Business and Technology

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Business and Technology"

Transkriptio

1 Finnish Business and Technology Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Kontiorannan metsien keskelle rakennetussa elokuvakylässä on jo kuvattu ensimmäisiä tuotantoja. s Hyvä kongressi on elämysmatka s. 8 Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa s. 20 Taito ja tahto käsityöläiskorttelissa s. 18

2 Pääkirjoitus Pohjois-Karjala teknologisen huippuosaamisen, kulttuurin ja matkailuelämysten maakunta Monialaisuus erottaa Pohjois-Karjalan selvästi muista alueista ja maakunnista. Alueella on poikkeuksellisen monipuolinen teollisuus- ja palvelurakenne, jonka hyödyt näkyvät erityisesti nyt Perloksen lopettaessa tuotantoaan. Tämä globalisaation aiheuttama rakennemuutos on nopeasti kääntymässä uudeksi kasvuksi. Alue on myös pystynyt synnyttämään maailmanluokan huippuosaamista useilla sektoreilla. Nämä sektorit valittiin vuosina toteutettavaan valtakunnalliseen osaamiskeskusohjelmaan ja siten osaksi valtakunnallisia osaamisklustereita. Osaamisaloista merkittävimmät ovat metsäteknologia osana Forest Industry Future -osaamisklusteria ja biopolttoaineiden tuotanto ja jalostus osana Tulevaisuuden energiateknologia -osaamisklusteria. Lisäksi tärkeitä ovat fotoniikka, materiaalija tarkkuusteknologiat osana Nanoja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit osaamisklusteria ja tuotteistuva rakentaminen osana Asumisen osaamisklusteria. Metsäteknologia, bioenergia sekä asumiseen liittyvät kivi-, lukituspuutuotteet ovat kaikki jo suuria työllistäjiä ja vahvassa kasvussa. Ensimmäiset teolliset läpilyönnit fotoniikan ja nanoteknologian sekä tarkkuusteknologian aloilla ovat aivan nurkan takana. Tutkimuslaitokset, yliopistot ja ammattikorkeakoulu sekä Joen- 2 Blancco on Nato-kelpoinen Joensuulaisyritys Blancco Oy:n tiedonhävitysohjelmat kelpaavat Natollekin. Puolustusliitto sertifioi Blanccon Data Cleaner+ -ohjelmiston, joka on jo käytössä esimerkiksi monissa pankeissa ja puolustusorganisaatioissa. Ohjelmistolla voi nyt hävittää myös Naton salaiseksi luokittelemaa tietoa Natossa sekä sen jäsen- ja rauhankumppanuusmaissa. Tiukka sertifiointiprosessi kesti muutaman vuoden. Sen toteutuminen on merkittävä asia, sillä Nato on erittäin kriittinen organisaatio turvallisuuden suhteen. Puolustusliiton sertifiointi tuo Blanccolle laajalti uusia bisnesmahdollisuuksia. Korkeakouluilla yhdistymishankkeita Itä-Suomen liittoyliopisto aloittaa toimintansa vuonna Kuopion ja Joensuun yliopistojen hallitukset hyväksyivät liittosopimuksen toukokuun alussa. Itä-Suomen yliopisto nousee kertaheitolla valtakunnan suurimpien korkeakoulujen joukkoon. Opiskelijoita on yli , ja budjettirahoitus nousee täydentävä rahoitus mukaan lukien 200 miljoonaan euroon vuodessa. Joensuun yliopiston rehtori Perttu Vartiainen pitää hanketta suomalaisen yliopistoverkon merkittävimpänä kehittämishankkeena sitten ja luvuilla perustettujen uusien yliopistojen. Myös Itä-Suomen läänin ammattikorkeakoulut ovat tiivistämässä yhteistyötään. Yhteenliittymää suunnittelevissa Mikkelin, Pohjois-Karjalan ja Savonia-ammattikorkeakouluissa on opiskelijaa ja 1500 työntekijää. Yhteistyön tavoitteena on koulutuksen rakenteellinen sekä aluevaikutuksen ja yliopistoyhteistyön kehittäminen. Yhteenliittymästä tehdään selvitys Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun vetämässä hankkeessa. Ensimmäinen konkreettinen yhteistyöala on tutkimus- ja kehittämistoiminta, ja yhteistyötä aletaan tiivistää myös Venäjälle suuntautuvissa toiminnoissa. Elokuussa 2006 perustettu Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen johtajien työryhmä tiivistää yhteistyötä. Yliopisto tutkii liikkumisen maantiedettä Joensuun yliopiston Savonlinnan kampuksella toteutetaan tutkimushanke, jossa tarkastellaan ihmisten liikkumista ja paikkoihin kiinnittymistä. Asuminen kahdessa tai useammassa paikassa on muuttunut yhä arkipäiväisemmäksi. Vapaa-ajan asuminen on hyvä esimerkki nykyelämää leimaavasta liikkuvuudesta. Liikkuminen kodin ja mökin välillä on lisääntynyt. Ihmiset elävät yhä useammin kaupungin ja maaseudun parhaita puolia yhdistellen. Liikkuminen ja monipaikkaisuus elämäntapana muuttavat käsitystämme paikoista ja paikallisuudesta. Näiden muutosten ymmärtäminen vaatii tutkimusta. Liikkumisen maantiedettä mobiilissa yhteiskunnassa Vapaa-ajan asuminen teorioiden ja käytäntöjen välitilassa tutkimushanke edistää suomalaista maaseutu- ja vapaaajantutkimusta ja sen kansainvälistymistä. Hankkeen yhteistyötahoina ovat maailman johtavat vapaa-ajan asumisen tutkijat Ruotsista ja Uudesta-Seelannista. Hankkeesta valmistuu kaksi väitöskirjaa.

3 suun Tiedepuisto ja muut yrityspalvelujen tuottajat on viritetty täyteen iskuun, jotta nämä osaamisalat voivat kehittyä ja tuottaa uutta hyvinvointia ja kasvua. Joensuun ja Kuopion yliopistojen yhdistyminen Itä- Suomen liittoyliopistoksi tukee vahvasti tätä kehitystä. Ihminen tarvitsee muutakin kuin leipää. Pohjois-Karjala tunnetaan vahvana kulttuurimaakuntana, ovathan koko Suomen kansan henkiset juuret Karjalan laulumailla. Kolin kansallismaisema, karjalaisuus, ortodoksisuus, karjalainen ruoka sekä monipuolinen luonto metsineen ja vesistöineen muodostavat sellaisen valmiin kokonaisuuden, jota maakunta voi ylpeänä esitellä. Elokuvaohjaaja Markku Pölösen rakentama Suomen Filmikylä Kontiolahdella muuttuu Karjalan kunnailla TV-sarjassa kylänraitiksi, jossa ortodoksisuus nousee vahvasti esille. Pohjois-Karjala on myös herkuttelijan paratiisi. Karjalainen ruoka ja Karelia â la carte lienee Suomen tunnetuin ruokabrändi. Myös käsityökulttuuria on viritetty uudelleen. Taitokortteli Joensuussa tarjoaa kaikkea käsitöistä karjalanpiirakan suklaisiin versioihin. Ilo elää Karjalassa näkyy, kuuluu ja maistuu. Myös matkailijalle Pohjois-Karjala avautuu monipuolisesti. Luonnon rauhaa ja kiireettömyyttä hakeville on tarjolla laaja mökki- ja lomakyläverkosto. Näitä täydentävät erinomaiset patikka- ja vesistöreitit. Kolin Herajärven reitti valittiin vuonna 2007 Suomen parhaaksi vaellusreitiksi. Karjalaisesta ruuasta ja järviluonnosta voi nauttia mm. monilla järviristeilyillä. Erilaiset rock- ja laulufestivaalit sekä hyvin laaja kesäteatteritoiminta tarjoavat sopivaa täydennystä ja vastapainoa sekä vierailijoille että omille asukkaille. Golfarit viihtyvät varmasti Karelia Golfin kentällä Kontiolahdella tai maakunnan muilla kentillä. Maakunta tarjoaa myös hemmottelupalveluja niitä kaipaaville. Valamon ja Lintulan luostarit sekä alueen lukemattomat tsasounat vievät vierailijan ortodoksisuuden monille hieman mystiseen maailmaan. Myös konferenssi- ja kokousmatkailijat tutustuvat maakunnan elämyksiin heille järjestettyjen oheisohjelmien kautta. Minä lähden Pohjois- Karjalaan - muuttuukin monelle vierailun jälkeen ajatukseksi Minä muutan Pohjois-Karjalaan ja miksikäs ei! Keijo Mutanen, toimitusjohtaja, JOSEK Oy Karelia Expert menestyi SM-kilpailussa Toista kertaa järjestetyn Kuntamarkkinoinnin SM-kilpailun matkailu-, rekrytointi- ja kilpailukykysarjoihin ilmoitettiin yhteensä 60 työtä. Kilpailu kohdistui vuonna 2006 toteutettuun markkinointiin, ja voittajat palkittiin toukokuussa. Matkailusarjassa kilpaili menestyksellä myös Karelia Expert Matkailupalvelu Oy, jonka kampanja Minä lähden Pohjois-Karjalaan! sijoittui kolmanneksi Kemin matkailuyhtiön voittamassa kilpailussa. Tuomaristo arvioi Karelia Expertin kampanjaa ammattimaisesti toteutetuksi kokonaisuudeksi, jossa hyvin suunniteltu linja ja ilme säilyivät läpi koko kampanjan. Leevi and the Leavingsin tunnettu kappale toimi hyvin markkinoinnin tukena ja koko Pohjois-Karjalan imagollisena symbolina. Kampanjassa keskityttiin seudun strategian mukaisesti yhtenäisen kokonaismielikuvan rakentamiseen ja ylläpitämiseen. Markkinointiresurssien kohdentaminen yhteiseen kampanjaan lisäsikin koko alueen näkyvyyttä ja yleistä tunnettuutta. Syntyykö asukkaan kaupunki? Joensuu, Eno, Kontiolahti, Polvijärvi ja Pyhäselkä ovat tekemässä kuntaliitosselvitystä. Mikäli selitys johtaa viiden kunnan kuntaliitokseen, kasvaa näin muodostettavan kaupungin väkiluku asukkaaseen. Kuntaliitosselvitystä tekee Efeko Oy, ja se valmistuu elokuussa. > Joensuu perusinfo > Joensuun seudun seutuyhteistyö Sisältö: Pääkirjoitus ja uutiset Gritech osti Perlos Toolsin Avaintekijänä osaaminen Sadonkorjuun aika Ennakkoluulottomasti maailman markkinoille Pohjois-Karjalassa neljä osaamiskeskusohjelmaa Hyvä kongressi on elämysmatka Muovi- ja metallialan huiput kohtaavat Joensuussa Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Ortodoksisuus on elämäntapa Suomen paras vaellusreitti löytyy Kolin Herajärveltä Maistuvat herkut paistuvat aaltojen päällä Herkuttelijan paratiisi Idän ja lännen välissä Taito ja tahto tiivistyvät käsityöläiskorttelissa Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa Uusi ilmoittaja pelastaa päivän Kannen kuva: Elokuvaohjaaja Markku Pölönen kuvaustiiminsä keskellä filmikylässä kesällä Valokuvaaja, Pasi Räsämäki/SF 3

4 Kuvateksti, KuvatekstiKuvatekstiKuva tekstikuvatekstikuvatekst ikuvatekstikuvatekstikuv ateksti Kuvateksti Kuvate ksti KuvatekstiKuvateksti Kuvateksti Kuvateksti Pasi (vas.) ja Taina Tiainen, Tiina Puustinen sekä Marko Toropainen ovat Perlos Toolsin Joensuun yksikön uudet omistajat. Gritech osti Perlos Toolsin 4 Perlos Toolsin Joensuun yksikön toiminta jatkuu omistajanvaihdoksen myötä Gritech-Toolsina. Ruiskuvalumuottien ohella yritys valmistaa teriä ja tarjoaa alihankintapalveluja. Tavoitteena on maltillinen kasvu. Perlos Toolsin tehdaspäällikkö Marko Toropainen sai tammikuussa tiedon totta, kun toiminnan jatkaminen osoittautui ihan mahdolliseksi, Toropainen yhtiön tuotannon lopettamisesta kertoo. Suomessa. Mies ei kuitenkaan moisesta lannistunut, vaan otti nopeasti yhteyttä Gritech Oy:n toimitusjohtaja Pasi Tiaiseen. Olin kuullut Gritechin laajentamissuunnitelmista. Heitin Pasille ensin ihan vitsinä, että ostapa tästä hyvä paja. Leikistä tuli kuitenkin pian Huulenheitto kääntyi vakavaksi pohdinnaksi. Kannattavuutta ja tuotantonäkymiä mietittiin tiiviisti kuukauden päivät. Huhtikuun lopussa Perlos Toolsin Joensuun yksikkö siirtyi Gritech Oy:n omistukseen. Pääomistaja Pasi Tiaisen ohella osakkaita ovat Taina Tiainen, Tiina Puustinen ja yrityksen toimitusjohtaja Marko Toropainen. Gritech-Tools jatkaa Perlos Toolsin Joensuun yksikön tuotantoa tutussa toimipaikassa Rahtikadulla. Kaupan myötä Gritech Oy työllistää yhteensä 47 henkilöä, joista 42 siirtyy yrityksen palvelukseen Perlokselta vanhoina työntekijöinä. Aikaisemmin koko Perlos Toolsin Pohjois-Karjalan 180 työntekijän tehdastoimintaa ohjannut Toropainen tiedostaa uuden yrityksen haasteet. On sopeuduttava siihen, että yrityksen koko pienenee. Suuren konsernin tukea ei enää ole takana. Hallintopuoli pitää saada kuntoon, mis- YRITYKSET

5 Info Lisätietoa vapaista toimitiloista: Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Pekka Nuutinen johtaja, yritysneuvonta puh sä suurena apuna on Pasi ja Taina Tiaisen vankka kokemus yrittäjinä. Tietotaitoa ja teknologiaa Uusi yritys yhdistää Gritechin ja Perlos Toolsin toiminnot. Gritech Oy on keskittynyt terien valmistukseen ja huoltoon, kun taas Perlos Toolsin tuotantoon on kuulunut muotinvalmistus. Jatkossa toiminta jakautuu terien valmistukseen ja huoltoon, muottien ja leikkainten valmistukseen sekä alihankintapalveluihin. Meillä on hyvät lähtökohdat yritystoiminnalle. Perlos Tools sitoutui vain telekommunikaatioon, mutta nyt voimme tarjota palvelujamme yrityksille alasta riippumatta. Meillä on maine hyvänä tekijänä, sillä kyselyjä on jo tullut runsaasti, Toropainen iloitsee. Gritech Oy:n suurimpana vahvuutena Toropainen pitää osaavaa henkilökuntaa. Henkilöstöllä on kokemusta vastaavasta työstä keskimäärin jo kymmenen vuoden ajalta. Perloksella tehtiin vahvaa kehitystyötä, jossa panostettiin ihmisten tietotaitoon ja teknologiaan. Ammattitaitoinen henkilöstö pääsee jatkossa käyttämään osaamistaan entistä monipuolisemmassa työssä. Myös konekanta on laaja ja tuotannollisesti toimiva, Toropainen toteaa. Kasvua teräpuolelle Gritech Oy lähtee liikkeelle maltillisesti uudistaen. Tavoitteena on säilyttää markkinaosuus entisellä tasolla tai jopa hieman kasvattaa sitä. Kaikkiin kolmeen liiketoiminnan osa-alueeseen panostetaan täysillä. Kasvua odotetaan erityisesti teräpuolella, johon nyt investoidaan. Alihankintakoneistuksen osuus nostetaan jatkossa yhdeksi tärkeäksi liiketoiminnan tukijalaksi. Muottituotannosta noin 80 prosenttia menee ulkomaille, mutta muussa toiminnassa kotimaa on tärkein markkina-alue. Pitkällä tähtäimellä Gritech Oy:n tavoitteena on kasvattaa markkinoitaan sekä Suomessa että kansainvälisesti. Gritech Oy:n liiketoiminta jakautuu terien valmistukseen ja huoltoon, muottien ja leikkainten valmistukseen sekä alihankintapalveluihin. Erittäin positiivisella mielellä ja suurella innolla lähdetään liikkeelle. Haluamme pitää omalta osaltamme työpaikkoja ja osaamista Pohjois- Karjalassa, Toropainen päättää. Avaintekijänä osaaminen Joensuun seudun elinkeino-ohjel- tyksille ja työntekijöille sekä turvalli- nopoliittiset tavoitteet saavutetaan massa kehittämisen pai- nen ja monien mahdollisuuksien luomalla uudenlaista maailman nopisteitä ovat osaaminen, kansain- asuinympäristö. huippuluokan osaamista, muunta- välisyys ja työvoima. Elinkeino-oh- Elinkeino-ohjelman painopistealo- malla se kilpailukykyiseksi vientituot- jelma syntyi yhteistyössä yritysten ja ja tarkastellaan toimiala- ja klusteri- teeksi ja varmistamalla, että työvoi- yrittäjäjärjestöjen, tutkimus- ja kou- pohjaisesti. Siinä keskitytään osaami- man osaaminen ja määrä vastaavat lutusorganisaatioiden, kuntien sekä sen ja yritystoiminnan synnyttämi- elinkeinoelämän ja yhteiskunnan tar- rahoitus-, neuvonta- ja kehittämisor- seen ja vahvistamiseen valituilla toi- peita. Seudulle hankitaan aktiivisesti ganisaatioiden kesken. Joensuun seu- mialoilla. Perloksen aiheuttama ra- uusia investointeja sekä kotimaasta dun visiona on olla vuonna 2015 kennemuutos vaikuttaa toimenpitei- että ulkomailta. Samanaikaisesti seu- Suomen elinvoimaisin kasvukeskus, den priorisointiin ja resurssien pai- dun palvelujärjestelmä pitää säilyt- vahva asukkaan talousalue notuksiin etenkin vuosina tää kilpailukykyisenä. ja kansainvälinen osaamiskeskitty mä, vetovoimainen sijaintipaikka yri- Joensuun seudun visio ja elinkei- 5 YRITYKSET

6 Sadonkorjuun aika Nanocompin pitkäjänteinen tuotekehitys kantaa nyt hedelmää. Yritys panostaa vahvasti tuotantoon. Henkilöstömäärä kasvaa, ja tulevaisuus näyttää varsin lupaavalta. Suunnittelutyömme on suurilta osin pintarakenteiden laskemista. Tuotannossa tehdään rakenteiden kuviointi ja kopiointi, toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kertoo. Kymmenvuotisjuhliaan tänä vuonna viettävä joensuulainen Nanocomp Oy keskittyy diffraktiivisen optiikan suunnitteluun ja valmistukseen. Yritys sai alkunsa Joensuun yliopiston fysiikan laitoksen investoinnista. Sinne hankittiin elektronisädekirjoitin diffraktiivisten elementtien ja rakenteiden tuottamiseen. Yliopisto ei sitonut laitteen koko käyttökapasiteettia, ja Nanocomp perustettiin markkinoimaan laiteaikaa, toimitusjohtaja Veli-Pekka Leppänen kertaa. Nanocompin toiminta laajeni suunnitteluun ja tuotekehitykseen. Diffraktiivisessa optiikassa valonkulkua ohjataan muovi- tai lasipinnan mikro- ja nanorakenteilla. Sen avulla valaistaan esimerkiksi mobiililaitteiden näyttöjä. Valaisu ja näytöt kattavat jopa kahdeksankymmentä prosenttia Nanocompin liikevaihdosta. Lisäksi diffraktiivista optiikkaa voidaan hyödyntää esimerkiksi pakkausten erikoistehosteissa. Janne Häikiö esittelee Pentin Pajan toimintaa espanjalaisvieraille ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun projektipäällikölle Asko Puhakalle (oik.). Vierailu liittyi ammattikorkeakoulun, Joensuun seudun Leader-ryhmän ja espanjalaisen Sorian alueen bioenergia- ja metsäalan kehittämishankkeeseen. Juhannusviikolla Soriasta tulee 25 asiakkaan ryhmä Joensuuhun koulutukseen. Suomalainen konetekniikka kiinnostaa, Puhakka toteaa. Ennakkoluulottomasti maailman markkinoille 25-vuotias Pentin Paja on kehittynyt kansainväliseksi yritykseksi. Menestyksen pohjana ovat oman kehitystyön tuloksena syntyneet tuotteet ja ennakkoluuloton markkinointi. 6 Kun Pentti Häikiö perusti auto- ja maatalouskonekorjaamon Naarvaan vuonna 1964, kukaan ei voinut tietää, mitä yhden miehen yrityksestä vielä tulisi. Sorvaus- ja hitsausalihankinta aloitettiin 1970-luvun lopulla, ja konepaja Pentin Paja Ky näki päivänvalon vuonna Isä oli kova kehittelemään. Pentin Pajan ensimmäiset omat tuotteet valmistuivat 1980-luvun lopulla. Mullistava hetki oli vuonna 1993 tehty Naarva -energiapuukouran patenttihakemus, joka sai myöntävän päätöksen viisi vuotta myöhemmin, Janne Häikiö muistelee. Vielä tänäkin päivänä Pentin Paja on Häikiöiden perheyritys, joka toimi Ilomantsissa ja Joensuussa 23 henkilöä vakituisesti työllistäen. Se valmistaa ja markkinoi oman kehitystyön tuloksena syntyneitä metsäja maanrakennuskoneita. Kolmisenkymmentä prosenttia liikevaihdosta tulee teollisuuden huolto- ja kunnossapitopalveluista. Vuonna 1996 edesmenneen Pentti Häikiön perintö elää vahvana. Uusia Naarva-kouramalleja kehitetään jatkuvasti, ja yli 95 prosenttia Pentin Pajan tuotteista perustuu vuonna 1998 myönnettyyn patenttiin. Isä oli aikaansa edellä kehittäessään laman keskellä energiapuu- ja YRITYKSET

7 Suunnittelutyömme on suurilta osin pintarakenteiden laskemista. Tuotannossa tehdään rakenteiden kuviointi ja kopiointi. Rakenteiden avulla valonkulkua voidaan ohjata tehokkaasti. Pienimmät yksityiskohdat ovat alle mikrometrin luokkaa. ensiharvennuskouran. Se ei ollut heti mikään myyntimenestys. Sen sijaan sykeharvesteri Narva Syke lähti myymään kohtalaisesti vuonna Isän kuoleman jälkeen veljeni Mikko otti yrityksen ohjat käsiinsä. Jos isä oli innovaattori, Mikko on tuotteistaja. Viennissä 148 prosentin kasvu Pentin Pajan menestyksen avaimet löytyivät messuilta. Vuonna 1997 Edessä suuria muutoksia Nyt Nanocomp on kymmenen henkilöä työllistävä yritys. Suurin osa liikevaihdosta tulee kotimaasta, mutta asiakkaita on paljon myös USA:ssa, Tanskassa ja Japanissa. Nanocompin vahvuuksia ovat huippuosaaminen ja uudet teknologiat. Yrityksessä tekee töitä jopa seitsemän alan tohtoria. Olemme kehittäneet vahvasti uutta, ja uskomme sen kantavan hedelmää jo lähitulevaisuudessa. Valmistuspuolelle on tehty merkittäviä investointeja. Tuotantoon on kehitetty edistyksellisiä työkaluja, ja voimme valmistaa muovikomponentteja eri menetelmillä, Leppänen kertoo. Nanocompin liiketoiminta painottuu jatkossa tuotekehityksen sijasta tuotantoon. Se merkitsee työntekijöiden määrän merkittävää kasvua. Leppänen uskoo uuden suunnan näkyvän kokonaisvaltaisesti liiketoiminnassa. Tulevaisuutemme näyttää varsin lupaavalta. Nyt on tapahtumassa isoja asioita, joista saadaan lisää tietoa syksyn aikana, toimitusjohtaja toteaa salaperäisesti. Mikko Häikiö vei tuotteita suurille Elmia-messuille Ruotsiin. Uusien kontaktien ja jälleenmyyjien kautta Pentin Pajan myynti alkoi pikkuhiljaa kasvaa. Olemme saaneet ulkomaisilta jälleenmyyjiltä vinkkejä tuotteiden jatkokehitystä varten. Nykyään kouria löytyy vaikka helikopteriin. Menestyksestämme kiitos kuuluu myös paikallisille toimijoille, kuten Wenetverkostolle, Joensuun Seudun Kehittämisyhtiölle sekä Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikölle. Pentin Pajan vienti lähti huimaan nousuun vuonna 2003, ja viime tilikaudella sen osuus liikevaihdosta oli jo 36 prosenttia. Vuosina 2005 ja 2006 vienti kasvoi 148 prosenttia. Pentin Pajan visiot ovat toteutuneet 2000-luvulla. Kehitys otti aikansa: ensimmäinen sukupolvi innovoi ja toinen tuotteisti, Janne Häikiö tiivistää. Martti Vartiainen työn touhussa. Info Pohjois-Karjalassa neljä osaamiskeskusohjelmaa Uusi kansallinen osaamiskeskusohjelmakausi alkoi tämän vuoden alussa. Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen erityisohjelma, jolla suunnataan paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen. Osaamiskeskusohjelmalla tuetaan alueellisia vahvuuksia, alueiden erikoistumista ja osaamiskeskusten välistä yhteistyötä. Joensuun Tiedepuiston hallinnoima Pohjois-Karjalan osaamiskeskus koostuu neljästä toisiaan tukevasta osaamisalasta. Uudella osaamiskeskusohjelmakaudella Joensuun Tiedepuisto on mukana seuraavissa osaamiskeskusohjelmissa: Forest Industry Future Puukuitujen kasvatus ja modifiointi, kuituvarojen kartoitus ja hallinta sekä kuituvirtojen hankinta ja ohjauksen teknologian ja logistiikan kehitys. Tulevaisuuden energiateknologiat Bioenergian käytön laajamittaisen lisäämisen edistäminen osaamiskeskusten alueilla ja laajemmin Euroopassa. Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit Joensuun seudun korkeatasoinen fotoniikan, materiaalien ja mikroteknologioiden kansainvälisesti houkutteleva osaamiskeskittymä tarjoaa palveluja perustutkimuksesta tekniseen suunnitteluun ja massavalmistukseen. Asumisen osaamisklusteri, tuotteistuva rakentaminen Kansainvälisen osaamisen yhdistäminen rakentamisen, kivi- ja lukitusalan, puuteknologian sekä uusien komposiittimateriaalien osaamisaloilla. 7 YRITYKSET

8 Tilastokeskuksen IARIW-kongressissa seilattiin Pielisen aalloilla. Hyvä kongressi on elämysmatka Nykyaikainen kongressi on parhaimmillaan elämys, johon monipuolinen oheisohjelma kuuluu yhtä luontevasti kuin asiapitoiset tilaisuudetkin. Joensuu on vahva kongressikaupunki, kiitos lyhyiden välimatkojen, hyvien luentotilojen, luotettavien yhteistyökumppanien ja vaihtelevien aktiviteettien. 8 Hyvä markkinointi, huolellinen suunnittelu, vetovoimaiset puhujat ja monipuoliset oheistoiminnot takaavat kongressin onnistumisen, Arja Hukkanen tiivistää. Kongressi on paljon muutakin kuin tiukkaa asiaa. Se on myös ihmisten tapaamista ja uusiin paikkoihin tutustumista. Karelia Expertin kokousja kongressipäällikkö Arja Hukkanen kertoo, että kaikki lähtee innokkaista isännistä. Hyvä markkinointi, huolellinen suunnittelu, vetovoimaiset puhujat ja monipuoliset oheistoiminnot takaavat onnistumisen. On myös tärkeää tarjota vieraille henkilökohtaista asiakaspalvelua jo ennen kongressia. Siitä on hyvä lähteä suunnittelemaan vieraiden vastaanottoa ja luomaan hyvää yleistunnelmaa. Joensuu on Hukkasen mielestä monitieteisenä yliopistokaupunkina valtakunnallisesti tasokas ja kilpailukykyinen kongressipaikka. Sopivia tiloja ja nykyaikaista tekniikkaa löytyy riittävästi kaikenkokoisiin tapahtumiin, mutta Joensuussa kongressit ovat yleensä pieniä. Yli puolet kansainvälisistä kongresseista on alle 500 hengen tilaisuuksia. Tosin Joensuu Areena on tuonut myös isoja valtakunnallisia tapahtumia, joiden yhteydessä majapaikkojen ovet pullistelevat Joensuun ympäristössäkin. Majoituksessa huomiota pitää kiinnittää tasokkuuteen, jonka säilyttämiseksi hotellien on kyettävä uu- MATKAILU

9 distumaan riittävän usein, Hukkanen painottaa. Joensuussa plussaa ovat lyhyet etäisyydet ja hyvä sijainti. Maakunnassa on paljon nähtävää. Kongressien yhteydessä suosituin vierailukohde on Kolin kansallispuisto, mutta Venäjän Karjalaan on mahdollista tehdä päivän tai parin retkiä. Oheisohjelmaa on helppo järjestää, kun löytyy hyviä yhteistyökumppaneita. Muistorikkaita hetkiä Joensuussa olisi potentiaalia vielä paljon aktiivisempaan kongressimatkailuun. Uusia kongressi-isäntiä kaivataan. Potentiaaliset järjestäjät pitää saada huomaamaan, että kaikkea ei tarvitse tehdä itse. Isäntä voi keskittyä asiapitoisen ohjelman suunnitteluun, kun me huolehdimme kaikesta muusta. Luonnollisesti kongressin järjestäminen vaatii silti paljon työtä. Myös kongressimatkailu saa ja sen pitää olla mieleenpainuvaa. Palautteesta huomaa, että ihmiset muistavat jälkeenpäin parhaiten oheisohjelman ja yleistunnelman. Minullekin on jäänyt vuosien varrella pidetyistä kongresseista mieleen lukemattomia hauskoja sattumuksia ja mukavia muistoja. Vuodesta 2007 on tulossa hyvä kongressivuosi Joensuulle. Kokousvierasmäärää nostavat Taitaja tapahtuma ja ISTMA:n maailmankonferenssi. Kongresseissa jos missä löytyy monialaisuutta, mistä esimerkkinä heinäkuussa järjestettävä Pohjois- Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n Nordic Knitting Symposium eli Pohjoismainen neulesymposium, Hukkanen kertoo. Muovi- ja metallialan huiput kohtaavat Joensuussa ISTMA World 2007 kerää Joensuuhun muovi- ja metallialan arvovaltaisimmat kansainväliset toimijat. Pohjoiskarjalaisille yrityksille konferenssi on ainutlaatuinen tilaisuus osaamisensa esiintuomiseen. Työvälineiden valmistajien kansainvälisen yhdistyksen ISTMA:n 12. maailmanlaajuinen konferenssi järjestetään Joensuussa kesäkuuta. Pohjois-Karjalaan saapuvat käytännössä kaikki muovi- ja metallialan huiput, vaikutusvaltaisimmat johtajat asiakkaineen. Tapahtuman saaminen Joensuuhun on merkittävä asia, sillä ISTMA järjestää maailmanlaajuisen, kolmen maanosan välillä vuorottelevan konferenssin ainoastaan kolmen vuoden välein. Vuonna 2001 oltiin Chicagossa, kolme vuotta sitten Bangkokissa. Joensuun kanssa tämänkertaisesta konferenssista kilvoittelivat esimerkiksi Lissabon ja Pariisi. Portugali hävisi Suomelle vasta neljännessä äänestyksessä tuloksella 5-4. Kun katsoo aikaisempien järjestäjien listaa, voi todeta, että ihan hyvässä seurassa ollaan, Joensuun Tiedepuisto Oy:n T & K -yksikköön kuuluvan Imtecin työvälineasiantuntija Tapio Särkkä naurahtaa. Valintaan vaikutti Pohjois-Karjalan vahvan muovi- ja metalliteollisuuden keskittymän ohella Suomen eksoottisuus. Kovin moni osallistujista ei ole täällä ennen käynyt. Oma vaikutuksensa oli varmasti myös Joensuun seudusta ja yrityksistä kertovalla dvd:lla, jonka esitimme päättäjille Bangkokissa. Yritysvierailut kiinnostavat ISTMA World -konferenssissa käsitellään järjestön toimialan ajankohtaisia mahdollisuuksia, haasteita ja teknologiaa. Ohjelmaan kuuluu kymmenkunta tehdasvierailua. Yrityksille tämä on erinomainen mahdollisuus kansainväliseen markkinointiin. Pohjois-Karjalasta löytyy huippuosaavaa henkilökuntaa sekä laadukasta konekantaa ja tuotantoprosesseja. ISTMA:n komitea kävi jo aikaisemmin tutustumassa konferenssijärjestelyihin ja koki erityisen myönteisenä mielenkiintoisen yritysvierailuosuuden. Konferenssin valmistelut alkoivat käytännössä heti valinnan ratkettua, keväällä Tapahtuma kerää osallistujia ympäri maailman, Intiasta, USA:sta, Etelä-Afrikasta ja Japanista asti. Laaja luennoitsijajoukko takaa monipuolisen konferenssin, johon kuuluu myös paljon oheisohjelmaa Kolin tutustumismatkasta suomalaiseen iltaan. Konferenssin jälkeen osallistujilla on mahdollisuus tutustua Pietariin ja Tallinnaan. Tämänkertaisen ISTMA World - konferenssin uutuus on se, että Joensuuhun saapuu paljon osallistujia myös Baltiasta ja ennen kaikkea Venäjältä. Luennoitsijoiden joukossa on esimerkiksi Venäjän muoviteollisuuden avainhenkilö Vladimir Braginsky, Särkkä kertoo. 9 MATKAILU

10 Karjalan kunnailla tv-sarjan kohtaus naistensaunassa. Kuva: Pasi Räsämäki/SF Filmikylä kotiutui Karjalan kunnaille Kontiorannan metsien keskelle rakennetussa elokuvakylässä on jo kuvattu ensimmäisiä tuotantoja. Suomen Filmikylästä puuhataan myös matkailukohdetta. Lisäksi se tarjoaa alan opiskelijoille näköalapaikan suomalaisen elokuvan tekoon. Kyllä se aluksi herätti hilpeyttä, kun kerroimme rakentavamme elokuvakylän keskelle metsää, Suomen Filmiteollisuuden tuottaja Jenni Lähteenmäki myöntää. Onneksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja Kontiolahden kunta lähtivät mukaan hankkeeseen. Nyt Kontiorannan filmikylän rakennusurakka on takanapäin. On eletty syksyn 2005 lähes jokaviikkoiset harjannostajaiset, kevään 2006 maalaustalkoot ja kesän kiireiset kuvausjaksot. Suomen Filmikylän ensimmäiset tuotannot lähestyvät jo ensi-iltojaan. Koppelon räätälisuvun matkasta unelmien Lieksaan kertova Lieksa! -elokuva tulee suuren yleisön nähtäville syyskuussa, ja samoihin aikoihin TV2:lla alkaa pyöriä sarja Karjalan kunnailla. Saamme kaksi isoa tuotantoa valmiiksi, joten meidän on jo katsottava tulevaan. Pari pitkää elokuvaa on valmisteilla, minkä lisäksi Suomen Filmikylästä kehitetään matkailukohdetta. Kiinnostusta näyttää olevan, sillä yleisöryhmiä kävi paljon jo viime kesänä. Elokuvamatkailun kehittäminen ja tuotteistaminen on yksi päätavoitteistamme, Lähteenmäki kertoo. 10 MATKAILU

11 Miikkulan kylän elämää Suomen Filmikylä muuntautuu karjalaiseksi kylänraitiksi Karjalan Kunnailla -sarjassa. Suomen eturivin näyttelijät Peter Franzenista Heikki Kinnuseen tähdittävät Miikkulan ortodoksikylän elämästä kertovaa tuotantoa. Tarinaa värittää myös Jenni Lähteenmäen 2-vuotias berhandilainen Lyyli, josta on tullut sarjan myötä jopa kokenut moottoripyöräilijä. Televisiosarjan kuvaukset alkoivat heti filmikylän valmistuttua toukokuussa Pihalavastaja aloitti urakkansa jo vuotta ennen kuvauksia, mutta maalaus- ja pihatöitä riitti viime hetkille asti. Kuvaukset on tehtävä päätettyinä päivinä, satoi tai paistoi. Joissakin viime kesän kohtauksissa näyttelijät olivat uimapuvuissa, kun me muut palelimme toppahaalareissa. Lähteenmäki kuvailee lopputulosta erilaiseksi suomalaiseksi televisiosarjaksi. Se on erittäin visuaalinen. Suurin osa kohtauksista on kuvattu ulkona, ja kylä on pääosassa yhtä paljon kuin henkilötkin. opiskelijoita. Osa työllistyi meille ja osa pääsi töihin muualle. On tärkeää, että alan töitä pääsee tekemään käytännössä jo opiskeluaikana. Pohjois-Karjalasta on tullut Suomen Filmikylän myötä koti lukuisille elokuva-alan ammattilaisille. Umpistadilaiseksi itseään kuvaileva Jenni Lähteenmäki on tehnyt töitä Pohjois-Karjalassa jo useamman vuoden. Helmiä ja Sikoja -elokuvan jälkeen maakunnassa kuvattiin Koirankynnen leikkaaja. Sitten alkoivat jo Suomen Filmikylän rakennustyöt. Vuodet ovat vierähtäneet täällä ihan huomaamatta. Meillä on tiivis ja yhtenäinen porukka, joten kotiutuminen tänne tapahtui kuin varkain, Lähteenmäki miettii. Vielä pari vuotta sitten Helsinkiin lähteminen tuntui kotoisalta. Nyt tänne päin ajellessaan tietää tulevansa kotiin. Suomen Filmikylä muuntautuu karjalaiseksi kylänraitiksi Karjalan Kunnailla -sarjassa. Jenni Lähteenmäen Lyyli-koira on yksi Karjalan Kunnailla -sarjan näyttelijöistä. Tässä porukassa koirat oppivat tähdiksi, sillä Pölösten lemmikki näyttelee puolestaan Lieksa! -elokuvassa, tuottaja naurahtaa. Umpistadilaisesta kontiolahtelaiseksi Mahdollisimman suuri osa Suomen Filmiteollisuuden tuotannoista tehdään Kontiorannassa. Leikkaaminenkin onnistuu paikan päällä. Filmikylä tarjoaa näköalapaikan elokuvantekoon myös paikallisille opiskelijoille. Suomen Filmiteollisuus on ollut mukana erilaisissa koulutushankkeissa. Lähteenmäki mainitsee esimerkkinä hyvän yhteistyön Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Jo vuonna 2004 ensi-iltansa saaneen Koirankynnen leikkaaja -elokuvan tuotannossa koulutettiin alan 11 MATKAILU

12 Pappi ja kanttori eivät ole kaukaisia koristeita tai seurakuntalaisten viihdyttäjiä, vaan parhaimmillaan seurakunnan isä ja äiti, kanttori Riikka Patrikainen ja tuleva kirkkoherra Ioannis Lampropoulos miettivät. 12 ORTODOKSISUUS

13 Ortodoksisuus on elämäntapa Ilomantsin ortodoksisen seurakunnan kanttori Riikka Patrikainen ja kirkkoherrana elokuussa aloittava Ioannis Lampropoulos puhuvat ortodoksisuudesta yhteisöllisenä elämäntapana. Pariskunta viihtyy Ilomantsissa, missä elämä ei ole pelkkää kiirettä ja tuloksellisuuden tavoittelua. Sattuma voi muuttaa kaiken. Kreikka- Satasesta viiteenkymppiin selle outo ja siksi hieman pelottava- laisen Ioannis Lampropouloksen opet- Riikka Patrikainen ja Ioannis Lampro- kin asia. Ortodoksi joutuu useimmi- taja kysäisi tulevan teologin kiinnostus- poulos ovat asuneet Ilomantsissa jo ten selittämään itseään luterilaisuu- ta lähteä vaihto-opiskelijaksi Suomeen. muutaman vuoden ajan. Suunnitel- teen peilaten, vaikka Riikka Patrikai- Lampropoulos päätti lähteä, vaikka ei missa on pysyä paikkakunnalla elä- sen mielestä niiden vertaaminen ei tiennyt mitään kylmästä pohjoisen kepäiviin asti. ole mahdollista. maasta. Täällä elämänrytmi on erilainen, Lähtökohdat ovat täysin erilaiset. Samana päivänä kun tulin, näin ei ole jatkuvaa kiirettä, stressiä ja tu- Uskonto on asia, johon pitää tutus- Riikan, Lampropoulos selittää Suo- loksellisuuden tavoittelua. Jos Joen- tua henkilökohtaisesti. Jos mukaan meen jäämistään. suussa mennään satasta, täällä vauh- tulee avoimin mielin, se ei ole vaike- Emme edes puhuneet silloin toi- ti on viidessäkympissä. aa. Jokaisessa sanassa, laulussa ja sillemme, mutta jotenkin vain tiesin. Pariskunta kuvailee ortodoksisuut- eleessä on oma merkityksensä juma- Pariskunnan tie on vienyt Joen- ta elämäntavaksi. Läntinen maailma lanpalveluksessa, käytännöt tukevat suusta Ilomantsiin, jossa Riikka Patri- on yksilökeskeinen, mutta ortodok- ihmistä ja tuovat iloa. kainen työskentelee ortodoksisen sisuudessa yhteisö menee yksittäisen Riikka Patrikaisen ja Ioannis Lamp- seurakunnan kanttorina. Maaliskuus- ihmisen edelle. ropouloksen unelmien seurakunta sa Ioannis Lampropoulos valittiin sa- Yhdessäolo on kaiken keskus. on avoin yhteisö, jossa on halua kes- man seurakunnan kirkkoherraksi sel- Ortodoksisuus perustuu yhteisönä kustella. Asioita voi tuoda esiin pel- vällä ääntenenemmistöllä. Hän aloit- elämiseen, se ei voi olla näkymätön- käämättä. taa tehtävässään elokuussa. tä, Riikka Patrikainen pohtii. Pappi ja kanttori eivät ole kaukai- Kestää oman aikansa oppia seu- Ioannis Lampropoulos kertoo, että sia koristeita tai seurakuntalaisten rakunnan tavat ja perinteet. Toisaalta ortodoksisuus on periaatteiltaan sa- viihdyttäjiä, vaan parhaimmillaan ulkopuolisuudesta voi olla myös manlaista sekä Kreikassa että Suo- seurakunnan isä ja äiti. Kukaan ei hyötyä. Näen asiat uudesta näkökul- messa. Hän löytää maiden väliltä tarvitse roolia. Kirkko on koti, jossa masta, ja voin antaa oman panokse- myös eroja. Pyhiä ihmisiä kunnioite- jokainen kunnioittaa toistaan, he ku- ni seurakunnan kehittämiseen. Vai- taan Kreikassa aivan eri tavalla kuin vailevat. keinta työssä on henkisen ja talou- Suomessa. Ioannis Lampropoulos painottaa, dellisen ajattelun yhdistäminen. Eroavaisuuksia voisi verrata kah- että hän ei ole virkamies vaan isä-io- Tuleva kirkkoherra painottaa ih- teen naapuruston perheeseen. Mo- annis, pappi vuorokauden ympäri. misten kanssa olemisen tärkeyttä. lemmat perheet elävät samassa yh- Ihmisten pitää uskaltaa tulla lä- Tapaan seurakuntalaiset omana teisössä, mutta niillä on silti omia ta- helle, näyttää sisimpänsä. Minulla on itsenäni. Kirkollisen osan pitäisi kuu- pojaan. Perheet juhlivat esimerkiksi elokuusta lähtien 1200 lasta, ei asia- lua luontevasti seurakuntalaisten elä- syntymäpäiviä perinteisiinsä nojaten. kasta. mään. Tärkeintä on löytää aikaa kirkolle, olla mukana arjessa ja juhlassa Pappi ympäri vuorokauden muiden seurakuntalaisten kanssa. Ortodoksisuus on monelle suomalai- 13 ORTODOKSISUUS

14 Herajärven kierroksella vaeltaja pääsee ihailemaan puhtaita järvenselkiä, kukkaniittyjä ja kaskimetsiä. Suomen paras vaellusreitti löytyy Kolin Herajärveltä Herajärven kierros kruunattiin vuoden 2007 retkikohteeksi valtakunnallisessa yleisöäänestyksessä. Vaellusreitin menestyksen salaisuus piilee sen elämyksellisissä ja vaihtelevissa maisemissa. 14 Kontiolahden ja Lieksan kuntien alueella mutkitteleva Herajärven kierros vei ykkössijan Suomen Messusäätiön järjestämässä Vuoden Retkikohde kilpailussa. Alan ammattilaisraati valitsi 28 ehdokkaan joukosta kymmenen finalistia, joiden keskinäinen paremmuus ratkaistiin yleisöäänestyksellä. Herajärven kierros keräsi lähes 3700 yleisöäänestä kolmanneksen. Palkinnoksi Herajärven kierros sai 5000 euron arvoisen stipendin. Rahat käytetään Kontiolahden kunnan alueella sijaitsevan Ryläyksen nuotiopaikan juomavesihuollon parantamiseen. Nuotiopaikka on sekä päiväretkeläisten että pidempää vaellusta tekevien suosiossa. Puolet Herajärven kierroksesta kuuluu Kolin kansallispuistoon. Matkan varrella on metsäpolkuja, pikkuteitä ja pitkospuita. Maasto on paikoittain kallioista. Vaeltaja pääsee ihailemaan puhtaita järvenselkiä, kukkaniittyjä ja kaskimetsiä. Kävijämäärä nousussa Herajärven kierros on neljänkymmenen kilometrin pituinen, vaativa rengasreitti. Se ylittää toistakymmentä vaaran lakea. Reitin alussa ja lopussa on myös kevyempiä päiväretkiosuuksia, jotka sopivat vaikkapa perheen yhteiseen retkeilyyn. Herajärven kierros on vaarojen yli järvien rantaan kulkeva mielenkiintoinen ja elämyksellinen vaellusreitti suomalaisissa kulttuurimaisemissa. Suosion salaisuus piilee reitin tarjoamissa virikkeissä. Siellä on sekä maastonvaihtelua että hienoja näköaloja, Kolin kansallispuiston puistonjohtaja Lasse Lovén tiivistää. Parituhatta retkeilijää vaeltaa Herajärvellä vuosittain. Lyhyemmillä osuuksilla patikoi jopa ulkoilijaa. Vuoden Retkikohde -palkinto lisää varmasti kävijämäärää. Kyselyjä on tullut jo sadoittain. Uskon, että vaeltajia saattaa tänä vuonna olla jopa viisituhatta, Lovén arvioi. Lisätietoja: MATKAILU

15 Maistuvat herkut paistuvat aaltojen päällä Ritva ja Kari Ryttyläisen leipurija laivuritaidot yhdistyvät autolautta Pielisellä. Ritva ja Kari Ryttyläinen ovat yrittäjiä ahkerimmillaan. Ritva pyörittää pito- ja ohjelmapalveluistaan tunnettua Männikkölän Pirttiä. Kari perusti puolestaan Pielis-Laivat Jermac-proomun myötä kaksi vuotta sitten. Ryttyläisten ensimmäinen laiva puunkuljetusproomu ei kuitenkaan ollut, sillä kalastusalus Väinö oli kuljettanut Männikkölän Pirtin asiakkaita Kynsisaareen ja takaisin jo vuosien ajan. Pielis-Laivojen uusin hankinta on autolautta Pielinen, jonka toiminnoissa kohtaa Ryttyläisten molempien yritysten tarjonta. Saimaa Ferriesiltä ostettu lautta jatkaa tutuilla vesillä Kolin ja Lieksan väliä liikennöiden, mutta nyt matkustajat voivat nauttia huikeiden maisemien ohella myös Männikkölän Pirtin herkuista. Olen huolehtinut useamman vuoden ajan satunnaisesti Saimaa Ferriesin tilausryhmien ruokailusta, ja MF Pielisen ostaminen tuli ajankohtaiseksi aikaisemman yrittäjän jäätyä eläkkeelle. Autolautalla pääsemme yhdistämään laivuri- ja leipuritaitomme. Ideana on, että maistuvaa ruokaa on saatavilla joka risteilyllä. Laivaan on hankittu uuni, joten voimme tarjoilla esimerkiksi aitoja karjalanpiirakoita vastapaistettuina, Ritva Ryttyläinen paljastaa. Huikeat maisemat vetävät väkeä Autolautta Pielisen aikataulut, reitti ja hinnat säilyvät ennallaan omistajanvaihdoksesta huolimatta. Kesäaikaan MF Pielinen risteilee kaksi kertaa Lieksasta Kolille ja takaisin päivittäin. Muina aikoina risteilyjä tarjotaan ryhmille tilauksesta. Parasta reitissä ovat tietenkin Pielisen kauniit maisemat ja Koli. Lieksasta päin sinne avautuvat huikeat vaaranäkymät. Suuri osa MF Pielisen asiakkaista on turisteja, mutta myös Lieksan ja Kolin asukkaat käyttävät autolautan palveluja, Ritva Ryttyläinen kertoo. Kari Ryttyläinen vastaa Pielis-Laivojen toiminnasta, joten Ritvalla on edelleen aikaa Männikkölän Pirtilleen. Vuonna 1988 Nurmeksen Pitopalvelu -nimellä aloittanut yritys on laajentanut vuosien varrella toimintaansa majoitus- ja ohjelmapalveluihin. Erilaisia retkiä järjestetään ympäri vuoden, kesällä savusauna-, syksyllä marjastus- ja talvella hiihtoteemalla. Teemme myös yhteistyötä Bomban karjalaiskylän kanssa. Minulla on ollut Bomban kesätorilla kotileipomo-kahvila jo kuutenatoista kesänä, ja talvisin karjalaiskylän asiakkaat voivat hiihtää järven yli Männikkölän Pirtin hiihtokahvilaan. 15 MATKAILU

16 Herkuttelijan paratiisi Ruoka on nosteessa, Johanna Rinnekari iloitsee. Karjalaisherkkujen maine kasvaa entisestään, kun julkkiskokki Sara La Fountain saapuu kesän kynnyksellä Pohjois-Karjalaan tekemään kuudessakymmenessä maassa esitettävää televisio-ohjelmaa. 16 MATKAILU

17 Idän ja lännen välissä Ruohosipulisilliä, tomaattisärkeä, lampaanviulua ja hiilikalaa. Karjalanpaistia, porkkanalaatikkoa ja korvasienikastiketta. Palan painikkeeksi karjalanpiirakoita, sultsinoita ja pinaattivatruskoita. Raparperikoivumahlasima kruunaa kokonaisuuden. Ravintola Karjalantalon pöydät notkuvat toinen toistaan houkuttelevamman lia à la carte -verkostossa on kehitetnen ruoka sopii myös lapsille. Kare- näköisiä herkkuja. Kerään lautaselleni ty lasten oma ruokalista. maistiaisen jokaisesta ruokalajista, Menua testattiin yli sadalla lapsella. Siihen kuuluu esimerkiksi Met- elämäni ensimmäiset sultsinat ja ennakkoluuloistani huolimatta myös sänpeikon villisikavartaita, Veli Viulun herkullinen rieskatötterö ja Veli kaikkia kalaruokia. Ratkaisu kannattaa, sillä keitetty hauki ja etikkamarinoidut pikkuahvenet paljastuvat pöynun suosio todistaa, että lapsi syö ja Huilun järvikalamurekepihvejä. Medän parhaaksi anniksi. Runsaan aterian päälle nautin vielä palan perin- Rinnekari toteaa. pitää muustakin kuin jauhelihasta, teistä pannukakkua. Nam! Karjalainen ruokaperinnettä voi tituleerata Suomen tunnetuimmaksi. Karjalaista ruokaperinnettä markki- Ruoka on nosteessa Kukapa ei olisi kuullut karjalanpiirakoista ja -paistista? Vähemmän tun- ympäri Suomen ja ulkomaillekin. noidaan Karelia à la carten puitteissa netut sultsinat ja vatruskat ovat nekin Verkosto järjestää myös karjalaisia herkkuja parhaasta päästä. Karjalaiseen ruokapöytään kuuluvat myös laiseen ruokakulttuuriin tutustuu ruokaretkiä. Kesän kynnyksellä karja- kasvikset, sienet sekä monipuoliset julkkiskokki Sara La Fountain, jonka kala- ja riistaruoat villisiasta lähtien. aihetta käsittelevä televisio-ohjelma Ateriat valmistetaan tyypillisesti uunissasakymmenessä maassa. esitetään ensi vuonna jopa kuudes- Makumuistot ovat tärkeä osa Karjalaisuutta lapsille matkailua. Ihmiset haluavat syödä Ruokakulttuuri on muovautunut matkan varrella. Karelia à la carte -ver- Ruoka on nosteessa, sillä sen merki- jotakin omaperäistä ja paikallista. koston vetäjä, ProAgria Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Johanna Rinmärtäätys turismissa aletaan viimein ymnekari paljastaa, että esimerkiksi karjalanpiirakan alkuperäinen täyte on koo myös kotitalouksien pitävän yllä Alan yritysten ohella Rinnekari us- riisin sijasta ohra. maakunnan ruokaperinteitä. Moni piirakantekijä ei käytä riisiä lainkaan. On kuitenkin huomattoisessa ruokapöydässäkin vahvem- Luulen, että karjalaisuus elää kotu, että esimerkiksi ulkomaalaisille pana kuin muut maakunnalliset ruokakulttuurit. Pohjois-Karjala on not- riisi on ohraa tutumpi ja siten usein myös maistuvampi vaihtoehto. kuvine pitopöytineen oikea herkuttelijoiden Paitsi aikuiseen makuun, karjalai- paratiisi! Karjalainen ruokakulttuuri on vaalimisen arvoinen. Karelia à la carte - Ruokaa rakkaudella verkostossa kehitetään pohjoiskarjalaisten ateriapalveluyritysten liiketoiminnan suunnitelmallisuutta ja kannattavuutta, verkostoyritysten yhteismarkkinointia sekä raaka-aineiden hankintaa. Karelia à la carte on pohjoiskarjalaisten maaseutumatkailu- ja juhlapalveluyritysten sekä ravintoloiden verkosto, jonka pohjana on karjalainen kulttuuriperintö. Mukaan lähtevä yritys sitoutuu esimerkiksi käyttämään oman maakunnan tuotteita ja raaka-aineita, ProAgria Pohjois-Karjalan toiminnanjohtaja Johanna Rinnekari tiivistää. Yrityksiä ei haluta muokata toisiaan jäljitteleväksi ketjuksi, vaan niitä päinvastoin rohkaistaan ideointiin ja omaleimaisuuteen. Mukana on jo yli kahdeksankymmentä yritystä. Karelia à la carte -verkostossa huomioidaan myös tämän päivän maku- ja kulutustottumukset. Karjalaista ruokakulttuuria kehitetään rohkeasti ja avoimin mielin, mutta perinteitä kunnioittaen. Emme halua jämähtää totuttuihin kaavoihin, vaan kehitämme jatkuvasti uusia ateriakokonaisuuksia yhteistyössä yritysten ja oppilaitosten kanssa. Karjalainen ruokakulttuuri on aina ollut avoin uudelle, mitä on edesauttanut alueen sijainti idän ja lännen välissä, Rinnekari pohtii. Karelia à la carte heräteltiin uudelleen henkiin vuonna 1991 aloitetun, sittemmin hiipuneen hankkeen pohjalta. Kun kuulin hankkeesta, ajattelin, että hienoa ideaa ei saa päästä hautautumaan. Verkosto vaalii karjalaisuutta ylipäätäänkin. Asusteet, materiaalit, somisteet ja värit kuuluvat olennaisena osana ruokailukokemukseen siinä missä itse ruokakin. 17 MATKAILU

18 Taito ja tahto tiivistyvät käsityöläiskorttelissa Kulttuuri- ja käsityökeskus Taitokorttelissa harrastetaan ja yritetään. Sen sokkeloista voi löytää kaikkea kauniista käsitöistä karjalanpiirakan suklaisiin versioihin. Seuraavaksi toiminnanjohtaja Petra Kärnä haluaa tehdä kutomisesta megatrendin. Kaikki alkoi toimettomuudesta. Sveitsistä Suomeen 18 vuotta sitten muuttanut Petra Kärnä muistelee, kuinka hänen miehensä vei hänet päivähoitoon joensuulaiseen käsityökeskukseen. Taloushallintoa ja Idea lähti vyörymään eteenpäin hurjalla vauhdilla. Toukokuussa 2006 Joensuussa juhlittiin jo Taitokorttelin avajaisia. Avajaisissa tuli epätodellinen olo. Mietin, olemmeko edes Joensuussa. Kutsuvierasillassa oli yli kaksisataa ihmistä, ja yleisöavajaisissa ylitettiin tuhannen kävijän rajapyykki, Kärnä muistelee. 18 Taitokortteli yhdistää käsitöiden tekemisen ja myymisen. markkinointia Sveitsissä opiskellut Kärnä innostui käsitöistä niin paljon, että perusti alan yrityksen kymmenisen vuotta sitten. Nykyisin Pohjois-Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n toiminnanjohtajana työskentelevällä Petra Kärnällä on taipumus saada asiat tapahtumaan. Vuonna 2004 hän sai päähänpiston Taitokorttelista, käsitöiden tekemisen ja myymisen yhdistävästä harraste- ja ostoskeskittymästä, joka edistäisi käsityöläisyyttä kulttuurina, taitona ja elinkeinona. Onnellisten tähtien alla Taitokortteli on eläväinen, ympäri vuoden toimiva kulttuurikokonaisuus ja merkittävä matkailukohde. Keskeinen sijainti on korttelin elinvoiman edellytys. Sopivat toimitilat löytyivät aivan Joensuun ydinkeskustasta, teknisen viraston käytössä olleesta perinnetalosta. Kauppaneuvos Antti Mustosen aikanaan omistama rakennus loi upeat puitteet Taitokorttelille, jonka houkuttimeksi Kärnä ideoi vielä idyllisen Kauppaneuvoksen kahvilan. Moititaan, että kuntabyrokratiassa asiat eivät etene. Meidän piti päinvastoin suorastaan jarruttaa välillä vauhtia, Kärnä naurahtaa. Mustosen talon ohella puolen hehtaarin laajuiseen Taitokortteliin kuuluu myös toinen 1800-luvun rakennus, Parviaisen talo. Näyttelytilaksi siirrettiin aitta läheiseltä tontilta ja myös viereinen, aikaisemmin jo purkutuomion saanut liiketalo liitettiin Taitokortteliin. Rakennukset reunus- MATKAILU

19 tavat rauhaisaa sisäpihaa, jossa järjestetään kesäaikaan tapahtumia teatteriesityksistä käsityötoreihin. Taitokortteli syntyi onnellisten tähtien alla. Kaikki tarvittava toimitiloista lähtien on löytynyt nopeasti, juuri sopivalla hetkellä, Kärnä ihmettelee. Tuotot kulttuuriin Taitokortteli on paisuttanut Pohjois- Karjalan käsi- ja taideteollisuus ry:n kolmisenkymmentä henkilöä työllistäväksi yhdistykseksi. Käsityökeskuksia toimii Joensuun lisäksi seitsemällä eri paikkakunnalla. Yrityksiä oli aluksi hankala houkutella muuttamaan Taitokortteliin, mutta nyt alivuokralaisia on lähes kolmekymmentä. Meitä vaivaa jo tilanpuute, Kärnä toteaa. Taitokorttelissa vieraili vuoden 2006 loppuun mennessä, seitsemän kuukauden aikana noin kävijää. Minulla oli selkeä visio Taitokorttelista alusta asti, mutta lopputulos on toki hienompi kuin ikinä pystyin kuvittelemaan. Tällaisen paikan tarve on nyt todistettu. Se, mitä alue tuottaa, panostetaan kulttuuriin. Taitokortteli on yleishyödyllinen keskus. Käsitöistä äitiyspakkauksiin Karjala-vaatemallistonkin suunnitellut Petra Kärnä julkisti huhti-toukokuun vaihteessa uusimman keksintönsä, perinteisestä karjalanpiirakasta kehitellyn suklaisen version. Minulla on paljon ideoita, koska näen syntyperäisille suomalaisille arkisten asioiden potentiaalin eri tavalla. Käsityökeskukset ovat kuin äitiyspakkaukset, jotakin ainutlaatuista, mitä pitää vaalia ja suojella. Seuraavaksi Kärnä haluaa tehdä kutomisesta megatrendin. Kutominen on esimerkki asiasta, joka säilyy vain, jos ihmiset innostuvat tekemään sitä. Nuoret pitäisi saada näkemään kutomisen tarjoamat mahdollisuudet. Kutomalla voi määritellä värit ja muodot niin kuin haluaa, olla omaleimainen, Kärnä kuvailee. Kun kerroin pari vuotta sitten Taitokortteli-ideastani muille, he pitivät minua melkein hulluna. Nyt kukaan ei muista, miten oudolta ajatus silloin kuulosti. Ideat pitää vain keksiä ja toteuttaa, Kärnä tiivistää. Toiminnanjohtaja Petra Kärnän uusin keksintö on suklaapiirakka. 19 MATKAILU

20 Riihivalkea rokkaa ja rentouttaa Airi ja Hans Skogster rentoutuvat Riihivalkean terveysvaikutteisessa suolahuoneessa. Kun ratkaisu on riittävän radikaali, se voi jopa onnistua, toteaa Hans Skogster matkailuyrityksestään. Riihivalkeassa rentoudutaan luonnossa ja nautitaan musiikkipainotteisista tapahtumista samban, jazzin ja rockin tahtiin. Vuosituhannen vaihteessa Hans onnistuakin, Skogster naurahtaa. hoitomuoto hengitysvaivoihin. Huo- Skogster sai idean. Erilaiset majoitus- Riihivalkea on kehittynyt moni- neessa hengitetään hienojakoista suo- paikat olivat tulleet tutuiksi edusta- puoliseksi matkailuyritykseksi, joka lapölyä noin neljänkymmenen mi- jan työssä, ja oma matkailuyritys al- tarjoaa majoitusta, ruokailua, aktivi- nuutin ajan. Itse olen parannellut siel- koi siintää unelmissa. Skogster hou- teetteja sekä kokous- ja juhlapalvelu- lä tukkoista nenää, ja siitä pitäisi olla kutteli vaimonsa Airi Skogsterin ja ja. Riihivalkeasta voi lähteä vaikkapa apua poskiontelotulehdukseenkin. työkaverinsa Hannu Nykäsen mu- moottorikelkka- tai mönkijäsafarille, Suolahuone on myös atooppisen ihon kaan, ja pian alkoi sopivan paikan ja yritys järjestää kalastusmatkoja hoitomuoto, Skogster kertoo. etsintä. Tulimme siihen tulokseen, että täällä päin olisi tilausta matkailuyri- myös Venäjän rajan taakse. Reissuja tehdään esimerkiksi Valamon saareen Laatokalle. Sointu Tammisto tar- Menestysreseptinä monipuolisuus tykselle. Keväällä 2001 muutettiin. joaa Riihivalkeassa erilaisia hemmot- Riihivalkeassa järjestetään paljon eri- Ratkaisu ei arveluttanut, vaikka en ol- teluhoitoja, ja paikan erikoisuutena laisia tapahtumia, joissa merkittävim- lut matkailun yhteydessä kuullut kos- on suolahuone. pään rooliin on noussut musiikki. Tä- kaan puhuttavan Keski-Karjalasta. Kun Suolahuone sopii esimerkiksi ast- nä kesänä jo perinteeksi muodostu- 20 päätös on riittävän radikaali, se voi maatikoille, sillä suola on perinteinen nutta RajaRockia tähdittää Jorma MATKAILU

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu

Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu. Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu Paikkakunnan vetovoima ja yhteiskuntavastuu Minna Kurttila FCG, aluepäällikkö/oulu FCG Finnish Consulting Group Oy Monialainen konsulttiyritys infra-, ympäristö- ja yhdyskuntasuunnittelu, koulutus, julkisten

Lisätiedot

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi

Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014. Tea Laitimo 3/19/2014 www.kehy.fi Vientikaupan ensiaskeleet 18.3.2014 Tea Laitimo Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy Perustettu vuonna 1982, alansa pioneeri Osakkaana on yhteensä 33 yritystä ja yhteisöä Imatra, Rautjärvi, Ruokolahti Palvelua

Lisätiedot

Jyväskylän kokemuksia

Jyväskylän kokemuksia Jyväskylän kokemuksia Investointeja ja kasvua yli rajojen 25.4.2012 Minna Haapala Jyväskylän seudun kehittämisyhtiö Jykes Oy Jykesin kansainvälistymispalvelut Jykesin kansainvälistymispalvelut tukee yritysten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Kissaihmisten oma kahvila!

Kissaihmisten oma kahvila! Kissaihmisten oma kahvila! Teksti ja kuvat: Annika Pitkänen Jo ulkopuolelta voi huomata, ettei tamperelainen Purnauskis ole mikä tahansa kahvila. Ikkunalaudalla istuu kissa katselemassa uteliaana ohikulkevia

Lisätiedot

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA.

SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. SIELTÄHÄN NE PARHAAT ASIAT TULEVAT. OMASTA MAASTA. Se tulee omalle pöydälle tai kaverin kylmälaukkuun tutusta kaupasta. Me kannamme sen kassalle tutunnäköisessä pakkauksessa, josta tiedämme tarkkaan, mitä

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla

Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla Toivoo, että olette viihtyneet Imatralla 51 vuotias, naimisissa, 4 lasta ja 4 lastenlasta harrastuksena golf, penkkiurheilu, kokkailu ja TYÖ kokenut matkailun gona: kapakkatausta Sokos Hotels ketjussa

Lisätiedot

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza

Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Viremittari osana Innokkaan kasvutarinaa Sonja Heiskanen, Henry Foorumi 9.11.2010, Hotel Crowne Plaza Medical- brändien taustalla vuodesta 1994 Innokas Medical Oy 20 000 Perustettu Oulussa vuonna 1994

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi?

POROA VAI BURGERIA. Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? POROA VAI BURGERIA Mitä (ruokaa) tulisi tarjota ulkolaisille vieraille? Milloin suomalainen ruokaperinne tunnustetaan salonkikelpoiseksi? Suomalainen ruokaperinne Kropsua, hapanleipää, karjalanpaistia

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan osaamis- ja palvelutarvekartoitus 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Kartoituksen tausta ja tavoitteet TäsmäProto-projektin uusiutuvan energian toimialan osaamis-

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta

Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Taito Shop ketju 10 vuotta Tarina yhteistyöstä ja kasvusta Yhteistyöstä menestystä Forma messut on Taito Shopketjun myymälöille tärkein sisäänostotapahtuma ja paikka kohdata tavarantoimittajia. Siksi se

Lisätiedot

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke

Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014. Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Uusiutuvan energian toimialan kysely 2014 Pohjois-Karjalan ELY-keskus TäsmäProto-hanke Yrityksen toimiala Yrityksen liikevaihto Uusiutuvan energian osuus liikevaihdosta Henkilöstömäärän kehitys uusiutuvan

Lisätiedot

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen 19.8.2014 Ajattelun muuttaminen on ZestMarkin työtä VANHA AJATTELU JA VANHA TOIMINTA " ZestMark on nuorten valmentamisen ja oppimistapahtumien asiantuntija.

Lisätiedot

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan

TERVETULOA. tutustumaan kiehtovaan Pentti KOSKENRANTA, toimitusjohtaja,ikihirsi Oy TERVETULOA tutustumaan kiehtovaan IKIHIRSI talojen maailmaan. Jo yli 30 vuoden perinteillä valmistamme Lapissa yksilöllisiä ja laadukkaita hirsitaloja vaativien

Lisätiedot

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan.

Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun seutu Keskitä yhteydet kasvun paikkaan. Joensuun Seudun Kehittämisyhtiö JOSEK Oy Investoi osaajiin ASIAKASPALVELUA, KOMMUNIKAATIOTA, VIESTINTÄÄ, TUKIPALVELUJA, SÄHKÖISTÄ LIIKETOIMINTAA, MARKKINOINTIA,

Lisätiedot

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013

Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Uusiutuva metsäteollisuus klusteriohjelma 2007-2013 Komposiitit ja älykkäät puurakenteet - Tommi Appelgren Mikä osaamiskeskusohjelma (=OSKE) on? Osaamiskeskusohjelma on alueiden kehittämislain mukainen

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY

HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Seppo Mustonen HALLITUSPARTNERIT ESITTÄYTYY Pohjois-Suomen Hallituspartnerit ry Jäsenet 91 kpl PKyritykset Hallituspartnerien tarkoituksena on edistää ammattimaista ja eettisesti korkeatasoista Suomessa

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin?

Mitä on ruokakulttuuri. - kuluttajan silmin? itä on ruokakulttuuri - kuluttajan silmin? toiminnanjohtaja Tiina Lampisjärvi Finfood Suomen Ruokatieto ry Kulttuurin Kaukametsä -seminaari Onko ruoka kulttuuria? 7. 8.9.008 istä tuntee vahvan ruokakulttuurin?

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

3. Arvot luovat perustan

3. Arvot luovat perustan 3. Arvot luovat perustan Filosofia, uskonto, psykologia Integraatio: opintojen ohjaus Tässä jaksossa n Omat arvot, yrityksen arvot n Visio vie tulevaisuuteen Osio 3/1 Filosofia Uskonto 3. Arvot luovat

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta.

Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Mikä on mandala? Mandala on sanskritiä ja tarkoittaa pyhää kuvaa maailmankaikkeudesta. Se käännetään usein keskuksena tai yhteytenä, sillä kuva on tehty aina ympyrän muotoon. Ympyrän symboli kuvastaa eheyttä,

Lisätiedot

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11.

Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen. Joensuu, 5.11. Ajankohtaista kansainvälisistä rahoitusmahdollisuuksista osallistu ja vaikuta! Osaamiskeskusohjelmasta tukea kansainvälistymiseen Joensuu, 5.11.2009 1 Tietoa, taitoa, tehoa, tuloksia! Joensuun Tiedepuisto

Lisätiedot

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi

Uusi suunta. Juurien tunteminen tekee vahvaksi Uusi suunta Juurien tunteminen tekee vahvaksi Arja Saijonmaa Arja Saijonmaa on suomalaisen saunan lähettiläs ja suuren suosion saavuttaneen Sauna kirjan kirjoittaja. Voimansa hän ammentaa kuulaasta järvimaisemasta

Lisätiedot

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö

Yrityssalo Oy. Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Salon elinkeinoyhtiö Yrityssalo Oy Tervetuloa Yrityssaloon Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö Armi Metsänoja Yrityssalo lyhyesti Salon kaupungin omistama elinkeinoyhtiö, osakeyhtiömuotoinen,

Lisätiedot

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ.

18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. 18 JAN SEDERHOLMIN SIJOITTAMAA REIKÄÄ, JA SE ON VASTA ALKUA. KÄÄNNÄ SIVUA JA NÄE LISÄÄ. PARAS PALVELU 2007 GOLF DIGEST -LEHTI PAY & PLAY PREMIUM Minämäki Aura Masku Naantali Kultaranta Golf Turku Sauvo

Lisätiedot

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki

STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki STRATEGIALLA KILPAILUKYKYÄ MIKKELISSÄ Tähtäimessä avoin digitaalinen kaupunki KAUPUNKIA RAKENNETAAN STRATEGIOIDEN JA UNELMIEN AVULLA Kaupunkia ei rakenneta vain materian, vaan myös strategioiden ja unelmien

Lisätiedot

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja

Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja Olemme vahva toimija ja suunnannäyttäjä Lapin yritystoiminnan asiantuntijakentässä. Tarjoamme asiakkaillemme Lapin parasta yritysneuvonta ja edunvalvontatukea kaikilla yritystoiminnan osa alueilla koko

Lisätiedot

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011

Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki. Yhtiökokous 4.4.2011 Toimitusjohtaja Timo Kohtamäki Yhtiökokous Kohti yhtenäistä tä Lemm inkäistä Lemminkäisen johto vaihtui 1/2009 Tytäryhtiöiden fuusiot alkoivat 1 /2010 Norja yritys- kau upat, Venäjän tonttikaupat 4-6/2010

Lisätiedot

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN

Vuonislahti. Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti Vuoden 2002 Kylä Peräseinäjoki 29.10.2009 Reino Kuivalainen KYLÄMATKAILUN KEHITTÄMINEN Vuonislahti OSUUSKUNTA VUONIS VUONISLAHDEN KYLÄSEURA RY KYLÄMATKAILUN RAAMIT Yhteistoimintaa Verkottumista

Lisätiedot

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä

Vanha Suurtori. Vapaan tilan sydän 2015. Vallaton visio Benito Casagranden hengessä Vanha Suurtori Vapaan tilan sydän 2015 Vallaton visio Benito Casagranden hengessä 1 Katseet tulevaisuuteen Kaupunki laajenee ja kehittyy. Tätä kehitystä täytyy ohjata dynaaminen ympäristökäsitys. Asioita

Lisätiedot

kehittämistä 29.9.2014 / YW

kehittämistä 29.9.2014 / YW S t d lli t Sote osana seudullista kehittämistä 29.9.2014 / YW Kehittämisyhtiöiden tavoite SEKESissä 40 jäsentä, henkilökuntaa n.600 Missiona yritysten kehittyminen Tehtävänä toimia niin, että yritystoiminta

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.

Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013. Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti. Kestävän matkailun kyselytutkimus 2013 Miia Aaltonen / Projektiassistentti / GreenCity-ohjelma // 044 416 3277 // miia.aaltonen@lahti.fi Kestävän matkailun kyselytutkimuksen taustaa Kestävä matkailu on

Lisätiedot

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA

HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA HYVINVOINTIALAN YKSITYINEN PALVELUJÄRJESTELMÄ SATAKUNNASSA Sosiaali- ja terveyspalvelualan toimijoiden liiketoimintaosaamisen tutkimus- ja kehittämistarpeita kartoittava selvitys Tutkija Eevaleena Mattila

Lisätiedot

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen

Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet. Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen Jyväskylän kaupunki kansainväliset yhteydet Yhteysjohtaja Marketta Mäkinen 7.3.2013 Jyväskylän kaupungin kansainvälisten yhteyksien linjaukset Jyväskylän kaupunkistrategia Jyväskylä kilpailukykyinen kaupunki,

Lisätiedot

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen

Johtoryhmä. Toimitusjohtaja Pekka Laitinen. Myyntijohtaja Mikael Winqvist. Hallintopäällikkö Tapio Kuitunen. Vt. palvelujohtaja Juho Vartiainen Pähkinänkuoressa Signal Partners on vuonna 2010 perustettu suomalaisessa omistuksessa oleva yritys. Toimimme pääasiallisesti Pohjoismaissa ja palvelemme kansainvälisesti toimivien asiakkaidemme koko organisaatiota

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Lohjan Järvikeskus liiketaloudellinen tarkastelu 21.1.2010 www.kaukoviisas.fi Jukka Kauko Tehtävän tarkoitus Selvitystyö keskittyy alueen liiketoiminta- mahdollisuuksien selvittämiseen ja alueen toimintojen

Lisätiedot

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI

Aaltoa kulttuurimatkaillen. Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Aaltoa kulttuurimatkaillen Seinäjoen kaupunki Kulttuuritoimi PL 215 60101 SEINÄJOKI Alvar Aalto Seinäjoella Seinäjoki on Etelä-Pohjanmaan maakunnan keskus ja yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kaupunkikeskuksista.

Lisätiedot

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018

TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi vv. 2016-2018 Liite Yhteistyösopimukseen No, pvm. Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin välillä TOIMINTASUUNNITELMA Pietarin hallituksen ja Joensuun kaupungin hallinnon välisen Yhteistyösopimuksen toteuttamiseksi

Lisätiedot

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella

Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Helsinki, Itämeri, Eurooppa, Aasia Lentoliikenteen merkitys ja kehitysnäkymät Itämeren alueella Toimitusjohtaja Samuli Haapasalo Helsingin kaupungin kansainvälisen toiminnan kumppanuusseminaari 27.10.2010

Lisätiedot

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism

Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism 2nd International Conference on Urban Marketing Cities by the Water: Images Real and Virtual Local Strengths and Networks as Resources of Cultural Tourism Soila Palviainen Esityksen sisältö: määrittelyjä

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko

Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Vapaaehtoistoiminta: Vire Koti Martinlähde ja Sinivuokko Marjo Virkkunen palvelutalon johtaja Onnellinen elämä syntyy välittämisestä ja kuuntelemisesta. Yhdessä olemisesta ja tekemisestä Alkoi Vire Koti

Lisätiedot

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala

Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä. 23.3.2015 Jokke Eljala Tiivistelmä ostamisesta ja Suomalaisen Työn Liiton merkeistä 23.3.2015 Jokke Eljala Esityksen sisältö 1. Tutkimuksen tausta ja keskeisimmät löydökset 2. Mitä tuotteissa ja palveluissa arvostetaan ja ollaanko

Lisätiedot

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava

Anne Niemi. Osaava ja pätevä ja mukava eduskuntaan 2015 Hyvä ystävä, tule kanssani yhteiselle matkallemme tekemään Suomesta parempi paikka yrittää, tehdä työtä ja pitää huoli kaikista. Muutos parempaan alkaa nyt. Seuraa Annea Ota yhteyttä minuun.

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi

Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Tämä maa ja oma koti - työtä kyläturvallisuuden parantamiseksi Sanoista tekoihin tavoitteena turvalliset, elinvoimaiset ja hyvinvoivat alueet seminaari 16.-17.2.2011 Pohjois-Karjalan Sairaskotiyhdistys

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto, Tyhy-verkosto Jaana Lerssi-Uskelin 23.4.2015 Verkosto työpaikkojen työhyvinvointitoimijoille toiminnan lähtökohtana on työpaikkojen / yritysten tarve alueellisesti

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään.

Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta osaaminen olisi nähtävissä tuotteena. Aluksi jako neljään. 28.12.2007 HN Palvelun tuotteistaminen, palvelutuote Miksi on oltava tuote? Jotta olisi jotain myytävää! Voiko osaaminen olla tuote? Tässä keskitymme palveluiden kehittämiseen ja niistä viestimiseen jotta

Lisätiedot

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015

苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 苏 州 (Suzhou) 30.3.-27.5.2015 Hei kaikille lukijoille. Olen Tytti Teivonen, matkailualan opiskelija Luksiasta. Olin työssäoppimassa Suzhoussa Kiinassa hotellissa kaksi kuukautta. Hotelli, jossa olin, on

Lisätiedot

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla

Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Elintarvike- ja luonnontuotealan yrittäjyys ja kehittämistyö Etelä-Pohjanmaalla Foodwest Oy Ohjelmapäällikkö Kaisa Penttilä kaisa.penttila@foodwest.fi FOODWEST Elintarvikekehityksen edelläkävijä vakaa,

Lisätiedot

Mieli hyvin. Luonnon rauhassa. Tervetuloa Anttolanhoviin ART&DESIGN VILLAT RANTAHOTELLI RANTARAVINTOLA DAYSPA

Mieli hyvin. Luonnon rauhassa. Tervetuloa Anttolanhoviin ART&DESIGN VILLAT RANTAHOTELLI RANTARAVINTOLA DAYSPA Mieli hyvin. Luonnon rauhassa. Tervetuloa Anttolanhoviin ART&DESIGN VILLAT RANTAHOTELLI RANTARAVINTOLA DAYSPA Omaa tilaa. Hengittää, olla, nauttia. Seitsemäs taivas -vиkonlo u Seitsemäs taivas -viikonloppulomaan

Lisätiedot

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti

U N E L M +1 +1. Motivaatio Hyvinvointi. Pohdintakortti ONKS U N E L M I? I! Motivaatio Hyvinvointi Raha Pohdintakortti KÄDEN TAIDOT Käden taidot ovat nykyään tosi arvostettuja. Työssäoppimisjakso vakuutti, että tää on mun ala ja on siistii päästä tekee just

Lisätiedot

Saimaan sampanjabaari

Saimaan sampanjabaari e l l a m o l Kesä nnaan Savonli Saimaan sampanjabaari Sisällys Pääkirjoitus Minulle paras hetki Savonlinnan alkukesässä on se, kun keskustan lukuisat terassiravintolat avaavat pitkän talven jälkeen ovensa.

Lisätiedot

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa

Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun. Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kestävyydestä kilpailuetua maaseutumatkailuun Kestävyyden esille tuominen mökkikansiossa ja asiakaspalvelussa Kirsi Mutka-Paintola 21.11.2013 Kestävän toiminnan tavoitteet: - Yrityksen arvot - Yrityksen

Lisätiedot

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA

TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA TUNNELMA TULEE OVISTA IKKUNOISTA Valtakunnan vaivattomin ovi- ja ikkunaremontti palveluasenteella ja maankuululla Kaskilaadulla. MATTI KASKI, TOIMITUSJOHTAJA HELPOSTI JA KERRALLA KUNTOON Ovi- ja ikkunaremontti

Lisätiedot

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010)

Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) METSÄ HYVINVOINTI- MATKAILUN KOHTEENA Arja Kinnunen Metsään mieltymään! Matkailijoiden matkustusmotiiveissa luonto keskeinen Toivotaan miellyttäviä maisemia ja luontokokemuksia (Metla 2010) Luonto voi

Lisätiedot

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013

Fashion & Design. Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design Yrittämällä yli rajojen Suomessa ja Venäjällä 2009-2013 Fashion & Design - Lähialueyhteistyöhanke Rahoitus TEMin lähialueyhteistyövaroista Finatex ry:n koordinoima Suomalais-venäläisen

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy

Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio. Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Uponorin ja KWH-yhtymän yhdyskuntateknisen liiketoiminnan suunniteltu fuusio Jyri Luomakoski, Uponor Oyj Peter Höglund, KWH-yhtymä Oy Sopimuksen pääkohdat Uponor ja KWH-yhtymä ovat julkistaneet aikeensa

Lisätiedot

Tervetuloa Partneripäiville!

Tervetuloa Partneripäiville! Tervetuloa Partneripäiville! Hallituspartnereiden Partneripäivät Oulussa 12.9.2014 Yhteistyössä: Partneripäivät 12.9.2014, ohjelma 10.30 Ilmoittautuminen alkaa Radisson Blu hotelli, Hallituskatu 1, Oulu

Lisätiedot

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen

Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen Pirkanmaan ja Keski-Suomen alueprofiili Kulttuurimatkailufoorum 17.5.2011 Liisa Hentinen MEKin Strategia 2010-2015 ETENEMINEN Ulkomailla 1.Matkailumaabrändin rakentaminen 2.Alueiden strateginen profilointi

Lisätiedot

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin Case: Cosy Finland Hele Kaunismäki / Kulttuurin ketju -hanke, Turku Touring, 8.4.2011 Mistä kaikki alkoi? Kirsti Sergejeff pääsi Gambian matkallaan vuonna 2002 tutustumaan

Lisätiedot

Kajaanin Suunnistajat ry.

Kajaanin Suunnistajat ry. Kajaanin Suunnistajat ry. Kainuu kansainvälisten suunnistuksen suurtapahtumien Kainuu ja Kajaani kansainvälisten keskipisteessä suunnistuksen suurtapahtumien keskipisteessä KUTSUVIERASTILAISUUS Joutenlampi;

Lisätiedot

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa

AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa AUTOALAN OPETTAJA- JA KOULUTTAJAPÄIVÄT Autotalon odotukset yhteistyöstä autoalan koulutuslaitoksen kanssa Sokos Hotelli Torni, Tampere 23.4.2015 Mikko Järvinen Tekninen johtaja Autokauppaa vuodesta 1960

Lisätiedot

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010

Riihimäen seutu. Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 Riihimäen seutu Esitys Häme-markkinoinnin päättäjätilaisuudessa 22.2.2010 1. Seudun tulevaisuus Talousaluestrategia 2015: Väestönkasvu jatkuu, 1-1,5%/vuosi Talousalueemme on metropolialueen aluekeskus

Lisätiedot

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet

Kylien kehittäminen, kyläsuunnitelma ja niistä nousseet hankkeet Leader-toiminta - Leader-yhdistykset perustettu vuosina 1995-1997 - Alkamassa on neljäs ohjelmakausi - Yhdistyksissä on jäseniä yli 650 - Hallitustyöskentelyyn on osallistunut yli 200 henkilöä - Leader-ryhmien

Lisätiedot

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät

Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä. Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät Keski-Uudenmaan suurkaupunki hyötyä vai haittaa yrityksille? Arvioita, tekijöitä ja näkemyksiä Varatoimitusjohtaja Anssi Kujala, Suomen Yrittäjät 1 55000 Elinkeinorakenne on muuttunut: Uudet työpaikat

Lisätiedot

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat

Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenranta strategia Lappeenranta Itä ja länsi kohtaavat Lappeenrannan kaupungin Kansainvälistymis- ja Venäjä 2015-16 Eloisassa, puhtaassa ja turvallisessa Lappeenrannassa on kaikenikäisten hyvä elää.

Lisätiedot

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce

Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Pete Okkonen Kasvu Open* - toteu1aja Aava & Bang Oy *Kasvu Open is registered trademark of Central Finland Chamber of Commerce Tervetuloa Kasvu Open verkostoon Rauman seutu! Kasvu Open on alueellisen ja

Lisätiedot

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan!

Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! Tervetuloa kansainväliseen yliopistokaupunkiin Lappeenrantaan! LAPPEENRANNAN KAUPUNKI Kaupunginjohtaja Kimmo Jarva Lappeenranta lyhyesti Kuningatar Kristiina perusti kaupungin vuonna 1649. Kansainvälinen

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa

LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN TOIMINTA AJATUS. Sujuvan elämän seutukaupunki - luonnollisesti Lieksa strategia 2020 TOIMINTAYMPÄRISTÖMME MUUTTUU LIEKSAN KAUPUNGIN STRATEGIA 2020 Globaalitalous ja kestävä kehitys Lieksa ei ole irrallaan globaalin talouden vaikutuksesta. Uusiutuvien energialähteiden, ylikansallisten

Lisätiedot

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki

Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark: tavoitteet, toiminta ja tuloksia Toiminnanjohtaja Vesa Krökki Rokua Geopark Suomen ensimmäinen ja Maailman pohjoisin Geopark Rokua Geopark Jäsenyys lokakuussa 2010 Teema: Jääkauden perintö

Lisätiedot

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö

13.05.2013. 13.05.2013 Markku Savolainen. Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013. Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 13.05.2013 Markku Savolainen Jykesin Sijoittumispalvelut 7.5.2013 Markku Savolainen, yhteyspäällikkö 1 Kiinnostaako seudulle sijoittuminen nyt tai ensi vuonna? Markkinatutkimus keväällä 2011: noin 3000

Lisätiedot

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta

Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta Sata matkaa maalle! Satakunnan maaseutumatkailun koordinointihanke Saavutettava Satakunta 1.9.2013 31.12.2014 Projektipäällikkö Soile Vahela Sata matkaa maalle! Miksi? Maaseutumatkailun kehittäminen on

Lisätiedot

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite

Hyvinkää. Yrityksesi oikea osoite Hyvinkää Yrityksesi oikea osoite Tule yrittäjyyden ykkösketjuun Millaisia odotuksia asetat yrittämiselle? Tule tekemään tulosta Hyvinkäälle! Meillä ranteesta ja rakenteesta löytyy ruista: erinomainen liikenteellinen

Lisätiedot

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö

Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Esittelytilaisuus Savukosken Metsähallituksen Luontotalolla 19.2.2008 Eeva Snellman Lapin yliopisto Aluekehitys- ja innovaatiopalvelut -yksikkö Eeva Snellman: Jätkän tie ja Aalto-reitin esittely 1 EU -

Lisätiedot

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema

Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema TALOUSTUTKIMUS OY 20070305 13:56:40 TYÖ 4561.00 TAULUKKO 1005 ss VER % Pk-yritysbarometri 1/2007 Kaikki Päätoimiala Henkilökunnan määrä Vastaajan asema teolli raken kauppa pal -4 5-9 10-19 20-49 50- yrit

Lisätiedot

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.

Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10. Kalan hyppy tulevaisuuteen mistä lisa arvoa alihyo dynnetyille kaloille? Anu Hopia Turun yliopisto Blå bioekonomi Sininen biotalous 27.10.2015, Vaasa JÄRKIKALAA ON JO TARJOLLA KEHITTYVÄ ELINTARVIKE 2/2014

Lisätiedot

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA

HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA HÄMEEN MATKAILUSTRATEGIA HEVOSMATKAILU MAHDOLLISUUTENA Matkailu Hämeen aluekehittämisohjelmassa 2000-luvun alusta lähtien strategisesti tärkeä elinkeino - Matkailu yksi voimakkaimmin kasvavista elinkeinoista

Lisätiedot

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017

PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 TIEDOTUSTILAISUUS Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå PORVOON ELINKEINO- JA KILPAILUKYKYOHJELMA 2014 2017 LUONNOS Ohjelmaa valmisteltiin tiiviissä yhteistyössä Henkilöstö Asukkaat Asiantuntijaraadit

Lisätiedot

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen

Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen 1 20.11.2015 Joensuun kaupunkiseudun elinkeino-ohjelman 2010 2013 yhteenveto sekä katsaus elinkeino-ohjelman 2014 2017 toteutukseen Jarmo Kauppinen kehittämisjohtaja, varatoimitusjohtaja JOSEK Oy Mistä

Lisätiedot

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011

22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY. Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.09.11 1 IIVARI MONONEN OY Yritysoston kautta kansainvälistä kasvua Ari Mononen 22.9.2011 22.04.09 2 LIIKEIDEA Iivari Mononen -konserni valmistaa ja myy infrastruktuurin rakentamisessa tarvittavia korkean

Lisätiedot

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles

Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Matkailun tulevaisuus keskel vesistöö, suurkaupungin kyles Kalle Michelsen 23.3.2010 25.3.2010 1 Matkailun megatrendit Post-modernissa maailmassa matkailu tapahtuu monen eri tekijän yhteisvaikutuksesta.

Lisätiedot

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1

Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Brändituotteella uusille markkinoille 26.9.2011 1 Abloy Oy Abloy Oy on johtavia lukko- ja rakennushelavalmistajia ja sähköisen lukitusteknologian edelläkävijä. Abloy Oy kuuluu maailman johtavaan ASSA ABLOY

Lisätiedot

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat

Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Asiantuntijapalvelut Uudistuvan liiketoiminnan osaajat Joensuun Tiedepuisto Oy 8,2 M liikevaihto v. 2012 34 henkilökunta 23 vuotta Omistuspohja Joensuun kaupunki 86 % Itä-Suomen yliopisto 7 % Finnvera

Lisätiedot

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN

Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN Yritysvaikutusten arviointi Mikkelin kaupungissa YHDESSÄ ETEENPÄIN ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET SUUNTAAVAT MENESTYSTÄ ELINVOIMA- JA KILPAILUKYKYSTRATEGIA OSAAMISEN KÄRJET KEHITTÄMISOHJELMAT

Lisätiedot

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016

KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KEHITTÄMIS- HANKKEET 26.4.2016 KÄYNNISSÄ OLEVAT HANKKEET Naturpolis päätoteuttajana Toteutusaika Rahoitus Budjetti Yrityksiä mukana Elintarvikkeista ja luonnosta elinvoimaa Koillismaalle 1.4.2015-31.1.2018

Lisätiedot

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet

Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?

Lisätiedot

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa.

On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. On siinä omanlaistansa tunnelmaa, kun ympärillä on 100-vuotista historiaa. www.acravintolat.fi ARTS & CRAFTS RESTAURANTS OY:N ASIAKKAAT VOIVAT NAUTTIA NYKYAJAN MUKAVUUKSISTA MENNEEN AJAN HENGESSÄ. www.acravintolat.fi

Lisätiedot