MAASEUTU. Matka lu. Kesä Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUTU. Matka lu. Kesä 2007. Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

2 Maaseutu Matkailu lehti 12. vuosikerta S i s ä l t ö Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä c/o MEK, PL Helsinki puh Tuotanto Viestintätoimisto NorthEXIT Sotkankatu A2 FI Tampere puh Ulkoasu Hannu Karjalainen Tässä numerossa teemana UUDET OHJELMAT 3 Pääkirjoitus 4 Vuoden kellokas Matkailu maaseutuohjelmassa 8 Käyttöasteseuranta 10 Esteetön matkailu 12 Elämystalous haastaa ulos laatikosta 14 Tekesin vauhdissa 16 Ruskeiden tieviittojen esiinmarssi 20 Turvallisuus tuo laatua 21 Osaaminen on osa palvelua 24 Maaseutuloma on vetovoimainen matkailutuote Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Kesä 2007

3 PÄÄKIRJOITUS Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Matkailun kehitys on ollut huimaa Tällaisia otsikoita olemme saaneet lukea koko kevään mediassa. Rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiinkin vuonna 2006 Suomessa 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Matkailualan kasvu on kaiken kaikkiaan ollut voimakasta. Maaliskuussa 2007 ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä vajaat vuorokautta, mikä oli lähes 13 prosenttia enemmän kuin maaliskuussa Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä oli 6 prosenttia lisäystä viime vuodesta. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja. Näihin lukuihin ei valitettavasti kuitenkaan sisälly kuin murto-osa maaseudun majoitusyritysten yöpymisvuorokausista. Viime lokakuussa voimaan tullut laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta laajensi matkustajatietojen kirjaamista. Majoitustilastojen kattavuutta lisättiin kuitenkin vain ottamalla tilastoinnin piiriin mukaan keskusvaraamot, joiden kautta osa matkailukeskusten mökkivuokrauksesta tapahtuu. Muilta osin tilastoinnin laajennus ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä. Tästä syystä Matkailun teemaryhmä on lähettänyt jälleen kerran yli 3000 maaseudun majoitusyritykselle majoituksen käyttöseurantalomakkeen. - Toivon, että kaikki, jotka ovat kyselyn saaneet, myös täyttävät lomakkeen huolella ja lähettävät sen meille. Ainoastaan näin saamme tietoa maaseudun majoitusyritysten käytöstä ja pystymme edelleen tuomaan esille mm. päättäjille tämän laajan kentän tärkeyden Suomen koko matkailuelinkeinolle. Kyselymme vastausprosentti oli esimerkiksi viime vuonna todella alhainen, joten kaikkien lisäpanostusta tarvitaan. Kannattaa hyödyntää lakisääteisiä majoituskortteja tilastojen kokoamiseen. Olemme yhdessä KTM:n kanssa myös aloittaneet keskustelut muutamien tahojen kanssa siitä, millä tavalla tilastoja voitaisiin mm. alueellisesti laajemmin kerätä. Tästä lisätietoa syksyn lehdessä. Matkailustrategian toteutuminen lähtenyt hyvin käyntiin Niin kuin muistatte, Suomen matkailustrategia valmistui vuosi sitten. Nyt toukokuun viimeisenä päivänä esiteltiin sen toteutumista laadittujen seurantaindikaattorien avulla ja strategian sisältämän toimenpideohjelman etenemisen kautta. Lisäksi käytiin keskustelua strategian tarkistustarpeesta. Kaiken kaikkiaan strategian toteutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Muistutan vielä, että strategia on meidän kaikkien yhteinen ja sen toteutuminen vaatii kaikkien toimijoiden panostusta. Matkailun teemaryhmä on ottanut oman vastuunsa Suomen matkailustrategiassa mainittujen toimenpiteiden toteutumisesta. Teemaryhmä mm. tiedottaa, panostaa laatu- ja turvallisuusasioiden eteenpäinviemiseen, kerää tilastotietoa sekä tukee alueita suunnitelmallisuuden ja ohjelmallisuuden lisäämisessä. Matkailustrategian kasvun painopisteeksi määriteltiin teemapohjainen kehittäminen. Jo syksyn lehdessä esiteltyjen kokonaisuuksien - Outdoors Finlandin ja Teemapohjaisen kylämatkailun - tulevien vuosien kehittämissuunnitelmat ovat luonnosvaiheessa. Myös kalastusmatkailun kehittämisen tueksi tehtävän toimenpideohjelman laadintaan osallistutaan. Kotisivut ja lehti uudistuneet Jos Matkailustrategian sisältö on unohtunut tai se ei ole lainkaan tuttu löydät sen, mm. kesäkuun 1. päivänä avatuilta Matkailun teemaryhmän uusilta nettisivulta osoitteesta Näillä sivuilla kannattaa muutenkin käydä aina välillä katsomassa ja lukemassa viimeisimmät uutiset. Niin kuin huomaat, myös lehtemme ilme ja ilmestymistapa ovat uudistuneet. Tästä eteenpäin lehti ilmestyy vain sähköisenä. Tieto ilmestymisestä lähetetään sähköpostitse ja sen voi lukea myös uusilta nettisivuiltamme. Seuraavat lehdet ilmestyvät 10/2007 ja 2/2008. Pääsihteeri on vaihtunut kiitos Raijalle! Teemaryhmän puolesta haluan kiittää edeltäjääni Raijaa innostavasta ja ammattitaitoisesta maaseutumatkailun kehittämistyöstä. Raija jatkaa päätoimisena matkailun lehtorina Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Joensuussa, mutta myös teemaryhmän jäsenenä. Oma työsarkani uutena matkailun teemaryhmän pääsihteerinä alkoi maaliskuun alussa ja toivonkin, että yhdessä luotsaamme maaseudun matkailun kohti uusia tuulia. Toivotan kaikille menestyksekästä matkailukesää! p.s. Maaseutumatkailun historiikki on ilmestynyt Maaseutumatkailun puoli vuosisataa - artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista. Sekin löytyy uusilta nettisivuiltamme. 3

4 Trahteerin isäntä ja emäntä VUODEN KELLOKAS 2007 KOSKENKORVAN TRAHTEERI - 10 VUOTTA MENESTYKSEKÄSTÄ YRITYSTOIMINTAA Maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisessa seminaarissa Tampereella julkaistiin Vuoden kellokas 2007 Koskenkorvan Trahteeri, yrittäjinä Päivi ja Martti Koskenkorva. Perusteluina valinnalle raati totesi mm. seuraavaa: Yrityksessä on vahvaa maaseutumatkailuosaamista ja iloista asennetta sekä tekemisen meininkiä. Pohjalaisittain vahva itsetunto antaa tekijälle luvan kehua myös itseään, mikä on muille opiksi markkinointia ajatellen. Koskenkorvan Trahteerin isäntä Martti Koskenkorva on asunut tilalla koko ikänsä. Vuonna 1974 hän lunasti tilan sisariltaan Leenalta ja Eevalta. Oman paikkansa mahdollisuuksia ja erityispiirteitä ei aina itse näe, vaikka tilalla on pidetty paljon juhlia vuosien varrella paikkakunnan emäntien avustuksella. Näin kävi myös Koskenkorvan Trahteerissa, missä ulkopuoliset auttoivat näkemään paikan upeat puitteet matkailuyrittämiselle. EU:n muutettua maatalouden kannattavuutta ratkaisevasti aloitettiin Koskenkorvan tilalla uusi vaihe kun emännän johdolla Koskenkorvan Trahteeri aloitti toimintansa vuonna Ajatuksena Päivi ja Martti Koskenkorvalla oli, että tehdään ensin vähän, niin kuin vähän harjoiteltaisiin, mutta todellisuus iski vastaan selvitettäessä viranomaisten asettamia erilaisia määräyksiä, mm. vaadittavien WC-tilojen määrää. Yrityksen aloituskustannukset nousivat alkuperäisestä huomattavasti. Emme kuitenkaan lannistuneet niistä, vaan jatkoimme sisukkaasti eteenpäin, kertoo isäntä. Hyvää ja Erikoosta! Trahteeri toimii vanhassa pohjalaisessa maalaistalossa, joka on rakennettu vieraiden käyttöön vanhaa säilyttäen, omaperäisesti ja hauskasti vieraiden viihtyvyyttä ajatellen. Talvisaikaan käytössä on päärakennus, jossa Renkitu-

