Orimattila Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Orimattila

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Orimattila Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Orimattila"

Transkriptio

1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 33,20 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 956,69 3. Sukupuoli Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. mies 32 41,56% 2. nainen 45 58,44% Yhteensä % 4. Siviilisääty Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. naimisissa/avoliitossa 60 77,92% 2. naimaton 4 5,19% 3. muu (leski/eronnut) 13 16,88% Yhteensä % 5. Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäär ä Prosentt i 20% 40% 60% 80% 100% Kansa-/peruskoulu 15 19,23% Ammattikoulu/kurssi 13 16,67% Ylioppilas (ei ammattikoulutusta) 2 2,56% 4 Opisto-/ koulutason tutkinto 26 33,33% Sivu 1

2 . 5. Alempi korkeakoulututkinto/ammattikorkeakou lu 11 14,10% Ylempi korkeakoulututkinto 10 12,82% Muu, mikä 1 1,28% Yhteensä % 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Johtava asema 2 2,56% 2. Ylempi toimihenkilö 7 8,97% 3. Alempi toimihenkilö 10 12,82% 4. Työntekijä 9 11,54% 5. Yrittäjä 12 15,38% 6. Maatalousyrittäjä 2 2,56% 7. Opiskelija 4 5,13% 8. Hoidan lapsia/kotia/omaisia 4 5,13% 9. Työtön/lomautettu 2 2,56% 10. Eläkeläinen 24 30,77% 11. Muu, mikä 2 2,56% Yhteensä % 7. Nykyinen työnantajanne? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kunta/kuntayhtymä 14 18,18% 2. Kunnan yhtiö/liikelaitos 1 1,30% 3. Valtio/ muu julkinen 3 3,90% 4. Järjestö/yhdistys 4 5,19% 5. Yritys 10 12,99% Sivu 2

3 6. Oma yritys/itse työllistynyt 14 18,18% 7. Ei työelämässä 31 40,26% 8. Muu, mikä 0 0,00% Yhteensä % 8. Nykyinen perhemuotonne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Yksin asuva 14 17,95% Kahden tai useamman aikuisen talous, ei alaikäisiä lapsia Kahden tai useamman aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia Yhden aikuisen talous, yksi tai useampia alaikäisiä lapsia 39 50,00% 23 29,49% 1 1,28% 5. Muu, mikä 1 1,28% Yhteensä % 9. Yhteiskunnallisia näkemyksiä kuvataan julkisessa keskustelussa usein vasemmisto-oikeisto - ulottuvuudella. Miten sijoittaisitte itsenne tälle ulottuvuudelle? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Vasemmisto 3 3,95% ,68% ,21% ,53% 5. Oikeisto 2 2,63% Yhteensä % 10. Miten tyytyväinen olette Yhteensä Sivu 3

4 Erittäin tyytymätön (Arvo: 1) (Arvo: (Arvo: (Arvo: 2) 3) 4) Erittäin tyytyväinen (Arvo: 5) Nykyiseen elämäntilanteeseenne yleensä (avg: 3,82) Omaan tai perheenne taloudelliseen tilanteeseen (avg: 3,49) Omaan tai perheenne asumistilanteeseen (avg: 3,99) Sosiaalisiin suhteisiin ympäristössänne (avg: 3,84) Kuntanne yhteisöllisyyteen (avg: 3,09) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % Yhteensä 2 % 8 % 30 % 43 % 17 % 11. Mitä sanomalehtiä luette? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. En lue sanomalehtiä 2 2,56% 2. Etelä-Suomen Sanomat 60 76,92% 3. Paikallinen ilmaisjakelulehti 68 87,18% 4. Käytän vain internettiä 5 6,41% 5. Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä 6. Valtakunnallinen sanomalehti, mikä 57 73,08% 31 39,74% Yhteensä 12. Ihminen voi samaistua ja kokea kuuluvansa erilaisiin alueellisiin kokonaisuuksiin. Missä määrin koette samaistuvanne tai koette yhteenkuuluvaisuutta seuraaviin alueellisiin kokonaisuuksiin? Erittäin vähän (Arvo: 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin Yhteensä paljon (Arvo: 1) 2) 3) 4) 5) Sivu 4

5 Lähin naapurusto (avg: 3,36) Kaupunginosa tai kylä (avg: 3,29) Seurakunta (avg: 2,65) Asuinkunta tai - kaupunki (avg: 3,19) 100 % 100 % 100 % 100 % Maakunta (avg: 2,63) 100 % Lääni (avg: 2,31) 100 % Suomi (avg: 4,16) 100 % Pohjola (avg: 3,27) 100 % Euroopan Unioni (avg: 2,42) 100 % Yhteensä 9 % 26 % 27 % 27 % 11 % 17. Onko teillä sukulaisia asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 16 21,62% 2. Kyllä 58 78,38% Yhteensä % 18. Asutteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Kuntakeskuksessa tai kantakaupungissa Esikaupungissa, lähiössä tai keskustan reuna-alueella 19 24,68% 17 22,08% 3. Kylän keskustassa 18 23,38% 4. Haja-asutusalueella 23 29,87% Yhteensä % 19. Miten todennäköistä on, että asutte koko loppuelämänne nykyisessä asuinkunnassanne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin todennäköistä 29 37,66% ,97% Sivu 5

6 ,48% ,79% 5. Erittäin epätodennäköistä 7 9,09% Yhteensä % 20. Kuvitelkaa tilanne, jossa en kunnat kilpailevat keskenään siitä, missä kunnassa/kaupungissa on "hyvä asua ja elää". Miten arvioisitte nykyisen asuinkuntanne sijoittuvan kilpailussa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Erittäin huonosti 0 0,00% ,53% ,32% ,74% 5. Erittäin hyvin 14 18,42% Yhteensä % 21. Kuinka oheiset määritelmät kuvaavat omaa asuinkuntaanne Erittäin 2 (Arvo: 3 (Arvo: 4 (Arvo: Erittäin hyvin huonosti (Arvo: 2) 3) 4) (Arvo: 5) 1) Yhteensä tuttu (avg: 4,20) 100 % turvallinen (avg: 3,95) tunnettu (avg: 3,37) läheinen (avg: 3,59) välittävä (avg: 2,97) auttava (avg: 2,99) yhteisöllinen (avg: 3,08) urheilullinen (avg: 3,65) 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % 100 % kulttuurinen 100 % Sivu 6

7 (avg: 3,37) avoin (avg: 2,93) 100 % Yhteensä 4 % 15 % 31 % 37 % 13 % 30. Pidättekö kuntaa pelkästään kunnallisten palveluiden järjestäjänä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 58 76,32% 2. Kyllä 18 23,68% Yhteensä % 32. Onko kuntarajoilla teille merkitystä? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 27 36,00% 2. Kyllä 48 64,00% Yhteensä % 34. Näettekö oman kuntanne yhdistymisen toisen kunnan kanssa mahdollisena? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Ei 37 48,05% 2. Kyllä 40 51,95% Yhteensä % 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. luonnosta 49 65,33% 2. rakennuksista 26 34,67% 3. ihmisistä 48 64,00% 4. historiasta 34 45,33% 5. saavutuksista 29 38,67% 6. muusta, mistä 23 30,67% Yhteensä 41. Onko kunnassanne omaa murretta? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Sivu 7

8 1. On 71 95,95% 2. Ei 3 4,05% Yhteensä % 49. Osallistutteko kunnassanne järjestettäviin tapahtumiin? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Aina 1 1,32% ,21% ,11% ,05% 5. En koskaan 1 1,32% Yhteensä % 50. Missä paikkakunnan yhdistyksissä, järjestöissä tai osuuskunnissa toimitte aktiivisesti? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kylä- /kaupunginosayhdistys 19 31,15% 2. Kotiseutuyhdistys 9 14,75% 3. Vanhempainyhdistys (koulu,päiväkoti tms.) 8 13,11% 4. Liikunta- tai urheiluseura 19 31,15% 5. Kulttuurijärjestö 7 11,48% 6. Nuoriso- /opiskelijajärjestö 5 8,20% Poliittinen järjestö tai puolue Tuottaja- tai yrittäjäjärjestö Ammattiyhdistys tai - järjestö 20 32,79% 4 6,56% 5 8,20% 10. Eläkeläisjärjestö 7 11,48% 11. Ympäristöjärjestö 0 0,00% 12. Vapaaehtoisjärjestö 9 14,75% 13. Maanpuolustusjärjestö 5 8,20% Sivu 8

9 Osuuskunta (esim. 14. kauppa) 15. Uskonnollinen järjestö/kerho Muu yhdistys tai 16. järjestö, mikä 5 8,20% 9 14,75% 14 22,95% Yhteensä 51. Oletteko osallistunut kunnassanne liikunta- ja urheiluharrastuksiin tai seurannut kilpailuja? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 57 76,00% 2. Ei 18 24,00% Yhteensä % Entä lapsenne? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 42 68,85% 2. Ei 19 31,15% Yhteensä % 52. Pidättekö liikunta- ja urheiluharrastuksia kuntalaisia toisiinsa lähtentävinä tapahtumina? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 75 97,40% 2. Ei 2 2,60% Yhteensä % 56. Tunnetteko kuntaanne liittyviä tai kuntanne innoittamia Kyllä (Arvo: 1) Ei (Arvo: 2) Yhteensä lauluja (avg: 1,41) 100 % tansseja (avg: 1,77) 100 % kirjallisuutta (avg: 1,37) 100 % kuvataidetta (avg: 1,27) 100 % Yhteensä 55 % 45 % 57. Toimitteko aktiivisesti seurakunnassa? Sivu 9

10 Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 22 28,21% 2. Ei 56 71,79% Yhteensä % 58. Kunnilla ja seurakunnilla on yhteiset rajat perintönä yhteisten pitäjien ajalta. Liittyvätkö seurakunta- ja kuntasuhteenne jollain lailla toisiinsa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 24 33,80% 2. Ei 47 66,20% Yhteensä % 61. Hautapaikkaa voidaan pitää myös ihmisen viimeisenä/lopullisena asuinpaikkana. Mihin hautausmaahan haluaisitte mieluiten tulla haudatuksi? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Asialla ei ole minulle merkitystä ,00% Yhteensä % 66. Tunnetteko en maakuntalaulun Vihreiden harjujen maa? Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% 1. Kyllä 15 21,43% 2. En 55 78,57% Yhteensä % Sivu 10

11 Kuntaidentiteetti 2009 Avoimet vastaukset N=876 Julkaistu: Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta 32 vuotta 6 vuotta 60 vuotta 46 vuotta 49 vuotta 30 vuotta 73 vuotta 34 vuotta 75 vuotta 60 vuotta 20 vuotta 8 vuotta 10 vuotta 30 vuotta 5 Sivu 1

12 vuotta 72 vuotta 41 vuotta 44 vuotta 33 vuotta 7 vuotta 68 vuotta 74 vuotta 48 vuotta 45 vuotta 29 vuotta 70 vuotta 53 vuotta 17 vuotta 21 vuotta 71 vuotta 10 vuotta 5 vuotta 34 vuotta 6 vuotta 6 Sivu 2

13 vuotta 47 vuotta 2 vuotta 60 vuotta 8 vuotta 26 vuotta 71 vuotta 2 vuotta 33 vuotta 3 vuotta 62 vuotta 32 vuotta 33 vuotta 45 vuotta 7 vuotta 45 vuotta 30 vuotta 11 vuotta 50 vuotta 56 vuotta 44 Sivu 3

14 vuotta 16 vuotta 5 vuotta 26 vuotta 0,7 vuotta 25 vuotta 4 vuotta 24 vuotta 57 vuotta 3 vuotta 30 vuotta 17 vuotta 56 vuotta 7 vuotta 3 vuotta 52 vuotta 39 vuotta 21 vuotta 66 vuotta 50 vuotta 3 Sivu 4

15 vuotta 21 vuotta 32 vuotta Minä vuonna olette syntynyt Sivu 5

16 Sivu 6

17 Sivu 7

18 Koulutuksenne? (valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä keskikoulu Sivu 8

19 6. Mikä on ammattiasemanne tällä hetkellä? (Valitkaa vain yksi vaihtoehto) Muu, mikä liikenneohjaaja tutkija 8. Nykyinen perhemuotonne? Muu, mikä perhekoti 11. Mitä sanomalehtiä luette? Paikallislehti/pitäjänlehti, tilattava, mikä n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat Sivu 9

20 n Sanomat, Pielavesi-Keitele n Sanomat n Sanomat, Padasjoen Sanomat n Sanomat n Sanomat, Viikko-Häme orimattilan sanomat Oirmattilan Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n sanomat n sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat Sivu 10

21 n Sanomat n Sanomat n sanomat Pieksämäen Lehti n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n Sanomat n sanomat n Sanomat 11. Mitä sanomalehtiä luette? Valtakunnallinen sanomalehti, mikä Iltalehti, Ilta-Sanomat Hesari HS, Aamulehti Maaseudun Tulevaisuus Suomenmaa Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat HS Sivu 11

22 HS HS Kansan Uutiset HS, Maaseudun Tulevaisuus HS HS Helsingin Sanomat HS netti-hesari, -IS, -IL, -Taloussanomat HS HS Helsinginsanomat HS HS Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Helsingin Sanomat Helsingin Sanomat Helsingin sanomat Kansan Uutisten Viikkolehti Hesari Maaseudun tulevaisuus, Helsingin sanomat Sivu 12

23 13. Missä kunnissa vanhempanne ovat syntyneet? Nastola,, Nastola Tervola, Kirvu Jaakkima Kirvu Vehmersalmi, Turku Hollola, Kirvu Ristiina, Loviisa Juankoski Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa, Sortavala, Iitti, Hämeenkyrö, Kirvu Jääski, Pielavesi Mäntsälä, Sivu 13

24 Turku, Rovaniemi Mustasaari, Hiitola Vampula,, Iitti Tornio, Kuhmoinen, Muurasjärvi Koski Hl, Asikkala Enontekiö Parkano Rajantakainen Kirvu ja Karkkila, Loppi Mäntsälä, Kannonkoski Halikko, Säkkijärvi, Rantasalmi Hollola Reisjärvi Sievi Pohjanmaa, Karjala Sivu 14

25 Saarijärvi Kirvu Kuusamo Pyhäjärvi Vpl, Kärkölä Nilsiä ja Liperi Artjärvi, Kirvu Imatralla Reisjärvi ja Luumäki ja Kirvu Akaa/isä ja /äiti ssa Isä: Lapua Äiti: Tampere Liperi, Sortavalan mlk Helsinki ja Valkeakoski ja Hausjärvi Helsinki, Luumäki ja Harlu (Karjala) Isä ssa Äiti Kirvussa orimattila ja Kuusamo, Säkkijärvi Sivu 15

26 Iisalmi/ & Pukkila Ristiina ja Mikkelin maalaiskunta Kirvu, Ylistaro, Alasjärvi, Korpilahti, Nastola Kirvu, Turku ja, Viipuri Pukkila ja Kemiö, Karhula 14. Mikä on syntymäkuntanne? Mäntsälä Kouvola Porvoon mlk Sivu 16

27 Kirvu Juankoski Oulu Pielavesi Ulvila Jyväskylä Hämeenlinna Sivu 17

28 Enontekiö Kihniö Tampere Mäntsälä Angelniemi Nastola Hollola Toholampi Helsinki Saarijärvi Kuusamo Lapinjärvi Porvoon mlk Imatra Iitti Sivu 18

29 Helsinki Uppland-Västby, Ruotsi Porvoon mlk Artjärvi LAHTI Lapinjärvi Sivu 19

30 Helsinki 15. Mitä kuntaa pidätte omana kotikuntananne? Lapsuuteni kotikunta Pukkila Sivu 20

31 Pielavesi? kuntaa, jossa kulloinkin asun Vaistomaisesti Lahtea Sivu 21

32 Saarijärveä Tällä hetkellä en mitään Pukkila sitä, missä koti a En oikeastaan mitään (Järvenpää??) Kerava Rovaniemi Sivu 22

33 SUURLAHTI Lapinjärvi 16. Mikä tekee kunnasta kotiseudun? Suku isänäidin puolelta 1700-luvun alusta alkaen sta/kärkölästä. Liikkuneet n. 15 km säteellä Mihin tunnun kuuluvani koti, yhteydet, tuttuus Koko elämän asunut Lapsuudenkodin maatilan säilyminen ja asuminen siellä Yhteenkuuluvuuden tunne Elintavat, ympäristö, kieli, vanhat rakennukset, turvallisuus Sivu 23

34 lapsuus ja nuoruus 19 vuoteen saakka siellä, asun nyt siellä Pitkä asuminen Koti, ystävät Asuminen Viihtyvyys, kauneus Ihmiset ja ympäristö - luonto. Pitkä asuminen "tuttu ja turvallinen" Sisäinen tunne Murre, maaseutu, pikkukoulut, sukulaiset. Sukulaiset, kotipaikka, tuttu kulttuuri ja maisemat Olen koko ikäni asunut syntymäkunnassani, joten kotiseutuna tutuin ja turvallisin. Pitkä asuminen Tuttu ympäristö, ystävät, sukulaiset Tuttuua Ihmiset Työ, ystävät, sukulaiset, oman elämän historia paikkakunnalla, nähnyt paikkakunnan kehityksen läheltä. Asumisviihtyvyys, sosiaalinen kanssakäyminen, palvelut (kulttuuri) mahdollisuus vaikuttaa yhteisiin asioihin. Juuret ja paikan eli kunnan tuomat muistot lapsuudesta. Synrymä- ja asuinkunta Asunut siellä n. 50 v. Sivu 24

35 "Kirjoilla oleminen" Olen asunut täällä yli puolet elämästäni ja tehnyt 2/3 työurastani. Koti Kulttuuri, infrastruktuuri, ihmiset Asuinpaikka, sukulaiset, ystävät Lapsuusajan maisemat, tuttu murre ja turvallinen, vakaa elämäntyyli Kaikki Palvelut ja aiempi asuinkunta Asuinpaikka, harrastukset, palvelut, yhteisö Ympäristö/ihmiset Koti ja kesäpaikka Ystävät, kokemkset, sosiaalinen verkosto, lapset Ympäristön tuntemus - paikkoja joihin on jotenkin kiintynyt - tietää paikkojen historiasta, vaikuttaneista ihmisistä. Ajan myötä myös omia kokemuksia paikoista. Ihmiset ja paikkakunnan yhteisöllisyys lisäävät kodikkuuden tunnetta. Tuntee kuuluvansa johonkin yhteidöön. Tuttu asuinalue, missä perhe, siellä koti, missä harrastukset, siellä koti. Ympäristö, sidosryhmät Koti, perhe ja ystävät sekä työyhteisö Juuret Tuttuus, turvallisuus, sellainen olo ja tunne että on kotona. Tutut ympäristöt, nuoruusvuosien muistot. Lapsuusmuistot Sivu 25

36 Kotikunta on asuinkunta palveluineen ja perheen asuinpaikka. Kun lapset ovat koulussa, se kiinnittää muualta tulleen äidinkin kuntaan. Tosin kotiseudulla myös menneisyys pitäisi olla tuttua ja sitä se ei minulle nyt ole. Samoin muualta muuttaneiden vieroksuminen vähentää kotiseudun tuntemuksia. oma koti Suku on ollut orimattilalaisia viimeiset 200 vuotta Alueen historia ja perinnetapahtumat. Sukujuuret seudulta ja sukulaisiin yhteydet. Tuntee ja tietää ihmiset. Täällä on niin hirveästi maata. Se, että tuntee kuuluvansa sinne!! Juuret... Läheiset Elänyt siellä nuoruuden, suurimman osan elämästäni. Tutut ihmiset ja paikat. Työ, ihmissuhteet, vapaa-ajan harrasteet, sukulaiset Koti ja työ Sukulaiset, naapurit ja ystävät Asuinpaikka Vanhemmat, kirkko, isovanhemmat, sisarukset. Ihmiset Siellä asuminen ja ystävien, harrastusten yms. kautta siellä toimiminen. Ihmissuhteet Juuret, lähihistoria, sukuperinteet, kylän ja n identiteetti, hämäläinen maalaispitäjä: oma tahto/ei käännetä kelloja muiden käskystä. Me toimitaan itse kuten v Vanhemmat ja lapsuus sukulaiset ja ystäväpiiri, koulu kunnan keskustassa lukioon asti, paikallinen harrastustoiminta Luonto Sivu 26

37 22. Mitkä piirteet erottavat mielestänne kuntanne lähikunnista? Yhteisöllisyys, asuin- ja koulutusympäristön turvallisuus - vahva paikallishenki, "orimattilalaisuus" - edelläkävijä monissa asioissa Sopivan kokoinen maaseutukaupunki Muuttovoittokuntana haaste kehittää edellämainittuja. Olen itse vastuussa ja haluan vaikuttaa positiivisesti Hyvät liikenneyhteydet, kohtuullinen kuntakoko, päättäjät ovat onnistuneet kohtuullisesti taloushallinnossa Maalaiskaupunkimaisuus, halu pysyä itsenäisenä Tarpeeksi suuri maalaiskaupungiksi. Palvelukykyinen. Kehitys Maaseutukaupunki Pieni maalaismainen - luonto lähellä Maaseutumainen kaupunki Ittellinen Itsenäinen Maaseutumaisuus, läheisyys Koripallo ja ammunta harrastuksina voimakkaita. Selkeä kanta päättäjillä kuntaliitokseen. Maaseutumainen, perinteinen, suuret viljelyalueet, ei liian suuri tai pieni, muuttovoittokunta. Olen joskus kuullut mainittavan orimattilalaisen olevan ylpeä?? Oletan sen kuitenkin olevan "hämäläistä hitautta". Paljon savista peltoa, iso Sivu 27

