Porin kaupungin henkilöstölehti 3/2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Porin kaupungin henkilöstölehti 3/2006"

Transkriptio

1 Porin kaupungin henkilöstölehti 3/2006 Uudelleensijoitustoiminnalla Porissa pitkät perinteet s. 4 Ohjeen lähtökohta on uudelleensijoitustarpeen ennaltaehkäisy Rosenlew-museo koskettaa porilaisia s. 7 Teollisuutta ja tuotteita vuodesta 1853 Porissa tapahtumien kesä s. 8-9 Pori valmistautuu 450-vuotisjuhlaan ja SuomiAreenaan Kirjurinluoto keskipisteessä s Jazzia, folkkia ja vallatonta ohjelmaa koko perheelle Kansikuva:

2 2 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA 3 PÄÄKIRJOITUS AINO-MAIJA LUUKKONEN, kaupunginjohtaja Kesän kynnyksellä... Uudistettu tasa-arvolaki tuli voimaan ja velvoittaa työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 30 työntekijää laatimaan tasa-arvosuunnitelman. Vuonna 2004 voimaan astunut yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kaikkia viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Kesän 2006 aikana kaupungin tasa-arvosuunnitelma uusitaan ja lisäksi laaditaan yhdenvertaisuussuunnitelma, jotka tullaan yhdistämään yhdeksi asiakirjaksi. Suunnitelmaa ovat laatimassa Anni Kulmala ja Henriikka Haavisto....tai nythän on tätä luettaessa jo toivottavasti täysi kesä helteineen Menneen talven jäiltä. KOLUMNI Ulla Roininen Työsuojelupäällikkö Vihdoinkin kesäloma Kesä on suomalaisille erityisen tärkeä vuodenaika. Useimmat meistä voivat pitää ansaitun tauon työstä kesäloman muodossa ja ottaa etäisyyttä syksyn-talven-kevään pitkään työrupeamaan. Nykyajan kiireinen elämänmeno niin työssä kuin vapaa-aikanakin luo meille paineita. Syystäkin puhutaan paljon työssä jaksamisesta, stressistä, työuupumuksesta ja työpahoinvoinnista. Työ on täynnä muutoksia kaiken tehostamiseen tähtäävässä yhteiskunnassa. Vapaa-ajastakin on tullut samanlainen kiireen temmellyskenttä ja ihmisten odotetaan tekevän silloinkin työelämän tahtiin monenlaisia asioita: pitäisi matkustella, vaikkapa rakentaa, laittaa kotia kuntoon, osallistua ja paljon muuta. Kaiken tämän keskellä ihmisten sitten pitää selvitä uupumatta, stressaantumatta ja väsymättä. Kesä ja kesäloma on hyvä aika saada jokapäiväiseen elämään mukaan rentouttavia tekijöitä. Voimme nauttia valoisista illoista ja toteuttaa asioita, joista työn kiireessä olemme uneksineet. Voimme viettää aikaa läheisten ihmisten kanssa ja rakentaa meille niin tärkeitä ihmissuhteita ja sosiaalisuutta. Kesällä on hyvä mahdollisuus aloittaa kehon ja fyysisen kunnon kohentaminen, auton sijaan voi tallista ottaa polkupyörän tai harjoittaa hyötyliikuntaa monella tavalla. Terveyden edistämiseen riittää puolen tunnin rupeama päivässä vaikkapa ruohonleikkuun muodossa. Joskus lomalla on vain hyvä olla tekemättä mitään ja harrastaa luovaa joutenoloa akkujen lataamiseen. Oman kehon ja mielen kuuntelu on kaikkein tärkeintä. On myös osattava sanoa EI, jos tekeminen ei huvita. Kännykän ja tietokoneen voi hyvällä omallatunnolla sulkea lomalla ja pyristellä irti verkottumisen silmukoista. Kesällä Pori tarjoaa monia hyviä tilaisuuksia irtiottoon arjesta. Meillä on valinnanvaraa massatapahtumista hiljaisuuteen ja oman itsensä kohtaamiseen luonnon rauhassa. SuomiAreena on Pori jazzin ohella tämän kesän tärkein tapahtuma. SuomiAreenassa on uutuuden viehätystä ja on tietysti jännittävää nähdä, miten suomalaiset suhtautuvat tapahtuman tarjoa- Takana työntäyteinen talvi. Paljon on taas saatu aikaiseksi, muttei tekemättömien töiden kori toki tyhjä ole. Meillä ihmisillä on luontainen taipumus jaksottaa elämäämme. Vuodenaikojen vaihtelu tekee sen jotenkin huomaamatta. Syksyllä tuntuu kuin aina aloittaisi jotain uutta, ja kesäloman kynnyksellä kuin olisi irtautumassa jostain vanhasta. Kesäloman aikana siis tapahtuu joitain. Vähän niin kuin kovalevy puhdistuisi vanhasta turhasta tiedosta. Tai niin kai ainakin pitäisi olla! Ennen kesälomaa meistä moni suorastaan urakoi töitään, jotta sitten voi viettää lomaa hyvällä omatunnolla. Tämä vauhti jää kuitenkin helposti päälle. Moni kesälomalta palaava toteaa työt taas aloittaessaan, että kaksi viikkoa lomasta meni työasioista eroon pääsemiseen, viikko oli lomaa ja viimeisellä viikolla alkoi mieli taas askarrella työasioissa. Miten sitten onnistuu ajatusten lomauttaminen. Jos mahdollista, niin olisi hyvä ehkä jollain tavalla hidastaa vauhtia lomaa edeltävinä päivinä. Ja itse olen kokenut hyväksi työstä ja arjesta irrottautumiskeinoksi lähteä pienelle matkalle heti loman alettua. Matka voi olla telttaretki lähisaareen tai vielä mieluimmin pieni kaupunkiloma. Esimerkiksi Naantali on verraton paikka. Siellä tuntee olevansa kuin ulkomailla. Ei ihme, että presidenttikin viihtyy siellä. Joka tapauksessa aivojen lomauttamismatkan tulee sisältää yhden yön pois kotoa. Hyvän loma-ajan sisältö riippuu siitä, mikä sinusta tuntuu hyvältä. Jos rentoudut parhaiten ahkeralla tekemisellä, niin rakenna, remontoi, maalaa ja siirrä kiviä turvalliset työtavat muistaen. Olennaista on, että teet erilaisia asioita kuin työssäsi etkä ylimitoita tavoitteita aikaansaannoksillesi. On kauheaa todeta loman loppuessa, ettei taaskaan tullut tehtyä mitään mitä piti tehdä. Jos löhöily on sinun tapasi viettää lomaa, niin älä kanna siitä huonoa omaatuntoa. Mukava pehmeä lepotuli vihreässä lehvistössä ja iso kassillinen kirjaston kirjoja; ei hassumpaa sekään. maan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Mainitsin tässä vain nämä kaksi kesätapahtumaa, mutta tapahtumia on varmasti jokaiseen makuun. Valitettavasti kaikki hyvä loppuu aikanaan. Ennen pitkää lomat on pidetty ja kesän riemut nautittu. Vuoden kierto jatkuu uutta kesää odotellessa. Aina välillä on hyvä pysähtyä, kuunnella sieluaan ja kehoaan miettien, mitä teen mielelläni ja sitten yksinkertaisesti elää sen mukaisesti. Ja muista, että puutarhan hoito on hyväksi jokaisen sielulle. Sen ovat viisaat kiinalaiset tienneet maailman alusta asti. Lomaan niin kuin kaikkeen elämiseen sopii 104-vuotiaaksi eläneen arkkiatri Arvo Ylpön neuvo: kohtuudella kaikkea. Eli ahkeroidaan ja levätään sopivassa suhteessa. Syödään hyvää ruokaa, vietetään aikaa ystävien kanssa, juodaan kohtuullisesti, liikutaan, suojaudutaan punkeilta ja muistetaan, ettei polteta ihoamme. Ja jos sataa, niin ei anneta senkään pilata kesälomaamme! Käyn ahon laitaa minä ilman paitaa ei estä kukaan kun matkaa teen. Vain suvituulen minä kutsun kuulen, se ottaa mukaan mun uudelleen. ( Kertosäe Käyn ahon laitaa Juha Vainio 1979 ) Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma valmistumassa Porin kaupungin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelmaan tullaan kirjaamaan tavoitteet ja toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä sovitaan niiden toteuttamisen vastuuhenkilöistä, toteutuksen aikataulusta, seurannasta ja tiedottamisesta. Porin kaupungin tasa-arvosuunnittelun tavoitteena on, että jokainen voi hoitaa työtehtäviään, kehittää osaamistaan ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta, iästä, etnisestä yms. taustasta johtuvia rajoituksia. Henkilöstön tasa-arvotilanne Tasa-arvolla naisten ja miesten välillä tarkoitetaan yhtäläisiä mahdollisuuksia tehdä valintoja, kehittyä työssään ja tulla palkituksi siitä ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Tasa-arvoon kuuluu myös se, että naisten ja miesten toimintatavat, pyrkimykset ja tarpeet ovat yhtä arvostettuja, vaikka ne olisivat erilaisia. Tasa-arvolaki kieltää sukupuoleen perustuvan syrjinnän kaikilla yhteiskuntaelämän alueilla ja kaikessa toiminnassa, kuten työelämässä, oppilaitoksissa, sopimussuhteissa ja luottamustoimissa. Käytännössä keskeinen osa tasa-arvolakia on työelämässä esiintyvään sukupuoliseen syrjintään vaikuttaminen sekä erityisesti naisten aseman parantaminen työelämässä. Laissa tarkennetaan syrjinnän, sukupuoleen perustuvan ja seksuaalisen häirinnän määritelmiä ja painotetaan työnantajan tasa-arvosuunnitteluvelvoitetta. Tasa-arvosuunnitelman tulee uudistetun lain mukaan sisältää selvitys työpaikan tasa-arvotilanteesta, selvitys naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, palkkakartoitus, suunnitellut toimenpiteet tasa-arvon edistämiseksi sekä arvio aikaisempien toimenpiteiden toteutumisesta ja tuloksista. Tasa-arvon edistäminen on muutakin kuin lakisääteinen velvoite, sen pitää olla osana koko organisaatiokulttuuria ja näin ollen toteutua arjen työssä ja kaikilla Porin kaupungin organisaatiotasoilla. Aktiivisella tasa-arvotyöllä voidaan myös edesauttaa myönteisen työantajakuvan syntymiseen ja täten näkyvä tasa-arvotyö myötävaikuttaa myös Porin kaupungin muiden tavoitteiden toteuttamisessa. Suurien ikäryhmien siirtyminen eläkkeelle lähivuosina tarkoittaa, että myös kilpailu hyvistä työntekijöistä kovenee eri kuntien välillä. Tämä tarkoittaa, että hyvämaineinen, kannustava, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa edistävä kunta houkuttelee osaavia työntekijöitä ja on täten myös Porin kaupungin edun mukaista. Liikaa pinttynyttä ajattelua Tasa-arvotilannetta Porin kaupungilla kartoitettiin tasa-arvokyselyn avulla. Kysely lähetettiin sähköisessä muodossa 350 satunnaisesti valitulle Porin kaupungin työntekijälle. Satunnaisotantaan osallistuivat kaikki ne Porin kaupungin työntekijät, joilla oli käytössään kaupungin sähköpostiosoite. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää Porin kaupungin henkilöstön tasa-arvokokemuksia ja asennoitumista naisten ja miesten tasa-arvoon työelämässä. Tasa-arvokyselyn keskeiset aihealueet olivat työaika, koulutus, työyhteisö ja työilmapiiri, sukupuolinen häirintä ja ahdistelu, työn ja perheen yhteensovittaminen ja tasa-arvo ja oma arvomaailma. Tasa-arvokyselyn vastausprosentti oli 48,6 % (112 naista ja 58 miestä vastasi kyselyyn). Keskeisimmiksi tasaarvo-ongelmiksi Porin kaupungilla ilmoitettiin palkkauksen epätasa-arvoisuus ja pinttyneet, vanhanaikaiset ajattelutavat ja käytännöt. Tasa-arvokysely sai paljon positiivista palautetta ja kysely koettiin hyödylliseksi ja selkeäksi. Vastaajat toivoivat, että kyselystä seuraa myös konkreettisia toimenpiteitä. Toukokuussa 2006 toteutettu tasa-arvokysely luo pohjaa Porin kaupungin tasa-arvotyölle ja toimii suuntaa antavana tasa-arvotilanteen kartoittamistyössä. Lisäksi tasa-arvotilanteen selvityksessä on hyödynnetty henkilöstötilinpäätöstä vuodelta 2005 sekä palkkatietoja, jotka on otettu vuoden 2005 lopulta. Näiden tietojen pohjalta on tehty tasa-arvoselvitys, joka sisältää henkilöstörakenteen kartoituksen, selvityksen naisten ja miesten sijoittumisesta eri tehtäviin, palkkakartoituksen, selvityksen kaupungin työhönottokäytännöistä, henkilöstön koulutustaustasta ja urakehityksestä sekä selvityksen työolosuhteista kaupungilla. Palveluiden yhdenvertaisuus Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että ihmisille mahdollistetaan yhdenvertai- Piirrokset Fabrizio Scarpati set lähtökohdat päästä koulutukseen, saada työtä ja erilaisia palveluja. Yhdenvertaisuus ei tarkoita toisen ihmisen parempaan asemaan asettamista. Huomioitava on, että kaikki eriarvoinen kohtelu ei ole syrjintää. Porin kaupungin 2012-strategiassa on huomioitu myös yhdenvertaisuus ja tasa-arvo. Kaupunki sitoutuu noudattamaan toiminnassaan strategiaan kirjattuja arvoja. Strategian mukaan yhdenvertaisuus Porissa merkitsee sitä, että kaikkia asukkaita kohdellaan Porissa tasapuolisesti, suvaitsevasti ja oikeudenmukaisesti. Kaikki ovat tasa-arvoisia ikään, sukupuoleen, asemaan, asuinpaikkaan, maailmankatsomukseen ja rotuun katsomatta. Yhdenvertaisuuslaki lisäsi viranomaisten velvollisuuksia yhdenvertaisuuden edistämisessä ja se velvoittaa kaikkia viranomaisia laatimaan yhdenvertaisuussuunnitelman. Tämän yhdenvertaisuussuunnitelman tarkoituksena on edistää viranomaisten syrjimättömyyteen ja tasa-arvoon tähtäävää työtä. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvoisuuden edistämisen kautta voidaan kehittää palveluiden laatua ja asiakastyytyväisyyttä sekä vahvistaa työntekijöiden asiantuntemusta palvella erilaisia kuntalaisia. Yhdenvertaisuuslain tuoma varsinainen uudistus on yhdenvertaisuussuunnitelman laatiminen, jossa vähimmäisvelvoite viranomaiselle on laatia suunnitelma etnisen yhdenvertaisuuden edistämiseksi. Yhdenvertaisuussuunnitelman tulisi erityisesti edistää etnisten vähemmistöjen ja maahanmuuttajien sekä vammaisten henkilöiden osallistumismahdollisuuksia palvelujen käytössä. Yhdenvertaisuussuunnitelman tavoitteena on ensiksi edistää yhdenvertaisuutta ja ehkäistä sekä välitöntä että välillistä syrjintää ja häirintää viranomaisen toiminnassa ja toimintaympäristössä. Toisena suunnitelman tavoitteena on varmistaa, että yhdenvertaisuuden toteutuminen huomioidaan suunnittelussa, tiedottamisessa, voimavarojen kohdentamisessa, valvonnassa ja työkäytännöissä sekä erilaisten ohjeiden laatimisessa ja uudistamisessa. Lisäksi suunnitelma auttaa kehittämään palveluja eri käyttäjäryhmien tarpeita vastaaviksi (laatu/asiakaslähtöisyys) ja mahdollistaa toiminnan ja/tai palveluiden tulosten seuraamisen ja niiden vaikutuksien arvioimisen vähemmistöjen osalta. Suunnitelma auttaa myös tunnistamaan niitä mahdollisia riskejä, jotka voisivat johtaa tahattomaan syrjintään. Valmis syyskuussa Sekä positiivista että negatiivista palautetta, kommentteja ja parannusehdotuksia kaupungin palveluista on tullut reippaasti. Tulokset ja suunnitelma tulee valmistumaan syyskuuhun 2006 mennessä, jolloin yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma julkaistaan. Tasa-arvo on Porin kaupungille tärkeä arvo ja merkittävä osa henkilöstöpolitiikkaa. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen on kaikkien Porin kaupungin työntekijöiden, asukkaiden ja palveluiden käyttäjien edun mukaista! Hyvää ja rentouttavaa kesää kaikille Karhunpalvelus -lehden lukijoille! Yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelman yhdenvertaisuusosiosta vastaa Anni Kulmala (oik.) ja tasa-arvo-osiosta Henriikka Haavisto. Henriikka Haavisto, Anni Kulmala, Helena Metsälä

3 KarhunPalvelus 4 HENKILÖSTÖPOLITIIKKA KarhunPalvelus 5 Uudelleensijoitustoiminnalla pitkät perinteet Pääpaino ohjeen sisällössä on omaan työhönsä terveydellisistä syistä kykenemättömäksi tulleen työntekijän työelämässä selviytymisen mahdollistamisessa, mutta myös organisaatiomuutoksista aiheutuva uudelleensijoitustarve on huomioitu. Toiminnan tavoitteena on löytää ratkaisu, joka palvelee työntekijää, työyhteisöä ja työnantajaa. Lähtökohta Ohjeen lähtökohta on uudelleensijoitustarpeen ennaltaehkäisy. Yhteistoiminnallinen työhyvinvointityö auttaa työntekijää suoriutumaan työhönsä kuuluvista tehtävistä. tavat järjestelyt, jotta työntekijä pystyisi jatkamaan omissa tehtävissään. Toteaminen ja sijoitusperiaatteet Suurin osa varsinaisista uudelleensijoituksista käynnistyy työterveyshuollon aloitteesta silloin, kun mahdolliset kuntouttavat toimenpiteet ja työjärjestelyt eivät enää riitä. Uudelleensijoitustarpeen toteamisen yhteydessä selvitetään uudelleensijoitusryhmän toimesta yhteistyömahdollisuudet eläkevakuutuslaitosten, Kelan, oppisopimustoimiston sekä työvoimatoimiston kanssa huomioiden mahdollinen uudelleenkoulutus. Uudelleensijoitus tehdään aluksi määräaikaisena, enintään kuuden kuukauden mittaisena kokeiluna. Ensisijainen uudelleensijoituspaikka on aina oma hallintokunta. Sijoituksen käytännön toimista ja kokeilun seurannasta vastaa uudelleensijoitusryhmä. Jos sijoittaminen ei omaan hallintokuntaan onnistu, ilmoitetaan uudelleensijoitustarve henkilöstöosastolle. Hallintokuntien välisestä uudelleensijoitustoiminnasta vastaa henkilöstöosaston uudelleensijoittaja tehden yhteistyötä hallintokuntien uudelleensijoittajien kanssa. Yli hallintokuntarajojen tapahtuvasta uudelleensijoituksista päättää aina henkilöstöjaosto. Ohjeen lähtökohta on uudelleensijoitustarpeen ennaltaehkäisy. Yhteistoiminnallinen työhyvinvointityö auttaa työntekijää suoriutumaan työhönsä kuuluvista tehtävistä. Palkkaus Uudelleensijoitettavalle maksetaan työ- Laitosapulaisesta atk-tukihenkilöksi Onnistunut uudelleensijoitus Sirkka Lehtikangas on saanut uuden ammatin ja työpaikan. Entinen laitos-apulaisen työ on muuttunut atk-tukihenkilön tehtäviksi. Työpaikka pysyi edelleen Porin kaupungilla, mutta terveysviraston sijasta hän työskentelee nyt tietohallinto-osastolla. Ammattiahan joutuu nykyaikana monikin vaihtamaan. Sirkka Lehtikankaan ammatin vaihtaminen lähti liikkeelle lääkärintodistuksesta. Sitä oli edeltänyt sairaslomia parin vuoden aikana. Oli käynyt ilmi, ettei hän pysty seisomatyöhön. Koulutuksesta vastasi Huittisten ammatti- ja yrittäjäopisto ja kustannuksista pääosin Kuntien eläkevakuutus. Sirkka Lehtikankaan vuosi sitten saadussa tutkintotodistuksessa lukee datanomi. Hänen työpaikkansa on tietohallinto-osastolla. Työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva eli ns. vakituinen. Omaa aktiivisuutta tarvitaan Miten sitten Sirkka Lehtikangas itse koki liki kuusivuotisen prosessin, joka alkoi ensimmäisistä sairaslomista ja päättyi vakituiseen työpaikkaan ja uusiin tehtäviin. Se oli pitkällinen, eikä missään mielessä helppo projekti. Vaikka sitä varten on paperilla laadittu selkeät pelisäännöt, ei kaikki etene aina itsestään. Apuna oli terveysvirastosta uudelleensijoittaja Pirjo Haapaniemi ja uudelleensijoitustyöryhmä. Sen lisäksi tarvit- tiin omaa aktiivisuutta monissa solmukohdissa. Ensimmäinen vaihe oli sen tilanteen ymmärtäminen, että entisessä työssä ei voinut jatkaa. Lääkärintodistuksen ja uudelleensijoittumisprosessin käynnistymisen jälkeen tein heti itselleni selväksi, että töiden teko ei lopu tähän 39-vuotiaana. Ensin mietittiin sitä, voitaisiinko töitä jatkaa terveysvirastossa jossain muissa tehtävissä. Sekään ei näyttänyt oikein onnistuvan. Silloin sain itse ajatuksen, että tietotekniikka on tulevaisuuden ala ja siihen haluaisin kouluttautua. Koulutuspaikan löytäminen silloin vuonna 2002 keväällä ei onnistunut Porista, mutta onnekseni Huittisista löytyi paikka, missä saatoin aloittaa 3-vuotisen datanomin opintoni. Ala, jolle kouluttautui, piti itse keksiä ja koulutuspaikka itse hakea. Kuntien eläkevakuutus turvasi opintojen talouden Uudelleensijoitustoiminnalla on Porissa pitkät perinteet. Ensimmäiset kaupungin henkilöstöä koskevat uudelleensijoituksen toimintaohjeet hyväksyttiin vuonna Nykyinen kaupunginhallituksen hyväksymä uudelleensijoituksen toimintaohje tehtiin Työministeriön työelämän kehittämishankkeena. Esimiehen tehtävänä on seurata työntekijöidensä työssäselviytymistä ja tarvittaessa yhdessä työntekijän kanssa kartoittaa tilanteeseen johtaneita syitä ja etsiä ratkaisuja. Työterveyshuolto seuraa omalta osaltaan työntekijöiden työssäselviytymistä. Jokaiseen hallintokuntaan on nimetty oma uudelleensijoittaja, joka tarvittaessa kutsuu koolle uudelleensijoitusryhmän. Ryhmään kuuluvat työntekijän ja hänen esimiehensä lisäksi hallintokunnan uudelleensijoittaja, työterveyshuollon edustaja, työsuojeluvaltuutettu ja luottamusmies. Ryhmä kartoittaa työssäselviytymisen ongelmat ja tekee yhteistyössä tarvitkokeilun ajalta aina hänen vanhan tehtävänsä mukaista palkkaa. Kun pysyvä uudelleensijoitus tehdään, määritetään palkka uuden tehtävän perusteella. Uudelleensijoituksen tapahtuessa hallintokunnasta toiseen maksaa sijoitettavan palkan ensimmäisen vuoden ajan luovuttava hallintokunta. Toisena vuotena uudelleensijoitettavan vastaanottanut hallintokunta saa puolet palkasta kaupunginhallituksen uudelleensijoituksiin varatusta määrärahasta maksaen toisen puolen itse. Kolmannesta vuodesta eteenpäin kuuluu koko palkanmaksu vastaanottaneelle hallintokunnalle. Kehittäminen Henkilöstön keski-iän kohotessa lisääntyy myös uudelleensijoitettavien määrä. Yleisimmät uudelleensijoituksen tarpeessa olevat työntekijät ovat fyysisesti kuormittavissa tehtävissä työskentelevät, mutta erilaiset henkisiin kuormitustekijöihin ja työyhteisöjen toimimattomuuteen liittyvät uudelleensijoitustarpeen aiheuttajat ovat lisääntymässä. Työjärjestelyiden tekemistä ja uudelleensijoitustoimintaa hankaloittavat kireän työtahdin aiheuttama mahdottomuus joustoihin ja sopivien työtehtävien puute. Kaupunkitason yhteistyötoimikunta käynnisti keväällä 2005 keskustelun uudelleensijoitustoimintaan liittyvistä ongelmatilanteista ja asiasta tehtiin myös valtuustokysely. Jatkotyöskentelyn pohjaksi kartoitettiin henkilöstöosaston toimesta hallintokunnissa vuosien aikana toteutettuja työssäselviytymisen tukitoimia. Aktiivisimpia erilaisten työssäselviytymisen tukitoiminen toteuttamisessa ovat suuret hallintokunnat, joissa myös tarve työjärjestelyihin on suuri. Uudelleensijoituksen toimintaohjeen mukaisia tukitoimia ilmoitettiin tehdyn seuraavasti: työjärjestelyt 59, kuntoutukseen ohjaaminen 76, työkokeilu eläkelaitoksen tai Kelan rahoituksella 10, uudelleensijoitus omassa hallintokunnassa 20, uudelleenkoulutus 4, työn keventäminen osa-aikaisuudella 132. Uudelleensijoitusryhmät olivat kokoontuneet 43 kertaa ja välittömän uudelleensijoituksen tarpeessa olevia työntekijöitä ilmoitettiin olevan 32. Hallintokuntien välinen uudelleensijoitus on osoittautunut hallintokuntien Atk-tukihenkilö Sirkka Lehtikangas tarvitsee nykyisessä työssään monenlaista vempainta ja piuhaa. siltä. Kun opettaja muistutti vielä vanhempainiltain tärkeydestä ja omien vanhempien mukanaolosta niissä, se sai suupieleni jo pienoiseen hymyyn. Sijoittuminen uuteen työhön ja uuteen virastoon Vaikka koulutus sujui hyvin kaikkien suunnitelmien mukaisesti, oli valmistumiseni ja tuloni takaisin työelämään entiselle työnantajalleni terveysvirastolle yllätys. Terveysvirasto oli edelleen minun palkanmaksajani, mutta sillä ei ollut osoittaa minulle mitään töitä. Siitä alkoivat keskustelut puolin ja toisin. Mitä tehtäisiin? Tässäkin yhteydessä oma aktiivisuus on ehdoton edellytys työhön sijoittumiselle. Asia ratkesi, kun opiskelun aikaisel- sisäistä uudelleensijoitustoimintaa hankalammaksi. Vaikka työtehtävien sopivuus uudelleensijoituksissa pyritään aina varmistamaan, niin vajaakuntoisen ottamiselle on uudelleensijoituksen palkkajärjestelyistä huolimatta korkea kynnys, koska omassa hallintokunnassakin on runsaasti työssäselviytymisen tukitoimien tarpeessa olevia. Myös luovuttavalle hallintokunnalle saattaa vuoden palkkarahojen menettäminen tuottaa ongelmia. Viimeisen viiden vuoden aikana on hallintokuntien välisessä uudelleensijoitustoiminnassa toteutettu 16 työkokeilua, joista pysyvään uudelleensijoittumiseen on johtanut viisi. Yhdestä onnistuneesta sellaisesta saat lukea myös tältä sivulta. Erilaisten työssäselviytymisen tukitoimien ja uudelleensijoitustoiminnan kehittäminen nähdään tärkeänä myös henkilöstöosastolla ja toimenpiteitä asian hoitamiseksi on jo käynnistetty. Tarvittava jatkotyöskentely uudelleensijoitustoiminnan tehostamiseksi tullaan toteuttamaan henkilöstöhallinnon, työterveyshuollon, työsuojelun ja luottamusmiesorganisaation yhteistyönä. Uudelleensijoituksen toimintaohje, hallintokuntien uudelleensijoittajat ja työhyvinvointiohjelma löytyvät rummusta osoitteesta henkilöstöpalvelut/työsuojelu/toimintaohjeet. Ulla Roininen Työsuojelupäällikkö Kuntien eläkevakuutuslaitos turvasi opinnot taloudellisesti. Opintolukukausien aikana sain laskennallista eläkettä 33 prosentilla korotettuna sekä siihen lisättynä vielä opiskelutarvikekorvauksen ja kotipaikkakunnan ulkopuolella opiskelevan päivärahan. Opintolukukausien väliin jääviin ajankohtiin piti yrittää järjestää työtä alan harjoittelupaikoissa. Ensimmäisenä vuotena kuuden viikon harjoittelupaikka järjestyi opetusteknologiakeskuksesta sekä toisena ja kolmantena vuotena kaupungin tietohallinto-osastolta. Lisäksi minulle opiskelijana oli turvattu kuukauden palkallinen loma. Kaikki sujui oikeastaan jälkeenpäin ajatellen yllättävänkin hyvin ja joustavasti. Toki raskaitakin ajanjaksoja opintoihin liittyi. Erityisesti toisena vuotena oli vaikeaa, kun sairaus vaivasi niin paljon, että jouduin olemaan poissa opinnoista useamman viikon ja uhkasin jäädä muista jälkeen. Sain kuitenkin kovalla työllä ja puurtamisella muut kiinni ja valmistuin heidän kanssaan samanaikaisesti kesäkuun alussa Koulumainen opiskelu päiväkoulussa minua selvästi nuorempien ihmisten parissa oli myös opettavaista. Elämänkokemuksen pohjalta saatoin jo ymmärtää koulutuksen ja työelämän yhteensovittamisen merkityksen. Säännöllisen työssäkäymisen korostaminen ja työssäolemisen pelisääntöjen painottaminen tuntuivat minusta opetuksessa itsestäänselvyykta harjoittelupaikalta tietohallintoosastolta luvattiin työllistää minut. Ensimmäiset puoli vuotta terveysvirasto maksoi palkkani edellisen ammatin ja työni taksojen mukaan. Uusi tietotaito noteerattiin palkkauksessa sitten kun minut vakinaistettiin viime joulukuussa ja siirryin virallisesti tietohallinto-osastolle atk-tukihenkilöksi. Olin kuulemma ensimmäinen ihminen, joka on terveysvirastosta uudelleensijoitettu jonnekin muualle. Olen viihtynyt hyvin uudessa työssäni tietohallinto-osastolla. Ei ole kahta samanlaista päivää, saa tehdä kaikenlaisia töitä ja oppii jatkuvasti uusia asioita. Töiden tekemisen saa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti, mutta tukea löytyy tarvittaessa kollegoilta. Vaikka jossain vaiheessa opiskelua pelkäsin, että pian joudun keskustelemaan vain koneiden kanssa ja niiden välityksellä, osoittautui se pelko turhaksi. Aikaisemmin työelämässä oppimani ihmissuhdetaidot ovat edelleen hyödyksi, kun nykyisin avustan paljon terveysviraston ihmisiä heidän atk-pulmissaan, sanoo Sirkka Lehtikangas. Sirkka Lehtikangas jatkaa työn ohessa omaehtoisesti opintojaan aikuiskoulutuskeskuksessa kahdesti viikossa. Hänen tarkoituksena on täydentää datanomin perustutkintoa tietojenkäsittelyn ammattitutkinnolla erikoisalanaan järjestelmätuki. Kuva:,, Tulkkia ei tarvita, mutta kunnon siivousta kylläkin Virkakielenhuoltaja vieraili Porissa Porin kaupungilla on huomattu, että jotkut kirjoitetut tekstit kaipaavat selvästi huoltoa. Tarvittaisiinko paikalle peräti tulkkia? jotkut kyselevät. Joka tapauksessa voisimme kohentaa tekstien laatua ja saada aikaiseksi ymmärrettävää ja helppolukuista tekstiä. Porin kaupungintalolle päätettiin kutsua virkakielenhuoltaja Matti Räsänen Suomen kielen laitokselta, Helsingin yliopistosta. Räsänen kertoo kiertäneensä maata matkasaarnaajana ja antaneensa neuvoja myös kielitoimiston puhelinvastaajassa. Tavalliset kysymykset ovat koskeneet oikeinkielisyysasioita kuten miten jokin sana kirjoitetaan, yhdellä vai kahdella vokaalilla tai konsonantilla ja mihin kuuluu laittaa pilkku. Matti Räsänen kertoi törmänneensä Poriakin pahempiin tapauksiin eräässä itäsuomalaisessa kaupungissa. Siellä paikallisen strategian käsittelyssä tuli heti sellainen tuntu, että teksti oli jo kiveen hakattu, betoniin valettu tai se oli tullut sinne taivaasta. Mitään ei voinut eikä saanut muuttaa. Oikeinkielisyys ei ole pääongelma Oikeinkielisyys on harvoin pääongelma, Matti Räsänen sanoo. Poristakin löytyy hallinnollisesta kielestä virkkeitä, joissa on sanoja lähemmäs kolmekymmentä. Sitä on vaikea ymmärtää. Varmasti myös teksti on tästä syystä vaikeaselkoista ja sen jäsennys ontuu. Lukeminen käy hankalaksi. Mitä pitäisi tehdä? Kirjoitettuja tekstejä arvioitiin koulutustilaisuudessa. Tekstissä pitää olla tarttumapintaa lukijalle, jotta siihen voi jäädä koukkuun, virkakielenhuoltaja Matti Räsänen osoittaa käsillään.,,- Keventäkää rakenteita, keventäkää tekstiä. Kun sana kevenee, alkaa sanottava painaa. Keventäkää rakenteita, keventäkää tekstiä. Kun sana kevenee, alkaa sanottava painaa, Räsänen tiivistää. Jos huomaa, ettei tekstiä synny ja kirjoittamisesta ei tule mitään, silloin on siivottava kunnolla. Tekstin siivouksessa eivät mitkään kosmeettiset korjaukset riitä. Ajattele ja käy teksti läpi. Laske sanojen määrä. Kun kohtaat pulmia, mieti, mitä haluat sanoa. Sitten rakenna teksti ihan uudelleen. Asian voi aina sanoa useammalla kuin yhdellä tavalla. Ilmaukset eivät suomen kielestä lopu. Vaikeaselkoisen tekstin taustalta löytyy yleensä jäsentymätön ajatus, pitkiä lauseita ja virkkeitä, vähän verbejä ja paljon substantiiveja sekä monia muotisanoja ja ilmauksia. Jäsennä teksti Viime aikoina kielenhuoltaja Matti Räsänen on törmännyt yliopistossakin tenttivastauksiin, joissa ei ole kappaleita. Koko vastaus on jonkinlaista tajunnanvirtaa, yhtä pötköä. Tällaista tekstiä on vaikea lukea ja vielä vaikeampi ymmärtää. Hyvä teksti tiivistyy ydinlauseisiin ja jaksottuu kappaleisiin. Kappaleissa on ydinlause, useimmiten alussa, jonka ympärille muu teksti ryhmittyy. Ydinvirke tai lause voi olla myös retorinen kysymys, väite tai muu sellainen toteamus, jota muut virkkeet sitten tukevat. Informaatio ei virtaa tekstiin mielijohteesta, vaan taustalla on ydinajatus. Se mitä halutaan sanoa. Kappaleen sisällä voi kiertää tutun ja uuden asian jaksottelu, tyyliin Pojalla on pallo. Pallo on punainen. Punainen pallo lensi yli tien jne. Kieliopeissa puhutaan teemasta ja reemasta. Työkaveri voi auttaa ja tekstipohjista voidaan sopia Jos, et kuitenkaan ole varma toimiiko teksti, pyydä esimerkiksi työkaveriasi lukemaan se. Hän voi heti kertoa, ymmärtääkö hän tekstin. Onko tekstiä helppo lukea? Jos ei ole niin, miksi ei? Tällaisen vertaisryhmän, naapuriavun käyttö tekstin tarkistuksessa on hyödyksi kirjoitukselle. Tekstissä pitää olla tarttumapintaa lukijalle, jotta siihen voi jäädä koukkuun. Joskus voidaan sopia etukäteen tekstipohjista: miten tiettyjä asioita halutaan ilmaista. Tämä on tekstin standardointia. Siinä on oltava kuitenkin tarkkana. Tekstin pitää pysyä elävänä ja sanan olla paikallaan omassa ympäristössään. Pahimmillaan kielestä voi tulla suljettu itseään toteuttava apparaatti, salakieli, jota ammattilaiset kirjoittavat toisilleen. Näin ei ole tapana kirjoittaa strategiassa, ajatellaan liian usein. Eikö strategian pitäisi olla omaleimainen, kysyy kaupungin tiedottaja Tapio Furuholm. Suunnittelukieli on virkakielen nykyaikainen vitsaus Suunnittelukieli voi olla ongelma järkevälle kielenkäytölle. Suunnittelukielellä halutaan kertoa tulevaisuudesta, joka on jäsentymätön ajanjakso tästä eteenpäin. Ajatuskin voi olla jäsentymätön, jos ei ole konkreettista asiaa, josta kerrottaisiin. Mukaan saatetaan ottaa uusia termejä, joille ei ole ennen määriteltyä sisältöä. Peräkkäin laitetaan ilmauksia, jotka ovat tuntemattomia niin vastaanottajalle kuin käyttäjällekin. Tähän kaikkeen yhdistyvät vielä vaikeat ja epäselvät lauserakenteet. Asioita visioidaan. tai sitten on vaiettava Muistutukseksi sanojen ja lauseiden oikeellisuudesta Räsänen kertoo esimerkkilauseen: Välittömät vihreät ideat nukkuvat raivokkaasti. Se on kieliopin sääntöjen mukainen ja yksittäiset sanat ovat suomen kieltä. Siihen ei tule myöskään yleisesti käytetyillä oikolukuohjelmilla minkään väristä viivaa osoittamaan virhettä. Mutta eihän siinä ole mitään järkeä, korostaa virkakielenhuoltaja Matti Räsänen. Kuka nyt viitsisi lukea tekstiä, jossa ei ole mitään ajatusta eikä järkeä. Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta. Hyvä on myös muistaa itävaltalais-saksalaisen filosofin L. Wittgensteinin kielellinen tiivistelmä: Mistä ei voi puhua, siitä täytyy vaieta ( Wovon man nicht sprechen kann, darüber muß man schweigen ) Kuvat:

4 6 7 Juuret Porissa Kuva:Tuire Punkki Alueellista identiteettiä, teollisuusperintöä ja kulttuuria Rosenlew-museo koskettaa tavallista porilaista Jorma Uotinen teki Porista tanssijoiden kaupungin Tanssi lähentää ihmisiä keskenään ja se on siis tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Minulla ja Jorma Uotisella on ainakin kaksi yhdistävää tekijää: intohimo tanssiin ja kenkiin. Tosin oma monotoninen tanssityylini ei ehkä vedä vertoja Uotisen ammattitaidolle, ja valtava kenkävarastonikin loistaa paikallisten kenkäketjujen alennus-aarteista eikä pariisilaisista design-kengistä. Ostin itse asiassa nyt viikonloppuna Pariisista hienot leopardikuvioiset kengät, kehaisee juuri Ranskan maalta saapunut maailman laajuisesti tunnettu taiteellinen johtaja, tanssija ja koreografi Jorma Uotinen. Uotiselle oma tyyli on tärkeä. Tyyli on mielipide, ja vain yksi. Äitini oli ompelija, joten vaatteet olivat voimakkaasti kotona läsnä, koska niitä tehtiin siellä koko ajan. Kengät viimeistelevät pukeutumisen, hän perustelee. Laulaminen - uusin aluevaltaus Jorma Uotinen syntyi ja vietti nuoruutensa Porissa. Siksi hän kokee nostalgiseksi saada esiintyä Porin 450-vuotisjuhlissa parin vuoden kuluttua. Ohjelmiston suunnittelu on vielä kesken, mutta varmaa on, että tanssijana ja koreografina tunnettu Uotinen kuitenkin laulaa tilaisuudessa. Luultavasti laulan Porissa ranskalaisia chansoneita, joita laulan myös syksyllä ilmestyvällä levylläni. Aloitin laulamisen matalalla profiililla noin kahdeksan vuotta sitten, mutta nyt olen pitänyt lauluesityksiä jo melko paljon. Uotinen on siis vallannut Euroopan tanssin lisäksi lauluillaan. Juuri kävin laulamassa Tanskassa ja kesäkuun alussa lähden Kroatiaan, taitelija kertoo. Minusta piti tulla näyttelijä Uotinen asui lapsuutensa Porin keskustassa Antinkadun ja Valtakadun kulmassa niin sanotussa Sataraudan talossa. Koulutien hän aloitti Cygnaeuksen kansakoulussa ja jatkoi kadun toiselle puolelle Vellilään, nykyiseen Porin Suomalaiseen Yhteislyseoon, josta hän kirjoitti myös ylioppilaaksi. Porin teatteri oli minulle erittäin rakas niihin aikoihin, pääsin sinne avustajaksi jo 10-vuotiaana. Aluksi minusta pitikin tulla näyttelijä. Tanssiroolit 1960-luvun musikaaleissa kuitenkin innostivat minut tanssin pariin, kertoo Uotinen. Uotinen ihailee edelleenkin Porin teatteria. Sinne on aina ihana mennä, siellä on oikean teatterin tuoksu, hän tunnelmoi. Ensimmäisille tanssitunneille Uotinen pääsi teatterin kautta. Aloitin tanssiopintoni Porin Teatterin yhteydessä olleessa balettikoulussa jota piti Erkki Kunttu, Suomen Kansallisbaletin tanssija. Lisäksi olin mukana Teatterin oppilaskoulussa, joka oli tarkoitettu teatterin avustajille ja harrastajille. Toiminnan käynnisti teatterijohtaja Kurt Nuotio ja sitä vetivät näyttelijät itse. Porilaisuus ei ole unohtunut Jorma Uotinen lyhyesti Kuva: Kirsi Koskinen Syntyi Porissa luvulla Porin kaupungin teatteriin töihin noin kymmeneksi vuodeksi Tanssijanura alkoi 1970 Kansallisoopperassa Opinnot jatkuivat Sveitsissä Serge Golovinen johdolla Läpimurtoteos Jojo, ensi-ilta Pariisin Théâtre Buffes du Nordissa vuonna 1979 ja Kuopiossa 1980 Helsingin Kaupunginteatterin Tanssiryhmän johtajana Kansallisbaletin johtajaksi 1992, jolloin Uotinen suuntasi Kansallisbaletin katseet Venäjältä Länsi-Eurooppaan, lähinnä Ranskaan. Kuopio tanssii ja soi -festivaalin taiteellinen johtaja 2001 alkaen. Uotiselta, vaikka hän lähti kaupungista 35 vuotta sitten, on matkustanut paljon ja myös asunut ulkomailla. Erityisiä porilaisia luonteenpiirteitä en osaa yleistää, mut mää osaan kyl iha pori murret jos aletaa sitä puhumaa ni ei ol mittää hättää, Uotinen vääntää luontevasti hymy suupielessä. Pori on tanssijoiden kaupunki Pori tunnetaan tanssijoistaan hyvin maailmalla, mikä ei kuitenkaan aina tule ensimmäisenä vaatimattoman satakuntalaisen mieleen. Uotisen lisäksi Porista on lähtöisin paljon lupaavia ja jo menestyneitä tanssijoita. Uotinen uskoo Poriin tanssijoiden kaupunkina ja kiittelee tästä erityisesti Liisa Nojosta. Liisa Nojosen koulusta ovat lähtöisin muun muassa Kansallisbaletin Tero Saarinen ja Sami Saikkonen. Myös Liisa Nojosen poika, Mikko Lampinen, on erittäin lupaava tanssija. Uotinen iloitsee, että Tanssii tähtien kanssa -ohjelma innosti koko Suomen kansaa tanssimaan. Ehkä suomalaisen lantio liikkuu sittenkin. Tanssitunnit ovat täyttyneet ohjelman ansiosta. Ohjelman tekeminen oli ihana kokemus, avaus tanssille televisiossa, Uotinen hehkuu. Uotinen osaa kuvailla monin sanoin tanssiharrastuksen hyviä puolia. Tanssi lähentää ihmisiä keskenään ja se on siis tärkeä sosiaalinen tapahtuma. Se tuo hyvän olon tunteen, iloa ja sisältöä elämään. Tanssi on myös taide-elämys, maailmaa jäsentävä kokemus, hän maalailee. Kysyn mikä merkitys tanssilla on Uotiselle itselleen. Elämäntyö. Entäpä esiintymisellä? Välttämättömyys, toteaa Uotinen varmasti. Pariisista ja Helsingistä välillä Poriinkin Jorma Uotisen arki on värikästä ja täynnä erilaisia projekteja. Kun otin Jorma Uotiseen ensimmäisen kerran yhteyttä, keskeytin hänet työn touhusta Pariisista yhdysvaltalaisen tanssijakoreografi Carolyn Carlsonin seurasta. Uotinen on opettanut ja ohjannut tanssia ympäri Eurooppaa jo reilut parikymmentä vuotta. Carolyn Carlson puolestaan on ollut tärkeä vaikuttaja Uotisen taiteen kehitykseen. Uotinen tutustui Carlsoniin vuonna 1976, kun Carlson vieraili Kansallisbaletissa Helsingissä. Pariisista Uotinen kiirehti Kuopio Tanssii ja Soi -festivaaleilla esitettävän Kutsu06 -esityksen harjoituksiin Helsinkiin. Kuopion festivaaleille on tulossa myös toinen Uotisen koreografiaan pohjautuva esitys, jossa tanssijoina loistavat porilaiset Meri Tankka ja Mikko Lampinen. Porissa Uotinen käy silloin tällöin, kun asiaa sattuu olemaan. Uotisen kalenterissa on tädin 90- vuotissyntymäpäivät merkattuna jo seuraavalle sunnuntaille. Siina Repo Kuvat Kuopio Tanssii ja soi -festivaalin arkistosta Pori on saamassa merkittävän teollisuusmuseon Aittaluotoon. Uusittu Rosenlew-museo avataan joulukuussa yleisölle. Uusin tulokas toimii Rosenlew-yhtiön sekä koko Porin ja Satakunnan teollisuuden museona, joka kerää, tutkii ja tuo esiin paikallisen teollisuushistorian eri vaiheita. Kolmivuotisen, EU-rahoitteisen Rosenlew-museo -hankkeen viimeinen vuosi on meneillään. Asemakaavassa suojellun museorakennuksen, vanhan kruunun viljamakasiinin, korjaustyöt ovat valmistuneet. Toukokuussa museon puusepät aloittivat näyttelyrakenteiden teon. Näyttelyyn tulevia esineitä konservoidaan parhaillaan ja näyttelysuunnitelmat ovat viimeistelyä vaille valmiit. Rosenlew-museon kokoelmissa on esineitä lihamyllystä paistinpannuihin ja patoihin, Porin Matista Kotiliesi-hellaan ja leikkuupuimurista maamoottoriin sekä lokomobiiliin saakka. Satakuntalaista teollisuuden kulttuuriperintöä on kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa entisöidyssä museorakennuksessa luvun vanhassa kruunun viljamakasiinissa. Alkuperäiset esineet on kerännyt kotiseutuneuvos Olavi Koskinen, joka on tehnyt elämäntyönsä Rosenlewin kemiallisen puunjalostuksen teknisenä toimihenkilönä. Hänen keräämäänsä aineistoa on museon kokoelmissa noin esinettä sekä valokuvia ja arkistoaineistoa. Porin monipuolisesta museoiden kirjosta on puuttunut tällainen teollisuusmuseo. Pian voi jokainen porilainen ja muualtakin tullut käydä siellä verestämässä omia esinemuistojaan lapsuus- ja nuoruusvuosiltaan. Harvoin tapaa sellaista perusporilaista, jonka suvussa ei olisi joku ollut töissä Rosenlewilla, sanoo projektinjohtaja Leila Stenroos. Viljamakasiinista Rosenlew-museoksi Porin Aittaluodossa sijaitsevaa viljamakasiinia on valmisteltu tulevaa museokäyttöä varten jo kahdella eri EU-projektilla. Rosenlew-museo on ollut olemassa tehtaan museona jo vuodesta G.T. Chiewitzin suunnittelema kruununmakasiini soveltuu suojelukohteenakin hyvin teollisuusmuseokäyttöön. Porin kaupungin omistukseen ja Satakunnan Museon hallintaan rakennus siirtyi sen viimeiseltä omistajalta UPM-kymmeneltä toukokuussa 2003 yhden euron nimellisellä kauppahinnalla. Vuoden 2003 lopussa päättyneen ensimmäisen EU-hankkeen aikana tehtiin rakennuksen korjausja muutostöiden hanke- ja luonnossuunnittelu, laadittiin museosuunnitelma sekä järjestettiin ja luetteloitiin esinekokoelmaa, arkistoaineistoa ja kirjallisuutta. Ansaitut tilat Tänä vuonna saadaan päätökseen museon varsinainen toteutushanke. Sen rahoitukseen on saatu EAKR:n (Euroopan aluekehitysrahasto) ja valtion rahaa 1,153 miljoonaa euroa. Lisäksi hankkeessa on yksityistä Rosenlew-suvun rahoitusta euroa ja Satakunnan Museon / Porin kaupungin omarahoitusosuutta euroa, kokonaisrahoituksen ollessa noin 1,8 miljoonaa euroa. Nyt on saatu valmiiksi esineiden luettelointi. Arkistoaineistoa, valokuvia ja kirjallisuutta on myös järjestelty arkistoitavaksi. Näyttelytilojen lisäksi rakennukseen on tehty mm. varasto-, toimisto- ja yleisötiloja. Rosenlew-museon kokoelma on saanut ansaitsemansa tilat. Museolle luodaan edellytykset toimia Rosenlew-yhtiön ja koko Satakunnan ja Porin teollisuuden vaiheisiin liittyvää materiaalia keräävänä, tallentavana, tutkivana ja esille tuovana laitoksena. Yhteistyökumppanina hankkeessa on Porin yliopistokeskuksessa toimiva Turun yliopiston Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, projektijohtaja Leila Stenroos sanoo. Kunnostus on tehty vanhaa rakennusta kunnioittaen Rosenlew-museon kunnostustyöt ovat sujuneet suunnitelmien mukaan, mutta yllätyksiltäkään ei ole täysin vältytty. Vastauusitun peltikaton alaiset lahovauriot tulivat suurena yllätyksenä ja katto jouduttiin rakentamaan kokonaan uudelleen, Leila Stenroos kertoo. Viivästymiset aikataulussa on saatu kuitenkin kurottua umpeen. Näyttelynrakennustyössä työskente- Kaikista esineistä voi oppia Kaikista esineistä voi oppia. Jokainen esine on omanlaisensa. Mikään niistä ei ole tylsä rutiinikapistus. Kaikilla niillä on ollut omanlaisensa elämä, joka on nyt päätynyt museoon, sanoo konservaattoriharjoittelija Veera Puranen. Hän suorittaa 4-vuotisen ammattikorkeakoulun, Vantaan EVTEK- muotoiluinstituutin konservaattoriopintojen harjoittelua 2 kk:n ajan Rosenlew-museossa. Veera Puranen on kohdannut pari kuukautta sitten ensimmäisen kerran ison ja vanhan maamoottorin. Vaikka hänen perusopintonsa koskevat varsinaisesti huonekalukonservointia, ei hän hätkähdä vastaan tulevaa esinettä. Ensin katsellaan ja pyöritellään päätä eri puolille. Sitten arvioidaan, mitä vaurioita esineessä on ja mihin saakka sitä voidaan ja halutaan kunnostaa. Tästä puuttuu muttereita ja puhalluslamppu, jolla on lämmitetty kuulaa. Käyttöopas ja huoltokirjakin pitäisi löytyä. lee nyt kaksi puuseppää. Vuoden aikana on korjattu 140-vuotiasta tiiliseinää, sokkelia sekä vanhoja ikkunoita ja ikkunaluukkuja. Kulkureittien toteutuksessa on otettu huomioon myös liikuntarajoitteiset ja rakennukseen on tehty hissi. Kulttuurihistoriallisesti arvokas, asemakaavassa suojeltu rakennus asettaa erityisiä vaatimuksia korjaus- ja muutostöille. Tiloja on korjattu vanhaa rakennusta kunnioittaen, mutta samalla otettu huomioon julkiselle tilalle asetetut määräykset. Asemakaavassa suojeltu museorakennus sijaitsee vanhassa kruunun viljamakasiinissa luvulta. Raskas maamoottori nostettiin näyttelytilaan, jota on perusnäyttelylle varattu noin 600 neliötä. Vanha puimakone kuuluu museon suurimpiin esineisiin. Puusta ja metallista tämä on tehty. Kiiltävä messinki näyttää vanhalta, eikä sen pidäkään näyttää uudelta. Esinettä kunnioitetaan sellaisena kuin se on ollut käytössä. Kyseessä on maamoottori. Se on 2-tahtipystymoottori. Kuulamoottori, jota on käytetty luvuilla puimakoneen virranlähteenä, Veera Puranen valistaa. Rosenlewin tuotteita ja teollisuutta vuodesta 1853 Museon ensimmäisen kerroksen länsipäätyyn on tehty vaihtuvien näyttelyjen tila, aulatilat, lipunmyynti ja WC-tilat. Perusnäyttelytilaan, rakennuksen kolmanteen kerrokseen, on käynti ensimmäisen kerroksen aulatiloista sekä uusia portaita pitkin että hissillä. Uusissa näyttelytiloissa näkyviin jäävät rakennuksen vanhat tiiliseinät ja yläosa on avointa tilaa katon harjaan asti. Rosenlew-museon perusnäyttely avataan tämän vuoden joulukuussa. Lokomobiilia vuodelta 1915 tarkastelevat projektijohtaja Leila Stenroos (etualalla) ja konservaattoriharjoittelija Veera Puranen. Kuvat: Rosenlewin teollisuushistoria alkoi Porissa ja Satakunnassa vuodesta 1853, jolloin J.G. Holmberg ja W. Rosenlew perustivat yhtiön nimeltä W. Rosenlew & C:o. Vuonna 1987 myytiin Rosenlewin suvulta yhtiön osake-enemmistö Rauma-Repolalle ja sittemmin jatkajana toimi UPM-kymmene. Rosenlewin teollisuustuotanto on ollut todellista monialateollisuutta. Siihen on kuulunut mm. puunjalostusteollisuutta: saha-, paperi- ja pakkausteollisuutta; laivanrakennusta; metalliteollisuutta: konepaja- ja kodinkoneteollisuutta; voimantuotantoa; jopa hiivatehdas. Rosenlewilla oli yrityksen alkuaikoina (vuosina ) Porissa myös vähittäiskauppa. Rosenlewin tunnetuimpia tuotteita ja tuotemerkkejä olivat: Porin Matti -uuni vuodesta 1938 lähtien, Kotiliesi-hella, Mainio-padat, Lihamyllyt, Rosenlew-puimurit BMW:ltä (Björneborgs mekaniska verkstad). Rosenlew-nimellä valmistetaan yhä Porissa leikkuupuimureita (Sampo-Rosenlew). Porilainen leivontahiiva, jota tehtiin sulfiittiteollisuuden jätelipeästä hiivatehtaalla vuoteen Porilainen paperi eri muodoissaan (voimapaperi, pakkaukset) Lokomobiili, sotakorvausajan pyörillä kulkevia voimansiirtokoneita, joita toimitettiin Neuvostoliittoon 310 kappaletta. Lokomobiileja tehtiin myös ennen sotakorvausaikaa: ne olivat kapasiteetiltaan ja kooltaan vain murto-osan massiivisista, teollisuuden voimanlähteiksi valmistetuista sotakorvauslokomobiileista.

5 8 9 Kaupunki valmistautuu 450-vuotisjuhlaan SuomiAreena tuo Poriin yhteiskunnan vaikuttajia Kuva: Satakunnan Museon arkisto Juhana-herttuan Pori 1500-lvulla Vuonna 1556 perustettiin Suomen herttuakunta, johon kuului Varsinais-Suomi, Satakunta ja Ahvenanmaa. Herttuakuntaa ryhtyi hallitsemaan kuningas Kustaa Vaasan poika Juhana-herttua. Hän valitsi uuden kaupungin paikaksi hiekkaharjun Päärnäisten kylän pohjoislaidalla eli nykyisen Raatihuoneenmäen tienoon. Herttuan haaveet kivilinnan rakentamisesta nykyisen pääpostin kohdalle kuitenkin kariutuivat. Juhana-herttua päätti antaa keskiaikaisen Ulvilan kaupunkioikeudet Porille, joka oli maantieteellisesti parempien kauppayhteyksien äärellä. Porin virallinen perustamiskirja on päivätty Juhana-herttua nimesi kaupungin Björneborgiksi ja kuvasi karhun myös vaakunassaan. Vanhan legendan mukaan kaupunki sai nimensä karhunpesästä, joka sijaitsi Junneliuksen palatsin eli kaupungintalon paikalla luvun Pori oli pieni kapeiden kujien ja matalien puutalojen kaupunki. Ensimmäiset asukkaat saapuivat Poriin Ulvilasta Juhana-herttuan muuttokäskyä noudattaen. Alkuaikoina Porissa asui nelisensataa asukasta. Uuden kaupungin väkiluku lähti kuitenkin pian kasvuun huolimatta siitä, että Poria koettelivat monet tulipalot. Vuonna 1600 Pori oli Turun ja Viipurin jälkeen maan kolmanneksi suurin kaupunki. Rohkeasti ideoimaan! Vinkkejä, ideoita ja yhteistyötarjouksia 450-juhlavuoteen liittyen otetaan mieluusti vastaan porilaisilta toimijoilta, yrittäjiltä, yhdistyksiltä, yksityishenkilöiltä ja tietysti kaupungin omalta väeltä sähköpostilla pori.fi. Jokaisessa kaupungin hallintokunnassa pitäisi nyt nostaa juhlavuoden järjestelyt esille. Miettikää porukalla työpaikoillanne, miten voisitte osallistua ideointiin ja toteutukseen. Mitä annettavaa teillä on porilaisille ja pyöreitä vuosia täyttävälle kaupungille? Porin 450-vuotisjuhlavuoden järjestelyt ovat täydessä vauhdissa. Kaupungin hallituksen puheenjohtaja Ahti Salmi korostaa, että juhlavuosi on kaikkien porilaisten juhla. Kaupungin kerma ei vetäydy omiin pitoihinsa. Juhlatunnelma sekä monenlaiset tapahtumat ja tempaukset tuodaan kaduille ja toreille, lähelle kaikkia kaupunkilaisia. Kaupungin rinnalle juhlaa järjestämään odotetaan porilaisia yhteisöjä elämän eri alueilta. Juhlatoimikunta keskittyy kolmen suuren tapahtuman järjestämiseen, joista ensimmäistä, Porin kaupungin syntymäpäivää, juhlistetaan kevättalven karnevaaleilla 8. maaliskuuta. Ohjelmaan on suunniteltu muun muassa keskiaikaiset Juhanaherttuan markkinat, 450-vuotisjuhlaravit, juhlanäyttelyitä museoissa ja Porin teatterissa sekä yleisölle avoimet ovet kaupungin laitoksiin. Syntymäpäivä päättyy komeaan ilotulitukseen kaupunkilaisten iltajuhlassa. Heinäkuussa ennen Jazzviikon ulkokonserttien alkamista Kirjurinluodon Arenalla järjestetään koko perheen ilmaiskonsertti. Lapsille suunnatun osuuden jälkeen lavalle kipuavat viihdemusiikin porilaisia tähtiartisteja muun muassa Eino Grön, Jussi Hakulinen, Olli Lindholm, Mari Rantasila, Jorma Uotinen ja Nuoret vihaiset miehet. Myös nuoriso saa oman rock-konserttinsa. Paikalliset bändit saavat muutenkin hyvin tilaa juhlaohjelmistossa. Kolmas merkittävä juhlavuoden tapahtuma on Porin päivän tienoon tapahtumat syyskuun lopulla. Myös loma-asuntomessut ja ainakin vuoteen 2008 asti Porissa järjestettävä SuomiAreena -tapahtuma näkyvät vahvasti juhlavuoden tapahtuma-annissa. Lapsia ja nuoria unohtamatta Juhlavuoden tapahtumissa korostetaan erityisesti lasten ja nuorten aktiivisuutta. Porin lastenkulttuurikeskus Porin lastenkulttuuriverkosto on yhteistyökumppaneineen mukana järjestämässä lasten tapahtumia juhlavuodelle. Porin alueen kouluissa on myös tavoitteena päästä tutustumaan gps-paikannuslaitteita hyödyntävään geokätkentäsovellutukseen, joka liittyy aiheeltaan 450-vuotisjuhlaan ja Porin historiaan. Koulujen toivotaan ottavan aktiivisesti osaa 450- vuotisteemaan esimerkiksi historian opetuksen, työpajojen ja teemapäivien muodossa. Monta aihetta juhlaan Vuonna 2008 Porissa juhlitaan pyöreitä vuosia sankoin joukoin. Porin kaupunginkirjasto täyttää 150 vuotta, Satakunnan museo 120 vuotta ja Porin Tarmo juhlii satavuotista taival- taan. Lisäksi Porin konepajan perustamisesta tulee kuluneeksi 150 vuotta. Kulttuuritoimella on myös suunnitelmia juhlavuoden varalle. Suomen Kansanmusiikkiliiton päätapahtuma Samuelin Poloneesi järjestetään Porissa keväällä 2008 yhteistyössä Pori Folkin kanssa. Lisäksi esille pääsevät muun muassa Porin Taidegraafikot, Porin Nuorisosoittokunta ja Porin Teatterinuoret. Juhlavalmistelut syntyvät yhteistyössä Kaupunki näkyy valtakunnallisesti Poriaiheisessa juhlapostimerkissä. Pori logossa lainehtivat meren ja joen sininen sekä Yyterin dyyneistä muistuttava hiekanruskea nauha. Juhlavalmistelut käynnistyvät tulevana syksynä, kun juhlavastaava ryhtyy toimeen. Jo koko alkuvuoden ajan Porin kaupunki on saanut 450-juhlavuoden järjestelyä koskevia mielenkiintoisia yhteenottoja useilta yhteistyökumppaneilta. Syyskuussa kaupunki järjestää kaikille yhdistyksille ja yksityisille ihmisille suuren ideointipalaverin. Eduskunta, MTV3 ja Porin kaupunki järjestävät heinäkuuta Porissa SuomiAreenan. Tarkoituksena on käynnistää Suomen tulevaisuuteen katsovaa keskustelua. SuomiAreena kokoaa kansalaisia sekä politiikan ja talouselämän vaikuttajia keskustelemaan ajankohtaisista aiheista. Porin tapahtuma on osa eduskunnan yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden 100-vuotisjuhlaa. Luonnollisesti jazz on kaikessa mukana. MTV3 ja Porin kaupunki ovat sopineet, että SuomiAreena järjestetään myös vuonna 2007 ja SuomiAreena koostuu lähes kolmestakymmenestä kaikille suomalaisille avoimista tilaisuuksista Kokemäenjoen tuntumassa. Se käynnistyy puolueiden puheenjohtajien vaalitentillä, joka on lähtölaukaus vuoden 2007 eduskuntavaaleihin. Torstaina eduskunnan tulevaisuusvaliokunta järjestää Demokratia tapahtuman ja suuri valiokunta EU:n tulevaisuutta pohdiskelevan seminaarin. Euroopan unionin komission puheenjohtaja José Manuel Barroso ottaa osaa EU-seminaariin. Porissa tullaan näkemään leveällä rintamalla vaikuttajia mm. kaksi EU:n komissaaria, neljä pääministeriä, yli 70 kansanedustajaa ja 140 muuta nimekästä keskustelijaa elinkeinoelämän, kulttuurin, liikunnan, median ja nuorisotyön alalta. Lisäksi keskusteluihin ottaa osaa reilu parikymmentä kansalaisjärjestöä. Vain Promenadikeskuksessa järjestettävä EU-kutsuvierastilaisuus pidetään suljettujen ovien takana. Kaikkiin muihin keskustelutilaisuuksiin yleisöllä on vapaa pääsy. Tilaisuuksia ei tarkoituksellakaan pidetä saleissa, vaan ne tuodaan kaupunkilaisten ulottuville Kokemäenjoen rantaan. Kynnys piipahtaa mukaan keskusteluihin on nolla senttimetriä, MTV3:n uutispäällikkö Esa Nieminen toteaa. SuomiAreena toimii erinomaisesti uuden tiedon julkistamisareena. Moni järjestö on valmistautunut julkistamaan Suomi Areena -tapahtumassa uutta tut- kimustietoa mm. liikunnan ja terveyden saralta. Myös eduskunnan tulevaisuusraportti esitellään yleisölle ensimmäistä kertaa Porissa. Pori esiintyy Suomen kansalle heinäkuussa MTV3 taltioi SuomiAreenasta yhteensä seitsemän tuntia tv-lähetystä. Buccon terassilta, kauniista jokimaisemasta, tehdään suora aamulähetys kumpanakin SuomiAreena-päivänä. Lisäksi taltioidaan puolueiden puheenjohtajien vaalitentti ja Demokratia 2100-keskustelu. Molemmat esitetään MTV3:lla vielä saman päivän iltana, tentti keskiviikkona ja Demokratia 2100 torstaina. Nauhoitamme myös Åttopoikien juhlakonsertin Porin kaupungin vastaanotolta. Liike-elämän tunnetuista vaikuttajista koottu harrastajamuusikko- ja lauluryhmän ensimmäinen live-keikka esitetään MTV3:n syksyn ohjelmistossa, Nieminen lupaa. Pori Jazzin ja SuomiAreenan ansiosta Porilla on loistava tilaisuus saada näkyvyyttä valtakunnallisessa mediassa. Pori on hyvä paikka SuomiAreena -tapahtuman järjestämiseksi, koska Jazzien myötä kaupunki vetää puoleensa paljon eri-ikäisiä ihmisiä. Jazzien iltaohjelmisto tarjoaa hyvää vastapainoa päivän kiivaille väittelyille. Erinäköisten yhtiöiden johtokunnilla vieraineen on hyvä tilaisuus osallistua SuomiAreenan tilaisuuksiin ja jatkaa sitten iltaa Pori Jazzeille, Esa Nieminen tuumaa. Eduskunta lähti ennakkoluulottomasti mukaan järjestämään ensimmäistä SuomiAreenaa-foorumia. Kahdelle seuraavalle vuodelle on jo ilmoittautunut halukkaita organisaatioita isännöimään tapahtumaa. MTV3:n SuomiAreena joukkue: uutispäällikkö Esa Nieminen (oikealta), aluetoiminnan esimies Heli Uusimaa ja hr-koordinaattori Reetta Lahtiranta. MTV3 taltioi SuomiAreenasta yhteensä seitsemän tuntia tv-lähetystä Porin jokimaisemista. Barroso Poriin Euroopan unionin komission puheenjohtaja José Manuel Barroso vierailee heinäkuussa Porissa. Hän osallistuu eduskunnan järjestämään EU:n tulevaisuutta pohtivaan seminaariin torstaina 20. heinäkuuta. Seminaari on osa kaksipäiväistä SuomiAreena-tapahtumaa. Lisäksi kutsuseminaarissa on mukana Barroson vierailun isäntänä toimiva puhemies Paavo Lipponen, komissaari Olli Rehn sekä Viron parlamentin EU-komitean puheenjohtaja Kristiina Ojuland. Seminaarin vetää suuren valiokunnan puheenjohtaja Jari Vilén.

6 10 11 Pori Jazz festivaalin aikaan heinäkuuta ei kannata karata maille vieraille. Jazz-viikon monipuolinen ohjelma big bandeistä ja maailmantähdistä pienempiin yhtyeisiin laittaa kenen tahansa pään pyörälle. Festivaaleilla kuullaan noin 100 konserttia ja esiintyjiä saapuu noin 500. Kaupunki kuhisee heinäkuussa paitsi jazzvieraista myös SuomiAreenatapahtumaan osallistuvista poliittiikan ja talouselämän vaikuttajista. Alkuviikko on lasten juhlaa. Bianca Morales on koonnut toista kertaa järjestettäville Pori Jazz Kids Festivalille toimintaa perheen pienemmille konserteista aina musiikkityöpajoihin. Loppuviikon vetonaulat Don Johnson Big Band ja Kanye West kosiskelevat festivaalin nuorta yleisöä. Lauantain päätöskonserttiin on tunkua, kun toivottu ja odotettu artistivieras Sting nousee lavalle. Sunnuntain piknikkonsertin aloittaa Pori Jazzien Young Star -artistiksi nimetty sähkökantelevirtuoosi Anttu Koistinen. Päätöskonsertin vie tyylikkäästi loppuun naapurimaamme ylpeys Eva Dahlgren. Jättiteltassa konsertoidaan yötä myöten Festivaalin suuret ulkoilmakonsertit järjestetään Kirjurinluodon konserttipuiston Arenalla. Ilta- ja yökonserttipaikkana toimii uusi jättiläismäinen avoteltta LP41!, jonne mahtuu yli vierasta. Jättiteltan musiikkitarjonta jatkaa tyyliltään Arenan konsertin ohjelmaa. Perinteisiä sisäkonserttipaikkoja ovat Porin Teatteri sekä Kokemäenjoen rannan jazzklubit. Puuvillatehtaan sisäpihalle Café Solon välittömään yhteyteen rakennetaan un- ethän karkaa! derground-tyylinen menomesta kokeilevalla ja modernille Ultra Musicille. Myös nuorisolle suunnattu Voodoocity siirtyy tehdasrakennuksen suojiin. Monipuolista jazzia kotimaisia kokoonpanoja unohtamatta Porissa kuullaan jazzin eri tyylisuuntia monenlaisten kokoonpanojen esittämänä. Big Bandeistä kesällä lavalle nousevat maineikas Carla Bley Big Band ja The Dizzy Gillespie All- Star Big Band. Jazzin syntymäkaupungin New Orleansista musiikkitarjonta kumpuaa soulin ja funkin suunnalta. The Neville Brothers, Irma Thomas ja pianisti/ laulaja Dawell Crawford yhtyeineen. Perjantaina nuorta yleisöä villitsee amerikkalainen hiphop-tähti Kanye West, joka käyttää musiikissaan vanho- Uusi luontopolku kaupunkilaisten iloksi Hanhipuiston kupeessa, Polsanluodossa, avattiin tiistaina 23. toukokuuta Polsan polku. Reitti on alun perin valmistunut kymmenen vuotta sitten, mutta vaikeakulkuisuutensa vuoksi vanha polku rappeutui. Ajan saatossa puistotoimen ajatus polun kunnostamisesta heräsi ja uusi luontopolku on nyt kunnostettu helppokulkuisemmaksi pitkospuupoluksi. Polsan polun avajaisissa oli paljon vierailijoita huolimatta siitä, että vettä satoi hiljalleen taivaalta. Kun Aino-Maija Luukkonen oli avannut polun, vierailijat lähtivät jonossa pitkospuita pitkin polulle. Luonto-oppaina avajaisissa toimivat biologi Janne Lampolahti ja luontokartoittaja Sakari Lehtonen Porin seudun ympäristöseurasta. Myös lasten suosikki Viksu Mustavaris oli eksynyt avajaispäivänä Polsan reitille sekä uuteen kapulalossiin. Polulla paljon nähtävää Kirjurinluoto -porilaisten kesäkeidas Hiphopin kuumin nimi 28-vuotias Matkailukesä 2006 Kanye West tunnetaan rap-artistina, tuottajana ja video-ohjaajana. Jazzit raikaa - Vierailijat lähdössä Polsan polulle virallisten avajaisten jälkeen. ja soul-sampleja ja hänen rap-lyriikkansa ovat normaalia valtavirtahiphoppia kantaaottavampia. Lauantaina 22. heinäkuuta Kirjurinluodossa konsertoi rockia jazzia ja etnistä musiikkia yhdistelevä brittimuusikko Sting. Jazzeilla esiintyminen on osa hänen Broken Music Tour-kiertuettaan. Ruotsalainen laulaja ja lauluntekijä Eva Pori Jazz Ruotsin kansallisaarre moderni poplaulajatar Eva Dahlgren esiintyy Pori Jazzin päätöskonsertissa. Dahlgren esiintyy festivaalin päätöspäivänä Kirjurinluodon piknik-konsertissa. Hänet tunnetaan myös yhteistyöstään kapellimestari Esa-Pekka Salosen ja Tukholman sinfoniaorkesterin kanssa. Pori Jazzeilla kuullaan myös paljon kotimaista jazzia ja muuta rytmimusiikkia. Suomalaisia kyvyistä lavalle nousevat mm. Jukka Perko ja Viisikko, Jazzliiton Yrjö-palkinnon voittaneista koostuva All-Stars -yhtye IsoYrjö, Jukka Eskolan Quintet ja Marzi Nyman trio. Hyvää palautetta viime vuodesta kerännyt Pori Jazz Kids jatkaa myös tänä kesänä. Pelle Positiivi, Kissa Miauskis, Peppi Pitkätossu ja MC Bianca Morales laulattavat ja leikittävät lapsia festivaalien ajan Kirjurinluodossa jazzviikon alkupuoliskolla heinäkuuta. Polsan polulla voi tutustua luonnonvaraiseen vesi- ja kosteikkokasvillisuuteen sekä kuunnella ja havainnoida erilaista linnustoa. Kulkija voi havaita esimerkiksi satakielen tai erilaisia pensas- ja vesilintuja. Kevätaikaan polulla voi nähdä myös peipposen ja kesällä taivaanvuohen. Noin kilometrin mittaisella polulla voi lisätä kasvitietouttaan kasveista koottujen yhdeksän tehtäväruudun avulla. Tehtäväruutujen kansien alta löytyvät kasvien ominaisuudet. Osa reitin varrella olevasta kasvillisuudesta on istutettua. Lossilla takaisin Hanhiluotoon Avajaisissa otettiin käyttöön myös uusi kapulalossi, jolla pääsee helposti takaisin Hanhiluotoon, missä Polsan polku jatkuu. Ihmiset voivat omatoimisesti lossilla vetää itsensä joen toiselta puolelta toiselle puolelle. Kapulalossia ei kuitenkaan kannata käyttää silloin, kun vesi on liian korkealla tai matalalla. Puistotoimi ja Satakunnan Vihertietokeskus toivovat, että ihmiset nauttisivat mahdollisimman paljon Polsan polun jokisuiston kasvi- ja lintuelämyksistä. Polsan polun kunnostaminen kuuluu osana Kirjurinluodon kehittämishankkeeseen. Hanna Heinikangas Porissa odotetaan vilkasta matkailukesää. Keväällä ja alkukesästä ryhmät ovat vierailleet kaupungissamme runsaasti tutustuen kulttuurinähtävyyksiimme ja merelliseen Poriin. Vilkkain perhematkailu alkaa juhannuksesta ja jatkuu elokuun puoliväliin, jolloin koulut aloittavat toimintansa. Perheet viettävät aikaansa Yyterissä ja Reposaaressa sekä keskustassa Kirjurinluodossa. Opastetut kiertoajelut kaupunkijuna Porittarella sekä joki- ja meriristeily Charlottalla ovat myös perheiden suosiossa. Kauppatori ja kävelykadun ostospaikat, ravintolat ja kahvilat houkuttelevat matkailijoita. Pori on matkailun kannalta selkeästi kesäkaupunki. Viime vuoden yöpymisvuorokaudesta kesäkuukausina kirjattiin vuorokautta eli 53 prosenttia kokonaismäärästä. Porissa on hyvät mahdollisuudet viettää lomaa pitempäänkin, sillä vuodepaikkoja on kesällä n hotelleissa, matkakodeissa, lomamökeissä ja leirintämökeissä. Suurtapahtumien aikaan majoitusta varataan myös Porin ympäristöstä koko Satakunnan alueelta. Porin matkailutoimiston välittämä perhemajoitus eli majoitus porilaisissa kodeissa on suosittua Pori Jazzin aikana, yöpymisvuorokausia on n Tänä vuonna asiakas voi tehdä majoitusvarauksensa suoraan internetistä ja valita itse haluamansa majoituspaikan. Matkailijoista suurin osa, eli 89 prosenttia on suomalaisia ja he tulevat Poriin ja Porin seudulle ympäri Suomea, eniten kuitenkin Tampereen, Turun ja Helsingin seuduilta. Yyterissä ja varsinkin mökeissä ja asuntovaunuissa yöpyvät viipyvät pisimpään. Keskustan hotelleissa viivytään useimmiten 1-2 yötä. Ulkomaalaisia tulee tänäkin kesänä eniten Ruotsista, Saksasta ja Venäjältä. Ruotsista ja Keski-Euroopasta tulevat ovat useimmiten keski-ikäisiä pariskuntia, jotka ovat kiinnostuneita kulttuuristamme ja elämäntavastamme. Venäläiset matkailijat tulevat Poriin perheinä, joihin saattaa kuulua myös isoäiti, täti tai serkku, ja he haluavat nauttia puhtaasta luonnosta, kalastuksesta ja ostosten teosta. Matkailukesän onnistuminen johtuu monesta seikasta. Suuret tapahtumat ja kokoukset tuovat runsaasti vieraita kaupunkiimme. Perhematkailuun vaikuttavat mm. bensan hinta, maailman tapahtumat ja ennen kaikkea alkukesän sää, alkukesällä kun tehdään useimmat varaukset. Markkinointi ja mielikuva kaupungista antavat myös sysäyksen valita mieleinen vierailukohde. Toivonkin, että Porin Ässien menestys ja Porin kaupungin keväällä saama julkisuus lisää matkailijamääriä Porin seudulla. Aina kannattaa tehdä myös kotiseuturetkiä lähiseudulla. Ne avaavat silmät näkemään oman kaupunkinsa tai lähialueensa uusin silmin. Alkukesästä joka kotiin jaettiin kesän tapahtumakalenteri, josta selviää Porin kesän lukuisat menot ja riennot. Matkailutoimistosta Höövelistä Promenadikeskuksesta saat lisävinkkiä niin lähimatkailuun kuin vähän kauemmaksikin kotimaassa. Kirjurinluoto koko perheelle Kirjurinluoto on Porin viihtyisä keskuspuisto. Lapset viihtyvät hiekkapohjaisella uimarannalla ja Pelle Hermannin leikkipuistossa. Alueelta löytyy myös palvelurakennus, kahvila, matkailuneuvontapiste, pienoisgolfkeskus ja kesäravintola. Kirjurinluoto Arenalla järjestetään Pori Jazzin suurkonsertit. Kirjurinluodolla on lapsille järjestettyä ohjelmaa koko kesän ajan Ritva Hellman Porin matkailutoimisto Pori uudisti matkailuorganisaatiota Viksu Mustavaris on tavattavissa pesällään joka päivä klo 11, 14 ja 17. Lisäksi Kirjurinluodon puuhatädit järjestävät ohjattua toimintaa lapsille päivittäin. Puuhatuntiin osallistuminen maksaa kaksi euroa ja siihen ilmoittaudutaan infopisteessä. Tänä kesänä luodolta voi myös vuokrata kanootteja ja polkupyöriä. Uimaranta pukutiloineen on uimareiden käytössä. Kirjurinluodossa vieraili viime kesänä arviolta kävijää, vaikka lapsiperheille suunnattua ohjattua toimintaa järjestettiin lyhyemmän aikaa mitä tänä vuonna. Käynnistyneen laajan markkinointikampanjan odotetaan kasvattavan kävijämäärää vielä entisestään. Porin kaupunki siirsi matkailutoimen ja yhteispalvelupiste Höövelin tehtävät markkinointiyhtiö Pori Marketing Officelle (PMO) kesäkuun alusta alkaen. Järjestelyillä halutaan selkeyttää hajallaan olevia Porin ja koko maakunnan matkailupalveluja. PMO markkinoi Poria ja sen konsertti- ja kokouspaikkoja sekä huolehtii matkailupalveluista ja -neuvonnasta. PMO:n osana on myös Porin kaupungin yhteispalvelupiste Hööveli. Sen palvelut säilyvät vähintään entisellään. Kaupungilta PMO:n palvelukseen siirtyy 7 henkilöä. Muutos toteutetaan erillisten henkilöstösopimusten mukaisin ehdoin ns. vanhoina työntekijöinä. PMO:n palveluksessa on ennestään 2,5 henkilöä. PMO on hankkinut kuluttajaviraston myöntämät matkatoimiston oikeudet ja vuoden alussa tilavaraus ja matkojen tuottamisen atk-järjestelmät (Winres). Porin kaupungin matkailutoimisto ei voinut saada tällaisia matkatoimiston oikeuksia. Aiemmin Pori Marketing Office Oy on toiminut yhteistyössä kaupungin matkailutoimiston kanssa perustamisestaan vuodesta 1999 alkaen. PMO:n ovat omistaneet puoliksi Porin kaupunki ja Pori Jazz ry. Uusien osakejärjestelyjen jälkeen PMO:n omistajana on Porin kaupungin ja Pori Jazz 66 ry:n sijasta Porin Seudun Kehittämiskeskus POSEK Oy, jolle Pori Jazz ry:n osakepotti on siirtynyt. Anttu Koistisen ja Senni Eskelisen energisen ja rokkaavan soundin kuullessa vanhat tylsät kantelemielikuvat unohtuvat! Pori Jazz Kids Festival valtaa lokkilavan Pori Folk on myös lasten ja nuorten festivaali Pori Folk tunnetaan monipuolisesta ohjelmastaan. Lapsille ja nuorille festivaali tarjoaa teatteria, työpajoja ja musiikkia sekä tarvittaessa myös esiintymisfoorumin. Yksi ensi kesän Folkin lastentapahtuma on turkulaisen Nukketeatteri Taiga-Maton Viikinkiseikkailu. Päiväkotiryhmille tarkoitettua nukketeatteria esitetään maksutta aidossa mongolialaisessa jurttateltassa, joka pystytetään Korsmanin talon pihalle ( ). Nukketeatterin tekijät ovat näyttelijä Sari Tirkkonen ja Siperiasta kotoisin oleva ohjaaja-dramaturgi Karim Tsharkov. Heidän esitystensä ideana on vaalia suullista kerrontaperinnettä ja välittää erityisesti Siperian alueella kerrontapaikkaan eli jurttaan liittyvää tapaperinnettä ja tunnelmaa. Haluamme jatkaa tarinan kerrontaperinnettä, niinpä jurtta tuntui luontevalta esityspaikalta. Aikoinaan Siperiassa oli tapana iltaisin kokoontua jurttaan kertomaan tulen ääreen tarinoita ja siellä oli tosiaan tarunomainen tunnelma. Meidän jurttamme on Mongoliasta, kertoo Sari Tirkkonen Nukketeatteri Taiga-Matosta. Pori Folkissa nähtävä vauhdikas ja jännittävä Viikinkiseikkailu kertoo pienestä, urheasta viikingistä, joka lähtee meritse ja maitse pelastamaan pahan noidan kaappaamaa kevään morsianta. Morsian on pelastettava, koska kevät on myöhässä. Näytelmä tukee osaltaan hyvin Folkin tämän vuoden skandinaavinen kansanmusiikki ja -kulttuuri -teemaa. Porissahan on teemana pohjoismainen kansanperinne ja siihen sopii mainosti tämä päiväkoti- ja esikouluikäisille Yksi ensi kesän Folkin lastentapahtuma on turkulaisen Nukketeatteri Taiga-Maton Viikinkiseikkailu. Pori Jazz Kids Festival valtaa Kirjurinluodon jazzviikon alkupuoliskolla heinäkuuta. Tapahtuma järjestetään nyt toista kertaa viime kesältä saadun positiivisen palautteen kannustamana. Lapsille suunnatut ohjelmat ja konsertit ovat maksuttomia. Pelle Positiivi, Kissa Miauskis, Peppi Pitkätossu ja MC Bianca Morales laulattavat ja leikittävät lapsia festivaalien ajan Pelle Hermannin puiston läheisyydessä ja Lokki-lavalla. Pori Jazz on nimennyt ensimmäisen kerran myös festivaalin Young Star -artistin. Hän on 13-vuotias sähkökantelerokkari Anttu Koistinen. Koistinen esiintyy yhdessä 39-kielistä sähkökanteletta soittavan Senni Eskelisen kanssa. Lokkilavan lastenkonsertin lisäksi duo näyttäytyy yhdessä myös Kirjurinluoto Arenan päätöskonsertissa sunnuntaina 23. heinäkuuta. Jazzviikolla on lapsille ja nuorille tarjolla myös pajatoimintaa, jossa lapset pääsevät itse musisoimaan ja esiintymään. Tarjolla on muun muassa Jam Kids -bändikoulu, soitinrakennusta ja Ocean Spray -rytmirinki. Kuva: suunnattu Viikinkiseikkailu. Esitys sisältää oikean menneen ajan viikinkitarinan, perustelee Sari Tirkkonen. Aiemmin Porissa Lainsuojattomat-festivaalilla esiintynyt Taiga-Matto kaksikko kehuu porilaista yleisöä ja odottaa, että myös Folkin esityksistä saadaan luotua vuorovaikutukseltaan ja tunnelmaltaan ainutlaatuisia tapahtumia. Odotamme innolla esiintymistä Pori Folkissa. Toivomme, että esitykseen tulee paljon lapsia ja saamme yhdessä luotua hyvän tunnelman jurttaamme. Muita tulevan Folkin lastentapahtumia ovat mm. Mikko Perkoilan ja Erkki Okkosen vetämät uusisoitintyöpajat ( ). Perkoila ilahduttaa lapsia myös lastenkonsertilla yhtyeensä Kennelin kanssa (18.8.). Eetunaukion esiintymislava on puolestaan ahkerassa käytössä Satakunta Tanssii tapahtumassa, jossa on mukana esiintymässä paljon lapsia ja lapsiryhmiä (19.8.). Porin kaupungin työntekijöille Pori Folk tarjoaa sisäänpääsyn henkilökuntahintaan Kansainvälinen Tähtisade konserttiin. Festivaalin kärkinimien tähdittämä konsertti järjestetään lauantaina klo 19 Porin Teatterissa. Jan-Kristian Kivi

7 12 13 Alkoholivero aleni keskimäärin 33 prosentilla kaksi vuotta sitten. Myös tuontialkoholin saatavuus parani samana vuonna. Juovatko ihmiset siis nyt entistä enemmän ja entistä useammin? Tehdäänkö työpaikoilla päihdeongelmaisten hoitoonohjauksia harva se päivä? Haastattelin useita päihdehuollon ammattilaisia sekä päihdeongelmaisten hoitoonohjaukseen osallistuvia henkilöitä. Lisäksi keskustelin kahden hoitoonohjatun henkilön kanssa, joista toisen tarinan kerron tässä. Oman työni kautta olen seurannut nuoruus-ikäisten porilaisten päihdekäyttäytymistä 27 vuoden ajan psykiatrian erikoissairaanhoitajana Porin nuorisoasemalla. Alkoholi ja työelämä Haastattelemieni päihdehuollon ammattilaisten ja työpaikkojen hoitoonohjauksiin osallistuvien työntekijöiden näkemyksen mukaan ei ainakaan vielä kahden vuoden viiveellä alkoholin hintojen ja saatavuuden muutosten jälkeen voida havaita työelämässä alkoholinkäytön lisääntymisen aiheuttamia ongelmia. Suurkuluttajat juovat entistä enemmän ja saavat entistä pahempia alkoholihaittoja. Asiantuntijat ovatkin sitä mieltä, että lisääntynyt alkoholin kulutus on kasaantunut niille henkilöille, jotka jo ennestään olivat suurkuluttajia. Heidän mukaansa suurkuluttajat juovat entistä enemmän ja saavat entistä pahempia alkoholihaittoja. Myös hoitoon hakeudutaan entistä huonommassa kunnossa. Työelämässä mukana olevien suurkuluttajien juominen lisääntyy merkittävästi lomien aikana ja töihin paluu saattaa tapahtua katkaisuhoitoaseman kautta. Ilmiö on toki tuttu jo vuosilta ennen alkoholijuomien halpenemista eikä vielä voida havaita, että hintojen muutos olisi aiheuttanut lomaltapalaajien joukkoryntäyksiä katkoille. Nuorten alkoholinkäyttö Marin tarina,, Liian monet kuvittelevat, että puolen litran annos Alkoholivero aleni pari vuotta sitten Mari on 46-vuotias sairaanhoitaja. Hän kertoo aloittaneensa alkoholikokeilut 14- vuotiaana ja säännöllisemmän käytön 16-vuotiaana. Hän on aina harrastanut humalajuomista. Opiskeluvuosina ryypiskely yltyi lähes jokapäiväiseksi. Valmistumisen jälkeen Mari perusti perheen, johon nyt kuuluu kolme teini-ikäis- Juomisen seuraukset näkyvät vähitellen kirkasta viinaa on yhden hengen kerta-annos. tä tytärtä ja aviomies. Lasten ollessa pieniä Mari käytti alkoholia vain satunnaisesti, mutta silloinkin aina kerralla niin paljon kuin pystyi juomaan. Nuorimmaisen tultua kouluikään ja Marin saatua vakituisen työpaikan, hän alkoi ottaa pieniä yömyssyjä joka ilta, jos oli vapaalla. Monta vuotta kaikki sujui suunnitellusti. Työt tuli tehtyä hyvin ja koti oli aina siisti. Lapset eivät nähneet äitiään humalassa kovinkaan usein. Jossain vaiheessa kuitenkin nimenomaan lapset ensimmäisinä kiinnittivät huomiota äidin päivittäiseen lipittelemiseen. Mari ei itse pitänyt juomistaan ollenkaan liiallisena. Työkaverit alkoivat huomautella hänelle käsien tärinästä joidenkin hoitotoimenpiteiden yhteydessä. Lopulta tuli tilanne, jolloin Mari aamuvuoroon tullessaan oli vielä päihtynyt, ja esimies vaati häntä puhaltamaan alkometriin. Lukema oli lähes yksi promille eikä Marilla ollut vastaan sanomista työpaikalta poistamiseen. Marin työpaikalla oli kuitenkin hoitoonohjausjärjestelmä, jonka mukaisesti hänetkin sitten velvoitettiin hakeutumaan päihdehuollon erityispalveluiden piiriin. Tämä ensimmäinen konkreettinen puuttuminen hänen juomiseensa sai hänet itsekin käsittämään, ettei juominen ollut enää ollenkaan hänen hallinnassaan. Hän koki tapahtuneen ensin hyvin häpeällisenä. Aika nopeasti terapian käynnistyttyä hän kuitenkin käsitti kärsivänsä ongelmista, joiden ratkomiseen eivät omat voimavarat yksin riitä. Nyt hoitoonohjauksesta on kulunut viisi vuotta ja Mari elää omien sanojensa mukaan elämänsä parasta aikaa. Hän päätyi täysraittiuteen, koska arvelee, ettei hän ole koskaan osannut ottaa alkoholia sivistyneesti. Viiden vuoden raittiuden jälkeen hän on itseensä ja selviytymiseensä hyvin tyytyväinen. Erityisesti hän iloitsee siitä, ettei kasvavien tyttärien tarvitse katsella päihtymyksen vuoksi poissaolevaa äitiä. Marin tarina on kertomus poikkeuksellisen onnistuneesta hoitoonohjauksesta. Suuri merkitys onnistumisessa on kuitenkin Marin korkealla hoitomotivaatiolla, riittävällä itsetunnolla ja hänen vahvan perheensä tuella. Nuorten alkoholinkäytön aloittamisikä, suosikkijuomat ja juomatavat vaihtelevat melko paljon eri ikäluokkien kesken. Viime aikojen kouluterveys- ja päihdetutkimuksissa on havaittu, että sekä raittiiden että usein humalaan juovien nuorten määrät ovat lisääntyneet. Muutaman vuosikymmenen kokemuksella arvioisin kuitenkin, ettei tämäkään tilanne jää pysyväksi. Porissa esimerkiksi alkoholikokeilujen yleisin aloittamisikä on viimeisten 20 vuoden aikana vaihdellut ikävuoden välillä. Eikä muutos ole suinkaan ollut koko ajan samansuuntainen, kuten usein ajatellaan. Suosituimmat juomat vaihtelevat eri ikäluokilla, mutta yhteistä on ollut se, että suuri osa ottaa ensimmäisen tarkoituksellisen känninsä jollakin väkevällä viinalla. Tällä hetkellä paras hinta-laatusuhde on todennäköisesti Suomi-viinalla ja Leijona-viinalla. Kaikki patjoilla hoidetut nuorten selviämisaseman asiakkaat ovat tänä keväänä kertoneet juoneensa jompaa kumpaa. Liian monet kuvittelevat, että puolen litran annos kirkasta viinaa on yhden hengen kerta-annos. Sen vuoksi he joutuvatkin tutustumaan alkoholifysiologian tosiasioihin oksennuksentuoksuisessa selviämisaseman patjahuoneessa lattialla vaikeroiden. Suuri hinnanmuutos maaliskuussa 2004 ei toki jäänyt nuorilta huomaamatta. Kaikki tiedotusvälineet mainostivat (lue:uutisoivat) niin näyttävästi väkevien viinojen halpoja hintoja, että keväällä 2004 viinaa joivat nekin nuoret, jotka ennen olivat kiinnostuneempia miedommista juomista. Nyt kahden vuoden takaiset asiat ovat jo vanhoja uutisia, eivätkä tämän vuoden aloittelijat tiedäkään muista kuin tämän päivän hinnoista. Kokemukseni mukaan hintatasosta riippumatta joka ikäluokasta onneksi vain pieni osa ryhtyy jo nuorena päihteiden suurkuluttajiksi. Suuri enemmistö törmäilee kerran tai muutaman kerran ja siirtyy sitten hillittyyn alkoholinkäyttöön tai valitsee raittiuden. Jokaisen vanhemman on kuitenkin hyvä muistaa, että lähes poikkeuksetta se oman lapsen eka känni tapahtuu täysin yllättäen. Vanhempien ammatti tai raittius ei suojaa lasta. Hoitoonohjaus Porin kaupunki on vahvistanut uusitun päihdeohjelman Siinä ohjeistetaan selkeästi ja monivaiheisesti, miten työpaikoilla toimitaan, jos havaitaan työntekijällä päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Porin kaupungin päihdeohjelma löytyy sisäisestä intranetistä Rummusta. Riitta Heimo on työskennellyt nuorten selviämisasemalla. Kuva: Jyrki Toivanen Päätökset ja seuraukset Riitta Heimo Suomessa tehtiin vuonna 2004 kaksi merkittävää alkoholin kulutukseen vaikuttavaa uudistusta poistettiin Suomeen toisista EU-maista saapuvien matkustajien verovapaasti omaan käyttöönsä tuomia alkoholijuomia säädelleet määrälliset kiintiöt alkoholijuomien valmisteveroja alennettiin tuntuvasti. Väkevien alkoholijuomien verot alenivat 44 %, liköörien, väkevien viinien yms. 40 %, viinien 10 % ja oluiden 32 % Virosta tuli EU:n jäsen. Alkoholijuomien kokonaiskulutus lisääntyi vuonna 2004 koko Suomessa vuoteen 2003 verrattuna 10,1 %. Asukasta kohti kokonaiskulutus 100 %:n alkoholina oli 10,3 litraa vuonna Kulutuksen tasossa oli merkittäviä eroja maakuntien välillä. Satakunnassa kulutettiin 8 litraa asukasta kohti. Alkoholisairauksiin ja tapaturmaiseen alkoholimyrkytykseen kuoli Suomessa 1860 henkeä vuonna Määrä oli 19,2 prosenttia suurempi kuin vuonna Myös päihtyneiden säilöönotot, rattijuopumukset sekä tapot ja törkeät pahoinpitelyt lisääntyivät huomattavasti, samoin päihdehuollon erityispalveluiden asiakas- ja käyntimäärät. Vuonna 2005 alkoholinkulutus oli suunnilleen vuoden 2004 tasoa. Työllistämispalvelun esimies Keijo Virtanen on itsekin tullut töihin työttömyy- 10-pyöräkuormaauto on varustettu 30 tonnin autonosturilla. Ammattimiehet ja -naiset osaavat hommansa neuvomattakin Porin kaupungin työllistämistöissä merkittävää tuotekehittelyä Porin kaupungin työllistämispalvelun (typan) töissä ei istuta tyhjän panttina. Työllistämispalvelu on tuottava yksikkö, joka hankkii omilla töillään ja tuotteillaan tulonsa, sanoo typan esimies Keijo Virtanen. Oman tuotekehittelymme tuloksia on bussipysäkki, suojakonki ja jätekatos sekä uusimpina tuotteina pyöräteline, myyntikoju ja soppatykki. Vuokraamme myös kalustoa, telineitä ja tarvikkeita. Saatavana on monenlaista tarpeellista muuttolaatikoista rakennustelineisiin saakka. Myös kuljetusja nostopalveluja on tarjolla. Kaupungille tilausten hinta on tosiedullinen, eikä se ulkopuolisillekaan maksa maltaita. Tarvittaessa myös työvoima tulee mukana. Työt tehdään omissa verstaissa Entisellä Porin puhelimen tontilla Ulasoorissa sijaitsee työllistämispalvelun oma iso kaarihalli, metalli- ja autoverstas sekä maalaamo. Niistä lähtee tarvittaessa mies, ajoneuvo, valmis tuote tai vuokrattava tavara tilaajalleen. Työllistämispalvelu työllistää pitkäaikaistyöttömiä, mihin kunta saa valtiolta tukirahoja. Muut tuotot tulevatkin tehtävistä töistä ja tuotteista. Pohjalla on vain pieni kaupungin pesämuna, mutta muuten yksikkömme tuottaa omat käyttövaransa, Virtanen sanoo. Työntekijöiden työllistymisajat vaihtelevat. Lyhimmät jaksot ovat vain joitakin kuukausia ja pisimmät työllistämisjaksot kolmella työnjohtajalla kestävät pari vuotta. Vakinaisia on vain kolme, esimies Keijo Virtanen, toimistonhoitaja Anne Leiviskä ja metallipajan etumies Antero Lehti. Talvisaikaan on työntekijöitä noin 15 ja kesällä määrä tuplaantuu. Niitä töitä tehdään, joiden tekijöitä on kulloinkin saatavilla. Tällä hetkellä hoituvat rakennus / saneeraustyöt, purkutyöt, metallityöt, muutot ja kuljetukset. Vuokrattavana on myös rakennustelineitä ( Haki-telineitä ) ja muuttolaatikoita sekä niiden kantajia ja pystyttäjiä. Vaikka töitä ja tekijöitä ei markkinoida eikä mainosteta erikseen, kulkee sana suusta suuhun. Matala profiili ei vääristä kilpailua. Töitä ja tekemistä on riittänyt. Valttinamme on myös tekemisen joustavuus. Voimme ottaa uuden homman tarvittaessa nopeammin kuin palokunta. Jos on vaikka klo 7 aloittanut jonkun työn, voi sen keskeyttää jo klo 8 kiireellisimmän tehtävän vuoksi. Monen alan ammattimiehet ja -naiset osaavat tehdä hommansa, kun ei mene heitä vain liikaa neuvomaan, Virtanen tiivistää työnjohtostrategiansa. Töihin työttömyyden kautta den kautta. Hänen työsuhteensa typassa alkoi vuonna Typa oli perustettu juuri vuotta aiemmin. Rakennusmestari Virtanen oli jäänyt työttömäksi betonituotetehdas Porin Kolmion konkurssin jäljiltä 90-luvun alun lamavuosina. Alussa sain aloittaa täällä työnjohtajana kahden vuoden pätkätyöllä, mutta onnekseni minut vakinaistettiin muutaman lisäsopimuksen jälkeen, Porissa syntynyt ja ikänsä elänyt Keijo Virtanen kertoo. Tästä työstä huomasin pian, että se vaatii monipuolista ammattitaitoa. Aiemmin olin johtanut vain rakennusmiehiä ja nyt jouduin johtamaan myös metalli-, sähkö-, putki-, auto- ja lasialan sekä muidenkin alojen ammattimiehiä. Mallituotteita, uusiokäyttöä ja tuotekehittelyä Työllistämispalvelu on hankkinut ja Kaupungintalon evakkomuuton Antinkadulle hoitivat sutjakkaasti työllistämispalvelun ihmiset. Suojakonkeja näkee monessa rakennuskohteessa kaupungilla. Metallipajan esimies Antero Lehti tarkastelee jätekatoksen kehikkoa. hankkii jatkuvasti sekä materiaalia, koneita ja kuljetuskalustoa käytettyinä ja ottaa ne uusiokäyttöön. Kekseliäisyys ja monipuoliset ammattilaiset osaavat jalostaa näistä toimivia tarve-esineitä ja kalusteita. Ajatuksena, joka on myös toteutunut, on ollut jalostaa esimerkiksi kromiputkista kehykset suunniteltuihin bussipysäkkeihin, kunnostaa vanhempaa muualta poistettua ajoneuvokalustoa, kiertää huutokaupoissa ja romuttamoissa tekemässä hyviä hankintoja. Meillä on kymmenkunta vanhempaa pakettiautoa, jokunen henkilöauto, 10-pyöräkuorma-auto, jossa on 30 tonnin autonosturi, henkilönostokori, soraja tukkikauha sekä trukki, kauhatraktori jne. Päätuotteita kuten bussipysäkkejä, jätekatoksia ja suojakonkeja näkee kulkiessaan kaupungilla eri puolilla. Onpa niitä myyty myös joihinkin naapurikuntiin ja tieliikelaitokselle. Tuotteille on haettu ja saatu mallisuojia ja suunnittelijat ovat saaneet pieniä aloitepalkkioita. Uudempaan tuotekehittelyä ovat Kemiralle äskettäin tehdyt tupakkikatokset. Eetunaukiolla on taas nähtävillä punainen myyntikoju, kaljakoju, jossa on kaarikatto polykarbonaattia ja seinät vaneria sekä ikkunat karkaistua lasia. Toimivan runsaan kuuden neliön sisätilan voi käyttäjä sisustaa mielensä mukaan. Koulujen keittiöistä poistetuista sähkökeittimistä, joissa on vesivaippa, olemme kehitelleet kaasuliekillä toimivia soppatykkejä, Keijo Virtanen esittelee uusinta innovaatiota. Kuvat:

8 14 15 Käyttäjätunnusten ja salasanojen sekamelska Jokapäiväisessä työelämässä suuri osa meistä kirjoittaa käyttäjätunnuksensa ja salasanansa aloittaakseen työt. Kun avaat tietokoneen, käyttäjätunnuksen ja salasanan merkitys on oleellinen asia. Porin kaupungin toimialueelle (PORI_NT) kirjautuaksesi kone kysyy käyttäjätunnustasi ja salasanaasi. Oletuksena on edellisen kirjautujan tunnus. Jotta voit kirjautua kaupungin verkkoon, on käyttäjätunnuksen, salasanan ja toimialueen oltava oikeat. Tarvittaessa tarkista ja vaihda käyttäjätunnus. Toimialueelle kirjautumisessa tarvittavaa tunnusta kutsutaan verkkotunnukseksi. Kirjauduttuasi toimialueelle saat tunnuksellesi määritetyt levypalvelut käyttöösi. Omaan/toimipisteesi tunnukseen on määritelty myös M:\-asema, jonne suositellaan tallentamaan tekemäsi asiakirjat. Jos kone menee rikki tai jotain muuta odottamatonta sattuu, tallentamasi työt M:\-asemalla säilyvät. Niiden noutaminen käyttöön onnistuu myös naapurin koneelta, kun kirjaudut koneelle omilla tunnuksillasi. Alla esimerkki verkkotunnuksesta ja salasanasta. Sähköposti Tiimiä eli sähköpostia lukiessasi tarvitset jälleen käyttäjätunnuksen ja salasanan. Tiimiä avatessasi käyttäjätunnuksesi on muotoa Sukunimi Etunimi. Normaali kirjoitussääntö, erisnimet kirjoitetaan isolla alkukirjaimella, pätee myös Tiimin käyttäjätunnusta kirjoitettaessa. Tämän tunnuksen ja salasanan avulla pystyt lukemaan sähköpostisi jokaiselta koneelta, johon on asennettu Teamware eli Tiimi. Samat tunnukset toimivat myös lukiessasi sähköpostisi Internetin välityksellä, muualta kuin kaupungin verkossa olevalta koneelta. Voyager, Effica, Arvi Porin kaupungilla on käytössään lukematon määrä eri sovelluksia, jotka aukeavat edellä mainittujen yhdistelmien tavoin. Eri ohjelmia käyttäessäsi Sinulle on luotu jokaiseen sovellukseen oma käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Opettele erottelemaan ja yhdistämään eri tarkoituksiin ja ohjelmiin luodut käyttäjätunnukset ja salasanat. Kun muistat käyttäjätunnus- ja salasanayhdistelmät, pystyt hyödyntämään niiden ominaisuuksia tarvittaessa myös muilla kaupungin verkkoon kuuluvilla koneilla. Tunnukset eivät siis ole tiettyyn koneeseen sidottuja. Perusasiana kuitenkin konetta käyttäessäsi ja avatessasi Sinun on tiedettävä oma/toimipisteesi verkkotunnus ja salasana. Kun haluat lukea sähköpostia, Sinun on tiedettävä oma/toimipisteesi sähköpostin käyttäjätunnus ja salasana. Tiimin käyttäjätunnus ei siis ole sama kuin verkkotunnuksesi tietokoneelle. Kun tiedät tarvitsemasi yhdistelmän, vältyt ehkä turhilta ongelmatilanteilta. Muistettavanasi ei siis ole ainoastaan salasana, vaan myös siihen sidoksissa oleva käyttäjätunnus. Oleellista on erottaa kirjautuminen koneelle ja sovellukseen, jota käytät. Joten muistamista on! Tarja Varpela Tietohallinto-osasto Lukkarinsilta valmistuu syksyllä Porin päiväksi Itä- ja Pohjois-Porin yhdistävästä Lukkarinsillasta tulee kaupungin uusin ja näyttävin silta. 195 metriä pitkä silta yhdistää itäisen Lukkarinsannan ja pohjoisen Isojoenrannan kaupunginosat. Näyttävyyttä sillalle tuovat 26 metriä korkeat valaisinpylväät, joiden odotetaan loistavan Kokemäenjoen tummassa usvaisessa virrassa jo tulevana syksynä. Viime vuoden keväällä alkaneet rakennustyöt ovat edenneet suunnitellusti. Lukkarinsilta on osa katuyhteyttä Pohjanmaantieltä Ruosniemeen asti. Tieliikelaitoksen urakkaan on kuulunut sillan ja katuyhteyksien rakentaminen Itä-Porin Varvourinjuopasta Pohjois-Porin rautatiepenkereeseen asti. Lukkarinsillan leveys on 13,8 metriä ja se tulee jakautumaan kaksisuuntaiseksi 4,2 metrin ajoväyliksi. Kevyen liikenteen 4,4 metriä leveä väylä kulkee sillan toista laitaa. Teräksinen liittopalkkisilta on kolmiaukkoinen eli maatukien lisäksi sillalla on kaksi välitukea joessa. Keskimmäisen aukon leveys on 75 metriä ja reuna-aukkojen leveys 60 metriä eli yhteensä 195 metriä. Alikulkukorkeus on keskiaukolla +5,54. Se tarkoittaa 5,20 metrin korkeutta keskivedenpintana mitattuna. Lukkarinsillasta tulee yhtä korkea kuin kilometrin päässä oleva rautatiesilta. Lukkarinsilta valmistuu elokuun loppuun mennessä ja katuyhteydet syyskuun loppuun mennessä. Uusi yhteys on tarkoitus ottaa käyttöön Porin päivänä Vuoden 2007 kevääseen jää vielä istutustöitä ja muita vähäisiä viimeistelytöitä. Uusia tukitoimia työssä jaksamiseen Kulttuurilehdessä ohjelmaa läpi kesän Toimitilayksikön siivoustoimessa ja kiinteistönhoidossa on meneillään yhteinen Uudistuvat voimavarat tyky- prosessi. Projektia on toteutettu yhteistyössä Työterveyslaitoksen kanssa. Projektin tavoitteena on kehittää työyhteisön toimivuutta ja hyvinvointia. Sen avulla halutaan löytää uusia käytännön tukitoimia ja voimavaroja työssä jaksamiseen. Projektin avaus keväällä2005 Pripoli- salissa. Tilaisuuteen osallistui yhtä aikaa koko kiinteistönhoidon ja siivouksen henkilökunta. Yhteistapaamiset jatkuivat pienemmissä ryhmissä, Työyhteisön kehittämispäivillä, neljä kertaa Kylpylähotelli Yyterissä. Työterveyslaitos lähetti työyhteisölle ennakkotehtävät, joita ryhmät pohtivat ennen tapaamisia. Projektin jatkuu edelleen ja sen vetovastuu siirtyy vastuualueiden johtajille Pasi Salolle ja Pirkko Hilvolle. Kiinteistönhoidon ja siivouksen henkilökuntaa Pripoli- salissa tyky- projektin aloitus tilaisuudessa. Siivoojia vakinaistettiin TPK:ssa Telan kokoushuoneessa, Posti-talolla, juotiin juhlakahvit seitsemän siivoojan vakinaistamisen sinetöivän työsopimusten allekirjoitustilaisuudessa. Laitoshuoltajat Ilona Grönman, Irma Leino, Maarit Mäkelä, Tuija Sookari ja Teija Österlund palkataan TPK:n palvelukseen lähtien. Porin Sataman siivouksen siirryttyä toimitilayksikön hoidettavaksi siirretään laitoshuoltajat Mirjami Lehtinen ja Birgit Kaski sekä siivooja Marika Honkala toimitilayksikön palvelukseen alkaen. TPK:n johtaja Jukka Kotiniemi oli tyytyväinen uusiin työntekijöihin, jotka ovat olleet motivoituneita työn ohessa suorittamaan laitoshuoltajan ammattitutkinnon. Joukon kuopuksella Marika Honkalalla laitoshuoltajan tutkintoon liittyvä näyttötyö oli edessä muutaman viikon kuluttua. Kuvassa Irma Leino, Teija Österlund, Ilona Grönman, Tuija Sookari, Maarit Mäkelä ja Marika Honkala (kuvasta puuttuvat Birgit Kaski ja Mirjami Lehtinen) Liiku terveemmäksi kunniakirja Porin Vedelle Porin Vesi oli ylivoimaisesti näkyvin hallintokunta Liiku terveemmäksi tapahtumassa. Kaupungilla on ilo palkita Porin Veden tiimi Liiku terveemmäksi kunniakirjalla. Tiimi päihitti muut hallintokunnat mennen tullen aktiivisuudellaan ja näyttävyydellään. Yhdessä liikkumisen ilo ja yhteinen tiimihenki ei jäänyt keneltäkään huomaamatta. Porin Vesi jakoi vettä hengästyneille jumppareille ja osallistui itsekin innokkaasti voimistelutuokioihin. Onneksi olkoon Porin Vesi! Kesän KulttuuriPorissa tapahtuu lehdessä esitellään kaupungin kulttuurilaitosten tarjoamia kulttuuririentoja. Koko kesän kattava ohjelma koostuu Porin kaupungin kulttuuritoimiston, Porin taidemuseon, Porin kaupunginkirjasto Satakunnan maakuntakirjaston ja Satakunnan Museon sekä sen alaisuuteen kuuluvien Luontotalo Arkin ja Rakennuskulttuuritalo Toivon palveluista. Lehdestä löytyy tietoa museoiden näyttelyistä, kirjaston listaamista kesälukuvinkeistä sekä elokuisen Pori Folkin ohjelmistosta. Tarjolla on monenlaisia aktiviteetteja kaikenikäisille toimijoille, joihin osallistumalla kukin voi kartuttaa tietämystään, hankkia elämyksiä sekä nauttia kesäisestä yhdessäolosta ja käytännönläheisestä puuhastelusta erilaisissa työpajoissa. KulttuuriPorissa tapahtuu lehteä jaetaan Porin matkailutoimiston info-pisteissä sekä edellä mainituissa kulttuurilaitoksissa. Näiden lisäksi lehteä voi lukea sähköisesti osoitteessa kulttuuri/ olevan linkin kautta. KulttuuriPorissa tapahtuu lehteä julkaisee Porin kaupungin kulttuuritoimi. Avoin amk järjestää opetusta myös kesällä Avoin ammattikorkeakouluopiskelu on käytännönläheistä korkeakouluopiskelua, jonka opetus on ammattikorkeakoulujen tutkintovaatimusten mukaista. Opetus on tarkoitettu kaikille opiskelemisesta kiinnostuneille iästä tai pohjakoulutuksesta riippumatta. Kankaanpään kuvataiteen toimipisteessä järjestetään avointa amk opetusta myös tulevana kesänä. Tarjolla on seuraavat opintojaksot: Kalligrafian kansainvälinen symposium ( ). Vaihtuva kuvataideterapia 2 op ( ). Valmistamme pigmenttejä 2 op ( ) Lisätietoja kesän kursseista ja avoimen ammattikorkeakoulun toiminnasta löydät osoitteesta: Jonna Šmrha Nostetta Metsäopistossa Kaupungintalo paketissa Leo-Pekka Tähti nyt myös ME-mies Lehtori Riitta Heinonen ja ensimmäiset Noste mestarit. Kuva: Kirsi Mäki. Porin ammattiopiston Metsäopistossa toukokuun viimeinen päivä oli merkittävä myös Noste-koulutuksessa. Metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavalta kurssilta ensimmäiset mestarit saivat tutkintotodistukset. Yhdeksän innokasta rautaisen ammattitaidon työelämässä hankkinutta metsuria aloitti metsämestarin erikoisammattitutkintoon valmistavassa koulutuksessa syksyllä Lehtori Riitta Heinosen ansiokkaasti luotsaama kaksivuotinen koulutus päättyy tämän vuoden lopussa. Kaksi ensimmäistä metsätyön mestaria, Antti-Veikko Isosalmi ja Rauno Risunen pääsivät tavoitteeseensa ennätysajassa. Opiskelijoitten työnantajat ovat olleet koulutuksen suunnittelussa vahvasti mukana alusta lähtien. Työelämän tarpeista lähtevä koulutus toteutetaan työn ohella monimuoto-opiskeluna. Henkilökohtaisten opiskelu- ja näyttösuunnitelmien mukaan etenevään kurssiin sisältyy joitakin yhteisiä opintopäiviä oppilaitoksessa tai maastossa. Opiskelijoille kotiin toimitetun etämateriaalin lisäksi käytännön työn opetusta annetaan myös kurssilaisten omilla työmailla. Vaativan erikoisammattitutkinnon suorittaminen työn ohella on varsin haastava tehtävä sekä opiskelijalle että oppilaitokselle. Pitkälle viety henkilökohtaistaminen ja tiivis yhteistyö työelämän kanssa ovat kuitenkin johtaneet hyvään tulokseen. Palaute koulutuksesta on ollut hyvin myönteistä. Suomalais-unkarilaista ystävyyttä Porissa Porin kaupunki ja Suomen Kuntaliitto järjestivät kymmenennen suomalais-unkarilaisen ystävyyskuntakokouksen Porissa. Kokoukseen osallistuivat ystävyyskuntasuhteessa keskenään olevat unkarilaiset ja suomalaiset paikkakunnat sekä mm. ystävyysseurojen edustajat Unkarista ja Suomesta. Ystävyyskuntakokous järjestettiin viimeksi kolme vuotta sitten Balatonfüredissä. Teknologiakeskus Pripolissa pidetyn kokouksen pääteemana oli Euroopan laajuinen verkottuminen kuntien ja kaupunkien kehittämisen välineenä. Lisäksi esillä olivat mm. Suomen EU-puheenjohtajuuskausi ja paikallisen itsehallinnon toimintaympäristön muutokset. Kaksipäiväistä kokousta seurasivat unkarilaisten edustajien vierailut suomalaisiin ystävyyskaupunkeihinsa. Porin kaupungintalo paketoitiin toukokuun lopussa remonttia varten ja nelisenkymmentä kanslian työntekijää siirrettiin evakkoon Rosenlewin entisen pääkonttorin tiloihin Antinkatu 2:een. Nämä tilat kaupunki hankki omistukseensa noin vuosi sitten. Takaisin on määrä palata korjattuun ja ehostettuun taloon vuoden 2007 lopulla 450-vuotisjuhlien kynnyksellä. Sitä ennen saavat matkailijat kuulla Junneliuksen palatsina alkujaan tunnetun kaupungintalon historiasta kaupunkijunasta tai muualta. Italialaisvaikutteinen uusrenessanssipalatsi valmistui alkujaan vuonna 1895 ja kaupunki osti sen Porin kaupungin atk-tukihenkilönä työskentelevä Leo-Pekka Tähti saavutti tavoitteensa myös 100 metrin pyörätuolikelauksessa uudella maailmanennätysajalla 13,88. Ateenan kaksinkertainen paralympiavoittaja kelasi ajan toukokuussa Ibachissa Sveitsissä. Entinen Jeff Trappetin tekemä ME-aika parani 0,11 sekuntia. Pripolissa tapasivat Porin ystävyyskaupunki Egerin kaupunginjohtaja Imre Nagy Unkarista, Unkarin suurlähettiläs Suomessa András Hajdu, Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen ja Porin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Sampsa Kataja. vuonna Taloa entisöitiin viimeksi 1990-luvulla. Asiantuntijat pitävät arkkitehti August Krookin suunnittelemaa taloa yhtenä aikakautensa hienoimmista koko maassa. VAATII VASTAUKSEN Onko tuulella ystävää Porissa? Suomen Hyötytuuli Oy:n uusin voimala kotimainen 3 MW:n laitos on pystytetty Tahkoluotoon kesäkuussa Laitos otetaan tuotantoon kesä- heinäkuussa Laitoksen tornin korkeus on 90 m ja roottorin halkaisija noin 90 m, joten lavan kärki käy 135 m korkeudella. Laitos tuottaa sähköä normaalituulivuonna noin kwh. Mikä yhtiö on Suomen Hyötytuuli Oy, jonka toimitusjohtaja Timo Mäki vastaa tässä tuulivoimakysymyksiin. Mitkä ovat yhtiön taustavoimat? Suomen Hyötytuuli Oy on tuulivoiman tuotantoyhtiö, jonka omistavat yhdeksän kaupungin energiayhtiöt. Yksi omistajista on Pori Energia Oy. Yhtiö tuottaa sähköä osakkailleen. Yhtiön tuulipuistot sijaitsevat Porissa ja Raahessa. Sähkön tuotantomme vuonna 2005 oli kwh. Hyötytuuli Oy on Suomen suurin tuulivoiman tuottaja, yhtiö tuottaa kolmanneksen maamme tuulivoimasta. Hyötytuuli hankkii laitosten huolto- ja kunnossapitopalvelut Pori Energia Oy: ltä joka on tällä hetkellä maamme johtava tuulivoiman huoltopalvelujen tuottaja. Miten tuulivoima-asioista päätetään ja mitä lupia tarvitaan? Yhtiömme merituulipuiston Ympäristövaikutusten selvitys (YVA) on parhaillaan menossa. Selvitys valmistuu vuonna Tuulipuisto sijoittuisi Tahkoluodon edustalle. Mahdolliset investointipäätökset tehdään aikaisintaan vuonna Merituulipuiston 1. vaihe koostuisi tuulivoimalasta. Laitosten koko on todennäköisesti samaa luokkaa kuin uusimman Tahkoluodon tuuli- voimalan. Merituulipuiston ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan voi tutustua Hyötytuulen www. sivuilla osoitteessa tai Lounais-Suomen Ympäristökeskuksen www. sivuilla. Tuulivoimalan vaatimat luvat riippuvat hankkeen suuruudesta ja sijoituspaikasta. Merituulipuiston lupaprosessi kestää vuosia. Ensin tehdään YVA selvitys, sitten haetaan ympäristölupaa ja tämän jälkeen rakennuslupaa. Onko tuulivoimassa muutakin tärkeää kuin tuuli? Tuulivoiman rakentamispaikan valinnassa keskeinen kysymys on tuuli. Riittävän tuulisuuden lisäksi on varmistettava sähköverkon läheisyys, ympäristöön liittyvät kysymykset, tieolosuhteet ja perustusolosuhteet. Miten tuulivoiman hyötykäyttöä pitäisi arvioida, mitkä ovat hyödyt ja haitat? Tuulivoiman etu on ympäristöystävällisyys. Tuulivoima on puhdasta kotimaista energiaa. Tuulivoiman haittana ovat korkeat investointikustannukset tuotettuun Loma-asuntomessuille kokenut projektipäällikkö Reposaaren Konepajan ja Kirkkorannan alue toimii vuoden 2008 loma-asuntomessualueena. Alueelle on kaavoitettu 26 tonttia. Rantatonteille rakennettavat ympärivuotisesti asuttavat kalastajamökit ja huvilat ovat suomalaiseen makuun sopivan kotoisen kokoisia m 2. Loma-asuntomessujen projektipäällikkönä aloittanut kokemäkeläisellä Kirsi Sainio-Taskisella on monen vuoden työkokemus erilaisista projekteista Museoliiton ansiomitali Sirkka-Liisa Hakalalle Suomen Museoliitto jakaa vuosittain museotyössä pitkän työsaran tehneille, ansioituneille alan ammattilaisille liiton ansiomitalin. Tänä vuonna yksi mitalisteista on Satakunnan Museon maakuntatutkija Sirkka-Liisa Hakala. Museoliiton ansiomitali luovutettiin valtakunnallisilla museopäivillä Espoossa. ja tapahtumista. Viimeksi hän toimi Kalevan kisojen pääsihteerinä vuonna Sainio-Taskisen tavoittaa Teknisen palvelukeskuksen tiloista Valtakadulta, kunnes messutoimisto avaa ovensa postitalon kivijalassa Yrjönkatu 6:ssa syksyllä. Emme ole tekemässä vain hienoja kulisseja messuviikkojen ajaksi. Tarkoitus on tehdä viihtyisä ja Maakuntatutkijan virasta tänä keväänä eläkkeelle jäänyt Sirkka-Liisa Hakala on tehnyt kolmikymmenvuotisen uran museoalalla. Sirkka-Liisa Hakala on arvostettu maakunnan kulttuuriperinnön tutkija ja asiantuntija. Satakunnassa, Kiikassa syntyneelle Sirkka- Liisa Hakalalle Satakunta ja satakuntalaisuus on ollut tuttu energiamäärään nähden. Tuulivoimaa ei voi sellaisenaan verrata muihin sähköntuotantomuotoihin, koska tuottaja ei voi valita milloin sähköä tuotetaan. Tuulivoima ei ole perusvoimaa, mutta päästöttömyytensä vuoksi sillä on oma roolinsa muuta tuotantoa täydentävänä sähköntuotantomuotona. Mökkiläiset ovat pelänneet meluhaittoja ja voimalan siipien aiheuttamaa välkehtivää valoilmiötä. Onko pelolle aihetta? Kysymyksessä esitetyt ongelmat voidaan välttää tuulivoimaloiden oikealla sijoituksella. Esim. Suomen Hyötytuuli Oy: n merituulipuiston ympäristövaikutusten selvityksessä tehdään melumallinnus ja vilkkumisvaikutuksen selvitys. Mikäli rakentaminen toteutuu, laitokset sijoitetaan niin, ettei ongelmia aiheudu. Miten valtio suhtautuu tuulivoimaan, tuetaanko sitä ja kuinka paljon Suomessa? Onko tuulivoiman hyötykäyttö kannattavaa? Valtio tukee tuulivoiman rakentamista noin 30 %:n investointituella. Tuulivoima saa lisäksi tuotantotukea 0,69 senttiä / kwh. Tällä hetkellä tuottajan näkökulmasta tuulivoimaa kannattaa rakentaa em. tukitasolla vain erinomaisille tuotantopaikoille kuten Tahkoluotoon. Parhaillaan (kesäkuussa 2006) Suomen eduskunta käsittelee energia- ja ilmastostrategiaa. Aiemassa ilmastostrategissa oli tavoitteena, että tuulivoimalla tuotettaisiin vuonna % maamme sähköstä. Uuden strategian linjaukset määrittelevät paljolti eri sähköntuotantomuotojen, myös tuulivoiman, aseman tulevaisuudessa. Koska pääperiaatteeksi on ennakkotietojen mukaan määritelty, ettei mitään päästövapaata sähköntuotantomuotoa suljeta pois, oletan että tuulivoimaa rakennetaan Suomeen myös tulevaisuudessa. Kuva: Siina Repo turvallinen elinympäristö huomioiden sekä uudet asukkaat että vanhat reposaarelaiset, Sainio-Taskinen kaavailee. Kuva: jo lapsuudesta ja nuoruudesta. Satakunnan Museoon hän tuli tutkijaksi vuonna Maakuntatutkijan virkansa lisäksi hän on toiminut Satakunnan Museon vs. museonjohtajana vuosina Ennen Satakunnan Museoon tuloaan hän työskenteli Helsingin yliopiston kansatieteen laitoksen assistenttina.

9 16 KarhunPalvelus Kuvat: Kari Kuisman, luokanopettajan, kahden lapsen isän ja innokkaan raviveikkaajan, suuri haave on oman lasistudion perustaminen. Hän nauttii matkoistaan Riikaan, lasitaiteen kehtoon, missä hänet otetaan ennakkoluulottomasti ja ystävällisesti vastaan porilaisena lasitaiteilija Kuismana. Maailmalla lasitaiteilija kotona opettaja,, Kuisma Lasi elää ja liikkuu eri valoissa. Siitä lähtee välkähdyksiä. Se peittää, vääristää ja kätkee. Monet hämmästelevät kirkkaan lasin vihreää poikkileikkausta. Mitä vanhempaa lasia, sitä vihreämpää se on, huhtikuussa Suomen lasitaiteilijat ry:n jäseneksi kelpuutettu Kari Kuisma kertoo. Yli puolet taiteilijan käyttämästä materiaalista on kierrätyslasia eli ikkunalasien leikkausjätettä. Kuisman autotalliin on kertynyt täyteen erikokoisista ja -värisistä lasinpalasista. Uusi lasivarasto on parhaillaan tekeillä. Materiaalia on oltava heti saatavilla, kun tulee tarve suunnitella uusia veistoksia. Kun kyllästyin maalaamiseen, piti saada jotain uutta tekemistä. Kiinnostuin lasista ystäväni ja opettajakollegani Sylvia Saila- Kuusmanin kautta, joka opiskeli lasitaidetta työväenopistossa. Siitä on nyt kaksikymmentä vuotta. Taiteilija tekee jonkin verran lyijylasitöitä lahjaksi. Niiden tekeminen on kuitenkin se verran kallista ja työlästä, että hän keskittyy pääasiassa lasiveistoksiin. Kuisma kuuluu Porin taitelijaseuran lisäksi myös Viipurin taiteilijaseuraan. Hän on niitä harvoja satakuntalaisia, joille on myönnetty Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n kultainen mitali kulttuurin hyväksi tehdystä työstä. Lasia käsitellessä ei välty haavoilta Vaikka Kuismalla on paljon kokemusta lasin käsittelystä, niin useinkaan hän ei ole selvinnyt haavoitta. Suojakäsineet vaikeuttaisivat työntekoa, sillä ne eivät anna samanlaista tuntumaa materiaaliin mitä paljain käsin askartelu. Kuisman kotiin on kertynyt kotiin hyllykaupalla erilaisia lasiveistoksia. Veistosten säilytys ja kuljetus aiheuttaakin taiteilijalle pään vaivaa. Lasi on yllättävän raskas materiaali, varsinkin kun sitä on suuri määrä tiiviisti yhteen liimattuna. Veistos saa painaa enintään kiloa, että sitä jaksaa liikutella. Lasiveistokset vievät autossa kauhean tilan. Niitä ei pysty pinoamaan samalla tavalla päällekkäin kuten tauluja. Näyttelyn pystyttämisessä ei käy käden käänteessä. Teosten pakkaaminen ja kuljettaminen, näyttelyn pystyttäminen ja purkaminen vie yllättävän paljon aikaa ja vaivaa. Kuismalla on onneksi paljon apua Raija-vaimostaan, joka itsekin taiteilijana ymmärtää luovan tekemisen tuskaa. Opettaja Kuisman pitkä kesäloma kuluu mökillä Hanhiluodossa lasiveistoksia tehden. Taiteilijapariskunnan kesken ei synny kilpailua. Molemmilla on omat projektinsa. Rouva Kuisma tekee lasi-, teräs- ja tekstiilitöitä, erilaisia installaatioita ja batiikkia. Lisäksi Raijalla on monia edustus- ja luottamustehtäviä, joiden hoidossa aviomiehen apu on monesti tervetullutta. Taiteilijaseuran puheenjohtajana Raija on tunnettu kasvo Porin kulttuuripiireissä. Maailmalla lasitaitelijakin tuntee arvonsa Latvian arvostetussa taideakatemiassa opiskellut Kuisma on pitänyt useita näyttelyitä ulkomailla ja työskennellyt kesäisin residensseissä muun muassa Prahassa, Barcelonassa ja Ateenassa. Ulkomailta saa paljon virikkeitä ja ennen kaikkea siellä ystävystyy samanhenkisiin taiteilijoihin. Näyttävät Tiffany- ja lyijylasimaalaukset ovat Suomessa hyvin harvinaisia. Ulkomailla lasitaiteen suosio ja arvostus on aivan toista luokkaa. Latvia, Liettua ja Tshekki ovat lasintekijälle ihanteellisia maita. Kuisma toteaakin, ettei kukaan ole sankari omalla kotikentällään. Riiassa kaupungin kulttuuritoimen väki kierrätti minua kohteissa, joissa oli näyttäviä lasimaalauksia. Esimerkiksi joidenkin koulujen juhlasalien isot ikkunat ovat lyijylasitöitä ja niitä oli myös kahviloissa ja ravintoloissa. Siellä oli enemmän lyijylasitöitä kuin olen koko elämässäni nähnyt. Kuisma on hyödyntänyt osaamistaan myös kotinsa sisustamisessa. Saunan ovessa ja ikkunassa komeilevat itse tehdyt lyijylasityöt. Makuuhuoneita koristavat lasiset pukeutumissuojista käyvät tilanjakajat sekä joitakin Tiffany-lamppuja. Veistoksia syntyy mökin terassilla Kesä on otollisinta aikaa lasitaiteen tekemi- seen. Kuismasta on hienoa päästä työskentelemään ulos, pois tinanesteen ja liiman käryisestä sisäilmasta. Hanhiluodon mökin isolla terassilla, luonnon helmassa kelpaa sovitella lasinpaloja yhteen. Mökin pihatöiden lisäksi Kuisma saa aikansa kulumaan raviurheilun parissa. Taitelija myöntää olevansa kova toto-pelaaja. Veikkausinto selittynee oman isän omistamilla ravihevosilla. Jos kaikki vuosien aikana veikkaukseen laitetut rahat koottaisiin yhteen, olisi siinä kova voittopotti kasassa, Kuisma myhäilee. Porin Taiteilijaseura ry:n ylläpitämä taidegalleria Portait Galleria siirtyi toukokuussa Antinkadulta uusiin avarampiin tiloihin Sokoksen toiseen kerrokseen. Vanhasta näyttelytilasta Kuisma havittelee omaa työtilaa. Kuisman oppilaat ovat myös taitavia käsistään Kun opettajan työssä joutuu olemaan jatkuvasti äänessä, on lasinveistäminen hyvää vastapainoa. Työskentelen yksin se on hyvin rauhoittavaa, vuodesta 1982 Vähärauman koululla luokanopettajana toiminut Kuisma toteaa. Vaikka Kuisma kannustaa oppilaitaan luovaan työskentelyyn ja itseilmaisuun, ja on valmis puhumaan taideopetuksen puolesta, ei hän miellä itseään koulumaailman kummajaiseksi. Kuisma on saanut oppilaansakin innostumaan lasitöistä, joita tehdään muutama lukuvuodessa. Erityisesti lapset ovat halunneet tehdä Tiffany-tekniikalla eläinhahmoja pienistä lasinpalasista. Kuisma on ylpeä monista oppilaistaan, jotka ovat pärjänneet hyvin valtakunnallisissa taidekilpailuissa. Voittoja on tullut muun muassa kansainvälisistä Osuuspankkien kuvaamataidon kilpailuista, Hockey Night - joulukorttikilpailusta sekä Hevosen viikko - piirustuskilpailusta.

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO

TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO TYÖYHTEISÖN TASA-ARVO KOULUTUKSEN TAVOITTEET JA SISÄLTÖ Tavoitteet: Ymmärtää keskeinen lainsäädäntö sukupuolten välisestä tasa-arvosta organisaation näkökulmasta Ymmärtää sukupuolten välisen tasa-arvon

Lisätiedot

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA

JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA JOKILAAKSOJEN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN TASA-ARVO- ja YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA Hyväksytty hallituksessa 30.05.2013 43 Sisällysluettelo 1 JOHDANTO... 3 2 TASA-ARVOSUUNNITELMAN TARKOITUS JA TAVOITE... 3 3 TASA-ARVOKYSELYN

Lisätiedot

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko.

SUBSTANTIIVIT 1/6. juttu. joukkue. vaali. kaupunki. syy. alku. kokous. asukas. tapaus. kysymys. lapsi. kauppa. pankki. miljoona. keskiviikko. SUBSTANTIIVIT 1/6 juttu joukkue vaali kaupunki syy alku kokous asukas tapaus kysymys lapsi kauppa pankki miljoona keskiviikko käsi loppu pelaaja voitto pääministeri päivä tutkimus äiti kirja SUBSTANTIIVIT

Lisätiedot

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun

Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun Tasa-arvosuunnitelma Ammattikorkeakoulun hallitus hyväksynyt 1.2. 7a Tavoitteena tasa-arvoinen Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu Tasa-arvolaki velvoittaa oppilaitoksia tekemään

Lisätiedot

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.

Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto. Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017. Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12. Parikkalan kunta Henkilöstöhallinto Tasa-arvosuunnitelma 2016 2017 Yhteistyötoimikunta 11.11.2015 / 11 Henkilöstöjaosto 10.12.2015 / 18 1 Tasa-arvosuunnitelma vuosille 2016-2017 Tasa-arvotilanteen selvitys

Lisätiedot

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+

Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ 1,2 1 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1 Porvoon kaupunki 2011 Henkilöstökysely QPS 34+ Porvoo 2011 - Borgå 2011 N = 1273 Sukupuoli 100 % 90 % 80 % 81 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 18 % 10 % 0 % mies nainen Ikäryhmä

Lisätiedot

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014?

Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? Miten voi satakuntalainen yrittäjä vuonna 2014? TUTKIMUS Tutkimus yrittäjien hyvinvoinnista Kohderyhmänä ne Satakunnan Yrittäjät ry:n jäsenet, joiden sähköpostiosoite tiedossa (3 296 jäsentä) Sähköinen

Lisätiedot

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY

TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSKYSELY 1. Sukupuoli nmlkj Nainen nmlkj Mies nmlkj Ei yksiselitteisesti määriteltävissä 2. Ikä nmlkj alle 31 vuotta nmlkj 31 40 vuotta nmlkj 41 0 vuotta nmlkj yli 0 vuotta 3.

Lisätiedot

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50

SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 SUKUPUOLI % Nainen 50 Mies 50 IKÄ % 18 24 9 25-34 35-44 26 45-54 30 55-60 13 Yli 60 7 ASEMA % Työntekijä 23 Alempi toimihenkilö 13 Ylempi toimihenkilö 31 Johtava asema 6 Opiskelija 9 Perhe-/opinto-/vuorotteluvapaalla

Lisätiedot

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta

Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta Tasa-arvo työpaikalla - lainsäädäntömuutokset luottamusmiehen työn kannalta STTK:n luottamusmies 2015 -seminaarin työpaja to 7.5.2015 klo 13.15-13.55 Anja Lahermaa, lakimies, STTK Tasa-arvolain muutokset

Lisätiedot

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015

Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Etätyökysely henkilöstöstölle 22.1.-2.2.2015 Olen kokenut etätyön hyväksi työskentelytavaksi Saan etätyöpäivän aikana pääosin tehtyä suunnittelemani työt Ohjeistus etätyön tekemiseen on ollut riittävää

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014

MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 MUN TALOUS -HANKE 2014 / KYSELYN KOONTI JULKAISUVAPAA 14.7.2014 Mun talous -hanke teetti toukokuussa 2014 kyselyn porilaisilla toisen asteen opiskelijoilla (vuonna -96 syntyneille). Kyselyyn vastasi sata

Lisätiedot

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2.

Kuka on arvokas? Liite: EE2015_kuka on arvokas_tulosteet.pdf tulosta oppilaiden lomakkeet tehtäviin 1 ja 2. Kuka on arvokas? Jotta voisimme ymmärtää muiden arvon, on meidän ymmärrettävä myös oma arvomme. Jos ei pidä itseään arvokkaana on vaikea myös oppia arvostamaan muita ihmisiä, lähellä tai kaukana olevia.

Lisätiedot

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1

Vastausprosentti % Kuntaliitto 2004, n=202 Kuntaliitto 2008, n=198 Kuntaliitto 2011, n=220. Parempi Työyhteisö -kysely Työterveyslaitos 1 Vastausprosentti % 9 8 75 74 67 Kuntaliitto 4, n=2 Kuntaliitto 8, n=198 Kuntaliitto 11, n=2 Työterveyslaitos 1 Parempi Työyhteisö -Avainluvut 19 Työyhteisön kehittämisedellytykset 18 Työryhmän kehittämisaktiivisuus

Lisätiedot

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA

PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 1 Yht.tmk 15.3.2007 4 PUNKALAITUMEN KUNNAN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUS- SUUNNITELMA 2 SISÄLLYSLUETTELO sivu 2 1. JOHDANTO sivu 3 2. TAVOITTEET JA ARVOT TYÖPAIKKOJEN TASA-ARVON JA sivu 3 YHDENVERTAISUUDEN

Lisätiedot

TASA- ARVOSUUNNITELMA

TASA- ARVOSUUNNITELMA TASA- ARVOSUUNNITELMA Kaupunginhallituksen 2.10.2012 165 hyväksymä Haapajärven kaupungin tasa-arvosuunnitelma Tasa-arvolain 6a.n mukaan tasa-arvosuunnitelma on selvitys työpaikan tasaarvotilanteesta ja

Lisätiedot

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto

Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto Pohjoisen Keski-Suomen ammattiopisto NUORTEN KOULUTUKSEN VALMISTUVIEN OPISKELIJOIDEN PALAUTE KEVÄT 2015 Vastausprosentti: 79,9 % Työ, työnhaku ja työllistyminen 1. Mikä seuraavista vaihtoehdoista kuvaa

Lisätiedot

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry

Minun elämäni. Mari Vehmanen, Laura Vesa. Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minun elämäni Mari Vehmanen, Laura Vesa Kehitysvammaisten Tukiliitto ry Minulla on kehitysvamma Meitä kehitysvammaisia suomalaisia on iso joukko. Meidän on tavanomaista vaikeampi oppia ja ymmärtää asioita,

Lisätiedot

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin

Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Tervetuloa Teinilän Lastenkotiin Lapsen nimi: LASTEN OIKEUKSIEN JULISTUS Lapsella on oikeus Erityiseen suojeluun ja hoivaan Riittävään osuuteen yhteiskunnan voimavaroista Osallistua ikänsä ja kehitystasonsa

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 8.11.2012 Lahti 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lahden alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Lahdessa opiskelevat nuoret. Vastaajat opiskelevat ammattikorkeakoulussa

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus

TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E. Selvitys. Käynnistys. Seuranta. Suunnittelu. Toteutus TASA-ARVOSUUNNITELMA OSAKSI TYÖPAIKAN YHTEISTOIMINTAA P R O S E S S I Seuranta Käynnistys Selvitys Suunnittelu Toteutus ao/amää/kalvot2004/tasa-arvolaki 2005 uusi 1 1. Tasa-arvosuunnitelman laatiminen

Lisätiedot

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi

Suomalainen. työelämätietous. Pikku-koto kurssi Suomalainen työelämätietous Pikku-koto kurssi Työelämätietoutta - Suomalaisia pidetään ahkerasti työtä tekevänä kansana. - Erityisen haluttuja työntekijöitä tulee Pohjanmaalta. - Nykyisin Suomessa on paljon

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN

VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN VARSINAIS-SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRIN HENKILÖSTÖPOLIITTINEN TASA-ARVO- JA YHDENVERTAISUUSSUUNNITELMA 2015 2017 Hyväksytty hallintojaostossa 17.8.2015. 2 (6) 1. Johdanto Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin

Lisätiedot

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta

Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta ja vapaaehtoistoiminnasta Haastattelukysely 12.9.2011 Lanun aukiolla SOSIAALIALAN OSAAMISKESKUS VERSO 11. marraskuuta 2011 Kyselyllä tietoa Kumppanuuskeskuksesta

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI

YRITTÄJIEN HYVINVOINTI YRITTÄJIEN HYVINVOINTI Yrittäjien työhyvinvointikysely 2013 tulokset 4.9.2013 Kati Huoponen, Mari Merilampi ja Jouni Vatanen TAUSTAA Kysely lähetettiin yli 10 000:lle Ilmarisen yrittäjäasiakkaalle Kyselyyn

Lisätiedot

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta.

Yhdenvertaisuussuunnittelun tarkoituksena on tunnistaa ja poistaa käytäntöjä, jotka aiheuttavat ja ylläpitävät eriarvoisuutta. Suomen Sulkapalloliiton yhdenvertaisuus- ja tasa-arvosuunnitelma Hyväksytty liittohallituksessa 9.12.2015 Yhdenvertaisuusperiaatteen mukaisesti kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan,

Lisätiedot

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA

YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA 1 YHTEISTYÖ TYÖKYVYN ARVIOINNISSA Jari Korhonen Liikelaitoksen johtaja, työterveyshuollon erikoislääkäri Joensuun Työterveys Joensuu 26.4.2013 7.5.2013 Jari Korhonen, johtaja, Joensuun Työterveys 2 Mitä

Lisätiedot

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi

Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Konttorirotasta oman työn tuunaajaksi Osa 1: Kuinka valmiita me olemme? Tutkimuksen perustiedot Tutkimukseen on haastateltu 1000 suomalaista Kohderyhmänä olivat 18-64 -vuotiaat pois lukien eläkeläiset

Lisätiedot

Savonlinnan kaupunki 2013

Savonlinnan kaupunki 2013 Savonlinnan kaupunki 2013 Kuntasi työhyvinvointisyke Yleistä kyselystä Savonlinnan kaupungin työhyvinvointikyselyssä kartoitettiin organisaation palveluksessa olevien työntekijöiden työhyvinvointi ja siinä

Lisätiedot

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3

AJANILMAISUT AJAN ILMAISUT KOULUTUSKESKUS SALPAUS MODUULI 3 AJAN ILMAISUT AJAN ILMAISUT 1. PÄIVÄ, VIIKONPÄIVÄ 2. VUOROKAUDENAIKA 3. VIIKKO 4. KUUKAUSI 5. VUOSI 6. VUOSIKYMMEN, VUOSISATA, VUOSITUHAT 7. VUODENAIKA 8. JUHLAPÄIVÄT MILLOIN? 1. 2. 3. 4. maanantai, tiistai,

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Miten jaksamme työelämässä?

Miten jaksamme työelämässä? Miten jaksamme työelämässä? työelämän haasteet Työhyvinvoinnin asiantuntija Tiina Holappa Sisältö: Työelämän haasteet Työelämän tämän hetkiset trendit Tilastoja suomalaisten eläköitymisestä Työurat pidemmiksi

Lisätiedot

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke

Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke 10.4.2015 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & Avanti-hanke AVANTIBOOK Nro 6 Seinäjoen kaupungin Työllisyyspalvelut & AVANTI-HANKE Työllisyyden kuntakokeiluhanke Kaupungin Työllisyyspalvelut Seinäjoki

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 13.9.2012 Seinäjoki 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -Seinäjoen raportissa käsitellään sekä Tamperelaisten että Seinäjokelaisten nuorten vastauksia.

Lisätiedot

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS

TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS TASA-ARVON EDISTÄMINEN JA PALKKAKARTOITUS 1 15.4.2015 Naisten ja miesten tasa-arvo työelämässä Naisten ja miesten tosiasiallisissa oloissa tuntuvia eroja Työelämässä rakenteita, jotka ylläpitävät sukupuolten

Lisätiedot

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero

Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet. Marja-Sisko Paloneva lukiapuvälineasiantuntija Datero Lukemisen ja kirjoittamisen kompensoivat apuvälineet lukiapuvälineasiantuntija Datero Esityksen sisältö Johdanto 1. Lukiapuvälinepalvelut Suomessa 2. Oppiminen ei ole vain lukemista ja kirjoittamista 3.

Lisätiedot

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS

SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS A SUOMI EUROOPASSA 2002 -TUTKIMUS GS1. Alla kuvaillaan lyhyesti ihmisten ominaisuuksia. Lukekaa jokainen kuvaus ja rastittakaa, kuinka paljon tai vähän kuvaus muistuttaa teitä itseänne. a. Ideoiden tuottaminen

Lisätiedot

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö

Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työpaikan ja työterveyshuollon yhteistyö Työterveyshuolto = työnantajan järjestettäväksi säädettyä työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden toimintaa, jolla edistetään 1) työhön liittyvien

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa. TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Loviisa TRENDIT, N=68, vastausprosentti keskimäärin 62, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:31:45 2014 TULOKSET N=18, vastausprosentti keskimäärin 60,

Lisätiedot

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset

Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Moniasiakkuus ja osallisuus palveluissa -seminaari 4.10.2012 Moniammatillinen yhteistyö ja asiakaskokemukset Riikka Niemi, projektipäällikkö ja Pauliina Hytönen, projektityöntekijä, Jyväskylän ammattikorkeakoulu

Lisätiedot

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen

28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus. Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen 28.4.2015 Pia Hägglund, Pohjanmaan tulkkikeskus Monikulttuurisuus ja perehdyttäminen Monikulttuurinen työpaikka? Mitä se merkitsee? Onko työyhteisömme valmis siihen? Olenko minä esimiehenä valmis siihen?

Lisätiedot

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin?

Haastateltavan nimi: Ajankohta: Tehtävä: Valmistaudu haastatteluun ja varmista, että sinulla on selkeä näkemys/vastaus seuraaviin kysymyksiin? TYÖPAIKKAHAASTATTELU Voit käyttää tätä työpaikkahaastattelun käsikirjoitusta apuna haastattelutilanteessa. Tulosta käsikirjoitus ja tee omia merkintöjä ennen haastattelua, sen kuluessa ja haastattelun

Lisätiedot

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.

Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma. * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02. 1 Uudenkaupungin kaupungin tasa-arvosuunnitelma * Yhteisty ötoimikunta 29.11.2006 * Yhteisty ötoimikunta 17.01.2007 * Kaupunginhallitus 05.02.2007 1 Johdanto Tasa-arvosuunnitelman laatiminen perustuu lakiin

Lisätiedot

Kotimainen kirjallisuus

Kotimainen kirjallisuus Kotimainen kirjallisuus Kysely lähetettiin 80 kotimaisen kirjallisuuden alumnille, joista 27 vastasi. Vastausprosentti oli 34 %. Vastaajista 89 % on naisia. Vastaajien keski-ikä on 35 vuotta. Opintojen

Lisätiedot

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.

Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8. Kevään 2014 valmistumiskyselyn tulokset Askola + TRENDI N=218, vastausprosentti keskimäärin 72, 01.05.2010-31.05.2014 Ajankohta: 11.8.2014 10:39:29 2014 Kaikki koulutusalat, N=40, vastausprosentti keskimäärin

Lisätiedot

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista.

Henkilökuntaa rekrytoitaessa noudatetaan voimassa olevia sääntöjä ja määräyksiä pätevyysvaatimuksista ja kelpoisuusehdoista. ALAVIESKAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA 1. Tavoitteet Kunnanvaltuusto 26.9.2006 19 Tavoitteena on tasa-arvoinen, yhteistyökykyinen ja kehittyvä sekä hyvää tulosta tekevä työyhteisö, jossa tasa-arvo on osa

Lisätiedot

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko

ETÄTYÖN EDISTÄMINEN. Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä. Mari Raininko ETÄTYÖN EDISTÄMINEN Agronomiliitto ry:n jäsenten kokemuksia etätyöstä Mari Raininko Tutkimuksen taustaa Etätyöstä ja sen hyödyistä puhuttu paljon, mutta hyödyntäminen ei ole toteutunut odotetulla tavalla

Lisätiedot

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015

Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Työhyvinvointikorttikoulutuksen vaikuttavuus koulutuksen käyneiden kokemuksia ja kehittämisehdotuksia. Katri Wänninen Veritas Eläkevakuutus 2015 Kyselyn toteutus Työhyvinvointikorttikoulutuksia on toteutettu

Lisätiedot

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy

Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu. Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Työkyvyn palauttaminen ja työhön paluu Mervi Viljamaa LT, työterveyshuollon erikoislääkäri Dextra Työterveys, Pihlajalinna Oy Esityksen sisältö 1. Työkyvyn palauttamiseen ja työhön paluuseen liittyvät

Lisätiedot

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007

Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009. Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelma 2007 2009 Yliasiamiespäivä 16.10.2007 Tasa-arvosuunnitelman rakenne Tasa-arvotilanteen nykytila Henkilöstön rakenne Palkkakartoitus Työn ja perheen yhteensovittaminen Koulutus ja itsensä

Lisätiedot

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi

Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi Ikäjohtaminen-työntekijän hyvinvoinnnin tukemiseksi ATERIA 14 tapahtuma, ammattiasiain toimitsija JHL edunvalvontalinja, työelämän laadun toimialue Ikäjohtaminen, määrittely Ikäjohtamiseksi kutsutaan eri-ikäisten

Lisätiedot

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10

Kerava 90 vuotta. Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Kerava 90 vuotta Lehdistöinfo Keravan aseman kahvio 20.1.2014 klo 10 Mistä on kyse? Tämä vuosi on Keravan kaupungille merkittävä, sillä kaupunki viettää 90- vuotisjuhlaansa. 3.1.2014 tuli kuluneeksi tasan

Lisätiedot

Ikäihmisten palvelusuunnitelma

Ikäihmisten palvelusuunnitelma Kirjasto- ja kulttuuripalvelut Ikäihmisten palvelusuunnitelma 2016-2018 Kuva Sirkku Petäjä www.nurmijarvi.fi Palveluja ikäihmisille Kirjasto- ja kulttuuripalvelut laati ensimmäisen ikäihmisten palvelusuunnitelman

Lisätiedot

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ

KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ KOULUTUKSEN YHTEYTTÄ ALAN AMMATTIEN TYÖNKUVIIN ON VAIKEA NÄHDÄ Studentum.fi:n tutkimus koulutukseen hakeutumisesta keväällä 2013 TIETOA TUTKIMUKSESTA Studentum.fi Studentum.fi aloitti toimintansa vuoden

Lisätiedot

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010

MPS Executive Search Johtajuustutkimus. Marraskuu 2010 MPS Executive Search Johtajuustutkimus Marraskuu 2010 Tutkimuksen toteuttaminen Tutkimuksen toteutti tutkimusyhtiö AddValue Internetkyselynä 1....2010. Tutkimuksen kohderyhmänä oli suomalaista yritysjohtoa

Lisätiedot

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke

Alueellinen työhyvinvointikysely. Voimaa ossaamisesta! -hanke Alueellinen työhyvinvointikysely Voimaa ossaamisesta! -hanke Taustatiedot Vastaajia 1 983 henkilöä miehiä 14 % naisia 86 % Toimiala Hotelli- ja ravintola 5 % Kauppa- ja palvelu 17 % Muu julkishallinto

Lisätiedot

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00)

Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) Sallan kunta: Tasa arvokysely 2011, sukupuoli, tulokset. (31.7.2011 23:03:00) 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 B2. Kuinka paljon olet viimeksi kuluneen kuukauden aikana tehnyt virallisen työajan ylittävää työtä,

Lisätiedot

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015

Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Kansainvälinen rekrytointi yritysesimerkki Kokkeja Filippiineiltä MAMU-Ennakointikamari 23.4.2015 Satu Vennala Henkilöstöresurssipäällikkö Ravintolatoimiala HOK-Elanto Liiketoiminta Oy Kokkeja Filippiineiltä,

Lisätiedot

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä.

Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Osio 1 - Taustatiedot Toimitko esimiestehtävissä? Kyllä En Osio 2 - Fiilikset Valitse alla olevista tunnetiloista ne 3, jotka PARHAITEN kuvaavat viimeaikaisia vallitsevia fiiliksiäsi töissä. Ihan ok, tässähän

Lisätiedot

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015

Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti. Työoikeuskonferenssi 2015 25.9.2015 Yhdenvertaisuuslain soveltamisen haasteeti Työoikeuskonferenssi 205 25.9.205 Sisältö Keskeiset työnantajan pakolliset henkilöstösuunnitelmat Uudistunut yhdenvertaisuuslaki ja työelämä Yhdenvertaisuuden

Lisätiedot

Tiinan tarina. - polkuni työelämään

Tiinan tarina. - polkuni työelämään Tiinan tarina - polkuni työelämään Tiinan tarina on syntynyt Aspa-säätiön Silta työhön -projektissa (ESR, STM). Tarina kertoo projektin toimintamalleista sekä tositapahtumiin pohjautuvista kokemuksista.

Lisätiedot

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O.

Palkkaa yliopisto-opiskelija! Harjoitteluopas työnantajalle. Lampila Satu, Jurvakainen Anne, Pesonen Johanna ja Liimatainen Jaana O. Palkkaayliopisto-opiskelija! Harjoitteluopastyönantajalle LampilaSatu,JurvakainenAnne,PesonenJohannajaLiimatainenJaanaO. Oulunyliopisto Yliopisto-opintojentyöelämäintegraatio-hanke 2012 Sisällysluettelo

Lisätiedot

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen

Raportti. TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Raportti TYÖELÄKEVAKUUTTAJAT TELA RY Kansalaisten näkemyksiä elämästään työuran jälkeen Selvityksen tausta Tavoitteena oli verkkoaivoriihen avulla saada kuva ihmisten näkemyksistä vanhuuteen ja eläköitymiseen

Lisätiedot

3. kappale (kolmas kappale) AI KA

3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3. kappale (kolmas kappale) AI KA 3.1. Kellonajat: Mitä kello on? Kello on yksi. Kello on tasan yksi. Kello on kaksikymmentä minuuttia vaille kaksi. Kello on kymmenen minuuttia yli yksi. Kello on kymmenen

Lisätiedot

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa

Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa Maahanmuuttajille suunnattu tukimateriaali työturvallisuuskorttikoulutukseen/ Luonnos/ KK Tavastia / Tiina Alhainen Yhteinen työpaikka s. 6-21 TTK:n materiaalissa s. 7 Yhteinen työpaikka tarkoittaa, että

Lisätiedot

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN

OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN Miten kehittää henkilöstön hyvinvointia ja edistää sukupuolten tasa-arvoa? OHJEET TASA-ARVO- SUUNNITELMAN TEKEMISEEN 1) KOKOA RYHMÄ 2) SELVITÄ NAISET JA MIEHET NUMEROINA 3) TEE PALKKAKARTOITUS 4) KERÄÄ

Lisätiedot

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi

Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi Valmistu töihin! Opiskelijakyselyn tulokset 3.10.2012 Rovaniemi 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! Lapin alueen kyselyn kohderyhmänä olivat Rovaniemellä ja Kemi-Torniossa opiskelevat nuoret. Vastaajat

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014

Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 Mitä velvoitteita syrjinnän kielto ja tasapuolisen kohtelun vaatimus asettavat työnantajalle? MaRan Marraspäivä 19.11.2014 MaRa-koulutuspalvelut Suvi Lahti-Leeve Syrjintäkielto ja tasapuolinen kohtelu

Lisätiedot

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017

PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 YTT Liite 2 PYHÄRANNAN KUNNAN TASA-ARVOSUUNNITELMA VUOSILLE 2014-2017 Yleistä Uudistettu laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki) tuli voimaan kesäkuun 1 päivänä 2005. Lain merkittävimpiä

Lisätiedot

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA

MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA MIELENTERVEYS ON ELÄMÄNTAITOA turvaverkon varmistaminen mielen- terveystaitojen oppiminen yhteisöllisen oppilaitoskulttuurin rakentaminen HYVINVOIVA OPPILAITOS voimavarojen tunnistaminen ja vahvistaminen

Lisätiedot

Hyvän työpaikan kriteerit

Hyvän työpaikan kriteerit Hyvän työpaikan kriteerit Vetovoimaa ja työhyvinvointia terveydenhuoltoon! Hyvän työpaikan kriteerit 2 Hyvä lukija, esitteessä olevat Hyvän työpaikan kriteerit terveydenhuollon organisaatioille on laadittu

Lisätiedot

3.5.2011 Suomen MS liitto ry / Marju Toivonen

3.5.2011 Suomen MS liitto ry / Marju Toivonen MS tauti, opiskelu ja sopivat ammatit Erikoissuunnittelija, VTMMarjuToivonen Marju Toivonen MS liiton työllisyyspalvelut Opiskelijakyselyn k l tuloksia Kysely MS liiton nettisivuilla Tiedotusta mm. Facebookin

Lisätiedot

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin

Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Aamunavaus yläkouluihin, lukioihin ja ammattikouluihin Punainen Risti on maailmanlaajuinen järjestö, jonka päätehtävänä on auttaa hädässä olevia ihmisiä. Järjestön toiminta pohjautuu periaatteisiin, jotka

Lisätiedot

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012

Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 Valmistu töihin! Turku 2.5.2012 1 Sisältö Valmistu töihin! valtakunnallisen kyselyn päätulokset Lukiolaiset ja työelämä koottuja tuloksia lukiolaisten tulevaisuuden suunnitelmista Kyselyn toteutus: Valmistu

Lisätiedot

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen

Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Työn kehittäminen, työhyvinvointi ja työurien pidentäminen Kehitysvoimana arjen näkyväksi tekeminen Kirsi Koistinen Konsultointitoiminnan johtaja, FT Verve Consulting Näkyykö työ työhyvinvoinnin ongelmien

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla

Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Työpaikan keinot työkyvyn tukemisessa maatilalla Porvoo 8.4.2014 Kuninkaantien työterveys JAMIT-hanke, Kuntoutussäätiö Marja Heikkilä Projektisuunnittelija JAMIT -hanke Tavoitteena on edistää työhyvinvointia

Lisätiedot

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA

TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA TYÖHÖN PALUU PROJEKTIN ARVIOINNIN TULOKSIA Jouni Puumalainen, Kuntoutusalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Kuntoutuspäivät 12.-13.04. 2011, työryhmä 8 24.5.2011 1 Työhön paluu -projekti (RAY 2007-2011)

Lisätiedot

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen?

Työnantaja. Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Työnantaja Haluatko olla edelläkävijä? Haluatko panostaa henkilökuntasi hyvinvointiin ja tuottavuuteen? Jos vastasit kyllä, niin tule mukaan hankkeeseen, josta saat työkaluja toimivan henkilöstöpolitiikan

Lisätiedot

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen

MAATILAN ARJEN HAASTEET. Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen MAATILAN ARJEN HAASTEET Työterveyshoitajien koulutuspäivät Tampere 19.4.2012 Oulu 26.4.2012 Leena Olkkonen 2 MAATALOUSYRITTÄJÄ TYÖTERVEYSHUOLLON ASIAKKAANA Monenlaisessa elämänvaiheessa olevia maatalousyrittäjiä

Lisätiedot

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA

OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA OPISKELIJOIDEN TASA-ARVOSUUNNITELMA Mikkelin ammattikorkeakoulu Hyväksytty johtoryhmässä 26.4.2011/7.6.2011 Hyväksytty amk-hallituksessa 14.6.2011 SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 1 2 TASA-ARVOTYÖN KEHITTÄMISKOHTEITA...

Lisätiedot

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun.

Kehitysvammaliitto ry. RATTI-hanke. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. RISKIARVIOINTILOMAKE 1. Henkilön nimi Pekka P. 2. Asia, jonka henkilö haluaa tehdä. Haluan lähteä kaverin luokse viikonlopun viettoon ja olla poissa ryhmäkodista koko viikonlopun. 3. Ketä kutsutaan mukaan

Lisätiedot

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen

CASE SALLA. Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen CASE SALLA Lakisääteisen tasa-arvosuunnitelman päivittäminen Tiedoksi Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (8.8.1986/609) edellyttää, että kaikkien säännöllisesti yli 30 henkeä työllistävien

Lisätiedot

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella?

Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella ja yhdenvertaisuudella? Työpaikkavalmenta koulutusmateriaali Mitä tarkoitetaan monimuotoisuudella yhdenvertaisuudella? Sisältö Mitä monimuotoisuus ssä tarkoittaa? Yhdenvertaisuus syrjinnän kielto ssä lakien puitteissa Positiivinen

Lisätiedot

Työssäoppimassa Tanskassa

Työssäoppimassa Tanskassa Työssäoppimassa Tanskassa Taustatietoja kohteesta: Herning- kaupunki sijaitsee Tanskassa Keski- Jyllannissa. Herningissä asukkaita on noin. 45 890. Soglimt koostuu yhteensä 50 hoitopaikasta. Soglimtissa

Lisätiedot

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN

OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN OPAS TUTORTUNTIEN PITÄMISEEN Opiskelijakunta Lamko 2014 SISÄLTÖ JOHDANTO... 2 Tutortuntien suunnittelu... 2 Tutortuntien sisältö... 3 Jokaisella kerralla:... 3 Ensimmäiset tutortunnit... 3 Teemat... 3

Lisätiedot

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi!

Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Ammattiosaajan työkykypassi Vahvista työkykyäsi! Keski-Pohjanmaan ammattiopisto Työkykypassi Jotain yleistä tekstiä työkykypassista? Suoritukset Liikunta (40 h) Terveys (40 h) Työvalmiudet (40 h) Kiinnostukset

Lisätiedot

Valmistelut avajaisia varten

Valmistelut avajaisia varten POISTARIPAJA -hanke 10.6.2014 Oona Salo Texvex Forssan avajaiset 3.6.2014 juhlistettiin Forssan Texvexin virallisia avajaisia iloisissa tunnelmissa. Päivään sopi niin lasten askartelua, tekstiilin lajittelua

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi

TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi v TÄÄ OLIS TÄRKEE! Lapsivaikutusten arviointi Lapset ja nuoret näkyviksi Kangasalan seurakunnassa info työntekijöille ja luottamushenkilöille v Mikä ihmeen LAVA? Lapsivaikutusten arviointi eli LAVA on

Lisätiedot

Tervetuloa selkoryhmään!

Tervetuloa selkoryhmään! Tervetuloa selkoryhmään! SELKOESITE 1 Jutteletko mielelläsi erilaisista asioista? Haluatko saada tietoa maailman tapahtumista selkokielellä? Haluatko sanoa mielipiteesi, mutta et aina uskalla? Tuntuuko

Lisätiedot

Ei kai taas kaappiin?

Ei kai taas kaappiin? Ei kai taas kaappiin? Sateenkaariseniorit asiakkaina Yhdenvertainen vanhuus II -projekti Seta ry Setan Pasilanraitio 5, 00240 Helsinki www.seta.fi/yhdenvertainen-vanhuus www.facebook.com/yhdenvertainen-vanhuus

Lisätiedot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot

Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke. Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja hallittu muutos hanke Etelä-Suomen ja Länsi-Suomen metsänomistajain liitot Metsänhoitoyhdistysväen hyvinvointi ja Tavoitteet: hallittu muutos -hanke 1. Toimihenkilöiden

Lisätiedot