5 pa ja Ruokasali toimivat ruokailu- ja juhlatilana ja sali puolestaan pienempien ryhmien edustustilana. Kesäaikaan voidaan palvella myös useampaa ryhmää yhtäaikaa. Tällöin löytyy myös majoitustilaa 25 hengelle Vilja-aitasta ja Puorin yläkerrasta. Kymmenen toimintavuoden aikana yrityksessä on tehty jo yhdeksän laajennusta. Kasvun vaatimukseen on ollut pakko nöyrtyä ja kehittää toimintaa eteenpäin, toteaa Martti Koskenkorva. Yrityksen liikeideana on tarjota Hyvää ja Erikoosta. Päätuote on ruoka, joka on vähän erilaista. Se meinaa virallisesti sitä, jotta keittiössä ruuat valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja omanmoisen säväyksen trahteeraukseen antaa maustaminen ja tarjoileminen tarinoiden kera, esimerkiksi viinalle maustettu kala on meillä kännikalaa, kertoo isäntä emännän tuotoksista. Kaikkein tärkeintä on, että ruoka on viimeisen päälle tehtyä ja palvelu sekä tilat tasokkaita. Finfood myönsi Koskenkorvan Trahteerille Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen syksyllä Tunnus oli kymmenes ravintolalle myönnetty laatumerkki. Koskenkorvan Trahteerin toiminta-ajatuksen lähtökohtia on luoda tilaisuuksista omaleimaisia, vähän erikoisia jokaiselle ryhmälle erikseen suunnitellun ohjelman avulla. Melko uusi tuote on persoonallinen rentoutumispaikka eli kylpylä, jonka työnimenä on ollut Yleislääketieteellinen kylpyläosasto. Kylpylässä hemmotellaan asiakkaita, etenkin naisia, senpä vuoksi kylvettäjänäkin on useimmiten talon isäntä. Saunassa ei tarvitse olla alasti vieraiden ihmisten kanssa, sillä loistavaksi ideaksi on muodostunut asiakkaiden käyttöön valmistetut saunatrikoot. Saunoja on erilaisia; savu-, aitokiuas saunat ohrapellon reunalla sekä viihde- ja infrapunasaunat ulkokartanon Kylpylässä. Jatkuvaa ideointia Asiakkaat ovat kaikki ryhmiä - erikokoisia ja erilaisia. Yritysten tyky-päiville tehdään ainutlaatuisia ohjelmia, esimerkiksi uudella luovalla tavalla luodaan yritykselle uudet arvot. Ilmajoen Musiikkijuhlille mennessä pysähtyy bussiryhmiä syömässä Trahteerissa. Kesäkuun puoleenväliin mennessä avataan uusiin isännän tekemiin tiloihin Koskenkorva-Museo, minne tulee esille Altian Koskenkorvan tehtaan historiaa, suomalaista alkoholipolitiikkaa ym. mielenkiintoista. Museo on ollut aikaisemmin toisessa paikassa ja vuosi sitten ostimme esineet ja oikeudet, kertoo Martti. Tämän myötä myös yksittäisten asiakkaiden määrän odotetaan kasvavan. Ulkomaalaisia asiakkaita on käynyt jo joka mantereelta. Uusia vinkkejä ja ideoita saadaan koko ajan asiakkailta. Välillä olemme olleet vähän liiankin herkkäkorvaisia asiakkaiden ideoille kertoo Martti Koskenkorva. Yrittäjäpariskunta ei tyydy vain asiakkailta saatuun palautteeseen vaan he miettivät myös itse koko ajan uusia juttuja, miten voisi tehdä asian toisin ja vieläkin paremmin. Aina ei idea lyö läpi, kuten kävi vähän omaperäisemmälle idealle, perhevessalle, joka muutetaan tänä kesänä tupakkahuoneeksi. Asiakkailta ei pelkästään kerätä kirjallista palautetta, vaan asiakkaan reaktioita seurataan koko palveluprosessin ajan. Yrityksen perusperiaatteisiin kuuluukin oma henkilökohtainen läsnäolo ja tarinat. Asiakas on aina oikeassa vai onko? Isännän kirjoittaman tekstin pohjalta emäntä toteaa kiitospuheessaan Tampereella: Näin vaalien jäläkehen oon ajatellut, että mitenkähän matkailuyritys pärjääs, jos se toimis samoin kuin politikot? Ajatellahampa nyt vaikka asiakasryhymää, joka kokis savusaunas vähä tikua eikä suihkuustakaa tullu kun haloosta vettä ja paikan erikoosherkku loppuu kesken ja muuskin tarjottavas oli aivan liikaa suolaa. Sitten tilaasuuren jäläkehen isäntäväki toteaas: sitten seuraavalla kerralla oomma ajatellu lämmittää saunaa vähä paremmin ja lisätä uuren vesivaraajan ja keksiä aivan uusia herkkuja, jotta tervetuloa vaan sitten uurelleen vieraaksemme. Kun kokemus ja sanoma eroaa paljon, niin asiakkaat äänestää jalollaan, eikä seuraavaa kertaa tule. Tämän politikot kokee kerran neljäs vuodes, mutta me matkailuyrittäjät koemme sen joka ryhmän kera, päivittäin. Tässä jos mihinä pätee totuus: Se mitä sanotahan ja luvatahan, pitää sitten pitää myös paikkansa. Toisaalta asiakkaiden ääniä olis helppo ostaa tarjoamalla halavalla ja senkin päälle vielä ilimaasia lisukkeita, mutta siten ei vain kerta kaikkiaan päriää talourellisesti, ellei isäntä oo pankis töissä!!! Tässä taiteenlajissa saa joka päivä miettiä tarkkahan, jotta mihinä menöö se raja, johona asiakkaan orotukset vois ylittää talourellisesti kannattavalla tavalla. Ja usein joutuu huomaamahan, että asiakkaan orotukset on sellaaset, ettei niitä kerta kaikkiaan voi ylittää. Joskus olis viisasta jäättä koko ryhmä ottamatta. Vaikka haasteisiin valamihina mehän nyt tairetahan ottaa vaikiatkin ryhymät ajatuksella: jos se ei tapa, niin se ainakin vahavistaa. Vuoden kellokas 2007 pitää kiitospuhetta Meillä kaikilla taitaa olla sellaasia vikoja, että pyritähän toteuttamahan niitä asiakkairen maharottomiakin tarpeita ja orotuksia, annetahan vaikka oma paita päältä, jos sillä saarahan asia hoirettua. Kuitenkin pitkän päälle pitääs päästä tilanteesehen, että tehe- >>

6 rähän sitä mihinä ollahan hyviä ja se sitten niin hyvin, jotta varmahan piisaa, sillä niin toimien jaksetahan pirempähän. Erikoostuminen oman osaamisen alueelle tuntuu joskus puuruttavalle ja haluaas monesti kokeella uuttaki ja pitäähän tietenkin yritystä kehittää, mutta peräs ei pirä hiihtää, ku puoles Suomes ei latuja taira enää tulevaasuures ollakaan, ilimasto lämpiää, Siitähän sitä taas saarahan uusia ireoota tuotteeksi vain muutos on pysyvää. Talon emäntä Päivi Koskenkorva viihtyy asiakkaiden kanssa. Hän on myös hyvin kunniahimoinen siinä, että paikat ovat tiptop kunnossa. Käden kätevyys, ajatuksen selkeys, mielikuvituksen korkea laatu ja geeneistä kumpuava idearikkaus ovat luoneet yrityksestä sen mitä se tänä päivänä on. Taisteluparina eteenpäin Oman parisuhteen ylläpidon kannalta on tärkeää, että kumpikin toimii omalla osaamisalueellaan, itsenäisesti ja tulosvastuullisesti. Yhdessä toimitaan kuin taistelupari ei toisiaan vastaan, vaan toisiaan tukien, toinen toistensa töitä tuuraten, niin päästähän parhaasehen tuloksehen, kertoo isäntä yhteistyöstä emännän kanssa. Vaikka pariskunnalla on erilaisia ajatuksia siitä mihin suuntaan yritystä kehitetään, suurempia ristiriitoja ei ole vielä syntynyt. Martti on vielä töissä toisaalla, joka osaltaan helpottaa asiaa. Saa katsoa miten asiat luonnistuvat, sitten kun jään eläkkeelle ja ollaan ympärivuorokauden yhdessä miettii Martti pilke silmäkulmassa. Omaa ammattitaitoa pidetään yllä koko ajan. Isäntä pysyy ajan tasalla oman päivätyönsä kautta. Emäntä suoritti heti toimintaa aloitettaessa maaseutumatkailun ammattitutkinnon. Lisäksi eri hankkeiden kautta on saatu tukea omille ajatuksille ja kuultu uusista tuulista. Yhteistyötä tehdään mm. Etelä-Pohjanmaan Matkailun ja alueen muiden yrittäjien kanssa. Päivi on myös aktiivisesti mukana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n toiminnassa. Mitä yrittäjyyttä miettiville evääksi? Yritystoiminnan aloittaminen vaatii ponnistuksia, sillä yrittäjällä on edessä säädösten ja lakien viidakko. Yrittäjäksi aikovan tulee valmistautua tähän jo etukäteen, ettei hän hyydy jo ennen kuin toiminta on saatu kunnolla käyntiin, muistuttaa Martti Koskenkorva. Jotta saisimme lisää yrittäjiä alalle, tulisi valtiovallan tehdä muutoksia mm. myöntää arvonlisäverotukseen liittyviä helpotuksia uusille yrittäjille. Yksin ei kannata myöskään tehdä kaikkea, vaan alusta alkaen luoda toimivat yhteistyöverkostot. Usein myös toiminnan kannattavuuden kanssa voi olla vaikeuksia, kun esimerkiksi pitopöytään laittaa hintaan nähden liikaa tarjottavaa vain vieraanvaraisuuden tähden, jatkaa Martti. Tulevaisuus Korkenkorvan Trahteerissa näyttää hyvältä. Parhaillaan mietitään seuraavan kymmenen vuoden toimintasuunnitelmaa. Myös Trahteerissa pohditaan sitä, niin kuin monessa muussakin yrityksessä maaseudulla, että löytyykö jatkajaa. Trahteerin sijainti on hyvä, kasvukeskuksen lähellä, jolloin muitakin toimijoita, potentiaalisia yhteistyökumppaneita on lähietäisyydellä. Trahteeri tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka eivät halua syödä ketjuravintolassa, toteaa Martti. Yleisesti ottaen näyttää olevan kysyntää erityisesti mökkipalveluille. Asiakkaiden vaatimukset niin laadun, puhtauden kuin ruoan tason suhteen ovat kovat ja yrittäjän on pakko satsata, jotta pärjäisi kilpailussa. Liikaan laatuun ja kovaan hintatasoonkaan ei ole kaikkien kuitenkaan hyvä pyrkiä. Pienilläkin, hyvin tehdyillä asioilla, pärjää, sanoo Martti Koskenkorva lopuksi. Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Häät Koskenkorvan Trahteerissa

