MAASEUTU. Matka lu. Kesä Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "MAASEUTU. Matka lu. Kesä 2007. Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti"

Transkriptio

1 Matkailun teemaryhmän tiedotuslehti

2 Maaseutu Matkailu lehti 12. vuosikerta S i s ä l t ö Julkaisija Matkailun teemaryhmä Päätoimittaja Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä c/o MEK, PL Helsinki puh Tuotanto Viestintätoimisto NorthEXIT Sotkankatu A2 FI Tampere puh Ulkoasu Hannu Karjalainen Tässä numerossa teemana UUDET OHJELMAT 3 Pääkirjoitus 4 Vuoden kellokas Matkailu maaseutuohjelmassa 8 Käyttöasteseuranta 10 Esteetön matkailu 12 Elämystalous haastaa ulos laatikosta 14 Tekesin vauhdissa 16 Ruskeiden tieviittojen esiinmarssi 20 Turvallisuus tuo laatua 21 Osaaminen on osa palvelua 24 Maaseutuloma on vetovoimainen matkailutuote Ilmestyy 3 kertaa vuodessa Kesä 2007

3 PÄÄKIRJOITUS Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Matkailun kehitys on ollut huimaa Tällaisia otsikoita olemme saaneet lukea koko kevään mediassa. Rekisteröityjä yöpymisiä kirjattiinkin vuonna 2006 Suomessa 12 prosenttia enemmän kuin vuonna Matkailualan kasvu on kaiken kaikkiaan ollut voimakasta. Maaliskuussa 2007 ulkomaisten matkailijoiden yöpymisiä kirjattiin Suomen majoitusliikkeissä vajaat vuorokautta, mikä oli lähes 13 prosenttia enemmän kuin maaliskuussa Myös kotimaisten matkailijoiden yöpymisissä oli 6 prosenttia lisäystä viime vuodesta. Luvut ovat Tilastokeskuksen majoitustilaston ennakkotietoja. Näihin lukuihin ei valitettavasti kuitenkaan sisälly kuin murto-osa maaseudun majoitusyritysten yöpymisvuorokausista. Viime lokakuussa voimaan tullut laki majoitus- ja ravitsemistoiminnasta laajensi matkustajatietojen kirjaamista. Majoitustilastojen kattavuutta lisättiin kuitenkin vain ottamalla tilastoinnin piiriin mukaan keskusvaraamot, joiden kautta osa matkailukeskusten mökkivuokrauksesta tapahtuu. Muilta osin tilastoinnin laajennus ei tällä hetkellä näytä todennäköiseltä. Tästä syystä Matkailun teemaryhmä on lähettänyt jälleen kerran yli 3000 maaseudun majoitusyritykselle majoituksen käyttöseurantalomakkeen. - Toivon, että kaikki, jotka ovat kyselyn saaneet, myös täyttävät lomakkeen huolella ja lähettävät sen meille. Ainoastaan näin saamme tietoa maaseudun majoitusyritysten käytöstä ja pystymme edelleen tuomaan esille mm. päättäjille tämän laajan kentän tärkeyden Suomen koko matkailuelinkeinolle. Kyselymme vastausprosentti oli esimerkiksi viime vuonna todella alhainen, joten kaikkien lisäpanostusta tarvitaan. Kannattaa hyödyntää lakisääteisiä majoituskortteja tilastojen kokoamiseen. Olemme yhdessä KTM:n kanssa myös aloittaneet keskustelut muutamien tahojen kanssa siitä, millä tavalla tilastoja voitaisiin mm. alueellisesti laajemmin kerätä. Tästä lisätietoa syksyn lehdessä. Matkailustrategian toteutuminen lähtenyt hyvin käyntiin Niin kuin muistatte, Suomen matkailustrategia valmistui vuosi sitten. Nyt toukokuun viimeisenä päivänä esiteltiin sen toteutumista laadittujen seurantaindikaattorien avulla ja strategian sisältämän toimenpideohjelman etenemisen kautta. Lisäksi käytiin keskustelua strategian tarkistustarpeesta. Kaiken kaikkiaan strategian toteutuminen on lähtenyt hyvin käyntiin. Muistutan vielä, että strategia on meidän kaikkien yhteinen ja sen toteutuminen vaatii kaikkien toimijoiden panostusta. Matkailun teemaryhmä on ottanut oman vastuunsa Suomen matkailustrategiassa mainittujen toimenpiteiden toteutumisesta. Teemaryhmä mm. tiedottaa, panostaa laatu- ja turvallisuusasioiden eteenpäinviemiseen, kerää tilastotietoa sekä tukee alueita suunnitelmallisuuden ja ohjelmallisuuden lisäämisessä. Matkailustrategian kasvun painopisteeksi määriteltiin teemapohjainen kehittäminen. Jo syksyn lehdessä esiteltyjen kokonaisuuksien - Outdoors Finlandin ja Teemapohjaisen kylämatkailun - tulevien vuosien kehittämissuunnitelmat ovat luonnosvaiheessa. Myös kalastusmatkailun kehittämisen tueksi tehtävän toimenpideohjelman laadintaan osallistutaan. Kotisivut ja lehti uudistuneet Jos Matkailustrategian sisältö on unohtunut tai se ei ole lainkaan tuttu löydät sen, mm. kesäkuun 1. päivänä avatuilta Matkailun teemaryhmän uusilta nettisivulta osoitteesta Näillä sivuilla kannattaa muutenkin käydä aina välillä katsomassa ja lukemassa viimeisimmät uutiset. Niin kuin huomaat, myös lehtemme ilme ja ilmestymistapa ovat uudistuneet. Tästä eteenpäin lehti ilmestyy vain sähköisenä. Tieto ilmestymisestä lähetetään sähköpostitse ja sen voi lukea myös uusilta nettisivuiltamme. Seuraavat lehdet ilmestyvät 10/2007 ja 2/2008. Pääsihteeri on vaihtunut kiitos Raijalle! Teemaryhmän puolesta haluan kiittää edeltäjääni Raijaa innostavasta ja ammattitaitoisesta maaseutumatkailun kehittämistyöstä. Raija jatkaa päätoimisena matkailun lehtorina Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Joensuussa, mutta myös teemaryhmän jäsenenä. Oma työsarkani uutena matkailun teemaryhmän pääsihteerinä alkoi maaliskuun alussa ja toivonkin, että yhdessä luotsaamme maaseudun matkailun kohti uusia tuulia. Toivotan kaikille menestyksekästä matkailukesää! p.s. Maaseutumatkailun historiikki on ilmestynyt Maaseutumatkailun puoli vuosisataa - artikkeleita kehittämisen eri näkökulmista. Sekin löytyy uusilta nettisivuiltamme. 3

4 Trahteerin isäntä ja emäntä VUODEN KELLOKAS 2007 KOSKENKORVAN TRAHTEERI - 10 VUOTTA MENESTYKSEKÄSTÄ YRITYSTOIMINTAA Maaseutumatkailuyrittäjien valtakunnallisessa seminaarissa Tampereella julkaistiin Vuoden kellokas 2007 Koskenkorvan Trahteeri, yrittäjinä Päivi ja Martti Koskenkorva. Perusteluina valinnalle raati totesi mm. seuraavaa: Yrityksessä on vahvaa maaseutumatkailuosaamista ja iloista asennetta sekä tekemisen meininkiä. Pohjalaisittain vahva itsetunto antaa tekijälle luvan kehua myös itseään, mikä on muille opiksi markkinointia ajatellen. Koskenkorvan Trahteerin isäntä Martti Koskenkorva on asunut tilalla koko ikänsä. Vuonna 1974 hän lunasti tilan sisariltaan Leenalta ja Eevalta. Oman paikkansa mahdollisuuksia ja erityispiirteitä ei aina itse näe, vaikka tilalla on pidetty paljon juhlia vuosien varrella paikkakunnan emäntien avustuksella. Näin kävi myös Koskenkorvan Trahteerissa, missä ulkopuoliset auttoivat näkemään paikan upeat puitteet matkailuyrittämiselle. EU:n muutettua maatalouden kannattavuutta ratkaisevasti aloitettiin Koskenkorvan tilalla uusi vaihe kun emännän johdolla Koskenkorvan Trahteeri aloitti toimintansa vuonna Ajatuksena Päivi ja Martti Koskenkorvalla oli, että tehdään ensin vähän, niin kuin vähän harjoiteltaisiin, mutta todellisuus iski vastaan selvitettäessä viranomaisten asettamia erilaisia määräyksiä, mm. vaadittavien WC-tilojen määrää. Yrityksen aloituskustannukset nousivat alkuperäisestä huomattavasti. Emme kuitenkaan lannistuneet niistä, vaan jatkoimme sisukkaasti eteenpäin, kertoo isäntä. Hyvää ja Erikoosta! Trahteeri toimii vanhassa pohjalaisessa maalaistalossa, joka on rakennettu vieraiden käyttöön vanhaa säilyttäen, omaperäisesti ja hauskasti vieraiden viihtyvyyttä ajatellen. Talvisaikaan käytössä on päärakennus, jossa Renkitu-

