elokuvasäätiön tiedotuslehti Jukka-Pekka Valkeapään Muukalainen esitettiin Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa

Transkriptio

1 info Suomen elokuvasäätiön tiedotuslehti Jukka-Pekka Valkeapään Muukalainen esitettiin Venetsian elokuvajuhlilla syyskuussa

2 Sisältö Pääkirjoitus Irina Krohn: Kuvia Suomesta 3 Ajankohtaista Otto Suuronen lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin assistentiksi 4 Neljännesvuosisata Kettupäiviä 4 Tuotanto Suomalainen novellielokuva Tukipäätökset 8 Esitys ja levitys 3 D -elokuvat ja oopperaesitykset vauhdittavat elokuvateattereiden digitalisointia 18 Tukipäätökset 20 Ulkomaat Muukalaisen matkassa Venetsiassa 21 Kansainvälisen toiminnan haasteet 23 Jokaisella ajalla on oma pulssinsa 27 Suomalaisanimaatio valloitti Hiroshiman 31 Tukipäätökset 34 Media Desk EU:n elokuva-alan tukiohjelma kiinnosti Aasiassa ja Etelä-Amerikassa 35 Ajankohtaiset hakukierrokset syksyllä Ajankohtaisia kursseja 38 Yhteystiedot 43 SESinfo Suomen elokuvasäätiön tiedotuslehti 3/2008 SESinfo internetissä: julkaisija: Suomen elokuvasäätiö Kanavakatu Helsinki puh fax / osoitteenmuutokset: ses@ses.fi toimittaja: Reetta Hautamäki tiedotuskoordinaattori puhelin reetta.hautamaki@ses.fi taittaja: Maikki Rantala, Praxis Oy painatus: Erikoispaino, Helsinki 2008 ISSN

3 Kuvia Suomesta... Samaan aikaan kun ulkoministeri kokoaa ns. brändi-työryhmää vahvistamaan myönteistä suomikuvaa, leviää maailman medioissa jälleen mustapunaisia kuvia suomalaisesta nuoresta miehestä tukka vesikampauksella ja ase kädessä. Vuoden sisällä 20 suomalaista on kuollut kouluampujien laajennetuissa itsemurhissa. Muistan ajan kun julkisuudessa jotkut kauhistelivat suomikuvaa, jonka ohjaaja Aki Kaurismäen kuvat välittivät ulkomaalaisille. Nyt tuntuu, että akateemikon kuvien rähjäreunainen lämpökin kelpaisi brändin rakentajille. Tällaisina aikoina tarvitsemme entistä enemmän kuvia ja tarinoita meistä, meidän ajasta ja meidän näkemyksiämme menneistä ajoista. Tarvitsemme niin itseymmärrystä kuin itselle nauramista. Onneksi on elokuva, sen tekijät ja katsojat. Tänä vuonna kotimaisen elokuvan miljoonas katsoja saatiin elokuvateatterilevityksen puolella jo syyskuussa, kun viime vuonna määrä tuli täyteen vasta joulukuussa. Dokumentteja on ollut levityksessä jussi-kelpoisesti jo kolme, joten tänä vuonna selvitään todennäköisesti ilman boikotteja. Novellielokuvahanke säätiön ja yleisradion yhteisesti rahoittamana on toistamiseen järjestettynä jo pieni perinne. Elokuvat itsessään ovat tuoreita näkökulmia antavia. Maan hallitus on antanut budjettiesityksensä eduskunnalle. Elokuvan tuotantoon ja jakeluun esitetään kaksi ja puoli miljoona euroa lisää. Elokuvateattereiden digitalisointiin on kokonaan uusi puolenmiljoonan euron määräraha. Ministeri Wallin on siis ottanut vakavasti hallitusohjelma kirjauksen, mistä hänelle suuri kiitos. Pohjoismainen taso on silti vielä hyvin kaukana vaikka kahdessa vuodessa onkin kiritty. Hallitusohjelmaa toteutetaan vielä kahden budjetin verran, vasta sitten voidaan nähdä lopullinen saldo. Tässä SESinfossa on kulttuuriviennin asiakastyytyväisyyden tutkimuksen purku. Kaiken kaikkiaan tuli ilmi, että tuottajien ja hankkeiden tarpeet ovat hyvin erilaisia ja osin ristiriitaisiakin. Mitään yhden koon sukkahousumallia ei ole. Siksi on entistäkin tärkeämpää, että asiakas ja säätiön edustaja yhdessä keskustelevat ja sitoutuvat valittuun strategiaan. Uskon myös, että yhteistyö Favexin ja sen vastavalitun toiminnanjohtajan Petra Themanin kanssa edistää elokuvien vientiä. Taloudellisesti vaikeina aikoina lisäraha, jos eduskunta niin suo, antaa lisäuskoa myös elokuva yrittäjyyteen ja elokuvien tekemiseen ja jakeluun. Nyt on hyvä aika katsoa mitä elokuva-ala ja säätiö itse voivat tehdä asioiden eteen I r i n a K r o h n Toimitusjohtaja P Ä Ä K I R J O I T U S 3

4 Otto Suuronen lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin assistentiksi Otto Suuronen Otto Suuronen aloitti syyskuussa säätiön lyhyt- ja dokumenttielokuvien kulttuuriviennin assistenttina Niko Liinamaan lähdettyä opiskelemaan. Otto valmistuu lähiaikoina medianomiksi Jyväskylän ammattikorkeakoulun kulttuurialan viestinnän koulutusohjelmasta. Aiemmin Otto on työskennellyt muun muassa Kansallisessa audiovisuaalisessa arkistossa ja sen edeltäjässä Suomen elokuva-arkistossa arkistoavustajana sekä elokuvasihteerin viransijaisena. Otto vastaa muun muassa lyhyt- ja dokumenttielokuvien ilmoittautumisista kansainvälisille festivaaleille, kirjeenvaihdosta ulkomaisten yhteistyökumppanien kanssa sekä filmiliikenteestä. Neljännesvuosisata Kettupäiviä Lyhytelokuvafestivaali Kettupäivät juhlistaa tänä vuonna 25-vuotista taivaltaan marraskuuta. Nelipäiväisellä festivaalilla nähdään tuoreita kotimaisia lyhytelokuvia dokumenttien, fiktioiden, kokeellisten elokuvien ja animaatioiden muodossa. Perinteen mukaan Kettu-palkinnot jaetaan Kettupäivät muuttui viime vuonna puhtaasti lyhytelokuvafestivaaliksi, kun yli tunnin mittaiset elokuvat jätettiin ohjelmiston ulkopuolelle. Kilpailusarjat pysyvät samoina kuin edellisvuonna. Kettu-palkinnot jaetaan parhaille dokumentti- ja fiktioelokuville sekä ammattilais- että opiskelijasarjassa, kokeelliselle elokuvalle ja alle 3-minuuttiselle elokuvalle FoxOff-sar- jassa, jonka aihe on tänä vuonna Vika kerta. Paras animaatio palkitaan Hinku ja Vinku -palkinnolla. Uutena kilpailukategoriana mukana on paras animaatiokäsikirjoitus. Kilpailussa on kaksi sarjaa, alle kolmeminuuttiset ja alle 10-minuuttiset animaatiot. Animaatiokäsikirjoituskilpailu on perustettu kunnioittamaan Heikki Partasen muistoa. Partanen on Käytöskukka-animaatioissa seikkailevien Hinku ja Vinku possujen luoja. Käsikirjoituskilpailun raatiin kuuluvat animaatioalan pioneerit animaattori Antti Peränne, elokuvaleikkaaja Juho Gartz, animaatiotaiteilija Katariina Lillqvist, harjoitusmestari Kyösti Mankamo, animaatio-ohjaaja Marjut Rimminen, taiteen tohtori Riitta Nelimarkka ja projektipäällikkö Tuula Leinonen. Kilpailusarjojen lisäksi Kettupäivät esittelee Pohjoismaiden suurimman lyhyt- ja dokumenttielokuvafestivaalin Nordisk Panoraman parhaimmistoa, Oulun musiikkivideofestivaalin satoa ja uusia lastenelokuvia. Kettupäiviä järjestävä Suomen elokuvakontakti ry kutsuu kaikki mukaan juhlimaan kotimaista lyhytelokuvaa! Kettupäivät 25 v , Kulttuurikompleksi Andorra, Helsinki, 4 A J A N K O H T A I S T A

5 Suomalainen novellielokuva Neljä ensimmäistä novellielokuvaa esitettiin syyskuussa TV1:n Kotikatsomossa kahtena perättäisenä maanantaina. Elokuvat saivat näkyvän ja hyvän vastaanoton tiedotusvälineissä ja niillä oli lyhytelokuviksi poikkeuksellisen iso televisioyleisö. Novellielokuvahanke syntyi halusta tehdä suomalaista lyhyttä draamaa kiinnostavammaksi niin yleisölle, tekijöille kuin tuottajillekin. Suuri yleisö ei näe eikä tunne suomalaista lyhytelokuvaa oikeastaan ollenkaan. Tekijöiden näkökulmasta lyhytelokuvia taas tuotetaan niin vähän, ettei niiden kirjoittamiseen ja kehittelyyn välttämättä löydy aikaa ja intoa. Monien tuottajien kanta on se, että lyhytelokuvia on Suomessa työlästä rahoittaa ja lähes mahdotonta tuottaa tavalla, joka olisi mielekäs myös tuotantoyhtiön kannalta. Toteuttamiskelpoisia lyhytelokuvaehdotuksia on erityisesti tuotantotukivaiheessa liikkeellä aika vähän. Rahoituspäätöksiä on siitä huolimatta voinut joutua odottamaan kauan, koska vuosittain tuotettujen lyhytelokuvien määrä on ollut pieni. Myönteisten rahoituspäätösten jälkeen varsinainen tuotantoaikataulu on saattanut venyä tuotantoyhtiön kiireiden ja taiteellisen työryhmän jäsenten muiden töiden vuoksi sekin kohtuuttoman pitkäksi. Lyhytelokuva on siis jäänyt helposti muiden tuotantojen jalkoihin tuotannon kaikissa vaiheissa. YLE Yhteistuotantojen tuottajan Sari Volasen aloitteesta ja yhteistyössä Ylen dramaturgituottajan Leena Kempin kanssa kypsyi ajatus siitä, että toisinkin voisi olla. Muissakin Pohjoismaissa oli hyviä kokemuksia tämäntapaisista kokeiluista. Kertomuksia omasta ajasta Keväällä 2007 elokuvasäätiö ja Yleisradio päättivät pyytää tuottajilta ehdotuksia 28 minuutin mittaisista alkuperäiskäsikirjoituksista. Novellisovitukset ja epookkielokuvat haluttiin nimenomaisesti rajata pois. Tavoitteena oli, että käsikirjoittajat ja ohjaajat etsivät aiheensa nimenomaan tästä ajasta ja ympäriltään. Toisena keskeisenä pyrkimyksenä oli tarjota Monte Rosso T U O T A N T O 5

6 nouseville ja uusille tekijöille mahdollisuus tehdä ja tuottaa lyhyttä draamaa. Yle TV 1:n Yhteistuotannot lupasi tuotannoille yhtä suuren rahoitusosuuden kuin elokuvasäätiö eli euroa sekä näkyvän ja lyhytelokuville harvinaislaatuisen esityspaikan YLE 1:n Kotikatsomossa maanantai-iltana syyskauden alussa. Se tarkoitti, ettei valmistumisajankohtien suhteen ollut neuvotteluvaraa. Valittujen ehdotusten oli oltava esitettävissä runsaan vuoden kuluttua siitä, kun ne oli valittu toteutettaviksi. Suomalainen Novellielokuva 2007 keräsi noin 80 ehdotusta. Tänä vuonna ehdotuksia oli hieman vähemmän. Rahoittajien edustajat tapasivat molempina vuosina noin kymmenen työryhmää, johon tyypillisesti kuuluivat käsikirjoittaja, ohjaaja ja tuottaja. Rahoittajat esittivät tapaamisten aikana kysymyksiä, joiden tarkoituksena oli selvittää, mitä työryhmä itse halusi tehdä ja millä tavalla. Puolen tunnin tapaamisten aikana keskusteltiin mm. siitä, kuinka valmiina työryhmä itse käsikirjoitusta pitää tai mitä sille mahdollisesti vielä tehdään ja onko ajatus annetusta tuotantoaikataulusta työryhmän mielestä realistinen. Ohjaajan toivottiin kertovan siitä, millaisia taiteellisia pyrkimyksiä hänellä on ehdotetun tekstin suhteen. Noin viikon kuluessa tapaamisista valituille neljälle työryhmälle ilmoitettiin valinnasta. Osa viimeisten kymmenen joukossa olevista ehdotuksista sai molempina vuosina käsikirjoitustukea elokuvasäätiöstä novellielokuvahankkeen ulkopuolella, jos työsuunnitelma antoi siihen aihetta. Sisällön kehittelytyö rahoituspäätösten jälkeen Valintojen jälkeen osa työryhmistä päätyi hyvinkin perusteelliseen uudelleenkirjoittamiseen joko dramaturgin avustuksella tai ilman. Rahoittajat lukivat pyydettäessä uusia versioita ja antoivat niistä kommentteja. Projektin aikataulu oli sen verran kireä, että näiden kierrosten tahti oli tavanomaista vauhdikkaampi. Novellielokuvatyöryhmien työskentelytapa oli sellainen, että sisällön kehittämiseen liittyviä ratkaisuja etsittiin ja niitä myös löydettiin annetun aikataulun antamissa rajoissa. Viimeistään vuodenaikoihin sidotut eri elokuvien kuvausajat asettivat ehdottomat takarajat kirjoittamiselle ja muulle suunnittelutyölle. Ennakkovalmisteluvaiheen nopea tahti näkyi joillakin työryhmillä hieman suunniteltua pidempänä leikkausaikana. Tyttöjen ilta 6 T U O T A N T O

7 Suomalainen novellielokuva 2009 Jo ensimmäisen vuoden jälkeen oli selvää, että novellielokuvaehdotuksia kannattaisi pyytää ainakin vielä toisen kerran. Tekstit olivat hyviä, tekijät lupaavia ja tuotantoyhtiöt olivat ainakin ehdotusten määrästä ja laadusta päätellen kiinnostuneita näiden elokuvien tuottamisesta. Novellielokuvahanketta on myös arvosteltu. Elokuvasäätiön varojen kohdentaminen novellielokuville on nähty uhkana paitsi sen ulkopuolelle jäävien elokuvien ja tekijöiden niin myös muun lyhytelokuvatuotannon suhteen. Novellielokuvaprojektin kilpailunomaisuus ja määräajat ehdotusten jättämiselle ovat arvostelijoiden mukaan ikävä kehityssuunta. On niitäkin, jotka mieltävät novellielokuvahankkeen nuorten ja nousevien tekijöiden liiallisena suosimisena. Novellielokuviin käytetyt tukivarat eivät vähennä muuta lyhytelokuvatuotantoa. Vuosittain tuotettujen lyhytelokuvien määrä on näiden kahden vuoden aikana noussut selvästi. Lisäksi on huomattavaa, että elokuvasäätiön suhteellinen rahoitusosuus novellielokuvista on pienempi kuin lyhytelokuvissa yleensä. Yleisradion osuus on niissä selvästi suurempi, kuin lyhytelokuvatuotannoissa yleensä. Uusien ja nousevien tekijöiden huomioiminen tällaisella hankkeella on sekin syytä ymmärtää laajasti. Sillä voidaan tarkoittaa nuorten ja alalla vielä aloittelevien tekijöiden ja tuottajien lisäksi vakiintuneiden tekijöiden siirtymistä kirjoittajasta ohjaajaksi tai vaikkapa tuottajasta kirjoittajaksi. Kaupunkilaisia Kahden hakukierroksen ja ensimmäisten elokuvien valmistuttua on jo nähtävissä, että kokeilu on onnistunut. On syntynyt hyviä elokuvia, joita ei olisi todennäköisesti tehty muuten. Vakiintuneet tuotantoyhtiöt pitävät näiden kahden vuoden perusteella novellielokuvia yhtenä tapana etsiä uusia kirjoittajia ja ohjaajia. Oppilaitoksissa projekti on herättänyt opintojen loppuvaiheessa olevien tekijöiden ja tuottajaopiskelijoiden kiinnostusta ammattimaisesti tuotettua lyhytelokuvaa kohtaan. Se on myös madaltanut kynnystä ottaa yhteyttä ammattituottajaan konkreettisen käsikirjoitusidean tai käsikirjoitusversion muodossa. Suomalaisilla novellielokuvilla on tänä ja ensi vuonna yhteensä sadoista tuhansista suomalaista muodostuva televisioyleisö, joka ei muutoin näkisi kotimaista lyhytelokuvaa lainkaan. Novellielokuvahanke jatkuu todennäköisesti myös keväällä M i i a H a a v i s t o tuotantoneuvoja Luola T U O T A N T O 7

8 Kolme viisasta miestä Tukipäätökset syyskuu 2008 Tuotantotukipäätökset Jukka Asikainen: Pitkät näytelmäelokuvat Kolme viisasta miestä Kolme nuoruudenystävää, Matti, poliisi, Erkki, valokuvaaja ja Rauno, näyttelijä, tapaavat sattumalta jouluaattona Helsingissä. He viettävät illan karaokebaarissa. Laulamisen ja juomisen lomassa he kertovat elämästään, sen iloista ja suruista, paljastaen kipeitäkin asioita, pannen jopa ystävyytensäkin koetukselle. Tapahtumat saavat yllättävän käänteen, kun salaperäinen nainen ilmestyy baariin. Ohjaus: Mika Kaurismäki Käsikirjoitus: Mika Kaurismäki, Petri Karra Kuvaus: Rauno Ronkainen Ääni: Joonas Jyrälä, Miia Nevalainen Maskeeraus: Cenira Dias Kaurismäki Leikkaus: Mika Kaurismäki Kuvaukset: tammikuu 2008 Suunniteltu ensi-ilta: Levittäjä: FS Film Oy Rahoittava TV-yhtiö: YLE Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Keskeiset näyttelijät: Kari Heiskanen, Pertti Sveholm, Timo Torikka, Irina Björklund, Tommi Eronen Tuotanto: Mika Kaurismäki / Marianna Films Oy, Puh. (09) , mariannafilms@gmx.net TV-elokuvat Omenavarkaat Uusioperheen uudet veljekset Arthur ja Gustav ovat toistensa vastakohdat. He joutuvat jakamaan huonetta keskenään ja ratkaisevat syntyneen konfliktin rakentamalla muurin huoneeseensa punaisella teipillä. Kun heitä syytetään omenavarkaudesta, he ryhtyvät etsimään oikeita omenavarkaita. He kulkevat yhdessä vaikean tien kohti suurta oivallusta; on tehtävä yhteistyötä mikäli haluaa onnistua. Ohjaus: Anna Maria Hutri Käsikirjoitus: Melli Maikkula, Anna Maria Hutri Kuvaus: Jan Nyman Ääni: Antti Vehman Lavastus: Markus Packalén Puvustus: Markus Packalén, Fia Derghokasian Maskeeraus: Fia Dergohokasian Leikkaus: Helena Öst 8 T U O T A N T O

9 Musiikki: Kaija Penttala Kuvaukset: Suunniteltu ensi-ilta: Huhtikuu 2009 Rahoittava TV-yhtiö: FST5, SVT, NRK, DK Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Keskeiset näyttelijät: Jim Sundvall, Joel Hellström, Dick Idman, Robert Kock, Camilla Hellberg Tuotanto: Mats Långbacka / Långfilm Productions, Puh , info@langfilm.fi TV-sarjat Havahtuminen Pyry on vihtiläinen vaihtoehtonuori, joka pääsee Helsingin kuvataidelukioon. Pettymyksekseen hän ei löydäkään paikkaansa koulusta niin kuin oli haaveillut. Perheen Kanarian lomalla Pyry törmää veneelliseen Afrikasta Eurooppaan henkensä kaupalla pyrkineitä nuoria, joista yksi muistuttaa Pyryä itseään. Pyry havahtuu tiedostamaan globaalia köyhyysongelmaa ja sen syitä: kauppapolitiikkaa, velkaongelmaa ja länsimaiden maataloustukia. Maailmanparannuksen myötä Pyry löytää uusia ystäviä ja saa arvostusta kouluyhteisössä. Mutta mitä syvemmälle Pyry uppoutuu aiheeseen, sitä enemmän hän radikalisoituu ja katkeroituu tekopyhälle yhteiskunnalle. Ohjaus: Dome Karukoski Käsikirjoitus: Pekko Pesonen Kuvaus: Pini Hellstedt Leikkaus: Harri Ylönen Kuvaukset: Rahoittava TV-yhtiö: MTV3 Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Keskeiset näyttelijät: Mikko Neuvonen, Kirsti Väänänen, Timo Tuominen, Ville Jokinen, Roope Karisto, Amanda Pilke Tuotanto: Teea Hyytiä / Zodiak Television Finland Oy, Puh , teea.hyytia@jarowskij.fi Miia Haavisto: Lyhyet näytelmäelokuvat Sininen delfiini (Novellielokuva*) Novellielokuva pariskunnan erilaisten tarpeiden ja toiveiden yhteensovittamisen vaikeudesta, vanhemmuuden ja työn ristipaineesta, kommunikaatiosta ja sen ontumisesta, pettymyksistä, kasvusta ja toivosta. Ohjaus: Anna Maria Hutri Käsikirjoitus: Anna Maria Hutri Kuvaukset: helmikuu 2009 Suunniteltu ensi-ilta: syksy 2009 Rahoittava TV-yhtiö: YLE Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Aleksi Bardy / Helsinki-filmi Oy, Puh. (09) , aleksi.bardy@helsinkifilmi.fi *Projekti on osa Suomen elokuvasäätiön ja YLE TV1 Suomalainen novellielokuva 2008-hanketta Lyhyet dokumenttielokuvat Oscar Meksikossa Oscar-palkittu dokumentaristi ja yhteiskunnallinen vaikuttaja Barbara Trent kulkee Meksiko Cityssä Oscar-palkinto mukanaan. Oscar yllättää ja ihastuttaa. Täysin tuntemattomat ihmiset haluavat tutustua aitoon Oscariin. Siinä sivussa he tutustuvat myös Barbara Trentiin. Syntyy spontaaneja tilanteita ja kiinnostavia keskusteluja. Humoristinen elokuva pohtii pienen kullanvärisen Oscar-palkinnon mystistä vetovoimaa samalla, kun siinä esitellään Trentin henkilöä, hänen ajatusmaailmaansa, rohkeuttaan ja neljännesvuosisadan jatkunutta taistelua totuudellisemman maailman puolesta paljastamalla mediaa kontrolloivia voimia. Ohjaus: Alvaro Pardo Käsikirjoitus: Alvaro Pardo Kuvaus: Amir Galvan Ääni: Evelio Gay Leikkaus: Anne Lakanen ja Heikki Innanen Kuvaukset: Suunniteltu ensi-ilta: 01/2009 Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV1 Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Alvaro Pardo / Filmitakomo Oy, Puh , filmitakomo@luukku.com Selviytyjä Selviytyjän päähenkilö on Hung Thanh, sotaveteraani ja pienyrittäjä. Elokuva kertoo hänen arkipäivästään Vietnamilaisessa Dien Hongin kylässä. Kylä on pieni, mutta tunnetaan laajalti Vietnamissa ns. metallinkerääjien kylänä. Metalliromusta arvokkainta ovat van- T U O T A N T O 9

10 heidät on jätetty oman onnensa nojaan. Mikään poliittinen voima ei puolusta periferiaa. Kansa taisteli ja raivasi: turhaanko? Ohjaus ja käsikirjoitus: Markku Heikkinen Kuvaus: Hannu-Pekka Vitikainen Ääni: Anne Tolkkinen Leikkaus: Joona Louhivuori Musiikki: Pekka Lehti Kuvaukset: 2008 Suunniteltu ensi-ilta: 2009 Levittäjä: YLE TV1 Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV1 Elokuvan kokonaiskustannukset: hat, räjähtämättömät lentopommit, joita amerikkalaiset kylvivät pitkin Vietnamia ja Laosia sodan aikana. Kuuttakymmentä ikävuotta lähestyessään Hung Thanh on luovuttamassa vaatimattoman liiketoimensa esikoispojalleen. Selviytyjä kertoo tämän päivän Vietnamin todellisuudesta ja niistä haasteista, joita selviytyminen sosialistisessa markkinataloudessa edellyttää. Hung Thanh on selviytyjä monessakin mielessä. Ohjaus: Lilja Juho, Vu-Lilja Thu Nga Käsikirjoitus: Lilja Juho, Vu-Lilja Thu Nga Kuvaus: Nguyen Sy Khoa, Nguyen Sy Bang Kuvaukset: 10/ /2008 Suunniteltu ensi-ilta: 09/2009 Rahoittava TV-yhtiö: YLE Yhteistuotannot Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Pertti Veijalainen / Illume Oy, Puh. (09) , illume@illume.fi Laskettu aika Selviytyjä Laskettu aika on elokuva elämän alusta ja lopusta ja ehkä myös lopun alusta Kainuun syrjäkylillä. Siinä seurataan kunnallisvaalien 2008 alla kolmen Suomussalmen syrjäkylillä elävän vanhuksen ja heidän hoitajiensa elämää sekä nuoren parin elämäntaipaleen alkua Tipasojalla. Nykyään 100 kainuulaista lähtee pois maakunnasta joka kuukausi. Autioitumiskehitys on muuta maata nopeampaa. Kuinka vähenevien verovarojen maakunnassa voidaan turvata perusoikeuksiin kuuluvat palvelut? Elokuvan kainuulaiset ovat elämäänsä myönteisesti suhtautuvia karismaattisia ihmisiä, jotka eivät pienistä narise. Syrjäkylien ihmiset kuitenkin tuntevat, että Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Hannu-Pekka Vitikainen / Zone2 Pictures Oy, Puh , hoopee@welho.com Muut tukipäätökset Jukka Asikainen: Käsikirjoitustuki Hellstedt Lenka, Vakaat olosuhteet, Tragikomedia adoptioneuvonnasta Immonen Laura, Pormeliinit, Lasten tv-sarja suuresta tutkimusmatkasta, rajoja rikkovasta ystävyydestä ja kahden kansan sopusoinnusta Karhula Miira, Postiherra, Postiherra on melkein täydellinen rikollinen, hän tekee omasta elämästään komediaa ja muiden elämästä tragediaa Mikkonen Marja, Vieras, Tarina matkasta vieraaseen maahan, ryöstetyksi tulemisesta, hullaantumisesta, vieraantumisen kokemuksesta ja sen voittamisesta Siili Jukka-Pekka, Härmä, Veljekset taistelevat perinnöstä ja naisesta 1800-luvun puolivälin Pohjanmaalla, puukkojunkkareitten aikaan Laskettu aika 10 T U O T A N T O

11 Kehittämistuki Filmkompaniet Alpha Oy Ab, Muumi ja punainen komeetta, Juonifilmi Oy, Kauneimmat balladit, Moderni, tähän päivään sijoittuva provosoiva komedia 30-vuotiaasta Lissusta, joka saa lopulta elämänsä tilaisuuden ja päätyy musiikkibisneksen kihisevään käärmeenpesään 16-vuotiaan nousevan teinisensaation pompoteltavaksi. Ohjaaja Koskimies Elias, Meguru Film Sound Oy, Vähän kunnioitusta, Nuori kehitysvammainen nainen, Siiri, haluaisi itsenäisen elämän, rakkautta ja vähän kunnioitusta. Vastassa on yhteiskuntamme asenteellisuus ja kuoliaaksi vaietut tabut. Ohjaaja Karjalainen Pekka, Anima Boutique Oy, Tyttöjen tuumat & poikien puuhat (tv-sarja),esikouluikäisille suunnattu 2D animaatio- ja askartelusarja joka osallistuttaa nuoria katsojia oppimaan käden taitoja toiminnan, huumorin ja hauskanpidon kautta. Ohjaaja Jäppinen Eliza, Kaisu Isto: Käsikirjoitustuki Kujala Kalle, Kopla, Lagström Aki, Lagström Harri, Toreador, Miksi juosta pakoon, kun voi nostaa katseensa ja käydä päin, kuin härkää tappamaan! Lehto Pekka, Punainen vuorineuvos, Idänkauppa romahtaa, vanhat neuvottelijat vaihtuu nuorempiin, viina veteen, naiset ovat entistä kauniimpia, mutta Arvo Uskola tarvitsee kenkätilauksensa Lobkovski Anastasia, Huuto, kertoo kahden kulttuurin välissä eksymisestä ja hyväksynnän kaipuusta, joka menee liian pitkälle Niemi Juuli, Roskisprinssi, Elämänmakuinen romanttinen komedia nuoren miehen odysseiasta pohjoisen pikkukaupunkiin, missä hänen elämänsä kolhujen, kasvun ja räiskyvän rakkauden avulla löytää taas suunnan Perkiömäki Erkki, M/s South Star, Pääkkönen Anneli, Äideistä ja tyttäristä (työnimi), Ajan aallokossa nainen kaipuineen on ja pysyy: neljän sukupolven tarina äideistä ja tyttäristä Kehittämistuki Dionysos Films Oy, It s Snowing Men, Ohjaaja Vuoksenmaa Johanna, Filmiryhmä Oy, Ranskalainen mittamies, Tieteen vallankumoukseen hän ottaa mitat luonnosta, mutta miten mitata rakkautta. Ohjaaja Lehtinen Virke, Filmiteollisuus Fine Oy, Taivaan vallat, Maalaiskylän eläinlääkäri, Hanna, on menossa naimisiin. Häitä edeltävänä iltana haaksirikkoutuu kylän pelloille humanoidi, jonka erittämä feromoni aiheuttaa ihmisissä voimakkaan seksuaalisen kiihtymystilan. Ohjaaja Tena Joona, FS Film Oy, Matias Korhosen lyhyt historia, 20-vuotias Matias viettää elämänsä kesää neljän naisen johdattelemana idyllisessä pikku kylässä. Ohjaaja Oikkonen Miikko, Silva Mysterium Oy, Seitsemän kukkulan sankarit, Fantasiaseikkailu nuorista, jotka eksyvät historian salaisuuksiin mutta kohtaavat nykyajan vaatimukset: pitää nähdä ei vain katsoa, ja valita ei ainoastaan ajelehtia. Ohjaaja Annila AJ, Miia Haavisto: Käsikirjoitustuki Hakkarainen Petri, Jokainen voi olla tähti viisitoista minuuttia, Ekspressionistinen dokumenttielokuva 1980-luvun Helsingin uusromantikoista, futuristeista, muusikoista ja taiteilijoista, jotka mursivat junttisuomalaisuuden kahleet, avasivat ovet maailmaan ja nousivat tähdiksi Halttunen Tuija, Loukku, Elämässä tehdyistä valinnoista on rakentunut häpeän kuristava loukku, josta 70-vuotiaan Helvin on viimein murtauduttava ulos Jänkälä Tita, Työttömän selviytymisopas, Satiirisessa lyhytelokuvassa multimediakännykän opetusohjelma neuvoo työtöntä työnhakijaa Takalo Jukka, Kekä kommeiten kuolee, Kansallisankarin ja terroristin ero on veteen upotettu koti ja patoon asetettu pommi Holopainen Mia, Naamiaiset *, Päivä jolloin Anna näki kermakakun lentävän ja löysi uuden ystävän Joutsi Laura, Saarinen Kiti, Treenilaji *, Mistä sitä tietää miten pitää olla isä tai tytär?, Niska Markku, Mä en tottele *, Lyhyt dokumenttielokuva lasten tottelemattomuudesta ja oman mielipiteen muodostumisesta Toivoniemi Jenni, Saari Kirsikka, Gorilla *, Lyhytelokuva tyttöjen rooleista ja sisaruudesta. Kaikista ei ole samanlaisiksi prinsessoiksi, mutta gorillanakin voi olla hauskaa Väisänen Marika, Mörköjuttu (työnimi) *, Lapsille tarkoitettu dokumenttielokuva pelon kohtaamisesta ja sen voittamisesta. Maailmasta, joka on näkymätön mutta ihmeellisen totta * Hanke on osa Suomen elokuvasäätiön, AVEKin ja Suomen elokuvakontaktin SKIDISTI lastenlyhytelokuvaprojektia. Harri Ahokas: Markkinointi- ja levitystuki Nordisk Film Oy Ab, Kummeli: Alivuokralainen, Ohjaaja Grönberg Matti, Nordisk Film Oy Ab, Päätalo, Ohjaaja Kahakorpi Hannu, T U O T A N T O 11

12 Nordisk Film Oy Ab, Erottamattomat (markkinointitutkimus), Ohjaaja Maylett Hanna, Sandrew Metronome Distribution Finland, Sauna, Ohjaaja Annila AJ, Walt Disney Studios Motion Picture, Myrsky, Ohjaaja Rastimo Kaisa, Rahoittava TV-yhtiö: Nelonen, NDR Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Keskeiset näyttelijät: Nicolette Krebitz Tuotanto: Aleksi Bardy / Helsinki-filmi Oy, Puh. (09) , aleksi.bardy@helsinkifilmi.fi Tukipäätökset kesäkuu 2008 Tuotantotukipäätökset Jukka Asikainen: Yhteistuotannot Hiekkalaatikolla (Saksa) Laura on saksalainen perheenäiti, joka muuttaa Suomeen miehensä työn perässä. Aluksi kaikki on kovin vaikeaa, mies on aina töissä, Laura ei löydä ystäviä eikä marraskuinen kaupunki näytä parhaita puoliaan. Sattuman kautta Lauraa luullaan yksinhuoltajaksi, hän saa uusia ystäviä ja tutustuu Teroon, joka pitää lapsille musiikkituokioita paikallisessa leikkipuistossa. Laura ajautuu Teron kanssa suhteeseen ja mitä pidemmälle suhde etenee sitä paremmin Laura alkaa viihtyä uudessa kotikaupungissaan. Kun kevät koittaa ja olisi aika muuttaa pois, Lauran elämä on muuttunut monella tavalla. Ohjaus: Toni Laine Käsikirjoitus: Petja Peltomaa, Sanna Reinumägi Kuvaus: Konsta Sohlberg Lavastus: Päivi Kettunen Kuvaukset: Syys-marraskuu 2008 Suunniteltu ensi-ilta: Syyskuu 2009 Levittäjä: Sandrew Metronome The Temptation of St. Tony TV-Sarjat Jälkilämpö Kolmiosainen tv-sarja uusioperheistä. Ohjaus: Paavo Westerberg Käsikirjoitus: Paavo Westerberg Kuvaus: Robert Nordström Kuvaukset: 11 12/2008 ja 5/2009 Suunniteltu ensi-ilta: 12/2009 Rahoittava TV-yhtiö: Yle Yhteistuotannot / SVT Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Kinotar Oy / Risto Salomaa, Lasse Saarinen, Puh , risto@kinotar.com Kaisu Isto: Yhteistuotannot The Temptation of St. Tony (Viro, Ruotsi) Tony kyllästyy kun häntä kehutaan jatkuvasti hyväksi ja asia alkaa kalvaa hänen mieltään. Onko hän hyvä? Miksi pitää olla hyvä? Ketä se hyödyttää? Pohtiessaan näitä kysymyksiä, Tony joutuu erottamaan tuhat työntekijäänsä, todistamaan vaimonsa pettämisen, hautaamaan isoisänsä ja lopulta etsimään kaksitoista paria ihmiskäsiä ryteiköstä. Tony aloittelee uutta ja yksinkertaisempaa elämää strippiklubilla apunaan venäläinen sihteeri Nadezhda, joka ansaitsee klubilla ylimääräistä rahaa. Kohtalo astuu kuvioihin mysteerisen Herr Meisterin muodossa, joka käskee Tonyn valita: joko epäonnistumaan tuomittu kapina ja kadotus tai täydellinen alistuminen ja vallan ja nautintojen täyttämä elämä. Ohjaus: Veiko Ounpuu Käsikirjoitus: Veiko Ounpuu Kuvaus: Mart Taniel Ääni: Janne Laine Lavastus: Markku Pätilä Puvustus: Helen Ehandi Maskeeraus: Kaire Hendrikson Musiikki: Ülo Krigul 12 T U O T A N T O

13 Kuvaukset: Suunniteltu ensi-ilta: Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Keskeiset näyttelijät: Taavi Eelmaa, Rain Tolk, Tiina Tauraite, Katariina Lauk, Raivo E. Tamm Tuotanto: Jesse Fryckman, Tero Kaukomaa / Bronson Club Oy, Puh , jesse@bronson.fi Elina Kivihalme: Lyhyet näytelmäelokuvat Evoluutioita Elokuvan nuoret päähenkilöt määrittävät elokuvastudiossa omaa kulttuurista kontekstiaan ja maailmankatsomustaan. Studio näyttäytyy paikasta ja ajasta riippumattomana tilana, joka tarjoaa mahdollisuuden rekonstruoida menneitä maailmoja, muistoja ja mielikuvia. Aika puolestaan näyttäytyy vahvasti subjektiivisena kokemuksena, kun nuorten henkilökohtainen elämä vertautuu evoluution merkkipaaluihin. Samalla uskontojen ja mytologioiden kuvastot nivoutuvat osaksi tätä moninaista kokonaisuutta. Joka paljastaa kuinka kuvat ja tarinat, niin tieteelliset kuin myyttisetkin, ovat kautta aikojen pyrkineet tekemään meille maailmastamme ymmärrettävämmän. Ohjaus: Jani Ruscica Käsikirjoitus: Jani Ruscica Kuvaus: Anu Keränen Ääni: Jenni Aarniala Lavastus: Juhana Hirvonen Leikkaus: Tiina Aarniala, Jani Ruscica Kuvaukset: 09/2008 Suunniteltu ensi-ilta: 11/2008 Levittäjä: AV-arkki Rahoittava TV-yhtiö: YLE Yhteistuotannot Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Keskeiset näyttelijät: Erofili Papadakis, Paula Hongisto, Johannes Nikitin, Ilmari Järvenpää, Miila Virtanen, Katja Paju, Sanna Väisänen Tuotanto: Jani Ruscica / Aksel tuotannot, Puh , jani.ruscica@gmail.com Kesäpaikka (Novellielokuva*) Kesäpaikka on kävely-roadmovie kahdesta aikuisesta siskoksesta, jotka isänsä ja äitipuolensa kanssa riideltyään päättävät karata kesäpaikalta lapsuudenleikkiensä hengessä. Kävellessään he päätyvät purkamaan uusioperheen ongelmia ja suhdetta toisiinsa. Matkan aikana eksytään monta kertaa ja määränpäähän ei päästä, mutta sen sijaan siskot löytävät jotain muuta, vahvistuksen siitä, mikä on tärkeintä; siskoon voi aina luottaa. Ohjaus: Inari Niemi Käsikirjoitus: Juuli Niemi Kuvaus: Daniel Lindholm Ääni: Mikko Mäkelä & Tuomas Klaavo & Pietu Korhonen Lavastus:Toni Lukkala Puvustus: Susanna Moilanen Maskeeraus: Heidi Kjellman Leikkaus: Annukka Lilja Kuvaukset: Rahoittava TV-yhtiö: Yle Yhteistuotannot Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Keskeiset näyttelijät: Anna Paavilainen, Marja Salo, Aarre Karen, Jani Karvinen Tuotanto: Riina Hyytiä, Leena Mäenpää-Bentley / Dionysos Films Oy, Puh. (09) , riina.hyytia(at)dionysosfilms.fi, leena.maenpaa@dionysosfilms.fi Viikko ennen vappua (Novellielokuva*) Reza (15) on koko ikänsä joutunut huolehtimaan sekä pikkusiskostaan Ainosta että menetettyä nuoruutta elävästä äidistään. Omaa unelmaansa hän elää siskonsa jalkapalloharrastuksen kautta. Mutta mitä tapahtuu kun Ainoa alkaa helteisellä vappuviikolla kiinnostaa kaupungilla kavereiden kanssa pyöriminen jalkapalloa enemmän? Uskaltaako Reza itse siirtyä katsomosta kentälle? Ohjaus: Hamy Ramezan Käsikirjoitus: Ilmari Aho ja Hamy Ramezan Kuvaukset: kevät 2009 Suunniteltu ensi-ilta: 09/2009 Rahoittava TV-yhtiö: YLE Yhteistuotannot Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Cilla Werning / For Real Productions Oy, Puh. (09) , cilla@forrealproductions.fi Suurin ja kaunein (Novellielokuva*) Elokuva luonnon valinnasta. Nuori, keski-ikää pelottavalla tavalla lähestyvä mies, menee speed dating iltaan ja oppii, että luonnon valinnassa on kysymys sopeutumisesta. Vai onko? Miksi näyttää siltä, että ne joilla rakkautta jo on, saavat sitä aina vaan lisää? T U O T A N T O 13

14 Ohjaus: Teppo Airaksinen Käsikirjoitus: Kaarle Aho Kuvaus: Mika Orasmaa Ääni: Karri Niinivaara Leikkaus: Jussi Rautaniemi Kuvaukset: lokakuu 2008 Suunniteltu ensi-ilta: 01/2009 Rahoittava TV-yhtiö: YLE1 Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Kai Nordberg, Kaarle Aho / Making Movies Oy, Puh. (09) , mamo@mamo.fi *Projektit ovat osa Suomen elokuvasäätiön ja YLE TV1 Suomalainen novellielokuva 2008-hanketta Lyhyet dokumenttielokuvat Volga, Volga Volga, Volga on kertomus Venäjästä. Joki kulkee Venäjän historiaan ja nykypäivään. Jokilautta kulkee Euroopan reunaa, kulttuurien rajaa. Venäläisille Volga on pyhä joki, pyhän Venäjän, toisen Rooman symboli. Ohjaus: Marja Pensala Käsikirjoitus: Marja Pensala Kuvaus: Vladimir Brylyakov, Alexander Burov, Marita Hällfors Ääni: Tero Malmberg Leikkaus: Timo Linnasalo Kuvaukset: 09/ /2008 Suunniteltu ensi-ilta: 10/2008 Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV2 Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki Tuotanto: HT Partanen / Alppiharjun Elokuva Oy, Puh , alppiharjunelokuva@jippii.fi Smokkijuoksijat Smokkijuoksijat on elokuva, joka kertoo positiivisesti maailmaan suhtautuvista, hyväkuntoisista miehistä, jotka juoksevat maratoneja ja puolimaratoneja smokkeihin pukeutuneina. He kannustavat ja sparraavat kanssajuoksijoitaan. He keräävät myös rahaa hyväntekeväisyyteen: valmentavat julkkisjuoksijoita, jotka saavat sponsoreiltaan rahaa jokaisesta juoksemastaan kilometristä. Elokuva on myös kuvaus suomalaisesta positiivisesta hulluudesta. Ohjaus: Kauko Lindfors Käsikirjoitus: Kauko Lindfors Kuvaus: Kauko Lindfors Ääni: Kauko Lindfors Leikkaus: Kauko Lindfors Musiikki: Kauko Lindfors Kuvaukset: 02 11/2008 Suunniteltu ensi-ilta: Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Kauko Lindfors / Angry-La Visual Design Ky, Puh , angryla@kolumbus.fi Pornopojat Pornopojissa tehdään dokumentaristi Heikkisen johdolla matka itäisen Euroopan pornon tekijöiden ja läntisen Euroopan kuluttajien maailmaan. Elokuva kertoo homopornon kautta juuri miesten seksuaalisuudesta, katseen vallasta ja ihmisarvosta kulutusyhteiskunnastamme. 95 % Suomeen tuoduista elokuvanimikkeistä on pornoa. Minkälaisiin tarpeisiin pornoa kulutetaan? Mihin asti rahalla pääsee? Ohjaus: Markku Heikkinen Käsikirjoitus: Markku Heikkinen Kuvaus: Hannu Vitikainen Ääni: Olli Huhtanen Leikkaus: Joona Louhivuori Kuvaukset: 2005 kevät 2008 Suunniteltu ensi-ilta: 02/2009 Rahoittava TV-yhtiö: YLE Yhteistuotannot, DR DK (Tanska) Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Cilla Werning / Kinotar Oy, Puh. (09) , kinotar@kinotar.com Smokkijuoksijat 14 T U O T A N T O

15 Elämän lämmössä Baron Wrede af Elimä Vuonna 1948 suomalainen Casper Wrede ( ) tapasi erikoislaatuisen ihmisen Teater cafétissä Oslossa. Kyseinen mies kertoi Wredelle uskovansa, että sekä politiikka että uskonto menettää merkityksensä ihmisten mielissä. Jäljelle jää teatteri, joka ainoana instituutiona pystyy viemään elämän suurta mysteeriä eteenpäin. Tämän idean pauloissa Casper lähti Lontooseen opiskelemaan teatteria. Casper Wrede perusti Royal Exchange Theatren Manchesteriin ja ohjasi elokuvia, joissa esiintyi tähtiä kuten Sean Connery ja Tom Courtenay. Casper Wreden elokuva Päivä Ivan Denisovitjsin elämässä on yhä edelleen kielletty suomessa. Tässä dokumenttielokuvassa seuraamme Casper Wreden jalanjäljissä, tapaamme hänen työkavereitaan ja yritämme selvittää miksi elokuva Päivä Ivan Denisovitsjin elämässä edelleen on kielletty maassamme. Ohjaus: Klas Fransberg Käsikirjoitus: Klas Fransberg Kuvaus: Jan Nyman Ääni: Antti Vehman Leikkaus: Klas Fransberg / Tapio Rosengren Musiikki: Kaija Penttala Kuvaukset: 05/ /2008 Suunniteltu ensi-ilta: 05/2009 Rahoittava TV-yhtiö: YLE FST5 Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Mats Långbacka / Långfilm Productions, Puh , info@langfilm.fi Elämän lämmössä Elokuva, jossa alastomat suomalaiset miehet istuvat saunassa ja puhuvat suoraan sydämestään. Saunoja, saunojia ja tarinoita on useita, mutta niitä kaikkia yhdistää sisällöllisesti ystävyys ja rakkaus. Tarinoissa ystävyyden ja rakkauden tematiikkaa tarkastellaan yksilön, perheen ja yhteiskunnan näkökulmasta. Näkökulmasta ja vuodenajasta toiseen kuljetaan montaasijaksojen kautta, joissa vierailemme lukuisissa hiljaisissa saunoissa. Sauna on paikka, jossa juro ja ujo suomalainen mies oikeasti puhuu sydämensä puhtaaksi. Siellä hyvän ystävän olkapäätä vasten on hyvä puhua elämän tuskaa tai nauraa onnea. Ohjaus: Joonas Berghäll, Mika Hotakainen Käsikirjoitus: Joonas Berghäll, Mika Hotakainen Kuvaus: Heikki Färm Kuvaukset: Suunniteltu ensi-ilta: Rahoittava TV-yhtiö: YLE tv2 T U O T A N T O 15

16 Jos mulla ois valta Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Joonas Berghäll, Petri Rossi / Oktober Oy, Puh Jos mulla ois valta Pienen itälappilaisen kaupungin aikuiset ja lapset lähtevät yhdessä tuumin taisteluun ylikansallisten metsäyhtiöiden globalisaatiota ja vaikutusvaltansa menettäneitä puolueita vastaan. Kemijärven sellutehdas on päätetty lakkauttaa, mutta paikalliset ihmiset eivät anna periksi ylivoimaisen vastustajan edessä. Tiiviin yhteisön ponnistukset kulminoituvat lappilaisten karvalakkilähetystöjen perinteitä kunnioittavaan historialliseen mielenosoitusmatkaan Helsinkiin. Jos mulla ois valta on matka suomalaisen demokratian ytimeen. Kenelle tämän päivän Suomessa kuuluu valta? Mitkä ovat kansalaisten mahdollisuudet vaikuttaa yhteiskunnallisiin päätöksiin? Mikä on lasten sopiva rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa, joka koskee erityisesti heidän tulevaisuuttaan? Ohjaus: Antti Haase, Lasse Naukkarinen, Janne Niskala Käsikirjoitus: Antti Haase, Lasse Naukkarinen, Janne Niskala Kuvaus: Antti Haase, Lasse Naukkarinen, Janne Niskala Ääni: Heidi Puikko Leikkaus: Tuuli Kuittinen Musiikki: Ertsi Ojanen Kuvaukset: 02 05/2008 Suunniteltu ensi-ilta: Rahoittava TV-yhtiö: YLE TV2 Elokuvan kokonaiskustannukset: Suomen elokuvasäätiön tuki: Tuotanto: Juha Iisak Koivisto /Unilumi Oy, Puh , info@unilumi.com Muut tukipäätökset Jukka Asikainen: Käsikirjoitustuki Järvikallas Marko, Stalkkeri (tv-sarja), Kirjavainen Sakari ja Hakala Kari, Markuksen evankeliumi, Kuparinen Mikko, Helsinki 03:54, Lundsten John, Raid ja poika, Mantela Mari, Autobiography, Nopola Sinikka, Risto Räppääjä ja viimeinen tötterö, Idström Tove, Rio Bravo Baghdad (työnimi), Kehittämistuki First Floor Productions Oy, Best Man, 16 T U O T A N T O

17 Ohjaaja Törhönen Lauri, Helsinki-filmi Oy, Tikipoksi, Juonifilmi Oy, Belmondo Sisters, Ohjaaja Vilhunen Selma, Making Movies Oy, Rat King, Ohjaaja Kotwica Petri, MRP Matila Röhr Productions Oy, Ei koskaan yksin Nie allein, Ohjaaja Härö Klaus, Animaatioelokuvien kehittelyprojekti Lapland Studio Ltd./Gullsten Maria, Parmiinit (tv-sarja), Ohjaaja Homanen Samu, Nick Dorra Tuotanto, Kramppeja ja nyrjähdyksiä (tv-sarja), Ohjaaja Helminen Kim, Kaisu Isto: Käsikirjoitustuki Jauhiainen Marja, Stokis 77, Kassila Taavi, Venkula, Tikka Eeva, Taivaan vallat (ent. Koodinimi VIK), 700 Cantell Saara, Tuokioita, Lalli Maarit, Le Grand Sancy, Wuolijoki Juha, Lentoemäntäopisto, Kehittämistuki Bad Taste Oy Ltd, Matka Edeniin, Ohjaaja Rinnekangas Rax, Cine Works Oy, Hiljaisuus, Ohjaaja Kirjavainen Sakari, Cinet Oy, Rare Exports, Ohjaaja Helander Jalmari, Elina Kivihalme: Käsikirjoitustuki Ahola Heikki, Oma maa (työnimi), Koiso-Kanttila Visa, Peripeteia, Ruuhijärvi Ilkka, Putkimiehen päiväkirja, Simma Paul-Anders, Mat eller radio, Virtanen Vesa, Seija haluaa juosta, Väntänen Jussi, Kummitätini Ruth, Kehittämistuki Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro, Kultametsät, Forests of Gold, Ohjaaja Vilkman Heidi, Filmimaa Oy, Sallan strategia, Ohjaaja Tuurna Markku, Oktober Oy, Ravioli (työnimi), Ohjaaja Gauriloff Katja, Animaatioelokuvien kehittelyprojekti Elokuvaosuuskunta Camera Cagliostro, Faruza, Ohjaaja Lillqvist Katariina, Epidem ZOT, Talvimaisema, Ohjaaja Wahlfors Jaana, Harri Ahokas: Markkinointi- ja levitystuki Animaker Oy, Niko lentäjän poika, Ohjaaja Juusonen Kari, Hegner Michael, Finnkino Oy, Katastrofin aineksia, Ohjaaja Webster John, FS Film Oy, Käsky, Ohjaaja Louhimies Aku, Nordisk Film Oy Ab, Erottamattomat, Ohjaaja Maylett Hanna, Katastrofin aineksia T U O T A N T O 17

18 Matka maan keskipisteeseen 3D on ensimmäinen kokonaan 3D tekniikalla kuvattu live action -elokuva. 3D -elokuvat ja oopperaesitykset vauhdittavat elokuvateattereiden digitalisointia Elokuvan teatterijakelun digitalisointi on ollut puheenaihe jo lähes kymmenen vuotta. Nyt alkaa vihdoin näyttää siltä, että sanoista on siirrytty tekoihin. Tämän vuoden loppuun mennessä Suomessa on digitoitu kymmenen elokuvasalia ja kotimaisista ensi-illoista on lähes poikkeuksetta jakelussa myös digitaalisia esityskopioita. Digitalisoinnin tekniset pulmat ovat suurin piirtein ratkaistu ja de facto esitysstandardit ovat olleet voimassa jo pitkään. Käytännössä digitaalinen esitys on kuvanlaadultaan jo 35 mm:n laatua vastaava tai parempi, äänentoistossa taas selvästi parempi kun digikopiossa käytetään pakkaamatonta ääntä. Digitaalisella esityksellä tarkoitetaan tässä elokuvan projisointia elokuvateatterissa vähintään 2K:n tasolla eli alan kansainvälistä määrittelyä. Toisaalta edes elokuvan suurimmilla markkinaalueilla ei ole digitoitu kuin n. 10 % saleista. Yhtä puuttuu ja sen mukana monta: digitalisoinnin rahoitus on edelleen paljolti auki. Saattaa olla vielä tämän jutunkin jälkeen. Kaksi tekijää vauhdittamassa digitalisointia Digitalisointia on tullut vauhdittamaan kaksi tekijää, joista kummastakin puhuttiin jonkun verran 5 6 vuotta sitten. Mutta puhuttiin niin kuin puhutaan asiasta, josta ei ole käytännön kokemusta. Kyseessä ovat 3D eli kolmiulotteiset elokuvat ja ns. vaihto-ehtoinen sisältö, (josta todelliset filmimiehet ulkomailla puhuvat otsikolla ODS eli Other Digital Stuff). 3D elokuvien esityksiin digitaalinen esitystekniikka tuo vihdoinkin varmuutta ja vaivattomuut- 18 E S I T Y S J A L E V I T Y S

19 ta. Filmipohjaisten 3D -esitysten aiemmat tekniset ongelmat voi unohtaa kokonaan. Oleellista jatkon kannalta on, että 3D -elokuvat ovat sisällöltään kiinnostavia ja pystyvät puhuttelemaan erilaisia yleisöjä. Seuraavan kahden vuoden aikana tulossa olevat 3D -elokuvat ovat pääosin suunnattu heavy user yleisön mieltymysten mukaan, mutta joukossa on myös luontodokumentteja ja koko perheen animaatioita. Kolmiulotteisia elokuvia voi nähdä meillä tällä hetkellä Hämeenlinnassa, Joensuussa, Seinäjoella ja Vantaalla. Mutta ei Helsingissä? Ei Helsingissä, vielä. Alueellinen painotus johtuu kahdesta seikasta. Ensinnäkin elokuvasäätiö on tukenut kyseisiä hankkeita, toisaalta paikalliset teatteriyhtiöt ovat itse olleet kiinnostuneita uudesta mahdollisuudesta. Suurimpiin kaupunkeihin rakenteilla olevien uusien elokuvateatterikeskusten omistajat pähkäilevät tällä hetkellä sitä, 3D esityksissä näytöskohtainen tuotto näyttäisi olevan 30 % enemmän tarvitaanko 35 millisiä projektoreita lainkaan. Pari vuotta sitten pohdittiin vielä sitä onko digitalisointi ajankohtaista. Kahden rinnakkaisen järjestelmän ylläpitäminen on kallista mutta käytännössä siirtymäkaudesta näyttää tulevan kuitenkin varsin pitkä. Pienten paikkakuntien teattereilla ei ole mahdollisuuksia maksaa digitoinnin vaatimia mittavia investointeja. Ne tarvitsevat siihen julkista tukea ja myös takuun siitä, että niin kauan kun digitalisointi on tekemättä, ohjelmistoa on saatavissa filmillä. Teatterinomistajia 3D motivoi sillä, että ainakin uutuuden tässä vaiheessa 3D -esitysten lippujen hintaa voi pitää yleistä tasoa korkeammalla. Näytöskohtainen tuotto näyttääkin Suomen lyhyen kokemuksen perusteella olevan 3D -esityksissä n. 30 % normaaliesitysten yläpuolella. Eräät suuret Hollywoodin studioyhtiöt ovat suunnitelleet levittävänsä uuden animaatiotuotantonsa jo lähitulevaisuudessa vain 3D -muodossa. Nähtäväksi jää toteutuuko profetia ja jos toteutuu, mitä seurauksia sillä on. Ainakaan tällä hetkellä maailman elokuvateatteriverkosto ei ole siihen valmis. Tilanne on hankala jos suuri osa elokuvateattereista ei pysty jotain osaa ohjelmistosta esittämään teknis-taloudellisista syistä. James Cameronin Avatar elokuvasta piti tulla 3D -esitysten virstanpylväs. Näyttää kuitenkin siltä, että kun sen ensi-ilta koittaa 18. joulukuuta 2009, kolmiulotteisten esitysten ensimmäinen aalto on jo mennyt. Sen verran raju on ajan riento. Ooppera tulee valkokankaille, Formula 1 meni jo Finnkino aloittaa New Yorkin Metropolitanin suorat oopperaesitykset valkokankailla 11. lokakuuta kahdeksalla paikkakunnalla. Nämä ns. vaihtoehtoisen ohjelmiston piiriin laskettavat näytökset toteutetaan satelliittilähetyksinä osana maailmanlaajuista jakelua. MET:n tai Milanon La Scalan oopperanäytökset ovat olleet jo pari vuotta suuri menestys Euroopan elokuvateattereissa ja kysyntä Suomessa on Finnkinon mukaan ylittänyt odotukset. Sen sijaan suorat Formula 1 lähetykset Tennispalatsissa eivät kovinkaan paljon kiinnostaneet maksavaa yleisöä. Maailmalla elokuvateattereissa on katsottu livenä tai nauhoitettuna teatteria, jalkapalloa, nyrkkeilyä jne. mutta ainakin toistaiseksi ooppera on ollut ylivoimainen menestyjä. Miksi? Suuri osa elokuvatarjonnasta kohdistuu heavy usereille tai perheille. Varttuneempi yleisö hakee taas jotain muuta. Oopperaesitykset ovatkin tuoneet elokuvateattereihin aivan uutta yleisöä ja erityisesti varttuneempaa katsojakuntaa. Toisaalta näyttää siltä, että nuoremmalle oopperasta kiinnostuneelle yleisölle kynnys elokuvateatteriin on matalampi, lippujen hinnat sopivat paremmin ja tarjolla olevat esitykset ja esiintyjät ovat maailman huippuluokkaa. Käytännössä tänä vuonna ei taida olla muuta mahdollisuutta nähdä Karita Mattilaa Suomessa kuin Salomessa 11. lokakuuta klo 20.00, siis livenä valkokankaalla. Oopperaesitykset on kuvattu elokuvallisin ehdoin käyttämällä useita kameroita. Lähikuvat laulajista, muusikoista ja orkesterinjohtajasta ovat varsin vaikuttavia. Samoin väliajan back stage -insertit. Elokuvaesitysten perinteinen voima, yleisön ainutkertainen yhteinen kokemus toteutuu oopperamaustein. Mainiota lisäväriä siihen ovat näkemissäni esityksissä tuoneet väliaplodit ja se osa yleisöstä, joka on pukeutunut oopperakoodin mukaisesti. Elokuvalevittäjät ovat olleet huolissaan siitä, että ooppera ym. tarjonta vie tilaa elokuvaesityksiltä. Ainakin toistaiseksi huoli on ollut liioiteltu ja ennenaikainen. Vaihtoehtoiset näytökset ovat vieneet salien kapasiteetista vain pari prosenttia. Ja vaikka meillä Finnkinon näytökset ovatkin prime time aikana (lau- E S I T Y S J A L E V I T Y S 19

20 antaisin klo 20.00), ei esityksiä ole kuin kymmenen eli viisi syys- ja kevätkaudella. Teatterinomistajille myös oopperaesitykset ovat tuottoisampia kuin elokuvat. Maailmalla elokuvateattereiden oopperaesitysten lippujen hinta on ollut kaksinkolminkertainen elokuvalippuihin nähden eikä se ole kysyntää hillinnyt. Suomessa kertaliput ovat 29 euroa ja koko kymmenen esityksen kausikortti maksaa 200 euroa. Metropolitan ottaa osan lipputuloista, yleensä sen osuus on ollut puolet. Digitalisoinnin rahoitus kuuluu teatterinomistajien ja elokuvasäätiön ohella myös kunnille ja kaupungeille Ei ole epäilystäkään siitä etteikö elokuva olisi elokuvateattereiden tärkein ohjelmisto myös tulevaisuudessa. Mutta tuskin lienee haitaksi, jos pelkkien elokuvalippujen myynnin ohella teattereilla on muita tulonlähteitä. Kulttuuritarjonnan alueellisen tasa-arvon ja tarjonnan laadun ja monipuolisuuden näkökulmasta kaikkia yleisöjä palveleva elokuvateatteri voi itse asiassa toimia paremmin kuin ns. monitoimitalot, joita Suomeen on rakennettu aina kun on vähäksi aikaa vaurastuttu. Kaupunkien ja kuntien pitääkin rahoittaa omalta osaltaan elokuvateattereiden digitalisointia. Se on kustannustehokas tapa mahdollistaa kansalaisille sekä hyvät elokuvat että muu laaja kulttuuritarjonta. mutta myös elokuvan levittäjille Elokuvasäätiö on tukenut digitalisointeja koskevia hankkeita vuodesta 2006 alkaen jakelun kokonaisuuden näkökulmasta. Toisin sanoen, samalla kun on tuettu ensimmäisiä teattereiden digitaalisia laitehankintoja pilottiajattelun hengessä, on tuettu myös kotimaisten elokuvien digikopioiden tekemistä. Digikopioiden tuki on kokeiluluontoinen ja voimassa vuoden 2009 loppuun. Valtaosa ensi-illoistamme onkin tällä hetkellä esitettävissä myös digitaalisesti. Eräissä tapauksissa jo yli 10 % elokuvan ensi-iltaviikonlopun katsojamääristä on tullut digisaleista. Digitaalisia kopiota tekeviä laboratorioita on Suomessa jo kaksi eli koko ketju toimii jo kotimaisin voimin. Vaikka kaikki suurimmat elokuvalevittäjämme ovatkin levittäneet elokuvia digitaalisesti, niiltä ei ole saatu selkeää kannanottoa digitalisoinnin rahoitukseen osallistumisesta. Suomessakaan emme voi lähteä siitä, että teatterinomistajat ja julkinen taho kustantavat digitalisoinnin ja siitä eniten hyötyvät levittäjät eivät Yleisöä Joensuun Cinema 2008 tapahtuman 3D elokuvanäytöksessä osallistuisi talkoisiin. Jos isoilla markkina-alueilla toimiva Virtual Print Fee -malli ei sovellu meille sellaisenaan, se pitää lokalisoida sopivaksi. VPF:n ideana on, että levittäjä maksaa osan kopiokulujen säästöistä teattereille digikopioiden esitysten yhteydessä. Saamieni tietojen mukaan tällä hetkellä digikopioiden esityskorvaukset ovat täsmälleen samalla tasolla kuin muissakin esityksissä. Julkaisemme oikaisun erittäin mielellämme, jos siihen on aihetta! Elokuvalevittäjien osallistumisesta digitalisoinnin kustannuksiin meille parhaiten sopivalla tavalla on päätettävä pikaisesti. Keskustelujen aloittaminen on yksi lähiaikoina perustettavan Digitaalisen elokuvan foorumin kiireisimmistä tehtävistä. Tukipäätökset syyskuu 2008 Lisäkopiotuki Nordisk Film Oy, Erottamattomat, H a r r i A h o k a s Kotimaan levityspäällikkö 3 kopiota (toimiston omat kopiot digikopiota), Nordisk Film Oy, Kummeli: Alivuokralainen, 15 kopiota (toimiston omat kopiot digikopiota), Nordisk Film Oy, Päätalo, 15 kopiota (toimiston omat kopiot digikopiota), Walt Disney Studios Motion Pictures, Kolmistaan, 5 kopiota (toimiston omat kopiot 15), Tukipäätökset kesäkuu 2008 Digitaalisten elokuvakopioiden tuki Helsinki -filmi Oy, Käsky, Ohjaaja Louhimies Aku, E S I T Y S J A L E V I T Y S