Orimattila Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Orimattila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Orimattila Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Orimattila"

Transkriptio

1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 33,20 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 956,69 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 32 41,56% 2. nainen 45 58,44% Yhteensä % 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 60 77,92% 2. naimaton 4 5,19% 3. muu (leski/eronnut) 13 16,88% Yhteensä % 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% Kansa-/peruskoulu 15 19,23% Ammattikoulu/kurssi 13 16,67% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 2 2,56% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 26 33,33% Sivu 1

2 . 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 11 14,10% Ylempi korkeakoulututkinto 10 12,82% Muu, mikä 1 1,28% Yhteensä % 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 2 2,56% 2. Ylempi toimihenkilö 7 8,97% 3. Alempi toimihenkilö 10 12,82% 4. Työntekijä 9 11,54% 5. Yrittäjä 12 15,38% 6. Maatalousyrittäjä 2 2,56% 7. Opiskelija 4 5,13% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 4 5,13% 9. Työtön/lomautettu 2 2,56% 10. Eläkeläinen 24 30,77% 11. Muu, mikä 2 2,56% Yhteensä % 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 14 18,18% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 1 1,30% 3. Valtio/ muu julkinen 3 3,90% 4. Järjestö/yhdistys 4 5,19% 5. Yritys 10 12,99% Sivu 2

3 6. Oma yritys/itse työllistynyt 14 18,18% 7. Ei työelämässä 31 40,26% 8. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 14 17,95% Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 39 50,00% 23 29,49% 1 1,28% 5. Muu, mikä 1 1,28% Yhteensä % 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 3 3,95% ,68% ,21% ,53% 5. Oikeisto 2 2,63% Yhteensä % 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3

4 Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 3,82) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,49) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 3,99) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,84) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 3,09) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 2 % 8 % 30 % 43 % 17 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 2 2,56% 2. Etelä-Suomen Sanomat 60 76,92% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 68 87,18% 4. Käytän vain internettiä 5 6,41% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 57 73,08% 31 39,74% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4

5 Lähin naapurusto (avg: 3,36) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,29) Seurakunta (avg: 2,65) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,19) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 2,63) 100 % Lääni (avg: 2,31) 100 % Suomi (avg: 4,16) 100 % Pohjola (avg: 3,27) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,42) 100 % Yhteensä 9 % 26 % 27 % 27 % 11 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 16 21,62% 2. Kyllä 58 78,38% Yhteensä % 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 19 24,68% 17 22,08% 3. Kylän keskustassa 18 23,38% 4. Haja-asutusalueella 23 29,87% Yhteensä % 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 29 37,66% ,97% Sivu 5

6 ,48% ,79% 5. Erittäin epätodennäköistä 7 9,09% Yhteensä % 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 0 0,00% ,53% ,32% ,74% 5. Erittäin hyvin 14 18,42% Yhteensä % 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,20) 100 % turvallinen (avg: 3,95) tunnettu (avg: 3,37) läheinen (avg: 3,59) välittävä (avg: 2,97) auttava (avg: 2,99) yhteisöllinen (avg: 3,08) urheilullinen (avg: 3,65) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6

7 (avg: 3,37) avoin (avg: 2,93) 100 % Yhteensä 4 % 15 % 31 % 37 % 13 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 58 76,32% 2. Kyllä 18 23,68% Yhteensä % 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 27 36,00% 2. Kyllä 48 64,00% Yhteensä % 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 37 48,05% 2. Kyllä 40 51,95% Yhteensä % 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 49 65,33% 2. rakennuksista 26 34,67% 3. ihmisistä 48 64,00% 4. historiasta 34 45,33% 5. saavutuksista 29 38,67% 6. muusta, mistä 23 30,67% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7

8 1. On 71 95,95% 2. Ei 3 4,05% Yhteensä % 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 1 1,32% ,21% ,11% ,05% 5. En koskaan 1 1,32% Yhteensä % 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 19 31,15% 2. Kotiseutuyhdistys 9 14,75% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 8 13,11% 4. Liikunta- tai urheiluseura 19 31,15% 5. Kulttuurijärjestö 7 11,48% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 5 8,20% Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 20 32,79% 4 6,56% 5 8,20% 10. Eläkeläisjärjestö 7 11,48% 11. Ympäristöjärjestö 0 0,00% 12. Vapaaehtoisjärjestö 9 14,75% 13. Maanpuolustusjärjestö 5 8,20% Sivu 8

9 Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 5 8,20% 9 14,75% 14 22,95% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 57 76,00% 2. Ei 18 24,00% Yhteensä % Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 42 68,85% 2. Ei 19 31,15% Yhteensä % 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 75 97,40% 2. Ei 2 2,60% Yhteensä % 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,41) 100 % tansseja (avg: 1,77) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,37) 100 % kuvataidetta (avg: 1,27) 100 % Yhteensä 55 % 45 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9

10 Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 22 28,21% 2. Ei 56 71,79% Yhteensä % 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 24 33,80% 2. Ei 47 66,20% Yhteensä % 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä ,00% Yhteensä % 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 15 21,43% 2. En 55 78,57% Yhteensä % Sivu 10

11 Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 32 vuotta 6 vuotta 60 vuotta 46 vuotta 49 vuotta 30 vuotta 73 vuotta 34 vuotta 75 vuotta 60 vuotta 20 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 30 vuotta 5 Sivu 1

12 vuotta 72 vuotta 41 vuotta 44 vuotta 33 vuotta 7 vuotta 68 vuotta 74 vuotta 48 vuotta 45 vuotta 29 vuotta 70 vuotta 53 vuotta 17 vuotta 21 vuotta 71 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 34 vuotta 6 vuotta 6 Sivu 2

13 vuotta 47 vuotta 2 vuotta 60 vuotta 8 vuotta 26 vuotta 71 vuotta 2 vuotta 33 vuotta 3 vuotta 62 vuotta 32 vuotta 33 vuotta 45 vuotta 7 vuotta 45 vuotta 30 vuotta 11 vuotta 50 vuotta 56 vuotta 44 Sivu 3

14 vuotta 16 vuotta 5 vuotta 26 vuotta 0,7 vuotta 25 vuotta 4 vuotta 24 vuotta 57 vuotta 3 vuotta 30 vuotta 17 vuotta 56 vuotta 7 vuotta 3 vuotta 52 vuotta 39 vuotta 21 vuotta 66 vuotta 50 vuotta 3 Sivu 4

15 vuotta 21 vuotta 32 vuotta Minä vuonna olette syntynyt Sivu 5

16 Sivu 6

17 Sivu 7

18 Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä keskikoulu Sivu 8

19 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä liikenneohjaaja tutkija 8. Nykyinen perhemuotonne? Muu, mikä perhekoti 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat Sivu 9

20 n Sanomat, Pielavesi-Keitele n Sanomat n Sanomat, Padasjoen Sanomat n Sanomat n Sanomat, Viikko-Häme orimattilan sanomat Oirmattilan Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n sanomat n sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat Sivu 10

21 n Sanomat n Sanomat n sanomat Pieksämäen Lehti n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n sanomat n Sanomat 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Iltalehti, Ilta-Sanomat Hesari HS, Aamulehti Maaseudun Tulevaisuus Suomenmaa Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat HS Sivu 11

22 HS HS Kansan Uutiset HS, Maaseudun Tulevaisuus HS HS Helsingin Sanomat HS netti-hesari, -IS, -IL, -Taloussanomat HS HS Helsinginsanomat HS HS Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Kansan Uutisten Viikkolehti Hesari Maaseudun tulevaisuus, Helsingin sanomat Sivu 12

23 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Nastola,, Nastola Tervola, Kirvu Jaakkima Kirvu Vehmersalmi, Turku Hollola, Kirvu Ristiina, Loviisa Juankoski Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Sortavala, Iitti, Hämeenkyrö, Kirvu Jääski, Pielavesi Mäntsälä, Sivu 13

24 Turku, Rovaniemi Mustasaari, Hiitola Vampula,, Iitti Tornio, Kuhmoinen, Muurasjärvi Koski Hl, Asikkala Enontekiö Parkano Rajantakainen Kirvu ja Karkkila, Loppi Mäntsälä, Kannonkoski Halikko, Säkkijärvi, Rantasalmi Hollola Reisjärvi Sievi Pohjanmaa, Karjala Sivu 14

25 Saarijärvi Kirvu Kuusamo Pyhäjärvi Vpl, Kärkölä Nilsiä ja Liperi Artjärvi, Kirvu Imatralla Reisjärvi ja Luumäki ja Kirvu Akaa/isä ja /äiti ssa Isä: Lapua Äiti: Tampere Liperi, Sortavalan mlk Helsinki ja Valkeakoski ja Hausjärvi Helsinki, Luumäki ja Harlu (Karjala) Isä ssa Äiti Kirvussa orimattila ja Kuusamo, Säkkijärvi Sivu 15

26 Iisalmi/ & Pukkila Ristiina ja Mikkelin maalaiskunta Kirvu, Ylistaro, Alasjärvi, Korpilahti, Nastola Kirvu, Turku ja, Viipuri Pukkila ja Kemiö, Karhula 14. Mikä on syntymäkuntanne? Mäntsälä Kouvola Porvoon mlk Sivu 16

27 Kirvu Juankoski Oulu Pielavesi Ulvila Jyväskylä Hämeenlinna Sivu 17

28 Enontekiö Kihniö Tampere Mäntsälä Angelniemi Nastola Hollola Toholampi Helsinki Saarijärvi Kuusamo Lapinjärvi Porvoon mlk Imatra Iitti Sivu 18

29 Helsinki Uppland-Västby, Ruotsi Porvoon mlk Artjärvi LAHTI Lapinjärvi Sivu 19

30 Helsinki 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Lapsuuteni kotikunta Pukkila Sivu 20

31 Pielavesi? kuntaa, jossa kulloinkin asun Vaistomaisesti Lahtea Sivu 21

32 Saarijärveä Tällä hetkellä en mitään Pukkila sitä, missä koti a En oikeastaan mitään (Järvenpää??) Kerava Rovaniemi Sivu 22

33 SUURLAHTI Lapinjärvi 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Suku isänäidin puolelta 1700-luvun alusta alkaen sta/kärkölästä. Liikkuneet n. 15 km säteellä Mihin tunnun kuuluvani koti, yhteydet, tuttuus Koko elämän asunut Lapsuudenkodin maatilan säilyminen ja asuminen siellä Yhteenkuuluvuuden tunne Elintavat, ympäristö, kieli, vanhat rakennukset, turvallisuus Sivu 23

34 lapsuus ja nuoruus 19 vuoteen saakka siellä, asun nyt siellä Pitkä asuminen Koti, ystävät Asuminen Viihtyvyys, kauneus Ihmiset ja ympäristö - luonto. Pitkä asuminen "tuttu ja turvallinen" Sisäinen tunne Murre, maaseutu, pikkukoulut, sukulaiset. Sukulaiset, kotipaikka, tuttu kulttuuri ja maisemat Olen koko ikäni asunut syntymäkunnassani, joten kotiseutuna tutuin ja turvallisin. Pitkä asuminen Tuttu ympäristö, ystävät, sukulaiset Tuttuua Ihmiset Työ, ystävät, sukulaiset, oman elämän historia paikkakunnalla, nähnyt paikkakunnan kehityksen läheltä. Asumisviihtyvyys, sosiaalinen kanssakäyminen, palvelut (kulttuuri) mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Juuret ja paikan eli kunnan tuomat muistot lapsuudesta. Synrymä- ja asuinkunta Asunut siellä n. 50 v. Sivu 24

35 "Kirjoilla oleminen" Olen asunut täällä yli puolet elämästäni ja tehnyt 2/3 työurastani. Koti Kulttuuri, infrastruktuuri, ihmiset Asuinpaikka, sukulaiset, ystävät Lapsuusajan maisemat, tuttu murre ja turvallinen, vakaa elämäntyyli Kaikki Palvelut ja aiempi asuinkunta Asuinpaikka, harrastukset, palvelut, yhteisö Ympäristö/ihmiset Koti ja kesäpaikka Ystävät, kokemkset, sosiaalinen verkosto, lapset Ympäristön tuntemus - paikkoja joihin on jotenkin kiintynyt - tietää paikkojen historiasta, vaikuttaneista ihmisistä. Ajan myötä myös omia kokemuksia paikoista. Ihmiset ja paikkakunnan yhteisöllisyys lisäävät kodikkuuden tunnetta. Tuntee kuuluvansa johonkin yhteidöön. Tuttu asuinalue, missä perhe, siellä koti, missä harrastukset, siellä koti. Ympäristö, sidosryhmät Koti, perhe ja ystävät sekä työyhteisö Juuret Tuttuus, turvallisuus, sellainen olo ja tunne että on kotona. Tutut ympäristöt, nuoruusvuosien muistot. Lapsuusmuistot Sivu 25

36 Kotikunta on asuinkunta palveluineen ja perheen asuinpaikka. Kun lapset ovat koulussa, se kiinnittää muualta tulleen äidinkin kuntaan. Tosin kotiseudulla myös menneisyys pitäisi olla tuttua ja sitä se ei minulle nyt ole. Samoin muualta muuttaneiden vieroksuminen vähentää kotiseudun tuntemuksia. oma koti Suku on ollut orimattilalaisia viimeiset 200 vuotta Alueen historia ja perinnetapahtumat. Sukujuuret seudulta ja sukulaisiin yhteydet. Tuntee ja tietää ihmiset. Täällä on niin hirveästi maata. Se, että tuntee kuuluvansa sinne!! Juuret... Läheiset Elänyt siellä nuoruuden, suurimman osan elämästäni. Tutut ihmiset ja paikat. Työ, ihmissuhteet, vapaa-ajan harrasteet, sukulaiset Koti ja työ Sukulaiset, naapurit ja ystävät Asuinpaikka Vanhemmat, kirkko, isovanhemmat, sisarukset. Ihmiset Siellä asuminen ja ystävien, harrastusten yms. kautta siellä toimiminen. Ihmissuhteet Juuret, lähihistoria, sukuperinteet, kylän ja n identiteetti, hämäläinen maalaispitäjä: oma tahto/ei käännetä kelloja muiden käskystä. Me toimitaan itse kuten v Vanhemmat ja lapsuus sukulaiset ja ystäväpiiri, koulu kunnan keskustassa lukioon asti, paikallinen harrastustoiminta Luonto Sivu 26

37 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Yhteisöllisyys, asuin- ja koulutusympäristön turvallisuus - vahva paikallishenki, "orimattilalaisuus" - edelläkävijä monissa asioissa Sopivan kokoinen maaseutukaupunki Muuttovoittokuntana haaste kehittää edellämainittuja. Olen itse vastuussa ja haluan vaikuttaa positiivisesti Hyvät liikenneyhteydet, kohtuullinen kuntakoko, päättäjät ovat onnistuneet kohtuullisesti taloushallinnossa Maalaiskaupunkimaisuus, halu pysyä itsenäisenä Tarpeeksi suuri maalaiskaupungiksi. Palvelukykyinen. Kehitys Maaseutukaupunki Pieni maalaismainen - luonto lähellä Maaseutumainen kaupunki Ittellinen Itsenäinen Maaseutumaisuus, läheisyys Koripallo ja ammunta harrastuksina voimakkaita. Selkeä kanta päättäjillä kuntaliitokseen. Maaseutumainen, perinteinen, suuret viljelyalueet, ei liian suuri tai pieni, muuttovoittokunta. Olen joskus kuullut mainittavan orimattilalaisen olevan ylpeä?? Oletan sen kuitenkin olevan "hämäläistä hitautta". Paljon savista peltoa, iso Sivu 27

38 Toistaiseksi ei halua liittyä/liitosta muihin kuntiin/kaupunkeihin. Kulttuuri ja taiteet, mm. taidemuseo. Kotikyläni järvimaisema on valtakunnallinen maisemakohde. Itsepäisyys, halu säilyttää kunnan itsenäisyys. Sisäänpäinlämpeävyys, itseriittoisuus. on orimattilalaisille maailman napa, täällä eletään yhä vieläkin 1960-lukua. Puolensa pitävä Hevoset, punaniskatouhu, kulttuurimaisema maaseudulla Vahva tahto pysyä itsenäisenä piittaamattomuus tosiasioista ja suuruudenhulluus Ei oikeastaan eroja Mallusjärvi ja kuhat Melko hyvä yhteishenki, ei riidellä keskenämme! Maaseutu ja yhteisöllisyys Me itte Ei kovin suuri eikä turhan pieni Se tuntuu kodilta. Itsenäisyyspyrkimys Kyllin iso tullakseen toimeen. Tunnettu vanha maatalouspitäjä Hevoset :) Hyvät liikenneyhteydet, tarvittava määrä palveluita verrattaessa pieniin lähikuntiin. Umpimielisyys ja kuppikuntaisuus. Jos ei ole syntynyt ssa, ei ole mitään. Samat ongelmat toki muissakin pikkukunnissa. Suurempi on muualta muuttaneiden sulatusuuni. Sivu 28

39 suuruudenhulluus ei kuulu Påijät-Hämeeseen vaan Uuteenmaahan Maaseudun läheisyys ja ihmisissä luonteenpiirre maalaisuus. Ihmiset enemmän ennakkoluuloisia uusia asioita kohtaan, ainakin alkuperäiset orimattilaiset. tämä kylä on pieni En osaa vielä muodostaa asiasta käsitystä. Samantyylisiä kuntia on ympärillä. Itsenäisyys, maalaiskaupunkimaisuus, vireät kylät, jonkin asteinen takapajuisuus Onneksi joitakin palveluja on vielä ssa Kaupunki-maaseutumaisuus Maanviljelys edelleen voimakasta, kaupunkinimikkeestä huolimatta, Kunnan laajuus, monimuotoinen keskusta = paljon palveluita ja kaupat, monenlaisia ja -kokoisia kyliä - toimivia kyliä. Maanviljely huomattava osuus. Nopea päätöksentekokyky. Omatoimisuus. Pitkäjänteisyys. Palvelut riittävät Historia, omia orimattilalaisia tapoja, kulttuuri, (pitsit) ei muilla. Itsenäisyys tavoitteena. Urheilu maaseutumainen pikkukaupunki 23. Mikä on mielestänne en menestyksekkäin kunta? taloudellisesti kulttuurisesti Hollola Sivu 29

40 sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Nastola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Kärkölä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti Pukkila sosiaalisesti/yhteisöllisesti Pukkila Sivu 30

41 taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola kaikki jokseenkin samanlaisia taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Pukkila taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Nastola taloudellisesti - kulttuurisesti Asikkala sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti, Sivu 31

42 sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Heinola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Artjärvi taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Heinola kulttuurisesti Heinola sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Taitaa kaikilla mennä huonosti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti eos kulttuurisesti eos sosiaalisesti/yhteisöllisesti eos taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sivu 32

43 taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti liekö Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Nastola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola Iitti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti Nastola Sivu 33

44 sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti eos eos eos taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti? kulttuurisesti? sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti orimattila lahti lahti ja/tai orimattila taloudellisesti - kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sivu 34

45 taloudellisesti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollila Hollola Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Nastola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti en tiedä taloudellisesti kulttuurisesti Sivu 35

46 sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti orimattila sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Mattilan ori veti kiveä reellä perässään ja kirkko pystytettiin siihen, mihin se pysähtyi Minulla on n historian kirjat. Voin lukea ne sieltä. Tähän en niitä nyt kirjoita. Mattilan ori kirkonrakennuspuuhissa Mattilan orin kirkonpaikka Mattilan isäntä oriillaan ajoi kirkon peruskiviä ja mihin ori pysähtyi, rakennettiin n kirkko. Isäni suku tuli Iitistä. joten en tiedä perustamisesta. Heidän perimätietonsa ei kerro n perustamisesta. Kaikkea muuta historiallista kylläkin. Ei ole Hollolasta eronnut osa. Haluttiin omat päättäjät. n nimi tuli Mattilan orihevosesta. Suur-Hollolasta erotettu seurakunta. Minne Mattilan talon ori veti kirkon peruskiven, siihen kirkko tehtiin. - Mallusjärven seutu asuttu jo kivikaudella. Viittaan -seuran kotiseutukirjoihin, joihin olen itse kirjoittanut vanhojakin, edelliseltä sukupolvelta siirtyneitä asioita. Mattilan ori veti kiveä Ollut ennen Hollolan perämetsästysmaita Hollolan Tennilän miesten taka/metsästysmaita on ollut ssa, Porvoonjoki on ollut kulkupaikkana jo 9000 vuotta sitten, kuin myös rantautumis/asuinpaikkana ssa. Sivu 36

47 Mattilan ori veti kivikuormaa ja kun hevonen pysähtyi, kirkko rakennettiin siihen. on saanut nimensä siitä, että Mattilan ori pysähtyi nykyiselle kirkonmäelle, josta kaupunki alkoi kehittyä. Mattilan oristahan se alkoi:, kun hevone pysähtyi kirkon mäelle. Oli osa Suur-Hollolaa Mattilan ori veti kiven nykyiselle kirkon paikalle. Mattilan ori vetämässä kirkon isoja seinäkiviä. Siirtokarjalaisten asuttamienn oman asuinkylän osalta jonkin verran tuttua. on kylä, Salpausselän ohjaama, vesi vesien joukkoon mereen vaipuu voimissaan, niin kuin joet tekevät seurakunta sai kappelioikeudet. Se oli kauaskantava ratkaisu. Kirkon paikan synty, Mattilan ori veti kirkon peruskiveä/kiviä ja pysähtyi paikalle, missä nykyinen kirkko sijaitsee. Samasta syystä Mattilan orin mukaan kirkonkylä nimettiin ksi. Mattilan ori valjastettiin vetämään kiveä ja minne hevonen jaksoi kiven raahata, sinne perustettiin n kirkko. Mattilan hevonen ja kirkon rakentaminen Mattilan ori veti kiveä kirkon perustaksi ja hevonen hyytyi kirkonmäelle... Mattilan ori vetänyt n ensimmäisiä kirkonhirsiä, josta nimi Mattilan hevosen kiven veto kirkon paikalle. Piti rakentaa kirkko. Mattilan ori veti peruskiveä ja päätettiin kirkko rakentaa siihen, mihin ori pysähtyi. Siinä se nyt seisoo, upea kivikirkkomme, alunperin muistaakseni vuodelta n kylä/kirkko perustettiin siihen paikkaan, mihin Mattilan ori veti kivirekeä. Omistan kirjat n historia, lueskelen aina joutessani Mattilan orin vetämä kärry. Mihin matka päättyi rakennettiin kirkko. Mattilan orin vetämä kivireki pysähtyi - siihen tuli kirkko. Mattilan ori tuli nykyiselle kirkonmäelle, paikasta tuli. Sivu 37

48 - Mattilan ori vetämässä rattailla kunnan (pitäjä) rajoja, tarua ilmeisesti. Mattilan isäntä valjasti orin vetämään kiveä ja mihin ori tuupertui, jäi kirkon ensimmäinen perustuskivi. ei ole Mattilan orin pysähtyi kivikuormineen nykyisen kirkon paikalle Kirkko rakennettiin paikkaan, mihin Kuivannon Mattilan hevonen pysähtyi, jaksoi kuljettaa ison kiven. ei ole Matin ori veti kiveä ja mihin ori pysähtyi, siihen tuli. Lentävä legenda... Alueella on ollut Suomen vanhinta asutusta, arkeologisia löytöjä. Kirkon paikka löytyi kuulemma niin, että Mattilan ori veti reellä kiviä kirkonseiniksi ja väsyi nykyisen kirkon paikalla. Kunnan nimi tuli myös tästä Mattilan talon orista. Ei ole Mattilan ori veti perustuskiveä... Mattilan Ori-niminen hevonen veti rakenteilla olevan kirkon kivet, josta nimi kunta perustettiin siihen mihin Mattilan ori jaksoi kiveä vetää Oli jääkausi ja... sta: Mattilan Ori pysähtyi mäellä jonne rakennettiin ensimmäinen kirkko... Tarina Mattilan orista, joka kiskoi kiviä = kirkon paikka. Mattilan ori ja kivikuorma > kirkon paikka. Mattilan ori > kirkon paikka. Hevonen veti kiviä ja siihen mihin asti se jaksoi niitä vetää syntyi. Mattilan ori kiskoi kirkon peruskiveä ja siihen kohtaan, johon heppa väsähti, rakennettiin n kirkko ja kirkonkylä. Jokainen kuullut tämän koulussa. Mattilan Ori veti kirkon kiviä Sivu 38

49 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? Turvallisuus on maaseutumainen kaupunki, jossa mm. kaavoituksen avulla pyritään säilyttämään avaruus esim. isoilla tonttikoilla. on ihmisten kaupunki. Tullaan toimeen omillaan niin yksilöinä kuin julkispalveluissakin niin pitkälle kuin mahdollista Hyvät kouluolot, riittävä tuntikehys, liikuntapaikkojen kunnossapito, viihtyvyys, panostus ammuntaurheiluun, ei arvo. Maa halutaan pitää asuttuna, joten kylien voimavarat ovat koko kaupungin voimavarat. Omavaraisuus. Toimintakeskeinen yhteisö. Päätäntävallan säilyttäminen keskuudessamme. Maalaisuus, luonnonläheisyys, itsellisyys, ihmisenkokoisuus Talous on ollut kutakuinkin kunnossa, kulttuuria omasta takaa paljon, vanhuspalvelu tyydyttävää Yhteistyökyky naapurikuntien kanssa. Seurakunnan keskeinen rooli kunnan tukemisessa. Me itte Itsenäinen ja omillaan toimeen tuleva. Itsenäisyys Itsenäisenä pysyminen. Läheisyys, maaseutumaisuus, kehittyvä. Annetaan tilaa toisillemme Rehellisyys, työteliäisyys, kova talkoohenki, tietty konservatiivisuus. Asiakkaille/asukkaille tarjotaan peruspalvelut. Säilytetään kunnan itsenäisyys ja turvataan oma päätösvalta edes joissain asioissa. Ei uskota siihen, että muut osaavat päättää kuntaamme koskevista asioista paremmin kuin itse osaamme. Näin on aina ennenkin tehty, joten tehdään nytkin. Haluttomuus muuttua muun maailman mukana. Sivu 39

50 Koti, uskonto, isänmaa Perinne, maatalous, nurkkakuntaisuus, sisäänpäin lämpeäminen kännissä voi ajaa, nuoriso saa rikkoa yhteistä omaisuutta, koirat saavat kakkia toisen pihalle, asukkaat ja liikkeet eivät huolehdi piha-alueistaan Pikku-porvarillinen maalaiskonsensus "Tää on meirän oma " - toimitaan omamme hyväksi ja "periksi ei anneta". Sijainti Naapuriapu, yrittäminen haluaa laajentua ja hankkia lisää palveluja ja asukkaita sulkeutuneisuus, muun kulttuurin kuin liikunnan vastustaminen, oikeistolaisuus Osallistuva, kirkossa käyvä ja yhteisiä tapahtumia harrastavaa ihmistä kuunnellaan ja arvostetaan. Perusturvallisuus, luonnonläheisyys, palvelujen helppo saatavuus, mutkaton kanssakäyminen ihmisten kesken, rehellisyys. Pidetään huolta lapsista, nuorista ja vanhuksista ja edistetään työssäkäyvien hyvinvointia. Välittäminen ja yhteisöllisyys. Epäily tuntemattomia kohtaan, itsekkyys, kuppikuntaisuus. piittaamattomuus omista nurkista Vahvan identiteeetin omaava kunta. Terveen itsetuntoinen. Pidetään huolta lapsista, nuorista ja vanhuksista. Eli koulusysteemit toimii hyvin, on riittävästi päiväkoteja ja hyviä hoitopakkoja lapsille sekä vanhuksille. Kehitetään kuntaa rakentamalla ja myymällä omakotitalotontteja. Ihmisläheisyys. en tiedä Pyrkimys pysyä ns. itsenäisenä kuntana. Itsenäisyys kuntana, yrittäjyyteen kannustaminen, "sivistynyt maalaisuus" Sivu 40

51 maalaismaisuus ja rauhallisuus muutoksia ja muunlaisia ihmisiä kohtaan ollaan epäileviä itsetuntoisuus " apua ei pyydetä, ennenkuin on pakko " lai tekee ja murisee vaikka olisi väärinkin. Sittemmin karjalaisväestö vilkkaudellaan vireytti ja sai kantaväestön juttelemaan enemmän. Jotkut paheksuu vieläkin " koko ajan äänessä " olevia. Valehtelu, epärehellisyys ja lakien ja määräysten rikkominen. Asiat hoidetaan niin että vähällä työllä selviää. Sisäänlämpiävä yhteisö. Muualta tulleita katsotaan "kieroon". Mielestäni täällä ei ole arvoja mutta nämä ovat periaatteita joita noudatetaan yleisesti ainakin alkuperäisväestön joukossa. Itsenäisyys, monimuotoisuus. Me Rehellisyys, työteliäisyys, perheen arvostaminen. Säilyä itsenäisenä. Sitkeys, sisu, yrittäminen, läheisistä huolehtiminen. Rehellisyys ja toisen kunnioittaminen. Itsenäisyys ilman Lahtea enpä ole tietoinen kaupungin arvoista. Aluedemokratia otetaan suhteellisen hyvin huomioon, kyläjohtokunnat toimivat aktiivisesti. 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? ajattelee rahaa, Hollola on liikaa Lahden sylissä, Heinola on umpikujassa, Artjärvi on röyhkeä, Kärkölän talous on heikko - Nastola on vähän kuin - OK. Naapurikunnissa ei panosteta niin paljon opetukseen -> tiukempi tuntikehys. Päätöksenteko on meillä arvojen mukaista ja sopuisaa verrattuna esim. Artjärveen. Pidetään kaikista kuntalaisista huolta. Sosiaalinen huolto on tasapuolista myös syrjäkylillä- Yhteistyössä ei eripuraa, hyväksytään naapurikuntien menestyminen. Melko tasa-arvoisia Sivu 41

52 Muilla kunnilla on halu yhdistyä. Lähellä olevat pienkunnat eivät ole niin kehittyviä, taas ei ole niin yhteisöllinen ja se on selkeästi kaupunki. Eivät mitenkään. on luonnollisesti toisenlainen kaupunki. on Hollolan ja Mäntsälän kaltainen. Muualta muuttaneita enemmän muissa kunnissa, joten ei ehkä yhtä sisäänlämpiävää ei mitenkään Ei mitenkään Maita ei myydä kenelle sattuu, eikä paljon täällä ole maahanmuuttajia näkynyt. Ihminen huomataan. Pienemmätnaapurikunnat harkitsevat yhteenliittymiä pelkää, että nielaisee kaiken suuremmassa kunnassa ei ehkä oltaisi niin suvaitsemattomia Ei mitenkään. Suuri taajama (=kaupunki) tuo turvattomuutta, yksilö hukkuu massaan, toisesta ei huolehdita, rehellisyys katoaa. Kun mittakaava suurenee, tulee lisää byrokratiaa ja asioiden hoito voi olla hankalampaa. Pienessä kunnassa on helpompi pitää toisesta huolta kuin isossa. Tavallista umpimielisempiä.? Yhteistyö toisten kuntien kanssa laiskempaa. Puuttuu vahvat virkamiehet, mikä osallistuisivat yritysmaailman kehittämishankkeisiin, saataisiin uusia yrityksiä myös an. en tiedä Muut kunnat eivät pyri pysymään yhtä vahvasti itsenäisinä ja Mäntsälä ovat muutoskykyisiä ja dynaamisia paikkakuntia Sivu 42

53 En tiedä, jos katsoo Hämeeseen päin. Taitaa olla sama on erittäin pitkälle omillaan toimeentuleva kunta. Katsomme silmiin... Maaseutukaupunki. eos. 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? On - vuoden orimattilalainen - eli meidän Satu Vuoden orimattilalainen, joulukadun avauksen yhteydessä Kyllä. Vuoden kaupunkilainen Vuoden orimattilalainen Vuoden kaupunkilainen Vuoden yrittäjä. Urheilusaavutus huomioidaan myös. Kai vuoden orimattilalainen Yhdessä kylässä (Tönnö) valitaan "Vuoden kyläläinen" vuodeksi kerrallaan. Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilalainen Vuoden yrittäjän valitseminen Vuoden orimattilalainen Vuoden yrittäjä Vuoden orimattilalainen n vuoden yrittäjä Sivu 43

54 Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilalainen (jo käytössä) Vuoden orimattilalainen. Kyllä Syntymäkylässäni, Niemenkylä-Tönnö, valitaan vuosittain "Vuoden tönnöläinen" (Siltajuhlat). Kyllä, vuoden kaupunkilainen. Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilalainen Papinahon Varsat -reliefi. Vuoden orimattilalainen, vuoden yrittäjä, vuoden pienyrittäjä Vuoden kuntalainen/vuoden yrittäjä vuoden yritäjä Vuoden kuntalainen kaupunginjohtajan ansioton palkankorotus yksimielisellä päätöksellä Varsareliefi Vuoden kaupunkilainen Varsat - plaketti Vuoden orimattilalainen Vuoden yrittäjä On. Täällä valitaan ainakin vuoden yrittäjä, voi olla muitakin, ei vain tule mieleen Vuoden yrittäjä Sivu 44

55 Vuoden kaupunkilainen Vuoden orimattilalainen. Kyllä, "Vuoden orimattilalainen". eos Palkitaan, mutten muista nimitystä. Vuoden orimattilalainen. Vuoden orimattilalainen. en tiedä Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilainen palkitaan joulukuussa vuosittain. kyllä. eduskuntavaalit Vuoden yrittäjä valitaan vuosittain. en tiedä - En ole varma onko kunnassamme Vuoden lainen Vuoden kaupunkilainen Vuoden yrittäjä, vuoden orimattilalainen. vuoden orimattilalainen joulukadun avajaisissa Mitä väliä. Lions Clubin Vuoden yrittäjä. Vuoden orimattilalainen. Sivu 45

56 On ollut: Satu Mäkelä-Nummela. Vuoden yrittäjä Vuoden kuntalainen. En tiedä. en ole tietoinen. Vuoden kaupunkilainen ja vuoden teko Vuoden lainen 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Hevonen Hevonharja Hevonen ja viikate Hevonen Hevonen (ori) + viikate Hevosenpää Takajaloilleen nouseva orihevonen ja viikate. Mattilan ori Hevonen Hevosen pää Ori Hevonen Hevonen Sivu 46

57 Hevonen kunnan nimestä johdettuna. Hevonen Hevonen Hevonen, viikate 1 ori ja viikate Ori + viikate. Ori Hevonen, tottakai. Hevonen Hevonen Hevonen Hevonen Orihevonen Hevonen Hevonen/ori, jolla on viikate. Orihevonen ja viikate Hevoset Julma hevonen viikatteella "Mattilan" ori viikate ja kuolonkouristuksissa korskuava hevonen Hevonen, viikate Ori viikate olalla Sivu 47

58 Takajaloille noussut ori sekä viikate Hevonen Hevonen Hevonen Orihevonen Hevonen Hevonen Ori Ori Heponen Hevonen, viikate Hevonen ja viikate Hevonen sapeli kavioissa. Hevosenpää. Hulmuavaharjainen ori, jolla on viikate. hevonen + viikate Pystyyn nouseva hopeinen hevonen punaisessa kentässä Maalaisuus. Hevonen ja viikate. leijona Ori Hevonen Hevonen nousee vedestä jonkilainen sirppi kaviossaan Sivu 48

59 Hevonen ja viikate Vaakunassa on ori niin kuin nimessäkin. Hevosella on viikate. hevonen Mattilan Ori ja viikate Hevonen Hevosenpää ori Jaa-a. Joku Ori ja viikate Hevonen ja viikate. Hevonen ja viikate Hevosen pää/viikate. Ori ja viikate Orin pää ja viikate. ori, varmaan se Mattilan ori sitten. Ja viikate, joka viittaa maanviljelyyn. hevonen Hevosen pää ja viikate 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? Moottoritien varressa oleva hevosenharja on luonnosteltu ja sitä käytetään markkinoinnissa. hevosharjalogo (Paavo Palokankaan suunnittelema) Kivi - spektroliitti Hevosenharja Sivu 49

60 J.H. Erkon kirjallinen tuotanto, musiikki, laulut, n oma nimikkokivi, taiteet Val-Hakalan ja Yli- Mäyryn. Hämäläisten laulu, Jätkän humppa Hämäläisten laulu suositumpi kuin ehkä muualla, johtuen kirjoittajasta = J.H. Erkko Ori, kivi Eläin, viikate Hevosen harja Hevonen ja harja Liehuva harja Hevosen harjas. Hevosen harja (mm. moottoritien varrella), seurakunta käyttää n kirkkoa, Heinämaan pitsi Viikate "Hevospitäjä", tai nykyisin kaupunki. Onhan täällä Erkko-patsas, Erkko-lukio ja Melanderin tekemä "n jenkka". Maankuulun kuvanveistäjän Pentti Papinahon teokset taidemuseolla. Hevonen, hevosen harja Hevosen liehuva harja ym. hevoseen liittyvä. Tyylitelty hevosen harja, -kivi koruissa. Hevonen hevosen harja Hevonen, harja, kordieriittikivi Hevosen harja tyyliteltynä kirkontorni Hevonen Sivu 50

61 Hevosenharja Hämäläisten laulua täällä lauletaan. Viikate Hevonen Liehuva harja Viikate Ori Viikate? Peridodiitti-kivi, vaakunan lisäksi Paavo Palokankaan suunnittelema logo, liehuva harja. Runoilija J.H. Erkko :) Eläin Jonkun taiteilijan suunnitteleman moottoritiepatsaan mukaisesti pätkä hevosen harjaa. Lapsen piirrosta muistuttava tikkumainen kuva tuo mieleen harvan täikamman.? Liehuva harja Hevonen, hevosen harja, lankarullat/entinen villatehdas. elän joka on leijona Hevosen harja Liehuva harja-taideteos moottoritien kupeessa, n taidemuseon Tytön pää-taideteos, pitsinkudonta Heinämaalta hevoinen joka paikassa ja Erkon maininta Yleensä juuri tätä vaakunaa tai hevosta hevosen harja, Erkko Sivu 51

