LIITE 6: Yh asia 6 50 KULTTUURIALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LIITE 6: Yh 25.4.2007 asia 6 50 KULTTUURIALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ"

Transkriptio

1 LIITE 6: Yh asia 6 50 KULTTUURIALAN KOULUTUSALAKOHTAINEN OPETUSSUUNNITELMA POHJOIS-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ

2 SISÄLLYS 9. KULTTUURIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ POHJOIS-KARJALASSA Toimialan tavoitteet ja visio Kulttuurin toimiala. 3 Kulttuurialalle kouluttautumisesta ja sille työllistymisestä yleisesti Suomessa Toimijat ja toiminta Pohjois-Karjalassa Kulttuurialan koulutustarjonta Itä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Muita kulttuurin keskeisiä tuki- ja toteuttamisorganisaatioita Pohjois-Karjalassa Työllisyys ja talous Taiteen ja kulttuurin sponsorointi Kansainvälisyys Yleisiä haasteita toisen asteen koulutukselle 9.3. Toimialat ja toimijat PKKY:n koulutuslinjoittain Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuusalan SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Viestintä Viestinnän SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Kuvataide Kuvataiteen SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Tanssi 19 Tanssin SWOT Alan osaamisvaatimuksien kehittyminen Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät 10. TOIMINNAN PERIAATTEET Koulutusalan toiminta-ajatus Koulutusvisio Koulutusalan toimijat PKKY:ssä ja koulutusalan koulutustarjonnan nykytila Kulttuurialan toisen asteen koulutuksen swot Koulutustarjonnan kehittämisen suuntaaminen tulevaisuudessa Koulutusala- ja opintoalatiimit ja niiden tehtävät KOULUTUKSEN TOTEUTTAMINEN YHTEISTYÖ Lähteet 1

3 9. KULTTUURIALAN TOIMINTAYMPÄRISTÖ POHJOIS-KARJALASSA Kulttuurialan koulutusta järjestetään Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymässä audiovisuaalisen viestinnän, kuvallisen ilmaisun, käsi- ja taideteollisuusalan sekä tanssialan perustutkintoihin. Koulutuksen toteutuksesta vastaavat Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Joensuu Tekniikka ja kulttuuri, Pohjois-Karjalan ammattiopisto, Outokumpu ja Pohjois-Karjalan aikuisopisto, Lieksa. Kulttuurialan opintoalatiimeihin on yhdistetty painoviestinnän koulutus ja vaatetusalan koulutus. Painoviestinnän perustutkinnon koulutusta järjestetään Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokummussa ja vaatetusalan perustutkinnon koulutusta Joensuu Tekniikassa ja kulttuurissa. Koulutus järjestetään pääasiassa nuorten ammatillisena perustutkintokoulutuksena, jossa peruskoulupohjaisessa koulutuksessa on kiintiö ylioppilaille. Koulutusaloille hakeutuu myös paljon jo muun ammattitutkinnon suorittaneita. Tutkinnon suorittajilla on mahdollisuus myös opiskella yhteisiä aineita lukiotavoittein ja suorittaa ylioppilastutkinto ammatillisen tutkinnon ohessa. Kulttuurialalla vuonna 2006 oli aloituspaikkoja 205. Aloituspaikkamääriä on supistettu 2000-luvulla. Vuonna 2006 kulttuurialan perustutkinto-opiskelijoita oli n Koulutuskuntayhtymän opiskelijamäärästä se on n. 11 %. Tässä kulttuurin koulutusalakohtaisessa opetussuunnitelmassa kuvataan aluksi kulttuurialalle kouluttamista ja sille työllistymistä yleisesti Suomessa ja sen jälkeen kulttuurin toimialan tilannetta Pohjois-Karjalassa. Tätä kautta on pyritty hahmottamaan sitä, miten toimialan tilanne ja erilaiset toimintaympäristössä tapahtuneet tai tapahtumassa olevat muutokset tulisi, ja voidaan, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän tarjoamassa kulttuurialan toisen asteen koulutuksessa huomioida. Miten Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän koulutuksella voidaan entistä voimakkaammin tukea kulttuurin toimialan kehitystä Pohjois-Karjalassa? Miten se osaltaan voi edesauttaa sitä loikkaa, joka Pohjois-Karjalalla on edessään luovuusstrategioiden tai Elävänä Pohjois-Karjalassa -tyylisten raporttien visioimaksi luovaksi Pohjois-Karjalaksi? Luovan talouden ideaan kuuluu, että mikään ei synny tyhjästä. Luovan talouden periaatteista on tehtävä Pohjois-Karjalan omista lähtökohdista ja reunaehdoista lähtevä sovellutus. Kulttuuri käsitteenä pakenee yksiselitteisiä määrittelyjä luvulla kulttuurilla viitattiin kaventuneesti lähinnä taiteeseen. Laajimmillaan se taas määritellään koko yhteisön elämäntavaksi (esim. Linton, Herskovits). Kulttuuri on kaikkialla. Taide on pääsääntöisesti yksilön luovaa toimintaa yhteisössä, kun taas kulttuuri on laajimmassa merkityksessään sama asia kuin tuo yhteisö (Taide on mahdollisuuksia, 2002). Myös selvitysmies Hannele Koivunen määrittelee raportissaan Onko kulttuurilla vientiä? (2004) että Kulttuuritoiminnan käsite kattaa merkityssisältöihin perustuvan tuotannon eli periaatteessa koko inhimillisen sivistyksen. Kulttuuritoimialan käsite taas kattaa perinteisen taiteen ja kulttuurin kentän eri taiteen aloilla tapahtuvasta luovasta teosta jakeluun saakka. Kulttuurituotannon käsite viittaa kultuurin ja tuotannon käsitteisiin eli kulttuurituotteiden vaihdantaan. Myös tässä opintosuunnitelmassa kulttuuri ajatellaan laajasti luovana toimintana, joka sisältää varsinaisen taiteellisen toiminnan ja sitä välittömästi tukevat toiminnot. Luovuus on perinteisesti määritelty kykynä luoda uutta tai yhdistellä asioita uudella tavalla. Luova talous termillä puolestaan viitataan talouden ja kulttuurin nykyaikaiseen yhteenkietoutumiseen. Koivunen toteaa, että John Howkins määrittää luovan talouden käsitteen luovien toimialojen ja luovien tuotteiden vaihdannan kautta. Richard Florida puolestaan lähestyy luovaa taloutta määrittelemällä sen työelämän eli luovan luokan kautta. Luova luokka koostuu työntekijöistä, joiden työn ytimenä on symbolis-analyyttinen toiminta ja tuotanto. Kupiainen (Luovatalous seminaari, Joensuu 2006) on todennut, että luova talous kuvaa sellaisia aihealueita, joista on aiemmin puhuttu vaikkapa kulttuuriteollisuuden, sisältötuotannon, tekijänoikeusteollisuuden, symbolitalouden tai luovien toimialojen käsitteiden avulla. Samalla rakennetaan tietynlaista kansantalouden sektoria, joka on aiemmin jäänyt epämääräisyytensä vuoksi hahmottumatta 2

4 siinä laajuudessa kuin mistä siinä todellisuudessa on kyse. Luovassa taloudessa on kyse kulttuuriosaamisen ja talouden keskinäisistä suhteista. Samalla kuitenkin kulttuuri ymmärretään enemmän tai vähemmän taiteen käsitteen kautta, jolloin kulttuuriosaaminen on käytännössä taidejärjestelmään eri tavoin liittyvää osaamista 9.1 Toimialan tavoitteet ja visio Tavoite: Kulttuuriala tuottaa uusia, merkityksellisiä tuotteita, palvelukonsepteja ja taideelämyksiä. Se tukee Pohjois-Karjalan muodostumista monimuotoiseksi ja vetovoimaiseksi työ- ja elinympäristöksi. Visio: Kulttuuriala ymmärretään merkittäväksi tekijäksi ihmisten hyvinvoinnille Pohjois- Karjalassa. 9.2 Kulttuurin toimiala Kulttuurin toimialalla käytetään tilastoinnissa toisistaan eroavia luokituksia, jotka eivät ole yhteen sovitettavissa keskenään kulttuurialan koulutuksen ja toisaalta työpaikkojen ja työllistymisen kanssa. Myös erilaisten yritysrekistereiden pää- ja alatoimialaluokitukset eivät sisällä itsenäisiä kulttuuriyritysluokkia, vaan kulttuurialan yritykset jakautuvat eri toimialoille. Tämä on tuottanut rajausvaikeuksia toimintaympäristön ja toimialojen kuvaamisessa sekä tehnyt mahdottomaksi saada yksilöidymmin selville eri alojen kulttuuriyritysten määrää. Koulutuspaikkojen ennakointimäärissä on nojauduttu Ennakko hankkeen tietoihin. Tiedoissa, joihin esitykset pohjaavat ei ole kuitenkaan huomioitu kulttuurin alalta valmistuneiden sijoittumista muihin kuin kulttuurin alan työtehtäviin. Käynnissä olevassa Ennakko 2012 hankkeessa, joka valmistuu kesällä 2007, näitä lähtöolettamuksia on jo korjattu. Kulttuurialalle kouluttamisesta ja sille työllistymisestä yleisesti Suomessa Suomessa on taiteilijan määritelmästä ja tietolähteestä riippuen ammattitaiteilijaa (Karttunen 2004). Ammattitaiteilijoiden suhteellisen pieneen määrään verrattuna taidealan koulutus on melko laajaa; koulutuslaitoksista valmistuu vuosittain parisen tuhatta tulokasta työmarkkinoille (Karhunen 2004 b). Kulttuuriala on myös koulutuksessa laaja-alaisempi käsite kuin taideala ja siihen kuuluu muitakin kuin varsinaisia taideammatteja. Eri aloille koulutetut eivät myöskään muodosta yhtenäisiä ryhmiä, sillä saadusta koulutuksesta voi valmistua useisiin ammatteihin ja ammattilaisten työmarkkina-asema vaihtelee paljon. opetushallinnon vuoden 2002 koulutusluokituksen mukaan kulttuurialoja ovat käsi- ja taideteollisuus, viestintä- ja informaatiotieteet, kirjallisuus, teatteri, tanssi, musiikki, kuvataide sekä kulttuurin tutkimus ja taiteiden tutkimus. (Kulttuuritilasto 2005) Kulttuurialan koulutus on viime vuosina kasvanut enemmän kuin kaikkien alojen koulutus keskimäärin. Toisen asteen ammatillisessa peruskoulutuksessa aloitti yhteensä 5200 kulttuurialojen opiskelijaa vuonna Kultturialan tutkinnon ammatillisessa koulutuksessa suoritti samana vuonna vajaat 2800 opiskelijaa. Ammattikorkeakoulussa aloitti samana vuonna 2500 opiskelijaa ja valmistui 1700 opiskelijaa. Molemmilla koulutusasteilla 66-70% valmistuneista on naisia. Taidekorkeakouluihin ottiin 640 opiskelijaa ja muiden korkeakoulujen kulttuuriopintoihin alle 1100 opiskelijaa. Koko korkeakouluasteella suoritettiin yhteensä 1560 taide- ja kulttuurialan tutkintoa. (Kulttuuritilasto 2005). Yhteensä vuonna 2004 alalle valmistui eri koulutusasteilta siis n henkilöä. Tutkinnon suorittaneiden määrät eri koulutusasteilla eivät kuitenkaan vielä 3

