Business and Technology

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Business and Technology"

Transkriptio

1 Finnish Business and Technology Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Kontiorannan metsien keskelle rakennetussa elokuvakylässä on jo kuvattu ensimmäisiä tuotantoja. s Hyvä kongressi on elämysmatka s. 8 Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa s. 20 Taito ja tahto käsityöläiskorttelissa s. 18

2 Pääkirjoitus Pohjois-Karjala teknologisen huippuosaamisen, kulttuurin ja matkailuelämysten maakunta Monialaisuus erottaa Pohjois-Karjalan selvästi muista alueista ja maakunnista. Alueella on poikkeuksellisen monipuolinen teollisuus- ja palvelurakenne, jonka hyödyt näkyvät erityisesti nyt Perloksen lopettaessa tuotantoaan. Tämä globalisaation aiheuttama rakennemuutos on nopeasti kääntymässä uudeksi kasvuksi. Alue on myös pystynyt synnyttämään maailmanluokan huippuosaamista useilla sektoreilla. Nämä sektorit valittiin vuosina toteutettavaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan ja siten osaksi valtakunnallisia osaamisklustereita. Osaamisaloista merkittävimmät ovat metsäteknologia osana Forest Industry Future -osaamisklusteria ja biopolttoaineiden tuotanto ja jalostus osana Tulevaisuuden energiateknologia -osaamisklusteria. Lisäksi tärkeitä ovat fotoniikka, materiaalija tarkkuusteknologiat osana Nanoja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit osaamisklusteria ja tuotteistuva rakentaminen osana Asumisen osaamisklusteria. Metsäteknologia, bioenergia sekä asumiseen liittyvät kivi-, lukituspuutuotteet ovat kaikki jo suuria työllistäjiä ja vahvassa kasvussa. Ensimmäiset teolliset läpilyönnit fotoniikan ja nanoteknologian sekä tarkkuusteknologian aloilla ovat aivan nurkan takana. Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulu sekä Joen- 2 Blancco on Nato-kelpoinen Joensuulaisyritys Blancco Oy:n tiedonhävitysohjelmat kelpaavat Natollekin. Puolustusliitto sertifioi Blanccon Data Cleaner+ -ohjelmiston, joka on jo käytössä esimerkiksi monissa pankeissa ja puolustusorganisaatioissa. Ohjelmistolla voi nyt hävittää myös Naton salaiseksi luokittelemaa tietoa Natossa sekä sen jäsen- ja rauhankumppanuusmaissa. Tiukka sertifiointiprosessi kesti muutaman vuoden. Sen toteutuminen on merkittävä asia, sillä Nato on erittäin kriittinen organisaatio turvallisuuden suhteen. Puolustusliiton sertifiointi tuo Blanccolle laajalti uusia bisnesmahdollisuuksia. Korkeakouluilla yhdistymishankkeita Itä-Suomen liittoyliopisto aloittaa toimintansa vuonna Kuopion ja Joensuun yliopistojen hallitukset hyväksyivät liittosopimuksen toukokuun alussa. Itä-Suomen yliopisto nousee kertaheitolla valtakunnan suurimpien korkeakoulujen joukkoon. Opiskelijoita on yli , ja budjettirahoitus nousee täydentävä rahoitus mukaan lukien 200 miljoonaan euroon vuodessa. Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen pitää hanketta suomalaisen yliopistoverkon merkittävimpänä kehittämishankkeena sitten ja luvuilla perustettujen uusien yliopistojen. Myös Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut ovat tiivistämässä yhteistyötään. Yhteenliittymää suunnittelevissa Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakouluissa on opiskelijaa ja 1500 työntekijää. Yhteistyön tavoitteena on koulutuksen rakenteellinen sekä aluevaikutuksen ja yliopistoyhteistyön kehittäminen. Yhteenliittymästä tehdään selvitys Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöala on tutkimus- ja kehittämistoiminta, ja yhteistyötä aletaan tiivistää myös Venäjälle suuntautuvissa toiminnoissa. Elokuussa 2006 perustettu Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen johtajien työryhmä tiivistää yhteistyötä. Yliopisto tutkii liikkumisen maantiedettä Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella toteutetaan tutkimushanke, jossa tarkastellaan ihmisten liikkumista ja paikkoihin kiinnittymistä. Asuminen kahdessa tai useammassa paikassa on muuttunut yhä arkipäiväisemmäksi. Vapaa-ajan asuminen on hyvä esimerkki nykyelämää leimaavasta liikkuvuudesta. Liikkuminen kodin ja mökin välillä on lisääntynyt. Ihmiset elävät yhä useammin kaupungin ja maaseudun parhaita puolia yhdistellen. Liikkuminen ja monipaikkaisuus elämäntapana muuttavat käsitystämme paikoista ja paikallisuudesta. Näiden muutosten ymmärtäminen vaatii tutkimusta. Liikkumisen maantiedettä mobiilissa yhteiskunnassa Vapaa-ajan asuminen teorioiden ja käytäntöjen välitilassa tutkimushanke edistää suomalaista maaseutu- ja vapaaajantutkimusta ja sen kansainvälistymistä. Hankkeen yhteistyötahoina ovat maailman johtavat vapaa-ajan asumisen tutkijat Ruotsista ja Uudesta-Seelannista. Hankkeesta valmistuu kaksi väitöskirjaa.

3 suun Tiedepuisto ja muut yrityspalvelujen tuottajat on viritetty täyteen iskuun, jotta nämä osaamisalat voivat kehittyä ja tuottaa uutta hyvinvointia ja kasvua. Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyminen Itä- Suomen liittoyliopistoksi tukee vahvasti tätä kehitystä. Ihminen tarvitsee muutakin kuin leipää. Pohjois-Karjala tunnetaan vahvana kulttuurimaakuntana, ovathan koko Suomen kansan henkiset juuret Karjalan laulumailla. Kolin kansallismaisema, karjalaisuus, ortodoksisuus, karjalainen ruoka sekä monipuolinen luonto metsineen ja vesistöineen muodostavat sellaisen valmiin kokonaisuuden, jota maakunta voi ylpeänä esitellä. Elokuvaohjaaja Markku Pölösen rakentama Suomen Filmikylä Kontiolahdella muuttuu Karjalan kunnailla TV-sarjassa kylänraitiksi, jossa ortodoksisuus nousee vahvasti esille. Pohjois-Karjala on myös herkuttelijan paratiisi. Karjalainen ruoka ja Karelia â la carte lienee Suomen tunnetuin ruokabrändi. Myös käsityökulttuuria on viritetty uudelleen. Taitokortteli Joensuussa tarjoaa kaikkea käsitöistä karjalanpiirakan suklaisiin versioihin. Ilo elää Karjalassa näkyy, kuuluu ja maistuu. Myös matkailijalle Pohjois-Karjala avautuu monipuolisesti. Luonnon rauhaa ja kiireettömyyttä hakeville on tarjolla laaja mökki- ja lomakyläverkosto. Näitä täydentävät erinomaiset patikka- ja vesistöreitit. Kolin Herajärven reitti valittiin vuonna 2007 Suomen parhaaksi vaellusreitiksi. Karjalaisesta ruuasta ja järviluonnosta voi nauttia mm. monilla järviristeilyillä. Erilaiset rock- ja laulufestivaalit sekä hyvin laaja kesäteatteritoiminta tarjoavat sopivaa täydennystä ja vastapainoa sekä vierailijoille että omille asukkaille. Golfarit viihtyvät varmasti Karelia Golfin kentällä Kontiolahdella tai maakunnan muilla kentillä. Maakunta tarjoaa myös hemmottelupalveluja niitä kaipaaville. Valamon ja Lintulan luostarit sekä alueen lukemattomat tsasounat vievät vierailijan ortodoksisuuden monille hieman mystiseen maailmaan. Myös konferenssi- ja kokousmatkailijat tutustuvat maakunnan elämyksiin heille järjestettyjen oheisohjelmien kautta. Minä lähden Pohjois- Karjalaan - muuttuukin monelle vierailun jälkeen ajatukseksi Minä muutan Pohjois-Karjalaan ja miksikäs ei! Keijo Mutanen, toimitusjohtaja, JOSEK Oy Karelia Expert menestyi SM-kilpailussa Toista kertaa järjestetyn Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun matkailu-, rekrytointi- ja kilpailukykysarjoihin ilmoitettiin yhteensä 60 työtä. Kilpailu kohdistui vuonna 2006 toteutettuun markkinointiin, ja voittajat palkittiin toukokuussa. Matkailusarjassa kilpaili menestyksellä myös Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, jonka kampanja Minä lähden Pohjois-Karjalaan! sijoittui kolmanneksi Kemin matkailuyhtiön voittamassa kilpailussa. Tuomaristo arvioi Karelia Expertin kampanjaa ammattimaisesti toteutetuksi kokonaisuudeksi, jossa hyvin suunniteltu linja ja ilme säilyivät läpi koko kampanjan. Leevi and the Leavingsin tunnettu kappale toimi hyvin markkinoinnin tukena ja koko Pohjois-Karjalan imagollisena symbolina. Kampanjassa keskityttiin seudun strategian mukaisesti yhtenäisen kokonaismielikuvan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Markkinointiresurssien kohdentaminen yhteiseen kampanjaan lisäsikin koko alueen näkyvyyttä ja yleistä tunnettuutta. Syntyykö asukkaan kaupunki? Joensuu, Eno, Kontiolahti, Polvijärvi ja Pyhäselkä ovat tekemässä kuntaliitosselvitystä. Mikäli selitys johtaa viiden kunnan kuntaliitokseen, kasvaa näin muodostettavan kaupungin väkiluku asukkaaseen. Kuntaliitosselvitystä tekee Efeko Oy, ja se valmistuu elokuussa. > Joensuu perusinfo > Joensuun seudun seutuyhteistyö Sisältö: Pääkirjoitus ja uutiset Gritech osti Perlos Toolsin Avaintekijänä osaaminen Sadonkorjuun aika Ennakkoluulottomasti maailman markkinoille Pohjois-Karjalassa neljä osaamiskeskusohjelmaa Hyvä kongressi on elämysmatka Muovi- ja metallialan huiput kohtaavat Joensuussa Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Ortodoksisuus on elämäntapa Suomen paras vaellusreitti löytyy Kolin Herajärveltä Maistuvat herkut paistuvat aaltojen päällä Herkuttelijan paratiisi Idän ja lännen välissä Taito ja tahto tiivistyvät käsityöläiskorttelissa Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa Uusi ilmoittaja pelastaa päivän Kannen kuva: Elokuvaohjaaja Markku Pölönen kuvaustiiminsä keskellä filmikylässä kesällä Valokuvaaja, Pasi Räsämäki/SF 3

4 Kuvateksti, KuvatekstiKuvatekstiKuva tekstikuvatekstikuvatekst ikuvatekstikuvatekstikuv ateksti Kuvateksti Kuvate ksti KuvatekstiKuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Pasi (vas.) ja Taina Tiainen, Tiina Puustinen sekä Marko Toropainen ovat Perlos Toolsin Joensuun yksikön uudet omistajat. Gritech osti Perlos Toolsin 4 Perlos Toolsin Joensuun yksikön toiminta jatkuu omistajanvaihdoksen myötä Gritech-Toolsina. Ruiskuvalumuottien ohella yritys valmistaa teriä ja tarjoaa alihankintapalveluja. Tavoitteena on maltillinen kasvu. Perlos Toolsin tehdaspäällikkö Marko Toropainen sai tammikuussa tiedon totta, kun toiminnan jatkaminen osoittautui ihan mahdolliseksi, Toropainen yhtiön tuotannon lopettamisesta kertoo. Suomessa. Mies ei kuitenkaan moisesta lannistunut, vaan otti nopeasti yhteyttä Gritech Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tiaiseen. Olin kuullut Gritechin laajentamissuunnitelmista. Heitin Pasille ensin ihan vitsinä, että ostapa tästä hyvä paja. Leikistä tuli kuitenkin pian Huulenheitto kääntyi vakavaksi pohdinnaksi. Kannattavuutta ja tuotantonäkymiä mietittiin tiiviisti kuukauden päivät. Huhtikuun lopussa Perlos Toolsin Joensuun yksikkö siirtyi Gritech Oy:n omistukseen. Pääomistaja Pasi Tiaisen ohella osakkaita ovat Taina Tiainen, Tiina Puustinen ja yrityksen toimitusjohtaja Marko Toropainen. Gritech-Tools jatkaa Perlos Toolsin Joensuun yksikön tuotantoa tutussa toimipaikassa Rahtikadulla. Kaupan myötä Gritech Oy työllistää yhteensä 47 henkilöä, joista 42 siirtyy yrityksen palvelukseen Perlokselta vanhoina työntekijöinä. Aikaisemmin koko Perlos Toolsin Pohjois-Karjalan 180 työntekijän tehdastoimintaa ohjannut Toropainen tiedostaa uuden yrityksen haasteet. On sopeuduttava siihen, että yrityksen koko pienenee. Suuren konsernin tukea ei enää ole takana. Hallintopuoli pitää saada kuntoon, mis- YRITYKSET

5 Info Lisätietoa vapaista toimitiloista: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Pekka Nuutinen johtaja, yritysneuvonta puh sä suurena apuna on Pasi ja Taina Tiaisen vankka kokemus yrittäjinä. Tietotaitoa ja teknologiaa Uusi yritys yhdistää Gritechin ja Perlos Toolsin toiminnot. Gritech Oy on keskittynyt terien valmistukseen ja huoltoon, kun taas Perlos Toolsin tuotantoon on kuulunut muotinvalmistus. Jatkossa toiminta jakautuu terien valmistukseen ja huoltoon, muottien ja leikkainten valmistukseen sekä alihankintapalveluihin. Meillä on hyvät lähtökohdat yritystoiminnalle. Perlos Tools sitoutui vain telekommunikaatioon, mutta nyt voimme tarjota palvelujamme yrityksille alasta riippumatta. Meillä on maine hyvänä tekijänä, sillä kyselyjä on jo tullut runsaasti, Toropainen iloitsee. Gritech Oy:n suurimpana vahvuutena Toropainen pitää osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstöllä on kokemusta vastaavasta työstä keskimäärin jo kymmenen vuoden ajalta. Perloksella tehtiin vahvaa kehitystyötä, jossa panostettiin ihmisten tietotaitoon ja teknologiaan. Ammattitaitoinen henkilöstö pääsee jatkossa käyttämään osaamistaan entistä monipuolisemmassa työssä. Myös konekanta on laaja ja tuotannollisesti toimiva, Toropainen toteaa. Kasvua teräpuolelle Gritech Oy lähtee liikkeelle maltillisesti uudistaen. Tavoitteena on säilyttää markkinaosuus entisellä tasolla tai jopa hieman kasvattaa sitä. Kaikkiin kolmeen liiketoiminnan osa-alueeseen panostetaan täysillä. Kasvua odotetaan erityisesti teräpuolella, johon nyt investoidaan. Alihankintakoneistuksen osuus nostetaan jatkossa yhdeksi tärkeäksi liiketoiminnan tukijalaksi. Muottituotannosta noin 80 prosenttia menee ulkomaille, mutta muussa toiminnassa kotimaa on tärkein markkina-alue. Pitkällä tähtäimellä Gritech Oy:n tavoitteena on kasvattaa markkinoitaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Gritech Oy:n liiketoiminta jakautuu terien valmistukseen ja huoltoon, muottien ja leikkainten valmistukseen sekä alihankintapalveluihin. Erittäin positiivisella mielellä ja suurella innolla lähdetään liikkeelle. Haluamme pitää omalta osaltamme työpaikkoja ja osaamista Pohjois- Karjalassa, Toropainen päättää. Avaintekijänä osaaminen Joensuun seudun elinkeino-ohjel- tyksille ja työntekijöille sekä turvalli- nopoliittiset tavoitteet saavutetaan massa kehittämisen pai- nen ja monien mahdollisuuksien luomalla uudenlaista maailman nopisteitä ovat osaaminen, kansain- asuinympäristö. huippuluokan osaamista, muunta- välisyys ja työvoima. Elinkeino-oh- Elinkeino-ohjelman painopistealo- malla se kilpailukykyiseksi vientituot- jelma syntyi yhteistyössä yritysten ja ja tarkastellaan toimiala- ja klusteri- teeksi ja varmistamalla, että työvoi- yrittäjäjärjestöjen, tutkimus- ja kou- pohjaisesti. Siinä keskitytään osaami- man osaaminen ja määrä vastaavat lutusorganisaatioiden, kuntien sekä sen ja yritystoiminnan synnyttämi- elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tar- rahoitus-, neuvonta- ja kehittämisor- seen ja vahvistamiseen valituilla toi- peita. Seudulle hankitaan aktiivisesti ganisaatioiden kesken. Joensuun seu- mialoilla. Perloksen aiheuttama ra- uusia investointeja sekä kotimaasta dun visiona on olla vuonna 2015 kennemuutos vaikuttaa toimenpitei- että ulkomailta. Samanaikaisesti seu- Suomen elinvoimaisin kasvukeskus, den priorisointiin ja resurssien pai- dun palvelujärjestelmä pitää säilyt- vahva asukkaan talousalue notuksiin etenkin vuosina tää kilpailukykyisenä. ja kansainvälinen osaamiskeskitty mä, vetovoimainen sijaintipaikka yri- Joensuun seudun visio ja elinkei- 5 YRITYKSET

6 Sadonkorjuun aika Nanocompin pitkäjänteinen tuotekehitys kantaa nyt hedelmää. Yritys panostaa vahvasti tuotantoon. Henkilöstömäärä kasvaa, ja tulevaisuus näyttää varsin lupaavalta. Suunnittelutyömme on suurilta osin pintarakenteiden laskemista. Tuotannossa tehdään rakenteiden kuviointi ja kopiointi, toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kertoo. Kymmenvuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä joensuulainen Nanocomp Oy keskittyy diffraktiivisen optiikan suunnitteluun ja valmistukseen. Yritys sai alkunsa Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen investoinnista. Sinne hankittiin elektronisädekirjoitin diffraktiivisten elementtien ja rakenteiden tuottamiseen. Yliopisto ei sitonut laitteen koko käyttökapasiteettia, ja Nanocomp perustettiin markkinoimaan laiteaikaa, toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kertaa. Nanocompin toiminta laajeni suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Diffraktiivisessa optiikassa valonkulkua ohjataan muovi- tai lasipinnan mikro- ja nanorakenteilla. Sen avulla valaistaan esimerkiksi mobiililaitteiden näyttöjä. Valaisu ja näytöt kattavat jopa kahdeksankymmentä prosenttia Nanocompin liikevaihdosta. Lisäksi diffraktiivista optiikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi pakkausten erikoistehosteissa. Janne Häikiö esittelee Pentin Pajan toimintaa espanjalaisvieraille ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun projektipäällikölle Asko Puhakalle (oik.). Vierailu liittyi ammattikorkeakoulun, Joensuun seudun Leader-ryhmän ja espanjalaisen Sorian alueen bioenergia- ja metsäalan kehittämishankkeeseen. Juhannusviikolla Soriasta tulee 25 asiakkaan ryhmä Joensuuhun koulutukseen. Suomalainen konetekniikka kiinnostaa, Puhakka toteaa. Ennakkoluulottomasti maailman markkinoille 25-vuotias Pentin Paja on kehittynyt kansainväliseksi yritykseksi. Menestyksen pohjana ovat oman kehitystyön tuloksena syntyneet tuotteet ja ennakkoluuloton markkinointi. 6 Kun Pentti Häikiö perusti auto- ja maatalouskonekorjaamon Naarvaan vuonna 1964, kukaan ei voinut tietää, mitä yhden miehen yrityksestä vielä tulisi. Sorvaus- ja hitsausalihankinta aloitettiin 1970-luvun lopulla, ja konepaja Pentin Paja Ky näki päivänvalon vuonna Isä oli kova kehittelemään. Pentin Pajan ensimmäiset omat tuotteet valmistuivat 1980-luvun lopulla. Mullistava hetki oli vuonna 1993 tehty Naarva -energiapuukouran patenttihakemus, joka sai myöntävän päätöksen viisi vuotta myöhemmin, Janne Häikiö muistelee. Vielä tänäkin päivänä Pentin Paja on Häikiöiden perheyritys, joka toimi Ilomantsissa ja Joensuussa 23 henkilöä vakituisesti työllistäen. Se valmistaa ja markkinoi oman kehitystyön tuloksena syntyneitä metsäja maanrakennuskoneita. Kolmisenkymmentä prosenttia liikevaihdosta tulee teollisuuden huolto- ja kunnossapitopalveluista. Vuonna 1996 edesmenneen Pentti Häikiön perintö elää vahvana. Uusia Naarva-kouramalleja kehitetään jatkuvasti, ja yli 95 prosenttia Pentin Pajan tuotteista perustuu vuonna 1998 myönnettyyn patenttiin. Isä oli aikaansa edellä kehittäessään laman keskellä energiapuu- ja YRITYKSET

7 Suunnittelutyömme on suurilta osin pintarakenteiden laskemista. Tuotannossa tehdään rakenteiden kuviointi ja kopiointi. Rakenteiden avulla valonkulkua voidaan ohjata tehokkaasti. Pienimmät yksityiskohdat ovat alle mikrometrin luokkaa. ensiharvennuskouran. Se ei ollut heti mikään myyntimenestys. Sen sijaan sykeharvesteri Narva Syke lähti myymään kohtalaisesti vuonna Isän kuoleman jälkeen veljeni Mikko otti yrityksen ohjat käsiinsä. Jos isä oli innovaattori, Mikko on tuotteistaja. Viennissä 148 prosentin kasvu Pentin Pajan menestyksen avaimet löytyivät messuilta. Vuonna 1997 Edessä suuria muutoksia Nyt Nanocomp on kymmenen henkilöä työllistävä yritys. Suurin osa liikevaihdosta tulee kotimaasta, mutta asiakkaita on paljon myös USA:ssa, Tanskassa ja Japanissa. Nanocompin vahvuuksia ovat huippuosaaminen ja uudet teknologiat. Yrityksessä tekee töitä jopa seitsemän alan tohtoria. Olemme kehittäneet vahvasti uutta, ja uskomme sen kantavan hedelmää jo lähitulevaisuudessa. Valmistuspuolelle on tehty merkittäviä investointeja. Tuotantoon on kehitetty edistyksellisiä työkaluja, ja voimme valmistaa muovikomponentteja eri menetelmillä, Leppänen kertoo. Nanocompin liiketoiminta painottuu jatkossa tuotekehityksen sijasta tuotantoon. Se merkitsee työntekijöiden määrän merkittävää kasvua. Leppänen uskoo uuden suunnan näkyvän kokonaisvaltaisesti liiketoiminnassa. Tulevaisuutemme näyttää varsin lupaavalta. Nyt on tapahtumassa isoja asioita, joista saadaan lisää tietoa syksyn aikana, toimitusjohtaja toteaa salaperäisesti. Mikko Häikiö vei tuotteita suurille Elmia-messuille Ruotsiin. Uusien kontaktien ja jälleenmyyjien kautta Pentin Pajan myynti alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Olemme saaneet ulkomaisilta jälleenmyyjiltä vinkkejä tuotteiden jatkokehitystä varten. Nykyään kouria löytyy vaikka helikopteriin. Menestyksestämme kiitos kuuluu myös paikallisille toimijoille, kuten Wenetverkostolle, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiölle sekä Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikölle. Pentin Pajan vienti lähti huimaan nousuun vuonna 2003, ja viime tilikaudella sen osuus liikevaihdosta oli jo 36 prosenttia. Vuosina 2005 ja 2006 vienti kasvoi 148 prosenttia. Pentin Pajan visiot ovat toteutuneet 2000-luvulla. Kehitys otti aikansa: ensimmäinen sukupolvi innovoi ja toinen tuotteisti, Janne Häikiö tiivistää. Martti Vartiainen työn touhussa. Info Pohjois-Karjalassa neljä osaamiskeskusohjelmaa Uusi kansallinen osaamiskeskusohjelmakausi alkoi tämän vuoden alussa. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Joensuun Tiedepuiston hallinnoima Pohjois-Karjalan osaamiskeskus koostuu neljästä toisiaan tukevasta osaamisalasta. Uudella osaamiskeskusohjelmakaudella Joensuun Tiedepuisto on mukana seuraavissa osaamiskeskusohjelmissa: Forest Industry Future Puukuitujen kasvatus ja modifiointi, kuituvarojen kartoitus ja hallinta sekä kuituvirtojen hankinta ja ohjauksen teknologian ja logistiikan kehitys. Tulevaisuuden energiateknologiat Bioenergian käytön laajamittaisen lisäämisen edistäminen osaamiskeskusten alueilla ja laajemmin Euroopassa. Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit Joensuun seudun korkeatasoinen fotoniikan, materiaalien ja mikroteknologioiden kansainvälisesti houkutteleva osaamiskeskittymä tarjoaa palveluja perustutkimuksesta tekniseen suunnitteluun ja massavalmistukseen. Asumisen osaamisklusteri, tuotteistuva rakentaminen Kansainvälisen osaamisen yhdistäminen rakentamisen, kivi- ja lukitusalan, puuteknologian sekä uusien komposiittimateriaalien osaamisaloilla. 7 YRITYKSET

8 Tilastokeskuksen IARIW-kongressissa seilattiin Pielisen aalloilla. Hyvä kongressi on elämysmatka Nykyaikainen kongressi on parhaimmillaan elämys, johon monipuolinen oheisohjelma kuuluu yhtä luontevasti kuin asiapitoiset tilaisuudetkin. Joensuu on vahva kongressikaupunki, kiitos lyhyiden välimatkojen, hyvien luentotilojen, luotettavien yhteistyökumppanien ja vaihtelevien aktiviteettien. 8 Hyvä markkinointi, huolellinen suunnittelu, vetovoimaiset puhujat ja monipuoliset oheistoiminnot takaavat kongressin onnistumisen, Arja Hukkanen tiivistää. Kongressi on paljon muutakin kuin tiukkaa asiaa. Se on myös ihmisten tapaamista ja uusiin paikkoihin tutustumista. Karelia Expertin kokousja kongressipäällikkö Arja Hukkanen kertoo, että kaikki lähtee innokkaista isännistä. Hyvä markkinointi, huolellinen suunnittelu, vetovoimaiset puhujat ja monipuoliset oheistoiminnot takaavat onnistumisen. On myös tärkeää tarjota vieraille henkilökohtaista asiakaspalvelua jo ennen kongressia. Siitä on hyvä lähteä suunnittelemaan vieraiden vastaanottoa ja luomaan hyvää yleistunnelmaa. Joensuu on Hukkasen mielestä monitieteisenä yliopistokaupunkina valtakunnallisesti tasokas ja kilpailukykyinen kongressipaikka. Sopivia tiloja ja nykyaikaista tekniikkaa löytyy riittävästi kaikenkokoisiin tapahtumiin, mutta Joensuussa kongressit ovat yleensä pieniä. Yli puolet kansainvälisistä kongresseista on alle 500 hengen tilaisuuksia. Tosin Joensuu Areena on tuonut myös isoja valtakunnallisia tapahtumia, joiden yhteydessä majapaikkojen ovet pullistelevat Joensuun ympäristössäkin. Majoituksessa huomiota pitää kiinnittää tasokkuuteen, jonka säilyttämiseksi hotellien on kyettävä uu- MATKAILU

9 distumaan riittävän usein, Hukkanen painottaa. Joensuussa plussaa ovat lyhyet etäisyydet ja hyvä sijainti. Maakunnassa on paljon nähtävää. Kongressien yhteydessä suosituin vierailukohde on Kolin kansallispuisto, mutta Venäjän Karjalaan on mahdollista tehdä päivän tai parin retkiä. Oheisohjelmaa on helppo järjestää, kun löytyy hyviä yhteistyökumppaneita. Muistorikkaita hetkiä Joensuussa olisi potentiaalia vielä paljon aktiivisempaan kongressimatkailuun. Uusia kongressi-isäntiä kaivataan. Potentiaaliset järjestäjät pitää saada huomaamaan, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Isäntä voi keskittyä asiapitoisen ohjelman suunnitteluun, kun me huolehdimme kaikesta muusta. Luonnollisesti kongressin järjestäminen vaatii silti paljon työtä. Myös kongressimatkailu saa ja sen pitää olla mieleenpainuvaa. Palautteesta huomaa, että ihmiset muistavat jälkeenpäin parhaiten oheisohjelman ja yleistunnelman. Minullekin on jäänyt vuosien varrella pidetyistä kongresseista mieleen lukemattomia hauskoja sattumuksia ja mukavia muistoja. Vuodesta 2007 on tulossa hyvä kongressivuosi Joensuulle. Kokousvierasmäärää nostavat Taitaja tapahtuma ja ISTMA:n maailmankonferenssi. Kongresseissa jos missä löytyy monialaisuutta, mistä esimerkkinä heinäkuussa järjestettävä Pohjois- Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n Nordic Knitting Symposium eli Pohjoismainen neulesymposium, Hukkanen kertoo. Muovi- ja metallialan huiput kohtaavat Joensuussa ISTMA World 2007 kerää Joensuuhun muovi- ja metallialan arvovaltaisimmat kansainväliset toimijat. Pohjoiskarjalaisille yrityksille konferenssi on ainutlaatuinen tilaisuus osaamisensa esiintuomiseen. Työvälineiden valmistajien kansainvälisen yhdistyksen ISTMA:n 12. maailmanlaajuinen konferenssi järjestetään Joensuussa kesäkuuta. Pohjois-Karjalaan saapuvat käytännössä kaikki muovi- ja metallialan huiput, vaikutusvaltaisimmat johtajat asiakkaineen. Tapahtuman saaminen Joensuuhun on merkittävä asia, sillä ISTMA järjestää maailmanlaajuisen, kolmen maanosan välillä vuorottelevan konferenssin ainoastaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2001 oltiin Chicagossa, kolme vuotta sitten Bangkokissa. Joensuun kanssa tämänkertaisesta konferenssista kilvoittelivat esimerkiksi Lissabon ja Pariisi. Portugali hävisi Suomelle vasta neljännessä äänestyksessä tuloksella 5-4. Kun katsoo aikaisempien järjestäjien listaa, voi todeta, että ihan hyvässä seurassa ollaan, Joensuun Tiedepuisto Oy:n T & K -yksikköön kuuluvan Imtecin työvälineasiantuntija Tapio Särkkä naurahtaa. Valintaan vaikutti Pohjois-Karjalan vahvan muovi- ja metalliteollisuuden keskittymän ohella Suomen eksoottisuus. Kovin moni osallistujista ei ole täällä ennen käynyt. Oma vaikutuksensa oli varmasti myös Joensuun seudusta ja yrityksistä kertovalla dvd:lla, jonka esitimme päättäjille Bangkokissa. Yritysvierailut kiinnostavat ISTMA World -konferenssissa käsitellään järjestön toimialan ajankohtaisia mahdollisuuksia, haasteita ja teknologiaa. Ohjelmaan kuuluu kymmenkunta tehdasvierailua. Yrityksille tämä on erinomainen mahdollisuus kansainväliseen markkinointiin. Pohjois-Karjalasta löytyy huippuosaavaa henkilökuntaa sekä laadukasta konekantaa ja tuotantoprosesseja. ISTMA:n komitea kävi jo aikaisemmin tutustumassa konferenssijärjestelyihin ja koki erityisen myönteisenä mielenkiintoisen yritysvierailuosuuden. Konferenssin valmistelut alkoivat käytännössä heti valinnan ratkettua, keväällä Tapahtuma kerää osallistujia ympäri maailman, Intiasta, USA:sta, Etelä-Afrikasta ja Japanista asti. Laaja luennoitsijajoukko takaa monipuolisen konferenssin, johon kuuluu myös paljon oheisohjelmaa Kolin tutustumismatkasta suomalaiseen iltaan. Konferenssin jälkeen osallistujilla on mahdollisuus tutustua Pietariin ja Tallinnaan. Tämänkertaisen ISTMA World - konferenssin uutuus on se, että Joensuuhun saapuu paljon osallistujia myös Baltiasta ja ennen kaikkea Venäjältä. Luennoitsijoiden joukossa on esimerkiksi Venäjän muoviteollisuuden avainhenkilö Vladimir Braginsky, Särkkä kertoo. 9 MATKAILU

10 Karjalan kunnailla tv-sarjan kohtaus naistensaunassa. Kuva: Pasi Räsämäki/SF Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Kontiorannan metsien keskelle rakennetussa elokuvakylässä on jo kuvattu ensimmäisiä tuotantoja. Suomen Filmikylästä puuhataan myös matkailukohdetta. Lisäksi se tarjoaa alan opiskelijoille näköalapaikan suomalaisen elokuvan tekoon. Kyllä se aluksi herätti hilpeyttä, kun kerroimme rakentavamme elokuvakylän keskelle metsää, Suomen Filmiteollisuuden tuottaja Jenni Lähteenmäki myöntää. Onneksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Kontiolahden kunta lähtivät mukaan hankkeeseen. Nyt Kontiorannan filmikylän rakennusurakka on takanapäin. On eletty syksyn 2005 lähes jokaviikkoiset harjannostajaiset, kevään 2006 maalaustalkoot ja kesän kiireiset kuvausjaksot. Suomen Filmikylän ensimmäiset tuotannot lähestyvät jo ensi-iltojaan. Koppelon räätälisuvun matkasta unelmien Lieksaan kertova Lieksa! -elokuva tulee suuren yleisön nähtäville syyskuussa, ja samoihin aikoihin TV2:lla alkaa pyöriä sarja Karjalan kunnailla. Saamme kaksi isoa tuotantoa valmiiksi, joten meidän on jo katsottava tulevaan. Pari pitkää elokuvaa on valmisteilla, minkä lisäksi Suomen Filmikylästä kehitetään matkailukohdetta. Kiinnostusta näyttää olevan, sillä yleisöryhmiä kävi paljon jo viime kesänä. Elokuvamatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen on yksi päätavoitteistamme, Lähteenmäki kertoo. 10 MATKAILU

11 Miikkulan kylän elämää Suomen Filmikylä muuntautuu karjalaiseksi kylänraitiksi Karjalan Kunnailla -sarjassa. Suomen eturivin näyttelijät Peter Franzenista Heikki Kinnuseen tähdittävät Miikkulan ortodoksikylän elämästä kertovaa tuotantoa. Tarinaa värittää myös Jenni Lähteenmäen 2-vuotias berhandilainen Lyyli, josta on tullut sarjan myötä jopa kokenut moottoripyöräilijä. Televisiosarjan kuvaukset alkoivat heti filmikylän valmistuttua toukokuussa Pihalavastaja aloitti urakkansa jo vuotta ennen kuvauksia, mutta maalaus- ja pihatöitä riitti viime hetkille asti. Kuvaukset on tehtävä päätettyinä päivinä, satoi tai paistoi. Joissakin viime kesän kohtauksissa näyttelijät olivat uimapuvuissa, kun me muut palelimme toppahaalareissa. Lähteenmäki kuvailee lopputulosta erilaiseksi suomalaiseksi televisiosarjaksi. Se on erittäin visuaalinen. Suurin osa kohtauksista on kuvattu ulkona, ja kylä on pääosassa yhtä paljon kuin henkilötkin. opiskelijoita. Osa työllistyi meille ja osa pääsi töihin muualle. On tärkeää, että alan töitä pääsee tekemään käytännössä jo opiskeluaikana. Pohjois-Karjalasta on tullut Suomen Filmikylän myötä koti lukuisille elokuva-alan ammattilaisille. Umpistadilaiseksi itseään kuvaileva Jenni Lähteenmäki on tehnyt töitä Pohjois-Karjalassa jo useamman vuoden. Helmiä ja Sikoja -elokuvan jälkeen maakunnassa kuvattiin Koirankynnen leikkaaja. Sitten alkoivat jo Suomen Filmikylän rakennustyöt. Vuodet ovat vierähtäneet täällä ihan huomaamatta. Meillä on tiivis ja yhtenäinen porukka, joten kotiutuminen tänne tapahtui kuin varkain, Lähteenmäki miettii. Vielä pari vuotta sitten Helsinkiin lähteminen tuntui kotoisalta. Nyt tänne päin ajellessaan tietää tulevansa kotiin. Suomen Filmikylä muuntautuu karjalaiseksi kylänraitiksi Karjalan Kunnailla -sarjassa. Jenni Lähteenmäen Lyyli-koira on yksi Karjalan Kunnailla -sarjan näyttelijöistä. Tässä porukassa koirat oppivat tähdiksi, sillä Pölösten lemmikki näyttelee puolestaan Lieksa! -elokuvassa, tuottaja naurahtaa. Umpistadilaisesta kontiolahtelaiseksi Mahdollisimman suuri osa Suomen Filmiteollisuuden tuotannoista tehdään Kontiorannassa. Leikkaaminenkin onnistuu paikan päällä. Filmikylä tarjoaa näköalapaikan elokuvantekoon myös paikallisille opiskelijoille. Suomen Filmiteollisuus on ollut mukana erilaisissa koulutushankkeissa. Lähteenmäki mainitsee esimerkkinä hyvän yhteistyön Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Jo vuonna 2004 ensi-iltansa saaneen Koirankynnen leikkaaja -elokuvan tuotannossa koulutettiin alan 11 MATKAILU

12 Pappi ja kanttori eivät ole kaukaisia koristeita tai seurakuntalaisten viihdyttäjiä, vaan parhaimmillaan seurakunnan isä ja äiti, kanttori Riikka Patrikainen ja tuleva kirkkoherra Ioannis Lampropoulos miettivät. 12 ORTODOKSISUUS

13 Ortodoksisuus on elämäntapa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kanttori Riikka Patrikainen ja kirkkoherrana elokuussa aloittava Ioannis Lampropoulos puhuvat ortodoksisuudesta yhteisöllisenä elämäntapana. Pariskunta viihtyy Ilomantsissa, missä elämä ei ole pelkkää kiirettä ja tuloksellisuuden tavoittelua. Sattuma voi muuttaa kaiken. Kreikka- Satasesta viiteenkymppiin selle outo ja siksi hieman pelottava- laisen Ioannis Lampropouloksen opet- Riikka Patrikainen ja Ioannis Lampro- kin asia. Ortodoksi joutuu useimmi- taja kysäisi tulevan teologin kiinnostus- poulos ovat asuneet Ilomantsissa jo ten selittämään itseään luterilaisuu- ta lähteä vaihto-opiskelijaksi Suomeen. muutaman vuoden ajan. Suunnitel- teen peilaten, vaikka Riikka Patrikai- Lampropoulos päätti lähteä, vaikka ei missa on pysyä paikkakunnalla elä- sen mielestä niiden vertaaminen ei tiennyt mitään kylmästä pohjoisen kepäiviin asti. ole mahdollista. maasta. Täällä elämänrytmi on erilainen, Lähtökohdat ovat täysin erilaiset. Samana päivänä kun tulin, näin ei ole jatkuvaa kiirettä, stressiä ja tu- Uskonto on asia, johon pitää tutus- Riikan, Lampropoulos selittää Suo- loksellisuuden tavoittelua. Jos Joen- tua henkilökohtaisesti. Jos mukaan meen jäämistään. suussa mennään satasta, täällä vauh- tulee avoimin mielin, se ei ole vaike- Emme edes puhuneet silloin toi- ti on viidessäkympissä. aa. Jokaisessa sanassa, laulussa ja sillemme, mutta jotenkin vain tiesin. Pariskunta kuvailee ortodoksisuut- eleessä on oma merkityksensä juma- Pariskunnan tie on vienyt Joen- ta elämäntavaksi. Läntinen maailma lanpalveluksessa, käytännöt tukevat suusta Ilomantsiin, jossa Riikka Patri- on yksilökeskeinen, mutta ortodok- ihmistä ja tuovat iloa. kainen työskentelee ortodoksisen sisuudessa yhteisö menee yksittäisen Riikka Patrikaisen ja Ioannis Lamp- seurakunnan kanttorina. Maaliskuus- ihmisen edelle. ropouloksen unelmien seurakunta sa Ioannis Lampropoulos valittiin sa- Yhdessäolo on kaiken keskus. on avoin yhteisö, jossa on halua kes- man seurakunnan kirkkoherraksi sel- Ortodoksisuus perustuu yhteisönä kustella. Asioita voi tuoda esiin pel- vällä ääntenenemmistöllä. Hän aloit- elämiseen, se ei voi olla näkymätön- käämättä. taa tehtävässään elokuussa. tä, Riikka Patrikainen pohtii. Pappi ja kanttori eivät ole kaukai- Kestää oman aikansa oppia seu- Ioannis Lampropoulos kertoo, että sia koristeita tai seurakuntalaisten rakunnan tavat ja perinteet. Toisaalta ortodoksisuus on periaatteiltaan sa- viihdyttäjiä, vaan parhaimmillaan ulkopuolisuudesta voi olla myös manlaista sekä Kreikassa että Suo- seurakunnan isä ja äiti. Kukaan ei hyötyä. Näen asiat uudesta näkökul- messa. Hän löytää maiden väliltä tarvitse roolia. Kirkko on koti, jossa masta, ja voin antaa oman panokse- myös eroja. Pyhiä ihmisiä kunnioite- jokainen kunnioittaa toistaan, he ku- ni seurakunnan kehittämiseen. Vai- taan Kreikassa aivan eri tavalla kuin vailevat. keinta työssä on henkisen ja talou- Suomessa. Ioannis Lampropoulos painottaa, dellisen ajattelun yhdistäminen. Eroavaisuuksia voisi verrata kah- että hän ei ole virkamies vaan isä-io- Tuleva kirkkoherra painottaa ih- teen naapuruston perheeseen. Mo- annis, pappi vuorokauden ympäri. misten kanssa olemisen tärkeyttä. lemmat perheet elävät samassa yh- Ihmisten pitää uskaltaa tulla lä- Tapaan seurakuntalaiset omana teisössä, mutta niillä on silti omia ta- helle, näyttää sisimpänsä. Minulla on itsenäni. Kirkollisen osan pitäisi kuu- pojaan. Perheet juhlivat esimerkiksi elokuusta lähtien 1200 lasta, ei asia- lua luontevasti seurakuntalaisten elä- syntymäpäiviä perinteisiinsä nojaten. kasta. mään. Tärkeintä on löytää aikaa kirkolle, olla mukana arjessa ja juhlassa Pappi ympäri vuorokauden muiden seurakuntalaisten kanssa. Ortodoksisuus on monelle suomalai- 13 ORTODOKSISUUS

14 Herajärven kierroksella vaeltaja pääsee ihailemaan puhtaita järvenselkiä, kukkaniittyjä ja kaskimetsiä. Suomen paras vaellusreitti löytyy Kolin Herajärveltä Herajärven kierros kruunattiin vuoden 2007 retkikohteeksi valtakunnallisessa yleisöäänestyksessä. Vaellusreitin menestyksen salaisuus piilee sen elämyksellisissä ja vaihtelevissa maisemissa. 14 Kontiolahden ja Lieksan kuntien alueella mutkitteleva Herajärven kierros vei ykkössijan Suomen Messusäätiön järjestämässä Vuoden Retkikohde kilpailussa. Alan ammattilaisraati valitsi 28 ehdokkaan joukosta kymmenen finalistia, joiden keskinäinen paremmuus ratkaistiin yleisöäänestyksellä. Herajärven kierros keräsi lähes 3700 yleisöäänestä kolmanneksen. Palkinnoksi Herajärven kierros sai 5000 euron arvoisen stipendin. Rahat käytetään Kontiolahden kunnan alueella sijaitsevan Ryläyksen nuotiopaikan juomavesihuollon parantamiseen. Nuotiopaikka on sekä päiväretkeläisten että pidempää vaellusta tekevien suosiossa. Puolet Herajärven kierroksesta kuuluu Kolin kansallispuistoon. Matkan varrella on metsäpolkuja, pikkuteitä ja pitkospuita. Maasto on paikoittain kallioista. Vaeltaja pääsee ihailemaan puhtaita järvenselkiä, kukkaniittyjä ja kaskimetsiä. Kävijämäärä nousussa Herajärven kierros on neljänkymmenen kilometrin pituinen, vaativa rengasreitti. Se ylittää toistakymmentä vaaran lakea. Reitin alussa ja lopussa on myös kevyempiä päiväretkiosuuksia, jotka sopivat vaikkapa perheen yhteiseen retkeilyyn. Herajärven kierros on vaarojen yli järvien rantaan kulkeva mielenkiintoinen ja elämyksellinen vaellusreitti suomalaisissa kulttuurimaisemissa. Suosion salaisuus piilee reitin tarjoamissa virikkeissä. Siellä on sekä maastonvaihtelua että hienoja näköaloja, Kolin kansallispuiston puistonjohtaja Lasse Lovén tiivistää. Parituhatta retkeilijää vaeltaa Herajärvellä vuosittain. Lyhyemmillä osuuksilla patikoi jopa ulkoilijaa. Vuoden Retkikohde -palkinto lisää varmasti kävijämäärää. Kyselyjä on tullut jo sadoittain. Uskon, että vaeltajia saattaa tänä vuonna olla jopa viisituhatta, Lovén arvioi. Lisätietoja: MATKAILU

15 Maistuvat herkut paistuvat aaltojen päällä Ritva ja Kari Ryttyläisen leipurija laivuritaidot yhdistyvät autolautta Pielisellä. Ritva ja Kari Ryttyläinen ovat yrittäjiä ahkerimmillaan. Ritva pyörittää pito- ja ohjelmapalveluistaan tunnettua Männikkölän Pirttiä. Kari perusti puolestaan Pielis-Laivat Jermac-proomun myötä kaksi vuotta sitten. Ryttyläisten ensimmäinen laiva puunkuljetusproomu ei kuitenkaan ollut, sillä kalastusalus Väinö oli kuljettanut Männikkölän Pirtin asiakkaita Kynsisaareen ja takaisin jo vuosien ajan. Pielis-Laivojen uusin hankinta on autolautta Pielinen, jonka toiminnoissa kohtaa Ryttyläisten molempien yritysten tarjonta. Saimaa Ferriesiltä ostettu lautta jatkaa tutuilla vesillä Kolin ja Lieksan väliä liikennöiden, mutta nyt matkustajat voivat nauttia huikeiden maisemien ohella myös Männikkölän Pirtin herkuista. Olen huolehtinut useamman vuoden ajan satunnaisesti Saimaa Ferriesin tilausryhmien ruokailusta, ja MF Pielisen ostaminen tuli ajankohtaiseksi aikaisemman yrittäjän jäätyä eläkkeelle. Autolautalla pääsemme yhdistämään laivuri- ja leipuritaitomme. Ideana on, että maistuvaa ruokaa on saatavilla joka risteilyllä. Laivaan on hankittu uuni, joten voimme tarjoilla esimerkiksi aitoja karjalanpiirakoita vastapaistettuina, Ritva Ryttyläinen paljastaa. Huikeat maisemat vetävät väkeä Autolautta Pielisen aikataulut, reitti ja hinnat säilyvät ennallaan omistajanvaihdoksesta huolimatta. Kesäaikaan MF Pielinen risteilee kaksi kertaa Lieksasta Kolille ja takaisin päivittäin. Muina aikoina risteilyjä tarjotaan ryhmille tilauksesta. Parasta reitissä ovat tietenkin Pielisen kauniit maisemat ja Koli. Lieksasta päin sinne avautuvat huikeat vaaranäkymät. Suuri osa MF Pielisen asiakkaista on turisteja, mutta myös Lieksan ja Kolin asukkaat käyttävät autolautan palveluja, Ritva Ryttyläinen kertoo. Kari Ryttyläinen vastaa Pielis-Laivojen toiminnasta, joten Ritvalla on edelleen aikaa Männikkölän Pirtilleen. Vuonna 1988 Nurmeksen Pitopalvelu -nimellä aloittanut yritys on laajentanut vuosien varrella toimintaansa majoitus- ja ohjelmapalveluihin. Erilaisia retkiä järjestetään ympäri vuoden, kesällä savusauna-, syksyllä marjastus- ja talvella hiihtoteemalla. Teemme myös yhteistyötä Bomban karjalaiskylän kanssa. Minulla on ollut Bomban kesätorilla kotileipomo-kahvila jo kuutenatoista kesänä, ja talvisin karjalaiskylän asiakkaat voivat hiihtää järven yli Männikkölän Pirtin hiihtokahvilaan. 15 MATKAILU

16 Herkuttelijan paratiisi Ruoka on nosteessa, Johanna Rinnekari iloitsee. Karjalaisherkkujen maine kasvaa entisestään, kun julkkiskokki Sara La Fountain saapuu kesän kynnyksellä Pohjois-Karjalaan tekemään kuudessakymmenessä maassa esitettävää televisio-ohjelmaa. 16 MATKAILU

17 Idän ja lännen välissä Ruohosipulisilliä, tomaattisärkeä, lampaanviulua ja hiilikalaa. Karjalanpaistia, porkkanalaatikkoa ja korvasienikastiketta. Palan painikkeeksi karjalanpiirakoita, sultsinoita ja pinaattivatruskoita. Raparperikoivumahlasima kruunaa kokonaisuuden. Ravintola Karjalantalon pöydät notkuvat toinen toistaan houkuttelevamman lia à la carte -verkostossa on kehitetnen ruoka sopii myös lapsille. Kare- näköisiä herkkuja. Kerään lautaselleni ty lasten oma ruokalista. maistiaisen jokaisesta ruokalajista, Menua testattiin yli sadalla lapsella. Siihen kuuluu esimerkiksi Met- elämäni ensimmäiset sultsinat ja ennakkoluuloistani huolimatta myös sänpeikon villisikavartaita, Veli Viulun herkullinen rieskatötterö ja Veli kaikkia kalaruokia. Ratkaisu kannattaa, sillä keitetty hauki ja etikkamarinoidut pikkuahvenet paljastuvat pöynun suosio todistaa, että lapsi syö ja Huilun järvikalamurekepihvejä. Medän parhaaksi anniksi. Runsaan aterian päälle nautin vielä palan perin- Rinnekari toteaa. pitää muustakin kuin jauhelihasta, teistä pannukakkua. Nam! Karjalainen ruokaperinnettä voi tituleerata Suomen tunnetuimmaksi. Karjalaista ruokaperinnettä markki- Ruoka on nosteessa Kukapa ei olisi kuullut karjalanpiirakoista ja -paistista? Vähemmän tun- ympäri Suomen ja ulkomaillekin. noidaan Karelia à la carten puitteissa netut sultsinat ja vatruskat ovat nekin Verkosto järjestää myös karjalaisia herkkuja parhaasta päästä. Karjalaiseen ruokapöytään kuuluvat myös laiseen ruokakulttuuriin tutustuu ruokaretkiä. Kesän kynnyksellä karja- kasvikset, sienet sekä monipuoliset julkkiskokki Sara La Fountain, jonka kala- ja riistaruoat villisiasta lähtien. aihetta käsittelevä televisio-ohjelma Ateriat valmistetaan tyypillisesti uunissasakymmenessä maassa. esitetään ensi vuonna jopa kuudes- Makumuistot ovat tärkeä osa Karjalaisuutta lapsille matkailua. Ihmiset haluavat syödä Ruokakulttuuri on muovautunut matkan varrella. Karelia à la carte -ver- Ruoka on nosteessa, sillä sen merki- jotakin omaperäistä ja paikallista. koston vetäjä, ProAgria Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Johanna Rinmärtäätys turismissa aletaan viimein ymnekari paljastaa, että esimerkiksi karjalanpiirakan alkuperäinen täyte on koo myös kotitalouksien pitävän yllä Alan yritysten ohella Rinnekari us- riisin sijasta ohra. maakunnan ruokaperinteitä. Moni piirakantekijä ei käytä riisiä lainkaan. On kuitenkin huomattoisessa ruokapöydässäkin vahvem- Luulen, että karjalaisuus elää kotu, että esimerkiksi ulkomaalaisille pana kuin muut maakunnalliset ruokakulttuurit. Pohjois-Karjala on not- riisi on ohraa tutumpi ja siten usein myös maistuvampi vaihtoehto. kuvine pitopöytineen oikea herkuttelijoiden Paitsi aikuiseen makuun, karjalai- paratiisi! Karjalainen ruokakulttuuri on vaalimisen arvoinen. Karelia à la carte - Ruokaa rakkaudella verkostossa kehitetään pohjoiskarjalaisten ateriapalveluyritysten liiketoiminnan suunnitelmallisuutta ja kannattavuutta, verkostoyritysten yhteismarkkinointia sekä raaka-aineiden hankintaa. Karelia à la carte on pohjoiskarjalaisten maaseutumatkailu- ja juhlapalveluyritysten sekä ravintoloiden verkosto, jonka pohjana on karjalainen kulttuuriperintö. Mukaan lähtevä yritys sitoutuu esimerkiksi käyttämään oman maakunnan tuotteita ja raaka-aineita, ProAgria Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari tiivistää. Yrityksiä ei haluta muokata toisiaan jäljitteleväksi ketjuksi, vaan niitä päinvastoin rohkaistaan ideointiin ja omaleimaisuuteen. Mukana on jo yli kahdeksankymmentä yritystä. Karelia à la carte -verkostossa huomioidaan myös tämän päivän maku- ja kulutustottumukset. Karjalaista ruokakulttuuria kehitetään rohkeasti ja avoimin mielin, mutta perinteitä kunnioittaen. Emme halua jämähtää totuttuihin kaavoihin, vaan kehitämme jatkuvasti uusia ateriakokonaisuuksia yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Karjalainen ruokakulttuuri on aina ollut avoin uudelle, mitä on edesauttanut alueen sijainti idän ja lännen välissä, Rinnekari pohtii. Karelia à la carte heräteltiin uudelleen henkiin vuonna 1991 aloitetun, sittemmin hiipuneen hankkeen pohjalta. Kun kuulin hankkeesta, ajattelin, että hienoa ideaa ei saa päästä hautautumaan. Verkosto vaalii karjalaisuutta ylipäätäänkin. Asusteet, materiaalit, somisteet ja värit kuuluvat olennaisena osana ruokailukokemukseen siinä missä itse ruokakin. 17 MATKAILU

18 Taito ja tahto tiivistyvät käsityöläiskorttelissa Kulttuuri- ja käsityökeskus Taitokorttelissa harrastetaan ja yritetään. Sen sokkeloista voi löytää kaikkea kauniista käsitöistä karjalanpiirakan suklaisiin versioihin. Seuraavaksi toiminnanjohtaja Petra Kärnä haluaa tehdä kutomisesta megatrendin. Kaikki alkoi toimettomuudesta. Sveitsistä Suomeen 18 vuotta sitten muuttanut Petra Kärnä muistelee, kuinka hänen miehensä vei hänet päivähoitoon joensuulaiseen käsityökeskukseen. Taloushallintoa ja Idea lähti vyörymään eteenpäin hurjalla vauhdilla. Toukokuussa 2006 Joensuussa juhlittiin jo Taitokorttelin avajaisia. Avajaisissa tuli epätodellinen olo. Mietin, olemmeko edes Joensuussa. Kutsuvierasillassa oli yli kaksisataa ihmistä, ja yleisöavajaisissa ylitettiin tuhannen kävijän rajapyykki, Kärnä muistelee. 18 Taitokortteli yhdistää käsitöiden tekemisen ja myymisen. markkinointia Sveitsissä opiskellut Kärnä innostui käsitöistä niin paljon, että perusti alan yrityksen kymmenisen vuotta sitten. Nykyisin Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtajana työskentelevällä Petra Kärnällä on taipumus saada asiat tapahtumaan. Vuonna 2004 hän sai päähänpiston Taitokorttelista, käsitöiden tekemisen ja myymisen yhdistävästä harraste- ja ostoskeskittymästä, joka edistäisi käsityöläisyyttä kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Onnellisten tähtien alla Taitokortteli on eläväinen, ympäri vuoden toimiva kulttuurikokonaisuus ja merkittävä matkailukohde. Keskeinen sijainti on korttelin elinvoiman edellytys. Sopivat toimitilat löytyivät aivan Joensuun ydinkeskustasta, teknisen viraston käytössä olleesta perinnetalosta. Kauppaneuvos Antti Mustosen aikanaan omistama rakennus loi upeat puitteet Taitokorttelille, jonka houkuttimeksi Kärnä ideoi vielä idyllisen Kauppaneuvoksen kahvilan. Moititaan, että kuntabyrokratiassa asiat eivät etene. Meidän piti päinvastoin suorastaan jarruttaa välillä vauhtia, Kärnä naurahtaa. Mustosen talon ohella puolen hehtaarin laajuiseen Taitokortteliin kuuluu myös toinen 1800-luvun rakennus, Parviaisen talo. Näyttelytilaksi siirrettiin aitta läheiseltä tontilta ja myös viereinen, aikaisemmin jo purkutuomion saanut liiketalo liitettiin Taitokortteliin. Rakennukset reunus- MATKAILU

19 tavat rauhaisaa sisäpihaa, jossa järjestetään kesäaikaan tapahtumia teatteriesityksistä käsityötoreihin. Taitokortteli syntyi onnellisten tähtien alla. Kaikki tarvittava toimitiloista lähtien on löytynyt nopeasti, juuri sopivalla hetkellä, Kärnä ihmettelee. Tuotot kulttuuriin Taitokortteli on paisuttanut Pohjois- Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n kolmisenkymmentä henkilöä työllistäväksi yhdistykseksi. Käsityökeskuksia toimii Joensuun lisäksi seitsemällä eri paikkakunnalla. Yrityksiä oli aluksi hankala houkutella muuttamaan Taitokortteliin, mutta nyt alivuokralaisia on lähes kolmekymmentä. Meitä vaivaa jo tilanpuute, Kärnä toteaa. Taitokorttelissa vieraili vuoden 2006 loppuun mennessä, seitsemän kuukauden aikana noin kävijää. Minulla oli selkeä visio Taitokorttelista alusta asti, mutta lopputulos on toki hienompi kuin ikinä pystyin kuvittelemaan. Tällaisen paikan tarve on nyt todistettu. Se, mitä alue tuottaa, panostetaan kulttuuriin. Taitokortteli on yleishyödyllinen keskus. Käsitöistä äitiyspakkauksiin Karjala-vaatemallistonkin suunnitellut Petra Kärnä julkisti huhti-toukokuun vaihteessa uusimman keksintönsä, perinteisestä karjalanpiirakasta kehitellyn suklaisen version. Minulla on paljon ideoita, koska näen syntyperäisille suomalaisille arkisten asioiden potentiaalin eri tavalla. Käsityökeskukset ovat kuin äitiyspakkaukset, jotakin ainutlaatuista, mitä pitää vaalia ja suojella. Seuraavaksi Kärnä haluaa tehdä kutomisesta megatrendin. Kutominen on esimerkki asiasta, joka säilyy vain, jos ihmiset innostuvat tekemään sitä. Nuoret pitäisi saada näkemään kutomisen tarjoamat mahdollisuudet. Kutomalla voi määritellä värit ja muodot niin kuin haluaa, olla omaleimainen, Kärnä kuvailee. Kun kerroin pari vuotta sitten Taitokortteli-ideastani muille, he pitivät minua melkein hulluna. Nyt kukaan ei muista, miten oudolta ajatus silloin kuulosti. Ideat pitää vain keksiä ja toteuttaa, Kärnä tiivistää. Toiminnanjohtaja Petra Kärnän uusin keksintö on suklaapiirakka. 19 MATKAILU

20 Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa Airi ja Hans Skogster rentoutuvat Riihivalkean terveysvaikutteisessa suolahuoneessa. Kun ratkaisu on riittävän radikaali, se voi jopa onnistua, toteaa Hans Skogster matkailuyrityksestään. Riihivalkeassa rentoudutaan luonnossa ja nautitaan musiikkipainotteisista tapahtumista samban, jazzin ja rockin tahtiin. Vuosituhannen vaihteessa Hans onnistuakin, Skogster naurahtaa. hoitomuoto hengitysvaivoihin. Huo- Skogster sai idean. Erilaiset majoitus- Riihivalkea on kehittynyt moni- neessa hengitetään hienojakoista suo- paikat olivat tulleet tutuiksi edusta- puoliseksi matkailuyritykseksi, joka lapölyä noin neljänkymmenen mi- jan työssä, ja oma matkailuyritys al- tarjoaa majoitusta, ruokailua, aktivi- nuutin ajan. Itse olen parannellut siel- koi siintää unelmissa. Skogster hou- teetteja sekä kokous- ja juhlapalvelu- lä tukkoista nenää, ja siitä pitäisi olla kutteli vaimonsa Airi Skogsterin ja ja. Riihivalkeasta voi lähteä vaikkapa apua poskiontelotulehdukseenkin. työkaverinsa Hannu Nykäsen mu- moottorikelkka- tai mönkijäsafarille, Suolahuone on myös atooppisen ihon kaan, ja pian alkoi sopivan paikan ja yritys järjestää kalastusmatkoja hoitomuoto, Skogster kertoo. etsintä. Tulimme siihen tulokseen, että täällä päin olisi tilausta matkailuyri- myös Venäjän rajan taakse. Reissuja tehdään esimerkiksi Valamon saareen Laatokalle. Sointu Tammisto tar- Menestysreseptinä monipuolisuus tykselle. Keväällä 2001 muutettiin. joaa Riihivalkeassa erilaisia hemmot- Riihivalkeassa järjestetään paljon eri- Ratkaisu ei arveluttanut, vaikka en ol- teluhoitoja, ja paikan erikoisuutena laisia tapahtumia, joissa merkittävim- lut matkailun yhteydessä kuullut kos- on suolahuone. pään rooliin on noussut musiikki. Tä- kaan puhuttavan Keski-Karjalasta. Kun Suolahuone sopii esimerkiksi ast- nä kesänä jo perinteeksi muodostu- 20 päätös on riittävän radikaali, se voi maatikoille, sillä suola on perinteinen nutta RajaRockia tähdittää Jorma MATKAILU

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007

Talent Partners Group / Forma & Furniture lukijatutkimus 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 LUKIJATUTKIMUS 2007 Lukijoiden ammattiryhmät Ammati Otos (kpl) %-koko otannasta Vähittäiskauppias 141 kpl. 70,5 % Sisäänostaja 7 kpl. 3,4 % Sisustussuunnittelija 11 kpl. 5,7 % Muu 41 kpl. 20,5 % Yhteensä

Lisätiedot

Kyllä maalla on mukavaa!

Kyllä maalla on mukavaa! Kyllä maalla on mukavaa! Kotimaan vapaa-ajan markkinat Kotimaan matkailun nykytrendit ja tulevaisuuden näkymät Jyväskylä 1.9.2016 Kimmo Aalto Toiminnanjohtaja Lomalaidun Ry 15.12.2016 kimmo.aalto@lomalaidun.fi

Lisätiedot

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari

Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Digittääkö Lieksa/6. Lieksan kulttuuriseminaari Arvoisat Lieksan kuudenteen kulttuuriseminaariin osallistujat, Minulla on miellyttävä kunnia pitää puheenvuoro Lieksan kaupungin puolesta tässä Digittääkö

Lisätiedot

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä

Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Rakennamme menestystä - onnistumme yhdessä Turun kauppakamarin strategia 18.11.2016, Minna Arve Varsinais-Suomi 2030 Paras paikka menestyä. Paras paikka onnistua. Paikka olla onnellinen. MENESTYS ONNISTUMINEN

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla

gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla gosaimaan yhteismarkkinointi - alueen matkailutoimijoiden ja yrityksien asialla Yhteismarkkinointi Joukkueajattelu Paras matkailualue (joukkue) voittaa Resurssit Yhdessä enemmän kuin yksin Yhteinen suunta

Lisätiedot

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia

LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA. Seurakunnan strategia LIPERIN SEURAKUNTA - KOHTAAMISEN PAIKKA Seurakunnan strategia TOIMINTA-AJATUS Liperin seurakunta kohtaa ihmisen, huolehtii jumalanpalveluselämästä, sakramenteista ja muista kirkollisista toimituksista,

Lisätiedot

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT

RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Tuoteluettelo / 2014 RENKAAT - SISÄRENKAAT - LEVYPYÖRÄT - PYÖRÄT - AKSELIT Maatalous Teollisuus & materiaalin käsittely Ympäristönhoito Kevytperävaunut Muut laitteet THE SKY IS NOT THE LIMIT STARCO FINLAND

Lisätiedot

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula

Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Juhla-,kokous- ja muistelumamatka Lappiin Teksti: Pekka Kneckt, Kuvat: Kari Niva ja Eero Aula Kukonlaulun aikaan syyskuun 19.päivänä aloitimme LaaksojenAutoteknillisen yhdistyksen matkan Rovaniemen suuntaan.

Lisätiedot

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta

Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa kalalle yhteenveto syksyn 2016 työpajasta Miten lisää arvoa? Kuinka saada lisää arvoa kalalle ja kalan kasvattajalle? Osallistujat ohjattiin ideoimaan keinoja kalan ja kalankasvattajien

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma Piiriniityn päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma PIIRINIITYN TOIMINTA-AJATUS Päiväkotitoimintamme Piiriniityssä on alkanut syksyllä 2014. Ikurin päiväkodin kanssa yhdistyimme vuonna 2013. Päiväkoti sijaitsee

Lisätiedot

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040

LAPPI SOPIMUS. Maakuntastrategia 2040 LAPPI SOPIMUS maakuntaohjelma 2014-20172017 Maakuntastrategia 2040 Hyväksytään Lapin liiton valtuustossa 20.5.2014 Lisätietoja: ohjelmapäällikkö Mervi Nikander mervi.nikander(@)lapinliitto.fi www.lapinliitto.fi/lappi-sopimus

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017

Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 Valkeakosken kaupunki Elinkeino-ohjelman tavoitteet 2017 2 Strategiaperusta Visio: Kasvava Valkeakoski on puhtaasta luonnosta ja asiakaslähtöisistä palveluista tunnettu kaupunki asukkaiden ja yritysten

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ

PAIKALLISUUS ON ILMIÖ PAIKALLISUUS ON ILMIÖ Paikallisuudesta avaimet uudenlaiseen menestykseen Evästyksiä ilmiön kasvattamiseen Jaana Paavilainen Joensuu 10.6.2011 Mistä löytyy tulevaisuuden elinvoimaa? 1 Paikkakunnan ainutlaatuisuus

Lisätiedot

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016

ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 ORIMATTILA BRÄNDIKOODI 2016 Ylivoimatekijät Konkreettisesti ajateltuna Orimattilan ylivoimatekijöihin kuuluvat luonnollisesti sekä asumisen että liiketoiminnan näkökulmasta edulliset neliöt. Konkretiaa

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020

KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 20.1.2012 Hannu Korhonen KESKI-SUOMEN HYVINVOINTISTRATEGIA 2020 1 Maakuntaohjelma linjaa valintoja 1 VISIONA YKSILÖLÄHTÖINEN, YHTEISÖLLINEN JA ELÄMÄNMAKUINEN KESKI-SUOMI Hyvinvointi on keskeinen kilpailukykytekijä

Lisätiedot

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen

Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen Urheilijan henkisen toimintakyvyn tukeminen ELÄMÄN HALLINTA & HYVÄ ARKI ITSEVARMA URHEILIJA MYÖNTEINEN ASENNE MOTIVAATIO & TAVOITTEEN ASETTAMINEN Myönteinen asenne Pidä hyvää huolta sisäisestä lapsestasi,

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö

Elinkeino-ohjelman yrityskysely. Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö Elinkeino-ohjelman yrityskysely Niina Immonen, Johtaja, yrittäjyysympäristö 4.11.2016 Avaustyöseminaari 23.8.2016 60 osallistujaa Kansainvälistymistyöpaja 8.9.2016 n. 40 osallistujaa Jatkotyöseminaari

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka

Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka Yhdyskuntarakenne ja elinvoimapolitiikka MALPE 1 Tehtäväalueen kuvaus ja määrittelyt Ryhmän selvitysalueeseen kuuluivat seuraavat: kaavoitus, maapolitiikka ja maaomaisuus, maankäyttö, liikenneverkko ja

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite Hyvinkää Yrityksesi oikea osoite Tule yrittäjyyden ykkösketjuun Millaisia odotuksia asetat yrittämiselle? Tule tekemään tulosta Hyvinkäälle! Meillä ranteesta ja rakenteesta löytyy ruista: erinomainen liikenteellinen

Lisätiedot

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013)

Käyntiosoite: Rantalantie 6, Lieksa PL 13, Lieksa Puh Fax (013) Pielisen messut Hyvät Pielisen messuille osallistujat, Pielisen messut toteutuvat Lieksassa parin vuoden tauon jälkeen taas kaksipäiväisenä tapahtumana. Odotettavissa on, että messuille osallistuu jälleen

Lisätiedot

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla.

Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Elämänmittaisia muistoja ja ripaus taikaa. Arts & Crafts Restaurants Oy luo unelmiesi juhlan suunnittelusta toteutukseen vahvalla ammattitaidolla. Häät, syntymäpäiväjuhlat, teemajuhlat, karonkat kerro

Lisätiedot

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu

sihteeri, hallintojohtaja Kontiolahti Markku Kauppinen kaupunginhallituksen puheenjohtaja Joensuu KOKOUSMUISTIO 2 / 2016 1 (5) Seuturyhmän kokousmuistio Aika: ke 24.8.2016 klo 13:00 16:15 Paikka: Ilomantsin kunnanvirasto, Kalevalasali Läsnä: Pekka Kukkonen seututyöryhmän puheenjohtaja, poistui kokouksesta

Lisätiedot

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Mieletön mahdollisuus Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti Tukea. Toivoa. Mukana. Ilona. Tukea lapsille ja nuorille, joiden vanhempi on sairastunut psyykkisesti Mieletön Mahdollisuus -projektin

Lisätiedot

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät!

Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! PUHE 10.12.2012/Maija Aksela Arvoisa kansleri, rehtori, vararehtori ja kaikki muutkin LUMA-ystävät! Tänään on meille suuri päivä. Sydämellinen KIITOS yliopistolle tästä hienosta tunnustuksesta omasta sekä

Lisätiedot

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL

Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL Avoimen yliopiston neuvottelupäivät Helsinki 15.11.2012 Toiminnanjohtaja Jaana Nuottanen Kansalaisopistojen liitto KoL YLEISESTÄ TAUSTATILANTEESTA Meneillään suomalaisen talouden ja yhteiskunnan murros

Lisätiedot

SUOMI Graafinen ohjeistus

SUOMI Graafinen ohjeistus SUOMI ohjeistus ovellukset. inen värilogo valkoisena juhla-asussaan. värinen. inari.fi Inari on Suomen suurin kunta. Sen voimavara on mahtava luonto, josta voi olla aidosti ylpeä. Inarin helmi ja aarreaitta

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat

Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Kummikirje 1-2016 3.5. 2016 Rakkaat Dikonin turvakodin ystävät ja tukijat Olen uusi Venäjän alueen kummityön kordinaattori Ammi Kallio. Tämä on ensimmäinen kummikirje, jonka kirjoitan teille alueelta.

Lisätiedot

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu

Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Viljamarkkinat miltä näyttää sadon määrä ja laatu Raisio-konserni Toimintaa 12 maassa, pääkonttori Raisiossa Tuotantoa 14 paikkakunnalla 3 maassa Henkilöstön määrä n. 1450, josta Suomessa 1/3 Listataan

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus

10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus 10.8.2011 Wulff-Yhtiöt Oyj Sijoittaja- ja analyytikkotilaisuus Wulff merkittävä toimistomaailman toimija Pohjoismaissa ö 1 Wulff-Yhtiöt lukuina ö 2 Wulff-Yhtiöt Oyj liikevaihdon jakautuminen vuonna 2010

Lisätiedot

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan

Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan Paikallisesta keksinnöstä urakointialan mullistajaksi: Maailman johtava rototiltti Rototilt juhlii 30 vuottaan 30 vuotta sitten syntyi tuote, joka sittemmin muutti koko alaa. 80-luvun puolivälissä keksittiin

Lisätiedot

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA

TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA TOIMIVA IT TUKEE MYYNTIÄ JA TUOTANTOA Kuopion Salaatti Oy valmistaa maistuvia tuotteita vain parhaista raaka-aineista Kuopion Salaatti Oy on valmiiden kolmioleipien, patonkien ja salaattien sekä palvelutiskituotteiden

Lisätiedot

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen

1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti 2.2.2010. www.pkky.fi/pko. Suvi Mutanen Kati Lappalainen 1 Pohjois-Karjalan Ammattiopisto Niittylahti Kalake r.y / Seikkailukasvatuspäivät Mikkeli www.pkky.fi/pko p Suvi Mutanen Kati Lappalainen 2 Seikkailukasvatus työhyvinvointia tukemassa? Työpajan ohjelma

Lisätiedot

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi.

Vas. Tina ja keskellä Thaimaalaisia joita kävimme tapaamassa ja lahjoittamassa thaimaalaista ruokaa, jota oli tuotu Kirkolle jaettavaksi. Kaija Grundell Kaohsiung, Taiwan 29.04.2016 Terveiset kesäisen kuumasta Kaohsiungista! Päivälämpötila jo yli +30! Kielenopiskeluni päättyi helmikuun lopussa. Alla kuvassa opettajiani ja takarivissä opiskelutovereita,

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja

Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Seinäjoen seurakunnan varhaiskasvatuksen kehittämisasiakirja Kun pienen lapsen äiti ja isä ottavat lapsen syliin ja painavat häntä lähelle sydäntään, he antavat hänelle rakkautta ja huolenpitoa. Tällä

Lisätiedot

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari

Markku Lindqvist D-tulostuksen seminaari Markku Lindqvist 040 190 2554 markku.lindqvist@cursor.fi 3D-tulostuksen seminaari 13.1.2016 2 Uusi itsenäisesti toimiva ja taloudellisesti kannattava 3D-palvelujen tuotanto- ja yritysympäristö Vastaa 3D-alan

Lisätiedot

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013

TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 TAPAHTUMAKARTOITUS 2013 Tapahtumia Pohjois-Karjalaan hanke 2010-2013 Anna Jetsu Projektikoordinaattori 25.1.2013 1 Tapahtumakartoitus Tapahtumakartoitus toteutettiin 18.12.2012-8.1.2013 Survey Monkey kyselyn

Lisätiedot

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman

Matkailutoimijoiden toiveita museoille Raija Sierman Matkailutoimijoiden toiveita museoille 1 Matkailun toimiala Matkailuelinkeinoa on vaikea määritellä tarkasti, sillä useat alat ovat siihen yhteydessä. Matkailu kytkeytyy eri elinkeinoihin ja yhteiskuntaan.

Lisätiedot

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011

Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Työssäoppimassa Sunny Beachilla Bulgariassa 12.7. 23.8.2011 Sunny Beach on upea rantalomakohde Mustanmeren rannikolla Bulgariassa. Kohde sijaitsee 30 kilometrin päässä Burgasista pohjoiseen. Sunny Beachin

Lisätiedot

TERVETULOA JOENSUUHUN!

TERVETULOA JOENSUUHUN! TERVETULOA JOENSUUHUN! JOENSUUN AJANKOHTAISET HANKKEET Kuntatekniikanpäivät 2010 Tekninen johtaja Anu Näätänen TOIMINTA-ALUE maapinta-ala 2382 km 2 asukasluku 72704 (1.1.2010) JOENSUU 2009 : Joensuu +

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy

Vesiyritykset nousuun. Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy Vesiyritykset nousuun Carl Johan Sandström Novago Yrityskehitys Oy 1 Vesi ja ympäristö tulevaisuuden suurimpia teollisuudenaloja Dynaaminen, kasvava ja kiinnostava markkina, jolla tarve uusien teknologioiden

Lisätiedot

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13

Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Kansainvälinen työssäoppiminen 8.11. - 20.12.2013 AlftaQuren, Alfta, Ruotsi Mirella Ohvo Ma13 Halusin lähteä ulkomaille työssäoppimaan sekä tutustumaan pieneksi aikaa toiseen maahan ja kulttuuriin. Kuusi

Lisätiedot

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä?

Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mitä neuvojat ovat saaneet NEOtyöstä? Mikä olikaan työn tavoite? Hyvä kuntien henkilökohtaisen neuvonnan verkosto ulkomailta muuttavalle Helsinkiin, Espooseen ja Vantaalle tulevalle! NEUVONTATYÖN tekevät

Lisätiedot

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu

Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Korkeakouluyhteistyö muutakin kuin gradu Tero Keva TY/Brahea keskus 31.3.2016 NOPEAA IDEOINTIA TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN Kaipaako yrityksesi nopeita ja ehkä villejäkin ideoita liiketoiminnan uudistamiseen,

Lisätiedot

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi.

Tervetuloa! Mä asun D-rapussa. Mun asunto on sellainen poikamiesboksi. Juhan naapuri Juha tulee töistä kotiin puoli kahdelta. Pihalla on tumma mies pienen tytön kanssa. Tyttö leikkii hiekkalaatikolla. Mies istuu penkillä ja lukee sanomalehteä. Terve! Moi! Sä oot varmaan uusi

Lisätiedot

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO

Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Piilotettu Osaaminen - tunnistammeko kansainvälisen kokemuksen kautta saavutettua osaamista? Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO Perustettu 1991 Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen

Lisätiedot

Toivoa tulevaan -kirjakampanja

Toivoa tulevaan -kirjakampanja Ennakkokartoitus seurakuntien päättäjille. Vastaukset 28.2.2014 mennessä! Syrjäytymisen ehkäisemiseksi Toivoa tulevaan -kirjakampanja NUORILLE AUTTAJILLE PÄÄTTÄJILLE KASVATTAJILLE HAASTE Hyvä Sanoma ry

Lisätiedot

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä

Promoting Blue Growth. Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Promoting Blue Growth Meriteollisuus Turussa, Turun rooli ja tavoitteet meriteollisuuden kehittämisessä Merellisessä liiketoiminnassa on valtava potentiaali uusille innovaatioille ja kasvulle. Blue Growth

Lisätiedot

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN

ARCTIC LOGISTICS KONFERENSSI MURMANSKISSA ( ) PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN 07/10/2011 MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN PK-YRITYSTEN LIIKETOIMINNAN KANSAINVÄLISTYMINEN BARENTSIN ALUEELLA: MURMANSKIN JA POHJOIS-SUOMEN YRITYSTEN KOKEMUKSIA Taija Heinonen Pro gradu tutkielma Markkinoinnin koulutusohjelma Oulun yliopisto ARCTIC

Lisätiedot

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti

Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti Ylläksen markkinointi uudistuu - suunnattu osakeanti 27.1. 29.4.2016 Tule osakkaaksi Ylläksen Markkinointi Oy:hyn - mukana olosi on tärkeää. mm. Kolarin kunta on jatkossa vahvasti mukana. Yhteismarkkinoinnista

Lisätiedot

Hallituksen yrittäjyyshanke

Hallituksen yrittäjyyshanke Hallituksen yrittäjyyshanke Valtion ja kuntien rooli elinkeinopolitiikassa / Kuntamarkkinat 14.9.2016 Teollisuusneuvos Ulla Hiekkanen-Mäkelä Yritys- ja alueosasto Yritysrakenne Suomessa Suomessa on 283

Lisätiedot

Kouvolan elinvoimakäänne miten se tehdään

Kouvolan elinvoimakäänne miten se tehdään Khej 27.4.2016 liite numero 3 asia 5 Kouvolan elinvoimakäänne miten se tehdään Eero Holstila, janne a 11.4.2016 Khej 27.4.2016 liite numero 3 asia 5 Mitä on elinvoima? Uuden kunnan ydintehtävä Elinkeinopolitiikan

Lisätiedot

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen

Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet. Jorma Penttinen Ulkomaalaisten potilaiden palvelumahdollisuudet Jorma Penttinen Terveysmatkailu Kuopion matkailustrategiassa 2005-2012 Terve Kuopio ohjelma / Terveysmatkailu 11.11.2004 Terveysmatkailu on uutta liiketoimintaa

Lisätiedot

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa

KOLIN ARVOISESTI. Nyt ja tulevaisuudessa KOLIN ARVOISESTI Nyt ja tulevaisuudessa Kolin arvo-ohjeet 2014 1 HUOLEHDI PARHAASTA LAADUSTA Asetamme riman entistäkin korkeammalle! YRITTÄJÄ Ota omat arvosi näkyväksi osaksi toimintaasi. Kerro ne nettisivuillasi

Lisätiedot

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017

Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Kansainvälinen Itä-Suomi Itä-Suomen maahanmuuttostrategia 2017 Pohjois-Savo, Etelä-Savo ja Pohjois-Karjala Strategia julkaistu 17.9.2012 http://urn.fi/urn:isbn:978-952-257-607-1 Tarkoitus 5 vuoden ajanjakso,

Lisätiedot

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke

Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke Tulevaisuuden ammattiosaajat -hanke - Miksi - Tavoitteet - Toimenpiteet Lasse Ala-Kojola, Mervi Karikorpi, Pirkko Pitkäpaasi, Birgitta Ruuti, Anne-Mari Tiilikka Erinomainen valinta! Uusia ammattiosaajia,

Lisätiedot

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi

Kanada 2015. Gea Schumann Merkonomi 1 Kanada 2015 Gea Schumann Merkonomi 2 Perustietoa Lähdin 31.12 kuukauden kestävälle matkalle Kanadaan. Olimme osallisena FinAl 2.0 projektissa ja pääsimme mukaan muutamiin isoihinkin tehtäviin. Majoituksena

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä.

Emma ja Julija ovat ruvenneet huomioimaan Jennaa enemmän. He ovat hyviä ystäviä. Sakke aloittaa peruskoulun, Eetu ja Karim menee yhdeksännelle luokalle ja Julija, Emma ja Jenna aloittavat kahdeksannen luokan ja ovat siitä innoissaan. Emma ja Julija ovat ottaneet Jennan mukaan ja Jennakin

Lisätiedot

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään

Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään Yksityinen sosiaali- ja terveysala toimintaympäristön muutoksessa - missä ollaan, minne mennään HYVÄ -hankeryhmä Ulla-Maija Laiho, kehitysjohtaja, TEM/HYVÄ Joensuu 23.1.2014 Sisältö Keskeiset muutokset

Lisätiedot

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle.

Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. Hän rakastaa minua. Tietenkin minä rakastan häntä. Kyllä minä uskon, että hän rakastaa minua... Hänhän on vaimoni! Joskus hän sanoo sen ääneenkin. Pidän hänen ilmeestään, kun sanon sen hänelle. On hyvä

Lisätiedot

Kielellinen selviytyminen

Kielellinen selviytyminen BILBAO Kulttuurit kohtaavat Bilbaossa ollessani havaitsin täysin erilaisen päivärytmin. Päivät ovat todella pitkiä, sillä ihmiset viihtyvät myöhään ulkona viettäen aikaa perheen ja ystäviensä kanssa. Myös

Lisätiedot

Copyright Lasse Karjalainen

Copyright Lasse Karjalainen Ideoista liiketoiminnaksi miten kaupallistan ideani Lasse Karjalainen, Highline Oy (lasse.karjalainen@highline.fi, 0400 716 420) (Sympa Oy, Pulsan Asema Oy, Simulo Oy, Efecon Oy) Kaikki lähtee ideasta

Lisätiedot

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun:

NIMENI ON: Kerro, millaisista asioista pidät? Minusta on mukavaa, kun: Jos olisin väri, olisin: Tulen iloiseksi siitä, kun: Lapsen oma KIRJA Lapsen oma kirja Työkirja on tarkoitettu lapsen ja työntekijän yhteiseksi työvälineeksi. Lapselle kerrotaan, että hän saa piirtää ja kirjoittaa kirjaan asioita, joita hän haluaa jakaa

Lisätiedot

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta.

Parisuhteen vaiheet. Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet Yleensä ajatellaan, että parisuhteessa on kolme vaihetta. Parisuhteen vaiheet ovat seurusteluvaihe, itsenäistymisvaihe ja rakkausvaihe. Seuraavaksi saat tietoa näistä vaiheista. 1.

Lisätiedot

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI

Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Kimmo Herranen KUINKA RAKENSIN GASELLIYRITYKSEN MYYNTIJOHTAJAN VUOSI Talentum Helsinki 2011 Kimmo Herranen ja Talentum Media Oy ISBN 978-952-14-1650-7 Kansi: Outi Pallari Taitto: Maria Mitrunen Kuvat:

Lisätiedot

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä

Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Kolmen vuoden kokemuksia koulutusviennistä Olavi Mertanen, Tuija Laurén Johdannoksi Globaalia liiketoimintaa; johtavia maita USA, Iso-Britannia, Australia ja Uusi-Seelanti (valmiiksi englanninkieliset

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012

Asumisen klusterin Road Show Joensuussa 18.9.2012 Asumisen klusterin Road Show Joensuussa Asukaslähtöinen asumisen kehittäminen Energia- ja elinkaaritehokkuus kaupunkiasumisen ja aluerakentamisen kohteissa Energiaviisas rakentaminen vuoteen 2020 (ERA

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö

Yrittäjyys Sampossa. Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö Yrittäjyys Sampossa Päivi Ovaska Yrittäjyyden lehtori, projektipäällikkö paivi.ovaska@edusampo.fi Menossa olevat yrittäjyyden kehittämishankkeet Yrittäjäksi ammatillisesta koulutuksesta (ESR) Sampon ja

Lisätiedot

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ

KALASTUS TYÖVÄLINEENÄ FANTASY FISHING on suomalainen kalastusohjelmapalveluihin ja ka sintehtyihin perhoihin erikoistunut yritys, joka tarjoaa kalastusaktiviteetteja ja sen oheispalveluja yrityksille ja yksityisille henkilo

Lisätiedot

LAPIN SUHDANTEET 2016

LAPIN SUHDANTEET 2016 LAPIN SUHDANTEET 2016 Ohjelma: 10.00 Tervetuloa Lapin suhdannekatsaus 2016 esittely strategiapäällikkö Mervi Nikander, Lapin liitto Toimialan näkökulma suhdanteisiin 10.30 TORMETS OY, hallituksen puheenjohtaja

Lisätiedot

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016

Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja. Innotori kick off tilaisuus 20.4.2016 Suomen pohjoinen ulottuvuus etu Aasian markkinoilla case hunaja Hunaja luonnollinen makeuttaja Hunaja on maailman vanhin ja luonnonmukaisin makeutusaine, jossa on noin 200 erilaista yhdistettä Hunaja sisältää

Lisätiedot

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM

Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM Tekninen sektori edelläkävijänä kestävien hankintojen edistäjänä? Kehto-verkosto Taina Nikula, YM 14.4.2016 Julkiset hankinnat hallitusohjelmassa Kannustetaan julkista sektoria hiilineutraaleihin energiaratkaisuihin.

Lisätiedot

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016

Visbyn risteily Silja Europalla. Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visbyn risteily Silja Europalla Lähdöt 17.-19.7 ja 24.-26.7.2016 Visby on kaupunki ja maineensa veroinen. Täällä kävijän hurmaavat sen matalat, ruusuihin peittyvät talot, sen korkeat tornit, varjoisat

Lisätiedot

Liiketoimintakatsaus 2007

Liiketoimintakatsaus 2007 Liiketoimintakatsaus 27 Matti Alahuhta, pääjohtaja 1 KONE Corporation Sisältö 1. Liiketoimintakatsaus 27 2. Liiketoimintaa ohjaavat megatrendit 3. Visio ja strategia 4. Uudet kehitysohjelmat 5. Näkymät

Lisätiedot

Miten saada uusia asukkaita kylään?

Miten saada uusia asukkaita kylään? Miten saada uusia asukkaita kylään? Kyläpäällikkökoulutus 14.4.2016 Kyläasiamies Henrik Hausen Kylätoiminta on monipuolista Yhteisöllisyys, toimitilat, tapahtumat Kyläsuunnittelu, rakennuspaikat, kyläkaavat

Lisätiedot

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa

Tekes palveluksessasi. Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes palveluksessasi Hyvistä ideoista kannattavaa liiketoimintaa Tekes teknologian ja innovaatioiden kehittämiskeskus Tekes on innovaatiotoiminnan asiantuntija, jonka tavoitteena on edistää yritysten

Lisätiedot

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013

KUOPION KAUPUNKISTRATEGIA. hyväksytty päivitetty 2013 KUOPION 2020 KAUPUNKISTRATEGIA hyväksytty 2010 - päivitetty 2013 Arvot/ toimintaperiaatteet toimivat organisaation toiminnan ohjenuorina ROHKEUS Rohkeutta on tehdä asioita toisin kuin muut erottua, olla

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely

POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely POVERIA BIOMASSASTA Hanke-esittely 24.2.2016 Antti Niemi POVERIA BIOMASSASTA Toteutusaika: 1.9.2015-30.6.2018 Budjetti: 798 645 Päärahoittaja: ELY-keskus Euroopan maaseuturahaston varoista Tavoite: Uusiutuvan

Lisätiedot

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia

Tulevaisuuden osaaminen. Ennakointikyselyn alustavia tuloksia Tulevaisuuden osaaminen Ennakointikyselyn alustavia tuloksia 19.3.2010 Teemat Tulevaisuuden taidot ja osaaminen Tulevaisuuden osaamisen vahvistaminen koulutusjärjestelmässä Tieto- ja viestintätekniikan

Lisätiedot

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei

Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei Tavallinen tyttö Herään taas kerran äitin huutoon. - Sinun pitää nyt herätä, kun koulu alkaa kohta! - Joo, mutta mulla on sairas olo. Sanoin äidilleni vaikka ei minulla ei ollut edes mitään. - Noh katsotaanpa

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 8/2016 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 8/216 16 14 12 1 8 24-3 Metalliteollisuus C Tehdasteollisuus 6 4 2 26 27 28 29 21 211 212 213 214 215

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Toimintasuunnitelma 2017

Toimintasuunnitelma 2017 Toimintasuunnitelma 2017 Arvot ja Teema 2017 Uudistuva Pori Rohkea Pori Rohkea Yrittäjä Kiinnostavat uudet ajatukset ja kokeilut tarjoavat mahdollisuuksia monipuolistaa yritysten liiketoimintaa, rakentaa

Lisätiedot