5 pa ja Ruokasali toimivat ruokailu- ja juhlatilana ja sali puolestaan pienempien ryhmien edustustilana. Kesäaikaan voidaan palvella myös useampaa ryhmää yhtäaikaa. Tällöin löytyy myös majoitustilaa 25 hengelle Vilja-aitasta ja Puorin yläkerrasta. Kymmenen toimintavuoden aikana yrityksessä on tehty jo yhdeksän laajennusta. Kasvun vaatimukseen on ollut pakko nöyrtyä ja kehittää toimintaa eteenpäin, toteaa Martti Koskenkorva. Yrityksen liikeideana on tarjota Hyvää ja Erikoosta. Päätuote on ruoka, joka on vähän erilaista. Se meinaa virallisesti sitä, jotta keittiössä ruuat valmistetaan kotimaisista raaka-aineista ja omanmoisen säväyksen trahteeraukseen antaa maustaminen ja tarjoileminen tarinoiden kera, esimerkiksi viinalle maustettu kala on meillä kännikalaa, kertoo isäntä emännän tuotoksista. Kaikkein tärkeintä on, että ruoka on viimeisen päälle tehtyä ja palvelu sekä tilat tasokkaita. Finfood myönsi Koskenkorvan Trahteerille Hyvää Suomesta -ravintolatunnuksen syksyllä Tunnus oli kymmenes ravintolalle myönnetty laatumerkki. Koskenkorvan Trahteerin toiminta-ajatuksen lähtökohtia on luoda tilaisuuksista omaleimaisia, vähän erikoisia jokaiselle ryhmälle erikseen suunnitellun ohjelman avulla. Melko uusi tuote on persoonallinen rentoutumispaikka eli kylpylä, jonka työnimenä on ollut Yleislääketieteellinen kylpyläosasto. Kylpylässä hemmotellaan asiakkaita, etenkin naisia, senpä vuoksi kylvettäjänäkin on useimmiten talon isäntä. Saunassa ei tarvitse olla alasti vieraiden ihmisten kanssa, sillä loistavaksi ideaksi on muodostunut asiakkaiden käyttöön valmistetut saunatrikoot. Saunoja on erilaisia; savu-, aitokiuas saunat ohrapellon reunalla sekä viihde- ja infrapunasaunat ulkokartanon Kylpylässä. Jatkuvaa ideointia Asiakkaat ovat kaikki ryhmiä - erikokoisia ja erilaisia. Yritysten tyky-päiville tehdään ainutlaatuisia ohjelmia, esimerkiksi uudella luovalla tavalla luodaan yritykselle uudet arvot. Ilmajoen Musiikkijuhlille mennessä pysähtyy bussiryhmiä syömässä Trahteerissa. Kesäkuun puoleenväliin mennessä avataan uusiin isännän tekemiin tiloihin Koskenkorva-Museo, minne tulee esille Altian Koskenkorvan tehtaan historiaa, suomalaista alkoholipolitiikkaa ym. mielenkiintoista. Museo on ollut aikaisemmin toisessa paikassa ja vuosi sitten ostimme esineet ja oikeudet, kertoo Martti. Tämän myötä myös yksittäisten asiakkaiden määrän odotetaan kasvavan. Ulkomaalaisia asiakkaita on käynyt jo joka mantereelta. Uusia vinkkejä ja ideoita saadaan koko ajan asiakkailta. Välillä olemme olleet vähän liiankin herkkäkorvaisia asiakkaiden ideoille kertoo Martti Koskenkorva. Yrittäjäpariskunta ei tyydy vain asiakkailta saatuun palautteeseen vaan he miettivät myös itse koko ajan uusia juttuja, miten voisi tehdä asian toisin ja vieläkin paremmin. Aina ei idea lyö läpi, kuten kävi vähän omaperäisemmälle idealle, perhevessalle, joka muutetaan tänä kesänä tupakkahuoneeksi. Asiakkailta ei pelkästään kerätä kirjallista palautetta, vaan asiakkaan reaktioita seurataan koko palveluprosessin ajan. Yrityksen perusperiaatteisiin kuuluukin oma henkilökohtainen läsnäolo ja tarinat. Asiakas on aina oikeassa vai onko? Isännän kirjoittaman tekstin pohjalta emäntä toteaa kiitospuheessaan Tampereella: Näin vaalien jäläkehen oon ajatellut, että mitenkähän matkailuyritys pärjääs, jos se toimis samoin kuin politikot? Ajatellahampa nyt vaikka asiakasryhymää, joka kokis savusaunas vähä tikua eikä suihkuustakaa tullu kun haloosta vettä ja paikan erikoosherkku loppuu kesken ja muuskin tarjottavas oli aivan liikaa suolaa. Sitten tilaasuuren jäläkehen isäntäväki toteaas: sitten seuraavalla kerralla oomma ajatellu lämmittää saunaa vähä paremmin ja lisätä uuren vesivaraajan ja keksiä aivan uusia herkkuja, jotta tervetuloa vaan sitten uurelleen vieraaksemme. Kun kokemus ja sanoma eroaa paljon, niin asiakkaat äänestää jalollaan, eikä seuraavaa kertaa tule. Tämän politikot kokee kerran neljäs vuodes, mutta me matkailuyrittäjät koemme sen joka ryhmän kera, päivittäin. Tässä jos mihinä pätee totuus: Se mitä sanotahan ja luvatahan, pitää sitten pitää myös paikkansa. Toisaalta asiakkaiden ääniä olis helppo ostaa tarjoamalla halavalla ja senkin päälle vielä ilimaasia lisukkeita, mutta siten ei vain kerta kaikkiaan päriää talourellisesti, ellei isäntä oo pankis töissä!!! Tässä taiteenlajissa saa joka päivä miettiä tarkkahan, jotta mihinä menöö se raja, johona asiakkaan orotukset vois ylittää talourellisesti kannattavalla tavalla. Ja usein joutuu huomaamahan, että asiakkaan orotukset on sellaaset, ettei niitä kerta kaikkiaan voi ylittää. Joskus olis viisasta jäättä koko ryhmä ottamatta. Vaikka haasteisiin valamihina mehän nyt tairetahan ottaa vaikiatkin ryhymät ajatuksella: jos se ei tapa, niin se ainakin vahavistaa. Vuoden kellokas 2007 pitää kiitospuhetta Meillä kaikilla taitaa olla sellaasia vikoja, että pyritähän toteuttamahan niitä asiakkairen maharottomiakin tarpeita ja orotuksia, annetahan vaikka oma paita päältä, jos sillä saarahan asia hoirettua. Kuitenkin pitkän päälle pitääs päästä tilanteesehen, että tehe- >>

6 rähän sitä mihinä ollahan hyviä ja se sitten niin hyvin, jotta varmahan piisaa, sillä niin toimien jaksetahan pirempähän. Erikoostuminen oman osaamisen alueelle tuntuu joskus puuruttavalle ja haluaas monesti kokeella uuttaki ja pitäähän tietenkin yritystä kehittää, mutta peräs ei pirä hiihtää, ku puoles Suomes ei latuja taira enää tulevaasuures ollakaan, ilimasto lämpiää, Siitähän sitä taas saarahan uusia ireoota tuotteeksi vain muutos on pysyvää. Talon emäntä Päivi Koskenkorva viihtyy asiakkaiden kanssa. Hän on myös hyvin kunniahimoinen siinä, että paikat ovat tiptop kunnossa. Käden kätevyys, ajatuksen selkeys, mielikuvituksen korkea laatu ja geeneistä kumpuava idearikkaus ovat luoneet yrityksestä sen mitä se tänä päivänä on. Taisteluparina eteenpäin Oman parisuhteen ylläpidon kannalta on tärkeää, että kumpikin toimii omalla osaamisalueellaan, itsenäisesti ja tulosvastuullisesti. Yhdessä toimitaan kuin taistelupari ei toisiaan vastaan, vaan toisiaan tukien, toinen toistensa töitä tuuraten, niin päästähän parhaasehen tuloksehen, kertoo isäntä yhteistyöstä emännän kanssa. Vaikka pariskunnalla on erilaisia ajatuksia siitä mihin suuntaan yritystä kehitetään, suurempia ristiriitoja ei ole vielä syntynyt. Martti on vielä töissä toisaalla, joka osaltaan helpottaa asiaa. Saa katsoa miten asiat luonnistuvat, sitten kun jään eläkkeelle ja ollaan ympärivuorokauden yhdessä miettii Martti pilke silmäkulmassa. Omaa ammattitaitoa pidetään yllä koko ajan. Isäntä pysyy ajan tasalla oman päivätyönsä kautta. Emäntä suoritti heti toimintaa aloitettaessa maaseutumatkailun ammattitutkinnon. Lisäksi eri hankkeiden kautta on saatu tukea omille ajatuksille ja kuultu uusista tuulista. Yhteistyötä tehdään mm. Etelä-Pohjanmaan Matkailun ja alueen muiden yrittäjien kanssa. Päivi on myös aktiivisesti mukana Suomen Maaseutumatkailuyrittäjät ry:n toiminnassa. Mitä yrittäjyyttä miettiville evääksi? Yritystoiminnan aloittaminen vaatii ponnistuksia, sillä yrittäjällä on edessä säädösten ja lakien viidakko. Yrittäjäksi aikovan tulee valmistautua tähän jo etukäteen, ettei hän hyydy jo ennen kuin toiminta on saatu kunnolla käyntiin, muistuttaa Martti Koskenkorva. Jotta saisimme lisää yrittäjiä alalle, tulisi valtiovallan tehdä muutoksia mm. myöntää arvonlisäverotukseen liittyviä helpotuksia uusille yrittäjille. Yksin ei kannata myöskään tehdä kaikkea, vaan alusta alkaen luoda toimivat yhteistyöverkostot. Usein myös toiminnan kannattavuuden kanssa voi olla vaikeuksia, kun esimerkiksi pitopöytään laittaa hintaan nähden liikaa tarjottavaa vain vieraanvaraisuuden tähden, jatkaa Martti. Tulevaisuus Korkenkorvan Trahteerissa näyttää hyvältä. Parhaillaan mietitään seuraavan kymmenen vuoden toimintasuunnitelmaa. Myös Trahteerissa pohditaan sitä, niin kuin monessa muussakin yrityksessä maaseudulla, että löytyykö jatkajaa. Trahteerin sijainti on hyvä, kasvukeskuksen lähellä, jolloin muitakin toimijoita, potentiaalisia yhteistyökumppaneita on lähietäisyydellä. Trahteeri tarjoaa vaihtoehdon niille, jotka eivät halua syödä ketjuravintolassa, toteaa Martti. Yleisesti ottaen näyttää olevan kysyntää erityisesti mökkipalveluille. Asiakkaiden vaatimukset niin laadun, puhtauden kuin ruoan tason suhteen ovat kovat ja yrittäjän on pakko satsata, jotta pärjäisi kilpailussa. Liikaan laatuun ja kovaan hintatasoonkaan ei ole kaikkien kuitenkaan hyvä pyrkiä. Pienilläkin, hyvin tehdyillä asioilla, pärjää, sanoo Martti Koskenkorva lopuksi. Nina Vesterinen Matkailun teemaryhmä Häät Koskenkorvan Trahteerissa

7 MATKAILU OHJELMASSA Ohjelmakaudella EU:n maaseuturahaston varoja maaseudun kehittämiseen ohjataan manner-suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta. Kaikkia Suomen maaseutualueita Ahvenanmaata lukuun ottamatta kehitetään yhdellä ohjelmalla. Enää ei siis törmätä ohjelma-alueiden rajoihin. Ohjelman toteuttamisessa keskeisiä ovat TE-keskusten alueelliset ja toimintaryhmien paikalliset maaseudun kehittämisohjelmat. Matkailun kehittämisen kannalta olennaista on myös mahdollisuus usean maakunnan yhteisten tai valtakunnallisten kehittämishankkeiden kokoamiseen. Maaseudun kehittämisohjelmassa matkailun kehittäminen on osa maaseudun elinkeinojen kehittämistä. Ohjelmasta voidaan myöntää yritystukea yritysten kehittämiseen ja investointeihin sekä ensimmäisten vakituisten työntekijöiden palkkaukseen. Tuen kohteena ovat maaseudulla sijaitsevat mikroyritykset (alle 10 työntekijää) sekä maatilat niiden ryhtyessä harjoittamaan tai harjoittaessa muuta yritystoimintaa kuin maataloutta. Nyt siis käytännössä kaikki maaseudun pienet matkailuyritykset ovat saman tuki- ja kehittämisjärjestelmän piirissä. Matkailuyritykset ovat periaatteessa samalla viivalla muiden toimialojen yritysten kanssa yritystukia myönnettäessä. Ohjelman tavoitteena on uusien työpaikkojen ja toimeentulomahdollisuuksien luominen. Tämä edellyttää, että mieluummin tuetaan sellaisten yritysten kehittymistä, jotka hakevat asiakkaansa muualta kuin paikallisilta markkinoilta. Matkailussa näin on lähes poikkeuksetta. Tässä matkailuyrityksillä on siten pieni etumatka. Kaikkien toimialojen yrityksiä koskevien yritystoiminnan kehittämistoimenpiteiden lisäksi ohjelmassa on matkailuelinkeinon edistämistä varten oma toimenpide. Tästä voidaan rahoittaa ns. elinkeinojen kehittämishankkeita, jotka eivät sisällä nimeltä mainittujen yritysten kehittämistoimenpiteitä. Tavoitteena on edistää maaseutumatkailun kansainvälistymistä ja tukea tuotekehitystä sekä markkinointi- ja myyntiyhteistyön kokoamista. Pienessä määrin toimenpiteen varoja on mahdollisuus käyttää myös olemassa olevien reitistöjen kehittämiseen ja matkailulliseen varustamiseen. Uusien reitistöjen rakentamiseen sen sijaan suhtaudutaan pidättyväisesti. Laajempia hankkeita toivotaan Matkailuelinkeinon kehittämistoimenpiteeseen varatut varat ovat päättyvään kauteen verrattuna sen verran niukat, että kehittämishankkeiden suunnittelussa olisi syytä paneutua laajojen, useamman maakunnan alueella toteutettavien hankekokonaisuuksien kokoamiseen. Leader-ryhmät toteuttavat osan toimenpiteen hankkeista omissa ohjelmissaan, jolloin ne voivat puolestaan keskittyä paikallisen matkailuinfrastruktuurin kehittämiseen. Matkailuyritysten ja niiden välisen yhteistyön kehittämiseen soveltuu erityisen hyvin yritysryhmänä toteutettava kehittämistyö. Yritysryhmässä voidaan samaan aikaan toteuttaa sekä ryhmässä mukana olevien yritysten omia kehittämistoimenpiteitä että ryhmän yhteisiä valmennus- ja kehittämistoimia. Yritysryhmälle myönnetty tuki jyvitetään osallistujayrityksille EU:n valtiontukisääntöjen mukaiseksi de minimis-tueksi, joten tukea voidaan käyttää samoihin toimenpiteisiin kuin yksittäisen yrityksen saamaa yritystukea. Yritysryhmähanke on yrityskohtaisen tuen lisäksi ainoa mahdollisuus konkreettiseen yrityskohtaiseen kehittämistyöhön. Uudella ohjelmakaudella yksittäisiä yrityksiä suoraan hyödyttäviä kehittämispalveluita ei voida tarjota ns. yleisten elinkeinojen kehittämishankkeiden osana. Tämä tarkoittaa, että myös suoraan yrityksiä palvelevat markkinointitoimenpiteet on toteutettava yritysryhmähankkeina. Yritysryhmähankkeen tuen hakijana ja saajana (hallinnoijana) voi toimia ainakin vielä tänä vuonna ohjelmaa käynnistettäessä ainoastaan yksi ryhmän yrityksistä. Säädöksiä on kuitenkin tarkoitus heti syksyllä muuttaa niin, että hallinnoija voisi olla myös ulkopuolinen taho, esimerkiksi kehittämisorganisaatio. Näin on tarkoitus palata päättyvällä kaudella käytössä olleeseen käytäntöön. Runsaasti mahdollisuuksia kehittämiseen Uusi ohjelmakausi näyttäisi ainakin maaseutuohjelman osalta tarjoavan runsaasti mahdollisuuksia maaseudun matkailuyritysten kehittämiseen. Kehittämistyössä on käytettävissä kaikki tähän mennessä kertynyt osaaminen, kokemus ja yhteistyöverkostot. Laajoja hankkeita on mahdollista rakentaa enemmän matkailun toiminnallisten alueiden kuin hallinnollisten rajojen mukaan. Vuoteen 2013 jatkuva ohjelmakausi mahdollistaa pitkäjänteisen suunnittelun. Paikallisen, alueellisen ja valtakunnallisen toiminnan saumattomana yhteistyönä toteutettavalla kehittämistyöllä voidaan luoda edellytyksiä ja rohkaista yrityksiä kehittymään ja kasvamaan. Yritystuet omalta osaltaan ovat myös tähän kannustamassa. Ohjelmallinen kehittäminen on monenlaisten välineiden käyttämistä yhteisten, tavoitteellisten suunnitelmien mukaisesti. Nyt on suunnittelun aika. Tositoimiin päästään loppuvuodesta. Lisätietoja maaseudun kehittämisohjelmasta: Reijo Martikainen Maaseutuvirasto

8 KÄYTTÖASTESEURANTA Käyttöasteseurantamme mukaan viime vuoden kesä oli maaseudun majoitusyrittäjille paras kolmeen vuoteen. Seurantayrityksissä talvi ja alkukevät olivat sitä vastoin koko tämän vuosituhannen huonoimpia. Kesäkauden käyttöasteet olivat vuonna 2006 kolmesta viiteen prosenttiyksikköä korkeammat kuin vuonna Totuttuun tapaan heinäkuu oli yrityksissä vuoden vilkkain kuukausi ja majoitustilojen käyttöasteet nousivat 60 %:iin. Kesä- ja elokuun käyttöasteet olivat myös aikaisempia vuosia parempia: käyttöasteet olivat noin 40 %. Koko alkuvuoden, tammikuusta toukokuuhun, majoitustilojen käyttöasteet jäivät alle 20 %:n. Tammi-maaliskuun käyttöasteet laskivat 6-10 %-yksikköä vuodesta Loppuvuoden käyttöasteet olivat marraskuuta lukuunottamatta yli 20 %. Marras- ja joulukuun käyttöasteet olivat koko kymmenvuotisen seurantajakson parhaimmat. Loppuvuoden luvut ovat trendinomaisesti kasvaneet vuosi vuodelta. Nyt kasvua edellisvuoteen verrattuna oli 3-4 %-yksikköä. Esimerkiksi joulukuun käyttöasteet nousivat 23 prosenttiin. Perinteisesti marraskuu on ollut vuoden hiljaisin kuukausi. Viime vuonna tähän tuli muutos. Vuoden hiljaisin kuukausi oli tammikuu. Tammikuussa majoitustilojen käyttöaste oli 13 % ja marraskuussa 17 %. Kuva 1. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen käyttöasteiden kuukausikohtainen vertailu Vuodepaikkojen käyttöasteet Majoitustilojen käyttöasteiden lisäksi on perinteisesti seurattu myös vuodepaikkojen käyttöä. Vuodepaikkojen käyttöasteessa suhteutetaan yöpyjien määrää yrityksen koko yöpymiskapasiteettiin. Majoitustilojen käyttöaste taas kertoo, kuinka moni yrityksen huone/mökki on ollut käytössä, riippumatta siitä onko esimerkiksi yhdessä mökissä yksi tai viisi yöpyjää. Seurannassa vuoden 2006 vuodepaikkojen käyttöasteet noudattavat pitkälti edellisvuotisia lukuja. Merkittävin muu- Lähde: MEKin kuvapankki

9 tos tapahtui kesäkauden ja etenkin heinäkuun tilanteessa. Vuodepaikkojen kesäkauden käyttöasteet ovat ilahduttavasti nousseet ja heinäkuun käyttöaste, 58 %, on jo lähellä majoitustilojen käyttöastetta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun majoitustilat ovat käytössä, on niissä ollut entistä enemmän majoittujia. Yritysten tuloihin tällä ei välttämättä ole merkitystä, esimerkiksi mökkikohteissa hinta on yleensä mökkikohtainen, ei henkilömäärästä riippuva. Kuva 4. Ulkomaalaisvieraiden jakauma majoituspalveluita tarjoavissa maaseudun matkailuyrityksissä vuosina Käyttöasteseuranta vuonna 2006 Kuva 2. Maaseudun matkailuyritysten majoitustilojen ja vuodepaikkojen käyttöasteet 1/ /2006. Ulkomaalaiset asiakkaat Seurantaan vastanneissa runsaassa 120 yrityksessä yöpyi vuoden aikana noin asiakasta. Heistä 3 500, noin 14 %, tuli ulkomailta. Ulkomaalaisten suhteellinen osuus pysyi samalla tasolla vuoteen 2005 verrattuna. Kuukausivaihtelut ovat kuitenkin vuoden mittaan suuret. Ulkomaalaisten osuus oli suurimmillaan tammikuussa, jolloin runsas kolmannes kaikista vieraista tuli ulkomailta. Huomioitavaa on, että ulkomaalaisten asiakkaiden viipymä on pitempi kuin kotimaisten asiakkaiden. Suurimmillaan ulkomaalaisten osuus yöpymisistä oli tammikuussa, jolloin heidän osuutensa oli 50 %. Edellä mainitut tulokset perustuvat Matkailun teemaryhmän tekemään käyttöasteseurantaan. Käyttöasteseurannan kohteena ovat maaseudun majoitusyritykset, jotka ovat Tilastokeskuksen tilastoinnin ulkopuolella. Toisin sanoen kohteet, joissa on alle 10 majoitushuonetta tai mökkiä. Käyttöastetiedot kerättiin perinteiseen tapaan majoitusyrittäjiltä postikyselyn avulla. Lomakkeet lähetettiin kolmessa erässä: tammi-toukokuun lomakkeet lähetettiin yrittäjille kesäkuussa, kesä-syyskuuta koskevat kyselyt lokakuussa ja loppuvuoden lomakkeet tämän vuoden tammikuussa. Kaiken kaikkiaan kysely lähetettiin tammi-syyskuun osalta 1000 yritykselle. Edellisvuonna lomakkeita lähetettiin muutama kymmenen enemmän. Vuoden aikana tietoja saatiin kaiken kaikkiaan 129 yritykseltä, mikä on 13 prosenttia kyselyn vastaanottajista. Vastausprosentti putosi viimevuotisesta viisi prosenttiyksikköä. Tuloksia tarkasteltaessa on huomioitava, että kevään osalta meillä on tietoja vain noin 40 yritykseltä, kesäkuukausina runsaalta sadalta ja syyskuukausien osalta noin 80 yritykseltä. Edellisvuoteen verrattuna havaintomäärä kevätkuukausien osalta on pienempi, mikä on syytä ottaa huomioon kun lukuja verrataan edellisvuosien tuloksiin. Maaseudun pienten majoitusyritysten käyttöasteseurannan ajateltiin siirtyvän Tilastokeskukselle tämän vuoden alussa uuden Majoitus- ja ravitsemistoimintaa koskevan lainsäädännön muuttuessa. Näin ei kuitenkaan vielä ole käynyt, mutta lähivuosien aikana Tilastokeskus tullee ottamaan myös pienet yritykset tilastoinnin piiriin. Matkailun teemaryhmä jatkaa siis tilastointia vielä vuoden Susanna Markkola Matkailun teemaryhmä Kuva 3. Ulkomaalaisten kuukausittainen osuus majoituspalveluita tarjoavien maaseudun matkailuyritysten asiakkaista ja näiden yöpymisvuorokausista 1/02-12/06 Ulkomaalaisten yöpyjien keskuudessa suurin ryhmä oli venäläiset. Venäläisten osuus kohosi lähes 40 prosenttiin kaikista ulkomaalaisista majoittujista. Osuus kasvoi vuodesta 2005 noin 10 prosenttyksikköä. Toisena tulivat saksalaiset matkailijat, joita oli 22 prosenttia. Muiden kansallisuuksien osuus oli kahdesta kahdeksaa prosenttiin. Luokkaan muut kuuluu useita eri kansallisuuksia. Tämän ryhmän osuus putosi lähes kymmenen prosenttiyksikköä vuosien tasosta. Lähde: MEKin kuvapankki

