KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA"

Transkriptio

1 Itä-Suomen aluerakenne KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja Itä-Suomen maakuntien liitot Interreg IIIB Northern Periphery Programme Project part-financed by the European Union

2 Sisältö: 1. JOHDANTO TAVOITE JA TYÖN MERKITYS AINEISTON KUVAUS TYÖPROSESSI ITÄ-SUOMI -OHJELMA JA SEN MERKITYS ALUERAKENTEELLE ITÄ-SUOMI -OHJELMAN KESKEISET PAINOTUKSET ALUERAKENNETYÖN KYTKEYTYMINEN ITÄ-SUOMI -OHJELMAAN ITÄ-SUOMI IDÄN JA LÄNNEN RAJALLA ITÄ-SUOMI EUROOPASSA ITÄ-SUOMI ITÄMEREN VAIKUTUSPIIRISSÄ ITÄ-SUOMEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSLINJAT ITÄ-SUOMEN ERITYISPIIRTEET PROFIILITARKASTELU ITÄ-SUOMI VERRATTUNA MUUHUN SUOMEEN VÄESTÖ JA SEN JAKAUTUMINEN ELINKEINOALAT JA OSAAMISALUEET Työpaikat Elinkeinot Itä-Suomen koulutusjärjestelmä Osaamiskeskusohjelma alueiden kehittäjänä Matkailu RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIIKENNEVERKOSTO Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Tietoliikenne LUONTO JA KULTTUURI Luonto- ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Itä-Suomi - Järvi-Suomi Raja-alue luonto- ja kulttuuriraja ALUERAKENTEEN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVOJA ERIKOISTUVAT KESKUKSET HARVAN ALUERAKENTEEN VETUREINA Tavoitteet Haasteet ja mahdollisuudet Tilastoennusteet ELINKEINORAKENTEET - MAHDOLLISUUKSIEN POLUT, TOIMIALOJEN RISKIT Tavoitteet Elinkeinoelämän potentiaali ja toteuttaminen Kansainvälinen Itä-Suomi Haasteet ja mahdollisuudet ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne

3 5.3.4 Vesiliikenne Tietoliikenne Liikennevision tulevaisuuden haasteita LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN KEHITYSNÄKYMÄT Tavoitteet Luonnon ja kulttuurin vahvuudet Toteuttaminen Haasteet KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ ALUERAKENNETTA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MONIKESKUKSISUUS ALUERAKENTEEN TAVOITTEELLINEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEELLE Erikoistuvat keskukset Liikenneyhteydet Elinkeinorakenteet Luonto ja kulttuuri JOHTOPÄÄTÖKSET Jatkuva oppimisprosessi Mitä opimme JATKOTOIMENPITEET...59 Lähteet Liitteet Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PKAR/008/07 3

4 1. JOHDANTO 1.1 TAVOITE JA TYÖN MERKITYS Tässä itäsuomalaisessa tarkastelussa pyritään hahmottamaan Itä-Suomen aluerakenteen puitteita vuoteen 2030 esittämällä näkemys aluerakenteeseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä, haasteista, tavoitteista ja yhteisistä ylimaakunnallisista kehittämistoimenpiteistä. Tarkastelussa on hyödynnetty tuoreimpia aluerakennekehityksen tilastoaineistoja ja mm. Joensuun yliopiston aluerakenneselvityksiä (ESPON) sekä kaikkien mukana olevien maakuntien (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala) maakunnallisia suunnitelmia, jotka on edelleen muokattu koko Itä-Suomi tasolle sopiviksi. Nyt käsillä oleva asiakirja on ensimmäisen itäsuomalaisen aluerakennetarkasteluprosessin tähänastisen työn kuvaus ja se perustuu työn valmistelun yhteydessä tehtyyn tilannearvioon. Työn kuluessa työn jatkuvuus ja merkitys myös oppimisprosessina ovat korostuneet. Raporttia ei tulisi tarkastella lopullisena edunvalvonta-asiakirjana eikä kaavana vaan nimenomaan otteena jatkuvasta prosessista ja se toimii perustietopohjana itäsuomalaisen aluerakenneyhteistyön ja edunvalvonnan jatkamiselle. Raporttia voidaan hyödyntää myös Itä-Suomen maakuntien, seutujen ja kuntien omassa aluesuunnittelussa. Tähänastisessa työssä ei ole ollut mahdollisuutta tehdä varsinaista tulevaisuuden skenaariotarkastelua eikä tarkastella vaihtoehtoisia aluerakenteen kehityspolkuja Itä-Suomi tasolla. Sen sijaan esitetyt tulevaisuuden suuntaviivat perustuvat olemassa oleviin maakunnallisiin suunnitelmiin. Jatkossa esimerkiksi keskusverkon vyöhykkeisen aluerakennemallin rinnalla myös pistemäinen aluerakennemalli vaatii enemmän huomiota. Maakuntien yhteistyön tärkeyttä ja koko Itä-Suomen valtakunnallista roolia ja kehittämispotentiaalia osana valtakunnallista aluerakennetta ei tässä suhteessa voida ylikorostaa, koska monet keskeisistä aluerakennetekijöistä ovat ylimaakunnallisia. Kaikkia alueita yhdistäviä tekijöitä ovat väestökehityksen ja keskittymisen päävirran lisäksi vesistöisyys ja osin siihen perustuva hajanainen aluerakenne, ilmasto-olosuhteet sekä sijainti raja-alueella. Venäjän läheisyys on eräs Itä-Suomen tärkeimmistä erityispiirteistä ja sillä on täten myös merkittävä vaikutus Itä-Suomen aluerakenteeseen. Itä-Suomi suuntautuu vahvasti myös Keski-Eurooppaan Itämeri-yhteyden kautta. Tämän vuoksi Itä-Suomi ja eurooppalainen aluesuunnittelunäkökulma luovat ESPON-ohjelman kautta mielenkiintoiset puitteet aluerakennetarkastelulle (Eskelinen ja Hirvonen, 2005; Eskelinen ym. 2007). Ehkä tärkeimpänä tekijänä on pidetty näkemystä siitä, että aluerakennetta ei voida tarkastella paikallaan pysyvänä olotilana vaan se on pikemminkin hitaasti muuttuva ja visioiden tekeminen tulevaisuuteen on välttämätöntä. Tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä ei voida myöskään olettaa että nykyinen tila ja nykyinen tietämys antaisivat edellytykset hypätä suoraan tavoitevisioon jossain tulevaisuudessa. Aluerakenteelle on luotava visioita siitä miten, millä tavoin ja millä aikataululla halutut prosessit tapahtuvat. Lisäksi alueiden heikkoudet ja vahvuudet olisi kyettävä kartoittamaan, jotta realistisia visioita voitaisiin luoda. Vain tällaisella ajattelutavalla Itä-Suomea kyetään markkinoimaan vetovoimaisena alueena ulkopuolisille tahoille. Tulevaisuudessa Venäjän tilanteella on yhä merkittävämpi vaikutus Itä-Suomen aluerakenteeseen ja sen luotettava ennustaminen tulevaisuuteen on hankalaa. Muun muassa tästä johtuen tässä työssä ei ole lähdetty varsinaiseen skenaariotarkasteluun vaan työn tulokset on purettu makrohankeaihioiksi, joiden toteuttaminen tuo lisätietoa Itä- Suomen aluerakenteen kehittymisestä tulevaisuudessa. Itä-Suomen aluerakenne -raportti on yksi Itä-Suomen käytännön esimerkki Spatial North - hankkeessa (www.spatialnorth.eu), jonka osa tavoitteena on tutustua ja vertailla eri maiden ja alueiden strategisia suunnittelukäytäntöjä sekä paikkatiedon hyödyntämistä aluekehitys- ja aluesuunnittelutyössä. 1.2 AINEISTON KUVAUS Raportti perustuu pitkälti paikkatietopohjaisiin YKR (Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) -aineistojen käsittelyyn sekä niistä johdettujen tuloksien analysointiin. YKR -aineistot ovat 4

5 250 m 250 m ruutuaineistoja, jotka kattavat Itä-Suomen maakuntien alueet. Työssä on käytetty ainoastaan koordinaatillisia tietoja, jotka käsittävät noin 95 98% kaikista tiedoista. Tiedot perustuvat väestön ja loma-asuntotietojen osalta vuoden 2005 aineistoihin, työssäkäyntianalyysit ovat vuoden 2000 aineistosta. Tässä esitetyt kartat on esitetty 5 km ruutukoolla (karkea rajaus) sekä 1 km ja 250 m ruutukoolla (tarkempi rajaus). Paikkatietoaineistojen lisäksi työhön on koottu kirjallisuusmateriaalia ja erilaisia tilastoaineistoja. Käsillä olevan asiakirjan kanssa samanaikaisesti on Itä-Suomen liittojen yhteistyönä ollut laadittavana Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeen (M7) Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet valmistelu. Molemmat raportit on valmistettu linjauksiltaan samantyylisten toimenpiteiden kautta ja aluerakenneasiakirjassa esille tulevat liikennejärjestelmäasiat ovat toteutuneet makrohankkeen M7 mukaiseksi. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella on valmistunut raportti, jossa Itä-Suomen aluerakenteen peruspiirteitä ja muutostrendejä tarkastellaan eurooppalaisesta näkökulmasta (Eskelinen ym. 2006). Raportissa esitetään arvioita siitä, miten eurooppalaiset vaikutteet ovat heijastumassa aluesuunnittelun kentällä ja miten sijainniltaan syrjäinen ja useissa suhteissa EU-alueen keskiarvoista huomattavasti poikkeava Itä-Suomi asemoituu EU-Euroopassa. Raportti täydentää tätä asiakirjaa väestön ja yhdyskuntarakenteen kehityksen analyysin osalta ja sitä on myös käytetty tämän asiakirjan tausta-aineistona. Tässä asiakirjassa on hyödynnetty myös muita ESPON-aineistoja (www.espon.eu) sekä Eskelisen ja Hirvonen (2006) toimittamaa teosta, joka käsittää kymmenen ESPON-ohjelmaan liittyvää artikkelia. Nordregion julkaisut sekä kartat (www.nordregio.se) ovat myös olleet hyödyllisiä. Ympäristöministeriössä valmistui vuonna 2006 koko Suomea koskeva aluerakennetarkastelu (Suomen ympäristö 31, 2006), joka on ollut monipuolisesti mukana myös tässä itäsuomalaisessa tarkastelussa. Työssä käytetty tausta-aineisto voidaan em. perusteilla jakaa neljään tasoon, jotka ovat Euroopan-, Itämeren-, Suomen-, sekä Itä-Suomen taso. Liitteessä 26 on esitetty käsitesanasto aluerakenneterminologiaan liittyen. 1.3 TYÖPROSESSI Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -tarkastelu toteutettiin vuosien aikana Spatial North -hankkeen puitteissa. Hankkeen työohjelma hyväksyttiin Itä-Suomen neuvottelukunnassa Sen jälkeen Itä-Suomen aluerakennetyötä on valmisteltu maakuntien liittojen aluesuunnitteluhenkilöstön sisäisissä ja välisissä työseminaareissa sekä Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokseen (ESPON-ohjelma) kuuluvien tahojen yhteistyönä. Luonnos asiakirjasta käsiteltiin Itä-Suomen neuvottelukunnassa, jonka jälkeen maalis huhtikuussa 2006 työtä esiteltiin maakunnittain tilaisuuksissa, johon sidosryhmät oli kutsuttu paikalle. Lisäksi työtä käsiteltiin Itä-Suomen huippukokouksessa. Asiakirja oli lausunnoilla kaikissa viidessä maakunnassa syksyllä Lausuntoja saatiin yhteensä 64 kappaletta, joiden yhteenveto on esitetty liitteessä 25. Kokonaisuudessaan työ valmistui monipuolisen osallistuvan suunnittelun avulla, jossa useille eri tahoille annettiin mahdollisuus vaikuttaa työn lopputulokseen. Projektisuunnittelija Timo Korkalainen palkattiin Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon elokuussa 2005 tekemään Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja. Asiakirjan valmisteluorganisaatio koostui projektisuunnittelijan lisäksi ohjausryhmästä, johon kuuluivat: Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto; Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto; Hannu Heikkinen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä; Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto; Marjo Wallenius, Etelä- Karjalan liitto; Heikki Eskelinen, Joensuun yliopisto - Karjalan tutkimuslaitos ja Timo Turunen, Ympäristöministeriö. Heidän lisäkseen työprosessissa on ollut mukana Itä-Suomi -ohjelman ohjelmajohtaja Pentti Malinen. Työseminaareissa Itä-Suomen aluerakennetyötä ovat työstäneet em. henkilöiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta Laura Halonen, Kari Riikonen, Mikko Ruoppa ja Pasi Pitkänen. Pohjois-Savon liitosta mukana ovat olleet Marko Tanttu, Jouko Kohvakka, Seppo Laitila ja Suvi Räisänen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymästä Martti Juntunen. Etelä-Savon maakuntaliiton edustajat olivat Janne Nulpponen, Heikki Rintamäki ja Sanna Poutamo. Etelä- 5

6 Karjalan liitosta mukana olivat Arto Hämäläinen ja Urpo Moisio. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen edustajat olivat Timo Hirvonen ja Matti Fritsch. Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat-asiakirja on luettavissa painetun julkaisun lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa: 2. ITÄ-SUOMI -OHJELMA JA SEN MERKITYS ALUERAKENTEELLE 2.1 ITÄ-SUOMI -OHJELMAN KESKEISET PAINOTUKSET Itä-Suomi-ohjelma on itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -projektin loppuraportti, joka valmistui vuonna 2005 ja käsitti viiden itäsuomalaisen maakunnan alueen. Hankkeen tavoitteena oli hakea Itä-Suomen myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Ohjelman puitteissa kehitettiin 14 makrohanketta (Itä-Suomi -ohjelma, 2005). Itä-Suomi työryhmän visiona on, että Itä-Suomi on globaalisti kilpailukykyinen ja avautunut osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Itä-Suomi -ohjelmalla on kolme keskeistä painotusta: I Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä II Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri III Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta. Keskeisenä tehtävänä kansainvälistymisen kehittämisessä ovat yliopistot ja niiden kehittäminen, jolloin saavutetaan kansainvälisen tason huippuosaamista. Korkeakoulujen kilpailukyky kuitenkin edellyttää niiden entistä vahvempaa profiloitumista, yhteistyötä sekä monipuolisten osaamiskeskittymien syntymistä niiden ympärille. Suomen metsäsektorilla, mikä on vahvasti painottunut Itä-Suomeen, on merkittävä rooli kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Ohjelman toisena keskeisenä painotuksena nähdään vetovoimainen elinympäristö ja infrastruktuurin toimivuus. Itä-Suomen vahvuus on yhdyskunnissa, erityisesti sen kaupungeissa ja kylissä, joissa yhdistyvät kaupunkimaisuuden, maaseutumaisuuden sekä luonnonläheisyyden edut. Toisaalta aluekeskuksilla on merkittävä rooli, koska ne tarjoavat vetovoimaisia elinympäristöjä ja mahdollisuuksia kansainvälisen huipputason osaajille ja yhä lisääntyvässä määrin ulkomaalaisille. Ympäröivän maaseudun asemaa pyritään kuitenkin parantamaan muun muassa lisäämällä työllistymismahdollisuuksia tukemalla etä- ja joustotyötä. Erityisesti yliopistopaikkakuntien työssäkäyntialueet nähdään korkean osaamisen työpaikoille vetovoimaisina alueina. Kolmas painoala on hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyky. Kriittisenä tekijänä mainitaan, että Itä-Suomi ei kykene nykyisellään tuottamaan väestönsä tarvitsemaa hyvinvointipalvelujen rahoitusperustaa. Ensisijaisina kehittämiskohteina nähdään tietoyhteiskunnan osaamisvaatimukset, liiketoimintaosaaminen ja työvoiman täydennyskoulutus. Muuhun Suomeen verrattuna Itä-Suomea koettelevat voimakkaammin sekä väestöllisen että taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen, mikä johtuu väestörakenteen vanhenemisesta. Näin ollen pyrkimys väestörakenteen tasapainottamiseen on merkittävä tekijä Itä-Suomen kehittämisessä. 2.2 ALUERAKENNETYÖN KYTKEYTYMINEN ITÄ-SUOMI -OHJELMAAN Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja on jatkotyö Itä-Suomi-ohjelmalle, erityisesti sen toisen painopisteen vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri osalta. Käsillä olevassa työssä vahvistettiin ja täsmennettiin Itä-Suomen maakuntien näkemyksiä ja tahtotilaa aluerakenteen ja aluesuunnittelun osalta. Tämä valmistelu tuki suoraan Itä-Suomi-ohjelmaan kuuluvan makrohankkeen (M7) Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet valmistelua, jota toteutettiin samanaikaisesti. Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja antaa tavoitteet ja suuntaviivat Itä- 6

7 Suomen neuvottelukunnan ja Itä-Suomen maakuntien yhteistyölle aluerakenteen kehittämisessä ja strategisten liikenne- ja infrahankkeiden edistämisessä. Kansainvälistymisen osalta Itä-Suomen aluerakennetarkastelu tuo yhä lähemmin esille Venäjälähtöisen näkökulman, mikä näkyy Itä-Suomessa erityisesti yhteistyönä ja yhteysverkostojen kehittämisenä. Näiden lisäksi yhä vahvempi Eurooppa-suuntautuneisuus lisää Itä-Suomen kansainvälistä asemaa ja kilpailukykyä. Itä-Suomen aluerakennetarkastelussa työssäkäyntialueet ovat erityisen käsittelyn kohteena elinvoimaisina elinympäristöinä, sillä nämä alueet esiintyvät kaikkien neljän käsitellyn perusteeman kautta. Lisäksi työssäkäyntialueet ovat merkittävimpiä osaamiskeskusalueita, jotka nähdään nykyisten ja tulevaisuuden avainyritysten sijaintipaikkoina. Toisaalta, aluerakennetarkastelussa otetaan huomioon Itä-Suomen vahva maaseudun asema merkittävinä luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittämisalueina, mutta myös raaka-aineiden lähtöalueina. Maaseutu on muun muassa tärkeää bioenergian hankinta-aluetta Itä-Suomessa. Bioenergia ml. turve nähdäänkin tulevaisuuden energiavarana Itä-Suomessa. Lisäksi, koska ajallinen etäisyys kutistuu liikenneyhteyksien parantumisen myötä ja työpaikat keskittyvät yhä enemmän keskuksiin niin maaseutualueet liittyvät yhä kiinteämmin kaupunkiseutujen työssäkäyntialueisiin. Aluerakennetyössä harvaan asutun maaseudun tärkeää asemaa korostavat myös monipuoliset matkailuvetovoimaa lisäävät tekijät. Itä-Suomessa on runsaasti kansallispuistoja, retkeilyalueita sekä historiallisesti tunnettuja kohteita, kuten Salpalinjan tukikohdat. Lakeland-imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi on yksi Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeista (M6). Makrohankkeen toteuttamissuunnittelu on tehty osana Spatial North-hanketta kuten Itä- Suomen aluerakennetarkastelukin. 3. ITÄ-SUOMI IDÄN JA LÄNNEN RAJALLA 3.1 ITÄ-SUOMI EUROOPASSA Pohjoisten perifeeristen alueiden saavutettavuus, ml. Itä-Suomi, on sijaintitekijöidensä vuoksi Euroopan tasolla mitattuna periferiaa, jossa saavutettavuus erityisesti Keski-Eurooppaan nähdään haasteena (Liite 1) (Gløersen ym., 2005). Saavutettavuutta Keski-Eurooppaan pyritään kuitenkin jatkuvasti parantamaan ja tätä kautta lisäämään koheesiota alueiden välillä. ESPON (2006) raportin mukaan suurten kaupunkien lisäksi myös keskisuurten ja pienten kaupunkien merkitys alueiden kehittäjänä on suuri. Ko. ESPON -raportin mukaan Itä-Suomessa sijaitsee kaksi valtakunnallista/kansallista keskusta sekä useita alueellisia ja paikallisia keskuksia (Liite 2). Liitteessä 2 on esitetty taloudellisten rakenteet ja urbaanien alueiden jakautuminen Euroopassa, jonka perusteella voidaan todeta Itä-Suomen sisältävän pääasiassa keskisuuria ja pieniä keskuksia EU-tasoon verrattuna. Itä-Suomi käsittää kuitenkin alueita, joissa tiiviin maaseudun ja urbaaniympäristöjen yhteistyö korostuu. ESPON (2006):n mukaan näitä alueita luonnehtivat seuraavat ominaisuudet: tiivis yhteys läheisten keskusten suhteen, jossa ihmisten, pääoman, tavaroiden, informaatioteknologian virrat ja elämän tyyli joustavasti liikkuvat. Lisäksi maaseutukylät koetaan palvelujen saatavuuden näkökulmasta tärkeinä alueina. Nämä alueet ovat yleensä myös väestönkatoalueita, mikä edellyttää yhä suurempaa alueiden kehittämistarvetta. 3.2 ITÄ-SUOMI ITÄMEREN VAIKUTUSPIIRISSÄ Itä-Suomi sijoittuu EU:n rajalle, Suomen ja Venäjän rajalle, Itämeren ja Barentsin vaikutusalueiden rajalle sekä luonto- ja kulttuurirajalle. Itä-Suomesta on kansallisesti tarkasteltuna hyvät verkostolliset yhteydet Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen sekä Venäjälle (Kuvat 1 ja 2). Monipuolisten liikenneverkostojen ansiosta Itä-Suomi kytkeytyy hyvin muun muassa etelärannikon, Oulun sekä muihin Perämeren satamiin ja näin ollen vahvistaa aluerakenteellista kilpailukykyä. Valtatiet 5 ja 6 ovat tärkeimmät pohjois-etelä-suuntaiset liikenneväylät. Myös itä-länsi-yhteydet ovat suhteellisen kattavat (Kuva 1). Raideliikenneverkko on Itä-Suomessa kohtuullisen hyvä, mutta kaipaa kun- 7

8 nostamista, että tavara- ja henkilöliikenteen edelleen kehittäminen mahdollistuu ja nykytilanteen ruuhkat voidaan purkaa. Itä-Suomen kuusi kansainvälistä lentokenttää toimivat hyvin, mutta lentoliikenteen edelleen kehittäminen on ajankohtaista paremman kansallisen että kansainvälisen toimintaympäristön edellytyksien saavuttamiseksi. Itä-Suomen syväväyläverkosto yhdistyy Saimaan kanavaan, mikä on merkittävä väylä Suomenlahden ja Venäjän suuntaan. Liikenneverkoston kytkeminen muuhun Suomeen edistää myös Itä-Suomen ja muiden maakuntien yhteistoimintaa. Liikenneverkostolla ja logistiikalla on tärkeä merkitys alueiden kehittymiselle. Venäjän ja erityisesti Pietarin, mutta myös Karjalan sekä Barentsin alueen läheisyys on erityinen vahvuus Itä-Suomelle, johon panostetaan kaikilla yhteistyön osaamisalueilla. Itä-Suomen maakunnilla on useita yhteistyöhankkeita Venäjän lähialueiden, kuten Pietarin, Euregio Karelia-alueen sekä Barentsin alueen kanssa (Liite 3). Lisäksi useat näistä lähialue- ja edunvalvontahankkeista koskevat useaa Itä-Suomen maakuntaa, mikä nähdään vahvuutena Itä-Suomen kehittämiselle. Tavoitteena onkin, että tätä kautta maakunnat saataisiin yhä enemmän tukemaan toisiaan, millä on edelleen positiivinen vaikutus tehokkaamman sisäisen ja ulkoisen kilpailukyvyn saavuttamiselle. Venäjän lähialueilta on myös tehty aluerakennetarkasteluja (Euregio Karelia-aluerakenne, 2000; Euregio Karelia - aluerakenne 2000+, 2005), joiden hyödyntäminen ja vertailu Itä-Suomen kanssa edistää rajan molemminpuolisia alueita. Kuva 1. Itä-Suomelle tärkeät sisäiset yhteydet suhteessa muihin kansallisiin liikenneverkostoihin (http://www.esri-finland.com/fi/, Genimap, Maanmittauslaitos). 8

9 Kansallisten yhteyksien lisäksi myös alueen kannalta tärkeitä ulkoisia yhteyksiä (Kuva 2) pyritään vahvistamaan ja hyödyntämään tehokkaammin. Liikenneyhteyksien parantaminen Venäjän suuntaan nähdään tarpeellisena matkailun, mitä suurimmassa määrin tavaraliikenteen, mutta myös muun saavutettavuuden näkökulmasta (Taulukko 1). Venäjälähtöisesti tämä tarkoittaa yhä kasvavaa markkinoiden avautumista, kun Venäjän/Pietarin alueen ennustettu taloudellinen kasvu voimistuu. Venäjän asukasta kohden lasketun BKT:n ennustetaan kasvavan 2,8 -kertaiseksi ja Suomen viennin ja tuonnin arvioidaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tähän liittyy merkittävänä tekijänä myös se, että rajanylitykset toimivat sujuvasti. Suomen ja Venäjän yhteistyöllä liikenneyhteyksien parantaminen on jo tehostunut muun muassa Pietarin ja Suomen rajan välisen maantieyhteyden kehittämisen (Corridor 9A) muodossa. Myös EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Barentsin alueen yhteistyön kehittäminen edellyttää liikenneyhteyksien parantamista. Lisäksi, liikenneyhteyksien vahvistaminen Etelä-Suomeen avaa nykyistä enemmän tärkeitä yhteyksiä myös Itämerelle ja Keski-Eurooppaan. Tähän päästään edelleen kehittämällä tärkeitä Itä-Suomen maakuntien kautta kulkevia liikenneyhteyksiä, kuten valtateitä 5 ja 6 sekä niiden lähialueita mukaan lukien ratayhteyksien ja lentoliikenteen parantaminen. Kuva 2. Itä-Suomen asema suhteessa tärkeimpiin muihin keskuksiin ja alueisiin (http://www.esrifinland.com/fi, Genimap, Maanmittauslaitos). Liitteessä 4 on esitetty Itämeren alueen bruttokansantuotetta kuvaava kartta, josta ilmenee millainen talouskuilu vallitsee eri alueiden välillä. Suomen tasolla mitattuna Helsingin seutu erottuu selkeästi muusta maasta Itä-Suomen BKT:n ollessa suhteellisen pieni. Pietarin asema korostuu Ve- 9

10 näjän lähialueilla. Tässä suhteessa Itä-Suomella on potentiaalia ja mahdollisuuksia, jotka täytyy hyödyntää suuntautuessa Etelä-Suomeen ja Pietarin suuntaan ja tätä kautta edelleen muualle Keski- Eurooppaan. Liitteessä 5 on esitetty väestön jakautuminen Itämeren alueella. Itä-Suomessa on nähtävissä vähenevä väestömäärä suhteessa Etelä-Suomeen. Muissa pohjoismaissa näkyy myös, että kasvukeskuksissa sekä väestömäärä että BKT kasvaa, kun taas syrjäiset alueet ovat väestötappion ja alhaisen BKT:n omaavia alueita. Pietari, lähes 5 miljoonaan asukkaan metropolina, on Itä-Suomelle tärkein lähellä oleva ulkomainen kaupunki. Pietarin vaikutus näkyy laajasti Itä-Suomessa sekä taloudellisen toiminnan, liikenneverkostojen sekä yhteisten lähialuehankkeiden muodossa. Pietarin lisäksi myös muut Venäjän lähialueet, kuten Petroskoi ja Kostamus ovat lähellä. Näiden lisäksi myös Barentsin alueen kehittäminen lisää Itä-Suomen innovatiivista kehittämistä (Liite 6). Barentsin alueella onkin kehitteillä useita alueita vahvistavia hankkeita ja useita eri teollisuuden ja matkailun alalle suuntautuvia klustereita, joiden suora vaikutus Itä-Suomeen ennustetaan tulevaisuudessa olevan merkittävä. Suomen sisällä Itä-Suomen saavutettavuus pääkaupunkiseudulle on matka-aikoina huonompi kuin sen etäisyyksien perusteella kuuluisi olla. Itä-Suomi ei ole vielä kokonaan pystynyt hyödyntämään omaa suhteellista sijaintietuaan, vaikka tilanne on tieliikenteen osalta osittain korjautunut mm. Lahden moottoritien myötä ja raideliikenteen osalta Kerava Lahti-oikoradan ja Savonradan parannustöiden myötä. Pääliikenneväylien lisäksi saavutettavuuteen ja matka-aikoihin vaikuttaa merkittävästi Itä-Suomelle tyypillisen laajan alemman tieverkon kunto ja toimivuus. Valtakunnallisesti ja lähialueet huomioiden, aika etäisyys-saavutettavuus Itä-Suomeen on suhteellisen hyvä (Taulukko 1) muutoin paitsi rautateitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Lisäksi rajanylityspaikkojen toimivuutta on toistaiseksi vaikea ennustaa. Taulukko 1. Itä-Suomen maakuntakeskuksien sekä Venäjän lähialueiden väliset aika etäisyydet. ETÄISYYKSIÄ; linnuntietä pitkin (km) / tietä pitkin (km) / ajoaika nopeudella 80km/h (h;min) Kajaani Kuopio Joensuu Mikkeli Lappeenranta Kajaani Kuopio 146 / 169 / 2;06 Joensuu 206 / 230 / 2; / 136 / 1;42 Mikkeli 283 / 332 / 4; / 164 / 2; / 209 / 2;36 Lappeenranta 350 / 446 / 5; / 277 / 3; / 235 / 2;56 88 / 118 / 1;28 Helsinki 472 / 551 / 6; / 382 / 4; / 437 / 5; / 228 / 2; / 221 / 2;45 Pietari* 490 / 650 / 8; / 483 / 6; / 447 / 5; / 321 / 4; / 213 / 2;40 Petroskoi* 432 / 631 / 7; / 537 / 6; / 401 / 5; / 654 / 8; / 537 / 6;40 Kostamus* 160 / 171 / 2; / 319 / 3; / 317 / 3; / 482 / 6; / 550 / 6;52 * rajalla vietettyä aikaa ei ole huomioitu. 3.3 ITÄ-SUOMEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSLINJAT Itä-Suomen aluerakenteen kehitysviivat voidaan jakaa historiallisessa tarkastelussa neljään päävaiheeseen: Ensimmäistä vaihetta, erämaan valloituksen ja katolisen kirkon aikaa ( ) kuvastavat idän ja lännen kohtaaminen Novgorodin ja Ruotsin kauppaintressien sekä itäisen ja läntisen kirkon käännytystyön myötä. Pähkinäsaaren rauhassa alue sidottiin osaksi länttä, Ruotsia ja katolista kirkkoa. Viipuri perustettiin kehityksen tueksi. Alueprofiililtaan Itä-Suomi oli tällöin erämaata ja rajaseutua, jossa harjoitettiin turkiskauppaa sekä kaskitaloutta. Liikenteen valtaväylinä toimivat vesitiet sekä muut luontaiset kulkuyhteydet. Toisessa vaiheessa, Kruunun vallan ja luterilaisen kirkon vakiinnuttamisen aikana ( ) Itä-Suomi oli kaskirukiin ja tervan tuottaja-aluetta sekä Ruotsin suurvaltasotien sotamiesten 10

11 rekrytointialuetta luvulla alkoi myös voimakas muuttoliike Itä-Suomen eteläosista Kainuun ja Oulun suuntaan luvun kuluessa tervasta tuli tärkein vientituote. Saavutettavuus kaupan keskuksesta eli Viipurista oli edelleen pääosin luontaisten kulkuyhteyksien varassa, mutta säilyi avoimena vuoteen 1721 saakka, jolloin Uudenkaupungin rauhan raja katkaisi kauppareitit Viipuriin. Ruotsin itäraja oli ollut vuodesta 1617 saakka kaukana Karjalassa, Inkerinmaalla ja Baltiassa. Talvija vesitiet olivat edelleen liikennejärjestelmän perusta. Alueprofiilin avainsanoja olivat tällöin Suurvalta Ruotsi, suurvaltasodat sekä muuttoliikkeen voimistuminen. Kolmannessa vaiheessa, Pietarin imun ja vaikutuksen kaudella ( ) Itä-Suomen nykyisinkin jatkuva profiili metsäteollisuuden raaka-ainevarastona syntyi, kun sahatavaran vienti rajan yli Saimaalta Viipuriin sallittiin. Tällöin Saimaalle perustettiin ensimmäiset sahat ja 1800-luvun aikana koko Itä-Suomesta tuli Pietarin huoltoaluetta, josta vietiin mm. voita, halkoja ja työvoimaa kasvavan suurkaupungin markkinoille. Pietarin voimistumisen myötä myös Itä-Suomen saavutettavuus parani merkittävästi, kun lähelle syntyi metropoli luku oli voimakkaan väestönkasvun aikaa. Kainuussa tervantuotanto ja sen kauppaaminen jatkui 1900-luvun vaihteeseen asti vahvana ja sitoi alueen edelleen Oulun vaikutuspiiriin. Tällä aikajaksolla Itä-Suomi profiloitui teollistumisen ja muuttoliikkeen myötä Pietarin huolto- ja raaka-ainevarastoksi. Tällöin myös nykyinen aluerakenne ja liikennejärjestelmä alkoivat muodostua. Neljättä vaihetta, itsenäisen Suomen alkuaikaa (1917 ) leimasi teknologian laaja käyttöönotto ihmisten toiminnan eri sektoreilla luvulla tekniset innovaatiot tehostivat tuotantoa ja helpottivat ihmisten arkielämää. Samalla tuotannosta vapautui voimavaroja palveluihin, joka edelleen monipuolisti yhteiskuntaa. Puuraaka-aineeseen perustuva teollistuminen oli luonut koko Itä-Suomeen yhdyskuntarakenteen, johon kuului tehtäviltään erikoistuneita keskuksia Suomenlahden rannikon satamakaupungeista Saimaan vesistöalueen latvavesien metsätyömieskyliin saakka. Kehitys johti ensin agraariyhteiskunnan huippupisteeseen ja heti sen jälkeen kiintyvään kaupungistumiseen ja maaseudun taantumaan. Koko Itä-Suomen saavutettavuus heikkeni oleellisesti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Itä-Suomi koki raskaita aluemenetyksiä ja raja suljettiin. Siihen saakka Itä- Suomen ehdoton keskus Viipuri, johon koko alueen infrastruktuuri oli suuntautunut, jäi rajan taakse. Myös Saimaan kanava suljettiin. Tämän jälkeen 1950-luvulla Itä-Suomessa maaseudun kylien ja tilojen määrää kohosi huippuunsa muun muassa karjalaisten siirtolaisten asuttamistoiminnan johdosta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio toteutui Suomessa 1970-luvulla ja globalisaation vahvaan virtaan Suomen talous kytkeytyi 1990-luvulla. Viime vuosikymmeninä Itä-Suomen ja koko maan väestömuutoksessa ja aluerakennekehityksessä tapahtuvat kolme pääprosessia ovat olleet maaseudun väestön väheneminen, väestön alueellinen keskittyminen ja kaupunkiseutujen asutuksen hajautuminen. Nykyisin Itä-Suomen väestö on likipitäen sama kuin sata vuotta sitten (Eskelinen ja Niiranen 2003). Viimeaikainen kehitys (autoistuminen ja IT-teknologia) ilmenee työn, asumisen ja vapaa-ajan sekoittumisena, aika- ja paikkasidonnaisuuden murtumisena, erilaisina megatrendeinä sekä marginaali-ilmiöinä. Perinteinen yhdyskunta- ja palvelurakenne sekä sen varaan rakentuneet hallinnolliset rajat ja aluejaot ovat menettäneet osin merkityksensä eivätkä vastaa ihmisten ja elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Valtakunnallinen runkoverkosto parantaa liikenneyhteyksiä etenkin keskusten välillä. Media- ja tietoliikenne on tuonut maailman ja globaalin kaupan jokaiseen olohuoneeseen. Saavutettavuus, väestö- ja markkinapotentiaali sekä vetovoima- ja viihtyvyystekijät ovat aluerakenteen kilpailukyvyn avainsanoja -osaajat määrittävät tulevaisuuden aluerakenteen menestyjät. Globaalin talouden ja kilpailukyvyn seurauksena hidas ja kilpailukyvytön talousalue sekä palvelu- ja yhdyskuntarakenne pyritään ohittamaan. Liikennejärjestelmässä korostuvat kansainvälinen lentoliikenne sekä globaalit viestintäyhteydet, Internet ja mobiiliviestintä. Globalisoituva kilpailu on samalla nostanut paikallisuuden merkitystä; erityisesti tietointensiivisen yritystoiminnan kehitysedellytykset ovat kasvavassa määrin riippuvaisia paikallisesta innovaatioympäristöstä ja sen toimivuudesta. Fyysisten tekijöiden ohella siinä korostuvat ihmisten vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen "infra". 11

12 4. ITÄ-SUOMEN ERITYISPIIRTEET 4.1 PROFIILITARKASTELU ITÄ-SUOMI VERRATTUNA MUUHUN SUOMEEN Itä-Suomen profiilitarkastelussa yhdistyvät erityispiirteet suhteutettuna muuhun Suomeen (Kuva 3). Itä-Suomen väestönosuus Suomen kokonaismäärästä on 15,2 %, jota pidetään tasona, johon muita tunnuksia verrataan. Kuvasta nähdään, että metsätalouteen, rakentamiseen ja matkailuun on Itä-Suomessa panostettu ja niihin onkin hyvät edellytykset. Sen sijaan esimerkiksi työpaikkojen määrässä Itä-Suomi jää muuta maata jälkeen. Rajojen yli maahan tuotu puu (m3) Ves istöala Rantaviiva Puuta (m3) Vapaa-ajan asunnot Metsätalousmaata (m2) Maa-ja metsätalouden työpaikat Maa-ala Turvetuotannon ja kuljetusten työllisyys Turvetuotantoala Asuinrakennukset Raakapuun tarpeesta* Keskiasteen tutkinnon suorittaneet vuotiaat vuotiaat Autojen määrä AMK opiskelijoiden määrä Väestö Työllinen työvoima Työpaikat Toimivat yritykset Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet BKT Yliopisto-opiskelijoiden määrä Teollinen tuotanto Natura-alue Itä-Suomen profiili % koko maasta *Itä-Suomen rajojen yli tuodusta koko maan vuosittaisesta metsäteollisuuden raakapuuntarpeesta. Kuva 3. Itä-Suomen profiilitarkastelu. 12

13 4.2 VÄESTÖ JA SEN JAKAUTUMINEN Itä-Suomen asukasluku on ( ), mikä on 15,2 % on maan väestöstä, asukastiheyden ollessa 10,6 as./km 2. Väestön ikärakenne on Itä-Suomessa painottunut keski-ikäisiin ja keskimääräisesti suurin ikäluokkaa on vuotta (Kuva 4) 8,3 % -osuudella, kun koko Suomessa tämän ikäluokan osuus on 7,9 %. Väestön kokonaismuutos kaudella oli -2,2 %, kun koko Suomessa väestömäärä kasvoi 1,4 %:lla (Liite 7). Tilastokeskuksen ikärakennetilastot osoittavat väestön ikääntyvän (mikä on yleinen trendi niin Suomessa kuin Euroopassakin), mutta joka on tällä alueella muuta maata voimakkaampaa. Myös Itä-Suomi -ohjelma toi tätä voimakkaasti esille. Toisaalta on nähtävillä, että tulevaisuudessa eläköityvän ikäluokan korvaava sukupolvi osittain täyttää tämän aukon (Kuva 4). Tulevaisuudessa ikärakenteen vanhenemisella arvioidaan olevan suora vaikutus palvelutarpeiden muuttumiseen. Kokonaisväestö Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-savo Pohjois-karjala Kainuu Väestömäärä (hlöä) Ikäluokka (v.) Kuva 4. Väestömäärä ikäluokittain Itä-Suomessa vuonna Palkkien päällä on esitetty kokonaisväestömäärä ja viivoina maakuntien ikäluokittaiset osuudet (Tilastokeskus, 2006). Itä-Suomen väestömäärä on EU:n mittakaavassa alhainen ja väestö on painottunut pääasiassa maakuntien keskusalueille (Kuva 5), jotka toimivat vetovoimaisina kasvukeskusalueina ja yhteistyön solmukohtina sekä maakunnan sisälle, mutta myös maakunnan ulkopuolelle. Huomioitavaa on, että asutus keskittyy maakuntakeskuksien lisäksi päätieverkoston (VT 5 ja VT 6) ympärille. Itä- Suomen harvaan asuttu käytävä ulottuu luode kaakko suunnassa Itä-Suomen halki kattaen alueet Koitereen pohjoispuolelta edelleen Maanselän halki Oulujärven eteläpuolelle. Liitteessä 8 on esitetty Itämeren alueella sijaitsevien kaupunkien väestömääriä vuonna 2001 sekä väestönmuutos Nähdään, että Itä-Suomessa on väestömäärältään sekä kasvavia että väheneviä kaupunkeja. Liitteessä 9 on esitetty Itä-Suomen maakuntien ikä- ja sukupuolirakenteen jakautuminen vuonna 2005 verrattuna Suomen vastaaviin lukuihin. Nähdään, että työssäkäyvän ikäluokan osuus on Itä-Suomessa keskimäärin pienempi, kuin muualla maassa. Muutoin luvut näyttävät tukevan Suomen keskimääräisiä lukuja. 13

14 Kuva 5. Väestöntiheys 1 km ruudulla Itä-Suomessa sekä maakuntakeskuksien asukasmäärät (YKRaineisto vuodelta 2005). 14

15 Aluekehityksen ja keskittymisen päävirrassa yli 70 % Itä-Suomen alueesta on menettänyt väestöä tarkasteluajanjaksona Itä-Suomen nykyinen asukasluku on likipitäen sama kuin sata vuotta sitten. Tarkastellessa väestönmuutosta maakunnittain vuosien 1980 ja 2002 välillä (Kuva 6) havaitaan, että erot maakuntien välillä eivät ole dramaattisen suuria. Kainuussa on vähiten väestöltään väheneviä ruutuja, mutta vastaavasti eniten niitä, jotka ovat tyhjiä jo ennestään. Vastaavasti miltei kauttaaltaan asutussa Etelä-Savossa on suhteellisesti eniten alueita, joiden asukasluku on pienentynyt. Pohjois-Savossa on eniten ruutuja, joiden väestömäärä on kasvanut (Eskelinen ym. 2006). 90 % 80 % 70 % Osuus ruuduista 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Etelä-Savo Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Kainuu Etelä-Karjala Itä-Suomi Tyhjät ruudut Asukasluku kasvoi Ei muutosta Asukasluku vähentyi Kuva 6. Väestömuutos maakunnittain Itä-Suomessa : asukasluvultaan kasvavien, pienenevien, entisellään olevien ja tyhjien ruutujen (5 5 kilometriä) osuudet pinta-alasta vuosina (Eskelinen ym. 2006). Väestön alueellista keskittymistä havainnollistetaan kuvassa 7. Siinä esitetään (tiheimmin asutut) ruudut, joissa asui 70 prosenttia Itä-Suomen väestöstä aikajaksona Suunta on odotusten mukainen. Vuonna 1980 Itä-Suomen väestöstä 70 % asui 304 ruudussa, jotka kattoivat noin 7,3 prosenttia Itä-Suomen pinta-alasta. Vuonna 2002 näitä ruutuja oli enää 151 kappaletta ja niiden osuus pinta-alasta oli 3,6 prosenttia. Maakuntien väliset erot ovat väestön alueellisen keskittymisen osalta varsin suuria. Vuonna 2002 väestö oli selvimmin alueellisesti keskittynyt Kainuussa ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa myös vuoden 1980 jälkeen tapahtunut muutos on varsin pieni. Kainuun ohella väestön alueellinen keskittyminen on ollut erityisen nopeaa Etelä-Savossa, jossa 70 prosenttia maakunnan asukasluvusta sisältävän alueen osuus maakunnan pinta-alasta on supistunut miltei 7 prosenttiyksikköä eli alle puoleen vuoden 1980 tilanteeseen verrattuna. Itä-Suomen maakunnista Kainuun yhdyskuntarakenne on selkeimmin muuttumassa kohti mallia, jossa miltei asumaton metsäalue saartaa joitakin asutuskeskittymiä, joista selvästi tärkeimmät ovat Kajaanin ja Sotkamon seutu. 15

16 14 % %-osuus kokonaispinta-alasta 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Etelä-Savo Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Kainuu Etelä- Karjala Itä-Suomi Kuva 7. Itä-Suomen asutuksen keskittyminen vuosina % maakunnan asukasluvusta sisältävän alueen osuus maakunnan pinta-alasta (Eskelinen ym. 2006). Ulkomaalaisten osuus Itä-Suomessa näkyy varsinkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa venäläisten suurena määränä ja kaikkialla Itä-Suomessa maahanmuuttajien määränä (Taulukko 2). Ulkomaalaisten osuus Suomessa vuonna oli 2,1 prosenttia väestöstä, kun Itä-Suomessa vastaava luku oli 1,2 %. Lisäksi yliopistopaikkakunnilla vaihto-opiskelijoiden osuus on merkittävä; Joensuun yliopistossa opiskelevista on 6,5 % ulkomaalaisia. Vastaavat lukemat Kuopiossa ovat 2,3 % ja Lappeenrannassa 2,8 %. Taulukko 2. Ulkomaalaisten osuudet Itä-Suomen maakunnissa vuonna 2005 (Tilastokeskus, 2006). Maakunta Ulkomaalaisia % väestöstä Venäläiset % väestöstä Etelä-Karjala , ,3 Etelä-Savo , ,5 Pohjois-Savo , ,3 Pohjois-Karjala , ,8 Kainuu , ,5 Yhteensä , ,6 4.3 ELINKEINOALAT JA OSAAMISALUEET Työpaikat Väestökeskittymät ja työssäkäyntialueet (Kuvat 5 ja 8) noudattavat samoja suuntaviivoja, ts. siellä missä on väestöpotentiaalia ovat myös suurimmat työssäkäyntialueet. Myös nykyinen muuttoliike kohti keskuksia korostuu Itä-Suomessa. Tässä suhteessa maakuntakeskuksilla on tärkeä merkitys kunnille ja kuntarajat ylittävälle toiminnalle. Ne toimivatkin ylikunnallisina vetovoima-alueina sekä pyrkivät houkuttelemaan maakuntaan ulkopuolista yrittäjyyttä ja pääomaa. 16

17 Itä-Suomen osuus maan työpaikoista ja työllisestä työvoimasta on 13,7 %. Työttömyysaste on 15,9 %, kun se on koko maassa keskimäärin 11,8 %. Elinkeinorakenne on painottunut alkutuotantoon, sillä maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden osuus koko maan työllisestä työvoimasta on 25,6 %. Itä-Suomi onkin perinteisesti ollut vahva maa- ja metsätalousalue ja se on edelleen monin paikoin tärkein työllistäjä. Näiden osuus on 25,7 % koko maan maa- ja metsätalouden työpaikoista ja 7,8 % Itä-Suomen kaikkien toimialojen työpaikoista. Itä-Suomen metsät ovat monimuotoisia ja suurin osa puutavarasta saadaan omilta lähialueilta, mistä johtuen meillä on kansainvälisesti merkittävää metsäteollisuutta ja puuteknologiaosaamista. Itä-Suomessa on metsätalousmaata keskimäärin 8,8 ha/asukas ja puuta 913 m 3 /asukas (Etelä-Karjalan osuudessa on Kouvolan seutu mukana). Turpeen tuotannon ja kuljetusten välillinen työllisyysvaikutus Itä-Suomessa on 19,4 % koko Suomen osuudesta (Flyktman 2005). Taulukossa 3 on esitetty Itä-Suomen maakuntien maatilatilasto. Suhteellisesti eniten maatiloja on Pohjois-Savossa 7,1 % osuudella. Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt 56 % vuoden 1990 jälkeen, kun taas Itä-Suomessa maatalouden työvoimaan nähden tilojen väheneminen ei ole ollut niin nopeaa. Taulukko 3. Maatilojen lukumäärä Itä-Suomessa vuonna 2004 (Maataloustilastollinen vuosikirja, 2006). MAATILAT yhteensä % Suomesta pinta-ala (ha) % Suomesta Kainuu , ,5 Pohjois-Savo , ,2 Pohjois-Karjala , ,2 Etelä-Savo , ,0 Etelä-Karjala , ,4 Suomi Kuvaan 8 on laskettu työssäkäyntialueet Suomen Kuntaliiton (2005) määrittämille työssäkäyntikeskusalueille. Liitteessä 10 on lisäksi tarkemmin esitetty maakuntakeskuksien työssäkäyntialueet. Perinteisesti työssäkäyntialueet lasketaan kuntarajojen mukaan. Tässä työssäkäyntialueet on kuitenkin määritetty ruutuaineistoon perustuen käsittäen ne solut, josta käydään suoraan tai yhden kunnan kautta vähintään 10 % osuudella töissä taajaman keskusalueella. Työssäkäyntialueen rajaus on tehty sen mukaan miten laajasti 10 %:n työssäkäyntialue jakautuu keskustaajaman ympärille. Vaihettumisalueiksi on merkitty alueet (solut), josta käydään töissä kahdessa tai useammassa keskustaajamassa, mutta ei niin merkittävästi kuin selvästi toistensa päällä olevat työssäkäyntialueet. Kuvassa 8 esitettyjen työssäkäyntialueiden ulkopuolella asuu noin 10 % Itä-Suomen väestöstä. Nämä ovat ns. pieniä työmarkkina alueita, joissa pendelöinti tapahtuu pääsääntöisesti kunnanrajojen sisällä ja työssäkäyntikeskus on pieni. Esitettyjen työssäkäyntialueiden sisällä sijaitsevat merkittävimmät palveluiden tarjoajat, suurin väestömäärä ja tärkeimmät työpaikkakeskittymät (Saavutettavuuden mittarit, 2006). Nykyinen nopeampi liikkuminen liikenneyhteyksien parantumisen myötä lisää kuitenkin myös keskusten ulkopuolisten alueiden tärkeyttä. Tämä on nähtävissä jo nykyisin muun muassa työssäkäyntialueiden vaihettumisalueilla, jolloin keskusten ulkopuoliset alueet osittain limittyvät keskusalueiden joukkoon. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että syrjäisimmät alueet, jotka ovat todellisia väestökatoalueita, ovat tämän ulkopuolella. 17

18 Kuva 8. Itä-Suomen merkittävimmät työssäkäyntialueet (YKR-aineisto vuodelta 2000). Työssäkäyntialueet on laskettu Suomen kuntaliiton (2005) määrittämille työssäkäyntikeskusalueille. 18

19 4.3.2 Elinkeinot Itä-Suomessa on monipuolista yritysosaamista (Kuva 9) ja vahvoja yhteisiä elinkeinorakenteen tekijöitä on erityisesti raaka-aineperusteisilla tuotantoaloilla kuten metsä-, muovi-, metallisekä rakennuskivi- ja teollisuusmineraaliteollisuudessa (Liite 11) sekä turveteollisuudessa. Rakennuskiven ja teollisuusmineraalien hyödyntäminen on yhä kasvavassa määrin nousemassa tärkeäksi elinkeinorakenteiden tekijäksi Itä-Suomessa. Jo nykyisin Itä-Suomessa on useita rakennuskivilouhimoita sekä teollisuusmineraaliesiintymiä. Pääkön (2005) mukaan edellä mainitut sekä elintarvike, koulutus, hyvinvointi, ICT sekä matkailu vastaa 49 % itäisen Suomen arvonlisäyksestä ja 54 % työpaikoista. Hänen mukaan Itä-Suomen aluetalouden veturialoja ovat nimenomaan muovimetalli, elintarviketeollisuus sekä koko metsäklusteri. Kuva 9. Itä-Suomen suurimmat yritykset työpaikkojen määrällä mitattuna maaliskuussa 2007 (Tilastokeskus). 19

20 Puuntuotannossa Itä-Suomella on omat, kattavat raaka-ainevarastot. Näiden lisäksi puutavaraa tuodaan myös Venäjän lähialueilta (Taulukko 4). Itä-Suomen rajojen yli tuodaan 72,6 % koko Suomen puutavaramäärästä ja se vastaa noin 16,8 % koko maan vuosittaisesta metsäteollisuuden raakapuuntarpeesta (Metsätilastollinen vuosikirja, 2005). Venäjällä on useita potentiaalisia yritys yhteistyömahdollisuuksia Itä-Suomen kanssa (Liite 12). Täten tavaraliikenteen ja logistiikan kehittämisellä on tärkeä merkitys myös elinkeinorakenteiden kehittämisessä. Vaalimaan jälkeen Suomen tärkeimmät rajanylityspaikat sijaitsevat Itä-Suomessa, mikä edistää koko Suomen asemaa Venäjän kauppa-alueena. Suomen viisi tärkeintä vientimaata tällä hetkellä ovat Saksa, Ruotsi, Venäjä, Iso- Britannia ja Yhdysvallat (noin 45 % Suomen viennistä). Kolme suurinta tuontimaata ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Em. maat ovat merkittävimpiä kauppakumppaneita myös Itä-Suomelle. Taulukko 4. Itä-Suomen raja-asemilta maahan saapuvat puumäärät, 1000m 3 (Metsätilastollinen vuosikirja, 2005). Maantie Rautatie Vesitie Vartius 599 Inari 274 Niirala Parikkala 310 Imatra Saimaan kanava Nuijamaa 402 Vainikkala Itä-Suomen koulutusjärjestelmä Itä-Suomessa on laadukas ja kattava koulutusjärjestelmä (Kuva 10). Itä-Suomessa sijaitsee kolme tiedeyliopistoa, kaksi yliopistokeskusta ja 14 ammattikorkeakoulua. Joensuun yliopistossa on 6540 opiskelijaa, joista vaihto-oppilaita 500. Vastaavat luvut Kuopion yliopistolle ovat 6200 (140) ja Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle 500 (138). Näiden lisäksi pysyvää yliopistokoulutusta tarjotaan mm. opettajankoulutuksessa ja matkailualalla Kajaanissa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät monipuolista yhteistyötä keskenään muun muassa järjestämällä yhteisiä opintojaksoja ja tutkivat aktiivisesti muita yhteistyömuotoja. Näiden sekä muiden kehittämistoimenpiteiden myötä koulutuksen taso on Itä-Suomessa huippuluokkaa. Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset hyväksyivät syksyllä 2006 yliopistojen tiivistyvän yhteistyömallin osana yliopistojen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa. Yhteistyömallia alettiin kehittää, koska nähtiin tarpeelliseksi tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä vastamaan paremmin nähtävissä olevaa valtakunnallista kehitystä. Yhteistyön myötä vahvistetaan molempien yliopistojen profiilia kansainvälisesti korkeatasoisina yliopistoina ja entistä kilpailukykyisempinä osaamiskeskittyminä (Kuva 10). Opetusministeriöllä oli vuonna 2004 tavoitteena koota varsinaisten yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa yliopistotoimintaa muutamaan monipuoliseen yliopistokeskukseen, joissa on usean yliopiston toimintaa. Kajaani on yksi kuudesta vuonna 2004 aloittaneesta yliopistokeskuksesta, jonka erityisenä tehtävänä on tukea Kainuun ja Ylä-Savon elinkeino- ja aluekehitystä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä. Ko. yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoimana. Itä-Suomen koulutusorganisaatiot panostavat myös virtuaaliopetukseen ja esimerkiksi lukioiden ja ammattikorkeakoulujen verkkokurssien tuottamisessa on myös suuralueen kattavaa hankeyhteistyötä. Lisäksi Etelä-Karjalassa aloittaa uusi metsäteollisuuspainotteinen lukio, jossa metsäteollisuus ja yliopisto ovat mukana. Se kouluttaa lukiolaiset 2. luokalta metsäteollisuuteen (tiettyjä kurs- 20

21 seja) ja teollisuus takaa oppilaille harjoittelupaikan. Ko. koulutusohjelmaan kuuluu myös yliopistoopintoja. Koulutuksen, tutkimuksen ja t&k-toiminnan muodostamia tunnustettuja osaamiskeskittymiä alueella on mm. hyvinvointi-, matkailu-, elintarvike- ja korkean teknologian aloilla. Osaamiskeskittymien syntymistä on tuettu teknologiakeskusten, tiedepuistojen ja kehitysyhtiöiden toiminnalla, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmilla sekä rakentamalla ns. innovatiivisia toimintaympäristöjä yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden käyttöön. Osaamiskeskittymiin on sijoittunut globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten tutkimus- ja kehitysyksiköitä. Itä-Suomi on myös vahvaa puurakentamisen osaamisaluetta. Kuvassa 10 on esitetty tärkeimpiä Itä-Suomen osaamisaloja sekä koulutuksen että muun erityisosaamisen osalta. Itä-Suomen yliopistoilla on vahva rooli Venäjän yliopistojen kanssa toteutettavassa yhteistyössä Cross-border University-hankkeessa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan kaksoistutkintoja tuottavia yhteisiä koulutusohjelmia. Itäsuomalaista erikoisosaamista on siirretty Lappeenrannan, Joensuun ja Imatran kaupunkien yhteistyönä Venäjälle perustamalla suomalais-venäläinen Itä- Suomi-koulu. Näiden ohella Itä-Suomessa on monipuolista Pohjoisen ulottuvuuden tutkimusta, Venäjän raja-aluetutkimusta sekä merkittävää tutkimusyhteistyötä metsäsektorin eri aloilla. Kajaanin yliopistokeskus vastaa osaltaan Oulun yliopiston Venäjä-osaamisen kehittämisestä ja Kuhmossa toimii Ympäristöhallinnon alainen Ystävyydenpuiston tutkimuskeskus Osaamiskeskusohjelma alueiden kehittäjänä Vilhulan ym. (2006) mukaan osaamiskeskusohjelman tavoitteena on luoda paremmat edellytykset tutkimus- ja yritystoiminnan kohtaamiselle ja innovaatioiden synnylle. Osaamiskeskusohjelman tehtävänä on suunnata paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen sekä turvata kansainvälinen kilpailukyky ja osaamisen säilyminen kotimaassa. Näin ollen osaamiskeskusohjelmaan valittujen osaamisalojen tulisi edustaa vähintään kansallista huippuosaamista. Nykyisin ko. ohjelmaan kuuluu 21 osaamiskeskusta, joista Itä-Suomessa sijaitsee Kajaani, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna ja Lappeenranta, joissa on yksi tai useampia osaamisaloja. Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) nimesi osaamiskeskusohjelman ( ) osaamisklusterien koordinaatiovastuutahot osaamiskeskustoimintaa toteuttaviksi organisaatioiksi. Ne jakautuvat Itä-Suomen osalta seuraavasti: Forest Industry Future (koordinaattorina Lappeenranta Innovation Oy) Joensuu: metsäteollisuuden koneteknologia ja tuotteistava puurakentaminen Kajaani: mittaustekniikka Mikkeli: ohutkalvopinnoitus ja puun modifiointi Varkaus (mukana Joensuun kautta) Hyvinvointiklusteri (Kuopio, Teknologiakeskus Teknia Oy) Kuopio: osaamisalana terveystekniikka, laitteet ja välineet HealthBio-Terveyden bioklusteri Kuopio Elintarvikekehityksen klusteri Kuopio: elintarvikkeiden terveellisyys Tulevaisuuden energiateknologiat Joensuu Liitännäisjäsenenä Varkaus Matkailu ja elämystuotanto Savonlinna (verkottuneena koko Itä-Suomeen): matkailun innovaatiopalvelut ja tutkimus Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit Mikkeli Joensuu 21

22 Meriklusteri Lappeenranta Älykkäät koneet Lappeenranta Asumisen osaamisklusteri Joensuu Ympäristöteknologiaklusteri Kuopio Kuva 10. Itä-Suomelle vahvat osaamisalueet vuonna

23 4.3.5 Matkailu Itä-Suomi tarjoaa monipuolista matkailuosaamista. Kansainvälisesti kiinnostavia matkailukeskuksia ovat esimerkiksi Tahko, Koli, Vuokatti, Imatran kylpylä ja Imatrankoski, joiden kehittäminen lisää Itä-Suomen tunnettavuutta ja kenties tulevaisuudessa lisää laajempaakin matkailullista kiinnostavuutta. Vuonna 2004 kävijämäärien mukaan Suomen 30. suurimman matkailukohteen joukosta löytyy kolme itäsuomalaista kohdetta: Bomban talo, Nurmes ( ), Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio ( ) ja Katinkulta, Sotkamo ( ) (Matkailun edistämiskeskus, 2006). Matkailukeskuksissa kehitetään monipuolisia ja ympärivuotisia matkailuyritysten keskittymiä, joilla on myös monipuolinen oheisohjelmatarjonta. Itä-Suomi on rakentumassa kansainvälisessä matkailussa omaleimaiseksi alueeksi Lakeland-brandin avulla. Lakeland-imagon kohottaminen: Saimaa- Pielinen maailmanperintökohteeksi on yksi Itä-Suomi-ohjelman ylimaakunnallisista makrohankkeista (M6) ja se hakee parhaillaan pysyvämpää ja tiiviimpää organisaatiomuotoa. Lakelandyhteistyön keskeinen tavoite on matkailun kansainvälisen markkinoinnin toteuttaminen ja alueen matkailun kansainvälistäminen. Itä-Suomessa on vahvoja kansainvälisesti tunnettuja kulttuurifestivaaleja sekä runsaasti pienempiä tapahtumia. Näiden yhteistyöllä on rakennettavissa Itä-Suomeen kasvava ja kansainvälistyvä kulttuurimatkailu, joka tietyin osin voi myös profiloitua idän ja lännen kulttuurien kohtaamisen teemaan (mm. Itä-Suomi-ohjelman East Side Story-hanke). Kansainvälistyvä toimintaympäristö näkyy Itä-Suomen matkailussa monin tavoin. Erityisesti Venäjän suunnalta saapuvat turistit nähdään tärkeänä tekijänä, ja se ilmenee lomakohteissa merkittävinä investointeina. Lisäksi Savonlinnan matkailualan tietokeskus lisää omalta osaltaan matkailualan tunnettavuutta Itä-Suomessa. Kuvassa 11 on esitetty maakunnittaisia matkailijoiden yöpymismääriä vuodelta Vuodepaikkojen määrällä mitattuna merkittävimmät kohteet Itä- Suomessa ovat: Tahko (7 000 vuodepaikkaa), Sotkamo Vuokatti (5 000), Ukkohalla Paljakka (2 200) ja Koli (1 500). Ulkomaalaisten matkailijoiden osalta venäläisten yöpymiset olivat vuonna 2005 Imatralla Helsingin jälkeen suurimmat Suomessa. Itä-Suomen tärkeimmät matkailukeskukset sekä tapahtumat ja nähtävyydet on esitetty kuvassa 12. Näillä perusteluilla voidaan todeta, että Itä- Suomessa on jo tällä hetkellä hyvät edellytykset olla matkailullisesti erittäin vetovoimaista aluetta. Kuva 11. Matkailijoiden yöpymismääriä vuodelta 2006 (www.mek.fi). 23

ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEEN SUUNTAVIIVAT

ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEEN SUUNTAVIIVAT LUONNOS 11.9.2006 ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEEN SUUNTAVIIVAT Kuva: Itä-Suomi Pohjois-Euroopassa (lähde: http://www.esri-finland.com/fi/, Genimap). ITÄ-SUOMEN MAAKUNTIEN LIITOT Sisältö: 1. JOHDANTO...3 2. ITÄ-SUOMI

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä

Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Suomen aluerakenteen muutokset kansainvälisessä ja kansallisessa perspektiivissä Sosiaalialan osaamiskeskuspäivät Pyhätunturi 27.8.2009 Heikki Eskelinen Joensuun yliopisto, Karjalan tutkimuslaitos 1. Johdanto

Lisätiedot

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen

ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi. Jussi Huttunen ITÄ-SUOMI ALLI -aluefoorumi Jussi Huttunen 20.11.2013 2013 MIHIN SUUNTAAN JA MITEN SUOMEN ALUERAKENNETTA JA LIIKENNEJÄRJESTELMÄÄ TULISI KEHITTÄÄ laatia Suomen uusi kehityskuva? o Kun edellinen kysymys

Lisätiedot

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto

Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen Etelä-Savon maakuntaliitto Itä-Suomen tila ja mitä on tehtävä? Itä-Suomen huippukokous 30.8. 31.8.2010 Kuopio Matti Viialainen n maakuntaliitto Tosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku - J. K. Paasikivi - SISÄLTÖ Itä-Suomen

Lisätiedot

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta

Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Tutkimukseen perustuva OSKE-toiminta Metsätalouden edistämisorganisaatioiden kehittämishanke Tutkimustiedon siirto -työryhmä 10.9.2009 Uusiutuva metsäteollisuus -klusteriohjelma 2007-2013 Teija Meuronen

Lisätiedot

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA

ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA ALUENÄKÖKULMA SATAKUNNAN ASEMAAN JA OSAAMISPERUSTAAN 2000-LUVULLA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 14.10.2014 Ei riitä, että osaa nousta hevosen selkään, on osattava myös pudota - Argentiinalainen

Lisätiedot

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014

Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Alueelliset kehitysnäkymät Pohjois-Karjalassa Syksyllä 2014 Strategiapäällikkö Pekka Myllynen AVIn auditorio, Joensuu Pohjois-Karjalan ELY-keskus 18.9.2014 Pohjois-Karjalan vahvuudet ja tulevaisuuden haasteet

Lisätiedot

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi

Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050. Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Suomen aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Kehityskuvanäkökulmat - Teknologian, luonnonvarojen ja palvelujen Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuvan tavoitteet Väestö,

Lisätiedot

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet

Vaasan seudun viestinnän tavoitteet Vaasan seudun viestinnän tavoitteet 202020 Vakioidaan Vaasan seudun imago Suomen seutujen kuuden kärkeen Luodaan kansallisesti vahva kuva Vaasan seudusta erityisesti tekniikan alan osaajien työllistäjänä.

Lisätiedot

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014

RDSP-projektin. karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 RDSP-projektin karttojen ja analyysien koostaminen 26.5.2014 Alkusanat Tehtävänä oli koota Etelä-Karjalan, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan liittojen aluerakenteen ja aluesuunnittelun kehittämistavoitteet

Lisätiedot

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla

Venäjän rajamailla. Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla Venäjän rajamailla Venäläisten vaikutus kauppaan, matkailuun ja investointeihin Suomessa ja Saimaan seudulla 1 2 Venäläisyhtiöiden tytäryhtiöt Suomessa yhtiöiden lkm henkilöstö Liikevaihto (milj. ) 2004

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi

Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Uusiutumiskykyinen ja mahdollistava Suomi Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Luonnos 9.1.2015 Suuntaviivat (tavoitteet) aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehittämiselle Uudistuvan

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017

Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014 2017 Alustavia painotuksia Kaik lutviutuup! Etelä-Karjalan liitto Maakuntavaltuusto- ja MYR-seminaari 23.1.2014 Etelä Karjalan toimintaympäristön kehitystekijöitä Vahva

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA

KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA KAUPUNKIEN JA KAUPUNKISEUTUJEN MERKITYS ITSEHALLINTOALUEITA MUODOSTETTAESSA 13.01.2016 VALTIOTIETEEN TOHTORI TIMO ARO @timoaro Sisältö 1.Tilannekuva kaupunkien ja kaupunkiseutujen kansallisesta merkityksestä

Lisätiedot

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008

ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO. Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 ALUEKESKUSOHJELMAN KULTTUURIVERKOSTO Lappeenranta-Imatran kaupunkiseutu; Työpaja 14.3.2008 Aluekeskusohjelman toteutus Aluekeskusohjelman kansallisesta koordinoinnista vastaa työ- ja elinkeinoministeriöministeriö

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2014 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi marraskuussa

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun

Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Metsäklusteri muutosten kourissa - uusilla tuotteilla uuteen kasvuun Merenkulun ja tekniikan koulutuksen 250-vuotisjuhlaseminaari Kymenlaakson ammattikorkeakoulu 16.10.2008 Teija Meuronen Suomen metsäteollisuuden

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke

Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Ympäristöklusteri, PKS:n osaamiskeskusohjelma ja sen ympäristömonitoroinnin kärkihanke Monitorointialustan kautta viennin kasvattamiseen i Tilannekatsaus 29.1.2007 Green Net Finland ry - Ympäristöalan

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon

Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon Kasikäytävä kansantalouden tukipilari Turusta Tornioon 2 Kasikäytävä on Suomen kansatalouden tukipilari. Se yhdistää kaikki liikenne- ja kuljetuspalvelut sekä kuljetusmuodot. Toimintaympäristö on vahva

Lisätiedot

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku

Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku Vipuvoimaa EU:lta hanketietoisku RR-hakuinfo 14.4.2010 Muotoiluakatemia Kuopio Itä-Suomen kehittämisstrategia Visio Vaikuttavuus-/ makrotavoitteet Ohjelmatavoitteet Kehittämisstrategian ydin Toimintalinjat

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008

EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 EAKR ohjelman mahdollisuudet ja ohjelmien yhteensovittaminen Ohjelmapäällikkö Sami Laakkonen Lapin liitto 20.11.2008 Rovaniemi paisuu, muu Lappi tyhjenee Yle Lapin Radio 20.11.2008 Lapin väkiluku pienenee

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus

ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA. Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen ohjelmallisen kehittämisen kokonaisuus ITÄ-SUOMEN KEHITTÄMISSTRATEGIA Itä-Suomen kilpailukyky- ja työllisyystavoitteen strategia (EAKR, ESR) Itä-Suomen kilpailukyky-

Lisätiedot

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012

Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta. Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Ajankohtaista EAKR-ohjelmasta Eira Varis aluekehityspäällikkö Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 1.3.2012 Itä-Suomen EAKR-ohjelman painopisteet PK:n strategian ja POKATin sisältö EAKR-ohjelman toteuttaminen

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia

Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia Aluerakenteen ja liikenteen kehitys: Pohjois-Suomen näkökulmia 15.11.2013 Jussi Rämet Suunnittelujohtaja Pohjois-Pohjanmaan liitto Esityksen sisällöt ja näkökulmat Sisällöt: aluerakenteella tarkoitetaan

Lisätiedot

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR

Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite. Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR Alueellinen kilpailukyky ja työllisyys tavoite Pohjois-Suomen toimenpideohjelma 2007-2013 EAKR 15.2.2007 Terttu Väänänen Pohjois-Suomen ohjelma- -alue Asukasluku: 634 472 as. Pinta-ala: 133 580 km2 Maakunnat:

Lisätiedot

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva

Vihdin kunta. Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihdin kunta Kunnanjohtaja Kimmo Jarva Vihti lyhyesti 27 628 asukasta (Tilastokeskus 12/2008) kasvua 588 asukasta kasvuvauhti ollut n. 2,2 % vuodessa tietoinen nopea 2-2,5% kasvun strategia n. 43% asukkaista

Lisätiedot

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat

Tulossuunnittelu 2016-2019 Kaakkois-Suomen ELY-keskus. Strategiset valinnat Kaakkois-Suomen ELY-keskus Strategiset valinnat Tulossopimusesityksen pitkän aikavälin strategiset tavoitteet Rajallinen määrä asioita Linjassa hallitusohjelman ja sen kärkihankkeiden kanssa Linjassa maakuntaohjelmien

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto

MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ. 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto MAAKUNNAN KEHITTÄMISEN KÄRJET 2014+ HANKESUUNNITTELUN VÄLINEENÄ 14.5.2013 Juha Hertsi Päijät-Hämeen liitto 1 Sisältö 1) Näkökulmia maakunnan heikkoudet, uhat, vahvuudet ja mahdollisuudet 2) Haluttu muutos

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus

Petri Keränen. Pohjois-Savon ELY-keskus Petri Keränen Pohjois-Savon ELY-keskus 30.10.2014 KESTÄVÄ KEHITYS KANNATTAVA JA KEHITTYVÄ YRITYSTOIMINTA TOIMIVA ALUERAKENNE ELYjen palvelut Yrityksille ja yhteisöille Osaava työvoima Maatalouden tuki

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Suunnitteluvaiheet ja aikataulu 2011-2012 ALOITUSVAIHE Käynnistäminen (MKV), Ohjelmointi, OAS (MKH) GIS-pohjainen palautesovellus (INSPIRE) Selvitykset, Maankäyttövaihtoehdot Viranomaisneuvottelu

Lisätiedot

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011

Itä ja Pohjois Suomi ohjelma. Jouni Backman 28.11.2011 Itä ja Pohjois Suomi ohjelma Jouni Backman 28.11.2011 Itä- ja Pohjois-Suomi -ohjelma Työryhmän tehtävänä on valmistella hallitusohjelman mukainen kehittämisohjelma Itä- ja Pohjois-Suomelle. Pitkät etäisyydet

Lisätiedot

Metropoli Oulun horisontista

Metropoli Oulun horisontista Metropoli Oulun horisontista Helsinki Etelä-Suomessa > maailman metropolien verkosto Oulu Pohjois-Suomessa > Pohjoisen Euroopan metropoli Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Oulu Pohjoisen omat jutut: Pohjoinen

Lisätiedot

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori

Viitostie ry. Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Vahva Viitosväylä Kehityksen moottori Yhteinen päämäärä Viitosväylä Itä-Suomen elinkeinoelämän ja kaupunkiseutujen kehityksen moottori Kehittyvä elinkeinoelämä Liikenneyhteyksien kehittäminen on yritysjohtajien

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys

Kuva: Anniina Korpi. Osaamiskehitys Kuva: Anniina Korpi Osaamiskehitys Osaamiskehityksen keskeiset nostot Porin seudun korkea-asteen tutkinnon suorittaneiden osuus (36,4 %) väestöstä oli suurista ja keskisuurista kaupunkiseuduista alhaisin.

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa

Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa Innovaatioista kannattavaa liiketoimintaa 2 Osaamiskeskusohjelma (OSKE) luo edellytyksiä uutta luovalle, liiketaloudellisesti kannattavalle yhteistyölle, jossa korkeatasoinen tutkimus yhdistyy teknologia-,

Lisätiedot

Parasta kasvua vuosille 2016-2019

Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Parasta kasvua vuosille 2016-2019 Vuonna 2012 valmistui Joensuun seudun kasvustrategia. Maailman muuttuessa kasvustrategiankin on muututtava vastaamaan nykypäivää ja tulevaisuutta. Kasvustrategian tarkennus

Lisätiedot

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.

SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala. Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest. SEINÄJOEN SEUDUN OSAAMISKESKUS Elintarvikekehityksen osaamisala Ohjelmapäällikkö Salme Haapala Foodwest Oy salme.haapala@foodwest.fi 040-585 1772 JOHDANTO Etelä-Pohjanmaalla asuu 4 % Suomen väestöstä Alueella

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous

Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Mahdollisuuksia eriytymisen torjuntaan: Biotalous Biotalous on uusiutuvien luonnonvarojen kestävää hoitoa sekä käyttöä ja niistä valmistettujen tuotteiden ja palveluiden tuotantoa sekä biologisten ja teknisten

Lisätiedot

Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea

Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja TIIVISTELMÄ Itä-Suomen maakuntien liitot Interreg IIIB Northern Periphery Programme Project part-financed by the European

Lisätiedot

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella?

OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA. myös uudella ohjelmakaudella? OSAAMISTA JA UUSIA MAHDOLLISUUKSIA myös uudella ohjelmakaudella? Etelä-Suomen työllisyys llisyys- ja kilpailukyky tavoite Etelä-Suomen EAKR - toimenpideohjelma 2007 2013 EK 5.3.2007 Ohjelman määrälliset

Lisätiedot

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme

Saimaan maakunta. I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme Etelä-Savo Saimaan maakunta I Meidän maakuntamme II Meidän tulevaisuutemme III Meidän suunnitelmamme I Meidän n maakuntamme Järvi-Suomen sydämessä Ainutlaatuinen Saimaa, Suomen suurin sisävesistö. 300

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma

EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma EU:n metsästrategia - metsäteollisuuden näkökulma Robinwood Plus Workshop, Metsäteollisuus ry 2 EU:n metsät osana globaalia metsätaloutta Metsien peittävyys n. 4 miljardia ha = 30 % maapallon maapinta-alasta

Lisätiedot

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ

YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ YHDISTYMISSELVITYS TUUSNIEMI KUOPIO TOIMINTAYMPÄRISTÖ 1 Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristökuvaus Toimintaympäristön muutoshaasteet Tuusniemen kunnan ja Kuopion kaupungin toimintaympäristön

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto

Maakuntaohjelman tilannekatsaus. Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntaohjelman tilannekatsaus Maakuntavaltuusto 29.11.2010 Riitta Koskinen, Etelä-Savon maakuntaliitto MAAKUNNAN SUUNNITTELUN KOKONAISUUS UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO -STRATEGIA Budj. rahoitus MAAKUNTAOHJELMA

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Suomen logistinen kilpailukyky

Suomen logistinen kilpailukyky 1 Suomen logistinen kilpailukyky -Liikennepoliittisen selonteon selvitysmiesryhmä* ja Logistiikkaselvitys 2012 Väylät & Liikenne 2012 Erikoistutkija Tomi Solakivi 30.8.2012 *Jyrki Paavola (pj.), Antti

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset

EK:n Kuntaranking 2015. Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking 2 Keskeiset tulokset EK:n Kuntaranking Mittaa seutukunnan vetovoimaisuutta yrittäjien ja yritysten näkökulmasta Hyödyntää kahta aineistoa: 1) Tilastotieto Kuntatalouden lähtökohdat ja

Lisätiedot

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3)

Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) Tilastotietoja suuralue- ja maakuntajaolla (NUTS2 ja NUTS3) 18.12.2012 Maakunnat (NUTS3) 1.1.2012 Yhteensä 18 (+1) maakuntaa 01 Uusimaa 02 Varsinais-Suomi 04 Satakunta 05 Kanta-Häme 06 Pirkanmaa 07 Päijät-Häme

Lisätiedot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot

Botniastrategia. Arvostettu aikuiskoulutus. Korkea teknologia. Nuorekas. Vahva pedagoginen osaaminen. Mikro- ja pk-yrittäjyys. Tutkimus ja innovaatiot 2015 Botniastrategia Kansainvälinen Nuorekas Vahva pedagoginen osaaminen Korkea teknologia Toiminnallinen yhteistyö Mikro- ja pk-yrittäjyys Vaikuttavuus Arvostettu aikuiskoulutus Tutkimus ja innovaatiot

Lisätiedot

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset

Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Maakunnallisen aluemielikuvakartoituksen tulokset Brändiseminaari 7.11.2012 Hotelli Savonia, Kuopio Mielikuvatutkimus, vaihe 1 Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Tavoitteena oli selvittää sekä

Lisätiedot

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen

Matkailu ja lentoliikenne. Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen Matkailu ja lentoliikenne Aviation day 20.10.2015 Wille Markkanen AIHEET - rajausta - Kuopio-Tahko alueen tilanne - ajatuksia, vastausten alkuja RAJAUSTA Matkailu, kuten myös lentomatkailu, jakaantuu karkeasti

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO

10 Kymenlaakso. 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti KYMENLAAKSO Kulttuuria kartalla 10 Kymenlaakso 10.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 10.1. KYMENLAAKSO Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: - kpl Maaseutumaiset: 4 kpl Kymenlaakson

Lisätiedot

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ

METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ METSÄSEKTORI TUOTTAA JA TYÖLLISTÄÄ Tämä kalvoesitys pohjautuu Pellervon taloustutkimuksen (PTT) Metsäsektorin merkitys aluetalouksissa tutkimukseen Esitys on päivitetty versio vuonna 27 ilmestyneestä kalvosarjasta

Lisätiedot

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä

Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Ajatuksia pohjoisesta kasvuvyöhykkeestä Helsingin kilpailukyky Helsinki is placed second overall in the Top 25 European cities of fdi s European City of the Future 2014/15 rankings. Helsinki on maailman

Lisätiedot

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx

Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa.docx 1(5) Kulttuuristen alojen rooli keskisuurissa kaupungeissa Keskisuurilla kaupungeilla tarkoitetaan muistiossa kahta asiaa: niiden väkilukua sekä niiden epävirallista asemaa maakunnan keskuksena. Poikkeus

Lisätiedot

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN

BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN BOTNIAN KÄYTÄVÄ YHTEYS POHJOISEEN Euroopan tulevaisuuden kilpailukyvyn ydintekijä on TEN-T liikenneverkkoon perustuva saavutettavuus. Botnian käytävä on osa TEN-T ydinverkkoa kulkee pohjois-etelä-suuntaisesti

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET

SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET SUOMALAISEN YHTEISKUNNAN MUUTOKSET Suomen sisäisen muuttoliikkeen vaikutus turvallisuusviranomaisten palveluiden kysyntään Valtiotieteen tohtori, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.11.2014 Sisäisen turvallisuuden

Lisätiedot

Kehittyvä Ääneseutu 2020

Kehittyvä Ääneseutu 2020 Kehittyvä Ääneseutu 2020 1 Ääneseutu 2020 Äänekoski on elinvoimainen, monipuolisen elinkeino- ja palvelutoiminnan sekä kasvava asumisen keskus. Äänekoski on Jyväskylän kaupunkiseudun palvelu- ja tuotannollisen

Lisätiedot

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi

Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Työryhmän esitys Suomen maaliikenteen runkoväyliksi Taustaa LVM:n työryhmän raportti 38/2003 Valtakunnallisesti merkittävät liikenneverkot ja terminaalit. Lausuntokierros. 20.2.200 työryhmä määrittämään

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040

12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 12.12.2013 RAKENNEMALLI 2040 1 Maakuntavaltuustokauden alussa laaditaan maakuntasuunnitelma ja maakuntaohjelma Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu on

Lisätiedot

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa

Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Metsässä puhaltavat uudet tuulet -seminaari Mikaeli, Mikkeli 11.9.2012 Metsäala nyt ja tulevaisuudessa Lauri Hetemäki Euroopan metsäinstituutti & Itä-Suomen yliopisto Esityksen sisältö 1. Metsäsektorin

Lisätiedot

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta

Vantaan matkailun kuulumisia. Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Vantaan matkailun kuulumisia Matkailun rahoitus-yritystilaisuus Vantaalla Suomen Ilmailumuseo 3.12.2013 elinkeinojohtaja José Valanta Kohti elinvoimapolitiikkaa Terveen kaupungin keskeinen tavoite ja menestyksen

Lisätiedot

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto

seminaari TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Alueosasto Pohjoinen kasvukäytävä TEM:n rooli ja mahdollisuudet Pohjoisella kasvukäytävällä Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä kä ällä seminaari Veijo KAVONIUS Aluekehitysjohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020

EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 30.11.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 17.1.2013

Lisätiedot

Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen

Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015. Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Kilpailukyky syntyy maakunnissa Aluekehittämisen ajankohtaispäivät 23-24.11.2015 Maakuntajohtaja Pentti Mäkinen Mistä maakuntien elinvoima syntyy Ulkoiset vahvuudet Elinkeinorakenne, väestörakenne, saavutettavuus,

Lisätiedot

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012

KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 KAUPUNKISEUTUJEN VÄLISET EROT YRITYSDYNAMIIKASSA VUOSINA 2008-2012 Valtiotieteen tohtori Timo Aro Helmikuu 2015 Mitä on yritysdynamiikka? Yritysdynamiikka on yksi alueen kilpailukykyyn tai ulkoiseen elinvoimaan

Lisätiedot

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset

VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY. Metsäteollisuuden EU-linjaukset VAIN KILPAILU- KYKYINEN EUROOPPA MENESTYY Metsäteollisuuden EU-linjaukset 1 EUROOPAN UNIONI on Suomelle tärkeä. EU-jäsenyyden myötä avautuneet sisämarkkinat antavat viennistä elävälle Suomelle ja suomalaisille

Lisätiedot

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa

Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa Pasi Metsäpuro Työmatkapyöräilyn potentiaalin arviointi Oulussa PYKÄLÄ II -tutkimusprojekin osaraportti Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne Tampere Pyöräilyn potentiaali vs.

Lisätiedot

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki

Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista. Savonlinnan kaupunki Sote-tuotantoalue analyysi vaihtoehdoista Savonlinnan kaupunki Toiminnallis-taloudellinen analyysi Savonlinnan keskussairaalassa on noin 650 työpaikkaa. jo 400 työpaikan väheneminen merkitsisi yhteensä

Lisätiedot

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta

Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Maahanmuuttaja harvaan asutun maaseudun kehittymisen näkökulmasta Tytti Määttä Vaalan kunnanjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmän puheenjohtaja Harvaan asutun maaseudun teemaryhmä Harvaan asutun

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot