PTT-katsaus SUHDANNEKUVA. Kansantalous ja aluetalous

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "PTT-katsaus SUHDANNEKUVA. Kansantalous ja aluetalous"

Transkriptio

1 PTT-katsaus SUHDANNEKUVA Kansantalous ja aluetalous Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Pellervo Ekonomiska Forskningsinstitut Pellervo Economic Research Institute

2 PTT-katsaus 3/29 Suhdannekuva KANSANTALOUS JA ALUETALOUS Janne Huovari, Kalle Laaksonen, Markus Lahtinen, Petri Mäki-Fränti, Satu Nivalainen, Raija Volk Ennustevastaavat: Pääkirjoitus: Raija Volk Kansainvälinen talous: Markus Lahtinen ja Petri Mäki- Fränti Suomen talous: Janne Huovari ja Raija Volk Aluetalous: Satu Nivalainen Erilliset osat: MAA- JA ELINTARVIKETALOUS Kyösti Arovuori, Hanna Karikallio, Terhi Latvala, Perttu Pyykkönen, Tapani Yrjölä METSÄ- JA PUUTALOUS Ville Haltia, Paula Horne, Matleena Kniivilä, Anna Kaisa Rämö, Tapio Tilli Sisältö Maailman talouden kasvu haurasta 3 Maailmantalouden kasvu nupullaan 6 Vienti yhä vaikeuksissa 9 Tulojen kasvusta huolimatta kotitaloudet varovaisia kulutuksessaan 13 Investoinnit jäässä 14 Työllisyys seuraa tuotannon romahdusta vuosikerta Julkaisija Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT Päätoimittaja Pasi Holm Toimitussihteeri Anneli Hopponen Julkisen sektorin alijäämät siedettäviä 2 Muuttojen määrä vähenee, mutta suunta ei muutu 23 Tilaushinta 35 euroa/vuosikerta Tilaukset ja osoitteenmuutokset PTT:n osoitteella: Eerikinkatu 28 A, 18 Helsinki puh. (9) faksi (9) Sähköposti: Painopaikka Punamusta Oy ISSN Kansi Petteri Kivekäs, Edita Prima

3 KANSANTALOUS JA ALUETALOUS SYKSY 29 PÄÄKIRJOITUS Maailman talouden kasvu haurasta Monet merkit osoittavat, että maailmantalouden alamäki päättyi kesän 29 mittaan. Rahamarkkinat ovat stabilisoituneet ja riskilisät ovat selvästi alentuneet, samalla kun teollisuuden ja kuluttajien odotukset ovat kääntyneet hieman aiempaa optimistisemmiksi. Siellä täällä teollisuuden tilaukset ovat hieman kasvaneet ja muutamissa maissa kotitalouksien kulutus on noussut notkahduksesta. Lähes kaikessa suhteessa kuitenkin vielä syyskuussakin talouden kasvua on pidettävä hauraana eivätkä rahoitusmarkkinatkaan ole palautuneet normaalina pidettävään tilaan. Kuitenkin ensi vuonna useimmissa maissa tuotanto kasvaa kuluvaan vuoteen verrattuna. Tuotannon vilkastumista edesauttavat elvytystoimet, joiden vaikutus ajoittuu pääosin loppuvuodelle ja ensi vuoden alkuun. Myös kevään mittaan tyhjennettyjen varastojen palautuminen saa aikaan kysyntää. Talouden käänne näyttää olevan kaikissa maissa lähes samanaikainen, mikä on seurausta luottamuksen vähittäisestä palautumisesta. Vuoden 29 lopulla kasvu voi lyhytaikaisesti olla nopeaakin, koska lähdetään matalalta tasolta, mutta ensi vuonna tuotannon kasvun odotetaan jäävän vaatimattomaksi. Elvytystoimien veto hiipuu, ja vaikka korot pysyvät alhaalla, rahoitusmarkkinoiden palautuminen normaalitilaan kestää aikansa, ja talouden syöksyn aikana syntyneet epätasapainottomuudet jarruttavat kasvua. Suomen talouden käänne tulee viiveellä Vaikka suhdannekäänne ajoittuu suunnilleen samoihin aikoihin kaikkialla, maiden välillä on eroja siinä kuinka syvä tuotannon romahdus on ollut, miten työpaikkoja on kadonnut ja osin myös elvytyksen laajuudessa on eroja, siksi myös elpyminen eroaa maittain. Suomessa talouden syöksy alaspäin on kansantalouden tilinpidon mukaan jatkunut kevään ja alkukesän toisin kuin useimmissa muissa maissa. Myös ensimmäisellä neljänneksellä Suomi näyttää pudonneen huippuvauhdilla. Osa jyrkästä pudotuksesta selittyy palveluviennin vähenemisellä, mihin liittyy paljon tilastointiongelmia. Toisella neljänneksellä puolestaan varastot ovat vähentyneet rajusti. Viennin synkkään kuvaan vaikuttaa myös kauttakulkuviennin väheneminen ja laivatoimitusten ajoittuminen. Alkuvuoden alamäestä huolimatta tilanne on selvästi vakautunut Suomessakin. Tyypillisesti Suomessa käänne on lähtenyt liikkeelle vien- PTT - katsaus 3/29 3

4 nistä. Nyt vientitilaukset ovat edelleen alhaisella tasolla ja saattaa ollakin, että alkuun kotimainen kysyntä kannattelee heiveröistä kasvua viennin sijaan. Asuinrakentaminen vilkastuu vähitellen kaupunkikeskuksissa ja kuluttajien parantunut luottamus heijastuu ostokäyttäytymiseen. Tosin nopeasti lisääntyvä työttömyys jarruttaa vielä ensi vuonnakin varsinkin kestokulutustuotteiden ostamista. Sen vuoksi kulutuksen kasvu jää vuonna 21 vaatimattomaksi Ensi vuoden mittaan vienti kasvaa, kun investointitoiminta maailmalla alkaa vilkastua. Elvytys on lähes kaikissa maissa ollut niin laajaa, että sen vaikutusten vähittäinen hiipuminen pitää kuitenkin ensi vuoden kasvun sekä vientimaissa että Suomessa matalana. Tuotannon ennustetaan Suomessa kuluvana vuonna supistuvan 6 prosenttia ja kasvavan 1,5 prosenttia vuonna 21. Tämän vuoden rajun tuotannon laskun takana on vähentynyt kysyntä kaikissa kysyntäerissä. Eniten kysyntä laskee tänä vuonna investointien suuren pudotuksen seurauksena ja heikko investointitilanne heikentää kysyntää myös ensi vuonna. Viennin romahduksen vaikutus on selvästi pienempi, sillä tuonnin määrä on vähentynyt lähes yhtä paljon. Ensi vuonna vienti kasvaa tuontia nopeammin, niin kuin tapahtui jo tämän vuoden toisella neljänneksellä. Myös kulutuskysyntä kohenee hieman odotusten paranemisen myötä kun työttömyyden kasvu hidastuu TYÖTTÖMYYSASTEET IKÄLUOKITTAIN %-yksikköä TUOTANNON KASVUN OSATEKIJÄT 8 % muutos ed. vuoteen BRUTTOKANSANTUOTE Investoinnit Kulutus Nettovienti Varastojen muutos BKT-kasvu yhteensä e 1e Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT e 1e Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT 4 PTT - katsaus 3/29

