KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA"

Transkriptio

1 Itä-Suomen aluerakenne KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ JA OSAAVAA ITÄ-SUOMEA Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja Itä-Suomen maakuntien liitot Interreg IIIB Northern Periphery Programme Project part-financed by the European Union

2 Sisältö: 1. JOHDANTO TAVOITE JA TYÖN MERKITYS AINEISTON KUVAUS TYÖPROSESSI ITÄ-SUOMI -OHJELMA JA SEN MERKITYS ALUERAKENTEELLE ITÄ-SUOMI -OHJELMAN KESKEISET PAINOTUKSET ALUERAKENNETYÖN KYTKEYTYMINEN ITÄ-SUOMI -OHJELMAAN ITÄ-SUOMI IDÄN JA LÄNNEN RAJALLA ITÄ-SUOMI EUROOPASSA ITÄ-SUOMI ITÄMEREN VAIKUTUSPIIRISSÄ ITÄ-SUOMEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSLINJAT ITÄ-SUOMEN ERITYISPIIRTEET PROFIILITARKASTELU ITÄ-SUOMI VERRATTUNA MUUHUN SUOMEEN VÄESTÖ JA SEN JAKAUTUMINEN ELINKEINOALAT JA OSAAMISALUEET Työpaikat Elinkeinot Itä-Suomen koulutusjärjestelmä Osaamiskeskusohjelma alueiden kehittäjänä Matkailu RAKENNETTU YMPÄRISTÖ LIIKENNEVERKOSTO Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne Vesiliikenne Tietoliikenne LUONTO JA KULTTUURI Luonto- ja kulttuuriympäristön yleispiirteet Itä-Suomi - Järvi-Suomi Raja-alue luonto- ja kulttuuriraja ALUERAKENTEEN KEHITYKSEN SUUNTAVIIVOJA ERIKOISTUVAT KESKUKSET HARVAN ALUERAKENTEEN VETUREINA Tavoitteet Haasteet ja mahdollisuudet Tilastoennusteet ELINKEINORAKENTEET - MAHDOLLISUUKSIEN POLUT, TOIMIALOJEN RISKIT Tavoitteet Elinkeinoelämän potentiaali ja toteuttaminen Kansainvälinen Itä-Suomi Haasteet ja mahdollisuudet ITÄ-SUOMEN LIIKENNEJÄRJESTELMÄ Tieliikenne Rautatieliikenne Lentoliikenne

3 5.3.4 Vesiliikenne Tietoliikenne Liikennevision tulevaisuuden haasteita LUONNON- JA KULTTUURIYMPÄRISTÖN KEHITYSNÄKYMÄT Tavoitteet Luonnon ja kulttuurin vahvuudet Toteuttaminen Haasteet KOHTI KILPAILUKYKYISTÄ ALUERAKENNETTA VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET MONIKESKUKSISUUS ALUERAKENTEEN TAVOITTEELLINEN KEHITTÄMINEN TULEVAISUUDEN SUUNTAVIIVOJA ITÄ-SUOMEN ALUERAKENTEELLE Erikoistuvat keskukset Liikenneyhteydet Elinkeinorakenteet Luonto ja kulttuuri JOHTOPÄÄTÖKSET Jatkuva oppimisprosessi Mitä opimme JATKOTOIMENPITEET...59 Lähteet Liitteet Pohjakartta Maanmittauslaitos, lupa nro PKAR/008/07 3

4 1. JOHDANTO 1.1 TAVOITE JA TYÖN MERKITYS Tässä itäsuomalaisessa tarkastelussa pyritään hahmottamaan Itä-Suomen aluerakenteen puitteita vuoteen 2030 esittämällä näkemys aluerakenteeseen vaikuttavista keskeisistä tekijöistä, haasteista, tavoitteista ja yhteisistä ylimaakunnallisista kehittämistoimenpiteistä. Tarkastelussa on hyödynnetty tuoreimpia aluerakennekehityksen tilastoaineistoja ja mm. Joensuun yliopiston aluerakenneselvityksiä (ESPON) sekä kaikkien mukana olevien maakuntien (Kainuu, Pohjois-Savo, Pohjois- Karjala, Etelä-Savo ja Etelä-Karjala) maakunnallisia suunnitelmia, jotka on edelleen muokattu koko Itä-Suomi tasolle sopiviksi. Nyt käsillä oleva asiakirja on ensimmäisen itäsuomalaisen aluerakennetarkasteluprosessin tähänastisen työn kuvaus ja se perustuu työn valmistelun yhteydessä tehtyyn tilannearvioon. Työn kuluessa työn jatkuvuus ja merkitys myös oppimisprosessina ovat korostuneet. Raporttia ei tulisi tarkastella lopullisena edunvalvonta-asiakirjana eikä kaavana vaan nimenomaan otteena jatkuvasta prosessista ja se toimii perustietopohjana itäsuomalaisen aluerakenneyhteistyön ja edunvalvonnan jatkamiselle. Raporttia voidaan hyödyntää myös Itä-Suomen maakuntien, seutujen ja kuntien omassa aluesuunnittelussa. Tähänastisessa työssä ei ole ollut mahdollisuutta tehdä varsinaista tulevaisuuden skenaariotarkastelua eikä tarkastella vaihtoehtoisia aluerakenteen kehityspolkuja Itä-Suomi tasolla. Sen sijaan esitetyt tulevaisuuden suuntaviivat perustuvat olemassa oleviin maakunnallisiin suunnitelmiin. Jatkossa esimerkiksi keskusverkon vyöhykkeisen aluerakennemallin rinnalla myös pistemäinen aluerakennemalli vaatii enemmän huomiota. Maakuntien yhteistyön tärkeyttä ja koko Itä-Suomen valtakunnallista roolia ja kehittämispotentiaalia osana valtakunnallista aluerakennetta ei tässä suhteessa voida ylikorostaa, koska monet keskeisistä aluerakennetekijöistä ovat ylimaakunnallisia. Kaikkia alueita yhdistäviä tekijöitä ovat väestökehityksen ja keskittymisen päävirran lisäksi vesistöisyys ja osin siihen perustuva hajanainen aluerakenne, ilmasto-olosuhteet sekä sijainti raja-alueella. Venäjän läheisyys on eräs Itä-Suomen tärkeimmistä erityispiirteistä ja sillä on täten myös merkittävä vaikutus Itä-Suomen aluerakenteeseen. Itä-Suomi suuntautuu vahvasti myös Keski-Eurooppaan Itämeri-yhteyden kautta. Tämän vuoksi Itä-Suomi ja eurooppalainen aluesuunnittelunäkökulma luovat ESPON-ohjelman kautta mielenkiintoiset puitteet aluerakennetarkastelulle (Eskelinen ja Hirvonen, 2005; Eskelinen ym. 2007). Ehkä tärkeimpänä tekijänä on pidetty näkemystä siitä, että aluerakennetta ei voida tarkastella paikallaan pysyvänä olotilana vaan se on pikemminkin hitaasti muuttuva ja visioiden tekeminen tulevaisuuteen on välttämätöntä. Tulevaisuuden suunnitelmia tehdessä ei voida myöskään olettaa että nykyinen tila ja nykyinen tietämys antaisivat edellytykset hypätä suoraan tavoitevisioon jossain tulevaisuudessa. Aluerakenteelle on luotava visioita siitä miten, millä tavoin ja millä aikataululla halutut prosessit tapahtuvat. Lisäksi alueiden heikkoudet ja vahvuudet olisi kyettävä kartoittamaan, jotta realistisia visioita voitaisiin luoda. Vain tällaisella ajattelutavalla Itä-Suomea kyetään markkinoimaan vetovoimaisena alueena ulkopuolisille tahoille. Tulevaisuudessa Venäjän tilanteella on yhä merkittävämpi vaikutus Itä-Suomen aluerakenteeseen ja sen luotettava ennustaminen tulevaisuuteen on hankalaa. Muun muassa tästä johtuen tässä työssä ei ole lähdetty varsinaiseen skenaariotarkasteluun vaan työn tulokset on purettu makrohankeaihioiksi, joiden toteuttaminen tuo lisätietoa Itä- Suomen aluerakenteen kehittymisestä tulevaisuudessa. Itä-Suomen aluerakenne -raportti on yksi Itä-Suomen käytännön esimerkki Spatial North - hankkeessa (www.spatialnorth.eu), jonka osa tavoitteena on tutustua ja vertailla eri maiden ja alueiden strategisia suunnittelukäytäntöjä sekä paikkatiedon hyödyntämistä aluekehitys- ja aluesuunnittelutyössä. 1.2 AINEISTON KUVAUS Raportti perustuu pitkälti paikkatietopohjaisiin YKR (Yhdyskuntarakenteen seurantajärjestelmä) -aineistojen käsittelyyn sekä niistä johdettujen tuloksien analysointiin. YKR -aineistot ovat 4

5 250 m 250 m ruutuaineistoja, jotka kattavat Itä-Suomen maakuntien alueet. Työssä on käytetty ainoastaan koordinaatillisia tietoja, jotka käsittävät noin 95 98% kaikista tiedoista. Tiedot perustuvat väestön ja loma-asuntotietojen osalta vuoden 2005 aineistoihin, työssäkäyntianalyysit ovat vuoden 2000 aineistosta. Tässä esitetyt kartat on esitetty 5 km ruutukoolla (karkea rajaus) sekä 1 km ja 250 m ruutukoolla (tarkempi rajaus). Paikkatietoaineistojen lisäksi työhön on koottu kirjallisuusmateriaalia ja erilaisia tilastoaineistoja. Käsillä olevan asiakirjan kanssa samanaikaisesti on Itä-Suomen liittojen yhteistyönä ollut laadittavana Itä-Suomi -ohjelman makrohankkeen (M7) Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet valmistelu. Molemmat raportit on valmistettu linjauksiltaan samantyylisten toimenpiteiden kautta ja aluerakenneasiakirjassa esille tulevat liikennejärjestelmäasiat ovat toteutuneet makrohankkeen M7 mukaiseksi. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksella on valmistunut raportti, jossa Itä-Suomen aluerakenteen peruspiirteitä ja muutostrendejä tarkastellaan eurooppalaisesta näkökulmasta (Eskelinen ym. 2006). Raportissa esitetään arvioita siitä, miten eurooppalaiset vaikutteet ovat heijastumassa aluesuunnittelun kentällä ja miten sijainniltaan syrjäinen ja useissa suhteissa EU-alueen keskiarvoista huomattavasti poikkeava Itä-Suomi asemoituu EU-Euroopassa. Raportti täydentää tätä asiakirjaa väestön ja yhdyskuntarakenteen kehityksen analyysin osalta ja sitä on myös käytetty tämän asiakirjan tausta-aineistona. Tässä asiakirjassa on hyödynnetty myös muita ESPON-aineistoja (www.espon.eu) sekä Eskelisen ja Hirvonen (2006) toimittamaa teosta, joka käsittää kymmenen ESPON-ohjelmaan liittyvää artikkelia. Nordregion julkaisut sekä kartat (www.nordregio.se) ovat myös olleet hyödyllisiä. Ympäristöministeriössä valmistui vuonna 2006 koko Suomea koskeva aluerakennetarkastelu (Suomen ympäristö 31, 2006), joka on ollut monipuolisesti mukana myös tässä itäsuomalaisessa tarkastelussa. Työssä käytetty tausta-aineisto voidaan em. perusteilla jakaa neljään tasoon, jotka ovat Euroopan-, Itämeren-, Suomen-, sekä Itä-Suomen taso. Liitteessä 26 on esitetty käsitesanasto aluerakenneterminologiaan liittyen. 1.3 TYÖPROSESSI Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -tarkastelu toteutettiin vuosien aikana Spatial North -hankkeen puitteissa. Hankkeen työohjelma hyväksyttiin Itä-Suomen neuvottelukunnassa Sen jälkeen Itä-Suomen aluerakennetyötä on valmisteltu maakuntien liittojen aluesuunnitteluhenkilöstön sisäisissä ja välisissä työseminaareissa sekä Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitokseen (ESPON-ohjelma) kuuluvien tahojen yhteistyönä. Luonnos asiakirjasta käsiteltiin Itä-Suomen neuvottelukunnassa, jonka jälkeen maalis huhtikuussa 2006 työtä esiteltiin maakunnittain tilaisuuksissa, johon sidosryhmät oli kutsuttu paikalle. Lisäksi työtä käsiteltiin Itä-Suomen huippukokouksessa. Asiakirja oli lausunnoilla kaikissa viidessä maakunnassa syksyllä Lausuntoja saatiin yhteensä 64 kappaletta, joiden yhteenveto on esitetty liitteessä 25. Kokonaisuudessaan työ valmistui monipuolisen osallistuvan suunnittelun avulla, jossa useille eri tahoille annettiin mahdollisuus vaikuttaa työn lopputulokseen. Projektisuunnittelija Timo Korkalainen palkattiin Pohjois-Karjalan maakuntaliittoon elokuussa 2005 tekemään Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja. Asiakirjan valmisteluorganisaatio koostui projektisuunnittelijan lisäksi ohjausryhmästä, johon kuuluivat: Risto Poutiainen, Pohjois-Karjalan maakuntaliitto; Paula Qvick, Pohjois-Savon liitto; Hannu Heikkinen, Kainuun maakunta -kuntayhtymä; Jarmo Vauhkonen, Etelä-Savon maakuntaliitto; Marjo Wallenius, Etelä- Karjalan liitto; Heikki Eskelinen, Joensuun yliopisto - Karjalan tutkimuslaitos ja Timo Turunen, Ympäristöministeriö. Heidän lisäkseen työprosessissa on ollut mukana Itä-Suomi -ohjelman ohjelmajohtaja Pentti Malinen. Työseminaareissa Itä-Suomen aluerakennetyötä ovat työstäneet em. henkilöiden lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta Laura Halonen, Kari Riikonen, Mikko Ruoppa ja Pasi Pitkänen. Pohjois-Savon liitosta mukana ovat olleet Marko Tanttu, Jouko Kohvakka, Seppo Laitila ja Suvi Räisänen sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymästä Martti Juntunen. Etelä-Savon maakuntaliiton edustajat olivat Janne Nulpponen, Heikki Rintamäki ja Sanna Poutamo. Etelä- 5

6 Karjalan liitosta mukana olivat Arto Hämäläinen ja Urpo Moisio. Joensuun yliopiston Karjalan tutkimuslaitoksen edustajat olivat Timo Hirvonen ja Matti Fritsch. Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat-asiakirja on luettavissa painetun julkaisun lisäksi Pohjois-Karjalan maakuntaliiton verkkosivuilla osoitteessa: 2. ITÄ-SUOMI -OHJELMA JA SEN MERKITYS ALUERAKENTEELLE 2.1 ITÄ-SUOMI -OHJELMAN KESKEISET PAINOTUKSET Itä-Suomi-ohjelma on itäisen Suomen suuret tulevaisuuden kysymykset -projektin loppuraportti, joka valmistui vuonna 2005 ja käsitti viiden itäsuomalaisen maakunnan alueen. Hankkeen tavoitteena oli hakea Itä-Suomen myönteistä kehitystä vauhdittavia makrohankkeita ja toimintamalleja. Ohjelman puitteissa kehitettiin 14 makrohanketta (Itä-Suomi -ohjelma, 2005). Itä-Suomi työryhmän visiona on, että Itä-Suomi on globaalisti kilpailukykyinen ja avautunut osaamisen, yrittämisen ja elämisen ympäristö, jolle Venäjän läheisyys on vahvuus. Itä-Suomi -ohjelmalla on kolme keskeistä painotusta: I Kansainvälisesti kilpailukykyinen elinkeinoelämä ja innovaatiojärjestelmä II Vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri III Uudistumiskykyinen hyvinvointiyhteiskunta. Keskeisenä tehtävänä kansainvälistymisen kehittämisessä ovat yliopistot ja niiden kehittäminen, jolloin saavutetaan kansainvälisen tason huippuosaamista. Korkeakoulujen kilpailukyky kuitenkin edellyttää niiden entistä vahvempaa profiloitumista, yhteistyötä sekä monipuolisten osaamiskeskittymien syntymistä niiden ympärille. Suomen metsäsektorilla, mikä on vahvasti painottunut Itä-Suomeen, on merkittävä rooli kansainvälisessä innovaatiojärjestelmässä. Ohjelman toisena keskeisenä painotuksena nähdään vetovoimainen elinympäristö ja infrastruktuurin toimivuus. Itä-Suomen vahvuus on yhdyskunnissa, erityisesti sen kaupungeissa ja kylissä, joissa yhdistyvät kaupunkimaisuuden, maaseutumaisuuden sekä luonnonläheisyyden edut. Toisaalta aluekeskuksilla on merkittävä rooli, koska ne tarjoavat vetovoimaisia elinympäristöjä ja mahdollisuuksia kansainvälisen huipputason osaajille ja yhä lisääntyvässä määrin ulkomaalaisille. Ympäröivän maaseudun asemaa pyritään kuitenkin parantamaan muun muassa lisäämällä työllistymismahdollisuuksia tukemalla etä- ja joustotyötä. Erityisesti yliopistopaikkakuntien työssäkäyntialueet nähdään korkean osaamisen työpaikoille vetovoimaisina alueina. Kolmas painoala on hyvinvointiyhteiskunnan uudistumiskyky. Kriittisenä tekijänä mainitaan, että Itä-Suomi ei kykene nykyisellään tuottamaan väestönsä tarvitsemaa hyvinvointipalvelujen rahoitusperustaa. Ensisijaisina kehittämiskohteina nähdään tietoyhteiskunnan osaamisvaatimukset, liiketoimintaosaaminen ja työvoiman täydennyskoulutus. Muuhun Suomeen verrattuna Itä-Suomea koettelevat voimakkaammin sekä väestöllisen että taloudellisen huoltosuhteen heikkeneminen, mikä johtuu väestörakenteen vanhenemisesta. Näin ollen pyrkimys väestörakenteen tasapainottamiseen on merkittävä tekijä Itä-Suomen kehittämisessä. 2.2 ALUERAKENNETYÖN KYTKEYTYMINEN ITÄ-SUOMI -OHJELMAAN Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja on jatkotyö Itä-Suomi-ohjelmalle, erityisesti sen toisen painopisteen vetovoimainen elinympäristö ja toimiva infrastruktuuri osalta. Käsillä olevassa työssä vahvistettiin ja täsmennettiin Itä-Suomen maakuntien näkemyksiä ja tahtotilaa aluerakenteen ja aluesuunnittelun osalta. Tämä valmistelu tuki suoraan Itä-Suomi-ohjelmaan kuuluvan makrohankkeen (M7) Itä-Suomen strategiset liikennehankkeet valmistelua, jota toteutettiin samanaikaisesti. Itä-Suomen aluerakenteen suuntaviivat -asiakirja antaa tavoitteet ja suuntaviivat Itä- 6

7 Suomen neuvottelukunnan ja Itä-Suomen maakuntien yhteistyölle aluerakenteen kehittämisessä ja strategisten liikenne- ja infrahankkeiden edistämisessä. Kansainvälistymisen osalta Itä-Suomen aluerakennetarkastelu tuo yhä lähemmin esille Venäjälähtöisen näkökulman, mikä näkyy Itä-Suomessa erityisesti yhteistyönä ja yhteysverkostojen kehittämisenä. Näiden lisäksi yhä vahvempi Eurooppa-suuntautuneisuus lisää Itä-Suomen kansainvälistä asemaa ja kilpailukykyä. Itä-Suomen aluerakennetarkastelussa työssäkäyntialueet ovat erityisen käsittelyn kohteena elinvoimaisina elinympäristöinä, sillä nämä alueet esiintyvät kaikkien neljän käsitellyn perusteeman kautta. Lisäksi työssäkäyntialueet ovat merkittävimpiä osaamiskeskusalueita, jotka nähdään nykyisten ja tulevaisuuden avainyritysten sijaintipaikkoina. Toisaalta, aluerakennetarkastelussa otetaan huomioon Itä-Suomen vahva maaseudun asema merkittävinä luonnon- ja kulttuuriympäristön kehittämisalueina, mutta myös raaka-aineiden lähtöalueina. Maaseutu on muun muassa tärkeää bioenergian hankinta-aluetta Itä-Suomessa. Bioenergia ml. turve nähdäänkin tulevaisuuden energiavarana Itä-Suomessa. Lisäksi, koska ajallinen etäisyys kutistuu liikenneyhteyksien parantumisen myötä ja työpaikat keskittyvät yhä enemmän keskuksiin niin maaseutualueet liittyvät yhä kiinteämmin kaupunkiseutujen työssäkäyntialueisiin. Aluerakennetyössä harvaan asutun maaseudun tärkeää asemaa korostavat myös monipuoliset matkailuvetovoimaa lisäävät tekijät. Itä-Suomessa on runsaasti kansallispuistoja, retkeilyalueita sekä historiallisesti tunnettuja kohteita, kuten Salpalinjan tukikohdat. Lakeland-imagon kohottaminen: Saimaa-Pielinen maailmanperintökohteeksi on yksi Itä-Suomi-ohjelman makrohankkeista (M6). Makrohankkeen toteuttamissuunnittelu on tehty osana Spatial North-hanketta kuten Itä- Suomen aluerakennetarkastelukin. 3. ITÄ-SUOMI IDÄN JA LÄNNEN RAJALLA 3.1 ITÄ-SUOMI EUROOPASSA Pohjoisten perifeeristen alueiden saavutettavuus, ml. Itä-Suomi, on sijaintitekijöidensä vuoksi Euroopan tasolla mitattuna periferiaa, jossa saavutettavuus erityisesti Keski-Eurooppaan nähdään haasteena (Liite 1) (Gløersen ym., 2005). Saavutettavuutta Keski-Eurooppaan pyritään kuitenkin jatkuvasti parantamaan ja tätä kautta lisäämään koheesiota alueiden välillä. ESPON (2006) raportin mukaan suurten kaupunkien lisäksi myös keskisuurten ja pienten kaupunkien merkitys alueiden kehittäjänä on suuri. Ko. ESPON -raportin mukaan Itä-Suomessa sijaitsee kaksi valtakunnallista/kansallista keskusta sekä useita alueellisia ja paikallisia keskuksia (Liite 2). Liitteessä 2 on esitetty taloudellisten rakenteet ja urbaanien alueiden jakautuminen Euroopassa, jonka perusteella voidaan todeta Itä-Suomen sisältävän pääasiassa keskisuuria ja pieniä keskuksia EU-tasoon verrattuna. Itä-Suomi käsittää kuitenkin alueita, joissa tiiviin maaseudun ja urbaaniympäristöjen yhteistyö korostuu. ESPON (2006):n mukaan näitä alueita luonnehtivat seuraavat ominaisuudet: tiivis yhteys läheisten keskusten suhteen, jossa ihmisten, pääoman, tavaroiden, informaatioteknologian virrat ja elämän tyyli joustavasti liikkuvat. Lisäksi maaseutukylät koetaan palvelujen saatavuuden näkökulmasta tärkeinä alueina. Nämä alueet ovat yleensä myös väestönkatoalueita, mikä edellyttää yhä suurempaa alueiden kehittämistarvetta. 3.2 ITÄ-SUOMI ITÄMEREN VAIKUTUSPIIRISSÄ Itä-Suomi sijoittuu EU:n rajalle, Suomen ja Venäjän rajalle, Itämeren ja Barentsin vaikutusalueiden rajalle sekä luonto- ja kulttuurirajalle. Itä-Suomesta on kansallisesti tarkasteltuna hyvät verkostolliset yhteydet Etelä-, Länsi- ja Pohjois-Suomeen sekä Venäjälle (Kuvat 1 ja 2). Monipuolisten liikenneverkostojen ansiosta Itä-Suomi kytkeytyy hyvin muun muassa etelärannikon, Oulun sekä muihin Perämeren satamiin ja näin ollen vahvistaa aluerakenteellista kilpailukykyä. Valtatiet 5 ja 6 ovat tärkeimmät pohjois-etelä-suuntaiset liikenneväylät. Myös itä-länsi-yhteydet ovat suhteellisen kattavat (Kuva 1). Raideliikenneverkko on Itä-Suomessa kohtuullisen hyvä, mutta kaipaa kun- 7

8 nostamista, että tavara- ja henkilöliikenteen edelleen kehittäminen mahdollistuu ja nykytilanteen ruuhkat voidaan purkaa. Itä-Suomen kuusi kansainvälistä lentokenttää toimivat hyvin, mutta lentoliikenteen edelleen kehittäminen on ajankohtaista paremman kansallisen että kansainvälisen toimintaympäristön edellytyksien saavuttamiseksi. Itä-Suomen syväväyläverkosto yhdistyy Saimaan kanavaan, mikä on merkittävä väylä Suomenlahden ja Venäjän suuntaan. Liikenneverkoston kytkeminen muuhun Suomeen edistää myös Itä-Suomen ja muiden maakuntien yhteistoimintaa. Liikenneverkostolla ja logistiikalla on tärkeä merkitys alueiden kehittymiselle. Venäjän ja erityisesti Pietarin, mutta myös Karjalan sekä Barentsin alueen läheisyys on erityinen vahvuus Itä-Suomelle, johon panostetaan kaikilla yhteistyön osaamisalueilla. Itä-Suomen maakunnilla on useita yhteistyöhankkeita Venäjän lähialueiden, kuten Pietarin, Euregio Karelia-alueen sekä Barentsin alueen kanssa (Liite 3). Lisäksi useat näistä lähialue- ja edunvalvontahankkeista koskevat useaa Itä-Suomen maakuntaa, mikä nähdään vahvuutena Itä-Suomen kehittämiselle. Tavoitteena onkin, että tätä kautta maakunnat saataisiin yhä enemmän tukemaan toisiaan, millä on edelleen positiivinen vaikutus tehokkaamman sisäisen ja ulkoisen kilpailukyvyn saavuttamiselle. Venäjän lähialueilta on myös tehty aluerakennetarkasteluja (Euregio Karelia-aluerakenne, 2000; Euregio Karelia - aluerakenne 2000+, 2005), joiden hyödyntäminen ja vertailu Itä-Suomen kanssa edistää rajan molemminpuolisia alueita. Kuva 1. Itä-Suomelle tärkeät sisäiset yhteydet suhteessa muihin kansallisiin liikenneverkostoihin (http://www.esri-finland.com/fi/, Genimap, Maanmittauslaitos). 8

9 Kansallisten yhteyksien lisäksi myös alueen kannalta tärkeitä ulkoisia yhteyksiä (Kuva 2) pyritään vahvistamaan ja hyödyntämään tehokkaammin. Liikenneyhteyksien parantaminen Venäjän suuntaan nähdään tarpeellisena matkailun, mitä suurimmassa määrin tavaraliikenteen, mutta myös muun saavutettavuuden näkökulmasta (Taulukko 1). Venäjälähtöisesti tämä tarkoittaa yhä kasvavaa markkinoiden avautumista, kun Venäjän/Pietarin alueen ennustettu taloudellinen kasvu voimistuu. Venäjän asukasta kohden lasketun BKT:n ennustetaan kasvavan 2,8 -kertaiseksi ja Suomen viennin ja tuonnin arvioidaan kasvavan yli kaksinkertaiseksi vuoteen 2030 mennessä. Tähän liittyy merkittävänä tekijänä myös se, että rajanylitykset toimivat sujuvasti. Suomen ja Venäjän yhteistyöllä liikenneyhteyksien parantaminen on jo tehostunut muun muassa Pietarin ja Suomen rajan välisen maantieyhteyden kehittämisen (Corridor 9A) muodossa. Myös EU:n pohjoinen ulottuvuus ja Barentsin alueen yhteistyön kehittäminen edellyttää liikenneyhteyksien parantamista. Lisäksi, liikenneyhteyksien vahvistaminen Etelä-Suomeen avaa nykyistä enemmän tärkeitä yhteyksiä myös Itämerelle ja Keski-Eurooppaan. Tähän päästään edelleen kehittämällä tärkeitä Itä-Suomen maakuntien kautta kulkevia liikenneyhteyksiä, kuten valtateitä 5 ja 6 sekä niiden lähialueita mukaan lukien ratayhteyksien ja lentoliikenteen parantaminen. Kuva 2. Itä-Suomen asema suhteessa tärkeimpiin muihin keskuksiin ja alueisiin (http://www.esrifinland.com/fi, Genimap, Maanmittauslaitos). Liitteessä 4 on esitetty Itämeren alueen bruttokansantuotetta kuvaava kartta, josta ilmenee millainen talouskuilu vallitsee eri alueiden välillä. Suomen tasolla mitattuna Helsingin seutu erottuu selkeästi muusta maasta Itä-Suomen BKT:n ollessa suhteellisen pieni. Pietarin asema korostuu Ve- 9

10 näjän lähialueilla. Tässä suhteessa Itä-Suomella on potentiaalia ja mahdollisuuksia, jotka täytyy hyödyntää suuntautuessa Etelä-Suomeen ja Pietarin suuntaan ja tätä kautta edelleen muualle Keski- Eurooppaan. Liitteessä 5 on esitetty väestön jakautuminen Itämeren alueella. Itä-Suomessa on nähtävissä vähenevä väestömäärä suhteessa Etelä-Suomeen. Muissa pohjoismaissa näkyy myös, että kasvukeskuksissa sekä väestömäärä että BKT kasvaa, kun taas syrjäiset alueet ovat väestötappion ja alhaisen BKT:n omaavia alueita. Pietari, lähes 5 miljoonaan asukkaan metropolina, on Itä-Suomelle tärkein lähellä oleva ulkomainen kaupunki. Pietarin vaikutus näkyy laajasti Itä-Suomessa sekä taloudellisen toiminnan, liikenneverkostojen sekä yhteisten lähialuehankkeiden muodossa. Pietarin lisäksi myös muut Venäjän lähialueet, kuten Petroskoi ja Kostamus ovat lähellä. Näiden lisäksi myös Barentsin alueen kehittäminen lisää Itä-Suomen innovatiivista kehittämistä (Liite 6). Barentsin alueella onkin kehitteillä useita alueita vahvistavia hankkeita ja useita eri teollisuuden ja matkailun alalle suuntautuvia klustereita, joiden suora vaikutus Itä-Suomeen ennustetaan tulevaisuudessa olevan merkittävä. Suomen sisällä Itä-Suomen saavutettavuus pääkaupunkiseudulle on matka-aikoina huonompi kuin sen etäisyyksien perusteella kuuluisi olla. Itä-Suomi ei ole vielä kokonaan pystynyt hyödyntämään omaa suhteellista sijaintietuaan, vaikka tilanne on tieliikenteen osalta osittain korjautunut mm. Lahden moottoritien myötä ja raideliikenteen osalta Kerava Lahti-oikoradan ja Savonradan parannustöiden myötä. Pääliikenneväylien lisäksi saavutettavuuteen ja matka-aikoihin vaikuttaa merkittävästi Itä-Suomelle tyypillisen laajan alemman tieverkon kunto ja toimivuus. Valtakunnallisesti ja lähialueet huomioiden, aika etäisyys-saavutettavuus Itä-Suomeen on suhteellisen hyvä (Taulukko 1) muutoin paitsi rautateitse tapahtuvassa henkilöliikenteessä. Lisäksi rajanylityspaikkojen toimivuutta on toistaiseksi vaikea ennustaa. Taulukko 1. Itä-Suomen maakuntakeskuksien sekä Venäjän lähialueiden väliset aika etäisyydet. ETÄISYYKSIÄ; linnuntietä pitkin (km) / tietä pitkin (km) / ajoaika nopeudella 80km/h (h;min) Kajaani Kuopio Joensuu Mikkeli Lappeenranta Kajaani Kuopio 146 / 169 / 2;06 Joensuu 206 / 230 / 2; / 136 / 1;42 Mikkeli 283 / 332 / 4; / 164 / 2; / 209 / 2;36 Lappeenranta 350 / 446 / 5; / 277 / 3; / 235 / 2;56 88 / 118 / 1;28 Helsinki 472 / 551 / 6; / 382 / 4; / 437 / 5; / 228 / 2; / 221 / 2;45 Pietari* 490 / 650 / 8; / 483 / 6; / 447 / 5; / 321 / 4; / 213 / 2;40 Petroskoi* 432 / 631 / 7; / 537 / 6; / 401 / 5; / 654 / 8; / 537 / 6;40 Kostamus* 160 / 171 / 2; / 319 / 3; / 317 / 3; / 482 / 6; / 550 / 6;52 * rajalla vietettyä aikaa ei ole huomioitu. 3.3 ITÄ-SUOMEN YHDYSKUNTARAKENTEEN KEHITYSLINJAT Itä-Suomen aluerakenteen kehitysviivat voidaan jakaa historiallisessa tarkastelussa neljään päävaiheeseen: Ensimmäistä vaihetta, erämaan valloituksen ja katolisen kirkon aikaa ( ) kuvastavat idän ja lännen kohtaaminen Novgorodin ja Ruotsin kauppaintressien sekä itäisen ja läntisen kirkon käännytystyön myötä. Pähkinäsaaren rauhassa alue sidottiin osaksi länttä, Ruotsia ja katolista kirkkoa. Viipuri perustettiin kehityksen tueksi. Alueprofiililtaan Itä-Suomi oli tällöin erämaata ja rajaseutua, jossa harjoitettiin turkiskauppaa sekä kaskitaloutta. Liikenteen valtaväylinä toimivat vesitiet sekä muut luontaiset kulkuyhteydet. Toisessa vaiheessa, Kruunun vallan ja luterilaisen kirkon vakiinnuttamisen aikana ( ) Itä-Suomi oli kaskirukiin ja tervan tuottaja-aluetta sekä Ruotsin suurvaltasotien sotamiesten 10

11 rekrytointialuetta luvulla alkoi myös voimakas muuttoliike Itä-Suomen eteläosista Kainuun ja Oulun suuntaan luvun kuluessa tervasta tuli tärkein vientituote. Saavutettavuus kaupan keskuksesta eli Viipurista oli edelleen pääosin luontaisten kulkuyhteyksien varassa, mutta säilyi avoimena vuoteen 1721 saakka, jolloin Uudenkaupungin rauhan raja katkaisi kauppareitit Viipuriin. Ruotsin itäraja oli ollut vuodesta 1617 saakka kaukana Karjalassa, Inkerinmaalla ja Baltiassa. Talvija vesitiet olivat edelleen liikennejärjestelmän perusta. Alueprofiilin avainsanoja olivat tällöin Suurvalta Ruotsi, suurvaltasodat sekä muuttoliikkeen voimistuminen. Kolmannessa vaiheessa, Pietarin imun ja vaikutuksen kaudella ( ) Itä-Suomen nykyisinkin jatkuva profiili metsäteollisuuden raaka-ainevarastona syntyi, kun sahatavaran vienti rajan yli Saimaalta Viipuriin sallittiin. Tällöin Saimaalle perustettiin ensimmäiset sahat ja 1800-luvun aikana koko Itä-Suomesta tuli Pietarin huoltoaluetta, josta vietiin mm. voita, halkoja ja työvoimaa kasvavan suurkaupungin markkinoille. Pietarin voimistumisen myötä myös Itä-Suomen saavutettavuus parani merkittävästi, kun lähelle syntyi metropoli luku oli voimakkaan väestönkasvun aikaa. Kainuussa tervantuotanto ja sen kauppaaminen jatkui 1900-luvun vaihteeseen asti vahvana ja sitoi alueen edelleen Oulun vaikutuspiiriin. Tällä aikajaksolla Itä-Suomi profiloitui teollistumisen ja muuttoliikkeen myötä Pietarin huolto- ja raaka-ainevarastoksi. Tällöin myös nykyinen aluerakenne ja liikennejärjestelmä alkoivat muodostua. Neljättä vaihetta, itsenäisen Suomen alkuaikaa (1917 ) leimasi teknologian laaja käyttöönotto ihmisten toiminnan eri sektoreilla luvulla tekniset innovaatiot tehostivat tuotantoa ja helpottivat ihmisten arkielämää. Samalla tuotannosta vapautui voimavaroja palveluihin, joka edelleen monipuolisti yhteiskuntaa. Puuraaka-aineeseen perustuva teollistuminen oli luonut koko Itä-Suomeen yhdyskuntarakenteen, johon kuului tehtäviltään erikoistuneita keskuksia Suomenlahden rannikon satamakaupungeista Saimaan vesistöalueen latvavesien metsätyömieskyliin saakka. Kehitys johti ensin agraariyhteiskunnan huippupisteeseen ja heti sen jälkeen kiintyvään kaupungistumiseen ja maaseudun taantumaan. Koko Itä-Suomen saavutettavuus heikkeni oleellisesti toisen maailmansodan jälkeen, jolloin Itä-Suomi koki raskaita aluemenetyksiä ja raja suljettiin. Siihen saakka Itä- Suomen ehdoton keskus Viipuri, johon koko alueen infrastruktuuri oli suuntautunut, jäi rajan taakse. Myös Saimaan kanava suljettiin. Tämän jälkeen 1950-luvulla Itä-Suomessa maaseudun kylien ja tilojen määrää kohosi huippuunsa muun muassa karjalaisten siirtolaisten asuttamistoiminnan johdosta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio toteutui Suomessa 1970-luvulla ja globalisaation vahvaan virtaan Suomen talous kytkeytyi 1990-luvulla. Viime vuosikymmeninä Itä-Suomen ja koko maan väestömuutoksessa ja aluerakennekehityksessä tapahtuvat kolme pääprosessia ovat olleet maaseudun väestön väheneminen, väestön alueellinen keskittyminen ja kaupunkiseutujen asutuksen hajautuminen. Nykyisin Itä-Suomen väestö on likipitäen sama kuin sata vuotta sitten (Eskelinen ja Niiranen 2003). Viimeaikainen kehitys (autoistuminen ja IT-teknologia) ilmenee työn, asumisen ja vapaa-ajan sekoittumisena, aika- ja paikkasidonnaisuuden murtumisena, erilaisina megatrendeinä sekä marginaali-ilmiöinä. Perinteinen yhdyskunta- ja palvelurakenne sekä sen varaan rakentuneet hallinnolliset rajat ja aluejaot ovat menettäneet osin merkityksensä eivätkä vastaa ihmisten ja elinkeinoelämän toimintaympäristöä. Valtakunnallinen runkoverkosto parantaa liikenneyhteyksiä etenkin keskusten välillä. Media- ja tietoliikenne on tuonut maailman ja globaalin kaupan jokaiseen olohuoneeseen. Saavutettavuus, väestö- ja markkinapotentiaali sekä vetovoima- ja viihtyvyystekijät ovat aluerakenteen kilpailukyvyn avainsanoja -osaajat määrittävät tulevaisuuden aluerakenteen menestyjät. Globaalin talouden ja kilpailukyvyn seurauksena hidas ja kilpailukyvytön talousalue sekä palvelu- ja yhdyskuntarakenne pyritään ohittamaan. Liikennejärjestelmässä korostuvat kansainvälinen lentoliikenne sekä globaalit viestintäyhteydet, Internet ja mobiiliviestintä. Globalisoituva kilpailu on samalla nostanut paikallisuuden merkitystä; erityisesti tietointensiivisen yritystoiminnan kehitysedellytykset ovat kasvavassa määrin riippuvaisia paikallisesta innovaatioympäristöstä ja sen toimivuudesta. Fyysisten tekijöiden ohella siinä korostuvat ihmisten vuorovaikutuksen ja osaamisen kehittämisen "infra". 11

12 4. ITÄ-SUOMEN ERITYISPIIRTEET 4.1 PROFIILITARKASTELU ITÄ-SUOMI VERRATTUNA MUUHUN SUOMEEN Itä-Suomen profiilitarkastelussa yhdistyvät erityispiirteet suhteutettuna muuhun Suomeen (Kuva 3). Itä-Suomen väestönosuus Suomen kokonaismäärästä on 15,2 %, jota pidetään tasona, johon muita tunnuksia verrataan. Kuvasta nähdään, että metsätalouteen, rakentamiseen ja matkailuun on Itä-Suomessa panostettu ja niihin onkin hyvät edellytykset. Sen sijaan esimerkiksi työpaikkojen määrässä Itä-Suomi jää muuta maata jälkeen. Rajojen yli maahan tuotu puu (m3) Ves istöala Rantaviiva Puuta (m3) Vapaa-ajan asunnot Metsätalousmaata (m2) Maa-ja metsätalouden työpaikat Maa-ala Turvetuotannon ja kuljetusten työllisyys Turvetuotantoala Asuinrakennukset Raakapuun tarpeesta* Keskiasteen tutkinnon suorittaneet vuotiaat vuotiaat Autojen määrä AMK opiskelijoiden määrä Väestö Työllinen työvoima Työpaikat Toimivat yritykset Korkea-asteen tutkinnon suorittaneet BKT Yliopisto-opiskelijoiden määrä Teollinen tuotanto Natura-alue Itä-Suomen profiili % koko maasta *Itä-Suomen rajojen yli tuodusta koko maan vuosittaisesta metsäteollisuuden raakapuuntarpeesta. Kuva 3. Itä-Suomen profiilitarkastelu. 12

13 4.2 VÄESTÖ JA SEN JAKAUTUMINEN Itä-Suomen asukasluku on ( ), mikä on 15,2 % on maan väestöstä, asukastiheyden ollessa 10,6 as./km 2. Väestön ikärakenne on Itä-Suomessa painottunut keski-ikäisiin ja keskimääräisesti suurin ikäluokkaa on vuotta (Kuva 4) 8,3 % -osuudella, kun koko Suomessa tämän ikäluokan osuus on 7,9 %. Väestön kokonaismuutos kaudella oli -2,2 %, kun koko Suomessa väestömäärä kasvoi 1,4 %:lla (Liite 7). Tilastokeskuksen ikärakennetilastot osoittavat väestön ikääntyvän (mikä on yleinen trendi niin Suomessa kuin Euroopassakin), mutta joka on tällä alueella muuta maata voimakkaampaa. Myös Itä-Suomi -ohjelma toi tätä voimakkaasti esille. Toisaalta on nähtävillä, että tulevaisuudessa eläköityvän ikäluokan korvaava sukupolvi osittain täyttää tämän aukon (Kuva 4). Tulevaisuudessa ikärakenteen vanhenemisella arvioidaan olevan suora vaikutus palvelutarpeiden muuttumiseen. Kokonaisväestö Etelä-Karjala Etelä-Savo Pohjois-savo Pohjois-karjala Kainuu Väestömäärä (hlöä) Ikäluokka (v.) Kuva 4. Väestömäärä ikäluokittain Itä-Suomessa vuonna Palkkien päällä on esitetty kokonaisväestömäärä ja viivoina maakuntien ikäluokittaiset osuudet (Tilastokeskus, 2006). Itä-Suomen väestömäärä on EU:n mittakaavassa alhainen ja väestö on painottunut pääasiassa maakuntien keskusalueille (Kuva 5), jotka toimivat vetovoimaisina kasvukeskusalueina ja yhteistyön solmukohtina sekä maakunnan sisälle, mutta myös maakunnan ulkopuolelle. Huomioitavaa on, että asutus keskittyy maakuntakeskuksien lisäksi päätieverkoston (VT 5 ja VT 6) ympärille. Itä- Suomen harvaan asuttu käytävä ulottuu luode kaakko suunnassa Itä-Suomen halki kattaen alueet Koitereen pohjoispuolelta edelleen Maanselän halki Oulujärven eteläpuolelle. Liitteessä 8 on esitetty Itämeren alueella sijaitsevien kaupunkien väestömääriä vuonna 2001 sekä väestönmuutos Nähdään, että Itä-Suomessa on väestömäärältään sekä kasvavia että väheneviä kaupunkeja. Liitteessä 9 on esitetty Itä-Suomen maakuntien ikä- ja sukupuolirakenteen jakautuminen vuonna 2005 verrattuna Suomen vastaaviin lukuihin. Nähdään, että työssäkäyvän ikäluokan osuus on Itä-Suomessa keskimäärin pienempi, kuin muualla maassa. Muutoin luvut näyttävät tukevan Suomen keskimääräisiä lukuja. 13

14 Kuva 5. Väestöntiheys 1 km ruudulla Itä-Suomessa sekä maakuntakeskuksien asukasmäärät (YKRaineisto vuodelta 2005). 14

15 Aluekehityksen ja keskittymisen päävirrassa yli 70 % Itä-Suomen alueesta on menettänyt väestöä tarkasteluajanjaksona Itä-Suomen nykyinen asukasluku on likipitäen sama kuin sata vuotta sitten. Tarkastellessa väestönmuutosta maakunnittain vuosien 1980 ja 2002 välillä (Kuva 6) havaitaan, että erot maakuntien välillä eivät ole dramaattisen suuria. Kainuussa on vähiten väestöltään väheneviä ruutuja, mutta vastaavasti eniten niitä, jotka ovat tyhjiä jo ennestään. Vastaavasti miltei kauttaaltaan asutussa Etelä-Savossa on suhteellisesti eniten alueita, joiden asukasluku on pienentynyt. Pohjois-Savossa on eniten ruutuja, joiden väestömäärä on kasvanut (Eskelinen ym. 2006). 90 % 80 % 70 % Osuus ruuduista 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Etelä-Savo Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Kainuu Etelä-Karjala Itä-Suomi Tyhjät ruudut Asukasluku kasvoi Ei muutosta Asukasluku vähentyi Kuva 6. Väestömuutos maakunnittain Itä-Suomessa : asukasluvultaan kasvavien, pienenevien, entisellään olevien ja tyhjien ruutujen (5 5 kilometriä) osuudet pinta-alasta vuosina (Eskelinen ym. 2006). Väestön alueellista keskittymistä havainnollistetaan kuvassa 7. Siinä esitetään (tiheimmin asutut) ruudut, joissa asui 70 prosenttia Itä-Suomen väestöstä aikajaksona Suunta on odotusten mukainen. Vuonna 1980 Itä-Suomen väestöstä 70 % asui 304 ruudussa, jotka kattoivat noin 7,3 prosenttia Itä-Suomen pinta-alasta. Vuonna 2002 näitä ruutuja oli enää 151 kappaletta ja niiden osuus pinta-alasta oli 3,6 prosenttia. Maakuntien väliset erot ovat väestön alueellisen keskittymisen osalta varsin suuria. Vuonna 2002 väestö oli selvimmin alueellisesti keskittynyt Kainuussa ja vähiten Etelä-Karjalassa, jossa myös vuoden 1980 jälkeen tapahtunut muutos on varsin pieni. Kainuun ohella väestön alueellinen keskittyminen on ollut erityisen nopeaa Etelä-Savossa, jossa 70 prosenttia maakunnan asukasluvusta sisältävän alueen osuus maakunnan pinta-alasta on supistunut miltei 7 prosenttiyksikköä eli alle puoleen vuoden 1980 tilanteeseen verrattuna. Itä-Suomen maakunnista Kainuun yhdyskuntarakenne on selkeimmin muuttumassa kohti mallia, jossa miltei asumaton metsäalue saartaa joitakin asutuskeskittymiä, joista selvästi tärkeimmät ovat Kajaanin ja Sotkamon seutu. 15

16 14 % %-osuus kokonaispinta-alasta 12 % 10 % 8 % 6 % 4 % 2 % % Etelä-Savo Pohjois- Karjala Pohjois- Savo Kainuu Etelä- Karjala Itä-Suomi Kuva 7. Itä-Suomen asutuksen keskittyminen vuosina % maakunnan asukasluvusta sisältävän alueen osuus maakunnan pinta-alasta (Eskelinen ym. 2006). Ulkomaalaisten osuus Itä-Suomessa näkyy varsinkin Etelä- ja Pohjois-Karjalassa venäläisten suurena määränä ja kaikkialla Itä-Suomessa maahanmuuttajien määränä (Taulukko 2). Ulkomaalaisten osuus Suomessa vuonna oli 2,1 prosenttia väestöstä, kun Itä-Suomessa vastaava luku oli 1,2 %. Lisäksi yliopistopaikkakunnilla vaihto-opiskelijoiden osuus on merkittävä; Joensuun yliopistossa opiskelevista on 6,5 % ulkomaalaisia. Vastaavat lukemat Kuopiossa ovat 2,3 % ja Lappeenrannassa 2,8 %. Taulukko 2. Ulkomaalaisten osuudet Itä-Suomen maakunnissa vuonna 2005 (Tilastokeskus, 2006). Maakunta Ulkomaalaisia % väestöstä Venäläiset % väestöstä Etelä-Karjala , ,3 Etelä-Savo , ,5 Pohjois-Savo , ,3 Pohjois-Karjala , ,8 Kainuu , ,5 Yhteensä , ,6 4.3 ELINKEINOALAT JA OSAAMISALUEET Työpaikat Väestökeskittymät ja työssäkäyntialueet (Kuvat 5 ja 8) noudattavat samoja suuntaviivoja, ts. siellä missä on väestöpotentiaalia ovat myös suurimmat työssäkäyntialueet. Myös nykyinen muuttoliike kohti keskuksia korostuu Itä-Suomessa. Tässä suhteessa maakuntakeskuksilla on tärkeä merkitys kunnille ja kuntarajat ylittävälle toiminnalle. Ne toimivatkin ylikunnallisina vetovoima-alueina sekä pyrkivät houkuttelemaan maakuntaan ulkopuolista yrittäjyyttä ja pääomaa. 16

17 Itä-Suomen osuus maan työpaikoista ja työllisestä työvoimasta on 13,7 %. Työttömyysaste on 15,9 %, kun se on koko maassa keskimäärin 11,8 %. Elinkeinorakenne on painottunut alkutuotantoon, sillä maa- ja metsätalouden sekä kalatalouden osuus koko maan työllisestä työvoimasta on 25,6 %. Itä-Suomi onkin perinteisesti ollut vahva maa- ja metsätalousalue ja se on edelleen monin paikoin tärkein työllistäjä. Näiden osuus on 25,7 % koko maan maa- ja metsätalouden työpaikoista ja 7,8 % Itä-Suomen kaikkien toimialojen työpaikoista. Itä-Suomen metsät ovat monimuotoisia ja suurin osa puutavarasta saadaan omilta lähialueilta, mistä johtuen meillä on kansainvälisesti merkittävää metsäteollisuutta ja puuteknologiaosaamista. Itä-Suomessa on metsätalousmaata keskimäärin 8,8 ha/asukas ja puuta 913 m 3 /asukas (Etelä-Karjalan osuudessa on Kouvolan seutu mukana). Turpeen tuotannon ja kuljetusten välillinen työllisyysvaikutus Itä-Suomessa on 19,4 % koko Suomen osuudesta (Flyktman 2005). Taulukossa 3 on esitetty Itä-Suomen maakuntien maatilatilasto. Suhteellisesti eniten maatiloja on Pohjois-Savossa 7,1 % osuudella. Maatilojen määrä Suomessa on vähentynyt 56 % vuoden 1990 jälkeen, kun taas Itä-Suomessa maatalouden työvoimaan nähden tilojen väheneminen ei ole ollut niin nopeaa. Taulukko 3. Maatilojen lukumäärä Itä-Suomessa vuonna 2004 (Maataloustilastollinen vuosikirja, 2006). MAATILAT yhteensä % Suomesta pinta-ala (ha) % Suomesta Kainuu , ,5 Pohjois-Savo , ,2 Pohjois-Karjala , ,2 Etelä-Savo , ,0 Etelä-Karjala , ,4 Suomi Kuvaan 8 on laskettu työssäkäyntialueet Suomen Kuntaliiton (2005) määrittämille työssäkäyntikeskusalueille. Liitteessä 10 on lisäksi tarkemmin esitetty maakuntakeskuksien työssäkäyntialueet. Perinteisesti työssäkäyntialueet lasketaan kuntarajojen mukaan. Tässä työssäkäyntialueet on kuitenkin määritetty ruutuaineistoon perustuen käsittäen ne solut, josta käydään suoraan tai yhden kunnan kautta vähintään 10 % osuudella töissä taajaman keskusalueella. Työssäkäyntialueen rajaus on tehty sen mukaan miten laajasti 10 %:n työssäkäyntialue jakautuu keskustaajaman ympärille. Vaihettumisalueiksi on merkitty alueet (solut), josta käydään töissä kahdessa tai useammassa keskustaajamassa, mutta ei niin merkittävästi kuin selvästi toistensa päällä olevat työssäkäyntialueet. Kuvassa 8 esitettyjen työssäkäyntialueiden ulkopuolella asuu noin 10 % Itä-Suomen väestöstä. Nämä ovat ns. pieniä työmarkkina alueita, joissa pendelöinti tapahtuu pääsääntöisesti kunnanrajojen sisällä ja työssäkäyntikeskus on pieni. Esitettyjen työssäkäyntialueiden sisällä sijaitsevat merkittävimmät palveluiden tarjoajat, suurin väestömäärä ja tärkeimmät työpaikkakeskittymät (Saavutettavuuden mittarit, 2006). Nykyinen nopeampi liikkuminen liikenneyhteyksien parantumisen myötä lisää kuitenkin myös keskusten ulkopuolisten alueiden tärkeyttä. Tämä on nähtävissä jo nykyisin muun muassa työssäkäyntialueiden vaihettumisalueilla, jolloin keskusten ulkopuoliset alueet osittain limittyvät keskusalueiden joukkoon. On kuitenkin yleisesti tiedossa, että syrjäisimmät alueet, jotka ovat todellisia väestökatoalueita, ovat tämän ulkopuolella. 17

18 Kuva 8. Itä-Suomen merkittävimmät työssäkäyntialueet (YKR-aineisto vuodelta 2000). Työssäkäyntialueet on laskettu Suomen kuntaliiton (2005) määrittämille työssäkäyntikeskusalueille. 18

19 4.3.2 Elinkeinot Itä-Suomessa on monipuolista yritysosaamista (Kuva 9) ja vahvoja yhteisiä elinkeinorakenteen tekijöitä on erityisesti raaka-aineperusteisilla tuotantoaloilla kuten metsä-, muovi-, metallisekä rakennuskivi- ja teollisuusmineraaliteollisuudessa (Liite 11) sekä turveteollisuudessa. Rakennuskiven ja teollisuusmineraalien hyödyntäminen on yhä kasvavassa määrin nousemassa tärkeäksi elinkeinorakenteiden tekijäksi Itä-Suomessa. Jo nykyisin Itä-Suomessa on useita rakennuskivilouhimoita sekä teollisuusmineraaliesiintymiä. Pääkön (2005) mukaan edellä mainitut sekä elintarvike, koulutus, hyvinvointi, ICT sekä matkailu vastaa 49 % itäisen Suomen arvonlisäyksestä ja 54 % työpaikoista. Hänen mukaan Itä-Suomen aluetalouden veturialoja ovat nimenomaan muovimetalli, elintarviketeollisuus sekä koko metsäklusteri. Kuva 9. Itä-Suomen suurimmat yritykset työpaikkojen määrällä mitattuna maaliskuussa 2007 (Tilastokeskus). 19

20 Puuntuotannossa Itä-Suomella on omat, kattavat raaka-ainevarastot. Näiden lisäksi puutavaraa tuodaan myös Venäjän lähialueilta (Taulukko 4). Itä-Suomen rajojen yli tuodaan 72,6 % koko Suomen puutavaramäärästä ja se vastaa noin 16,8 % koko maan vuosittaisesta metsäteollisuuden raakapuuntarpeesta (Metsätilastollinen vuosikirja, 2005). Venäjällä on useita potentiaalisia yritys yhteistyömahdollisuuksia Itä-Suomen kanssa (Liite 12). Täten tavaraliikenteen ja logistiikan kehittämisellä on tärkeä merkitys myös elinkeinorakenteiden kehittämisessä. Vaalimaan jälkeen Suomen tärkeimmät rajanylityspaikat sijaitsevat Itä-Suomessa, mikä edistää koko Suomen asemaa Venäjän kauppa-alueena. Suomen viisi tärkeintä vientimaata tällä hetkellä ovat Saksa, Ruotsi, Venäjä, Iso- Britannia ja Yhdysvallat (noin 45 % Suomen viennistä). Kolme suurinta tuontimaata ovat Saksa, Ruotsi ja Venäjä. Em. maat ovat merkittävimpiä kauppakumppaneita myös Itä-Suomelle. Taulukko 4. Itä-Suomen raja-asemilta maahan saapuvat puumäärät, 1000m 3 (Metsätilastollinen vuosikirja, 2005). Maantie Rautatie Vesitie Vartius 599 Inari 274 Niirala Parikkala 310 Imatra Saimaan kanava Nuijamaa 402 Vainikkala Itä-Suomen koulutusjärjestelmä Itä-Suomessa on laadukas ja kattava koulutusjärjestelmä (Kuva 10). Itä-Suomessa sijaitsee kolme tiedeyliopistoa, kaksi yliopistokeskusta ja 14 ammattikorkeakoulua. Joensuun yliopistossa on 6540 opiskelijaa, joista vaihto-oppilaita 500. Vastaavat luvut Kuopion yliopistolle ovat 6200 (140) ja Lappeenrannan teknilliselle yliopistolle 500 (138). Näiden lisäksi pysyvää yliopistokoulutusta tarjotaan mm. opettajankoulutuksessa ja matkailualalla Kajaanissa, Mikkelissä ja Savonlinnassa. Itä-Suomen yliopistot ja ammattikorkeakoulut tekevät monipuolista yhteistyötä keskenään muun muassa järjestämällä yhteisiä opintojaksoja ja tutkivat aktiivisesti muita yhteistyömuotoja. Näiden sekä muiden kehittämistoimenpiteiden myötä koulutuksen taso on Itä-Suomessa huippuluokkaa. Joensuun ja Kuopion yliopistojen hallitukset hyväksyivät syksyllä 2006 yliopistojen tiivistyvän yhteistyömallin osana yliopistojen rakenteellisen kehittämisen toimenpideohjelmaa. Yhteistyömallia alettiin kehittää, koska nähtiin tarpeelliseksi tiivistää kahdenvälistä yhteistyötä vastamaan paremmin nähtävissä olevaa valtakunnallista kehitystä. Yhteistyön myötä vahvistetaan molempien yliopistojen profiilia kansainvälisesti korkeatasoisina yliopistoina ja entistä kilpailukykyisempinä osaamiskeskittyminä (Kuva 10). Opetusministeriöllä oli vuonna 2004 tavoitteena koota varsinaisten yliopistopaikkakuntien ulkopuolella olevaa yliopistotoimintaa muutamaan monipuoliseen yliopistokeskukseen, joissa on usean yliopiston toimintaa. Kajaani on yksi kuudesta vuonna 2004 aloittaneesta yliopistokeskuksesta, jonka erityisenä tehtävänä on tukea Kainuun ja Ylä-Savon elinkeino- ja aluekehitystä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä. Ko. yliopistokeskus on Kainuun alueen yliopistollisten toimintojen muodostama osaamiskeskittymä, jossa yliopistot tekevät yhteistyötä Oulun yliopiston koordinoimana. Itä-Suomen koulutusorganisaatiot panostavat myös virtuaaliopetukseen ja esimerkiksi lukioiden ja ammattikorkeakoulujen verkkokurssien tuottamisessa on myös suuralueen kattavaa hankeyhteistyötä. Lisäksi Etelä-Karjalassa aloittaa uusi metsäteollisuuspainotteinen lukio, jossa metsäteollisuus ja yliopisto ovat mukana. Se kouluttaa lukiolaiset 2. luokalta metsäteollisuuteen (tiettyjä kurs- 20

21 seja) ja teollisuus takaa oppilaille harjoittelupaikan. Ko. koulutusohjelmaan kuuluu myös yliopistoopintoja. Koulutuksen, tutkimuksen ja t&k-toiminnan muodostamia tunnustettuja osaamiskeskittymiä alueella on mm. hyvinvointi-, matkailu-, elintarvike- ja korkean teknologian aloilla. Osaamiskeskittymien syntymistä on tuettu teknologiakeskusten, tiedepuistojen ja kehitysyhtiöiden toiminnalla, osaamiskeskus- ja aluekeskusohjelmilla sekä rakentamalla ns. innovatiivisia toimintaympäristöjä yritysten, oppilaitosten ja tutkimusyksiköiden käyttöön. Osaamiskeskittymiin on sijoittunut globaaleilla markkinoilla toimivien yritysten tutkimus- ja kehitysyksiköitä. Itä-Suomi on myös vahvaa puurakentamisen osaamisaluetta. Kuvassa 10 on esitetty tärkeimpiä Itä-Suomen osaamisaloja sekä koulutuksen että muun erityisosaamisen osalta. Itä-Suomen yliopistoilla on vahva rooli Venäjän yliopistojen kanssa toteutettavassa yhteistyössä Cross-border University-hankkeessa, jossa suunnitellaan ja toteutetaan kaksoistutkintoja tuottavia yhteisiä koulutusohjelmia. Itäsuomalaista erikoisosaamista on siirretty Lappeenrannan, Joensuun ja Imatran kaupunkien yhteistyönä Venäjälle perustamalla suomalais-venäläinen Itä- Suomi-koulu. Näiden ohella Itä-Suomessa on monipuolista Pohjoisen ulottuvuuden tutkimusta, Venäjän raja-aluetutkimusta sekä merkittävää tutkimusyhteistyötä metsäsektorin eri aloilla. Kajaanin yliopistokeskus vastaa osaltaan Oulun yliopiston Venäjä-osaamisen kehittämisestä ja Kuhmossa toimii Ympäristöhallinnon alainen Ystävyydenpuiston tutkimuskeskus Osaamiskeskusohjelma alueiden kehittäjänä Vilhulan ym. (2006) mukaan osaamiskeskusohjelman tavoitteena on luoda paremmat edellytykset tutkimus- ja yritystoiminnan kohtaamiselle ja innovaatioiden synnylle. Osaamiskeskusohjelman tehtävänä on suunnata paikallisia, alueellisia ja kansallisia voimavaroja huippuosaamisen hyödyntämiseen sekä turvata kansainvälinen kilpailukyky ja osaamisen säilyminen kotimaassa. Näin ollen osaamiskeskusohjelmaan valittujen osaamisalojen tulisi edustaa vähintään kansallista huippuosaamista. Nykyisin ko. ohjelmaan kuuluu 21 osaamiskeskusta, joista Itä-Suomessa sijaitsee Kajaani, Kuopio, Joensuu, Mikkeli, Savonlinna ja Lappeenranta, joissa on yksi tai useampia osaamisaloja. Kauppa- ja teollisuusministeriö (KTM) nimesi osaamiskeskusohjelman ( ) osaamisklusterien koordinaatiovastuutahot osaamiskeskustoimintaa toteuttaviksi organisaatioiksi. Ne jakautuvat Itä-Suomen osalta seuraavasti: Forest Industry Future (koordinaattorina Lappeenranta Innovation Oy) Joensuu: metsäteollisuuden koneteknologia ja tuotteistava puurakentaminen Kajaani: mittaustekniikka Mikkeli: ohutkalvopinnoitus ja puun modifiointi Varkaus (mukana Joensuun kautta) Hyvinvointiklusteri (Kuopio, Teknologiakeskus Teknia Oy) Kuopio: osaamisalana terveystekniikka, laitteet ja välineet HealthBio-Terveyden bioklusteri Kuopio Elintarvikekehityksen klusteri Kuopio: elintarvikkeiden terveellisyys Tulevaisuuden energiateknologiat Joensuu Liitännäisjäsenenä Varkaus Matkailu ja elämystuotanto Savonlinna (verkottuneena koko Itä-Suomeen): matkailun innovaatiopalvelut ja tutkimus Nano- ja mikrojärjestelmät sekä tulevaisuuden materiaalit Mikkeli Joensuu 21

22 Meriklusteri Lappeenranta Älykkäät koneet Lappeenranta Asumisen osaamisklusteri Joensuu Ympäristöteknologiaklusteri Kuopio Kuva 10. Itä-Suomelle vahvat osaamisalueet vuonna

23 4.3.5 Matkailu Itä-Suomi tarjoaa monipuolista matkailuosaamista. Kansainvälisesti kiinnostavia matkailukeskuksia ovat esimerkiksi Tahko, Koli, Vuokatti, Imatran kylpylä ja Imatrankoski, joiden kehittäminen lisää Itä-Suomen tunnettavuutta ja kenties tulevaisuudessa lisää laajempaakin matkailullista kiinnostavuutta. Vuonna 2004 kävijämäärien mukaan Suomen 30. suurimman matkailukohteen joukosta löytyy kolme itäsuomalaista kohdetta: Bomban talo, Nurmes ( ), Kylpylähotelli Rauhalahti, Kuopio ( ) ja Katinkulta, Sotkamo ( ) (Matkailun edistämiskeskus, 2006). Matkailukeskuksissa kehitetään monipuolisia ja ympärivuotisia matkailuyritysten keskittymiä, joilla on myös monipuolinen oheisohjelmatarjonta. Itä-Suomi on rakentumassa kansainvälisessä matkailussa omaleimaiseksi alueeksi Lakeland-brandin avulla. Lakeland-imagon kohottaminen: Saimaa- Pielinen maailmanperintökohteeksi on yksi Itä-Suomi-ohjelman ylimaakunnallisista makrohankkeista (M6) ja se hakee parhaillaan pysyvämpää ja tiiviimpää organisaatiomuotoa. Lakelandyhteistyön keskeinen tavoite on matkailun kansainvälisen markkinoinnin toteuttaminen ja alueen matkailun kansainvälistäminen. Itä-Suomessa on vahvoja kansainvälisesti tunnettuja kulttuurifestivaaleja sekä runsaasti pienempiä tapahtumia. Näiden yhteistyöllä on rakennettavissa Itä-Suomeen kasvava ja kansainvälistyvä kulttuurimatkailu, joka tietyin osin voi myös profiloitua idän ja lännen kulttuurien kohtaamisen teemaan (mm. Itä-Suomi-ohjelman East Side Story-hanke). Kansainvälistyvä toimintaympäristö näkyy Itä-Suomen matkailussa monin tavoin. Erityisesti Venäjän suunnalta saapuvat turistit nähdään tärkeänä tekijänä, ja se ilmenee lomakohteissa merkittävinä investointeina. Lisäksi Savonlinnan matkailualan tietokeskus lisää omalta osaltaan matkailualan tunnettavuutta Itä-Suomessa. Kuvassa 11 on esitetty maakunnittaisia matkailijoiden yöpymismääriä vuodelta Vuodepaikkojen määrällä mitattuna merkittävimmät kohteet Itä- Suomessa ovat: Tahko (7 000 vuodepaikkaa), Sotkamo Vuokatti (5 000), Ukkohalla Paljakka (2 200) ja Koli (1 500). Ulkomaalaisten matkailijoiden osalta venäläisten yöpymiset olivat vuonna 2005 Imatralla Helsingin jälkeen suurimmat Suomessa. Itä-Suomen tärkeimmät matkailukeskukset sekä tapahtumat ja nähtävyydet on esitetty kuvassa 12. Näillä perusteluilla voidaan todeta, että Itä- Suomessa on jo tällä hetkellä hyvät edellytykset olla matkailullisesti erittäin vetovoimaista aluetta. Kuva 11. Matkailijoiden yöpymismääriä vuodelta 2006 (www.mek.fi). 23

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa:

Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta asiakirjaluonnoksesta lausuntonaan seuraavaa: Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400 87070 KAINUU Viite: Lausuntopyyntönne 20.11.2006 Asia: LAUSUNTO ITÄ-SUOMEN STRATEGISET LIIKENNEHANKKEET ASIAKIRJAN LUONNOKSESTA Kuhmon kaupunki esittää edellä tarkoitetusta

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa

VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta, jossa MENESTYKSEN VETURIT strategiset tavoitteet 2020 Uusiutuva Etelä-Savo 2020 maakuntastrategia Esitys mkh :lle 21.10.2013 VISIO 2020 Uusiutuva Etelä-Savo on elinvoimainen ja muuttovoittoinen Saimaan maakunta,

Lisätiedot

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu

Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat Euregio Karelia seminaari Joensuu Euregio Karelia ja Toiminnan pääsuunnat 2020 Euregio Karelia seminaari 2.11.2016 Joensuu Euregio Karelia pähkinänkuoressa Pohjois-Karjalan, Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Karjalan tasavallan välinen yhteistyöalue

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA

PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA PORIN SEUDUN KILPAILUKYKY ALUEIDEN VÄLISESSÄ KILPAILUSSA VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro 27.8.2013 Kunnille on annettu historiallinen mahdollisuus seutukunnan elinvoiman ja hyvinvoinnin kehittämiseen

Lisätiedot

Kaupunkistrategia

Kaupunkistrategia Elinkeinot Alueiden käytön strategia 2006 Alueiden käytön strategian päivitys 2012 Elinkeinojen kehittämisohjelma 2011-2016 Matkailun kehittämisohjelma 2012 2016 Kaupunkistrategia 2013 2016 Palveluhankintastrategia

Lisätiedot

maakuntakartalla kuntatalouden

maakuntakartalla kuntatalouden Kymenlaakso Pohjoisella kasvukäytävällä seminaari Eduskunta 7.11.2013 Kymenlaakson asemointi maakuntakartalla kuntatalouden tila ja kehitysmahdollisuudet Timo Kietäväinen Timo Kietäväinen varatoimitusjohtaja

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2

LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 LAPIN TIETOYHTEISKUNTAOHJELMA TAUSTA-AINEISTOA TYÖPAJAAN 2 TAUSTATIETOA OHJELMATYÖSTÄ Lapin liiton johdolla alueelle tuotetaan uusi tietoyhteiskuntaohjelma. Työ käynnistyi keväällä ja valmistuu vuoden

Lisätiedot

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA

Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Kainuun liitto KAINUU-OHJELMA Maakuntasuunnitelma ja -ohjelma Heimo Keränen 26.5.2014 26.5.2014 Kainuun liitto Iso taustakuva 23.5.2014 Kainuun liitto 2000-luvulla paradigman muutos: hajautetun hyvinvointivaltion

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Keskustelutilaisuus 4.11.2014, Ympäristöministeriö Päivi Nurminen, seutujohtaja, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Kaupunkiseutu 2015 Kaupunkiseutu

Lisätiedot

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013

Pirkanmaa. Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Pirkanmaa Maakunnan yleisesittely Pirkanmaan liitto 2013 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Yli 9 prosenttia Suomen väestöstä asuu Pirkanmaalla,

Lisätiedot

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle

Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Saavutettavuus yhä tärkeämpi menestystekijä Suomelle Professori Jorma Mäntynen Tampereen teknillinen yliopisto Valtionrautateiden talvimatkailujuliste ulkomaille 1950- luvulta Suomen Rautatiemuseon kokoelmat

Lisätiedot

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika

Kainuun kuntarakenneselvitys. Paikka Aika Kainuun kuntarakenneselvitys Paikka Aika Vahvuudet Mikä on Kainuun merkittävin vahvuus tällä hetkellä? Luonnonvarojen hyödyntäminen. Metsät, puhdas luonto ja kaivosteollisuus nähdään Kainuun merkittävimpinä

Lisätiedot

Keski-Suomen kasvuohjelma

Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen kasvuohjelma Keski-Suomen maakuntaohjelma 2011-2014 Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Lähtökohdat Tavoitteena selkeä ja helppokäyttöinen ohjelma toteuttajille konkreettinen! Taustalla maakuntasuunnitelman

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Mari Kuparinen 16.11.2012

Lisätiedot

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN

ETELÄ-KARJALAN RAKENNEMUUTOKSEEN ETELÄ-KARJALAN VARAUTUMISSUUNNITELMA RAKENNEMUUTOKSEEN MYR 22.2.2016 Kauppakatu 40 D, 53100 Lappeenranta Tel +358 (5) 6163 100 etunimi.sukunimi@ekarjala.fi kirjaamo@ekarjala.fi www.ekarjala.fi 22.2.2016

Lisätiedot

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa)

SATAKUNTA NYT JA KOHTA. Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) SATAKUNTA NYT JA KOHTA Tunnuslukuja Satakunnan kehityksestä ( Osa I Miten meillä menee Satakunnassa) VTT, kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 25.10.2013 S I S Ä L T Ö 1. MITEN MEILLÄ MENEE SATAKUNNASSA?

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola

Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa. Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola Kymenlaakson asema aluerakenteen muutoksessa Valtiotieteen tohtori Timo Aro Kymenlaakson maakuntavaltuusto 14.12.2015 Kouvola 1. Teollinen perinne kyky uusiutua ja menestyä 2. Kasvava sijaintietu 3. Aidot

Lisätiedot

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ

TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ TKI-TOIMINTA OSANA MAMKIN PERUSTEHTÄVÄÄ Mikkelin ammattikorkeakoulu (MAMK) tarjoaa korkeinta ammatillista koulutusta, harjoittaa soveltavaa työelämän ja julkisen sektorin kilpailukykyä edistävää tutkimus-,

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä

Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa. Konsernijohtaja Juha Metsälä Kaupunkiseutujen rooli kunta- ja maakuntauudistuksessa Konsernijohtaja Juha Metsälä 4.11.2016 Suomen väestö ikääntyy, yli 65-vuotiaat suurin ikäryhmä vuodesta 2032 eteenpäin Pohjola Rakennus Oy, konserninjohtaja

Lisätiedot

Elinkeino-ohjelman painoalat

Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat Elinkeino-ohjelman painoalat 1. Uudistuva teollisuus. Nykyinen rakennemuutos on mahdollista kääntää laadullisesti uudenlaiseksi kasvuksi panostamalla uusiin liiketoimintamalleihin

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA

TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA TOIMENPIDEOHJELMA 2014 2016 PÄHKINÄN KUORESSA Tässä toimenpideohjelmassa paikallisella matkailulla tarkoitetaan Juvan, Rantasalmen ja Sulkavan alueiden matkailua. Alueellinen matkailu tarkoittaa Etelä-Savon

Lisätiedot

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017

Pirkanmaa. Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Pirkanmaa Yleisesittely, Pirkanmaan liitto 2017 Toiseksi suurin Suomessa on 19 maakuntaa, joista Pirkanmaa on asukasluvultaan toiseksi suurin. Puolen miljoonan asukkaan raja ylittyi vuonna 2013. Yli yhdeksän

Lisätiedot

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla

Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu luvulla Alueiden kehittämisen strategiasta 2010 luvulla Alueiden rakennemuutos voimistuu 2010 -luvulla Veijo KAVONIUS Työ- ja elinkeinoministeriö Alueiden kehittämisyksikkö 3.2.2010 Aluestrategia 2020 työ Valmistuu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö

Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Keski-Pohjanmaan liikennejärjestelmätyö Liikkumispalveluiden työpaja 27.10.2016 Janna Räisänen, aluesuunnittelija KOPIKALIsta ja KAKEPOLIsta Pohjois-Suomen liikenne ja logistiikkastrategiaan Kokkolan,

Lisätiedot

Pohjois-Savon metsäbiotalous

Pohjois-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous ssa metsäbiotaloudella on merkittävä aluetaloudellinen rooli Metsäbiotalous muodostaa 40 % maakunnan biotalouden tuotoksesta. Biotaloudessa tärkein sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA

SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA SATAKUNNALLE OMA SATAKUNNAN LUONTOMATKAILUOHJELMA LUONTOMATKAILUOHJELMA Luontomatkailun mahdollisuudet Satakunnassa -tilaisuus Sanna-Mari Renfors, 31.3.2016 Hanna-Maria Marttila Ohjelman laadinnasta Laadinta

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Keski-Suomen metsäbiotalous

Keski-Suomen metsäbiotalous Keski-Suomen metsäbiotalous metsäbiotaloudella suuri merkitys aluetaloudelle Metsäbiotalouden osuus maakunnan kokonaistuotoksesta on 14 %, arvonlisäyksestä 10 % ja työllisyydestä 6 %. Merkitys on selvästi

Lisätiedot

Kainuun metsäbiotalous

Kainuun metsäbiotalous n metsäbiotalous elää edelleen puusta Metsäbiotalous muodostaa 41 % maakunnan koko biotalouden tuotoksesta. Työllisyydessä osuus on noin 1,5-kertainen maakuntien keskiarvoon verrattuna. Metsäbiotalouden

Lisätiedot

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät

Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Vekarasta vaariin. Tulevaisuuden näköaloista yksilön näkymiksi. Alueiden ennakointiseminaari Joensuussa 14.-15.3.2013 Venäjän potentiaali ja Itä-Suomen näkymät Heikki Eskelinen Karjalan tutkimuslaitos

Lisätiedot

Kainuun metsäohjelma

Kainuun metsäohjelma Kainuun metsäohjelma 2016-2020 Tuomo Mikkonen elinkeinopäällikkö Kainuu metsäohjelmavastaava Kainuun metsäneuvoston sihteeri Kainuun metsäohjelma Metsäneuvoston työkalu Ohjelman valmistelu on tehty yhteistyössä

Lisätiedot

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto

KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE Hämeen liitto KANTA-HÄMEEN VÄESTÖSUUNNITE 2016-2040 Hämeen liitto 9.2.2016 Väestösuunnite 2016-2040 9.2.2016 Tilastokeskuksen 2012 ja 2015 trendiennusteiden lukujen keskiarvot vuonna 2040. Forssan seudulla keskiarvosta

Lisätiedot

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous

Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä-Pohjanmaan metsäbiotalous Etelä- Pohjanmaan metsäbiotalouden perusta puutuotteissa Metsäbiotalouden suurin toimiala on puutuoteteollisuus. Se työllistää lähes 60 prosenttia maakunnan metsäbiotalouden

Lisätiedot

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU

JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA...YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU JUURET LAAJALLA METROPOLIALUEELLA....YHDESSÄ TEEMME TULEVAISUUDELLE SIIVET. Siivet ja juuret LAAJAN METROPOLIALUEEN TULEVAISUUSTARKASTELU TEKSTI: Lauri Kuukasjärvi, Ilona Mansikka, Maija Toukola, Tarja

Lisätiedot

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa

Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma. ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa EU:n rakennerahastokausi 2014-2020 Etelä- ja Länsi-Suomen alueellinen suunnitelma (versio 25.10.2012) ja EU:n komission lähtökohdat kumppanuussopimusneuvotteluihin Suomen kanssa Aluekehitysjohtaja Varpu

Lisätiedot

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih.

POHJOIS-POHJANMAA. Nuorten maakunta! AKL. Pohjois-Pohjanmaa. asukkaita pinta-ala km2 asukastih. POHJOIS-POHJANMAA Nuorten maakunta! AKL 2.2011 Pohjois-Pohjanmaa asukkaita 395 000 pinta-ala 37 400 km2 asukastih. 11 as/km2 AKL 2.2011 1 Pohjois- Pohjanmaa 34 kuntaa (+Vaalan kunta Kainuusta liiton jäsen)

Lisätiedot

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013

Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän. Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva ALLI Timo Turunen, YM Aluefoorumit 11/2013 Keskiössä Suomen aluerakenne siis mikä? Palvelut Aluerakenteella e a tarkoitetaan väestön ja asumisen, tö työpaikkojen

Lisätiedot

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA

KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA KAINUUN KAUPAN VAIHEMAA- KUNTAKAAVA Kaavamerkinnät ja - määräykset, luonnos 24.3.2014 Julkaisija: Kainuun Liitto Kauppakatu 1 87100 Kajaani Puh. 08 6155 41 / vaihde Faksi: 08 6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen

Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Kaupunkiseutujen kehityskuva ja kehittäminen Satu Tolonen ja Janne Antikainen TOIMINNALLISET ALUEET JA KASVUVYÖHYKKEET SUOMESSA (ToKaSu) VNK TEAS hanke Työpaja 13.6.2016 Väestö Väestönkehitys 1995-2015

Lisätiedot

KYMENLAAKSON LIITTO

KYMENLAAKSON LIITTO KYMENLAAKSO EILEN, TÄNÄÄN JA HUOMENNA MITEN RAKENTEET JA TOIMINTATAVAT MUUTTUVAT? Maakuntajohtaja Tapio Välinoro 22.4.2010 MIKÄ MUUTTUI MITÄ TARVITAAN? Alueiden omaehtoinen kehittämisvalta ja vastuu lisääntyivät

Lisätiedot

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta

Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Tampereen strategian lähtökohdat elinvoiman ja kilpailukyvyn näkökulmasta Johtoryhmien strategiastartti 25.4.2017 Johtaja Teppo Rantanen 1 Kokemukset nykyisestä strategiasta ja odotukset uudelle strategialle

Lisätiedot

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI

Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus. Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Loimaan kaupunginhallituksen elinkeinotoimen linjaus Elinkeino- ja kaupunkikehitysyksikkö OSKARI Suomen kasvukolmio Alueellisesti Loimaa kuuluu Suomen kasvukolmioon Suomen Kasvukolmio eli Helsinki-Tampere-Turku

Lisätiedot

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen

Painopiste 1: Huipputason koulutuksen ja osaamisen vahvistaminen 1 METROPOLI VISIO Pääkaupunkiseutu on kehittyvä tieteen, taiteen, luovuuden ja oppimiskyvyn sekä hyvien palvelujen voimaan perustuva maailmanluokan liiketoiminta- ja innovaatiokeskus, jonka menestys koituu

Lisätiedot

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa

Liikenne kohti tulevaa. Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Liikenne kohti tulevaa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Toiminta Suomessa nyt ja tulevaisuudessa Näin liikumme Kotimaanmatkojen kokonaismatkamäärät ja -suoritteet pysyneet samalla tasolla 3 matkaa

Lisätiedot

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT

TYÖPAIKAT JA TYÖMATKAT TYÖPAIKAT TYÖPAIKKA-ALUEIDEN SAAVUTETTAVUUS ESPOON ELINKEINOKUDELMA 2050 (LUONNOS) POKE:N ELINKEINOJEN VISIO 2050 TYÖMATKAT 61 Työpaikat Visioalueella oli noin 17 000 työpaikkaa vuonna 2011, eli noin 14

Lisätiedot

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella

Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Tulevaisuuden logis.ikkaratkaisut Barentsin alueella Jarkko Rantala Logistiikka-asiantuntija, TkT Lapin liitto Lapin liikennepäivä 29.11.2016, Kemi Mitkä tekijät vaikuttavat kokonaisuuteen? Markkinat:

Lisätiedot

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys

Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Logistiikka-hyvä toimintaympäristö-aluekehitys Viitostie ry:n seminaari 17.5.2013 Aluesuunnittelujohtaja Jarmo Vauhkonen Etelä-Savon maakuntaliitto Maakuntastrategia ja ohjelma Aluekehittäjän näkökulma

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen

Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki Sami Pakarinen Paljonko Suomeen tarvitaan lisää asuntoja ja mihin ne on järkevä rakentaa? Asuntomarkkinat 2016 Hotel Scandic Park Helsinki 26.1.2016 Sami Pakarinen Asuntotuotantotarve 2040 -projektin tausta VTT päivitti

Lisätiedot

Muotoilemme elämäämme kestäväksi

Muotoilemme elämäämme kestäväksi Muotoilemme elämäämme kestäväksi Päijät-Hämeen maakuntasuunnitelma strategia 2035 Maakuntasuunnitelma on pitkän aikavälin suunnitelma maakunnan kehittämiseksi Pohjautuu sekä alueiden kehittämis- että maankäyttö-

Lisätiedot

Etelä-Karjalan metsäbiotalous

Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalan metsäbiotalous Etelä-Karjalassa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on Suomen suurin Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen

Lisätiedot

Digitalisaatio liikenteessä

Digitalisaatio liikenteessä Digitalisaatio liikenteessä Johtaja Risto Murto 3.11.2015 Tampere LVM 1.1.2016 www.lvm.fi 4.11.2015 2 EU:n komission liikenteen valkoinen kirja 3/2011 Komissio toteaa, että nykyisen kaltainen liikennepolitiikka

Lisätiedot

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö

Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh. Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Datakeskusinvestoinnin merkitys kunnan näkökulmasta case: Hetzner Gmbh Marko Kauppinen, elinkeinopäällikkö Tuusulalla on keskeinen sijainti Tuusula on yksi pääkaupunkiseudun kehyskunnista eli KUUMA-kunnista

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Maaseudun kehittämisohjelma

Maaseudun kehittämisohjelma Maaseudun kehittämisohjelma 2014 2020 Tilannekatsaus joulukuu 2014 Sivu 1 5.12.2014 Jyrki Pitkänen Aikataulu (1) Valtioneuvosto hyväksyi Manner-Suomen maaseutuohjelman huhtikuussa EU:n komission käsittely:

Lisätiedot

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA Vipuvoimaa EU:lta Keski-Suomeen 2007-2013 Koulutustilaisuudet 23.11. ja 4.12.2007 www.keskisuomi.fi/eulehti Pirjo Peräaho Hilkka Laine Keski-Suomen liitto LÄNSI-SUOMEN EAKR-OHJELMA

Lisätiedot

RAKENNEMALLIEN VERTAILU

RAKENNEMALLIEN VERTAILU HOLLOLAN STRATEGINEN YLEISKAAVA RAKENNEMALLIEN VERTAILU YLEISÖTILAISUUS TEEMARYHMIEN TYÖPAJA ILLAN OHJELMA 17.00 Tervetuloa! 17.10 Rakennemallivaihtoehtojen esittely kaavoitusinsinööri Markus Hytönen,

Lisätiedot

Keskusjärjestelmä 2.0

Keskusjärjestelmä 2.0 Keskusjärjestelmä 2.0 DI, VTM, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy FM Jaana

Lisätiedot

Etelä-Savon metsäbiotalous

Etelä-Savon metsäbiotalous n metsäbiotalous vahva metsätaloudessa ja puutuotteissa Metsäbiotalous vastaa yli puolesta maakunnan biotalouden tuotoksesta. Vahvoja toimialoja ovat puutuoteteollisuus ja metsätalous (metsänhoito, puunkorjuu

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous

Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaan metsäbiotalous Keski-Pohjanmaa puutuotteista pientä lisää biotalouteen Metsäbiotalouden osuus maakunnan koko biotalouden tuotoksesta on 19 %, joka on selvästi maakuntien keskiarvoa pienempi.

Lisätiedot

Lapin metsäbiotalous

Lapin metsäbiotalous Lapin metsäbiotalous Lapissa metsäbiotalouden merkitys maakunnan taloudessa on suuri Metsäbiotalous muodostaa pääosan maakunnan koko biotaloudesta. Esimerkiksi tuotoksesta sen osuus on 60 %. Kivijalkana

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4

Miniseminaari Lauri, Mikonkatu 4 Miniseminaari 14.1.2010 Lauri, Mikonkatu 4 Heikki Aurasmaa Alivaltiosihteeri Suomen EAKR- ja ESR-rahoitus kolmena ohjelmakautena (ei sisällä Interreg- eikä alueellisen yhteistyön ohjelmia; 1995-99 ja 2000-2006

Lisätiedot

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012

Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Tervetuloa Kuhmoon 12.3.2012 Historia ravitsee kehitystä Tervanviennin kultakaudella Kuhmo tuotti kuudenneksen koko Suomen tervasta metsää pysyvästi 406 000 ha, puuvaranto yli 30 milj m3 Globalisaatio

Lisätiedot

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen

Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Näkökulma itäsuomalaisten nuorten tilanteeseen Jouko Laaksonen, Mikkelin ammattikorkeakoulu Iisalmi 5.5.2011 Raameja esitykselle: - haastava aihe; keskittyminen esityksessä erityisesti alueelle kiinnittymiseen,

Lisätiedot

Löydämme tiet huomiseen

Löydämme tiet huomiseen Saimaan amk 1(5) Saimaan ammattikorkeakoulun strategia 2016-2020 Löydämme tiet huomiseen Osakeyhtiön hallitus hyväksynyt 9.2.2016 Saimaan amk 2(5) Saimaan ammattikorkeakoulun visio 2025 Vuonna 2025 Saimaan

Lisätiedot

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa

Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Korkeakoulutuksen turvaaminen Lapissa Lapin korkeakoulukonserni 22.9.2010 Markku Tarvainen LAPIN KORKEAKOULUKONSERNI MIKSI? Korkeakoulujen rakenteellinen kehittäminen vuosi 2020: enintään 15 yliopistoa

Lisätiedot

Kanta-Hämeen metsäbiotalous

Kanta-Hämeen metsäbiotalous en metsäbiotalous en biotaloutta vetää elintarvikesektori Metsäbiotalous muodostaa 3-5 % koko maakunnan tuotoksesta, arvonlisäyksestä, investoinneista ja työllisyydestä. Suhteelliset osuudet ovat lähellä

Lisätiedot

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE

HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE HÄMEEN LIITON VÄESTÖSUUNNITE 2016 2040 Hyväksytty Hämeen liiton maakuntahallituksessa 15.2.2016 käytettäväksi maakuntakaavan 2040 mitoituksen lähtökohtana. Päivitetty 2015 väestötietojen osalta 27.4.2016

Lisätiedot

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä

Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Maakunnan kehitysnäkymät ja järjestöjen rooli maakunnan kehittämisessä Hannu Korhonen Keski-Suomen liitto Liittojen päätehtävät Alueiden käyttö - Maakuntasuunnitelma ja kaava - Yhdyskuntarakenne, liikenne,

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys

Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys 15.10.2010 Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien kumppanuusselvitys Toimintaympäristön muutoshaasteet Suonenjoen ja Kuopion kaupunkien toimintaympäristön muutokseen vaikuttavat lukuisat tekijät. Kaupunkien

Lisätiedot

Koulutustarpeet 2020-luvulla

Koulutustarpeet 2020-luvulla Ilpo Hanhijoki Koulutustarpeet 2020-luvulla Koulutustarpeiden ennakoinnin koordinointi- ja valmisteluryhmän esitys tutkintotarpeesta Osaaminen muutoksessa Pirkanmaan tulevaisuusfoorumi 2015 Ilpo Hanhijoki

Lisätiedot

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA

INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA INNOVAATIOEKOSYSTEEMIT ELINKEINOELÄMÄN JA TUTKIMUKSEN YHTEISTYÖN VAHVISTAJINA KOKONAISHANKKEEN KOLME PÄÄTEHTÄVÄÄ Osakokonaisuuden yksi tavoitteena oli selvittää, miten korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere

Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo , Tampere Kaupunkiseutujen tulevaisuus! Valtiotieteen tohtori Timo Aro @timoaro 8.11.2016, Tampere - Kaupunkialueet - Kaupunkipolitiikka - Kasvukeskukset - Kaupunkiseutulähtöisyys - Maaseutualueet - Aluepolitiikka

Lisätiedot

Loppuseminaari

Loppuseminaari DI, VTM Seppo Lampinen, YY-Optima Oy Fil. lis. Anna Saarlo, YY-Optima Oy HTT Ilari Karppi, Tampereen yliopisto HTL Ville Viljanen, Tampereen yliopisto DI, HTM Sakari Somerpalo, Linea Oy YTM Jaana Martikainen,

Lisätiedot

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT

UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT UUSIUTUVA ETELÄ-SAVO MAAKUNTASTRATEGIA STRATEGISET AVAINMITTARIT Etelä-Savon maakuntaliitto 174 237 Muuttovoittoinen Saimaan maakunta 2015 Väkiluku 172 389 165 725 160 507 52 155 575-231 -277 Kokonaisnettomuutto

Lisätiedot

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa 17.2.2017 Timo Mäkikyrö Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Toimialue

Lisätiedot

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle

BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014. Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle BOTNIA ARC LIIKENNESEMINAARI 19.2.2014 Liikenneväylien merkitys Suomen elinkeinoelämälle Ylijohtaja Matti Räinä Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Valtionhallinnon muutokset koskien

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus

KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA. Seutufoorumi Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus KOTKAN-HAMINAN SEUDUN STRATEGINEN YLEISKAAVA Seutufoorumi 4.5.2016 Kehittämismallit ja linjaratkaisun pohjustus 1 ESITYKSEN RAKENNE Yleiskaavan vaiheet, käsittely- ja päätöksentekoprosessi ja aikataulu

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan

Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan Kuntajakoselvityksen tavoitteet ja tilannekatsaus 24.9.2007 Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan valtuustot Kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen Jarmo Asikainen Jyväskylän kaupungin ja maalaiskunnan kuntajakoselvitys

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle

Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopiston merkitys Pohjois-Pohjanmaan kehitykselle ja kehittämiselle Oulun yliopisto Pohjoisen veturi? Nordia-ilta 22.4.2015 Eija-Riitta Niinikoski, maakuntahallituksen jäsen, Koulutuksen ja tutkimuksen

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Kuntien haasteita vuoteen 2015

Kuntien haasteita vuoteen 2015 Kuntien haasteita vuoteen 2015 Ylikunnallinen yhteistyö (seutu, maakunta, suuralue ) Maahanmuutto Muuttoliike, asukasluvun kehitys Palvelujen kysynnän muutos Ikärakenteen muutos: väestön vanheneminen,

Lisätiedot

Uudenmaan metsäbiotalous

Uudenmaan metsäbiotalous Uudenmaan metsäbiotalous Uusimaa - määrissä suuri, osuuksissa pieni Metsäbiotalouden osuus maakunnan biotalouden tuotoksesta on 22 %. Tärkein biotalouden sektori on elintarviketeollisuus. Metsäbiotalous

Lisätiedot

Satakunnan maakuntaohjelma

Satakunnan maakuntaohjelma Satakunnan maakuntaohjelma 2014-2017 Satakuntaliitto 13.9.2016 Kuvitus Taru Anttila Maakuntaohjelma 2014-2017 Maakuntaohjelma kokoaa toimenpiteet Satakunnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Ohjelmassa yhteen

Lisätiedot

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti

Kauppa. Yleisötilaisuus Karviassa Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Kauppa Yleisötilaisuus Karviassa 8.2.2017 Susanna Roslöf, maakunta-arkkitehti Satakunnan kokonaismaakuntakaava - Hyväksyttiin 2009 - YM vahvistuspäätöksellä voimaan 30.11.2011 - KHO: 13.3.2013 -kaupan

Lisätiedot

KUOPION MATKAILUN KEHITYS

KUOPION MATKAILUN KEHITYS Tilastotiedote 11 / 2016 KUOPION MATKAILUN KEHITYS Yöpymiset tammi-kesäkuussa 2016 Ulkomaalaisten yöpymiset 2008-2015 Tilastonkeskuksen tilastoinnin piiriin kuuluvat majoitusliikkeet, joissa on vähintään

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset

Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset Yhdyskuntarakenne ja infra kilpailukykytekijänä tulevaisuuden kunnassa - linjaukset 28.4.2016 Muutostekijöitä on runsaasti Ilmastonmuutos Niukkeneva julkinen talous Väestön ikääntyminen Elinkeinoelämän

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander

Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky. Aulanko Jaakko Kiander Metropoliyhteistyö ja pääkaupunkiseudun kilpailukyky Aulanko 6.9.2013 Jaakko Kiander Pääkaupunkiseutu ja Suomen talous Suomen talouden perusta on edelleen raskaassa teollisuudessa mutta kasvun moottorit

Lisätiedot