7 MATKAILU OHJELMASSA Ohjelmakaudella EU:n maaseuturahaston varoja maaseudun kehittämiseen ohjataan manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Kaikkia Suomen maaseutualueita Ahvenanmaata lukuun ottamatta kehitetään yhdellä ohjelmalla. Enää ei siis törmätä ohjelma-alueiden rajoihin. Ohjelman toteuttamisessa keskeisiä ovat TE-keskusten alueelliset ja toimintaryhmien paikalliset maaseudun kehittämisohjelmat. Matkailun kehittämisen kannalta olennaista on myös mahdollisuus usean maakunnan yhteisten tai valtakunnallisten kehittämishankkeiden kokoamiseen. Maaseudun kehittämisohjelmassa matkailun kehittäminen on osa maaseudun elinkeinojen kehittämistä. Ohjelmasta voidaan myöntää yritystukea yritysten kehittämiseen ja investointeihin sekä ensimmäisten vakituisten työntekijöiden palkkaukseen. Tuen kohteena ovat maaseudulla sijaitsevat mikroyritykset (alle 10 työntekijää) sekä maatilat niiden ryhtyessä harjoittamaan tai harjoittaessa muuta yritystoimintaa kuin maataloutta. Nyt siis käytännössä kaikki maaseudun pienet matkailuyritykset ovat saman tuki- ja kehittämisjärjestelmän piirissä. Matkailuyritykset ovat periaatteessa samalla viivalla muiden toimialojen yritysten kanssa yritystukia myönnettäessä. Ohjelman tavoitteena on uusien työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luominen. Tämä edellyttää, että mieluummin tuetaan sellaisten yritysten kehittymistä, jotka hakevat asiakkaansa muualta kuin paikallisilta markkinoilta. Matkailussa näin on lähes poikkeuksetta. Tässä matkailuyrityksillä on siten pieni etumatka. Kaikkien toimialojen yrityksiä koskevien yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden lisäksi ohjelmassa on matkailuelinkeinon edistämistä varten oma toimenpide. Tästä voidaan rahoittaa ns. elinkeinojen kehittämishankkeita, jotka eivät sisällä nimeltä mainittujen yritysten kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena on edistää maaseutumatkailun kansainvälistymistä ja tukea tuotekehitystä sekä markkinointi- ja myyntiyhteistyön kokoamista. Pienessä määrin toimenpiteen varoja on mahdollisuus käyttää myös olemassa olevien reitistöjen kehittämiseen ja matkailulliseen varustamiseen. Uusien reitistöjen rakentamiseen sen sijaan suhtaudutaan pidättyväisesti. Laajempia hankkeita toivotaan Matkailuelinkeinon kehittämistoimenpiteeseen varatut varat ovat päättyvään kauteen verrattuna sen verran niukat, että kehittämishankkeiden suunnittelussa olisi syytä paneutua laajojen, useamman maakunnan alueella toteutettavien hankekokonaisuuksien kokoamiseen. Leader-ryhmät toteuttavat osan toimenpiteen hankkeista omissa ohjelmissaan, jolloin ne voivat puolestaan keskittyä paikallisen matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen. Matkailuyritysten ja niiden välisen yhteistyön kehittämiseen soveltuu erityisen hyvin yritysryhmänä toteutettava kehittämistyö. Yritysryhmässä voidaan samaan aikaan toteuttaa sekä ryhmässä mukana olevien yritysten omia kehittämistoimenpiteitä että ryhmän yhteisiä valmennus- ja kehittämistoimia. Yritysryhmälle myönnetty tuki jyvitetään osallistujayrityksille EU:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi de minimis-tueksi, joten tukea voidaan käyttää samoihin toimenpiteisiin kuin yksittäisen yrityksen saamaa yritystukea. Yritysryhmähanke on yrityskohtaisen tuen lisäksi ainoa mahdollisuus konkreettiseen yrityskohtaiseen kehittämistyöhön. Uudella ohjelmakaudella yksittäisiä yrityksiä suoraan hyödyttäviä kehittämispalveluita ei voida tarjota ns. yleisten elinkeinojen kehittämishankkeiden osana. Tämä tarkoittaa, että myös suoraan yrityksiä palvelevat markkinointitoimenpiteet on toteutettava yritysryhmähankkeina. Yritysryhmähankkeen tuen hakijana ja saajana (hallinnoijana) voi toimia ainakin vielä tänä vuonna ohjelmaa käynnistettäessä ainoastaan yksi ryhmän yrityksistä. Säädöksiä on kuitenkin tarkoitus heti syksyllä muuttaa niin, että hallinnoija voisi olla myös ulkopuolinen taho, esimerkiksi kehittämisorganisaatio. Näin on tarkoitus palata päättyvällä kaudella käytössä olleeseen käytäntöön. Runsaasti mahdollisuuksia kehittämiseen Uusi ohjelmakausi näyttäisi ainakin maaseutuohjelman osalta tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia maaseudun matkailuyritysten kehittämiseen. Kehittämistyössä on käytettävissä kaikki tähän mennessä kertynyt osaaminen, kokemus ja yhteistyöverkostot. Laajoja hankkeita on mahdollista rakentaa enemmän matkailun toiminnallisten alueiden kuin hallinnollisten rajojen mukaan. Vuoteen 2013 jatkuva ohjelmakausi mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan saumattomana yhteistyönä toteutettavalla kehittämistyöllä voidaan luoda edellytyksiä ja rohkaista yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Yritystuet omalta osaltaan ovat myös tähän kannustamassa. Ohjelmallinen kehittäminen on monenlaisten välineiden käyttämistä yhteisten, tavoitteellisten suunnitelmien mukaisesti. Nyt on suunnittelun aika. Tositoimiin päästään loppuvuodesta. Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelmasta: Reijo Martikainen Maaseutuvirasto

8 KÄYTTÖASTESEURANTA Käyttöasteseurantamme mukaan viime vuoden kesä oli maaseudun majoitusyrittäjille paras kolmeen vuoteen. Seurantayrityksissä talvi ja alkukevät olivat sitä vastoin koko tämän vuosituhannen huonoimpia. Kesäkauden käyttöasteet olivat vuonna 2006 kolmesta viiteen prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna Totuttuun tapaan heinäkuu oli yrityksissä vuoden vilkkain kuukausi ja majoitustilojen käyttöasteet nousivat 60 %:iin. Kesä- ja elokuun käyttöasteet olivat myös aikaisempia vuosia parempia: käyttöasteet olivat noin 40 %. Koko alkuvuoden, tammikuusta toukokuuhun, majoitustilojen käyttöasteet jäivät alle 20 %:n. Tammi-maaliskuun käyttöasteet laskivat 6-10 %-yksikköä vuodesta Loppuvuoden käyttöasteet olivat marraskuuta lukuunottamatta yli 20 %. Marras- ja joulukuun käyttöasteet olivat koko kymmenvuotisen seurantajakson parhaimmat. Loppuvuoden luvut ovat trendinomaisesti kasvaneet vuosi vuodelta. Nyt kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 3-4 %-yksikköä. Esimerkiksi joulukuun käyttöasteet nousivat 23 prosenttiin. Perinteisesti marraskuu on ollut vuoden hiljaisin kuukausi. Viime vuonna tähän tuli muutos. Vuoden hiljaisin kuukausi oli tammikuu. Tammikuussa majoitustilojen käyttöaste oli 13 % ja marraskuussa 17 %. Kuva 1. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen käyttöasteiden kuukausikohtainen vertailu Vuodepaikkojen käyttöasteet Majoitustilojen käyttöasteiden lisäksi on perinteisesti seurattu myös vuodepaikkojen käyttöä. Vuodepaikkojen käyttöasteessa suhteutetaan yöpyjien määrää yrityksen koko yöpymiskapasiteettiin. Majoitustilojen käyttöaste taas kertoo, kuinka moni yrityksen huone/mökki on ollut käytössä, riippumatta siitä onko esimerkiksi yhdessä mökissä yksi tai viisi yöpyjää. Seurannassa vuoden 2006 vuodepaikkojen käyttöasteet noudattavat pitkälti edellisvuotisia lukuja. Merkittävin muu- Lähde: MEKin kuvapankki

9 tos tapahtui kesäkauden ja etenkin heinäkuun tilanteessa. Vuodepaikkojen kesäkauden käyttöasteet ovat ilahduttavasti nousseet ja heinäkuun käyttöaste, 58 %, on jo lähellä majoitustilojen käyttöastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun majoitustilat ovat käytössä, on niissä ollut entistä enemmän majoittujia. Yritysten tuloihin tällä ei välttämättä ole merkitystä, esimerkiksi mökkikohteissa hinta on yleensä mökkikohtainen, ei henkilömäärästä riippuva. Kuva 4. Ulkomaalaisvieraiden jakauma majoituspalveluita tarjoavissa maaseudun matkailuyrityksissä vuosina Käyttöasteseuranta vuonna 2006 Kuva 2. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen ja vuodepaikkojen käyttöasteet 1/ /2006. Ulkomaalaiset asiakkaat Seurantaan vastanneissa runsaassa 120 yrityksessä yöpyi vuoden aikana noin asiakasta. Heistä 3 500, noin 14 %, tuli ulkomailta. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus pysyi samalla tasolla vuoteen 2005 verrattuna. Kuukausivaihtelut ovat kuitenkin vuoden mittaan suuret. Ulkomaalaisten osuus oli suurimmillaan tammikuussa, jolloin runsas kolmannes kaikista vieraista tuli ulkomailta. Huomioitavaa on, että ulkomaalaisten asiakkaiden viipymä on pitempi kuin kotimaisten asiakkaiden. Suurimmillaan ulkomaalaisten osuus yöpymisistä oli tammikuussa, jolloin heidän osuutensa oli 50 %. Edellä mainitut tulokset perustuvat Matkailun teemaryhmän tekemään käyttöasteseurantaan. Käyttöasteseurannan kohteena ovat maaseudun majoitusyritykset, jotka ovat Tilastokeskuksen tilastoinnin ulkopuolella. Toisin sanoen kohteet, joissa on alle 10 majoitushuonetta tai mökkiä. Käyttöastetiedot kerättiin perinteiseen tapaan majoitusyrittäjiltä postikyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin kolmessa erässä: tammi-toukokuun lomakkeet lähetettiin yrittäjille kesäkuussa, kesä-syyskuuta koskevat kyselyt lokakuussa ja loppuvuoden lomakkeet tämän vuoden tammikuussa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin tammi-syyskuun osalta 1000 yritykselle. Edellisvuonna lomakkeita lähetettiin muutama kymmenen enemmän. Vuoden aikana tietoja saatiin kaiken kaikkiaan 129 yritykseltä, mikä on 13 prosenttia kyselyn vastaanottajista. Vastausprosentti putosi viimevuotisesta viisi prosenttiyksikköä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kevään osalta meillä on tietoja vain noin 40 yritykseltä, kesäkuukausina runsaalta sadalta ja syyskuukausien osalta noin 80 yritykseltä. Edellisvuoteen verrattuna havaintomäärä kevätkuukausien osalta on pienempi, mikä on syytä ottaa huomioon kun lukuja verrataan edellisvuosien tuloksiin. Maaseudun pienten majoitusyritysten käyttöasteseurannan ajateltiin siirtyvän Tilastokeskukselle tämän vuoden alussa uuden Majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan lainsäädännön muuttuessa. Näin ei kuitenkaan vielä ole käynyt, mutta lähivuosien aikana Tilastokeskus tullee ottamaan myös pienet yritykset tilastoinnin piiriin. Matkailun teemaryhmä jatkaa siis tilastointia vielä vuoden Susanna Markkola Matkailun teemaryhmä Kuva 3. Ulkomaalaisten kuukausittainen osuus majoituspalveluita tarjoavien maaseudun matkailuyritysten asiakkaista ja näiden yöpymisvuorokausista 1/02-12/06 Ulkomaalaisten yöpyjien keskuudessa suurin ryhmä oli venäläiset. Venäläisten osuus kohosi lähes 40 prosenttiin kaikista ulkomaalaisista majoittujista. Osuus kasvoi vuodesta 2005 noin 10 prosenttyksikköä. Toisena tulivat saksalaiset matkailijat, joita oli 22 prosenttia. Muiden kansallisuuksien osuus oli kahdesta kahdeksaa prosenttiin. Luokkaan muut kuuluu useita eri kansallisuuksia. Tämän ryhmän osuus putosi lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuosien tasosta. Lähde: MEKin kuvapankki

