Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008

Transkriptio

1 Dnro VATT/58/202/2009 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS VATT TILINPÄÄTÖS VUODELTA 2008 Helsinki 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus 4 4 Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous 4 Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot 4 Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka 5 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS Toiminnan tuottavuus Toiminnan taloudellisuus Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne Talousarvion toteutuminen Tuotto ja kululaskelma Tase SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA ARVIOINTIEN TULOKSET YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA TUOTTO JA KULULASKELMA TASE LIITETIEDOT ALLEKIRJOITUS 24 TUOTOKSET 25 Yhteenveto julkaisuista

3 1. TOIMINTAKERTOMUS 1.1 JOHDON KATSAUS Talouskriisi heikentää julkisen talouden näkymiä tuleville vuosille, ja talouspolitiikassa toimenpiteet kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi korostuvat entisestään. Keskeisenä pyrkimyksenä on supistaa tätä kestävyysvajetta rakenteellisin uudistuksin. Nämä uudistukset liittyvät ensisijaisesti työllisyysasteen nostoon, julkisten palveluiden tuottavuuden nostoon sekä väestön terveyden ja toimintakyvyn edistämiseen. Talouspolitiikan linja korostaa omalta osaltaan VATT:n tutkimustoiminnan merkitystä. Kotimaisen tutkimuksen kentässä tutkimuskeskuksella on keskeinen sija juuri työmarkkinauudistusten vaikutusten ja julkisten palveluiden tuottavuuden asiantuntijana, ja tämä asema on entisestään vahvistumassa. Tutkimuskeskuksella on useita vahvuuksia uudistusten valmistelun ja vaikutusarvioinnin yhteydessä. Osaltaan tämä liittyy panostuksiin, joita on tehty muun muassa vakiintuneen malliperustan luomiseen, vaikutusarviointiin liittyvän osaamisen kasvattamiseen ja myös julkisen talouden instituutioiden tuntemukseen. Näiden tekijöiden johdosta tutkimuskeskuksella on Suomessa ainutlaatuiset edellytykset tehdä toisaalta vaativia kokonaisarviointeja ja toisaalta uudistusten niin vaatiessa taustalaskelmia nopeallakin aikataululla. Sata komitea, hallituksen ilmasto ja energiastrategian valmistelu, verotuksen kehittämistyöryhmä, valtionosuusuudistuksen työryhmä sekä talousneuvoston asettama ikääntymisen asiantuntijaryhmä ovat esimerkkejä niistä eri yhteyksistä, joissa VATT:ssa tehdyllä taustatutkimuksilla, selvityksillä ja laskelmilla on ollut tärkeä sija. Politiikkatoimenpiteiden vaikuttavuuden laadukas arviointi on noussut esille niin hallituksen linjauksissa kuin myös sektoritutkimuksen neuvottelukunnan esityksissä. VATT:lla on erityinen rooli vaikuttavuusarvioinnin toteuttamisessa ja kehittämisessä. Tämä perustuu taloustieteen menetelmien hyvään soveltuvuuteen juuri tähän tarkoitukseen ja siihen, että tutkimuskeskuksessa aihepiiri on nähty keskeisenä painopisteenä. Osaltaan tätä kuvastaa se, että vuoden 2008 VATT vuosikirjan teemaksi valittiin juuri politiikkatoimenpiteiden vaikutusarvioinnin hyvät käytännöt. Tutkimuskeskus osallistui vuoden lopulla myös sektoritutkimuksen neuvottelukunnan tilaaman esiselvityksen laatimiseen tästä aihepiiristä. Tutkimuksen vaikuttavuutta on perusteltua arvioida sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden että tieteellisen vaikuttavuuden perustella. Yhteiskunnallisen vaikuttavuus perustuu talouspolitiikan valmistelun kannalta relevanttien tutkimuskysymysten valintaan sekä siihen, että tieto tutkimustuloksista on sovellettavassa muodossa ja tulee asianmukaisesti noteeratuksi. Tieteellinen vaikuttavuus liittyy tutkimuksen akateemisin kriteerein arvioituun laatuun ja tutkimustulosten kiinnostavuuteen myös tutkimusyhteisöissä. Toteutunutta kehitystä voidaan pitää myönteisenä kummankin vaikuttavuuden ulottuvuuden suhteen. Toimintakertomusvuonna laadittiin VATT:n uusi tutkimusohjelma vuosille Sen avulla tähdätään varmistamaan tutkimuksen perusteltu fokusointi muun muassa talouspolitiikan valmistelun kannalta. Tutkimusohjelma vastaa rakenteeltaan uutta organisaatiota, joka astui voimaan kertomusvuoden alussa. Uusia entistä keskeisemmin esille nostettuja tutkimusteemoja siinä ovat muun muassa kuntatalous, hyvinvointipalvelujen vaihtoehtoiset tuotantomallit, kansainvälinen verokilpailu ja ennakointilaskelmat. Tutkimustulosten hyödyntämisen kannalta yksi keskeinen tekijä on se, että VATT:n omilla julkaisusarjoilla on omat selkeät profiilinsa ja kussakin sarjassa julkaistaan mahdollisimman samantyyppisiä töitä. Kertomusvuonna toimi julkaisustrategiaryhmä, jonka esitysten perusteella julkaisujen sarjajako uudistettiin ja sarjojen sisältökriteerejä täsmennettiin. Uusi julkaisusarjajako pitää sisällään mm. uuden Politiikkalaskelmat sarjan. Tutkimusjulkaisujen määrä ylitti edellisvuoden tason. Erityisen selvästi kasvoi kansainvälisten julkaisujen määrä. Kehitystä voidaan pitää myönteisenä, koska se samalla signaloi tutkimuksen laadun kehitystä. Niin ikään tutkimuskeskuksen verkostoitumisen kannalta on keskeistä, että tutkimuskeskuksen julkaisutuotanto on laajaa myös kansainvälisesti. 3

4 1.2 VAIKUTTAVUUS Toiminnan vaikuttavuus Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Ikääntyminen ja finanssikriisistä alkanut taloustaantuma tuovat haasteita julkisten palveluiden rahoitukselle ja etenkin kunnallisten hyvinvointipalvelujen järjestämiselle. Tutkimusalueen tutkimuskokonaisuudet ovat keskittyneet näihin tutkimuskysymyksiin ja ne on jaettu kolmeen projektikokonaisuuteen: (i) kuntatalous (ii) julkisten palvelujen tuottavuus (iii) ja hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistuminen. Kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistamista varten tehty tutkimustyö oli tutkimusalueen hankkeista keskeisin. Hankkeessa arvioitiin nykyisen valtionosuusjärjestelmän toimivuutta, tutkittiin uusia valtionosuuskriteereitä ja tehtiin esitys uudesta valtionosuusmallista. Tuottavuustutkimuksissa valmistui tuottavuusterminologian käsikirja selkeyttämään julkisten palvelujen tuloksellisuuteen kuuluvien käsitteiden käyttöä. Lisäksi valmisteltiin yhdessä sosiaali ja terveysministeriön ja Kuluttajatutkimuskeskuksen kanssa hanketta, jossa pyrittiin mittaamaan terveyskeskusten tuotosten laatua entistä paremmin. Sosiaali ja terveysministeriön ja Kuopion yliopiston kanssa tutkittiin lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän taloudellisia vaikutuksia. Koulutustutkimuksissa valmistuivat sekä ammattikorkeakoulujen että yliopistojen tuottavuustutkimukset. Ammattikorkeakoulujen tutkimuksessa kehitettiin vaihtoehtoja käytössä oleville tuloksellisuusmittareille. Yliopistoille kehitettiin uusia tuotosmittareita ja laskentakehikot sekä tuottavuuseroille että tuottavuuden muutoksille. Hyvinvointipalvelujen markkinaehtoistumista tutkittiin TEKESin rahoittamassa hankkeessa. Tutkimustulokset infrastruktuurihankkeiden rahoituksesta osoittavat yksityisen sektorin rahoitukseen perustuvien hankintamallien (ns. Public Private Partnership tai elinkaarimalli) olevan veronmaksajan näkökulmasta edullisia ainoastaan silloin, kun yksityiset rahoittajat kykenevät hallitsemaan hankkeiden taloudellisia riskejä ja urakoitsijoiden toimintaa tehokkaammin kuin julkisen vallan edustajat. Projektissa tutkittiin myös erikoissairaanhoidon hoitojonojen purkamista terveyspalvelusetelien avulla. Valmisteilla olevan tutkimuksen tulokset osoittavat, että hyvin suunniteltuna palvelusetelit lyhentävät potilaiden sairauslomia nostamatta kansantalouden terveydenhuoltokustannuksia. Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Tutkimusalueella tarkastellaan vero ja tulonsiirtojärjestelmän taloudellisia vaikutuksia, tulonjakoa ja sen muutoksia sekä julkisen talouden pitkän aikavälin kehitystä. Verotutkimuksessa toiminta kohdistui viime vuosien uudistusten jälkiarviointiin. Keskeisiä hankkeita olivat vuoden 2005 yritys ja pääomaverouudistuksen sekä arvonlisäverotuksen eräiden muutosten empiirinen tarkastelu. Soveltavasta työstä voidaan mainita vuosittaisen verotukiselvityksen laatiminen, verotukiraportoinnin perusselvityksen käynnistäminen yhdessä valtiovarainministeriön kanssa sekä osallistuminen syyskuussa asetetun verotuksen kehittämistyöryhmän työhön. Tulonjakotutkimuksessa jatkettiin tulonjaon, eriarvoisuuden ja köyhyyden tarkastelua. Tutkimusalueen tutkijat osallistuivat myös sosiaaliturvan kokonaisuudistusta valmistelevan ns. Sata komitean työhön. Siihen liittyvissä selvityksissä arvioitiin mm. erilaisia asumistuen kehittämistapoja. Lisäksi selvitettiin valtion talousarvioesitykseen sisältyvien vero ja etuusmuutosten tulonjako ja kannustinvaikutuksia. Alueen tutkijat julkaisivat lukuisien kotimaisten julkaisujen lisäksi neljä artikkelia referoiduissa tieteellisissä lehdissä sekä esittelivät töitään useissa kansainvälisissä konferensseissa. 4

5 Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Tutkimusalueen III työ on vuonna 2008 jakaantunut työmarkkinatutkimukseen sekä energia, ympäristö ja innovaatiopolitiikkaan. Työmarkkinatutkimuksessa keskeisiä kysymyksiä ovat olleet työnteon kannustavuus sekä sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön vaikutukset työmarkkinoilla. Tämän lisäksi on pyritty reagoimaan vuoden aikana esille nousseisiin akuutteihin kysymyksiin esimerkiksi käynnistämällä vuorotteluvapaajärjestelmän vaikutuksia koskeva tutkimusprojekti, arvioimalla maahanmuuttajien kotouttamistoiminnan onnistumista sekä jatkamalla tutkimusta ikääntyneitten matalapalkkatuen työllisyysvaikutuksista. Energia ja ympäristöpolitiikan osalta tutkimus on keskittynyt arviomaan nykyisten ja tulevien ympäristöpoliittisten ohjauskeinojen vaikuttavuutta sekä ympäristönmuutokseen sopeutumista. Innovaatiopolitiikassa keskeiset hankkeet ovat liittyneet eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan käynnistämiin hankkeisiin, jotka liittyvät mm. nanotekniikan käyttömahdollisuuksiin, metsäsektorin tulevaisuuteen ja tulevaisuuden yleissivistysvaatimuksiin. Tutkimusalueen tutkijoitten kansainvälinen näkyvyys on lisääntynyt nopeasti. Tästä on osoituksena esimerkiksi 16 kansainvälisissä referoiduissa tieteellisissä lehdissä julkaistua artikkelia sekä lukuisat konferenssiesiintymiset. Kotimaiseen keskusteluun tutkimusalueen tutkijat ovat osallistuneet mm. VATTpäivän yhteydessä julkaistun VATT:n vuosikirjan Vaikuttavaa tutkimusta miten arviointitutkimus palvelee päätöksenteon tarpeita avulla. Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Yksikön keskeiset hankkeet ovat koskeneet alueen vastuulla olevien mallien kehittämistä ja raportointia. Lisäksi yksikkö on laatinut kansallisen ilmastostrategian vaikutuslaskelmat ja osallistunut useisiin ilmastopolitiikkaan läheisesti liittyviin hankkeisiin. Mallien kehittäminen on painottunut etenkin julkisen sektorin tietokantojen kehittämiseen. Tietokanta kattaa nykyisellään sekä valtion että kuntatalouden maakuntatasolla, minkä lisäksi sosiaaliturvarahastoja voidaan tarkastella erikseen. Tietokannan perusteella on mahdollista arvioida julkisten menojen kohdentumista eri sektoreille ja tarkastella vaihtoehtoja julkisen talouden tasapainottamiseen. Malleja on laajennettu myös tulonjaon ja työmarkkinoiden käsittelyn osalta ja ne mahdollistavat nyt sekä tulonjako että työmarkkinakysymysten tarkastelun. VATTAGE mallista tehty raportti kuvaa mallin koko rakenteen ja mallikoodin ja muodostaa perustan laajennuksien raportoinnille vuonna Yksikkö osallistui useisiin yhteishankkeisiin muiden tutkimusalueiden kanssa. Aluemallin kehittämisessä tehtiin yhteistyötä TA I:n kanssa, kun taas arvonlisäverotuksen vaihtoehtoja arvioitiin yhteistyössä tutkimusalue II:n kanssa. Mallien työmarkkinalaajennus kehitettiin tutkimusalue III:n kanssa vuonna 2009 toteutettavaa hanketta silmälläpitäen. Yksikön järjestämä kansainvälinen tutkijakokous kesäkuussa nosti VATT:ssa tasapainomalleilla tehtävän työn näkyvyyttä kansainvälisesti ja kotimaassa. Vuoden mittaan yksikkö toteutti useita päätöksenteon valmistelua välittömästi tukevia hankkeita. Näitä olivat Kemijärven tehtaan sulkemisen vaikutusten arviointi VNK:lle, ilmasto ja energiastrategian vaikutusten arviointi TEM:lle ja jäteveron toteutusvaihtoehtojen arviointi YM:lle. Yksikön tuotoksia on julkaistu useissa kotimaisissa julkaisuissa, esimerkiksi Metsätieteen aikakauskirjassa ja Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Vuonna 2008 päättyneen LVM:n tutkimusohjelman loppuraportti valmistui vuoden 2009 aikana ja julkaistiin LVM:n tutkimussarjassa. Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuonna 2008 kolme kertaa. Neuvottelukunta käsitteli kokouksissaan tutkimuskeskuksen tutkimusohjelmaa Julkinen talous ja kestävän kasvun edellytykset vuosille , toimintakatsauksia ja valtion sektoritutkimusta. Neuvottelukunnan kokouksissa on myös pidetty alustuksia ajankohtaisesta tutkimuksesta. Neuvottelukunnan toimikausi jatkuu vuoden 2009 loppuun. 5

6 Neuvottelukunta: puheenjohtaja: ylijohtaja Jukka Pekkarinen, valtiovarainministeriö jäsenet: ylijohtaja Seija Ilmakunnas, VATT pääjohtaja Lea Kauppi, Suomen ympäristökeskus erikoistutkija Ville Mälkönen, VATT tutkimusprofessori Markku Pekurinen, STAKES professori Matti Pohjola, Helsingin kauppakorkeakoulu neuvotteleva virkamies Heli Saijets, työministeriö kansliapäällikkö Harri Skog, opetusministeriö sihteeri: viestintäpäällikkö Leena Saarinen, VATT 1.3 TOIMINNALLINEN TEHOKKUUS VATT:ssa on toteutettu ulkoisen arvioinnin pohjalta useita toiminnan tehokkuuteen tähtääviä toimenpiteitä, joista merkittävin on tutkimuskeskuksen organisaation uudelleenjärjestelyt. Järjestelyillä on pyritty saamaan resurssit monipuolisesti käyttöön VATT:n tavoitteiden aikaansaamiseksi. Perustamalla lisäksi Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö on laajennettu VATT:n kokonaistaloudellisten mallien käyttöä eri tutkimuskysymysten yhteydessä. Vuoden 2008 aikana on valmisteltu arvioinnin pohjalta myös VATT:n henkilöstöstrategisia linjauksia, joissa painopiste on rekrytointipolitiikassa ottaen huomioon lähivuosien eläköitymiset sekä toimintaympäristön muutokset. Sovituilla linjauksilla voidaan pitkällä tähtäimellä nostaa tutkimuksen laatua ja tuottavuutta. Pyrkimyksenä on myös varmistaa se, että tukitoiminnot ovat tehokkaasti järjestettyjä siten, että voimavarat voidaan suunnata varsinaiseen ydintehtävään eli tutkimustoimintaan Toiminnan tuottavuus Ydintoiminto VATT:n ulkoisessa arvioinnissa 2007 kiinnitettiin huomiota tutkimuskeskuksen tuottavuusindeksin rakenteeseen. Tästä syystä sekä julkaisusarjauudistuksesta johtuen tuottavuusindeksin rakenne uudistettiin vuoden 2008 aikana osana julkaisustrategiatyöryhmän toimeksiantoa. Uusi varsinainen tuottavuusindeksi perustuu tutkimusjulkaisuihin ja muita tuotoksia seurataan lukumäärien kehityksen perusteella. Indeksin painot heijastavat julkaisujen vaikuttavuutta ja laatua. Kansainväliset julkaisut on jaettu kolmeen luokkaan ja jaottelun perustana on Keele University luokittelu. Tuottavuusindeksin laskennan perusteena olevat julkaisut käyvät ilmi tuotostaulukosta liitteestä 1. VATT:n julkaisutoiminnan määrä kasvoi vuonna 2008 edellisvuoteen verrattuna 49 %. Tutkimukseen käytetty työpanos lisääntyi 4 % ja VATT:n julkaisutoiminnan tuottavuus kasvoi 43 %. Voimakasta kasvua selittää kansainvälisten julkaisujen määrän huomattava kasvu. Samaan aikaan asiantuntijatoiminnan määrä kasvoi n. 10 %. Tutkimustoiminnalle tyypillisenä ilmiönä myös VATT:ssa vuosittaiset vaihtelut tuottavuuskehityksessä ovat huomattavia. Vuonna 2007 tuottavuus laski selvästi (15 %), joskin tuottavuusindeksin muutoksesta johtuen luvut eivät ole suoraan verrannollisia. Tukitoiminnot Tutkimuslaitoksen tukitoimintoja keskittämällä sekä tarkoituksenmukaisilla järjestelyillä ja muilla toimilla on saatu aikaan tehokkuutta tukitoiminnoissa. Ulkopuolelta tulevien hallinnollisten velvoitteiden lisääntymisestä on selviydytty joustavilla työjärjestelyillä. Lisäksi joissakin tukitoiminnoissa on käytetty ulkopuolisia palveluita määräaikaisten rekrytointien sijasta. VATT:ssa siirryttiin vuoden 2009 aikana kokonaisuudessaan mobiilipuhelinvaihdepalveluihin. Ratkaisu tulee vähentämään pysyvästi puhelukustannuksia ja parantamaan henkilöstön tavoitettavuutta. 6

7 Tietohallinto Vuoden 2008 keskeisin toimenpide oli Active Directoryn käyttöönotto verkotetun ympäristön hallinnassa. Palomuurijärjestelmä uudistettiin ajan vaatimuksia vastaavaksi, mikä paransi edelleen tietoturvallisuutta. Työasema arkkitehtuuria yhtenäistettiin mm. toimikorttiteknologian vaatimuksiin sopivaksi ja aloitettiin langattoman lähi ja vierasverkon käyttöönotto. Talous ja henkilöstöhallinto Taloushallinnon osalta VATT:n asiakkuus palvelukeskuksesta (PALKE) alkoi Toimintatapojen yhtenäistäminen vaatii pitkään ylimääräistä työtä asiakasvirastossa sekä valmistelu että käynnistysvaiheissa. Henkilöstöhallinnon asiakkuus alkoi palvelukeskuksessa , joten valmistelutoimet vaativat huomattavaa panostusta VATT:ssa vuonna Valmistelutyössä oli merkittävä rooli verohallinnosta tehtäväkierrolla olleella asiantuntijalla. Talous ja henkilöstöhallinnon kokonaiskustannukset muodostuvat PALKEelle maksetuista palveluista ja VATT:ssa suoritetuista tehtävistä. Kustannusvertailussa on perusvuotena 2007, jolloin VATT:ssa vastattiin kaikista talous ja henkilöstöhallinnon tehtävistä. Kokonaiskustannusvertailu on haasteellinen, koska PALKEasiakkuudesta johtuen jouduttiin uudistuksiin, joiden kustannusvaikutukset ovat kertaluonteisia. VATT joutui muiden virastojen tavoin kohdentamaan normaalia enemmän henkilöresursseja asiakkuudesta aiheutuviin valmistelu ja käynnistämistehtäviin, mikä osaltaan nostaa muutaman vuoden ajan talous ja henkilöstöhallinnon kustannuksia. Toimitilat Kasvanut vierailijoiden ja kesäharjoittelijoiden määrä on edellyttänyt toimitilojen käytössä entistä laajempaa suunnittelua ja joustavuutta. Lisäksi Economicum yhteisö on mahdollistanut erilaisia yhteistyömuotoja työtilajärjestelyissä ja tukitoiminnoissa. Hankintatoimi Useissa hankinnoissa on siirrytty Hansel puitesopimusten piiriin. Hansel puitesopimusten osuus VATT:n hankinnoista on kasvanut 10 % vuodesta 2007 vuoteen Hankintatoimen ohjeistusta on päivitetty säädösmuutosten mukaisesti Toiminnan taloudellisuus Työajan jakautuminen Työajan käytöllä mitattu henkilötyöpanos (60,2 htv) kasvoi jonkin verran edellisvuosista. Vastuualueiden keskinäisissä suhteissa on organisaatiojärjestelyjen johdosta tapahtunut muutoksia, jolloin vertailu muihin tarkasteluvuosiin ei ole mahdollista. Työajan jakautuminen vastuualueittain vuonna 2008: Htv Tutkimusalue I 13,4 Tutkimusalue II 13,1 Tutkimusalue III 15,4 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö 5,3 Tukitoiminnot 13,0 Yhteensä 60,2 7

8 Seuraavasta taulukossa on tutkimustoiminnan ja muun työajan jakautuminen vuosina htv htv htv Tutkimusprojektit 29,4 28,3 26,6 Muut tutkimustoiminta 1) 5,0 3,8 5,3 Muu työaika 25,8 24,1 23,9 Yhteensä 60,2 56,2 55,8 Muun työajan jakautuminen hallinto 2) 10,2 10,5 10,7 saatu koulutus 1,3 1,1 2,6 lomat 8,4 7,7 7,7 sairauspoissaolot 3,9 2,7 2,2 muu 2,0 2,0 0,7 1) Muu tutkimustoiminta koostuu pääosin tutkimusprojektien ulkopuolisiin asiantuntijatehtäviin käytetystä työajasta 2) Hallintoon kirjataan hallinto, tietopalvelu ja tietohallintotehtävät sekä johtaminen Kokonaistyöaika on painottunut VATT:n tavoitteiden mukaisesti tutkimustoimintaan (tutkimus ja asiantuntijatehtävät) ollen 34,4 henkilötyövuotta, kun se vuonna 2007 oli 32,1 henkilötyövuotta ja vuonna ,9 henkilötyövuotta. Tutkimustoiminnan htv määrän kasvuun vaikuttaa rekrytointien kohdentuminen tutkimushenkilöstöön. Muussa työajassa on hieman kasvua sairauspoissaolojen osalta, mikä johtuu muutamista pitkistä sairauspoissaoloista. Toiminnan kustannukset VATT:n toiminnan kokonaiskustannukset olivat 5,1 milj. euroa ja kasvoivat 0,5 milj. euroa edellisvuodesta. Kustannusten kasvu johtuu pääosin henkilötyövuosimäärän asettumisesta asetetulle tavoitetasolle ja yleisistä palkantarkistuksista. Vastuualueiden keskinäisissä suhteissa on organisaatiojärjestelyjen johdosta tapahtunut muutoksia, jolloin vertailu muihin tarkasteluvuosiin ei ole mahdollista. Tukitoimintojen osalta voidaan kuitenkin todeta, että tukitoimintojen osuus on 18 % kokonaiskustannuksista, mikä on 3 % vähemmän kuin oli arvioitu. Vastuualueiden keskinäisissä suhteissa on organisaatiojärjestelyjen johdosta tapahtunut muutoksia, jolloin vertailu muihin tarkasteluvuosiin ei ole mahdollista. Kustannusten jakautuminen vastuualueittain vuonna 2008: Milj. euroa Tutkimusalue I 1,4 Tutkimusalue II 1,1 Tutkimusalue III 1,2 Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö 0,5 Tukitoiminnot 0,9 Yhteensä 5,1 8

9 1.3.3 Maksullisen toiminnan tulos ja kannattavuus Maksullisen toiminnan kannattavuus parani merkittävästi vuoteen 2006 verrattuna. Toimintavuonna se oli ylijäämäinen euroa. Vuonna 2007 maksullinen toiminta jäi alle euroa, joten vertailussa otetaan huomioon vuosi Maksullisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot Maksullisen toiminnan myyntituotot julkaisujen myynti projektituotot Tuotot yhteensä Kustannukset Maksullisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset palvelujen ostot myytyjen julkaisujen kust.(arvioitu) muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä Käyttöjäämä Maksullisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset poistot korot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Yli(+) /alijäämä( ) Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuus Yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot olivat euroa, mikä ylittää vuodelle 2008 asetetun tulotavoitearvion ja on enemmän kuin tarkasteluvuosina 2006 ja Tuloarvion ylittyminen johtuu toimintavuoden aikana tehdyistä uusista tutkimussopimuksista. VATT:n strateginen valinta on panostaa erityisesti tutkimushankkeisiin muiden sidosryhmien kanssa. Suurin osa yhteisrahoitteisesta tutkimustoiminnasta tapahtui valtion virastojen ja laitosten kanssa yhteistyössä. Merkittävimpiä yhteistyötahoja olivat eri ministeriöt ja TEKES. 9

10 Yhteisrahoitteisen toiminnan kustannusvastaavuuslaskelma Tuotot yhteisrahoitteisen toiminnan tuotot muilta valtion virastoilta saatu rahoitus EU:lta saatu rahoitus muu valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus Tuotot yhteensä Kustannukset yhteisrahoitteisen toiminnan erilliskustannukset henkilöstökustannukset palvelujen ostot muut erilliskustannukset Erilliskustannukset yhteensä yhteisrahoitteisen toiminnan osuus yhteiskust. tukitoimintojen kustannukset poistot muut yhteiskustannukset Osuus yhteiskustannuksista yhteensä Kokonaiskustannukset yhteensä Kustannusvastaavuus Kustannusvastaavuus % 45,7 51,9 48,5 1.4 TUOTOKSET JA LAADUNHALLINTA Suoritteiden määrät ja aikaansaadut julkishyödykkeet Vuodelle 2008 asetettuina erityisinä tulostavoitteina asetetut hankkeet ovat toteutuneet seuraavasti: Tutkimusalue I Julkisten palvelujen vaikuttavuus ja kuntatalous Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmän uudistaminen Hanke on valmistunut. Tuotokset on raportoitu seuraavasti: Lehtonen, Lyytikäinen ja Moisio (2008). Kuntien rahoitus ja valtionosuusjärjestelmä: Vaihtoehtoja uudistuksen toteuttamiseksi VATT Tutkimuksia 141 (Hankkeen loppuraportti) Lehtonen, Lyytikäinen ja Moisio (2008). Kuntien valtionosuuskriteerit tarkastelussa: Esi ja perusopetus, päivähoito, kirjastot ja kulttuuritoimi VATT Keskustelualoitteita 451 Tuottavuusterminologian käsikirja Hanke on valmistunut. Tuotos on raportoitu seuraavasti: Aki Kangasharju (2008). Tuottavuus osana tuloksellisuutta; Suomen Kuntaliitto Yliopistojen tuottavuus Hanke on valmistunut. Tuotokset on raportoitu vuonna 2008 seuraavasti: Räty ja Harava (2008). Kokonaistuottavuuden muutokset yliopistoissa VATT tutkimuksia 138 Räty ja Bondas (2008). Publication Activity Model for Finnish Universities VATT Discussion Papers No

11 Innovatiiviset palvelut Kaksi hankkeen kolmesta raportista ovat valmistuneet. Tuotokset on raportoitu seuraavasti: Mälkönen (2008). Optimal public procurement contracts under a soft budget constraint VATTkeskustelualoiteita 464 Berg, Metsäranta, Moilanen ja Siivonen (2008). Markkinamekanismit palvelujen tuotannossa: Itämeren logistiikkapalvelut VATT keskustelualoitteita 463 Mälkönen ja Seppälä (2009). Terveyspalvelusetelien hyvinvointivaikutukset erikoissairaanhoidossa on myöhästynyt STAKES:n ja KELAn aineistoissa havaittujen puutteiden johdosta. Hanke valmistuu huhtikuussa Tutkimusalue II Julkisen talouden rahoitus ja tulonsiirrot Yritysveroharmonisoinnin vaikutus Suomen verotuottoon Hankkeen alustavia tuloksia on esitelty tapaamisissa vero osaston kanssa. Loppuraportin valmistuminen siirtyi vuodelle 2009 aineistoon liittyvien ongelmien takia. Vuoden 2005 yritysverouudistuksen taloudelliset vaikutukset Hankkeen ensimmäinen osajulkaisu ilmestyi VATT:n keskustelualoitteena (nro 447) ja lisäksi kansainvälisessä lehdessä. Toista osahanketta on esitelty seminaareissa kotimaassa ja ulkomailla. Raportti valmistuu keväällä VATT:n verotietokannan päivitys ja kehittäminen Suunniteltu päivityskierros toteutettiin syksyllä Eriarvoisuus, köyhyys ja syrjäytymisen taloudelliset vaikutukset Monivuotisen hankkeen vuodelle 2008 suunniteltu osajulkaisu ilmestyi VATT:n keskustelualoitteena (nro 460). Hanke on toteutunut vuoden 2008 osalta. Talousarvioesityksen tulonjakovaikutusten arviointi Hanke raportoitu VATT:n keskustelualoitesarjassa (462). Hanke on toteutunut. Tutkimusalue III Työmarkkinat ja kasvua tukeva politiikka Työmarkkinatukiuudistuksen arviointi Hankkeessa tarkasteltiin vuoden 2006 alussa voimaan tulleen aktivointiuudistuksen vaikutuksia pitkään työttömänä olleitten työllistymiseen. Tutkimuksen mukaan kunnat ovat lisänneet uudistuksen piiriin kuuluvien pitkäaikaistyöttömien aktivointia. Tulossa olevalla aktivointiperiodilla ei sen sijaan näyttänyt olleen ennaltaehkäisevää pelotevaikutusta, joka olisi lisännyt työllistymistä jo ennen aktivointitoimenpiteiden alkamista. Tutkimus on valmis ja ilmestyy työ ja elinkeinoministeriön julkaisusarjassa helmikuussa. Työkyvyttömyyseläke ja työvoiman kysyntä Tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida ovatko yritykset käyttäneet työkyvyttömyyseläkkeitä työvoiman sopeuttamiskeinona, mutta tutkimus laajeni kattamaan myös kilpailevien varhaiseläkkeiden käyttöä. Tutkimus valmistuu alkuvuonna Hanketta on tarkoitus jatkaa vuonna 2009 arvioimalla yrityksille koituvien kustannusten vaikutusta työkyvyttömyyseläkkeitten käyttöön. Tolerate Hankkeessa arvioitiin ilmastomuutoksen vuoksi voimistuneiden äärimäisten sääilmiöiden taloudellisia vaikutuksia. Hanke on monitieteellinen ja siihen osallistui neljä tutkimuslaitosta (VATT, IL, SYKE, VTT). Äärimäiset sääilmiöt vaikuttavat erityisesti alueelliseen talouteen. Suuria taloudellisia riskejä aiheuttavat edelleen tulvat, esimerkiksi Porissa suorat vahingot rakennuskantaan ja infrastruktuuriin voivat ylittää 300 miljoona euroa. Riskejä voidaan pienentää kaavoituksella. Hankkeen yhteydessä julkaistiin 3 raporttia VATTsarjoissa ja muutama artikkeli. Hankkeen loppuseminaariin osallistui kansainvälisiä asiantuntijoita ja se loi pohjan EU FP7 jatkotutkimusta varten. Loppuraportti ilmestyy vuonna

12 Uusi kestävän kulutuksen malli Uusi kulutusmalli perustuu ikäkohorttikäsitteeseen, joka sopii paremmin pitkäjänteiseen skenaariosimulointiin. Uuden mallin estimoinnissa käytettiin Tilastokeskuksen kulutustutkimuksien mikroaineistoja vuosilta 1990, , 1998, 2001 ja Malli jakaa koko menobudjetin päämenoluokkiin ja alaluokkiin. Kestotavaroiden ostoksien mallinnus ei ole vielä valmis. Malli tuottaa myös kulutuslukuja makrotasolla ja kysyntävektorin avulla se voidaan linkittää panos tuotosmalliin. Mallia on jo käytetty jonkin verran CLIMATE BONUS ja VAPET hankkeissa. Tutkimusraportti ilmestyy vuonna Päätöksenteon tuki ja mallintaminen yksikkö Julkisen rahoituksen alueelliset vaikutukset Tutkimushankkeessa on kehitetty budjetin alueellisen painopisteen vuosittaiseen arviointiin soveltuvia menetelmiä ja kerätty laaja tietopohja, joka mahdollistaa aluepoliittisten voimavarojen suuruusluokan kuvaamisen ja aluepolitiikan voimavarojen kokoluokan ja vaikuttavuuden arvioimisen. Tutkimuksen loppuraportti valmistuu maaliskuussa VATT YTP/VATT:n oman numeerisen yleisen tasapainon mallin kehittäminen Projektissa on kehitetty VATT:n dynaaminen numeerinen yleisen tasapainon malli talouspolitiikan toimenpiteiden vaikutusten arvioimiseksi. Mallin loppuraportti on valmistunut ja julkaistaan maaliskuussa th annual conference on global economic modelling in Helsinki 2008 VATT järjesti Wider instituutin kanssa 11. taloudellisen mallintamisen maailmankokouksen Helsingissä kesällä Kokoukseen osallistui yli 200 tutkijaa, ja siitä saatu palaute oli erittäin myönteistä. Muut hankkeet Energy Visions 2050 Tässä VATT:n ja VTT:n yhteishankkeessa arvioidaan teknologian ja kansantalouden pitkän aikavälin kehitystä. VATT:n osuudessa määritetään kansantalouden pitkän aikavälin kasvuskenaariot ja selvitetään päästörajoitusten kansantaloudelliset vaikutukset. Itämeren suojeluyhteistyö Hanke ei toteutunut muiden hankkeiden paineelta. Hanke siirtyi vuodelle Ilmasto ja energiapoliittisen toimenpideohjelman vaikutukset energiajärjestelmään ja kansantalouteen Hankkeessa arvioitiin ilmasto ja energiapoliittisen toimenpideohjelman vaikutuksia ja sitä käytettiin hallituksen selonteossa eduskunnalle. Hankkeen loppuraportti julkaistiin VATT:n tutkimuksia sarjassa. Yksikön tuotoksia on julkaistu useissa kotimaisissa julkaisuissa, esimerkiksi Metsätieteen aikakauskirjassa ja Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa. Vuonna 2008 päättyneen LVM:n tutkimusohjelman loppuraportti valmistui vuoden 2009 aikana ja julkaistiin LVM:n tutkimussarjassa Palvelukyky sekä suoritteiden ja julkishyödykkeiden laatu Tietopalvelu Toimintavuonna aloitettiin www sivuston käyttäjäseuranta. Kävijöitä sivustolla vuonna 2008 oli runsaat viikossa. VATT palvelee kotimaisia tiedontarvitsijoita, heitä oli 79 prosenttia kävijöistä, ulkomaiset käyttäjät olivat pääosin USA:sta, 5.2 prosenttia kävijöistä. Tietopalvelu tarjosi korkeatasoisen elektronisen lehtiaineiston tutkijoiden käyttöön, kun tarjontaa lisättiin Elsevierin Freedom collection lehtipaketilla. Henkilökunnalle järjestettiin koulutustilaisuus elektronisten aineistojen ja palvelujen käytöstä. Vuonna 2008 tiedotusvälineille järjestettiin neljä tiedotustilaisuutta. Lehdistötiedotteita kirjoitettiin 15 tutkimuksesta ja tiedotuslehti VATT NYT ilmestyi kaksi kertaa. 12

13 Projektihallinnon tuki Koko VATT:n projektihallinnon kehittäminen osoittautui valmistelun edetessä arvioitua laajemmaksi tehtäväkokonaisuudeksi, joten kehittämistyö toteutui osittain. Kehittämistyötä jatketaan vuonna Asiakirjahallinnossa toteutettiin toimintavuonna suunnitellut toimenpiteet, kuten arkistonmuodostussuunnitelman loppuunsaattaminen, arkistotoimen järjestelyt sekä sähköinen kirjaamismenettelyn käyttöönotto. 1.5 HENKISTEN VOIMAVAROJEN HALLINTA JA KEHITTÄMINEN VATT:n henkilömäärä vuoden 2008 lopussa oli 61. Muutosta edellisvuoteen oli kolme henkilöä. Henkilömäärän lisäystä selittää panostus tutkimustoimintaan sopimalla yliopistojen kanssa yhteisistä osa aikaisista ja määräaikaisista palvelussuhteista. Järjestelyt ovat kohdentuneet VATT:lle muun muassa 20 %:n viranhoitoosuutena. Lisäksi VATT rekrytoi aikaisempia vuosia enemmän korkeakouluharjoittelijoita. VATT:n henkilötyövuosimäärä oli 60,2, mikä määrä on jonkin verran edellisvuosia suurempi (v ,2 htv ja v ,8 htv). Edellä esitetyt rekrytointitoimenpiteet ovat olleet sekä oikeansuuntaisia että hallittuja pysyen vuodelle 2008 asetetun henkilötyövuosimäärän (60) puitteissa. Naisten osuus henkilöstöstä oli 39,5 % ( %, ,1 %) ja miesten 60,5 %. Tulevaisuudessakin naisten osuuden arvioidaan kasvavan johtuen yliopisto opintoihin hakeutuvien naisten määrän ja tutkijakoulutettujen naisten osuuden kasvusta. Toisaalta naisvaltaisissa tukitehtävissä toimivien määrä tulevaisuudessa tulee vähenemään. Henkilöstön lukumäärä vakinaisten ja määräaikaisten osalta sekä miesten ja naisten osuus kummassakin ryhmässä vakinaisia 43 miehiä 25 naisia 18 määräaikaisia 18 miehiä 13 naisia Määräaikaisen henkilöstön osuus oli 29,5 % koko henkilöstöstä ( ,6 %, ,1 %), mikä johtuu tutkimushenkilöstön määräaikaisista tutkimusprojekteista sekä säädösperusteisista määräaikaisista virkasuhteista. Määräaikaisten palvelussuhteiden määrän kasvuun vaikuttivat mm. vierailevat tutkijat ja aikaisempia vuosia suurempi korkeakouluharjoittelijoiden määrä. Määräaikaisesta henkilöstöstä naisten osuus on hieman vähentynyt tarkasteluvuosina ollen 28 % kaikista määräaikaisista ( %, %). Miesten osuuden kasvuun vaikutti vuonna 2008 mm. vierailevat tutkijat. 13

14 Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan miehet naiset Henkilöstön keski ikä oli 47 vuotta. Edellisvuonna keski ikä oli 46,6 vuotta ja vuonna 2006 se oli 46,1 vuotta. VATT:n keski iän nousu noudattelee valtionhallinnon yleistä ikärakenteen kehitystä. Henkilöstön koulutustasoindeksi oli 6,8, mikä ylitti asetetun tavoitteen (6,5). Vuosina 2006 ja 2007 se oli 6,5. Tutkijakoulutuksen saaneita oli 43 %. Naisten ja miesten keskimääräisessä koulutustasossa on edelleen merkittävä ero. Tilanne on muuttumassa ja ero tullee kaventumaan tulevaisuudessa. Koulutusrakenne 10 % 3 % 5 % 0 % 39 % 43 % Tri + lis ylempi korkeakouluaste alempi korkeakouluaste alin korkea aste keskiaste ylempi perusase Työhyvinvointi Ulkoisen arvioinnin tulosten pohjalta käynnistettiin useita toimenpiteitä, kuten henkilöstöstrategisten periaatteiden uudistaminen. Valmistelutyö käynnistettiin keväällä 2008 ja esitys valmistui joulukuussa. Valmistelussa olivat mukana kaikki keskeiset henkilöstöstrategian osa alueet, joilla voidaan tukea VATT:n onnistumista tutkimuslaitoksena. Esitys sisälsikin tutkimustoiminnan kannalta oleellisia osioita, kuten rekrytointipolitiikka vakanssirakenteineen, määräaikaisen palvelussuhteen periaatteet, osaamisen kehittäminen ja palkitseminen sekä vierailukäytännöt. Lisäksi esitys sisälsi monia VATT:n henkilöstöä koskevia periaatteita. Vuoden 2009 aikana valmistellaan esityksen pohjalta tarkentavat ohjeet. Vuoden 2008 syksyllä on tehty VmBaron mukainen työtyytyväisyyskysely, jonka tuloksena työtyyväisyysindeksi oli 3,4. Tavoitteeksi oli asetettu 3,5, joten tulosta voidaan pitää tavoitteen mukaisena ottaen huomioon organisaatiomuutos vuoden 2008 alussa. Lähtökohtaisesti toteutetut muutokset olivat kyselyn tulosten perusteella arvioitu myönteisiksi. Oma työ ja osaamisen kehittyminen saivat parhaat arviot, mikä asiantuntijaorganisaation kannalta on hyvä tulos. Sen sijaan johtamisen kehittämisen ja työilmapiirin tuloksissa jäätiin jonkin verran valtion yleisestä tasosta. Työtyytyväisyyskyselyn tulosten pohjalta käynnistetään johtamisen kehittämisen toimet vuonna

15 Vuonna 2003 käyttöön otettua uutta palkkausjärjestelmää on VATT:ssa kehitetty järjestelmällisesti vuodesta 2007 lähtien. Kehittämistyötä on pidettävä barometrin tulosten pohjalta onnistuneena, sillä kaikkien palkkausta koskevien kysymysten osalta VATT:n tulokset olivat paremmat kuin viiteryhmissä (tutkimuslaitokset ja valtio). Sairauspoissaolot olivat yhteensä 14,1 pv/htv. Edellisvuonna ne olivat 11,8 pv/htv ja vuonna 2006 vastaavasti 10,1 pv/htv. Lyhyet sairauspoissaolot olivat 2,8 pv/htv. Lyhyiden sairauspoissaolojen määrä/htv on yleistä tasoa valtionhallinnossa. Sairauspoissaolojen kokonaismäärään vaikuttaa olennaisesti VATT:ssa toimintavuonna olleet yksittäiset pitkät sairauspoissaolot. 1.6 TILINPÄÄTÖSANALYYSI Rahoituksen rakenne VATT:lla oli toimintavuonna käytettävissä rahoitusta kaikkiaan milj. euroa. Siihen sisältyi muiden virastojen momenttien käyttöoikeutta sekä post doc tutkijasta aiheutuneiden menojen korvausta yhteensä euroa. Käytettävissä oleva rahoitus jakaantui vuosina seuraavasti: Toimintamenomääräraha Siirtynyt toimintamenorahoitus Toimintamenorahoitus yhteensä Maksullisen toiminnan tuotot Muut toiminnan tuotot Tuotot yhteensä Muiden virastojen momenttien käyttö Muut 22 Yhteensä Rahoituksesta suurin osa ( euroa) saatiin valtion talousarviossa toimintamenomäärärahana. Lisäksi käytettävissä oli edelliseltä vuodelta siirtynyttä määrärahaa euroa. Käytettävissä olevan kokonaisrahoituksen määrä on kasvanut edellisvuoteen verrattuna. Ulkopuolista rahoitusta saatiin yhteisrahoitteisista ja maksullisista tutkimushankkeista Talousarvion toteutuminen Toimintavuonna VATT sai valtion talousarviosta rahoitusta euroa ja edelliseltä vuodelta siirtynyt toimintamenomääräraha oli euroa. Vuodelle 2009 siirtyneiden määrärahojen kokonaismäärä oli euroa, mikä on noin euroa enemmän kuin edellisenä vuonna. Lisäys johtuu tutkimustoiminnan tulojen kasvusta ja maltillisesta menokehityksestä Tuotto ja kululaskelma Tuotto ja kululaskelma vuodelta 2008 osoittaa euroa toiminnan tuottoja. Kokonaisuudessaan tuottojen määrä kasvoi 38 % edellisvuoteen verrattuna. Maksullisen toiminnan tuotot olivat euroa, johon sisältyi kansainväliseen kokoukseen osoitettua sponsorirahoitusta ( euroa). Yhteisrahoitteisen toiminnan tulot lisääntyivät euroa edellisvuodesta. Muut toiminnan tuotot ( euroa) lisääntyivät euroa edellisvuodesta. Muut toiminnan tuotot sisältävät pääosin muilta valtion virastoilta saatua rahoitusta euroa. Valtionhallinnon ulkopuolinen rahoitus oli merkittävästi suurempi kuin edellisvuonna johtuen aktiivisesta rahoitushankinnasta. Henkilöstökulut lisääntyivät euroa, mikä johtuu palkkausmenojen lisäyksestä ja eläkemaksujen kasvusta. Palkkausmenojen kasvuun vaikuttivat valtion yleiset palkantarkistukset. Toisaalta henkilöstökuluja 15

16 vähentävänä tekijänä olivat poikkeuksellisen suuret pitkistä sairauspoissaoloista johtuvat sairausvakuutuslain mukaiset palautukset ( euroa). Palvelujen ostot ovat henkilöstökulujen jälkeen merkittävin kuluerä ( euroa), joka on hieman laskenut edellisvuodesta. Tähän vaikutti kirjausperusteen muutos, jossa yhteisrahoitteisen toiminnan rahoitusosuudet valtiolle kirjataan vuoden 2008 alkaen sisäisiin kuluihin Tase VATT:n taseen loppusumma on ,57 euroa, mikä on edellisvuoden tasoa. Käyttöomaisuuden arvo oli ,26 euroa, mikä muodostuu pääosin it laitteista. Myyntisaamisten määrä (4 922,30 euroa) on kasvanut, mutta niiden määrä kokonaisuudessaan on vähäinen. Suuruudeltaan siirtosaamiset ovat edellisvuoden tasoa. Vieraasta pääomasta suurin erä on siirtovelkoihin sisältyvä lomapalkkavelka (53 903,52 euroa). Siirtosaamiset ovat yhteisrahoitteisen toiminnan tuottoja, joiden laskutus painottuu tyypillisesti joulukuulle. 1.7 SISÄISEN VALVONNAN ARVIOINTI JA VAHVISTUSLAUSUMA VATT:n sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tilaa on vuonna 2008 arvioitu käyttämällä COSO ERM mallia soveltuvin osin. Tavoitteena oli tunnistaa mallia hyödyntäen keskeiset riskitekijät ja määritellä niiden pohjalta toimenpiteet mitoittaen ne järkevästi riskeihin nähden. Edellä mainitun mallin perusteella laadittiin riskienhallintalomake, jonka täyttämiseen osallistui ylintä johtoa ja asiantuntijatehtävissä toimiva henkilö. Lomake on jaettu viiteen osioon, jossa riskejä arvioidaan sisäisen toimintaympäristön ja toimintarakenteiden, tavoitteiden asettamisen, riskienhallinnan, tiedonkulun ja seurannan kautta. Arviointiasteikkona oli 1 5. Keskeisiksi riskitekijöiksi tunnistettiin henkilöstön osaamiseen, riskien arviointiin ja hallintamenettelyihin sekä sidosryhmäyhteistyön menettelyihin liittyvät haasteet. VATT:n sisäinen valvonta täyttää valtion talousarviosta annetun asetuksen 69 :ssä säädetyt tavoitteet. Kehittämistoimenpiteet VATT:ssa asiantuntijaorganisaationa on henkilöstön osaamisella ratkaiseva merkitys. Henkilöstön osaaminen ja sen kehittäminen on sisällytetty kehityskeskustelulomakkeistoon ja kuuluu osaksi vuotuisia kehityskeskusteluja. Kehityskeskustelujen sisältöä ollaan tältä osin syventämässä ja luomalla tarkoituksenmukainen toimintamalli osaamisen hallintaan. Sidosryhmäyhteistyön kehittäminen nousi esille myös kansainvälisen arvioinnin yhteydessä. Kehittämistoimet suunnitelmalliselle sidosryhmäyhteistyölle käynnistetään vuoden 2009 aikana. Riskienhallinta on kokonaisuus, joka vaatii suunnitelmallista haltuunottoa. Kehittämistyö aloitetaan vuoden 2009 aikana. Vuoden 2008 aikana VATT on ollut aktiivinen sektoritutkimustoiminnan uudistamisessa, sillä yhteistyöllä muiden sektoritutkimuslaitosten kanssa voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä tutkimusta tukevissa tehtävissä. Erityisesti ulkoisen rahoituksen projektien hallinnoinnissa voidaan yhteistyöllä vähentää virastojen riskejä ja saada aikaan kustannussäästöjä. VATT huomioi Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuksesta raportoimat havainnot ja ryhtyy niiden pohjalta tarvittaviin toimenpiteisiin. 16

17 Lisäksi avoimella organisaatiokulttuurilla ja yhteisesti sovituilla käytännöillä on voitu tukea merkittävästi riskienhallintaa. 1.8 ARVIOINTIEN TULOKSET Kertomusvuodelle ei ajoittunut laajoja uusia arviointeja, sillä vuoden aikana keskityttiin edellisenä vuonna toteutetun ulkoisen arvioinnin suositusten toteuttamiseen. Vuoden aikana toimi kolme strategiatyöryhmää: henkilöstö, julkaisu ja verkostoitumistyöryhmä. Niiden työn perusteella linjattiin muun muassa rekrytointipolitiikan ja määräaikaisten palvelusuhteiden periaatteet, uudistettiin julkaisujen sarjajako ja linjattiin toimenpiteitä entistä strategisemman verkostoitumisen aikaansaamiseksi. Uuden tutkimusohjelman laadinnan yhteydessä toteutettiin useita pienimuotoisia sidosryhmäkeskusteluja, joissa kartoitettiin tutkimustarpeita eri tutkimusalueilla. Toteutetun työtyytyväisyyskyselyn tuloksia on tarkasteltu kohdassa henkisten voimavarojen hallinta ja kehittäminen. www sivujen käyttäjäseuranta otettiin käyttöön. 1.9 YHTEENVETO HAVAITUISTA VÄÄRINKÄYTÖKSISTÄ Toimintavuodelta ei ole raportoitavaa. 17

18 2. TALOUSARVION TOTEUMALASKELMA Osaston, momentin ja tilijaottelun numero ja nimi 11. Verot ja veronluonteiset tulot Arvonlisäverotulot 6 277, , ,97 0, % Tuloarviotilit yhteensä 6 277, , ,97 0,00 100% Pääluokan, momentin ja tilijaottelun numero, nimi ja määrärahalaji Tilinpäätös 2007 Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 Talousarvio 2008 Tilinpäätös 2008 käyttö vuonna 2008 Vertailu Tilinpäätös Talousarvio Talousarvion määrärahojen siirto seuraavalle vuodelle Toteutuma % Tilinpäätös 2008 Vertailu Talousarvio Tilinpäätös Edellisiltä vuosilta siirtyneet Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Käytettävissä vuonna 2008 Käyttö vuonna 2008 pl.peruutukset Siirretty seuraavalle vuodelle 28. Valtiovarainministeriön hallinnonala , , , , ,09 0, , , , , Valtiovarainministeriön toimintamenot (S2V) Kehittämis ja 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 _ , , ,00 0,00 koulutustoiminta(s2v) Valtiovarainministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot , , ,09 0, ,09 0, VATT:n toimintamenot (S2V) , , , , ,00 0, , , , , Opetusministeriön hallinnonala 54, , , , ,00 0,00 0, , , , Opetusministeriön hallinnonalan arvonlisäveromenot 54,15 0,00 0,00 0,00 0,00 _ Yliopistolaitoksen yhteiset menot (S3V) Tutkimus ja 0, , , , ,00 0,00 0, , , ,62 kehittämismenot Suomen Akatemian tutkimusmäärärahat (S3V) Tutkimusmäärärahat 0, , ,00 0, ,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Työ ja elinkeinoministeriön hallinnonala , , ,94 0, ,94 0,00 0,00 0,00 0,00 0, Työ ja elinkenoministeriön halinnonalan arvonlisäveromenot 0, , ,00 0, ,00 0, Työllistämis, koulutus ja erityistoimet Palkkaukset , , ,94 0, ,94 0,00 Määrärahatilit yhteensä , , , , , , , , ,01 18

19 3. TUOTTO JA KULULASKELMA Toiminnan tuotot Maksullisen toiminnan tuotot , ,66 Vuokrat ja käyttökorv , ,00 Muut toiminnan tuotot , , , ,78 Toiminnan kulut Aineet, tarvikkeet ja tavarat: Ostot tilikauden aikana , ,17 Henkilöstökulut , ,47 Vuokrat , ,21 Palvelujen ostot , ,51 Muut kulut , ,78 Valmistevaraston muutos , ,66 Poistot , ,96 Sisäiset kulut , , , ,48 Jäämä I , ,70 Rahoitustuotot ja kulut Rahoituskulut 276,31 122,55 Jäämä II , ,25 Jäämä lll , ,25 Tuotot veroista ja pakollisista maksuista Perityt arvonlisäverot , ,65 Suoritetut arvonlisäverot , , , ,43 Tilikauden kulujäämä , ,68 19

20 4. TASE VASTAAVAA KÄYTTÖOMAISUUS Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet , ,01 Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitteet , ,02 Kalusteet 8 421, , , ,74 Käyttöomaisuus yhteensä , ,75 VAIHTO JA RAHOITUSOMAISUUS Vaihto omaisuus Keskeneräinen tuotanto , ,66 Lyhytaikaiset saamiset Myyntisaamiset 4 922,30 50,00 Siirtosaamiset , ,69 Muut lyhytaikaiset saamiset , , , ,11 Vaihto ja rahoitusomaisuus yhteensä , ,77 VASTAAVAA YHTEENSÄ , ,52 VASTATTAVAA OMA PÄÄOMA Valtion pääoma Valtion pääoma , ,06 Edellisten tilikausien pääoman muutos , ,51 Pääoman siirrot , ,90 Tilikauden kulujäämä , , , ,35 VIERAS PÄÄOMA Lyhytaikainen Saadut ennakot , ,00 Ostovelat , ,72 Tilivirastojen väliset tilitykset , ,88 Edelleen tilitettävät erät , ,51 Siirtovelat , ,76 Vieras pääoma yhteensä , ,87 VASTATTAVAA YHTEENSÄ , ,52 20

21 5. LIITETIEDOT Liite 1: Selvitys tilinpäätöksen laatimisperiaatteista ja vertailtavuudesta Budjetoinnissa ei ole tapahtunut muutoksia vuoden 2008 aikana. Ulkomaanrahan määräisiä saamisia eikä velkoja ollut varainhoitovuoden päättyessä. Aikaisempiin vuosiin kohdistuvia korjauksia ei ole tehty. Tilinpäätöstä laadittaessa noudatetut arvostus ja jaksotusperiaatteet ja menetelmät eivät ole muuttuneet varainhoitovuoden aikana. Edellisen vuoden tiedot ovat vertailukelpoisia tilinpäätösvuoden kanssa. Tilinpäätösvuoden jälkeen ei ole tapahtunut olennaista ilmoitettavaa. Liite 2: Nettoutetut tulot ja menot Momentin numeroja nimi Toimintamenot Tilinpäätös 2007 Talousarvio 2008 Talousarvion määrärahojen käyttö vuonna 2008 siirto seuraavalle vuodelle Tilinpäätös Vertailu 2008 Talousarvio Tilinpäätös Siirtomäärärahoja koskevat täydentävät tiedot Edellisiltä vuosilta siirtyneet Käytettävissä Käyttö vuonna 2008 vuonna 2008 (pl. peruutukset) Siirretty seuraavalle vuodelle Bruttomenot , , , , ,50 Bruttotulot , , , , ,48 Nettomenot , , , , , , , , ,39 Liite 3: Arviomäärärahojen ylitykset Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella ei ole ollut varainhoitovuoden päättyessä liitteessä tarkoitettuja eriä. Liite 4: Peruutetut siirretyt määrärahat Valtion taloudellisella tutkimuskeskuksella ei ole ollut varainhoitovuoden päättyessä liitteessä tarkoitettuja eriä. Liite 5: Henkilöstökulujen erittely Henkilöstökulut , ,30 Palkat ja palkkiot , ,21 Tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Lomapalkkavelan muutos , ,91 Henkilösivukulut , ,17 Eläkekulut , ,84 Muut henkilösivukulut , ,33 Yhteensä , ,47 Johdon palkat ja palkkiot, josta , ,32 tulosperusteiset erät 0,00 0,00 Luontoisedut ja muut taloudelliset etuudet 0,00 0,00 Johto 0,00 0,00 Muu henkilöstö 0,00 0,00 21

22 Liite 6: Suunnitelman mukaisten poistojen perusteet ja niiden muutokset Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu yhdenmukaisin periaattein käyttöomaisuushyödykkeiden taloudellisen pitoajan mukaisina tasapoistoina alkuperäisestä hankintahinnasta. Omaisuusryhmä Poisto poistoaika vuotuinen menetelmä vuotta poisto % 112 Aineettomat oikeudet tasapoisto 3 33, Koneet ja laitteet tasapoisto 3 33,3 127 Kalusteet tasapoisto 5 20 Liite 7: Käyttöomaisuuden ja muiden pitkävaikutteisten menojen poistot Hankintameno sisältää kaikki käyttöomaisuushyödykkeet, joiden hankintamenoa ei ole vielä kokonaan kirjattu poistoina kuluiksi. Aineettomat hyödykkeet Käyttöomaisuus Aineettomat oikeudet Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset 0 0 Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden suunn. muk. poistot Tilikauden suunn. poikk. poistot 0 0 Tilikauden arvonalennukset 0 0 Kertyneet poistot Arvonkorotukset 0 0 Kirjanpitoarvo Aineelliset hyödykkeet Koneet ja laitt. Kalusteet Yhteensä Hankintameno Lisäykset Vähennykset Hankintameno Kertyneet poistot Tilikauden suunn. muk. poistot Tilikauden suunn. poikk. poistot Tilikauden arvonalennukset Kertyneet poistot Arvonkorotukset 0 Kirjanpitoarvo Liite 8: Rahoitustuotot ja kulut Muutos Rahoituskulut Korot euromääräisistä veloista 246,31 42,55 203,76 Muut rahoituskulut 30,00 80,00 50,00 Yhteensä 276,31 122,55 153,76 22