5 tarkoita sitä henkilömäärää, joka siirtyy suoraan taidealan työmarkkinoille. Yksi erityispiirre useimpiin taiteilija-ammatteihin valmistuneilla on moninkertainen koulutus. Tutkinnon jälkeen opintojaan jatkavien määrä esimerkiksi toisen asteen ja ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneilla on korkeampi taidealoilla kuin kaikkien koulutusalojen tutkinnon suorittaneilla keskimäärin. Moninkertainen koulutus vaikuttaa siihen, kuinka paljon kentälle tulee uusia ammattilaisia. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Erot koulutusmäärissä eri alojen välillä ovat suuret, lukumäärät vaihtelevat muutamista kymmenistä (esim. tanssi) pariin tuhanteen (taideteollisuus). (Karhunen & Rensujeff, 2007) Kaikki koulutusasteet mukaan lukien kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden osuus on alle 5 prosenttia kaikista tutkinnon suorittaneista. Opiskelijamäärät ovat suurimmat taideteollisuuden ja avviestinnän aloilla. Kulttuurialan koulutuksen laajenemista ei voida pitää hallitsemattomana, sillä juuri koulutuksen laajeneminen ja "virallistaminen" oli ja 1970-luvuilla keskeinen taidepoliittinen tavoite. Tavoitteen toteutumisen myötä taidealan oppilaitosten resurssit ovat kasvaneet ja myös opiskelijat tulleet tasa-arvoisiksi muiden alojen opiskelijoiden kanssa. Asian kääntöpuolena on kuitenkin ollut koulutettujen määrän kasvu suhteessa työmarkkinoihin sekä taiteilijakoulutuksen erityispiirteiden jääminen sivuun esimerkiksi tuloksellisuuden kriteereitä määriteltäessä. (Arpo, 2004) Koulutuksen kasvu on tasaantumassa, sillä aloituspaikkojen määrää on useimmilla aloilla viime vuosina supistettu. Elintason nousu, vapaa-ajan kasvu, yleisen koulutustason nousu ja kaupungistuminen ovat viime vuosikymmeninä lisänneet taide- ja kulttuurialojen työvoiman kysyntää. Taidealan koulutus on luonut ammattilaisten ohella taidetilaisuuksiin suuren joukon asiantuntevaa yleisöä. (Karhunen 2004 b, Karttunen 2004). (Kulttuuritilasto 2005) Kulttuurityön luonteesta johtuen ei ole mahdollista tarkasti määritellä taiteen ja kulttuurin alojen työllisten määrää. Yksi tapa määritellä työllisten määrää on laskea ammattien tai toimialojen mukaan. Lisäksi voidaan määritellä ne kulttuuriammattilaiset, jotka työskentelevät kulttuurin toimialoilla. Näiden jaottelujen mukaan kulttuuriammattien työllisiä 8esim. autotehtaan teollinen muotoilija) oli vuonna 2000 yhteensä Kulttuuritoimialojen työllisiä (esim. teatterin hallintojohtaja) oli vuonna 2003 yhteensä ja kulttuuriammattien työllisiä kulttuuritoimialoilla (esim. sinfoniaorkesterinmuusikko) vuonna 2000 yhteensä (emt.) Väestölaskentatietojan mukaan kulttuuriammateissa työskenteli yhteensä lähes henkeä vuonna Kulttuurin ammattilaisten osuus koko työllisestä työvoimasta oli 4%. (emt.) Työllistymisen suhteen taiteenalojen väliset erot ovat huomattavia. Koulutusasteesta riippumatta heikoin työllisyystilanne on kuvataiteen ja av-viestinnän tutkinnon suorittaneilla ja paras arkkitehdeilla ja musiikkialan tutkinnon suorittaneilla. Musiikki- ja tanssipedagogit työllistyivät parhaiten omalle koulutusalalleen, mutta suurin osa määrä- ja/tai osa-aikaiseen työhön. Myös koulutettujen ja koko ammattikunnan työllisyydessä on eroja. Työttömyydestä kärsivät erityisesti rytmimuusikot ja nykytanssijat, joiden osuus koulutuksesta valmistuneista on pieni ja joita on tullut alalle myös virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolelta. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Kulttuurialan yli- tai alikoulutuksen määrittely on hankalaa, koska esimerkiksi työmarkkinoiden kokoa ei monilla aloilla voida tarkasti määritellä. On aloja, joilla freelancetoiminta tai vapaana taiteilijana toimiminen on niin yleistä, ettei työpaikoista sanan varsinaisessa merkityksessä voida puhua. Työn luonteeseen kuuluu usein jaksottaisuus ja toisaalta nopeakin vastaaminen äkillisiin tarpeisiin. Noin kolmannes taiteilijoista toimii työsuhteessa, kolmannes freelansereina ja vajaa viidennes yrittäjinä (Kulttuuritilasto, 2005). Mikäli mittarina käytetään pelkästään työllistymistä, ylikoulutusta on kuvataiteen ja av-viestinnän aloilla. (Karhunen & Rensujeff, 2007) On kuitenkin syytä pohtia, pitääkö taidealan koulutuksen tavoitteiden lähteä pelkästään nykyisin 4

6 tiedossa olevien työmarkkinoiden tarpeista. Kuten muidenkaan alojen, myöskään taidealan koulutetut eivät nykyisin valmistu pelkästään Suomen työmarkkinoille. Esimerkiksi juuri tanssi on taiteenaloista kansainvälisimpiä. Taide- ja kulttuurialan koulutuksen tavoitteiden määrittely on avainasemassa silloin, kun tehdään ratkaisuja koulutusmäärien suhteen. Taide- ja kulttuurialan koulutettujen työttömyys on, muutamaa alaa lukuunottamatta, yleisesti jonkin verran muita aloja korkeampaa. Esimerkiksi Vuonna 2003 se oli kulttuurialan tutkinnon suorittaneiden keskuudessa n. 16%, kun se keskimäärin muuten oli 10% (Kulttuuritilasto, 2005). Kulttuurialan ammattilaisten monipuolinen osaaminen ja jatkuva koulutustason nousu eivät ole samassa suhteessa parantaneet heidän työmarkkina-asemaansa eivätkä keskimääräistä tulotasoaan. Taiteilijoista alan parhaimmat toimeentulomahdollisuudet kasaantuvat tavallisesti työsuhteessa toimiville taiteilijoille sekä teknologiaa ja teollista tuotantoa hyödyntäville taiteenaloille. (Arpo, 2004). Moniammatillisuus ja useat, osin päällekkäiset työsuhteet ovat taiteilijoille tyypillisiä toimintatapoja, vaikkakin ne ovat yleistymässä myös muilla aloilla. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Toimijat ja toimintaympäristö Pohjois-Karjalassa Pohjois-Karjala on omaleimaista karjalaista kulttuurialuetta, jonka historiasta, tarustosta ja maisemista koko suomalainen kulttuuri-identiteetti on ammentanut sisältöä. Nykyiseen pohjoiskarjalaisuuden kuvaan kuuluvat modernit selviytymis- ja menestystarinat, jotka näkyvät esimerkiksi täällä tehdyissä elokuvissa, kulttuuritapahtumien, rock- ja elokuvafestivaalien sekä esiintyjäryhmien kansainvälisessä menestymisessä. Populaarimusiikkia harrastetaan aktiivisesti, ja monet tuntevat alueen kesäisen Ilosaarirockin perusteella. Rääkkylän Kihauskansanmusiikkitapahtuma ja Lieksan Vaskiviikot ovat vakiinnuttaneet asemansa alansa merkittävinä musiikkitapahtumina. Visuaalisen antropologian elokuvafestivaali Viscult leviää verkon välityksellä katsojille ympäri maailman. Uusimpiin kokeiluihin elokuvafestivaalien alalla kuuluu kaksi kertaa järjestetty rockdokumenttielokuvafestivaali Rokumentti. Värttinä ja Nightwish jatkavat maailman valloitustaan. Uusimmista rocktaivaan tähditä mainittakoon mm. Stella. Elokuvatuotannon viimeisimpiä helmiä ovat mm. Unna ja Nuuk -lastenelokuva sekä kolmiosainen tv-draamasarja Ilonen talo. Tuotekehityspuolella pohjoiskarjalaisia läpimurtoja ovat olleet mm. sähkökannel ja muotoilussa puukuitukomposiittituotteet. Alueen kulttuurista toimintaympäristöä muokkaavat maakunnan oma perinne ja alueelliset erityispiirteet sekä maapallonlaajuisesti vaikuttava media ja sen avulla leviävät kulttuurin tuotteet ja virikkeet, joiden kohtaamisessa luodaan uutta perinnettä. Glokaalisuus (samanaikaisesti kansainvälinen, paikallinen, alueellinen) tarkoittaa uudenlaista kulttuurista tilannetta, jossa pohjoiskarjalainen kulttuuri voi kansainvälistyä siten, että paikallisuus tai kansallisiksi mielletyt piirteet korostuvat. Pohjois-Karjalassa kulttuuri on sisältynyt alueellisiin kehittämisohjelmiin omana toimialanaan vuodesta 1995 lähtien ja ensimmäisenä koko Suomessa. Ensimmäistä rakennerahastokautta ( ) voi luonnehtia kaudeksi, jolloin kulttuuriala legitimoitiin aluekehityksen osaalueeksi. Oli osoitettava, että kulttuurilla kuten muillakin toimialoilla on omat säädöksensä, hallinnolliset organisaationsa, koulutusjärjestelmänsä, omat ammattinsa, yrityksensä ja rahoitusjärjestelmänsä. Toista rakennerahastokautta ( ) voi pitää kulttuuriklusterin määrittelyn, ammatillisuuden korostumisen sekä keskittymien ja profiilien luomisen kautena. Nyt edessä olevalla kolmannella kaudella ( ) puolestaan pyritään luomaan uusia alueellisia ja maakunnallisia rakenteita, toimintamalleja ja verkostoja ja vakiinnuttamaan niitä. (Pohjois- Karjalan kulttuuristrategia ) Aluekehitysohjelmien ja strategioiden tasolla Pohjois-Karjalaa voidaan pitää jossain määrin edelläkävijänä. Kulttuurialan pohjoiskarjalaista todellisuutta on kuitenkin myös erilaisten strategioiden ja tukirahoituksen jossain määrin vajaa hyödyntäminen johtuen hankehallinnoin- 5

7 tiosaamisen puutteesta ja hanketoimintaan taloudellisesti riittävän vahvojen kulttuuritoimijoiden harvalukuisuudesta. Pohjoiskarjalaista todellisuutta on myös kulttuurialan toimijoiden melko vaikea työtilanne, joka johtuu mm. väestön keskimääräistä alhaisemmasta ostovoimasta sekä alhaisesta väestömäärästä johtuvasta kuluttajajoukon pienuudesta. Kulttuurialan ammatin harjoittaminen Suomessa, mutta erityisesti Pohjois-Karjalassa edellyttää toimijalta valmiutta edellä mainittuun monialaisuuteen ja toimimiseen myös soveltavan kulttuurin kentällä - ylimääräistä innovatiivisuutta nähdä kulttuurin moninaiset käyttömahdollisuudet. Väestön tulevaisuudessa edelleen vähetessä, mutta elämänvaihediversiteetin ja toisaalta erilaisten ikävaiheeseen määrittymättömien pienyhteisöjen samanaikaisesti voimistuessa ja lisääntyessä, se edellyttää moninaisten ja keskenään hyvin erilaisten kohdeyleisöjen ja kuluttajaryhmien tavoittamista. Eläkeikä jakautuu useisiin erilaisiin toiminnallisiin ikiin, eikä työyhteisö ole enää se tiivein yhteisö. Tulevaisuudessa myös koulutuksen tulee kyetä tarjoamaan ja kehittämään erilaisia esim. markkinointivalmiuksia ottaa huomioon tämä kohderyhmien moninaisuus. Se, miten taata riittävän erikoistunut ammatillinen osaaminen samalla kun valmentaa monialaisuuteen ( kansainvälisyys, markkinointi- ja yrittäjäosaaminen, yhteistyötaidot jne.) onkin kulttuurin alan ammatilliselle koulutukselle suuri haaste. Kulttuurialan koulutustarjonta Itä-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa Itä-Suomessa ammatillista peruskoulutusta tarjoaa 19 eri tahoa (Pohjois-Karjala 2, Pohjois- Savo 7, Etelä-Savo 8 ja Etelä-Karjala 2) ja opiskelijoiden yhteismäärä on reilut eli n. 15% koko maan opiskelijamäärästä ( ) (OPM:n tilasto Opiskelijamäärät lääneittäin, maakunnittain ja koulutuksen järjestäjittäin vuosina ). Kulttuurialan koulutusta on Itä- Suomessa Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän lisäksi tarjolla ainakin Etelä-Karjalan ammattiopistossa (kuvallinen ilmaisu, käsi- ja taideteollisuus), Ingmanin käsi- ja taideteollisessa oppilaitoksessa Siilinjärvellä (kuvallinen ilmaisu, käsi- ja taideteollisuus, audiovisuaalinen ala), Savon ammatti- ja aikuisopistossa Varkaudessa (käsi- ja taideteollisuus, audiovisuaalinen ala), Savonlinnan ammatti- ja aikuisopistossa (käsi- ja taideteollisuus, artesaani ja teatteritekniikka (tarpeisto)), Mikkelin ammattiopistossa (käsi- ja taideteollisuus, media) sekä Ylä-Savon ammattiopistossa (käsi- ja taideteollisuus, media). 19 koulutuksen järjestäjästä siis ainakin seitsemän tarjoaa myös kulttuurialan koulutusta. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä tarjoaa ainoana Itä-Suomessa tanssijan ammatillista koulutusta. Kulttuurialan ammattikorkeakoulutasoisia opintoja voi suorittaa kaikissa Itä-Suomen ammattikorkeakouluissa. Etelä-Karjalan ammattikorkeakoulu tarjoaa kuvataiteen opintoja, Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulu kuvataiteen, muotoilun, musiikin ja viestinnän opintoja, Savonia ammattikorkeakoulu muotoilun ja viestinnän opintoja sekä musiikin ja tanssin opettajaopintoja ja Mikkelin ammattikorkeakoulu käsi- ja taideteollisen alan, muotoilun sekä kulttuurituotannon opintoja. Kulttuurialan yliopisto-opintoja voi Itä-Suomessa suorittaa ainoastaan Joensuun yliopistossa (kirjallisuus, kulttuuriantropologia, perinteentutkimus, mediakulttuuri ja viestintä, musiikkitiede, taideaineet, taiteensosiologia ja kulttuurin tutkimuksen koulutusohjelma). Lisäksi Lappeenrannan teknillisessä korkeakoulussa on mahdollista opiskella digitaalisen viestintätekniikan ja tietojohtamisen maisteriohjelmassa. Kulttuurialan tutkimustoimintaa harjoitetaan Pohjois-Karjalassa Joensuun Yliopistossa ja Karjalan tutkimuslaitoksella sekä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulussa Muita kulttuurin keskeisiä tuki- ja toteuttamisorganisaatioita Pohjois-Karjalassa Kulttuurialan toimintaa tukevia keskeisiä organisaatioita ovat esimerkiksi Pohjois-Karjalan taidetoimikunta, Itäinen tanssin aluekeskus, käsi- ja taideteollisuusalan toimijoita tukeva Taito 6

8 Pohjois-Karjala, Pohjois-Karjalan alueellinen elokuvayhdistys, sekä muina suurimpina alueellisina yhdistyksinä Joensuun taiteilijaseura ry, Pohjois-Karjalan kirjailijayhdistys Ukri ry sekä Joensuun Pop-muusikot ry. Merkittävimpiä kulttuuria rahoittavia tahoja ovat Itä-Suomen lääninhallitus ja Pohjois-Karjalan maakuntaliitto sekä säätiöistä Suomen kulttuurirahasto/pohjois- Karjalan rahasto sekä Karjalaisen kulttuurin edistämissäätiö. Tärkeitä kulttuuritoiminnan tukijoita ovat myös kunnat. Kuntien tehtävää kulttuurin toimialalla määrittelevät mm. Kirjastolaki (1998/904), Laki kuntien kulttuuritoiminnasta (1992/728) sekä Laki taiteen perusopetuksesta (1998/633). Niissä kuntien tehtäväksi annetaan kirjastotoiminnan ylläpitäminen sekä kulttuuritoiminnan edistäminen, tukeminen ja järjestäminen. Laki kuntien kulttuuritoiminnasta antaa kuntien tehtäväksi myös järjestää kuntalaisille mahdollisuuksia taiteen perusopetukseen, mutta laki taiteen perusopetuksesta laajentaa opetuksen tarjoajien joukkoa ja jättää sen kunnille harkinnanvaraiseksi. Kunta voi tarjota sitä halutessaan. Tilastokeskuksen mukaan Pohjois-Karjalan kunnissa on kulttuuritoimintaan käytetty n. 9 euroa/asukas, kun Itä-Suomen keskiarvo on 15 euroa ja koko maan n. 19 euroa vuonna 2004 (Tilastokeskus). Tiukasta taloudellisesta tilanteesta huolimatta Kunnallinen kulttuuritoimi Itä- Suomen läänissä tutkimus osoittaa, että Pohjois-Karjalassa on tekemisen asenne positiivisin. Kulttuurin valtion rahoitusosuus on viime vuosina ollut noususuuntainen, mutta sitä on aiemmasta poiketen suunnattu niin, että kunnille osoitettavan kulttuurirahoituksen sijaan rahoitusta on suunnattu enemmän suoraan taidelaitoksille. Perusteena uudelle linjalle on pidetty sitä, että ns. "korvamerkkaamattoman" kulttuurirahan käyttöä on ollut kunnissa hankala valvoa. Linjaus on Pohjois-Karjalassa aiheuttanut entistä tiukemman tilanteen, kun valtion rahoitusta nauttivia taidelaitoksia on alueella hyvin vähän ja suuri osa kulttuuritoiminnasta ylipäätään tapahtuu taidelaitosten ulkopuolella. Samalla se on heikentänyt myös kulttuuritarjonnan alueellista kattavuutta. Mm. kulttuurialan virkojen rajun karsimisen ja yhdistämisen vuoksi kuntien kyky tuottaa kulttuuripalveluja Pohjois-Karjalassa on alentunut. Vaikka kuntakoko on Pohjois-Karjalassa esimerkiksi Pohjois- tai Etelä-Savoa suurempi, on meillä Pohjois-Karjalassa jäljellä ainoastaan 3 pelkästään kulttuuriasioita hoitavaa viranhaltijaa (Kunnallinen kulttuuritoimi Itä-suomen läänissä, 2006). Kuntien välinen yhteistyö esimerkiksi kulttuuritapahtumien tuottamisessa on ollut vähäistä. Palveluille on tyypillistä, että ne haetaan yli kuntarajojen, jolloin palvelun tarve omassa kunnassa ei välttämättä ole kovin hyvin tiedossa. Kunta- ja palvelurakenneuudistusta koskevan Pohjois-Karjalan kuntatyöryhmän raportin ( ) mukaan, kaikissa ehdotetuissa kuntamalleissa kulttuuripalvelut kuuluisivat edelleen kuntien tuotettaviksi, sillä erotuksella että aluekuntamallissa keskushallinto toimii palvelujen tilaajana. Kuitenkin kysyttäessä, mitä palveluja voitaisiin siirtää kunnilta pois, vastaus on että vapaa-ajan kulttuuri- ja liikuntapalvelut voitaisiin tuottaa nykyistä suuremmassa määrin vapaaehtoisen järjestökentän toimesta parantamalla järjestöjen toimintaedellytyksiä. Kulttuurialan yhdistystoiminta onkin Pohjois-Karjalassa kuten muuallakin Suomessa hyvin vilkasta ja sen rooli tulee jatkossa entisestään korostumaan kuntien palvelujen korvaajana tai palvelujen tuottajana kunnille. Toimintaa rasittaa kuitenkin vapaaehtoistyön suuri määrä. Tulevaisuustutkija Mika Mannermaan näkemyksenä on, että kunnat tulevat jatkossakin olemaan tärkeitä kulttuuritoimijoita. Työllisyys ja talous Kuten edellä jo mainittiin, kulttuurialan yritysten lukumääriä ja niiden muutoksia on hyvin vaikea tarkastella puutteellisten tilastointijärjestelmien vuoksi. Vuonna 2002 toteutetussa Pohjois- Karjalan kulttuuriklusterin väliarvioinnissa yritysmäärän kehitys arvioitiin kuitenkin hyvin positiiviseksi, sillä alalle oli tavoitteeksi asetetun 200 yrityksen sijaan syntynyt 300 uutta yritystä. 7

9 Tyypiltään yritykset ovat pienyrityksiä. Vuonna 2004 kulttuuriala on työllistänyt Pohjois- Karjalassa noin 1600 henkilöä. Taiteilijoita maakunnassa on noin 550. Kulttuurialan osuus maakunnan taloudesta on noin 60 milj. euroa vuodessa. Tämä on n. 2,2, % maakunnan liikevaihdosta. (Talouskatsaus 2/2006) Kulttuurialan työpaikat ovat tyypillisesti määräaikaisia ja Pohjois-Karjalan kulttuurikenttää onkin rasittanut osaamisen siirtyminen muualle. Viime aikoina on kuitenkin ollut havaittavissa ilahduttavaa liikettä myös vastakkaiseen suuntaan, sekä paluumuuttajien että uusien tulokkaiden osalta, mikä osaltaan kertoo toimialan voimistumisesta. (Pohjois-Karjalan kulttuuriklusterin väliarviointi, 2002) Eri taiteenaloista hankalimmassa työtilanteessa ovat kuvataiteilijat, kirjailijat ja tanssijat. Kehitykselle ominaista on uusien ns. välittäjäammattien kuten tuottajien kehittyminen sekä ammattitaiteilijan työnkuvan laajentuminen. Lisäksi maakuntaan on löytymässä ja jo synnytettykin rakenteita, jotka tukevat myös vapaiden taiteilijoiden työtä (tanssin aluekeskus, esittävän taiteen keskus suunnitteilla). Kulttuurialalle tyypillistä on se, että alan osaamista hyödynnetään eri tavoin muiden alojen tehtävissä, esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla, kasvatus- ja opetustyössä, tekniikan alalla ja matkailussa. kuvataiteen, tanssin ja käsityön soveltaminen eri toimialoilla on merkittävä osa alalla toimivien toimeentulosta. Pohjois-Karjalassa on toteutettu ja toteutetaan parhaillaankin useita projektimuotoisia kokeiluja taiteen ja kulttuurin hyödyntämisestä sosiaali- ja terveysalalla (esimerkiksi Kiteen Mielitaide ja Lieksan Karpalo-hankkeet sekä Keinu - taiteilijat vanhusyhteisön arjessa -hanke, jonka toiminta ulottuu kuuden Pohjois-Karjalan kunnan alueelle). Terveyttä kulttuurista -toiminnan voi tulevaisuudessa ennustaa laaja-alaistuvan, sillä taidepohjaisilla työskentelymenetelmillä on tilausta esimerkiksi syrjäytymisen ehkäisyssä (pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajien kotouttamiskoulutuksen tehostaminen) ja rajusti ikääntyvän pohjoiskarjalaisen väestön työkyvyn, mutta myös yleisen toimintakyvyn säilyttämisessä. Myös yhteisötaidetoiminnalla on mahdollista lisätä yhteisöllisyyttä, sosiaalista kanssakäymistä ja ehkäistä sosiaalisia ongelmia. Tärkeitä kulttuurialan työllisyyttä tukevia hankkeita ovat myös Kummitaitelija-hanke (Pohjois- Karjalan taidetoimikunta), jossa taiteilijat toteuttavat hankkeita, hyvin erilaisten tahojen kanssa (laitokset, kunnat, koulut jne.) sekä kulttuurialan yrittäjiä tukeva Reaktori-hanke (Joensuun kaupunki). Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelmassa yhtenä kehittämislinjauksena onkin osaamisen kehittämisen, hyödyntämisen, soveltamisen ja innovatiivisuuden kehittäminen, erityisesti toimialojen rajapinnoilla. Monimuotoiselle hyvinvointiyrittäjyydelle ja laadukkaille kulttuuri- ja vapaa-aikaan liittyville liiketoimintamahdollisuuksille luodaan edellytyksiä. Taiteen ja kulttuurin sponsorointi Yritykset tukivat kulttuuria 4 miljoonalla eurolla vuonna Edellisen kerran yritysten kulttuuritukea on selvitetty vuonna 1999, jolloin vastaava summa oli 9-10 miljoonaa euroa. Vähenemisestä huolimatta yritysten tuki on edelleen tärkeä osa esimerkiksi kulttuuritapahtumien rahoitusta. Päälinjoiltaan kulttuurisponsoroinnin kehitys ja kohdentuminen ei Suomessa ole juurikaan poikennut useimmista muista Euroopan maista. Yleiset kansantalouden suhdannevaihtelut ovat vaikuttaneet sponsoroinnin määrään, jonka muutokset puolestaan ovat heijastuneet yritysten kulttuurille ja taiteille tekemiin lahjoituksiin ja muuhun rahoitukseen. Yritysten lähtökohdat sponsorointikohdetta valittaessa ovat enimmäkseen liiketaloudellisia ja liittyvät yrityskuvaan, näkyvyyteen ja markkinointiin. Kulttuurin edustamien mielikuvien, arvojen ja arvostusten tulee 8

10 tukea yritystoimintaa. Yritysten mahdollisuus hoitaa suhteita omiin sidosryhmiinsä kulttuurin yhteydessä on oleellisempaa kuin varsinainen kulttuurin edistäminen. Pohjois-Karjalassa yritysten tuki taiteelle on melko vähäistä, johtuen mm. sponsorointitoimistojen puuttumisesta sekä yrityskannan rakenteesta. Pohjois-Karjalaan on sijoittunut vain muutamia suuryrityksiä ja yrityskanta on hyvin pk-yritysvaltainen. Kansainvälisyys Pohjoiskarjalaisen kulttuurin kentän kansainvälistymistä kuvastaa ehkä parhaiten tietty epätasaisuus: yksittäiset taiteilijat ja kulttuurialan yrittäjät toimivat hyvinkin kansainvälisesti, mutta toiminta painottuu kuitenkin valtakunnalliselle ja alueelliselle tasolle. Toiminta-aloittain tilanne vaihtelee paljon. Esimerkiksi tanssin alalla toiminta on jo hyvin kansainvälistä. Kulttuurialan toimijoista Pohjois-Karjalan taidetoimikunta on tehnyt melko systemaattista työtä tukeakseen pohjoiskarjalaisten taiteilijoiden kansainvälistymistä. Taidetoimikunta ylläpitää kahta taiteilijaresidenssiä ulkomailla sekä ulkomaalaisten taiteilijoiden käyttöön suunnattua residenssiä Kolilla. Residenssitoiminnan lisäksi se on organisoinut pohjoiskarjalaisten taiteilijoiden vientinäyttelyjä mm. Tsekkiin ja vaihtonäyttelyn Venäjälle. Aktiivisen Venäjä-yhteistyön muita muotoja ovat olleet mm. suomalaisten ja venäläisten kuvataiteilijoiden yhteisleirit. Myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Ammattiopisto Outokummun kulttuurialan koulutus on toteuttanut ja toteuttaa parhaillaan teatterin ja tanssin alan yhteistyöhankkeita Venäjälle. Joensuun taiteilijaseura tuottaa yhteisnäyttelyitä niin kotimaahan kuin ulkomaillekin. Opetusministeriö on asettanut kulttuuriviennin yhdeksi taide- ja kulttuurialan toiminnan painopisteeksi vuonna Vientiä vauhdittamaan on perustettu erillinen kulttuurivientiyksikkö. Muihin painopisteisiin kuuluu myös jo edellä mainittu senioreiden tai pohjoiskarjalaisittain harmaiden panttereiden, mutta myös erilaisten marginaaliryhmien huomioiminen kulttuuripalvelujen kohderyhminä. Valmistuvien kulttuurin ammattilaisten tulisi siis olla entistä kansainvälisemmin ajattelevia ja kielitaitoisempia, että he kykenisivät tuottamaan palveluja esim. matkailijoille tai maahanmuuttajille silloinkin, kun yhteinen kieli ei ole niin universaali kuin esim. tanssissa, kuvataiteessa ja musiikissa. Tämä vaatii myös uudenlaista markkinointiosaamista. Yleisiä haasteita toisen asteen koulutukselle Vuonna 2001 toteutetun kulttuurialan opetussuunnitelmauudistuksen yhteydessä korostettiin toisen asteen koulutuksen roolia nimenomaan käytännön tekijöiden, ei suunnittelijoiden kouluttajana. Opiskelijarakennetta kuvastaakin tietty jakautuminen taiteellisesti suuntautuneisiin ja luovuutta vaativiin teollisuustyöpaikkoihin aikanaan hakeutuviin opiskelijoihin. Useille opiskelijoille tutkinto tarjoaa myös pohjan jatko-opintoihin hakeutumiselle. Tutkintoon valmistumisen lisäksi koulutuksella on myös muita tehtäviä, kuten nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Haasteena on resurssien ja osaamisen riittävyys opiskelijoiden yksilölliseen ohjaamiseen ja tukemiseen. Kaikille kulttuurin opintoaloille yhteisiä haasteita, graafista alaa lukuun ottamatta, ovat alan pienet yritykset Pohjois-Karjalassa ja niiden kehittymisen tukeminen, työllistyminen merkittävältä osin ammatinharjoittajina, yrittäjinä ja taiteilijoina. Työmarkkinat vaativat kulttuurialan ammattilaiselta entistä laajempia ammatillisia valmiuksia, yrittäjyysvalmiuksia ja valmiutta kansainväliseen toimintaan. Laaja-alaisuuden ja toisaalta syvän ammatillisen osaamisen syntymisen varmistaminen onkin tulevaisuudessa suuri haaste toisen asteen koulutukselle. Varsinaisen substanssialan tietojen kartuttamisen lisäksi koulutuksen tulisi jossain määrin pystyä huomioimaan myös ns. metataitojen valmentaminen, sillä toisaalta työmarkkinat etsivät myös ns. hyviä tyyppejä, jolloin esim. yhteistyökyky ja muut sosiaaliset taidot voivat olla ratkaisevassa asemassa. Ammattitaitovaatimuksissa korostuvatkin innovatiivisuus, yrittäjähenkisyys, it- 9

11 senäisyys ja kyky verkottua sekä tutkintokohtainen ammattitaito ja tutkinnon sisältämä erityisosaaminen. Vaatimusten laajentuessa myös opetushenkilöstön ohjausosaamisen merkitys korostuu entisestään. Koulutuksen rakenteita ja sisältöä tulisi organisoida uudelleen, mihin tuleekin mahdollisuus toisen asteen opetussuunnitelmatyön yhteydessä vuosina , jolloin tavoitteena on joustavan, modulaarisen rakenteen kehittäminen ammatilliseen koulutukseen. Koulutuksella voidaan vaikuttaa esimerkiksi kulttuuri-, matkailu- ja sosiaali- ja terveysalan tulevien ammattilaisten mahdollisuuksiin sekä halukkuuteen poikki- ja monialaisessa toiminnassa ja yrittäjyydessä. Koulutusta voidaan kehittää tarjoamalla eri koulutusaloilla alan toimintapiirin rajoja ylittäviä näkemyksiä ja toimintamalleja. Todellisia poikkialaisia koulutussovellutuksia voidaan myös kehittää ja muuntaa näin valmistuvien ammattikuvaa monialaiseksi TOIMIALAT JA TOIMIJAT PKKY:N KOULUTUSALOITTAIN Käsi- ja taideteollisuus Käsi- ja taideteollisuuden ammattialojen kirjo on moninainen. Käsityötoimialan erityispiirteisiin kuuluu, että se on monitoimialaista kattaen mm. kultasepäntuotteiden valmistuksen, keraamisten esineiden tuotevalmistuksen, neuleiden, vaatteiden, veneiden taikka soitinten valmistuksen. Tilastoinnissa käsi- ja taideteollisuusalan ammatit ja työpaikat luokitellaan osin hyvin perinnesidonnaisesti. Uusia käsityöammatteja ja palveluja on vaikea tavoittaa. Tilastoinnin pohja kertoo enemmän entisistä ammateista kuin muuttuneesta elämästä. Osin huomiotta jää, että käsi- ja taideteollisuusalan koulutus tuottaa osaajia myös muille kuin perinteisiksi käsityöammateiksi luokiteltaviin työtehtäviin. Näitä ovat esimerkiksi erilaisiin tapahtumiin liittyvät tehtävät, teatteri ja kulttuurialan laitoksissa tehtävä työ, mallinrakentaminen, sisustustyö, palvelutyö mm. vanhusten hoidossa, virike- ja ohjaustoiminta sekä erikoistunutta asiantuntemusta vaativa myyntityö esimerkiksi tekstiili-, vaatetus-, rakennus- ja sisustusalan liikkeissä. Alan koulutuksen saaneet myös osittain sijoittuvat samoihin työtehtäviin kuin esimerkiksi tekniikan ja liikenteen alalta tai kaupan ja hallinnon alalta valmistuvat. Suomessa toimi vuonna 2003 arviolta käsityöyritystä, jotka työllistivät lähes työntekijää (KTM julkaisuja 10/2005). Välilliset työllisyysvaikutukset mukaan lukien käsityötoimialat työllistävät noin henkeä. Käsityöyrityksiksi tässä arviossa on laskettu kaikki määrätyillä toimialoilla toimivat alle 10 työntekijän yritykset, jotka valmistavat konkreettisia tuotteita käsin ja käsin ohjattuja koneita apuna käyttäen, tai tuottavat näiden tuotteiden korjauspalveluja. Tähän ei ole laskettu suuria yrityksiä, joilla voi olla myös käsityöluonteista toimintaa tai niiden tuotantoprosessissa käytetään käsityötä. Käsityöyritykset ovat usein pieniä toiminimimuotoisia yrityksiä, jotka työllistävät vain yrittäjän itsensä. Yrittäjyys voi olla myös osa-aikaista ja markkinat suppeat tai tuotteiden kysyntä on kausi- ja sesonkiluonteista. Myös suurissa yrityksissä voi olla käsityöluonteista toimintaa, mikä nostaa toimialan työllistymisvaikutuksia kansantaloudessa. Esimerkiksi Tulikivellä on työntekijöitä, jotka tekevät käsityönä erillisiin tilausuuneihin tai takkoihin yksilöllisen ulkomuodon. Käsityötoimialojen välillä on suuria eroja mm. liikevaihdon, tuotannon, tuotekehityksen ja teknologian hyödyntämisen suhteen. Joillakin käsityöelinkeinon aloilla, kuten tekstiilin, vaatetuksen ja nahkatuotteiden valmistuksessa halpatuonti on syrjäyttänyt suomalaista sarjatuotantoa, mutta on myös käsityöaloja, joilla on pystytty lisäämään liikevaihtoa ja henkilöstöä, ja joissa hinta ei ole ratkaiseva kilpailutekijä vaan osaaminen, huippulaatu ja yksilöllisyys. 10

12 Käsi- ja taideteollisuusalan SWOT VAHVUUDET - vaativat kotimarkkinat (kuluttaja) - ammattitaitoinen työvoima - yrittäjävetoisuus - laadukkaat tuotteet ja hyvä maine - design-perinteet - ekologisuus, kotimaiset raaka-aineet - perinteet - asiakaslähtöinen ja joustava tuotantotapa - hyvä ammatillinen koulutusjärjestelmä MAHDOLLISUUDET - uudet innovaatiot ja raakaainesovellukset, tuotteistaminen - sähköinen kaupankäynti - verkottuminen - erikoistuotteille kasvavat vientimarkkinat - sisustamisen painoarvon kasvu - hyvinvointiteknologian sovellukset - vapaa-ajan lisääntyminen, palvelut - käsityömatkailu - Karjalaisen perinteen hyödyntäminen tuotteistamisessa - moninaistuva ja eriytyvä kulutus esim. pukeutumisessa HEIKKOUDET - tuotantolähtöisyys, heikko markkinatuntemus ja puutteet markkinoinnissa - liiketoimintaosaaminen - tekninen osaaminen - palveluosaaminen - yritysten pienestä koosta johtuva voimavarojen puute - alan pirstoutuneisuus - suhdanneherkkyys - kulttuuritoimintaan liitettynä paljon talkootyötä - laatu, osittain - tehdään liikaa itse, puuttuu yhteistyö ja verkottuminen - vientimahdollisuuksien puutteellinen arviointi - Pohjois-Karjalassa yritysten syrjäinen sijainti suuriin kuluttajakeskittymiin nähden UHAT - tuotekehitys, jämähtäminen vanhoihin perinnetuotteisiin, innovaatiokato - alan imago ei houkuttele osaavia ammattilaisia - tuotannon liiallinen keskittyminen sarjatuotannon kanssa kilpaileviin tuotteisiin, erikoistumisen puute - pääomien puute tuotannon kehittämisessä - yrittäjä; osaaminen, persoona harmaan talouden kasvu/leviäminen alan sidosryhmien toiminnan väheneminen (kulttuuri- ja vapaa-ajan toiminta) työpaikkojen poismuutto - Pohjois-Karjalassa yleinen suhdannekehitys, kuluttajien hidas ostovoiman kasvu Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät KTM:n luokittelun mukaiset suurimmat käsityöyritysten keskittymät sijaitsevat Uudellamaalla, Pohjanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Käsityöyritykset toimivat enemmäkseen kotimarkkinoilla. Monilla markkina-alue on kuitenkin valtakunnan laajuinen. Lapissa käsityöyri- 11

13 tykset toimivat suhteessa eniten kansainvälisesti ja Itä-Suomessa lähellä luontaistaloutta. (Käsin tehty tulevaisuus 2002). Käsi- ja taideteollisuusalan tulevaisuus Pohjois-Karjalassa on sidoksissa alueen ja valtakunnan taloudelliseen kehitykseen. Maakunnassa on mm. entisöinti-, keramiikka-, kivi-, puu-, metalli-, neule-, nahka- ja turkis-, tekstiili-, vaatetus-, veneenrakennus- ja sisustusalan yrittäjiä. Osa yrittäjistä/ammatinharjoittajista on osa-aikaisia, jotka työllistävät itsensä myös ohjaus- ja opetustoiminnalla pääasiassa vapaan sivistystoiminnan piirissä. Pohjoiskarjalaisia käsi- ja taideteollisuuden edustajia ovat mm. Koistisen Kantele Oy, Seppo Auvinen, Tulikivi. Valtakunnallisesti ja maakunnallisestikin nousussa ovat sisutukseen liittyvät tehtävät, kiviala ja erityisesti rakennuskiveen ja ympäristökiveen liittyvät tehtävät. Käsityön merkitys on kasvava myös ns. hyvinvointisektorilla ja matkailussa. Perinteisesti käsityöammatit on liitetty tuotteiden konkreettisten valmistukseen. Matkailussa käsityö on yhdistynyt joko tuotteiden ostamiseen tai tuotteiden ja valmistuksen katsomiseen (näyttelyt, työnäytökset). Hyvinvoinnin alueella (harrastustoiminta, kulttuuritoiminta, hoivatyö, terapiatyö, kuntoutus, yksilölliset palvelut/tuotteet ja apuvälineet) ja matkailun alueella elämyksellisyys tulee kasvamaan eli katsoja ja ostaja siirtyvät tekijäksi. Ohjaus- ja viriketoimintapalvelut ovat kasvava alue. Kasvua on myös ns. tarvikepaketeilla ja puolivalmisteilla. Sitran (Käsin tehty tulevaisuus 2002) raportissa nostetaankin esille se, ettei käsityöyrityksiä tule arvioida pelkästään perinteisin määrällisin mittarein vaan huomiota tulee kiinnittää myös niiden sosiaalisiin ja kulttuurisiin vaikutuksiin. Pohjois-Karjalassa käsi- ja taideteollisuusyhdistys on voimistanut ja kehittänyt toimintaansa. Taito Pohjois-Karjala on alan merkittävä työllistäjä, minkä lisäksi se antaa yrityspalveluja käsityöyrityksille ja toimii tuotevälittäjänä oman verkostonsa kautta, ja on näin aktivoimassa käsityöyrittäjyyttä. Käsi- ja taideteollisuusyhdistyksellä on myös halukkuutta aktiivisemmin tarjota ohjauspalveluja eri käyttäjäryhmille ja järjestää ohjauspalveluita erilaisten projektien avulla. Osaamisvaatimuksien kehittyminen Käsi- ja taideteollisuusalan tutkintoihin valmistuville on vähän valmiita työpaikkoja alan yrityksissä, sillä yritykset ovat pääasiassa ns. mikroyrityksiä, joilla ei ole laajentumishalukkuutta. Artesaaniksi valmistuvien odotetaan ja toivotaankin perustavan omia yrityksiä ja työllistävän näin itsensä. Yrittäjyyteen kouluttautuminen on kuitenkin puutteellista ja perustutkintoon valmistuvat ovat usein myös nuoria ilman minkäänlaista työkokemusta. Alalta valmistuneille työtehtävät löytyvätkin useammin muista kuin ns. käsi- ja taideteollisuusalan yrityksistä. Monipuoliset työelämäyhteydet avaavat myös uusia työtehtäviä artesaaneille. Ammatillisessa peruskoulutuksessa tule ensisijaisesti huolehtia tuotevalmistuksen laadukkaasta osaamisesta, mutta myös yrittäjyysosaamiseen liittyviä asioita tulee vahvistaa. Näitä ovat yleensä liiketoiminnan lainalaisuuksien ymmärtäminen ja yrittäjyysmyönteisen asenteen kehittäminen. Koulutuksessa edelleen tulee painottaa tuotteiden asiakaslähtöisyyttä, tuotekehitystä, tuotannon suunnittelua ja verkottumista. Teknologian ja tietotekniikan osaaminen on myös tätä päivää ja tulevaisuutta. Tietotekniikka ja sähköiset viestintävälineet mahdollistavat globaalit markkina-alueet myös käsityöläiselle ja perinteisiä käsityömenetelmien tilalle ja rinnalle voidaan myös ottaa uutta teknologiaa. Internetpohjainen markkinointi ja kaupankäynti ovat tulevaisuuden liiketoimintaa, johon tarvitaan valmennusta. Käsityöyrityksen keskeinen menestystekijä on tuote (idea). Myös palvelu voidaan tuotteistaa. Kuluttajille pitää pystyä tarjoamaan laadukkaita tuotteita, asiakaslähtöistä suunnittelua ja valmistusta, joustavuutta ja toimituskykyä/-varmuutta. Ohjaustoiminnan ja matkailun pariin työllistyvät tarvitsevat kielitaitoa ja ohjauksellisia ja vuorovaikutuksellisia taitoja. 12

14 9.3.2 VIESTINTÄ Viestintä on sisällöntuottamista ja julkaisemista. Toiminta-alaan kuuluu graafinen teollisuus, radio- ja TV - tuotannot ja lähetystoiminta, sanoma- ja aikakausilehtien julkaiseminen, elokuva- ja videotuotanto, äänite- ja mainostuotanto, kulttuuritapahtumatuotanto, peli-, animaatio- ja viihdeteollisuus sekä mobiiliteknologia. Alalla on kysymys elämysten luomisesta, tuottamisesta ja välittämisestä. Viestintäala on sisältötuotantoa, jolla on kulttuurisesti itseisarvoista merkitystä. Lisäksi viestintäosaamista käytetään elinkeinoelämän eri aloilla luomaan kilpailuetua tai edistämään esimerkiksi oppimista. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kulttuurikoulutuksen audiovisuaalisen viestinnän peruskoulutukset. Radio- ja tv-työ Radio- ja tv-tuotannot ja -lähetystoiminta Video- ja elokuvatuotannot Vocational Qualification in Audiovisual Communication, Englanninkielinen radio- ja tv-työn koulutus Animaatio Äänituotanto Graafinen suunnittelu Pelikoulutus Teatteri- ja esitystekniikka Painoviestintä Valokuvaus ja kuvankäsittely Animaatiotuotannot Konserttiäänitykset, miksaukset ja taltioinnit Tehosteäänet, radiomainokset, äänimaisemointi Julkaisujen suunnittelu ja toteutus, painotuotteet ja multimedia Tietokonepelien tuotanto ja toteutus 3D tuotanto eri käyttötarkoituksiin Valo- ja äänitekniikkaa teattereissa, festivaaleilla, konserteissa yms. Tapahtumatuotannon tekniikka, lavarakenteita, näyttömömekaniikka Painotekniikka, julkaisujen ja muiden painotuotteiden painaminen kirjaja digipainoissa Valokuvatuotanto lehti- ja mainosvalokuvaus Kuvankäsittely Viestintäala on kehittynyt nopeasti ja luonut uusia kanavia sisältöjen tuottamiseksi ja levittämiseksi. Muutokset ovat johtaneet alaan liittyvän toimintaympäristön, liiketoiminta- ja markkinointiosaamisen sekä koulutuksen uudelleenmuotoutumiseen. Jakelukanavien muuttuessa tekijänoikeuksista ja niiden säätelystä on tullut keskeinen osa alan kehittymistä. Internetin käytön valtava laajentuminen tulee hyvin ilmi esimerkiksi tietoyhteiskuntaneuvoston raportista Valtioneuvoston tietoyhteiskuntaohjelma: uudistuva, ihmisläheinen ja kilpailukykyinen Suomi, 2006, jonka mukaan tietotekniikan soveltamista Suomessa voi kuvata seuraavin tiedoin: Suomessa oli runsaat 1,3 miljoonaa laajakaistaliittymää; 95% suomalaisista oli laajakaistapalvelun tavoitettavissa. 79% vuoden ikäisistä suomalaisista oli käyttänyt Internetiä ja esim. 49% oli joskus ostanut verkkokaupasta. Medialisoituminen on johtanut mediakasvatuksen merkityksen kasvuun. Medialukutaito on osa uusia kansalaisvalmiuksia: taitoa erottaa merkityksellinen ja merkityksetön tai totuudellinen ja vääristävä viestintä toisistaan, oppia lähdekriittiseksi. Painotekniikassa tulevaisuuden visiot liittyvät hybridimedian uusiin mahdollisuuksiin: informaatioteknologian ja perinteisen painoviestinnän integroitumiseen uudella tavalla. Audiovisuaalisen viestinnän alalla Suomessa on kysymys esimerkiksi digi-tv:n vaikutuksista käyttäjiin ja sisällöntuottajien asemasta alalla, valtion kulttuuripoliittisten toimien vaikutuksista vaikkapa elo- 13

15 kuvatuotantoon esimerkiksi alueellisten elokuvakeskusten perustaminen yhtenä esimerkkinä tästä. Mobiiliteknologian osalta selvitellään parhaita jakelukanavia ja -teknologioita. Erityisesti musiikin alalla on ollut haasteena uusien (kuluttajille ilmaisten) levityskanavien aiheuttama murros ansaintalogiikassa. Analogisesta teknologiasta digitaaliseen siirtyminen koskettaa tasapuolisesti kaikkia viestinnän aloja ja on koulutuksessa merkittävä huomioonotettava tekijä. Viestinnän toimijoita Pohjois-Karjalassa ovat mm. Punamustan kirjapainot, Suomen Painotuotteen (Suomen suurin erikoiskirjapaino) kirjapainot sekä Yleisradion aluetoimitus. Pohjois- Karjalassa toimii useita kymmeniä viestintä- ja media-alan pienyrityksiä tai ammatinharjoittajia esim. K5- kaapelitelevisiokanava edustaa pientä paikallista toimijaa alallaan, samoin esimerkiksi Radio Rex. Alueella toimii sekä toiminnaltaan että työllistämisvaikutukseltaan merkittävä elokuva-alan yritys, Suomen filmiteollisuus (SF) oy mutta myös useita dokumenttielokuva ja viestintäalan pienyrittäjiä. Kontiolahdelle vuonna 2005 perustetulla Suomen filmikylällä on merkitystä myös matkailullisesti. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun viestintäalan koulutus on merkittävällä EU-rahoituksella toteutetulla kehittämistyöllä tärkeä toimija alueella. Alueella toimii useita valo- ja äänentoistoalan yrityksiä. Vilkas kulttuuritapahtuma- ja festivaalitoiminta työllistää esitystekniikan ammattilaisia. Viestintäalan SWOT VAHVUUDET valtakunnallisesti - kansainvälistyminen, kansainvälinen menestyminen - kasvavat kotimaiset ja kansainväliset markkinat - viestintäalan toiminnan riippumattomuus sijainnista ja myös yhteistyön eipaikkasidonnaisuus - työssä tarvittavan teknologian hintatason aleneminen -> yrittäjyyden lisääntyminen - ammattitaitoinen työvoima - yrittäjävetoisuus - alihankintayritysten käyttämisen lisääntyminen - asiakaslähtöinen ja joustava tuotantotapa - hyvä ammatillinen koulutusjärjestelmä HEIKKOUDET valtakunnallisesti - yritysosaamisen puute, yrittämisen riskit ovat suuret - puutteellinen markkinointiosaaminen - suhdanneherkkyys - vääristynyt hintakilpailu - kulttuuritoimintaan liitettynä paljon talkootyötä - haasteena teknologian nopea kehittyminen, joka vaatii jatkuvaa kouluttautumista ja yrittäjiltä jatkuvia investointeja ohjelmistoihin ja laitteisiin Pohjois-Karjala - asiakkaat eivät tiedä mitä osaamista Pohjois-Karjalassa on Pohjois-Karjala - Pohjois-Karjalassa kasvava toiminta-ala - vahva kulttuurinen pohja miltä ponnistaa 14

16 MAHDOLLISUUDET valtakunnallisesti - kansainvälisyys - uudet innovaatiot ja tuotteistaminen - sähköinen kaupankäynti - verkostuituminen - erikoistuotteille kasvavat vientimarkkinat - vaativat kotimarkkinat (kuluttaja) Pohjois-Karjala - Venäjän markkinoiden läheisyys - verkostoituminen UHAT valtakunnallisesti - piratismi - globaalin kilpailutilanteen muuttuminen (kiinailmiö) - yritystoiminnan harjoittamiseen liittyvät muutospelot Pohjois-Karjalassa erityisesti - koulutuksen uhkana on, ettei ymmärretä, missä kaikessa viestintäalan osaamista tarvitaan - yleinen suhdannekehitys, kuluttajien hidas ostovoiman kasvu - pääomien puute tuotannon kehittämisessä Koulutustarve ja siihen vaikuttavat tekijät Viestinnän alalla valmistuneiden määrä tulee olemaan korkeimmillaan lähivuosina. (Karhunen & Rensujeff, 2007) Työllistymisen suhteen taiteenalojen väliset erot ovat huomattavia. Esimerkiksi teatteri- ja esitystekniikan alalla on olemassa työvoimapulaa. Alan työllistymisen kuvaan kuuluu, että työllistyminen on keikkaluonteista, joskus hyvin yhtäkkisiinkin tarpeisiin vastaavaa. Graafisen teollisuuden työntekijätarpeen arvioidaan Itä-Suomessa olevan noin 300 henkilöä vuoteen 2015 mennessä, mikä merkitsee vuositasolla n. 30 henkilöä (mm. Raittila). Alana viestintäklusteriin kuuluvista toimialoista graafinen teollisuus omaa pisimmän historian, minkä takia alalta jäädään lähivuosina eläkkeelle. Yritysten tulevaisuus näyttää valoisalta mm. sen takia, että ne toimivat yli alueen rajojen, kansainvälisestikin. Alan yritysten verkottuminen Pohjois-Karjalassa on alkanut. Se edistää kasvua ja työvoiman kysyntää. Pienissä yrityksissä tarvitaan erityisesti monimediaosaajia, Verkkoviestintäosaajia tarvitaan kaikkien alojen yrityksissä ja organisaatioissa. Pohjois-Karjalassa mainosalalla on tapahtunut viime vuosina voimakas keskittyminen. Kysyntää olisi pienyrityksille, jotka voivat tarjota erikoisosaamista, sisällöntuotantoa tai yksilöllisempää palvelua. Jonkin verran markkinointipalvelua onkin jo laajennettu mm. oppimateriaalipuolelle ja verkko-opetukseen. Raportissaan Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 tulevaisuudentutkija Mika Mannermaan toteaa, että "Tulevaisuuden bruttokansantuotteesta yhä kasvava osa muodostuu tietoyhteiskunnan toiselle vaiheelle ominaisista sisällöllisistä tieto- ja palvelutoiminnoista. Nousevia aloja ovat varsinaiset tietoalat ja tietopalvelut.sekä kommunikaatioklusteri yleisesti (viestintä ja kulttuuri; kustannustoiminnan, tv- ja radiotoiminnan, designin, pelien, elokuvan, musiikin jne. tuotannon globaali arvo oli 1,1 biljoonaa dollaria vuonna 1999). Myös maakuntaohjelma POKAT 2010 nostaa mediatuotannon ja graafisen alan koulutuksen keskeisiksi kehittämisaloikseen. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän viestinnän koulutus antaa mahdollisuuden monenlaiseen erikoistumiseen ja koulutus on halunnut säilyttää selkeään erikoisosaamiseen painottamisen. Tästä esimerkkinä on, että AMOO vahvasti kehittämässä peliteollisuudesta uutta osaamisalaa Pohjois-Karjalaan. 15

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011

KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 KULTTUURIALAN KOULUTUSTARJONTA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA KULTTUURIN ENNAKOINTIKAMARI 23.11.2011 Vuokko Vänskä Koulutusopas 2011: Kulttuurialalla tuotetaan elämyksiä ja palveluita, jotka lisäävät elämän laatua.

Lisätiedot

Kulttuurialan ammattiosaajaksi

Kulttuurialan ammattiosaajaksi Koulutusohjelmat > Kulttuurialan ammattiosaajaksi Ammatilliset perustutkinnot Käsi- ja taideteollisuusalan Audiovisuaalisen viestinnän Kuvallisen ilmaisun Tanssialan Musiikkialan Kulttuuriala Kulttuurialalla

Lisätiedot

Ideasta suunnitelmaksi

Ideasta suunnitelmaksi Ideasta suunnitelmaksi Lainsäädäntö ja ohjelma-asiakirja Laki eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta 1652/2009 Valtioneuvoston asetus eräiden työ- ja

Lisätiedot

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto

Uutta luovaa taloutta. Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Uutta luovaa taloutta Anu Perttunen ohjelmajohtaja Luovien alojen verkosto Murros Meneillään on talouden murros. Tiedon, osaamisen, luovuuden ja merkitysten rooli kasvaa. Uudistuva talous, digitalisoituva

Lisätiedot

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012

KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS. VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 KORKEASTI KOULUTETTUJEN YRITTÄJYYS VTT, Kehittämispäällikkö Timo Aro 18.4.2012 Yrittäjyys tilastojen takana Lähde: Suomen Yrittäjät ry Suomessa on noin 270 000 yritystä Tilastokeskuksen toimipaikkarekisterin

Lisätiedot

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila

Luovat alat. Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Luovat alat Helsingissä 16.12.2014 Sami Peltola, Matias Ollila Toimialaraportin teon taustoittamiseksi Varsinais-Suomen ELY-keskuksen LUOVAMO luovien alojen urapalvelut toiminut 3,5v luovien alojen kehittämiseksi

Lisätiedot

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN

JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN JULKISEN, YKSITYISEN JA KOLMANNEN SEKTORIN YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN ITÄ-SUOMESSA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan jos ajaa maakuntaliitto a 6.2.2015 Maarita Mannelin Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Kädentaitaja keramiikka-alalla

Kädentaitaja keramiikka-alalla Kädentaitaja keramiikka-alalla Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, keramiikka-ala Näyttöperusteisesti aikuiskoulutuksena kpedu.fi KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO TOHOLAMMIN YKSIKKÖ ARTESAANIOPISTO,

Lisätiedot

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE

VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE VUOSI VALMISTUMISESTA -SIJOITTUMISSEURANTA JAMKISSA VUONNA 2009 AMK-TUTKINNON SUORITTANEILLE - KYSELYN TOTEUTUS - KÄSITYKSET AMK-TUTKINNOSTA JA KOULUTUKSESTA - AMK-TUTKINNON TUOTTAMA OSAAMINEN - TYÖLLISTYMISEEN

Lisätiedot

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012

Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa. Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Maailman parasta terveydenhoidon koulutuksen kampusta rakentamassa Päivi Karttunen TtT Vararehtori 26.10.2012 Elokuu 2012 Suomen toiseksi suurin ammattikorkeakoulu sijaitsee Kaupin kampuksella yli 10 000

Lisätiedot

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA

NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA NÄKEMYKSIÄ ENSI VUOSIKYMMENEN TYÖVOIMA- JA KOULUTUSTARPEISTA Opetushallinnon koulutustarjontaprojektien tavoitteita ja tuloksia Tulevaisuusluotain seminaari 9.2. 2005 Ilpo Hanhijoki Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia

Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Mitä on luova talous? Luovat toimialat ja niiden kehityssuuntia Luova talous kasvava talouden sektori Kulutustutkimusten mukaan kulttuurin talous ollut 1980-luvulta lähtien Euroopassa ja Pohjois- Amerikassa

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa.

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO. Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä. Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa Media-assistentti Hyväksytty:9.5.205 2 Sisällys. JOHDANTO... 3 2. AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN

Lisätiedot

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen

KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen KV-PÄIVÄT OULU Aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen Terttu Virtanen Aikuiskoulutusjohtaja Helsingin tekniikan alan oppilaitos Ammatillisen aikuiskoulutuksen kansainvälistyminen oleellinen osa oppilaitosten

Lisätiedot

Sisustusalan ammattiosaajaksi

Sisustusalan ammattiosaajaksi Sisustusalan ammattiosaajaksi Käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinto Artesaani, sisustusala kpedu.fi Näyttötutkintoperusteisesti KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Toholammin ARTESAANIOPISTO - Ullavantie

Lisätiedot

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle

M A A L I. Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle M A A L I Luovien alojen lisäarvo perinteiselle teollisuudelle MIKSI? - luovat alat auttavat muita toimialoja parantamaan tuotteitaan ja palveluitaan - luovan osaamisen parempi hyödyntäminen lisää yritysten

Lisätiedot

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen

Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun osaamistason nostaminen ja koulutusrakenteiden kehittäminen Kainuun maakunta kuntayhtymä, koulutustoimiala Esa Toivonen Kajaani 13.10.2008 1 Pääkohdat Aluksi Kainuun koulutus ja sen ohjaus Opiskelijan

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013. Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Helsingissä 22.11.2013 Olli Pekka Hatanpää, suunnittelupäällikkö, Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen

Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Oppilaitoksen tarjonta audiovisuaalisen viestinnän ammattitutkintoon valmistavaan koulutukseen Mallinnus rakenteesta, tuotekortteina kuvatusta sisällöstä ja toteutuksen vuosikellosta Henkilökohtaistamisen

Lisätiedot

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto

Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013. Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Uudenmaan työvoima- ja koulutustarve AMKESU aluetilaisuus Uudellamaalla 29.11.2013 Juha Eskelinen johtaja, aluekehittäminen Uudenmaan liitto Työllisyys ja työvoimatarve nyt Alustava arvio työvoimatarpeen

Lisätiedot

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille

Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta. Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Vuosi valmistumisesta - sijoittumisseuranta Kysely vuoden 2013 aikana AMK-tutkinnon Jyväskylän ammattikorkeakoulusta suorittaneille Kyselyn toteutus ja vastaajat Vuoden 2013 aikana JAMKissa suoritettiin

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

VAASAN AMMATTIOPISTO

VAASAN AMMATTIOPISTO VAASAN AMMATTIOPISTO OPETUSSUUNNITELMAN TUTKINTOKOHTAINEN OSA KULTTUURIALA Media-assistentti Dokumentin tiedot Dokumentin nimi Audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon tutkintokohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009

Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011. Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Kulttuuriviennin ja vaihdon starttipäivät Tampere, Vapriikki 23.4.2009 Kulttuuriviennin kehittämisohjelma 2007-2011 Esityksen osat: Kulttuuriviennin visio 2011

Lisätiedot

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus

-palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Osaavaa työvoimaa hoito- ja hoiva-alan tarpeisiin -palvelutarpeita ja kysyntää vastaava joustava koulutus Johtaja Mika Tammilehto Koulutus- ja tiedepolitiikan osasto Ammatillisen koulutuksen yksikkö 20.10.2009

Lisätiedot

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä

2013 valmistuneiden opiskelijoiden lukumäärä Saimaan ammattiopisto Sampo tarjoaa ammatillista koulutusta nuorille ja aikuisille sekä koulutus- ja kehittämispalveluja yrityksille ja muille yhteisöasiakkaille. Saimaan ammattiopisto Sampo aloitti toimintansa

Lisätiedot

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE

JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE JATKO-OPINTOJA KUVATAITEISTA KIINNOSTUNEILLE Opiskeluvaihtoehtoja yliopistossa ja ammattikorkeakoulussa. Yliopistossa saa tutkinnonsuorittamisoikeuden alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon (noin 6

Lisätiedot

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA

LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA LUOVUUDESTA KASVUA JA UUDISTUMISTA - Luovaa taloutta edistävät julkiset toimet ja kehittämislinjaukset Rysä goes Luova Suomi, Mikkeli, 16.-17.10.2012 Tn Sakari Immonen TEM/Elinkeino- ja innovaatio-osasto

Lisätiedot

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM

LUOVA TALOUS. Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen. Petra Tarjanne TEM LUOVA TALOUS Luovan alan edistämisen kokemuksia ja näköalat tulevaisuuteen Petra Tarjanne TEM digitalisoituminen elämyksellisyys globalisaatio vastuullisuus Yritysten verkostomaisten toimintamallien lisääntyminen:

Lisätiedot

Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU

Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU Pohjois-Karjalan ammattiopisto OUTOKUMPU KOULUTUSTARJONTA KEVÄT 2014 Pohjois-Karjalan ammattiopisto Outokumpu opiskelijoita n. 550 henkilökuntaa n. 60 3 koulutusalaa 3 toimipistettä Koulutukset haku keväällä

Lisätiedot

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat

Piilotettu osaaminen. tunnistammeko kansainväliset osaajat Piilotettu osaaminen tunnistammeko kansainväliset osaajat Työpaikoilla tarvitaan uteliaita ja sitkeitä muutoksentekijöitä. Kansainvälisissä osaajissa on juuri näitä ominaisuuksia. Millaista osaamista työelämä

Lisätiedot

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus

Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste. Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus Keskustelu tulevaisuuden huippuosaamisesta Luova Suomi Taideyliopiston Sibeliusakatemian toimipiste Luovaa osaamista - toimenpidekokonaisuus 25.2.2015 Helsinki Kestävää kasvua ja työtä 2014-2020 Suomen

Lisätiedot

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija

NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA. Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija NUORET, HYVINVOINTI JA POHJOIS-KARJALA Maarita Mannelin maakuntasuunnittelija Pohjois-Karjalan maakuntaliiton keskeisimmät tehtävät Maakuntaliiton tavoitteena on Pohjois-Karjalan tekeminen entistä paremmaksi

Lisätiedot

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.

Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä. Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl. Tekijänoikeusjärjestelmä - ajankohtaisia kysymyksiä Sivistysvaliokunta 23.9.2011 Satu Kangas, Viestinnän Keskusliitto satu.kangas@vkl.fi 1 Tekijänoikeuden ratio Tekijänoikeuden avulla tavoitellaan yhteiskunnallista

Lisätiedot

Maahanmuuttajien saaminen työhön

Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien saaminen työhön Maahanmuuttajien kotoutumisessa kielitaito ja jo olemassa olevan osaamisen tunnistaminen ovat merkittävässä roolissa oikeiden koulutuspolkujen löytämiseksi ja maahanmuuttajien

Lisätiedot

Muutokset henkilökunnan määrässä yrityksen perustamisesta alkaen. 10 % 15 % kasvanut vähintään viidellä henkilöllä 9 % kasvanut 3-4 henkilöllä 44 % 22 % kasvanut 1-2 henkilöllä pysynyt ennallaan vähentynyt

Lisätiedot

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä

Työn alla 2010-2011. Tyrkyllä Anya Productions Anya Productions Ky Kuopiolainen kulttuurialan tuotanto-, koulutus- ja myyntipalveluyritys 2 työntekijää, 3 harjoittelijaa (Ely keskuksen myöntämä ensimmäisen työntekijän tuki) Kirjanpito,

Lisätiedot

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta

OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta OSAAMISTODISTUS* Todistus Jupiter säätiössä valmennusjakson aikana tunnistetusta ja saavutetusta ammatillisesta osaamisesta Nimi Ville Valmentautuja Henkilötunnus 031111-094W Valmennuksen järjestäjä Todistuksen

Lisätiedot

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska

Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista. Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista Sapuska Tekesin ohjelma 2009 2012 Miksi Sapuska? Tekesin Sapuska Kansainvälistä liiketoimintaa elintarvikkeista -ohjelma on suunnattu Suomessa toimiville

Lisätiedot

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena

Metropolia Ammattikorkeakoulu. Kulttuuriala hakukohteena Metropolia Ammattikorkeakoulu Kulttuuriala hakukohteena Kulttuuriala Tutkinto-ohjelma AMK-tutkinnot Elokuva ja televisio Medianomi (AMK) Esitys- ja teatteritekniikka Medianomi (AMK) Esittävä taide* Teatteri-ilmaisun

Lisätiedot

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulujen tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Ammattikorkeakoulu on kansainvälisesti arvostettu, autonominen ja vastuullinen: osaajien kouluttaja alueellisen kilpailukyvyn rakentaja

Lisätiedot

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015

OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi. Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 OPS-uudistus 1.8.2015 alkaen Osaamisperusteisuus todeksi Keski-Pohjanmaan opot ja rehtorit, Kaustinen 24.4.2015 Uudet määräykset Voimaan 1.8.2015 koskee myös jatkavia opiskelijoita! Opetuskeskeisyydestä

Lisätiedot

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta

Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta Metropolialueen kasvusopimus ja Innovatiiviset kaupungit ohjelma (2014 2020) KUUMA-kuntien näkökulmasta KUUMA-komission kokous 1.2.2013 Juha Leinonen Teknologiakeskus TechVilla Oy Teknologiateollisuus

Lisätiedot

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä

Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä Yrittäjien ja ammattikorkeakoulujen yhteistyö ja alueellinen vaikuttavuus Yrittäjien näkemyksiä http://www.yrittajat.fi/fi-fi/suomenyrittajat/tutkimustoiminta/ Koulutusasioiden päällikkö Veli-Matti Lamppu

Lisätiedot

Leader! http://leadersuomi.fi/

Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader! http://leadersuomi.fi/ Leader Karhuseutu perustettu 1997 jäseniä yli 200 4 työntekijää toimisto Porissa hallitus 1+9 alueellinen edustus kolmikanta Ohjelmakausi 2007-2013 194 rahoitettua hanketta

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen

Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä. 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Tekesin mahdollisuudet tukea kehittämistä 17.4.2012 Nuppu Rouhiainen Rahoitusperiaatteet yritysten projekteissa Rahoitus voi kohdistua tuotteiden, prosessien, palvelu- tai liiketoimintakonseptien ja työorganisaatioiden

Lisätiedot

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala

Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Maailma Suomi Luovat toimialat Pohjois-Karjala Näkymiä Kolin huipulla 1.9.2010 Luovien toimialojen määrittelyä... Tuotteiden ja palveluiden tuotannossa keskeistä: luovuus ja henkilökohtainen lahjakkuus

Lisätiedot

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016

Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Millaista osaamista yritykset tarvitsevat lähivuosina? Kauppakamarin osaamisselvitys vuoteen 2016 Kyselyn toteutus Kohderyhmän muodostivat kauppakamareiden jäsenyritykset. Kyselyyn osallistui 17 kauppakamaria.

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneet Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen tutkinnon suorittaneita

Lisätiedot

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet

TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU. Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet TYÖELÄMÄN KEHITTÄMIS- JA PALVELUTOIMINTA UUDISTUU Tältä se näyttää yritysten tilanne ja tarpeet Hilton Helsinki Strand.11.20 johtaja Martti Pallari 16.11.20 1 Yrittäjillä on tärkeä rooli yhteiskunnan rattaiden

Lisätiedot

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016

KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset. Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 KMO:n määräaikaisen työryhmän ehdotukset Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Johtaja Mika Tammilehto Ammatillisen koulutuksen yksikkö Kansallisen metsäohjelman määräaikainen työryhmä

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala

AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO. Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO Valmistavan koulutuksen koulutussuunnitelma, peligrafiikan osaamisala Voimassa 1.8.2015 alkaen 2 Sisällys 1 AUDIOVISUAALISEN VIESTINNÄN AMMATTITUTKINTO, PELIGRAFIIKAN

Lisätiedot

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa

Näyttötutkinnot. Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Näyttötutkinnot Osoita osaamisesi joustavasti ja yksilöllisesti näyttötutkinnossa Tietoa näyttötutkinnoista tutkintoja järjestävistä oppilaitoksista työvoimatoimistoista oppisopimustoimistoista kirjastoista

Lisätiedot

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet

Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Nuorten Yhteiskuntatakuu ja tiimiyrittäjyyden vahvuudet Työministerin erityisavustaja, VTT Pilvi Torsti Osuuskuntayrittäjyys uusia liiketoimintamalleja seminaari 13.11.2012 Yhteiskuntatakuun taustoja 110

Lisätiedot

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta

LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Laajuus (otp) Ammattinumero LIITE 2 HANKITTAVAT KOULUTUKSET POHJOIS-POHJANMAAN ELY-KESKUS Koulutuskuvauksen numero ja koulutuksen nimi Paikkakunta Aloitusajankohta AMMATILLINEN KOULUTUS 2 Erityisasiantuntijat

Lisätiedot

Luova Tampere 7.12.2010

Luova Tampere 7.12.2010 Luova Tampere 7.12.2010 Lasse Paananen ohjelmajohtaja +358 40 720 5088 lasse.paananen@luovatampere.fi 1. Mahdollisuuksia Hieman taustaa 2. Menestystä Luova Tampere 3. Mestareita Muutama esimerkki Kokonaisvaltaista

Lisätiedot

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari

50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 50+ TYÖELÄMÄSSÄ Kokemus Esiin 50+ -Seminaari 22.4.2015 Vantaa Kirsi Rasinaho koulutus- ja työvoimapoliittinen asiantuntija SAK ry 22.4.2015 SAK 1 IKÄÄNTYNEIDEN JAKSAMINEN SAK:LAISILLA TYÖPAIKOILLA 22.4.2015

Lisätiedot

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012

Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta. Janne Vartia 11.12.2012 Kaasua Satakunta LNG, alue ja uusi liiketoiminta Janne Vartia 11.12.2012 Alue TEOLLISUUTTA TAPAHTUMIA HYVINVOINTIA 2 Työllistävyys Suurin merkitys Satakunnassa Jalostuksen työllistävyys maakunnittain 2009

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1

Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007. Tarja Tuominen. 24.1.2007 Osaava henkilöstö - menestyvät yritykset 1 Osaajat kohtaavat seminaari 24.1.2007 Tarja Tuominen 1 Esityksen rakenne EK:n työvoimatiedustelu 2006 henkilöstömäärän kehitys (lokakuu 2006-lokakuu 2007) EK:n koulutus- ja työvoimapoliittiset linjaukset

Lisätiedot

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Suomen työelämästä Euroopan paras. Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämästä Euroopan paras Suomi ja työtulevaisuus II 10.4.2014 Margita Klemetti Hankejohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Suomen työelämä eurooppalaisessa vertailussa Vahvuudet Eniten kehitettävää

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2012

Ammatillinen koulutus 2012 Koulutus 2013 Ammatillinen koulutus 2012 Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijat Opetussuunnitelmaperusteisen ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijoita oli 132 600 vuonna

Lisätiedot

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015:

HAKEMUS 12.3.2013. Pohjois-karjalan koulutuskuntayhtymän kehittämisasiakirjassa vuosille 2012-2015: Opetushallitus LAAJENNETTU TYÖSSÄOPPIMINEN Painopiste 1. Vaihtoehtoiset tavat suorittaa ammatillinen perustutkinto yhdistämällä oppilaitoksessa, työpajassa ja työpaikalla tapahtuvaa oppimista sekä oppisopimuskoulutusta

Lisätiedot

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta

Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Tradenomit työelämässä ajankohtaisterveiset Tradenomiliitosta Valtakunnalliset ammattikorkeakoulujen liiketalouden koulutusalan kehittämispäivät 10.11.2010 Kouvolassa Johanna Tuovinen asiamies, koulutus-

Lisätiedot

Vetovoimaa rakennusalalle

Vetovoimaa rakennusalalle Vetovoimaa rakennusalalle Rakennusalan valtteja Koulutus Tulevaisuuden keskeisiä osaamistarpeita Satu Elho Asiamies Rakennus- ja kiinteistöpalvelualan vetovoima ry www.themesta.net Mitä ammattilaiset itse

Lisätiedot

Tieto- ja viestintäteknologia

Tieto- ja viestintäteknologia Tieto- ja viestintäteknologia Metropolia ammattikorkeakoulu Opiskelijoita 14 000 Valmistuvia/vuosi 2500 Henkilökuntaa 1100 4 koulutusalaa kulttuuriala liiketalouden ala sosiaali- ja terveysala tekniikan

Lisätiedot

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016

VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1 JOENSUUN KONSERVATORIO Vuosisuunnitelma käsitelty opettajakunnassa 18/9 2015 Toteutuksen arviointi käsitelty opettajakunnassa VUOSISUUNNITELMA 2015 2016 1. OPISKELIJAMÄÄRÄT SYKSY Tilanne 20.9. - ammatillinen

Lisätiedot

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö

Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus. Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Yhteiskunnan osaamistarpeet ja koulutuksen työelämäperusteisuus Mikko Koskinen, koulutuspäällikkö Mitä lähdettiin tavoittelemaan? Tavoitteena luoda uusi rakenne korkeakoulutettujen asiantuntijuuden kehittämiselle

Lisätiedot

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012

Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 Valmistu töihin! Kuopion opiskelijakyselyn tulokset 23.4.2012 1 Kyselyn toteuttaminen Valmistu töihin! -kyselyn kohderyhmänä olivat Savon ammattija aikuisopistossa sekä Savonia ammattikorkeakoulussa opiskelevat

Lisätiedot

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3)

YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) YLEINEN AMMATINVALINNAN PERUSTE OPISKELIJOILLE 1(3) Ammatin sisällöllinen kiinnostavuus 34 40 21 4 1 4,00 Ammatin hyvä imago 35 41 14 8 3 10 55 25 10 38 37 23 3 44 44 12 35 22 26 9 9 10 50 40 60 40 8 32

Lisätiedot

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa

PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 Luvassa kirkastuvaa PIRKANMAA 2025 PIRKANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA Pirkanmaan visio Vuonna 2025 Pirkanmaa on vauras, rohkeasti uudistumiskykyinen, osaamista hyödyntävä kasvumaakunta. Pirkanmaalla

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010

POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 POINTTI - maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä-Savossa 1.1.2008 31.12.2010 Projektin tavoitteet Projektin tavoitteet Pointti Maahanmuuttajat työvoimaksi Etelä- Savossa hankkeessa kehitetään ja tuotetaan maahanmuuttajien

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2009

Ammatillinen koulutus 2009 Koulutus 2010 Ammatillinen koulutus 2009 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 66 000 osallistujaa vuonna 2009 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Kansainvälinen tradenomi

Kansainvälinen tradenomi Kansainvälinen tradenomi Liiketalouden kehittämispäivät 7.11.2012 Johanna Tuovinen asiamies, koulutus- ja työvoimapolitiikka Tradenomiliitto TRAL ry Tulevaisuuden työelämä Globaali toimintaympäristö Muutos

Lisätiedot

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija

Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015. Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija Tukiverkostoon yhdessä tulevaisuuspäivä 24.4.2015 Merja Toijonen, ennakointiasiantuntija 27.4.2015 Maapallon megatrendit ja Suomi Digitalisaatio ja robottitekniikan laajamittainen käyttöönotto uuden teollistamisen

Lisätiedot

Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja

Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja Kansainvälisyys oppilaitoksen kehittämisessä Ylä-Savon ammattiopisto Niina Puumalainen kehitysjohtaja Ylä Savon koulutuskuntayhtymä Omistajakuntien maantieteellinen pinta ala: 9310 km2 (vrt. Uusimaa n.

Lisätiedot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot

Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Elinikäinen oppiminen ja uudistetut ammatilliset tutkinnot Opin ovi Pirkanmaa projektin alueellinen seminaari 11.11.2010 Opetusneuvos Aira Rajamäki Ammattikoulutus, Tutkinnot yksikkö Opetushallitus Toimintaympäristön

Lisätiedot

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset

Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Suhdanteet vaihtelevat - Miten pärjäävät pienet yritykset Tiina Herttuainen 09 1734 3619 palvelut.suhdanne@tilastokeskus.fi Joensuu 24.11.2011 24.11.2011 A 1 Suhdannetilastoista Suhdannetilastot kuvaavat

Lisätiedot

Ammatillinen koulutus 2010

Ammatillinen koulutus 2010 Koulutus 2011 Ammatillinen koulutus 2010 Oppisopimuskoulutuksen opiskelijat ja tutkinnon suorittaneet Oppisopimuskoulutuksessa 59 700 osallistujaa vuonna 2010 Tilastokeskuksen mukaan tutkintotavoitteiseen

Lisätiedot

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa

Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Nuoret palveluiden käyttäjinä Itä- Suomessa Jussi Ronkainen Juvenia nuorisoalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Mikkelin ammattikorkeakoulu Itä-Suomen nuorisopuntari Verkkokysely 15-25 vuotiaille nuorille

Lisätiedot

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9

Kuvataide. Vuosiluokat 7-9 Kuvataide Vuosiluokat 7-9 Kuvataiteen tehtävänä on kulttuurisesti moniaistisen todellisuuden tutkiminen ja tulkitseminen. Kuvataide tukee eri oppiaineiden tiedon kehittymistä eheäksi käsitykseksi maailmasta.

Lisätiedot

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN

KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN KULTTUURITUOTANNON YHTEYS MATKAILUUN Pekka Uotila Kulttuuri kyydittää -raportti http://tuottaja2020.metropolia.fi/ KULTTUURITUOTTAJA Välittäjäammatti Kulttuurikokemus, -taito, -asenne ja -tieto Tuotantokokemus,

Lisätiedot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot Alueellinen vesihuoltopäivä, Kouvola, 19.3.2015 Vesihuoltoalan koulutus ja osaamiskriteerit Koulutuspäällikkö Anna-Maija Hallikas 18.3.2015 1 Esiintyjän nimi Näyttötutkinnot: Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot

Lisätiedot

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA 5.5.2015 Tutkinto: Tutkinnon osan nimi ja laajuus: AUDIOVISUALISEN VIESTINNÄN PERUSTUTKINTO AUDIOVISUAALISEN TUONTANNON TOTEUTTAMINEN 45 osp pakollinen tutkinnon osa 1. Kuvaus osaamisen tunnustamisen toteuttamisesta

Lisätiedot

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko

1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko Kysymykset 1. 1. Ohjausta koskeva julkinen päätöksenteko OHJAUKSEN TOIMINTAPOLITIIKKA ALUEELLISELLA TASOLLA Alueellisesti tulisi määritellä tahot, joita tarvitaan alueellisten ohjauksen palvelujärjestelyjen

Lisätiedot

Sijoittumisen yhteisseuranta

Sijoittumisen yhteisseuranta Sijoittumisen yhteisseuranta Seuraavat korkeakoulut keräsivät vuonna 2009 yhteistyössä tietoa valmistuneistaan Jyväskylän yliopisto Lapin yliopisto Turun yliopisto Turun kauppakorkeakoulu Åbo Akademi Hämeen

Lisätiedot

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto

Suomi nousuun. Aineeton tuotanto Suomi nousuun Aineeton tuotanto Maailman talous on muutoksessa. Digitalisoituminen vie suomalaiset yritykset globaalin kilpailun piiriin. Suomen on pärjättävä tässä kilpailussa, jotta hyvinvointimme on

Lisätiedot

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen

Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Nuorten aikuisten osaamisohjelma Ville Heinonen Tausta Nuorten yhteiskuntatakuu Erillinen ohjelma 20 29-vuotiaille, vailla toisen asteen tutkintoa oleville Lisärahoitus ammatti- ja erikoisammattitutkintoon

Lisätiedot

Osaajia tarvitaan aina

Osaajia tarvitaan aina LTA ennen ja nyt Liiketalouden Liitto LTA ry:n juuret juontavat vuoteen 1949 Kauppaopistonkäyneiden liitto Förbundet för f.d. Handelinstitutselever r.y. perustettiin Tampereella 4.12.1949. Merkonomiliitto

Lisätiedot

Kesko. Kauppa luo menestystä

Kesko. Kauppa luo menestystä Kesko Kauppa luo menestystä Kaupan ala tarjoaa työtä ja yrittäjyyttä Kauppa on elinkeinoelämän suurin toimiala, joka työllistää runsaat 320 000 henkeä. Ala tarjoaa myös paljon mahdollisuuksia toimia yrittäjänä.

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Paula Kukkonen 19.4.2012

Paula Kukkonen 19.4.2012 Paula Kukkonen 19.4.2012 1 Työhön kuntoutuksen ja työelämään valmennuksen toimiala = työssä ja työpaikoilla tapahtuva valmennus, sosiaalinen työllistäminen ja lakisääteinen ammatillinen kuntoutus Toimialan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov

Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Ammatillisen koulutuksen nykytila ja tulevaisuus Työpaikkaohjaaja koulutus 3 ov Anu Hultqvist OSAO, Koulutuspäällikkö TtM, Työelämäpedagogi, NTM Perustutkintojen tutkinnonperusteiden uudistuminen ja ammatillisen

Lisätiedot