38 Toistaiseksi ei halua liittyä/liitosta muihin kuntiin/kaupunkeihin. Kulttuuri ja taiteet, mm. taidemuseo. Kotikyläni järvimaisema on valtakunnallinen maisemakohde. Itsepäisyys, halu säilyttää kunnan itsenäisyys. Sisäänpäinlämpeävyys, itseriittoisuus. on orimattilalaisille maailman napa, täällä eletään yhä vieläkin 1960-lukua. Puolensa pitävä Hevoset, punaniskatouhu, kulttuurimaisema maaseudulla Vahva tahto pysyä itsenäisenä piittaamattomuus tosiasioista ja suuruudenhulluus Ei oikeastaan eroja Mallusjärvi ja kuhat Melko hyvä yhteishenki, ei riidellä keskenämme! Maaseutu ja yhteisöllisyys Me itte Ei kovin suuri eikä turhan pieni Se tuntuu kodilta. Itsenäisyyspyrkimys Kyllin iso tullakseen toimeen. Tunnettu vanha maatalouspitäjä Hevoset :) Hyvät liikenneyhteydet, tarvittava määrä palveluita verrattaessa pieniin lähikuntiin. Umpimielisyys ja kuppikuntaisuus. Jos ei ole syntynyt ssa, ei ole mitään. Samat ongelmat toki muissakin pikkukunnissa. Suurempi on muualta muuttaneiden sulatusuuni. Sivu 28

39 suuruudenhulluus ei kuulu Påijät-Hämeeseen vaan Uuteenmaahan Maaseudun läheisyys ja ihmisissä luonteenpiirre maalaisuus. Ihmiset enemmän ennakkoluuloisia uusia asioita kohtaan, ainakin alkuperäiset orimattilaiset. tämä kylä on pieni En osaa vielä muodostaa asiasta käsitystä. Samantyylisiä kuntia on ympärillä. Itsenäisyys, maalaiskaupunkimaisuus, vireät kylät, jonkin asteinen takapajuisuus Onneksi joitakin palveluja on vielä ssa Kaupunki-maaseutumaisuus Maanviljelys edelleen voimakasta, kaupunkinimikkeestä huolimatta, Kunnan laajuus, monimuotoinen keskusta = paljon palveluita ja kaupat, monenlaisia ja -kokoisia kyliä - toimivia kyliä. Maanviljely huomattava osuus. Nopea päätöksentekokyky. Omatoimisuus. Pitkäjänteisyys. Palvelut riittävät Historia, omia orimattilalaisia tapoja, kulttuuri, (pitsit) ei muilla. Itsenäisyys tavoitteena. Urheilu maaseutumainen pikkukaupunki 23. Mikä on mielestänne en menestyksekkäin kunta? taloudellisesti kulttuurisesti Hollola Sivu 29

40 sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Nastola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sysmä taloudellisesti kulttuurisesti Hollola sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Kärkölä taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti Pukkila sosiaalisesti/yhteisöllisesti Pukkila Sivu 30

41 taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola kaikki jokseenkin samanlaisia taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Pukkila taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Nastola taloudellisesti - kulttuurisesti Asikkala sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti, Sivu 31

42 sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Heinola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Artjärvi taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Heinola kulttuurisesti Heinola sosiaalisesti/yhteisöllisesti Asikkala taloudellisesti Taitaa kaikilla mennä huonosti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti eos kulttuurisesti eos sosiaalisesti/yhteisöllisesti eos taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hämeenkoski taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sivu 32

43 taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti liekö Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Nastola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola Iitti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti - kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti Nastola Sivu 33

44 sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti eos eos eos taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti? kulttuurisesti? sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti orimattila lahti lahti ja/tai orimattila taloudellisesti - kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Sivu 34

45 taloudellisesti kulttuurisesti - sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Hollola kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti? taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollila Hollola Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti Sysmä kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Nastola taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti en tiedä taloudellisesti kulttuurisesti Sivu 35

46 sosiaalisesti/yhteisöllisesti taloudellisesti Hollola kulttuurisesti orimattila sosiaalisesti/yhteisöllisesti - taloudellisesti kulttuurisesti sosiaalisesti/yhteisöllisesti Hollola Hollola 24. Onko tiedossanne mitään tarinaa tai kertomusta kuntanne synnystä tai varhaisvaiheista?kertokaa pääkohdat Mattilan ori veti kiveä reellä perässään ja kirkko pystytettiin siihen, mihin se pysähtyi Minulla on n historian kirjat. Voin lukea ne sieltä. Tähän en niitä nyt kirjoita. Mattilan ori kirkonrakennuspuuhissa Mattilan orin kirkonpaikka Mattilan isäntä oriillaan ajoi kirkon peruskiviä ja mihin ori pysähtyi, rakennettiin n kirkko. Isäni suku tuli Iitistä. joten en tiedä perustamisesta. Heidän perimätietonsa ei kerro n perustamisesta. Kaikkea muuta historiallista kylläkin. Ei ole Hollolasta eronnut osa. Haluttiin omat päättäjät. n nimi tuli Mattilan orihevosesta. Suur-Hollolasta erotettu seurakunta. Minne Mattilan talon ori veti kirkon peruskiven, siihen kirkko tehtiin. - Mallusjärven seutu asuttu jo kivikaudella. Viittaan -seuran kotiseutukirjoihin, joihin olen itse kirjoittanut vanhojakin, edelliseltä sukupolvelta siirtyneitä asioita. Mattilan ori veti kiveä Ollut ennen Hollolan perämetsästysmaita Hollolan Tennilän miesten taka/metsästysmaita on ollut ssa, Porvoonjoki on ollut kulkupaikkana jo 9000 vuotta sitten, kuin myös rantautumis/asuinpaikkana ssa. Sivu 36

47 Mattilan ori veti kivikuormaa ja kun hevonen pysähtyi, kirkko rakennettiin siihen. on saanut nimensä siitä, että Mattilan ori pysähtyi nykyiselle kirkonmäelle, josta kaupunki alkoi kehittyä. Mattilan oristahan se alkoi:, kun hevone pysähtyi kirkon mäelle. Oli osa Suur-Hollolaa Mattilan ori veti kiven nykyiselle kirkon paikalle. Mattilan ori vetämässä kirkon isoja seinäkiviä. Siirtokarjalaisten asuttamienn oman asuinkylän osalta jonkin verran tuttua. on kylä, Salpausselän ohjaama, vesi vesien joukkoon mereen vaipuu voimissaan, niin kuin joet tekevät seurakunta sai kappelioikeudet. Se oli kauaskantava ratkaisu. Kirkon paikan synty, Mattilan ori veti kirkon peruskiveä/kiviä ja pysähtyi paikalle, missä nykyinen kirkko sijaitsee. Samasta syystä Mattilan orin mukaan kirkonkylä nimettiin ksi. Mattilan ori valjastettiin vetämään kiveä ja minne hevonen jaksoi kiven raahata, sinne perustettiin n kirkko. Mattilan hevonen ja kirkon rakentaminen Mattilan ori veti kiveä kirkon perustaksi ja hevonen hyytyi kirkonmäelle... Mattilan ori vetänyt n ensimmäisiä kirkonhirsiä, josta nimi Mattilan hevosen kiven veto kirkon paikalle. Piti rakentaa kirkko. Mattilan ori veti peruskiveä ja päätettiin kirkko rakentaa siihen, mihin ori pysähtyi. Siinä se nyt seisoo, upea kivikirkkomme, alunperin muistaakseni vuodelta n kylä/kirkko perustettiin siihen paikkaan, mihin Mattilan ori veti kivirekeä. Omistan kirjat n historia, lueskelen aina joutessani Mattilan orin vetämä kärry. Mihin matka päättyi rakennettiin kirkko. Mattilan orin vetämä kivireki pysähtyi - siihen tuli kirkko. Mattilan ori tuli nykyiselle kirkonmäelle, paikasta tuli. Sivu 37

48 - Mattilan ori vetämässä rattailla kunnan (pitäjä) rajoja, tarua ilmeisesti. Mattilan isäntä valjasti orin vetämään kiveä ja mihin ori tuupertui, jäi kirkon ensimmäinen perustuskivi. ei ole Mattilan orin pysähtyi kivikuormineen nykyisen kirkon paikalle Kirkko rakennettiin paikkaan, mihin Kuivannon Mattilan hevonen pysähtyi, jaksoi kuljettaa ison kiven. ei ole Matin ori veti kiveä ja mihin ori pysähtyi, siihen tuli. Lentävä legenda... Alueella on ollut Suomen vanhinta asutusta, arkeologisia löytöjä. Kirkon paikka löytyi kuulemma niin, että Mattilan ori veti reellä kiviä kirkonseiniksi ja väsyi nykyisen kirkon paikalla. Kunnan nimi tuli myös tästä Mattilan talon orista. Ei ole Mattilan ori veti perustuskiveä... Mattilan Ori-niminen hevonen veti rakenteilla olevan kirkon kivet, josta nimi kunta perustettiin siihen mihin Mattilan ori jaksoi kiveä vetää Oli jääkausi ja... sta: Mattilan Ori pysähtyi mäellä jonne rakennettiin ensimmäinen kirkko... Tarina Mattilan orista, joka kiskoi kiviä = kirkon paikka. Mattilan ori ja kivikuorma > kirkon paikka. Mattilan ori > kirkon paikka. Hevonen veti kiviä ja siihen mihin asti se jaksoi niitä vetää syntyi. Mattilan ori kiskoi kirkon peruskiveä ja siihen kohtaan, johon heppa väsähti, rakennettiin n kirkko ja kirkonkylä. Jokainen kuullut tämän koulussa. Mattilan Ori veti kirkon kiviä Sivu 38

49 25. Mitkä ovat mielestänne tärkeimmät arvot (perusperiaatteet), jotka ovat kuntaanne leimaavia eli valtaosan hyväksymiä ja noudattamia? Turvallisuus on maaseutumainen kaupunki, jossa mm. kaavoituksen avulla pyritään säilyttämään avaruus esim. isoilla tonttikoilla. on ihmisten kaupunki. Tullaan toimeen omillaan niin yksilöinä kuin julkispalveluissakin niin pitkälle kuin mahdollista Hyvät kouluolot, riittävä tuntikehys, liikuntapaikkojen kunnossapito, viihtyvyys, panostus ammuntaurheiluun, ei arvo. Maa halutaan pitää asuttuna, joten kylien voimavarat ovat koko kaupungin voimavarat. Omavaraisuus. Toimintakeskeinen yhteisö. Päätäntävallan säilyttäminen keskuudessamme. Maalaisuus, luonnonläheisyys, itsellisyys, ihmisenkokoisuus Talous on ollut kutakuinkin kunnossa, kulttuuria omasta takaa paljon, vanhuspalvelu tyydyttävää Yhteistyökyky naapurikuntien kanssa. Seurakunnan keskeinen rooli kunnan tukemisessa. Me itte Itsenäinen ja omillaan toimeen tuleva. Itsenäisyys Itsenäisenä pysyminen. Läheisyys, maaseutumaisuus, kehittyvä. Annetaan tilaa toisillemme Rehellisyys, työteliäisyys, kova talkoohenki, tietty konservatiivisuus. Asiakkaille/asukkaille tarjotaan peruspalvelut. Säilytetään kunnan itsenäisyys ja turvataan oma päätösvalta edes joissain asioissa. Ei uskota siihen, että muut osaavat päättää kuntaamme koskevista asioista paremmin kuin itse osaamme. Näin on aina ennenkin tehty, joten tehdään nytkin. Haluttomuus muuttua muun maailman mukana. Sivu 39

50 Koti, uskonto, isänmaa Perinne, maatalous, nurkkakuntaisuus, sisäänpäin lämpeäminen kännissä voi ajaa, nuoriso saa rikkoa yhteistä omaisuutta, koirat saavat kakkia toisen pihalle, asukkaat ja liikkeet eivät huolehdi piha-alueistaan Pikku-porvarillinen maalaiskonsensus "Tää on meirän oma " - toimitaan omamme hyväksi ja "periksi ei anneta". Sijainti Naapuriapu, yrittäminen haluaa laajentua ja hankkia lisää palveluja ja asukkaita sulkeutuneisuus, muun kulttuurin kuin liikunnan vastustaminen, oikeistolaisuus Osallistuva, kirkossa käyvä ja yhteisiä tapahtumia harrastavaa ihmistä kuunnellaan ja arvostetaan. Perusturvallisuus, luonnonläheisyys, palvelujen helppo saatavuus, mutkaton kanssakäyminen ihmisten kesken, rehellisyys. Pidetään huolta lapsista, nuorista ja vanhuksista ja edistetään työssäkäyvien hyvinvointia. Välittäminen ja yhteisöllisyys. Epäily tuntemattomia kohtaan, itsekkyys, kuppikuntaisuus. piittaamattomuus omista nurkista Vahvan identiteeetin omaava kunta. Terveen itsetuntoinen. Pidetään huolta lapsista, nuorista ja vanhuksista. Eli koulusysteemit toimii hyvin, on riittävästi päiväkoteja ja hyviä hoitopakkoja lapsille sekä vanhuksille. Kehitetään kuntaa rakentamalla ja myymällä omakotitalotontteja. Ihmisläheisyys. en tiedä Pyrkimys pysyä ns. itsenäisenä kuntana. Itsenäisyys kuntana, yrittäjyyteen kannustaminen, "sivistynyt maalaisuus" Sivu 40

51 maalaismaisuus ja rauhallisuus muutoksia ja muunlaisia ihmisiä kohtaan ollaan epäileviä itsetuntoisuus " apua ei pyydetä, ennenkuin on pakko " lai tekee ja murisee vaikka olisi väärinkin. Sittemmin karjalaisväestö vilkkaudellaan vireytti ja sai kantaväestön juttelemaan enemmän. Jotkut paheksuu vieläkin " koko ajan äänessä " olevia. Valehtelu, epärehellisyys ja lakien ja määräysten rikkominen. Asiat hoidetaan niin että vähällä työllä selviää. Sisäänlämpiävä yhteisö. Muualta tulleita katsotaan "kieroon". Mielestäni täällä ei ole arvoja mutta nämä ovat periaatteita joita noudatetaan yleisesti ainakin alkuperäisväestön joukossa. Itsenäisyys, monimuotoisuus. Me Rehellisyys, työteliäisyys, perheen arvostaminen. Säilyä itsenäisenä. Sitkeys, sisu, yrittäminen, läheisistä huolehtiminen. Rehellisyys ja toisen kunnioittaminen. Itsenäisyys ilman Lahtea enpä ole tietoinen kaupungin arvoista. Aluedemokratia otetaan suhteellisen hyvin huomioon, kyläjohtokunnat toimivat aktiivisesti. 26. Miten ne mielestänne eroavat naapurikuntien arvoista? ajattelee rahaa, Hollola on liikaa Lahden sylissä, Heinola on umpikujassa, Artjärvi on röyhkeä, Kärkölän talous on heikko - Nastola on vähän kuin - OK. Naapurikunnissa ei panosteta niin paljon opetukseen -> tiukempi tuntikehys. Päätöksenteko on meillä arvojen mukaista ja sopuisaa verrattuna esim. Artjärveen. Pidetään kaikista kuntalaisista huolta. Sosiaalinen huolto on tasapuolista myös syrjäkylillä- Yhteistyössä ei eripuraa, hyväksytään naapurikuntien menestyminen. Melko tasa-arvoisia Sivu 41

52 Muilla kunnilla on halu yhdistyä. Lähellä olevat pienkunnat eivät ole niin kehittyviä, taas ei ole niin yhteisöllinen ja se on selkeästi kaupunki. Eivät mitenkään. on luonnollisesti toisenlainen kaupunki. on Hollolan ja Mäntsälän kaltainen. Muualta muuttaneita enemmän muissa kunnissa, joten ei ehkä yhtä sisäänlämpiävää ei mitenkään Ei mitenkään Maita ei myydä kenelle sattuu, eikä paljon täällä ole maahanmuuttajia näkynyt. Ihminen huomataan. Pienemmätnaapurikunnat harkitsevat yhteenliittymiä pelkää, että nielaisee kaiken suuremmassa kunnassa ei ehkä oltaisi niin suvaitsemattomia Ei mitenkään. Suuri taajama (=kaupunki) tuo turvattomuutta, yksilö hukkuu massaan, toisesta ei huolehdita, rehellisyys katoaa. Kun mittakaava suurenee, tulee lisää byrokratiaa ja asioiden hoito voi olla hankalampaa. Pienessä kunnassa on helpompi pitää toisesta huolta kuin isossa. Tavallista umpimielisempiä.? Yhteistyö toisten kuntien kanssa laiskempaa. Puuttuu vahvat virkamiehet, mikä osallistuisivat yritysmaailman kehittämishankkeisiin, saataisiin uusia yrityksiä myös an. en tiedä Muut kunnat eivät pyri pysymään yhtä vahvasti itsenäisinä ja Mäntsälä ovat muutoskykyisiä ja dynaamisia paikkakuntia Sivu 42

53 En tiedä, jos katsoo Hämeeseen päin. Taitaa olla sama on erittäin pitkälle omillaan toimeentuleva kunta. Katsomme silmiin... Maaseutukaupunki. eos. 27. Monissa kunnissa 'palkitaan' vuosittain joku kuntalainen nimityksellä tai mitalilla. Onko teidän kunnassanne tällainen käytäntö? Mikä sen nimi on? On - vuoden orimattilalainen - eli meidän Satu Vuoden orimattilalainen, joulukadun avauksen yhteydessä Kyllä. Vuoden kaupunkilainen Vuoden orimattilalainen Vuoden kaupunkilainen Vuoden yrittäjä. Urheilusaavutus huomioidaan myös. Kai vuoden orimattilalainen Yhdessä kylässä (Tönnö) valitaan "Vuoden kyläläinen" vuodeksi kerrallaan. Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilalainen Vuoden yrittäjän valitseminen Vuoden orimattilalainen Vuoden yrittäjä Vuoden orimattilalainen n vuoden yrittäjä Sivu 43

54 Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilalainen (jo käytössä) Vuoden orimattilalainen. Kyllä Syntymäkylässäni, Niemenkylä-Tönnö, valitaan vuosittain "Vuoden tönnöläinen" (Siltajuhlat). Kyllä, vuoden kaupunkilainen. Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilalainen Papinahon Varsat -reliefi. Vuoden orimattilalainen, vuoden yrittäjä, vuoden pienyrittäjä Vuoden kuntalainen/vuoden yrittäjä vuoden yritäjä Vuoden kuntalainen kaupunginjohtajan ansioton palkankorotus yksimielisellä päätöksellä Varsareliefi Vuoden kaupunkilainen Varsat - plaketti Vuoden orimattilalainen Vuoden yrittäjä On. Täällä valitaan ainakin vuoden yrittäjä, voi olla muitakin, ei vain tule mieleen Vuoden yrittäjä Sivu 44

55 Vuoden kaupunkilainen Vuoden orimattilalainen. Kyllä, "Vuoden orimattilalainen". eos Palkitaan, mutten muista nimitystä. Vuoden orimattilalainen. Vuoden orimattilalainen. en tiedä Vuoden orimattilalainen Vuoden orimattilainen palkitaan joulukuussa vuosittain. kyllä. eduskuntavaalit Vuoden yrittäjä valitaan vuosittain. en tiedä - En ole varma onko kunnassamme Vuoden lainen Vuoden kaupunkilainen Vuoden yrittäjä, vuoden orimattilalainen. vuoden orimattilalainen joulukadun avajaisissa Mitä väliä. Lions Clubin Vuoden yrittäjä. Vuoden orimattilalainen. Sivu 45

56 On ollut: Satu Mäkelä-Nummela. Vuoden yrittäjä Vuoden kuntalainen. En tiedä. en ole tietoinen. Vuoden kaupunkilainen ja vuoden teko Vuoden lainen 28. Mikä on kuntanne vaakunan aihe? Hevonen Hevonharja Hevonen ja viikate Hevonen Hevonen (ori) + viikate Hevosenpää Takajaloilleen nouseva orihevonen ja viikate. Mattilan ori Hevonen Hevosen pää Ori Hevonen Hevonen Sivu 46

57 Hevonen kunnan nimestä johdettuna. Hevonen Hevonen Hevonen, viikate 1 ori ja viikate Ori + viikate. Ori Hevonen, tottakai. Hevonen Hevonen Hevonen Hevonen Orihevonen Hevonen Hevonen/ori, jolla on viikate. Orihevonen ja viikate Hevoset Julma hevonen viikatteella "Mattilan" ori viikate ja kuolonkouristuksissa korskuava hevonen Hevonen, viikate Ori viikate olalla Sivu 47

58 Takajaloille noussut ori sekä viikate Hevonen Hevonen Hevonen Orihevonen Hevonen Hevonen Ori Ori Heponen Hevonen, viikate Hevonen ja viikate Hevonen sapeli kavioissa. Hevosenpää. Hulmuavaharjainen ori, jolla on viikate. hevonen + viikate Pystyyn nouseva hopeinen hevonen punaisessa kentässä Maalaisuus. Hevonen ja viikate. leijona Ori Hevonen Hevonen nousee vedestä jonkilainen sirppi kaviossaan Sivu 48

59 Hevonen ja viikate Vaakunassa on ori niin kuin nimessäkin. Hevosella on viikate. hevonen Mattilan Ori ja viikate Hevonen Hevosenpää ori Jaa-a. Joku Ori ja viikate Hevonen ja viikate. Hevonen ja viikate Hevosen pää/viikate. Ori ja viikate Orin pää ja viikate. ori, varmaan se Mattilan ori sitten. Ja viikate, joka viittaa maanviljelyyn. hevonen Hevosen pää ja viikate 29. Mitä symboleja kuntanne käyttää vaakunan ohella (eläin, kukka, kivi, laulu yms)? Moottoritien varressa oleva hevosenharja on luonnosteltu ja sitä käytetään markkinoinnissa. hevosharjalogo (Paavo Palokankaan suunnittelema) Kivi - spektroliitti Hevosenharja Sivu 49

60 J.H. Erkon kirjallinen tuotanto, musiikki, laulut, n oma nimikkokivi, taiteet Val-Hakalan ja Yli- Mäyryn. Hämäläisten laulu, Jätkän humppa Hämäläisten laulu suositumpi kuin ehkä muualla, johtuen kirjoittajasta = J.H. Erkko Ori, kivi Eläin, viikate Hevosen harja Hevonen ja harja Liehuva harja Hevosen harjas. Hevosen harja (mm. moottoritien varrella), seurakunta käyttää n kirkkoa, Heinämaan pitsi Viikate "Hevospitäjä", tai nykyisin kaupunki. Onhan täällä Erkko-patsas, Erkko-lukio ja Melanderin tekemä "n jenkka". Maankuulun kuvanveistäjän Pentti Papinahon teokset taidemuseolla. Hevonen, hevosen harja Hevosen liehuva harja ym. hevoseen liittyvä. Tyylitelty hevosen harja, -kivi koruissa. Hevonen hevosen harja Hevonen, harja, kordieriittikivi Hevosen harja tyyliteltynä kirkontorni Hevonen Sivu 50

61 Hevosenharja Hämäläisten laulua täällä lauletaan. Viikate Hevonen Liehuva harja Viikate Ori Viikate? Peridodiitti-kivi, vaakunan lisäksi Paavo Palokankaan suunnittelema logo, liehuva harja. Runoilija J.H. Erkko :) Eläin Jonkun taiteilijan suunnitteleman moottoritiepatsaan mukaisesti pätkä hevosen harjaa. Lapsen piirrosta muistuttava tikkumainen kuva tuo mieleen harvan täikamman.? Liehuva harja Hevonen, hevosen harja, lankarullat/entinen villatehdas. elän joka on leijona Hevosen harja Liehuva harja-taideteos moottoritien kupeessa, n taidemuseon Tytön pää-taideteos, pitsinkudonta Heinämaalta hevoinen joka paikassa ja Erkon maininta Yleensä juuri tätä vaakunaa tai hevosta hevosen harja, Erkko Sivu 51

62 En ole varma, eläin, hevonen n pitsit, n nimikkokivi (en muista nimeä) hevosen harja Jätkän humppa Eläin Hevonen. Liehuva harja hevosia ainakin vilisee kunnan esittelymateriaalissa hevosen harjakset Hevosen harja (Paavo Palokankaan suunnittelema). 31. Pitäisikö kunnalla olla nykyistä laajempia päämääriä tai tehtäviä, jos kyllä niin, mitä? Kulttuurin ja perinteiden vaaliminen erityisesti oman kunnan osalta. Kunnan pitää tasapainottaa markkinatalouden aiheuttamia ongelmia silloin kun ihminen putoaa yhteiskunnan rattaista. nykyisissä riittävästi hoitamista Ei Nykyiset valtionavut eivät anna mahdollisuutta muihin tehtäviin. Kyllä, esim. nuorten tulevaisuuteen pitäisi satsata enemmän Olla kehityksessä mieluummin edellä kuin jäljessä, luoda asumisedellytyksiä ja liikenneyhteyksia. Nykyiset riittävät Jos nykyiset tulevat hoidettua hyvin, se on pääasia. Sivu 52

63 Olla tiennäyttäjä tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa (ilmastokysymys, eläminen supistuvan talouden aikana) Ihmisestä välittäminen Ei ainakaan vielä Ei Kyllä, antaa kotikunta/kotiseutuidentiteetti. Velvotteita tulisi karsia tai siirtää takaisin valtiolle. Lähinnä työhön ja sen saantiin liittyviä. Yhteinen halu kehittää asuinympäristöä - kuntaa paremmaksi paikaksi asua ja kehittyä, tehdä työtä ja viihtyä. Kuntalaisten yhdistäminen, eriarvoisuuden poistaminen ja syrjäytymisen ehkäisy. Ei terveyden ja vanhusten hoito Ei Maaseudun suojeleminen, perinnemaisemien säilyttäminen Ei Pitäisi keskittyä olennaiseen ja välttää pöhöä, miksi ihailla aina suurta, vaikka pieni on kaunista. Varsinkin kun on taloudellisesti vaikeat ajat olisi tärkeää keskittyä pienten asioiden hyvään hoitoon, suuret parantuvat pienten osien summana. Ei pidä olla Asukkaiden terveydenhoito, koulutus Parantaa työllisyystilanne Hyvä kun selviää näistä nykyisistä vaatimuksista. Suunnitelmat 20 v. eteenpäin Sivu 53

64 Huomioida entistä enemmän ikäihmisten toiveita Asuinalueen turvallisuus ja viihtyisyys. Yrittäjien ja kunnan yhteistyön kehittäminen ja yritystoiminnan huomioon ottaminen kunnan kaikessa päätöksenteossa (=vaikutusten arviointi). Ei tarvitse olla. Pysyä itsenäisenä Maapallon säilyminen tuleville sukupolville. Ei, koska on vaikea toteuttaa jo nytkin mitä pitäisi. Välitetään asukkaasta vauvasta vaariin, eikä käsitellä kustannuserinä, jotka tuupataan heti muualle lopulliseen hoitoon. omat asiat ensin kuntoon Kyllä. ei Yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuus, turvallisuus! Yhteisöllisyyden vahvistaminen ja tiiviimpi yhteistyö paikallisten yritääjien kanssa Kuntalain mukaan kunnan tehtävä on huolehtia kuntalaisten hyvinvoinnista - toivottavasti laajaalaisesti. Ei kai Kaikenlaisten konsulliselvitysten tilalla, ( ja rahoilla ) voisi tehdä laajoja kuntalaiskyselyjä. Jos vilä tulosten perusteella ryhdytään toimenpiteisiin, tuloksena on taatusti tyytyväisempiä kuntalaisia. Vanhustenhoidon turvaaminen jokaiselle kuntalaiselle omassa kunnassa. Pysyminen edelleen itsenäisenä. Valtaa alaspäin. Valtaa kylille Kaavoitus pois kunnilta - kaavoitus Uudelle Suurkunnalle Kunhan saisi edes perusasiat hoidettua (koulutus, päivähoito, sairaanhoito, vanhusten huolti ym. sos. huolto). Sivu 54

65 Ei Pitää olla: jotain sellaista osaamista, yhteishenkeä ja tavoitteita, jotak rohkaisevat myös ulkopuolisia muita kuntia toimimaan yhteistyön hyväksi. kulttuuri yms.. tapahtumia eos. Ei 33. Liittyykö kuntasuhteeseenne mitään sellaista, joka ei liity välittömästi palveluihin? Luonto, suku, ystävät, vanhat rakennukset Liittyy - identiteetti oikeus itsehallintoon, mahdollisuus päättää omavastuisesti kotikunnan asioista ja kehityksestä Kyllä Olen ylpeä, että olemme maaseutukaupunki. Kuulumme Uudenmaan alueeseen. Olemme perinteisesti hämäläisiä. Toimimme ilmansuunnassa etelään ja pohjoiseen. Kaikki lapsuusmuistot liittyvät kirkon seutuun ja Jymylinnan mäkeen Hyvä sijainti Helsinki- akselilla. Ei Ei Kaikki palvelut saa Lahdesta, ei tarvitse asioida kunnan keskustassa juuri koskaan. Kunnan oma identiteetti ja sen merkitys kunnan asukkaalle (esim. "Osaava " viitekehys jokaiselle. Ei Kunnallinen luottamustoimi Sivu 55

66 Kulttuurellisuus, maisemat (=laajat pellot sekä isot kalliot ja JÄRVIEN PUUTE!) Kotiseututyö Tuttu ja turvallinen asuinympäristö, paljon tuttuja ihmisiä. Vaikuttaminen paikalistasolla. Kyllä, ihmiset ja ystävät, jotka voivat olla muuttaneet tosiin kaupunkeihin taikka ulkomaille, kokevat myös olevansa kotoisin täältä. Ihmiset kasvavat, mutta yhteiset harrastukset, kiinnostukset ja kokemukset säilyvät kuvastuneena omaan kotipaikkaansa. Kylätoimikunta Ei Ehkä hyvä sijainti eteläisessä Suomessa, ei idässä eikä lännessä. Ei Ei Ei Ei Enpä osaa heti kertoa Luottamustehtäviä Halu olla orimattilalainen, olla ylpeä siitä. Hyvä ilmasto, ei pakokaasuongelmaa. Ei Tietty yhteisöllisyyden tarve kotikuntalaisten kanssa ja riittävä määrä hauskoja tapahtumia. ei Tunnesiteet. ei kai Sivu 56

67 Paljon suhteeseeni kuntaan liittyy, kuinka tunnen muualta muuttaneena minut otetun vastaan. ssa (kuten paljon muissakin pienissä kaupungeissa) syntymästään paikkakunnalla asuvat muodostavat keskenään tiiviin yhteisön, johon ei tunnu tarvittavan lisää jäseniä. (Siinäkin tapauksessa, että puoliso olisi syntyjään paikkakuntalainen.) Keskustan visuaalinen ilme ja imago, paikan henki - Ei kai Kyllä, sukulaiset y.m Lenkki- ja marjamaastot Tämä on synnyinkuntani ja olen koko elämäni asunut täällä, joten tunneside on kiinteä. Ei Juuret, historia, kirkko, arvot. identifioituminen kuntaan tai kylään ei mielestäni ole riippuvainen palveluiden tuottajasta. Voin olla viljaniemeläinen, vaikka lapset kävisivätkin Luhtikylän koulua. Voin olla orimattilalainen, vaikka hakisinkin palveluni muualta. 35. Jos vastasitte kyllä, minkä kuntien kanssa oman kotikuntanne yhdistyminen olisi mahdollista tai toivottavaa? n tulisi yhdistyä pienempien naapurikuntien kanssa, ei Lahden. Lahteen yhdistyminen ei tuo mitään uutta lle, palvelut vain monimutkaistuvat ja hidastuvat. Uusi kunta -hankkeen kuntien kanssa. Artjärvi, Myrskylä, Pukkila Artjärvi Artjärvi mahdollisesti. Myrskylä on myös rajakuntamme. Ei näistä kunnista taloudellista apua lle ole. Joku "pieni" naapuri, kuten Pukkila Sivu 57

68 Ehkä Artjärvi -keskeinen Ympäröivien kuntien kanssa. Artjärvi Artjärvi, Myrskylä Mäntsälä, Pukkila, Artjärvi, Myrskylä, Askola (Kärkölä) Artjärvi tai jokin muu kunta tulevaisuudessa. Eipä juuri kenenkään. Ympäröivät pikku kunnat Artjärvi, Artjärvi, Myrskylä, Pukkila. EI Lahden tai en suurkuntaan. Artjärvi, Kärkölä Artjärvi, Myrskylä, Pukkila Artjärvi Artjärvi kai Lahden kanssa pitkällä aikavälillä - ei kuitenkaan toivottavaa. En ole perehtynyt asiaan. Mahdollista ja väistämätöntä liittyminen Lahteen. En tosin ole hyvilläni. Kaikista seudullisista palveluista näkee, että muut kunnat jäävät Lahden varjoon ja palvelut heikkenevät entisestään. Näin on käynyt terveyspalveluissa ja kansalaisopistossa. ei ainakaan Lahden Sivu 58

69 Myrskylä, Pukkila Mäntsälä? vastasin ei. Mahdollista Artjärven kanssa, toivottavasta en tiedä. Pienet ympäryskunnat voisivat liittyä an. Jos n talous kestää, voisi se säilyäkin itsenäisenä. pienet lähikunnat Pukkila, mutta se ei ole mahdollista kait Pienten kuntien: Artjärvi, Pukkila, Myrskylä. Artjärvi Tärkeintä on yhdistää Hollola--Nastola Ympäristäkunnatkin voivat liittyä - talous ajaa ainakin yhteistyöhön. Vahva voimakas keskus on myös maakunnan etu. Pienten vieruskuntien kanssa. Artjärvi Arjärvi, Pukkila, Myrskylä, Iitti. (ei kuitenkaan Lahteen päin..) en kuntaselvitys olisi hyvä katsoa ja harkita. 36. Mitkä asiat kunnastanne tulee mahdollisessa liitostilanteessa ehdottomasti säilyttää? Nopea ja joustava palvelu lähellä asuinalueita. Aktiiviset kylät ja joitakin hankkeita, mm. Henna ja Pennala. Samoin joitakin palveluja tulisi säilyttää orimattilalaisten lähellä esim. tekniset palvelut. keskeiset palvelupisteet Toimiva terveydenhoito Sivu 59

70 Outo kysymys, kun palvelutarjontaa ohjaa lainsäädäntö ja soteyhtymässä olemme alueellisesti päättäneet lähipalvelut jne. Perinteet ja nimi. Nimi, palvelut Kaikki mitä on vielä jäljellä Terveyskeskus, poliisi Kuntakeskus, palvelut keskustassa En osaa nimetä lainen identiteetti ja siitä kohoava keskinäisen tuen tuottama turvallisuus. Luotetaan itseemme. Rajat, vaakuna, oma valtuusto Maaseutumaisuus, itsenäisyys Omaleimaisuus Ei liitosta Lahden kanssa. Palvelut lähellä. Peruskoulu, lukio, terveyskeskus. Lähipalvelut Terveydenhuolto, koulu- ja sosiaalitoimi (EI PHSOTEY:lle!) Paikallinen terveydenhuolto, sosiaalilaitokset. terveys- ja koulutuspalvelut Oma terveydenhuolto, oma päätäntävalta Nimi, vaakuna Terveysasema ja koulut Sivu 60

71 Liikenne ja terveyspalvelut Maaseutumaisuus (harvaanasutus) Luotetaan itseemme Oman kuntamme määräysvaltaenemmistö Oma määräämisvalta. Kaikki mitä nytkin, veroäyri myös. Koululaitos, vanhusten hoito, Kela ja poliisipalvelut. Lisäksi olisi toivottavaa, että käräjäoikeus tulisi takaisin. Kyläkoulut Palvelut Oma kirjasto, liikuntapalvelut, terveydenhoitopaikat.? Päätösvalta Kaupungintalo, seurakunta ennallaan. en tiedä Keskustan palvelut, kyläkoulut, yhdistykset/seurat, taidemuseo, kirjasto, päätöksenteko Nykyiset palvelut edes tämän tasoisina. nimi, vaakuna, keskusta-alue Itsenäinen päätäntävälta peruspalvelut Palvelut, terveyskeskus, kirkko. Ehdottomasti: hautausmaat Sivu 61

72 Oma päätäntävalta, taloudellisesti voi tehdä yhteistyötä. Aina ei raha saa ratkaista - kuitenkaan. Peruspalvelut Lähipalvelut. kulttuuritapahtumat, kirjasto. En usko, että palveluverkosto muuttuisi liitoksessa merkittävästi, ainakaan lyhyellä aikavälillä. toisaalta laajenisi, voisi käyttää Lahden palveluja. 37. Mistä kunnasta kuntanne on irtautunut/itsenäistynyt? Hollolasta Hollola, aikoinaan Hollolasta v Hollolasta joskus satoja vuosia sitten Ei mistään, koska nykyistä kunta muotoa ei vielä ollut v. 1636, jolloin O:sta tuli itsenäinen suurkunta. Erosi Hollolan emäseurakunnasta TÄMÄNHÄN VARMAANKIN KAIKKI TIETÄVÄT! Hollola Hollolasta Aikoinaan on saanut osia kunnastamme. Suur-Hollolasta(?) Hollola Hollolasta "Aikojen alussa" Hollolasta kaiketi Suur-Hollolasta Hollolasta Ei tietääkseni mistään. Sivu 62

73 1636 Hollolasta (kirkollinen) Hollolan Tietääkseni Hollolasta Hollola joskus Hollolasta Hollolan seurakunnasta 1685? Suur-Hollolasta Minulle turhan kaukainen asia, on ollut jo niin kauan olemassa mutta äkkiä sanottuna Hollolasta Ei mistään?? Ehkä Hollolasta.? Hollolan emäpitäjästä Hollolan kappelikunnasta joskus kauan sitten. kouluista Aikoinaan varmaankin jostakin Hollolan seutukunnasta..? Hollola Ei kai mistään suur Hollolasta Hollola Suurhollola Hollolasta Sivu 63

74 Hollolasta Aikanaan suurhollolasta eos. 38. Kun kerrotte nykyisestä kunnastanne vieraille, niin kerrotteko muusta, mistä yhteisöllisyydestä yrittäjäystävällisyydestä vanhojen aikojen päättäväisyydestä kulttuurista pitsinnypläyksestä nopea kehitys Satu Mäkelä-Nummela, Riitta Väisänen, Saran Salama Taiteista, Heinämaan pitseistä, tapahtumista Takinkääntöviikko, Kantrit, Jätinpesä hevosharrastus, Saran Salama, Satu Mäkelä-Nummela, Erkko JH. Hevospitäjästä meihin kohdistuvasta kiusanteosta rattijuopoista, liikuntamahdollisuuksista elokuvahistoriasta elinkeinoista, ikärakenteesta, mitä kävellessä näkee, luonteesta mokista rauhallisuus, lyhyet etäisyydet mm. Helsinkiin Sivu 64

Jokin muu kunta Sivu 1

Jokin muu kunta Sivu 1 Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Jokin muu, mikä Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 6,10 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 965,50

Lisätiedot

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40)

Kuntalaiskysely 2008 ja 2011. Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 2008 & 2011. 2008 ARTTU kunnat (N=65) 2011 ARTTU kunnat (N=40) Suomen Kuntaliitto Marianne Pekola-Sjöblom Osallistumista ja vaikuttamista koskevat kysymykset 0 & Sipoo Näpäytä solua ja valitse kunta alasvetovalikosta Sipoo 0 ARTTU kunnat (N=6) Otos, lkm Vastanneet,

Lisätiedot

CADDIES asukaskyselyn tulokset

CADDIES asukaskyselyn tulokset CADDIES asukaskyselyn tulokset Kysely toteutettiin 27.4.-17.5.2009 Kyselyyn vastattiin Internet-pohjaisella lomakkeella osoitteessa http://kaupunginosat.net/asukaskysely tai paperilomakkeella Arabianrannan,

Lisätiedot

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille

Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille Suonenjoen kaupunki Kysely lapsiperheille 1. Vastaajan tiedot / Taustamuuttujaosio Vastaajaa koskeva tieto 1.1. sukupuoli mies nainen 1.2. ikä alle 20 vuotta 20 30 vuotta 31 40 vuotta yli 40 vuotta 1.3.

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN

PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN PÄLKÄNEEN KUNNAN KUNTASTRATEGIAN PÄIVITYS JA KEHITYSKUVAN LAATIMINEN Lähtötiedot Asukaskyselyn tulokset 09.12.2011 ASUKASKYSELY: PÄLKÄNEEN TULEVAISUUS Kysely toteutettiin syys-lokakuussa 2011 Kysely on

Lisätiedot

ainen/ seutu Mitä mieltä olette ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrästä Suomessa? Onko heitä...

ainen/ seutu Mitä mieltä olette ulkomaalaistaustaisten henkilöiden määrästä Suomessa? Onko heitä... TALOUSTUTKIMUS OY 20130801 08:20:10 TYÖ 000010231.11 TAULUKKO 41015 np VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat!

Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013. Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto. Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Puhe Rautavaara-päivien pääjuhlassa 30.6. 2013 Professori Vuokko Niiranen, Itä-Suomen yliopisto Hyvät Rautavaara-päivien osanottajat! Rautavaara-päivien monipuolinen ohjelma ja päivien näkyvyys kertovat

Lisätiedot

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1

Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 Poliisilaitosalueet ja toimipisteet 1.1.2014 lukien 14.6.2013 1 11 poliisilaitosaluetta Lapin poliisilaitos Oulun poliisilaitos Pohjanmaan poliisilaitos Sisä Suomen poliisilaitos Itä Suomen poliisilaitos

Lisätiedot

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki

Kansalaiskysely 2014. Mäntsälä + kaikki Kansalaiskysely 2014 Mäntsälä + kaikki Vastaajamäärä Koko selvityksessä yhteensä 1421 vastaajaa Mäntsälästä 330 vastaajaa Tuhatta täysi-ikäistä asukasta kohden 22 vastaajaa 23 % kaikista vastaajista 2.

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 1000 17 251 98 136 53 16 13 136 227 45 Kaikki painotettu (.000) N= 4244 61 1031 412 603 245 67 81 573 946 192

Kaikki painottamaton n= 1000 17 251 98 136 53 16 13 136 227 45 Kaikki painotettu (.000) N= 4244 61 1031 412 603 245 67 81 573 946 192 TALOUSTUTKIMUS OY 20131009 08:22:28 TYÖ 000010241.12 TAULUKKO 41016 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

17 Päijät-Häme. 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 17 Päijät-Häme 17.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 17.1. PÄIJÄT-HÄME Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 3 kpl Maaseutumaiset: 5 kpl Päijät-Hämeen

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille

LAPUAN KAUPUNKI. Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat. Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille LAPUAN KAUPUNKI Kaupunkikeskustan ja sen ympäristön osayleiskaavat Kysely kaava-alueen asukkaille ja muille kaupunkilaisille Hyvä Lapuan keskustaajaman / kylien asukas! Lapuan kaupunki on käynnistänyt

Lisätiedot

ainen/ seutu Haluaisin, että Suomen eurossa pysymisestä ja sen ehdoista järjestetään kansanäänestys

ainen/ seutu Haluaisin, että Suomen eurossa pysymisestä ja sen ehdoista järjestetään kansanäänestys TALOUSTUTKIMUS OY 20140425 09:29:36 TYÖ 000012062.15 TAULUKKO 41015 ss VER % Telebus vko 16Ake-17A/2014 +paneeli Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu

Lisätiedot

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008

Haastattelu- ja tutkimuspalvelut SUOMI EUROOPASSA 2008 Haastattelu- ja tutkimuspalvelut A SUOMI EUROOPASSA 2008 ITSETÄYTETTÄVÄ LOMAKE GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rengastakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus

Lisätiedot

ainen/ seutu Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole tärkeää. 5 3* 7* 4 4 5 5 4 5 3-3* 6* Ei osaa sanoa 2 2 2 2 1 1* 3 5* 1* - 2 3* 3

ainen/ seutu Ilmastonmuutoksen torjuminen ei ole tärkeää. 5 3* 7* 4 4 5 5 4 5 3-3* 6* Ei osaa sanoa 2 2 2 2 1 1* 3 5* 1* - 2 3* 3 TALOUSTUTKIMUS OY 20140417 09:27:54 TYÖ 000012060.11 TAULUKKO 41015 np VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

ainen/ seutu Mitä sosiaalisen median yhteisöpalveluita käytätte?

ainen/ seutu Mitä sosiaalisen median yhteisöpalveluita käytätte? TALOUSTUTKIMUS OY 20141211 09:17:24 TYÖ 000012171.11 TAULUKKO 41015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

ainen/ seutu En hyväksy lasten ruumiillista kurittamista missään tilanteessa 56 67* 45* 53 48* 62* 58 53 61* 61 54 55 54*

ainen/ seutu En hyväksy lasten ruumiillista kurittamista missään tilanteessa 56 67* 45* 53 48* 62* 58 53 61* 61 54 55 54* TALOUSTUTKIMUS OY 20130605 08:27:30 TYÖ 000010223.11 TAULUKKO 41015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Vauraimpien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Brasilian on heti rajoitettava päästöjensä kasvua. 35 32* 37* 28* 35 32 38* 38* 31* 41* 42* 38* 30*

Vauraimpien kehitysmaiden kuten Kiinan ja Brasilian on heti rajoitettava päästöjensä kasvua. 35 32* 37* 28* 35 32 38* 38* 31* 41* 42* 38* 30* TALOUSTUTKIMUS OY 20101210 09:01:11 TYÖ 2549.11 TAULUKKO 21015 ss VER % Telebus vko 48B-49A/2010 Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn asian yrit eläke koti 25

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012. 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 13 päivänä kesäkuuta 2012 279/2012 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen

Lisätiedot

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake

Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake Datatiedostoihin Asuinalue.sav ja Asuinalue.xls liittyvä kyselylomake KAUPUNGIN ASEMANSEUDUN KEHITTÄMISEEN LIITTYVÄ TUTKIMUSLOMAKE 1. VASTAAJAN TAUSTATIEDOT 1. Sukupuoli 1) mies 2) nainen 2. Ikäni on vuotta

Lisätiedot

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin

26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen & Pirkko Sandelin Sosiaali-, terveys-, liikunta- ja kulttuurialan palvelut tehostuvat kokemustiedolla ja yhteistyöllä 26.9.2013 Iin työikäisten kokemuksia hyvinvoinnistaan ja siihen liittyvistä palveluista Anitta Koistinen

Lisätiedot

ainen/ seutu Minkä seuraavista aiotte valita seuraavaksi matkapuhelimeksenne?

ainen/ seutu Minkä seuraavista aiotte valita seuraavaksi matkapuhelimeksenne? TALOUSTUTKIMUS OY 20130704 09:23:54 TYÖ 000010227.12 TAULUKKO 41015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011

ARTTU-Kuntalaiskysely 2011 Kuntalaisten mielipiteet kuntaliitoksista ARTTU-tutkimuskunnissa loka-joulukuussa 11 ARTTU-Kuntalaiskysely 11 Otos 28 100, vastanneita 11 268 (40%) Tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom marianne.pekola-sjoblom(at)kuntaliitto.fi

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %.

Kysely 2013. Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 2010 oli 33 ja vuonna 2008 se oli 43 %. Kysely 13 Kyselyn vastausprosentti oli nyt 26 vastaava luku 1 oli 33 ja vuonna 8 se oli 43 %. 1. Roolini jokin muu rooli 2 kunnan tai kuntayhtymän työntekijä 26 kunnan luottamushenkilö 16 1. Roolini yrityksen

Lisätiedot

UNELMISTA NUUKAILEMATTA.

UNELMISTA NUUKAILEMATTA. UNELMISTA NUUKAILEMATTA. Viisaan euron kunta Kun nuukuus tarkoittaa järkeviä toimintatapoja, kestävää kehitystä ja kuntalaisten eduista huolehtimista silloin Laihialla ollaan nuukia. Laihialaiset ovat

Lisätiedot

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014

HS ipad profiilitutkimus. Tammikuu 2014 HS ipad profiilitutkimus Tammikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS ipad-sovelluksessa 10.1.-22.1.2014 välisenä aikana.

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

ainen/ seutu Uskoo 7 6* 9* 9* 8 6 7 7 5* 2* 9 11* 7 Ei usko 92 93* 91* 91 92 93 92 93 95* 98* 91 89* 92 Ei osaa sanoa 0 1 0 - - 0 1* 0 - - - - 1

ainen/ seutu Uskoo 7 6* 9* 9* 8 6 7 7 5* 2* 9 11* 7 Ei usko 92 93* 91* 91 92 93 92 93 95* 98* 91 89* 92 Ei osaa sanoa 0 1 0 - - 0 1* 0 - - - - 1 TALOUSTUTKIMUS OY 20130927 09:25:43 TYÖ 000010239.13 TAULUKKO 41019 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Asuinkunta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ Hel muu Turku/ muu muu 25 vuotta vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Lahti Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Lahti. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne?

Lahti Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Lahti. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 38,84 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 955,60 3. Sukupuoli Vastaus

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta: maalis-toukokuu 2015. Kyselyn kohdekunnat: 40 (+2) kuntaa. Kyselyn kohdejoukko: 31 950 kuntalaista (18v

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen

Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Siirtolaisuusinstituutti Migrationsinstitutet Institute of Migration Toiveena alueellistaminen käytäntönä keskittyminen Muuttoliikesymposium 2010 Tutkija Heli Sjöblom-Immala TUTKIMUSHANKE MAAHANMUUTTAJIEN

Lisätiedot

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin

Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa harvoin Liite 1 b 42) Kenen kanssa puhuminen auttaa, jos sinulla on vaikeuksia koulunkäynnissä? 1 Puhuminen auttaa 2 3 4 5 Puhuminen auttaa Äidin kanssa Isän kanssa Äitipuolen kanssa Isäpuolen kanssa Isovanhempien

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta

Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013. 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus. radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 19 päivänä elokuuta 2013 614/2013 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta Annettu Helsingissä 15 päivänä elokuuta 2013

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta

Aluksi kysymme perustietoja vastaajasta. Varsinaiset vapaa-ajanasumiseen ja kunnan kehittämiseen liittyvät kysymykset löytyvät myöhemmistä osiosta Kysely Vaalan vapaa-ajanasukkaille Hyvä Vaalan vapaa-ajanasukas! Tervetuloa vastaamaan Vaalan kunnan vapaa-ajanasukkaille suunnattuun kyselyyn. Vaala haluaa saada vapaa-ajanasukkaansa viihtymään paikkakunnalla

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN

LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN LAPUAN KAUPUNGIN STRATEGIA VUOTEEN ARVOT Lapuan kaupunkikonsernin noudattamat arvot, joihin jokainen konsernissa työskentelevä henkilö sitoutuu. Oikeudenmukaisuus ja Tasapuolisuus Ihmisarvo on korvaamaton.

Lisätiedot

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti

Lähivoimalaprojekti. Asukaskysely raportti Lähivoimalaprojekti Asukaskysely raportti Tutkimuksen tarkoitus ja tavoitteet Tampereen kaupungin Lähivoimala-projekti järjesti keväällä 2015 asukaskyselyn Multisillan, Peltolammin ja Härmälän asuinalueilla.

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%)

HARRASTANUT VIIMEISEN 7 PÄIVÄN AIKANA (%) 1 Johdanto Tämän tutkimusyhteenvedon tehtävänä on antaa tietoja kansalaisten liikunnan ja kuntoilun harrastamisesta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut selvittää, missä määrin kansalaiset harrastavat liikuntaa

Lisätiedot

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100%

Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Vastaus Lukumäärä Prosentti 20% 40% 60% 80% 100% Blogit kunniaan 2008 -kysely Yhteenvetoraportti N=1049 Julkaistu: 28.4.2008 Vertailuryhmä: Kaikki vastaajat Kuinka usein luet blogeja? 1. En koskaan 57 5,43% 2. Harvemmin kuin kerran viikossa 135 12,87%

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: OPETUSPALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia

Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040. Nettikyselyn tuloksia Nurmijärven Maankäytön Kehityskuva 2040 Nettikyselyn tuloksia Kysymykset 1. Miten ajattelet oman / lastesi elämän / Nurmijärven muuttuvan vuoteen 2040 mennessä? 2. Mitkä ovat mielestäsi Nurmijärven mahdollisuudet

Lisätiedot

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015

Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015. Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2- tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Liite Kuntaliiton tiedotteeseen 16.7.2015 Osatuloksia ARTTU2-tutkimusohjelman kuntalaiskyselystä 16.7.2015 Postikyselyn toteutusajankohta:

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen. Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: IKÄIHMISTEN PALVELUT Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen

Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen Esikoulunopettajan ja huoltajan välinen LAPSET PUHEEKSI keskustelu Muokattu työversio 19.8.2015 LAPSET PUHEEKSI KESKUSTELU 1. Esittely, tutustuminen, menetelmän tarkoituksen ja keskustelun kulun selvittäminen

Lisätiedot

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi

Päättäjien kuntakuva. ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Päättäjien kuntakuva ARTTU2-Päättäjäkyselyn ensimmäisten tulosten esittely Kuntatalo 10.12.2015 Siv Sandberg, Åbo Akademi Siv Sandberg Åbo Akademi 2015 Päättäjätutkimus 2015 Kohdejoukko 3 652 henkilöä

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011

Asuntomessut Hyvinkäällä 2013. Marraskuu 2011 Asuntomessut Hyvinkäällä 2013 Marraskuu 2011 LE ISEVIL M U H KÄÄN HYVIN LE NOUSEE IL LUE HARJU JAN ASUINA A UUDEN HYVINKÄÄ Hyvinkää maalattiin maailmankartalle vuonna 1917. Tuohon aikaan kunnan katuja

Lisätiedot

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry

651 523 Loviisanseudun Jyty ry, Lovisanejdens Jyty rf 1,26% 651 524 JYTY Naantalin seutu ry 1,35% 651 525 Jyty Nurmes ry 1,2% 651 526 Jyty Sakky ry Liittotunnus yhdistysnumero Yhdistyksen nimi prosentti 2016 374 021 Jyty Espoo ry, Jyty Esbo rf 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 374 066 Jyty Hämeenlinna ry

Lisätiedot

LIITE 2: Kyselylomake

LIITE 2: Kyselylomake LIITE 2: Kyselylomake 1. Opistosi Alkio-opisto Paasikivi - opisto Työväen Akatemia 2. Kuinka kiinnostunut olet politiikasta? Erittäin kiinnostunut kiinnostunut Vain vähän kiinnostunut En lainkaan kiinnostunut

Lisätiedot

elinvoimaa maaseudulta

elinvoimaa maaseudulta elinvoimaa maaseudulta RUOVEDEN KUNTASTRATEGIA 2015 2020 Elinkeinostrategia mahdollistaa osaltaan hyvän ja turvallisen ympäristön luomisen, jolla taataan kuntalaisille ja elinkeinoille kasvun edellytykset.

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Raisio FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Raision otos: Raision vastausprosentti: 6 500

Lisätiedot

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149

Kaikki painottamaton n= 905 412 493 94 101 226 281 203 308 129 71 243 154 Kaikki painotettu N= 904 421 483 90 96 217 283 218 309 122 68 256 149 TALOUSTUTKIMUS OY 20100326 13:12:52 TYÖ 3762.00 TAULUKKO 21011 ss VER % Suomalaisten mielipiteet Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti/asema maahanmuuttopolitiikasta nainen mies alle 25-34 35-49 50-64 65+ työn

Lisätiedot

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012

VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 VIHDIN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2008-2011 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2012 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Raskausajan tuen polku

Raskausajan tuen polku Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta

Lisätiedot

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä

HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS. Tutkimusraportti 21.12.2011. Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä HÄMEENLINNAN KAUPUNKI, ASUKASTUTKIMUS: VARHAISKASVATUS Tutkimusraportti 21.12.2011 Mikko Kesä Merja Lehtinen Juuso Heinisuo Anssi Mäkelä TUTKIMUKSESTA YLEENSÄ Tämä on Hämeenlinnan kaupungin strategisen

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 Yhteenveto: Kouvola 22.11.2010 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit:

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015

Kysely kaupungin viestinnästä 2015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina. FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 2015 Kysely kaupungin viestinnästä 015 Kaupunkikohtainen raportti: Kaarina FCG Finnish Consulting Group Oy / Sari Koski Marraskuu 015 Kaupunkeja tutkimuksessa: Kaarinan otos: Kaarinan vastausprosentti: 6 400

Lisätiedot

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010

KISA Kysely kaupungin viestinnästä 2010 KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 Yhteenveto: Nokia 221121 Sari Koski KISA Kysely kaupungin viestinnästä 21 KYSELY KAUPUNGIN VIESTINNÄSTÄ Kyselytutkimukseen osallistuivat seuraavat kaupungit: Espoo,

Lisätiedot

Marko Ekqvist Perussuomalaiset

Marko Ekqvist Perussuomalaiset 1 / 14 27.9.2012 9:45 Yle logo Hae Uutiset Areena TV Radio Svenska Yle Helsinki Vastausten esikatselu Marko Ekqvist Perussuomalaiset Tietoja minusta Nimi: Puolue: Ikä: Ammatti: Kaupunginosa/kylä: Marko

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013

Messututkimus. RAKSA 2013, Lahden Messukeskus 15.-17.3.2013 Messututkimus RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Yhteenveto RAKSA, Lahden Messukeskus 15.-17.3. Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 20 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi

Liittotunnus. yhdistysnumero yhdistyksen nimi Liittotunnus yhdistysnumero yhdistyksen nimi prosentti 2015 374 021 Jyty Espoo - Jyty Esbo ry 1,26% 374 022 Jyty Etelä-Pirkanmaa ry 1,19% 374 036 Jyty Hangö Hanko rf 1,3% 313 054 Jyty Helsinki ry 1,3%

Lisätiedot

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K

Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K Yhteinen matka Hallinnoija Pohjois-Karjalan Sydänpiiri Osatoteuttaja PKAMK/ muotoilun ja kansainvälisen kaupan yksikkö/ ISAK Rahoittaja ELY-keskus, P-K maakuntaliitto Toimijaverkosto: Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti

Kävijäprofiili 2012. Plaza.fi/Muropaketti Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 69-vuotiaat (est. 3.629.000 henkeä,

Lisätiedot

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus

Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014. 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 5 päivänä joulukuuta 2014 1012/2014 Liikenne- ja viestintäministeriön asetus radiotaajuuksien käyttösuunnitelmasta annetun liikenne- ja viestintäministeriön

Lisätiedot

HS Android tabletsovelluksen. profiilitutkimus. Kesäkuu 2014

HS Android tabletsovelluksen. profiilitutkimus. Kesäkuu 2014 HS Android tabletsovelluksen profiilitutkimus Kesäkuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tässä raportissa esitellään tulokset InterQuestin SPOT -profiilitutkimuksesta. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin HS Android

Lisätiedot

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013

Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 Kotimaisen mediatarjonnan merkitys suomalaisille 2013 3 19.11.2013 28.11.2013 1. Johdanto Tutkimuksen tavoitteet ja kohderyhmä Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää suomalaisten mielipiteitä kotimaisesta

Lisätiedot

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008

Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Kirjastoverkkopalvelut Kirjastojen kansallinen asiakaskysely 2008 Yleiset kirjastot Kysely yleisten kirjastojen palveluista 1.1 Maakunta ( Minkä kunnan / kaupunginkirjaston palveluja arvioit ) 1.2 Kirjastot

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.2.2010 Nastola Toteuttamistapa ja ajankohta Nykyiset kunnat lakkautetaan 31.12.2012 Uusi Kunta perustetaan 1.1.2013 Yhdistymissopimus voimassa 2015 loppuun

Lisätiedot

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014

Taloussanomat ipad profiilitutkimus. Helmikuu 2014 Taloussanomat ipad profiilitutkimus Helmikuu 2014 Tutkimuksen toteutus Tutkimus on toteutettu InterQuestin SPOT Internet-tutkimuksella, jossa vastaajat kutsutaan kyselyyn satunnaisotannalla suoraan tutkittavalta

Lisätiedot

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä.

Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. 1 Lapsen nimi: Ikä: Haastattelija: PVM: ALKUNAUHOITUS Nimeni on. Tänään on (pvm). Kellonaika. Haastateltavana on. Haastattelu tapahtuu VSSHP:n lasten ja nuorten oikeuspsykiatrian tutkimusyksikössä. OSA

Lisätiedot

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö

2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö N:o 6 27 TAAJUUKSIEN KÄYTTÖSUUNNITELMA Liite 2.2 Analoginen radiotoiminta: valtakunnallinen toimiluvanvarainen käyttö Taajuuskokonaisuus 1 105,7 Anjalankoski 106,2 Espoo 106,0 Eurajoki 104,1 Haapavesi

Lisätiedot

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013

Elävänä syntyneet Suomessa 1943-2013 1943 1945 1947 1949 1951 1953 1955 1957 1959 1961 1963 1965 1967 1969 1971 1973 1975 1977 1979 1981 1983 1985 1987 1989 1991 Tekninen ja ympäristötoimiala Pauli Mero 15.12.2014 LAPSIPERHEIDEN RAKENNE SUOMESSA,

Lisätiedot

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen

Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ. Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Oma kansioni MUISTOJANI JA AJATUKSIANI ELÄMÄSTÄ Porvoon Seudun Dementiayhdistys ry Muistiliiton jäsen Arjen asioita ja muistoja Oma kansioni -kirjaa voi käyttää apuna erilaisissa ryhmissä tai osallistujat

Lisätiedot

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy

Messututkimus. RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011. Suorakanava Oy Messututkimus RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Suorakanava Oy Yhteenveto RAKSA 2011, Lahden Messukeskuksessa 11.-13.3.2011 Messututkimus sisältö Kokonaiskävijämäärä 25 000 1 Kansi Kävijäperheen

Lisätiedot

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata?

Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? Mikäli haluatte alueelle lisärakentamista, minne uusi rakentaminen tulee suunnata? TASAISESTI KOKO SUUNNITTELUALUEELLE NYKYISEEN ASUTUKSEEN TUKEUTUEN JA MAISEMAAN SOVELTUEN KYLÄKESKUSTAA PAINOTTAEN, MUUALLE

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013

Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Iltasanomat.fi mobiilin kävijäprofiili Toukokuu 2013 Tutkimuksen toteutus Iltasanomat.fi mobiilipalvelun profiilitutkimus on toteutettu 21.5 3.6.2013. Tutkimukseen vastasi 300 henkilöä, ja vastausprosentti

Lisätiedot

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa?

LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? LÄHIDEMOKRATIA kuuluuko maaseudun ääni kuntaliitoksissa? Lähidemokratiaseminaari Päijät Hämeessä 16.3. 2010 Rovaniemen kaupunki / Yläkemijoen aluelautakunta Meeri Vaarala YLÄKEMIJOEN ALUE Yläkemijoki

Lisätiedot

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com

Kävijäprofiili 2012. Nettikone.com Kävijäprofiili 2012 Tutkimuksen tausta ja tutkittu sivu Tiedot kerätty TNS Atlas tutkimuksessa heinä - joulukuussa 20. Pääryhminä tutkimuksen perusjoukko eli kaikki 15 6-vuotiaat (est. 3.62.000 henkeä,

Lisätiedot

Suomen ja Hollannin estettyä Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen alueeseen

Suomen ja Hollannin estettyä Bulgarian ja Romanian liittymisen Schengen alueeseen TALOUSTUTKIMUS OY 20111021 09:12:33 TYÖ 2642.12 TAULUKKO 7015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia

Kuntauudistus on lasten ja nuorten asia Tiedätkö, mitkä palvelut ovat lasten ja nuorten arjessa tärkeitä? Tiedottaako kuntasi suunnitelmista ja palveluista lapsille ja nuorille? Suunnitellaanko kunnassasi kuntaliitosta? Oletko kysynyt lapsilta

Lisätiedot

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011

Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti. Syyskuu 2011 Vertaa.fi SPOT - kävijäprofiilitutkimusraportti Syyskuu 2011 Tutkimuksen toteutus Vertaa.fi-sivuston kävijäprofiilitutkimus on toteutettu läpi Vertaa.fi-sivuston 29. elokuuta 3. syyskuuta 2011 välisenä

Lisätiedot

VASL SDP KESK KOK Vihreä RKP KD Perus muu ei Liitto suoma osaa

VASL SDP KESK KOK Vihreä RKP KD Perus muu ei Liitto suoma osaa TALOUSTUTKIMUS OY 20101222 13:18:38 TYÖ 2551.25 TAULUKKO 16015 ss VER % Kaikki Sukupuoli Ikä Ammatti Ruokakunta nainen mies 15-24 25-34 35-49 50-79 työn toimi eläke muu aikuis lapsi vuotta vuotta vuotta

Lisätiedot

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua?

Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? Minkälaisessa kunnassa sinä haluaisit asua? STTK:N TULEVAISUUSLUOTAIN Tavoitteena on hakea tuoreita näkemyksiä vuoden 2012 kunnallisvaalien ohjelmatyötä varten sekä omaan edunvalvontaan. Luotaus oli avoinna

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013

KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 KARKKILAN KASVIHUONEKAASUPÄÄSTÖT 2010-2012 ENNAKKOTIETO VUODELTA 2013 Päästölaskennan sektorit Rakennusten lämmitys (kaukolämpö, erillislämmitys, sähkölämmitys, maalämpö) Kuluttajien sähkönkulutus Tieliikenne

Lisätiedot

Nastola Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Nastola. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne?

Nastola Sivu 1. Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009. Vertailuryhmä: Nastola. Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? Kuntaidentiteetti 2009 Yhteenvetoraportti N=876 Julkaistu: 28.8.2009 Vertailuryhmä: Kuinka kauan olette asunut kunnassanne? vuotta avg: 23,98 2. Minä vuonna olette syntynyt avg: 1 956,35 3. Sukupuoli Vastaus

Lisätiedot

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen

Työmatkakysely Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Eija Peltonen ja Urpo Huuskonen Yleistä Työmatkakysely toteutettiin 16.9. 20.10.2011 Vastaajia 230, työmatkakyselysivustolla kävijöitä oli 481 Kouvolaan työhön tulevia vastaajista oli 72 Kouvolalaisia

Lisätiedot

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12.

Kysely kaupungin viestinnästä 2013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä. FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.12. Kysely kaupungin viestinnästä 013 Kaupunkikohtainen raportti: Jyväskylä FCG Finnish Consulting Group Oy / Tuomas Jalava Päivitetty 11.1.013 Kaupunkeja tutkimuksessa: Jyväskylän kokonaisotanta: Vastausprosentti:

Lisätiedot