LIITE 6: Yh asia 6 50 KULTTUURIALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 6: Yh 25.4.2007 asia 6 50 KULTTUURIALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 LIITE 6: Yh asia 6 50 KULTTUURIALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2 SISÄLLYS 9. KULTTUURIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ POHJOIS-KARJALASSA Toimialan tavoitteet ja visio Kulttuurin toimiala. 3 Kulttuurialalle kouluttautumisesta ja sille työllistymisestä yleisesti Suomessa Toimijat ja toiminta Pohjois-Karjalassa Kulttuurialan koulutustarjonta Itä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Muita kulttuurin keskeisiä tuki- ja toteuttamisorganisaatioita Pohjois-Karjalassa Työllisyys ja talous Taiteen ja kulttuurin sponsorointi Kansainvälisyys Yleisiä haasteita toisen asteen koulutukselle 9.3. Toimialat ja toimijat PKKY:n koulutuslinjoittain Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuusalan SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Viestintä Viestinnän SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Kuvataide Kuvataiteen SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Tanssi 19 Tanssin SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät 10. TOIMINNAN PERIAATTEET Koulutusalan toiminta-ajatus Koulutusvisio Koulutusalan toimijat PKKY:ssä ja koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Kulttuurialan toisen asteen koulutuksen swot Koulutustarjonnan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Koulutusala- ja opintoalatiimit ja niiden tehtävät KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN YHTEISTYÖ Lähteet 1

3 9. KULTTUURIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ POHJOIS-KARJALASSA Kulttuurialan koulutusta järjestetään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tanssialan perustutkintoihin. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu Tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Outokumpu ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Lieksa. Kulttuurialan opintoalatiimeihin on yhdistetty painoviestinnän koulutus ja vaatetusalan koulutus. Painoviestinnän perustutkinnon koulutusta järjestetään Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummussa ja vaatetusalan perustutkinnon koulutusta Joensuu Tekniikassa ja kulttuurissa. Koulutus järjestetään pääasiassa nuorten ammatillisena perustutkintokoulutuksena, jossa peruskoulupohjaisessa koulutuksessa on kiintiö ylioppilaille. Koulutusaloille hakeutuu myös paljon jo muun ammattitutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittajilla on mahdollisuus myös opiskella yhteisiä aineita lukiotavoittein ja suorittaa ylioppilastutkinto ammatillisen tutkinnon ohessa. Kulttuurialalla vuonna 2006 oli aloituspaikkoja 205. Aloituspaikkamääriä on supistettu 2000-luvulla. Vuonna 2006 kulttuurialan perustutkinto-opiskelijoita oli n Koulutuskuntayhtymän opiskelijamäärästä se on n. 11 %. Tässä kulttuurin koulutusalakohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan aluksi kulttuurialalle kouluttamista ja sille työllistymistä yleisesti Suomessa ja sen jälkeen kulttuurin toimialan tilannetta Pohjois-Karjalassa. Tätä kautta on pyritty hahmottamaan sitä, miten toimialan tilanne ja erilaiset toimintaympäristössä tapahtuneet tai tapahtumassa olevat muutokset tulisi, ja voidaan, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tarjoamassa kulttuurialan toisen asteen koulutuksessa huomioida. Miten Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän koulutuksella voidaan entistä voimakkaammin tukea kulttuurin toimialan kehitystä Pohjois-Karjalassa? Miten se osaltaan voi edesauttaa sitä loikkaa, joka Pohjois-Karjalalla on edessään luovuusstrategioiden tai Elävänä Pohjois-Karjalassa -tyylisten raporttien visioimaksi luovaksi Pohjois-Karjalaksi? Luovan talouden ideaan kuuluu, että mikään ei synny tyhjästä. Luovan talouden periaatteista on tehtävä Pohjois-Karjalan omista lähtökohdista ja reunaehdoista lähtevä sovellutus. Kulttuuri käsitteenä pakenee yksiselitteisiä määrittelyjä luvulla kulttuurilla viitattiin kaventuneesti lähinnä taiteeseen. Laajimmillaan se taas määritellään koko yhteisön elämäntavaksi (esim. Linton, Herskovits). Kulttuuri on kaikkialla. Taide on pääsääntöisesti yksilön luovaa toimintaa yhteisössä, kun taas kulttuuri on laajimmassa merkityksessään sama asia kuin tuo yhteisö (Taide on mahdollisuuksia, 2002). Myös selvitysmies Hannele Koivunen määrittelee raportissaan Onko kulttuurilla vientiä? (2004) että Kulttuuritoiminnan käsite kattaa merkityssisältöihin perustuvan tuotannon eli periaatteessa koko inhimillisen sivistyksen. Kulttuuritoimialan käsite taas kattaa perinteisen taiteen ja kulttuurin kentän eri taiteen aloilla tapahtuvasta luovasta teosta jakeluun saakka. Kulttuurituotannon käsite viittaa kultuurin ja tuotannon käsitteisiin eli kulttuurituotteiden vaihdantaan. Myös tässä opintosuunnitelmassa kulttuuri ajatellaan laajasti luovana toimintana, joka sisältää varsinaisen taiteellisen toiminnan ja sitä välittömästi tukevat toiminnot. Luovuus on perinteisesti määritelty kykynä luoda uutta tai yhdistellä asioita uudella tavalla. Luova talous termillä puolestaan viitataan talouden ja kulttuurin nykyaikaiseen yhteenkietoutumiseen. Koivunen toteaa, että John Howkins määrittää luovan talouden käsitteen luovien toimialojen ja luovien tuotteiden vaihdannan kautta. Richard Florida puolestaan lähestyy luovaa taloutta määrittelemällä sen työelämän eli luovan luokan kautta. Luova luokka koostuu työntekijöistä, joiden työn ytimenä on symbolis-analyyttinen toiminta ja tuotanto. Kupiainen (Luovatalous seminaari, Joensuu 2006) on todennut, että luova talous kuvaa sellaisia aihealueita, joista on aiemmin puhuttu vaikkapa kulttuuriteollisuuden, sisältötuotannon, tekijänoikeusteollisuuden, symbolitalouden tai luovien toimialojen käsitteiden avulla. Samalla rakennetaan tietynlaista kansantalouden sektoria, joka on aiemmin jäänyt epämääräisyytensä vuoksi hahmottumatta 2

4 siinä laajuudessa kuin mistä siinä todellisuudessa on kyse. Luovassa taloudessa on kyse kulttuuriosaamisen ja talouden keskinäisistä suhteista. Samalla kuitenkin kulttuuri ymmärretään enemmän tai vähemmän taiteen käsitteen kautta, jolloin kulttuuriosaaminen on käytännössä taidejärjestelmään eri tavoin liittyvää osaamista 9.1 Toimialan tavoitteet ja visio Tavoite: Kulttuuriala tuottaa uusia, merkityksellisiä tuotteita, palvelukonsepteja ja taideelämyksiä. Se tukee Pohjois-Karjalan muodostumista monimuotoiseksi ja vetovoimaiseksi työ- ja elinympäristöksi. Visio: Kulttuuriala ymmärretään merkittäväksi tekijäksi ihmisten hyvinvoinnille Pohjois- Karjalassa. 9.2 Kulttuurin toimiala Kulttuurin toimialalla käytetään tilastoinnissa toisistaan eroavia luokituksia, jotka eivät ole yhteen sovitettavissa keskenään kulttuurialan koulutuksen ja toisaalta työpaikkojen ja työllistymisen kanssa. Myös erilaisten yritysrekistereiden pää- ja alatoimialaluokitukset eivät sisällä itsenäisiä kulttuuriyritysluokkia, vaan kulttuurialan yritykset jakautuvat eri toimialoille. Tämä on tuottanut rajausvaikeuksia toimintaympäristön ja toimialojen kuvaamisessa sekä tehnyt mahdottomaksi saada yksilöidymmin selville eri alojen kulttuuriyritysten määrää. Koulutuspaikkojen ennakointimäärissä on nojauduttu Ennakko hankkeen tietoihin. Tiedoissa, joihin esitykset pohjaavat ei ole kuitenkaan huomioitu kulttuurin alalta valmistuneiden sijoittumista muihin kuin kulttuurin alan työtehtäviin. Käynnissä olevassa Ennakko 2012 hankkeessa, joka valmistuu kesällä 2007, näitä lähtöolettamuksia on jo korjattu. Kulttuurialalle kouluttamisesta ja sille työllistymisestä yleisesti Suomessa Suomessa on taiteilijan määritelmästä ja tietolähteestä riippuen ammattitaiteilijaa (Karttunen 2004). Ammattitaiteilijoiden suhteellisen pieneen määrään verrattuna taidealan koulutus on melko laajaa; koulutuslaitoksista valmistuu vuosittain parisen tuhatta tulokasta työmarkkinoille (Karhunen 2004 b). Kulttuuriala on myös koulutuksessa laaja-alaisempi käsite kuin taideala ja siihen kuuluu muitakin kuin varsinaisia taideammatteja. Eri aloille koulutetut eivät myöskään muodosta yhtenäisiä ryhmiä, sillä saadusta koulutuksesta voi valmistua useisiin ammatteihin ja ammattilaisten työmarkkina-asema vaihtelee paljon. opetushallinnon vuoden 2002 koulutusluokituksen mukaan kulttuurialoja ovat käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri, tanssi, musiikki, kuvataide sekä kulttuurin tutkimus ja taiteiden tutkimus. (Kulttuuritilasto 2005) Kulttuurialan koulutus on viime vuosina kasvanut enemmän kuin kaikkien alojen koulutus keskimäärin. Toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti yhteensä 5200 kulttuurialojen opiskelijaa vuonna Kultturialan tutkinnon ammatillisessa koulutuksessa suoritti samana vuonna vajaat 2800 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulussa aloitti samana vuonna 2500 opiskelijaa ja valmistui 1700 opiskelijaa. Molemmilla koulutusasteilla 66-70% valmistuneista on naisia. Taidekorkeakouluihin ottiin 640 opiskelijaa ja muiden korkeakoulujen kulttuuriopintoihin alle 1100 opiskelijaa. Koko korkeakouluasteella suoritettiin yhteensä 1560 taide- ja kulttuurialan tutkintoa. (Kulttuuritilasto 2005). Yhteensä vuonna 2004 alalle valmistui eri koulutusasteilta siis n henkilöä. Tutkinnon suorittaneiden määrät eri koulutusasteilla eivät kuitenkaan vielä 3

5 tarkoita sitä henkilömäärää, joka siirtyy suoraan taidealan työmarkkinoille. Yksi erityispiirre useimpiin taiteilija-ammatteihin valmistuneilla on moninkertainen koulutus. Tutkinnon jälkeen opintojaan jatkavien määrä esimerkiksi toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on korkeampi taidealoilla kuin kaikkien koulutusalojen tutkinnon suorittaneilla keskimäärin. Moninkertainen koulutus vaikuttaa siihen, kuinka paljon kentälle tulee uusia ammattilaisia. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Erot koulutusmäärissä eri alojen välillä ovat suuret, lukumäärät vaihtelevat muutamista kymmenistä (esim. tanssi) pariin tuhanteen (taideteollisuus). (Karhunen & Rensujeff, 2007) Kaikki koulutusasteet mukaan lukien kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden osuus on alle 5 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Opiskelijamäärät ovat suurimmat taideteollisuuden ja avviestinnän aloilla. Kulttuurialan koulutuksen laajenemista ei voida pitää hallitsemattomana, sillä juuri koulutuksen laajeneminen ja "virallistaminen" oli ja 1970-luvuilla keskeinen taidepoliittinen tavoite. Tavoitteen toteutumisen myötä taidealan oppilaitosten resurssit ovat kasvaneet ja myös opiskelijat tulleet tasa-arvoisiksi muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Asian kääntöpuolena on kuitenkin ollut koulutettujen määrän kasvu suhteessa työmarkkinoihin sekä taiteilijakoulutuksen erityispiirteiden jääminen sivuun esimerkiksi tuloksellisuuden kriteereitä määriteltäessä. (Arpo, 2004) Koulutuksen kasvu on tasaantumassa, sillä aloituspaikkojen määrää on useimmilla aloilla viime vuosina supistettu. Elintason nousu, vapaa-ajan kasvu, yleisen koulutustason nousu ja kaupungistuminen ovat viime vuosikymmeninä lisänneet taide- ja kulttuurialojen työvoiman kysyntää. Taidealan koulutus on luonut ammattilaisten ohella taidetilaisuuksiin suuren joukon asiantuntevaa yleisöä. (Karhunen 2004 b, Karttunen 2004). (Kulttuuritilasto 2005) Kulttuurityön luonteesta johtuen ei ole mahdollista tarkasti määritellä taiteen ja kulttuurin alojen työllisten määrää. Yksi tapa määritellä työllisten määrää on laskea ammattien tai toimialojen mukaan. Lisäksi voidaan määritellä ne kulttuuriammattilaiset, jotka työskentelevät kulttuurin toimialoilla. Näiden jaottelujen mukaan kulttuuriammattien työllisiä 8esim. autotehtaan teollinen muotoilija) oli vuonna 2000 yhteensä Kulttuuritoimialojen työllisiä (esim. teatterin hallintojohtaja) oli vuonna 2003 yhteensä ja kulttuuriammattien työllisiä kulttuuritoimialoilla (esim. sinfoniaorkesterinmuusikko) vuonna 2000 yhteensä (emt.) Väestölaskentatietojan mukaan kulttuuriammateissa työskenteli yhteensä lähes henkeä vuonna Kulttuurin ammattilaisten osuus koko työllisestä työvoimasta oli 4%. (emt.) Työllistymisen suhteen taiteenalojen väliset erot ovat huomattavia. Koulutusasteesta riippumatta heikoin työllisyystilanne on kuvataiteen ja av-viestinnän tutkinnon suorittaneilla ja paras arkkitehdeilla ja musiikkialan tutkinnon suorittaneilla. Musiikki- ja tanssipedagogit työllistyivät parhaiten omalle koulutusalalleen, mutta suurin osa määrä- ja/tai osa-aikaiseen työhön. Myös koulutettujen ja koko ammattikunnan työllisyydessä on eroja. Työttömyydestä kärsivät erityisesti rytmimuusikot ja nykytanssijat, joiden osuus koulutuksesta valmistuneista on pieni ja joita on tullut alalle myös virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Kulttuurialan yli- tai alikoulutuksen määrittely on hankalaa, koska esimerkiksi työmarkkinoiden kokoa ei monilla aloilla voida tarkasti määritellä. On aloja, joilla freelancetoiminta tai vapaana taiteilijana toimiminen on niin yleistä, ettei työpaikoista sanan varsinaisessa merkityksessä voida puhua. Työn luonteeseen kuuluu usein jaksottaisuus ja toisaalta nopeakin vastaaminen äkillisiin tarpeisiin. Noin kolmannes taiteilijoista toimii työsuhteessa, kolmannes freelansereina ja vajaa viidennes yrittäjinä (Kulttuuritilasto, 2005). Mikäli mittarina käytetään pelkästään työllistymistä, ylikoulutusta on kuvataiteen ja av-viestinnän aloilla. (Karhunen & Rensujeff, 2007) On kuitenkin syytä pohtia, pitääkö taidealan koulutuksen tavoitteiden lähteä pelkästään nykyisin 4

6 tiedossa olevien työmarkkinoiden tarpeista. Kuten muidenkaan alojen, myöskään taidealan koulutetut eivät nykyisin valmistu pelkästään Suomen työmarkkinoille. Esimerkiksi juuri tanssi on taiteenaloista kansainvälisimpiä. Taide- ja kulttuurialan koulutuksen tavoitteiden määrittely on avainasemassa silloin, kun tehdään ratkaisuja koulutusmäärien suhteen. Taide- ja kulttuurialan koulutettujen työttömyys on, muutamaa alaa lukuunottamatta, yleisesti jonkin verran muita aloja korkeampaa. Esimerkiksi Vuonna 2003 se oli kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden keskuudessa n. 16%, kun se keskimäärin muuten oli 10% (Kulttuuritilasto, 2005). Kulttuurialan ammattilaisten monipuolinen osaaminen ja jatkuva koulutustason nousu eivät ole samassa suhteessa parantaneet heidän työmarkkina-asemaansa eivätkä keskimääräistä tulotasoaan. Taiteilijoista alan parhaimmat toimeentulomahdollisuudet kasaantuvat tavallisesti työsuhteessa toimiville taiteilijoille sekä teknologiaa ja teollista tuotantoa hyödyntäville taiteenaloille. (Arpo, 2004). Moniammatillisuus ja useat, osin päällekkäiset työsuhteet ovat taiteilijoille tyypillisiä toimintatapoja, vaikkakin ne ovat yleistymässä myös muilla aloilla. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Toimijat ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjala on omaleimaista karjalaista kulttuurialuetta, jonka historiasta, tarustosta ja maisemista koko suomalainen kulttuuri-identiteetti on ammentanut sisältöä. Nykyiseen pohjoiskarjalaisuuden kuvaan kuuluvat modernit selviytymis- ja menestystarinat, jotka näkyvät esimerkiksi täällä tehdyissä elokuvissa, kulttuuritapahtumien, rock- ja elokuvafestivaalien sekä esiintyjäryhmien kansainvälisessä menestymisessä. Populaarimusiikkia harrastetaan aktiivisesti, ja monet tuntevat alueen kesäisen Ilosaarirockin perusteella. Rääkkylän Kihauskansanmusiikkitapahtuma ja Lieksan Vaskiviikot ovat vakiinnuttaneet asemansa alansa merkittävinä musiikkitapahtumina. Visuaalisen antropologian elokuvafestivaali Viscult leviää verkon välityksellä katsojille ympäri maailman. Uusimpiin kokeiluihin elokuvafestivaalien alalla kuuluu kaksi kertaa järjestetty rockdokumenttielokuvafestivaali Rokumentti. Värttinä ja Nightwish jatkavat maailman valloitustaan. Uusimmista rocktaivaan tähditä mainittakoon mm. Stella. Elokuvatuotannon viimeisimpiä helmiä ovat mm. Unna ja Nuuk -lastenelokuva sekä kolmiosainen tv-draamasarja Ilonen talo. Tuotekehityspuolella pohjoiskarjalaisia läpimurtoja ovat olleet mm. sähkökannel ja muotoilussa puukuitukomposiittituotteet. Alueen kulttuurista toimintaympäristöä muokkaavat maakunnan oma perinne ja alueelliset erityispiirteet sekä maapallonlaajuisesti vaikuttava media ja sen avulla leviävät kulttuurin tuotteet ja virikkeet, joiden kohtaamisessa luodaan uutta perinnettä. Glokaalisuus (samanaikaisesti kansainvälinen, paikallinen, alueellinen) tarkoittaa uudenlaista kulttuurista tilannetta, jossa pohjoiskarjalainen kulttuuri voi kansainvälistyä siten, että paikallisuus tai kansallisiksi mielletyt piirteet korostuvat. Pohjois-Karjalassa kulttuuri on sisältynyt alueellisiin kehittämisohjelmiin omana toimialanaan vuodesta 1995 lähtien ja ensimmäisenä koko Suomessa. Ensimmäistä rakennerahastokautta ( ) voi luonnehtia kaudeksi, jolloin kulttuuriala legitimoitiin aluekehityksen osaalueeksi. Oli osoitettava, että kulttuurilla kuten muillakin toimialoilla on omat säädöksensä, hallinnolliset organisaationsa, koulutusjärjestelmänsä, omat ammattinsa, yrityksensä ja rahoitusjärjestelmänsä. Toista rakennerahastokautta ( ) voi pitää kulttuuriklusterin määrittelyn, ammatillisuuden korostumisen sekä keskittymien ja profiilien luomisen kautena. Nyt edessä olevalla kolmannella kaudella ( ) puolestaan pyritään luomaan uusia alueellisia ja maakunnallisia rakenteita, toimintamalleja ja verkostoja ja vakiinnuttamaan niitä. (Pohjois- Karjalan kulttuuristrategia ) Aluekehitysohjelmien ja strategioiden tasolla Pohjois-Karjalaa voidaan pitää jossain määrin edelläkävijänä. Kulttuurialan pohjoiskarjalaista todellisuutta on kuitenkin myös erilaisten strategioiden ja tukirahoituksen jossain määrin vajaa hyödyntäminen johtuen hankehallinnoin- 5

7 tiosaamisen puutteesta ja hanketoimintaan taloudellisesti riittävän vahvojen kulttuuritoimijoiden harvalukuisuudesta. Pohjoiskarjalaista todellisuutta on myös kulttuurialan toimijoiden melko vaikea työtilanne, joka johtuu mm. väestön keskimääräistä alhaisemmasta ostovoimasta sekä alhaisesta väestömäärästä johtuvasta kuluttajajoukon pienuudesta. Kulttuurialan ammatin harjoittaminen Suomessa, mutta erityisesti Pohjois-Karjalassa edellyttää toimijalta valmiutta edellä mainittuun monialaisuuteen ja toimimiseen myös soveltavan kulttuurin kentällä - ylimääräistä innovatiivisuutta nähdä kulttuurin moninaiset käyttömahdollisuudet. Väestön tulevaisuudessa edelleen vähetessä, mutta elämänvaihediversiteetin ja toisaalta erilaisten ikävaiheeseen määrittymättömien pienyhteisöjen samanaikaisesti voimistuessa ja lisääntyessä, se edellyttää moninaisten ja keskenään hyvin erilaisten kohdeyleisöjen ja kuluttajaryhmien tavoittamista. Eläkeikä jakautuu useisiin erilaisiin toiminnallisiin ikiin, eikä työyhteisö ole enää se tiivein yhteisö. Tulevaisuudessa myös koulutuksen tulee kyetä tarjoamaan ja kehittämään erilaisia esim. markkinointivalmiuksia ottaa huomioon tämä kohderyhmien moninaisuus. Se, miten taata riittävän erikoistunut ammatillinen osaaminen samalla kun valmentaa monialaisuuteen ( kansainvälisyys, markkinointi- ja yrittäjäosaaminen, yhteistyötaidot jne.) onkin kulttuurin alan ammatilliselle koulutukselle suuri haaste. Kulttuurialan koulutustarjonta Itä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Itä-Suomessa ammatillista peruskoulutusta tarjoaa 19 eri tahoa (Pohjois-Karjala 2, Pohjois- Savo 7, Etelä-Savo 8 ja Etelä-Karjala 2) ja opiskelijoiden yhteismäärä on reilut eli n. 15% koko maan opiskelijamäärästä ( ) (OPM:n tilasto Opiskelijamäärät lääneittäin, maakunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin vuosina ). Kulttuurialan koulutusta on Itä- Suomessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän lisäksi tarjolla ainakin Etelä-Karjalan ammattiopistossa (kuvallinen ilmaisu, käsi- ja taideteollisuus), Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa Siilinjärvellä (kuvallinen ilmaisu, käsi- ja taideteollisuus, audiovisuaalinen ala), Savon ammatti- ja aikuisopistossa Varkaudessa (käsi- ja taideteollisuus, audiovisuaalinen ala), Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa (käsi- ja taideteollisuus, artesaani ja teatteritekniikka (tarpeisto)), Mikkelin ammattiopistossa (käsi- ja taideteollisuus, media) sekä Ylä-Savon ammattiopistossa (käsi- ja taideteollisuus, media). 19 koulutuksen järjestäjästä siis ainakin seitsemän tarjoaa myös kulttuurialan koulutusta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä tarjoaa ainoana Itä-Suomessa tanssijan ammatillista koulutusta. Kulttuurialan ammattikorkeakoulutasoisia opintoja voi suorittaa kaikissa Itä-Suomen ammattikorkeakouluissa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu tarjoaa kuvataiteen opintoja, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu kuvataiteen, muotoilun, musiikin ja viestinnän opintoja, Savonia ammattikorkeakoulu muotoilun ja viestinnän opintoja sekä musiikin ja tanssin opettajaopintoja ja Mikkelin ammattikorkeakoulu käsi- ja taideteollisen alan, muotoilun sekä kulttuurituotannon opintoja. Kulttuurialan yliopisto-opintoja voi Itä-Suomessa suorittaa ainoastaan Joensuun yliopistossa (kirjallisuus, kulttuuriantropologia, perinteentutkimus, mediakulttuuri ja viestintä, musiikkitiede, taideaineet, taiteensosiologia ja kulttuurin tutkimuksen koulutusohjelma). Lisäksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa on mahdollista opiskella digitaalisen viestintätekniikan ja tietojohtamisen maisteriohjelmassa. Kulttuurialan tutkimustoimintaa harjoitetaan Pohjois-Karjalassa Joensuun Yliopistossa ja Karjalan tutkimuslaitoksella sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Muita kulttuurin keskeisiä tuki- ja toteuttamisorganisaatioita Pohjois-Karjalassa Kulttuurialan toimintaa tukevia keskeisiä organisaatioita ovat esimerkiksi Pohjois-Karjalan taidetoimikunta, Itäinen tanssin aluekeskus, käsi- ja taideteollisuusalan toimijoita tukeva Taito 6

8 Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan alueellinen elokuvayhdistys, sekä muina suurimpina alueellisina yhdistyksinä Joensuun taiteilijaseura ry, Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri ry sekä Joensuun Pop-muusikot ry. Merkittävimpiä kulttuuria rahoittavia tahoja ovat Itä-Suomen lääninhallitus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä säätiöistä Suomen kulttuurirahasto/pohjois- Karjalan rahasto sekä Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Tärkeitä kulttuuritoiminnan tukijoita ovat myös kunnat. Kuntien tehtävää kulttuurin toimialalla määrittelevät mm. Kirjastolaki (1998/904), Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (1992/728) sekä Laki taiteen perusopetuksesta (1998/633). Niissä kuntien tehtäväksi annetaan kirjastotoiminnan ylläpitäminen sekä kulttuuritoiminnan edistäminen, tukeminen ja järjestäminen. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta antaa kuntien tehtäväksi myös järjestää kuntalaisille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen, mutta laki taiteen perusopetuksesta laajentaa opetuksen tarjoajien joukkoa ja jättää sen kunnille harkinnanvaraiseksi. Kunta voi tarjota sitä halutessaan. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Karjalan kunnissa on kulttuuritoimintaan käytetty n. 9 euroa/asukas, kun Itä-Suomen keskiarvo on 15 euroa ja koko maan n. 19 euroa vuonna 2004 (Tilastokeskus). Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Kunnallinen kulttuuritoimi Itä- Suomen läänissä tutkimus osoittaa, että Pohjois-Karjalassa on tekemisen asenne positiivisin. Kulttuurin valtion rahoitusosuus on viime vuosina ollut noususuuntainen, mutta sitä on aiemmasta poiketen suunnattu niin, että kunnille osoitettavan kulttuurirahoituksen sijaan rahoitusta on suunnattu enemmän suoraan taidelaitoksille. Perusteena uudelle linjalle on pidetty sitä, että ns. "korvamerkkaamattoman" kulttuurirahan käyttöä on ollut kunnissa hankala valvoa. Linjaus on Pohjois-Karjalassa aiheuttanut entistä tiukemman tilanteen, kun valtion rahoitusta nauttivia taidelaitoksia on alueella hyvin vähän ja suuri osa kulttuuritoiminnasta ylipäätään tapahtuu taidelaitosten ulkopuolella. Samalla se on heikentänyt myös kulttuuritarjonnan alueellista kattavuutta. Mm. kulttuurialan virkojen rajun karsimisen ja yhdistämisen vuoksi kuntien kyky tuottaa kulttuuripalveluja Pohjois-Karjalassa on alentunut. Vaikka kuntakoko on Pohjois-Karjalassa esimerkiksi Pohjois- tai Etelä-Savoa suurempi, on meillä Pohjois-Karjalassa jäljellä ainoastaan 3 pelkästään kulttuuriasioita hoitavaa viranhaltijaa (Kunnallinen kulttuuritoimi Itä-suomen läänissä, 2006). Kuntien välinen yhteistyö esimerkiksi kulttuuritapahtumien tuottamisessa on ollut vähäistä. Palveluille on tyypillistä, että ne haetaan yli kuntarajojen, jolloin palvelun tarve omassa kunnassa ei välttämättä ole kovin hyvin tiedossa. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan Pohjois-Karjalan kuntatyöryhmän raportin ( ) mukaan, kaikissa ehdotetuissa kuntamalleissa kulttuuripalvelut kuuluisivat edelleen kuntien tuotettaviksi, sillä erotuksella että aluekuntamallissa keskushallinto toimii palvelujen tilaajana. Kuitenkin kysyttäessä, mitä palveluja voitaisiin siirtää kunnilta pois, vastaus on että vapaa-ajan kulttuuri- ja liikuntapalvelut voitaisiin tuottaa nykyistä suuremmassa määrin vapaaehtoisen järjestökentän toimesta parantamalla järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kulttuurialan yhdistystoiminta onkin Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin Suomessa hyvin vilkasta ja sen rooli tulee jatkossa entisestään korostumaan kuntien palvelujen korvaajana tai palvelujen tuottajana kunnille. Toimintaa rasittaa kuitenkin vapaaehtoistyön suuri määrä. Tulevaisuustutkija Mika Mannermaan näkemyksenä on, että kunnat tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä kulttuuritoimijoita. Työllisyys ja talous Kuten edellä jo mainittiin, kulttuurialan yritysten lukumääriä ja niiden muutoksia on hyvin vaikea tarkastella puutteellisten tilastointijärjestelmien vuoksi. Vuonna 2002 toteutetussa Pohjois- Karjalan kulttuuriklusterin väliarvioinnissa yritysmäärän kehitys arvioitiin kuitenkin hyvin positiiviseksi, sillä alalle oli tavoitteeksi asetetun 200 yrityksen sijaan syntynyt 300 uutta yritystä. 7

9 Tyypiltään yritykset ovat pienyrityksiä. Vuonna 2004 kulttuuriala on työllistänyt Pohjois- Karjalassa noin 1600 henkilöä. Taiteilijoita maakunnassa on noin 550. Kulttuurialan osuus maakunnan taloudesta on noin 60 milj. euroa vuodessa. Tämä on n. 2,2, % maakunnan liikevaihdosta. (Talouskatsaus 2/2006) Kulttuurialan työpaikat ovat tyypillisesti määräaikaisia ja Pohjois-Karjalan kulttuurikenttää onkin rasittanut osaamisen siirtyminen muualle. Viime aikoina on kuitenkin ollut havaittavissa ilahduttavaa liikettä myös vastakkaiseen suuntaan, sekä paluumuuttajien että uusien tulokkaiden osalta, mikä osaltaan kertoo toimialan voimistumisesta. (Pohjois-Karjalan kulttuuriklusterin väliarviointi, 2002) Eri taiteenaloista hankalimmassa työtilanteessa ovat kuvataiteilijat, kirjailijat ja tanssijat. Kehitykselle ominaista on uusien ns. välittäjäammattien kuten tuottajien kehittyminen sekä ammattitaiteilijan työnkuvan laajentuminen. Lisäksi maakuntaan on löytymässä ja jo synnytettykin rakenteita, jotka tukevat myös vapaiden taiteilijoiden työtä (tanssin aluekeskus, esittävän taiteen keskus suunnitteilla). Kulttuurialalle tyypillistä on se, että alan osaamista hyödynnetään eri tavoin muiden alojen tehtävissä, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, kasvatus- ja opetustyössä, tekniikan alalla ja matkailussa. kuvataiteen, tanssin ja käsityön soveltaminen eri toimialoilla on merkittävä osa alalla toimivien toimeentulosta. Pohjois-Karjalassa on toteutettu ja toteutetaan parhaillaankin useita projektimuotoisia kokeiluja taiteen ja kulttuurin hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysalalla (esimerkiksi Kiteen Mielitaide ja Lieksan Karpalo-hankkeet sekä Keinu - taiteilijat vanhusyhteisön arjessa -hanke, jonka toiminta ulottuu kuuden Pohjois-Karjalan kunnan alueelle). Terveyttä kulttuurista -toiminnan voi tulevaisuudessa ennustaa laaja-alaistuvan, sillä taidepohjaisilla työskentelymenetelmillä on tilausta esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä (pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen tehostaminen) ja rajusti ikääntyvän pohjoiskarjalaisen väestön työkyvyn, mutta myös yleisen toimintakyvyn säilyttämisessä. Myös yhteisötaidetoiminnalla on mahdollista lisätä yhteisöllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja ehkäistä sosiaalisia ongelmia. Tärkeitä kulttuurialan työllisyyttä tukevia hankkeita ovat myös Kummitaitelija-hanke (Pohjois- Karjalan taidetoimikunta), jossa taiteilijat toteuttavat hankkeita, hyvin erilaisten tahojen kanssa (laitokset, kunnat, koulut jne.) sekä kulttuurialan yrittäjiä tukeva Reaktori-hanke (Joensuun kaupunki). Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa yhtenä kehittämislinjauksena onkin osaamisen kehittämisen, hyödyntämisen, soveltamisen ja innovatiivisuuden kehittäminen, erityisesti toimialojen rajapinnoilla. Monimuotoiselle hyvinvointiyrittäjyydelle ja laadukkaille kulttuuri- ja vapaa-aikaan liittyville liiketoimintamahdollisuuksille luodaan edellytyksiä. Taiteen ja kulttuurin sponsorointi Yritykset tukivat kulttuuria 4 miljoonalla eurolla vuonna Edellisen kerran yritysten kulttuuritukea on selvitetty vuonna 1999, jolloin vastaava summa oli 9-10 miljoonaa euroa. Vähenemisestä huolimatta yritysten tuki on edelleen tärkeä osa esimerkiksi kulttuuritapahtumien rahoitusta. Päälinjoiltaan kulttuurisponsoroinnin kehitys ja kohdentuminen ei Suomessa ole juurikaan poikennut useimmista muista Euroopan maista. Yleiset kansantalouden suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet sponsoroinnin määrään, jonka muutokset puolestaan ovat heijastuneet yritysten kulttuurille ja taiteille tekemiin lahjoituksiin ja muuhun rahoitukseen. Yritysten lähtökohdat sponsorointikohdetta valittaessa ovat enimmäkseen liiketaloudellisia ja liittyvät yrityskuvaan, näkyvyyteen ja markkinointiin. Kulttuurin edustamien mielikuvien, arvojen ja arvostusten tulee 8

10 tukea yritystoimintaa. Yritysten mahdollisuus hoitaa suhteita omiin sidosryhmiinsä kulttuurin yhteydessä on oleellisempaa kuin varsinainen kulttuurin edistäminen. Pohjois-Karjalassa yritysten tuki taiteelle on melko vähäistä, johtuen mm. sponsorointitoimistojen puuttumisesta sekä yrityskannan rakenteesta. Pohjois-Karjalaan on sijoittunut vain muutamia suuryrityksiä ja yrityskanta on hyvin pk-yritysvaltainen. Kansainvälisyys Pohjoiskarjalaisen kulttuurin kentän kansainvälistymistä kuvastaa ehkä parhaiten tietty epätasaisuus: yksittäiset taiteilijat ja kulttuurialan yrittäjät toimivat hyvinkin kansainvälisesti, mutta toiminta painottuu kuitenkin valtakunnalliselle ja alueelliselle tasolle. Toiminta-aloittain tilanne vaihtelee paljon. Esimerkiksi tanssin alalla toiminta on jo hyvin kansainvälistä. Kulttuurialan toimijoista Pohjois-Karjalan taidetoimikunta on tehnyt melko systemaattista työtä tukeakseen pohjoiskarjalaisten taiteilijoiden kansainvälistymistä. Taidetoimikunta ylläpitää kahta taiteilijaresidenssiä ulkomailla sekä ulkomaalaisten taiteilijoiden käyttöön suunnattua residenssiä Kolilla. Residenssitoiminnan lisäksi se on organisoinut pohjoiskarjalaisten taiteilijoiden vientinäyttelyjä mm. Tsekkiin ja vaihtonäyttelyn Venäjälle. Aktiivisen Venäjä-yhteistyön muita muotoja ovat olleet mm. suomalaisten ja venäläisten kuvataiteilijoiden yhteisleirit. Myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Outokummun kulttuurialan koulutus on toteuttanut ja toteuttaa parhaillaan teatterin ja tanssin alan yhteistyöhankkeita Venäjälle. Joensuun taiteilijaseura tuottaa yhteisnäyttelyitä niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Opetusministeriö on asettanut kulttuuriviennin yhdeksi taide- ja kulttuurialan toiminnan painopisteeksi vuonna Vientiä vauhdittamaan on perustettu erillinen kulttuurivientiyksikkö. Muihin painopisteisiin kuuluu myös jo edellä mainittu senioreiden tai pohjoiskarjalaisittain harmaiden panttereiden, mutta myös erilaisten marginaaliryhmien huomioiminen kulttuuripalvelujen kohderyhminä. Valmistuvien kulttuurin ammattilaisten tulisi siis olla entistä kansainvälisemmin ajattelevia ja kielitaitoisempia, että he kykenisivät tuottamaan palveluja esim. matkailijoille tai maahanmuuttajille silloinkin, kun yhteinen kieli ei ole niin universaali kuin esim. tanssissa, kuvataiteessa ja musiikissa. Tämä vaatii myös uudenlaista markkinointiosaamista. Yleisiä haasteita toisen asteen koulutukselle Vuonna 2001 toteutetun kulttuurialan opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä korostettiin toisen asteen koulutuksen roolia nimenomaan käytännön tekijöiden, ei suunnittelijoiden kouluttajana. Opiskelijarakennetta kuvastaakin tietty jakautuminen taiteellisesti suuntautuneisiin ja luovuutta vaativiin teollisuustyöpaikkoihin aikanaan hakeutuviin opiskelijoihin. Useille opiskelijoille tutkinto tarjoaa myös pohjan jatko-opintoihin hakeutumiselle. Tutkintoon valmistumisen lisäksi koulutuksella on myös muita tehtäviä, kuten nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Haasteena on resurssien ja osaamisen riittävyys opiskelijoiden yksilölliseen ohjaamiseen ja tukemiseen. Kaikille kulttuurin opintoaloille yhteisiä haasteita, graafista alaa lukuun ottamatta, ovat alan pienet yritykset Pohjois-Karjalassa ja niiden kehittymisen tukeminen, työllistyminen merkittävältä osin ammatinharjoittajina, yrittäjinä ja taiteilijoina. Työmarkkinat vaativat kulttuurialan ammattilaiselta entistä laajempia ammatillisia valmiuksia, yrittäjyysvalmiuksia ja valmiutta kansainväliseen toimintaan. Laaja-alaisuuden ja toisaalta syvän ammatillisen osaamisen syntymisen varmistaminen onkin tulevaisuudessa suuri haaste toisen asteen koulutukselle. Varsinaisen substanssialan tietojen kartuttamisen lisäksi koulutuksen tulisi jossain määrin pystyä huomioimaan myös ns. metataitojen valmentaminen, sillä toisaalta työmarkkinat etsivät myös ns. hyviä tyyppejä, jolloin esim. yhteistyökyky ja muut sosiaaliset taidot voivat olla ratkaisevassa asemassa. Ammattitaitovaatimuksissa korostuvatkin innovatiivisuus, yrittäjähenkisyys, it- 9

11 senäisyys ja kyky verkottua sekä tutkintokohtainen ammattitaito ja tutkinnon sisältämä erityisosaaminen. Vaatimusten laajentuessa myös opetushenkilöstön ohjausosaamisen merkitys korostuu entisestään. Koulutuksen rakenteita ja sisältöä tulisi organisoida uudelleen, mihin tuleekin mahdollisuus toisen asteen opetussuunnitelmatyön yhteydessä vuosina , jolloin tavoitteena on joustavan, modulaarisen rakenteen kehittäminen ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi kulttuuri-, matkailu- ja sosiaali- ja terveysalan tulevien ammattilaisten mahdollisuuksiin sekä halukkuuteen poikki- ja monialaisessa toiminnassa ja yrittäjyydessä. Koulutusta voidaan kehittää tarjoamalla eri koulutusaloilla alan toimintapiirin rajoja ylittäviä näkemyksiä ja toimintamalleja. Todellisia poikkialaisia koulutussovellutuksia voidaan myös kehittää ja muuntaa näin valmistuvien ammattikuvaa monialaiseksi TOIMIALAT JA TOIMIJAT PKKY:N KOULUTUSALOITTAIN Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuuden ammattialojen kirjo on moninainen. Käsityötoimialan erityispiirteisiin kuuluu, että se on monitoimialaista kattaen mm. kultasepäntuotteiden valmistuksen, keraamisten esineiden tuotevalmistuksen, neuleiden, vaatteiden, veneiden taikka soitinten valmistuksen. Tilastoinnissa käsi- ja taideteollisuusalan ammatit ja työpaikat luokitellaan osin hyvin perinnesidonnaisesti. Uusia käsityöammatteja ja palveluja on vaikea tavoittaa. Tilastoinnin pohja kertoo enemmän entisistä ammateista kuin muuttuneesta elämästä. Osin huomiotta jää, että käsi- ja taideteollisuusalan koulutus tuottaa osaajia myös muille kuin perinteisiksi käsityöammateiksi luokiteltaviin työtehtäviin. Näitä ovat esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin liittyvät tehtävät, teatteri ja kulttuurialan laitoksissa tehtävä työ, mallinrakentaminen, sisustustyö, palvelutyö mm. vanhusten hoidossa, virike- ja ohjaustoiminta sekä erikoistunutta asiantuntemusta vaativa myyntityö esimerkiksi tekstiili-, vaatetus-, rakennus- ja sisustusalan liikkeissä. Alan koulutuksen saaneet myös osittain sijoittuvat samoihin työtehtäviin kuin esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalta tai kaupan ja hallinnon alalta valmistuvat. Suomessa toimi vuonna 2003 arviolta käsityöyritystä, jotka työllistivät lähes työntekijää (KTM julkaisuja 10/2005). Välilliset työllisyysvaikutukset mukaan lukien käsityötoimialat työllistävät noin henkeä. Käsityöyrityksiksi tässä arviossa on laskettu kaikki määrätyillä toimialoilla toimivat alle 10 työntekijän yritykset, jotka valmistavat konkreettisia tuotteita käsin ja käsin ohjattuja koneita apuna käyttäen, tai tuottavat näiden tuotteiden korjauspalveluja. Tähän ei ole laskettu suuria yrityksiä, joilla voi olla myös käsityöluonteista toimintaa tai niiden tuotantoprosessissa käytetään käsityötä. Käsityöyritykset ovat usein pieniä toiminimimuotoisia yrityksiä, jotka työllistävät vain yrittäjän itsensä. Yrittäjyys voi olla myös osa-aikaista ja markkinat suppeat tai tuotteiden kysyntä on kausi- ja sesonkiluonteista. Myös suurissa yrityksissä voi olla käsityöluonteista toimintaa, mikä nostaa toimialan työllistymisvaikutuksia kansantaloudessa. Esimerkiksi Tulikivellä on työntekijöitä, jotka tekevät käsityönä erillisiin tilausuuneihin tai takkoihin yksilöllisen ulkomuodon. Käsityötoimialojen välillä on suuria eroja mm. liikevaihdon, tuotannon, tuotekehityksen ja teknologian hyödyntämisen suhteen. Joillakin käsityöelinkeinon aloilla, kuten tekstiilin, vaatetuksen ja nahkatuotteiden valmistuksessa halpatuonti on syrjäyttänyt suomalaista sarjatuotantoa, mutta on myös käsityöaloja, joilla on pystytty lisäämään liikevaihtoa ja henkilöstöä, ja joissa hinta ei ole ratkaiseva kilpailutekijä vaan osaaminen, huippulaatu ja yksilöllisyys. 10

12 Käsi- ja taideteollisuusalan SWOT VAHVUUDET - vaativat kotimarkkinat (kuluttaja) - ammattitaitoinen työvoima - yrittäjävetoisuus - laadukkaat tuotteet ja hyvä maine - design-perinteet - ekologisuus, kotimaiset raaka-aineet - perinteet - asiakaslähtöinen ja joustava tuotantotapa - hyvä ammatillinen koulutusjärjestelmä MAHDOLLISUUDET - uudet innovaatiot ja raakaainesovellukset, tuotteistaminen - sähköinen kaupankäynti - verkottuminen - erikoistuotteille kasvavat vientimarkkinat - sisustamisen painoarvon kasvu - hyvinvointiteknologian sovellukset - vapaa-ajan lisääntyminen, palvelut - käsityömatkailu - Karjalaisen perinteen hyödyntäminen tuotteistamisessa - moninaistuva ja eriytyvä kulutus esim. pukeutumisessa HEIKKOUDET - tuotantolähtöisyys, heikko markkinatuntemus ja puutteet markkinoinnissa - liiketoimintaosaaminen - tekninen osaaminen - palveluosaaminen - yritysten pienestä koosta johtuva voimavarojen puute - alan pirstoutuneisuus - suhdanneherkkyys - kulttuuritoimintaan liitettynä paljon talkootyötä - laatu, osittain - tehdään liikaa itse, puuttuu yhteistyö ja verkottuminen - vientimahdollisuuksien puutteellinen arviointi - Pohjois-Karjalassa yritysten syrjäinen sijainti suuriin kuluttajakeskittymiin nähden UHAT - tuotekehitys, jämähtäminen vanhoihin perinnetuotteisiin, innovaatiokato - alan imago ei houkuttele osaavia ammattilaisia - tuotannon liiallinen keskittyminen sarjatuotannon kanssa kilpaileviin tuotteisiin, erikoistumisen puute - pääomien puute tuotannon kehittämisessä - yrittäjä; osaaminen, persoona harmaan talouden kasvu/leviäminen alan sidosryhmien toiminnan väheneminen (kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta) työpaikkojen poismuutto - Pohjois-Karjalassa yleinen suhdannekehitys, kuluttajien hidas ostovoiman kasvu Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät KTM:n luokittelun mukaiset suurimmat käsityöyritysten keskittymät sijaitsevat Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Käsityöyritykset toimivat enemmäkseen kotimarkkinoilla. Monilla markkina-alue on kuitenkin valtakunnan laajuinen. Lapissa käsityöyri- 11

13 tykset toimivat suhteessa eniten kansainvälisesti ja Itä-Suomessa lähellä luontaistaloutta. (Käsin tehty tulevaisuus 2002). Käsi- ja taideteollisuusalan tulevaisuus Pohjois-Karjalassa on sidoksissa alueen ja valtakunnan taloudelliseen kehitykseen. Maakunnassa on mm. entisöinti-, keramiikka-, kivi-, puu-, metalli-, neule-, nahka- ja turkis-, tekstiili-, vaatetus-, veneenrakennus- ja sisustusalan yrittäjiä. Osa yrittäjistä/ammatinharjoittajista on osa-aikaisia, jotka työllistävät itsensä myös ohjaus- ja opetustoiminnalla pääasiassa vapaan sivistystoiminnan piirissä. Pohjoiskarjalaisia käsi- ja taideteollisuuden edustajia ovat mm. Koistisen Kantele Oy, Seppo Auvinen, Tulikivi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisestikin nousussa ovat sisutukseen liittyvät tehtävät, kiviala ja erityisesti rakennuskiveen ja ympäristökiveen liittyvät tehtävät. Käsityön merkitys on kasvava myös ns. hyvinvointisektorilla ja matkailussa. Perinteisesti käsityöammatit on liitetty tuotteiden konkreettisten valmistukseen. Matkailussa käsityö on yhdistynyt joko tuotteiden ostamiseen tai tuotteiden ja valmistuksen katsomiseen (näyttelyt, työnäytökset). Hyvinvoinnin alueella (harrastustoiminta, kulttuuritoiminta, hoivatyö, terapiatyö, kuntoutus, yksilölliset palvelut/tuotteet ja apuvälineet) ja matkailun alueella elämyksellisyys tulee kasvamaan eli katsoja ja ostaja siirtyvät tekijäksi. Ohjaus- ja viriketoimintapalvelut ovat kasvava alue. Kasvua on myös ns. tarvikepaketeilla ja puolivalmisteilla. Sitran (Käsin tehty tulevaisuus 2002) raportissa nostetaankin esille se, ettei käsityöyrityksiä tule arvioida pelkästään perinteisin määrällisin mittarein vaan huomiota tulee kiinnittää myös niiden sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin. Pohjois-Karjalassa käsi- ja taideteollisuusyhdistys on voimistanut ja kehittänyt toimintaansa. Taito Pohjois-Karjala on alan merkittävä työllistäjä, minkä lisäksi se antaa yrityspalveluja käsityöyrityksille ja toimii tuotevälittäjänä oman verkostonsa kautta, ja on näin aktivoimassa käsityöyrittäjyyttä. Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksellä on myös halukkuutta aktiivisemmin tarjota ohjauspalveluja eri käyttäjäryhmille ja järjestää ohjauspalveluita erilaisten projektien avulla. Osaamisvaatimuksien kehittyminen Käsi- ja taideteollisuusalan tutkintoihin valmistuville on vähän valmiita työpaikkoja alan yrityksissä, sillä yritykset ovat pääasiassa ns. mikroyrityksiä, joilla ei ole laajentumishalukkuutta. Artesaaniksi valmistuvien odotetaan ja toivotaankin perustavan omia yrityksiä ja työllistävän näin itsensä. Yrittäjyyteen kouluttautuminen on kuitenkin puutteellista ja perustutkintoon valmistuvat ovat usein myös nuoria ilman minkäänlaista työkokemusta. Alalta valmistuneille työtehtävät löytyvätkin useammin muista kuin ns. käsi- ja taideteollisuusalan yrityksistä. Monipuoliset työelämäyhteydet avaavat myös uusia työtehtäviä artesaaneille. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tule ensisijaisesti huolehtia tuotevalmistuksen laadukkaasta osaamisesta, mutta myös yrittäjyysosaamiseen liittyviä asioita tulee vahvistaa. Näitä ovat yleensä liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärtäminen ja yrittäjyysmyönteisen asenteen kehittäminen. Koulutuksessa edelleen tulee painottaa tuotteiden asiakaslähtöisyyttä, tuotekehitystä, tuotannon suunnittelua ja verkottumista. Teknologian ja tietotekniikan osaaminen on myös tätä päivää ja tulevaisuutta. Tietotekniikka ja sähköiset viestintävälineet mahdollistavat globaalit markkina-alueet myös käsityöläiselle ja perinteisiä käsityömenetelmien tilalle ja rinnalle voidaan myös ottaa uutta teknologiaa. Internetpohjainen markkinointi ja kaupankäynti ovat tulevaisuuden liiketoimintaa, johon tarvitaan valmennusta. Käsityöyrityksen keskeinen menestystekijä on tuote (idea). Myös palvelu voidaan tuotteistaa. Kuluttajille pitää pystyä tarjoamaan laadukkaita tuotteita, asiakaslähtöistä suunnittelua ja valmistusta, joustavuutta ja toimituskykyä/-varmuutta. Ohjaustoiminnan ja matkailun pariin työllistyvät tarvitsevat kielitaitoa ja ohjauksellisia ja vuorovaikutuksellisia taitoja. 12

14 9.3.2 VIESTINTÄ Viestintä on sisällöntuottamista ja julkaisemista. Toiminta-alaan kuuluu graafinen teollisuus, radio- ja TV - tuotannot ja lähetystoiminta, sanoma- ja aikakausilehtien julkaiseminen, elokuva- ja videotuotanto, äänite- ja mainostuotanto, kulttuuritapahtumatuotanto, peli-, animaatio- ja viihdeteollisuus sekä mobiiliteknologia. Alalla on kysymys elämysten luomisesta, tuottamisesta ja välittämisestä. Viestintäala on sisältötuotantoa, jolla on kulttuurisesti itseisarvoista merkitystä. Lisäksi viestintäosaamista käytetään elinkeinoelämän eri aloilla luomaan kilpailuetua tai edistämään esimerkiksi oppimista. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kulttuurikoulutuksen audiovisuaalisen viestinnän peruskoulutukset. Radio- ja tv-työ Radio- ja tv-tuotannot ja -lähetystoiminta Video- ja elokuvatuotannot Vocational Qualification in Audiovisual Communication, Englanninkielinen radio- ja tv-työn koulutus Animaatio Äänituotanto Graafinen suunnittelu Pelikoulutus Teatteri- ja esitystekniikka Painoviestintä Valokuvaus ja kuvankäsittely Animaatiotuotannot Konserttiäänitykset, miksaukset ja taltioinnit Tehosteäänet, radiomainokset, äänimaisemointi Julkaisujen suunnittelu ja toteutus, painotuotteet ja multimedia Tietokonepelien tuotanto ja toteutus 3D tuotanto eri käyttötarkoituksiin Valo- ja äänitekniikkaa teattereissa, festivaaleilla, konserteissa yms. Tapahtumatuotannon tekniikka, lavarakenteita, näyttömömekaniikka Painotekniikka, julkaisujen ja muiden painotuotteiden painaminen kirjaja digipainoissa Valokuvatuotanto lehti- ja mainosvalokuvaus Kuvankäsittely Viestintäala on kehittynyt nopeasti ja luonut uusia kanavia sisältöjen tuottamiseksi ja levittämiseksi. Muutokset ovat johtaneet alaan liittyvän toimintaympäristön, liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä koulutuksen uudelleenmuotoutumiseen. Jakelukanavien muuttuessa tekijänoikeuksista ja niiden säätelystä on tullut keskeinen osa alan kehittymistä. Internetin käytön valtava laajentuminen tulee hyvin ilmi esimerkiksi tietoyhteiskuntaneuvoston raportista Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma: uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi, 2006, jonka mukaan tietotekniikan soveltamista Suomessa voi kuvata seuraavin tiedoin: Suomessa oli runsaat 1,3 miljoonaa laajakaistaliittymää; 95% suomalaisista oli laajakaistapalvelun tavoitettavissa. 79% vuoden ikäisistä suomalaisista oli käyttänyt Internetiä ja esim. 49% oli joskus ostanut verkkokaupasta. Medialisoituminen on johtanut mediakasvatuksen merkityksen kasvuun. Medialukutaito on osa uusia kansalaisvalmiuksia: taitoa erottaa merkityksellinen ja merkityksetön tai totuudellinen ja vääristävä viestintä toisistaan, oppia lähdekriittiseksi. Painotekniikassa tulevaisuuden visiot liittyvät hybridimedian uusiin mahdollisuuksiin: informaatioteknologian ja perinteisen painoviestinnän integroitumiseen uudella tavalla. Audiovisuaalisen viestinnän alalla Suomessa on kysymys esimerkiksi digi-tv:n vaikutuksista käyttäjiin ja sisällöntuottajien asemasta alalla, valtion kulttuuripoliittisten toimien vaikutuksista vaikkapa elo- 13

15 kuvatuotantoon esimerkiksi alueellisten elokuvakeskusten perustaminen yhtenä esimerkkinä tästä. Mobiiliteknologian osalta selvitellään parhaita jakelukanavia ja -teknologioita. Erityisesti musiikin alalla on ollut haasteena uusien (kuluttajille ilmaisten) levityskanavien aiheuttama murros ansaintalogiikassa. Analogisesta teknologiasta digitaaliseen siirtyminen koskettaa tasapuolisesti kaikkia viestinnän aloja ja on koulutuksessa merkittävä huomioonotettava tekijä. Viestinnän toimijoita Pohjois-Karjalassa ovat mm. Punamustan kirjapainot, Suomen Painotuotteen (Suomen suurin erikoiskirjapaino) kirjapainot sekä Yleisradion aluetoimitus. Pohjois- Karjalassa toimii useita kymmeniä viestintä- ja media-alan pienyrityksiä tai ammatinharjoittajia esim. K5- kaapelitelevisiokanava edustaa pientä paikallista toimijaa alallaan, samoin esimerkiksi Radio Rex. Alueella toimii sekä toiminnaltaan että työllistämisvaikutukseltaan merkittävä elokuva-alan yritys, Suomen filmiteollisuus (SF) oy mutta myös useita dokumenttielokuva ja viestintäalan pienyrittäjiä. Kontiolahdelle vuonna 2005 perustetulla Suomen filmikylällä on merkitystä myös matkailullisesti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestintäalan koulutus on merkittävällä EU-rahoituksella toteutetulla kehittämistyöllä tärkeä toimija alueella. Alueella toimii useita valo- ja äänentoistoalan yrityksiä. Vilkas kulttuuritapahtuma- ja festivaalitoiminta työllistää esitystekniikan ammattilaisia. Viestintäalan SWOT VAHVUUDET valtakunnallisesti - kansainvälistyminen, kansainvälinen menestyminen - kasvavat kotimaiset ja kansainväliset markkinat - viestintäalan toiminnan riippumattomuus sijainnista ja myös yhteistyön eipaikkasidonnaisuus - työssä tarvittavan teknologian hintatason aleneminen -> yrittäjyyden lisääntyminen - ammattitaitoinen työvoima - yrittäjävetoisuus - alihankintayritysten käyttämisen lisääntyminen - asiakaslähtöinen ja joustava tuotantotapa - hyvä ammatillinen koulutusjärjestelmä HEIKKOUDET valtakunnallisesti - yritysosaamisen puute, yrittämisen riskit ovat suuret - puutteellinen markkinointiosaaminen - suhdanneherkkyys - vääristynyt hintakilpailu - kulttuuritoimintaan liitettynä paljon talkootyötä - haasteena teknologian nopea kehittyminen, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja yrittäjiltä jatkuvia investointeja ohjelmistoihin ja laitteisiin Pohjois-Karjala - asiakkaat eivät tiedä mitä osaamista Pohjois-Karjalassa on Pohjois-Karjala - Pohjois-Karjalassa kasvava toiminta-ala - vahva kulttuurinen pohja miltä ponnistaa 14

16 MAHDOLLISUUDET valtakunnallisesti - kansainvälisyys - uudet innovaatiot ja tuotteistaminen - sähköinen kaupankäynti - verkostuituminen - erikoistuotteille kasvavat vientimarkkinat - vaativat kotimarkkinat (kuluttaja) Pohjois-Karjala - Venäjän markkinoiden läheisyys - verkostoituminen UHAT valtakunnallisesti - piratismi - globaalin kilpailutilanteen muuttuminen (kiinailmiö) - yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvät muutospelot Pohjois-Karjalassa erityisesti - koulutuksen uhkana on, ettei ymmärretä, missä kaikessa viestintäalan osaamista tarvitaan - yleinen suhdannekehitys, kuluttajien hidas ostovoiman kasvu - pääomien puute tuotannon kehittämisessä Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Viestinnän alalla valmistuneiden määrä tulee olemaan korkeimmillaan lähivuosina. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Työllistymisen suhteen taiteenalojen väliset erot ovat huomattavia. Esimerkiksi teatteri- ja esitystekniikan alalla on olemassa työvoimapulaa. Alan työllistymisen kuvaan kuuluu, että työllistyminen on keikkaluonteista, joskus hyvin yhtäkkisiinkin tarpeisiin vastaavaa. Graafisen teollisuuden työntekijätarpeen arvioidaan Itä-Suomessa olevan noin 300 henkilöä vuoteen 2015 mennessä, mikä merkitsee vuositasolla n. 30 henkilöä (mm. Raittila). Alana viestintäklusteriin kuuluvista toimialoista graafinen teollisuus omaa pisimmän historian, minkä takia alalta jäädään lähivuosina eläkkeelle. Yritysten tulevaisuus näyttää valoisalta mm. sen takia, että ne toimivat yli alueen rajojen, kansainvälisestikin. Alan yritysten verkottuminen Pohjois-Karjalassa on alkanut. Se edistää kasvua ja työvoiman kysyntää. Pienissä yrityksissä tarvitaan erityisesti monimediaosaajia, Verkkoviestintäosaajia tarvitaan kaikkien alojen yrityksissä ja organisaatioissa. Pohjois-Karjalassa mainosalalla on tapahtunut viime vuosina voimakas keskittyminen. Kysyntää olisi pienyrityksille, jotka voivat tarjota erikoisosaamista, sisällöntuotantoa tai yksilöllisempää palvelua. Jonkin verran markkinointipalvelua onkin jo laajennettu mm. oppimateriaalipuolelle ja verkko-opetukseen. Raportissaan Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan toteaa, että "Tulevaisuuden bruttokansantuotteesta yhä kasvava osa muodostuu tietoyhteiskunnan toiselle vaiheelle ominaisista sisällöllisistä tieto- ja palvelutoiminnoista. Nousevia aloja ovat varsinaiset tietoalat ja tietopalvelut.sekä kommunikaatioklusteri yleisesti (viestintä ja kulttuuri; kustannustoiminnan, tv- ja radiotoiminnan, designin, pelien, elokuvan, musiikin jne. tuotannon globaali arvo oli 1,1 biljoonaa dollaria vuonna 1999). Myös maakuntaohjelma POKAT 2010 nostaa mediatuotannon ja graafisen alan koulutuksen keskeisiksi kehittämisaloikseen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän viestinnän koulutus antaa mahdollisuuden monenlaiseen erikoistumiseen ja koulutus on halunnut säilyttää selkeään erikoisosaamiseen painottamisen. Tästä esimerkkinä on, että AMOO vahvasti kehittämässä peliteollisuudesta uutta osaamisalaa Pohjois-Karjalaan. 15

17 Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Viestintäalan osaamisvalmiuksissa painottuvat tuotevalmiudet, kuten tekninen osaaminen, innovatiivisuus. Yrittäjämäinen ja asiakaslähtöinen toimintatapa omaksutaan koulutuksessa. Keskeinen erilaisten viestintäalan asiantuntijoiden esittämä osaamisvalmius on pelkistettävissä selviämistaidoksi. Sillä tarkoitetaan ongelmanratkaisukykyä, valmiutta oppia jatkuvasti uutta sekä asioiden taloudellisen merkityksen ymmärtämistä. Taiteen keskustoimikunnan tutkimuksen mukaan, av-alalta valmistuneet pitivät työelämätietoutta koulutuksen merkittävimpänä ansiona. Yleisesti viestintäalalle on tyypillistä teknologialähtöisyys ja se että teknologia kehittyy nopeasti. Laitteistot ja ohjelmat vanhenevat nopeasti, mikä lisää paitsi investointipainetta myös koulutushenkilökunnan ja alalta valmistuneiden jatkuvaa tarvetta täydennyskoulutukseen. Oppiminen erilaisine verkko-oppimisympäristöineen muodostaa alalla oman teollisuudenhaaransa. Viestinnän alalta valmistuville tärkeitä ovat myös kansainvälisen toimintaympäristön hallitsemin, vuorovaikutustaidot sekä esimerkiksi projektinhallintaosaaminen, kyky kokonaisuuksien hallintaan ja sen hahmottamiseen, miten oma osuus liittyy laajempaan kokonaisuuteen KUVATAIDE Suomessa julkishallinto on keskeinen toimija kuvataidealalla taiteilijoiden ja taiteilijajärjestöjen lisäksi. Kuvataiteelle suunnattu valtion tukea jaetaan välillisesti taidelaitosten tukemisen ja suoraan palkintojen ja taideteosten ostojen/taideteoskilpailujen (valtion taideteostoimikunta) kautta. Valtion taidetoimikunnat sekä valtion taidehallintoa alueella edustavat alueelliset taidetoimikunnat jakavat työskentely- ja kohdepurahoja. Toimikuntien työskentelyä ohjaa ja niiden tehtävät määrittelee Laki taiteen edistämisen järjestelystä (328/67) sekä tätä tarkentava Asetus taiteen edistämisen järjestelystä (1105/91). Keskeiset kuvataiteen edistämistavoitteet on linjattu valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittisessa periaatepäätöksessä, jossa korostetaan jokaisen perusoikeutta taiteeseen. Yleisemmin luovan toiminnan kehittämistä sekä taiteen ja kulttuurin ja kehittämisen suhdetta ohjaamaan on luotu ehdotus valtioneuvoston taide- ja taiteilijapoliittiseksi ohjelmaksi (Taide on mahdollisuuksia, 2002). Suomen kuvataiteen tuntemusta ja tiedotustoimintaa ulkomailla edistää Näyttelyvaihtokeskus FRAME Finnish Fund for Art Exchange (OPM). Valokuvataiteen asema kuvataiteiden kentässä on vahvistunut ja valokuvataiteilijat osallistuvat aktiivisesti kansainväliseen kuvataiteen vuoropuheluun. Valtakunnallisesti merkittäviä toimijoita ovat eräät yksityiset säätiöt, jotka ylläpitävät taidekokoelmia. Alueellisesti merkittävä valtiollinen toimija ja taiteen tukiorganisaatio on Pohjois-Karjalan taidetoimikunta. Keskeisimmät taidetta tukevat säätiöt ovat jo edellä mainitut Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö sekä Suomen kulttuurirahasto/pohjois-karjalan rahasto. Taiteilijayhdistyksistä merkittävin toimija Pohjois-Karjalassa on Joensuun taiteilijaseura. Seuralla on noin 150 jäsentä, joista sata on ammattitaiteilijoita. Joensuun taidemuseon kokoelma on kansallisesti merkittävä. Alueella toimii paljon harrastajataiteilijoita ja kulttuuriyhdistyksiä, joiden merkitys voi olla suuri yksittäisen jäsenen kannalta vertaistukena ja toimintamahdollisuuksien luojana. Joensuun taiteilijaseura ry:n ylläpitämänä maakunnassa toimii Suomen vanhin taidelainaamo sekä pienoisgalleria Kohina. Kannatusyhdistys ry:n ylläpitämän Taidekeskus AHJOn tiloissa on kolme valtakunnallisestikin tasokasta näyttelytilaa. Lisäksi Nurmeksen Galleria Tyko ja Lieksan kulttuuritalo, Kontiolahden kirjaston näyttelytila sekä Kolin neljä erilaista näyttelytilaa kuuluvat maakunnan parhaimpiin näyttelytiloihin. Pohjois-Karjalan keskussairaalan sairaalagalleria 16

18 MOKOMA perustettiin jo vuonna Pohjois-Karjalan heikkoutena on kuvataiteen kentällä galleria(talli)toiminnan puuttuminen, ja mm. sitä kautta tuottaminen, manageritoiminta. Suorimmin tuottajatoimintaa ovat tehneet läänintaiteilijat tai erilaisilla hankerahoituksilla tilapäisprojekteissa toimijat. Usein tilaisuudet ovat liittyneet erityiseen tapahtumaan, jossa maakuntaa on nostettu esille muualla. Taiteenalan työtilannetta rasittaa erityisesti potentiaalisen ostaja-/katsojakunnan pienuus sekä se, että julkiset organisaatiot panostavat Pohjois-Karjalassa taiteeseen hyvin vähän. Esimerkiksi ns. prosenttiperiaate on käytössä vain Kontiolahden kunnassa ja sielläkin hankekohtaisesti harkinnanvaraisena. Pohjois-Karjalassa on näkyvissä voimakasta suuntautumista yhteisö- ja ympäristötaiteeseen, jotka ovat helposti lähestyttäviä. Maakuntaan virinnyt taidepolku- ja muita ympäristötaidetapahtumia, joita ovat tukeneet mm. Kunnat, PKKS ja Tielaitos, Taidetoimikunta ja PKAMK. Taiteen trendejä on ollut poikkitaiteellisuus, jolloin liikutaan esim. kuva- ja esittävän taiteen rajapinnalla. Kuvataiteen SWOT VAHVUUDET valtakunnallisesti - kansainvälisesti ainutlaatuinen apurahajärjestelmä - kuvataiteen läänintaiteilija - koulutus Pohjois-Karjalassa erityisesti - alueen toimijoiden tiivis yhteisö - hyvä monialainen yhteistyö - Joensuussa kuvataiteen perusopetus on vahvaa - kulttuurien vuorovaikutus on monipuolista => projektit - imago - kummitaiteilijatoiminta HEIKKOUDET valtakunnallisesti - riittämätön apurahajärjestelmä: vain pyramidin terävin kärki pääsee "apurahaputkeen" ja pystyy täysin elättämään itsensä taiteellisella työllään - alaa ymmärtävät managerit puuttuvat Pohjois-Karjalassa erityisesti - voimakas riippuvuus apurahoista - olematon galleriatoiminta - pieni väestöpohja ja alhainen ostokapasiteetti - maakunnan keskuksen melko huono työhuonetilanne ja paikallisten taiteilijoiden maksukykyyn nähden kallis hintataso - eristäytyneisyyteen ja välimatkoihin liittyvät ongelmat esim. näyttelytoiminnassa (kallista) - niukat toimeentulomahdollisuudet - esim. %-periaatteen soveltamattomuus julkisissa organisaatioissa ja muidenkin tukirakenteiden puuttuminen - yrittäjähenkisyyden puuttuminen - markkinointiosaamisen puuttuminen - kustannuksia ei vielä ole osattu jakaa yhteistoiminnalla esim. osuuskunnissa - museopedagogin puuttuminen 17

19 MAHDOLLISUUDET Valtakunnallisesti - lisääntyvä vapaa-aika lisää kiinnostusta ja mahdollisuuksia tutustua kulttuurin eri muotoihin - kaupungistuminen on vilkastuttanut myös taide-elämää Pohjois-Karjalassa erityisesti - omaperäisten ideoiden kehittyminen marginaalissa - monialaisen yhteistyön kehittäminen yli taiteiden rajojen - monialaisen yhteistyön kehittyminen yli toimintasektorien rajojen (esim. kulttuuri ja hyvinvointi) - alueen imagon hyödyntäminen taiteenalojen markkinoinnissa - kuvataiteeseen soveltuvan osaamisen kehittäminen markkinoinnissa ja yrittäjyydessä UHAT Valtakunnallisesti Pohjois-Karjalassa erityisesti - heikot toimeentulomahdollisuudet karkottavat tekijät - matkailualan vahva tuki kysynnälle jää hyödyntämättä - taiteen tekijöiden ja asiakkaiden intressit erilaisia - kovan olemassaolotaistelun aiheuttama lannistuminen ja jaksamattomuus kokeilla uusia ratkaisuja ja kehittää toimintamalleja - kattavan ammatillisen koulutusjärjestelmän puuttuminen Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Taiteella ympäristön osana ja osana yhteiskuntaa on yhteisesti sovitut muotonsa. Taiteen sisältö on jatkuvassa muutoksen tilassa ja taiteen ja yhteiskunnan välinen sopimus on jatkuvan uudelleen arvioinnin kohteena. Arviointia harjoittavat taideinstituutiot ja taidejärjestelmät, mutta keskeisesti myös poliittiset toimijat arvioidessaan sitä, mihin ja millä perusteella yhteiskunnan voimavaroja tulee suunnata. Jotta taidekoulutus olisi mahdollista, on siihen sisällyttävä taiteilijan vuoropuhelu ihmisten kanssa, taiteen soveltava käyttö ja erilaiset tekijät/tekemisen tavat. Nämä lähtökohdat yhdistävät kumpaakin Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän taidekoulutusta, kuvallisen ilmaisun ja tanssialan perustutkintoja. Kuvataide- kuten myöhemmin kuvattavan tanssialankin työ on ammatinharjoittamista yhteisössä ja itse luotuja projekteja, opetustöitä tai taiteen laajaa ja soveltavaa käytännön työtä kuten yhteisöllisiä projekteja tai erilaisten ryhmien ohjaamista, suunnittelua ja tapahtumien järjestämistä. Yhteistyökumppaneita voivat olla sosiaaliala, ympäristösuunnittelijat, koulut tai muut tahot, esimerkiksi yritykset. Kuvataidealalla perinteinen näyttelytoiminta on edelleen mahdollisuus vuorovaikutukseen yleisön kanssa sen ohella, että sosiaalinen taiteilijuus on mahdollisuus toimia taitelijana yhteisössä. Kulttuuritoimintojen markkinaistuminen edellyttää myös taidealalle valmistuvalta yrittäjämäistä työskentelytapaa ja liiketalouden lainalaisuuksien tuntemista, mikä mahdollistaa taiteelliseen osaamiseen perustuvasta työstä saatavan toimeentulon. Vapaa-aikaan, matkailuun ja sosiaali- ja terveysalaan liittyvä tuntemus ja osaaminen voivat olla merkityksellisiä toimintaympäristöjä. Ammattiosaamisen näyttöjen ja työssäoppimisen kautta yhteyksien löytyminen oman taiteenalan tekemiseen mahdollistuu. 18

20 Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Taiteen keskustoimikunnan viestintä- ja kuvataidealan ammatillisen koulutuksen vuosina suorittaneille suuntaaman "Kuvan ja median koulutuksesta työelämään"- tutkimuksen mukaan ammatillisen koulutuksen suorittaneiden kuvataiteilijoiden työllisyystilanne oli tutkituista aloista kaikkein synkin. Työttömänä oli 26 %. Lisäksi suurin osa työssä olevista kuvataiteilijoista työllistyi muulla kuin puhtaasti kuvataiteen alalla. Kuvataiteessa opintojaan jatkavien osuus oli peräti 40 %. Yrittäjyys ei osoittautunut merkittäväksi työllistymistavaksi. Kuten edellä av-alalta valmistuneet, myös enemmistö kuvataiteilijoista katsoi koulutuksen kuitenkin hyödyttäneen myös työllistymisessä. Vaikka oman alan yleistä työtilannetta pidettiin huonona tai huonontuvana oli vastaajien näkemys omasta työmarkkinatilanteesta melko myönteinen tai vähintään toiveikas. Myös kuvataiteilijat toivoivat koulutukseen lisää erityisesti käytännön ammattitaitoon sekä työmarkkinoilla toimimiseen liittyvää opetusta. Työelämätietoutta pidettiin koulutuksen merkittävimpänä ansiona, silloin kun sitä oli ollut tarjolla. Opetuksen osalta ongelmana pidettiin sitä, ettei opettajilla ole aina riittävästi kokemusta työelämästä. Pohjois-Karjalan kuvataiteilijoista ei ole tehty tutkimusta ja faktatieto on puutteellista. Haastattelujen perusteella taiteilijat haluaisivat itsekin tietoa Pohjois-Karjalan tilanteesta. Pohjoiskarjalainen taide-elämä nähdään nykyisin vilkkaana ja elinvoimaisena erilaisten projektien kautta. Kuvataidealalla koulutustarjontaan tulee lähivuosina vaikuttamaan se, että Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kuvataideopetus Joensuussa päättyy TANSSI (JA TEATTERI) Tanssialan tilanteen lisäksi kappaleessa kuvataan hiukan myös teatterin ja säveltaiteen kenttää, jotka eri taiteenaloille sijoittuvien tapahtumien lisäksi erityisesti tarjoavat työtä Pohjois- Karjalan koulutuskuntayhtymän valo- ja äänituotanto sekä lavasterakentamisen koulutuslinjoilta valmistuville. Suomessa on alueellisesti kattava teatteriverkosto, jonka toimintaedellytykset on turvattu laskennallisiin henkilötyövuosiin perustuvalla lakisääteisellä valtion tuella. Tampereen Työväenteatteri ja Svenska Teatern ovat kansallisia taidelaitoksia, jotka saavat valtion tukea menoihinsa n. 60 %. Suomen Kansallisooppera ja Suomen Kansallisteatteri ovat myös kansallisia taidelaitoksia ja erityisasemassa valtion tuen suhteen. Näiden lisäksi on 56 sellaista puhe- ja tanssiteatteria, joilla on kiinteä ammatillinen henkilökunta ja jotka saavat valtion tukea noin 30 %. Kansainvälisestä käytännöstä poiketen Suomen teattereissa on paljon vakinaista henkilökuntaa. Laitosteattereissa tuotantokohtaisten ryhmien ja vapaiden kiinnitysten käyttäminen ovat kuitenkin lisääntyneet huomattavasti viime aikoina. Lakisääteisen tuen ulkopuolella toimii ns. vapaan teatterin kenttä, jota tuetaan harkinnanvaraisilla valtionavuilla. Teatterin tiedotuskeskus ja Tanssin tiedotuskeskus pitävät yllä kansainvälisiä suhteita. Teatterin tiedotuskeskus laatii teatterialan tilastoja. Tanssi- ja teatterialaa Suomessa kuvaa kahtiajakautuneisuus siten, että toisaalla toimijoina ovat julkisrahoitteiset laitosteatterit ja Suomen Kansallisooppera ja toisaalla ns. vapaista ammattilaisista muodostuvat tai harrastajapohjaiset ryhmät, joita erityisesti teatterialalla on ollut ja on runsaasti luvulta alkaen näiden "blokkien" väliin on syntynyt erilaisia pieniä tanssi- ja teatteriryhmiä, jotka saattavat saada valtion tukea kokeellisille ammattiteattereille tai muita projektikohtaisia tukia julkisista varoista. Näiden ryhmien määrä on jatkuvasti kasvanut. Tanssitaiteen tukeminen valtion taholta on Suomessa suhteellisen nuorta verrattuna muihin taidelajeihin. Henkilötyövuosiin perustuvaa lakisääteistä valtion tukea saa 11 tanssiteatteria. Suomen kansallisbaletin ohella Helsingin kaupunginteatterilla on oma vakituinen tanssiryh- 19

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 KULTTUURIALAN KOULUTUSTARJONTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 Vuokko Vänskä Koulutusopas 2011: Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka lisäävät elämän laatua.

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattiosaajaksi

Kulttuurialan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Kulttuurialan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Käsi- ja taideteollisuusalan Audiovisuaalisen viestinnän Kuvallisen ilmaisun Tanssialan Musiikkialan Kulttuuriala Kulttuurialalla

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017

OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 OKM:n ja TEM:n ohjeistus vuodelle 2017 Kaakkois-Suomen luovien alojen kehittämisverkoston kokous 3/2016 ja 1/2017 Aineeton tuotanto ja luova talous Ohjaus tapahtuu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus-

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala

Kansainvälisyys maakunnissa. Siru Korkala Kansainvälisyys maakunnissa Siru Korkala 26.11.2012 Mitä tutkittiin? Miten kansainvälinen aktiivisuus jakautuu alueellisesti? Miten kansainvälisyys on huomioitu maakuntasuunnitelmissa? Mitä kansainvälisyys

Lisätiedot

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry

Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry Itä-Suomen ESR ohjelma NUORTEN TUKI HANKE 11.01.2010 Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Joensuun Nuorisoverstas ry NUORTEN TUKI HANKE Taustaa 1. Nuoret työttömät, maaliskuu 2009 Koko P-K kesäk.09 yht.

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2011 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2011 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

Kädentaitaja keramiikka-alalla

Kädentaitaja keramiikka-alalla Kädentaitaja keramiikka-alalla Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, keramiikka-ala Näyttöperusteisesti aikuiskoulutuksena kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO TOHOLAMMIN YKSIKKÖ ARTESAANIOPISTO,

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2012 aikana AMKtutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2012 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025?

Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Mitä haluamme ammatillisen koulutuksen olevan 2025? Toimitusjohtaja Petri Lempinen Tammikuu 2017 Täältä tulemme Ammattikorkeakoulujen irtaantuminen Ammattitutkintolaki 1994 > laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen

Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö. Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen Liiketalouden perustutkinnon uudistamistyö Heli Huotari ja Paula Hyytiäinen 23.11.2016 Uudistamistyön taustoja Liiketalouden uudet tutkinnon perusteet tulevat voimaan 1.8.2018 Osaamisalat poistuvat Esitys

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU

Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU KOULUTUSTARJONTA KEVÄT 2014 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu opiskelijoita n. 550 henkilökuntaa n. 60 3 koulutusalaa 3 toimipistettä Koulutukset haku keväällä

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa saa tutkinnonsuorittamisoikeuden alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon (noin 6

Lisätiedot

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen

Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ilman taitavia, innovatiivisia ja ammatillisesti sivistyneitä onnistujia maailma ei tule toimeen Ammattiosaaminen 2025 visio, AMKEn tulevaisuusvaliokunta Visio voi toteutua, jos 1. ammatillinen koulutus

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen

Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi. Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen Koulutus- ja osaamistarpeen ennakointi Neuvotteleva virkamies Ville Heinonen 1 Ennakoinnin määritelmästä Ennakointi on käytettävissä olevalle nykytilaa ja menneisyyttä koskevalle tiedolle perustuvaa tulevan

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa

Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Kansainvälisyys muuttuvassa ammatillisessa koulutuksessa Ikaalinen 22.11.2016 Askelmerkit tulevaan - reformi Rahoituksen taso alenee 2014-2017. OPH ja CIMO yhdistyvät 2017. Lainsäädäntö uudistuu 2018.

Lisätiedot

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius

Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista. Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Pohdintaa luovasta taloudesta ja maaseutukulttuurista Kari Ilmonen Jyväskylän yliopisto - Kokkolan yliopistokeskus Chydenius Käsitteestä luova talous 2000-luvun muotiterminologiaa: luova talous, luovuus

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla

Osaamisen kehittäminen työpaikoilla Osaamisen kehittäminen työpaikoilla 1 Suhdannenäkymien saldoluku Bkt:n määrän muutos, % Suhdannenäkymät ja BKT 90 70 50 0 - -0-50 BKT Suhdannenäkymät puoli vuotta aiemmin 8 6 4 2 0-2 -4-6 -70-8 -90 - II/00

Lisätiedot

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto

Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten kotimaakunta 1.10.2014 Risto Poutiainen Kehittämisjohtaja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pohjois-Karjala kaikenikäisten maakunta Missä ollaan tilastoja Hyvinvointikertomus

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet

Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen käyttö ja kehittämistarpeet Oppisopimuksen tulevaisuuden näkymiä -tilaisuus 15.6.2016 Satu Ågren Ketä EK edustaa? EK edustaa kattavasti kaikkia yksityisiä toimialoja ja kaikenkokoisia yrityksiä.

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen

LADEC OY. Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit Yrittäjänä toimiminen LADEC OY Taiteilijan ja luovan alan toimijan toimeentulomallit 18.11.2015 Yrittäjänä toimiminen Luovien alojen yrittäjyys erilaistako? On luotava tuote tai palvelu, jonka asiakas haluaa ostaa (Luovien

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET

UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET UUDISTETUT TUTKINNON JA OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET 17.3.2008 Opetusneuvos Seppo Hyppönen Aikuiskoulutuksen kehittäminen Osaamisen ja sivistyksen asialla Ammatillisten perustutkintojen kehittämisen Näyttötutkintona

Lisätiedot

Luovasti erottautuen maailmalle

Luovasti erottautuen maailmalle Luovasti erottautuen maailmalle Luovat alat nousuun Pohjois-Savossa Työpaja 1.6.2017 Sawosta maailmalle Taina Laitinen Tuottaja-läänintaiteilija Aikataulu - Klo 14.20 14.40 Lyhyt alustus ja esittäytyminen

Lisätiedot

Kasvuyrittäjyys Suomessa

Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyrittäjyys Suomessa Kasvuyritysten lukumäärä hienoisessa kasvussa Noin 750 yritystä* kasvatti henkilöstöään 20 % vuosittain Kasvukausi 2007 10 Lähteet: TEM:n ToimialaOnline, Kasvuyritystilastot; Tilastokeskus,

Lisätiedot

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP!

Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Ei PAIKOILLANNE vaan VALMIIT, HEP! Anita Lehikoinen Koulutukseen siirtymistä ja tutkinnon suorittamisen nopeuttamista pohtivan työryhmän puheenjohtaja Nopeuttamisryhmän n toimeksianto Työryhmä ja ohjausryhmä

Lisätiedot

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011

OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖ 05.10.2011 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN PALAUTE TURUN AMMATTIKORKEAKOULULLE SYKSYLLÄ 2011 1. KORKEAKOULUN TEHTÄVÄ, PROFIILI JA PAINOALAT Strategiayhteistyö Satakunnan

Lisätiedot

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta

Teknotarinoita. Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta Teknotarinoita Seitsemän totuutta teknologiateollisuudesta. Lisää löytyy osoitteesta www.visiolehti.fi 1 Hyvinvointia Suomelle Teknologiateollisuus on Suomen tärkein vientiala. Teknologiayritykset toimivat

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut

Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Lapin ELY-keskuksen strategiset painotukset lähivuosina sekä TE-toimistojen ydintehtävät ja palvelut Kaikkien työpanosta tarvitaan yhteistyötä ja vastuullisuutta rakennetyöttömyyden nujertamiseksi Avauspuheenvuoro

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen

Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen Taidot työhön hankkeen käynnistysseminaari 18.8.2016 Kommenttipuheenvuoro Ylitarkastaja Tarmo Mykkänen 1 Opetushallituksen ennakoinnista Osaamistarpeiden valtakunnallinen ennakointi Työvoima- ja koulutustarpeiden

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth

Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista. Haku Valtteri Karhu Marika Lindroth Osallistamalla osaamista Luovaa osaamista Haku 1.1 1.3.2016 Valtteri Karhu Marika Lindroth Tavoitteet Vahvistetaan nuorten elämänhallintaa, osallisuutta ja voimavaroja, jotta motivaatio opiskeluun ja

Lisätiedot

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki

Innovaatioammattikorkeakoulun. lähtökohdat. Sinimaaria Ranki Innovaatioammattikorkeakoulun strategiset lähtökohdat Sinimaaria Ranki 2.9.2008 1 Taustalla vaikuttavat talouden muutosvoimat Informaatiokumous Ennuste: puolet maailmankaupasta immateriaalikauppaa Tuotanto

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Moninaisuus on rikkaus Lahti

Moninaisuus on rikkaus Lahti Moninaisuus on rikkaus Lahti 28.10.2014 Petri Puroaho Tilaisuuden tavoite Tehdä näkyväksi työpajatoiminnan moniulotteisuutta ja merkityksellisyyttä. Nostaa esiin kolmannen sektorin / välityömarkkinoiden

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2015 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

TRAFI sidosryhmätapaaminen

TRAFI sidosryhmätapaaminen TRAFI sidosryhmätapaaminen ELY-keskuksen ja TE-toimiston strategiset tavoitteet Lapissa vuosille 2016-2019 Rovaniemi 16.12.2015 Lappilainen tulokulma Toimintaympäristöanalyysi ja tavoitteet laadittu tiiviissä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa

Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Insinöörikoulutuksen muutostarpeet toimintaympäristön ja työmarkkinoiden nopeassa muutoksessa Markku Koponen Elinkeinoelämän keskusliitto EK Kymenlaakson Ammattikorkeakoulu 250-vuotisjuhlaseminaari 16.10.2008

Lisätiedot

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT

TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT TULEVAISUUDEN KASVUPALVELUT Kasvun eväät seminaari Joensuu 3.4.2017 Ritva Saarelainen Pohjois-Karjalan ELY-keskus Kasvupalvelujen tarvekategoriat 1. Osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen yrityksille

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1)

Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn lähtökohdat (1) AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN MUODOSTUMINEN JA OPINTOJEN VALINNAISUUS 29.9.2008 Aira Rajamäki Opetusneuvos aira.rajamaki@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon osien ja valinnaisuuden määrittelyn

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio

AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO. Seppo Valio AMMATILLISTEN PERUSTUTKINTOJEN PERUSTEET 2015 TURVALLISUUSALAN PERUSTUTKINTO Seppo Valio seppo.valio@oph.fi www.oph.fi OSAAMISPERUSTEISUUDEN VAHVISTAMINEN Opetuskeskeisestä ajattelusta oppimiskeskeiseen

Lisätiedot

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana

Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana YRITYKSISTÄ ELINVOIMAA 16.5. Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto Kauppakamari yritysten tulevaisuuden tukijana Anne Vänskä, toimitusjohtaja, Pohjois-Karjalan kauppakamari Kauppakamari julkisesta rahoituksesta

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt

Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Opintojen lähtökohdat, tavoitteet ja sisällöt Itsenäinen elämä Työ Ammatillinen koulutus VALMENTAVA I 20-40 (80) ov - ammatilliseen peruskoulutukseen tai työelämään valmentavat perusopinnot koulutusalakohta

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2011

Ammatillinen koulutus 2011 Koulutus 2012 Ammatillinen koulutus 2011 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot