ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI"

Transkriptio

1 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI TULEVAISUUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Jäsenet Jere Penttilä, kunnanjohtaja, Kontiolahti, puheenjohtaja Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuu Pekka Hyvönen, va. kaupunginjohtaja, Outokumpu Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperi Pauli Vaittinen, kunnanjohtaja, Polvijärvi Pekka Nuutinen, toimitusjohtaja, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jari Lauronen, toimitusjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy (1 (1 Aki Gröhn, varatoimitusjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy, Laurosen sijainen Juhani Rouvinen, kuntajakoselvityksen pääsihteeri, työryhmän sihteeri Tehtävä Työryhmä laatii Joensuun alueen tulevaisuudesta (v. 2030) kolme skenaarioita erilaisten kehitystrendien toteutuessa. Tarkastelun sisältää mahdollisuuksien tulevaisuuskuvan (elinvoimaisuus keskeistä), nykyisen kehityksen mukaisen peruskuvan ja taantuvan kehityksen mukaisen arvion. Erityisesti työryhmän tulee pohtia näköpiirissä olevien mahdollisuuksien (esim. kansainvälistyminen, itäraja) ja uhkien (väestö vähenee, keskittyy ja vanhenee) vaikutuksia alueelle ja niiden tuomia haasteita kunnille ja seudulle. Työryhmä arvioi nykyisen kuntarakenteen ja yhden kunnan mallin eroavaisuuksia seudun kilpailukyvyn/elinvoimaisuuden kehittymisessä soveltaen esim. alla olevaa rakennetta: 1. Selvitysalueen yleiskuvaus (Huom. karttaesityksien hyödyntäminen) - alue - väestö (historia, nykytila ja ennuste 2030, muutoksen kuvaus: määrä, rakenne) 2. Megatrendit ja selvitysalueen uudet hankkeet ja avaukset (Onko merkittäviä isoja?) 3. SWOT - 1. uuden kunnan malli - 2. nykyinen malli 4. Skenaariot tavoitevuosi Mahdollisuuksien malli (positiivinen) - Nykytilan jatkuminen (realismia) - Taantuva malli (negatiivinen) 5. Yhteistyö - seutu - maakunta - Itä-Suomi - kansainvälisyys (lähialueyhteistyö) 6. Vaihtoehtojen tarkastelu

2 2 - uusi Joensuu - jatketaan nykyisellään Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Työryhmä toteutti tehtäväksi annon siinä laajuudessa kuin se käytettävissä olevassa aikataulussa oli mahdollista. Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysalueen viisi kuntaa, Joensuu, Outokumpu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi ovat osa seutukuntajaon mukaista Joensuun kaupunkiseutua, johon kuuluu em. kuntien lisäksi Ilomantsi ja Juuan kunta. Selvitysalueen yhteispinta-ala on 6484 km 2, josta järviä, lampia ja jokia 1326 km 2.. Joensuun kaupungin maapinta-ala on lähes puolet (46 %) koko alueen maapinta-alasta. Selvitys alue rajoittuu lännessä Tuusniemen Ohtaansalmella Täyssinän rauhan ( ) rajalle ja idässä Korpijärvellä Pariisin rauhan ( ) mukaiselle Venäjän rajalle. Itä-

3 länsisuunnassa selvitysalueen rajalta rajalle on matkaa maanteitse noin 150 km. Eteläpohjoissuunnassa rajalta rajalle oleva etäisyys on noin km. Alueella asui vuoden 2012 lopussa henkilöä eli keskimäärin maaneliökilometriä kohti oli noin 22 asukasta. Tiheimmin asuttuna oli pinta-alaltaan suurin kunta Joensuu, jossa oli 31,1 asukasta maaneliökilometrillä, kun harvaan asutuimassa kunnassa Polvijärvellä vastaava lukema oli 5,9. Tiheimmin asuttu alue on Joensuun kantakaupungin ja Lehmon sekä Ylämyllyn muodostama yhtenäinen taajama-alue, jossa oli lähes 1000 asukasta neliökilometrillä ja jonka yhden taajama-alueen väestömäärä on koko selvitysalueen väestöstä 56 %. Alueella on 17 taajamaksi luokiteltavaa aluetta, joissa selvitysalueen asukaista asuu 76 %! Monimuotoisesta maaseutu-alueesta käytetään luokitusta taajaman läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Verotulopohjaltaan alueen kunnat ovat parhaimmankin kunnan osalta alle maan keskiarvon (3560 euroa/asukas) ja siten muuta maata riippuvaisempia valtionosuusperusteista. Paras verotulo asukasta kohti on Joensuulla (3050 euroa) ja huonoin Polvijärvellä (2151euroa). Polvijärvi pystyy verotuloillaan kattamaan 43 % toimintakatteestaan, kun vastaavat luvut olivat vuonna 2012 Kontiolahdella 67 %, Joensuulla 62 %, Liperillä 55 % ja Outokummulla 52 %. Vertailun vuoksi todettakoon, että Uusmaalla verotulot (4340 euroa) kattoivat kuntien toimintamenoista keskimäärin 95 %. Selvitysalueen luonto on kaunista karjalaista vaaramaisemaa, jossa alueen pinta-alasta neljänneksen olevat vesistöt elävöittävät luontokuvaa kuten viljellyt peltomaisematkin, joita erityisesti on alueen länsiosassa. Luontoeläimistö on monipuolista. 3 Väestönkehitys Kuva tilastoalueittaisesta väestömuutoksesta ( sivulla 4) kertoo kuinka viimeisimmän kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut Joensuun kantakaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä noin kilometrin säteellä. Kasvua on tapahtunut pääasiassa muodostetuille uusille taajama-alueille sekä Joensuun kantakaupungin läheisille maaseutualueille. Selvitysalueen väestön kehitystä vuosina on maankäyttö- ja kuntatekniikan työryhmä kuvannut loppuraportissaan seuraavasti: Selvitysalueen väestö on kasvanut vuoden 1980 jälkeen reilulla hengellä (13,2 %). Kunnista Outokumpu ja Polvijärvi ovat olleet selviä väestökatoalueita, menettäen noin neljänneksen väestöstään. Kontiolahti on ollut voimakas kasvaja (+71 %) ja Joensuu ja Liperi maltillisia kasvajia ( %). Absoluuttisesti eniten on kasvanut Joensuun väestö. Joensuun lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että tarkasteltavaan alueeseen sisältyy kuntaliitosten myötä merkittävän väestökadon alueita. Joensuun kantakaupungin kasvu on ollut suhteellisesti suurta ( asukasta, + 24 %).

4 4 Väestömuutos tilastoalueittain selvitysalueella Edellä olevan taulukon Joensuun väestömäärässä on vuosien 1980, 1990 ja 2000 luvuissa mukana silloisten Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran, Enon ja Pyhäselän asukasluvut, joista Tuupovaara ja Kiihtelysvaara liittyivät ns. Vaarat kuntaliitoksella Joensuuhun vuoden 2005 alusta (vajaat 5000 asukasta) ja Eno ja Pyhäselkä vuoden 2009 alusta (noin asukasta)

5 2012= Väestökehityksen tulevaisuusnäkymät vuoteen 2030 Ennustettu väestökehitys : +5,4% Koko väestö Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus e 2017e 2025e 2030e Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Koko selvitysalueen väestön määrä on FCG:n ennakointiaineiston mukaan vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla kasvusuuntainen. Vuodesta 2012 vuoteen 2030 kasvu olisi +5,4 % eli noin 6000 asukasta. Selvitysalueen kuntien ennakoitu väestömäärien kasvu poikkeaa toisistaan. Kasvu keskittyy Joensuun (+5 %, n.3700 as), Kontiolahden (+16,5 %, as) ja Liperin (+8,2 %, as) kuntien alueelle näiltäkin osin pääasiassa alueelle, jonka muodostavat Joensuun kantakaupunki, Lehmo ja Ylämylly yhtenäisenä taajama-alueena. Väestö vähenisi Outokummussa (-11,2 %, -800 as) ja Polvijärvellä (-3,8 %, as). Alueen elinvoimaan ja palvelurakenteeseen ja -verkkoon vaikuttaa myönteisen väestömäärän kasvun lisäksi väestön ominaisuudet kuten ikärakenne ja sairastavuus. Väestön keskittyminen alueen keskustaajamaan aiheuttaa tarpeen ja mahdollisuuden järjestää myös palveluverkkoa uudella tavalla.

6 2012=100 6 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Joensuun selvitysalue e 2017e 2025e 2030e 1-6-vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Väestö e 2017e 2025e 2030e alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Kaikki Lähde:Tilastokeskus Alueen väestön kasvusta huolimatta ennusteiden mukaan työikäisten määrä tarkastelujaksolla vähenee selvitysalueella yli 9 % (n henkilöä) vastaten lähestulkoon selvitysalueen kuntien palveluksessa olevaa henkilöstön määrää. Julkinen hallinto tulee entistä merkittävämmin kilpailemaan alueen muiden elinvoimaa rakentavien tahojen kanssa työvoimasta. Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä laskee vuoden ,45 %:sta 54,7 %:iin. Vanhusten (75+) määrä melkein tuplaantuu (lisäys lähes+8000 henkilöä). Asian voinee ilmaista työikäisten määrän romahtamisena Outokummun (-28 %, henk.) ja Polvijärven osalta (-23%, -700 henk). Huonolta näyttää Joensuunkin (-9 %, 4500 henk) tilanne ja Liperinkään (- 6 %, 500 henk) lukemat eivät ole mairittelevia. Ainoastaan Kontiolahdella näyttää olevan varaa kasvattaa työpaikkoja, tosin niukanlaisesti sielläkin (+ 2 %, +200 henk). Kuntakohtaisilla työvoimakehityksillä voi olla painoarvoa koko selviytymisalueen menestymiselle tulevassa työvoiman kilpailutilanteessa. Paikkakunnalle, jossa ei ole työvoimaa), voi olla vaikea saada kauempaa tulevaa työvoimaa, (vrt. pendelöinti Joensuusta Outokumpuun), jolloin on mahdollista menettää muutoin seudulle tärkeitä työpaikkoja (Outokumpu) työvoiman saatavuusongelman takia. Seudun (selvitysalueen) elinvoiman kehittämisen kannalta monikuntaisuuden ongelmana on työvoiman ja työpaikkojen sijoittuminen suuressa määrin eri kuntiin, jolloin mahdolliset panokset ja verotuotot eivät kohtaa. Esimerkkinä tästä selvitysalueella on

7 Joensuu, jossa on alueen työpaikkakeskittymä, mutta työpaikkaomavaraisuudeltaan alhaiset Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvikin saavat pendelöinnin myötä suuren osan näiden työpaikkojen työntekijöiden maksamasta kunnallisverosta. 7 Joensuu (112 %) ja Outokumpu (104 %) ovat työpaikkaomavaraisia. Tunnettua on Outokummun kaupungin merkittävä panostus teollisuuskylään, jolla panostuksella saatiin korvaavia työpaikkoja kaivostoiminnassa menetetyille työpaikoille. Kontiolahden ja Liperin työpaikkaomavaraisuus on alle 70 %. Kontiolahden työllisestä työvoimasta 55 % työllistyy Joensuussa, Liperin vastaava luku on 41 %. Viimeaikaisessa selvitysalueen väestön ominaisuuksien kehityksessä on selvitysalueen osalta ollut positiivista elinvoimavertailussa käytettyihin vertailupaikkakuntiin nähden muita suotuisampi sairastavuuden kehitys. Väestöön liittyvää FCG:n ennakointiaineistoa on laajemmin kuntajakoselvityksen selvitysosion aineistossa

8 8 Elinvoimaa vahvistava selonteko Työryhmä päätyi laatimaan selonteon näkymistä ja toimenpiteistä selvitysalueen elinvoiman kehittämiseksi. Selonteko perustuu paljolti niihin strategioihin, ohjelmiin ja tavoitteisiin, joita alueella on jo hyväksytty (mm. Joensuun seudun kasvustrategia) Nykytila ja historia Kuvaus selvitysalueen elinkeinoelämän tilasta. Listaus keskeisimmistä toimialoista (nyt ja kehitystrendi viime vuosien ajalta); työpaikat, liikevaihto, yritysten määrä Vuoden 2011 alussa selvitysalueella oli uuden TOL luokituksen mukaan yhteensä reilut työpaikkaa, josta - alkutuotannossa reilut jalostuksessa reilut palveluissa reilut Tarkemmin tarkasteltuna työpaikkojen määrä on viime vuosina kehittynyt päätoimialoilla seuraavasti: - Teollisuustyöpaikat : (+ 413 kpl / 5,4 %) - Majoitus- ja ravitsemistoiminta : (+ 101 kpl / 8,1 %) - Koulutuksen työpaikat : (+ 337 kpl / 8,6 %) - Terveys- ja sos.palvelujen työpaikat : (+ 622 kpl / 8,0 %) Teollisuustyöpaikkojen osalta eniten työpaikkoja on metalli- ja muovituotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (vuoden 2012 lopulla yli 3 000) sekä kumija muovituotteiden valmistuksessa (yli 760). Metallimalmien louhinta sekä muu kaivostoiminta ja louhinta työllistivät selvitysalueella v henkilöä ja sitä palveleva toiminta n. 300 henkilöä. Maataloudesta toimeentulonsa saavia on tällä hetkellä noin henkilöä ja tukia hakeneita maatiloja Maatalouden myyntitulot 33,5 M (maidon osuus 27 M ja naudanlihan osuus vajaa 7 M ), maatalouden tulotuet 31,5 M ja metsätulot 10,5 M sekä maatilojen sivuansiot 27 M. Joensuun seudun maaseutupalvelut on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alussa. Mukana ovat Joensuun seudun kunnat ja hallinnoivana kuntana toimii Liperi. Maataloustuotteiden jalostuksessa on n. 500 työpaikkaa. Selvitysalueella oli vuonna 2005 yhteensä yritystä ja vuonna 2011 yhteensä (kasvua +736). Teollisuuden (TOL luokat BCDE) liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä noin 1,93 mrd ja vuonna 2011 noin 2,21 mrd. Selvitysalueella toimii monipuolinen koulutustarjonta. Vuonna 2011 opiskelijoita oli Itä- Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 7845 (tutkinto-opiskelijat), Karelia ammattikorkeakoulussa 3784, Pohjois-Karjalan ammattiopistossa 4139 ja Pohjois- Karjalan aikuisopistossa (koko Pohjois-Karjala). Selvitysalueen kuntien ostot yksityiseltä sektorilta ovat n. 143 milj. euroa vuodessa. Jos palveluhankinnoista kohdistuisi 124 miljoonaa euroa paikallisille yrityksille, niin kerrannaisvaikutuksia syntyy lähes 50 miljoonan euron edestä, ja työllisiä noin kpl. On myös huomioitava, että lukemiin eivät sisälly materiaalihankinnat, jotka ovat yhteensä 28,4 miljoonaa euroa, koska niiden kohdistaminen olisi ollut tietojen valossa mahdotonta.

9 Kuntien panostukset elinkeinoelämän kehittämiseen; JOSEK, TP, Maaseutuelinkeinot ja alkutuotanto, hankerahoitukset, investoinnit, professuurit, infra yms. Kuntien panostus elinkeinojen kehittämiseen Josek Oy:n kautta on 24,23 /asukas/vuosi, selvitysalueella yhteensä 2,735 M / vuosi. Tällä rahoituksella Josek Oy hoitaa yritysneuvonnan, seutumarkkinoinnin (ml. investointimarkkinoinnin) ja vastaa Josek Oy:n itsensä sekä muiden toimijoiden hallinnoimien, seudun elinkeino-ohjelmaa toteuttavien, hankkeiden omarahoitukseen tarvittavan kuntarahoituksen. JOSEK Oy:n panostus elinkeinoelämän kehittämiseen on ollut jaettavana olevan hankerahoituksen kautta tarkasteltuna viime vuosien aikana noin 1,2 M / vuosi. Tällä kuntarahoituksella on aikaan saatu tähän mennessä noin 39 M :n hankesalkku Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteutuksessa. Tässä eivät ole mukana yrityshankkeet. Kuntarahoituksella on rahoitettu elinkeino-ohjelman painopisteiden mukaisia kehittämishankkeita seuraavilla painopisteillä: tuotannolliset alat, matkailu ja luovat alat, hyvinvointipalvelut, kauppa ja palveluliiketoiminta sekä tutkimus, koulutus ja innovaatio. Joensuun kaupunki on panostanut Joensuun Tiedepuiston Oy:n hallinnoimaan osaamiskeskusohjelmaan noin 0,3 M / vuosi. Josek Oy vastaa seudullisen elinkeinoohjelman laatimisesta ja koordinoinnista. Selvitysalueen kuntien panokset yritystilojen rakentamiseen ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden ( ) aikana seuraavat: Joensuu 60,8 M (82,0 /as/v) Kontiolahti 8,0 M (56,2 /as/v) Liperi 8,0 M (64,9 /as/v), josta hoivakotien osuus 5,1 M (40,7 /as/v) Outokumpu 19,6 M (266,9 /as/v) Polvijärvi 2,2 M (47,4 /as/v) Kuntien omat alkutuotannon kehittämispanostukset ovat tällä hetkellä Liperin ja Polvijärven osalta yhteensä ja Leader -toiminnan kehittämispanostusten osalta selvitysalueella yhteensä Joensuulla on jaettavana lisäksi kylien ja alueiden kehittämiseen ja Kontiolahdella Lisäksi yhteistoiminta-alueen maaseutulautakunnan kautta agrihankkeiden kuntaosuudet 120 / maatila, yhteensä / vuosi, mikä mahdollistaa noin 1,7 M :n hanketason / vuosi. Kontiolahdella on varattu yritystoiminnan kehittämiseen / vuosi. Itä-Suomen yliopistoon on perustettu fotoniikan sovellukset ja kaupallistaminen - professuuri, jota rahoittavat hankerahoituksella mm. Joensuun kaupunki, JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tulevaisuus Kuvaus selvitysalueen elinkeinoelämän tilasta vuonna 2017 ja 2020/2030. Listaus keskeisimmistä painopistealoista, työpaikat, liikevaihto, yritysten määrä ym. Vuonna 2017 selvitysalueen työpaikkamääräksi arvioidaan noin ja vuonna 2030 noin (lähde: soveltaen Pohjois-Karjalan strategia 2030, maakuntasuunnitelma). Työpaikat jakautuvat 2017 ennusteen mukaan pääluokittain seuraavasti: - alkutuotannossa noin jalostuksessa noin palveluissa noin

