ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI"

Transkriptio

1 1 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI TULEVAISUUSTYÖRYHMÄN LOPPURAPORTTI Jäsenet Jere Penttilä, kunnanjohtaja, Kontiolahti, puheenjohtaja Kari Karjalainen, kaupunginjohtaja, Joensuu Pekka Hyvönen, va. kaupunginjohtaja, Outokumpu Hannele Mikkanen, kunnanjohtaja, Liperi Pauli Vaittinen, kunnanjohtaja, Polvijärvi Pekka Nuutinen, toimitusjohtaja, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Jari Lauronen, toimitusjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy (1 (1 Aki Gröhn, varatoimitusjohtaja, Joensuun Tiedepuisto Oy, Laurosen sijainen Juhani Rouvinen, kuntajakoselvityksen pääsihteeri, työryhmän sihteeri Tehtävä Työryhmä laatii Joensuun alueen tulevaisuudesta (v. 2030) kolme skenaarioita erilaisten kehitystrendien toteutuessa. Tarkastelun sisältää mahdollisuuksien tulevaisuuskuvan (elinvoimaisuus keskeistä), nykyisen kehityksen mukaisen peruskuvan ja taantuvan kehityksen mukaisen arvion. Erityisesti työryhmän tulee pohtia näköpiirissä olevien mahdollisuuksien (esim. kansainvälistyminen, itäraja) ja uhkien (väestö vähenee, keskittyy ja vanhenee) vaikutuksia alueelle ja niiden tuomia haasteita kunnille ja seudulle. Työryhmä arvioi nykyisen kuntarakenteen ja yhden kunnan mallin eroavaisuuksia seudun kilpailukyvyn/elinvoimaisuuden kehittymisessä soveltaen esim. alla olevaa rakennetta: 1. Selvitysalueen yleiskuvaus (Huom. karttaesityksien hyödyntäminen) - alue - väestö (historia, nykytila ja ennuste 2030, muutoksen kuvaus: määrä, rakenne) 2. Megatrendit ja selvitysalueen uudet hankkeet ja avaukset (Onko merkittäviä isoja?) 3. SWOT - 1. uuden kunnan malli - 2. nykyinen malli 4. Skenaariot tavoitevuosi Mahdollisuuksien malli (positiivinen) - Nykytilan jatkuminen (realismia) - Taantuva malli (negatiivinen) 5. Yhteistyö - seutu - maakunta - Itä-Suomi - kansainvälisyys (lähialueyhteistyö) 6. Vaihtoehtojen tarkastelu

2 2 - uusi Joensuu - jatketaan nykyisellään Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut neljä kertaa. Työryhmä toteutti tehtäväksi annon siinä laajuudessa kuin se käytettävissä olevassa aikataulussa oli mahdollista. Selvitysalueen yleiskuvaus Selvitysalueen viisi kuntaa, Joensuu, Outokumpu, Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvi ovat osa seutukuntajaon mukaista Joensuun kaupunkiseutua, johon kuuluu em. kuntien lisäksi Ilomantsi ja Juuan kunta. Selvitysalueen yhteispinta-ala on 6484 km 2, josta järviä, lampia ja jokia 1326 km 2.. Joensuun kaupungin maapinta-ala on lähes puolet (46 %) koko alueen maapinta-alasta. Selvitys alue rajoittuu lännessä Tuusniemen Ohtaansalmella Täyssinän rauhan ( ) rajalle ja idässä Korpijärvellä Pariisin rauhan ( ) mukaiselle Venäjän rajalle. Itä-

3 länsisuunnassa selvitysalueen rajalta rajalle on matkaa maanteitse noin 150 km. Eteläpohjoissuunnassa rajalta rajalle oleva etäisyys on noin km. Alueella asui vuoden 2012 lopussa henkilöä eli keskimäärin maaneliökilometriä kohti oli noin 22 asukasta. Tiheimmin asuttuna oli pinta-alaltaan suurin kunta Joensuu, jossa oli 31,1 asukasta maaneliökilometrillä, kun harvaan asutuimassa kunnassa Polvijärvellä vastaava lukema oli 5,9. Tiheimmin asuttu alue on Joensuun kantakaupungin ja Lehmon sekä Ylämyllyn muodostama yhtenäinen taajama-alue, jossa oli lähes 1000 asukasta neliökilometrillä ja jonka yhden taajama-alueen väestömäärä on koko selvitysalueen väestöstä 56 %. Alueella on 17 taajamaksi luokiteltavaa aluetta, joissa selvitysalueen asukaista asuu 76 %! Monimuotoisesta maaseutu-alueesta käytetään luokitusta taajaman läheinen maaseutu, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu. Verotulopohjaltaan alueen kunnat ovat parhaimmankin kunnan osalta alle maan keskiarvon (3560 euroa/asukas) ja siten muuta maata riippuvaisempia valtionosuusperusteista. Paras verotulo asukasta kohti on Joensuulla (3050 euroa) ja huonoin Polvijärvellä (2151euroa). Polvijärvi pystyy verotuloillaan kattamaan 43 % toimintakatteestaan, kun vastaavat luvut olivat vuonna 2012 Kontiolahdella 67 %, Joensuulla 62 %, Liperillä 55 % ja Outokummulla 52 %. Vertailun vuoksi todettakoon, että Uusmaalla verotulot (4340 euroa) kattoivat kuntien toimintamenoista keskimäärin 95 %. Selvitysalueen luonto on kaunista karjalaista vaaramaisemaa, jossa alueen pinta-alasta neljänneksen olevat vesistöt elävöittävät luontokuvaa kuten viljellyt peltomaisematkin, joita erityisesti on alueen länsiosassa. Luontoeläimistö on monipuolista. 3 Väestönkehitys Kuva tilastoalueittaisesta väestömuutoksesta ( sivulla 4) kertoo kuinka viimeisimmän kymmenen vuoden aikana väestö on kasvanut Joensuun kantakaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä noin kilometrin säteellä. Kasvua on tapahtunut pääasiassa muodostetuille uusille taajama-alueille sekä Joensuun kantakaupungin läheisille maaseutualueille. Selvitysalueen väestön kehitystä vuosina on maankäyttö- ja kuntatekniikan työryhmä kuvannut loppuraportissaan seuraavasti: Selvitysalueen väestö on kasvanut vuoden 1980 jälkeen reilulla hengellä (13,2 %). Kunnista Outokumpu ja Polvijärvi ovat olleet selviä väestökatoalueita, menettäen noin neljänneksen väestöstään. Kontiolahti on ollut voimakas kasvaja (+71 %) ja Joensuu ja Liperi maltillisia kasvajia ( %). Absoluuttisesti eniten on kasvanut Joensuun väestö. Joensuun lukuja tarkasteltaessa on huomioitava, että tarkasteltavaan alueeseen sisältyy kuntaliitosten myötä merkittävän väestökadon alueita. Joensuun kantakaupungin kasvu on ollut suhteellisesti suurta ( asukasta, + 24 %).

4 4 Väestömuutos tilastoalueittain selvitysalueella Edellä olevan taulukon Joensuun väestömäärässä on vuosien 1980, 1990 ja 2000 luvuissa mukana silloisten Tuupovaaran, Kiihtelysvaaran, Enon ja Pyhäselän asukasluvut, joista Tuupovaara ja Kiihtelysvaara liittyivät ns. Vaarat kuntaliitoksella Joensuuhun vuoden 2005 alusta (vajaat 5000 asukasta) ja Eno ja Pyhäselkä vuoden 2009 alusta (noin asukasta)

5 2012= Väestökehityksen tulevaisuusnäkymät vuoteen 2030 Ennustettu väestökehitys : +5,4% Koko väestö Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala Joensuun selvitysalue Koko maa Pohjois-Karjala e 2017e 2025e 2030e Lähde:Tilastokeskus e 2017e 2025e 2030e Asukkaita = Asukkaita = Asukkaita = Koko selvitysalueen väestön määrä on FCG:n ennakointiaineiston mukaan vuoteen 2030 ulottuvalla tarkastelujaksolla kasvusuuntainen. Vuodesta 2012 vuoteen 2030 kasvu olisi +5,4 % eli noin 6000 asukasta. Selvitysalueen kuntien ennakoitu väestömäärien kasvu poikkeaa toisistaan. Kasvu keskittyy Joensuun (+5 %, n.3700 as), Kontiolahden (+16,5 %, as) ja Liperin (+8,2 %, as) kuntien alueelle näiltäkin osin pääasiassa alueelle, jonka muodostavat Joensuun kantakaupunki, Lehmo ja Ylämylly yhtenäisenä taajama-alueena. Väestö vähenisi Outokummussa (-11,2 %, -800 as) ja Polvijärvellä (-3,8 %, as). Alueen elinvoimaan ja palvelurakenteeseen ja -verkkoon vaikuttaa myönteisen väestömäärän kasvun lisäksi väestön ominaisuudet kuten ikärakenne ja sairastavuus. Väestön keskittyminen alueen keskustaajamaan aiheuttaa tarpeen ja mahdollisuuden järjestää myös palveluverkkoa uudella tavalla.

6 2012=100 6 Ennustettu väestökehitys ikäluokittain Joensuun selvitysalue e 2017e 2025e 2030e 1-6-vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Väestö e 2017e 2025e 2030e alle 1 -vuotiaat vuotiaat vuotiaat Työikäiset (17-64 v) vuotiaat Yli 74-vuotiaat Kaikki Lähde:Tilastokeskus Alueen väestön kasvusta huolimatta ennusteiden mukaan työikäisten määrä tarkastelujaksolla vähenee selvitysalueella yli 9 % (n henkilöä) vastaten lähestulkoon selvitysalueen kuntien palveluksessa olevaa henkilöstön määrää. Julkinen hallinto tulee entistä merkittävämmin kilpailemaan alueen muiden elinvoimaa rakentavien tahojen kanssa työvoimasta. Työikäisten suhteellinen osuus väestöstä laskee vuoden ,45 %:sta 54,7 %:iin. Vanhusten (75+) määrä melkein tuplaantuu (lisäys lähes+8000 henkilöä). Asian voinee ilmaista työikäisten määrän romahtamisena Outokummun (-28 %, henk.) ja Polvijärven osalta (-23%, -700 henk). Huonolta näyttää Joensuunkin (-9 %, 4500 henk) tilanne ja Liperinkään (- 6 %, 500 henk) lukemat eivät ole mairittelevia. Ainoastaan Kontiolahdella näyttää olevan varaa kasvattaa työpaikkoja, tosin niukanlaisesti sielläkin (+ 2 %, +200 henk). Kuntakohtaisilla työvoimakehityksillä voi olla painoarvoa koko selviytymisalueen menestymiselle tulevassa työvoiman kilpailutilanteessa. Paikkakunnalle, jossa ei ole työvoimaa), voi olla vaikea saada kauempaa tulevaa työvoimaa, (vrt. pendelöinti Joensuusta Outokumpuun), jolloin on mahdollista menettää muutoin seudulle tärkeitä työpaikkoja (Outokumpu) työvoiman saatavuusongelman takia. Seudun (selvitysalueen) elinvoiman kehittämisen kannalta monikuntaisuuden ongelmana on työvoiman ja työpaikkojen sijoittuminen suuressa määrin eri kuntiin, jolloin mahdolliset panokset ja verotuotot eivät kohtaa. Esimerkkinä tästä selvitysalueella on

7 Joensuu, jossa on alueen työpaikkakeskittymä, mutta työpaikkaomavaraisuudeltaan alhaiset Kontiolahti, Liperi ja Polvijärvikin saavat pendelöinnin myötä suuren osan näiden työpaikkojen työntekijöiden maksamasta kunnallisverosta. 7 Joensuu (112 %) ja Outokumpu (104 %) ovat työpaikkaomavaraisia. Tunnettua on Outokummun kaupungin merkittävä panostus teollisuuskylään, jolla panostuksella saatiin korvaavia työpaikkoja kaivostoiminnassa menetetyille työpaikoille. Kontiolahden ja Liperin työpaikkaomavaraisuus on alle 70 %. Kontiolahden työllisestä työvoimasta 55 % työllistyy Joensuussa, Liperin vastaava luku on 41 %. Viimeaikaisessa selvitysalueen väestön ominaisuuksien kehityksessä on selvitysalueen osalta ollut positiivista elinvoimavertailussa käytettyihin vertailupaikkakuntiin nähden muita suotuisampi sairastavuuden kehitys. Väestöön liittyvää FCG:n ennakointiaineistoa on laajemmin kuntajakoselvityksen selvitysosion aineistossa

8 8 Elinvoimaa vahvistava selonteko Työryhmä päätyi laatimaan selonteon näkymistä ja toimenpiteistä selvitysalueen elinvoiman kehittämiseksi. Selonteko perustuu paljolti niihin strategioihin, ohjelmiin ja tavoitteisiin, joita alueella on jo hyväksytty (mm. Joensuun seudun kasvustrategia) Nykytila ja historia Kuvaus selvitysalueen elinkeinoelämän tilasta. Listaus keskeisimmistä toimialoista (nyt ja kehitystrendi viime vuosien ajalta); työpaikat, liikevaihto, yritysten määrä Vuoden 2011 alussa selvitysalueella oli uuden TOL luokituksen mukaan yhteensä reilut työpaikkaa, josta - alkutuotannossa reilut jalostuksessa reilut palveluissa reilut Tarkemmin tarkasteltuna työpaikkojen määrä on viime vuosina kehittynyt päätoimialoilla seuraavasti: - Teollisuustyöpaikat : (+ 413 kpl / 5,4 %) - Majoitus- ja ravitsemistoiminta : (+ 101 kpl / 8,1 %) - Koulutuksen työpaikat : (+ 337 kpl / 8,6 %) - Terveys- ja sos.palvelujen työpaikat : (+ 622 kpl / 8,0 %) Teollisuustyöpaikkojen osalta eniten työpaikkoja on metalli- ja muovituotteiden sekä muiden koneiden ja laitteiden valmistuksessa (vuoden 2012 lopulla yli 3 000) sekä kumija muovituotteiden valmistuksessa (yli 760). Metallimalmien louhinta sekä muu kaivostoiminta ja louhinta työllistivät selvitysalueella v henkilöä ja sitä palveleva toiminta n. 300 henkilöä. Maataloudesta toimeentulonsa saavia on tällä hetkellä noin henkilöä ja tukia hakeneita maatiloja Maatalouden myyntitulot 33,5 M (maidon osuus 27 M ja naudanlihan osuus vajaa 7 M ), maatalouden tulotuet 31,5 M ja metsätulot 10,5 M sekä maatilojen sivuansiot 27 M. Joensuun seudun maaseutupalvelut on aloittanut toimintansa vuoden 2013 alussa. Mukana ovat Joensuun seudun kunnat ja hallinnoivana kuntana toimii Liperi. Maataloustuotteiden jalostuksessa on n. 500 työpaikkaa. Selvitysalueella oli vuonna 2005 yhteensä yritystä ja vuonna 2011 yhteensä (kasvua +736). Teollisuuden (TOL luokat BCDE) liikevaihto oli vuonna 2006 yhteensä noin 1,93 mrd ja vuonna 2011 noin 2,21 mrd. Selvitysalueella toimii monipuolinen koulutustarjonta. Vuonna 2011 opiskelijoita oli Itä- Suomen yliopiston Joensuun kampuksella 7845 (tutkinto-opiskelijat), Karelia ammattikorkeakoulussa 3784, Pohjois-Karjalan ammattiopistossa 4139 ja Pohjois- Karjalan aikuisopistossa (koko Pohjois-Karjala). Selvitysalueen kuntien ostot yksityiseltä sektorilta ovat n. 143 milj. euroa vuodessa. Jos palveluhankinnoista kohdistuisi 124 miljoonaa euroa paikallisille yrityksille, niin kerrannaisvaikutuksia syntyy lähes 50 miljoonan euron edestä, ja työllisiä noin kpl. On myös huomioitava, että lukemiin eivät sisälly materiaalihankinnat, jotka ovat yhteensä 28,4 miljoonaa euroa, koska niiden kohdistaminen olisi ollut tietojen valossa mahdotonta.

9 Kuntien panostukset elinkeinoelämän kehittämiseen; JOSEK, TP, Maaseutuelinkeinot ja alkutuotanto, hankerahoitukset, investoinnit, professuurit, infra yms. Kuntien panostus elinkeinojen kehittämiseen Josek Oy:n kautta on 24,23 /asukas/vuosi, selvitysalueella yhteensä 2,735 M / vuosi. Tällä rahoituksella Josek Oy hoitaa yritysneuvonnan, seutumarkkinoinnin (ml. investointimarkkinoinnin) ja vastaa Josek Oy:n itsensä sekä muiden toimijoiden hallinnoimien, seudun elinkeino-ohjelmaa toteuttavien, hankkeiden omarahoitukseen tarvittavan kuntarahoituksen. JOSEK Oy:n panostus elinkeinoelämän kehittämiseen on ollut jaettavana olevan hankerahoituksen kautta tarkasteltuna viime vuosien aikana noin 1,2 M / vuosi. Tällä kuntarahoituksella on aikaan saatu tähän mennessä noin 39 M :n hankesalkku Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman toteutuksessa. Tässä eivät ole mukana yrityshankkeet. Kuntarahoituksella on rahoitettu elinkeino-ohjelman painopisteiden mukaisia kehittämishankkeita seuraavilla painopisteillä: tuotannolliset alat, matkailu ja luovat alat, hyvinvointipalvelut, kauppa ja palveluliiketoiminta sekä tutkimus, koulutus ja innovaatio. Joensuun kaupunki on panostanut Joensuun Tiedepuiston Oy:n hallinnoimaan osaamiskeskusohjelmaan noin 0,3 M / vuosi. Josek Oy vastaa seudullisen elinkeinoohjelman laatimisesta ja koordinoinnista. Selvitysalueen kuntien panokset yritystilojen rakentamiseen ovat olleet viimeisen kymmenen vuoden ( ) aikana seuraavat: Joensuu 60,8 M (82,0 /as/v) Kontiolahti 8,0 M (56,2 /as/v) Liperi 8,0 M (64,9 /as/v), josta hoivakotien osuus 5,1 M (40,7 /as/v) Outokumpu 19,6 M (266,9 /as/v) Polvijärvi 2,2 M (47,4 /as/v) Kuntien omat alkutuotannon kehittämispanostukset ovat tällä hetkellä Liperin ja Polvijärven osalta yhteensä ja Leader -toiminnan kehittämispanostusten osalta selvitysalueella yhteensä Joensuulla on jaettavana lisäksi kylien ja alueiden kehittämiseen ja Kontiolahdella Lisäksi yhteistoiminta-alueen maaseutulautakunnan kautta agrihankkeiden kuntaosuudet 120 / maatila, yhteensä / vuosi, mikä mahdollistaa noin 1,7 M :n hanketason / vuosi. Kontiolahdella on varattu yritystoiminnan kehittämiseen / vuosi. Itä-Suomen yliopistoon on perustettu fotoniikan sovellukset ja kaupallistaminen - professuuri, jota rahoittavat hankerahoituksella mm. Joensuun kaupunki, JOSEK Oy ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Tulevaisuus Kuvaus selvitysalueen elinkeinoelämän tilasta vuonna 2017 ja 2020/2030. Listaus keskeisimmistä painopistealoista, työpaikat, liikevaihto, yritysten määrä ym. Vuonna 2017 selvitysalueen työpaikkamääräksi arvioidaan noin ja vuonna 2030 noin (lähde: soveltaen Pohjois-Karjalan strategia 2030, maakuntasuunnitelma). Työpaikat jakautuvat 2017 ennusteen mukaan pääluokittain seuraavasti: - alkutuotannossa noin jalostuksessa noin palveluissa noin

10 10 Työpaikkalisäyksen (3900 työpaikkaa vuoteen 2030 mennessä) vaikutus selvitysalueen kuntien vuosittaiseen verotuloon on n. 29 M. Selvitysalueen elinkeinoelämän ja elinvoiman kehittämistä ohjataan parhaillaan laadittavana olevalla Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelmalla Vuoden 2012 lopulla valmistuneessa Joensuun kaupunkiseudun kasvustrategiassa on valittu ne kehittämisen painopistealueet, joiden menestymiseen alueella uskotaan ja joiden kehittämiseen ja toiminnan edistämiseen laadinnassa mukana olleet osapuolet sitoutuvat tulevaksi 5-10 vuodeksi. Strategia painottuu Joensuun kaupunkiseudun innovaatiopolitiikkaan, ollen näin keskeinen osa alueen elinkeinopolitiikkaa ja sitä kautta tulevaa uutta seudun elinkeino-ohjelmaa Kasvustrategiassa määritellyt painopisteet muodostavat kehittämiskohteiden ytimen, jota täydennetään muilla elinkeino-ohjelmassa tarvittavilla painopisteillä (mm. matkailu, kauppa ja kansainvälistyminen). Kuvassa on kasvustrategian painopistealueisiin liittyviä kasvua kuvaavia tunnuslukuja. Taulukossa on huomioitava, että luokittelu painopisteisiin ei ole toimialakohtaista, joten yksittäiset toimijat voivat kuulua samanaikaisesti useampaan painopisteeseen. Esimerkiksi metsäkoneiden sekä puun käsittelyyn ja kuljetukseen liittyvän muun teknologian valmistus on sekä metsäbiotalouden painopisteessä että korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteiden painopisteessä. Tulevaisuus 2017 maaseutuelinkeinojen osalta: Tukia hakeneita maatiloja on noin 900. Maatalouden myyntitulot noin 30 milj.. Maatalouden tulotuet noin 30 milj.. Metsätulot noin 10 milj.. Maatilojen sivuansiot noin 25 milj.. Maataloudesta toimeentulonsa saavia noin henkilöä. Tulevaisuus 2030 maaseutuelinkeinojen osalta: Tukia hakeneita maatiloja on noin 500. Maatalouden myyntitulot noin 25 milj.. Maatalouden tulotuet noin 20 milj.. Metsätulot noin 10 milj.. Maatilojen sivuansiot noin 20 milj.. Maataloudesta toimeentulonsa saavia noin 900 henkilöä. Skenaariossa vaikuttavimpana tekijänä on EU:n tukien määrä, joiden on arvioitu pienenevän noin 40 % nykytasosta.

11 Venäjän vaikutusta elinvoiman kehittymiseen voidaan arvioida mm. alla olevaan taulukkoon koottujen venäläismatkailijoiden määrän ja tax-free kaupan kasvulla. Venäläismatkailijoiden jättämän rahamäärän arvioidaan olevan tax-free kauppaan nähden nelinkertainen 11 Kasvun mittari Värtsilä-Niiralan rajanylitykset Kasvutavoite vuoteen % / v (1,5 2,2 milj.) Tax free -kauppa +15 % / v (13 20 milj. ) Matkailijoiden tuoma ostovoiman lisäys (kokonaismyynti) Kaupan lisätarve Joensuun ydinkaupunkiseudulla (venäläiset matkailijat) Venäjä - tavoitteiden työllistävä vaikutus +15 % / v (50 80 milj. ) Kasvutavoite vuoteen 2020 Vuoteen 2020: +15 % / v (1,5 4,4 milj.) Vuoteen 2020: +15 % / v (13 40 milj. ) Vuoteen 2020: +15 % / v ( milj. ) (ei huomioitu viisumivapautta) Vuoteen 2020; k-m2 / 47 milj. (päivittäistavarakauppa) k-m2 / 35 milj. (tilaa vievän tavaran erikoiskauppa) k-m2 / 60 milj. (muu erikoiskauppa) Vuoteen 2020: , joista 30 % majoitus- ja ravitsemustoiminnassa sekä vähittäiskaupassa tavoitteita vuoteen 2030 vuoteen 2030 on päivittäistavarakaupassa ja erikoiskaupassa yhteensä noin k-m2, josta päivittäistavarakauppa k-m2 ja tilaa vievä erikoistavara k- m2, muu erikoiskauppa k-m2. Autokaupan ja huoltamoiden liiketilan lisätarve on noin k-m2. Koko vähittäiskaupan liiketilan laskennallinen lisätarve vuosina on noin k- m2. Seudulta vaadittavat välttämättömät toimenpiteet kasvun turvaamiseksi Kasvustrategia vuoteen 2020: Kasvustrategian teema ja valitut kehittämisen peruselementit on strategiassa tiivistetty visioon: Älykäs ja kestävä kasvu - Tasapainoinen luontosuhde Joensuun seutu on kansainvälisesti tunnustettu alueena, jossa sekä voimakkaasti kasvava elinkeinoelämä että houkutteleva elinympäristö. Ne - rakentuvat luonnon, osaamisen ja elämyksellisyyden pohjalle. - noudattavat kestävän kehityksen, älykkään kasvun ja tasapainoisen luontosuhteen eettisiä periaatteita. Vision pohjalta on Joensuun seudun kasvustrategialle ja sitä tukevien rakenteiden kehittämiselle valittu kolme laajempaa painopistealuetta: 1. Metsäbiotalous 2. Teknologia, materiaalit ja ICT (sis. mm. fotoniikka, korkean jalostusarvon muovi- ja metallituotteet)

12 12 3. Luovan alan teollisuus ja elämyksellinen sisällöntuotanto Painopistealueiden valintojen keskeiset kriteerit ovat liittyneet: 1) Osaamiseen, joka on alueen kehittämiseen liittyvissä strategiaprosesseissa tunnistettua, 2) painopistealueella jo olevan elinkeinoelämän merkitykseen seudulle sekä 3) odotuksiin painopistealueen tulevaisuuden vahvoihin kehitys- ja kasvumahdollisuuksiin Kasvun turvaaminen Joensuun seudulla elinkeinopolitiikan jalkauttaminen tehdään pääasiassa JOSEK Oy:n ja Joensuun Tiedepuisto Oy:n toiminnan kautta. Kasvun turvaaminen edellyttää, että seudulla säilyy nykyinen koulutustarjonta ja elinkeinojen kehittämiseen on jatkossakin käytettävissä vähintään vastaavat vuosittaiset resurssit kuin nykyisin. Kasvustrategiassa on myös todettu yhteisesti kaikkien keskeisten elinkeinoelämää kehittävien organisaatioiden toimesta, että kasvustrategian onnistunut toteutuminen edellyttää ainakin seuraavia asioita: - Seudulla on valittuihin painopistealoihin liittyvä maailman huippuluokkaan kuuluva tutkimus-, kehitys-, koulutus- ja yrityspalvelujärjestelmä, joka luo vahvan pohjan uuden liiketoiminnan kehittämiseen, osaavan työvoiman saamiseen ja osaamisen kehittämiseen. - Kasvustrategiaan sitoutuneet toimijat tukevat omilla valinnoillaan vision mukaistentavoitteiden saavuttamista. - Elinkeinopoliittinen päätöksenteko tukee strategian toteuttamista. - Strategiaa ja sen toimenpideohjelmaa kehitetään ja seurataan yhdessä alueen elinkeinoelämän kanssa. - Kasvua tukevia toimenpiteitä kohdennetaan paitsi yksittäisiin painopistealueisiin, myös painopistealueiden väliseen yhteistoimintaan ja rajapinnoilla tehtäviin uusiin avauksiin. Kasvun turvaaminen maaseutuelinkeinojen osalta Investointi- ja kehittämisrahoitus on turvattava, koska alenevien katetuottojen myötä tiloilla ei ole mahdollisuutta tehdä investointeja tulorahoituksella. Investoinnit vaativat neuvontaa ja ohjausta, jota toteutetaan eri välineillä. Vuoteen 2020 saakka hanke, neuvonta ja Leader -toiminnan resursointi tulee olla vuoden 2012 tasoinen. Siitä eteenpäin tulevaisuus ja tarpeet riippuvat EU:n ohjelmakausien kehittämislinjauksista, sekä kansallisista päätöksistä. Rakennemuutos kasvattaa edelleen tilakokoja ja elintarvikkeita tuotetaan yhä pienemmillä katteilla. Toisaalta, ilmastonmuutos ja maailmanelintarviketuotannon katastrofit voivat muuttaa kehityksen suuntaa arvaamattomalla tavalla. Vetovoimaisuus Joensuun seudun korkea vetovoimaisuus konkretisoituu seudun eduksi ainakin seuraavissa valintatapahtumissa: Yritysten ja organisaatioiden valitessa sijaintipaikkaa joko osalle tai koko toiminnalleen Yksittäisten henkilöiden valitessa opiskelun tai työnteon paikkakuntaa Yksittäisten henkilöiden valitessa kohdetta tilapäiseen vierailuun (esim. matkailu, seminaarit)

13 Yritysten, organisaatioiden ja yksittäisten henkilöiden päättäessä jatkaa olemistaan seudulla Yritysten sijoittumisen kannalta keskeistä ovat ainakin seuraavat seudulta löytyvät asiat: Toimiva infrastruktuuri (sähkö, vesi, viemäröinti, jätehuolto, liikenneyhteydet, tietoliikenneyhteydet ) Toimivat julkiset palvelut Osaavan henkilöstön saatavuus Kriittisen osaamisen saatavuus Toiminnan edellyttämien tilojen löytyminen (toimisto, tuotanto, myynti ) Raaka-aineiden saatavuus ja/tai läheisyys Toimintaa tukevien yritysten, organisaatioiden, testausympäristöjen ja yritystoimintaa palvelevien toisten yritysten olemassaolo Tukirahoitusmahdollisuudet Yksittäisten henkilöiden paikkakunnan valintaan vaikuttavat ainakin seuraavat asiat: Sopivien työ- ja/tai opiskelupaikkojen löytyminen (itselle ja puolisolle) Sopivien vapaa-ajanpalveluiden löytyminen Perheellisille tärkeiden asioiden olemassaolo laadullisesti korkeatasoisesti mm. o Lasten päivähoito o Koulut o Terveydenhuolto Kauppa ja palvelut Työvoiman saatavuus Joensuun kaupunkiseudun elinvoiman kehittämisen edellytyksistä yksi haasteellisimpia kysymyksiä tulee olemaan työvoiman saatavuus. Selvitysalueen työikäinen väestö vähenee vuoteen 2030 mennessä 6500 henkilöllä ja samaan aikaan on ennakoitu elinvoimaa vahvistavien toimien tuovan yksityisille toimialoille lisäystä 3900 työpaikkaa. Ennustetun työikäisen väestön ja työvoimatarpeen erotus on runsas henkilöä (15 %) Vaikka sama kysymys on koko suomalaisen hyvinvointivaltion tulevaisuuskuvan keskiössä ja valtiovalta siten tulee toimillaan edistämään työvoiman määrällistä ja laadullista riittävyyttä, on Joensuun kaupunkiseudun osattava silti olla mm. sijaintinsa vuoksi asian suhteen aktiivinen ja omatoiminen. Keskeiseksi asiaksi muodostuu kaupunkiseudun asukkaiden suhtautuminen maahanmuuttoon ja erityisesti maahanmuuttajien kotoutumista edistävien toimien uskottavuuteen. Joensuun kaupunkiseudun yksi vahvuus työvoiman saatavuuden turvaamisessa on alueen hyvä ja monipuolinen koulutustarjonta. 13 swot SWOT- analyysi on tehty periaatteella: Mitkä olisivat yhdistyneen alueen (Uuden Joensuun) vahvuudet ja mahdollisuudet suhteessa nykyiseen kuntarakenteeseen perustuvaan kuntien kautta toimivaan alueeseen? Vahvuudet Vetovoimaisuuden lisääntyminen Yhtenäinen päätöksenteko Resurssit (esim. investoinnit, rahoitus) Kilpailukyvyn lisääntyminen Edunvalvonta ja markkinointi Heikkouksia Toiminnan keskittyminen Reuna-alueiden kehittäminen (kiinnostus) Yksittäisen kuntalaisen vaikuttamisen mahdollisuudet Monimuotoisuuden väheneminen (mahdollisesti)

14 14 Mahdollisuudet Tuottavuuden paraneminen Houkuttelevuus sijoituskohteena Mielikuva suhteessa muihin kaupunkeihin ja alueisiin Merkittävämpien toimijoiden houkuttelu Venäjän parempi hyödyntäminen Erityispalvelut Uhat Eturistiriidat (alussa) Päätöksenteon tehottomuus Kehityksen jarruttaminen Byrokratian lisääntyminen Lähipalvelujen väheneminen Pienten yritysten huomioon ottamisen heikentyminen Uuden Joensuun etuja ja haittoja nykytilaan verrattuna Etuja Strategisella yhdistymisellä uudesta Joensuusta tulee niin vahva, että se pystyy säilyttämään elinvoimansa ja toimintakykynsä niin kasvun kuin taantuvankin kehityksen vallitessa. Uusi Joensuu voi maan 8. suurimpana kaupunkina menestyä maakuntien keskuskaupunkien kiristyvässä kilpailussa. - Uusi Joensuu voi vallata itäisen Suomen yhteistyöverkoston johtajan aseman ja nousta merkittäväksi yhteistyökumppaniksi Venäjän lähialueen suuntaan. - Uusi Joensuu voi verkottua vahvasti kolmen kehityskäytävänsä ja liikennesuuntansa kehittämiseksi. - Uusi Joensuu kokoaisi alueen työssäkäynnin ja elinkeinopolitiikan näkökulmasta. - Uusi Joensuu voi toimia lähidemokratiakehityksen suunnannäyttäjänä Suomessa. - Uuden Joensuun myötä voidaan purkaa alueellisia ja seudullisia yhteistyöorganisaatioita, jolloin hallinto selkiintyy. - Uusi Joensuu pystyy vastaamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta koko maakunnalle. 1 - Uusi Joensuu on selkeä ja kiinteä työssäkäynti- ja asiointialue. Työssäkäynnin näkökulmasta Kontiolahti ja Liperi kuuluvat ehdottomasti samaan kokonaisuuteen Joensuun kanssa, koska molemmista on yli 40 %:n pendelöinti Joensuuhun. - Uusi Joensuu pystyy turvaaman asukkaiden palvelut kestävästi ja takaamaan myös niiden laadun erityisesti lähipalveluiden, mutta myös peruskoulun 7-9 luokkien kuin toisen asteen koulutuksenkin osalta pitkälle tulevaisuuteen. - Uusi Joensuu parantaisi edellytyksiä lukiokoulutuksen tarjonnan kokonaisvaltaiseen suunnitteluun. - Uudessa Joensuussa on mahdollista rakentaa koulutuksen osalta keskeytymättömät palvelut varhaiskasvatuksesta ammattikorkeakoulutukseen. - Uusi Joensuu voi turvata ja jopa laajentaa vapaa-aika- ja erityisesti kulttuuripalveluita (teatteri, kaupunginorkesteri, SM-liigan jalkapallo- ja jääkiekkojoukkue, ampumahiihto jne.) Välittömiä mahdollisuuksia uusi Joensuu tarjoaisi sivistyspalveluiden palveluverkon nykyistä järkevämmässä kehittämisessä, palveluverkon monikäyttöisyyden lisäämisessä ja käyttöasteiden nostamisessa sekä hallinnon rationalisoinnissa (kts. sivistystyöryhmän raportti). 1 Jo yksin väestötekijät aiheuttavat useimmissa maakunnan kunnissa niin suuren palvelutarpeen muutoksen, ettei nykyisellä kuntarakenteella ole edellytyksiä vasta, siihen. Kaikki maakunnan kunnat paitsi Kontiolahti, Joensuu ja Liperi ovat vähintään kolmella väestömittarilla viidestä koko maan heikoimman kahden viidenneksen joukossa. (Elinvoimainen kunta ja palvelurakenne, osa II, VM 2012)

15 Teknisten verkostojen kunto ja ylläpito voidaan varmistaa nykyistä paremmin kuntien voimavarojen yhdistyessä. Maankäytön nykyistä suunnitelmallisempi toteutus uuden kunnan alueella mahdollistaa uusien verkostojen investoinnit nykyistä taloudellisemmin. Palveluiden sähköistämiseen on paremmat taloudelliset edellytykset yhdistyneessä kunnassa. Uudisalueiden rakentaminen muuttuu suunnitelmallisemmaksi 2, kaupunkimaisen alueen läheisen alueen hajarakentamisen suhteellinen osuus pienenee ja yhdyskuntarakenne muuttuu taloudellisemmaksi ja tehokkaammaksi. Vaikutus näkyy erityisesti liikenneverkoissa, teknisissä verkoissa ja joukkoliikenteessä (kts. Kuman raportti) - Uusi Joensuu voi vaivattomasti toimia alueen lainvoimaisen yleiskaavan toteuttamisessa. Kaikkiaan kunnallistekniikan hallinnointi ja toteutus helpottuu. - Uusi Joensuu lisää elinvoimansa turvaamiseen käytettäviä resursseja. Yritysten toimintaympäristön kehittäminen on välttämätöntä ja edellyttää kaupungilta myös vuosittain merkittäviä resursseja. - Uusi Joensuu on yritystoiminnan kannalta kiinnostava ja tarjoaa nykyistä paremman alustan yritysten integrointiin alueelle. - Uudessa Joensuussa voidaan synnyttää välttämätön yhteistyön ja yhdessä tekemisen iloinen karjalainen henki. Pienet työyhteisöt ovat haavoittuvaisia ja ainoan erityisosaajan poistuminen voi vaikeuttaa palveluiden järjestämistä pitkäksi aikaa. Suurempi työyhteisö tarjoaa paremmin ammatillista tukea ja on vähemmän haavoittuvainen henkilöstön muutosten tilanteissa. Yhdistymisavustus on 9 milj. ja valtionosuus yhteensä kasvaa 1.2. milj. /v. Strateginen kehittävä yhdistyminen mahdollistaa talouden tasapainottamisen pitkälle tulevaisuuteen. Haittoja/uhkia - yhdyskuntarakenteen kehittämisen painopiste siirtyy kaupunkiin ja sen lähialueille. Yhdyskuntarakenteen kehittäminen hiljenee taajamien ulkopuolella ja haja-asutusalueilla - Uusi Joensuu voi olla uhka paikalliselle kehittämiselle, koska nykyinen kunta tekee merkittävää kehittämistyötä alueellaan eikä sen poistumista voi korvata - lähidemokratia toimii parhaiten nykyisellä kuntarakenteella. Asukkaiden osallisuus ja vaikuttaminen toteutuu paremmin pienemmissä kuntakokonaisuuksissa. Kuntapäättäjiin on helppo ottaa yhteyttä. He ovat omien alueidensa asiantuntijoita. Myös virkamiehet ovat usein tuttuja ja yhteydenotto on helppoa. - asiakkuuksissa moniammatillisen palvelun häviäminen yli hallintokuntarajojen työskennellen (yhden asian hoitamista suuressa organisaatiossa). Asiakkuuksia ei hoideta kokonaisvaltaisesti (esim. sote-te-asuminen-työllisyys). - isossa organisaatiossa tehtävät erikoistuvat ja tehtävien mielekkyys voi heiketä - iso organisaatio on jäykempi ja se lisää toiminnan monimutkaisuutta ja esimiestasoja - kuntalaisten näkökulmasta erilaiset taksat nousevat, kun maaseutumaisissa kunnissa verotuksella kustannuksia jaetaan kaikkien kesken 15 2 Kontiolahden Lehmo ja Onttola ovat kasvaneet kiinni Joensuun keskustaajamaan, Lehmon etäisyys Joensuun keskustasta on 7 km ja Onttolan 8 km. Myös Pielisjoen itäpuolelle Kontiolahden Kulhoon välittömästi Joensuun rajan tuntumaan 9 km:n etäisyydelle Joensuun keskustasta on syntynyt tiivistä taajamaista asutusrakennetta. Liperin puolella Ylämylly sijaitsee välittömästi Joensuun rajan takana n. 9 km:n etäisyydellä Joensuun keskustasta. Joensuun lentokenttä on osin Liperin, osin Kontiolahden puolella. (Elinvoimainen kunta- ja palvelurakenne, osa II, VM 2012)

16 - nykyiset kunnat käyttävät merkittäviä panostuksia elinvoiman turvaamiseksi alueellaan ja on uhkana, että kehittämisen kokonaisresurssit vähentyisivät uudessa kunnassa - maaseudun työpaikat vähenisivät kuntaliitoksessa sekä julkisella puolella että yksityisessä yritystoiminnassa osan palveluista siirtyessä keskittämisen vuoksi pois maaseudulta - yrityksiltä ja kolmannen sektorin toiminnalta häviäisi kuntaliitoksessa läheinen toimintaa tukeva yhteistyökumppani - palvelujen etääntyessä turvattomuus/syrjäytyneisyys maaseutualueella kasvaa - kunnassa, jossa palvelut on järjestetty taloudellisesti ja tehokkaasti ja kunnan talous on tasapainossa, ovat asukkaat menettäjiä kuntaliitoksessa 16 Yhteistyö Seutu Joensuun seudun kunnilla on olemassa oleva vahva yhteistyön perinne. Toiminnallisesti seutuyhteistyön eri ajanjaksoja voi luokitella seuraavasti: vuosituhannen vaihteen molemmin puolin vallitsi yhteistyötunnustelujen aikakausi. Viime vuosikymmenen puolivälin tietämillä siirryttiin seutuyhteistyössä toteutuksen aikakauteen. Paras lainsäädäntö vauhditti sosiaali- ja terveystoimen yhteistoiminta-alueiden perustamista. Valtioneuvoston käynnistämä kuntauudistus ja sen osana toteutettava sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistaminen toteuttavat myös Joensuun

17 seudulla todellisten rakenteiden muutoksen aikakauden. Outokummun ja Joensuun kaupunkien esitys valtiovarainministeriölle erityisen kuntaselvittäjän nimeämiseksi selvittämään ko. kuntien kuntaliitosta vauhdittaa koko ydin kaupunkiseudun kuntarakenteen tarkastelua asukkaan kasvava kaupunkiseutu Joensuun seutuun kuuluvat Joensuun ja Outokummun kaupungit sekä Kontiolahden, Liperin, Ilomantsin, Juuan ja Polvijärven kunnat ovat perustaneet yhteisen seutuhallinnon toteuttamaan sopimusperusteista yhteistyötä. Seutuyhteistyötä harjoittavissa kunnissa on noin asukasta. Nykyisen kaltainen seutuhallinto on Joensuun seudulla toiminut vuodesta 2004 alkaen. Seutuhallinnon aikana ovat Joensuun kaupunkiin yhteistyökunnista liittyneet Kiihtelysvaara vuonna 2005 sekä Eno ja Pyhäselkä vuonna Vuoden 2005 alusta Joensuun kaupunkiin liittyi myös seutuhallintoon kuulumattomana Tuupovaara kunta. Ilomantsin kunta, joka valtakunnallisessa seutukuntajaottelussa on vuoden 2005 alusta kuulunut Joensuun seutukuntaan, liittyi seutuhallinnon toimintaan vuoden 2009 alusta ja Juuan kunta vuoden 2010 alusta siirryttyään Pielisen - Karjalasta Joensuun seutukuntaan Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta annetun lain mukaisiin kaupunkiseutusuunnitelmavelvoitteen mukaisiin kuntiin kuuluvat Joensuu, Kontiolahti ja Liperi (myös Joensuun kaupunkiin liittynyt Pyhäselkä). Kaupunkisuunnitelma laadittiin Ilomantsin kuntaa lukuun ottamatta myös kaikkien muiden seutukunnan kuntien kesken. Seutustrategiasta kaupunkiseutusuunnitelmaan Joensuun seudun kunnat ovat hyväksyneet Joensuun Seudun strategiasuunnitelma Lisäksi seudulle on hyväksytty Joensuun seudun elinkeino-ohjelma ja Joensuun seudun maaseutuohjelma Joensuun seudun yleiskaava 2020 hyväksyttiin seutuvaltuustossa Kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta annetun lain edellyttämä kaupunkiseutusuunnitelma laadittiin osana strategiasuunnitelmaa. Kaupunkiseutusuunnitelmassa ovat mukana kaikki seutuyhteistyötä Joensuun seudulla harjoittavat kunnat. Suunnitelma sai valtakunnallisessa arvioinnissa parhaat pisteet. Voimassa oleva seudun visio (seutuhallinnon hyväksymä) Vahva kansainvälinen osaamiskeskittymä ja yhteistyö elinkeinojen, työllisyyden ja korkeatasoisen koulutuksen jatkuvassa kehittämisessä tarjoavat vetovoimaisen sijaintipaikan tulevaisuutta tekeville osaajille ja yrityksille. Vireä elinkeinoelämä ja virikkeellinen, turvallinen ja puhdas asuinympäristö sekä asukkaiden käytössä olevat kunnallisten ja yksityisten palveluntarjoajien tuottamat monipuoliset palvelut tekevät Joensuun seudusta kilpailukykyisen asuinseudun. Kuntayhteistyö, jossa isäntäkunnalle on uskottu päätösvalta, on seudulla monipuolista. Kun huomioidaan kuntayhtymien rooli, (joissa ei ole kuntalaisten vaaleilla valitsemia päättäjiä), supistuu monen yksittäisen kunnanvaltuuston päätösvalta kunnalle kuuluvissa tehtävissä pariin kymmeneen prosenttiin käytettävissä olevasta budjetista. Selvitysalueella ei kuntayhteistyöllä toteutettavien toimintojen merkittävää monipuolistumista ole nähtävissä, ainakaan vapaaehtoislähtöisesti. 17

18 18 Seutuyhteistyönä toteutettavia toimintoja Maakunta Kuntien keskinäinen maakunnallinen yhteistyö konkretisoituu pääosin maakuntaliiton ja muiden maakunnallisten kuntayhtymien lakisääteisten toimintojen kautta. Maakunnallista Pohjois-Karjalan pelastustoimea ylläpitää Joensuun kaupunki. Maakunnallisena kuntien yhtiönä toimii Pohjois-Karjalan tietotekniikka Oy, joka vastaa maakunnan kuntien ja kuntayhtymien tietoteknisestä toiminnasta sekä matkailunmarkkinoinnissa Karelia Expert Oy. Myös Joensuun seutuhallinnon toiminnoista on kehittynyt maakunnallisia toimintoja kuten hankintatoimesta ja ympäristöterveydenhuollosta. Maakuntaliiton avulla hoidetaan myös alueen yhteistä edunvalvontaa. Lisäksi maakuntaliiton toimintana järjestetään säännöllisiä kuntien johdon sekä joidenkin muiden asiantuntijaryhmien kokoontumisia, joissa käsitellään ajankohtaisia kunta-asioita kuten lainmuutosten vaikutuksia ja taloutta. Maakuntatason toimintaa on valtion viranomaistahojen ja esim. rajavartioston kanssa ja maakunnallisesti toimivien järjestöjen kanssa. Mikäli sote uudistus toteutuu hallituksen linjausten mukaan, maakunnallinen yhteistyö saa Uuden Joensuun osalta nykyistä konkreettisemman sisällön.

19 Itä-Suomi yhteistyö Selvitys-alueen Itä-Suomi yhteistyö kanavoituu pääasiassa maakuntaliiton toimintana. Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivustolla todetaan mm., että se on perustanut yhdessä Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Etelä-Karjalan ja Kainuun kanssa Itä-Suomen neuvottelukunnan, jonka puitteissa tehdään tiivistä, maakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Neuvottelukunta edistää yhteisiä itäsuomalaisia asioita, antaa muun muassa yhteisiä kannanottoja ja suosituksia. Itä-Suomen EU-toimisto Brysselissä toimii suuralueen yhteisenä edunvalvojana mm. EU-asioissa. Itä-Suomen Business-edustusto Pietarissa palvelee erityisesti alueen yritysten Venäjä-hankkeissa. Euroopan unionin rakennerahasto-ohjelmia (EAKR ja ESR) toteutetaan Itä-Suomessa Etelä-Savo, Kainuu, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo maakunnissa. Joensuun kaupungilla on Itä-Suomen alueella yhteistyötä Kuopion kaupungin kanssa. Myös Nopeat Itäradat neuvottelukunnan toiminta on laajaa itäsuomalaista yhteistyötä. Itä-Suomi yhteistyössä on nähtävissä yhteisyön syventymistä mm. vaalipiirijaon myötävaikutuksesta. Selvitysalueen kannalta kuntien yhdistyminen toisi ns. leveämpiä harteita tähänkin toimintaan. Rajayhteistyö Pohjois-Karjalan maakuntaliiton sivustolla todetaan: Pohjois-Karjalalla on yhteistä rajaa Venäjän kanssa yli 300 kilometriä ja Niirala-Värtsilä kansainvälinen rajanylityspaikka sijaitsee maakunnassa. Rajanylittävä yhteistyö Venäjän kanssa on yksi maakunnan vahvuuksista ja yhteistyöllä on pitkät perinteet. Vuonna 2000 Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa sekä Karjalan tasavalta perustivat Euregio Karelia yhteistyöalueen. Euregio Karelian avulla alueet tekevät mm. yhteistä edunvalvontaa Suomen ja Venäjän keskushallintojen sekä Euroopan unionin suuntaan. Ohjelmaperusteista yhteistyötä Pohjois-Karjala, Kainuu, Pohjois-Pohjanmaa ja Karjalan tasavalta ovat tehneet vuodesta 1996 saakka. Nykyinen alueella toimiva EU-ohjelma on Karelia ENPI CBC -ohjelma. Pohjois-Karjalan maakunta tekee yhteistyötä myös muiden Euroopan ulkorajalla sijaitsevien raja-alueiden kanssa. Maakunta on Euroopan itäisten ulkoraja-alueiden verkoston (NEEBOR) jäsen. Maakuntaliiton rajayhteistyön (jossa myös selvitysalueen kunnat ovat osallisia) lisäksi Joensuun kaupungilla on omassa kansainvälisessä toiminnassaan mm. ystävyyskuntayhteisyötä ja siihen liittyvää hanketoimintaa Petroskoin kaupungin kanssa. Myös seudun elinkeinoyhtiö Josekilla on yhteisiä hankkeita venäläisten kanssa. Liperillä ja Kontiolahdella on yhteistyösiteitä suomen sukuiseen Äänisen rantaseudulla asuvan vepsäläiskansaan. Mm Itä-Suomen Yliopistolla ja Ammattikorkeakoululla on useita yhteishankkeita venäläisten kanssa. Rajayhteistyön haasteita tulee olemaan mm. toimet Niirala-Värtsilä rajanylityspaikan kautta kulkevan tavaraliikenteen (teollisuustuotteiden vienti ja tuonti, rajakauppa) lisäämiseksi, rajanylityspaikkojen kasvavan henkilöliikenteen ja oletettavan viisumivapauden vaatiman infran toteutus rajan molemmilla puolilla, tutkimuslaitosten yhteistyön tuottamien innovaatioitten saaminen yritysten tuotannolliseen toimintaan, alueen elinkeinoelämän kansainvälinen verkottuminen, investointien edistäminen ja hyödyntäminen molemmin puolin rajaa, matkailutuotteiden kehittäminen ja yhteiset työmarkkinat. 19

20 20 Työryhmän jäsen Pauli Vaittisen eriävä mielipide tulevaisuustyöryhmän raporttiin: Viitaten tulevaisuustyöryhmässä tekemääni esitykseen ilmoitan, että työryhmän jäsenenä en voi hyväksyä tulevaisuustyöryhmän raporttia esitetyssä muodossa, koska raportti korostaa kuntaliitoksen kuviteltuja etuja. Edellä olevan perusteella jätän työryhmän raporttiin eriävän mielipiteen, jonka pyydän kirjaamaan raporttiin. Liitteenä Pauli Vaittisen näkemykset kuntaliitoksen haitoista

21 Liite Pauli Vaittisen tulevaisuustyöryhmän loppuraporttiin jättämään eriävään mielipiteeseen: - maaseudulla nyt olevat palvelut heikentyvät olennaisesti kuntaliitoksen vaikutuksesta - palvelut keskittyvät pois maaseudulta ydinkaupunkiin - lähipalvelut maaseudulta viedään kauemmaksi kuntalaisilta - pidemmät etäisyydet aiheuttavat maaseudun asukkaille kustannuksia ja vaivaa, pidempiä odotusaikoja ja jonoja palveluihin - itsenäinen nykyinen kunta menettää kokonaan päätösvaltansa palvelujen järjestämisessä ja päätösvalta siirtyy keskukseen - Polvijärven kunta on järjestänyt palvelunsa taloudellisesti ja tehokkaasti ja kunnan talous on tasapainossa ja polvijärveläiset olisivat suurimpia menettäjiä kuntaliitoksessa - itsenäinen nykyinen kunta on paikallisen yritystoiminnan ja muun kehittämistyön tehokas ja käytännönläheinen edistäjä ja tämä toimintamalli häviäisi kuntaliitoksessa - yrityksiltä häviäisi kuntaliitoksessa läheinen yhteistyökumppani - maankäytön ohjausvalta siirtyisi kuntaliitoksessa pois reuna-alueelta ja kuntaliitoksella halutaan vähentää haja-asutusalueelle rakentamista - lähidemokratia ja läheiset kunnan toimijat häviäisivät kuntalaisilta kuntaliitoksessa - kolmannen sektorin toiminnalta häviäisi kuntaliitoksessa läheinen toimintaa tukeva yhteistyökumppani - kuntaliitoksen kautta syntyvässä kunnassa häviäisi liitetyn kunnan päätösvalta ja seuranta kuntaliitoksen toteutuksen noudattamisessa - päätöksenteko kuntaliitoksen kautta syntyvässä kunnassa muuttuu etäisemmäksi ja päätöksentekijät vieraantuvat maaseudun asukkaista ja päätöksenteko muuttuu kaavamaiseksi jättäen huomioimatta maaseudun olosuhteet kehittäen pelkästään ydinkeskustaa - palvelujen maksullisuus lisääntyy merkittävästi ydinkaupungin toimintaperiaatteiden laajentuessa koko liitosalueelle - syrjäytyvien henkilöiden määrä maaseutualueella tulee kasvamaan mm. koulutuspaikkojen ja yhteiskunnan tukijärjestelmien keskittyessä - palvelujen etääntyessä turvattomuus maaseutualueella kasvaa - alueen vetovoimaisuutta ei vahvisteta kuntaliitoksella vaan alueen tasapuolinen kehittäminen on turvattu nykyisellä kuntarakenteella - kokemukset kuntaliitoksista osoittavat reuna-alueiden palvelujen heikentyneen - maaseudun työpaikat vähenisivät kuntaliitoksessa sekä julkisella puolella että yksityisessä yritystoiminnassa osan palveluista siirtyessä keskittämisen vuoksi pois maaseudulta ja tästä aiheutuvien työpaikkojen määrän vähentyessä Pauli Vaittinen kunnanjohtaja Polvijärvi puh

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI JOENSUUN KOKEMUKSET Kaupunginjohtaja Kari Karjalainen 23.1.2014 Erityisen kuntajakoselvitysalueen kunnat Joensuu www.joensuu.fi

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva

Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Kestävästi kasvava, älykkäästi uudistuva Joensuun seudun kestävä ja älykkäästi uudistuva kasvu edellyttää, että kaikki käytettävissä olevat voimavarat suunnataan entistäkin määrätietoisemmin kaikkein lupaavimmille

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014

JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Liite Seutuhallinto JOENSUUN SEUDUN SEUTUHALLINNON TALOUSARVIO 2014 Sisältö Seutuyhteistyön 2014 talousarvio Joensuun kaupungin talousarviossa Talousarvion käyttösuunnitelma Laskelma kuntien maksuosuuksista

Lisätiedot

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013

ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 ERITYINEN KUNTAJAKOSELVITYS JOENSUU, KONTIOLAHTI, LIPERI, OUTOKUMPU JA POLVIJÄRVI 30.4.2013 KUNTAJAKOSELVITTÄJÄN TEHTÄVÄKSIANTO KUNTAJOHTAJIEN ASETTAMILLE VALMISTELUTYÖRYHMILLE Yleistä Eduskunnan käsittelyssä

Lisätiedot

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA

KUNNAN VISIO JA STRATEGIA KUNNAN VISIO JA STRATEGIA LUONNOLLISEN KASVUN UURAINEN 2016 AKTIIVISTEN IHMISTEN UURAISILLA ON TOIMIVAT PERUSPALVELUT, TASAPAINOINEN TALOUS, MENESTYVÄ YRITYSELÄMÄ JA PARHAAT MAHDOLLISUUDET TAVOITELLA ONNEA

Lisätiedot

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014

KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU. Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 KESTÄVÄSTI KASVAVA, ÄLYKKÄÄSTI UUDISTUVA JOENSUU Kari Karjalainen kaupunginjohtaja 23.1.2014 JOENSUUN KAUPUNGIN JA KESKEISTEN TOIMIJOIDEN NÄKEMYS KAUPUNKISEUDUN YHTEISISTÄ KASVUVALINNOISTA Kestävästi kasvava,

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020

Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 Liitenro1 Kh250 Kv79 Pieksämäen kaupungin Strategia 2020 2 Pieksämäen kaupungin strategia 2020 Johdanto Pieksämäen strategia vuoteen 2020 on kaupungin toiminnan punainen lanka. Strategia on työväline,

Lisätiedot

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS

PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Merikarvia Siikainen PORIN SEUDUN YHDISTYMISSELVITYS Työryhmien toimeksianto II Uuden kunnan palvelujen järjestäminen, organisointi ja kehittäminen Luvia Pori Nakkila Pomarkku Ulvila Harjavalta Lavia 17.1.2014

Lisätiedot

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke

TechnoGrowth 2020. Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Teknologia- ja energia-alan yritysten yhteistyön, uudistamisen ja kilpailukyvyn vahvistamisen kehittämishanke Iisalmen Teollisuuskylä Oy Kehitysyhtiö Savogrow Oy Taustaa Pohjois-Savon kone- ja energiateknologian

Lisätiedot

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti

14 Pohjois-Karjala. 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Kulttuuria kartalla 14 Pohjois-Karjala 14.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 14.1. POHJOIS-KARJALA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 1 kpl Taajaan asutut: 4 kpl Maaseutumaiset: 9 kpl

Lisätiedot

Elinkeinopoliittinen ohjelma

Elinkeinopoliittinen ohjelma Elinkeinopoliittinen ohjelma Kunnan visio vuodelle 2025 Marttila on elinvoimainen ja yhteisöllinen, maltillisesti kasvava kunta, joka järjestää asukkailleen laadukkaat ja edulliset palvelut sekä turvaa

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom

Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy. Socom Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Socom TOIMINTASUUNNITELMA 2008 2 1 YLEISTÄ Socomin toimintaa säätelee laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta (1230/2001). Sen mukaan osaamiskeskusten tehtävänä

Lisätiedot

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013

Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT. väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti ja Nastola TYÖRYHMÄT väliraporttien kooste huhtikuu 2013 Salpausselän kuntajakoselvitys Hollola, Hämeenkoski, Iitti, Kärkölä, Lahti, Nastola Pinta-ala 2191 km2

Lisätiedot

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö

Kasvusopimuskäytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13. Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö käytäntö, Pohjois-Pohjanmaan liitto 16.10.13 Timo Mäkitalo, tutkimuspäällikkö Claes Krüger, kehittämispäällikkö Kuinka Oulu turvaa elinvoiman ja kasvun muutoksessa? Nuori ikärakenne luo perustan koulutuksen

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta

Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta 1 Tampereen pormestarin puheenvuoro Suomalais Saksalaisessa Ystävyyskuntakokouksessa 17.6.2011 Ohjelmaperusteinen kehittäminen ja isot hankkeet osana kaupungin vetovoimaisuutta Hyvät suomalais saksalaisen

Lisätiedot

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille

Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille KUNTAUUDISTUKSEN SEUTUTILAISUUS OULUN KAUPUNKISEUTU, Oulu 4.4.2014 Professori Perttu Vartiainen, Itä-Suomen yliopisto Kehittyvien kaupunkiseutujen merkitys menestyville alueille Mihin yritän vastata ja

Lisätiedot

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä

HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019. Työryhmä ETELÄ-SAVON SAIRAANHOITOPIIRI HOITOTYÖN STRATEGIA 2015-2019 Työryhmä Eeva Häkkinen, Mikkelin seudun sosiaali- ja terveystoimi, Kangasniemen pty Senja Kuiri, Etelä-Savon sairaanhoitopiiri Aino Mäkitalo,

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012

KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 KUNTALIITOKSEN TAVOITTEENA LISÄÄ ELINVOIMAA - ONNISTUUKO JYVÄSKYLÄSSÄ? Kaupunginjohtaja Markku Andersson 30.08.2012 UUSI JYVÄSKYLÄ 2009 ASUKKAITA 130 000 MAAPINTA-ALA 106 km2 1172 km2 UURAINEN LAUKAA HANKASALMI

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.

JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus. Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu. JOENSUU: Kuntaliitokset, maankäyttö, tontinluovutus Juha-Pekka Vartiainen 13.6.2011 juha-pekka.vartiainen@jns.fi www.jns.fi, www.joensuunseutu.fi VÄESTÖN SIJOITTUMINEN KAUPUNKISEUDULLA Asukasmäärä eri

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa

Teollisuustyöpaikat kunnittain vuosien 2009, 2010, 2011 ja 2012 lopussa llomantsi 256 324 341 330 74 28,9 Outokumpu 988 1 035 1 096 1 076 88 8,9 Joensuu 5 184 5308 5377 5321 137 2,6 abs. % Kunta/seutukunta 2009 2010 2011 2012 Muutos C Teollisuus C 1315 Tekstiilien, vaatteiden

Lisätiedot

Monikeskuksinen aluerakenne

Monikeskuksinen aluerakenne Monikeskuksinen aluerakenne Seminaarin paneeli Helsinki 17.3.2011 Keijo Sahrman Johtaja, Suomen Kuntaliitto Kuntahallinnon murros: Kuntapalveluiden uudistaminen kohti 2020 lukua, muutosvaateita mm. Palveluiden

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma

Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Joensuun lentoaseman logistisen käytävän kehittämissuunnitelma Kuva: Passenger Market Potential Analysis, Scan Of New Air Routes for the Airport of Joensuu, Finland (2013) MKmetric Gesellschaft für Systemplanung

Lisätiedot

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma

Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Tulevaisuuden Salo 2020 Elinkeinopoliittisen ohjelma Mika Mannervesi 5.6.2014 Elinkeinopoliittisen ohjelman päivitys: taustamuuttujat Kaksi Salon tulevaisuuden kannalta merkittävää, toisistaan lähes riippumatonta

Lisätiedot

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020

Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Rieska Iloa ja innovaatioita - Rieska-Leaderin strategia 2014-2020 Strategian pääkohdat 1. Toiminta-alue 2. SWOT 3. Painopisteet 4. Toimenpiteet 5. Tavoitteet 6. Rahoitus 7. Visio Aluemuutos 2014, kun

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto

KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020. 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC 2007-2013 -OHJELMAN TILANNEKATSAUS KARELIA CBC -OHJELMA 2014-2020 20.8.2014 Sisko Kaarto KARELIA ENPI CBC Ohjelma-alueeseen kuuluvat Suomessa: Kainuu Pohjois-Karjala Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö

Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Kaisa Saario LAUSUNTO 9.4.2015 Työ- ja elinkeinoministeriölle Kommentit selvitysmies Markku Anderssonin työtä varten kehitysyhtiöt ja yritysten toimintaympäristö Työ- ja elinkeinoministeriö on 25.3.2015

Lisätiedot

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014

LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla 21.11.2014 Jari Rantala Ajankohtaista marraskuussa 2014 LHJ Oy osakaskuntien seminaari Loimaalla VISIO 2020 +++ Loimaa on sujuvan elämän kotikaupunki ja yrityksille kasvun paikan tarjoava asiointi-ja palvelukeskus

Lisätiedot

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015

Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmän tiedotustilaisuus 27.3.2015 Ohjausryhmä Laatija: Aleksi Saukkoriipi Prosessi Selvitys aloitettu lokakuussa Päättynyt maaliskuussa Seuraavaksi alkaa huomautusaika kuntalaisille 30 päivää (huhtikuussa)

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin tervehdys

Jyväskylän kaupungin tervehdys Jyväskylän kaupungin tervehdys Kunta- ja palvelurakenneseminaari 18.10.05 Paviljonki Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2003-2004, euroa/asukas Uusimaa Itä-Uusimaa Pirkanmaa Satakunta Pohjois-Pohjanmaa

Lisätiedot

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi

ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi ETELÄ-SUOMEN EAKR-OHJELMA www.etela-suomeneakr.fi Teemahankkeiden avoin haku 15.9. 31.10.2011 MILLAISIA HANKKEITA? Eteläsuomalaisten osaamiskeskittymien kehittäminen ja verkostoituminen Laajoja hankekokonaisuuksia

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla

Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Toimialojen kehitysennusteet Pirkanmaalla Maakuntakorkeakoulufoorumi 18.2.2010 Jenni Ruokonen Viestintä Neuvottelukunta Strategia- ja aluekehitysyksikkö Strategia ja kumppanuudet ELY-YLIJOHTAJA Johtoryhmä

Lisätiedot

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT

STRATEGIAKARTTA. Multian kunnan ARVOT - VISIO - MISSIO MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT MULTIA 2020 STRATEGIAKARTTA Multian kunnan - - MENESTYSTEKIJÄT - TAVOITTEET MITTARIT Käytännön toimenpiteet on kirjoitettu toimialojen tuloskortteihin Kunnanvaltuusto 11/2011 MULTIA Kuntaparikunta Jyvässeudulla

Lisätiedot

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 VALTIOVARAINMINISTERIÖ Muistio Kunta- ja aluehallinto-osasto Finanssineuvos Teemu Eriksson 5.5.2015 IITIN KUNNAN MAAKUNNANVAIHTOESITYKSEN HYLKÄÄMINEN (VM/2013/00.01.01.00/2011) Iitin kunnan esitys Maakuntajakolaki

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Inkoo 2020 18.6.2015

Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoo 2020 18.6.2015 Inkoon missio Inkoon kunta luo edellytyksiä inkoolaisten hyvälle elämälle sekä tarjoaa yritystoiminnalle kilpailukykyisen toimintaympäristön. Kunta järjestää inkoolaisten peruspalvelut

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman rahoitus puuenergiaan nvm Sirpa Karjalainen Monenlaiset mikroyritykset Maatilakytkentäisille mikroyrityksille on myönnetty tukea mm. matkailualan investointeihin

Lisätiedot

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007

Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Uuden Jyväskylän tavoitteet vuonna 2012 Versio 6 Strategian valmistelu työvaliokunta 12.11.2007 Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys 1 Strategiset tavoitteet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020

IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI. Strategia 2020 IHMEEN HYVÄ HAAPAVESI Strategia 2020 SWOT-ANALYYSI Vahvuudet Luonto, maisema, ympäristö Vahva koulutustarjonta Monipuolinen elinkeinorakenne Väestön ikärakenne Harrastusmahdollisuudet Heikkoudet Sijainti

Lisätiedot

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 2 1. ITÄ-LAPIN KUNTAYHTYMÄN TOIMINTA-AJATUS Itä-Lapin kuntayhtymä on vuonna 1993 perustettu Itä-Lapin kuntien vapaaehtoinen yhteistyö- ja

Lisätiedot

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD

6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQ 6LSRRVWUDWHJLD 1 9,6,2 6LSRR± 6XRPHQKDOXWXLQDVXNDVWD 675$7(*,$ 1RSHDVXXQQLWHOPDOOLQHQNDVYXXXGLVWXPLQHQMDNHKLW\VMRWND WRWHXWHWDDQLQQRYDWLLYLVHVWLYHUNRVWRLWXPLVHQDYXOOD 7$92,77((7 ƒ

Lisätiedot

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin

Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Hyvinvointialan yritystoiminnan kehittäminen Satakunnassa - strategioista toimenpiteisiin Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK TEM 11.6.2009

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta

Lähtökohta. Kasvua luovien valintojen perusta Lähtökohta Joensuun seudun tulevaisuus Globaalit mahdollisuudet, haasteet ja muutokset Mahdollisuuksien tunnistaminen ja niihin reagoiminen Painopistealueet - uskoa, edistystä ja sitoutumista Toimii taustana

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.

Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma 2014-2020. Maaseuturahoituksen uudet tuulet. Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5. Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelma Maaseuturahoituksen uudet tuulet Toimialojen rahoitusseminaari 2016 Helsinki 11.-12.5.2016 Ylitarkastaja Juuso Kalliokoski Maa- ja metsätalousministeriö Sivu 1

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017

Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Metsäbiotalous ja Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma POKAT 2017 Jarno Turunen Aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Lieksa 20.5.2014 Strateginen sitoutuminen ja visio Pohjois-Karjalan strategia

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous

Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jyväskylän kaupunkiseudun erityinen kuntajakoselvitys Palvelut ja kuntatalous Jouko Luukkonen Selvitysryhmä 29.10.2013 Selvitysryhmä Aika Paikka Teema 4.9.2013 klo 11.30 Jyväskylän kaupungintalo 24.9.2013

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla

Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Strategiasta käytäntöön Porin seudulla Hyvinvointifoorum 4.11.2009 Tampere Palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi jari-pekka.niemi@posek.fi Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy POSEK Sisältö Strateginen tausta Kansallisten

Lisätiedot

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH

ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH ÄÄNESEUDUN OSAAMIS- JA TYÖLLISYYSOHJELMA 2007-2013 /AH KEHITYSTAVOITE ELINVOIMAINEN ÄÄNESEUTU, JOSSA TOIMIVAT TYÖMARKKINAT TUKEVAT KUNTIEN, KUNTALAISTEN JA YRITYSTEN MENESTYSTÄ JA HYVINVOINTIA Mittarit:

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008

Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 KESKI-SUOMEN SUOMEN TULEVAISUUDEN NÄKYMÄT Keski-Suomen Osuuspankkiliiton tulevaisuus seminaari Ikaalisten Kylpylä 7.- 8.11.2008 maakuntajohtaja Anita Mikkonen Keski-Suomen liitto Visio Keski-Suomi tilastojen

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen

Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa. Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen Kasvun polut ja kasvuyrittäjyys osana kaupunkiseudun elinvoimaa Kaupunginvaltuuston seminaari 30.9.2013 Toimitusjohtaja Ari Hiltunen 3 000 Perustettujen yritysten lkm suurilla kaupunkiseuduilla 2006-2012

Lisätiedot

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja

Teolliset symbioosit. Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Teolliset symbioosit Haminassa 23.09.2015 Matti Filppu Kaupunkikehitysjohtaja Kaupunkikehityksen toiminta - ajatus Pidämme huolta kaupunkielämän perusedellytyksistä tavoitteena elinvoimainen, kehittyvä,

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro

Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Alue- ja rakennepolitiikan ajankohtaispäivä 13.11.2013 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman aluevaikutukset kommenttipuheenvuoro Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja Rakennepoliittinen ohjelma/budjettiriihi

Lisätiedot

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009

Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi Uusi Kunta? Jyrki Myllyvirta 9.10.2009 Miksi päijäthämäläisten tulee olla innostuneita Uudesta Kunnasta? 1. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yleiset perusteet 2. Lisäperusteita kuntarajojen purkuun

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja

Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu. Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Rakennerahastokausi 2014-2020 Ohjelman valmistelu Pohjois-Savon maakuntavaltuuston seminaari 8.10.2012, Varkaus Satu Vehreävesa, aluekehitysjohtaja Komission esitykset tulevan rakennerahastokauden osalta

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005

EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 EUREGIO KARELIA NAAPURUUSOHJELMA Paavo Keränen Hossa 24.-25.11.2005 Naapuruus- ja kumppanuuspolitiikan tausta ohjelmakauden 1995 1999 ongelmat ulkorajatoiminnassa 2000 komissaari Barnierin vierailu Interreg

Lisätiedot

Toholammin kuntastrategia 2016-2020

Toholammin kuntastrategia 2016-2020 Toholammin kuntastrategia 2016-2020 1. LÄHTÖKOHTA Lamppilaisen strategian tavoitteena on varmistaa itsenäisen kunnan elinkelpoisuus. Väestön ikääntyminen tulee vaikuttamaan sosiaali- ja terveyspalveluiden

Lisätiedot

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä

Kuntarakenneselvitys. Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto. Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Kuntarakenneselvitys Kuntalaiskysely 2015 yhteenveto Kysely toteutettiin 20.3.2015-8.4.2015 ja siihen vastasi yhteensä 1325 henkilöä Hausjärvi 203 Loppi 757 Riihimäki 365 1. Hausjärven, Lopen ja Riihimäen

Lisätiedot

Arttu-seminaari 24.5.2011

Arttu-seminaari 24.5.2011 Arttu-seminaari 24.5.2011 Tervetuloa Lappeenrantaan! L A P P E E N R A N N A N K A U P U N K I Kaupunginjohtaja Seppo Miettinen 1 Lappeenranta 2011 72 000 asukkaan vahva ja monipuolinen maakuntakeskus

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65

KUNTASTRATEGIA 2014-2016. Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 KUNTASTRATEGIA 2014-2016 Hyväksytty valtuustossa 7.10.2013/ 65 Rantasalmen kuntastrategia 2014-2016 Visio 2020 Rantasalmi - Monta Mainiota Mahdollisuutta Rantasalmi on itsenäinen maaseutukunta, joka toimii

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti

Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti. Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Maaseutuvaikutusten arviointi Kuopio seudun pilotti Kuntajakoselvittäjien työseminaari 12.3.2015 Tarja Pöyhönen, Kuntaliiton MVA-pilotti Asiantuntijan rooli ja tausta Yritysneuvoja: monipuoliset tehtävät

Lisätiedot

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012

Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Kuntajohtajapäivät Kuopio 31.8.2012 Tuula Haatainen Varatoimitusjohtaja Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus Palvelurakennetyöryhmän väliraportti Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala

Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta. Kari Kankaala Kaupunkistrategiasta ja elinkeinopolitiikasta Kari Kankaala Kuka toi o? Kari Kankaala, 47, elinkeinojohtaja, tekn.tri Ydinosaamista osaamisen siirtäminen yhteiskunnan ja yritysten hyötykäyttöön, teknologian

Lisätiedot

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013

Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS JUANKOSKI- KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Juankosken ja n kaupungin toimintaympäristöselvitys (213) Toimintaympäristön muutoshaasteet Juankosken ja n kaupunkien toimintaympäristön muutokseen

Lisätiedot

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina

Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Sote- ja maakuntauudistus Kymenlaakson kuntien projektina Ismo Korhonen Projektipäällikkö Uusi Kymenlaakso kuntien projektina Edellytyksenä uusi rakenne ja työnjako Paikallisen osallistumisen, demokratian

Lisätiedot

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin

Arto Koski 4.6.2014. Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitoksen yhteydet elinkeinoihin Kuntaliitostutkimukset ja gradututkielmat aihealueittain vuosina 2000-2013 70 lkm 60 48 70 lkm 60 50 50 40 40 30 30 20 20 10 0 12 6 9 8 Henki- Demoklöstö ratia 4 8

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla

Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Yhteentoimivuutta kokonaisarkkitehtuurilla Terveydenhuollon atk-päivät 20.5.2014 Juha Rannanheimo Ratkaisupäällikkö, sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisut Esityksen sisältö Kehittämisvaatimukset sosiaali-

Lisätiedot