62 En ole varma, eläin, hevonen n pitsit, n nimikkokivi (en muista nimeä) hevosen harja Jätkän humppa Eläin Hevonen. Liehuva harja hevosia ainakin vilisee kunnan esittelymateriaalissa hevosen harjakset Hevosen harja (Paavo Palokankaan suunnittelema). 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? Kulttuurin ja perinteiden vaaliminen erityisesti oman kunnan osalta. Kunnan pitää tasapainottaa markkinatalouden aiheuttamia ongelmia silloin kun ihminen putoaa yhteiskunnan rattaista. nykyisissä riittävästi hoitamista Ei Nykyiset valtionavut eivät anna mahdollisuutta muihin tehtäviin. Kyllä, esim. nuorten tulevaisuuteen pitäisi satsata enemmän Olla kehityksessä mieluummin edellä kuin jäljessä, luoda asumisedellytyksiä ja liikenneyhteyksia. Nykyiset riittävät Jos nykyiset tulevat hoidettua hyvin, se on pääasia. Sivu 52

63 Olla tiennäyttäjä tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa (ilmastokysymys, eläminen supistuvan talouden aikana) Ihmisestä välittäminen Ei ainakaan vielä Ei Kyllä, antaa kotikunta/kotiseutuidentiteetti. Velvotteita tulisi karsia tai siirtää takaisin valtiolle. Lähinnä työhön ja sen saantiin liittyviä. Yhteinen halu kehittää asuinympäristöä - kuntaa paremmaksi paikaksi asua ja kehittyä, tehdä työtä ja viihtyä. Kuntalaisten yhdistäminen, eriarvoisuuden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ei terveyden ja vanhusten hoito Ei Maaseudun suojeleminen, perinnemaisemien säilyttäminen Ei Pitäisi keskittyä olennaiseen ja välttää pöhöä, miksi ihailla aina suurta, vaikka pieni on kaunista. Varsinkin kun on taloudellisesti vaikeat ajat olisi tärkeää keskittyä pienten asioiden hyvään hoitoon, suuret parantuvat pienten osien summana. Ei pidä olla Asukkaiden terveydenhoito, koulutus Parantaa työllisyystilanne Hyvä kun selviää näistä nykyisistä vaatimuksista. Suunnitelmat 20 v. eteenpäin Sivu 53

64 Huomioida entistä enemmän ikäihmisten toiveita Asuinalueen turvallisuus ja viihtyisyys. Yrittäjien ja kunnan yhteistyön kehittäminen ja yritystoiminnan huomioon ottaminen kunnan kaikessa päätöksenteossa (=vaikutusten arviointi). Ei tarvitse olla. Pysyä itsenäisenä Maapallon säilyminen tuleville sukupolville. Ei, koska on vaikea toteuttaa jo nytkin mitä pitäisi. Välitetään asukkaasta vauvasta vaariin, eikä käsitellä kustannuserinä, jotka tuupataan heti muualle lopulliseen hoitoon. omat asiat ensin kuntoon Kyllä. ei Yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus, turvallisuus! Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja tiiviimpi yhteistyö paikallisten yritääjien kanssa Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista - toivottavasti laajaalaisesti. Ei kai Kaikenlaisten konsulliselvitysten tilalla, ( ja rahoilla ) voisi tehdä laajoja kuntalaiskyselyjä. Jos vilä tulosten perusteella ryhdytään toimenpiteisiin, tuloksena on taatusti tyytyväisempiä kuntalaisia. Vanhustenhoidon turvaaminen jokaiselle kuntalaiselle omassa kunnassa. Pysyminen edelleen itsenäisenä. Valtaa alaspäin. Valtaa kylille Kaavoitus pois kunnilta - kaavoitus Uudelle Suurkunnalle Kunhan saisi edes perusasiat hoidettua (koulutus, päivähoito, sairaanhoito, vanhusten huolti ym. sos. huolto). Sivu 54

65 Ei Pitää olla: jotain sellaista osaamista, yhteishenkeä ja tavoitteita, jotak rohkaisevat myös ulkopuolisia muita kuntia toimimaan yhteistyön hyväksi. kulttuuri yms.. tapahtumia eos. Ei 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? Luonto, suku, ystävät, vanhat rakennukset Liittyy - identiteetti oikeus itsehallintoon, mahdollisuus päättää omavastuisesti kotikunnan asioista ja kehityksestä Kyllä Olen ylpeä, että olemme maaseutukaupunki. Kuulumme Uudenmaan alueeseen. Olemme perinteisesti hämäläisiä. Toimimme ilmansuunnassa etelään ja pohjoiseen. Kaikki lapsuusmuistot liittyvät kirkon seutuun ja Jymylinnan mäkeen Hyvä sijainti Helsinki- akselilla. Ei Ei Kaikki palvelut saa Lahdesta, ei tarvitse asioida kunnan keskustassa juuri koskaan. Kunnan oma identiteetti ja sen merkitys kunnan asukkaalle (esim. "Osaava " viitekehys jokaiselle. Ei Kunnallinen luottamustoimi Sivu 55

66 Kulttuurellisuus, maisemat (=laajat pellot sekä isot kalliot ja JÄRVIEN PUUTE!) Kotiseututyö Tuttu ja turvallinen asuinympäristö, paljon tuttuja ihmisiä. Vaikuttaminen paikalistasolla. Kyllä, ihmiset ja ystävät, jotka voivat olla muuttaneet tosiin kaupunkeihin taikka ulkomaille, kokevat myös olevansa kotoisin täältä. Ihmiset kasvavat, mutta yhteiset harrastukset, kiinnostukset ja kokemukset säilyvät kuvastuneena omaan kotipaikkaansa. Kylätoimikunta Ei Ehkä hyvä sijainti eteläisessä Suomessa, ei idässä eikä lännessä. Ei Ei Ei Ei Enpä osaa heti kertoa Luottamustehtäviä Halu olla orimattilalainen, olla ylpeä siitä. Hyvä ilmasto, ei pakokaasuongelmaa. Ei Tietty yhteisöllisyyden tarve kotikuntalaisten kanssa ja riittävä määrä hauskoja tapahtumia. ei Tunnesiteet. ei kai Sivu 56

67 Paljon suhteeseeni kuntaan liittyy, kuinka tunnen muualta muuttaneena minut otetun vastaan. ssa (kuten paljon muissakin pienissä kaupungeissa) syntymästään paikkakunnalla asuvat muodostavat keskenään tiiviin yhteisön, johon ei tunnu tarvittavan lisää jäseniä. (Siinäkin tapauksessa, että puoliso olisi syntyjään paikkakuntalainen.) Keskustan visuaalinen ilme ja imago, paikan henki - Ei kai Kyllä, sukulaiset y.m Lenkki- ja marjamaastot Tämä on synnyinkuntani ja olen koko elämäni asunut täällä, joten tunneside on kiinteä. Ei Juuret, historia, kirkko, arvot. identifioituminen kuntaan tai kylään ei mielestäni ole riippuvainen palveluiden tuottajasta. Voin olla viljaniemeläinen, vaikka lapset kävisivätkin Luhtikylän koulua. Voin olla orimattilalainen, vaikka hakisinkin palveluni muualta. 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? n tulisi yhdistyä pienempien naapurikuntien kanssa, ei Lahden. Lahteen yhdistyminen ei tuo mitään uutta lle, palvelut vain monimutkaistuvat ja hidastuvat. Uusi kunta -hankkeen kuntien kanssa. Artjärvi, Myrskylä, Pukkila Artjärvi Artjärvi mahdollisesti. Myrskylä on myös rajakuntamme. Ei näistä kunnista taloudellista apua lle ole. Joku "pieni" naapuri, kuten Pukkila Sivu 57

68 Ehkä Artjärvi -keskeinen Ympäröivien kuntien kanssa. Artjärvi Artjärvi, Myrskylä Mäntsälä, Pukkila, Artjärvi, Myrskylä, Askola (Kärkölä) Artjärvi tai jokin muu kunta tulevaisuudessa. Eipä juuri kenenkään. Ympäröivät pikku kunnat Artjärvi, Artjärvi, Myrskylä, Pukkila. EI Lahden tai en suurkuntaan. Artjärvi, Kärkölä Artjärvi, Myrskylä, Pukkila Artjärvi Artjärvi kai Lahden kanssa pitkällä aikavälillä - ei kuitenkaan toivottavaa. En ole perehtynyt asiaan. Mahdollista ja väistämätöntä liittyminen Lahteen. En tosin ole hyvilläni. Kaikista seudullisista palveluista näkee, että muut kunnat jäävät Lahden varjoon ja palvelut heikkenevät entisestään. Näin on käynyt terveyspalveluissa ja kansalaisopistossa. ei ainakaan Lahden Sivu 58

69 Myrskylä, Pukkila Mäntsälä? vastasin ei. Mahdollista Artjärven kanssa, toivottavasta en tiedä. Pienet ympäryskunnat voisivat liittyä an. Jos n talous kestää, voisi se säilyäkin itsenäisenä. pienet lähikunnat Pukkila, mutta se ei ole mahdollista kait Pienten kuntien: Artjärvi, Pukkila, Myrskylä. Artjärvi Tärkeintä on yhdistää Hollola--Nastola Ympäristäkunnatkin voivat liittyä - talous ajaa ainakin yhteistyöhön. Vahva voimakas keskus on myös maakunnan etu. Pienten vieruskuntien kanssa. Artjärvi Arjärvi, Pukkila, Myrskylä, Iitti. (ei kuitenkaan Lahteen päin..) en kuntaselvitys olisi hyvä katsoa ja harkita. 36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? Nopea ja joustava palvelu lähellä asuinalueita. Aktiiviset kylät ja joitakin hankkeita, mm. Henna ja Pennala. Samoin joitakin palveluja tulisi säilyttää orimattilalaisten lähellä esim. tekniset palvelut. keskeiset palvelupisteet Toimiva terveydenhoito Sivu 59

