Puhuva Puu. nuorisofestivaali Tampereella 3/2008. Suomi-Venäjä-Seuran jäsenlehti

Transkriptio

1 3/2008 Suomi-Venäjä-Seuran jäsenlehti Puhuva Puu nuorisofestivaali Tampereella Suomalaisten, venäläisten ja virolaisten nuorten kaksivuotinen kulttuuriprojekti huipentui Tampereella Sorin Sirkuksessa Puut puhuivat teatterin, tanssin ja sirkuksen kielellä. Lapset ja nuoret ystävystyivät yhteisillä leireillä ja antoivat katsojilleen todellisen elämyksen luoden uskoa siihen, että kulttuurin kautta voimme ymmärtää toisiamme, tutustua toistemme traditioihin ja tapoihin, kunnioittaa toisiamme. Kasvakoon Puhuva puu uusia monipuolisia versoja jatkossakin maidemme välisessä nuorisoyhteistyössä! Kuvakavalkadi festivaalista nettisivuillamme,

2 PÄÄKIRJOITUS Venäjän eristäminen ei ole ratkaisu Georgia Etelä-Ossetia ja Abhazia Venäjä -konflikti on puhuttanut viime viikkojen aikana myös seuran piirissä toimivia, niin jäsenistöä kuin hallintoakin. Seuran puheenjohtaja Heikki Talvitie on ansiokkaasti osallistunut konfliktin rauhanomaisten ratkaisujen hakemiseen ja kirjoittanut asiantuntevan näkemyksensä konfliktin syistä ja sen kehittymisestä seuran kotisivuille, jossa se on jäsentenkin luettavissa. Siksi katsonkin asiaa enemmän yhteistyön näkökulmasta. Suomi osana Euroopan Unionia osallistuu koko EU:n Venäjä -politiikan muotoiluun ja myös sen toteuttamiseen. Tätä kirjoitettaessa on juuri päättynyt EU:n ylimääräinen huippukokous, jossa asiaa on käsitelty. Tuloksesta voisi sanoa, että järki voitti tässä vaiheessa ja varsinaisista pakotteista mitä ne nyt sitten olisivat olleetkaan - Venäjää vastaan luovuttiin. Pakotteet ja eristäminen eivät ole oikea tie yhteistyön ja yhteisymmärryksen rakentamiseksi EU:n ja Venäjän välille. EU:n sisällä on pitkään haettu kaikille jäsenmaille hyväksyttävää mandaattia perussopimusneuvottelujen aloittamiseksi Venäjän kanssa. Entinen sopimus on jo päättynyt, mutta on onneksi kuitenkin voimassa kunnes uusi saadaan aikaan. EU:n ja Venäjän välisessä huippukokouksessa kesäkuun lopulla Hanty-Mansiijskissa päästiin viimein sopimaan neuvottelujen aloittamisesta. On valitettavaa, että EU uhkaa laittaa jäihin sopimusneuvottelut ennen kuin ne kunnolla ovat alkaneetkaan. Toivottavasti keskustelut Kaukasian kriisin laukaisemiseksi Venäjän kanssa johtavat myönteiseen lopputulemaan eikä tämä optio toteudu. Tarve uudelle sopimukselle on valtava eikä Kaukasian kriisi poista tätä tarvetta, päinvastoin. EU:n olisi hyvä pikaisesti jatkaa kumppanuuden rakentamista Venäjän kanssa. Toivottavasti suunnitellut EU:n ja Venäjän väliset naapuruusohjelmat pääsevät käyntiin ensi talven aikana. Ne ovat tärkeä rahoituslähde raja-alueella tapahtuvalle yhteistyölle ja merkittävä kehitysmahdollisuus monelle Suomen rajan läheisyydessä olevalle maakunnalle. Tiivis yhteistyö EU:n ja Venäjän välillä on ehdottomasti Suomen etu. Suomi-Venäjä Suomella on omat Venäjä-suhteensa ja tällaisessa vaikeassa tilanteessa näitä suhteita on vaalittava erityisen ahkerasti. Suomen on huolehdittava omista hyviksi koetuista yhteistyön muodoista kuten lähialueyhteistyöstä. Lähialueyhteistyötä ei saa ajaa alas eikä siihen kuuluvasta rahoitusmahdollisuudesta saa luopua eikä edes supistaa. Erityisesti tarvitaan rahoitusmekanismia kansalaisjärjestöjen venäläisten kumppanien kanssa toteutettavalle toiminnalle. Seuran hallitus Suomi-Venäjä-Seuran valtuusto valitsi toukokuussa pitämässään kokouksessa seuran hallitukseen seuraavat jäsenet: Heikki Talvitie, Espoo, puheenjohtaja Jouko Skinnari, Lahti, 1. varapuheenjohtaja Anneli Korhonen, Oulu, 2. varapuheenjohtaja Aarno von Bell, Kajaani Sanna Iskanius, Joensuu Antti Isotalus, Kokkola Gunilla Kleis, Jakobstad Seppo Leino, Turku Veikko Möttönen, Vammala Eila Rautanen, Loimaa Tanja Ruohonen, Helsinki Markku Turkia, Mikkeli Natalia Turunen, Jyväskylä Manu Laine 80 vuotta Manu Laineen 80-vuotispäivät kokosivat Käpylän työväentalon täyteen väkeä Mukana oli myös runsas joukko Manun ystäviä Suomi-Neuvostoliitto-Seuran ajoilta. Manu toimi seuran elokuvaosaston hoitajana vuosina , jolloin hän jäi eläkkeelle. Onnea Manulle! Suomi-Venäjä-Seura Seura kansalaisjärjestönä tulee jatkamaan aktiivista Venäjä-yhteistyötä yhdessä kumppaniensa kanssa. Vielä nyt lokakuussa meillä on n. 350 suomalaista ja venäläistä kulttuuritoimijaa Jyväskylään kokoava Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi. Marraskuun alussa saapuu Vladikavkazista Pohjois-Ossetiasta kotoisin oleva Alan-ryhmä kiertueelle upeine tansseineen ja lauluineen. Tutustu tarkemmin seuran kotisivuilla! Seuran projektitoiminta jatkuu niin lähialueilla kuin suomalais-ugrilaisillakin alueilla, toteutamme ensi vuonna lähes kymmenen eri hanketta yhdessä venäläisten yhteistyötahojemme kanssa. Seura haluaa tarjota yhteistyömahdollisuuksia myös kauemmas Venäjälle. Järjestämme Suomi-päivät Venäjällä Aasian ja Euroopan rajalla miljoonakaupunki Jekaterinburgissa Kansalaisjärjestönä tarvitsemme jatkuvasti uusia jäseniä, joten järjestämme jäsenhankintakampanjan, joka kestää tämän vuoden joulukuun alusta vuoden 2009 huhtikuun loppuun asti. Kampanjan päätteeksi teemme kesäkuun alussa jäsenmatkan historialliseen Velikie Novgorodiin, missä osallistumme upeaan venäläiseen Sadko-folklorefestivaaliin. Toivottavasti tapaamme siellä sankoin joukoin! MERJA HANNUS Jäsenhankintakampanja käynnistyy! Aloitamme joulukuussa jäsenhankintakampanjan, joka jatkuu aina ensi vuoden huhtikuun loppuun asti. Saamme varmasti seuraamme kosolti uusia Venäjä-toimijoita kuten aiempienkin kampanjoiden aikana. Jäseneksi liittyville ja jäsenhakkijoina kunnostautuville on taas luvassa palkintoja ja kunniaa. Kerromme kampanjasta lisää marraskuun Kontaktissa ja nettisivuillamme, mutta kannattaa jo nyt katsella ympärilleen mahdollisia uusia jäseniä liikkuu joka puolella! 2 KONTAKT

3 Syksyn tullen Fransmannin keittiömestarit virittäytyvät Pariisi - Pietari tunnelmiin. Tarjolla on kulinaaristen oivallusten, syömisen ilon ja lämpimän vieraanvaraisuuden upeimpia mestarinäytöksiä. Tervetuloa - Bienvenue Pariisi - Pietari -viikot Nautintoja Pohjolan Pariisin henkeen! Suomi-Venäjä -Seuran jäsenille - 10% Pariisi-Pietari -viikkojen normaalihintaisista ruoka-annoksista jäsenkorttia näyttämällä. Jäsenetua herkuttelusta Venäläinen keittiö haki ja luvuilla voimakkaasti vaikutteita ranskalaisesta keittiöstä. Perinne näkyy edelleen vahvasti venäläisessä ruokakulttuurissa. Sokos Hotellien Fransmanni-ravintolat ovat tänä syksynä myös virittäytyneet Pariisi-Pietari tunnelmaan, johon myös meillä on mahdollisuus osallistua. Suomi-Venäjä- Seuran jäsenkorttia näyttämällä saat 10 % alennuksen Pariisi-Pietari-menun annoksista Fransmanni-paikkakuntia ovat Helsinki, Joensuu, Jyväskylä, Kotka, Kouvola, Kuopio, Mikkeli, Oulu, Rovaniemi, Turku, Tampere, Salo, Seinäjoki ja Vaasa. Tarkat osoitetiedot netistä Osta hyvä Zontik! Olemme teettäneet kivan Venäjä-aiheisen sateensuojan. Se on iso ja tukeva puuvartinen kestävä suoja, jonka kangasosassa on mustalla pohjalla valkoisia venäläisiä aakkosia sinne tänne sijoiteltuna. Kiristysnauhassa on punaisella teksti Vstretsy-ryhmän tanssijat ovat jo hankkineet omansa. Tilaa nyt yllätykseksi ystävälle, iloksi itselle tai lahjaksi liikekumppanille! Hinta on 20 e/kpl. Osastot huom! Mikäli tilaatte 10 kpl tai enemmän, on varjon hinta vain 13 e/kpl. Zontikin tilaukset joko netistä tai (09) IX Suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi Jyväskylässä Yhdeksäs suomalais-venäläinen kulttuurifoorumi järjestetään Jyväskylässä Paviljongin messu- ja kongressikeskuksessa. Tapahtuman järjestäjinä toimivat opetusministeriö, Venäjän kulttuuriministeriö, Suomi-Venäjä-Seura ja Jyväskylän kaupunki. Tämän vuoden pääteemana on Tulevaisuus tässä ja nyt: kulttuuri, nuoret ja koulutus. Kulttuurifoorumin toinen tärkeä teema on suomalais-ugrilainen kulttuuriyhteistyö, josta järjestetään erillinen teemaseminaari. Jyväskylän kulttuurifoorumiin on tulossa noin 186 osallistujia Suomesta ja 168 Venäjältä. Partnereita Suomesta on 97 ja Venäjältä 116. Foorumitoiminnan keskeisenä tavoitteena on löytää kulttuuritoimijoille sopiva yhteistyökumppani naapurimaasta ja avustaa yhteistyön rakentamisessa. Yhteistyökumppaneille tarjotaan mahdollisuus neuvotella hankkeesta foorumitapahtumassa tulkkien avustamana. Tänä vuonna Jyväskylässä käydään neuvotteluja 81 hankkeesta, joihin osallistuu nuorisojärjestöjen, taiteilija- ja teatteriryhmien, yliopistojen, museoiden, kirjastojen sekä musiikin ja tanssin alojen edustajia. Foorumissa partnereille on tarjolla myös kulttuurihankkeiden rahoitusneuvontaa. Tapahtuman osallistujilla on mahdollisuus myös tutustua Jyväskylän kaupunkiin, sen nähtävyyksiin ja kulttuuritarjontaan. Tavataan IX Suomalais-venäläisessä kulttuurifoorumissa Jyväskylässä ! Lisätietoa tapahtumasta löydät foorumin sivuilta: OLGA KAUPPINEN PROJEKTISIHTEERI KONTAKT 3

4 Komeat miehet, kuvankauniit naiset, rumpujen villi rytmi ja ilmaa halkovat tikarit tuovat tuulahduksen Kaukasiasta, lumihuippuisten vuorten ja vihreiden laaksojen maasta. Alan esittelee meille useiden Kaukasian kansojen kulttuuria. Näemme mm. ossetialaisia, georgialaisia, armenialaisia ja dagestanilaisia tansseja. Vuonna 1938 perustettu 45-henkinen Alan-ryhmä on kotoisin Pohjois-Ossetian pääkaupungista, Vladikavkazista, läheltä Georgian rajaa. Varaa paikkasi pian! Liput jäsenhintaan 28 euroa (Kuusamo 25 euroa). IMATRA TO KLO 19 Imatran kulttuurikeskus, Karelia-sali, Virastokatu 1 Lippupalvelu (1,83 e/ min+pvm) Tiedustelut ja ryhmätilaukset: (09) , etela-suomi@venajaseura.com KUOPIO PE KLO 19 Kuopion Musiikkikeskus, Kuopionlahdenkatu 23 Tiedustelut ja lipputilaukset: puh. (017) , ita-suomi@venajaseura.com KUUSAMO LA KLO 19 Kuusamotalo Ennakkomyynti: Kuusamotalo, , ma-to klo 11-18, pe HUOM! Jäsenhinta 25 e/hlö Tiedustelut Oulun toimistosta, (08) ROVANIEMI SU KLO 18 Lappia-talo Ennakkomyynti: Osviitta-palvelupiste, Rovakatu 2, (016) tai Lippupiste klo 7-22 (1,75 e/min+ pvm) Tiedustelut Oulun toimistosta, (08) OULU MA KLO 19 Pohjankartano Ennakkomyynti: Oulun toimisto, Hallituskatu 13 E 50 (Valkealinna), (08) Stockmannin lippupiste: klo 7-22 (1,75 e/min+pvm) TURKU KE KLO 19 Turun konserttitalo, Aninkaistenkatu 9 Liput: Konserttitalon lippukassa ja Tiedustelut: (02) , turku@venajaseura.com HELSINKI TO KLO 19 Aleksanterin teatteri, Bulevardi Lippupiste (1,75 e/ min+pvm) Tiedustelut ja ryhmät: (09) , etela-suomi@venajaseura.com TAMPERE PE KLO Sampolan juhlasali, Sammonkatu 2 Liput: Tampereen toimisto, Pinninkatu 53 B, (03) , lansisuomi@venajaseura.com

5 Suomi-päivät Venäjällä 2009 Jekaterinburg Suomi-Venäjä-Seura järjestää Sverdlovskin alueen hallituksen tukemana yhdessä suomalaisten yhteistyötahojen kanssa Suomi-päivät Venäjällä 2009, Jekaterinburgissa Tapahtumasarjaan kuuluu avajaistilaisuus, yhteistyöfoorumi, yrityspresentaatiot, kontaktipörssi sekä kulttuuriohjelmaa. Lisäksi Jekaterinburgiin järjestetään samanaikaisesti seuramatka normaaleine retkiohjelmineen. Suomi-päivät Venäjällä on aiemmin järjestetty mm. Kazanissa (Tatarstan) v ja Nizhni Novgorodissa v Sverdlovskin alue kuuluu Uralin hallintopiiriin, jonka pääkaupunki on Venäjän kolmanneksi merkittävin, ripeästi kasvava miljoonakaupunki Jekaterinburg. Kaupunki sijaitsee Euroopan ja Aasian rajalla muodostaen tärkeän logistisen keskuksen näiden mannerten väliselle liikenteelle ja kuljetuksille. Yrityksille Suomi-päivät on mahdollisuus suoriin yhteyksiin ja neuvotteluihin Sverdlovskin alueen sekä koko Uralin hallintopiirin liike-elämän ja hallinnon edustajien kanssa. Jekaterinburgissa ja sitä ympäröivällä alueella on runsaasti nähtävää ja kulttuurielämäkin on vilkasta. Romanovtsaariperheen viimeiset päivät liittyvät Jekaterinburgiin ja sieltä suomalaissyntyinen Aurora Karamzin löysi ensimmäisen aviomiehensä ruhtinas Demidovin. Järjestelytoimikunta Tapahtuman järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimii suurlähettiläs Heikki Talvitie ja varapuheenjohtajana kansanedustaja Jouko Skinnari Suomi-Venäjä-Seurasta. Toimikunnassa ovat edustettuina myös työja elinkeinoministeriö, ulkoasiainministeriö, opetusministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, Elinkeinoelämän keskusliitto, Teknologiateollisuus, Rakennusteollisuus, Metsäteollisuus, Finpro sekä Suomalais-venäläinen kauppakamari, joka avasi keväällä edustuston Jekaterinburgissa. Suoralla lennolla kätevästi Jekaterinburgiin Finnair avasi suoran lentoyhteyden Helsingistä Jekaterinburgiin syyskuun alussa. Sverdlovskin alueen kuvernööri Eduard Rossel osallistui lennolle ja toivotti suomalaiset tervetulleiksi. Lentoaika Jekaterinburgiin on vain kolme tuntia. Suomi-Venäjä-Seura järjestää Suomipäivien osallistujille suoran tilauslennon Hki- Jekaterinburg- Hki. Majoitus on korkeatasoisessa Atrium Palace -hotellissa, jossa järjestetään myös Suomi-päivien foorumi sekä yritystapahtumat. Suomi-Venäjä-Seura vastaa koko tapahtuman käytännön järjestelyistä. Seuramatkalla kulttuuria Seuramatkalaisille valmistetaan oma erillinen, monipuolinen kulttuurimatkaohjelma. Jekaterinburgin nähtävyyksiin kuuluvat mm. Ganina Jama -niminen tsaari Nikolai II:n ja hänen perheensä muistoksi rakennettu luostari, Euroopan ja Aasian välisen rajan muistomerkit, Meteogorkan näköalapaikka, lukuisat historialliset rakennukset sekä kirkot. Alustava ilmoittautuminen Alustavat ilmoittautumiset kaupallis-taloudelliseen ohjelmaan tai seuramatkalle mennessä tai faksilla (09) Lisätiedot projektipäällikkö Markku Kärkkäinen, puh. (09) , projektisihteeri Tapio Vilkama, puh. (09) matkailusihteeri Tarja Jääskeläinen, puh. (09) KONTAKT 5

6 TURUN PIIRI TIEDUSTELUT PUH. (02) SEURA.COM Turku uskoo kulttuuriin Kesäinen kulttuurimatka Värtsilään Osastojen vilkkaan kesän jälkeen piirissäkin taas tapahtuu syksyn tullen. Edelleen toivomme mahdollisimman monen ilmoittavan sähköpostisoitteensa piiritoimistoon, jotta viesti kulkee perille nopeasti ja vaivattomasti. Kirjamessut Syksy käynnistyy hyvin Turun Kansainvälisillä Kirjamessuilla, joilla piiri on tuttuun tapaansa mukana. Tänä vuonna osastolla on näyttelyn aiheena runoilija Anna Ahmatova ja Marja-Leena Mikkolan suomentama kokoelmateos Valitut Runot (Tammi 2008), joka perustuu vuonna 2006 venäjäksi ilmestyneeseen laitokseen. Kannattaa tulla tutustumaan Ahmatovan elämään ja tuohon kirjaan sekä nauttimaan kuppi teetä samovaarista! Myös Vysotskin Ystävät ovat mukana messuilla omalla osastollaan, aivan piirin osaston naapurissa! Kaukasian lumo - Alan Turkuun saapuu Pohjois-Ossetiasta 45- henkinen ryhmä Alan, jonka huikea esitys nähdään Turun Konserttitalolla keskiviikkona Liput Konserttitalon lippukassasta (ark ) tai lippu.fi -palvelusta. Lisätietoja ja lippuja saa myös Turun piiritoimistosta. Liput jäsenille 28 euroa, kannattaa myös kysellä ryhmälippuja. Mahorkka ja Siansorkka Elokuvaosasto Mahorkka ja Siansorkka jatkaa keväällä alkanutta Isä Stalinin muistosirkus -elokuvasarjaa nyt kolmella uudella elokuvalla: Mihail Rommin Mustan meren kotka (Admiral Ushakov) Ilja Frezin Marusja alkaa koulun (Pervoklassnitsa) Semen Derevjanskin ja Igor Zemganon Keskushyökkääjä (Tsentr napadenija). Elokuvat esitetään Ystävyystalossa (Juseliuksentalo, Uudenmaankatu 1, Turku, 3. kerros) syys-, loka- ja marraskuun viimeisenä perjantaina klo 19. Kaikissa elokuvissa on suomenkielinen tekstitys (tai jälkiäänitys). Vapaa pääsy. Tarjolla perinteiseen tapaan teetä samovaarista. Lisätietoa elokuvista ja elokuvakerhosta osoitteesta Malja Mäkelän Ailalle (keskellä) syntymäpäivän kunniaksi. Laulu yhdistää -festivaalia käynnisteltiin aluksi Turun osaston toimesta, mutta sittemmin se siirrettiin itärajalle Värtsilään, minne myös Turun osasto päätti matkata kesällä 2008 tapahtumaa ihastelemaan. Tapahtuman tarkoituksena oli luoda uudenlainen musiikkitapahtuma Tohmajärven kunnan Värtsilän kylään sekä Värtsilän kylän aikoinaan Neuvostoliitolle luovutettuun osaan. Tapahtuman järjestäjänä ei kuitenkaan toiminut Turun osasto vaan Suomi-Venäjä-Seuran Värtsilän osasto. Tapahtuma toteutettiin yhteistyössä venäläisten kanssa, ja pääosassa olivat taiteilijat rajan kummaltakin puolelta. Suomesta mukana olivat mm. Marjatta Airas, Seppo Ruohonen, Juha Kortekangas ja Juha Kotilainen. Venäjältä esiintyjinä oli Karjalan Tasavallan Valtiollisen Musiikki-teatterin taiteilijoita mm. Marina Zharkevits, Sergei Jermolajev, Nina Boldyreva, Vjacheslav Terentjev ja Anatolij Usichienko Ja hyvinhän tapahtuma onnistui. Sen saimme kaikki 20 matkalle osallistujaa Mynämäen ja Turun osastoista todeta itse paikanpäällä. Matka taittui mukavasti, vaikka kilometrejä karttuikin päivän aikana yli 500. Majoituimme kartanohotelli Jouhkolan Hoviin, joka sijaitsi kauniilla mäellä jokunen kilometri ennen Tohmajärveä, lähellä järven rantaa. Heti perjantai-iltana saimme nauttia erikoisesta ja hienosta esityksestä Elämää juoksuhaudoissa. Venäläisen artistiryhmän miehet olivat pukeutuneet venäläiseen sotilaspukuun ja vastaavasti myös Suomen puolen miehet esiintyivät suomalaisessa sotilaspuvussa. Konsertti alkoi Veikko Lavin koskettavalla kappaleella Evakon laulu, jonka tulkitsi Marjatta Airas ja päättyi Nina Boldyrevan esitykseen Kunpa sotia ei olisi. Siinä välissä laulettiin Korsun hämärässä, kodin kynttilöistä, kurjista, todettiin et sellanen ol Viipuri, muisteltiin Eldankajärven jäätä ja Monrepon puistoja. Vaikka kaikki emme venäläisten laulujen sanoja ymmärtäneetkään, välittyi niiden tunnelma ja sanoma kuitenkin jokaiselle. Ja kuten Kullervo Rauhala, tapahtuman isä alkupuheenvuorossaan sanoi, Elämää juoksuhaudoissa on venäläinen kappale, jonka on säveltänyt I maailmansodan aikaan Itämeren laivaston kapellimestari G. Dobriansky. Suomalaiset sanat on tehnyt II maailmansodan aikana Usko Kemppi. Lauantaiaamuna lähdimme opastetulle Tohmajärven tutustumismatkalle. Näimme muun muassa pitäjä- ja voimalamuseot sekä tutustuimme Tohmajärven kirkkoon, joka sijaitsi kauniilla järveä ympäröivällä mäellä. Värtsilän kylässä tapasimme vielä Värtsilän osaston johtokunnan jäseniä ja vaihdoimme kuulumisia kahvikupposen ääressä. Illalla nautimme taas hyvästä ja korkeatasoisesta musiikista, kun matkasimme kuuntelemaan Sallittuja aistinautintoja Värtsilän kesäteatteriin. Vuorossa oli tunnettuja operettisävelmiä. Esiintyjäkaarti koostui edellisillan esiintyjistä yhtä poikkeusta lukuun ottamatta. Juha Kortekankaan tilalla esiintyi ja hurmasi (ainakin meidät naispuoliset katsojat) Juha Kotilainen. Konsertin jälkeen istuimme iltaa koko ryhmä yhdessä ja ilta vierähti siinä jutustellessa ja hauskoja tarinoita kuunnellessa. Ja olisihan siellä Itä-Suomessa mukavan porukan kanssa aikaa vierähtänyt pitempäänkin. Toivottavasti ensi kerralla, kun Laulu yhdistää -tapahtuma järjestetään, saadaan mukaan yhtä paljon tai vähän enemmänkin lähtijöitä täältä Turun piiristä, sillä hyvässä seurassa on mukava matkustaa ja ainahan matkailu avartaa. TUIJA TUOMINIEMI TURUN OSASTON SIHTEERI 6 KONTAKT

7 ITÄ-SUOMEN PIIRI TIEDUSTELUT PUH. (017) SEURA.COM Leirikoulu lapsille Punkaharjulla Suomi-Venäjä-Seura Punkaharjun osasto ry järjesti leirikoulun Käytännön Venäjää lapsille paikkakunnalla asuville venäläisille Punkaharjulla Itä-Karjalan kansanopistossa. Erään lapsen äiti toi ajatuksen venäjänkielen taitojen ylläpitämisestä paikkakunnalle muuttaneille venäläisille lapsille. Johtokunta muodosti työryhmän valmistelemaan kyseistä leirikoulua, johon pyydettiin paikkakunnalla työskentelevä fil.maist. Olga Hannolainen. Hän kartoitti oppilaat ja vanhemmat. Työryhmä selvitti leirin ajankohdan ja keston sekä majoituksen ja ruokailun järjestelyt. Opetuksesta vastasivat Olga Hannolainen ja Nina Bruce. Vapaa-ajantoiminnassa ja valvonnassa oli mukana koko johtokunta sekä lerille osallistuneet lasten huoltajat. Opetus käsitti kokonaisuudessaan 34 tuntia, joka jakautui seuraavasti: venäjän kieltä 8 h, taideaskartelua 6 h (Linna-projekti), muuta ohjattua venäjänkielistä toimintaa 20 h. Opintokäynnit: Maatilamatkailu Mannila, Sumpunlahdessa kesäolympialaiset ja järvipelastusalus Puruvesi II:n toimintaan tutustuminen. Päätösjuhlassa Itä-Karjalan Kansanopiston rehtori, opetusneuvos Maija Tenojoki kiitti puheessaan erinomaisesti toteutuneesta leiristä. Kiitoksen toivat myös oppilaiden vanhemmat leirin toteutustavasta. Kaikki 11 oppilasta saivat virallisen todistuksen leiriin osallistumisesta. Linna-projektin oppilastytöt olivat esillä yleisön ihasteltavina Punkaharjun kirjastossa LEIRITERVEISIN RAIJA JA LAURI Surman suo Punkaharjun osasto teki 3. päivä elokuuta retken Kerimäen Kuokkalan kylässä sijaitsevalle sotavankien työleirillä kuolleiden vankien hautapaikalle. Oppaaksemme saimme paikan päältä Erkki Raskin, joka huolehtii myös hautapaikan hoidosta. Laskettuamme kukat muutamien sanojen saattelemina hautapaaden juureen saimme kyseisestä sodanaikaisesta vankileiristä informaatiota Erkiltä. Työleiri sijaitsi Turve Oy:n / Wilh Shaumanin omistamalla n. 700 ha:n suoalueella, josta ojituksen jälkeen oli tarkoitus nostaa turvetta polttoaineeksi Savonlinnan faneritehtaalle sekä kaiketi myös kaupungin polttoainetarpeisiin. Alkuun oli siirretty sotavankijärjestäjän leiristä nro 2 sata vankia ojitustyöhön. Vangit olivat heikossa kunnossa jo tuotaessa ja leirin työnantajan järjestämät muona-annokset olivat sotavankien B-annoksia, jotka eivät ainakaan kuntoa kohottaneet. Vankien työpanokset olivat heikot samoin varusteet. Välillä yritettiin jopa ruokaan sidottua urakkatyötä. Heikoista oloista johtuen osa vangeista kuoli lavantautiin sekä muihin sairauksiin. Myöhemmin vankileirille oli saatu 200 vangin täydennys. Kuolleiden vankien määrä on hivenen epäselvä, mutta hautapaadessa lukee tänne haudatun 98 vankia. Alkuperäiset pienet puuristit, joissa oli vankien nimet, ovat lahonneet ja ne on vaihdettu myöhemmin suuremmiksi puuristeiksi, joissa ei enää nimiä ollut lukujen taitteessa on paikalle siirretty muualle Kerimäelle haudattuja vankeja. Toisienkin ristien lahottua on 60-luvulla paikalle tehty hautapaasi betonista, jossa on metallinen muistolaatta. Samalla on alue siistitty ja nurmikko kylvetty sekä rakennettu ympärille metalliverkosta aita. Muu leirialue on ollut sotien aikana koivikkoa ja peltoja. Nyt siellä kasvaa vahva kuusimetsä. Vankien asuntoparakit ovat hävinneet tai purettu. Maastosta löytyy pelkkiä betonisia uunien perustuksia ja joitain vanhoja pihapuita. Varsinaisella sotavankien työpaikalla, Riitasen suolla emme käyneet. Se sijaitsee noin 300 metrin päässä uutta puuta kasvamassa. TORSTI SIPARI, PUNKAHARJU P.S. Aiheesta on olemassa Heikki Luoman v kirjoittama kirja, Surman suo. Siinä kuvattujen tapahtumien runko on yhtäpitävä tapahtumien kanssa. Kirjailija ei ole halunnut osoittaa syyllisiä eikä tehdä uhreista viattomia. Kuten vanki Nikolai Lesokin sanoi: Ihmiset leirillä käyttäytyivät kukin tavallaan, riippuen siitä kummalla puolen he olivat. Ilmoittautukaa nettisivukoulutukseen! Itä-Suomen piirijärjestö järjestää nettisivukoulutusta loka-marraskuun aikana. Ottakaa yhteyttä toimistoon syyskuun loppuun mennessä, mikäli olette kiinnostuneita luomaan osastollenne omat ilmaiset nettisivut seuran sivujen yhteyteen. Aloitamme alkeista ja kurssin jälkeen kaikki kurssille osallistuneet osaavat nettisivujen päivityksen salat ja voivat reaaliajassa kertoa jäsenistölleen osastonsa uutisista ja tapahtumista. Kysy lisää, (017) , ita-suomi@venajaseura.com KONTAKT 7

8 LÄNSI-SUOMEN PIIRI TIEDUSTELUT PUH. (03) SEURA.COM Kerro tapahtumatoiveistasi ja ideoistasi Länsi-Suomen piirin hallitus käynnistelee parhaillaan ensi vuoden toimintasuunnitelman laatimista. Toiveita kulttuuritapahtumista, jäsenmatkoista, koulutuksesta ja muustakin on hyvä saada. Jäsenten ja osastojen omia ideoita voi lähettää piiritoimistoon sähköpostilla tai soitella meille. Ideat ja palaute ovat tärkeitä. Toimintasuunnitelmaluonnos hyväksytään hallituksen kokouksessa marraskuun lopulla. Messukylän osasto Kansallisteatteriin Helsinkiin Minna Canthin näytelmä Sylvi la klo 14 Matkan hinta 55 euroa sisältää teatterilipun ja bussimatkan. Aikataulu: Kangasala klo 10.30, Tampereen linja-autoasema klo 11. Tiedustelut Anja Tuomisto, (03) tai , Avoimet kirjallisuusillat Keskiviikkoisin klo 18 Vanhan kirjastotalon luentosali Keskustori Isaak Baabelin kirjoista Odessalaisia ja Punainen ratsuväki kertoo Anssi Apajalahti Puolueen lemmikki Leningradin ryyppyreissuista - palauttamattomiin sotavankeihin. Timo Malmi kertoo kirjastaan Vapauden tunnit ja Elävät varjot. Venäjä ennen ja jälkeen vallankumouksen Eino Hanskin teoksista lukukokemuksena kertoo Matti Vuorikoski Vapaa pääsy, tervetuloa! Tampereen osasto Elokuvakerho Kino-OKO Tiistaisin klo Lenin-museo, Hämeenpuisto Kuningas Lear, 1970, 132 min. B. Pasternakin käännös, Shostakovitshin musiikki. Ohjaaja Grigori Kozintsev. Vain venäjäksi Ensimmäinen opettaja, Ohjaaja Andrei Mihalkov-Kontshalovski Tekstitys suomeksi, K Intervetsija, 1968, 101 min, rooleissa mm. Vladimir Vysotski. Ohjaaja Gennadi Polok. Esityksiin on vapaa pääsy. Lestijokiseudun osasto Su klo Syysjuhla Toholammen urheilutalossa. Näyttelyssä mm. venäläistä kirjallisuutta, äänitteitä ja lahjaesineitä, Jouko Mäki- Petäjän valokuvia, Hannu Kivelän taidetta, Ari Haapamäen taontatöitä, Vuokko Jänkälän koruja sekä Ustjuzhnan lasten piirustuksia. Musiikista vastaavat Toholammin puhallinorkesteri, Tiia Mäkelä, Vocalistit-kvartetti, Seppo Tastula ja Jussi Wirkkala sekä Venäläinen kvartetti Haapajärveltä. Seuran ja kunnan tervehdykset. Juhlassa julkistetaan kirjoituskilpailun tulokset. Seljankaa ja kahvia! Tervetuloa! Kangasalan osasto Sanomalehtikatsaus Venäjä tänään Lepohuoneella kuukauden viimeisenä tiistaina klo 19. Elokuvakerho Lokki: Pitkäjärven koulun auditoriossa klo 18.30, liput 3 euroa. Syys-lokakuussa tapahtuu Elokuvakerho Lokki: Käki klo Venäjä tänään, sanomalehtikatsaus klo Tsaarin kultajuna, Klaus Elomaa Postimerkit Neuvostoliitosta Venäjälle Taikausko ja uskomukset Venäjällä, Marina Ahonen Anna Karenina, Merja Markkula Aleksandra Marinina dekkarikirjailija, Tuuli Pyykkönen Venäjä tänään, sanomalehtikatsaus klo Elokuvakerho Lokki: Anna Karenina klo Poimintoja myöhemmistä tapahtumista Tri Aleksei Ljubomudrov Pietarin Venäläisen kirjallisuuden instituutista luennoi Tolstoista Tampereen Nikolainsalissa klo 14. Tulkkaus suomeksi. Järjestävät Kangasalan ja Messukylän osastot Pakkasjuhla Kangasalan Lepokodissa klo Matka Tallinnan ja Tarton kautta Petseriin ja Pihkovaan. Matka on kaikille avoin. Näyttelyt Kangasalan osaston näyttelyjä (mm. Anna Ahmatova) lainataan muille osastoille ja kiinnostuneille. Yhteystiedot Keijo Koivula, (03) tai , keijo.koivula@kolumbus.fi Ritva Leikas, (03) tai , ritva.leikas@suomi24.fi Kaleva-Tammelan osasto Tervetuloa osaston järjestämään Lastenjuhlaan su klo Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, Lindforsinkatu 5, Tampere. Ohjelmassa venäläinen taikuritäti, ongintaa, temppurata, kasvomaalausta, lasten pikkukampauksia. Ilmainen sisäänpääsy (onginta, kasvomaalaus, pikkukampaukset á 2 e). Lisätiedot: kaleva.tammela@luukku.com Seitsemännet Pietarilaiset Markkinat Sateet eivät jättäneet rauhaan aurinkovarmana kesätapahtumana tunnettuja Pietarilaisia Markkinoita tänä vuonna. Runsaslukuinen myyjäjoukko sekä kävijät saivat erityisesti lauantaina tuntea Suomen suven suloisuuden, kun vettä piiskasi taivaan täydeltä. Silti yleisöä riitti tapahtumassa ja musiikki- ja tanssiohjelmasta vastanneet taiteilijat venyivät uskomattomiin suorituksiin hyisessä ilmastossa. Markkinoilla suoritettiin seuran uusien sateenvarjojen arvonta. Onnetaren suosioon pääsivät Mari Nokelainen, Heli Laine ja Jukka Kim. Onnittelut voittajille! Kalevala-korujen serkkuja, Sampo-koruja myi Tatjana Bykova. 8 KONTAKT

9 Koululaismatka GHADI BOUSTANI Lähde oppilaittesi kanssa Pietariin keväällä 2009 Matkat viikoilla 7, 17 ja 20*) Matka tehdään VR:n pikajuna Sibeliuksella, meno-paluu 2. luokassa. Majoitus Pietarin keskustassa hostelissa, joissa usean hengen huoneet, suihkut ja wc yleensä käytävällä. Hostellit ovat siistejä ja nykyaikaisia. Matkan hintaan ja ohjelmaan kuuluu seuraavaa: junaliput Tikkuri-Pietari-Tikkurila kouluvierailu opastettu tutustuminen Eremitaasin taidemuseoon toinen opastettu museokäynti, esim. Merimuseo, Luonnontieteellinen museo, Pietari-Paavalin linnoitus tai Antropologian ja etnografian museo Kunstkamera torikäynti venäläinen päivällinen kiertoajelu suomenkielisen oppaan johdolla viisumi Suomi-Venäjä-Seuran matkanjohtajan palvelut koko matkan ajan Lisämaksusta voidaan järjestää konserttikäyntejä ja muita mielenkiintoisia tutustumiskohteita. Huom! Hintaan ei sisälly ruokailuja matkan aikana eikä Pietarissa, lukuun ottamatta matkaohjelman mukaista venäläistä päivällistä. Matkaohjelma Ensimmäinen päivä AAMU Lähtö pikajuna P32 Sibeliuksella Pietariin ILTAPÄIVÄ Saapuminen Pietariin Suomen asemalle (Finljandskij vokzal) Siirtyminen metrolla hostelliin, jossa majoittuminen. Vapaamuotoista tutustumista Pietarin keskustaan matkanjohtajan johdolla, ruokailumahdollisuus. Toinen päivä AAMU Kouluvierailu ILTAPÄIVÄ Tutustuminen Eremitaasin taidemuseoon ILTA Vapaata aikaa tai valinnaisia lisämaksullisia retkiä, esim. Merimaailma Neptun. Kolmas päivä AAMU Torikäynti Museokäynti Vapaata aikaa. Matkanjohtaja toimii oppaana tarvittaessa. ILTA Päivällinen ja esim. kanava- ja jokiristeily (vapaaehtoinen, lisämaksullinen) Neljäs päivä AAMUPÄIVÄ Kiertoajelu Pietarissa Vapaata aikaa. ILTAPÄIVÄ Pikajuna P36 Sibelius lähtee kohti Suomea ILTA Saapuminen Suomeen juna-aikataulun mukaan Matkan hinta noin euroa riippuu ryhmän koosta ja oppilaiden iästä. Kysy edullista tarjoustamme! Huomaa, että voimme yhdistää useampia ryhmiä eli voit lähteä mukaan myös pienen oppilasryhmän kanssa! Matkan toteutuminen edellyttää noin 20 hengen ryhmää. *) Mikäli saatte oman 20 oppilaan ryhmän kokoon, matka voidaan toteuttaa haluamanne aikana. Tiedustelut: Länsi-Suomen piiritoimisto, (03) tai Vastuullinen matkanjärjestäjä on Matkatoimisto VenäjänMatkat. Noudatamme Yleisiä valmismatkaehtoja sekä VenäjänMatkojen erityisehtoja. KONTAKT 9

10 ETELÄ-SUOMEN PIIRI TIEDUSTELUT PUH. (09) SEURA.COM Toimelias syksy tiedossa Kesä taittuu taas syksyyn. Osastot ovat jo palanneet arkeen suunnittelemaan tulevan syksyn ja talven toimintaa. Netissä oleva tapahtumakalenteri pullistelee mukavia ja monipuolisia tapahtumia - kurkkaa vaikka itse (> tapahtumakalenteri). Verkkoon siirtyy osittain myös muita palvelujamme. Oman tarjontamme lisäksi pystymme välittämään nopeasti tietoa myös muiden Venäjä-toimijoiden tapahtumista, joten kannattaa surfata säännöllisesti! Ajankohtainen Alan-ryhmä Kaukasiasta kiertää Suomea usealla paikkakunnalla ja esittelee alueen kulttuuria. Haasteenamme on läpiviedä kaksi konserttia piirissämme marraskuussa: kiertue käynnistyy torstaina Imatralta ja esitys Helsingissä on kiertueen lopussa, torstaina Luvassa on vauhdikas tanssi- ja musiikkishow kaikenikäisille olethan jo varannut lippusi! Muistathan perinteisen itsenäisyyspäivän matkamme Pietariin? Kaupunkiin, jossa uutta näkemistä riittää aina. Retkillämme pääsee tutustumaan perinteisiin museoihin sekä uuden Pietarin ihmeisiin. Samalla matka on myös oiva tilaisuus jouluherkkuja lahjaostoksille Tarkempaa tietoa matkasta on ohessa sekä nettisivuillamme. Kaikille avoin ideariihi kokoontuu pohtimaan ensi vuoden kulttuuritoimintaa. Suositun Tolstoi-maratonin ideahan syntyi tällaisen riihen tuotoksena! Kanna kortesi kekoon, kun ensi vuoden suosituinta tapahtumaa ideoidaan. REIPASTA TOIMINTASYKSYÄ KAIKILLE! TARU LINNA TOIMINNANJOHTAJA PS. Tapahtumatiedot kätevästi sähköpostiisi kahdesti kuussa päivitäthän yhteystietosi Piirihallitus kokoontui elokuussa Anjalankosken Saaramaan mökille. Tulevan vuoden toimintaa ideoitiin pienryhmissä luonnon helmassa. Kuvassa vasemmalta Jorma Kallio, Raija Rönkä-Nieminen, Irma Reijonen ja Veikko Jääskeläinen. Syksyllä tapahtuu Luentosarja Venäjästä Lappeenrannassa Yleisölle avoimilla luennoilla käsitellään venäläistä kulttuuria, kirjallisuutta ja matkailua Venäjällä. Luennot pidetään klo seuraavina päivinä: ma 6.10, ma 20.10, ma ja ma Paikka: Lönrotin koulu, Lönrotinkatu 1, Lappeenranta Tiedustelut: jorma.kallio@lappeenranta.fi Järjestäjä: Lappeenrannan osasto ja Saimaan Kansalaisopisto Laulukerho laulattaa Laulukerho kokoontuu syksyn ajan joka toinen maanantai klo 18. Kerhossa opitaan venäläisiä lauluja, niiden sanoja ja viihdytään rennosti laulujen parissa. Laulutaito ei ole vaatimuksena, vaan into laulamiseen riittää! Paikka: Venäjän Tiede- ja Kulttuurikeskus, Nordenskiöldinkatu 1, Hki Tiedustelut: piiasiukonen@yahoo.co.uk, klo 17 jälkeen Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto Shans-kerho Riihimäellä Parillisilla viikoilla kokoontuva Shans on tarkoitettu erityisesti Riihimäelle muuttaneille venäjänkielisille mutta myös kaikille seuran jäsenille. Ohjelma on pääasiassa vapaamuotoista yhdessäoloa ja keskustelua. Kerho suunnittelee tarkemman ohjelmansa itse. Paikka: Rity-talon 3. krs kokoushuone, Hämeenkatu 48-50, Riihimäki Tiedustelut: pentti.auvinen@rity.inet.fi, Järjestäjä: Riihimäen osasto Nojatuolimatkailua Sputnik-illoissa Sputnik-illoissa käsitellään matkailua Venäjällä matkustetaan Valko-Venäjälle ja seikkaillaan Kamtshatkan niemimaalla klo Ennakkoilmoittautuminen toivottavaa. Paikka: Kulttuurikeskus Caisa 2 krs, Kokoushuone 1-2, Mikonkatu 17 C, Hki Tiedustelut: sputnik_svs@hotmail.com. Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto/sputnik Maista pelmenejä! Nyt saa jäsenetuna aitoja venäläisiä kotikeittiön pelmenejä ja blinejä! Kodikas pelmeniravintola Kafe Pelmenit Helsingin Kalliossa tarjoaa Suomi-Venäjä-Seuran jäsenkortilla ruokailun yhteydessä jälkiruoan kaupan päälle (arvo 2,50 e)! Hyödynnä etusi - popsi makeat blinit lounaasi päätteeksi. Muistathan, että Kafe Pelmenistä saat myös pelmenit kotiin kuljetettuina ja/tai apua juhlien tai bankettien järjestämiseen. Jäsenetu on voimassa vuoden 2008 loppuun saakka. Pelmeni-kahvilan osoite on Kustaankatu 7 (Kallio) Helsinki. Tiedustelut Jouluostoksille Pietariin Aika to-su Junamatka, hot. Moskova*** Jäsenhinta 300 e/hlö, ei-jäsenet 320 e Viisumi 45 e Lisätiedot ja varaukset: (09) , etela-suomi@venajaseura.com Borsh-iltamat Borsh polovinassa nautitaan zakuska-alkupaloja, syödään borshkeittoa ja nautitaan teetä. Lisäksi tarjolla on venäläistä musiikkia. Illalliskortin hinta on 10 euroa. Paikka: Hermannin kerhotila, Hämeentie 67, Hki. Tiedustelut: sirpakerminen@yahoo.com tai reino.jaakkola@elisanet.fi Järjestäjä: Kallio-Vallilan Venäjä-seura Venäläisen ruoan kurssi Kurssilla valmistetaan ja nautitaan juhla-ateria tavisten tapaan. Vetäjänä toimii tuttuun tapaan kotitalousopettaja Kirsi Viljaala. Kokoontuminen klo 11 suomalaisvenäläisen koulun pääovilla. Kurssin hinta on 20 euroa, ja mukaan mahtuu 20 ensin ilmoittautunutta. Paikka: suomalais-venäläisen koulun kotitalousluokka, Kaarelantie 2, Hki Tiedustelut: mennessä piiasiukonen@yahoo.co.uk, klo 17 jälkeen Järjestäjä: Länsi-Helsingin osasto 10 KONTAKT

11 Retkitunnelmia Kotkasta Länsi-Helsingin osaston jo perinteeksi muodostunut kevätretki suuntautui tällä kertaa Kotkaan Lähdimme Helsingistä aamuvarhain, joten jo kymmeneltä bussilastillinen retkeläisiä tapasi Kotkan kaupungin matkailupalvelun oppaan Kyminlinnan edustalla. Tutustuimme Kyminlinnaan ja ortodoksiseen Pyhän Nikolaoksen kirkkoon sekä kaupungin keskustaan Kotkansaarella. Oppaamme kertoi kaupungin venäläisestä historiasta ja esitti meille jopa katkelmia Veikko Lavin lauluista. Ohitimme paikan, jossa Kotkan Ruusu -laulun esikuva, iloluontoinen parturi Rosa Mäkinen piti liikettään, sekä kuuluisan merimiesravintola Kairon. Venäläisen lounaan nautimme Keisarin satamassa, Höyrypanimolla. Ravintolan venäläinen kokki oli laatinut menun meitä varten, ja maistuva se olikin! Osa retkeläisistä kävi keittiössä asti kiittämässä kokkia. Iltapäivällä tutustuimme Langinkosken keisarilliseen kalastusmajaan. Venäjän keisari Aleksanteri III ihastui Langinkoskeen siellä vieraillessaan ja rakennutti paikalle vuonna 1889 kalastusmajan, jossa hän perheineen kävi useana kesänä. Kalastusmaja toimii nykyisin museona ja on liki samanlainen kuin keisariperheen aikoihin. Rakennus ja koskiympäristö olivatkin todella viehättäviä! Ystävyyttä grillin äärellä Loistava retkisää helli meitä koko päivän, joten vietimme iltapäivää ulkona grillaillen Katariinan meripuistossa. Entisen öljysataman paikalle rakennettu puisto avattiin syksyllä Sitä rakennetaan edelleen avoimeksi merelliseksi puistoalueeksi. Olimme sopineet puistoon tapaamisen Kotkan osaston edustajien kanssa, ja saimmekin lämpimän vastaanoton! Kotkalaiset odottivat meitä tervetulomaljojen kanssa, ja osaston puheenjohtaja Olli Muinonen toivotti vieraat tervetulleiksi hauskalla puheella. Koska grillit oli valmiiksi kuumennettu, saimme eväät valmistettua nopeasti. Aikaa jäi yhteiseen jutusteluun sekä lauleluun kitaran ja huuliharpun säestyksellä. Retkibussissakin oli eri-ikäisiä ja monelta suunnalta tulevia ihmisiä. Nyt käytimme tilaisuutta hyväksemme ja kaikki saivat kertoa hieman itsestään ja omista Venäjä-kokemuksistaan ja tutustua siten toisiinsa vähän paremmin. Kuuden maissa hyvästelimme kotkalaiset isäntämme, joille lahjoitimme muistoksi kevätretken 2008 myyntihitin, Länsi-Helsingin käsityöläisprikaatin valmistamat faberge-munat. Olimme Helsingissä hieman kahdeksan jälkeen, ja virkeimmät suuntasivat puistoon maistelemaan loppuja retkieväitä. Kävipä osa vielä katsastamassa Katajanokan venäläiset bileet kreikkalaisravintola Greciassa. Länsi-Helsinki kiittää Kotkan osastoa mukavasta iltapäivästä, seurasta ja vieraanvaraisuudesta sekä kaikkia retkeläisiä aktiivisesta osallistumisesta! Ensi kevään retkeä aletaan suunnitella pian, otamme mielellämme vastaan toiveita ja ehdotuksia paikasta ja ohjelmasta. Wanhassa Wara Parempi -päivien aikana elokuun lopussa oli Loviisan Ulrikanhovissa suomalais-venäläistä tunnelmaa moneen makuun. Basaarissa oli markkinamyyjiä Viipurista asti, Tolstoi-näyttely kiinnosti ja Babushkan lounas maistui. Viipurilainen tanssi- ja lauluryhmä Vstretsa viihdytti kävijöitä. Ryhmään kuuluva Lena ennätti myös tähyillä Loviisanlahdelle Österstjärnan-purjelaivasta. Tapahtuman järjestivät Loviisan seudun Venäjä-Seura, Ulrikanhovi ja Loviisan seudun Maahanmuuttajayhdistys. KONTAKT 11

12 POHJOIS-SUOMEN PIIRI TIEDUSTELUT PUH. (08) SEURA.COM Suomalais-karjalainen ystävyyskuntafoorumi Suomussalmella Suomussalmen kunta ja Suomi-Venäjä- Seura järjestävät ystävyyskuntafoorumin Suomussalmella Foorumiin on kutsuttu kaikki suomalais-karjalaiset ystävyyskuntapartnerit sekä Oulun ja Kajaanin kaupunkien valtuuskunnat. Päivien aikana on myös ystävyysseuratapaaminen ja niinpä paikalle odotellaan myös edustusta Suomi- Venäjä-Seuran osastoista ja Karjalan Suomen ystävien osastoista. Tilaisuuden pääteemana on Karjalan ja Suomen ystävyyskuntatoiminta edistämään yritysten yhteistyötä Foorumissa pohditaan kuntien välistä yhteistyötä ja sen tilaa, painotetaan kuntien roolia yritysten välisessä yhteistyössä ja tarkastellaan kansalaisjärjestöjen toimintaa ja kansalaisyhteiskunnan yhteistä tulevaisuutta. Ohjelmassa on yleisistunto, teema-alustuksia rahoitusinstrumenteista, konkreettisia Oulun osasto Tolstoi-viestimaraton Oulu-Helsinki Syksy alkoi vauhdikkaasti, kun osallistuimme Oulun Taiteiden yö -tapahtumaan Tolstoi-lukumaratonin merkeissä. Leo Tolstoin kirja Lapsuus, poikaikä, nuoruus keräsi ympärilleen kiitettävästi lukijoita ja vietimme mukavan illan uudenlaisen tempauksen merkeissä. Pääsimme kirjassa sivulle 143 ja siirsimme maratonin viestinä Käpylän osastolle, joka luki kirjan loppuun Helsingin Taiteiden yössä seuraavana päivänä. Lukumaratonimme ei jää ainoaksi, vaan aiomme jatkaa ääneen lukemista edelleenkin. Seuraavaa tempausta suunnitellaan lokakuulle Oulun kansainvälisyysviikolle. Arkangelilaiset suomen kielen opiskelijat työharjoittelussa On ilo ja kunnia kertoa, että saamme Ouluun neljä nuorta arkangelilaista suomen kielen opiskelijaa työharjoitteluun ajalle Nuorten harjoittelupaikoista vastaavat Oulun kaupunki, Lääninhallitus, Kauppakamari ja Pohjois-Pohjanmaan liitto. Me Oulun osastolaiset vastaamme nuorten perehdyttämisestä oululaiseen ja suomalaiseen elämäntyyliin ja järjestämme kaikenlaista mukavaa vapaa-ajan tekemistä nuorille. Suunnitelmissa on retkiä, vierailuja kirjastoihin, kouluihin ja päiväkoteihin esimerkkejä yritysten, kuntien ja kansalaisjärjestöjen yhteistyöstä sekä yhdessä työskennellen haetaan kehittämismalleja ja ratkaisuja yhteistyön ongelmatilanteisiin. Erityisesti paneudutaan kuntien mahdollisuuteen tukea yrityksiä niiden rajan yli tapahtuvassa yhteistyössä. Keskiviikkopäivän aikana (26.11.) käydään Talvisodan taistelupaikoilla ja Raatteen Portin Talvisotanäyttelyssä, jossa nähdään ja kuullaan tapahtumista kertova multivisioesitys. Torstaina illalla on Suomussalmen kunnan vastaanotto kulttuuriohjelmineen ja foorumi päätetään perjantaina lounaaseen iltapäivällä. Lisätiedot: toiminnanjohtaja Matti Ukkola, , kunnanjohtaja Timo A Säkkinen, , timo.sakkinen@suomussalmi.fi Joni-isä ja junior Tolstoi-lukumaratonilla Oulussa. Lapsuus, poikaikä, nuoruus; eipä voisi kirjaa enää paremmin valita. Taustalla tempauksesta ylpeä pj. Marja. Kuva: Lilja Bujalo sekä ilman muuta Arkangelilainen ilta. Johtokunnan jäsen Lilja Bujalo toimii nuorten äitinä ja perehdyttäjänä. Pogovorim venäjän kielen keskustelukerho Venäjän kielen keskustelukerhomme jatkaa kokoontumisia alkaen keskiviikkoisin klo Villa Victorissa, Kirkkokatu 54, Oulu. Kerhon vetäjänä toimii Lilja Bujalo, jolta saa lisätietoja, puh Syksyn teemoina mm. Leo Tolstoin elämäkerta ja tuotanto, arkipäivän venäjän kieli ja keskustelut, luontoon ja matkailuun liittyvät kuvat, artikkelit ja kirjalliset harjoitukset, runot ja novellit sekä niiden käännökset. Osaston pikkujoulu Pikkujoulua vietetään Oulun Tetralla klo 16 alkaen. Tiedustelut ja lippuvaraukset Marja Nybacka, puh Harrastelijateatteriryhmä Lokki Näytelmäpiirimme on toiminut jo parin vuoden ajan ja tänä vuonna olemme ansiokkaasti esittäneet Anton Tsehovin novellia Hevosmainen sukunimi. Lisäksi lausumme runoja venäjäksi ja suomeksi. Ensi vuoden heinäkuussa Lokki-ryhmä lennähtää Venäjän Karjalaan Kinnermäelle, jossa esitys on venäjän kielellä. Lilja on jo keikan sinne alustavasti sopinut, mutta koska ryhmä toimii harrastelija- ja vapaaehtoispohjalta, otamme ilolla vastaan sponsoreita ja muita tukijoita. Tiedustelut ja tilaukset Marja Nybacka. Uusi toimistosihteeri Pohjois-Suomen piirijärjestö on palkannut määräaikaiseen työsuhteeseen toimistosihteeriksi Sanna Uusitalon, joka aloitti työt Sanna hoitaa viisumivälitystä ja laskutusta sekä muita toimistotehtäviä. Sanna on hymyilevä oululainen pienen pojan äiti ja koulutukseltaan merkonomi. Hänet tavoittaa numerosta (08) tai Kajaanin osasto Fainaa juhlimassa Lähes kymmenen vuotta kestänyt ystävyyssuhde Uuden Maasjärven kyläläisten kanssa poiki lopulta jäsenmatkan kylään, kun Faina Gustafsona emäntämme täytti 70 vuotta Seurueemme käsitti 13 jäsentä, joista luottokuljettajamme Kalle ajoi matkan pakettiautolla avustustavaroilla lastattuna ja muut 12 jäsentä linja-autolla. Karjalan pienet kyät vain vilahtelivat ohi, kun ajelimme rajalta noin 300 km:n päähän Uuteen Maasjärveen, jossa on noin 650 asukasta. Tarkoitus oli järjestää Fainalle yllätysjuhlat, mutta perivenäläiseen tapaan pöydät notkuivat jo herkuista, kun saavuimme. Suomalaiseen tapaan lauloimme ja ojensimme sankarille lahjat. Majoituksen ja saunan jälkeen alkoi varsinainen juhla. Fainalle pidettiin puheita ja maljoja kohotettiin hänen onnekseen. Nautiskelimme maukkaista salaateista ja muista herkuista, erityisesti paistetusta lahnasta. Kerta toisensa jälkeen tekee vaikutuksen se, että pieniin tioihin loihditaan upea juhlapöytä, johon nytkin mahtui 16 henkeä. Aamulla veimme koululle avustuslähetyksen, josta Faina oli jo valikoinut vanhuksille sopivia kenkiä ja vaatteita. Tunkuan vanhaan karjalaiskylään perustettiin kylämuseo tämän vuoden alussa. Tutustuimme erittäin hyvin järjestettyyn museoon, joka sijaitsee venäjänkielen ja kirjallisuuden opettajan Gennadi Gusnevin kotitalossa. Tunkuan tsasounassa kuulim- Fainaa onnittelemassa vasemmalta Kristiina Lehmus, Pentti Itkonen, Aarno von Bell, Salli Putkonen ja Karl Gustafson sekä päivänsankari Faina Gustafson. 12 KONTAKT

13 me, että ensi kesänä asiantuntijat ratkaisevat rakennetaanko uusi vai korjataanko entinen tsasouna. Rukajärven tiellä Isäntämme Karl oli lämmittänyt saunan, josta nautimme hikisen päivän jälkeen. Kaunis ilta houkutteli rantaan makkaranpaistoon, minne pyysimme myös isäntäperhettämme, mutta heitä odottivat jo navettakiireet. Pian uni kutsui matkalaisia, mutta ne tuhannet itikat Paluumatkalla veimme Rukajärven vanhainkotiin lahjaksi peitteitä, pussilakanoita ja vähän ruokaa. Kysyttäessä mistä on suurin puute, oli venäläiseen tapaan kaikki hyvin, mutta tulkin kanssa kahden kesken keskusteltaessa paljastui, että 29 hoidokista kävelee yhdeksän omin jaloin. Rollaattoreista ja pyörätuoleista on vajausta! Teimme Kostamuksessa vielä viimeiset ostokset ja linja-autossa oli tunnelmaa! Jos olivat matkalaiset väsyneitä ja tyytyväisiä, voi vain kuvitella kuinka väsyneitä isäntämme olivat. Sentään 14 turistia pienissä tiloissa! KAIJA ROMPPAINEN KAJAANIN VENÄJÄ-SEURAN SIHTEERI Tunkua-joen koski, takana Uuden Maasjärven rakennuksia. Perinteiseen folklore-festivaaliin Umbassa osallistuu laulu- ja tanssiyhtyeitä pitkin luoteista Venäjää. Suuri ja kaunis kahden päivän juhla pidetään joka kolmas vuosi. Lavana on koko kylä ja lavasteina luonto ja taivas. Umba on samannimisen joen rannalla sijaitseva vanha kylä, Kantalahdesta matkaa 120 km. Viime vuodesta lähtien Umbaan pääsee vain FSB:n erikoisluvalla. Kuusiniemen luonto on ainutlaatuinen ja karunkaunis. Tuulen viemä hiekka paljastaa toisten puiden juuret ja toisten rungot hautaa. Eroosion torjunnankokeilla, joita johtaa Leri Kazakov yritetään löytää paras keino pysäyttää liikkuvaa hietikkoa. Varzugan 70 vuotta täyttänyt kuoro esittää perinteisiä pomorien lauluja. Pomorien mailla ensi kesänä uusiin kyliin Sateinen kesä loppuu aikanaan tehden tilaa mietteille ja muistoille matkasta aurinkoiseen pomorien Varzugaan, rauhallisten ja vilpittömien asukkaiden kylään. Kilometrejä kertyi onnikan mittariin 1706 isoine kuoppineen, joiden ihailemisen, ohittamisen ja tasoittamisen syystä Kantalahden monumentit jäivät osittain katsomatta. Kiitos Teille elämysmatkailijat palautteista, ruusuista ja tärkeistä risuistakin! Tässä Teille, tiedonjanoisille ja suvaitsevaisille matkajohtajien kuvia ja tekstejä. Teille jotka olette valmiit lähtemään haistamaan, maistamaan ja tutustumaan Karjalan sukulaiskansojen lähikyliin sekä Siperian ja Uralin kaukaisiin kyliin ja niiden paikalliseen elämänmenoon. OULUSSA ELOKUUSSA LILJA BUJALO Matkan herkin tapahtuma on ollut illanvietto Varzuga joen rannalla paikallisten asukkaiden paistamine piirakoineen, lohineen ja muiden herkkuineen. Varzugan kylä sijaitsee joen kahdella rannalla. Posti, kauppa, terveysasema ja osa muista tarpeellisista laitoksista löytyy joen toiselta rannalta. Siltaa joen ylitse ei ole. KONTAKT 13

14 Kivakkatunturi (499,5 m) on valloitettu. Kuvassa melkein kaikki matkalaiset. PETRI HAAPALA Paanajärvi Arvoisa lukija on varmaankin vaeltanut Karhunkierroksen Oulangan kansallispuistossa ( Alue jatkuu naapurin puolella Paanajärven kansallispuistona. Suomi-Venäjä-Seuran Pohjois-Suomen piiri järjesti sinne luontomatkan Maisemathan ovat pientä hienosäätöä vaille samanlaisia kuin Suomen puolella, mutta pakko sinne oli lähteä katsomaan, miten organisaatio naapurissa pelaa. Venäjällähän mikään ei toimi, mutta kaikki järjestyy. Kortesalmen raja-asemalta (Kuusamo) toista tuntia jyristettiin ja pompittiin Pääjärvelle, tie kaksikaistainen, liikenne parempikaistainen. Majoittuminen mökkeihin. Kahdeksan hengen mökki maksaa kuulemma normaalisti parisataa euroa vuorokausi. No, ne ovatkin hinnoiteltu Moskovan uusvenäläisiä ajatellen. Monet heistä tulevat lentämällä Kuusamoon. Siellä pääsevät näkemään, miten köyhä kansa elää, ennenkuin heidät haetaan kotoisemmille maisemille. Tuvan isäntä piti iltanuotiolla retkemme kalastushulluille pitkän esitelmän, missä kannattaa yrittää, milloin ja mitä, että pyyntimiehistä tulisi myös saantimiehiä. Puiston länsipäässä on tosin osa määritelty suljetuksi sotilasalueeksi. Joku meistä kehtasi epäillä syyksi, että armeijan kapiaiset saavat sillä tavalla varattua itselleen parhaat kalapaikat. Mutta siitähän ei tietenkään ole kysymys! Seuraavana päivänä tutustuminen puiston opastuskeskukseen onego.ru). Oulankajoen taimen nousi Paanajärven puolella Olanganimisestä joesta yön pimeimmällä hetkellä. Saaliin ja kuvan nappasi Ari Isola Heillä on rahaa, ja he kuvittelevat, että heillä on valtaa Heillä on lääkkeitä, ja he kuvittelevat, että heillä on terveyttä. Heillä on seksiä, ja he kuvittelevat, että heillä on rakkautta. He ajoivat Kortesalmelta Pääjärvelle, ja he kuvittelivat olevansa munuaisia ravistelevassa kyydissä, kunnes siirryttiin venäläiseen bussiin ja ajettiin puistoon. noin 60 km, pari tuntia hurjaa menoa. Välillä pieni jaloittelutauko Kivakkatunturin, 499 m. Onneksi lähtöpiste oli 236 metrissä. Reippahasti kävi askeleet, ainakin joillakin. Ikähaarukkaa löytyi, Joni 11 vuotta, Juha 13 v, heidän äitinsä Sari x-vuotta, Sarin äiti Silja samoin x-vuotta, Siljan äidin sisko Raili nuorekas. Mitä ne jotkut höpisevät nykyajan veltoista nuorista. Kun minä tauolla läähätin 0,73 prosenttisesti kuolleena, niin pennut juoksentelivat ja kiipeilivät inhottavan pirteinä kallioilla. Ei Railikaan aivan viimeisiään vedellyt, koska jaksoi huutaa, että älkää lapsukaiset pudotko, mihin nämä tietysti vastasivat, että miksei, eikös tämä ole vapaa maa? Alkuasukasoppaana oli koko puistossa olon ajan Tatjana. Puhui ymmärrettävää karjalaa. Paanajärvelle ei mennäkkään niinkuin Oulangan puistoon, missä ei ole minkäänlaista kuria eikä järjestystä. Ensin pitää ilmoittautua opastuskeskukseen, mistä varataan mökki tai telttapaikka (myöskin maksullinen). Hintoja on turha kertoa, koska ne saattavat muuttua. Ja en viitsi pelästyttää, tyyli Venäjän retkeilypaikoissa on nykyään Kaikkien maiden proletäärit yhtykää! Mutta jossain muualla. Hintaan kyllä sisältyy opastus, polttopuut, sauna, kalastusmahdollisuus, lisämaksusta vene ja retket. Pojat liimautuivat Petriin, kun tämä erehtyi ottamaan heidät mukaansa joelle. Ilmeisesti kalastushulluus on tarttuva, eikä perinnöllinen sairaus, koska poikien perheessä ei ole sitä esiintynyt. Minä olen onneksi ajoissa rokotettu sitä vastaan. Katselivat, miten Kitkan, Kuusingin ja Oulangan taimenet polskuttivat joessa. Joku saatiin kuivillekin. Mies soittaa kaverilleen: - Lähdetkö kalaan? - Ei minun tarvitse, muija lupasi, että saan ryypätä kotona. Eihän suomalaiset tietenkään sillä tavalla. Mutta jos mukava porukka haluaa yhdistää kalastuksen, reipashenkisen eräelämän ja palvelut, niin Paanajärvi vaikuttaa melko hyvältä vaihtoehdolta. Miksei erävaellusporukoillekin, ei meidänkään ryhmästämme kukaan valittanut muuta kuin siitä, että joku kuorsasi, joku oli muilta kysymättä lämmittänyt mökkiä liikaa, Arolan tilan entisöinnissä on käytetty vääriä työmenetelmiä... Ja saunavuorot, eivät oikein olleet aikataulun mukaisia. Mutta kun moskovalaiset soittavat, että he tulevat nyt, niin puiston henkilökunnan on paras noudattaa kohteliasta pyyntöä, tai... Jos kiinnostaa, niin voi tiedustella esimerkiksi petri.haapala@venajaseura.com tai Kuusamon Metsähallituksen konttori, tai Oulangan luontokeskus tai suoraan Paanajärven opastuskeskuksesta (puh ), siellä pärjää suomenkielellä. TERO KÄRKKÄINEN 14 KONTAKT

15 KOLUMNI Fedja ja Valja Suomeen saapuneet maahanmuuttajat ovat herättäneet ajoittain hämmennystä, mutta historia osoittaa, että monet heistä ja heidän jälkeläisistään ovat tuoneet tänne arvaamattomia henkisiä rikkauksia. Kotimaisen elokuvankin tarina olisi aivan toisennäköinen, jos ohjaajiksi ei olisi saatu kahta huippulahjakasta miestä, Teuvo Tuliota ja Valentin Vaalaa. Aina niin avuliaan Wikipedian mukaan molemmat ohjaajat syntyivät Pietarissa, mutta todellisuudessa tämä koskee vain Tuliota ja häntäkin nipin napin. Tulio syntyi vuonna 1912 Riiasta Pietariin matkalla olleessa junassa ja vietti lapsuutensa Latvian maaseudulla. Hänen äitinsä oli valovoimainen tähti, balettitanssijatar Helene Garschin. Theodor Deroschinsky-Tugaina alun perin tunnettua Tuliota kutsuttiin Fedjaksi, mutta venäläistä verta hänessä ei ollut. Muita geenejä olikin sitä runsaammin: latvialaisia, puolalaisia, persialaisia, turkkilaisia, sekoitus, joka tuotti Tuliolle erikoiset, viettelevän vinot silmät. Valentin Vaala muistutti puolestaan hämäläistä talonpoikaa, mutta hänen taustansa oli miltei kokonaan venäläinen. Vaalan oikea sukunimi oli suomalaisittain Ivanoff ja venäläisittäin Ivanov; Vaala oli pelkkä taiteilijanimi, Valjasta johdettu. Vaalan isoisän isä aliupseeri Pjotr Ivanoff avioitui 1850-luvulla helsinkiläisen Maria Henrikintyttären kanssa ja liitosta syntyi poika Vasili. Pietarissa Vasilille myönnettiin hatuntekijän kisällinkirja, mutta lakkiliikkeensä hän perusti Helsinkiin. Suomen itsenäistyttyä Vasili sai yhteistyökumppanikseen Akseli Gallen-Kallelan, joka suunnitteli lakin itselleen C. G. E. Mannerheimille. Taiteilijan ansiosta Vasilille myös myönnettiin rivakasti Suomen kansalaisuus. Vasilin poika Jakov työskenteli isän maineikkaassa lakkiliikkeessä, joten hän saattoi turvallisin mielin viedä vihille nuoren helsinkiläisneitosen, Nadeschda Jefimoffin, joka ansioitui sittemmin amatöörinäyttelijänä ja laulajana. Vuonna 1909 syntynyt Valentin oli perheen kahdesta lapsesta vanhempi. Helsinkiläisellä luistinradalla teini-ikään ehtinyt Vaala tapasi kolme vuotta nuoremman Tulion. Pian selvisi, että Vaalaa kiinnosti elokuvien ohjaus, Tuliota taas näytteleminen, Rudolf Valentinon kaltainen sankarirooli. Yhdessä pojat saivat vuonna 1929 valmiiksi romaniaiheisen elokuvan Mustat silmät. Kun tulos ei ollut kuitenkaan järin kehuttava, Vaala kääri elokuvan ainoan kopion sanomalehteen ja paiskasi sen Kaivopuiston rannassa mereen. Tallelle jäi vain joitakin lopullisesta työstä poistettuja katkelmia. Heti perään parivaljakko laati yhtä kaikki uuden elokuvan, romanien elämää edelleen luotaavan Mustalaishurmaajan. Laveata tietä ja Sininen varjo valmistuivat samaten yhteistyönä. Sininen varjo perustui Mika Waltarin tekstiin, mistä tämä sai palkaksi viskigrogin. Aivan mitätön palkkio ei ollut, sillä tuolloin elettiin vielä kieltolain aikaa. Tuliosta kasvoi vähitellen suurten melodraamojen tulisieluinen ohjaaja, joka tarttui F. E. Sillanpään ja Johannes Linnankosken kansallisiin aiheisiin. Vaalan elämäntyö kasvoi niin ikään mittavaksi. Hän löysi Ansa Ikosen ja Tauno Palon ja toi valkokankaalle Hella Wuolijoen Niskavuoret. Vaalan pitkien näytelmäelokuvien filmografiassa on reilusti yli neljäkymmentä nimeä. Tulio ja Vaala olivat kaikin puolin epäsuomalaisia, mutta se ei estänyt heitä hivelemästä suomalaisten syvimpiä tuntoja. Ilman heitä meiltä olisi jäänyt puuttumaan jopa heinälatoromantiikka, tuo ihmeellinen ilmiö, joka kuuluu Suomeen yhtä tiiviisti kuin rantasauna ja koivuvasta. PIRJO HÄMÄLÄINEN KONTAKT 15

16 SUOMI-VENÄJÄ-SEURA PALVELEE Etelä-Suomi Helsinki, Haapaniemenkatu 7 9 B Helsinki Vaihde (09) Suora (09) Faksi (09) etela-suomi@venajaseura.com Lappeenranta, Valtakatu Lappeenranta Puhelin (05) Faksi (05) lappeenranta@venajaseura.com Itä-Suomi Puijonkatu 22 B 18, 4. krs, Kuopio Puhelin (017) Faksi (017) ita-suomi@venajaseura.com Länsi-Suomi Pinninkatu 53 B, Tampere Puhelin (03) Faksi (03) lansisuomi@venajaseura.com Pohjois-Suomi Hallituskatu 13 E 50, Oulu Puhelin (08) Faksi (08) pohjois-suomi@venajaseura.com Turku Vanha Suurtori 3 Brinkkalan piharakennus Turku Puhelin (02) Faksi (02) turku@venajaseura.com Keskusseura Haapaniemenkatu 7 9 B PL Helsinki Vaihde (09) Faksi (09) svs@venajaseura.com Viisumipalvelu Hoidamme kerta- ja monikertaviisumit yksityisille ja ryhmille luotettavasti ja ammattitaidolla. Ota yhteyttä, puh. (09) , etela-suomi@venajaseura.com. Myös nettisivuillamme on kattavat tiedot viisuminhankinnasta. Viisumit myös kaikista piiritoimistoistamme. Vastauslähetys Haluan liittyä Suomi-Venäjä-Seuran jäseneksi Tilaan matka- ja kielikurssiesitteen Minulla on kysyttävää, ottakaa yhteyttä Osoitteenmuutos Osaston vaihto Nimi Osoite Postinumero Puhelin Sähköposti Ent. osoite Seura internetissä Seuran nettiosoite on Keskusseuran ja piiritoimistojen henkilöstön sähköposti osoitteet muodostetaan seuraavasti: etunimi.sukunimi@venajaseura.com Kontakt 3/08 Suomi- Venäjä- Seura maksaa postimaksun Suomi-Venäjä-Seura VASTAUSLÄHETYS Tunnus Helsinki 3/ vuosikerta Julkaisija Suomi-Venäjä-Seura Samfundet Finland-Ryssland Päätoimittaja Merja Hannus Toimitussihteeri Outi Alava Taitto Toimitus Haapaniemenkatu 7 9 B Helsinki Postios: PL 194, Helsinki Puhelin (09) Faksi (09) Osoitteenmuutokset Puhelin (09) Virallinen osoitteenmuutos postiin tai VTJ:lle päivittyy automaattisesti rekisteriimme. Kontaktin seuraava numero ilmestyy marraskuussa ISSN