10 ESTEETÖN MATKAILU IKÄÄNTYVÄT ASIAKKAAT: MATKAILUALAN HAASTE JA TULEVAISUUDEN TODELLISUUS 10 Esteetön matkailu on todellisuutta jo nyt ja yhä vahvemmin myös tulevaisuudessa. Lähivuosina esteettömien matkailupalvelujen merkitys tulee korostumaan ikääntyvän väestön kasvun myötä Suomessa ja monissa muissa maissa. Toisiansa tukevat esteetön infrastruktuuri ja palvelukokonaisuus luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailualalla toimiville yrityksille sekä täysin uudenlaisille toimijoille, jotka osaavat kääntää saavutettavuuden ja toimivuuden kilpailueduiksi. Luova, monialainen yhteistyö voisi parhaimmillaan tuottaa esimerkiksi ikääntyville suunnattuja tuotteita, joissa laadukas esteetön ympäristö ja siihen luontevasti liittyvät toiminnot muodostavat asiakkaan kannalta omalle toimintakyvylle hyvin soveltuvan palvelun. Pisimmälle vietynä esteettömät matkailupalvelut kattavat matkailun palveluympäristön, teknologian ja rakennetun infrastruktuurin, viestinnän sekä markkinoinnin. Täysin esteetön matkailukonsepti vaatii toteutuakseen, että kaikilla matkailutuotteen tasoilla ja laadun osa-alueilla pystytään toteuttamaan riittävän korkea esteettömyyden vaatimus. Pelkästä hyvästä tuotteesta ei ole iloa, jos esimerkiksi viestintä ei tavoita asiakkaita. Asiakaslähtöiset viestinnän ja markkinoinnin keinot voivatkin joskus poiketa tutuista tavoista: Harvoin törmää pistekirjoituksella toteutettuun matkailuesitteeseen tai selkokielellä kirjoitettuun markkinointikirjeeseen, joka olisi suunnattu ikäihmisille. Yleistäen voisi todeta, että harva kohde, jolla olisi oikeutus tuoda esille esteettömyyttä myyntiargumenttina, sen oikeasti tekee! Esteettömyys asiakaspalvelutilanteessa Palveluiden ja elämysten tuottamisessa myös matkailualalla, yksi tärkeimmistä tuotteen osa-alueista on henkilökohtainen kontakti ja vuorovaikutus asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä. Väestön ikääntyessä voisi olla aiheellista kouluttaa asiakaspalveluhenkilöstöä esteettömän palvelun periaatteisiin. Aistitoimintojen, kuten kuulon tai näön heikentyessä, oikea toiminta asiakaspalvelutilanteessa antaa asiakkaalle luotettavan ja laadukkaan kuvan yrityksen toiminnasta ja lisää viihtyvyyttä. Vastaavasti pienetkin puutteet toimintaympäristön esteettömyydessä suvaitaan paremmin, jos palvelun kautta pystytään huomioimaan henkilökohtaiset tarpeet ja erityistoiveet. Suuret ikäluokat, jotka ovat eläköitymässä lähivuosina, ovat omaksuneet entisestä sukupolvesta poikkeavan tavan kuluttaa myös vapaa-ajan palveluihin ja matkailuun. Aktiivinen elämäntapa asettaa myös haasteita matkailutuotteiden markkinoinnille ja tuotekehitykselle. Perustava kysymys kuuluukin: Kuinka ikäihmiset mieltävät esteettömät tuotteet ja löytävätkö he asiakasryhmänä nämä palvelut? Ikäihmiset eivät ehkä kuluttajina ja asiakkaina samaista itseään vammaisryhmiin, eivätkä välttämättä halua kuluttaa tuotteita, joita markkinoidaan vahvasti esteettöminä. Vaarana on myös, etteivät kuluttajat löydä tuotteita, koska eivät osaa ajatella itseään toimintarajoitteisina. Tämä siitäkin huolimatta, että asiakasryhmään kuuluu jo henkilöitä, jotka hyötyisivät esteettömästä ympäristöstä ja tuotteista. Kaikille sopivat tuotteet tulevaisuuttako? Ehkäpä esteettömän matkailun sijasta tulevaisuudessa pitäisikin puhua Universal Design ajattelun soveltamisesta myös matkailualalle. Universal Design tai Design for All konseptit viittaavat kaikille soveltuviin tuotteisiin ja palveluihin, helppoon saavutettavuuteen ja käyttävyyteen. Yrityskentällä Universal Design ajatteluun on vähitellen herätty; Scandic hotelliketju lanseerasi alkuvuonna 2007 kaikkiin hotelleihinsa Pohjoismaissa esteettömyys-standardin, jonka tavoitteena on lisätä kaikkien asiakkaiden viihtyvyyttä ja esteetöntä toimimista. Käytännössä tämä tarkoittaa

11 Mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä? esimerkiksi induktiosilmukoita asiakaspalvelupisteissä, allergiaa aiheuttavien materiaalien ja koristeiden välttämistä hotellin tiloissa sekä värinällä toimivaa herätystä ja palovaroitinta. Parhaimmillaan Universal Design ajattelu lävistää koko yhteiskunnan ja eri liiketoiminta-alat. Esimerkiksi Japanissa esteettömyys-ajattelu on viety esimerkillisesti osaksi yhteiskuntasuunnittelua, jolloin matkailun tarvitsema perusinfrastruktuuri on olemassa muun muassa lentokentillä, ostoskeskuksissa ja julkisissa liikennevälineissä. Japanissa väestö ikääntyy vielä nopeammin kuin Euroopassa tai Suomessa, joten valinnalle on myös selkeä demografinen perusta. Varmaa on, että monissa jälkiteollistuneissa maissa ikääntyvien kuluttajien merkitys palveluiden ostajina ja kuluttajina tulee korostumaan voimakkaasti, ja samalla tämän ryhmän vaatimukset personoiduista tuotteista lisääntyvät. Esteettömyyden huomiointi täytyisi nähdä tässä osana henkilökohtaista palvelua ja laatua, jonka kautta voidaan palvella erilaisia asiakkaita. Suomessa matkailualan osaamisresurssit mahdollistaisivat esteettömyyden paremman huomioimisen ja jopa profiloitumisen esteettömään matkailuun. Kannattaa tarttua haasteeseen! Maarit Siitonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lieksan Ruunaalla sijaitseva Lieksan Koskikierros Ky on toteuttanut esteettömiä luontopalveluja jo usean vuoden ajan. Pirjo Heikkinen kertoo, että heidän leiripaikassaan on otettu huomioon liikuntarajoitteiset rakentamalla ajosillat, inva-wc, sekä esteetön pääsy nuotiolle, ruokailuun ja veneeseen. Näin on varmistettu esteetön liikkuminen myös pyörätuoliasiakkaille. Palveluille on huomattu olevan kysyntää ja yritys on saanut lisää asiakkaita. Yrityksen esteettömien palvelujen suurin käyttäjäryhmä on ollut vammaiset. Pirjo on itse työskennellyt vanhusten ja kehitysvammaisten parissa useita vuosia. Tämän kokemuksen pohjalta he ovat kehittäneet yritystoiminnassa juuri näitä nimenomaisia palveluja. Paikkoja on rakennettu vaiheittain. Osa ajosilloista on rakennettu vuonna Tarkoitukseen sopiva vene hankittiin muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna Esteettömien palvelujen tarjoaminen vaatii yrittäjältä investointeja, uutta osaamista ja entistä enemmän aikaa itse palveluun. Pirjo Heikkinen näkee, että esteettömien palvelujen kysyntä tulee lisääntymään. Yrittäjille, jotka vasta miettivät esteettömien palvelujen tuottamista Pirjo antaa vinkiksi, että esteettömyys olisi huomioitava missä vain se on mahdollista, sillä kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua myös luonnossa tarjottaviin elämysretkiin. 11

12 Elämystalous haastaa ulos laatikosta Englannin kielessä on oivallinen käsite: think outside the box. Suoraan käännettynä se tarkoittaa ajattelemista laatikon ulkopuolella. Sisällöllisesti se tarkoittaa avointa mieltä ja rohkeutta ajatella uudella tavalla. Kaikkea vanhaa ei tarvitse suinkaan heittää romukoppaan, mutta sanaleikki rohkaisee kyseenalaistamaan vanhat tutut kaavat ja etsimään uudenlaisia vaihtoehtoja ja toimintamalleja. Uudistua voi vain hyppäämällä laatikon ulkopuolelle. Miksi seurata trendejä, jos voi tehdä niitä itse? Mutta vaikka idearikkautta riittäisi, tarvitaan hyvin usein sparrausta ja tukea, jotta ideat jalostuvat ja mikä tärkeintä toteutuvat. Tästä on kyse Matkailun ja elämystuotannon klusterissa, joka on osa uutta, vuoden 2007 alussa käynnistynyttä osaamiskeskusohjelmaa. Klusterimalli avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Elämystuotanto tarjoaa matkailuyrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. - Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta rikkoa toimialarajoja ja nähdä tulevaisuuteen, sanoo Matkailu ja elämystuotanto klusterin koordinaattori Petri Salmi. 12 Elämykset tuovat kilpailukykyä Tilastokeskuksen arvion mukaan elämystalouden osuus Suomen kansantaloudesta on tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia. Luku on jatkuvassa kasvussa, ja elämystaloudesta ennustetaankin Suomen seuraavaa viennin veturia. Suomen osuus kansainvälisestä matkailusta on puolestaan vain noin 0,4 prosenttia. Elämystuotannon ja matkailun yhdistäminen onkin todellinen mahdollisuus luoda uusia liiketoimintamalleja ja saada aikaan kestävää kasvua kansainvälisillä markkinoilla. - Se, että matkailu ja elämystuotanto on mukana kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa, on osoitus siitä, että elämystaloutta pidetään tulevaisuuden potentiaalisena kasvusektorina, sanoo Miikka Raulo Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksesta. Toimialarajat joutavat elämystalou- Joulupukin Kammarissa Lähde: MEKin kuvapankki

