Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista
|
|
- Matilda Salminen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 <meta http-equiv="refresh" content="1; URL='../NoJavascript.htm'"> Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista Answer time :34:37 Lausuntopyyntö Kunnallishallinnon rakenne -työryhmän selvityksestä sekä kuntauudistukseen liittyvistä muista uudistuksista 1. Tietoja vastaavasta kunnasta Valitse 0 20 Akaa 0 5 Alajärvi 0 9 Alavieska 0 10 Alavus 0 16 Asikkala 0 18 Askola 0 19 Aura 0 46 Enonkoski 0 47 Enontekiö - Enontekis 0 49 Espoo - Esbo 0 50 Eura 0 51 Eurajoki - Euraåminne 0 52 Evijärvi 0 61 Forssa 0 69 Haapajärvi 0 71 Haapavesi 0 72 Hailuoto - Karlö 0 74 Halsua 0 75 Hamina - Fredrikshamn 0 77 Hankasalmi 0 78 Hanko - Hangö 0 79 Harjavalta 0 81 Hartola 0 82 Hattula 0 84 Haukipudas 0 86 Hausjärvi Heinola 0 90 Heinävesi 0 91 Helsinki - Helsingfors 0 97 Hirvensalmi 0 98 Hollola 0 99 Honkajoki Huittinen Humppila Hyrynsalmi Hyvinkää - Hyvinge Hämeenkoski 0
2 108 Hämeenkyrö - Tavastkyro Hämeenlinna - Tavastehus Ii Iisalmi - Idensalmi Iitti Ikaalinen - Ikalis Ilmajoki Ilomantsi - Ilomants Imatra Inari - Enare Inkoo - Ingå Isojoki - Storå Isokyrö - Storkyro Jalasjärvi Janakkala Joensuu Jokioinen - Jockis Joroinen - Jorois Joutsa Juankoski Juuka Juupajoki Juva Jyväskylä Jämijärvi Jämsä Järvenpää - Träskända Kaarina - S:t Karins Kaavi Kajaani - Kajana Kalajoki Kangasala Kangasniemi Kankaanpää Kannonkoski Kannus Karijoki - Bötom Karjalohja - Karislojo Karkkila - Högfors Karstula Karvia Kaskinen - Kaskö Kauhajoki Kauhava Kauniainen - Grankulla Kaustinen - Kaustby Keitele Kemi Kemijärvi Keminmaa Kemiönsaari - Kimitoön 0
3 244 Kempele Kerava - Kervo Kerimäki Kesälahti Keuruu Kihniö Kiikoinen Kiiminki Kinnula Kirkkonummi - Kyrkslätt Kitee Kittilä Kiuruvesi Kivijärvi Kokemäki - Kumo Kokkola - Karleby Kolari Konnevesi Kontiolahti Korsnäs Koski Tl Kotka Kouvola Kristiinankaupunki - Kristinestad Kruunupyy - Kronoby Kuhmo Kuhmoinen Kuopio Kuortane Kurikka Kustavi - Gustavs Kuusamo Kyyjärvi Kärkölä Kärsämäki Köyliö - Kjulo Lahti - Lahtis Laihia - Laihela Laitila Lapinjärvi - Lappträsk Lapinlahti Lappajärvi Lappeenranta - Villmanstrand Lapua - Lappo Laukaa Lavia Lemi Lempäälä Leppävirta Lestijärvi 0
4 422 Lieksa Lieto - Lundo Liminka - Limingo Liperi Lohja - Lojo Loimaa Loppi Loviisa - Lovisa Luhanka Lumijoki Luoto - Larsmo Luumäki Luvia Maalahti - Malax Maaninka Marttila Masku Merijärvi Merikarvia - Sastmola Miehikkälä Mikkeli - S:t Michel Muhos Multia Muonio Mustasaari - Korsholm Muurame Mynämäki Myrskylä - Mörskom Mäntsälä Mänttä-Vilppula Mäntyharju Naantali - Nådendal Nakkila Nastola Nilsiä Nivala Nokia Nousiainen - Nousis Nummi-Pusula Nurmes Nurmijärvi Närpiö - Närpes Orimattila Oripää Orivesi Oulainen Oulu - Uleåborg Oulunsalo Outokumpu Padasjoki Paimio - Pemar 0
5 445 Paltamo Parainen Parikkala Parkano Pedersören kunta - Pedersöre Pelkosenniemi Pello Perho Pertunmaa Petäjävesi Pieksämäki Pielavesi Pietarsaari - Jakobstad Pihtipudas Pirkkala - Birkala Polvijärvi Pomarkku - Påmark Pori - Björneborg Pornainen - Borgnäs Porvoo - Borgå Posio Pudasjärvi Pukkila Punkaharju Punkalaidun Puolanka Puumala Pyhtää - Pyttis Pyhäjoki Pyhäjärvi Pyhäntä Pyhäranta Pälkäne Pöytyä Raahe - Brahestad Raasepori - Raseborg Raisio - Reso Rantasalmi Ranua Rauma - Raumo Rautalampi Rautavaara Rautjärvi Reisjärvi Riihimäki Ristiina Ristijärvi Rovaniemi Ruokolahti Ruovesi 0
6 704 Rusko Rääkkylä Saarijärvi Salla Salo Sastamala Sauvo - Sagu Savitaipale Savonlinna - Nyslott Savukoski Seinäjoki Sievi Siikainen Siikajoki Siikalatva Siilinjärvi Simo Sipoo - Sibbo Siuntio - Sjundeå Sodankylä Soini Somero Sonkajärvi Sotkamo Sulkava Suomenniemi Suomussalmi Suonenjoki Sysmä Säkylä Taipalsaari Taivalkoski Taivassalo - Tövsala Tammela Tampere - Tammerfors Tarvasjoki Tervo Tervola Teuva - Östermark Tohmajärvi Toholampi Toivakka Tornio - Torneå Turku - Åbo Tuusniemi Tuusula - Tusby Tyrnävä Töysä Ulvila - Ulvsby Urjala Utajärvi 0
7 890 Utsjoki Uurainen Uusikaarlepyy - Nykarleby Uusikaupunki - Nystad Vaala Vaasa - Vasa Valkeakoski Valtimo 0 92 Vantaa - Vanda Varkaus Vehmaa Vesanto Vesilahti Veteli - Vetil Vieremä Vihanti Vihti - Vichtis Viitasaari Vimpeli Virolahti Virrat - Virdois Vähäkyrö - Lillkyro Vöyri - Vörå Yli-Ii Ylitornio - Övertorneå Ylivieska Ylöjärvi Ypäjä Ähtäri - Etseri Äänekoski 0 2. Maakunta
8 3. Kuntanne yhteyshenkilön tiedot Titteli kunnanjohtaja Nimi Pekka Heinonen Sähköposti Puhelin Kyselylomakkeen täyttäjän tiedot Titteli kunnansihteeri Nimi Johanna Järvensivu Sähköposti Puhelin
9 Miten arvioitte tarvetta uudistaa kunta- ja palvelurakennetta ja mitkä ovat kuntien näkökulmasta tärkeimmät syyt uudistuksen toteuttamiseen? Kunta- ja palvelurakennetta on uusittava. Tärkeimmät syyt Lavian näkökulmasta ovat perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalitoimen palveluvelvoitteiden toteutumisen takaaminen saatavan rahoituksen kustannusvastaavuudella. Oikeudenmukainen ja tehtäviä vastaava kustannusten jako valtion ja kuntien kesken on eräs keskeisimpiä kuntauudistuskysymyksiä Miten arvioitte kuntanne osalta työryhmän kuntarakennetarkastelussa käyttämiä tarkastelunäkökulmia ja kriteereitä: Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta katsomme, että työryhmä on lähtenyt puhtaasti tilastollisilta katsantokannoilta. Väestökehitykseen ja -rakenteeseen voidaan vaikuttaa oikeilla toimenpiteillä. Tämä maaseutualueille elintärkeä kehittämisnäkökulma (mm. elinkeinoelämän, kaavoituksen ja maaseudun houkuttelevuuden kehittäminen) on jätetty työryhmän tarkastelusta kokonaan pois. Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta työryhmä analysoi nykytilaa, valottaen sitä jossain määrin myös lähimenneisyyden tarkastelulla. Lavian kunta jää tässäkin osiossa kaipaamaan kehittämisnäkökulmaa. Puhdas tilastollinen fakta-analyysi johtaa Lavian kunnan mielestä siihen, että urbaanialueiden ja maaseudun polarisaatio jyrkkenee dramaattisesti ja maaseudun kehittäminen jää toissijaiseksi tavoitteeksi. Lavian kuntaa selvitys ei vakuuta siitä, että lähtökohtana on ollut vilpitön halu turvata palvelut; pikemminkin halu keskittää palvelut ja asukkaat kaupunkeihin, riistää maaseudulta kestävät elinolosuhteet ja tuhota suomalainen, hyvä kuntajärjestelmä. Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta Lavian kunta on samaa mieltä työryhmän kanssa siitä, että joiltain osin tulisi määritellä sellaiset kuntarajoista riippumattomat fyysis-toiminnalliset alueet, joiden osalta yhdyskuntarakennetta tulisi kehittää yhtenä kokonaisuutena ja joiden osalta voidaan katsoa olevan tarve päätöksenteon kokoamiseen. Yhdyskuntarakenteiden keskittämisen suhteen Lavian kunnan pelkona on, että tämä lisäisi epädemokraattisella tavalla isojen alueiden valta-asemaa, päätöksenteon ja menokurin karkaamista ja mikä huolestuttavinta, se tapahtuisi reuna-alueiden kustannuksella. Se repisi kuilun kaupungin ja maaseudun välille ja asettaisi kansalaiset epätasa-arvoiseen asemaan. Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta Lavian kunta toteaa, että uudistuksessa käytetty työssäkäyntialue palveluiden järjestämisen pohjana on hyvin kyseenalainen kunta- ja erityisesti palvelurakenteen lähtökohta. Luonnolliseksi koetulla työssäkäyntialueella ei näytä olevan riittäviä, konkreettisia perusteita seudullisen yhteistyön onnistumiselle. Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta Lavian kunta katsoo, että palvelut on järjestettävä riittävän suurissa yksiköissä (esimerkiksi isäntäkunta- tai yhteistoiminta-aluemallin mukaan), joissa henkilöstöresurssit, infrastruktuuri ja palveluiden saatavuus ovat lain, asetusten ja määräysten edellyttämällä tasolla ja toiminta on saatava kustannustehokkaksi. Elinkeinotoimen kehittämisen osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta perustarkastelu on oikeanlaista, mutta jälleen työryhmä syyllistyy demografisten ja talousnäkökohtien menneisyyden tarkastelemiseen sen sijaan, että esille otettaisiin elinkeinoelämän paikallinen kehittäminen ja kehittyminen sekä maaseudun syrjäytymisen estäminen Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta Lavian kunta toteaa työryhmän sanoin, että kuntaliitos perustuu aina eri muuttujien perusteella tehtävään kokonaisarviointiin eikä muuttujista mikään yksin määrittele tarvetta rakennemuutokseen. Toiminnallinen kuntarakenne, johon työryhmä viittaa ja joka nykyistä paremmin vastaisi ihmisten arjen muotoutumista kuntarajoista riippumattomasti, on muodostunut selvityksen keskeiseksi lähtökohdaksi. Lavian kunta katsoo, että tähän tavoitteeseen päästään tehokkaammin ja järkevämmin lisäämällä kuntien välistä yhteistyötä päällekkäisiä toimintoja karsien, mutta alueellisen päätäntävallan ja kuntien itsenäisyyden säilyttäen. Kunnallishallinnon rakennetyöryhmän esittämä ratkaisu ei Lavian kunnan osalta toteuta hallituksen kuntapolitiikan ja kuntauudistuksen strategisia tavoitteita. Esitetty uusi kunta ei täytä elinvoimaisen ja itsenäisen kunnan tunnusmerkistöä läheskään kaikilla kriteereillä arvioituna. Kuntarajojen muuttaminen ei saa olla itsetarkoitus, vaan tavoitteeksi tulee asettaa nykyisten seudullisten palvelujen suunnittelun ja päätöksenteon yksinkertaistaminen, tehostaminen ja selkiinnyttäminen. Demokratianäkökulmasta arvioiden päätöksenteko etääntyisi kansalaisista nykyiseen tilanteeseen verrattuna. Kuntarakennetyöryhmän esittämät erittäin laaja-alaiset kuntaliitokset voivat olla kyseenalaisia nykyisen perustuslain 121 :n tarkoittaman kunnan asukkaiden itsehallinnon kanssa. Maaseudun haasteet ovat erilaiset kuin suurissa taajamissa, siksi ratkaisumallienkin tulee olla erilaiset. Keskeisin keino palvelujen kehittämisessä on sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottavuuden lisääminen. On esitetty, että jo 0,25 % tuottavuuden nousu kaikissa julkisissa palveluissa säästäisi 2 miljardia euroa vuodessa. Tuottavuutta voidaan parantaa kehittämällä työprosesseja. Kuntarakenne ei luo kustannuksia, vaan ne palvelut, joita kunnat tuottavat. Hallinnon kulut ovat 3 % kuntien kokonaiskuluista. Kuntien yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamisessa tulee edelleen kehittää ja jatkaa. Julkisen talouden kestävyysvaje on vakava asia, joka tulee ratkaista. Julkisten voimavarojen suuntaaminen tulee tehdä kansalaisten alueellista, sosiaalista ja taloudellista yhdenvertaisuutta tukien Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta? Kyllä Ei Total Average Väestökehityksen ja väestörakenteen osalta? Taloustarkastelunäkökulmien osalta? Yhdyskuntarakennetarkastelun osalta? Työssäkäynnin, saavutettavuuden ja asioinnin osalta? Peruspalvelujen järjestämis- ja tuotantoedellytyksien osalta? Elinkeinotoimen kehittämisen osalta?
10 Toiminnallisen kokonaisuuden ja kokonaisarvioinnin osalta? Total Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta? Seuraavat kaksi tekstikappaletta on lisäys edelliseen kysymykseen 2 eli "Vastaako työryhmän tarkastelunäkökulmien analyysi käsitystänne kuntanne tilanteesta?" Työryhmän tarkastelunäkökulma perustuu pelkästään historiatietoon. Pelkästään mennyttä analysoimalla ei Lavian näkemyksen mukaan voi tulevaisuutta rakentaa. Lavia on ryhtynyt oman taloutensa tervehdyttämistoimiin kolme vuotta sitten ja tekee nyt toisen ylijäämäisen tilinpäätöksen peräkkäin. Kunnan tilanne on muuttunut ja muuttumassa vahvasti positiiviseen suuntaan, joten tekemällä ratkaisevia päätöksiä kuluneeseen, nykyhetkeä heikompaan ajankohtaan, on perusteetonta. Kuntarakenneuudistuksen tarkastelukehikko ei ole looginen. Jos julkisten palvelujen osalta halutaan tehdä uusi kokonaisvaltainen ratkaisumalli ja muuttaa se toisenlaiseksi, tulisi aluksi selvittää, mitä palveluja tuotetaan julkisin varoin. Tämän jälkeen tulisi arvioida valtion ja kuntien välinen rooli ja työnjako ja vasta sen jälkeen tutkia, millä palvelurakenteella kyseiset palvelut tuotetaan. Vastaus kysymykseen 3: "Mikäli vastasitte edellisen kysymyksen vaihtoehtoihin EI, niin mikä on oma analyysinne tilanteesta?" Lavialle on annettava mahdollisuudet jatkaa myönteistä kehittymistään lisäämällä alueellista yhteistyötä ja jatkamalla kuntataloutensa tervehdyttämistä ja vahvistamista. Lavian kunnan kulurakenne on vinoutunut taloudellisesti epäedullisten demografisten tekijöiden sekä korkean sairastavuusindeksin vuoksi. Kustannusvastaavuutta ei valtionosuusrahoituksella ole saatu. Esitetty kuntaliitos ei näitä asioita ratkaise Mitä edellä todettuja ja mahdollisia muita tarkastelunäkökulmia ja kriteerejä kuntanne näkemyksen mukaan tulisi soveltaa tarkasteltaessa kuntaliitoksen tarvetta kuntanne ja alueenne osalta? Kehittämisnäkökulma on nostettava uutena esille. Työryhmän harjoittama menneen analysointi ei voi olla perusteluna niinkin mittavien päätösten tekemiselle, kuin mitä työryhmä esittää. Ilman maaseudun erillistä kehittämisnäkökulmaa selvitystyön mukaiset päätökset johtaisivat väistämättä maaseudun näivettymiseen suurten kaupunkien kustannuksella ilman, että merkittäviä kustannussäästöjä tai muuta tehostumista syntyisi Olisiko kuntanne valmis selvittämään yhdessä muiden kuntien kanssa kuntaliitoksen toteuttamista työryhmän esittämän erityisen kuntajakoselvityksen sijasta? 11. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin sitä selvittää? No answers Olisiko kuntanne valmis osallistumaan työryhmän esittämään ministeriön käynnistämään ja kustantamaan erityiseen kuntajakoselvitykseen? 13. Mikä olisi se alue, jolla kuntanne näkemyksen mukaan voitaisiin toteuttaa työryhmän esittämä erityinen kuntajakoselvitys? Lavia, Kankaanpää, Honkajoki, Jämijärvi, Kiikoinen, Karvia, Siikainen ja Pomarkku tai vaihtoehtoisesti Porin seutu Katsooko kuntanne, että osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia?
11 15. Millä alueella ja millä tavoin osaliitokset olisivat alueellanne tarpeellisia? No answers Työryhmä on esittänyt raporttinsa selvitysosassa (selvityksen osa I) kuntauudistuksen toteuttamistapoja. Mikä on kuntanne näkemys näistä toteuttamistavoista? Kuntien itse käynnistämä selvitys Kuntien itse käynnistämä selvitys on liian kallis ja työläs sekä resursseja vaativa. Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys Ministeriön käynnistämä kuntajakoselvitys yhteistyössä kuntien kanssa on hyvä ajatus. Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen Kuntaliitosten taloudellinen tukeminen on väistämätöntä. Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi Valtionosuusjärjestelmän muuttaminen uudistuksiin kannustavaksi on toivottavaa. Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) Uudistuksen ohjaaminen muutoin kuntien rahoitusjärjestelmän muutoksilla (esim. veropohja) on yksi keino väistää perustuslain antama kuntien suvereniteetti ja ajaa kunnat pakkoliitoksiin. Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella Uudistuksen toteuttaminen palvelujen järjestämistä koskevien kriteerien perusteella on parempi vaihtoehto kuin työssäkäynti- ja asiointialueiden perusteella. Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä Uudistuksen toteuttaminen velvoittavalla lainsäädännöllä on Lavian kunnan mielestä täysin poissuljettu ja perustuslain vastainen menettelytapa. Muu, mikä? Kuntayhteistyön lisääminen siten, että päällekkäisiä rakenteita ja toimintoja leikataan, mutta paikallinen päätöksentekovalta ja kuntien itsenäisyys säilyy Mistä ajankohdasta lukien kuntaliitokset voitaisiin toteuttaa alueellanne? Perustelunne aikataululle Vuoden alusta lukien, koska kuntien on toteutettava mittavia rakenteellisia ja taloutta tervehdyttäviä toimia ennen sitä. Käsiteltävä asia on laajuudeltaan, vaikutuksiltaan ja kokonaisuudeltaan niin monimuotoinen ja kattava, että relevantin tiedon saaminen päätöksenteon pohjaksi sekä yhteistyöstä sopiminen kaikkien tahojen kanssa on nopeammassa aikataulussa mahdotonta Millaiset valtion muutostuen keinot voisivat edistää uudistuksen toteuttamista omassa kunnassanne ja alueellanne? Kuntaliitosavustusten harkinnanvaraisuus. Paikallisten kehittämisvarojen suuntaaminen 3 5 vuodeksi sulautuville kunnille. Paikallisen demokratian ja päätösvallan
12 sekä osittaisen budjetointivallan säilyttäminen sulautuvissa kunnissa Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien ohella omia vaihtoehtoisia näkemyksiänne työryhmän selvitykseen, lisätkää se alla olevaan tilaan. Lavian kunta toteaa, että kuntarakenneuudistuksessa tulisi olla kaksi lausuntokierrosta. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osalta asia tulisi tarkastella erillisenä. Kun sote-alueista ja siihen liittyvistä järjestelyistä on esitys, niin tulisi järjestää toinen lausuntokierros. Tässä yhteydessä tulisi tarkastella kuntien läheisempää yhteistyötä. Kuntarakenteen muutoksen tulee lähteä kuntien omilla ehdoilla ja niiden aloitteesta. Lainsäädännön tulee olla mahdollistava. Pakkokeinot eivät sovi kunnallisen itsehallinnon periaatteeseen Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntalain tärkeimmät uudistustarpeet? Kunta- ja palvelurakenteen muutokset, erityisesti sosiaali- ja terveydenhuoltokysymysten osalta. Kuntatalouden resurssit huolehtia palveluvelvoitteistaan, tehtävien ja rahoituksen vastaavuus sekä kuntien välisten yhteistyömahdollisuuksien lisääminen ovat tärkeimpiä näkökulmia uudistettaessa kuntalakia. Tarve säätää erityislainsäädännössä kunnan toiminnan sektorikohtaisia poikkeuksia on lisääntynyt, kun osaa toimintaympäristön muutoksista ei ole huomioitu nykyisessä kuntalaissa. Kunta- ja palvelurakenneuudistuksen myötä toteutetut kuntaliitokset ja yhteistoimintavelvoitteet sekä erityislainsäädännössä peruspalvelujen turvaamiseksi tehdyt muutokset ovat eriyttäneet palvelurakenteita ja samalla kuntien mahdollisuudet ja resurssit ohjata palveluja ja niiden rahoitusta ovat heikentyneet. Kuntalain tulee jatkossakin olla kunnan hallintoa ja talouden järjestämistä koskeva yleislaki. Kokonaisuudistusta tehtäessä tulee huomioida eri sektoreiden palvelurakenteiden kehittämistarpeet. Uudistuksen tulee liittyä vireillä olevaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevaan lainsäädäntöuudistukseen. Lavia ei kannata absoluuttisia määrällisiä väestöpohjalukuja toimivuuden tai kustannustehokkuuden perustekijänä. Kuntatalouteen on saatava relevanttia tietoa kunnan sisäisen talousohjauksen tueksi. Julkisen talouden kokonaistilanteessa kuntatalouden merkitys on keskeinen ja se edellyttää kunta- ja palvelurakenteiden kehittämistä, toimintojen tehostamista sekä valtion ja kuntien toiminnallisen suhteen selkeyttämistä ja tiivistämistä. Palveluiden tuottaminen ja järjestämisvastuu palveluista on eriytymässä. Kunnan asema palvelujen tuottajana ei ole sama kuin ennen. Kunnissa toimitaan yhä laajemmin ulkoistetuilla, yhtiöitetyillä tai kuntayhtymäpohjalla toimivilla ratkaisuilla. Kuntalaisille annetaan yhä laajemmat valinnanvapaudet, joka myös omalta osaltaan muuttaa kunnan asemaa kuntalaisten palvelujen tuottajana. Julkisen sektorin eläköitymisfakta edellyttää niin kuntien kuin valtionkin toiminnan tehostamista sekä uusien toimintatapojen käyttöönottoa Miten kuntanne näkemyksen mukaan lähidemokratiaa voitaisiin vahvistaa uudistamalla kuntalain osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia koskevia säännöksiä? Lisäämällä kuntayhteistyötä, poistamalla päällekkäisiä toimintoja, rationalisoimalla yhteistä toimintaa ja säilyttämällä paikallinen päätöksenteko Mitkä ovat kuntanne näkemyksen mukaan kuntien rahoitus- ja valtionosuusjärjestelmän tärkeimmät uudistustarpeet? Kuntien vastuulle ei tulisi siirtää uusia tehtäviä ilman että niihin osoitetaan rahoitusta kuntien keräämää verotuloa lisäämättä. Yksikköhintojen ja laskennallisten kustannusten pitäisi vastata reaalikustannuksia. Valtionosuuden perusteena olevat yksikköhinnat ovat jääneet toteutuneita kustannuksia pienemmiksi, kun kustannusten jaon tarkistukset tehdään neljän vuoden välein. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakennetta tulee kehittää Mitä seikkoja tulisi ottaa huomioon seuraavia asioita arvioitaessa: Kuntien tehtävien mahdollinen vähentäminen Valtion ja kuntien tehtävänjako Erikoissairaanhoidon järjestämisvastuun ja rahoituksen osalta kuntien ja valtion tehtäväjakoa tulisi muuttaa. Erikoissairaanhoito voisi olla joko valtion tai maakunnan vastuulla. Ensimmäisenä toimenpiteenä kalliin hoidon tasauksen ylittävän osuuden pitäisi olla valtion järjestämisvelvollisuuden ja rahoitusvastuun piirissä. Palveluntuottajina tässä voisivat toimia erityisvastuualueet. Määriteltäessä uusien kuntien tehtäviä Jos haluatte esittää esitettyjen kysymyksien lisäksi kuntauudistukseen liittyen muuta, lisätkää se alla olevaan tilaan. Uudistuksessa tulee huomioida uudet yhteistyömahdollisuudet, nykyiset yhteiset toiminnot naapurikuntien kanssa sekä kehittämisnäkökulma. Lavia haluaa jatkaa tiivistä yhteistyötä eri ilmansuunnissa olevien naapurien kanssa. Näin mittavassa uudistushankkeessa tulee varmistaa, että kansalaisten alueellinen tasa-arvo säilyy ja että mahdollisesti muuttuva valtionosuusjärjestelmä kohtelee kuntia oikeudenmukaisesti kansalaisten perusoikeuksien näkökulmasta. Paikallisen demokratian toimivuutta ei tule heikentää. Koko Suomen kansalaisten perusoikeuksien kunnioittaminen sekä alueellinen tasa-arvo kunkin kansalaisen kotikunnan maantieteellisestä sijainnista riippumatta tulisi ottaa ohjenuoraksi, ei pelkästään julkisten menojen karsimistarve. Lavia on irtisanoutunut Sastamalan perusturvakuntayhtymästä ja tuottaa perusturvan vuoden 2012 ajan itsenäisesti, kuitenkin siten, että perusturvan johtaminen ja hallinnointi ostetaan Porista. Vuoden 2013 alusta Lavian on tarkoitus siirtyä Porin yhteistoiminta-alueeseen. Näillä toimenpiteillä pyritään kustannustehokkuuteen, potilasturvan parantamiseen, potilaslogistiikan kehittämiseen ja peruspalveluiden tuottamiseen samalla paikkakunnalla, jossa Lavian erikoissairaanhoidonkin palvelut tuotetaan. Laviassa on käynnistynyt mittava yrittäjyyden kehittämishanke. Pitkäaikaistyöttömille ja syrjäytymisuhan alaisille on käynnistymässä vaikuttavuudeltaan mittava työpaja- ja aktivointiprojekti. Kunnan talous on jatkuvan ja suunnitelmallisen tervehdyttämisen kohteena. Lavialla on luontaista ja vahvaa yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Ajateltu rakennetyöryhmän esitys veisi pohjan pois suurelta osalta tätä yhteistyötä. Kiikoisista ja Sastamalan Suodenniemeltä käydään Lavian lukiossa ja yläasteella. Toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa lavialaiset käyvät pääasiassa Kankaanpäässä. Sastamalan opisto huolehtii Lavian kansalaisopistosta. Kankaanpään musiikkiopistossa opiskelee runsaasti lavialaisia. Kiikoisten kanssa on laajaa yhteistyötä perhepäivähoidon, liikunta- ja vapaa-ajantoimen, nuorisotoimen sekä kulttuurin ja erityisesti lasten ja nuorten vapaa-ajan aktivoinnin sektoreilla. Koemme myös kuntien identiteetin menettämisen negatiivisena asiana uudistusesityksessä. Kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annetun
13 lain (1704/2009) 63 a :n mukaisessa erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevien kuntien arviointimenettelyssä on Lavian kunta ollut. Lavian kunta on merkittävästi parantanut taloudellista asemaansa ja tulostaan. Työryhmän esittämä kuntajako rakentuu pääosin kunnista, joiden suhteellinen velkaantuneisuus on korkea, riippuvuus valtionosuuksista suuri, väestönkehitysennusteet taloudellisin parametrein mitattuina heikot ja taseeseen kertyneet ylijäämät tai alijäämät sellaisia, joiden varaan ei voi vahvaa peruskuntaa rakentaa. Mikäli päädyttäisiin työryhmän esittämään kuntajakoon, miten valtio tulisi kompensoimaan taloudellisesti ilmeisen heikon kokonaisuuden ja pirstaleisen kantokyvyn omaavien liitoskuntien yhteisen pitkäaikaisen menestymisen? Lavian kunta katsoo, että esitetty suunnitelma johtaisi lähipalveluiden merkittävään etääntymiseen kuntakeskuksesta ja paikallisen kehittämistoiminnan näivettymiseen. Terveyskeskuspalvelut, koulupalvelut, kaupat, posti sekä tekniset ja tukielinkeinopalvelut ovat näitä etääntymisriskin alaisia. Elinkeinoelämän ja kolmannen sektorin kehittäminen ja tukeminen on perinteisesti paikallistoimintaa, jonka etääntyminen heikentäisi merkittävästi näitä elintärkeitä toimintoja. Peruskoulutuksen saatavuus on oltava edelleen kohtuullisten välimatkojen päässä. Muussa tapauksessa haja-asutusalueen lapsiperheet ovat eriarvoisessa asemassa taajama-alueen vastaaviin perheisiin. Toteutettu Webropolin avulla Tulosta Edit answers Finish
Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd
Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd 1 (10) Uppföljning av behandlingstiderna för utkomststöd Akaa (020) 563 457 573 Alajärvi (005) 206 181 203 Alavieska (009) 25 47 23 Alavus (010) 261 274
LisätiedotItsenäisyyspäivä korvaavat ajopäivät Sairaalatoimitukset
Itsenäisyyspäivä 6.12.2018 korvaavat t Sairaalatoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. RANTASALMI Maanantai 3.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. RANUA Perjantai 7.12. ENONKOSKI Maanantai 3.12. ROVANIEMI Perjantai
LisätiedotToimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta
Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta 1 (21) Toimeentulotuen käsittelyaikojen seuranta Uusimaa (01) Kaupunkimaiset kunnat (1) Espoo (049) 6 516 6 407 7 342 Hanko (078) 252 277 234 Helsinki (091) 23
LisätiedotItsenäisyyspäivän korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset
Itsenäisyyspäivän 6.12.2018 korvaavat ajopäivät Kotihappitoimitukset ALAJÄRVI Maanantai 3.12. MIKKELI Perjantai 7.12. ENONKOSKI Perjantai 7.12. MUSTASAARI Maanantai 3.12. EVIJÄRVI Maanantai 3.12. MÄNTYHARJU
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, helmikuu 2015, kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 87 200 334,6 10,9 58,4 97 008 300,0 11,7 51,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 4 735 399,7 12,2 63,6 3 745 380,1 14,4 56,3 Helsinki 14 957 399,2 12,1 62,4 13 921 349,0 16,7 44,0 Vantaa 5 652
LisätiedotAlkava ARA-tuotanto kunnittain
5 Alajärvi 0 31 16 Asikkala 0 28 18 Askola 16 0 0 18 20 Akaa 0 33 0 7 49 Espoo 297 190 202 198 42 92 108 191 157 283 185 220 500 241 369 50 Eura 0 8 0 26 31 8 51 Eurajoki 0 15 61 Forssa 0 62 75 Hamina
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot, helmikuu 2016 Yhteensä: Manner-Suomi 101 405 363,59 11,10 59,0 115 631 335,39 11,83 52,0 Pääkaupunkiseutu Espoo 6 115 429,83 12,46 63,7
LisätiedotKotikuntaluettelo 2014 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon
005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura
LisätiedotTOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT
TOIMIPISTEET - PAKETTIPALVELUT Kunta (lopullinen kysely Manner- Suomen kuntajaon 1.1.2016 mukaan) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa
LisätiedotKELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009)
KELPO-hankkeeseen osallistuvat kunnat ja niiden koordinaattorit (syksy 2009) KUNTA KOORDINAATTORI ETELÄ Artjärvi Asikkala Askola Borgå Esbo Espoo Forssa Hamina Hattula Heinola Helsinki Hollola Hyvinkää
Lisätiedot1.1.2013 alk. Ortokuvat. Ortobilder. Verollinen Inkl. moms. (24 %) Veroton Exkl. moms. Kunta
020 Akaa 200,00 248,00 005 Alajärvi 400,00 496,00 009 Alavieska 100,00 124,00 010 Alavus 400,00 496,00 016 Asikkala 300,00 372,00 018 Askola 100,00 124,00 019 Aura 100,00 124,00 035 Brändö 200,00 248,00
Lisätiedot7.11.2013 Rintasyöpäseulontaan kutsutut ikäryhmät vuonna 2012 kunnittain. Kutsuikä (vv) lasketaan kutsuvuoden ja syntymävuoden erotuksella.
Koodi Kunta 020 AKAA X X X X X X X X 005 ALAJÄRVI X X X X X X X X X X 009 ALAVIESKA X X X X X X X X X 010 ALAVUS X X X X X X X X X X 016 ASIKKALA X X X X X X X X X X 018 ASKOLA X X X X X X X X X X 019
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2019
2 henkeä, 3 henkeä, 4 henkeä, Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotPerustoimeentulotuessa hyväksyttävien vuokramenojen kuntakohtaiset rajat 2018
Yksin asuva, kohden Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691
LisätiedotTwo-person household, EUR per month
Akaa 522 600 686 785 96 Alajärvi 465 560 657 710 96 Alavieska 444 485 621 631 96 Alavus 420 500 594 725 96 Asikkala 479 601 710 801 96 Askola 464 604 737 805 96 Aura 457 508 623 691 96 Enonkoski 432 562
LisätiedotVM/KAO, maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56
VM/KAO, 3.2.2014 maks 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -638 Vuoden 2014 tasolla mediaani -56 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 422 387 16 199 217 2 144 020 56 765 624 35 079
LisätiedotLaskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013
9.1.2013 Laskelma kuntien valtionosuusrahoituksesta ja sen yhteydessä maksettavista muista eristä vuonna 2013 Lähde: VM 28.12.2012 ja OKM 31.12.2012 Kunta Asukas- Kunnan siitä: Muut opetus- Valtion- Erät,
LisätiedotKunta MTV3:n näkyvyysalue
Kunta MTV3:n näkyvyysalue Akaa Alajärvi Alavieska Keski- Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekiö Espoo Eura Eurajoki Evijärvi Keski- Forssa Haapajärvi Keski- Haapavesi Keski- Hailuoto Halsua Keski-
Lisätiedotterveydenhuollon nettomenot Kunta Väkiluku 1000 /as /as. /as. /as.
Kunnan Kunnan Vuosien 2011-2013 Vuosien 2011-2013 Muutokset, Muutokset, keskiarvo vuoden keskiarvo vuoden (+)nousee (+)nousee Kaikki kunnat 5 398 173 16 676 457 3 089 16 676 457 3 089 Etelä-Karjala 132
LisätiedotVM/KAO/vs, maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42
VM/KAO/vs, 10.4.2014 maks 340 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592 Vuoden 2014 tasolla mediaani -42 UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS 5 Alajärvi 10 268 38 488 788 16 199 217 2 144 020 56 832 025 35
LisätiedotVM/KAO/vs, maks ESITYS, vos-muutokset kunnittain min
VM/KAO/vs, 9.4.2014 maks 340 323 ESITYS, vos-muutokset kunnittain min -592-638 Vuoden 2014 tasolla nuoret -3% ja mediaani -42-56 vanhukset +5,5 % UUSI UUSI UUSI UUSI NYKYINEN MUUTOS MUUTOS v. 2014 5 Alajärvi
Lisätiedot287 Kristiinan- Kristinestad
1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko
Lisätiedot287 Kristiinan- Kristinestad
1 Suomen metsäkeskuksen Julkisissa palveluissa on kolmetoista metsäkeskusaluetta. Nimet (suomeksi ja ruotsiksi), toimipaikat ja toimialueet ovat seuraavat: 01 Rannikon alue, Helsinki 49 Espoo Esbo 78 Hanko
LisätiedotKuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3.
Kuntien vuoden 2015 veroprosentit Liite 3. Lähde: Kuntaliiton tiedustelu, ennakkotieto Jos muun kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttia ei ole määrätty, on käytetty yleistä kiinteistöveroprosenttia.
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018
Suomen Kuntaliitto 7.3.2019 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2018 Väkilukukerroin: 0,4170 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002430 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotVM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v ALUSTAVA TIETO
VM/KAO Saaristo-osakuntalisät ja niiden rahoitus koulutustaustalisästä v. 2017 ALUSTAVA TIETO NYKYINEN ALENNETTU UUSI NETTO- NETTO- 97 Hirvensalmi 2 290 111 302 105 030 580 492 574 220 250,8 435 Luhanka
LisätiedotSivu TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Varsinais-Suomi 00 Laitila Lieto Loimaa 0 Marttila 1 Masku 03 Mynämäki 2 Naantali 3 Nousiainen
Sivu 1 02.. TA VAPAUTUVAT ARAVUOKRA-ASUNNOT VUOSINA - 2 Uusimaa Askola Espoo Hanko 1 Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää 2 Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi 0 Lapinjärvi Lohja 3 Loviisa 0 Myrskylä 0
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto (Kela), kaikki asunnot
Yhteensä: Manner-Suomi 94 550 347,51 11,02 58,5 106 038 318,13 11,79 51,2 47,1 % 7,0 % Pääkaupunkiseutu Espoo 5 354 410,61 12,32 63,3 3 958 403,52 14,80 55,1 57,5 % 20,1 % Helsinki 16 295 415,79 12,29
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset
Yhteensä: Manner-Suomi 66 944 297,48 11,49 50,6 30 064 305,47 12,08 51,9 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 718 379,85 13,82 56,8 1 027 380,85 15,83 54,9 Helsinki 10 405 349,17 16,14 44,4 3 516 348,55 18,43 42,8
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kaksiot (2h)
Yhteensä: Manner-Suomi 23 702 276,77 11,07 51,5 11 031 288,91 11,81 51,8 Pääkaupunkiseutu Espoo 896 326,91 14,19 51,4 401 336,05 16,26 50,0 Helsinki 3 146 348,19 15,19 49,0 1 071 354,11 17,11 48,9 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, yksiöt (1h)
Yhteensä: Manner-Suomi 27 520 257,35 14,02 32,5 11 432 253,42 15,28 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 827 293,32 16,67 33,5 297 273,60 19,44 32,0 Helsinki 5 306 292,71 19,88 29,2 1 864 279,88 22,78 28,7 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, vapaarahoitteiset vanhat ja uudet sopimukset, kolmiot ja isommat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 15 722 398,96 10,11 81,0 7 601 407,77 10,40 81,4 Pääkaupunkiseutu Espoo 995 499,45 12,64 81,1 329 532,27 14,22 81,5 Helsinki 1 953 504,15 13,31 78,2 581 558,65 14,79 77,0 Vantaa
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, kolmioissa ja isommissa asuvat (3h+)
Yhteensä: Manner-Suomi 32 699 430,98 10,59 78,6 23 323 401,83 10,20 81,1 Pääkaupunkiseutu Espoo 2 389 481,02 11,70 80,6 1 324 507,61 13,03 81,2 Helsinki 7 338 481,37 11,52 79,4 2 534 516,64 13,65 77,9
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilasto, yksiöissä (1h) asuvat
Yhteensä: Manner-Suomi 18 484 258,65 12,13 34,2 38 952 256,20 14,39 32,5 Pääkaupunkiseutu Espoo 676 293,81 14,42 34,1 1 124 288,11 17,37 33,1 Helsinki 2 443 291,85 14,62 32,8 7 170 289,38 20,62 29,1 Vantaa
Lisätiedotasumisoikeus ARAvuokraasunnot
29.11.2012 RAJOITUSTEN PIIRISSÄ OLEVA ARA-ASUNTOKANTA VUONNA 2011 ARAVA ARA 1 Uusimaa Muu maa Askola 32 32 0 32 1 Uusimaa Pääkaupunkiseutu Espoo 17493 3105 6818 1697 24311 4802 29113 1 Uusimaa Muu maa
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016
Suomen Kuntaliitto 13.2.2017 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KT KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2016 Väkilukukerroin: 0,56896046 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00003316 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotManner-Suomi
Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1b. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Manner-Suomi 3 011 154 2 595 867 304 255 95 176 12 446 3 410
LisätiedotSivu Uusimaa. Tietohallinto / ELV
Sivu 1 Uusimaa 1 Askola 1 1 1 2 2 2 Espoo Hanko Helsinki Hyvinkää Inkoo Järvenpää Karjalohja Karkkila Kauniainen Kerava Kirkkonummi Lapinjärvi 0 1 0 0 2 0 0 2 0 1-1 1 1 1 1 1 1 1 1 2 2 2 2 2 1 0 0 0 1
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014
Suomen Kuntaliitto 17.2.2015 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2014 Väkilukukerroin: 0,34940169 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002153 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotAjoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
14.4.2015 Ajoneuvokanta, kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.03.2015 Taulu 1. Rekisterisssä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 763 193 71 261 3
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013. 759/2013 Verohallinnon päätös. metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 6 päivänä marraskuuta 2013 759/2013 Verohallinnon päätös metsän keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta Annettu Helsingissä 4 päivänä marraskuuta 2013 Verohallinto
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
10.7.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 30.6.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Autot Henkilöautot Manner-Suomi 3 077 789 61 591 2
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot
8.4.2014 Ajoneuvokanta, mukana vain liikennekäytössä olevat ajoneuvot 31.03.2014 Taulu 1. Liikennekäytössä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Ajoneuvot Autot Henkilöautot Manner-Suomi 4 969 511
Lisätiedot,67 28, ,40 27,90 KUNNITTAIN:
VM/KAO, 4.12.2014 Sote-rahoituksen, valtionosuusuudistuksen ja vos-leikkausten vaikutukset kuntien talouteen Sote-uudistuksen vaikutus; rajoittamaton (B1.) ja rajoitettu* (B2.) *= Muutos enintään -/+ 400
LisätiedotKUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015
Suomen Kuntaliitto 17.2.2016 KUNTIEN LOPULLISET MAKSUOSUUDET KUNTATYÖNANTAJILLE VUONNA 2015 Väkilukukerroin: 0,3926575 Verotettavien tulojen kerroin: 0,00002355 1) Maksuunpantua kunnallisveroa vastaavat
LisätiedotYli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030. Maakunnittain
Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2030 Maakunnittain 3 Yli 75-vuotiaiden osuus kunnan väestöstä 2010 ja 2030: Etelä-Karjala 2 2 Taipalsaari Lappeenranta Lemi Imatra Luumäki Ruokolahti Rautjärvi
LisätiedotARA-vuokra-asuntokanta kunnittain (Tiedot on laskettu vuoden kuntien perusteella. Kuntaliitokset on huomioitu)
Akaa 853 853 877 910 910 858 858 793 780 735 702 730 699 633 640 647 Alajärvi 389 389 398 398 398 398 398 388 373 373 343 302 266 291 291 271 Alavieska 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 104 92
LisätiedotARA-vuokra-asuntokanta kunnittain
Akaa 800 800 805 815 791 801 819 914 965 886 919 927 925 891 908 Alajärvi 236 252 252 285 309 334 340 361 400 400 400 400 379 379 379 Alavieska 49 49 57 65 75 81 85 93 99 99 104 104 104 104 104 Alavus
LisätiedotLTH-tutkimukseen osallistuneet perheet, terveydenhoitajien ja vanhempien vastaukset sekä niiden kattavuus kunnittain 2018
Tutkimukseen osallistuneet perheet Terveydenhoitajien vastaukset Vanhempien vastaukset 4-vuotiden lasten määrä, joista vähintään Osallistuneiden Terveydenhoitajien Vanhempien yhden perheiden vastausten
LisätiedotKemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä
Suomen metsäkeskus 6.2.2017 Kemera -työmäärät 2016 Toteutusilmoituksen saapumispäivä 1.1.-31.12.2016 Välisumma (näkyvät rivit yhteensä) 6 368 727 495 110 66 060 Kunnostusojitus ja suometsänhoito Metsätien
LisätiedotMaatalouslomitusta hoitava paikallisyksikkö v. 2013 sijaintikunta KUNTANIMI Numero 2013 Paikallisyksikkö Maakuntano 005 Alajärvi 5 ALAJÄRVI 14 759 Soini 5 ALAJÄRVI 14 934 Vimpeli 5 ALAJÄRVI 14 010 Alavus
LisätiedotLAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA
LAUSUNTOPYYNTÖ PARAS-LAIN VELVOITTEIDEN JATKAMISESTA 1. Vastaajatahon virallinen nimi Nimi - Helsingin kaupunki 2. Vastauksen kirjanneen henkilön nimi Nimi - Annikki Thodén 3. Vastauksen vastuuhenkilön
LisätiedotTHL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien keskiarvoja, ikävakioitu
THL: HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN MAANTIEDE KUNNITTAIN Kaikki luvut ovat vuosien 2011-2013 keskiarvoja, ikävakioitu Kuntakoodi Kunta Aivoverisuoni-indeksi Dementiaindeksi Mielenterveysindeksi 020 Akaa 96,1
LisätiedotSote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin
VM/KAO/vs, 25.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. vos-uudistus & vos-leikkaukset)
LisätiedotKOKO MAA ,1 0,6 1,47 Kuntien välinen lasten 0-15 nettomuutto , %
KOKO MAA 5374499 5486616 2,1 0,6 1,47 29 2011- muutos 2011-2015 Helsinki Uudenmaan maakunta 588384 628510 6,8-0,58 5,00-1,51-0,16 2,74 1,5 2,71 Espoo Uudenmaan maakunta 247869 269496 8,7 0,35 0,87 0,35-0,12
LisätiedotKuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa Sivu 1 (10)
Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2014 Kunta ja maakunta kuntia kpl /kk m2 kuntia kpl /kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi 88949 318,86 10,70 56,7 101640 283,88 11,58
Lisätiedotkuntia kpl /kk /m2/kk m2 kuntia kpl /kk /m2/kk m2 Yhteensä: Manner-Suomi ,24 10, ,56 11,16 49,2 46,9 %
Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat elokuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 83080 310,24 10,31 57 93983 274,56 11,16 49,2 46,9 % Pääkaupunkiseutu
LisätiedotTaulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa Sivu 1 (10)
Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2013 Kunta ja maakunta Yhteensä: Manner-Suomi 80155 304,84 10,01 57,3 89341 270,27 10,82 49,5 47,3 % Pääkaupunkiseutu
LisätiedotCamera obscura -toiminta Toiminnan kohdennus. 1 Päivitetty Suomen NMKY:n liitto. CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta
1 Päivitetty 26.11.2018 Indikaattori Tarve* Sijoitus 14- vuotiaat vuonna 2017 CAM Toteutuksen suunnittelun lähtökohta Akaa C 110 209 Voi olla vuosittain Alajärvi D 44 125 Voi olla joka toinen vuosi, yhteistyötä
LisätiedotMETSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT
METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 1.8.2019-31.7.2020 ETELÄ-KARJALA METSO TEERI PYY RIEKKO KIIRUNA Imatra 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lappeenranta 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Lemi 10.9.-10.11. 10.9.-10.10. Luumäki
LisätiedotSivu 1 (10) VÄESTÖ- JA ASUNTOMARKKINATIETOJA 2011 KUNNITTAIN
Pääkaupunkiseutu 49 Espoo 252 439 4 469 1,8 1,1 7 300 41,1 56,8 3 400 47,9 98,6 98,0 13,2 12,3 12 7 0,0 624 99 91 Helsinki 595 384 6 835 1,2 0,5 25 015 48,0 59,2 5 294 58,0 99,9 99,9 9,4 9,4 7-2 0,0 3
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 31.12.2014 Taulu 1a. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Maakunta, Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot Linja-autot
LisätiedotVammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012
Tilastot Liite 2 Vammaisten tulkkauspalvelun tilastot vuodelta 2012 sivu Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut ja käyttäjät 2 Vammaisten tulkkauspalveluun oikeutetut, Etelä- ja Länsi-Suomi 3 Vammaisten
LisätiedotAjoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan
Ajoneuvokanta, mukana kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot 30.09.2013 Taulu 1b. Kaikki rekisterissä olevat ajoneuvot haltijan kotikunnan mukaan Kunta Ajoneuvot Autot Henkilöautot Pakettiautot Kuorma-autot
LisätiedotSelvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013
Selvitysperusteiden tarkastelua maakunnittain päivitys 22.8.2013 Kartat perustuvat kolmen selvitysperusteen tarkasteluun: 1. kunnan väestöpohja Tilastokeskuksen väestötietoihin () pohjautuen; 2. työpaikkaomavaraisuus
LisätiedotKUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA
KUNTIEN TOIMINTAMENOJEN SUHDE VERONALAISIIN ANSIOTULOIHIN VUOSINA 2010-2030 Suhde on hyvä, jos se on alle 30% (tämän hetken keskiarvo kunnissa) Suhde on huono, jos se on yli 40% alle 30 = yli 40 = muutos-%
LisätiedotKelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain
Kelan korvaamien taksimatkojen tilausnumerot kunnittain Tilausnumero, Kunta Maakunta Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa 0800 99 090
LisätiedotKäynnissä olevat kuntajakoselvitykset. Ville Nieminen
Käynnissä olevat kuntajakoselvitykset Ville Nieminen Käynnistyneet kuntajakoselvitykset 33 selvitystä, joissa yhteensä 169 kuntaa mukana» n. 5 kuntaa selvitystä kohden 136 eri kuntaa 8 erityisselvitystä»
LisätiedotKOMMUNERNAS SLUTLIGA BETALNINGSANDELAR TILL KT KOMMUNARBETSGIVARNA 2016
Finlands Kommunförbund 13.2.2017 KOMMUNERNAS SLUTLIGA BETALNINGSANDELAR TILL KT KOMMUNARBETSGIVARNA 2016 Koefficient för invånarantalet: 0,56896046 Koefficient för beskattningsbara inkomster: 0,00003316
LisätiedotFaba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet
Faba edustajistovaali 2015 Maidontuotanto-vaalipiirin vaalialueet Sisältää Maanmittauslaitoksen Yleiskarttarasteri 1:4 500 000 aineistoa, 2014 Akaa Asikkala Askola Aura Eura Eurajoki Finström Forssa Föglö
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta /2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 29 päivänä tammikuuta 2013 76/2013 Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden keräämisestä, kuljetuksesta
LisätiedotTyöllistymistä edistävässä palvelussa tai muussa toiminnassa. Työ- tai yritystoiminnan tuloa
Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Aktiivimallin arvioitu kohdejoukko* Kelan työttömyysturva-asiakkaista tammi-maaliskuussa 2018 ja heille kirjatut aktiivisuustiedot 3.4.2018 mennessä * 1.1.2018 alkaneen
LisätiedotValtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.
Valtionosuusuudistus: Esityksen vaikutus kuntien valtionosuuteen vuoden 2014 tasossa sekä vuosien 2015-2019 siirtymätasaus Lähde: VM/KAO 9.4.2014 Maakunta/kunta Asukas- Valtionosuudet Valtionosuuksien
LisätiedotKuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain
SUOMEN KULTTUURIRAHASTO LEHDISTÖTIEDOTE 13.4.2012 Liite korj.17.4.2012 * hankintayhteistyö Kuntien kirjahankintakulujen muutos maakunnittain keskiarvo 2005-06, Kirjahankintakulut toteutunut 2011, Muutos
LisätiedotKelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain
Kelan korvaamien taksimatkojen suorakorvausalueet kunnittain Tilausnumero, Kunta Suorakorvausalue Tilausnumero, suomi ruotsi (jos on erillinen numero) Akaa Pirkanmaa 0800 98 811 Alajärvi Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotJulkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012. 610/2012 Verohallinnon päätös. pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä
SUOMEN SÄÄDÖSKOKOELMA Julkaistu Helsingissä 15 päivänä marraskuuta 2012 610/2012 Verohallinnon päätös pellon keskimääräisestä vuotuisesta tuotosta ja salaojituslisästä Annettu Helsingissä 7 päivänä marraskuuta
LisätiedotEtuus työllistymistä edistävän
Kela, Tilasto- ja tietovarastoryhmä Kelan työttömyysetuuksien saajat iän ja sukupuolen mukaan huhti-kesäkuussa 2018 Sukupuoli Ikä yhteensä Alennettua etuutta saanet Etuus edistävän palvelun tai Etuus edistävän
LisätiedotKuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska
Kuntanumero Kunnan nimi Maakuntanro Maakunnan nimi Rikosseuraamusalue 020 Akaa 06 Pirkanmaa LSRA 005 Alajärvi 14 Etelä-Pohjanmaa LSRA 009 Alavieska 17 Pohjois-Pohjanmaa IPRA 010 Alavus 14 Etelä-Pohjanmaa
LisätiedotVERKSAMHETSSTÄLLEN PAKETTJÄNSTER
Kommun (den slutliga förfrågan enligt kommunindelningen i Fastlandsfinland per 1.1.2016) Akaa Alajärvi Alavieska Alavus Asikkala Askola Aura Enonkoski Enontekis Esbo Eura Eurajoki Evijärvi Forssa Haapajärvi
LisätiedotLaskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto
STM / 4.12.2014, Kuntien sote-maksulaskelma Laskentamalli Todelliset nettomenot Muutokset Tasauskatto Sairastavuuden yksikköhinta 1 119 Paino1 0,20 väkiluku 20% +nousee Vuoden 2014 kuntajaolla Paino2 0,80
LisätiedotLUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013
Dnro A129/200/2012 LUETTELO kuntien ja seurakuntien tuloveroprosenteista vuonna 2013 Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 2012 Verohallinto on verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 91a :n
LisätiedotVM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin
VM/KAO, 27.2.2015 Sote-järjestämislain, vos-uudistuksen ja -leikkausten yhteisvaikutukset kuntiin Havainnollistettu laskennallisena muutospaineena tuloveroprosenttiin (ml. valtionuudistus & vos-leikkaukset)
LisätiedotHemkommunförteckning 2017 Innehåller kommunerna i Fasta Finland och 999 = annan eller okänd hemkommun
005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekis Enontekiö 049 Esbo Espoo 050 Eura
LisätiedotHemkommunförteckning 2019 Innehåller kommunerna i Fasta Finland och 999 = annan eller okänd hemkommun
005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekis Enontekiö 049 Esbo Espoo 050 Eura
LisätiedotKotikuntaluettelo 2018 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon
005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura
LisätiedotKotikuntaluettelo 2019 Sisältää Manner-Suomen kunnat ja 999 = Kotikunta muu tai tuntematon
005 Alajärvi Alajärvi 009 Alavieska Alavieska 010 Alavus Alavus 016 Asikkala Asikkala 018 Askola Askola 019 Aura Aura 020 Akaa Akaa 046 Enonkoski Enonkoski 047 Enontekiö Enontekis 049 Espoo Esbo 050 Eura
LisätiedotTaulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012
Taulu 2 Kuntakohtainen yleisen asumistuen tilastorekisterilasto, tuensaajat tammikuussa 2012 Lähde: KELA Kunta ja maakunta ARA-vuokra-asunnot Vapaarahoitteiset vuokra-asunnot Yhteensä: Manner-Suomi 75
LisätiedotMuutos valtuutettujen määrässä. Kunta lakannut. Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku. Kuntaid Kunta Kommun
Muutos KV2012 -> KV2017 KV2017 Muutos valtuutettujen määrässä Kunta lakannut Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku KV2012 Valtuutettujen lukumäärä 2012 Kuntaid Kunta Kommun Asukasluku 020 Akaa Akaa
LisätiedotMuutos valtuutettujen määrässä. Kunta lakannut. Valtuutettujen lukumäärä Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku. Kuntaid Kunta Kommun
Muutos KV2012 -> KV2017 KV2017 Muutos valtuutettujen määrässä Kunta lakannut Valtuutettujen lukumäärä 2017 Asukasluku Valtuutettujen lukumäärä 2012 KV2012 Kuntaid Kunta Kommun Asukasluku 005 Alajärvi Alajärvi
LisätiedotKeskituloisten palkansaajapuolisoiden tuloverot vuonna 2019 kunnittain (kunnat verojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä)
1/5 Keskituloisten palkansaajapuolisoiden tuloverot vuonna 2019 kunnittain (kunnat verojen mukaisessa suuruusjärjestyksessä) * Puolisot ansaitsevat 40 526 ja 48 301 euroa vuodessa, eli kotitalouden vuositulot
LisätiedotYhteensä
7.11.2012 Laskelma verotuloihin perustuvasta valtionosuuden tasauksesta vuonna 2013 Lähde: VM/Kunta- ja aluehallinto-osasto 30.10.2012 Vuoden 2013 kuntajaolla. Lihavoiduissa kunnissa kuntaliitos vuoden
LisätiedotEtuus työllistymistä edistävän
Finanssivalvonta, Työttömyysvakuutus Ansiopäivärahan saajat iän ja sukupuolen mukaan huhti-kesäkuussa 2018 Sukupuoli Ikä yhteensä Alennettua etuutta saanet Etuus edistävän palvelun tai Etuus edistävän
LisätiedotLaskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia
10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)
LisätiedotLaskelmat eivät sisällä opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnoimaa rahoitusta Lähde: VM/Kuntaliitto 1) Ei sisällä veromenetysten kompensointia
10.10.2011/Kuntaliitto Alustava laskelma vuoden 2012 Peruspalvelubudjetin ja muiden tekijöiden vaikutuksista kuntien peruspalvelujen valtionosuuteen ja verotuloihin (Muutokset vuodesta 2011 vuoteen 2012)
LisätiedotMaatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010
Maatalous- ja puutarhayritysten työvoima 2010 Ennakkotiedot Uudenmaan ELY-keskus Kunta Tuotantosuunta Tilojen lukumäärä Työntekijöiden lukumäärä Yhteensä Miehet Naiset Työmäärä yhteensä, henkilötyövuotta
LisätiedotKunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta
Kunnat 2014 Verotusmenettelylain (1558/1995) 5 :n mukainen verovuoden 2013 kotikunta Maakunnat 2014 Vuonna 2011 voimaan tullut Valtioneuvoston päätös maakunnista (VNP 799/2009) 020 Akaa 06 Pirkanmaa 005
LisätiedotKriteeritarkastelua maakunnittain
Kriteeritarkastelua maakunnittain Tarkastelu perustuu kolmen pääkriteerin tarkasteluun: -Palvelu- ja väestöpohjakriteeri Tilastokeskuksen väestötietojen perusteella -- ja työssäkäyntikriteerit Tilastokeskuksen
LisätiedotKunnat aakkosjärjestyksessä
14.10.2011 Arviolaskelma kunnan tuloveroprosentin nostotarpeesta/alentamisvarasta Laskelmassa mukana yhteisöveron jako-osuuden alentaminen 5 %-yksikköä, valtionosuuksien leikkaus (118 /as.) sekä kiinteistöveron
Lisätiedot