totesi palkkataistelun vielä olevan kesken ja uuden palkkataistelun olevan todennäköisen n»ti, i.ua nyt käynnissä oleva on saatu päätökseen. Jollei csiht Järnefeltiä valittaisi uudelleen, osoittaisi se ulospäin virkamiesten rintaman olevan heikon. BVLsn olisi tästä syystä kaikin tavoin vaikutettava, että hänet valitaan uudelleen ei vain Vhsn hallituksen jäseneksi, vaan 7X;n puheenjohtajaksi, Krj A, Mustonen totesi Järnefeltin hyvin edustaneen rautatievirkaniehiä 7 ;ssa, jonte takia hänet olisi uudelleen valittava. Erj Heinström ilmoitti kannattavansa Järnefeltin uudelleen valitsemista. Ap Mäkinen huomautti, että oäiht Järnefeltillä on IVYissä huonfittava oppositio. Puhuja ei tahtonut -Sillä kertaa västustaa hänen uudelleen valitsemistaan, mutta toivoi hänelle huoneutettavan, että hän on Vlsn hallituksessa rautatievirkamiesten edustaja ja hänen on siellä sen mukaisesti toimittava. Tätä hän ei ole aina muistanut. Kjp Mustonen ihmetteli, miksi juuri ra ut at ie virkamiesten on uhrattava yksi paikkansa puolueettomasti toimivalle henkilölle. VLin puheenjohtaja oli8i vuosikokouksessa valittava erikseen ja ETLjn saatava täysipitoinen edustus hallitukseen. Av Häkkinen ilmoitti EVLsn edustajien Vl;n hallituksessa ajaneen kjp Mustosen kantaa. Tätä ei kuitenkaan oltu hyväksytty, vaan päädytty siihen, että puheenjohtaja valitaan vuosikokouksessa hallituksen jäsenten keskuudesta. Keskustelun päätyttyä hallitus yksimielisesti päätti, että EVI ehdottaa VLtn vuosikokouksessa, että osiht Järnefelt vai

36 - e - Hitaisiin uudelleen VLjn hallitukseen ja YL:n puheenjohtajaksi. 'TL: n vuosikokoukseen valitsijamiehiksi päätettiin ehdottaa ap Uäklnen ja krj A. Mustonen. 12. hallitukselle ilmoitettiin, että rautatiehallitukselta on anottu nnrkan suuruista apurahaa uusien kirjojan ostoa varten liiton kirjastoon, markan suuruista apurahaa kirjaston uudelleen järjestelyä varten Ja markan suuruista apurahaa Rautatieliikenteen painatuskustannuksia Ja kirjoitusten hankintaa varten. Merkittiin. 13, hallitukselle ilmoitettiin liiton vuosikokouksen ja vuosikokouksen yhteyteen järjestetyn illanvieton aiheuttaneen liitolle yhteensä mk 50 p;n suuruisen menon. Hyväksyttiin* 14. Hallitus päätti krj Heinstramin ehdotuksesta valtuuttaa ty av eliökunnan ostamaan liiton eroavalle, pitkäaikaiselle kirjastonhoitajalle krj Karin Forsmanille sopivan lahjan kiitollisuuden osoitukseksi hänen liiton hyväksi suorittamastaan työstä. 15. Krj Heinstram ilmoitti LVY:n päättäneen palkata ltsel'

37 - 9 - l e «toiminnanjohtajan, joksi on suunniteltuisähk Y. Ollllaista. Koska olisi toivottavaa, että toiminnanjohtaja työskentelisi HVX;n aika IVY: n puitteissa, olisi suotavaa, että RVL;n muut jäsenyhdistykset päät-talaivat RVL:n talousarvion ulkopuolella suostua osallistumaan toiminnanjohtajan ja k an slia-apuleisen palkkauksen aiheuttamiin kustannuksiin, jolloin toiminta voitaisiin suunnitella RVI:n puitteissa tapahtuvaksi. Kustannukset tulisivat tällöin o l M g n n 5 mk jäsentä kohden kuukaudessa. Av Häkkinen ehdotti, että LVY laatisi asiasta lyhyen FM:n ja toimittaisi sen K VL: n muille jäsenyhdistyksille. Krj Kemppi huomautti, että LVY:n toiminta tulee olemaan toiminnanjohtajan saannin jälkeen niin paljon nykyistä kiihkeämpää, että on pelättävissä, että RVL;n muodostamasta portaasta muodostuu asioiden hoitamiselle jarru. Tämä voi pakottaa LVYjn toimimaan eräissä asioissa ohi RVL;n, Krj Alava huomautti toiminnanjohtajan olsvan RVL:lle välttämättömän, jotta sen toiminta saataisiin riittävän tehokkaaksi ja päästäisiin pois nuorisoseura-asteelta. Keskustelun päätyttyä päätettiin kahoittaa IVYstä laatimaan asiasta Rtö ja lähettämään se muille jäsenyhdistyksille, jotta nämä voisivat asiasta päättää. Senjälkeen otetaan asia RVLjn hallituksessa uudelleen käsiteltäväksi. 16. Av Häkki n en kiinnitti talousosaston Virkamiesten RVL;n hallituksessa olsvan edustajan huomiota siihen, et ta talousosasto on, milloin jossakin sen käsiteltävänä olevassa asiassa kahdenlainen tulkinta on ollut mahdollinen, aina tulkinnut asian virkamiehistölle epäedullisella tavalla. Tällaisesta menettelystä olisi k