5 Osaamisen rapautumisen estäminen politiikan keskiöön Tuotannon alamäen myötä työllisyys on vähentynyt nopeasti ja työttömien määrä lisääntynyt. Pahinten työttömyyden kasvusta ovat kärsineet nuoret. Nuorisotyöttömien määrä on lisääntynyt liki koko maassa ja se on monilla alueilla noussut suureksi huolenaiheeksi. Sellaisilla alueilla kuten Uusimaa, joilla on paljon koulutuspaikkoja, nuorisotyöttömyys on kaksinkertaistunut. Koko maassa alle 25-vuotiaista yli viides on työttömänä ja Pohjois-Karjalassa nuorten työttömyysaste on alkuvuonna ollut peräti 4 %. Työllisyyspolitiikan haastavana tehtävänä on tässä tilanteessa rakentaa siltaa ylimenoajaksi niin, että mahdollisimman harva nuori joutuu pitkäaikaistyöttömäksi ja uhkaa sitä kautta syrjäytyä työmarkkinoilta jo ennen sinne pääsyä. Rakennetyöttömyyden ehkäisemisen ja työurien pidentämisen tarpeen näkökulmasta työttömyyden kasvaessa ongelmaksi alkaa muodostua myös ikääntyneiden työllisyyden heikkeneminen. Mitä enemmän on ikää, sitä vaikeampi on palata työmarkkinoille hyvässäkään suhdannetilanteessa. Ikääntyvien näkökulmasta olisikin parempi, jos siirtyminen työttömyyteen voitaisiin estää vaikkapa osa-aikatyöhön siirtymisellä. Olisikin toivottavaa, että työmarkkinajärjestöt pääsisivät sopuun uudesta osa-aikatyöttömän päivärahamallista. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja Laman seurauksena valtion verotulot tippuvat yli 1 prosenttia, mutta tasapainon kannalta ongelmallista on myös menojen jatkuvat kasvu. Jo viime vuonna valtion menot kasvoivat poikkeuksellisen nopeasti noin eli 7 prosenttia ja sama tahti jatkuu myös tänä vuonna. Menojen kasvuun ovat vaikuttaneet suuret palkkojen korotukset, elvytys ja kasvaneet valtionosuusmenot kunnille. On oikein, että valtio kantaa riskin tulojen suhdanneluonteisesta pienenemisestä, sillä kuntien velkaantuminen johtaa nopeasti palvelujen karsintaan. Velkaantuminen ei ole kuitenkaan vielä akuutti ongelma. Jos suunta jatkuu, valtion menojen kasvun on ongelmallinen alijäämän kuromisen kannalta. Velkaantumisen kasvun Keskeiset ennustemuuttujat vuosina e 21e Määrän Määrän Määrän Mrd. euroa muutos, % muutos, % muutos, % Bruttokansantuote 184,7 1, -6, 1,5 Tuonti, tavarat ja palvelukset 79,6 7, -23, 5, Vienti, tavarat ja palvelukset 86,8 7,3-25, 8, Kulutus 136,8 1,9-1,3,8 yksityinen 95,6 1,9-2,5 1, julkinen 41,3 2, 1,5,5 Investoinnit 38,1,3-13, -3,4 yksityiset 33,3,4-15,5-4,5 julkiset 4,8 -,3 5, 2,5 Varaston muutos ja tilastovirhe 1 2,6 -,9 -,5,4 Inflaatio, kuluttajahintaindeksi, %-muutos 4,1,5 1,5 Työttömyysaste, % 6,4 9,3 1,8 Työllisyysaste 2, % 7,6 67,5 65,8 Valtion nettoluotonanto, % BKT:sta,9-4,4-4,9 Kuntien nettoluotonanto, % BKT:sta -,2 -,6 -,6 Koko julkisen sektorin nettoluotonanto, % BKT:sta 4,4-2,3-3, Vaihtotase, % BKT:sta 2,6 1,2 1,4 1 PTT:n ennuste 1 Kontribuutio BKT:n kasvuun, %-yksikköä 2 Työllisten osuus vuotiaista PTT - katsaus 3/29 5

6 pysäyttäminen tulee vaatimaan sekä menojen kasvun hillintää että verojen korotuksia. Erotuksena 199-luvun alun lamaan velkaantuminen ei vaadi nyt paniikkiratkaisuja, joten menojen kasvun hillintää ei pidäkään tehdä juustohöylämenetelmällä, vaan toimenpiteet voidaan harkita pitkän aikavälin tarpeiden näkökulmasta. Laman myötä tulonsiirrot kasvavat ja palveluiden kysyntä lisääntyy, mikä heijastuu kuntien menoihin. Samanaikaisesti kuntasektorin palkkojen nousu on varsin nopeaa. Kuntatalouden ongelmat ovatkin pitempiaikaisia kuin valtiolla, sillä kuntasektori on