10 ESTEETÖN MATKAILU IKÄÄNTYVÄT ASIAKKAAT: MATKAILUALAN HAASTE JA TULEVAISUUDEN TODELLISUUS 10 Esteetön matkailu on todellisuutta jo nyt ja yhä vahvemmin myös tulevaisuudessa. Lähivuosina esteettömien matkailupalvelujen merkitys tulee korostumaan ikääntyvän väestön kasvun myötä Suomessa ja monissa muissa maissa. Toisiansa tukevat esteetön infrastruktuuri ja palvelukokonaisuus luovat uusia liiketoimintamahdollisuuksia matkailualalla toimiville yrityksille sekä täysin uudenlaisille toimijoille, jotka osaavat kääntää saavutettavuuden ja toimivuuden kilpailueduiksi. Luova, monialainen yhteistyö voisi parhaimmillaan tuottaa esimerkiksi ikääntyville suunnattuja tuotteita, joissa laadukas esteetön ympäristö ja siihen luontevasti liittyvät toiminnot muodostavat asiakkaan kannalta omalle toimintakyvylle hyvin soveltuvan palvelun. Pisimmälle vietynä esteettömät matkailupalvelut kattavat matkailun palveluympäristön, teknologian ja rakennetun infrastruktuurin, viestinnän sekä markkinoinnin. Täysin esteetön matkailukonsepti vaatii toteutuakseen, että kaikilla matkailutuotteen tasoilla ja laadun osa-alueilla pystytään toteuttamaan riittävän korkea esteettömyyden vaatimus. Pelkästä hyvästä tuotteesta ei ole iloa, jos esimerkiksi viestintä ei tavoita asiakkaita. Asiakaslähtöiset viestinnän ja markkinoinnin keinot voivatkin joskus poiketa tutuista tavoista: Harvoin törmää pistekirjoituksella toteutettuun matkailuesitteeseen tai selkokielellä kirjoitettuun markkinointikirjeeseen, joka olisi suunnattu ikäihmisille. Yleistäen voisi todeta, että harva kohde, jolla olisi oikeutus tuoda esille esteettömyyttä myyntiargumenttina, sen oikeasti tekee! Esteettömyys asiakaspalvelutilanteessa Palveluiden ja elämysten tuottamisessa myös matkailualalla, yksi tärkeimmistä tuotteen osa-alueista on henkilökohtainen kontakti ja vuorovaikutus asiakkaan ja palvelun tarjoajan välillä. Väestön ikääntyessä voisi olla aiheellista kouluttaa asiakaspalveluhenkilöstöä esteettömän palvelun periaatteisiin. Aistitoimintojen, kuten kuulon tai näön heikentyessä, oikea toiminta asiakaspalvelutilanteessa antaa asiakkaalle luotettavan ja laadukkaan kuvan yrityksen toiminnasta ja lisää viihtyvyyttä. Vastaavasti pienetkin puutteet toimintaympäristön esteettömyydessä suvaitaan paremmin, jos palvelun kautta pystytään huomioimaan henkilökohtaiset tarpeet ja erityistoiveet. Suuret ikäluokat, jotka ovat eläköitymässä lähivuosina, ovat omaksuneet entisestä sukupolvesta poikkeavan tavan kuluttaa myös vapaa-ajan palveluihin ja matkailuun. Aktiivinen elämäntapa asettaa myös haasteita matkailutuotteiden markkinoinnille ja tuotekehitykselle. Perustava kysymys kuuluukin: Kuinka ikäihmiset mieltävät esteettömät tuotteet ja löytävätkö he asiakasryhmänä nämä palvelut? Ikäihmiset eivät ehkä kuluttajina ja asiakkaina samaista itseään vammaisryhmiin, eivätkä välttämättä halua kuluttaa tuotteita, joita markkinoidaan vahvasti esteettöminä. Vaarana on myös, etteivät kuluttajat löydä tuotteita, koska eivät osaa ajatella itseään toimintarajoitteisina. Tämä siitäkin huolimatta, että asiakasryhmään kuuluu jo henkilöitä, jotka hyötyisivät esteettömästä ympäristöstä ja tuotteista. Kaikille sopivat tuotteet tulevaisuuttako? Ehkäpä esteettömän matkailun sijasta tulevaisuudessa pitäisikin puhua Universal Design ajattelun soveltamisesta myös matkailualalle. Universal Design tai Design for All konseptit viittaavat kaikille soveltuviin tuotteisiin ja palveluihin, helppoon saavutettavuuteen ja käyttävyyteen. Yrityskentällä Universal Design ajatteluun on vähitellen herätty; Scandic hotelliketju lanseerasi alkuvuonna 2007 kaikkiin hotelleihinsa Pohjoismaissa esteettömyys-standardin, jonka tavoitteena on lisätä kaikkien asiakkaiden viihtyvyyttä ja esteetöntä toimimista. Käytännössä tämä tarkoittaa

11 Mitä esteettömyys tarkoittaa käytännössä? esimerkiksi induktiosilmukoita asiakaspalvelupisteissä, allergiaa aiheuttavien materiaalien ja koristeiden välttämistä hotellin tiloissa sekä värinällä toimivaa herätystä ja palovaroitinta. Parhaimmillaan Universal Design ajattelu lävistää koko yhteiskunnan ja eri liiketoiminta-alat. Esimerkiksi Japanissa esteettömyys-ajattelu on viety esimerkillisesti osaksi yhteiskuntasuunnittelua, jolloin matkailun tarvitsema perusinfrastruktuuri on olemassa muun muassa lentokentillä, ostoskeskuksissa ja julkisissa liikennevälineissä. Japanissa väestö ikääntyy vielä nopeammin kuin Euroopassa tai Suomessa, joten valinnalle on myös selkeä demografinen perusta. Varmaa on, että monissa jälkiteollistuneissa maissa ikääntyvien kuluttajien merkitys palveluiden ostajina ja kuluttajina tulee korostumaan voimakkaasti, ja samalla tämän ryhmän vaatimukset personoiduista tuotteista lisääntyvät. Esteettömyyden huomiointi täytyisi nähdä tässä osana henkilökohtaista palvelua ja laatua, jonka kautta voidaan palvella erilaisia asiakkaita. Suomessa matkailualan osaamisresurssit mahdollistaisivat esteettömyyden paremman huomioimisen ja jopa profiloitumisen esteettömään matkailuun. Kannattaa tarttua haasteeseen! Maarit Siitonen Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu Lieksan Ruunaalla sijaitseva Lieksan Koskikierros Ky on toteuttanut esteettömiä luontopalveluja jo usean vuoden ajan. Pirjo Heikkinen kertoo, että heidän leiripaikassaan on otettu huomioon liikuntarajoitteiset rakentamalla ajosillat, inva-wc, sekä esteetön pääsy nuotiolle, ruokailuun ja veneeseen. Näin on varmistettu esteetön liikkuminen myös pyörätuoliasiakkaille. Palveluille on huomattu olevan kysyntää ja yritys on saanut lisää asiakkaita. Yrityksen esteettömien palvelujen suurin käyttäjäryhmä on ollut vammaiset. Pirjo on itse työskennellyt vanhusten ja kehitysvammaisten parissa useita vuosia. Tämän kokemuksen pohjalta he ovat kehittäneet yritystoiminnassa juuri näitä nimenomaisia palveluja. Paikkoja on rakennettu vaiheittain. Osa ajosilloista on rakennettu vuonna Tarkoitukseen sopiva vene hankittiin muutamaa vuotta myöhemmin eli vuonna Esteettömien palvelujen tarjoaminen vaatii yrittäjältä investointeja, uutta osaamista ja entistä enemmän aikaa itse palveluun. Pirjo Heikkinen näkee, että esteettömien palvelujen kysyntä tulee lisääntymään. Yrittäjille, jotka vasta miettivät esteettömien palvelujen tuottamista Pirjo antaa vinkiksi, että esteettömyys olisi huomioitava missä vain se on mahdollista, sillä kaikilla ihmisillä pitäisi olla mahdollisuus osallistua myös luonnossa tarjottaviin elämysretkiin. 11

12 Elämystalous haastaa ulos laatikosta Englannin kielessä on oivallinen käsite: think outside the box. Suoraan käännettynä se tarkoittaa ajattelemista laatikon ulkopuolella. Sisällöllisesti se tarkoittaa avointa mieltä ja rohkeutta ajatella uudella tavalla. Kaikkea vanhaa ei tarvitse suinkaan heittää romukoppaan, mutta sanaleikki rohkaisee kyseenalaistamaan vanhat tutut kaavat ja etsimään uudenlaisia vaihtoehtoja ja toimintamalleja. Uudistua voi vain hyppäämällä laatikon ulkopuolelle. Miksi seurata trendejä, jos voi tehdä niitä itse? Mutta vaikka idearikkautta riittäisi, tarvitaan hyvin usein sparrausta ja tukea, jotta ideat jalostuvat ja mikä tärkeintä toteutuvat. Tästä on kyse Matkailun ja elämystuotannon klusterissa, joka on osa uutta, vuoden 2007 alussa käynnistynyttä osaamiskeskusohjelmaa. Klusterimalli avaa aivan uudenlaisia mahdollisuuksia yritysten tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. Elämystuotanto tarjoaa matkailuyrityksille aivan uudenlaisia mahdollisuuksia tuotekehitykseen ja kansainvälistymiseen. - Nyt tarvitaan ennakkoluulottomuutta rikkoa toimialarajoja ja nähdä tulevaisuuteen, sanoo Matkailu ja elämystuotanto klusterin koordinaattori Petri Salmi. 12 Elämykset tuovat kilpailukykyä Tilastokeskuksen arvion mukaan elämystalouden osuus Suomen kansantaloudesta on tällä hetkellä noin seitsemän prosenttia. Luku on jatkuvassa kasvussa, ja elämystaloudesta ennustetaankin Suomen seuraavaa viennin veturia. Suomen osuus kansainvälisestä matkailusta on puolestaan vain noin 0,4 prosenttia. Elämystuotannon ja matkailun yhdistäminen onkin todellinen mahdollisuus luoda uusia liiketoimintamalleja ja saada aikaan kestävää kasvua kansainvälisillä markkinoilla. - Se, että matkailu ja elämystuotanto on mukana kansallisessa osaamiskeskusohjelmassa, on osoitus siitä, että elämystaloutta pidetään tulevaisuuden potentiaalisena kasvusektorina, sanoo Miikka Raulo Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksesta. Toimialarajat joutavat elämystalou- Joulupukin Kammarissa Lähde: MEKin kuvapankki

13 dessa romukoppaan. Eikä palvelutuotteen perinteinen malli välttämättä enää toimi. Mutta kun matkailu yhdistetään teknologiaan, sisällöntuotantoon, muotoiluun sekä kulttuuri- ja viihdeteollisuuteen, saadaan aikaan aivan uudenlaisia palvelukonsepteja, joista voi jalostua todellisia elämystuotteita. Disneyland-huvipuiston 50-vuotisjuhlan kunniaksi kehitetty Virtual Magic Kingdom (www.vmk.com) on erinomainen esimerkki kuinka teknologian avulla on mahdollista tuoda matkakohteeseen aivan uutta ulottuvuutta. VMK on ilmainen virtuaaliyhteisö, jonka sisältö ja toiminnallisuudet liittyvät läheisesti varsinaisen huvipuiston rakenteeseen, huvituksiin ja tapahtumiin. Käyttäjät, joita on USA:ssa jo yli kaksi miljoonaa, luovat itse aktiivisesti sisältöä tut-tuun Disney-tarinaan. Verkkoyhteisö toimii myös erinomaisena markkinointikanavana oikealle huvipuistolle. Yhteisöllisyys onkin elämystuotannon ytimessä. Eikö samaa voisi soveltaa myös Suomessa? Klusterimallista hyötyvät kaikki Matkailun ja elämystuotannon klusteri kokoaa yhteen Suomen merkittävimmät matkailun ja elämystuotannon keskittymät ja niiden huippuosaamisen. Klusterin koordinaatiovastuu on Lapin elämysteollisuuden osaamiskeskuksessa (LEO). Savonlinnassa vastuuorganisaationa on Savonlinnan Innovaatiokeskus Oy, Turussa Turku Science Park ja pääkaupunkiseudulla Culminatum Oy. Jyväskylä vastuuorganisaationaan Jyväskylän ammattikorkeakoulu on klusterin liitännäisjäsen. - Uutta klusterimallissa on se, että hanke- ja yhteistyön kehittämisvastuut jaetaan osaamiskeskusten kesken. Näin alueiden toisiaan täydentävä erikoisosaaminen pystytään hyödyntämään koko valtakunnan tasolla. Ideana onkin, että tietyssä kehitysympäristössä syntyneet tulokset siirretään toisiin osaamiskeskuksiin, Petri Salmi kertoo. Mitä sitten ovat kehitysympäristöt? - Ne ovat ikään kuin kohdelaboratorioita, joiden toimintakonsepteja voidaan monistaa kansallisesti ja kansainvälisesti. Kehitysympäristöihin valitaan avoimella, alueellisesti koordinoidulla haulla yritysverkostoja, matkailukeskittymiä ja muita taloudellisesti merkittäviä kohteita, joiden suunnitelmalliseen ja pitkäaikaiseen kehittämiseen paneudutaan kokonaisvaltaisesti, Salmi selventää. Soveltava, monialainen tutkimus on kehittämistoiminnan perusta. Osaamiskeskukset eivät kuitenkaan tee itse tutkimusta vaan luotaavat ja jalostavat sitä yritysten ja yritystoimintaa tukevien julkisten investointien tueksi. Klusteri tuo myös laatua hanketoimintaan, jolloin rahoituksen vaikuttavuus paranee. Nyt jos koskaan Suomella on tuhannen taalan paikka tulla maailman johtavaksi elämystuotannon osaajaksi. Tartuthan haasteeseen! Tuija Härkönen Lapin Elämystuotanto Oy Elämyksiä ei voi kopioida Suomalaista huippumuotoilua keskellä arktista erämaata, joulu keskellä kesää, nokipannukahvit ja kullanhuuhdontaa neljän seinän sisällä mitä ihmettä? Design House Idoli, Santamus ja Joulupukin Kammari ovat hyviä esimerkkejä, kuinka tuttuja asioita voi tehdä ja yhdistellä uudella tavalla. Suomalaisen luonnon ja muotoilun yhteys avautuu aivan uudella tavalla Design House Idolissa, hiljaisuuden keskellä Inarijärven rannalla. Napapiirillä sijaitseva Santamus on puolestaan kultahipun muotoinen hirsirakennus, joka kätkee sisäänsä palasen Lapin luontoa solisevine puroineen ja linnun lauluineen. Saattaapa siellä sadekin yllättää! Luovat ratkaisut ovat avainasemassa myös jo 15 vuoden ajan joulusatua ylläpitäneessä Joulupukin Kammarissa, jota parhaillaan uudistetaan. Vierailusta joulupukin luo tehdään teknologiaa hyödyntäen elämyksellinen niin, että jo itse jonotus joulupukin polvelle on täynnä yllätyksiä. Toimialarajoja rikkovat palvelukonseptit lisäävät siis tuotteiden elämyksellisyyttä tehden niistä aidosti erilaisia ja kiinnostavia käyntikohteita. Digitaalisen median, muotoilun ja sisällöntuotannon avulla voidaan luoda matkailutuotteita, jotka eivät ole pelkkää hauskapitoa, vaan parhaimmillaan auttavat meitä oppimaan ja kasvamaan ihmisinä. Koska elämyksiin liittyy aina yksilöllisyys, liiketoiminnallisesta näkökulmasta haasteeksi nousee se, kuinka vastata kustannustehokkaasti erilaisten kohderyhmien yksilöllisiin makumieltymyksiin. Vastauksena on teknologisia sovelluksia hyödyntävä massaräätälöinti, jossa asiakas voi tehdä yksilöllisiä valintoja valmiista moduuleista jo ennen matkaa. Yrityksen näkökulmasta tämä tarkoittaa parempaa tarjontaa, alempia tuotantokustannuksia ja enemmän potentiaalisia asiakkaita. Joka tapauksessa on muistettava, että elämys on aina henkilökohtainen kokemus, jota ei voi tuottaa liukuhihnalta. 13

14 Tekes (Teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus) vahvistaa vapaa-ajan palveluja tarjoavien suomalaisyritysten kehitystoimintaa. Uusi Vapaa-ajan palvelujen tutkimus- ja kehittämisohjelma keskittyy ensi vaiheessa matkailualan innovatiivisten palvelujen kehittämiseen. TEKESIN VAUHDISSA Tekes haluaa olla tukemassa valtakunnallisen matkailustrategian edistämistä ja siksi vapaa-ajan matkailu on ohjelman ensimmäinen painopistealue. Esimerkiksi majoitus-, ravintola-, kuljetus- ja matkatoimistopalvelut, matkailun ohjelma- ja sisältöpalvelut kuten safarit, tapahtumat, liikuntapalvelut, sekä suoraan yleisölle matkailun sisältönä tarjottavat viihde- ja kulttuuripalvelut kuuluvat ohjelman piiriin. Ohjelman tavoitteet Ohjelma on käynnissä vuosina ja yritysten rahoitushaku on avoinna koko ajan. Ohjelman tavoitteena on vahvistaa asiakaslähtöistä vapaa-ajan palvelujen innovaatio- ja liiketoimintaa. Kaikkien hankkeiden tulosten tulee siis palvella loppukäyttäjää eli asiakkaita, sisällöltään ideoiden tulee olla uusia ja ainutlaatuisia Suomessa ja mielellään myös maailman laajuisesti. Hankkeilla pyritään parantamaan yritysten omaa liiketoimintaa. Palvelujen tuottamisen uudet konseptit o Olemassa olevien palvelujen uudet ja innovatiiviset tuottamistavat sekä palvelun tuottamisen kokonaisuus ja arvoketjun hallinta. Lisäksi kannustetaan yritysrajat ylittävien tuotantoprosessien kehittämiseen. o Konsepteja, joilla palveluja voidaan tuottaa tehokkaammin ja laadukkaammin Vapaa-ajan tilat ja ympäristöt o Uudet vapaa-ajan palvelujen tilakonseptit o Virtuaaliteknologioiden hyödyntäminen Kehittämisen sisältöalueita on asiakastarpeen ja kuluttajakäyttäytymisen hallinta siten, että kehitetään menetelmiä ja osaamista monikulttuurisen asiakaskunnan tarpeisiin. Asiakaslähtöisyys ja asiakkaan tunteminen ovat avainkysymyksiä. Toinen sisältöalue on palvelukonseptia tukevan teknologian tai sen soveltava kehittäminen asiakasrajapinnassa, taustajär- Teknologia ei ole määräävässä roolissa Vapaa-ajan palvelujen ohjelmassa korostetaan asiakkaiden tarpeisiin vastaavaa tutkimus- ja kehittämistyötä. Kehitystyötä ei tehdä teknologiavetoisesti: rahoitettavissa tutkimus- ja tuotekehitysprojekteissa hyödynnetään teknologiaa tai muita menetelmiä, mutta kehittämisen painopiste on uusissa palvelukonsepteissa ja uusissa tavoissa tuottaa palveluja. Ohjelman hankkeissa voidaan kehittää uusia vapaa-ajan palveluja ja tehostaa olemassa olevia. Erityisesti uudet tavat tuottaa palveluja yritysten muodostamassa palveluketjussa voivat vaatia haasteellista kehittämistyötä ja soveltua siten ohjelmaan. Ohjelman painopistealueet Ohjelmalle on valittu kolme painopistealuetta, joiden piiriin hankkeiden tulisi kuulua. Painopisteet ovat: 14 Uudet innovatiiviset vapaa-ajan palvelukonseptit o Näissä keskitytään kokonaan uusien palveluideoiden kehittämiseen liiketoiminnaksi. Kehittämisen lähtökohtana tulee olla asiakastarpeen ja markkinapotentiaalin tuntemus. o Haasteena on löytää aidosti uusia matkailutuotteita, joita ei ole olemassa muualla. Lähde: MEKin kuvapankki

15 jestelmissä tai välineiden ja laitteiden osalta. Kolmas sisältöalue on palveluprosessien sujuvuus, johtaminen ja palvelujen tuottaminen verkostoituneessa toimintaympäristössä, jolloin huomioidaan palvelun laatu, turvallisuus, elämyksellisyys, tasokkuus sekä yrityksen kasvun haasteet liiketoimintaprosesseille. Kestävä kehitys ja ympäristön säästävä käyttö ovat itsestään selviä sisältöalueita. Kuka voi osallistua? Ohjelmaan voivat osallistua kaikkia suomalaiset vapaa-ajan palveluja tuottavat yritykset, joilla on uusia ja innovatiivisia ideoita palvelukonseptien kehittämiseen. Myös laitteita tai välineitä kehittävät yritykset voivat osallistua, jos tavoitteena on kehittää laitetta tai välinettä yhdessä palvelukonseptin kanssa. Välineen kehittäjä ja palvelukonseptin kehittäjä voivat olla myös eri yrityksiä, jos niillä on tiivis yhteistyö. Lisäksi vapaaajan palvelu toimialoille suunnattuja yrityspalveluja kehittävät yritykset, jos niillä on innovatiivisia uusia yrityspalveluja tälle toimialalle. Tutkimuslaitokset ja yksiköt, esim. ammattikorkeakoulut ja yliopistot, voivat osallistua yhteistyössä alan yritysten kanssa. Jos sinulla on idea ja se täyttää alla olevat kriteerit, niin ota yhteyttä ohjelman yhteyshenkilöön alueesi TEkeskuksessa. Heidän yhteystiedot löytyvät osoitteesta Uutuusarvo Palvelukonseptin tulee olla merkittävä parannus aiempiin markkinoilla oleviin vastaaviin palvelukonsepteihin. Palvelukonseptihankkeen tulee sisältää palveluprosessiin ja/tai sen lopputulokseen palvelutuotteeseen liittyvä uudistus Toistettavuus ja monistettavuus Palvelukonseptin tulee olla toistettavissa tai monistettavissa joko kokonaan tai osittain Teknologioiden ja/tai menetelmien hyödyntäminen Palvelukonseptin kehittäminen perustuu joko teknologioiden tai ei-teknologisten innovatiivisten menetelmien järjestelmälliseen hyödyntämiseen Projektointi (koskee kaikkia Tekes-hankkeita) Hankkeen tulee olla selkeästi projektoitu. Projektilla on oltava selkeät vastuutahot ja -tekijät, aikataulutus, osatehtävät ja tavoitteet Kehitystyö pitää pystyä erottamaan yrityksen normaalista liiketoiminnasta Mitä ohjelma tarjoaa? Tekesin ohjelmat ovat strategisia valintoja tutkimus- ja kehitysrahoituksen kohteiksi. Ohjelmat sisältävät kohdennettuja rahoitus-, verkottamis- ja asiantuntijapalveluita elinkeinoelämän ja yhteiskunnan kannalta tärkeille alueille. Vapaa-ajan ohjelma koostuu kahdesta osasta, jotka ovat rahoituspalvelut ja ohjelmapalvelut. Rahoituspalveluita ovat perinteinen tutkimus- ja kehitysrahoitus sekä valmistelurahoitus, jolla voidaan valmistella tuotekehityshankkeita, kehittää yrityksen liiketoimintaa tai strategiaa tai mm. kansainvälisiä hankkeita. Ohjelmapalvelut ovat lisäarvo ohjelmaan osallistujille. Ohjelma tuottaa mm. kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä, esimerkiksi USA:ssa Lake Tahoen ja Las Vegasin alueiden selvitys on jo valmistunut. Suunnitteilla on benchmarking-matka edellä mainittuihin kohteisiin syksyllä Ohjelma toimii myös esiin tulleiden hankkeiden jalostajana ja partnerien verkottajana. Ohjelmassa käynnistetään myös teemayhteistyö ohjelman strategian kehittämiseen, jolloin perustetaan kansallisia ja alueellisia teematyöryhmiä. Ohjelma järjestää mm. vuosiseminaarin, road show kiertueen TE-keskuspaikkakunnilla sekä tarvittaessa työpajoja parhaiden käytäntöjen levittämiseksi. Kansainvälissä yhteyksissä ohjelman tukena ovat Tekesin omat ulkomaan toimistot, Innovaatiokeskukset sekä Finpron yli 40 ulkomaan toimiston verkosto, jotka voivat laatia mm. asiakastarve- ja markkinaselvityksiä. Lisäksi ohjelmassa on yhteydet Eureka Tourism ohjelmaan, joka on kansainvälinen alusta TK-projekteille sekä IRC-verkostoon, joka on alusta teknologiasiirtoon. Ohjelma tarjoaa mahdollisuuden kansainväliseen tutkijanvaihtoon ulkomaalaisten huippuyliopistojen kanssa. Ohjelmaa esitellään eri puolella Suomea järjestettävissä Road Show tilaisuuksia kevään ja syksyn 2007 aikana. Käy osoitteessa ja seuraa ilmoittelua tilaisuuksista. Osoitteessa voit liittyä myös ohjelman postituslistalle. Lisätietoja Vapaa-ajan ohjelmasta ohjelmapäällikkö Risto Mäkikyrö ohjelman koordinaattori Pauli Santala Ohjelmalla on myös yhdyshenkilö kaikissa TE-keskuksissa teknologian kehittämisosastolla, heidän yhteystiedot löytyvät osoitteesta 15

16 RUSKEIDEN TIEVIITTOJEN ESIINMARSSI Valtioneuvosto vahvisti helmikuussa 2007 uusia liikennemerkkejä palvelukohteiden viitoitukseen. Tieliikenneasetukseen lisättiin 11 kokonaan uutta tunnusta ja samalla osa tähän saakka sinisellä pohjavärillä esitetyistä merkeistä muuttui pohjaväriltään ruskeaksi. Ruskea pohjaväri otettiin käyttöön matkailullisesti kiinnostavien kohteiden opastusmerkeissä. Tähän asti ruskeaa pohjaväriä on käytetty vain matkailuteiden osoittamiseen. Ruskea pohjaväri matkailullisesti kiinnostavien kohteiden viitoituksessa perustuu kansainväliseen suositukseen ja ruskeita merkkejä käytetään jo monissa Euroopan maissa. Ensimmäiset muutetun tieliikenneasetuksen mukaiset ruskeat opastusmerkit ilmestyvät Suomen teiden varsille jo keväällä 2007, vaikka useimmille merkeille onkin annettu siirtymäaikaa vuoden 2013 loppuun saakka. 16

17 Tieliikenneasetukseen määriteltiin nyt omina merkkeinään myös palvelukohteiden opastustaulut, jotka voivat sisältää merkkien tunnusosia, tekstiä, nuolia ja lisäkilpiä kuten nuoliosia. Myös palvelukohteen erkanemisviitta määritellään nyt asetuksessa erikseen. Aikaisemmin asetuksessa määriteltiin vain mahdollisuus yhdistää merkkien tunnusosia ja lisätä niihin tekstiä ja lisäkilpiä. Pienempien palvelukohteiden osoittamiseen on tarjolla kokonaan uusi ruskeapohjainen palvelukohteen osoiteviitta ja sen ennakkomerkki, jossa voidaan esittää yksi ruskeapohjaisen merkkiryhmän tunnus. Myös perinteisen mustan osoiteviitan mitoitusta tarkistettiin samalla ja asetukseen sillekin lisättiin oma ennakkomerkki. Ruskeapohjaisilla opastusmerkeillä osoitetaan ennen kaikkea vapaa-ajan matkailuun liittyviä kohteita. Wienin liikennemerkkisopimus ja eräät muut kansainväliset sopimukset määräävät kuitenkin osan merkeistä yksiselitteisesti sinipohjaisiksi, mistä johtuen sinisen ja ruskean rajaus ei ole aivan niin yksiselitteinen kuin alun perin toivottiin. Lähes puolet palvelukohteiden opastusmerkeistä säilyy jatkossakin sinipohjaisina. Suurin muutos on opastuspisteiden merkeissä. Entisen tekstimuotoisen opastus-information -merkin sijaan käytetään nyt i-tunnusta opastuspisteen yleismerkkinä. Opastustoimistot, joita tähän saakka on viitoitettu i-tunnuksella, saavat nyt oman uuden kattokuviolla varustetun i-tunnuksen. Majoitusliike on nyt nimeltään hotelli tai motelli, tällä korostetaan merkin tienkäyttäjälle antamaa mielikuvaa kohtuullisen tasokkaasta majoituspalvelusta. Ravintola muuttui ruokailupaikaksi, tien käyttäjälle lusikkahaarukalla kerrotaan nimenomaan ruokailupalvelusta. Kahvilatunnuksella osoitetaan sekä kahvilat että pikaruokapaikat, jolloin tämä merkki entistä selvemmin tarkoittaa yksinkertaisempaa ravitsemuspalvelua kuin ruokailupaikka. Kokonaan pois jää puhelimen merkki, yleisöpuhelimet katoavat sellaista vauhtia, ettei niitä enää ole tarvetta opastaakaan. Neljä ruskean merkin pääryhmää Ruskeat opastusmerkit jakautuvat neljään pääryhmään: matkailutiet, nähtävyydet, aktiviteetit ja maaseutuyritykset. Matkailutien ruskeapohjainen nimikilpi on ollut tieliikenneasetuksessa jo tähänkin saakka ja matkailuteiden reittejä on jo viitoitettu tiekohtaisilla yksilöllisillä tunnuksilla liikenne- ja viestintäministeriön kokeilulupien turvin. Nyt tämä kokeilukäytäntö vakiintuu ja hyväksyttyjä matkailutiereittejä voidaan pysyvästi viitoittaa ruskeilla opastusmerkeillä. Hyväksytylle matkailutielle vahvistettua yksilöllistä tunnusta voidaan käyttää myös matkailutien varrella osoitettaessa matkailutiehen kiinteästi liittyviä nähtävyyksiä tai muita palvelukohteita. Nähtävyyksille on viisi uutta opastusmerkkiä. Lisäksi vanha hannunvaakuna säilyy edelleen yleismerkkinä muiden nähtävyyksien osoittamiseen. Uusia merkkejä ovat museo tai historiallinen rakennus, maailmanperintökohde, luontokohde, näköalapaikka ja eläintarha tai -puisto. Museo tai historiallinen rakennus -merkillä osoitetaan museoviraston alueellisesti tai seudullisesti merkittävimmiksi luokittelemat kohteet, maailmanperintökohteet ovat UNESCO: n kansainväliseen luetteloon mukaan päässeitä ainutlaatuisia kohteita. Luontokohteet ovat tyypillisesti kansallispuistoja tai luontokeskuksia mutta myös muita luonnonnähtävyyksiä. Näköalapaikkoja voivat olla rakennetut näkötornit tai muut poikkeuksellisen kauniit maisemat tarjoavat kohteet, joiden yhteydessä on pysäköintipaikat ja muuta rakennettua palvelua. Eläintarhoja Suomessa ei ole kovin monta, mutta ne olivat selkeä oma nähtävyysryhmänsä, joka kerää suuria kävijämääriä. Ruskeapohjaiseen aktiviteettien sarjaan siirtyy vanhoista sinipohjaisista merkeistä uimapaikka, kalastuspaikka ja hiihtohissi. Uusia merkkejä ovat golfkenttä ja huvi- tai teemapuisto, molemmat sellaisia vapaa-ajan palveluryhmiä, joiden tarjonta on viime aikoina lisääntynyt merkittävästi. Maaseutuyritysten opastustunnukset Matkailupalveluja tarjotaan yhä monipuolisemmin myös maaseutuyrityksissä, joiden määrä kasvaa koko ajan. Vanha mustapohjainen tähkätunnus tarkoittaa nyt suoramyyntipaikkaa ja merkki muuttuu samalla ruskeapohjaiseksi ja mitoitukseltaan tasavertaiseksi muiden palvelukohteiden opastusmerkkien kanssa. Nykyinen mökkimajoitusmerkki siirtyy myös ruskeapohjaiseksi muuttuneena tähän ryhmään. Uusia merkkejä ovat käsityöpaja, kotieläinpiha ja ratsastuspaikka. Maaseutuyrityksillä on siis käytössään nyt kuusi erilaista tunnusta, joilla pystytään kuvaamaan entistä monipuolisemmin tarjolla olevia palveluita. Lisäksi ruskeaan opastusmerkkiin voi sisällyttää tunnuksia sinipohjaisten merkkien sarjasta, jos tarjottu palvelu myös tältä >> 17

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin

Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Rahoitusta vapaa-ajan palveluinnovaatioihin Tekesin Vapaa-ajan palvelut -ohjelma 2006-2009 (2012) Ihmisten vapaa-aika lisääntyy ja sitä myötä myös vapaa-ajan palvelujen kulutus kasvaa. Suomen vapaa-ajan

Lisätiedot

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa

Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Vapaa-ajan palvelujen kehittäminen yhteistyössä Tekesin kanssa Polina Kiviniemi Vapaa-ajan palvelut ohjelma / FCG Finnish Consulting Group Oy Etelä-Karjalan matkailun kehittämispäivä 12.10.2010 Imatra

Lisätiedot

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi.

Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. 1 Matkailu nähdään maailmanlaajuisesti merkittäväksi maaseudun elinvoimaisuuden lisääjäksi. OECD on tehnyt Suomen maaseutupolitiikasta kaksi ns, maatutkintaa. Viimeisin on vuodelta 2006-2008. Sen johtopäätöksenä

Lisätiedot

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v.

E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. E-P:n Matkailuparlamentti 1.9.09 Teema: Matkailun sähköinen liiketoiminta Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa-

Lisätiedot

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön 2013-2014 Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelma Hanke on tiedotushanke, jonka tavoitteena on ruokamatkailuun ja se kehittämiseen

Lisätiedot

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Hämeenlinna 15.4.2011 projektipäällikkö Terhi Hook Matkailun edistämiskeskus MEK terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä?

Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1.10.2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö. Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Muuttuva Museo Seminaari 2014 YLEISÖTYÖ JA VAPAAEHTOISTYÖ 1..2014, Savilahtitalo, Vähäkyrö Paikallismuseo matkailun kehittäjänä? Matkailu ja kotiseututyö & museot alueen kulttuuri kiinnostaa aina matkailijoita

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015 Matkailuparlamentti 18.11.2009 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen Keski-Suomen liitto Matkailuparlamentti 2004: Keski-Suomi hyväksyy peruslähtökohdat: 1. Matkailuyrityksillä

Lisätiedot

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013

Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 Keski-Suomen maaseutu- matkailun suuntaviivat 2007-2013 2013 Keski-Suomen Matkailuparlamentti 29.11.2006 Merja Ahonen Kehittämisohjelman kokoaminen Kehittämisohjelma tehdään yhteistyössä kehitys- ja kasvuhaluisten

Lisätiedot

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille

Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tekesin Green Growth -ohjelman rahoitus ja palvelut yrityksille Tuomo Suortti 25.10.2011 DM Esityksen runko Vihreän kasvun palikat ja ohjelman tavoitteet Ohjelman kohderyhmät Sparrauskysymyksiä: Mistä

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto

Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset. Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Maaseutumatkailu Suomessa ja maaseutumatkailun tulovaikutukset Pori 16.10. 2014 Kimmo Aalto Valtakunnallinen kylämatkailun kehittämishanke Kylien tapahtumat ja kylämatkailutuotteet tervetuloakylaan.fi

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020

Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 Maaseudun kehittämisen yritysrahoitustoimenpiteet ohjelmakaudella 2014-2020 ELY-keskus Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020

Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Maaseuturahaston mahdollisuudet 2014-2020 Satakunnan rahoitusinfo Pori 5.6.2014 Satakunnan ELY-keskus, Aluekehitysyksikkö, Timo Pukkila 6.6.2014 1 Maaseuturahasto Satakunnassa 2007-2013 Satakunnan ELY-keskus

Lisätiedot

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu

Matkailun ajankohtaista. Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Matkailun ajankohtaista Nina Vesterinen Erityisasiantuntija, matkailu Kansainvälinen matkailu 2013 = 52 miljoonaa matkailijaa enemmän kun 2012 Lähde: UNWTO Euroopan yöpymisvuorokausia 1-9/2014 alustavia

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin

Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013. visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Tekesin innovaatiorahoitus tutkimusorganisaatioille 2013 visioita, osaamista ja mahdollisuuksia tutkimuksen keinoin Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013

Keski-Suomen matkailustrategia 2020. Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Keski-Suomen matkailustrategia 2020 Keski-Suomen matkailuhallitus 14.2.2013 Vanhan (2005) matkailustrategian tavoitteet peruslähtökohtana yrityslähtöisyys, julkinen sektori toimii edellytysten luojana

Lisätiedot

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.

Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017. Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes. RESCA-hankkeen työpaja 23.9.2013 Pääposti Tekesin uudet ohjelmat Huippuostajat 2013-2016 Fiksu kaupunki 2013-2017 Tekes Ohjelmapäällikkö Sampsa Nissinen www.tekes.fi/huippuostajat Kasvua ja hyvinvointia

Lisätiedot

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet

Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Luovan alan yritysten rahoitusmahdollisuudet Keski-Suomessa Maaseudun paikalliset toimintaryhmät voivat rahoittaa mikroyritysten kehittämistoimintaa Rahoitus tulee Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta

Lisätiedot

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella

MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella MATKAILUN TEEMARYHMÄN ROADSHOW 18.5.09 Seinäjoella Etelä-Pohjanmaan Matkailustrategian toimeenpano v. 2008 2010 MATKO2 Matkailun koordinointi E-P:lla 2008-2010 hanke, SeAMK Maa- ja metsätal.yks. Ilmajoki

Lisätiedot

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi, maaseutuverkostoyksikkö/mmm Sivu 1 8.12.2008 Maaseutuverkosto Manner-Suomen

Lisätiedot

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen

MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma. Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen MEK Kulttuurimatkailun katto-ohjelma Tuoteasiantuntija Liisa Hentinen Teemakohtaiset katto-ohjelmat yhteiset tavoitteet ja prioriteetit kehittämiselle hankerahoituksen tehokkaampi käyttö MEK valmistelee

Lisätiedot

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015

Tilastotietoa päätöksenteon tueksi. Nina Vesterinen 20.3.2015 Tilastotietoa päätöksenteon tueksi Nina Vesterinen 20.3.2015 Yhdessä enemmän kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun Matkailun tiekartta 2015 2025 Matkailun tiekartta www.tem.fi/matkailuntiekartta Markkinat

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT

KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT VELI-PEKKA PÄIVÄNEN KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen matkailuparlamentti 16.11.2010 1 KESKI-SUOMEN MATKAILUN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT KESKI-SUOMEN MATKAILUN KEHITTÄMINEN Matkailuparlamentti

Lisätiedot

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön

Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Kartta ja kompassi matkailun strategiat käytäntöön Valtakunnallinen maaseutumatkailun yrittäjäseminaari Pirkanmaalla, 28.3.2007, Tampere Erityisasiantuntija Lea Häyhä Kauppa- ja teollisuusministeriö 4/2/2007

Lisätiedot

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET

HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET MAASEUDUN KEHITTÄMINEN OHJELMAKAUDELLA 2014-2020 HÄMEEN UUSI MAASEUTUOHJELMA JA MATKAILUN KEHITTÄMISEN PAINOPISTEET Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus Päijät-Hämeen maaseutumatkailun teemapäivä 19.11.2013

Lisätiedot

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut

Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Matkailu; majoitus- ja ravitsemistoiminta sekä ohjelmapalvelut Toimialapäällikön rahoitusnäkemykset Helsinki 21.03.2012 Toimialapäällikkö Anneli Harju-Autti Majoitusvuorokausien kehitys 1000 vrk 16000

Lisätiedot

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus

Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013. Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus Maaseutu ja mikroyritysten rahoitus 2007-2013 Yritysten verkostoituminen Varjola 01.11.2011 Risto Piesala Keski-Suomen ELY-keskus 1 Kehittämismahdollisuuksia yrityksille Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset

Lisätiedot

Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin

Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin Elämyksellisyyttä matkailutuotteisiin Miikka Raulo Jyväskylän ammattikorkeakoulu Matkailun ja elämystuotannon osaamisklusteri Matkailun ja elämystuotannon innovaatioilla tulosta Matkailun ja elämystuotannon

Lisätiedot

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI

ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUPARLAMENTTI Rahoitusmahdollisuudet mikroyrityksen sähköisen liiketoiminnan kehittämisessä Kuortanen 1.9.2009 Jarmo Kallio MIKROYRITYS Yritys joka työllistää alle 10 työntekijää

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN

MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA YRITYSTOIMINNEN EDISTÄMINEN YRITTÄJYYS 2020 Maaseudun yrittäjyysseminaari Heureka, Tikkurila 18.3.2011 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseutuelinkeino-osasto

Lisätiedot

Liikennemerkkipiirustukset

Liikennemerkkipiirustukset Liikennemerkkipiirustukset 2 LIIKENTEEN OHJAUS Liikennemerkkien mitoitus 2008 SISÄLLYSLUETTELO Sisällysluettelon pvm. LIIKENNEMERKKIPIIRUSTUKSET, OSA 1 1 Lähetekirjeet 2 Varoitusmerkit 03.02.1995 3 Etuajo-oikeus-

Lisätiedot

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi 2009-2011 hanke Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari 26.-27.10.2010 Savion Hovi, JÄMSÄ projektipäällikkö Terhi Hook terhi.hook@visitfinland.com

Lisätiedot

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto

Maaseutuohjelma vartissa. Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Maaseutuohjelma vartissa Leader-ryhmien puheenjohtajat 7.4.2015 Taina Vesanto Eurooppa 2020 -strategian tavoitteet EU:n yhteisen maatalouspolitiikan on vastattava uusiin haasteisiin ruoan, luonnonvarojen

Lisätiedot

Hyvät eväät ETEENPÄIN

Hyvät eväät ETEENPÄIN Hyvät eväät ETEENPÄIN YRITYKSILLE SIIVET Yritysten kehittämispalvelut kaikissa ELY-keskuksissa UUSI PALVELUKOKONAISUUS pk-yrityksille Olipa yrityksesi minkä tahansa haasteen tai muutoksen edessä, saat

Lisätiedot

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry

Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011. Susanna Kulmala Lomalaidun ry Teemapohjainen kylämatkailun kehittäminen - Valtakunnallinen koordinaatiohanke 2009-2011 Susanna Kulmala Lomalaidun ry Taustaa Hanketta on ollut suunnittelemassa maaseutumatkailun ja kylätoiminnan kehittäjiä

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini mari.righini@visitfinland.com MEK VisitFinland ensisijaisia tehtäviä: Suomen maabrändin luominen ja sitä

Lisätiedot

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita

Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita Asumisen tulevaisuus Tekesin näkökulma ja kehitysprojektien rahoitusperiaatteita 19.1.2010 Johanna Kosonen-Karvo Tekes Miltä näyttää asuminen tulevaisuudessa? Käyttäjälähtöisyys ohjaa kaikkea tekemistä

Lisätiedot

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009

INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA. Rahoitusta hankintojen kehittämiseen. teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 INNOVAATIOT JULKISISSA HANKINNOISSA Rahoitusta hankintojen kehittämiseen teknologia-asiantuntija Sini Uuttu 6.10.2009 TAUSTAA Lähivuosina länsimaissa on merkittävä haaste kehittää julkisia palveluja ja

Lisätiedot

Tekesin rahoitus yrityksille

Tekesin rahoitus yrityksille DM xx-2013 How to do business with drones? 26.8.2015 Tekesin rahoitus yrityksille Sampsa Nissinen Palvelujohtaja, Nuoret teollisuustuoteyritykset Tekes Yrityksille joilla on Halu ja kyky kasvaa Intoa ja

Lisätiedot

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE Tällä lomakkeella yrittäjä voi Pohjanlahden Rantatien tavaramerkin käyttöoikeutta. Hakemuslomake sisältää kysymyksiä tuotteen, palvelun tai kohteen laadusta,

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

ODINE Open data Incubator for Europe

ODINE Open data Incubator for Europe ODINE Open data Incubator for Europe Rahoitus tarkoitettu eurooppalaisille pk-yrityksille, tavoitteena luoda avoimesta datasta liiketoimintaa jopa 100 000 rahoitustuki / yritys asiantuntija-apua bisnesmentoreilta

Lisätiedot

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa

Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Matkailun strateginen kehittäminen Lapissa Maakuntajohtaja Esko Lotvonen Lapin liitto Keski-Suomen matkailuparlamentti 12.11.2008 Matkailun strategiatyön merkitys Matkailustrategia ohjaa maakunnan matkailun

Lisätiedot

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta

Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina. Kestävä yhdyskunta Toimintatapamuutokset ja verkostot mahdollistajina Kestävä yhdyskunta Tekesin ohjelma 2007 2012 Kestävä yhdyskunta Rakennus- ja kiinteistöalan kansantaloudellinen merkitys on suuri. Toimialalla on myös

Lisätiedot

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013

WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 WILDLIFE MATKAILUTUOTTEIDEN TOIMENPIDESUUNNITELMA 2009-2013 Työryhmä: Jaana Keränen, Wild Taiga Eero Kortelainen, Erä-Eero Esa-Mikko Lappalainen, Haapaniemen Matkailu Reijo Lappalainen, Haapaniemen Matkailu

Lisätiedot

Sauna from Finland -konsepti 9/2009

Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Sauna from Finland -konsepti 9/2009 Monta ulottuvuutta Saunominen tutussa ympäristössä arkinen, toistuva, puhdistauminen Suvi-illan saunominen järven rannassa ihanne, luksusta, rentoutuminen Saunominen

Lisätiedot

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT

KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUKSEN YRITYSPALVELUT Palvelut yrittäjille Neuvonta ja rekisteröintipalvelut Yrittäjäkoulutukset ja valmennuspalvelut Tuotteistetut asiantuntijapalvelut ja muut kehittämispalvelut

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen?

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska. Mitä ohjelman jälkeen? Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Mitä ohjelman jälkeen? Tekesin ohjelma 2009 2012 Sapuska loppuu, elämä jatkuu! Tekesin Sapuska-ohjelmasta on muodostunut koko elintarvikealan tuntema

Lisätiedot

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla

Rucola Plus -rahoitusselvitys. Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Matkailuyrityksille ja matkailuorganisaatioille, jotka hakevat aktiivisesti kasvua Venäjän markkinoilla Rucola Plus -rahoitusselvitys Yrityksille Joilla Venäjäperusasiat kunnossa

Lisätiedot

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN

KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN KANSAINVÄLISYYTTÄ ETELÄ-POHJANMAAN MATKAILUUN Mistä apua ja rahoitusta kansainvälisyyteen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Yritysrahoitusryhmä Jarmo Kallio 13.12.2010 1 ELY-keskuksen

Lisätiedot

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014

Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle. Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Tekes rahoitusta ja riskin jakamista myös media-alalle Jakelun ajankohtaispäivä - Anna Alasmaa 20.11.2014 Kasvua uudistumisesta Viestintätoimialan strategiset tavoitteet Asiakasrajapinta- ja jakeluratkaisut

Lisätiedot

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola

ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen. 25.9.2015 Outi Kaihola ELY:n rahoitusmahdollisuudet tuotekehitykseen 25.9.2015 Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden jalostus, markkinoille saattaminen ja kehittäminen Maaseuturahastossa Lopputuote maataloustuote (jalostuksen

Lisätiedot

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013

Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Suomen matkailustrategia vuoteen 2020 ja toimenpideohjelma 2007-2013 Hämeen matkailumarkkinat 6.10.2008 Hämeenlinna Työ- ja elinkeinoministeriö Erityisasiantuntija Lea Häyhä Markkinat ASIAKAS Arvot Kilpailijat

Lisätiedot

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN

TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN TERVETULOA TIEDOTUSTILAISUUTEEN Kainuun Etu Oy - yritysten kehittämistä vuodesta 2001 - Palvelualojen (B-to-B) esiselvitys 2009 Lehdistötilaisuus 30.12.2009 klo 10.00 Harri Mähönen, Suomen Osaamistalo

Lisätiedot

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä)

Kaikki vapaa-ajanyöpymiset* (tuhansia öitä) 1 MATKAILUN EDISTÄMISKESKUS KESÄMATKAILUSTRATEGIA 2004-2006 1. Lähtökohtia Pohjana kesämatkailustrategialle on vuosille 2004 2007 laadittu MEKin toimintastrategia, jossa MEKin päätuoteryhmät määritellään.

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista

5 Menestyminen kansallisilla markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista. 6 Menestyminen kv-markkinoilla vaatii tuotekehityksen parantamista Tavoitetaso Nykytaso Haastateltavan kommentit 1 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky oman maakunnan alueella 4 4 4 2 Tuotteiden nykyinen kilpailukyky valtakunnallisilla markkinoilla 4 5 3 Lisää markkinointia

Lisätiedot

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008

Itä-Suomen Innovatiiviset toimet ohjelma 2006-2008 Huomiota ohjelman toteutuksesta ja haasteita hyvinvointisektorin kehittämistoiminnalle jatkossa 8.1.2009 Maarit Siitonen Ohjelman tekninen toteutus: - Toiminta-alueena neljä maakuntaa: Etelä-Savo, Pohjois-Savo,

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!!

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Verkostosta voimaa!!! 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Esityksen runko 1. Hankkeen taustat, tavoitteet, toimenpiteet ja kohderyhmät. 2.

Lisätiedot

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto

HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA. Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto HEVOSALA JA MANNER-SUOMEN MAASEUDUN KEHITTÄMISOHJELMA Ypäjä 21.5.2010 Reijo Martikainen Maaseutuvirasto Maaseudun kehittämisosasto LINJA 1 Maa- ja metsätalouden kilpailukyvyn kehittäminen osaaminen (koulutus)

Lisätiedot

Kehittämisstrategiat 2014-2018

Kehittämisstrategiat 2014-2018 Kehittämisstrategiat kansainvälisille markkinoille 2014-2018 Kehittämisstrategiat 2014-2018 Määrittelevät teeman kehittämisen linjaukset ja painopisteet koko Suomessa: kulttuuri, talvi, kesäaktiviteetit/luontomatkailu,

Lisätiedot

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille

Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2007 2013 ja sitä tarkentava Etelä-Savon maaseudun kehittämissuunnitelma 2007-2013 Rahoitusmahdollisuudet elintarvikealan mikro- ja pk-yrittäjille Elintarvikealan

Lisätiedot

Huippuostajia ympäristöpalveluihin

Huippuostajia ympäristöpalveluihin Huippuostajia ympäristöpalveluihin Fiksu kysyntä luo markkinoita yritysten uusille ratkaisuille Tekes Piia Moilanen 28.8.2013 www.tekes.fi/huippuostajat Agenda o ELY:jen ympäristöpalveluhankinnat Ylijohtaja

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva

Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Kokeile Uudistu Kansainvälisty Kasva Tekesin rahoitus Tekesin rahoitus Rahoitamme yritysten kehitysprojekteja, jotka tähtäävät kasvuun ja liiketoiminnan uudistamiseen tai työelämän kehittämiseen.

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö

Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta. Päivi Kujala, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Pori 7.11.2007 Ajankohtaista maaseutuverkostosta, MMM, Maaseutuverkostoyksikkö Maaseutuverkosto Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman toimijat Ahvenanmaan maaseudun kehittämisohjelman toimijat Sivu

Lisätiedot

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit

Innovaatio? Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen. Innovatiiviset liiketoimintakonseptit Liideri Liiketoimintaa, tuottavuutta ja työniloa Tekesin ohjelma 2012 2018 Nuppu Rouhiainen etunimi.sukunimi@tekes.fi Kaupallisesti tai yhteiskunnallisesti uudella tavalla hyödynnettävä tieto ja osaaminen

Lisätiedot

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle

Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle Tekesin palvelut kansainvälistyvälle yritykselle KIVi Kajaani 29.11.2011 Mikko Kiiskinen Tekesin palveluja yrityksen kansainvälistymispolulla Rahoitus Tekesin T&K&I rahoitus kv. strategia (innovaatiopalveluiden

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN

KANTA-HÄMEEN MATKAILUN KANTA-HÄMEEN MATKAILUN STRATEGINEN JATKOSELVITYS VAIHE III CreaMentors Oy 2008 Strategian laadintaprosessi Toimijahaastattelut -matkailutoimijat -kehittäjät -päättäjät -rahoittajat Visio 2015 Toimenpideohjelma

Lisätiedot

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020

Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Maaseutuohjelman mahdollisuuksia Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020 Valtakunnalliset museopäivät Lappeenranta 19.5.2015 Leena Hyrylä Kaakkois-Suomen ELY-keskus .Salpapolku, Parikkalan

Lisätiedot

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet

Fiksu kaupunki 2013-2017. Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Fiksu kaupunki 2013-2017 Kokonaislaajuus 100 M, josta Tekesin osuus noin puolet Energiatehokas ja kestävä Uusien ratkaisujen testaus Käyttäjät mukaan Rakentuu paikallisille vahvuuksille Elinvoimainen elinkeinoelämä

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN.

UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. UUSI PALVELUKOKONAISUUS ANTAA PK-YRITYKSILLE HYVÄT EVÄÄT ETEENPÄIN. 1 Yritysten kehittämispalvelut ovat ELY-keskuksen tarjoamia konsultointi- ja koulutuspalveluja, joiden avulla tuetaan pk-yritysten kasvua,

Lisätiedot

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde

Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Suomi luonnollisen hyvinvoinnin lähde Hyvinvointimatkailun kehittämisstrategia 2014-2018 Otteita tutkimuksesta Suomi hyvinvointimatkailun kohdemaana (Itä-Suomen yliopisto) Liisa Renfors 04.12.2014 Haikon

Lisätiedot

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus

KEHITTÄVÄT KESÄPÄIVÄT: Nakitus 24. 25.8.2010 Koska ruoka on tärkeä osa inhimillistä elämää, aloitettiin KEKE-tapahtuma perinteiseen tapaan ruokailemalla kunnolla. Ruokailun jälkeen olikin vuorossa tiukka työskentelyrupeama, joka kesti

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen

Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Maaseudun kehittämisohjelman mahdollisuudet maahanmuuttajien kotouttamiseen Vastaanottava maaseutu Helsinki 22.1.2016 Marianne Selkäinaho Maa- ja metsätalousministeriö Mahdollisuuksien maaseutu Maaseutuohjelmalla

Lisätiedot

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella

Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Matkailun merkitys ja edistäminen Kirkkonummella Kimmo Hyrsky vs. elinkeinotoimenjohtaja Kirkkonummi 29.11.2013 4.12.2013 Kimmo Hyrsky 1 Matkailuelinkeinot Kirkkonummella (1) Profiloiduttu entistä enemmän

Lisätiedot

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä!

Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Kilpailukykyä viennistä ja kansainvälistymisestä! Vaasan Yliopisto 14.2.2012 Katsaus kansainvälistymispalveluiden tarjontaan Esko Ala-Myllymäki, teknologia-asiantuntija Tekes / Pohjanmaan ELY-keskus Kansainvälistyminen

Lisätiedot

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia

Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia Ohjelmakauden 2000-2006 maaseudun kehittämisohjelmien teema-arviointi Havaintoja ja alustavia tuloksia 24.11.2008 Helsingin yliopisto Ruralia-insituutti Seinäjoki Antti Saartenoja Arvioinnin taustaa MMM

Lisätiedot

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset

Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Aitojamakuja.fi auttaa löytämään paikalliset elintarvikeyritykset Työryhmä: Paikallista ruokaa läheltä 18.-19.8., Maaseutututkijatapaaminen Päivi Töyli Aitoja makuja -hanke, projektipäällikkö Koulutus-

Lisätiedot

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012

Busy in Business. Juha Lehtonen 26.4.2012 Busy in Business Juha Lehtonen 26.4.2012 Markkinan kehityksen trendejä Markkinan kehityksen trendejä Globaali työjako muuttuu ja toiminta siirtyy maailmanlaajuisiin verkostoihin. Muutos haastaa paikallisen

Lisätiedot

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6.

Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa. Hakuinfo 12.6. Kehittämisen tavoitteet, painopisteet ja arviointikriteerit Euroopan aluekehitysrahaston (EAKR) hankkeissa Hakuinfo Hilkka Laine Hankkeilla tuetaan Keski-Suomen strategian toteutumista Etusijalla ovat

Lisätiedot

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ

VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ VALTAKUNNALLISET KEHITTÄMISHANKKEET OHJELMAKAUDELLA 2007-2013 KOKEMUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTÖJÄ Timo Kukkonen, Hämeen ELY-keskus 15.1.2014 valtakunnallisten hankkeiden tilaisuus Sivu 1 Valtakunnalliset hankkeet

Lisätiedot

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia

Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla. Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Vanhojen rakennusten uusiokäyttö maaseudulla Maaseutuverkoston tilannekatsaus 17.5.2013 Maikkulan kartano, Teemu Hauhia Maaseutuverkostotoiminnan painopisteet vuonna 2013 Yhteistyön ja verkostoitumisen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM

Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 nvm Sirpa Karjalainen MMM Manner- Suomen maaseudun kehittämisohjelma 014 00 nvm Sirpa Karjalainen MMM Sivu 1 Ohjelman varojen kohdennus Luonnonhaittakorvaus* Ympäristökorvaus Neuvonta Eläinten hyvinvointi Luomuviljelyn tuki Maatalousinvestoinnit

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014

Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Maaseuturahaston ja vähän muidenkin rahoitusmahdollisuuksista hanketreffit kulttuuri+ hyvinvointi 27.5.2014 Kukka Kukkonen Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Sivu 1 28.5.2014 Pohjois-Pohjanmaan maaseutustrategian

Lisätiedot

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020

Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Pirkanmaan maaseudun kehittämissuunnitelma 2014-2020 Biotalous Pirkanmaalla 27.1.2015 Anne Värilä Maaseudun kehittämisen ohjelmavastaava Pirkanmaan ELY-keskus Alueelliset kehittämistoimenpiteet Koulutus

Lisätiedot