38 1 0 vastaisuudessa päästävä. Niinpä on talousosasto kieltänyt, ettei sairastumisen sattuessa virkaloman aikana virkäbmaa voida muuttaa sairaslomaksi. Miten epäoikeutettu tällainen määräys on, käy selville, jos verrataan toisiinsa kahta tapausta, joissa toisessa virkamies sairastuu paria kolmea päivää ennen virkaloman alkav mistä ja toisessa pari päivää virkaloman alkamisen jälkeen. Edelli sessa tapauksessa virkamies saa sairautensa ajaksi sairasloman ja voi senjälkeen mennä virkalcmalle virkistymään. Jälkimmäisessä tapauksessa hän sensijaan voi joutua heti tervehtymisenaä Jälkeen satumaan virkaansa ja jää virkaloman aikana hankittavaksi tarkoitettua virkistystä vaille. Talousaston tulkinta asiassa ei kylläkään ole asetusten vastainen, mutta asetukset eivät myöskään aseta esteitä toisenlaiselle tulkinnalle. Jos virkamies jälkimmäisessä tapauksessa saisi muuttaa vlrkalomansa sairaslomaksi siltä osalta, jona hän lääkärintodistuksen mukaan on sairastanut, voisi hän käyttää vlrkalomansa kokonaisuudessaan virkistyrnisesn, josta taas olisi etua el vain a.oslle, vaan myös rautatielaitokselle. Yleensäkin olisi työnanatajan aina, kun laki voidaan lukea kahdella tavalla, luettava se työntekijälle edullisemmalla tavalla* Kamr Salonen huomautti, että talousosaaton virkamiehet usein ovat pahassa välikädessä. Heiltä ei puutu heilua menetellä virkamiehille edulliesäaalla tavalla, mutta siitä voi okia seurauksena, että Joutuu itse suorittamaan edullisemmasta tulkinnasta valtiolle aiheutuvan menon* JLp Mäkisen mielestä si talousosasto tähän asti ols osoittanut riittävästi hyvää tahtoa. Niinpä on päivä- ja yöraholsta annettuja määzäykstä tulkittu siten, ettei korvausta ols

39 myönnetty, jollei asianomaisella ole aiheutunut suoranaisia kustannuksia. Nämä taas on tulkittu niin ahtaasti, ettei korvausta ole myönnetty, jos asianomainen on muun asunnon puutteessa joutunut viettämään yönsä tavaxasuojassa ja käyttämään omia vuodevaatteitaan. Keskustelun päätyttyä kysymykset siirrettiin työvaliokunnalle mahdollisia toimenpiteitä varten, iv S» Kjp Mustosen ehdotuksesta päätettiin av Säkkisen u k n ~ väksi antaa Buctsin matkansa a i k a n tiedustella, olisivatko Ruotsin rautatie virkamiehet halukkaita auostumaan siihen, että vastavuoroisesti Järjestettäisiin hengen seuruematkoja kumpasi*- lein maahan. 7aluuttavaik»uksien takia olisi ruotealuisten suoritettava suomalaisten matka- ym. kustannukset Ruotsissa ja suomalaisten taas ruotsalaisten vastaavat menot Suomessa, jolloin matkustusluvat, passit juna. voitaisiin halpommin hankkia. Zamr Salonen ehdotti, että H71 järjestäisi ensi kesänä kesäjuhlan jollekin naaseutupaikkakunnalla. Asia f. jttettiin työvaliokunnan pohdittavaksi Krj V. Kettunen tiedusteli, onko perää huhussa, jonka mukaan kuluvan vuoden palkkarästit suoritettaisiin kolmessa erässä. Puheenjohtaja ilmoitti huhun olevan totta.