ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI

Transkriptio

1 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI TULEVAISUUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Jäsenet Jere Penttilä, kunnanjohtaja, Kontiolahti, puheenjohtaja Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuu Pekka Hyvönen, va. kaupunginjohtaja, Outokumpu Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperi Pauli Vaittinen, kunnanjohtaja, Polvijärvi Pekka Nuutinen, toimitusjohtaja, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jari Lauronen, toimitusjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy (1 (1 Aki Gröhn, varatoimitusjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy, Laurosen sijainen Juhani Rouvinen, kuntajakoselvityksen pääsihteeri, työryhmän sihteeri Tehtävä Työryhmä laatii Joensuun alueen tulevaisuudesta (v. 2030) kolme skenaarioita erilaisten kehitystrendien toteutuessa. Tarkastelun sisältää mahdollisuuksien tulevaisuuskuvan (elinvoimaisuus keskeistä), nykyisen kehityksen mukaisen peruskuvan ja taantuvan kehityksen mukaisen arvion. Erityisesti työryhmän tulee pohtia näköpiirissä olevien mahdollisuuksien (esim. kansainvälistyminen, itäraja) ja uhkien (väestö vähenee, keskittyy ja vanhenee) vaikutuksia alueelle ja niiden tuomia haasteita kunnille ja seudulle. Työryhmä arvioi nykyisen kuntarakenteen ja yhden kunnan mallin eroavaisuuksia seudun kilpailukyvyn/elinvoimaisuuden kehittymisessä soveltaen esim. alla olevaa rakennetta: 1. Selvitysalueen yleiskuvaus (Huom. karttaesityksien hyödyntäminen) - alue - väestö (historia, nykytila ja ennuste 2030, muutoksen kuvaus: määrä, rakenne) 2. Megatrendit ja selvitysalueen uudet hankkeet ja avaukset (Onko merkittäviä isoja?) 3. SWOT - 1. uuden kunnan malli - 2. nykyinen malli 4. Skenaariot tavoitevuosi Mahdollisuuksien malli (positiivinen) - Nykytilan jatkuminen (realismia) - Taantuva malli (negatiivinen) 5. Yhteistyö - seutu - maakunta - Itä-Suomi - kansainvälisyys (lähialueyhteistyö) 6. Vaihtoehtojen tarkastelu

2 2 - uusi Joensuu - jatketaan nykyisellään Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Työryhmä toteutti tehtäväksi annon siinä laajuudessa kuin se käytettävissä olevassa aikataulussa oli mahdollista. Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysalueen viisi kuntaa, Joensuu, Outokumpu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi ovat osa seutukuntajaon mukaista Joensuun kaupunkiseutua, johon kuuluu em. kuntien lisäksi Ilomantsi ja Juuan kunta. Selvitysalueen yhteispinta-ala on 6484 km 2, josta järviä, lampia ja jokia 1326 km 2.. Joensuun kaupungin maapinta-ala on lähes puolet (46 %) koko alueen maapinta-alasta. Selvitys alue rajoittuu lännessä Tuusniemen Ohtaansalmella Täyssinän rauhan ( ) rajalle ja idässä Korpijärvellä Pariisin rauhan ( ) mukaiselle Venäjän rajalle. Itä-

3 länsisuunnassa selvitysalueen rajalta rajalle on matkaa maanteitse noin 150 km. Eteläpohjoissuunnassa rajalta rajalle oleva etäisyys on noin km. Alueella asui vuoden 2012 lopussa henkilöä eli keskimäärin maaneliökilometriä kohti oli noin 22 asukasta. Tiheimmin asuttuna oli pinta-alaltaan suurin kunta Joensuu, jossa oli 31,1 asukasta maaneliökilometrillä, kun harvaan asutuimassa kunnassa Polvijärvellä vastaava lukema oli 5,9. Tiheimmin asuttu alue on Joensuun kantakaupungin ja Lehmon sekä Ylämyllyn muodostama yhtenäinen taajama-alue, jossa oli lähes 1000 asukasta neliökilometrillä ja jonka yhden taajama-alueen väestömäärä on koko selvitysalueen väestöstä 56 %. Alueella on 17 taajamaksi luokiteltavaa aluetta, joissa selvitysalueen asukaista asuu 76 %! Monimuotoisesta maaseutu-alueesta käytetään luokitusta taajaman läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Verotulopohjaltaan alueen kunnat ovat parhaimmankin kunnan osalta alle maan keskiarvon (3560 euroa/asukas) ja siten muuta maata riippuvaisempia valtionosuusperusteista. Paras verotulo asukasta kohti on Joensuulla (3050 euroa) ja huonoin Polvijärvellä (2151euroa). Polvijärvi pystyy verotuloillaan kattamaan 43 % toimintakatteestaan, kun vastaavat luvut olivat vuonna 2012 Kontiolahdella 67 %, Joensuulla 62 %, Liperillä 55 % ja Outokummulla 52 %. Vertailun vuoksi todettakoon, että Uusmaalla verotulot (4340 euroa) kattoivat kuntien toimintamenoista keskimäärin 95 %. Selvitysalueen luonto on kaunista karjalaista vaaramaisemaa, jossa alueen pinta-alasta neljänneksen olevat vesistöt elävöittävät luontokuvaa kuten viljellyt peltomaisematkin, joita erityisesti on alueen länsiosassa. Luontoeläimistö on monipuolista. 3 Väestönkehitys Kuva tilastoalueittaisesta väestömuutoksesta ( sivulla 4) kertoo kuinka viimeisimmän kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut Joensuun kantakaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä noin kilometrin säteellä. Kasvua on tapahtunut pääasiassa muodostetuille uusille taajama-alueille sekä Joensuun kantakaupungin läheisille maaseutualueille. Selvitysalueen väestön kehitystä vuosina on maankäyttö- ja kuntatekniikan työryhmä kuvannut loppuraportissaan seuraavasti: Selvitysalueen väestö on kasvanut vuoden 1980 jälkeen reilulla hengellä (13,2 %). Kunnista Outokumpu ja Polvijärvi ovat olleet selviä väestökatoalueita, menettäen noin neljänneksen väestöstään. Kontiolahti on ollut voimakas kasvaja (+71 %) ja Joensuu ja Liperi maltillisia kasvajia ( %). Absoluuttisesti eniten on kasvanut Joensuun väestö. Joensuun lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että tarkasteltavaan alueeseen sisältyy kuntaliitosten myötä merkittävän väestökadon alueita. Joensuun kantakaupungin kasvu on ollut suhteellisesti suurta ( asukasta, + 24 %).

4 4 Väestömuutos tilastoalueittain selvitysalueella Edellä olevan taulukon Joensuun väestömäärässä on vuosien 1980, 1990 ja 2000 luvuissa mukana silloisten Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran, Enon ja Pyhäselän asukasluvut, joista Tuupovaara ja Kiihtelysvaara liittyivät ns. Vaarat kuntaliitoksella Joensuuhun vuoden 2005 alusta (vajaat 5000 asukasta) ja Eno ja Pyhäselkä vuoden 2009 alusta (noin asukasta)

5 2012= Väestökehityksen tulevaisuusnäkymät vuoteen 2030 Ennustettu väestökehitys : +5,4% Koko väestö Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus e 2017e 2025e 2030e Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Koko selvitysalueen väestön määrä on FCG:n ennakointiaineiston mukaan vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla kasvusuuntainen. Vuodesta 2012 vuoteen 2030 kasvu olisi +5,4 % eli noin 6000 asukasta. Selvitysalueen kuntien ennakoitu väestömäärien kasvu poikkeaa toisistaan. Kasvu keskittyy Joensuun (+5 %, n.3700 as), Kontiolahden (+16,5 %, as) ja Liperin (+8,2 %, as) kuntien alueelle näiltäkin osin pääasiassa alueelle, jonka muodostavat Joensuun kantakaupunki, Lehmo ja Ylämylly yhtenäisenä taajama-alueena. Väestö vähenisi Outokummussa (-11,2 %, -800 as) ja Polvijärvellä (-3,8 %, as). Alueen elinvoimaan ja palvelurakenteeseen ja -verkkoon vaikuttaa myönteisen väestömäärän kasvun lisäksi väestön ominaisuudet kuten ikärakenne ja sairastavuus. Väestön keskittyminen alueen keskustaajamaan aiheuttaa tarpeen ja mahdollisuuden järjestää myös palveluverkkoa uudella tavalla.

6 2012=100 6 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Joensuun selvitysalue e 2017e 2025e 2030e 1-6-vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Väestö e 2017e 2025e 2030e alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Kaikki Lähde:Tilastokeskus Alueen väestön kasvusta huolimatta ennusteiden mukaan työikäisten määrä tarkastelujaksolla vähenee selvitysalueella yli 9 % (n henkilöä) vastaten lähestulkoon selvitysalueen kuntien palveluksessa olevaa henkilöstön määrää. Julkinen hallinto tulee entistä merkittävämmin kilpailemaan alueen muiden elinvoimaa rakentavien tahojen kanssa työvoimasta. Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä laskee vuoden ,45 %:sta 54,7 %:iin. Vanhusten (75+) määrä melkein tuplaantuu (lisäys lähes+8000 henkilöä). Asian voinee ilmaista työikäisten määrän romahtamisena Outokummun (-28 %, henk.) ja Polvijärven osalta (-23%, -700 henk). Huonolta näyttää Joensuunkin (-9 %, 4500 henk) tilanne ja Liperinkään (- 6 %, 500 henk) lukemat eivät ole mairittelevia. Ainoastaan Kontiolahdella näyttää olevan varaa kasvattaa työpaikkoja, tosin niukanlaisesti sielläkin (+ 2 %, +200 henk). Kuntakohtaisilla työvoimakehityksillä voi olla painoarvoa koko selviytymisalueen menestymiselle tulevassa työvoiman kilpailutilanteessa. Paikkakunnalle, jossa ei ole työvoimaa), voi olla vaikea saada kauempaa tulevaa työvoimaa, (vrt. pendelöinti Joensuusta Outokumpuun), jolloin on mahdollista menettää muutoin seudulle tärkeitä työpaikkoja (Outokumpu) työvoiman saatavuusongelman takia. Seudun (selvitysalueen) elinvoiman kehittämisen kannalta monikuntaisuuden ongelmana on työvoiman ja työpaikkojen sijoittuminen suuressa määrin eri kuntiin, jolloin mahdolliset panokset ja verotuotot eivät kohtaa. Esimerkkinä tästä selvitysalueella on

7 Joensuu, jossa on alueen työpaikkakeskittymä, mutta työpaikkaomavaraisuudeltaan alhaiset Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvikin saavat pendelöinnin myötä suuren osan näiden työpaikkojen työntekijöiden maksamasta kunnallisverosta. 7 Joensuu (112 %) ja Outokumpu (104 %) ovat työpaikkaomavaraisia. Tunnettua on Outokummun kaupungin merkittävä panostus teollisuuskylään, jolla panostuksella saatiin korvaavia työpaikkoja kaivostoiminnassa menetetyille työpaikoille. Kontiolahden ja Liperin työpaikkaomavaraisuus on alle 70 %. Kontiolahden työllisestä työvoimasta 55 % työllistyy Joensuussa, Liperin vastaava luku on 41 %. Viimeaikaisessa selvitysalueen väestön ominaisuuksien kehityksessä on selvitysalueen osalta ollut positiivista elinvoimavertailussa käytettyihin vertailupaikkakuntiin nähden muita suotuisampi sairastavuuden kehitys. Väestöön liittyvää FCG:n ennakointiaineistoa on laajemmin kuntajakoselvityksen selvitysosion aineistossa

8 8 Elinvoimaa vahvistava selonteko Työryhmä päätyi laatimaan selonteon näkymistä ja toimenpiteistä selvitysalueen elinvoiman kehittämiseksi. Selonteko perustuu paljolti niihin strategioihin, ohjelmiin ja tavoitteisiin, joita alueella on jo hyväksytty (mm. Joensuun seudun kasvustrategia) Nykytila ja historia Kuvaus selvitysalueen elinkeinoelämän tilasta. Listaus keskeisimmistä toimialoista (nyt ja kehitystrendi viime vuosien ajalta); työpaikat, liikevaihto, yritysten määrä Vuoden 2011 alussa selvitysalueella oli uuden TOL luokituksen mukaan yhteensä reilut työpaikkaa, josta - alkutuotannossa reilut jalostuksessa reilut palveluissa reilut Tarkemmin tarkasteltuna työpaikkojen määrä on viime vuosina kehittynyt päätoimialoilla seuraavasti: - Teollisuustyöpaikat : (+ 413 kpl / 5,4 %) - Majoitus- ja ravitsemistoiminta : (+ 101 kpl / 8,1 %) - Koulutuksen työpaikat : (+ 337 kpl / 8,6 %) - Terveys- ja sos.palvelujen työpaikat : (+ 622 kpl / 8,0 %) Teollisuustyöpaikkojen osalta eniten työpaikkoja on metalli- ja muovituotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (vuoden 2012 lopulla yli 3 000) sekä kumija muovituotteiden valmistuksessa (yli 760). Metallimalmien louhinta sekä muu kaivostoiminta ja louhinta työllistivät selvitysalueella v henkilöä ja sitä palveleva toiminta n. 300 henkilöä. Maataloudesta toimeentulonsa saavia on tällä hetkellä noin henkilöä ja tukia hakeneita maatiloja Maatalouden myyntitulot 33,5 M (maidon osuus 27 M ja naudanlihan osuus vajaa 7 M ), maatalouden tulotuet 31,5 M ja metsätulot 10,5 M sekä maatilojen sivuansiot 27 M. Joensuun seudun maaseutupalvelut on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alussa. Mukana ovat Joensuun seudun kunnat ja hallinnoivana kuntana toimii Liperi. Maataloustuotteiden jalostuksessa on n. 500 työpaikkaa. Selvitysalueella oli vuonna 2005 yhteensä yritystä ja vuonna 2011 yhteensä (kasvua +736). Teollisuuden (TOL luokat BCDE) liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä noin 1,93 mrd ja vuonna 2011 noin 2,21 mrd. Selvitysalueella toimii monipuolinen koulutustarjonta. Vuonna 2011 opiskelijoita oli Itä- Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 7845 (tutkinto-opiskelijat), Karelia ammattikorkeakoulussa 3784, Pohjois-Karjalan ammattiopistossa 4139 ja Pohjois- Karjalan aikuisopistossa (koko Pohjois-Karjala). Selvitysalueen kuntien ostot yksityiseltä sektorilta ovat n. 143 milj. euroa vuodessa. Jos palveluhankinnoista kohdistuisi 124 miljoonaa euroa paikallisille yrityksille, niin kerrannaisvaikutuksia syntyy lähes 50 miljoonan euron edestä, ja työllisiä noin kpl. On myös huomioitava, että lukemiin eivät sisälly materiaalihankinnat, jotka ovat yhteensä 28,4 miljoonaa euroa, koska niiden kohdistaminen olisi ollut tietojen valossa mahdotonta.

9 Kuntien panostukset elinkeinoelämän kehittämiseen; JOSEK, TP, Maaseutuelinkeinot ja alkutuotanto, hankerahoitukset, investoinnit, professuurit, infra yms. Kuntien panostus elinkeinojen kehittämiseen Josek Oy:n kautta on 24,23 /asukas/vuosi, selvitysalueella yhteensä 2,735 M / vuosi. Tällä rahoituksella Josek Oy hoitaa yritysneuvonnan, seutumarkkinoinnin (ml. investointimarkkinoinnin) ja vastaa Josek Oy:n itsensä sekä muiden toimijoiden hallinnoimien, seudun elinkeino-ohjelmaa toteuttavien, hankkeiden omarahoitukseen tarvittavan kuntarahoituksen. JOSEK Oy:n panostus elinkeinoelämän kehittämiseen on ollut jaettavana olevan hankerahoituksen kautta tarkasteltuna viime vuosien aikana noin 1,2 M / vuosi. Tällä kuntarahoituksella on aikaan saatu tähän mennessä noin 39 M :n hankesalkku Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteutuksessa. Tässä eivät ole mukana yrityshankkeet. Kuntarahoituksella on rahoitettu elinkeino-ohjelman painopisteiden mukaisia kehittämishankkeita seuraavilla painopisteillä: tuotannolliset alat, matkailu ja luovat alat, hyvinvointipalvelut, kauppa ja palveluliiketoiminta sekä tutkimus, koulutus ja innovaatio. Joensuun kaupunki on panostanut Joensuun Tiedepuiston Oy:n hallinnoimaan osaamiskeskusohjelmaan noin 0,3 M / vuosi. Josek Oy vastaa seudullisen elinkeinoohjelman laatimisesta ja koordinoinnista. Selvitysalueen kuntien panokset yritystilojen rakentamiseen ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden ( ) aikana seuraavat: Joensuu 60,8 M (82,0 /as/v) Kontiolahti 8,0 M (56,2 /as/v) Liperi 8,0 M (64,9 /as/v), josta hoivakotien osuus 5,1 M (40,7 /as/v) Outokumpu 19,6 M (266,9 /as/v) Polvijärvi 2,2 M (47,4 /as/v) Kuntien omat alkutuotannon kehittämispanostukset ovat tällä hetkellä Liperin ja Polvijärven osalta yhteensä ja Leader -toiminnan kehittämispanostusten osalta selvitysalueella yhteensä Joensuulla on jaettavana lisäksi kylien ja alueiden kehittämiseen ja Kontiolahdella Lisäksi yhteistoiminta-alueen maaseutulautakunnan kautta agrihankkeiden kuntaosuudet 120 / maatila, yhteensä / vuosi, mikä mahdollistaa noin 1,7 M :n hanketason / vuosi. Kontiolahdella on varattu yritystoiminnan kehittämiseen / vuosi. Itä-Suomen yliopistoon on perustettu fotoniikan sovellukset ja kaupallistaminen - professuuri, jota rahoittavat hankerahoituksella mm. Joensuun kaupunki, JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tulevaisuus Kuvaus selvitysalueen elinkeinoelämän tilasta vuonna 2017 ja 2020/2030. Listaus keskeisimmistä painopistealoista, työpaikat, liikevaihto, yritysten määrä ym. Vuonna 2017 selvitysalueen työpaikkamääräksi arvioidaan noin ja vuonna 2030 noin (lähde: soveltaen Pohjois-Karjalan strategia 2030, maakuntasuunnitelma). Työpaikat jakautuvat 2017 ennusteen mukaan pääluokittain seuraavasti: - alkutuotannossa noin jalostuksessa noin palveluissa noin

10 10 Työpaikkalisäyksen (3900 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä) vaikutus selvitysalueen kuntien vuosittaiseen verotuloon on n. 29 M. Selvitysalueen elinkeinoelämän ja elinvoiman kehittämistä ohjataan parhaillaan laadittavana olevalla Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmalla Vuoden 2012 lopulla valmistuneessa Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategiassa on valittu ne kehittämisen painopistealueet, joiden menestymiseen alueella uskotaan ja joiden kehittämiseen ja toiminnan edistämiseen laadinnassa mukana olleet osapuolet sitoutuvat tulevaksi 5-10 vuodeksi. Strategia painottuu Joensuun kaupunkiseudun innovaatiopolitiikkaan, ollen näin keskeinen osa alueen elinkeinopolitiikkaa ja sitä kautta tulevaa uutta seudun elinkeino-ohjelmaa Kasvustrategiassa määritellyt painopisteet muodostavat kehittämiskohteiden ytimen, jota täydennetään muilla elinkeino-ohjelmassa tarvittavilla painopisteillä (mm. matkailu, kauppa ja kansainvälistyminen). Kuvassa on kasvustrategian painopistealueisiin liittyviä kasvua kuvaavia tunnuslukuja. Taulukossa on huomioitava, että luokittelu painopisteisiin ei ole toimialakohtaista, joten yksittäiset toimijat voivat kuulua samanaikaisesti useampaan painopisteeseen. Esimerkiksi metsäkoneiden sekä puun käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvän muun teknologian valmistus on sekä metsäbiotalouden painopisteessä että korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteiden painopisteessä. Tulevaisuus 2017 maaseutuelinkeinojen osalta: Tukia hakeneita maatiloja on noin 900. Maatalouden myyntitulot noin 30 milj.. Maatalouden tulotuet noin 30 milj.. Metsätulot noin 10 milj.. Maatilojen sivuansiot noin 25 milj.. Maataloudesta toimeentulonsa saavia noin henkilöä. Tulevaisuus 2030 maaseutuelinkeinojen osalta: Tukia hakeneita maatiloja on noin 500. Maatalouden myyntitulot noin 25 milj.. Maatalouden tulotuet noin 20 milj.. Metsätulot noin 10 milj.. Maatilojen sivuansiot noin 20 milj.. Maataloudesta toimeentulonsa saavia noin 900 henkilöä. Skenaariossa vaikuttavimpana tekijänä on EU:n tukien määrä, joiden on arvioitu pienenevän noin 40 % nykytasosta.

11 Venäjän vaikutusta elinvoiman kehittymiseen voidaan arvioida mm. alla olevaan taulukkoon koottujen venäläismatkailijoiden määrän ja tax-free kaupan kasvulla. Venäläismatkailijoiden jättämän rahamäärän arvioidaan olevan tax-free kauppaan nähden nelinkertainen 11 Kasvun mittari Värtsilä-Niiralan rajanylitykset Kasvutavoite vuoteen % / v (1,5 2,2 milj.) Tax free -kauppa +15 % / v (13 20 milj. ) Matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys (kokonaismyynti) Kaupan lisätarve Joensuun ydinkaupunkiseudulla (venäläiset matkailijat) Venäjä - tavoitteiden työllistävä vaikutus +15 % / v (50 80 milj. ) Kasvutavoite vuoteen 2020 Vuoteen 2020: +15 % / v (1,5 4,4 milj.) Vuoteen 2020: +15 % / v (13 40 milj. ) Vuoteen 2020: +15 % / v ( milj. ) (ei huomioitu viisumivapautta) Vuoteen 2020; k-m2 / 47 milj. (päivittäistavarakauppa) k-m2 / 35 milj. (tilaa vievän tavaran erikoiskauppa) k-m2 / 60 milj. (muu erikoiskauppa) Vuoteen 2020: , joista 30 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä vähittäiskaupassa tavoitteita vuoteen 2030 vuoteen 2030 on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa yhteensä noin k-m2, josta päivittäistavarakauppa k-m2 ja tilaa vievä erikoistavara k- m2, muu erikoiskauppa k-m2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin k-m2. Koko vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina on noin k- m2. Seudulta vaadittavat välttämättömät toimenpiteet kasvun turvaamiseksi Kasvustrategia vuoteen 2020: Kasvustrategian teema ja valitut kehittämisen peruselementit on strategiassa tiivistetty visioon: Älykäs ja kestävä kasvu - Tasapainoinen luontosuhde Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu alueena, jossa sekä voimakkaasti kasvava elinkeinoelämä että houkutteleva elinympäristö. Ne - rakentuvat luonnon, osaamisen ja elämyksellisyyden pohjalle. - noudattavat kestävän kehityksen, älykkään kasvun ja tasapainoisen luontosuhteen eettisiä periaatteita. Vision pohjalta on Joensuun seudun kasvustrategialle ja sitä tukevien rakenteiden kehittämiselle valittu kolme laajempaa painopistealuetta: 1. Metsäbiotalous 2. Teknologia, materiaalit ja ICT (sis. mm. fotoniikka, korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteet)

12 12 3. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Painopistealueiden valintojen keskeiset kriteerit ovat liittyneet: 1) Osaamiseen, joka on alueen kehittämiseen liittyvissä strategiaprosesseissa tunnistettua, 2) painopistealueella jo olevan elinkeinoelämän merkitykseen seudulle sekä 3) odotuksiin painopistealueen tulevaisuuden vahvoihin kehitys- ja kasvumahdollisuuksiin Kasvun turvaaminen Joensuun seudulla elinkeinopolitiikan jalkauttaminen tehdään pääasiassa JOSEK Oy:n ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n toiminnan kautta. Kasvun turvaaminen edellyttää, että seudulla säilyy nykyinen koulutustarjonta ja elinkeinojen kehittämiseen on jatkossakin käytettävissä vähintään vastaavat vuosittaiset resurssit kuin nykyisin. Kasvustrategiassa on myös todettu yhteisesti kaikkien keskeisten elinkeinoelämää kehittävien organisaatioiden toimesta, että kasvustrategian onnistunut toteutuminen edellyttää ainakin seuraavia asioita: - Seudulla on valittuihin painopistealoihin liittyvä maailman huippuluokkaan kuuluva tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä, joka luo vahvan pohjan uuden liiketoiminnan kehittämiseen, osaavan työvoiman saamiseen ja osaamisen kehittämiseen. - Kasvustrategiaan sitoutuneet toimijat tukevat omilla valinnoillaan vision mukaistentavoitteiden saavuttamista. - Elinkeinopoliittinen päätöksenteko tukee strategian toteuttamista. - Strategiaa ja sen toimenpideohjelmaa kehitetään ja seurataan yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. - Kasvua tukevia toimenpiteitä kohdennetaan paitsi yksittäisiin painopistealueisiin, myös painopistealueiden väliseen yhteistoimintaan ja rajapinnoilla tehtäviin uusiin avauksiin. Kasvun turvaaminen maaseutuelinkeinojen osalta Investointi- ja kehittämisrahoitus on turvattava, koska alenevien katetuottojen myötä tiloilla ei ole mahdollisuutta tehdä investointeja tulorahoituksella. Investoinnit vaativat neuvontaa ja ohjausta, jota toteutetaan eri välineillä. Vuoteen 2020 saakka hanke, neuvonta ja Leader -toiminnan resursointi tulee olla vuoden 2012 tasoinen. Siitä eteenpäin tulevaisuus ja tarpeet riippuvat EU:n ohjelmakausien kehittämislinjauksista, sekä kansallisista päätöksistä. Rakennemuutos kasvattaa edelleen tilakokoja ja elintarvikkeita tuotetaan yhä pienemmillä katteilla. Toisaalta, ilmastonmuutos ja maailmanelintarviketuotannon katastrofit voivat muuttaa kehityksen suuntaa arvaamattomalla tavalla. Vetovoimaisuus Joensuun seudun korkea vetovoimaisuus konkretisoituu seudun eduksi ainakin seuraavissa valintatapahtumissa: Yritysten ja organisaatioiden valitessa sijaintipaikkaa joko osalle tai koko toiminnalleen Yksittäisten henkilöiden valitessa opiskelun tai työnteon paikkakuntaa Yksittäisten henkilöiden valitessa kohdetta tilapäiseen vierailuun (esim. matkailu, seminaarit)

13 Yritysten, organisaatioiden ja yksittäisten henkilöiden päättäessä jatkaa olemistaan seudulla Yritysten sijoittumisen kannalta keskeistä ovat ainakin seuraavat seudulta löytyvät asiat: Toimiva infrastruktuuri (sähkö, vesi, viemäröinti, jätehuolto, liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet ) Toimivat julkiset palvelut Osaavan henkilöstön saatavuus Kriittisen osaamisen saatavuus Toiminnan edellyttämien tilojen löytyminen (toimisto, tuotanto, myynti ) Raaka-aineiden saatavuus ja/tai läheisyys Toimintaa tukevien yritysten, organisaatioiden, testausympäristöjen ja yritystoimintaa palvelevien toisten yritysten olemassaolo Tukirahoitusmahdollisuudet Yksittäisten henkilöiden paikkakunnan valintaan vaikuttavat ainakin seuraavat asiat: Sopivien työ- ja/tai opiskelupaikkojen löytyminen (itselle ja puolisolle) Sopivien vapaa-ajanpalveluiden löytyminen Perheellisille tärkeiden asioiden olemassaolo laadullisesti korkeatasoisesti mm. o Lasten päivähoito o Koulut o Terveydenhuolto Kauppa ja palvelut Työvoiman saatavuus Joensuun kaupunkiseudun elinvoiman kehittämisen edellytyksistä yksi haasteellisimpia kysymyksiä tulee olemaan työvoiman saatavuus. Selvitysalueen työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä 6500 henkilöllä ja samaan aikaan on ennakoitu elinvoimaa vahvistavien toimien tuovan yksityisille toimialoille lisäystä 3900 työpaikkaa. Ennustetun työikäisen väestön ja työvoimatarpeen erotus on runsas henkilöä (15 %) Vaikka sama kysymys on koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuskuvan keskiössä ja valtiovalta siten tulee toimillaan edistämään työvoiman määrällistä ja laadullista riittävyyttä, on Joensuun kaupunkiseudun osattava silti olla mm. sijaintinsa vuoksi asian suhteen aktiivinen ja omatoiminen. Keskeiseksi asiaksi muodostuu kaupunkiseudun asukkaiden suhtautuminen maahanmuuttoon ja erityisesti maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimien uskottavuuteen. Joensuun kaupunkiseudun yksi vahvuus työvoiman saatavuuden turvaamisessa on alueen hyvä ja monipuolinen koulutustarjonta. 13 swot SWOT- analyysi on tehty periaatteella: Mitkä olisivat yhdistyneen alueen (Uuden Joensuun) vahvuudet ja mahdollisuudet suhteessa nykyiseen kuntarakenteeseen perustuvaan kuntien kautta toimivaan alueeseen? Vahvuudet Vetovoimaisuuden lisääntyminen Yhtenäinen päätöksenteko Resurssit (esim. investoinnit, rahoitus) Kilpailukyvyn lisääntyminen Edunvalvonta ja markkinointi Heikkouksia Toiminnan keskittyminen Reuna-alueiden kehittäminen (kiinnostus) Yksittäisen kuntalaisen vaikuttamisen mahdollisuudet Monimuotoisuuden väheneminen (mahdollisesti)

14 14 Mahdollisuudet Tuottavuuden paraneminen Houkuttelevuus sijoituskohteena Mielikuva suhteessa muihin kaupunkeihin ja alueisiin Merkittävämpien toimijoiden houkuttelu Venäjän parempi hyödyntäminen Erityispalvelut Uhat Eturistiriidat (alussa) Päätöksenteon tehottomuus Kehityksen jarruttaminen Byrokratian lisääntyminen Lähipalvelujen väheneminen Pienten yritysten huomioon ottamisen heikentyminen Uuden Joensuun etuja ja haittoja nykytilaan verrattuna Etuja Strategisella yhdistymisellä uudesta Joensuusta tulee niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uusi Joensuu voi maan 8. suurimpana kaupunkina menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. - Uusi Joensuu voi vallata itäisen Suomen yhteistyöverkoston johtajan aseman ja nousta merkittäväksi yhteistyökumppaniksi Venäjän lähialueen suuntaan. - Uusi Joensuu voi verkottua vahvasti kolmen kehityskäytävänsä ja liikennesuuntansa kehittämiseksi. - Uusi Joensuu kokoaisi alueen työssäkäynnin ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta. - Uusi Joensuu voi toimia lähidemokratiakehityksen suunnannäyttäjänä Suomessa. - Uuden Joensuun myötä voidaan purkaa alueellisia ja seudullisia yhteistyöorganisaatioita, jolloin hallinto selkiintyy. - Uusi Joensuu pystyy vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta koko maakunnalle. 1 - Uusi Joensuu on selkeä ja kiinteä työssäkäynti- ja asiointialue. Työssäkäynnin näkökulmasta Kontiolahti ja Liperi kuuluvat ehdottomasti samaan kokonaisuuteen Joensuun kanssa, koska molemmista on yli 40 %:n pendelöinti Joensuuhun. - Uusi Joensuu pystyy turvaaman asukkaiden palvelut kestävästi ja takaamaan myös niiden laadun erityisesti lähipalveluiden, mutta myös peruskoulun 7-9 luokkien kuin toisen asteen koulutuksenkin osalta pitkälle tulevaisuuteen. - Uusi Joensuu parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. - Uudessa Joensuussa on mahdollista rakentaa koulutuksen osalta keskeytymättömät palvelut varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakoulutukseen. - Uusi Joensuu voi turvata ja jopa laajentaa vapaa-aika- ja erityisesti kulttuuripalveluita (teatteri, kaupunginorkesteri, SM-liigan jalkapallo- ja jääkiekkojoukkue, ampumahiihto jne.) Välittömiä mahdollisuuksia uusi Joensuu tarjoaisi sivistyspalveluiden palveluverkon nykyistä järkevämmässä kehittämisessä, palveluverkon monikäyttöisyyden lisäämisessä ja käyttöasteiden nostamisessa sekä hallinnon rationalisoinnissa (kts. sivistystyöryhmän raportti). 1 Jo yksin väestötekijät aiheuttavat useimmissa maakunnan kunnissa niin suuren palvelutarpeen muutoksen, ettei nykyisellä kuntarakenteella ole edellytyksiä vasta, siihen. Kaikki maakunnan kunnat paitsi Kontiolahti, Joensuu ja Liperi ovat vähintään kolmella väestömittarilla viidestä koko maan heikoimman kahden viidenneksen joukossa. (Elinvoimainen kunta ja palvelurakenne, osa II, VM 2012)

15 Teknisten verkostojen kunto ja ylläpito voidaan varmistaa nykyistä paremmin kuntien voimavarojen yhdistyessä. Maankäytön nykyistä suunnitelmallisempi toteutus uuden kunnan alueella mahdollistaa uusien verkostojen investoinnit nykyistä taloudellisemmin. Palveluiden sähköistämiseen on paremmat taloudelliset edellytykset yhdistyneessä kunnassa. Uudisalueiden rakentaminen muuttuu suunnitelmallisemmaksi 2, kaupunkimaisen alueen läheisen alueen hajarakentamisen suhteellinen osuus pienenee ja yhdyskuntarakenne muuttuu taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Vaikutus näkyy erityisesti liikenneverkoissa, teknisissä verkoissa ja joukkoliikenteessä (kts. Kuman raportti) - Uusi Joensuu voi vaivattomasti toimia alueen lainvoimaisen yleiskaavan toteuttamisessa. Kaikkiaan kunnallistekniikan hallinnointi ja toteutus helpottuu. - Uusi Joensuu lisää elinvoimansa turvaamiseen käytettäviä resursseja. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen on välttämätöntä ja edellyttää kaupungilta myös vuosittain merkittäviä resursseja. - Uusi Joensuu on yritystoiminnan kannalta kiinnostava ja tarjoaa nykyistä paremman alustan yritysten integrointiin alueelle. - Uudessa Joensuussa voidaan synnyttää välttämätön yhteistyön ja yhdessä tekemisen iloinen karjalainen henki. Pienet työyhteisöt ovat haavoittuvaisia ja ainoan erityisosaajan poistuminen voi vaikeuttaa palveluiden järjestämistä pitkäksi aikaa. Suurempi työyhteisö tarjoaa paremmin ammatillista tukea ja on vähemmän haavoittuvainen henkilöstön muutosten tilanteissa. Yhdistymisavustus on 9 milj. ja valtionosuus yhteensä kasvaa 1.2. milj. /v. Strateginen kehittävä yhdistyminen mahdollistaa talouden tasapainottamisen pitkälle tulevaisuuteen. Haittoja/uhkia - yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopiste siirtyy kaupunkiin ja sen lähialueille. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen hiljenee taajamien ulkopuolella ja haja-asutusalueilla - Uusi Joensuu voi olla uhka paikalliselle kehittämiselle, koska nykyinen kunta tekee merkittävää kehittämistyötä alueellaan eikä sen poistumista voi korvata - lähidemokratia toimii parhaiten nykyisellä kuntarakenteella. Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen toteutuu paremmin pienemmissä kuntakokonaisuuksissa. Kuntapäättäjiin on helppo ottaa yhteyttä. He ovat omien alueidensa asiantuntijoita. Myös virkamiehet ovat usein tuttuja ja yhteydenotto on helppoa. - asiakkuuksissa moniammatillisen palvelun häviäminen yli hallintokuntarajojen työskennellen (yhden asian hoitamista suuressa organisaatiossa). Asiakkuuksia ei hoideta kokonaisvaltaisesti (esim. sote-te-asuminen-työllisyys). - isossa organisaatiossa tehtävät erikoistuvat ja tehtävien mielekkyys voi heiketä - iso organisaatio on jäykempi ja se lisää toiminnan monimutkaisuutta ja esimiestasoja - kuntalaisten näkökulmasta erilaiset taksat nousevat, kun maaseutumaisissa kunnissa verotuksella kustannuksia jaetaan kaikkien kesken 15 2 Kontiolahden Lehmo ja Onttola ovat kasvaneet kiinni Joensuun keskustaajamaan, Lehmon etäisyys Joensuun keskustasta on 7 km ja Onttolan 8 km. Myös Pielisjoen itäpuolelle Kontiolahden Kulhoon välittömästi Joensuun rajan tuntumaan 9 km:n etäisyydelle Joensuun keskustasta on syntynyt tiivistä taajamaista asutusrakennetta. Liperin puolella Ylämylly sijaitsee välittömästi Joensuun rajan takana n. 9 km:n etäisyydellä Joensuun keskustasta. Joensuun lentokenttä on osin Liperin, osin Kontiolahden puolella. (Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, osa II, VM 2012)

16 - nykyiset kunnat käyttävät merkittäviä panostuksia elinvoiman turvaamiseksi alueellaan ja on uhkana, että kehittämisen kokonaisresurssit vähentyisivät uudessa kunnassa - maaseudun työpaikat vähenisivät kuntaliitoksessa sekä julkisella puolella että yksityisessä yritystoiminnassa osan palveluista siirtyessä keskittämisen vuoksi pois maaseudulta - yrityksiltä ja kolmannen sektorin toiminnalta häviäisi kuntaliitoksessa läheinen toimintaa tukeva yhteistyökumppani - palvelujen etääntyessä turvattomuus/syrjäytyneisyys maaseutualueella kasvaa - kunnassa, jossa palvelut on järjestetty taloudellisesti ja tehokkaasti ja kunnan talous on tasapainossa, ovat asukkaat menettäjiä kuntaliitoksessa 16 Yhteistyö Seutu Joensuun seudun kunnilla on olemassa oleva vahva yhteistyön perinne. Toiminnallisesti seutuyhteistyön eri ajanjaksoja voi luokitella seuraavasti: vuosituhannen vaihteen molemmin puolin vallitsi yhteistyötunnustelujen aikakausi. Viime vuosikymmenen puolivälin tietämillä siirryttiin seutuyhteistyössä toteutuksen aikakauteen. Paras lainsäädäntö vauhditti sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueiden perustamista. Valtioneuvoston käynnistämä kuntauudistus ja sen osana toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen toteuttavat myös Joensuun

17 seudulla todellisten rakenteiden muutoksen aikakauden. Outokummun ja Joensuun kaupunkien esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntaselvittäjän nimeämiseksi selvittämään ko. kuntien kuntaliitosta vauhdittaa koko ydin kaupunkiseudun kuntarakenteen tarkastelua asukkaan kasvava kaupunkiseutu Joensuun seutuun kuuluvat Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin, Ilomantsin, Juuan ja Polvijärven kunnat ovat perustaneet yhteisen seutuhallinnon toteuttamaan sopimusperusteista yhteistyötä. Seutuyhteistyötä harjoittavissa kunnissa on noin asukasta. Nykyisen kaltainen seutuhallinto on Joensuun seudulla toiminut vuodesta 2004 alkaen. Seutuhallinnon aikana ovat Joensuun kaupunkiin yhteistyökunnista liittyneet Kiihtelysvaara vuonna 2005 sekä Eno ja Pyhäselkä vuonna Vuoden 2005 alusta Joensuun kaupunkiin liittyi myös seutuhallintoon kuulumattomana Tuupovaara kunta. Ilomantsin kunta, joka valtakunnallisessa seutukuntajaottelussa on vuoden 2005 alusta kuulunut Joensuun seutukuntaan, liittyi seutuhallinnon toimintaan vuoden 2009 alusta ja Juuan kunta vuoden 2010 alusta siirryttyään Pielisen - Karjalasta Joensuun seutukuntaan Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta annetun lain mukaisiin kaupunkiseutusuunnitelmavelvoitteen mukaisiin kuntiin kuuluvat Joensuu, Kontiolahti ja Liperi (myös Joensuun kaupunkiin liittynyt Pyhäselkä). Kaupunkisuunnitelma laadittiin Ilomantsin kuntaa lukuun ottamatta myös kaikkien muiden seutukunnan kuntien kesken. Seutustrategiasta kaupunkiseutusuunnitelmaan Joensuun seudun kunnat ovat hyväksyneet Joensuun Seudun strategiasuunnitelma Lisäksi seudulle on hyväksytty Joensuun seudun elinkeino-ohjelma ja Joensuun seudun maaseutuohjelma Joensuun seudun yleiskaava 2020 hyväksyttiin seutuvaltuustossa Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta annetun lain edellyttämä kaupunkiseutusuunnitelma laadittiin osana strategiasuunnitelmaa. Kaupunkiseutusuunnitelmassa ovat mukana kaikki seutuyhteistyötä Joensuun seudulla harjoittavat kunnat. Suunnitelma sai valtakunnallisessa arvioinnissa parhaat pisteet. Voimassa oleva seudun visio (seutuhallinnon hyväksymä) Vahva kansainvälinen osaamiskeskittymä ja yhteistyö elinkeinojen, työllisyyden ja korkeatasoisen koulutuksen jatkuvassa kehittämisessä tarjoavat vetovoimaisen sijaintipaikan tulevaisuutta tekeville osaajille ja yrityksille. Vireä elinkeinoelämä ja virikkeellinen, turvallinen ja puhdas asuinympäristö sekä asukkaiden käytössä olevat kunnallisten ja yksityisten palveluntarjoajien tuottamat monipuoliset palvelut tekevät Joensuun seudusta kilpailukykyisen asuinseudun. Kuntayhteistyö, jossa isäntäkunnalle on uskottu päätösvalta, on seudulla monipuolista. Kun huomioidaan kuntayhtymien rooli, (joissa ei ole kuntalaisten vaaleilla valitsemia päättäjiä), supistuu monen yksittäisen kunnanvaltuuston päätösvalta kunnalle kuuluvissa tehtävissä pariin kymmeneen prosenttiin käytettävissä olevasta budjetista. Selvitysalueella ei kuntayhteistyöllä toteutettavien toimintojen merkittävää monipuolistumista ole nähtävissä, ainakaan vapaaehtoislähtöisesti. 17

18 18 Seutuyhteistyönä toteutettavia toimintoja Maakunta Kuntien keskinäinen maakunnallinen yhteistyö konkretisoituu pääosin maakuntaliiton ja muiden maakunnallisten kuntayhtymien lakisääteisten toimintojen kautta. Maakunnallista Pohjois-Karjalan pelastustoimea ylläpitää Joensuun kaupunki. Maakunnallisena kuntien yhtiönä toimii Pohjois-Karjalan tietotekniikka Oy, joka vastaa maakunnan kuntien ja kuntayhtymien tietoteknisestä toiminnasta sekä matkailunmarkkinoinnissa Karelia Expert Oy. Myös Joensuun seutuhallinnon toiminnoista on kehittynyt maakunnallisia toimintoja kuten hankintatoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta. Maakuntaliiton avulla hoidetaan myös alueen yhteistä edunvalvontaa. Lisäksi maakuntaliiton toimintana järjestetään säännöllisiä kuntien johdon sekä joidenkin muiden asiantuntijaryhmien kokoontumisia, joissa käsitellään ajankohtaisia kunta-asioita kuten lainmuutosten vaikutuksia ja taloutta. Maakuntatason toimintaa on valtion viranomaistahojen ja esim. rajavartioston kanssa ja maakunnallisesti toimivien järjestöjen kanssa. Mikäli sote uudistus toteutuu hallituksen linjausten mukaan, maakunnallinen yhteistyö saa Uuden Joensuun osalta nykyistä konkreettisemman sisällön.

19 Itä-Suomi yhteistyö Selvitys-alueen Itä-Suomi yhteistyö kanavoituu pääasiassa maakuntaliiton toimintana. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivustolla todetaan mm., että se on perustanut yhdessä Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Kainuun kanssa Itä-Suomen neuvottelukunnan, jonka puitteissa tehdään tiivistä, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Neuvottelukunta edistää yhteisiä itäsuomalaisia asioita, antaa muun muassa yhteisiä kannanottoja ja suosituksia. Itä-Suomen EU-toimisto Brysselissä toimii suuralueen yhteisenä edunvalvojana mm. EU-asioissa. Itä-Suomen Business-edustusto Pietarissa palvelee erityisesti alueen yritysten Venäjä-hankkeissa. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmia (EAKR ja ESR) toteutetaan Itä-Suomessa Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo maakunnissa. Joensuun kaupungilla on Itä-Suomen alueella yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa. Myös Nopeat Itäradat neuvottelukunnan toiminta on laajaa itäsuomalaista yhteistyötä. Itä-Suomi yhteistyössä on nähtävissä yhteisyön syventymistä mm. vaalipiirijaon myötävaikutuksesta. Selvitysalueen kannalta kuntien yhdistyminen toisi ns. leveämpiä harteita tähänkin toimintaan. Rajayhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivustolla todetaan: Pohjois-Karjalalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli 300 kilometriä ja Niirala-Värtsilä kansainvälinen rajanylityspaikka sijaitsee maakunnassa. Rajanylittävä yhteistyö Venäjän kanssa on yksi maakunnan vahvuuksista ja yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuonna 2000 Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta perustivat Euregio Karelia yhteistyöalueen. Euregio Karelian avulla alueet tekevät mm. yhteistä edunvalvontaa Suomen ja Venäjän keskushallintojen sekä Euroopan unionin suuntaan. Ohjelmaperusteista yhteistyötä Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta ovat tehneet vuodesta 1996 saakka. Nykyinen alueella toimiva EU-ohjelma on Karelia ENPI CBC -ohjelma. Pohjois-Karjalan maakunta tekee yhteistyötä myös muiden Euroopan ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden kanssa. Maakunta on Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) jäsen. Maakuntaliiton rajayhteistyön (jossa myös selvitysalueen kunnat ovat osallisia) lisäksi Joensuun kaupungilla on omassa kansainvälisessä toiminnassaan mm. ystävyyskuntayhteisyötä ja siihen liittyvää hanketoimintaa Petroskoin kaupungin kanssa. Myös seudun elinkeinoyhtiö Josekilla on yhteisiä hankkeita venäläisten kanssa. Liperillä ja Kontiolahdella on yhteistyösiteitä suomen sukuiseen Äänisen rantaseudulla asuvan vepsäläiskansaan. Mm Itä-Suomen Yliopistolla ja Ammattikorkeakoululla on useita yhteishankkeita venäläisten kanssa. Rajayhteistyön haasteita tulee olemaan mm. toimet Niirala-Värtsilä rajanylityspaikan kautta kulkevan tavaraliikenteen (teollisuustuotteiden vienti ja tuonti, rajakauppa) lisäämiseksi, rajanylityspaikkojen kasvavan henkilöliikenteen ja oletettavan viisumivapauden vaatiman infran toteutus rajan molemmilla puolilla, tutkimuslaitosten yhteistyön tuottamien innovaatioitten saaminen yritysten tuotannolliseen toimintaan, alueen elinkeinoelämän kansainvälinen verkottuminen, investointien edistäminen ja hyödyntäminen molemmin puolin rajaa, matkailutuotteiden kehittäminen ja yhteiset työmarkkinat. 19

20 20 Työryhmän jäsen Pauli Vaittisen eriävä mielipide tulevaisuustyöryhmän raporttiin: Viitaten tulevaisuustyöryhmässä tekemääni esitykseen ilmoitan, että työryhmän jäsenenä en voi hyväksyä tulevaisuustyöryhmän raporttia esitetyssä muodossa, koska raportti korostaa kuntaliitoksen kuviteltuja etuja. Edellä olevan perusteella jätän työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen, jonka pyydän kirjaamaan raporttiin. Liitteenä Pauli Vaittisen näkemykset kuntaliitoksen haitoista

21 Liite Pauli Vaittisen tulevaisuustyöryhmän loppuraporttiin jättämään eriävään mielipiteeseen: - maaseudulla nyt olevat palvelut heikentyvät olennaisesti kuntaliitoksen vaikutuksesta - palvelut keskittyvät pois maaseudulta ydinkaupunkiin - lähipalvelut maaseudulta viedään kauemmaksi kuntalaisilta - pidemmät etäisyydet aiheuttavat maaseudun asukkaille kustannuksia ja vaivaa, pidempiä odotusaikoja ja jonoja palveluihin - itsenäinen nykyinen kunta menettää kokonaan päätösvaltansa palvelujen järjestämisessä ja päätösvalta siirtyy keskukseen - Polvijärven kunta on järjestänyt palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti ja kunnan talous on tasapainossa ja polvijärveläiset olisivat suurimpia menettäjiä kuntaliitoksessa - itsenäinen nykyinen kunta on paikallisen yritystoiminnan ja muun kehittämistyön tehokas ja käytännönläheinen edistäjä ja tämä toimintamalli häviäisi kuntaliitoksessa - yrityksiltä häviäisi kuntaliitoksessa läheinen yhteistyökumppani - maankäytön ohjausvalta siirtyisi kuntaliitoksessa pois reuna-alueelta ja kuntaliitoksella halutaan vähentää haja-asutusalueelle rakentamista - lähidemokratia ja läheiset kunnan toimijat häviäisivät kuntalaisilta kuntaliitoksessa - kolmannen sektorin toiminnalta häviäisi kuntaliitoksessa läheinen toimintaa tukeva yhteistyökumppani - kuntaliitoksen kautta syntyvässä kunnassa häviäisi liitetyn kunnan päätösvalta ja seuranta kuntaliitoksen toteutuksen noudattamisessa - päätöksenteko kuntaliitoksen kautta syntyvässä kunnassa muuttuu etäisemmäksi ja päätöksentekijät vieraantuvat maaseudun asukkaista ja päätöksenteko muuttuu kaavamaiseksi jättäen huomioimatta maaseudun olosuhteet kehittäen pelkästään ydinkeskustaa - palvelujen maksullisuus lisääntyy merkittävästi ydinkaupungin toimintaperiaatteiden laajentuessa koko liitosalueelle - syrjäytyvien henkilöiden määrä maaseutualueella tulee kasvamaan mm. koulutuspaikkojen ja yhteiskunnan tukijärjestelmien keskittyessä - palvelujen etääntyessä turvattomuus maaseutualueella kasvaa - alueen vetovoimaisuutta ei vahvisteta kuntaliitoksella vaan alueen tasapuolinen kehittäminen on turvattu nykyisellä kuntarakenteella - kokemukset kuntaliitoksista osoittavat reuna-alueiden palvelujen heikentyneen - maaseudun työpaikat vähenisivät kuntaliitoksessa sekä julkisella puolella että yksityisessä yritystoiminnassa osan palveluista siirtyessä keskittämisen vuoksi pois maaseudulta ja tästä aiheutuvien työpaikkojen määrän vähentyessä Pauli Vaittinen kunnanjohtaja Polvijärvi puh