10 10 Työpaikkalisäyksen (3900 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä) vaikutus selvitysalueen kuntien vuosittaiseen verotuloon on n. 29 M. Selvitysalueen elinkeinoelämän ja elinvoiman kehittämistä ohjataan parhaillaan laadittavana olevalla Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmalla Vuoden 2012 lopulla valmistuneessa Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategiassa on valittu ne kehittämisen painopistealueet, joiden menestymiseen alueella uskotaan ja joiden kehittämiseen ja toiminnan edistämiseen laadinnassa mukana olleet osapuolet sitoutuvat tulevaksi 5-10 vuodeksi. Strategia painottuu Joensuun kaupunkiseudun innovaatiopolitiikkaan, ollen näin keskeinen osa alueen elinkeinopolitiikkaa ja sitä kautta tulevaa uutta seudun elinkeino-ohjelmaa Kasvustrategiassa määritellyt painopisteet muodostavat kehittämiskohteiden ytimen, jota täydennetään muilla elinkeino-ohjelmassa tarvittavilla painopisteillä (mm. matkailu, kauppa ja kansainvälistyminen). Kuvassa on kasvustrategian painopistealueisiin liittyviä kasvua kuvaavia tunnuslukuja. Taulukossa on huomioitava, että luokittelu painopisteisiin ei ole toimialakohtaista, joten yksittäiset toimijat voivat kuulua samanaikaisesti useampaan painopisteeseen. Esimerkiksi metsäkoneiden sekä puun käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvän muun teknologian valmistus on sekä metsäbiotalouden painopisteessä että korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteiden painopisteessä. Tulevaisuus 2017 maaseutuelinkeinojen osalta: Tukia hakeneita maatiloja on noin 900. Maatalouden myyntitulot noin 30 milj.. Maatalouden tulotuet noin 30 milj.. Metsätulot noin 10 milj.. Maatilojen sivuansiot noin 25 milj.. Maataloudesta toimeentulonsa saavia noin henkilöä. Tulevaisuus 2030 maaseutuelinkeinojen osalta: Tukia hakeneita maatiloja on noin 500. Maatalouden myyntitulot noin 25 milj.. Maatalouden tulotuet noin 20 milj.. Metsätulot noin 10 milj.. Maatilojen sivuansiot noin 20 milj.. Maataloudesta toimeentulonsa saavia noin 900 henkilöä. Skenaariossa vaikuttavimpana tekijänä on EU:n tukien määrä, joiden on arvioitu pienenevän noin 40 % nykytasosta.

11 Venäjän vaikutusta elinvoiman kehittymiseen voidaan arvioida mm. alla olevaan taulukkoon koottujen venäläismatkailijoiden määrän ja tax-free kaupan kasvulla. Venäläismatkailijoiden jättämän rahamäärän arvioidaan olevan tax-free kauppaan nähden nelinkertainen 11 Kasvun mittari Värtsilä-Niiralan rajanylitykset Kasvutavoite vuoteen % / v (1,5 2,2 milj.) Tax free -kauppa +15 % / v (13 20 milj. ) Matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys (kokonaismyynti) Kaupan lisätarve Joensuun ydinkaupunkiseudulla (venäläiset matkailijat) Venäjä - tavoitteiden työllistävä vaikutus +15 % / v (50 80 milj. ) Kasvutavoite vuoteen 2020 Vuoteen 2020: +15 % / v (1,5 4,4 milj.) Vuoteen 2020: +15 % / v (13 40 milj. ) Vuoteen 2020: +15 % / v ( milj. ) (ei huomioitu viisumivapautta) Vuoteen 2020; k-m2 / 47 milj. (päivittäistavarakauppa) k-m2 / 35 milj. (tilaa vievän tavaran erikoiskauppa) k-m2 / 60 milj. (muu erikoiskauppa) Vuoteen 2020: , joista 30 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä vähittäiskaupassa tavoitteita vuoteen 2030 vuoteen 2030 on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa yhteensä noin k-m2, josta päivittäistavarakauppa k-m2 ja tilaa vievä erikoistavara k- m2, muu erikoiskauppa k-m2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin k-m2. Koko vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina on noin k- m2. Seudulta vaadittavat välttämättömät toimenpiteet kasvun turvaamiseksi Kasvustrategia vuoteen 2020: Kasvustrategian teema ja valitut kehittämisen peruselementit on strategiassa tiivistetty visioon: Älykäs ja kestävä kasvu - Tasapainoinen luontosuhde Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu alueena, jossa sekä voimakkaasti kasvava elinkeinoelämä että houkutteleva elinympäristö. Ne - rakentuvat luonnon, osaamisen ja elämyksellisyyden pohjalle. - noudattavat kestävän kehityksen, älykkään kasvun ja tasapainoisen luontosuhteen eettisiä periaatteita. Vision pohjalta on Joensuun seudun kasvustrategialle ja sitä tukevien rakenteiden kehittämiselle valittu kolme laajempaa painopistealuetta: 1. Metsäbiotalous 2. Teknologia, materiaalit ja ICT (sis. mm. fotoniikka, korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteet)

12 12 3. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Painopistealueiden valintojen keskeiset kriteerit ovat liittyneet: 1) Osaamiseen, joka on alueen kehittämiseen liittyvissä strategiaprosesseissa tunnistettua, 2) painopistealueella jo olevan elinkeinoelämän merkitykseen seudulle sekä 3) odotuksiin painopistealueen tulevaisuuden vahvoihin kehitys- ja kasvumahdollisuuksiin Kasvun turvaaminen Joensuun seudulla elinkeinopolitiikan jalkauttaminen tehdään pääasiassa JOSEK Oy:n ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n toiminnan kautta. Kasvun turvaaminen edellyttää, että seudulla säilyy nykyinen koulutustarjonta ja elinkeinojen kehittämiseen on jatkossakin käytettävissä vähintään vastaavat vuosittaiset resurssit kuin nykyisin. Kasvustrategiassa on myös todettu yhteisesti kaikkien keskeisten elinkeinoelämää kehittävien organisaatioiden toimesta, että kasvustrategian onnistunut toteutuminen edellyttää ainakin seuraavia asioita: - Seudulla on valittuihin painopistealoihin liittyvä maailman huippuluokkaan kuuluva tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä, joka luo vahvan pohjan uuden liiketoiminnan kehittämiseen, osaavan työvoiman saamiseen ja osaamisen kehittämiseen. - Kasvustrategiaan sitoutuneet toimijat tukevat omilla valinnoillaan vision mukaistentavoitteiden saavuttamista. - Elinkeinopoliittinen päätöksenteko tukee strategian toteuttamista. - Strategiaa ja sen toimenpideohjelmaa kehitetään ja seurataan yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. - Kasvua tukevia toimenpiteitä kohdennetaan paitsi yksittäisiin painopistealueisiin, myös painopistealueiden väliseen yhteistoimintaan ja rajapinnoilla tehtäviin uusiin avauksiin. Kasvun turvaaminen maaseutuelinkeinojen osalta Investointi- ja kehittämisrahoitus on turvattava, koska alenevien katetuottojen myötä tiloilla ei ole mahdollisuutta tehdä investointeja tulorahoituksella. Investoinnit vaativat neuvontaa ja ohjausta, jota toteutetaan eri välineillä. Vuoteen 2020 saakka hanke, neuvonta ja Leader -toiminnan resursointi tulee olla vuoden 2012 tasoinen. Siitä eteenpäin tulevaisuus ja tarpeet riippuvat EU:n ohjelmakausien kehittämislinjauksista, sekä kansallisista päätöksistä. Rakennemuutos kasvattaa edelleen tilakokoja ja elintarvikkeita tuotetaan yhä pienemmillä katteilla. Toisaalta, ilmastonmuutos ja maailmanelintarviketuotannon katastrofit voivat muuttaa kehityksen suuntaa arvaamattomalla tavalla. Vetovoimaisuus Joensuun seudun korkea vetovoimaisuus konkretisoituu seudun eduksi ainakin seuraavissa valintatapahtumissa: Yritysten ja organisaatioiden valitessa sijaintipaikkaa joko osalle tai koko toiminnalleen Yksittäisten henkilöiden valitessa opiskelun tai työnteon paikkakuntaa Yksittäisten henkilöiden valitessa kohdetta tilapäiseen vierailuun (esim. matkailu, seminaarit)

13 Yritysten, organisaatioiden ja yksittäisten henkilöiden päättäessä jatkaa olemistaan seudulla Yritysten sijoittumisen kannalta keskeistä ovat ainakin seuraavat seudulta löytyvät asiat: Toimiva infrastruktuuri (sähkö, vesi, viemäröinti, jätehuolto, liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet ) Toimivat julkiset palvelut Osaavan henkilöstön saatavuus Kriittisen osaamisen saatavuus Toiminnan edellyttämien tilojen löytyminen (toimisto, tuotanto, myynti ) Raaka-aineiden saatavuus ja/tai läheisyys Toimintaa tukevien yritysten, organisaatioiden, testausympäristöjen ja yritystoimintaa palvelevien toisten yritysten olemassaolo Tukirahoitusmahdollisuudet Yksittäisten henkilöiden paikkakunnan valintaan vaikuttavat ainakin seuraavat asiat: Sopivien työ- ja/tai opiskelupaikkojen löytyminen (itselle ja puolisolle) Sopivien vapaa-ajanpalveluiden löytyminen Perheellisille tärkeiden asioiden olemassaolo laadullisesti korkeatasoisesti mm. o Lasten päivähoito o Koulut o Terveydenhuolto Kauppa ja palvelut Työvoiman saatavuus Joensuun kaupunkiseudun elinvoiman kehittämisen edellytyksistä yksi haasteellisimpia kysymyksiä tulee olemaan työvoiman saatavuus. Selvitysalueen työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä 6500 henkilöllä ja samaan aikaan on ennakoitu elinvoimaa vahvistavien toimien tuovan yksityisille toimialoille lisäystä 3900 työpaikkaa. Ennustetun työikäisen väestön ja työvoimatarpeen erotus on runsas henkilöä (15 %) Vaikka sama kysymys on koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuskuvan keskiössä ja valtiovalta siten tulee toimillaan edistämään työvoiman määrällistä ja laadullista riittävyyttä, on Joensuun kaupunkiseudun osattava silti olla mm. sijaintinsa vuoksi asian suhteen aktiivinen ja omatoiminen. Keskeiseksi asiaksi muodostuu kaupunkiseudun asukkaiden suhtautuminen maahanmuuttoon ja erityisesti maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimien uskottavuuteen. Joensuun kaupunkiseudun yksi vahvuus työvoiman saatavuuden turvaamisessa on alueen hyvä ja monipuolinen koulutustarjonta. 13 swot SWOT- analyysi on tehty periaatteella: Mitkä olisivat yhdistyneen alueen (Uuden Joensuun) vahvuudet ja mahdollisuudet suhteessa nykyiseen kuntarakenteeseen perustuvaan kuntien kautta toimivaan alueeseen? Vahvuudet Vetovoimaisuuden lisääntyminen Yhtenäinen päätöksenteko Resurssit (esim. investoinnit, rahoitus) Kilpailukyvyn lisääntyminen Edunvalvonta ja markkinointi Heikkouksia Toiminnan keskittyminen Reuna-alueiden kehittäminen (kiinnostus) Yksittäisen kuntalaisen vaikuttamisen mahdollisuudet Monimuotoisuuden väheneminen (mahdollisesti)

14 14 Mahdollisuudet Tuottavuuden paraneminen Houkuttelevuus sijoituskohteena Mielikuva suhteessa muihin kaupunkeihin ja alueisiin Merkittävämpien toimijoiden houkuttelu Venäjän parempi hyödyntäminen Erityispalvelut Uhat Eturistiriidat (alussa) Päätöksenteon tehottomuus Kehityksen jarruttaminen Byrokratian lisääntyminen Lähipalvelujen väheneminen Pienten yritysten huomioon ottamisen heikentyminen Uuden Joensuun etuja ja haittoja nykytilaan verrattuna Etuja Strategisella yhdistymisellä uudesta Joensuusta tulee niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uusi Joensuu voi maan 8. suurimpana kaupunkina menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. - Uusi Joensuu voi vallata itäisen Suomen yhteistyöverkoston johtajan aseman ja nousta merkittäväksi yhteistyökumppaniksi Venäjän lähialueen suuntaan. - Uusi Joensuu voi verkottua vahvasti kolmen kehityskäytävänsä ja liikennesuuntansa kehittämiseksi. - Uusi Joensuu kokoaisi alueen työssäkäynnin ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta. - Uusi Joensuu voi toimia lähidemokratiakehityksen suunnannäyttäjänä Suomessa. - Uuden Joensuun myötä voidaan purkaa alueellisia ja seudullisia yhteistyöorganisaatioita, jolloin hallinto selkiintyy. - Uusi Joensuu pystyy vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta koko maakunnalle. 1 - Uusi Joensuu on selkeä ja kiinteä työssäkäynti- ja asiointialue. Työssäkäynnin näkökulmasta Kontiolahti ja Liperi kuuluvat ehdottomasti samaan kokonaisuuteen Joensuun kanssa, koska molemmista on yli 40 %:n pendelöinti Joensuuhun. - Uusi Joensuu pystyy turvaaman asukkaiden palvelut kestävästi ja takaamaan myös niiden laadun erityisesti lähipalveluiden, mutta myös peruskoulun 7-9 luokkien kuin toisen asteen koulutuksenkin osalta pitkälle tulevaisuuteen. - Uusi Joensuu parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. - Uudessa Joensuussa on mahdollista rakentaa koulutuksen osalta keskeytymättömät palvelut varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakoulutukseen. - Uusi Joensuu voi turvata ja jopa laajentaa vapaa-aika- ja erityisesti kulttuuripalveluita (teatteri, kaupunginorkesteri, SM-liigan jalkapallo- ja jääkiekkojoukkue, ampumahiihto jne.) Välittömiä mahdollisuuksia uusi Joensuu tarjoaisi sivistyspalveluiden palveluverkon nykyistä järkevämmässä kehittämisessä, palveluverkon monikäyttöisyyden lisäämisessä ja käyttöasteiden nostamisessa sekä hallinnon rationalisoinnissa (kts. sivistystyöryhmän raportti). 1 Jo yksin väestötekijät aiheuttavat useimmissa maakunnan kunnissa niin suuren palvelutarpeen muutoksen, ettei nykyisellä kuntarakenteella ole edellytyksiä vasta, siihen. Kaikki maakunnan kunnat paitsi Kontiolahti, Joensuu ja Liperi ovat vähintään kolmella väestömittarilla viidestä koko maan heikoimman kahden viidenneksen joukossa. (Elinvoimainen kunta ja palvelurakenne, osa II, VM 2012)

15 Teknisten verkostojen kunto ja ylläpito voidaan varmistaa nykyistä paremmin kuntien voimavarojen yhdistyessä. Maankäytön nykyistä suunnitelmallisempi toteutus uuden kunnan alueella mahdollistaa uusien verkostojen investoinnit nykyistä taloudellisemmin. Palveluiden sähköistämiseen on paremmat taloudelliset edellytykset yhdistyneessä kunnassa. Uudisalueiden rakentaminen muuttuu suunnitelmallisemmaksi 2, kaupunkimaisen alueen läheisen alueen hajarakentamisen suhteellinen osuus pienenee ja yhdyskuntarakenne muuttuu taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Vaikutus näkyy erityisesti liikenneverkoissa, teknisissä verkoissa ja joukkoliikenteessä (kts. Kuman raportti) - Uusi Joensuu voi vaivattomasti toimia alueen lainvoimaisen yleiskaavan toteuttamisessa. Kaikkiaan kunnallistekniikan hallinnointi ja toteutus helpottuu. - Uusi Joensuu lisää elinvoimansa turvaamiseen käytettäviä resursseja. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen on välttämätöntä ja edellyttää kaupungilta myös vuosittain merkittäviä resursseja. - Uusi Joensuu on yritystoiminnan kannalta kiinnostava ja tarjoaa nykyistä paremman alustan yritysten integrointiin alueelle. - Uudessa Joensuussa voidaan synnyttää välttämätön yhteistyön ja yhdessä tekemisen iloinen karjalainen henki. Pienet työyhteisöt ovat haavoittuvaisia ja ainoan erityisosaajan poistuminen voi vaikeuttaa palveluiden järjestämistä pitkäksi aikaa. Suurempi työyhteisö tarjoaa paremmin ammatillista tukea ja on vähemmän haavoittuvainen henkilöstön muutosten tilanteissa. Yhdistymisavustus on 9 milj. ja valtionosuus yhteensä kasvaa 1.2. milj. /v. Strateginen kehittävä yhdistyminen mahdollistaa talouden tasapainottamisen pitkälle tulevaisuuteen. Haittoja/uhkia - yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopiste siirtyy kaupunkiin ja sen lähialueille. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen hiljenee taajamien ulkopuolella ja haja-asutusalueilla - Uusi Joensuu voi olla uhka paikalliselle kehittämiselle, koska nykyinen kunta tekee merkittävää kehittämistyötä alueellaan eikä sen poistumista voi korvata - lähidemokratia toimii parhaiten nykyisellä kuntarakenteella. Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen toteutuu paremmin pienemmissä kuntakokonaisuuksissa. Kuntapäättäjiin on helppo ottaa yhteyttä. He ovat omien alueidensa asiantuntijoita. Myös virkamiehet ovat usein tuttuja ja yhteydenotto on helppoa. - asiakkuuksissa moniammatillisen palvelun häviäminen yli hallintokuntarajojen työskennellen (yhden asian hoitamista suuressa organisaatiossa). Asiakkuuksia ei hoideta kokonaisvaltaisesti (esim. sote-te-asuminen-työllisyys). - isossa organisaatiossa tehtävät erikoistuvat ja tehtävien mielekkyys voi heiketä - iso organisaatio on jäykempi ja se lisää toiminnan monimutkaisuutta ja esimiestasoja - kuntalaisten näkökulmasta erilaiset taksat nousevat, kun maaseutumaisissa kunnissa verotuksella kustannuksia jaetaan kaikkien kesken 15 2 Kontiolahden Lehmo ja Onttola ovat kasvaneet kiinni Joensuun keskustaajamaan, Lehmon etäisyys Joensuun keskustasta on 7 km ja Onttolan 8 km. Myös Pielisjoen itäpuolelle Kontiolahden Kulhoon välittömästi Joensuun rajan tuntumaan 9 km:n etäisyydelle Joensuun keskustasta on syntynyt tiivistä taajamaista asutusrakennetta. Liperin puolella Ylämylly sijaitsee välittömästi Joensuun rajan takana n. 9 km:n etäisyydellä Joensuun keskustasta. Joensuun lentokenttä on osin Liperin, osin Kontiolahden puolella. (Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, osa II, VM 2012)

16 - nykyiset kunnat käyttävät merkittäviä panostuksia elinvoiman turvaamiseksi alueellaan ja on uhkana, että kehittämisen kokonaisresurssit vähentyisivät uudessa kunnassa - maaseudun työpaikat vähenisivät kuntaliitoksessa sekä julkisella puolella että yksityisessä yritystoiminnassa osan palveluista siirtyessä keskittämisen vuoksi pois maaseudulta - yrityksiltä ja kolmannen sektorin toiminnalta häviäisi kuntaliitoksessa läheinen toimintaa tukeva yhteistyökumppani - palvelujen etääntyessä turvattomuus/syrjäytyneisyys maaseutualueella kasvaa - kunnassa, jossa palvelut on järjestetty taloudellisesti ja tehokkaasti ja kunnan talous on tasapainossa, ovat asukkaat menettäjiä kuntaliitoksessa 16 Yhteistyö Seutu Joensuun seudun kunnilla on olemassa oleva vahva yhteistyön perinne. Toiminnallisesti seutuyhteistyön eri ajanjaksoja voi luokitella seuraavasti: vuosituhannen vaihteen molemmin puolin vallitsi yhteistyötunnustelujen aikakausi. Viime vuosikymmenen puolivälin tietämillä siirryttiin seutuyhteistyössä toteutuksen aikakauteen. Paras lainsäädäntö vauhditti sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueiden perustamista. Valtioneuvoston käynnistämä kuntauudistus ja sen osana toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen toteuttavat myös Joensuun

17 seudulla todellisten rakenteiden muutoksen aikakauden. Outokummun ja Joensuun kaupunkien esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntaselvittäjän nimeämiseksi selvittämään ko. kuntien kuntaliitosta vauhdittaa koko ydin kaupunkiseudun kuntarakenteen tarkastelua asukkaan kasvava kaupunkiseutu Joensuun seutuun kuuluvat Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin, Ilomantsin, Juuan ja Polvijärven kunnat ovat perustaneet yhteisen seutuhallinnon toteuttamaan sopimusperusteista yhteistyötä. Seutuyhteistyötä harjoittavissa kunnissa on noin asukasta. Nykyisen kaltainen seutuhallinto on Joensuun seudulla toiminut vuodesta 2004 alkaen. Seutuhallinnon aikana ovat Joensuun kaupunkiin yhteistyökunnista liittyneet Kiihtelysvaara vuonna 2005 sekä Eno ja Pyhäselkä vuonna Vuoden 2005 alusta Joensuun kaupunkiin liittyi myös seutuhallintoon kuulumattomana Tuupovaara kunta. Ilomantsin kunta, joka valtakunnallisessa seutukuntajaottelussa on vuoden 2005 alusta kuulunut Joensuun seutukuntaan, liittyi seutuhallinnon toimintaan vuoden 2009 alusta ja Juuan kunta vuoden 2010 alusta siirryttyään Pielisen - Karjalasta Joensuun seutukuntaan Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta annetun lain mukaisiin kaupunkiseutusuunnitelmavelvoitteen mukaisiin kuntiin kuuluvat Joensuu, Kontiolahti ja Liperi (myös Joensuun kaupunkiin liittynyt Pyhäselkä). Kaupunkisuunnitelma laadittiin Ilomantsin kuntaa lukuun ottamatta myös kaikkien muiden seutukunnan kuntien kesken. Seutustrategiasta kaupunkiseutusuunnitelmaan Joensuun seudun kunnat ovat hyväksyneet Joensuun Seudun strategiasuunnitelma Lisäksi seudulle on hyväksytty Joensuun seudun elinkeino-ohjelma ja Joensuun seudun maaseutuohjelma Joensuun seudun yleiskaava 2020 hyväksyttiin seutuvaltuustossa Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta annetun lain edellyttämä kaupunkiseutusuunnitelma laadittiin osana strategiasuunnitelmaa. Kaupunkiseutusuunnitelmassa ovat mukana kaikki seutuyhteistyötä Joensuun seudulla harjoittavat kunnat. Suunnitelma sai valtakunnallisessa arvioinnissa parhaat pisteet. Voimassa oleva seudun visio (seutuhallinnon hyväksymä) Vahva kansainvälinen osaamiskeskittymä ja yhteistyö elinkeinojen, työllisyyden ja korkeatasoisen koulutuksen jatkuvassa kehittämisessä tarjoavat vetovoimaisen sijaintipaikan tulevaisuutta tekeville osaajille ja yrityksille. Vireä elinkeinoelämä ja virikkeellinen, turvallinen ja puhdas asuinympäristö sekä asukkaiden käytössä olevat kunnallisten ja yksityisten palveluntarjoajien tuottamat monipuoliset palvelut tekevät Joensuun seudusta kilpailukykyisen asuinseudun. Kuntayhteistyö, jossa isäntäkunnalle on uskottu päätösvalta, on seudulla monipuolista. Kun huomioidaan kuntayhtymien rooli, (joissa ei ole kuntalaisten vaaleilla valitsemia päättäjiä), supistuu monen yksittäisen kunnanvaltuuston päätösvalta kunnalle kuuluvissa tehtävissä pariin kymmeneen prosenttiin käytettävissä olevasta budjetista. Selvitysalueella ei kuntayhteistyöllä toteutettavien toimintojen merkittävää monipuolistumista ole nähtävissä, ainakaan vapaaehtoislähtöisesti. 17

18 18 Seutuyhteistyönä toteutettavia toimintoja Maakunta Kuntien keskinäinen maakunnallinen yhteistyö konkretisoituu pääosin maakuntaliiton ja muiden maakunnallisten kuntayhtymien lakisääteisten toimintojen kautta. Maakunnallista Pohjois-Karjalan pelastustoimea ylläpitää Joensuun kaupunki. Maakunnallisena kuntien yhtiönä toimii Pohjois-Karjalan tietotekniikka Oy, joka vastaa maakunnan kuntien ja kuntayhtymien tietoteknisestä toiminnasta sekä matkailunmarkkinoinnissa Karelia Expert Oy. Myös Joensuun seutuhallinnon toiminnoista on kehittynyt maakunnallisia toimintoja kuten hankintatoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta. Maakuntaliiton avulla hoidetaan myös alueen yhteistä edunvalvontaa. Lisäksi maakuntaliiton toimintana järjestetään säännöllisiä kuntien johdon sekä joidenkin muiden asiantuntijaryhmien kokoontumisia, joissa käsitellään ajankohtaisia kunta-asioita kuten lainmuutosten vaikutuksia ja taloutta. Maakuntatason toimintaa on valtion viranomaistahojen ja esim. rajavartioston kanssa ja maakunnallisesti toimivien järjestöjen kanssa. Mikäli sote uudistus toteutuu hallituksen linjausten mukaan, maakunnallinen yhteistyö saa Uuden Joensuun osalta nykyistä konkreettisemman sisällön.

19 Itä-Suomi yhteistyö Selvitys-alueen Itä-Suomi yhteistyö kanavoituu pääasiassa maakuntaliiton toimintana. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivustolla todetaan mm., että se on perustanut yhdessä Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Kainuun kanssa Itä-Suomen neuvottelukunnan, jonka puitteissa tehdään tiivistä, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Neuvottelukunta edistää yhteisiä itäsuomalaisia asioita, antaa muun muassa yhteisiä kannanottoja ja suosituksia. Itä-Suomen EU-toimisto Brysselissä toimii suuralueen yhteisenä edunvalvojana mm. EU-asioissa. Itä-Suomen Business-edustusto Pietarissa palvelee erityisesti alueen yritysten Venäjä-hankkeissa. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmia (EAKR ja ESR) toteutetaan Itä-Suomessa Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo maakunnissa. Joensuun kaupungilla on Itä-Suomen alueella yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa. Myös Nopeat Itäradat neuvottelukunnan toiminta on laajaa itäsuomalaista yhteistyötä. Itä-Suomi yhteistyössä on nähtävissä yhteisyön syventymistä mm. vaalipiirijaon myötävaikutuksesta. Selvitysalueen kannalta kuntien yhdistyminen toisi ns. leveämpiä harteita tähänkin toimintaan. Rajayhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivustolla todetaan: Pohjois-Karjalalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli 300 kilometriä ja Niirala-Värtsilä kansainvälinen rajanylityspaikka sijaitsee maakunnassa. Rajanylittävä yhteistyö Venäjän kanssa on yksi maakunnan vahvuuksista ja yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuonna 2000 Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta perustivat Euregio Karelia yhteistyöalueen. Euregio Karelian avulla alueet tekevät mm. yhteistä edunvalvontaa Suomen ja Venäjän keskushallintojen sekä Euroopan unionin suuntaan. Ohjelmaperusteista yhteistyötä Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta ovat tehneet vuodesta 1996 saakka. Nykyinen alueella toimiva EU-ohjelma on Karelia ENPI CBC -ohjelma. Pohjois-Karjalan maakunta tekee yhteistyötä myös muiden Euroopan ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden kanssa. Maakunta on Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) jäsen. Maakuntaliiton rajayhteistyön (jossa myös selvitysalueen kunnat ovat osallisia) lisäksi Joensuun kaupungilla on omassa kansainvälisessä toiminnassaan mm. ystävyyskuntayhteisyötä ja siihen liittyvää hanketoimintaa Petroskoin kaupungin kanssa. Myös seudun elinkeinoyhtiö Josekilla on yhteisiä hankkeita venäläisten kanssa. Liperillä ja Kontiolahdella on yhteistyösiteitä suomen sukuiseen Äänisen rantaseudulla asuvan vepsäläiskansaan. Mm Itä-Suomen Yliopistolla ja Ammattikorkeakoululla on useita yhteishankkeita venäläisten kanssa. Rajayhteistyön haasteita tulee olemaan mm. toimet Niirala-Värtsilä rajanylityspaikan kautta kulkevan tavaraliikenteen (teollisuustuotteiden vienti ja tuonti, rajakauppa) lisäämiseksi, rajanylityspaikkojen kasvavan henkilöliikenteen ja oletettavan viisumivapauden vaatiman infran toteutus rajan molemmilla puolilla, tutkimuslaitosten yhteistyön tuottamien innovaatioitten saaminen yritysten tuotannolliseen toimintaan, alueen elinkeinoelämän kansainvälinen verkottuminen, investointien edistäminen ja hyödyntäminen molemmin puolin rajaa, matkailutuotteiden kehittäminen ja yhteiset työmarkkinat. 19

20 20 Työryhmän jäsen Pauli Vaittisen eriävä mielipide tulevaisuustyöryhmän raporttiin: Viitaten tulevaisuustyöryhmässä tekemääni esitykseen ilmoitan, että työryhmän jäsenenä en voi hyväksyä tulevaisuustyöryhmän raporttia esitetyssä muodossa, koska raportti korostaa kuntaliitoksen kuviteltuja etuja. Edellä olevan perusteella jätän työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen, jonka pyydän kirjaamaan raporttiin. Liitteenä Pauli Vaittisen näkemykset kuntaliitoksen haitoista

21 Liite Pauli Vaittisen tulevaisuustyöryhmän loppuraporttiin jättämään eriävään mielipiteeseen: - maaseudulla nyt olevat palvelut heikentyvät olennaisesti kuntaliitoksen vaikutuksesta - palvelut keskittyvät pois maaseudulta ydinkaupunkiin - lähipalvelut maaseudulta viedään kauemmaksi kuntalaisilta - pidemmät etäisyydet aiheuttavat maaseudun asukkaille kustannuksia ja vaivaa, pidempiä odotusaikoja ja jonoja palveluihin - itsenäinen nykyinen kunta menettää kokonaan päätösvaltansa palvelujen järjestämisessä ja päätösvalta siirtyy keskukseen - Polvijärven kunta on järjestänyt palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti ja kunnan talous on tasapainossa ja polvijärveläiset olisivat suurimpia menettäjiä kuntaliitoksessa - itsenäinen nykyinen kunta on paikallisen yritystoiminnan ja muun kehittämistyön tehokas ja käytännönläheinen edistäjä ja tämä toimintamalli häviäisi kuntaliitoksessa - yrityksiltä häviäisi kuntaliitoksessa läheinen yhteistyökumppani - maankäytön ohjausvalta siirtyisi kuntaliitoksessa pois reuna-alueelta ja kuntaliitoksella halutaan vähentää haja-asutusalueelle rakentamista - lähidemokratia ja läheiset kunnan toimijat häviäisivät kuntalaisilta kuntaliitoksessa - kolmannen sektorin toiminnalta häviäisi kuntaliitoksessa läheinen toimintaa tukeva yhteistyökumppani - kuntaliitoksen kautta syntyvässä kunnassa häviäisi liitetyn kunnan päätösvalta ja seuranta kuntaliitoksen toteutuksen noudattamisessa - päätöksenteko kuntaliitoksen kautta syntyvässä kunnassa muuttuu etäisemmäksi ja päätöksentekijät vieraantuvat maaseudun asukkaista ja päätöksenteko muuttuu kaavamaiseksi jättäen huomioimatta maaseudun olosuhteet kehittäen pelkästään ydinkeskustaa - palvelujen maksullisuus lisääntyy merkittävästi ydinkaupungin toimintaperiaatteiden laajentuessa koko liitosalueelle - syrjäytyvien henkilöiden määrä maaseutualueella tulee kasvamaan mm. koulutuspaikkojen ja yhteiskunnan tukijärjestelmien keskittyessä - palvelujen etääntyessä turvattomuus maaseutualueella kasvaa - alueen vetovoimaisuutta ei vahvisteta kuntaliitoksella vaan alueen tasapuolinen kehittäminen on turvattu nykyisellä kuntarakenteella - kokemukset kuntaliitoksista osoittavat reuna-alueiden palvelujen heikentyneen - maaseudun työpaikat vähenisivät kuntaliitoksessa sekä julkisella puolella että yksityisessä yritystoiminnassa osan palveluista siirtyessä keskittämisen vuoksi pois maaseudulta ja tästä aiheutuvien työpaikkojen määrän vähentyessä Pauli Vaittinen kunnanjohtaja Polvijärvi puh

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo

Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus. Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Kuntajakoselvityksen tausta ja toteutus Kuntajakoselvittäjä Ossi Repo Joensuun selvitysalueen yhteistarkastelu Ennustettu väestökehitys 2012-2030: +5,4% Koko väestö 110 Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala

Lisätiedot

Ero

Ero 1980 1990 2000 2012 Ero % Jsuu 64969 67363 71013 74168 10199 15,9 Klahti 8351 10450 11517 14245 5894 70,6 Liperi 10737 11500 11479 12397 1660 15,5 Okum 10312 9307 8155 7343 2969 28,8 Pjärvi 6167 5411 5411

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous

Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet. Selvitysryhmän kokous Jyväskylän kaupunkiseutu 1. kuntajakoselvityksen aikataulu 2. Tavoitteet ja toimenpiteet Selvitysryhmän kokous 11.3.2014 Selvitysprosessi ja aikataulu 2013 Elo-Joulukuu 2014 Tammi-Huhtikuu Syyskuu Joulukuu

Lisätiedot

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja

Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja Visio 2017 Ylitorniolla on monipuolinen ja vahva yritystoiminta, jota tehokas elinvoimapolitiikka tukee. Muuttoliike on plusmerkkinen ja elinkeinoelämässä on vahva usko tulevaisuuteen. Johdanto Ylitornion

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

Elämää elinvoimaisella alueella

Elämää elinvoimaisella alueella Pitäjäntupa Vahva henki ja elävä yhteisö Paikallinen vetovoima Paikallinen työntövoima Elämänuskon infravaunut Perustana peruskunta Elämää elinvoimaisella alueella 5.6.2014 Page 1 ELINVOIMAISET PAIKALLISYHTEISÖT

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Pyhännän kunta 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Jouko Nissinen 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot Nimi Asema organisaatiossa

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS

MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS MÄNTSÄLÄN KUNTASTRATEGIALUONNOS 19.10.2017 1 Kuntastrategia on kuntakokonaisuuden pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta tai kantava idea. Visio = toivottu ja haluttu

Lisätiedot

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia

Vastuullinen ja rohkea Säkylä. Säkylän kuntastrategia Vastuullinen ja rohkea Säkylä Säkylän kuntastrategia Kunnanhallitus 21.11.2016 Kunnanhallitus 29.11.2016 Kunnanvaltuusto 12.12.2016 SISÄLLYS Esipuhe 1 TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT 5 2 VISIO 2030 6 3 STRATEGISET

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin

Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Näkymiä Pohjois-Karjalan työvoimatarpeisiin Pohjois-Karjalan työllisyyshankkeiden kehittämispäivä 12.4.2013 Tuukka Arosara, projektipäällikkö Hanna Silvennoinen, projektisuunnittelija POKETTI-hanke: www.poketti.fi

Lisätiedot

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru

Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa , Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Yhdessä soteen Järjestöt sote-uudistuksessa 13.9.2016, Keski-Uudenmaan järjestöseminaari, Hyvinkää Erityisasiantuntija Ulla Kiuru Esityksen rakenne Ajankohtaista sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Pentti Meklin emeritusprofessori

Pentti Meklin emeritusprofessori Pentti Meklin emeritusprofessori ARTTU-hankkeen eri modulit tuottavat raportin lähtötilanteesta 2006-2008 Paras-hanke on yllättävän jäsentymätön Tarve viitekehyksen rakentamiseen > jäsennys uudistuksesta

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi

Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Esitys hallitukselle Vahva peruskunta rakenneuudistuksen perustaksi Kuntaliiton hallitus 20.4.2011 8. Kokoava rakenneuudistus luo selkeän perustan uudelle, jäsentävälle kuntalaille 1. Vuosina 2013-2016

Lisätiedot

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA

HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA HEIPAT FOSSIILEILLE JOENSUU MATKALLA KOHTI HIILETÖNTÄ TULEVAISUUTTA 28.09.2016 Päättäjien Metsäakatemia Kari Karjalainen Kaupunginjohtaja JOENSUU RAJAKAUPUNKI VUODESTA 2005 29 km omaa Venäjän rajaa Itä

Lisätiedot

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää

Kauppa. Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Kauppa Alueiden käytön johtaja Päivi Liuska-Kankaanpää Satakunnan aluerakenne ja keskusverkko 2009, tarkistetun palvelurakennetilaston mukaan Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 kaupan ratkaisut perustuvat

Lisätiedot

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017

Suomalainen kunta. Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta Menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunta menestystarina yhä vuonna 2017 Suomalainen kunnallishallinto on kansainvälinen menestystarina. Kunnat järjestävät kansalaisten hyvinvointipalvelut

Lisätiedot

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016

Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Yritys- ja hankerahoitus Pohjois-Karjala vuosi 2016 Rahoituksen kohdentuminen Pohjois-Karjalassa Rahoituslähteet: Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR), sosiaalirahasto (ESR) Kestävää kasvua ja työtä -ohjelma

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR

Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma MH , MYR Pohjois-Karjalan maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma 2015-2016 MH 22.9.2014, MYR 26.9.2014 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pasi Lamminluoto Maakuntasuunnittelija Maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelma

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Yhdistymisselvityksen tavoitteet

Yhdistymisselvityksen tavoitteet Yhdistymisselvityksen tavoitteet 1. Aikaansaada esitys Hyvinkään, Järvenpään, Keravan, Mäntsälän, Nurmijärven, Pornaisten, Sipoon ja Tuusulan yhdistymisestä sekä esitykseen liittyvä yhdistymissopimus.

Lisätiedot

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä

Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Mikä on kuntien ja kaupunkien rooli kasvussa ja alueiden kehittämisessä Varatoimitusjohtaja Timo Reina Suomi 2019 Kasvukipuja seminaari 1.11.2016 Finlandia-talo Maakuntauudistus kuntien kannalta Kysymys

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA

MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA MAALLA MELKEIN KAUPUNGISSA KÄRKÖLÄN KUNNAN STRATEGIA 2007 2020 KÄRKÖLÄN KUNTA STRATEGIA 2007 2020 1 (4) JOHDANTO Kunnanvaltuusto hyväksyi Kärkölän kunnan strategian 2001 2010 22.10.2001. Kunnallinen toimintaympäristö

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Ehdotus Seutuhallitus Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet Lisää kilpailukykyä Kasvulle

Lisätiedot

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta

Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Kestävää kasvua biotaloudesta, cleantechistä ja digitalisaatiosta Teollisuusneuvos Mika Aalto Elinkeino- ja innovaatio-osasto Strategiset kasvualat-ryhmä 2.9.2014 Teollisuuspolitiikan visio Teollisuuspolitiikan

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu

Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu Helsingin seudun metropolihallinnon valmistelu MAL-verkoston jouluseminaari, Tampere 18.12.2013 Olli Maijala Ympäristöministeriö Metropolihallinto (Vrt. rakennepoliittisen ohjelman (29.8.2013) toimenpide

Lisätiedot

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta

Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Maaseutuvaikutusten arviointi NILAKAN alueen pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Seija Korhonen, YTR, kansalaistoiminta Rooli ja tausta asiantuntijana Kehittäjä: työtehtävät maaseudun

Lisätiedot

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma

POKAT Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2014 Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011-2014 Toimintalinjat: 1. Kilpailukykyiset elinkeinot ja yritystoiminta 2. Menestys viriää osaamisesta 3. Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta 4. Puitteet houkutteleviksi

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen

Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Elinvoiman palvelualue 2017 Toiminnan strategiset painopisteet Johtaja Teppo Rantanen Kaupunginvaltuuston talous- ja strategiaseminaari Hotelli Torni, Tampere 6.6.2016 Tampereen kaupungin organisaatio

Lisätiedot

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys

Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Hattula, Hämeenlinna ja Janakkala Seudun palvelu- ja kuntarakenneselvitys Työryhmien työn käynnistys 16.1.2014 klo 14 Hämeenlinna Jarkko Majava FCG konsultointi 0503252306 24.1.2014 Page 1 Selvityksen

Lisätiedot

Infra-alan kehityskohteita 2011

Infra-alan kehityskohteita 2011 Infraalan kehityskohteita 2011 Hinta vallitseva valintaperuste Yritysten heikko kannattavuus Panostukset tutkimukseen ja kehitykseen ovat vähäisiä, innovaatioita vähän Alan tapa, kulttuuri Toimijakenttä

Lisätiedot

Lausuntopyyntö STM 2015

Lausuntopyyntö STM 2015 Lausuntopyyntö STM 2015 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Kuopion kauppakamari 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Kaisa Saario/Keskuskauppakamari 3. Vastauksen vastuuhenkilön yhteystiedot

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry

Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry Kehittämisstrategia 2014-2020 Sivu 1 9.6.2014 Toiminta-alue 43 930 asukasta 5 554 km 2 Sivu 2 9.6.2014 MMM, Mavi Kunnat kuntaraha 20% ELY-keskus yhteistyö Leader-ryhmä -tj.

Lisätiedot

Kaupunginvaltuusto

Kaupunginvaltuusto Kaupunginvaltuusto 13.11.2014 108 1 Kemijärvi 2020 Vedenvälkettä ja vihreää kultaa Kemijärven kaupunki on vuonna 2020 Itä-Lapin elinvoimainen palvelu- ja seutukuntakeskus, joka hyödyntää maantieteellistä

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Luonnos lausuntoja varten Seutuhallitus 26.10.2016 Strategian elementit STRATEGIA (hyväksytään valtuustoissa) Missio ja visio Strategian pääviestit ja tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus

Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua. Seutuhallitus Tulevaisuuden kaupunkiseutu -strategia Toteutuksen luonnostelua Seutuhallitus 14.12.2016 9.12.2016 Saatesanat Tampereen kaupunkiseudun valtuustot (ovat hyväksyneet) Tulevaisuuden kaupunkiseutu strategian

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-30.6. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 28.9.2016 Myönnetty rahoitus maakunnittain Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Seutukierros. Kuhmoinen

Seutukierros. Kuhmoinen Seutukierros Kuhmoinen 8.9.2016 Asukkaita n. 2326 (31.12.2015) Itsenäinen vuodesta 1868 Vapaa-ajanasuntoja noin 3 000 Pinta- ala: 937 km2 Veroprosentti 20,75 Kunnanvaltuusto 21 jäsentä Kunnanhallitus 7

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 16.2.2010 Mikael Andolin Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö

Lisätiedot

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori

SOTE uudistuksesta. Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori SOTE uudistuksesta Sosiaali- ja terveysjohtamisen laitos, UEF 15.11.2015 Markku Pekurinen, johtaja, tutkimusprofessori Sisältö Mistä sote-uudistuksessa on kysymys? Järjestämis- ja tuottamisvastuu Rahoitus

Lisätiedot

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö

Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö Yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut 2016 1.1.-31.12. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus Rahoitusyksikkö 18.1.2017 Myönnetty rahoitus maakunnittain 2016 Yrityksen kehittämisavustus Yritysten toimintaympäristön

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Seutufoorumi

Seutufoorumi Seutufoorumi 5.3.2014 Hattula, Janakkala, Hämeenlinna Anitta Leinonen, Matti Valtonen, Jukka Lindberg, Markku Nurmikari, Leena Harjula, Tuulikki Forssen, Sirpa Ylikerälä, Liisa Lepola, Jari Pekuri, Antti

Lisätiedot

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet

Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Havaintoja kuntalaiskyselystä + aluetilaisuudet Kehittäjätapaaminen 17.11 Pasi Saukkonen Kyselyn lähtökohdat Kohderyhmänä kantakaupungin ulkopuoliset alueet (Pyhäselkä, Eno, Kiihtelysvaara, Tuupovaara)

Lisätiedot

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta

Kosken Tl kunnan strategia Koski Tl älykäs kunta Kosken Tl kunnan strategia 2014-2020 - Koski Tl älykäs kunta Koski Tl on kehittyvä kunta maaseudun rauhassa suurten pääkeskusten lähellä. Kunnassa on vireä keskustaajama sekä runsas tonttitarjonta. Koski

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma 18.2.2014 18.2.2014 Page 1 Sisältö Strategiakaavio Päivitetyt tavoitteet, visio ja toimenpide-esitykset 18.2.2014 Page 2 Strategiakaavio Tavoitteet

Lisätiedot

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi 20.5.2016 Nuorten vaikuttajien huipputapaaminen De unga beslutsfattarnas toppmöte Ylijohtaja Päivi Laajala Tulevaisuutta on vaikea

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysryhmä

Sosiaali- ja terveysryhmä Porin seudun kuntarakenneuudistus TOIMEKSIANTO: Sosiaali- ja terveysryhmä Johtopäätökset sosiaali- ja terveyspalveluiden nykytilan arvioinnista Sosiaalipalvelujen visio ja tavoitteet uudessa kunnassa Sosiaali-

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström

Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa. Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kasvun ja elinvoiman näkökulma maakuntauudistuksessa Elinkeinoministeri Olli Rehn Oikeus- ja työministeri Jari Lindström Elinkeinoministeri Olli Rehn Uudistuksen tuettava kasvua Tavoitteenamme on suunnata

Lisätiedot

Kuntarakenneselvityksistä

Kuntarakenneselvityksistä Kuntarakenneselvityksistä Aija Tuimala, Johtaja, FCG Konsultointi 4.12.2013 Page 1 NEUVOTTELUT HALUKKAIDEN KANSSA VARSINAISESTA SOPIMUKSESTA 4.12.2013 Page 2 Usein selvityksissä tarkasteltuja näkökulmia

Lisätiedot

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet

Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet Maaseudun biokaasu- ja biodieseltuotannon tuet BIOKAASU JA BIODIESEL Uusia mahdollisuuksia maatalouteen - seminaari 15.11.2007 Juha S. Niemelä Keski-Suomen TE-keskus Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma

Lisätiedot

Pentti Meklin (toim.)

Pentti Meklin (toim.) Pentti Meklin (toim.) 1. Millaisia päätöksiä ja toimenpiteitä kunnat ovat tehneet Paras-uudistuksen aikana tai mitä Kunnissa on tapahtunut? 2. Millaisia vaikutuksia kuntien toimenpiteillä ja tapahtumilla

Lisätiedot

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi

Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Esitys kasvupalvelujen järjestämisvastuuta koskevaksi pääkaupunkiseudun erillisratkaisuksi Valtion kasvupalvelut o o o ELY-keskusten elinkeinopalvelut, kuten yrityksen kehittämisavustus, toimintaympäristön

Lisätiedot

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016

- tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future. Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 - tulevaisuuden kunta - a municipality with a bright future Juha Valkama, kunnanjohtaja 9.2.2016 Väestönmuutos 2014 2015 (enn.) Kinnula -25 Pihtipudas -40 Kyyjärvi -21 Karstula -18 Kivijärvi -43 Kannonkoski

Lisätiedot

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö

Kunnan toiminta-ajatus. Laadukkaat peruspalvelut. Yhteistyö ja yhteisöllisyys. Hyvä ja turvallinen elinympäristö Visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa yrittämisen perusedellytykset. Kunnan

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa?

Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Sote-uudistus lähtöviivalla saavuttaako uudistus tavoitteensa? Tarja Myllärinen Johtaja Kuntaliitto Hyvinvoiva Päijät-Häme ja sote-uudistus 8.9.2014 Lahti Mitä tavoitellaan Sote-uudistuksen tarkoitus 1)

Lisätiedot

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa)

Elinkeinojaosto. Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Elinkeinojaosto Kaupunginhallituksen asettaman elinkeinojaoston jäsenet ja henkilökohtaiset varajäsenet (suluissa) Trög Sakari, pj (Viitala Susanna) Juuruspolvi Juhani, vpj (Airaksinen Maarit) Karvo Seija

Lisätiedot

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas

KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli Heikki Lunnas KuntaIT Mikä muuttuu kunnan tietotekniikassa? Terveydenhuollon Atk-päivät Mikkeli 29.5.2006 Heikki Lunnas KuntaTIMEn keihäänkärjet 1. Julkisen hallinnon tietohallinnon ohjausmekanismien kehittäminen 2.

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä

ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä ELY -keskusten yritysrahoitus ja yritysten kehittämispalvelut v. 2015 TEM Yritys- ja alueosasto Yrityspalvelut -ryhmä Vuonna 2015 myönnetty ELY keskusten yritysrahoitus Rahoitusmuoto Milj. euroa Myönnetty

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA

SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA SISÄINEN TURVALLISUUS KUNNASSA PAIKALLISHALLINNON NÄKÖKULMA Kaupunginsihteeri Jari Horttanainen Sisäisen turavallisuuden strategian valmistelu, Itä-Suomen alueellinen työpaja Kuopiossa 28.10.2016 NYKYTILANNE

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen

Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Toimivat työmarkkinat - Osaajia ja työpaikkoja Keski- Suomeen Maakunnallinen yhteistyö Juha S. Niemelä 27.11.2008 Yhteistyön lähtökohdat Yhdessä tekemisen kulttuuri Työllisyystilastot nousukaudenkin aikana

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta

Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta Kunnanhallitus 84 18.02.2013 Kunnanvaltuusto 29 28.02.2013 Sonkajärven kunnan lausunto kuntarakennelakiluonnoksesta 100/00.04.01/2013 Kunnanhallitus 18.02.2013 84 Valmistelija: kunnanjohtaja Simo Mäkinen

Lisätiedot