70 Outo kysymys, kun palvelutarjontaa ohjaa lainsäädäntö ja soteyhtymässä olemme alueellisesti päättäneet lähipalvelut jne. Perinteet ja nimi. Nimi, palvelut Kaikki mitä on vielä jäljellä Terveyskeskus, poliisi Kuntakeskus, palvelut keskustassa En osaa nimetä lainen identiteetti ja siitä kohoava keskinäisen tuen tuottama turvallisuus. Luotetaan itseemme. Rajat, vaakuna, oma valtuusto Maaseutumaisuus, itsenäisyys Omaleimaisuus Ei liitosta Lahden kanssa. Palvelut lähellä. Peruskoulu, lukio, terveyskeskus. Lähipalvelut Terveydenhuolto, koulu- ja sosiaalitoimi (EI PHSOTEY:lle!) Paikallinen terveydenhuolto, sosiaalilaitokset. terveys- ja koulutuspalvelut Oma terveydenhuolto, oma päätäntävalta Nimi, vaakuna Terveysasema ja koulut Sivu 60

71 Liikenne ja terveyspalvelut Maaseutumaisuus (harvaanasutus) Luotetaan itseemme Oman kuntamme määräysvaltaenemmistö Oma määräämisvalta. Kaikki mitä nytkin, veroäyri myös. Koululaitos, vanhusten hoito, Kela ja poliisipalvelut. Lisäksi olisi toivottavaa, että käräjäoikeus tulisi takaisin. Kyläkoulut Palvelut Oma kirjasto, liikuntapalvelut, terveydenhoitopaikat.? Päätösvalta Kaupungintalo, seurakunta ennallaan. en tiedä Keskustan palvelut, kyläkoulut, yhdistykset/seurat, taidemuseo, kirjasto, päätöksenteko Nykyiset palvelut edes tämän tasoisina. nimi, vaakuna, keskusta-alue Itsenäinen päätäntävälta peruspalvelut Palvelut, terveyskeskus, kirkko. Ehdottomasti: hautausmaat Sivu 61

72 Oma päätäntävalta, taloudellisesti voi tehdä yhteistyötä. Aina ei raha saa ratkaista - kuitenkaan. Peruspalvelut Lähipalvelut. kulttuuritapahtumat, kirjasto. En usko, että palveluverkosto muuttuisi liitoksessa merkittävästi, ainakaan lyhyellä aikavälillä. toisaalta laajenisi, voisi käyttää Lahden palveluja. 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Hollolasta Hollola, aikoinaan Hollolasta v Hollolasta joskus satoja vuosia sitten Ei mistään, koska nykyistä kunta muotoa ei vielä ollut v. 1636, jolloin O:sta tuli itsenäinen suurkunta. Erosi Hollolan emäseurakunnasta TÄMÄNHÄN VARMAANKIN KAIKKI TIETÄVÄT! Hollola Hollolasta Aikoinaan on saanut osia kunnastamme. Suur-Hollolasta(?) Hollola Hollolasta "Aikojen alussa" Hollolasta kaiketi Suur-Hollolasta Hollolasta Ei tietääkseni mistään. Sivu 62

73 1636 Hollolasta (kirkollinen) Hollolan Tietääkseni Hollolasta Hollola joskus Hollolasta Hollolan seurakunnasta 1685? Suur-Hollolasta Minulle turhan kaukainen asia, on ollut jo niin kauan olemassa mutta äkkiä sanottuna Hollolasta Ei mistään?? Ehkä Hollolasta.? Hollolan emäpitäjästä Hollolan kappelikunnasta joskus kauan sitten. kouluista Aikoinaan varmaankin jostakin Hollolan seutukunnasta..? Hollola Ei kai mistään suur Hollolasta Hollola Suurhollola Hollolasta Sivu 63

74 Hollolasta Aikanaan suurhollolasta eos. 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä yhteisöllisyydestä yrittäjäystävällisyydestä vanhojen aikojen päättäväisyydestä kulttuurista pitsinnypläyksestä nopea kehitys Satu Mäkelä-Nummela, Riitta Väisänen, Saran Salama Taiteista, Heinämaan pitseistä, tapahtumista Takinkääntöviikko, Kantrit, Jätinpesä hevosharrastus, Saran Salama, Satu Mäkelä-Nummela, Erkko JH. Hevospitäjästä meihin kohdistuvasta kiusanteosta rattijuopoista, liikuntamahdollisuuksista elokuvahistoriasta elinkeinoista, ikärakenteesta, mitä kävellessä näkee, luonteesta mokista rauhallisuus, lyhyet etäisyydet mm. Helsinkiin Sivu 64

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 2882009 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1 Mikä on nykyinen asuinkuntanne? 1 Artjärvi 29 3,36% 2 Asikkala 49 5,68% 3 Hartola 25 2,90% 4 Heinola

Lisätiedot

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat

2011 Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm % , ,1. Tutkimuskunnat Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaiskyselyt 2008 ja 2011 Suomen Kuntaliitto: Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä kysymyksiä Kysymykset: 2008: 11-13,, -30 2011: 12-14, 27, 30-32 Sipoo Näpäytä solua

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta KUNTALAISTUTKIMUS 2015 Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Yleisiä näkemyksiä, päätöksentekoa ja osallistumista koskevat kysymykset 2015 Kyselylomakkeen kysymykset: 13-17, 24-, -,, 37 Näpäytä solua

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008

Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Paras-arviointitutkimusohjelma ARTTU Kuntalaistutkimus 2008 Kuntalaisten näkemyksiä palvelujen järjestämistavoista Paras-uudistuksesta ja kuntaliitoksista Kuntaliitto / Kuntakehitys ja tutkimus Marianne

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki

Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus. Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry Reino Myllymäki Tuusulan vetovoimatekijät -tutkimus Ruotsinkylän kyläyhdistys ry - Klemetskog Byförening r.f. Lahela-Seura ry 30.11.2013 Reino Myllymäki Tausta Tutkimus suoritettiin Etelä-Tuusulan kyläyhdistysten verkkosivustolla

Lisätiedot

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa?

Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? 8.9.2015 Onko harvaan asuttu maaseutu turvassa? Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtaja Seminaarin teema Mikä on turvallisuuden nykytila ja haasteet harvaan asutulla

Lisätiedot

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016

LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 LAPINJÄRVI IHMISLÄHTÖINEN KUNTA KUNTALAISKYSELY 2016 Kyselyyn vastasi kaikkiaan 149 ihmistä, joista 31 olivat ruotsinkielisiä ja 118 suomenkielisiä Kaikki ihmiset eivät vastanneet kaikkiin kysymyksiin

Lisätiedot

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ

HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ HYRYNSALMEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN LAADINTA 13.1.2017 SEMINAARIN YHTEENVETOA - KUNTALAISTEN NÄKEMYKSIÄ MITÄ TEEMME TÄNÄÄN? Riskienhallinnan vaihe 3 seuranta ja raportointi Riskienhallinnan vaihe 2 operatiivinen

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= Kaikki painotettu (.000) N=

Kaikki painottamaton n= Kaikki painotettu (.000) N= TALOUSTUTKIMUS OY 20130823 07:43:13 TYÖ 000010234.15 TAULUKKO 41017 np VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta /2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 3 päivänä heinäkuuta 2014 517/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa

Pidetään kaikki mukana. Jokaista ihmistä pitää arvostaa ver Ohjelma kuntavaaleihin Pidetään kaikki mukana Jokaista ihmistä pitää arvostaa SDP:n tavoite on inhimillinen Suomi. SDP haluaa, että Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Jokaista ihmistä pitää

Lisätiedot

Käyttänyt palvelua, % vastanneista

Käyttänyt palvelua, % vastanneista Suomen Kuntaliitto / Marianne Pekola-Sjöblom, marraskuu 2015 ARTTU2: KUNTALAISTUTKIMUS 2015 KUNTALAISET SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUJEN KÄYTTÄJINÄ JA ARVIOITSIJOINA PERUSTULOSTAULUKOITA Liitetaulukko 1.

Lisätiedot

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta

Hollola Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistuminen ja vaikuttaminen 15 Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Kunta Kaikki kunnat (N=4) Otos, lkm Vastanneet, lkm % Otos, lkm Vast. lkm

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista

Kysely kotona asuvien vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista Valitse kohde. 1 (13) 28.3.2014 Kysely kotona asuvien 15-35 -vuotiaiden vammaisten henkilöiden asumisen tarpeista A. Taustatiedot Syntymävuosi? Sukupuoli? nainen mies Äidinkieli? suomi ruotsi muu Postinumero?

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2272 KuntaSuomi 2004 : kuntalaiskysely 2000 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta

ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenranta ARTTU Kuntalaistutkimus 2015 Osallistuminen ja vaikuttaminen Yleisiä näkemyksiä, päätöksenteko ja osallistuminen Kuntalaistutkimus 2015 Lappeenrannan vastausprosentti 39,8% (N=478) Kuntalaiskysely on osa

Lisätiedot

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA

JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA JÄRJESTÖT, PERHEET JA VAPAAEHTOISTOIMINTA Emma & Elias -avustusohjelman tutkimuksen taustoittava väliraportti Petri Paju Tutkija, Lastensuojelun Keskusliitto Emma & Elias -ohjelma 2016 1 / 28 Emma & Elias

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta /2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä toukokuuta 2011 433/2011 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu

Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu SFS ISO20252 Sertifioitu Tuhat Suomalaista Suomen Yrittäjät Joulukuu 16 SFS ISO252 Sertifioitu Tutkimuksen toteutus Tuhat suomalaista /16 IRO Research Oy:n Tuhat suomalaista tutkimuksen tiedonkeruu tehtiin internetissä IROResearch

Lisätiedot

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011

ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 ARTTU Kuntalaistutkimus 2011 Tuloksia - kuntalaisten halukkuudesta mahdollisesti tarjottavaan kunnalliseen luottamustehtävään - kuntalaisten äänestysaikeista sekä arvioista erilaisten tekijöiden tärkeydestä

Lisätiedot

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS

KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS KUNTAVAALIEN YKKÖSTEEMAT: VANHUKSET, TERVEYSPALVELUT, KUNTATALOUS JA TYÖLLISYYS Lähes kaikki äänestäjät haluavat nostaa tärkeimmiksi kuntavaaliteemoiksi vanhusten huollon ( %), kotikunnan talouden ja velkaantumisen

Lisätiedot

Q1 Sukupuolesi. Foreca.fi kävijätutkimus syksy / 27. Answered: 4,024 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100%

Q1 Sukupuolesi. Foreca.fi kävijätutkimus syksy / 27. Answered: 4,024 Skipped: 0. Mies. Nainen 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Q1 Sukupuolesi Answered: 4,024 Skipped: 0 Mies Nainen Mies Nainen 64.81% 2,608 35.19% 1,416 Total 4,024 1 / 27 Q2 Kuinka vanha olet Answered: 4,024 Skipped: 0 alle 16 vuotta 16-24 vuotta 25-34 vuotta 35-44

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta

Kuntien nykyiset strategiat. UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Kuntien nykyiset strategiat UusiKunta Strategisen kehittämisen ja alueiden käytön toimikunta Asikkala 2012 Asikkala Mahdollisuuksia Päijänteen rannalla Asikkala on oman identiteettinsä säilyttävä, verkottuva

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy

Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa. 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Mitä kuuluu isä? Mannerheimin Lastensuojeluliiton valtakunnallisen isäkyselyn satoa 5.3.2009 Mirjam Kalland, MLL Maija Säkäjärvi, Sosiaalikehitys Oy Kyselyllä haluttiin tietoa Millainen toiminta kiinnostaa

Lisätiedot

1. Oletteko tyytyväinen vai tyytymätön hallituksen toimintaan yhä vakavammaksi muuttuvan taloustilanteen parantamiseksi?

1. Oletteko tyytyväinen vai tyytymätön hallituksen toimintaan yhä vakavammaksi muuttuvan taloustilanteen parantamiseksi? TALOUSTUTKIMUS OY 20090213 10:39:51 TYÖ 2407.11 TAULUKKO 7014 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä

Alueellinen identiteetti Puheenvuoro Kyläparlamentissa Rovaniemellä Puheenvuoro Kyläparlamentissa 15.6.2011 Rovaniemellä Vesa Puuronen Itä-Suomen yliopisto vesa.puuronen@uef.fi 29.6.2011 1 Sisältö Johdanto 1. Identiteetti-käsitteistä 2. Alueellinen ja alueen identiteetti

Lisätiedot

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI NUORISOBAROMETRI 2015 ARJEN JÄLJILLÄ Nuorten arjenhallinnan ulottuvuudet muodostavat tiiviin kokonaisuuden. Uni, ystävät, harrastukset, ruokailutottumukset, talous ja kulutus ovat kiinteä osa nuorten arkea.

Lisätiedot

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus

Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lapin maahanmuuttotilastoja Anne-Mari Suopajärvi Lapin ELY-keskus Lappi kodiksi maahanmuutto- ja kotouttamistyön ajankohtaisseminaari Rovaniemi 5.10.2016 Ulkomaan kansalaisten osuus väestöstä 31.12.2015

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

kielipassi Moduuli 1

kielipassi Moduuli 1 kielipassi Moduuli 1 minä ja lähipiiri MINÄ / IHMINEN / MODUULI 1 / A1.3 Osaan kertoa perustiedot itsestäni kirjallisesti ja suullisesti. Osaan vastata henkilötietokysymyksiin. Osaan täyttää henkilötietolomakkeen.

Lisätiedot

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa.

Talouden koko. Kantrin lukijat elävät keskivertosuomalaista suuremmassa taloudessa. Kantri on Maaseudun Tulevaisuuden kuukausiliite. Kantri kertoo tästä ajasta, maaseudun elämästä, ihmisistä ja ilmiöistä lämpimästi ja terävästi. Se ei kaihda kaivautua pintaa syvemmälle, mutta uskaltaa

Lisätiedot

Kummasta puolueesta Keskustasta vai Kokoomuksesta tulee pääministeri?

Kummasta puolueesta Keskustasta vai Kokoomuksesta tulee pääministeri? TALOUSTUTKIMUS OY 20090114 14:07:32 TYÖ 2403.12 TAULUKKO 17012 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 18-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen

Asukastutkimus 2016 Pirkkalan kunta 3.6.2016. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Asukastutkimus Pirkkalan kunta 3.6. Etta Partanen Anna Laiho Jari Holttinen Sisällys 1. Yleistä tutkimuksesta 2. Tutkimuksen keskeisiä tuloksia 3. Vastaajien taustatiedot 4. Tutkimuksen tulokset Yleistä

Lisätiedot

Strategiamme Johdanto

Strategiamme Johdanto Strategia 2015-2016 Strategiamme 2015-2016 Johdanto Ruoveden tuleva kuntastrategia tehdään jäljellä olevalle valtuustokaudelle, jonka jälkeen uusi valtuusto päivittää strategian vastaamaan sen hetken tilannetta.

Lisätiedot

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio

Lapsiperheiden yksinäisyys Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Lapsiperheiden yksinäisyys 7.4.2016 Perheaikaa.fi nettiluento Katariina Pelkonen, HelsinkiMissio Mitä yksinäisyys on? THL:n mukaan jopa 400 000 ihmistä Suomessa kärsii yksinäisyydestä. Suomalaisista joka

Lisätiedot

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina

Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Tavoitteena reilu yhdistys Ratsastajainliiton tarina Yhtä jalkaa - Ratsastuksen Reilu Peli Mitä on Reilu Peli? Jokaisen oikeus harrastaa iästä, sukupuolesta, asuinpaikasta, yhteiskunnallisesta asemasta,

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA TAIDETASSUJEN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA 2 SISÄLLYS JOHDANTO 1. TAIDETASSUJEN RYHMÄPERHEPÄIVÄKOTI 2. TOIMINTA-AJATUS JA ARVOT 3. KASVATTAJA 4. TOIMINTAYMPÄRISTÖ 5. SISÄLTÖALUEET 6. ARVIOINTI JA SEURANTA

Lisätiedot

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström

IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN. Anki Mannström IMUA JA HYVINVOINTIA OMAAN TYÖHÖN Anki Mannström Holistinen - Kokonaisvaltainen yksilö Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki vaikuttaa hyvinvointiimme! TASAPAINO? TERVEYS IHMISSUHTEET TYÖ TALOUS Tasapainoa

Lisätiedot

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14

Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: /14 Kysely Piispanlähteen alakoulun oppilaille Yhteenvetoraportti N=349 Julkaistu: 19.4.2010 1/14 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat 1. Kerro luokkasi 1. 1A 21 6,02% 2. 1B 17 4,87% 3. 1C 16 4,58% 4. 2A 22 6,30%

Lisätiedot

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7)

Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kuntaliitoskyselyn tuloksia 2. - 8.3.2012 1 (7) Kesälahti & Kitee kuntaliitos 2013! Yhteenvetoraportti N=199 Julkaistu: 10.2.2012 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Olen 1. kesälahtelainen 71 37,17% 2. kiteeläinen

Lisätiedot

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot:

Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen asianmukaisesti lähdeviitteellä. Lisätiedot: KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2273 KuntaSuomi 2004 : kuntalaiskysely 2004 Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata siihen

Lisätiedot

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma

Arjen turva kysely. Pyhtään asukkaiden vastaukset. EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma Arjen turva kysely Pyhtään asukkaiden vastaukset EK-ARTU hanke Etelä-Kymenlaakson turvallisuussuunnitelma 8.2.2013 1 Vastaajia yhteensä 39 Vastaajien tausta Vastaajien lkm %-osuus vastaajista Naisia 31

Lisätiedot

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM

Kuntapalvelut Torniossa vuonna 2013 8.4.2013 HM 8.4.213 HM Sisällys Johdanto 1 Torit ja torikauppa 42 1. Kokonaisarvosana 2 Urheilu ja pelikentät 43 2. Tyytyväisyys asuinkuntaan: Laaja asuinkuntaindeksi 3 Sisäliikuntatilat 44 3. Tyytyväisyys asuinkuntaan:

Lisätiedot

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

19 Uusimaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 19 Uusimaa 19.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 19.1. UUSIMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 13 kpl Taajaan asutut: 6 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl Uusimaa on väkiluvultaan

Lisätiedot

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN

Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN Pidämme huolen P IDÄ M ME HUOLEN 2 Inergia on monipuolinen energia-alan ammattilainen läheinen, inhimillinen ja lappilaisten tarpeita aidosti ymmärtävä Alkusanat Inergian toiminta-ajatus on selkeä: Inergia-konserni

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

1. Suomeen on parhaillaan rakenteilla viides ydinvoimareaktori. Kannatatteko viidennen reaktorin lisäksi lisäydinvoiman rakentamista Suomeen?

1. Suomeen on parhaillaan rakenteilla viides ydinvoimareaktori. Kannatatteko viidennen reaktorin lisäksi lisäydinvoiman rakentamista Suomeen? TALOUSTUTKIMUS OY 20090219 08:57:12 TYÖ 2408.12 TAULUKKO 7012 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Siilinjärven kunta. Asukaskysely

Siilinjärven kunta. Asukaskysely Siilinjärven kunta Asukaskysely 01 5.1.01 Sisältö Tutkimuksen toteutus Huomioita tutkimuksesta Vastaajarakenne 5 Kokonaistyytyväisyys Siilinjärveen Suositteluhalukkuus 8 Tyytyväisyys kunnan palveluihin

Lisätiedot

Aineistonrakenne Telebus vko 38A-38B/2008 (.000) n= % N= % Kaikki Taustatiedot. Elämäntilanne

Aineistonrakenne Telebus vko 38A-38B/2008 (.000) n= % N= % Kaikki Taustatiedot. Elämäntilanne TALOUSTUTKIMUS OY 20080919 09:10:34 TYÖ 2338.21 TAULUKKO 2002 ss N-LUVUT Aineistonrakenne Painottamaton Painotettu (.000) n= % N= % Kaikki 1008 100 4156 100 Taustatiedot Sukupuoli Nainen 505 50 2095 50

Lisätiedot

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015

SPOT- profiilitutkimusraportti. Naurunappula Syyskuu 2015 SPOT- profiilitutkimusraportti Naurunappula Syyskuu 2015 Yleistä tutkimuksesta Naurunappula.com- sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu 16.- 30. syyskuuta 2015 välisenä aikana. Vastauksia tutkimukseen

Lisätiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot

22 vastausta. Tiivistelmä. Olen. Vuosiluokkani on. Alakouluni oli. Muokkaa tätä lomaketta. Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vastausta Näytä kaikki vastaukset Julkaise tiedot vesa.raasumaa@gmail.com Muokkaa tätä lomaketta Tiivistelmä Olen 5% Tyttö 5 % Poika 5 % 5% Vuosiluokkani on 8,% 3,8% 7. 5 % 8. 8. % 9. 7 3.8 % 5% Alakouluni

Lisätiedot

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku

Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikutukset tasa-arvoon? Eeva Honkanummi va Kehittämispäällikkö Espoon kaupunki, sosiaali- ja terveystoimi Turku Vaikuttavuus Tämän seminaarin esittelyteksti: pohditaan naisten ja miesten tasaarvon merkitystä

Lisätiedot

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET

SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET SOSIAALIHUOLLON ASIAKASTIETOJEN HALLINNAN KEHITTÄMISTARPEET PHSOTEY / PERUSPALVELUKESKUS tuottaa Artjärven, Hartolan, Iitin, Myrskylän, Nastolan, Orimattilan, Pukkilan ja Sysmän sosiaali- ja perusterveydenhuollon

Lisätiedot

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland

ZA5209. Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland ZA5209 Flash Eurobarometer 269 (Intergenerational Solidarity) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 269 Haluaisin kysyä muutaman kysymyksen, jotka liittyvät yhteiskuntamme muodostavien eri sukupolvien

Lisätiedot

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä

Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä Maistiaisia syksyn 2011 ARTTU-kuntalaiskyselystä ARTTU-Kuntaseminaari Kuntatalolla 15.12.2011 Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom Laaja KUNTALAISKYSELY 2011 jatkoa syksyn 2008 kyselylle Kohde: 18-80

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta

Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Vain reilu viidennes hyvin perillä itsehallintoalueuudistuksesta Hallituspuolueet sopivat marraskuussa uusista, nykyisiin maakuntiin perustuvista itsehallintoalueista, joissa ylintä päätösvaltaa käyttää

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään

Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään 2016 Ainutlaatuinen Lappajärvi kutsuu asumaan ja viihtymään atuinen Lappajä Visio: Lappajärvi on asukkaistaan välittävä turvallinen ja viihtyisä asuinkunta. Arvot: Lappajärvi on yhteistyöhön valmis itsenäinen

Lisätiedot

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus

Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Ikääntyvien palvelutarvekartoitus Alueiden ennakointiseminaari 14.3.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke Ikääntyvät mukaan tulevaisuustyöhön! Vuosi

Lisätiedot

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3.

KUNTA JA PALVELUT. Taustatiedot. 1. Asuinalueesi. Ydinkeskustassa (Noin 1,5 km etäisyydellä linjaautoasemasta) 2. Vastaajan ikä. 3. KUNTA JA PALVELUT Tällä kyselytutkimuksella kartoitetaan Nokian kaupungin asukkaiden näkemyksiä kuntapalveluista. Kaupunkilaisia pyydetään arvioimaan kaupungin palveluita erilaisten kysymysten kautta Kyselyssä

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty Kysely kaupungin viestinnästä Kaupunkikohtainen raportti: Loviisa FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kaupunkeja tutkimuksessa: Loviisan kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU

MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU MUN MYRTSI -MOBIILISOVELLUSKOKEILU 1.9. 30.11.2016 Alustava vastausraportti (28.11.2016) Vantaan kaupunkisuunnittelussa tehdään parhaillaan suunnitelmaa tulevaisuuden Myyrmäestä. Suunnitelmalla varmistetaan

Lisätiedot

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI

TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI TUUSULAN KUNNALLISJÄRJESTÖ Vaaliohjelma 2017 - ELINVOIMAA TUUSULAAN - HALLINNOSTA IHMISTEN YHTEISÖKSI Keskustalla on yhdessä tekemisestä 110 vuotinen perinne. Keskusta rakentaa politiikkansa ihmisen, ei

Lisätiedot

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste

Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste Hyvän elämän iltakahvit Oppiva kahvila ryhmäkeskustelun kooste 26.1.2011 Suomussalmi Ämmänsaaren seurakuntatalo Illan ohjelma Ilmoittautumiset ja iltakahvit Illan teemojen ja keskustelumenetelmän esittely

Lisätiedot

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi

Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Paikallisella yhteistyöllä.. hanke, tonttimarkkinointi Suomusjärvi 9.5.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen, Paikallisella yhteistyöllä vahvempi Salo -hanke 2016-2018 Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys,

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

Kyllä 19 23* 15* 38* 20 15* 14* 18 16* 15* 34* 20* 17* Ei 73 68* 78* 54* 72 77* 78* 75 78* 76 56* Ei osaa sanoa * 9* 10* 8 8

Kyllä 19 23* 15* 38* 20 15* 14* 18 16* 15* 34* 20* 17* Ei 73 68* 78* 54* 72 77* 78* 75 78* 76 56* Ei osaa sanoa * 9* 10* 8 8 TALOUSTUTKIMUS OY 20100820 09:24:15 TYÖ 2533.22 TAULUKKO 7015 np VER % Telebus vko 33A-33B/2010 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi

Lisätiedot

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa SOSIAALI- JA TERVEYS- HALLINTOTIEDE Yhdistää opetuksessa (kaikilla tasoilla) molemmat hyvinvoinnin

Lisätiedot

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland

ZA4880. Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland ZA4880 Flash Eurobarometer 239 (Young people and science) Country Specific Questionnaire Finland FLASH 239 YOUNG PEOPLE AND SCIENCE D1. Sukupuoli [ÄLÄ KYSY - MERKITSE SOPIVIN] Mies...1 Nainen...2 D2. Minkä

Lisätiedot

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta

Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Kansalaisten ja asiakkaiden näkemykset valinnanvapaudesta ja palvelujen integraatiosta Anna-Mari Aalto ja Laura Hietapakka Mitä valinnanvapaus tuo tullessaan näkökulmia sote-uudistukseen seminaari 15.3.2016

Lisätiedot

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut

FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut KYSELYLOMAKE Tämä kyselylomake on osa Yhteiskuntatieteelliseen tietoarkistoon arkistoitua tutkimusaineistoa FSD2468 Kunnallisalan ilmapuntari 2008: valtuutetut Kyselylomaketta hyödyntävien tulee viitata

Lisätiedot

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610.

Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 32 alaikäisyksikössä vuoden 2016 aikana. Vastaajia oli noin 610. YHTEENVETO 10.10.2016 Maahanmuuttovirasto/ Vastaanottoyksikkö ALAIKÄISYKSIKÖIDEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO 2016 Taustaa Yksintulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin

Lisätiedot

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014

Asiakastyytyväisyyskysely kesä 2014 Kysely toteutettiin netissä sekä lähetettiin paperiversioita asiakkaille. Vastausaikaa oli neljä kuukautta (kesäkuu-syyskuu). Vastauksia tuli netin kautta 29 kpl ja postitse 28 kpl. 1. Vastanneista naisia

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku 1 Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Valtakunnalliset neuvolapäivät 3-4.11.2010 Helsinki Marita Väätäinen, terveydenhoitaja Koskelan neuvola 2 Taustaa TUKEVA 1-hankepilotointi

Lisätiedot

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen

Kuntalaiskysely. Kiihtelysvaara. Pasi Saukkonen Kuntalaiskysely Kiihtelysvaara Pasi Saukkonen 14.10.2015 116 Kiihtelysvaaralaista vastaajaa % 0 20 40 60 80 100 Kaupunkilainen vai maalainen? kaupunkilainen 3% Oletko mielestäsi sekä maalainen että kaupunkilainen

Lisätiedot

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on?

EI MIKÄÄN NÄISTÄ. KUVITETTU MINI-MENTAL STATE EXAMINATION Ohjeet viimeisellä sivulla. 1. Mikä vuosi nyt on? 2. Mikä vuodenaika nyt on? POTILAS: SYNTYMÄAIKA: TUTKIJA: PÄIVÄMÄÄRÄ: 1. Mikä vuosi nyt on? 2000 2017 2020 1917 EI MIKÄÄN NÄISTÄ 2. Mikä vuodenaika nyt on? KEVÄT KESÄ SYKSY TALVI 3. Monesko päivä tänään on? 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10

Lisätiedot