13 dessa romukoppaan. Eikä palvelutuotteen perinteinen malli välttämättä enää toimi. Mutta kun matkailu yhdistetään teknologiaan, sisällöntuotantoon, muotoiluun sekä kulttuuri- ja viihdeteollisuuteen, saadaan aikaan aivan uudenlaisia palvelukonsepteja, joista voi jalostua todellisia elämystuotteita. Disneyland-huvipuiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi kehitetty Virtual Magic Kingdom (www.vmk.com) on erinomainen esimerkki kuinka teknologian avulla on mahdollista tuoda matkakohteeseen aivan uutta ulottuvuutta. VMK on ilmainen virtuaaliyhteisö, jonka sisältö ja toiminnallisuudet liittyvät läheisesti varsinaisen huvipuiston rakenteeseen, huvituksiin ja tapahtumiin. Käyttäjät, joita on USA:ssa jo yli kaksi miljoonaa, luovat itse aktiivisesti sisältöä tut-tuun Disney-tarinaan. Verkkoyhteisö toimii myös erinomaisena markkinointikanavana oikealle huvipuistolle. Yhteisöllisyys onkin elämystuotannon ytimessä. Eikö samaa voisi soveltaa myös Suomessa? Klusterimallista hyötyvät kaikki Matkailun ja elämystuotannon klusteri kokoaa yhteen Suomen merkittävimmät matkailun ja elämystuotannon keskittymät ja niiden huippuosaamisen. Klusterin koordinaatiovastuu on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa (LEO). Savonlinnassa vastuuorganisaationa on Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy, Turussa Turku Science Park ja pääkaupunkiseudulla Culminatum Oy. Jyväskylä vastuuorganisaationaan Jyväskylän ammattikorkeakoulu on klusterin liitännäisjäsen. - Uutta klusterimallissa on se, että hanke- ja yhteistyön kehittämisvastuut jaetaan osaamiskeskusten kesken. Näin alueiden toisiaan täydentävä erikoisosaaminen pystytään hyödyntämään koko valtakunnan tasolla. Ideana onkin, että tietyssä kehitysympäristössä syntyneet tulokset siirretään toisiin osaamiskeskuksiin, Petri Salmi kertoo. Mitä sitten ovat kehitysympäristöt? - Ne ovat ikään kuin kohdelaboratorioita, joiden toimintakonsepteja voidaan monistaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Kehitysympäristöihin valitaan avoimella, alueellisesti koordinoidulla haulla yritysverkostoja, matkailukeskittymiä ja muita taloudellisesti merkittäviä kohteita, joiden suunnitelmalliseen ja pitkäaikaiseen kehittämiseen paneudutaan kokonaisvaltaisesti, Salmi selventää. Soveltava, monialainen tutkimus on kehittämistoiminnan perusta. Osaamiskeskukset eivät kuitenkaan tee itse tutkimusta vaan luotaavat ja jalostavat sitä yritysten ja yritystoimintaa tukevien julkisten investointien tueksi. Klusteri tuo myös laatua hanketoimintaan, jolloin rahoituksen vaikuttavuus paranee. Nyt jos koskaan Suomella on tuhannen taalan paikka tulla maailman johtavaksi elämystuotannon osaajaksi. Tartuthan haasteeseen! Tuija Härkönen Lapin Elämystuotanto Oy Elämyksiä ei voi kopioida Suomalaista huippumuotoilua keskellä arktista erämaata, joulu keskellä kesää, nokipannukahvit ja kullanhuuhdontaa neljän seinän sisällä mitä ihmettä? Design House Idoli, Santamus ja Joulupukin Kammari ovat hyviä esimerkkejä, kuinka tuttuja asioita voi tehdä ja yhdistellä uudella tavalla. Suomalaisen luonnon ja muotoilun yhteys avautuu aivan uudella tavalla Design House Idolissa, hiljaisuuden keskellä Inarijärven rannalla. Napapiirillä sijaitseva Santamus on puolestaan kultahipun muotoinen hirsirakennus, joka kätkee sisäänsä palasen Lapin luontoa solisevine puroineen ja linnun lauluineen. Saattaapa siellä sadekin yllättää! Luovat ratkaisut ovat avainasemassa myös jo 15 vuoden ajan joulusatua ylläpitäneessä Joulupukin Kammarissa, jota parhaillaan uudistetaan. Vierailusta joulupukin luo tehdään teknologiaa hyödyntäen elämyksellinen niin, että jo itse jonotus joulupukin polvelle on täynnä yllätyksiä. Toimialarajoja rikkovat palvelukonseptit lisäävät siis tuotteiden elämyksellisyyttä tehden niistä aidosti erilaisia ja kiinnostavia käyntikohteita. Digitaalisen median, muotoilun ja sisällöntuotannon avulla voidaan luoda matkailutuotteita, jotka eivät ole pelkkää hauskapitoa, vaan parhaimmillaan auttavat meitä oppimaan ja kasvamaan ihmisinä. Koska elämyksiin liittyy aina yksilöllisyys, liiketoiminnallisesta näkökulmasta haasteeksi nousee se, kuinka vastata kustannustehokkaasti erilaisten kohderyhmien yksilöllisiin makumieltymyksiin. Vastauksena on teknologisia sovelluksia hyödyntävä massaräätälöinti, jossa asiakas voi tehdä yksilöllisiä valintoja valmiista moduuleista jo ennen matkaa. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa parempaa tarjontaa, alempia tuotantokustannuksia ja enemmän potentiaalisia asiakkaita. Joka tapauksessa on muistettava, että elämys on aina henkilökohtainen kokemus, jota ei voi tuottaa liukuhihnalta. 13

14 Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) vahvistaa vapaa-ajan palveluja tarjoavien suomalaisyritysten kehitystoimintaa. Uusi Vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma keskittyy ensi vaiheessa matkailualan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen. TEKESIN VAUHDISSA Tekes haluaa olla tukemassa valtakunnallisen matkailustrategian edistämistä ja siksi vapaa-ajan matkailu on ohjelman ensimmäinen painopistealue. Esimerkiksi majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja matkatoimistopalvelut, matkailun ohjelma- ja sisältöpalvelut kuten safarit, tapahtumat, liikuntapalvelut, sekä suoraan yleisölle matkailun sisältönä tarjottavat viihde- ja kulttuuripalvelut kuuluvat ohjelman piiriin. Ohjelman tavoitteet Ohjelma on käynnissä vuosina ja yritysten rahoitushaku on avoinna koko ajan. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä vapaa-ajan palvelujen innovaatio- ja liiketoimintaa. Kaikkien hankkeiden tulosten tulee siis palvella loppukäyttäjää eli asiakkaita, sisällöltään ideoiden tulee olla uusia ja ainutlaatuisia Suomessa ja mielellään myös maailman laajuisesti. Hankkeilla pyritään parantamaan yritysten omaa liiketoimintaa. Palvelujen tuottamisen uudet konseptit o Olemassa olevien palvelujen uudet ja innovatiiviset tuottamistavat sekä palvelun tuottamisen kokonaisuus ja arvoketjun hallinta. Lisäksi kannustetaan yritysrajat ylittävien tuotantoprosessien kehittämiseen. o Konsepteja, joilla palveluja voidaan tuottaa tehokkaammin ja laadukkaammin Vapaa-ajan tilat ja ympäristöt o Uudet vapaa-ajan palvelujen tilakonseptit o Virtuaaliteknologioiden hyödyntäminen Kehittämisen sisältöalueita on asiakastarpeen ja kuluttajakäyttäytymisen hallinta siten, että kehitetään menetelmiä ja osaamista monikulttuurisen asiakaskunnan tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan tunteminen ovat avainkysymyksiä. Toinen sisältöalue on palvelukonseptia tukevan teknologian tai sen soveltava kehittäminen asiakasrajapinnassa, taustajär- Teknologia ei ole määräävässä roolissa Vapaa-ajan palvelujen ohjelmassa korostetaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Kehitystyötä ei tehdä teknologiavetoisesti: rahoitettavissa tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa hyödynnetään teknologiaa tai muita menetelmiä, mutta kehittämisen painopiste on uusissa palvelukonsepteissa ja uusissa tavoissa tuottaa palveluja. Ohjelman hankkeissa voidaan kehittää uusia vapaa-ajan palveluja ja tehostaa olemassa olevia. Erityisesti uudet tavat tuottaa palveluja yritysten muodostamassa palveluketjussa voivat vaatia haasteellista kehittämistyötä ja soveltua siten ohjelmaan. Ohjelman painopistealueet Ohjelmalle on valittu kolme painopistealuetta, joiden piiriin hankkeiden tulisi kuulua. Painopisteet ovat: 14 Uudet innovatiiviset vapaa-ajan palvelukonseptit o Näissä keskitytään kokonaan uusien palveluideoiden kehittämiseen liiketoiminnaksi. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla asiakastarpeen ja markkinapotentiaalin tuntemus. o Haasteena on löytää aidosti uusia matkailutuotteita, joita ei ole olemassa muualla. Lähde: MEKin kuvapankki

15 jestelmissä tai välineiden ja laitteiden osalta. Kolmas sisältöalue on palveluprosessien sujuvuus, johtaminen ja palvelujen tuottaminen verkostoituneessa toimintaympäristössä, jolloin huomioidaan palvelun laatu, turvallisuus, elämyksellisyys, tasokkuus sekä yrityksen kasvun haasteet liiketoimintaprosesseille. Kestävä kehitys ja ympäristön säästävä käyttö ovat itsestään selviä sisältöalueita. Kuka voi osallistua? Ohjelmaan voivat osallistua kaikkia suomalaiset vapaa-ajan palveluja tuottavat yritykset, joilla on uusia ja innovatiivisia ideoita palvelukonseptien kehittämiseen. Myös laitteita tai välineitä kehittävät yritykset voivat osallistua, jos tavoitteena on kehittää laitetta tai välinettä yhdessä palvelukonseptin kanssa. Välineen kehittäjä ja palvelukonseptin kehittäjä voivat olla myös eri yrityksiä, jos niillä on tiivis yhteistyö. Lisäksi vapaaajan palvelu toimialoille suunnattuja yrityspalveluja kehittävät yritykset, jos niillä on innovatiivisia uusia yrityspalveluja tälle toimialalle. Tutkimuslaitokset ja yksiköt, esim. ammattikorkeakoulut ja yliopistot, voivat osallistua yhteistyössä alan yritysten kanssa. Jos sinulla on idea ja se täyttää alla olevat kriteerit, niin ota yhteyttä ohjelman yhteyshenkilöön alueesi TEkeskuksessa. Heidän yhteystiedot löytyvät osoitteesta Uutuusarvo Palvelukonseptin tulee olla merkittävä parannus aiempiin markkinoilla oleviin vastaaviin palvelukonsepteihin. Palvelukonseptihankkeen tulee sisältää palveluprosessiin ja/tai sen lopputulokseen palvelutuotteeseen liittyvä uudistus Toistettavuus ja monistettavuus Palvelukonseptin tulee olla toistettavissa tai monistettavissa joko kokonaan tai osittain Teknologioiden ja/tai menetelmien hyödyntäminen Palvelukonseptin kehittäminen perustuu joko teknologioiden tai ei-teknologisten innovatiivisten menetelmien järjestelmälliseen hyödyntämiseen Projektointi (koskee kaikkia Tekes-hankkeita) Hankkeen tulee olla selkeästi projektoitu. Projektilla on oltava selkeät vastuutahot ja -tekijät, aikataulutus, osatehtävät ja tavoitteet Kehitystyö pitää pystyä erottamaan yrityksen normaalista liiketoiminnasta Mitä ohjelma tarjoaa? Tekesin ohjelmat ovat strategisia valintoja tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohteiksi. Ohjelmat sisältävät kohdennettuja rahoitus-, verkottamis- ja asiantuntijapalveluita elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeille alueille. Vapaa-ajan ohjelma koostuu kahdesta osasta, jotka ovat rahoituspalvelut ja ohjelmapalvelut. Rahoituspalveluita ovat perinteinen tutkimus- ja kehitysrahoitus sekä valmistelurahoitus, jolla voidaan valmistella tuotekehityshankkeita, kehittää yrityksen liiketoimintaa tai strategiaa tai mm. kansainvälisiä hankkeita. Ohjelmapalvelut ovat lisäarvo ohjelmaan osallistujille. Ohjelma tuottaa mm. kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä, esimerkiksi USA:ssa Lake Tahoen ja Las Vegasin alueiden selvitys on jo valmistunut. Suunnitteilla on benchmarking-matka edellä mainittuihin kohteisiin syksyllä Ohjelma toimii myös esiin tulleiden hankkeiden jalostajana ja partnerien verkottajana. Ohjelmassa käynnistetään myös teemayhteistyö ohjelman strategian kehittämiseen, jolloin perustetaan kansallisia ja alueellisia teematyöryhmiä. Ohjelma järjestää mm. vuosiseminaarin, road show kiertueen TE-keskuspaikkakunnilla sekä tarvittaessa työpajoja parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Kansainvälissä yhteyksissä ohjelman tukena ovat Tekesin omat ulkomaan toimistot, Innovaatiokeskukset sekä Finpron yli 40 ulkomaan toimiston verkosto, jotka voivat laatia mm. asiakastarve- ja markkinaselvityksiä. Lisäksi ohjelmassa on yhteydet Eureka Tourism ohjelmaan, joka on kansainvälinen alusta TK-projekteille sekä IRC-verkostoon, joka on alusta teknologiasiirtoon. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen tutkijanvaihtoon ulkomaalaisten huippuyliopistojen kanssa. Ohjelmaa esitellään eri puolella Suomea järjestettävissä Road Show tilaisuuksia kevään ja syksyn 2007 aikana. Käy osoitteessa ja seuraa ilmoittelua tilaisuuksista. Osoitteessa voit liittyä myös ohjelman postituslistalle. Lisätietoja Vapaa-ajan ohjelmasta ohjelmapäällikkö Risto Mäkikyrö ohjelman koordinaattori Pauli Santala Ohjelmalla on myös yhdyshenkilö kaikissa TE-keskuksissa teknologian kehittämisosastolla, heidän yhteystiedot löytyvät osoitteesta 15

16 RUSKEIDEN TIEVIITTOJEN ESIINMARSSI Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 2007 uusia liikennemerkkejä palvelukohteiden viitoitukseen. Tieliikenneasetukseen lisättiin 11 kokonaan uutta tunnusta ja samalla osa tähän saakka sinisellä pohjavärillä esitetyistä merkeistä muuttui pohjaväriltään ruskeaksi. Ruskea pohjaväri otettiin käyttöön matkailullisesti kiinnostavien kohteiden opastusmerkeissä. Tähän asti ruskeaa pohjaväriä on käytetty vain matkailuteiden osoittamiseen. Ruskea pohjaväri matkailullisesti kiinnostavien kohteiden viitoituksessa perustuu kansainväliseen suositukseen ja ruskeita merkkejä käytetään jo monissa Euroopan maissa. Ensimmäiset muutetun tieliikenneasetuksen mukaiset ruskeat opastusmerkit ilmestyvät Suomen teiden varsille jo keväällä 2007, vaikka useimmille merkeille onkin annettu siirtymäaikaa vuoden 2013 loppuun saakka. 16

17 Tieliikenneasetukseen määriteltiin nyt omina merkkeinään myös palvelukohteiden opastustaulut, jotka voivat sisältää merkkien tunnusosia, tekstiä, nuolia ja lisäkilpiä kuten nuoliosia. Myös palvelukohteen erkanemisviitta määritellään nyt asetuksessa erikseen. Aikaisemmin asetuksessa määriteltiin vain mahdollisuus yhdistää merkkien tunnusosia ja lisätä niihin tekstiä ja lisäkilpiä. Pienempien palvelukohteiden osoittamiseen on tarjolla kokonaan uusi ruskeapohjainen palvelukohteen osoiteviitta ja sen ennakkomerkki, jossa voidaan esittää yksi ruskeapohjaisen merkkiryhmän tunnus. Myös perinteisen mustan osoiteviitan mitoitusta tarkistettiin samalla ja asetukseen sillekin lisättiin oma ennakkomerkki. Ruskeapohjaisilla opastusmerkeillä osoitetaan ennen kaikkea vapaa-ajan matkailuun liittyviä kohteita. Wienin liikennemerkkisopimus ja eräät muut kansainväliset sopimukset määräävät kuitenkin osan merkeistä yksiselitteisesti sinipohjaisiksi, mistä johtuen sinisen ja ruskean rajaus ei ole aivan niin yksiselitteinen kuin alun perin toivottiin. Lähes puolet palvelukohteiden opastusmerkeistä säilyy jatkossakin sinipohjaisina. Suurin muutos on opastuspisteiden merkeissä. Entisen tekstimuotoisen opastus-information -merkin sijaan käytetään nyt i-tunnusta opastuspisteen yleismerkkinä. Opastustoimistot, joita tähän saakka on viitoitettu i-tunnuksella, saavat nyt oman uuden kattokuviolla varustetun i-tunnuksen. Majoitusliike on nyt nimeltään hotelli tai motelli, tällä korostetaan merkin tienkäyttäjälle antamaa mielikuvaa kohtuullisen tasokkaasta majoituspalvelusta. Ravintola muuttui ruokailupaikaksi, tien käyttäjälle lusikkahaarukalla kerrotaan nimenomaan ruokailupalvelusta. Kahvilatunnuksella osoitetaan sekä kahvilat että pikaruokapaikat, jolloin tämä merkki entistä selvemmin tarkoittaa yksinkertaisempaa ravitsemuspalvelua kuin ruokailupaikka. Kokonaan pois jää puhelimen merkki, yleisöpuhelimet katoavat sellaista vauhtia, ettei niitä enää ole tarvetta opastaakaan. Neljä ruskean merkin pääryhmää Ruskeat opastusmerkit jakautuvat neljään pääryhmään: matkailutiet, nähtävyydet, aktiviteetit ja maaseutuyritykset. Matkailutien ruskeapohjainen nimikilpi on ollut tieliikenneasetuksessa jo tähänkin saakka ja matkailuteiden reittejä on jo viitoitettu tiekohtaisilla yksilöllisillä tunnuksilla liikenne- ja viestintäministeriön kokeilulupien turvin. Nyt tämä kokeilukäytäntö vakiintuu ja hyväksyttyjä matkailutiereittejä voidaan pysyvästi viitoittaa ruskeilla opastusmerkeillä. Hyväksytylle matkailutielle vahvistettua yksilöllistä tunnusta voidaan käyttää myös matkailutien varrella osoitettaessa matkailutiehen kiinteästi liittyviä nähtävyyksiä tai muita palvelukohteita. Nähtävyyksille on viisi uutta opastusmerkkiä. Lisäksi vanha hannunvaakuna säilyy edelleen yleismerkkinä muiden nähtävyyksien osoittamiseen. Uusia merkkejä ovat museo tai historiallinen rakennus, maailmanperintökohde, luontokohde, näköalapaikka ja eläintarha tai -puisto. Museo tai historiallinen rakennus -merkillä osoitetaan museoviraston alueellisesti tai seudullisesti merkittävimmiksi luokittelemat kohteet, maailmanperintökohteet ovat UNESCO: n kansainväliseen luetteloon mukaan päässeitä ainutlaatuisia kohteita. Luontokohteet ovat tyypillisesti kansallispuistoja tai luontokeskuksia mutta myös muita luonnonnähtävyyksiä. Näköalapaikkoja voivat olla rakennetut näkötornit tai muut poikkeuksellisen kauniit maisemat tarjoavat kohteet, joiden yhteydessä on pysäköintipaikat ja muuta rakennettua palvelua. Eläintarhoja Suomessa ei ole kovin monta, mutta ne olivat selkeä oma nähtävyysryhmänsä, joka kerää suuria kävijämääriä. Ruskeapohjaiseen aktiviteettien sarjaan siirtyy vanhoista sinipohjaisista merkeistä uimapaikka, kalastuspaikka ja hiihtohissi. Uusia merkkejä ovat golfkenttä ja huvi- tai teemapuisto, molemmat sellaisia vapaa-ajan palveluryhmiä, joiden tarjonta on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Maaseutuyritysten opastustunnukset Matkailupalveluja tarjotaan yhä monipuolisemmin myös maaseutuyrityksissä, joiden määrä kasvaa koko ajan. Vanha mustapohjainen tähkätunnus tarkoittaa nyt suoramyyntipaikkaa ja merkki muuttuu samalla ruskeapohjaiseksi ja mitoitukseltaan tasavertaiseksi muiden palvelukohteiden opastusmerkkien kanssa. Nykyinen mökkimajoitusmerkki siirtyy myös ruskeapohjaiseksi muuttuneena tähän ryhmään. Uusia merkkejä ovat käsityöpaja, kotieläinpiha ja ratsastuspaikka. Maaseutuyrityksillä on siis käytössään nyt kuusi erilaista tunnusta, joilla pystytään kuvaamaan entistä monipuolisemmin tarjolla olevia palveluita. Lisäksi ruskeaan opastusmerkkiin voi sisällyttää tunnuksia sinipohjaisten merkkien sarjasta, jos tarjottu palvelu myös tältä >> 17

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Kansainvälinen yhteistyö Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1 17.11.2015 Kansainvälinen Leader-yhteistyö ohjelmakaudella 2007-2013 Missä onnistuttiin?

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija

Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Pharma-ohjelman tilanne ja kansainvälisen liiketoimintaosaamisen kehittäminen 6.5.2008 Harri Ojansuu Teknologia-asiantuntija Ohjelman kesto: 2008-2011 Ohjelman laajuus: 58 miljoonaa euroa Visio Suomessa

Lisätiedot

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna

Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Yritysryhmien kehittämishankkeet työkaluna Maaseudun kehittäjien tapaaminen Helsinki 1.12.2016 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto EI TUETA YRITYSTOIMINTAA TUETAAN MUUTOSTA TUETAAN YRITYSTOIMINNAN KEHITTYMISTÄ,

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö

Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Matkailun tiekartta missä mennään? Matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen, työ- ja elinkeinoministeriö Yhdessä enemmän Mistä kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun? Matkailun tiekartta 2015 2025

Lisätiedot

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella

Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 21.5.2015 Kehittämishankkeiden valintakriteerit ohjelmakaudella 2014-2020 Maa- ja metsätalousministeriö on 4.3.2015 vahvistanut Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014-2020 toteutuksessa käytettävät

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaalija terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Rahoitusta muutoksentekijöille Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelmalle on asetettu kolme päätavoitetta,

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.

Ajankohtaista maaseutuohjelmasta. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2. Ajankohtaista maaseutuohjelmasta Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 25.2.2015, Pohto Sivu 1 26.2.2015 Ajankohtaista Ohjelmien ja säädösten tilanne

Lisätiedot

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella

Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Kylien kehittäminen uudella ohjelmakaudella Yläkemijoki 26.3.2013 Sivu 1 28.3.2013 Mihin voi saada julkista tukea? Koulutukseen; maaseutuyrittäjien koulutus ja maaseudun asukkaiden koulutus Tiedottamiseen

Lisätiedot

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella

Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella Maaseutuohjelman kansainvälisen yhteistyön raamit ohjelmakaudella 2014-2020 Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö Pohjois-Suomen kv-hankepäivä Oulu 7.2.2017 Sivu 1 6.2.2017 Mikä on kansainvälinen

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op TAMK EDU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto tutkintoon johtavan

Lisätiedot

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille

Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Palveluliiketoiminnan edelläkävijöille Serve Tekesin ohjelma 2006 2013 Serve luotsaa suomalaista palveluosaamista kansainvälisessä kärjessä Palveluliiketoiminnan kehittäminen vahvistaa yritysten

Lisätiedot

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3)

JOHDANTO (1/3) JOHDANTO (3/3) JOHDANTO (2/3) JOHDANTO (1/3) ESTEETTÖMYYS LIIKUNTA- JA LUONTOMATKAILUSSA Kyselytutkimus Lapin matkailuyrityksille Esteettömyydellä tarkoitetaan sellaista ympäristöä ja sellaisia palveluita, joita voidaan hyödyntää fyysisestä,

Lisätiedot

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Markus Björlin, Elämysaalto Jan Gäddnäs, Gaia Events Pertti Karttunen, Suomen Kanoottiliitto Pellervo Kokkonen, Savonlinnan Innovaatiokeskus Jukka

Lisätiedot

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet

Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Maaseutuohjelman hanketukien valintaperusteet Valintaperusteet muodostuvat alueella valittavissa toimenpiteissä neljästä aihealueesta, joiden alla esitetään tätä avaavia alakohtia, jotka konkretisoivat

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET. Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi MAASEUTUOHJELMAN TUET Riitta Bagge Etelä-Karjalan Kärki-LEADER ry 2015 1 Tavoite Tavoitteena on kestävän kehityksen periaatteita noudattaen monipuolistaa, uudistaa

Lisätiedot

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille

Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Rahoitusta maaseutualueen yrityksille Helmikuu 2017 Outi Kaihola Etelä-Savon ELY-keskus Rahoitus EU:lta ja valtiolta Maaseuturahasto Sijainti maaseudulla Alle 10 hlöä työllistävät (mikroyritykset), maataloustuotteiden

Lisätiedot

Tekes riskirahoittajana -

Tekes riskirahoittajana - Tekes riskirahoittajana - rahoitusmahdollisuudet Oulu 26.2.2010 Tekes mukana kehittämässä TUTKIMUKSELLISESSA OSIOSSA T&K:SSA TUOTTEIS- TUKSESSA PALVELUJEN KEHITÄMISESSÄ LIIKETOIMINNAN KEHITTÄMISESSÄ Lähtökohtana

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Ruokamatkailun mahdollisuudet ja haasteet infotilaisuuden 25.9. ohjelma Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Saarijärven elinkeinostrategia.

Saarijärven elinkeinostrategia. Saarijärven elinkeinostrategia www.ssypkehitys.fi Sisällys 1. Strategian iso kuva 2. Visio 3. Asiakkaat 4. Toiminnan tärkeimmät fokukset 5. Toimintatapa 6. Isot strategiset muutokset 7. Strategian sisällölliset

Lisätiedot

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen

Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Tukea digitaalisen nuorisotyön kehittämissuunnitelman laatimiseen Digitaalisen nuorisotyön strategisessa kehittämisessä tavoitteena on, että organisaatioissa digitaalisen median ja teknologian tarjoamia

Lisätiedot

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille

Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Kehittämisen työkaluja elintarvikeyrityksille Webbiseminaari 20.3.2017 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto reijo.martikainen@mavi.fi Koulutushankkeet (toimenpide 1) Muun yritystoiminnan koulutus, 70 % Yritysryhmän

Lisätiedot

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet

Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Koulutus- ja tiedonvälityshankkeet Frami to 9.4.2015 (tietoja päivitetty asetusmuutoksen johdosta 1.5.2015) Kehittämishankkeet - tuensaaja Kehittämishankkeet tuen saaja - julkisoikeudelliset yhteisöt -

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin

Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus. Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin Maaseudun kehittämisohjelma Ajankohtaiskatsaus Pohjanmaan ELY-keskus Sirkku Wacklin 12.6.2015 Sivu 1 18.6.2015 Ajankohtaista Vuonna 2015 ei erityisiä painopisteitä, vaan ohjelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan

Lisätiedot

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa

Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Valintajaksot, valintamenettely ja haun avautuminen maaseutuohjelmassa Frami 9.4.2015 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus, Hanna Mäkimantila 2.4.2015 Hakujen avautuminen maaseutuohjelmassa on jatkuva haku haku

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen

Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella Yritystuki-info Ulla Mehto-Hämäläinen Maaseutuohjelman yritystukien suuntaaminen Keski-Suomessa ohjelmakaudella 2014-2020 Yritystuki-info 11.6.2015 Ulla Mehto-Hämäläinen Sivu 1 27.5.2015 Yritystukien suuntaaminen Toteutetaan Manner-Suomen

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Maakunnan yhteistyöryhmä 8.12.2014 Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes.

Tutkimushaku Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma. Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes. Tutkimushaku 2013 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa -ohjelma Pekka Kahri, Toimialajohtaja Palvelut ja hyvinvointi, Tekes DM 1098753 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tutkimushaku 2013

Lisätiedot

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR)

KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ , PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) KESTÄVÄÄ KASVUA JA TYÖTÄ 2014-2020, PK- YRITYSTOIMINNAN KILPAILUKYKY (EAKR) Tavoitteena luoda yritystoiminnalle paras mahdollinen toimintaympäristö Tuetaan yritysten kasvua, kilpailukykyä ja uusiutumista

Lisätiedot

Yrityksen kehittämisavustus

Yrityksen kehittämisavustus Yrityksen kehittämisavustus Laki valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 9/2014 Valtioneuvoston asetus valtionavustuksesta yritystoiminnan kehittämiseksi 716/2014 TEM/1012/03.01.04/2015 ohje

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset

ARCTIC WELLBEING PARK Työn keskeiset kysymykset Työn keskeiset kysymykset 1. miten Ounasvaaran alueelle keskitetään hyvinvointi ja liikuntamatkailu liiketoiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja 2. miten liikunta sekä sosiaali ja terveysalan koulutus, tutkimus

Lisätiedot

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille

Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille Hämeen ELY-keskuksen rahoitus ja palvelut pk-yrityksille BUUSTIa kasvuun rahoituksesta 17.2.2016 Teea Lyytikäinen, Hämeen ELY-keskus Esityksen aiheena Yritysten kehittämispalvelut Yrityksen kehittämisavustus

Lisätiedot

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa

Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa 1.11.2016 Maaseudun yritystuen valintakriteerit ja valintajaksot Kaakkois-Suomen ELY-keskuksessa Rahoitettavat yrityshankkeet valitaan Maa- ja metsätalousministeriön vahvistamien valintakriteereiden perusteella.

Lisätiedot

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen

Kulttuurisesti kestävä matkailu. Nina Vesterinen Kulttuurisesti kestävä matkailu Nina Vesterinen Kestävä matkailu "Tourism that takes full account of its current and future economic, social and environmental impacts, addressing the needs of visitors,

Lisätiedot

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila

Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila Satakunnan Leader-ryhmät Spurtti-koulutus Ulvila 6.6.2014 Leader-ryhmät Toimintaa ohjaavat ohjelmat, lait ja asetukset Kansallinen taso: -Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma -Laki maaseudun kehittämiseen

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Forssan seudun Green Care - klusterihanke

Forssan seudun Green Care - klusterihanke Forssan seudun Green Care - klusterihanke 2016 2017 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius, Hämeen ammattikorkeakoulu, Hoitotyön koulutusohjelma, Forssa Museo Militarian Tykkihalli, Linnankasarmi, Hämeenlinna

Lisätiedot

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet

Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tekesin Green Growth ohjelma kansainväliset toimenpiteet Tuomo Suortti 29.9.2011 DM Green Growth Tie kestävään talouteen Ohjelman kesto: 2011 2015 Ohjelman arvioitu volyymi noin 79 miljoonaa euroa Lisätietoja:

Lisätiedot

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op

Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op 0 Matkailu- ja ravitsemisalan (MARATA) erikoistumiskoulutus HUOMISEN MATKAILUKOHDE 30 op LAUREA-AMMATTIKORKEAKOULU Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutus 1 Erikoistumiskoulutus on uusi koulutusmuoto

Lisätiedot

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto 2016-2020 Iholiiton Kevätpäivät 19.3.2016 Tampere Ajattelulle annettava aikaa - strategia ei synny sattumalta, vaan riittävän vuorovaikutuksen tuloksena Miten

Lisätiedot

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro

Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Hankkeen yhteistyökumppanin puheenvuoro Tulevaisuuden nautakarjatalous Keski- Suomessa seminaari 10.4.2013 Ulla Mehto-Hämäläinen Maatalous ja maidon- ja lihantuotanto on tärkeä painopiste Keski-Suomen

Lisätiedot

Tornionjokilaakson kuntaseminaari

Tornionjokilaakson kuntaseminaari Tornionjokilaakson kuntaseminaari 28.-29. syyskuuta 2016 Muonion Oloksella Kai Kaatra Maa- ja metsätalousministeriö Rajajokisopimuksen tarkoitus 1. Sopimuksen tarkoituksena on a) turvata vesienhoitoalueella

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari

Sosiaali- ja terveyspalvelut. Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari Sosiaali- ja terveyspalvelut Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmässä Vuosiseminaari 3.6.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen HANKI PAREMMIN Julkiset

Lisätiedot

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus

Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus Pirkanmaan liitolta haettava EAKR-rahoitus 14.2.2017 Pirkanmaan liiton EAKR-rahoitus - Pirkanmaan liitolla on vuosittain myönnettävissä noin 2 miljoonaa euroa Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) rahoitusta

Lisätiedot

Projektien rahoitus.

Projektien rahoitus. Projektien rahoitus Mika.Lautanala@tekes.fi Miten mukaan?? Aiheita Rakennuksen elinkaarenaikainen tiedonhallinta Organisaatioiden välinen tiedonhallinta -IFC Kansainvälisyys Yhteys ohjelmapäällikköön Arto

Lisätiedot

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta

Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Lasten ja nuorten kasvun ja kehityksen avaimet luonnosta Forssan seudun Green Care klusterihankkeen 2016 2017 aloitusseminaari 16.2.2016 Yliopettaja Päivi Homan-Helenius HAMK ja tutkija Anja Yli-Viikari

Lisätiedot

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen

Viljelijätilaisuudet Savonia Iso-Valkeinen Viljelijätilaisuudet Savonia 17.2.2015 Iso-Valkeinen 20.2.2015 Pauli Lehtonen, Pohjois-Savon ELY-keskus, 18.2.2015 1 Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Ohjelman yleisesittely ja keskeiset uudistukset

Lisätiedot

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali

Kehittämishankkeet. Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo Kymmenen virran sali Kehittämishankkeet Kukka Kukkonen, asiantuntija Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Maaseudun kehittämisen rahoitusinfo 5.5.2015 Kymmenen virran sali Sivu 1 6.5.2015 Hakujen alkaminen ja valintajaksot ELY-keskus

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki

6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku Infotilaisuus 13.2, Helsinki 6Aika: Kestävän kaupunkikehittämisen ESR-haku 15.2.-12.4.17 Infotilaisuus 13.2, Helsinki Ohjelma 6Aika-strategian esittely ja kuutoskaupunkien odotukset ESRpilottihankkeille Asko Räsänen, Vantaan kaupunki

Lisätiedot

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo

Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi Maaseuturahaston rahoitusinfo Maaseuturahaston hankemuodot ohjelmakausi 2014-2020 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Kukka Kukkonen, asiantuntija maaseuturahasto.pohjois-pohjanmaa@ely-keskus.fi puh. 0295 038 232 Maaseuturahaston rahoitusinfo

Lisätiedot

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet!

ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! ykskantaan Laita yrityksesi kantakuntoon ja hyödynnä sote-uudistuksen mahdollisuudet! 18.5.2016 Kanta-liittymisen ja -hyödyntämisen tukiprojekti yksityisessä sosiaali- ja terveydenhuollossa Kanta-palveluiden

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola

Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu. Riitta Konkola Ammattikorkeakoulujen strateginen johtaminen case Metropolia Ammattikorkeakoulu Riitta Konkola 26.4.2016 Metropolia lyhyesti Monialainen ammattikorkeakoulu Osakeyhtiö; omistajat Helsinki, Espoo, Vantaa,

Lisätiedot

Mikä on Digi Aurora?

Mikä on Digi Aurora? Digi Aurora Mikä on Digi Aurora? Suunnitelma Lapin matkailutarjonnan ja liikenteen tehokkaammaksi linkittämiseksi ja digitaalisen myynnin ja markkinoinnin kehittämiseksi Digi Aurora - asiantuntijaryhmä

Lisätiedot

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020

Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Etelä-Savon maaseudulla toimivien yritysten kehitysnäkymät 2020 Niina Kuuva Etelä-Savon maaseutupäivä 12.10.2015, Mikaeli Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti / Niina Kuuva / Etelä-Savon maaseudulla

Lisätiedot

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta

UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta UAV Memo projekti Tekesin näkökulmasta Projektin loppuseminaari 18.11.2016 Lapin yliopisto Risto Mäkikyrö Haemme visionäärejä Tekesin strategia Toimintatapa- ja sisältöpainotukset ovat Luonnonvarat ja

Lisätiedot

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen

Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen Miten Tekes on mukana uudistamassa yrityksiä ICT:n avulla? Kari Penttinen 22.5.2013 Tunnustusta päättyneen ohjelman projekteille Yritysprojektien ja tutkimusprojektien loppuraporttiin on kerätty ohjelman

Lisätiedot

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.

Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9. Anna-kaisa Ikonen Fiksu kaupunki ihmisen ehdoilla sujuvasti teknologioita hyödyntäen Ympäristöministeriö, pyöreän pöydän keskustelu 24.9.2013 Tampere on kansallinen koordinaattori INKA-ohjelmaan kuuluvassa

Lisätiedot

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin!

Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015. Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Anna-Kaisa Ikonen Työllisyysfoorumin avauspuhe: Tampereella 5.6.2015 Arvoisa seminaariväki, Tervetuloa tämän vuoden työllisyysfoorumiin! Hienoa nähdä täällä näin paljon osanottajia. Päivän teemana on Kuohuntaa

Lisätiedot

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014

CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 CAP2020-uudistuksen ja kansallisten tukien valmistelun tilannekatsaus Mavin tukihakukoulutukset 2014 valtiosihteeri Risto Artjoki/ ylijohtaja Heimo Hanhilahti MMM 12.2.2014 Tampere ja 18.2.2014 Oulu Valmistelun

Lisätiedot

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR)

Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Toimintalinja 2: Uusimman tiedon ja osaamisen tuottaminen ja hyödyntäminen (EAKR) Yleistä Osaamiskeskittymien ja kaupunkien merkitys korostuu Harvaan asutun alueen kilpailukyvyn kehittämisessä hyödynnetään

Lisätiedot

TUKENA JA RAHOITAJANA

TUKENA JA RAHOITAJANA ELY-KESKUS MATKAI LUYRI TTÄJÄN TUKENA JA RAHOITAJANA 22.09.2010 2010 Lisää viraston Paul a Nordenswan nimi, tekijän nimi ja osasto 21.9.2010 1 Avustusten myöntäminen yrityksille Kansalliset rahat EAKR-rahat=

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet

Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yhteistyö- ja yritysryhmähankkeet Yleistä huomioitavaa yhteistyöhankkeista Elinkeinojen kehittäminen tapahtuu yhteistyötoimenpiteen 16 alla Vaatii AINA yhteistyökumppanin - Tuensiirto, kirjataan hyrrässä

Lisätiedot

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus

Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Julkinen rahoitus osana hankkeiden suunnittelua ja toteuttamista ohjelmakaudella 2014-2020 Jukka Penttilä Kaakkois-Suomen ELY-keskus Sivu 1 8.9.2014 Visio ja strategiset painopisteet Kaakkois-Suomi tuottaa

Lisätiedot

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto

Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli klusterivalinnat vuosiksi MYR Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Keski-Suomen elinkeinojen kehittämismalli 2007 2014 klusterivalinnat vuosiksi 2011 2014 MYR 27.4.2010 Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto KESKI-SUOMEN MAAKUNNALLISET KLUSTERIT JA OSAAMISKESKUSALAT

Lisätiedot

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015

Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes. Heli Flink 30.11.2015 Team Finland Trade Fair Messuavustus-Tekes Heli Flink 30.11.2015 Sisältö Juridinen perusta De minimis Hankehakemuksen arviointiperusteet Tukikelpoinen yritys Hankkeissa hyväksyttävät kustannukset Esimerkkejä

Lisätiedot

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut

Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Porvoolaisten yrittäjien hyvinvointi sekä neuvonta- ja tukipalvelut Selvitys Porvoon nuorkauppakamari yhteistyössä Porvoon Yrittäjät Lähtökohta Porvoolaisille yrittäjille suunnatussa kyselyssä lähtökohta

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Lassi Hurskainen Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 Sivu 1 Kaksi lähestymistapaa matkailuhankkeen koordinaatioon Kylämatkailuhanke

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla

FUAS-virtuaalikampus rakenteilla Leena Vainio, FUAS Virtuaalikampus työryhmän puheenjohtaja Antti Kauppi, FUAS liittouman projektijohtaja FUAS-virtuaalikampus rakenteilla FUAS Virtuaalikampus muodostaa vuonna 2015 yhteisen oppimisympäristön

Lisätiedot

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen

Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Reitin kehittämisestä reitistöjen kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen Melontar eitti Vaellusreitti Maastopyöräilyr eitti Retkipyöräilyr eitti Sauvakävelyreitti Muut reitit ja polut 2. vaihe: Primääri tavoite

Lisätiedot

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa.

- Arvonluonnin muutoksen aakkoset arvot, arki ja arvostus julkaisu. VTT Oy. - sparrausta ja neuvontaa yhteistyössä mm. Tekesin kanssa. 8/9/Kuopio Aineeton tuotanto viestintä. Julkaisut: - Aineeton arvo talouden uusi menestystekijä - Rohkeutta. Näkemystä. Kasvua. Aineeton tuotanto vauhdittaa uudistumista. - Yrityskatsaus 1/2016 - Arvonluonnin

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016

Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Team Finland -palvelut kansainvälistymiseen Kajaani 24.5.2016 Tuula Väisänen palveluneuvoja, Team Finland koordinaattori, Kainuu puh. 0295 023 590 tuula.vaisanen@tekes.fi Mikä Team Finland? tarjoaa kansainväliseen

Lisätiedot

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti

Kantri ry Rahoitusta paikallisesti. Kari Kylkilahti 1 Kantri ry Rahoitusta paikallisesti Kari Kylkilahti Pirkanmaan leader-ryhmien toiminta-alueet 2014-20 2 Kantri ry perustettu 1997 toimintaryhmäksi hakeutumista varten myöntää EU-hankerahoitusta maaseudun

Lisätiedot

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo

Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä Porvoo Matkailussa tapahtuu - ajankohtaista TEMistä 2.12.2013 Porvoo Nina Vesterinen Matkailu on eräs maailman nopeimmin kasvavista aloista Kansainvälisten matkailijoiden saapumisia ( Vuonna 2030: Maapallolla

Lisätiedot

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju

Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Biotalouden kärkihankkeet Maaseutuohjelma Satakunnan ruokaketju Tiedonvälitys Yritysryhmät Maaseutuohjelma on keskeisin rahoitusmuoto Satakunnan ruokaketjun ja biotalouden kehittämiseen Tavoitteena 100

Lisätiedot

Alueelliset innovaatiot ja kokeilut -varojen alueellinen jako 2016 Ennakoitu rakennemuutos, euroa Kasvusopimukset, euroa Yhteensä, euroa Uudenmaan liitto 317 000 1 466 000 1 783 000 Hämeen liitto 183 000

Lisätiedot

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi

Mahdollisuuksien maaseutu Kaakkois-Suomi 21.3.2016 Kehittämishankkeiden valintakriteerit 1.3.2016 alkaen ohjelmakaudella 2014 2020 Kehittämishankkeiden valintakriteereitä on muutettu, ja uusia valintakriteereitä sovelletaan 1.3.2016 alkaen vireille

Lisätiedot

Kansallispuistoissa on vetovoimaa!

Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistoissa on vetovoimaa! Kansallispuistot - Alkuperäisen luonnon suojelua ja virkistyskäyttöä - Säilyttävät kulttuuriarvoja - Ovat tärkein työkalu luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi Suomessa

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020

Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 tilannekatsaus valtakunnallista hankkeista ja koordinaatiohankkeista Maa ja metsätalousministeriö Valtakunnalliset maaseudun kehittämishankkeet Tavoitteena

Lisätiedot

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen

TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta Janne Känkänen TEM Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittämisohjelma vuosille 2014 2016 Uusi ilmansuunta pohjoisen meren liiketoiminta 22.1.2014 Janne Känkänen Meriteollisuuden toimintaympäristön kehittäminen 2014-2016

Lisätiedot

Kommentteja FinELibin strategiaan

Kommentteja FinELibin strategiaan 24.11.2011 Kommentteja FinELibin strategiaan 2012 2015 http://www.kansalliskirjasto.fi/attachments/5l4xoyz0b/62qj3tbul/files/currentfile/finelib_strategia_2012 2015.pdf Yleistä strategiasta Tiivis esitysmuoto

Lisätiedot

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö

TRIO-ohjelman keskeiset tulokset. Ohjelman päätösseminaari Helsinki Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelman keskeiset tulokset Ohjelman päätösseminaari Helsinki 2.12.2009 Harri Jokinen, ohjelmapäällikkö TRIO-ohjelma 2004 2009 TRIO on ollut Suomen suurin toimialakohtainen kehitysohjelma teknologiateollisuuden

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot