HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Telecommunications Software and Multimedia Laboratory T Sisällöntuotannon seminaari Syksy 2006

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY 20.12.2006 Telecommunications Software and Multimedia Laboratory T-111.5080 Sisällöntuotannon seminaari Syksy 2006"

Transkriptio

1 HELSINKI UNIVERSITY OF TECHNOLOGY Telecommunications Software and Multimedia Laboratory T Sisällöntuotannon seminaari Syksy 2006 Liikkeenseuranta Laura Seppänen 58137U 0

2 Vuorovaikutteinen digitaalinen teatteri ja liikkeen seuranta Laura Seppänen Tiivistelmä Tämän esityksen on tarkoitus valoittaa liikkeen seurantaa vuorovaikututteisessa digitaalisessa teatterissa. Tässä esityksessä lähdetään liikkeelle vuorovaikutteisesta digitaalisesta teatterista määrittelemällä tämä käsite yleisellä tasolla. Tämän jälkeen perehdytään liikkeen seurantaan ja kehollisiin käyttöliittymiin. Esityksessä tutustuaan erilaisiin liikkeen seurannan tekiinoikhin, joita ovat mm. inertiaan perustuva liikkeen seuranta sekä optinen liikkeen seuranta. Tämän jälkeen käsitellään kehollisia käyttöliittymiä ja kehollisten käyttöliittymien käyttämiä erilaisia signaaleja. Lopuksi palataan taas teatterin pariin ja selvitetään miten edellä mainittuja tekniikoita käytetään teatteritaiteessa. 1. JOHDANTO Kuva 1: A Virtuaalinen teatteri, jossa yleisöllä mahdollisuus osallistua esityksen kulkuun. B Tietokonegrafiikalla toteutettu hyönteinen, joka voidaan sisällyttää virtuaalisen esitykseen. (Geigel) Vuorovaikutteinen teatteri tarkoittaa yleensä teatteriesitystä, jossa yleisö voi vaikuttaa esityksen kulkuun. Teekkarimaailmassa speksit ovat hyvä esimerkki vuorovaikutteisesta esityksestä. Nykymaailmassa vuorovaikutteisuutta voidaan toteuttaa monella muullakin tavalla ja sitä esiintyy vaikkapa perustelevisiossa: Ohjelman kulkuun voidaan vaikuttaa kotoa käsin esimerkkinä vaikkapa suosittu Idols-ohjelma. Näissä kaikissa on kyse yleisön ja esityksen välisestä vuorovaikutuksesta. Vuorovaikutusta voi olla myös muunkaltaista kuten tietokoneen ja näyttelijän välinen. Teatteriesityksessä vuorovaikutusta, lavasteita ja näyttelijöitä voidaan toteuttaa myös tietoteknisin keinoin. Usein tällaista esitystä kutsutaan myös virtuaaliseksi teatteriksi. 1

3 Lyhyesti ja yksinkertaisesti kuvattuna voitaisiin sanoa, että digitaalinen vuorovaikutteinen teatteri on teatteria, jossa käytetään tietotekniikan tietämystä esityksen luomiseen. Oikeanlaisilla kaiuttimilla voidaan luoda ääni haluttuun paikkaan, taustalla voi näkyä tietokoneella luotu animaatio, näyttelijöiden joukossa voi olla animoitu hahmo tai robotti jne. Tällöin on jopa mahdollista jättää perinteiset näyttämö ja lavasteet joko kokonaan tai osittain pois; ne voidaan toteuttaa digitaalisesti keinotodellisuuden keinoin. Virtuaalisessa teatterissa on tärkeää teknisesti seurata näyttelijöitä, yleisöä ja esitystä. Tietty kohtaus antaa syntaksin käynnistää uusi tapahtumasarja; vaikkapa käskyn muuttaa valaistusta ja/tai musiikkia. Esimerkiksi musiikin tempon voi ohjata määräytymään näyttelijän liikkeiden mukaan. Esityksessä saattaa myös olla mukana robotteja, joiden reaktioiden pitää muuttua näyttelijän reaktioiden myötä. Tällöin näyttelijän eleitä ja liikkeitä pitää kyetä seuraamaan ja tulkitsemaan. Tätä varten tarvitaan liikkeen seurantaa ja kehollisia käyttöliittymiä. Liikkeen seurantaa tarvitaan näyttelijän sijainnin ja liikkeen tunnistamiseen. Tämän avulla voidaan piirtää varjokuva näyttelijästä, liikuttaa robottia tai ohjata teatteria. Kun liikkeen seurantaa käytetään käskyjen antamiseen (käden heilutus sytyttää valot tai käynnistää animaation) on syytä puhua kehollisista käyttöliittymistä. Eli ihmisen kehon toimintojen perusteella annetaan käskyjä ja toimintaohjeita. Tässä esityksessä esitelläänkin ensiksi tekniikoita, joita on käytetty mm. keinotodellisuudessa paikan ja liikkeen seuraamiseen. Näitä samoja tekniikoita voidaan käyttää myös kehollisten käyttöliittymien liikkeen tunnistuksessa ja seurannassa. Eri tekniikoiden esittelyn jälkeen perehdytään nimenomaan kehollisiin käyttöliittymiin, joita erityisesti virtuaalinen teatteri hyödyntää. Tällöin esitellään myös mm. pulssin seuranta yhdistettynä liikkeen seurantaan. Virtuaalisessa teatterissa liikkeen seuranta tarjoaa ratkaisun moneen ongelmaan. Ensinnäkin näyttelijän liikkeillä voidaan ohjata ääniä ja lavasteita. 2. TAUSTA Teatteri on hyvin vanha ilmiö. Jo muinaisessa Kreikassa kokoonnuttiin katsomaan teatteriesityksiä. Kehityksen myötä teatteriesityksiin on lisätty yhä enemmän tekniikka: äänentoisto, valaistus, motorisoitu näyttämö jne. On luonnollista, että tekniikan kehittyessä myös teatteriesitykset kehittyvät. Teatterin on nyt mahdollista hyödyntää tietotekniikan tarjoamia mahdollisuuksia kuten liikkeen seurantaa ja kehollisia käyttöliittymiä. Nämä tekniikat tarjoavat uuden erilaisen mahdollisuuden luoda taidetta. Liikkeen seurannasta puhuttaessa useimpien mieleen tulee virtuaalitodellisuus ja ihmisen liikkeen seuranta. Virtuaalitodellisuus ja teatteri ovat kuitenkin varsin uusia liikkeen seurannan käytännön sovellutuksia. Liikkeen seurantaahan on harrastettu kautta aikojen vaikkapa sodissa. Rajavartioasemilla ja lentokentillä liikettä seurataan tutkilla. Biologiset signaalit ja niitten mittaaminen on ollut lääkärien rutiinia vuosikausia. Vasta hiljattain on niitten käyttöä hyödynnetty myös tietoteknisissä sovelluksissa. Biosignaalien käyttö kehollisissa käyttöliittymissä on yhä tutkimuksen aihe. Virtuaalisia teatteriesityksiä on tutkittu muutamia vuosia ja joitakin esityksiä ja koemielisiä esityksiä on tehty. Erityisesti tietokonegrafiikan ja ohjatun valaistuksen yhdistämistä 2

4 teatteriesityksiin on tutkittu paljonkin. Biosignaalien ja liikkeen seurannan hyödyntämistä on tutkittu ainakin vuodesta 1998 lähtien, mutta ne eivät ole kovinkaan laajasti käytössä. Tulevaisuudessa eri tekniikoiden yhdistäminen teatteriesitykseen yleistynee. 3. KEHOLLISET KÄYTTÖLIITTYMÄT JA LIIKKEEN SEURANTA Käyttöliittymällä tarkoitetaan koneen ja ihmisen rajapintaa. Tietokonetta käytettäessä perinteisiä käyttöliittymän komponentteja on ollut hiiri, näppäimistö ja näyttö, joiden avulla ihminen keskustelee tietokoneen kanssa. Ihmiselle on kuitenkin luonnollista käyttää useankaltaisia erilaisia signaaleja sanoman tulkitsemiseen. Ihmisten välisissä keskusteluissa näitä signaaleja ovat mm. puhe, katseet, liikkeet ja eleet (Kuivakari et al, 1999). Kehollisesta käyttöliittymästä puhuttaessa tarkoitetaan yleensä liittymää, jota ohjataan kehon erilaisilla liikkeillä. Tällä pyritään ihmisen kannalta kevyempään ja luonnollisempaan vuorovaikutukseen järjestelmän kanssa (Heinonen et al., 2002). Kuva 8 a ja b: Perinteinen ihminen-kone rajapinta ja kehollisten käyttöliittymien rajapinta. (Kuivakari et al) Jotta järjestelmää voidaan ohjata kehon liikkeillä, tulee käyttäjän liikkeitä ja reaktioita seurata jollakin tapaa. Yleistä on käyttäjän liikkeiden seuranta kameralla, mutta myös muita tekniikoita on olemassa. Tämän lisäksi saatetaan käyttää valokennoja liikkeen tunnistukseen, reaktiivisia kalvoja paineen tunnistukseen (EMFI kalvo, Electro Mechanical Film) sekä ihmisen kehon biosignaaleja. Biosignaaleilla tarkoitetaan esim. pulssia, hengitystiheyttä, aivosähkökäyrää tai silmän liikkeitä. (Heinonen et al., 2002) Liikkeen seurannalla taasen tarkoitetaan (ihmisen) liikkeen, paikan ja mahdollisesti asennon seurantaa. Tämä voidaan toteuttaa monella eri tapaa. Varsin täsmällisesti liikettä voidaan seurata vaikkapa kameralla tai vaikkapa akustisesti. Vaadittaessa hyvin tarkkaa liikkeen seurantaa voidaan myös eri tekniikoita yhdistää. Yleistä onkin yhdistää inertiaan perustuva liikkeen seuranta optiseen tai akustiseen. Eri käyttötarkoituksista riippuen jopa varsinkin karkea liikkeen seuranta riittää. Näin on esimerkiksi joidenkin kehollisten käyttöliittymien kohdalla. Seuraavaksi tutustumme viiteen eri liikkeen seurannan tekniikkaan ja tämän jälkeen muutamaan erilaiseen biosignaaliin. 3.1 Inertiaan perustuva liikkeen seuranta 3

5 Kuva 2: Inertian perusta Inertiaan perustuva liikkeen seuranta tuli tietoisuuteen jo 1950 luvulla, kun sitä käytettiin lentokoneissa, sukellusveneissä ja laivoissa. Myöhemmin, tekniikan kehittyessä ja inertiasensorien pienentyessä, sitä alettiin käyttää myös tietotekniikassa liikkeen seurantaan. Inertiaan perustuvassa liikkeen seurannassa liikkuvaan kohteeseen kiinnitetään vähintään yksi kuvan 2 kaltainen inertian laskennallinen yksikkö. Tämä yksikkö on inertiaan perustuvan liikkeen seurannan perusta. Alustalla on kiihtyvyysmittareita (accelerometers) ja pyöriviä kappaleita (gyros). Hyrrät pyörivät kolmeen eri suuntaan. Kohteen ollessa paikoillaan niitten pyörittämiseen tarvitaan koko ajan vakio voima. Kohteen liikkuessa painovoima ja liike vaikuttavat niihin eri tavoin ja yksikön toiminta muuttuu. Tämän muutoksen perusteella voidaan päätellä kohteen liike. Inertiaan perustuva liikkeen seuranta sopisi periaatteessa hyvin teatteriesityksiin. Liikkeen seurannan sensorit ovat jo nyt pieniä (siruja), joten ei tule olemaan ongelma piilottaa ne esiintymisasuun. Inertian etuja on myös se, ettei se vaadi akustisen tai optisen havaitsemisen tapaan näköyhteyttä vaan se toimii itsenäisenä yksikkönä. Tämä tarjoaa näyttelijälle vapauden liikkua myös lavasteiden taakse. Teatterissa eri laitteiden takia muodostuva elektromagneettinen kenttä ei aiheuta häiriötä tai eivätkä kovat äänetkään. Tämä kuulostaa kenties turhankin lupaavalta? Heikkouksiin kuuluu taasen tarkkuuden ajelehtiminen. Pienikin heitto sensorissa aiheuttaa tuntuvan vääristymän liikkeen seurannassa. Vuonna 2002 sensorien tarkkuus heitti m/s^2. Tämä vääristymä voi 30 sekunnissa aiheuttaa jopa 4,5 metrin virheen sijaintia arvioitaessa. Tästä syystä pelkästään inertiaan perustuvaa liikkeen seurantaa ei juurikaan käytetä vaan liikettä seurataan yhdistämällä kahta tai useampaa tekniikkaa kuten akustista liikkeen seurantaa ja inertiaa (Welch et al., 2002) Kuva 3: Inertia-anturi käden liikkeiden seuraamiseen 4

6 3.2 Optinen liikkeen seuranta Kuva 4: Luurangon malli. (a) Nauhoituksen pohjustus (b) A:n perusteella otetun kuvan raakaversio (c) Oletusasento ja kehon tasot (ilman suunnat) (d) Lopullinen normalisoitu kuva (Dessai, 2006) Optisen liikkeen havaitsemien perustuu heijastuvan tai säteilevän valon mittauksiin. Komponentteja on oltava vähintään kaksi: valon lähteitä ja optisia sensoreita. Valon lähteet voivat olla joko passiivisia jolloin ne heijastavat ulkopuolista valoa tai aktiivisia lähteitä, jotka heijastavat itse tuottamaansa valoa. Passiivia valolähde voi olla vaikkapa muun ympäristön väreistä poikkeava paita ja aktiivinen valolähde vaikkapa laservalo tai yllä olevan kuvan kaltaiset ledivalot. Sensorina toimii yleensä kamera tai useampi kamera. Kameroitten ja valon lähteitten määrään vaikuttaa se, millä tavalla ja tasolla liikettä seurataan (2D/3D) ja kuinka tarkasti (pistemäinen sijainti vai asento). Liikettä seuratessa kameran tehtävä on seurata tiettyä pistettä, kuten ledivalolähdettä. Yksi tapa tulkita sijainti on seuraava: Kamera pyrkii pitämään seuraamansa kohteen havaintoalueensa keskellä koko ajan. Jos kohde liikkuu, liikkuu kamerakin. Kameran/kameroiden liikkeiden/nivelten asennon perusteella voidaan määritellä kohteen sijainti. (Welch et al., 2002) Toinen tapa on kiinnittää alla olevan kuvan kaltainen valolähde liikkuvaan kohteeseen. Valolähde näyttää erilaiselta eri suunnista ja eri kulmista katsottuna. Täten voidaan päätellä sijainti. Kuva 5: Optisen liikkeen seuranta kameroiden avulla. (Kuhlen, 2005) 5

7 Optisen liikkeen havaitsemisen lisäksi kameratekniikalla on mahdollista tallentaa kohteen silhuetti, kun kohteen asun väri poikkeaa taustasta tai kun tausta poikkeaa kohteesta. Silhuettiin perustuvaa liikkeen havaitsemista on käytetty mm. tietokonepeleissä. Optinen liikkeen seuranta on ollut käytössä installaatiotaiteissa sekä erilaisissa kokeellisissa teatteriesityksissä. Optisen liikkeen seurannan etuja ovat laitteiston suhteellisen edullinen hinta ja helppo toteutus. Huonoja puolia ovat kohteeseen kiinnitettävien valonlähteiden koko. Riippuen optisen liikkeen havaitsemisen tyylistä, nämä saattavat olla varsin kookkaitakin ja täten vaikeasti piilotettavia. Täten ainoa suhteellisen järkevä vaihtoehto olisi liittää tämä nämä valonlähteet osaksi esiintymisasua. Toinen optisen liikkeen seurannan huono puoli on sen vaatima näköyhteys. Koska teatteriesityksissä näyttelijät esiintyvät aukealla lavalla, jossa näyttelijät harvemmin piiloutuvat oman esiintymisensä aikana lavasteisiin, on tämä heikkous voitettavissa. Huolellisella esityksen suunnittelulla voidaan mahdollistaa optinen liikkeen seuranta teatteriesityksen aikana. Lisäksi optisen liikkeen seurannan rinnalla voidaan käyttää vaikkapa inertiaan perustuvaa seurantaa. Kaksi erilaista menetelmää tarjoavat toisiaan täydentävää tietoa ja liikkeen havaitsemisen tarkkuus paranee. 3.3 Magneettinen liikkeen seuranta Magneettinen liikkeen seuranta perustuu magneettikenttään sekä sensoriin, joka kertoo sijaintinsa suhteessa magneettikentän lähteeseen. Sen etuihin kuuluu, se ettei se vaadi näköyhteyttä. Huonoja puolia taasen on se, että kaikki ferromagneettiset ja johtavat kappaleet, kuten sähköiset laitteet, häiritsevät sen toimintaa. Lisäksi sen käyttöetäisyys teatteriesitystä ajatellen on liian pieni. Täten se ei siis sovellu teatterikäyttöön. 3.4 Akustinen liikkeen seuranta Akustinen liikkeen seuranta perustuu ultraäänien lähettämiseen ja vastaanottamiseen. Ääniaallon etenemisnopeus mitataan vähintään kolmesta eri pisteestä, jolloin voidaan päätellä käyttäjän sijainti. Äänilähde voidaan kiinnittää joko näyttelijään tai ympäristöön. Vastaavasti vastaanotin voidaan sijoittaa jompaan kumpaan. Teatteritaiteessa lienee luonnollisinta käyttää vastaanottimena näyttelijän mikrofonia. Tällöin voidaan myös kätevästi havaita usean näyttelijän sijaintia ilman että mittausta pitää tehdä usealla taajuuskaistalla. Korkeataajuiset äänet tarjoavat tarkimman paikan määrityksen. Kuitenkin korkeiden äänien vaimennus on voimakkaampaa kuin matalien taajuuksien. Akustisen liikkeen seurannan suurimpia heikkouksia on sen vaatima näköyhteys liikkeen seurannan kohteeseen sekä kaikuherkkyys. Näköyhteyden ylläpitäminen ei ole välttämätöntä, mutta tärkeää jos halutaan tietää sijainti tarkasti. Kovat pinnat kuten kiviseinät, jotka heijastavat ääntä sekä mahdolliset muut äänet, häiritsevät laitteen tarkkuutta huomattavasti. Tästä syystä mittausten välillä on odotettava, että edellisen mittauksen kaiut hiljenevät. Tämä taasen johtaa hitaaseen liikkeen päivitystaajuuteen. Muita akustisen liikkeen seurannan heikkouksia ovat ulkotiloissa tuulen vaikutus, edellä mainittu signaalin vaimeneminen sekä äänen nopeuden riippuvuus lämpötilasta. Akustista liikkeen seurantaa on siis hieman hankalaa käyttää teatteriesitysten osana, muttei mahdotonta. Pienissä esityksissä ja sopivassa ympäristössä akustista liikkeen seurantaa voisi käyttää inertian tukena. (Welch et al., 2002) 6

8 3.5 Mekaaninen liikkeen seuranta Kuva 6: Mekaaninen liikkeen seuranta (Kuhlen, 2005) Mekaaninen liikkeen seuranta tarkoittaa luurankomaista liikkeen seurantaa. Sitä käytetään lähinnä virtuaalitodellisuussovelluksissa. Käyttäjä on vaikkapa kypärän kautta kiinnitetty mekaaniseen laitteeseen. Käyttäjän liikkuessa tämä mekaaninen luurankokin liikkuu ja välittää eteenpäin käyttäjän liikkeet. Tällöin käyttäjän liikkuminen on hyvin rajoittunutta. Tällainen liikkeen seuranta luonnollisesti rajoittaisi huomattavasti näyttelijän liikkuvuutta esityksen aikana. Tästä syystä mekaanista liikkeen seurantaa voisi suositella äärimmäisen poikkeuksellisiin tilanteisiin, kuten vaikkapa kiskoja pitkin liikkuvan robotin liikkeen seurantaan. Tästä syystä mekaaninen liikkeen seurantaan ei ole syytä tutustua tämän tarkemmin. (Kuhlen, 2005) 3.6 Eri liikkeen seurannan menetelmien vertailua Seuraavista taulukoissa on vertailtu eri menetelmien ominaisuuksia sekä vertailu näitä tekniikoita. Kuva 7 a ja b: Eri menetelmien vertailu (kuva a:wurpts, kuva b: Kuhlen et al) 7

9 3.7 EMG Kuva 9: EMG-signaali mitattu kasvojen alueelta ihon pinnalta. (lähde 4) Kuva 10: Tyypillinen EMG:n taajuusspektri. EMG on lyhenne sanasta electromyogram. Se on laite, joka mittaa tietyn tietyn lihasryhmän supistumista. Se ennustaa lihaksen aktiopotentiaalin sekä lihaksen lepotilassa että lihaksen olessa supistunut. Lihassoluissa on niiden lepotilan aikana -70 mv jännite-ero solun sisä- ja ulkopuolen välillä. Aktiopotentiaalin aikana jännitys muuttuu -70mV:sta 40 mv:tiin. Tämä muutos mitattavissa. Sairaaloissa mittaus tehdään normaalisti suoraan lihaksesta lihakseen pistettävällä neulalla. Jännitys voidaan kuitenkin mitata myös ihon pinnalta, jolloin mittaustulos ei ole yhtä tarkka (Wikipedia). Pinnalta lihasaktiviteettia mitataan metellisilla elektrodeilla, jotka kiinnitetään iholle esimerkiksi kaksipuolisella teipillä (Niemenlehto). EMG:llä voidaan seurata eri lihasten, kuten silmän lihasten tai pakaran, aktivaatiota. Tällä tavoin saadaan tietoa tietyn lihasryhmän aktivaatiosta. Kyseistä keinoa käytetään erityisesti silman lihasten mittaamiseen. 3.8 EKG 8

10 Kuva 11: EKG-signaali koostuu kolmesta aallosta. (electrocardiograms) ECG tai suomalaisittain EKG on lyhenne sanasta electrocardiogram. EKG on laite, joka mittaa sydämen toimintaa, tarkemmin sanottuna sydämen tuottamaa sähköistä signaalia. Jokainen sydämen syke koostuu osasta, jossa sydän tuottaa sähköisen impulssin, joka tämän jälkeen johtuu joka puolelle sydäntä. Nämä signaalit johtuvat rintakehän läpi iholle, josta ne voi mitata. Normaali sydämen sykäys tuottaa signaalin, jossa on kolme aaltoa. Nämä syntyvät sydämen eri osista. Virtuaalisen digitaalisen teatterin kannalta tärkeimmät mitattavat piirteet ovat sydämen lyöntitiheys eli syke ( Electrocardiograms ). Sydämen sykettä ei voi suoraan käyttää ihminen-konekäyttöliittymiin, sillä se ei anna tarpeellista tietoa kehon toiminnoista (Auranen, 2002). Syketietoa voidaan kuitenkin yhdistää muiden biosignaalien antamaan tietoon, jolloin ne yhdessä antavat toisiaan täydentävää tietoa vaikkapa ihmisen mielentilasta (rauhallinen/jännittynyt). 3.9 EEC/EEG EEC/EEG on lyhenne sanasta electroencephalogram. Aivojen elektrokemiallinen toiminta tuottaa sähköä, jota voidaan mitata pään pinnalta (ilman että hiuksia tarvitsee leikata). EEG mittaa aivojen sähköisiä pulsseja pään pinnalta ja analysoi pulssien taajuudet. Nämä sähköiset signaalit muuttuvat sen mukaan, että mitä ihminen tekee. Keskittyessä, rentoutuessa, voimakasta visuaalista ärsykettä katsottaessa jne. aivosähkökäyrä näyttää erilaiselta. Kun lisäksi huomioidaan eri aivon osioiden tehtävät, antaa tämä signaali hyvin paljon informaatiota. Näitä signaaleja voidaan käyttää paitsi teatteriesityksen ohjaukseen, myös perinteisemmän käyttöliittymän ohjaukseen. EEG:tä onkin suunniteltu käytettävän myös ihminen-kone käyttöliittymissä (Auranen, 2002) Puhesignaali Nykyteatterissa jokaisella näyttelijällä on oma mikrofoninsa. Jokaisen näyttelijän äänisignaalia olisi täten mahdollista tutkia ja käsitellä. Nykyään on olemassa useita eri metodeja puheen tunnistukseen sekä erottamaan puhesignaalista muut äänet (nauru, tausta, hiljaisuus jne). Yksittäisen puhujan putkessa (normaali puhe, enemmän kuin yksittäisiä sanoja lausutaan ilman liioiteltuja taukoja) lausumista sanoista (puheesta) tunnistetaan nykytekniikalla useita kymmeniä sanoja. Puheentunnistusta voisi kuvailla karkeasti seuraavalla tavalla: puheentunnistuksessa puhesignaali jaetaan ensin foneemeihin (äänteisiin). Tämän jälkeen nämä äänteet tunnistetaan tilastollisin keinoin. Lopuksi yksittäisten äänteiden perusteella päätellään lausuttu sana. Sanoman lisäksi puhesignaalista on mahdollista päätellä puhuja, kieli, puhujan sukupuoli jne. Kuten audiosignaalista puhesignaalista voi päätellä perustaajuuden, rytmin jne. 4.0 LIIKKEEN TUNNISTUS JA BIOSIGNAALIT TEATTERITAITEESSA 9

11 Edellä on esitelty erilaisia tekniikoita liikkeen seurantaan sekä ihmisen kehon fysiologisten muutosten mittaamiseen. On helppo todeta että liikkeen seurannan eri tekniikoista lähinnä optista sekä inertiaan perustuvaa voidaan soveltaa teatteritaiteessa. Koska käytännössä inertia ei vielä yksinään anna tarpeeksi tarkkaa tietoa, on käytettävä joko optista havaitsemista tai näiden yhdistelmää. Alla on kuva, joka on esimerkki siitä, miten ihmisen kehon liikkeillä voidaan ohjata näytöstä. Alla oleva esimerkki on installaatiotaiteen puolelta, mutta sopivasti soveltamalla voidaan alla olevaa hyvödyntää myös teatterimaailmassa. Alla olevan kaavion kaltainen toteutus on mahdollista, jos liikettä seurataan muutamasta kohtaa ihmiskeholta vaikkapa juuri kameralla ja inertiaan perustuvalla anturilla. Ainakin jalkojen, käsien ja pään liikettä tulee seurata. Tämä voidaan toteuttaa kameroilla ja inertia-antureilla. Lisätietoa voidaan saada lihasjännitystä mittaavilla antureilla, jotka kertovat tarkemmin tiettyjen lihasten toiminnasta. Näin voidaan välittää tietoa juuri nimenomaan vaikkapa peukolon heiluttelusta (hand gesture) tai jalkaterän liikkeistä. Kuva 12: Näytöksen ohjaus. (Wechsler, 2006) Seuraavaksi käymme yksityiskohtaisemmin läpi liikkeen seurantaa teatteritaiteessa. 4.1 Musiikin tahdistus liikkeeseen tai ääneen Näyttelijän seurannalla voidaan myös parantaa esityksen musiikin ja vaikkapa tanssin rytmitystä ja sovittumista yhteen. Sen sijan, että näyttelijä tanssisi musiikin tahtiin, soitetaan musiikkia tanssin tahtiin. Myös kävely on mahdollista rytmittää taustamusiikkiin. Edellä mainittu onnistuu, kun näyttelijän molemmissa jaloissa on anturit ja näiden liikettä seurataan. Yksi mahdollinen toteustapa kävelyn tahdittamiseen olisi se, että aina kun anturit ohittavat toisensa, soitetaan tietty ääni. Lisätietoa liikkeistä saadaan lihasjännitystä mittaamalla (kävellessä lihasjännitystä tapahtuu rytmisesti). 10

12 Myös laulun perusteella on mahdollista tuottaa musiikkia. Tämä on kuitenkin hieman monimutkaisempaa ja vaatii äänisignaalin käsittelyä. Yksinkertaistettuna tämä toimii siten, että laulajan äänisignaalia tutkitaan ja vaikkapa musiikin perustaajuus valitaan mukailemaan laulajan laulun perustaajuutta. 4.2 Improvisoinnin mahdollistaminen Yllä olevasta taulukosta voidaan nähdä esimerkki siitä, miten musiikkia ja valaistusta voidaan luoda kehon liikkeillä. Teatterissa installaatiotaiteiden kaltainen hyvin vapaa ilmaisu ei välttämättä onnistu. Teatteriesityksessäkin on varmasti paikoitellen mahdollista soittaa improvisoitua musiikkia sekä valaista lavaa ilman tarkkaa ennaltasuunnittelua. Tämän lisäksi musiikkia ja valaistusta voidaan ohjata kehon liikkeiden perusteella. Näytöksen seuraaminen tietokoneavusteisesti tarjoaa mahdollisuuden jonkunasteiselle improvisoinnille. Näytös koostuu eri palikoista kuten äänistä, valaistuksesta ja itse juonesta. Jos nämä palikat etenevät toisiaan huomioimatta, ei tilaa improvisoinnille ole: Jotta tehosteäänet tulevat oikeana hetkenä, on näyttelmän oltava tietyssä vaiheessa. Jos nämä palikat saadaan kytkettyä toisiinsa, on improvisaatio mahdollista. Improvisoinnilla tarkoitan tässä esim. seuraavankaltaista tilannetta. Näytelmässä on lauluesitys, josta yleisö tykkää kovasti. Tätä kohtaa voisi siis pidentää. Vastaavasti kohtaa, jossa yleisö osoittaa tylsistymisen piirteitä, voisi joko nopeuttaa tai piristää jotenkin. Valaistus ja ääniefektit on tällöin kytkettävä ajan sijasta tarinan kulkuun. Esimerkkinä voitaisiin sanoa tilanne, jossa valokeila seuraa näyttelijää automaattisesti tai että tanssikohtauksen musiikki alkaa soimaan, kun näyttelijät tarttuvat toisiaan käsistään ja alkavat tanssimaan. 4.3 Yleisön osallistuminen Improvisaatiota voi tehdä joko yleisöstä välittämättä tai siitä välittäen. Puhuttaessa vuorovaikutteisesta teatterista on oletettavaa, että esitys etenee yleisön reaktioita huomioiden. Tämä voidaan yksinkertaisimmillaan tehdä yleisön eleitä ja ääniä seuraamalla. Tarkempaa lisätietoa yleisöstä saadaan vaikkapa mittaamalla biosignaaleja myös yleisön jäseniltä ja luoda tätä kautta vuorovaikutteisuutta teatteriin. Biosignaaleja seuraamalla on mahdollista saada tietoa yleisön todellisesta innokkuudesta. Sydämen sykettä ja aivosähkökäyrää seuraamalla saadaan tietoa aktivaation ja jännityksen tasosta. 4.4 Törmäystarkastus Liikkeen seuranta on pakollista erityisesti silloin kun lavalle luodaan animoituja kolmiulotteisia piirroshahmoja tai lavasteita. Tällä vältetään oikeiden ja piirroshahmojen meneminen päällekäin. Toisaalta voidaan mahdollistaa vaikkapa animoidun koiran todentuntuinen isännän seuraaminen; näyttelijän pysähtyessä koira pysähtyy vierelle ja jatkaa kulkuaan näyttelijänkin jatkaessa. 4.5 Tiedon keruu piirroshahmoille Jos esitykseen tuodaan digitaalisesti luotuja hahmoja joiden pitää osata reagoida ihmismäisesti myös improvisoiduissa kohtauksissa, on heille kerättävä tietoa näyttämön tapahtumista. Erityisesti he tarvitsevat tietoa näyttelijöiden reaktioista kuten naurusta, itkusta, puheesta jne. Suurin osa tästä tiedosta saadaan näyttelijän äänisignaalia analysoimalla. 11

13 4.6 Kerronnan tehostus äänien ja valojen avulla Äänien ja valojen avulla voidaan tuoda tehostettua tietoa teatteriesityksen kulusta. Kahden näyttelijän lähestyessä toisiaan voi musiikin tempo kasvaa ja vastaavasti vähetä näyttelijöiden kaikotessa toisistaan. Myös tietyn näyttelijän saapuminen lavalle ja poistuminen siltä voidaan tehostaa ääni- ja valomerkein. Hiipimisestä, kävelystä, juoksemisesta, kaatumisesta jne kuuluvat äänet äänet voidaan erotella. Tällöin on tarkoituksena luoda esitykseen lisätietoja tv-ssä esitettyjen piirrettyjen tyyliin. Piirretyissä kuuluvat äänet eivät kuulosta aidoilta, mutta ihminen kuitenkin niiden perusteella ymmärtää paremmin tv:n tapahtumia kuin ilman ääniä. Liioitellut äänet ovat usein myös hauskoja. Edellä kuvattu on mahdollista kun jokaista näyttelijää seurataan erikseeen. Tämän lisäksi heidät on pystyttävä erottelemaan. 4.7 Huomautettavaa Lopuksi haluaisin huomauttaa, että etsinnöistäni huolimatta en löytänyt tutkielmia tai teatteriesityksiä, joissa olisi käytetty puhesignaalia teatteriesityksen ohjaamiseen. Koska näyttelijöillä joka tapauksessa on jokaisella oma mikrofoninsa, olisi mahdollista poimia vain yksittäin näyttelijöiden puhetta ja käyttää sitä esityksen ohjaamiseen. Puheen tunnistus on edistynyt sen verran, että tietyn rajatun ryhmän lausumia eri sanoja tunnistetaan useita. Uskonkin, että tulevaisuudessa myös puhesignaalia käytetään vuorovaikutuksen keinona sekä teatteriesityksissä, että muissa taiteen lajeissa. 5.0 YHTEENVETO Työni on jaettu pariin kolmeen osaan. Aluksi käyn läpi vuorovaikutteisen virtuaalisen teatterin vaatimaa tekniikkaa näyttelijöiden seurantaa ajatellen. Tekniikoista käsitellään ensimmäiseksi liikkeen seurannan eri vaihtoehtoja. Tämän jälkeen keskityn kehollisiin käyttöliittymiin ja biosignaaleihin, jotka tuovat tietoa ihmisen kehon tapahtumista. Lopuksi käsittelin miten näiden tekniikoiden avulla tehdään vuorovaikutteista teatteria. Lähdeluettelo ja viitteet: Heinonen Sirkka, Hietanen Olli, Kiiskilä Kati, Koskinen Laura, KESTÄÄKÖ TIETOYHTEISKUNTA? Käsiteanalyysia ja alustavia arvioita s. 122 [katsottu ] etieto/drafts/kasiteanalyysi.pdf Welch Greg, Foxlin Eric, Motion Tracking: No silvet bullet, but respectable arsenal [Katsottu ] Wikipedia 12

14 [katsottu ] Niemenlehto Pekka, [Katsottu ] theses/masters/niemenlehto_pekka.pdf (En saa tätä linkkiä enää avattua, joten en valitettavasti pysty antamaan tarkkoja tietoja.) Electrocardiograms [katsottu ] Wechsler Robert, Artistic Considerations in the Use of Motion Tracking with Live Performers: a Practical Guide [katsottu ] Geigel Joe, Schweppe, 2004 Theatrical Storytelling in a Virtual Space Auranen Toni, Ihmisen biologiset signaalit [katsottu ] Wurpts Malachi, Swansson Tammy, Tapia Rolan. Tracking technologies for virtual reality training applications: A case study Kuhlen, Assenmacher, Motion tracking [katsottu ] Dessai Sandip Sar, Hornung Alexander, Kobbelt Leif, Automatic Data Normalization and Parameterization for Optical Motion Tracking [katsottu ] Kuivakari Seppo, Huhtamo Erkki, Kangas Sonja, Olsson Eveliina Keholliset käyttöliittymät. Sipoo: Paino-Center Oy s. 3-5 Tämän esityksen teossa olen käyttänyt myös omaa tietämystä. Olen opiskellut jonkin verran esim. puheen käsittelyä ja havaitsemista ja tästä syystä tiedon jonkin verran tästä aiheesta. Tutkielmaa tehdessä on vierailtu myös seuraavilla sivuilla: 13

15

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET

BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET TEKSTIN NIMI sivu 1 / 1 BIOSÄHKÖISET MITTAUKSET ELEKTROENKEFALOGRAFIA EEG Elektroenkegfalografialla tarkoitetaan aivojen sähköisen toiminnan rekisteröintiä. Mittaus tapahtuu tavallisesti ihon pinnalta,

Lisätiedot

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010

S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset. Laboratoriotyö, kevät 2010 1/7 S-108.3020 Elektroniikan häiriökysymykset Laboratoriotyö, kevät 2010 Häiriöiden kytkeytyminen yhteisen impedanssin kautta lämpötilasäätimessä Viimeksi päivitetty 25.2.2010 / MO 2/7 Johdanto Sähköisiä

Lisätiedot

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta.

Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta kerroksesta. Osastollamme tehdään paljon erilaisia tutkimuksia. Lääkärin pyynnöstä haluamme ottaa sinusta EEG- eli aivosähkötutkimuksen, joka tutkii aivojen toimintaa. Löydät meidät kanttiinin yläpuolelta, kolmannesta

Lisätiedot

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT

FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT FYSP101/K1 KINEMATIIKAN KUVAAJAT Työn tavoitteita tutustua kattavasti DataStudio -ohjelmiston käyttöön syventää kinematiikan kuvaajien (paikka, nopeus, kiihtyvyys) hallintaa oppia yhdistämään kinematiikan

Lisätiedot

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1

Lego Mindstorms NXT. OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013. (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Lego Mindstorms NXT OPH oppimisympäristöjen kehittämishanke 2011-2013 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights Reserved 1 Anturi- ja moottoriportit A B C 1 2 3 4 (C) 2012 Oppimiskeskus Innokas! All Rights

Lisätiedot

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite

Todellinen 3D-ohjauksensuuntauslaite geoliner 680 ja geoliner 780 Huipputarkka Kaikki ajoneuvojen säätöarvot tulevat suoraan autovalmistajilta ja ovat tarkkoja ja luotettavia. Kehittynyt kamerajärjestelmä on erittäin tarkka ja takaa luotettavan

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 8 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittausprojekti Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen

Lisätiedot

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa

Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Say it again, kid! - peli ja puheteknologia lasten vieraan kielen oppimisessa Sari Ylinen, Kognitiivisen aivotutkimuksen yksikkö, käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto & Mikko Kurimo, signaalinkäsittelyn

Lisätiedot

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011

1/6 TEKNIIKKA JA LIIKENNE FYSIIKAN LABORATORIO V1.31 9.2011 1/6 333. SÄDEOPTIIKKA JA FOTOMETRIA A. INSSIN POTTOVÄIN JA TAITTOKYVYN MÄÄRITTÄMINEN 1. Työn tavoite. Teoriaa 3. Työn suoritus Työssä perehdytään valon kulkuun väliaineissa ja niiden rajapinnoissa sädeoptiikan

Lisätiedot

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy

Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat. Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisen liikkuvan koneen teknologiat Hannu Mäkelä Navitec Systems Oy Autonomisuuden edellytykset itsenäinen toiminta ympäristön havainnointi ja mittaus liikkuminen ja paikannus toiminta mittausten

Lisätiedot

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS

PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS 1 PYP I / TEEMA 4 MITTAUKSET JA MITATTAVUUS Aki Sorsa 2 SISÄLTÖ YLEISTÄ Mitattavuus ja mittaus käsitteinä Mittauksen vaiheet Mittaustarkkuudesta SUUREIDEN MITTAUSMENETELMIÄ Mittalaitteen osat Lämpötilan

Lisätiedot

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto

Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16. Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi. Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Åbo Akademi 3.5.2011 klo 12-16 Mietta Lennes mietta.lennes@helsinki.fi Nykykielten laitos Helsingin yliopisto Praat-puheanalyysiohjelma Mikä on Praat? Mikä on Praat? Praat [Boersma and Weenink, 2010] on

Lisätiedot

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen

Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Hei kuka puhuu? lapsen kohtaaminen ja tukeminen Maarit Engberg vt. Perhekonsultti 16.03.2015 Tampere Esityksen rakenne: 1) Ensi kieli ja kehittyvä minuus 2) Kuulon merkitys ja huomioiminen arjessa 3) Tukea

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 2013 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia, 3 op 9 luentoa, 3 laskuharjoitukset ja vierailu mittausasemalle Tentti Oppikirjana Rinne & Haapanala:

Lisätiedot

Kuulohavainnon perusteet

Kuulohavainnon perusteet Kuulohavainnon ärsyke on ääni - mitä ääni on? Kuulohavainnon perusteet - Ääni on ilmanpaineen nopeaa vaihtelua: Tai veden tms. Markku Kilpeläinen Käyttäytymistieteiden laitos, Helsingin yliopisto Värähtelevä

Lisätiedot

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä

Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento. Äänet, resonanssi ja spektrit. Äänen tuotto ja eteneminen. Puhe äänenä Puheen akustiikan perusteita Mitä puhe on? 2.luento Martti Vainio Äänet, resonanssi ja spektrit Fonetiikan laitos, Helsingin yliopisto Puheen akustiikan perusteita p.1/37 S-114.770 Kieli kommunikaatiossa...

Lisätiedot

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt

AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Teknillinen korkeakoulu Sähkö- ja tietoliikennetekniikan osasto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt CeilBot 2DoF camera actuator Antti Riksman Sisältö 1 CeilBot 3 2 Projektin tämän

Lisätiedot

Animaatio Web-sivuilla

Animaatio Web-sivuilla Ihmisen koko huomio kiinnittyy vaistomaisesti (hyökkääjiltä suojautuminen) liikkuvaan kuvaan. Yleisesti ottaen animaatioita kannattaa käyttää mahdollisimman vähän. Suunnitteluvaiheessa on hyvä pohtia,

Lisätiedot

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on

ja J r ovat vektoreita ja että niiden tulee olla otettu saman pyörimisakselin suhteen. Massapisteen hitausmomentti on FYSA210 / K1 HITAUSMOMENTTI Työn tavoitteena on opetella määrittämään kappaleen hitausmomentti kappaletta pyörittämällä ja samalla havainnollistaa kitkan vaikutusta. Massapisteinä toimivat keskipisteestään

Lisätiedot

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma

Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Vantaan musiikkiopisto 1 Musiikkiteatteri-ilmaisun opetussuunnitelma Musiikkiteatteri-ilmaisu on oppiaine, jonka tavoitteena on oppilaan musiikkikäsityksen monipuolistuminen sekä esiintymisvarmuuden ja

Lisätiedot

Ohjeet lyhytelokuvan tekoon

Ohjeet lyhytelokuvan tekoon ELÄVÄÄ KUVAA-PROJEKTI 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 Ohjeet lyhytelokuvan tekoon 1 Sisällys Tarvittavat työvälineet 2 Valmistelut 2 Kuvaaminen 3 Editointi 3 Kohtausten jakaminen osiin 5 Äänten lisääminen

Lisätiedot

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist

Mikrofonien toimintaperiaatteet. Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien toimintaperiaatteet Tampereen musiikkiakatemia Studioäänittäminen Klas Granqvist Mikrofonien luokittelu Sähköinen toimintaperiaate Akustinen toimintaperiaate Suuntakuvio Herkkyys Taajuusvaste

Lisätiedot

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus

Nuottigrafiikka. Tupla viivat, joista jälkimmäinen on paksumpi tarkoittaa sävellyksen loppua. Tahtiosoitus Rytmit 1 Nuottigrafiikka - Nuottiviivastossa on viisi poikittaissuuntaista viivaa. - Pystysuorat viivat ovat tahtiviivoja. - Tila kahden tahtiviivan välissä on yksi tahti. Tupla tahtiviivoilla merkitään

Lisätiedot

Selkoilmaisun uudet muodot

Selkoilmaisun uudet muodot Selkoilmaisun uudet muodot Viestintäympäristö muuttuu Internetin kehityksen alkuvaiheessa kuvien ja videoitten käyttö oli hankalaa. Nyt yhteydet ovat nopeutuneet, päätelaitteiden teho on kasvanut, ja erilaiset

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 2 visuaalinen prosessointi Treismanin FIT Kuva 1. Kuvassa on Treismanin kokeen ensimmäinen osio, jossa piti etsiä vihreätä T kirjainta.

Lisätiedot

2.1 Ääni aaltoliikkeenä

2.1 Ääni aaltoliikkeenä 2. Ääni Äänen tutkimusta kutsutaan akustiikaksi. Akustiikassa tutkitaan äänen tuottamista, äänen ominaisuuksia, soittimia, musiikkia, puhetta, äänen etenemistä ja kuulemisen fysiologiaa. Ääni kuljettaa

Lisätiedot

Virtuaalitilat tulevaisuudessa. Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja

Virtuaalitilat tulevaisuudessa. Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja Virtuaalitilat tulevaisuudessa Päivi Aarreniemi-Jokipelto TkT, yliopettaja 2 Väite: Virtuaalitilat katoavat 2030 mennessä Jäljellä ainoastaan erikoistuneita asiantuntijatehtäviä varten Teknologinen kehitys

Lisätiedot

Qosmio: Kuule ero. entistä parempi kuuntelukokemus

Qosmio: Kuule ero. entistä parempi kuuntelukokemus Qosmio: Kuule ero PERSONAL COMPUTER HDD/DVD Qosmio TM entistä parempi kuuntelukokemus RECORDER LCD TV WITH TRUBRITE DISPLAY VIRTUAL SURROUND Kun Toshiba kehitti mobiiliviihde- ja tietojärjestelmä Qosmion,

Lisätiedot

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje

Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Paikantavan turvapuhelimen käyttöohje Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Tämä ohje kertoo miten paikantavaa turvapuhelinta käytetään Stella Turvapuhelin ja Hoiva Oy Mannerheimintie 164 00300 Helsinki Sisällysluettelo

Lisätiedot

HiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä

HiTechnic -kompassisensorin käyttäminen NXT-G -ympäristössä NXT -kompassisensori NXT -roboteihin on saatavilla kahdenlaisia kompasseja: Wiltronics kompassit (tilaukset: http://www.wiltronics.com.au/) ja HiTechnic kompassit (NMC1034 Compass) (tilaukset: http://www.hitechnic.com/products).

Lisätiedot

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009

Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 Tassu Takala pääaineinfo 2.3.2009 1 Kaksi näkökulmaa mediaan Tekniikka eri medialajeja ja koosteita käsittelevät algoritmit uudet teknologiat Sisältö mediatuotteiden käsittely valmiilla välineillä tuotantoprosessin

Lisätiedot

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005

Ultraäänen kuvausartefaktat. UÄ-kuvantamisen perusoletukset. Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 Ultraäänen kuvausartefaktat Outi Pelkonen OYS, Radiologian Klinikka 29.4.2005 kaikissa radiologisissa kuvissa on artefaktoja UÄ:ssä artefaktat ovat kaikuja, jotka näkyvät kuvassa, mutta eivät vastaa sijainniltaan

Lisätiedot

Aleksi Pyykkönen 14.12.2012. 3D-mallinnus ja liikkeentunnistus

Aleksi Pyykkönen 14.12.2012. 3D-mallinnus ja liikkeentunnistus 3D-mallinnus ja liikkeentunnistus 1 Sisällysluettelo Kolmas ulottuvuus... 3 Liikkeentunnistus... 4 Käyttötarkoitukset... 5 Uhat ja mahdollisuudet... 6 Lähteet... 8 2 Kolmas ulottuvuus Tietokoneiden tehon

Lisätiedot

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö

S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 Laboratoriotyö: Polarisaatio POLARISAATIO. Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 1/10 POLARISAATIO Laboratoriotyö S-108-2110 OPTIIKKA 2/10 SISÄLLYSLUETTELO 1 Polarisaatio...3 2 Työn suoritus...6 2.1 Työvälineet...6 2.2 Mittaukset...6 2.2.1 Malus:in laki...6 2.2.2

Lisätiedot

Mono- ja stereoääni Stereoääni

Mono- ja stereoääni Stereoääni 1 Mitä ääni on? Olet ehkä kuulut puhuttavan ääniaalloista, jotka etenevät ilmassa näkymättöminä. Ääniaallot käyttäytyvät meren aaltojen tapaan. On suurempia aaltoja, jotka ovat voimakkaampia kuin pienet

Lisätiedot

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi

LOPPURAPORTTI 19.11.2007. Lämpötilahälytin. 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi LOPPURAPORTTI 19.11.2007 Lämpötilahälytin 0278116 Hans Baumgartner xxxxxxx nimi nimi KÄYTETYT MERKINNÄT JA LYHENTEET... 3 JOHDANTO... 4 1. ESISELOSTUS... 5 1.1 Diodi anturina... 5 1.2 Lämpötilan ilmaisu...

Lisätiedot

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista

Tietotalo Insight. Digitaalinen markkinointi. Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista Tietotalo Insight Digitaalinen markkinointi Beacon FAQ: Vastaukset yleisimpiin kysymyksiin beaconeista 1 Beacon FAQ Digitaalisesta kontekstisidonnaisesta markkinoinnista puhuttaessa mennään usein monelle

Lisätiedot

Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK

Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä. Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK Teknologia vanhenevan väestön apuna: ELSI järjestelmä Raimo Sepponen, prof. Elektroniikan laitos, TKK Helsingin Sanomat 26.9.2003 HeSa Kuukausiliite 0106 ELSI - järjestelmä Kehon sähkönjohtavuus vaikuttaa

Lisätiedot

ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan. Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta

ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan. Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta ELEC-C1110 Automaatio- ja systeemitekniikan perusteet Luento 11 Esimerkki automaation soveltamisesta Tämän luennon aihe Esimerkki automaation soveltamisesta käytännössä: WorkPartner-palvelurobotti WorkPartner

Lisätiedot

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi

ESIINTYMINEN. Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi ESIINTYMINEN Laura Elo Cambiare p. 040 748 7884 laura@johtajuustaito.fi Jännitys hyvä renki huono isäntä Kumpi kuvaa sinua? Jännitys auttaa minua. Jännitys lamaannuttaa ja vaikeuttaa esillä oloani. Jännitys

Lisätiedot

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén

Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Projektisuunnitelma ja johdanto AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Paula Sirén Sonifikaatio Menetelmä Sovelluksia Mahdollisuuksia Ongelmia Sonifikaatiosovellus: NIR-spektroskopia kariesmittauksissa

Lisätiedot

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite

Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Dynatel 2210E kaapelinhakulaite Syyskuu 2001 KÄYTTÖOHJE Yleistä 3M Dynatel 2210E kaapelinhakulaite koostuu lähettimestä, vastaanottimesta ja tarvittavista johdoista. Laitteella voidaan paikantaa kaapeleita

Lisätiedot

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi

LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle. Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi LEAF-projekti Kysymykset käyttäjälle Vastauksia 16.4.2012 Laboratoriomestari Juha Heimovirta juha.heimovirta@oulu.fi Valaistus: Valaistus yleiskuvaus toiminnasta Luokkatilojen valaisimet verkkokaton päällä,

Lisätiedot

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin

Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin Esittelyssä AutoDome Easy Täydellinen keskikokoisiin kohteisiin PTZ-kamera, joka on suunniteltu sopimaan täydellisesti kaikkialle Kun kiinteä minidome-kamera ei riitä, mutta perinteinen PTZ-kamera on turhan

Lisätiedot

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi

EDITOINTI ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ. Vasantie 11 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63. email tommi.nevala@sodankyla.fi ELOKUVAKASVATUS SODANKYLÄSSÄ 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 tommi.nevala@sodankyla.fi Elokuvakasvatus Sodankylässä projekti Opettajien täydennyskoulutus Oppimateriaalit 8/2005 EDITOINTI 2 Digitaalisen

Lisätiedot

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta.

Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Ohjeissa pyydetään toisinaan katsomaan koodia esimerkkiprojekteista (esim. Liikkuva_Tausta1). Saat esimerkkiprojektit opettajalta. Vastauksia kysymyksiin Miten hahmon saa hyppäämään? Yksinkertaisen hypyn

Lisätiedot

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308

Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 Oxix L I U E N N E E N H A P E N M I T T A R I BROCHURE FI 5.40 OXIX BROCHURE 1308 O P T I N E N A N T U R I M I N I M A A L I S E L L A H U O LTOTA R P E E L L A Oxix-happilähetin on ainutlaatuinen liuenneen

Lisätiedot

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C

Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004. Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla. Ryhmä C Kone- ja rakentamistekniikan laboratoriotyöt KON-C3004 Koesuunnitelma: Paineen mittaus venymäliuskojen avulla Ryhmä C Aleksi Mäki 350637 Simo Simolin 354691 Mikko Puustinen 354442 1. Tutkimusongelma ja

Lisätiedot

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus

Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Hakkeen kosteuden on-line -mittaus Julkaisu: Järvinen, T., Siikanen, S., Tiitta, M. ja Tomppo, L. 2008. Yhdistelmämittaus hakkeen kosteuden on-line -määritykseen. VTT-R-08121-08 Tavoite ja toteutus Hakkeen

Lisätiedot

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia

Leica Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter Siitä vain... Paina nappia Sprinter 50 Tähtää, paina nappia, lue tulos Pölyn ja veden kestävä Kompakti ja kevyt muotoilu Virheettömät korkeuden ja etäisyyden lukemat Toiminnot yhdellä painikkeella

Lisätiedot

Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta. Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke)

Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta. Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke) Alustavia käyttökokemuksia SAS Studiosta Timo Hurme Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT (v. 2015 alusta Luonnonvarakeskus / Luke) 19.9.2014 Lyhyesti SAS-koodareille suunnattu uusi käyttöliittymä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki

Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä. Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Jyväskylän kaupungin palautejärjestelmä Kuntatekniikan päivät 17.5.2013 Paikkatietopäällikkö Janne Hartman Jyväskylän kaupunki Esityksen sisältö Taustaa Ominaisuuksia ja hyötyjä Kokemuksia ja tilastoja

Lisätiedot

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN

KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN KUULON HARJOITTELU DYSFASIALAPSELLA, HOIDON SEURANTA HERÄTEVASTETUTKIMUKSIN Suur-Helsingin Sensomotorinen Keskus Puh: 09-484644 2 TUTKIMUS Esittelemme seuraavassa yhteenvedon tutkimuksesta, joka on tehty

Lisätiedot

Parasta ammunnanharjoitteluun

Parasta ammunnanharjoitteluun Parasta ammunnanharjoitteluun Edut Objektiivinen suorituskykyanalyysi Tarkka mittaus Kompakti, kevyt ja helppokäyttöinen Yleiskiinnike useimpiin urheiluaseisiin Helppo kohdistus Todellinen ammuntaetäisyys

Lisätiedot

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma

S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä. Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt S11-04 Kompaktikamerat stereokamerajärjestelmässä Projektisuunnitelma Ari-Matti Reinsalo Anssi Niemi 28.1.2011 Projektityön tavoite Projektityössä

Lisätiedot

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila

d sinα Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Fysiikan laboratoriotyöohje Tietotekniikan koulutusohjelma OAMK Tekniikan yksikkö TYÖ 8: SPEKTROMETRITYÖ I Optinen hila Optisessa hilassa on hyvin suuri määrä yhdensuuntaisia, toisistaan yhtä kaukana olevia

Lisätiedot

T-110.1100: Virtuaali- ja lisätty todellisuus

T-110.1100: Virtuaali- ja lisätty todellisuus T-110.1100: Virtuaali- ja lisätty todellisuus Kai Puolamäki Mediatekniikan laitos 9.4.2010 Kiitokset: Mark Billinghurst, Tapio Lokki 1 http://metaverseroadmap.org/overview/index.html 2 Ajan ja tietokoneiden

Lisätiedot

NXT Infrapuna-sensori

NXT Infrapuna-sensori NXT Infrapuna-sensori Joissakin tilanteissa on hyödyllistä, jos robotti tunnistaa ympäristöstä tulevaa infrapunavaloa. Tämä tieto on välttämätön esim. RCJ:n robottijalkapallossa. Tässä esitellään vain

Lisätiedot

Eye Pal Solo. Käyttöohje

Eye Pal Solo. Käyttöohje Eye Pal Solo Käyttöohje 1 Eye Pal Solon käyttöönotto Eye Pal Solon pakkauksessa tulee kolme osaa: 1. Peruslaite, joka toimii varsinaisena lukijana ja jonka etureunassa on laitteen ohjainpainikkeet. 2.

Lisätiedot

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue

TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA. Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue TOIMINNALLINEN HARJOITTELU LAJIHARJOITTELUN PERUSTANA Pajulahti, 27.1.2007 Nuorten maajoukkue Toiminnallinen =suunniteltu/kehittynyt/mukautunut tiettyä tarkoitusta varten. Toiminnallisen voimaharjoittelun

Lisätiedot

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio

Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka. Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Johdanto tieto- viestintäteknologian käyttöön: Äänitystekniikka Vfo135 ja Vfp124 Martti Vainio Akustiikka Äänityksen tarkoitus on taltioida paras mahdo!inen signaali! Tärkeimpinä kolme akustista muuttujaa:

Lisätiedot

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan

MINI-DISK. 1. MINI-DISK levykkeen asentaminen levyke-asemaan 1 MINI-DISK MINI-DISK soittimella voidaan tallentaa ääntä ulkopuolisen mikrofonin tai toisen äänilähteen ulostulon kautta. MINI-DISK nauhurilla (ei ole varsinainen nauhuri vaan digitaalinen äänitys- ja

Lisätiedot

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto

Kojemeteorologia. Sami Haapanala syksy 2013. Fysiikan laitos, Ilmakehätieteiden osasto Kojemeteorologia Sami Haapanala syksy 03 Fysiikan laitos, Ilmakehätieteien osasto Tuulen nopeuen ja suunnan mittaaminen Tuuli on vektorisuure, jolla on siis nopeus ja suunta Yleensä tuulella tarkoitetaan

Lisätiedot

FlyMarker PRO merkintälaite. Mark like a Professional

FlyMarker PRO merkintälaite. Mark like a Professional FlyMarker PRO merkintälaite Mark like a Professional Mark like a Professional FlyMarker PRO Mobile Kannettavan FlyMarker PRO merkintälaitteen avulla suurten, raskaiden ja vaikeasti liikuteltavien kappaleiden

Lisätiedot

KEPPIJUMPAN PERUSLIIKKEITÄ "Keppijumpan isän" Juhani Salakan ohjeita oikeisiin liikesuorituksiin. Perusohje: Aluksi suurin huomio oikeaan suoritustekniikkaan (opetellaan ensin "uimaan" ja mennään vasta

Lisätiedot

Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu.

Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu. Enemmän turvaa. Vähemmän huolia. Sonera Vahdin avulla tiedät, mitä kotonasi tapahtuu. Sonera Vahdin avulla ennakoit, tarkkailet ja tiedät mitä kotonasi tapahtuu Sonera Vahti -palvelun avulla valvot kotisi

Lisätiedot

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa

Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Mitä on huomioitava kaasupäästöjen virtausmittauksissa Luotettavuutta päästökauppaan liittyviin mittauksiin 21.8.2006 Paula Juuti 2 Kaupattavien päästöjen määrittäminen Toistaiseksi CO2-päästömäärät perustuvat

Lisätiedot

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit.

ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa. Aistit. ETNIMU-projektin, aivoterveyttä edistävän kurssin 5.osa Aistit. Aistien maailma Ympäristön havainnointi tapahtuu aistien välityksellä. Tarkkailemme aistien avulla jatkuvasti enemmän tai vähemmän tietoisesti

Lisätiedot

Lisätyn todellisuuden ratkaisuja sisustus- ja rakennussuunnitteluun. Prof. Charles Woodward VTT Digitaaaliset tietojärjestelmät

Lisätyn todellisuuden ratkaisuja sisustus- ja rakennussuunnitteluun. Prof. Charles Woodward VTT Digitaaaliset tietojärjestelmät Lisätyn todellisuuden ratkaisuja sisustus- ja rakennussuunnitteluun Prof. Charles Woodward VTT Digitaaaliset tietojärjestelmät SISÄLTÖ Lisätty todellisuus - Johdanto Sovelluksia sisustussuunnittelussa

Lisätiedot

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen

FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen FiSMA 1.1 Monikerrosarkkitehtuuri 1 (7) FiSMA 1.1 Toiminnallisen laajuuden mittausmenetelmä Ohje monikerrosarkkitehtuurin mittaamiseen 1. Yleiset periaatteet FiSMA 1.1 -menetelmässä mitataan sovellusperiaatteen

Lisätiedot

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta.

3 Ääni ja kuulo. Ihmiskorva aistii paineen vaihteluita, joten yleensä äänestä puhuttaessa määritellään ääniaalto paineen vaihteluiden kautta. 3 Ääni ja kuulo 1 Mekaanisista aalloista ääni on ihmisen kannalta tärkein. Ääni on pitkittäistä aaltoliikettä, eli ilman (tai muun väliaineen) hiukkaset värähtelevät suuntaan joka on sama kuin aallon etenemissuunta.

Lisätiedot

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg

3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet. Mikael Hornborg 3D-kuvauksen tekniikat ja sovelluskohteet Mikael Hornborg Luennon sisältö 1. Optiset koordinaattimittauskoneet 2. 3D skannerit 3. Sovelluskohteet Johdanto Optiset mittaustekniikat perustuvat valoon ja

Lisätiedot

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä

Tarvikkeet: A5-kokoisia papereita, valmiiksi piirrettyjä yksinkertaisia kuvioita, kyniä LUMATE-tiedekerhokerta, suunnitelma AIHE: OHJELMOINTI 1. Alkupohdinta: Mitä ohjelmointi on? Keskustellaan siitä, mitä ohjelmointi on (käskyjen antamista tietokoneelle). Miten käskyjen antaminen tietokoneelle

Lisätiedot

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu

2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu 2. JAKSO - MYÖNTEINEN MINÄKUVA Itsenäisyys, turvallisuus, itseluottamus, itseilmaisu Jokaisella lapsella tulisi olla itsestään kuva yksilönä joka ei tarvitse ulkopuolista hyväksyntää ympäristöstään. Heillä

Lisätiedot

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus

15. Sulan metallin lämpötilan mittaus 15. Sulan metallin lämpötilan mittaus Raimo Keskinen Peka Niemi - Tampereen ammattiopisto Sulan lämpötila joudutan mittaamaan usean otteeseen valmistusprosessin aikana. Sula mitataan uunissa, sekä mm.

Lisätiedot

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012

Lyhyt käyttöohje SiMAP-mittaus 28.8.2012 1 (7) SiMAP -mittaus Contents 1. SiMAP-MITTAUSJÄRJESTELMÄ...1 2. KÄYTTÖÖNOTTO...2 2.1 Tee tämä ensin!...2 2.2 Sim-kortin asettaminen paikoilleen...2 3. MITTAUS...3 3.1 Salkku mittauskohteessa...3 3.2 Anturit...3

Lisätiedot

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa

Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Lapset Hittivideon tekijöinä - menetelmä musiikkivideoiden tekemiseen koululuokassa Antti Haaranen, Valveen elokuvakoulu 18.11.2010 GRAFIIKKA: HENNA TOPPI Hittivideo lyhyesti - Elokuva- ja mediakasvatuksen

Lisätiedot

Tutustuminen tuotantolinjastoon

Tutustuminen tuotantolinjastoon Tutustuminen tuotantolinjastoon Hands-on harjoitus 1 1 Tehtävät 2 Tuotantolinjasto yleisesti 2.1 Asemien käsitteleminen (Kuva 1) 2.2 Tuotantolinjaston toiminta 3 Jakeluaseman kuvaus 4 Testausaseman kuvaus

Lisätiedot

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO

ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT. Erkki Björk. Kuopion yliopisto PL 1627, 70211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO ÄÄNTÄ VAHVISTAVAT OLOSUHDETEKIJÄT Erkki Björk Kuopion yliopisto PL 1627, 7211 Kuopion erkki.bjork@uku.fi 1 JOHDANTO Melun vaimeneminen ulkoympäristössä riippuu sää- ja ympäristöolosuhteista. Tärkein ääntä

Lisätiedot

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform

S11-09 Control System for an. Autonomous Household Robot Platform S11-09 Control System for an Autonomous Household Robot Platform Projektisuunnitelma AS-0.3200 Automaatio- ja systeemitekniikan projektityöt Quang Doan Lauri T. Mäkelä 1 Kuvaus Projektin tavoitteena on

Lisätiedot

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta

S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta S-114.2720 Havaitseminen ja toiminta Heikki Hyyti 60451P Harjoitustyö 3 puheen havaitseminen Mikä on akustinen vihje (acoustic cue)? Selitä seuraavat käsitteet ohjelman ja kirjan tietoja käyttäen: Spektrogrammi

Lisätiedot

Teoreettisia perusteita I

Teoreettisia perusteita I Teoreettisia perusteita I - fotogrammetrinen mittaaminen perustuu pitkälti kollineaarisuusehtoon, jossa pisteestä heijastuva valonsäde kulkee suoraan projektiokeskuksen kautta kuvatasolle - toisaalta kameran

Lisätiedot

BIOMETRINEN TUNNISTUS MIKA RÖNKKÖ

BIOMETRINEN TUNNISTUS MIKA RÖNKKÖ BIOMETRINEN TUNNISTUS MIKA RÖNKKÖ MITÄ ON BIOMETRINEN TUNNISTUS Tapa ja sen taustalla oleva teknologia, jolla henkilö voidaan tunnistaa käyttämällä yhtä tai useampaa biologista piirrettä. Nykyään osataan

Lisätiedot

5. Numeerisesta derivoinnista

5. Numeerisesta derivoinnista Funktion derivaatta ilmaisee riippumattoman muuttujan muutosnopeuden riippuvan muuttujan suteen. Esimerkiksi paikan derivaatta ajan suteen (paikan ensimmäinen aikaderivaatta) on nopeus, joka ilmaistaan

Lisätiedot

Firstbeat Hyvinvointianalyysi

Firstbeat Hyvinvointianalyysi Firstbeat Hyvinvointianalyysi FIRSTBEAT TECHNOLOGIESOY SYKETEKNOLOGIAA TERVEYDEN EDISTÄMISEEN JA SUORITUSKYVYN OPTIMOINTIIN Juuret fysiologisessa tutkimuksessa Perustettu Jyväskylässä vuonna 2002 Yli 15

Lisätiedot

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus

Koneistusyritysten kehittäminen. Mittaustekniikka. Mittaaminen ja mittavälineet. Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Koneistusyritysten kehittäminen Mittaustekniikka Mittaaminen ja mittavälineet Rahoittajaviranomainen: Satakunnan ELY-keskus Yleistä Pidä työkalut erillään mittavälineistä Ilmoita rikkoutuneesta mittavälineestä

Lisätiedot

Ohjeet animaation tekoon

Ohjeet animaation tekoon ELÄVÄÄ KUVAA-PROJEKTI 99600 Sodankylä +358 (0)40 73 511 63 Ohjeet animaation tekoon 1 Sisällys Kuvakäsikirjoituksen laatiminen 2 Lavasteiden valmistus 3 Kuvausten valmistelut 3 Kuvaus 5 Editointi 6 Leikkeiden

Lisätiedot

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä).

Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava kissa, puun lehti, puu myrskyssä). Musiikkipäiväkirjani: Tanssitaan ja liikutaan (DM1) Liikutaan kuten (karhu, nukahtava

Lisätiedot

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa.

ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA. Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. ELOKUVATYÖKALUN KÄYTTÖ ANIMAATION LEIKKAAMISESSA Kun aloitetaan uusi projekti, on se ensimmäisenä syytä tallentaa. Projekti kannattaa tallentaa muutenkin aina sillöin tällöin, jos käy niin ikävästi että

Lisätiedot

IR-lämpömittarityypit

IR-lämpömittarityypit IR-lämpömittarityypit Kokonaissäteilypyrometrit Laaja aallonpituusalue (esim. 1-100 µm) häiriöaltis Hidas (vaste 1-3 s) Osittaissäteilypyrometrit Kapea aallonpituusalue (esim. 0,5-1,1 µm) vähemmän häiriöaltis

Lisätiedot

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010

Esiintyminen. N-piirin JOVA-koulutus 2010 Esiintyminen N-piirin JOVA-koulutus 2010 Klubikokous Esiinnyt klubisi kokouksessa Kuulijoita 10-50 Sinulla on aikaa 3-5 minuuttia Ei videotykkiä Esityksesi kokouksen lopulla Innostat klubiasi uuteen tapahtumaan

Lisätiedot

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E

D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E D R A A M A T Y Ö P A J O I S S A O N T I L A A I D E O I L L E J A P E R S O O N I L L E Draamatyöpajassa ryhmä ideoi ja tuottaa synopsiksen pohjalta musiikkiteatteriesityksen käsikirjoituksen. Käsikirjoitus

Lisätiedot

TEKNISET VALMIUDET/OHJEISTUS

TEKNISET VALMIUDET/OHJEISTUS TEATRIS 24. 26.5.2013 TEKNISET VALMIUDET/OHJEISTUS YLEISET TEKNIIKKAA KOSKEVAT YHTEYDEN OTOT SEKÄ VIDEOITUJEN ESITYSTEN TALTIOINTIEN TOIMITTAMINEN 17.5 MENNESSÄ jukka.vuokko@kansallisteatteri.fi puh: 0504140786

Lisätiedot

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä?

EETTISIÄ ONGELMIA. v 1.2. 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? Auktoriteetin hyvä EETTISIÄ ONGELMIA v 1.2 1. Jos auktoriteetti sanoo, että jokin asia on hyvä, onko se aina sitä? 2. Jos auktoriteetti on jumalolento, onko senkään hyvä aina hyvä? 3. Olet saanut tehtäväksesi

Lisätiedot

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com

Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx 6 Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. www.kuulotekniikka.com Connexx6 sovitusohjelma Connexx6 on viimeisin Siemens-kuulokojeiden sovitusohjelma. Connexx6 sovitusohjelma on täysin NOAH yhteensopiva

Lisätiedot

Seija Pylkkö Valkealan lukio

Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Seija Pylkkö Valkealan lukio ELOKUVA ANALYYSIA Sukella tarinaan Selvitä, mikä on elokuvan aihe eli mistä se keskeisesti kertoo? Miten tapahtumat etenevät, eli millainen on juoni? Kertooko

Lisätiedot

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen

AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni. KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen AV-muotojen migraatiotyöpaja - ääni KDK-pitkäaikaissäilytys 2013 -seminaari 6.5.2013 / Juha Lehtonen Äänimuodot Ääneen vaikuttavia asioita Taajuudet Äänen voimakkuus Kanavien määrä Näytteistys Bittisyvyys

Lisätiedot