ollut lievästi alijäämäinen koko 2-luvun. Yhteisöverosta riippuvien kuntien tilannetta helpotettiin jako-osuuksien muutoksella, mutta työttömyyden kasvaessa verotulojen hidas kasvu levittäytyy ympäri kuntakentän. Vaikka kuntien välillä onkin suuria eroja, laman hellittäessäkin menojen kasvun hallinta on edelleen ajankohtaista. Maailmantalouden kasvu nupullaan Jaksaako talous jo kasvaa omin voimin? Maailmanlaajuisesta talouskriisistä näyttää olevan pahin takanapäin, ainakin toistaiseksi. Pelko rahoitusmarkkinoiden romahduksesta on mm. keskuspankkien toimenpiteiden ansiosta ohi. Pankkien heikko vakavaraisuus voi silti pitkään rajoittaa pankkien luotonantoa Yhdysvalloissa, ja eurooppalaistenkin pankkien kassaholveista voi vielä löytyä luurankoja. Elvytyspaketit sekä vero- ja sosiaaliturvajärjestelmien automaattiset vakauttajat ovat pitäneet kysyntää yllä niin Yhdysvalloissa, euroalueella kuin Aasiassakin niin että työttömyyden kasvu on jäänyt pahimpia odotuksia alhaisemmaksi BRUTTOKANSANTUOTE Määrän muutos, % USA Euroalue e 1e Lähde: Eurostat, ennuste PTT Finanssikriisin jälkeinen reaalitalouden alamäki syntyi teollisuustuotannon ja ulkomaankaupan samanaikaisesta notkahduksesta eri puolilla maailmaa. Talouskasvulle ei vastaavasti löydy nyt mitään yksittäistä veturia, vaan kulutus ja investoinnit elpyvät vähitellen ympäri maailmaa sitä mukaa kuin kuluttajien ja yrittäjien luottamus kohenee ja rahoitusmarkkinat palaavat normaalitilaan. Loikkausta kriisiä edeltäneelle kasvu-uralle joudutaan kuitenkin odottamaan, sillä maailmantalouden rakenteelliset velkaongelmat rajoittavat pitkään kysyntää varsinkin Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa ja eräissä Eteläja Itä-Euroopan maassa. Talouskasvu nopeutuisi, jos Aasian kehittyvät taloudet tai euroalueen vähemmän velkaantuneet maat kuluttaisivat ja investoisivat aikaisempaa enemmän. Varovaisen myönteisistä uutisista huolimatta maailmantalouden riskit ovat vielä enemmän alas- kuin ylöspäin. On epävarmaa miten paljon loppukysyntää maailmantaloudesta löytyy sitten, kun elvytys lopetetaan ja varastot on taas täytetty. Pelätty talouden tuplasukellus voi hyvin toteutua, jos elvytys ja rahoitusmarkkinoiden tukitoimet lopetetaan liian aikaisin. Uudelleen viriävä talouskasvu nostaa myös öljyn hintaa, mikä kasvattaa riskiä vajota uuteen taantumaan kun entisestä on selvitty. 6 PTT - katsaus 3/29

7 Elvytys pitää pystyssä USA:n taloutta Yhdysvaltain taloutta on pidetty pystyssä elvytyksellä. Kesän aikana toteutettu Saksan mallin mukainen cash for clunkers -ohjelma, jossa julkinen valta tuki vanhan auton vaihtamista uuteen avokätisesti, on muodostanut merkittävän osan tämänvuotisesta elvytyksestä. Lisäksi kasvavan työttömyyden, matalien palkankorotusten ja ilmaan haihtuneiden omaisuusarvojen hävittämää ostovoimaa on tuettu verohelpotuksin ja tulonsiirroin. Epävarmuus tulevasta sekä halu säästää ja maksaa pois vanhoja velkoja on kuitenkin saanut amerikkalaiskuluttajankin karsimaan ostoskärrynsä sisältöä. Pankkien vaikeudetkin rajoittavat vielä kulutuksen kasvua, sillä asuntolainojen ja kulutusluottoja myönnetään edelleen nihkeästi ja korkealla korolla. Veronalennukset ja tulonsiirrot elvyttävät USA:n taloutta ensi vuoden, minkä lisäksi merkittävin osa Obaman hallinnon elvytyspaketin julkisista menonlisäyksistä ajoittuu vasta ensi vuodelle. Jos talouskasvu saadaan elvytyksellä uskottavasti vakautettua, voivat investoinnit seurata pian perässä. Finanssikriisin jälkimainingeissa tyhjiksi myytyjä varastoja alettiin täyttää jo kesän aikana. Myymättömien asuntojen varastot sulavat tasaista tahtia, jolloin asuntorakentaminen voisi lähteä käyntiin ensi vuonna. Käytössä kuluneita koneita ja laitteita aletaan myös vaihtaa uusiin sitä mukaa kuin tuotannon pohja saavutetaan. Eurooppa nousee rinta rinnan Yhdysvaltain kanssa Euroalueella talouskasvu jakaantuu epätasaisesti. Suurista maista Saksa ja Ranska raportoivat hienoisesta positiivisesta talouskasvusta jo vuoden toisella neljänneksellä. Samaan aikaan asuntomarkkinakriisin riepottelemassa Espanjassa talous hakee vielä pohjakosketusta eikä kasvu näytä Italiassakaan päässeen vielä oraalle. Euroopan keskuspankin matalien korkojen Bruttokansantuotteen vuosimuutos e 21e Euroalue,9 2,1 1,7 2,9 2,6,8-3,9,9 USA 2,5 3,6 2,9 2,8 2, 1,1-2,5 3, Japani 1,4 2,7 1,9 2, 2,4 -,6-5, 1, Venäjä 7,3 7,2 6,4 7,7 8,1 5,6-8, 1, Kehittynyt Aasia 3,1 5,9 4,7 5,6 5,7 1,5-2,5 2,5 Kiina 1, 1,1 1,4 11,6 13, 9, 8, 8, Maailma 3,5 4,8 4,3 5, 5, 3,1-1,4 2,9 Lähde: IMF, ennuste PTT RAAKA-AINEHINNAT Ind. $, 2=1 Raakaöljy, Brent (oik. ast.) Lähde: HWWA $/tynnyri Raaka-aineet ilman energiaa (vas. ast.) Lähde: Eurostat TYÖTTÖMYYSASTE (Kausitasoitettu) Japani Euroalue USA PTT - katsaus 3/29 7

8 politiikka sopii edelleen jokaiselle jäsenmaalle, maiden välisistä kasvueroista huolimatta. Euroopan keskuspankki laski toukokuussa 29 ohjauskorkonsa yhteen prosenttiin ja lyhyet markkinakorot ovat laskeneet jopa sen alle. Lisäksi EKP on taannut pankeille käytännössä rajattoman luottolimiitin, mikä on kompensoinut pankkien välisten luottomarkkinoiden heikkenemistä. Euroalueen parantuneiden kasvunäkymien vuoksi koroissa ei syksyllä 29 ole enää jäljellä laskupaineita. Keskuspankilla ei toisaalta ole tarvetta mihinkään nopeaan perääntymiseen inflaatiopelkojen vuoksi. Keskuspankin näkökulmasta tärkeät inflaatio-odotukset ovat talouden vähittäisestä piristymisestä huolimatta pysyneet matalina. Euroalueen talouksissa on laman jäljiltä myös paljon vapaata työvoimaa ja vajaakäytössä olevia tehtaita, mikä tulee vielä pitkään patoamaan inflaatiopaineita. Saksan talouskasvua ovat alkuvuodesta vauhdittaneet valtion toimet autoteollisuuden tukemiseksi, kun vanhojen autojen vaihtamista uusiin on tuettu väliaikaisilla tuilla. Alkuvuodesta teollisuus tyhjensi varastojaan, mikä laski tuotantoa entisestään. Varastoja joudutaan pian taas täyttämään, mikä piristää tuotannon kasvua vuoden jälkimmäisellä puoliskolla. Myös yksityinen kulutus on pitänyt elvytyksen ohella Saksan taloutta pystyssä. Yksityinen kulutus kasvoi Saksassa vuosina ennen finanssikriisiä hitaasti mutta vakaasti. Saksalaiskuluttajalla ei olekaan nyt tarvetta leikata jo ennestään tuloihinsa nähden maltillista elintasoaan ainakaan ylivelkaantumisen vuoksi. Edes työttömyys ei ole kasvanut kovin rajusti verrattuna bkt:n alkuvuoden huimaan pudotukseen. Työmarkkinoiden sopeutumista on auttanut joustava mahdollisuus työajan lyhentämiseen, mikä on ollut laajasti käytössä. Kotimarkkinoiden sijaan Saksan talouskasvun juuret ovat viime vuosina olleet kuitenkin vientiteollisuudessa. Autoteollisuuden lisäksi Saksan vientiteollisuus on keskittynyt investointitavaroihin, varsinkin teollisuuden koneisiin ja laitteisiin. Tilauskannat ja vientiteollisuuden odotukset viittaavat siihen että vienti alkaisi vähitellen elpyä jo loppuvuodesta. Koska teollisuuden palkankorotukset olivat vuosia matalat suhteessa tuottavuuden kasvuun, Saksan teollisuuden hyvä hintakilpailukyky on auttanut sitä pärjäämään vaikeiden aikojen yli. Ranskassakin taloutta on pitänyt yllä kotimainen kysyntä. Valtio on elvyttänyt päättäväisesti ja kuluttajatkin ovat uhmanneet lamaa. Euroalueen ulkopuolisista maista Iso-Britannian talouden elpymistä hidastaa vaikeuksiin joutuneen finanssisektorin suuri koko sekä asuntojen hintojen lasku, joka vetää vertoja Yhdysvaltain asuntomarkkinakriisille. Britanniankin talouden odotetaan silti ensi vuonna jo hiukan kasvavan. 8 6 % 1 v Ohjauskorko KOROT USD 6 %-muutos INFLAATIO 4 USA EUR Euroalue e 1e Lähde: SP, EKP Lähde: EKP, ennuste PTT 8 PTT - katsaus 3/29

9 EU:n uusien jäsenmaiden kesken taloustilanne on kirjava. Puolan talous näyttää kulkevan omia polkujaan, sillä Puolaan odotetaan positiivista talouskasvua jo täksi vuodeksi. Toisaalta Baltian maissa painitaan pahojen velkaongelmien, julkisen talouden kriisin ja romahtaneen kotimaisen kulutuksen kanssa. Vientivetoiset Itä-Euroopan taloudet saanevat kuitenkin vetoapua vientikysynnästä sitä mukaa kuin maailmantalous alkaa vähitellen elpyä. Kasvu viriää nopeimmin Aasiassa Aasian kehittyvien talouksien alkuvuoden talouskasvu on ylittänyt odotukset. Kiinassa ei tänäkään vuonna jouduta tinkimään viralliseksi tavoitteeksi asetetusta kahdeksan prosentin kasvusta. Kiinan virallisesti ilmoittamat kasvuluvut eivät tosin ole täysin vertailukelpoiset kehittyneiden maiden bkt-lukujen kanssa, vaan saattavat hieman liioitella todellista kasvua. Kiinan talouskasvua on tuettu massiivisella elvytyksellä, joka on toteutettu pääasiassa julkisia rakennushankkeita käynnistämällä. Kiinassa ei myöskään kärvistellä luottolamassa, vaan pankkisektori on kasvattanut luotontarjontaa ennätysvauhtia. Vaarana onkin, että maailmantalouden seuraava hinnoittelukupla syntyy ja puhkeaa Kiinan kiinteistö- tai osakemarkkinoilla. Kun muu maailma säästää aiempaa enemmän, kiinalaisten tulisi tasapainon säilyttämiseksi kuluttaa enemmän. Suurin este kulutuksen kasvulle on kuitenkin palkkojen pieni osuus kansantulosta, joka rajoittaa kotitalouksien ostovoiman kasvua. Lisäksi sosiaaliturvan vähäisyys pakottaa säästämään. Vienti yhä vaikeuksissa Maailmantalous elpyy vientikysyntä silti heikkoa. Maailmantalous on alkanut vähitellen toipua alkuvuoden romahduksesta. Orastava kasvu on toistaiseksi ollut seurausta ennen kaikkea toipumisesta täysin poikkeuksellisesta alkuvuodesta. Jatkossa myös elvytys auttaa kasvavassa määrin maailmantalouden nousua kuopasta. Suomen viennin palautuminen lamaa edeltävälle tasolle edellyttäisi teollisten investointien elpymistä. Elvytysvetoinen maailmantalouden kasvu ei kuitenkaan ainakaan alkuvaiheessa luo edellytyksiä teollisten investointien aikaansaamalle viennin kasvulle. Julkiset hankkeet kohdistuvat usein kotimarkkinavetoiseen rakentamiseen ja muiden julkisten hankintojenkin osalta kilpailua on osin rajoitettu kotimaisia yrittäjiä suosivalla tavalla. Epäsuorasti talouden elpyminen toki tukee myös teollisia investointeja, mutta vapaan kapasiteetin suuri määrä karsii muut kuin korvausinvestoinnit minimiin. Suomen talouskasvun kannalta olennaista ei ole viennin kehitys sinällään vaan viennin kehitys suhteessa tuontiin. Tuonnista merkittävä osuus on vientihyödykkeiden komponentteja, joten viennin määrän romahdusta on seurannut lähes vastaava tuonnin romahdus. Jatkossakin tuonnin määrä seuraa paljolti viennin kehitystä, joten ulkomaankaupan suora vaikutus talouskasvuun on pieni suhteessa viennin BKT-osuuteen. Venäjä ei pelasta Suomea Suomelle tärkeistä vientimaista ongelmat ovat olleet Venäjällä vielä muutakin maailmaa suurempia. Öljyn hinnan romahtaminen, rahoitussektorin ongelmat sekä elvytyksen kohdistuminen kulutuksen ylläpitämiseen investointien sijaan ovat romahduttaneet Suomen viennin Venäjälle. Venäjän viennin suuri osuus koko viennistä onkin yksi selitys Suomen viennin muita Pohjois-Euroopan maita suuremmille ongelmille. PTT - katsaus 3/29 9

10 Koska elvytyksen kohdistuminen kulutukseen on poliittisesti perusteltua, ei ole syytä olettaa sen jatkossakaan muuttuvan. Suomen rakenteelliset ongelmat Venäjän viennissä siis pahenevat entisestään ja suomalaisten yritysten osuus koko Venäjän tuonnista pienenee edelleen. Öljyn hinnan nousu auttaa Venäjän talouden kasvuun ensi vuonna, mutta kasvu jää liian heikoksi tukeakseen merkittävästi Suomen vientiä Venäjälle. Saksan talous on löytänyt pohjansa. Vähäinen kasvu toisella vuosineljänneksellä oli kuitenkin seurausta ennen kaikkea tuonnin hiipumisesta, mikä ei ole hyvä uutinen suomalaisille vientiyrityksille. Saksa ei jatkossakaan ole maailmantalouden kasvun lähde vaan enemmänkin sen talouskasvu heijastaa maailmantalouden yleistä tilaa. Yksityisen loppukysyntä maailmantaloudessa kasvaa tämän vuoden lopussa ja ensi vuonna, mutta jää silti merkittävästi alhaisemmalle tasolle kuin ennen finanssikriisiä. Tämän seurauksena Suomenkin viennin määrä kasvaa, mutta jää pidemmäksi aikaa lamaa edeltävää tasoa alemmaksi. Suomi säilyttää kilpailukykynsä Vientimarkkinoiden kysynnän lisäksi suomalaisten vientihyödykkeiden kysyntään vaikuttaa niiden hinta suhteessa kilpailijamaiden vastaaviin hyödykkeisiin. Suomalaisten hyödykkeiden hintaan suhteessa kilpailijamaihin vaikuttaa puolestaan valuuttakurssi, yritysten omat hinnoittelupäätökset ja tuotannon yksikkötyökustannukset. Euro on vahvistunut suhteessa dollariin talouskriisin helpottaessa. Se ei vuositasolla enää kuitenkaan heikkene nykyisestä noin 1,45 tasosta. Dollarilla on pikemminkin jo vahvistumispai- Viennin muutos, % e 1e Määrä 7, 11,8 8,1 7,3-25, 8, Hinta 1, 2,7,7-1,6-7,3 1,7 Arvo 8, 14,8 8,8 5,6-3,5 9,9 Tuonnin muutos, % e 1e Määrä 11,8 7,8 6,5 7, -23, 5, Hinta 4,6 6, 2,1 1,8-6,2 3,2 Arvo 17, 14,3 8,7 8,9-27,7 8, Vaihtotase / BKT, % e 1e 3,9 4,9 4, 2,6 1,2 1,4 VIENTI Mrd. 2 hinnoin (kausitas.) TUONTI Mrd. 2 hinnoin (kausitas.) e 1e Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT e 1e Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 1 PTT - katsaus 3/29

11 neita. Lyhytaikaisilla valuuttakurssin muutoksilla ei ole kuitenkaan suuria vaikutuksia viennin määrään, koska yritykset valuuttakurssin muuttuessa sopeuttavat katteitaan ja sitä myötä hintojaan säilyttääkseen markkinaosuutensa. Teollisuuden yksikkötyökustannukset kasvavat Suomessa tänä vuonna. Ensi vuonna yksikkötyökustannukset kääntyvät laskuun, koska yritykset sopeuttavat kustannuksensa vastaamaan uutta markkinatilannetta. Vastaava kehitys tullaan näkemään myös kilpailijamaissa. Olennaista on kuitenkin se, että Suomen hintakilpailukyky ei ole rapautumassa. Toisaalta pitää muistaa, että tällä kertaa ei ole tiedossa samanlaista tilannetta kuin199-luvun laman jälkeen, jolloin devalvaatio paransi suuresti hintakilpailukykyä ja nopeutti viennin kasvua. Vaihtotase pysyy ylijäämäisenä Vienti- ja tuontihinnat ovat viime vuosina muuttuneet paljolti samaan tahtiin. Vuosituhannen alun elektroniikkateollisuuden ja metsäteollisuuden hintojen rapautumien on paljolti ohi ja vaihtosuhteen muutokset ovat viime vuosina heijastelleet lähinnä energiaraaka-aineiden hintojen muutoksia. Myös tänä ja ensi vuonna vaihtosuhteen muutokset ovat energian hintaa lukuun ottamatta pieniä. Energiaraaka-aineiden hintojen muutos on toistaiseksi parantanut vaihtosuhdetta, mutta ensi vuonna vaikutus on päinvastainen. Huomion arvoista on myös vaihtosuhteen historiallisesti alhainen taso. Vaihtotase pysyy tänä vuonna ylijäämäisenä paljolti jyrkästi halventuneen öljyn ansiosta. Loppuvuonna öljyn vuotuinen hinnanlasku pienenee ja kääntyy viimeistään joulukuussa nousuksi. Satunnaiset ajoitustekijät, kuten suuren laivatoimituksen ajoittuminen loppuvuoteen, pitävät kuitenkin koko vuoden vaihtotaseen ylijäämäisenä. Vaihtotasetta voi tarkastella myös säästämisen ja investointien välisenä erotuksena. Säästämistä vähentää tänä vuonna julkisen sektorin velkaantuminen ja yritysten säästämisen pieneneminen, mutta sitä lisää kotitalouksien kasvava säästämien. Vaihtotaseen ylijäämäisyyden taustalla on kuitenkin ennen kaikkea investointien raju pudotus. Ensi vuonna vaihtotaseen ylijäämä kasvaa hivenen tästä vuodesta. Tämä on seurausta viennin toipumisesta tämän vuoden poikkeuksellisen suuresta pudotuksesta. Vaihtotaseen ylijäämä jää kuitenkin edelleen pieneksi, kun sitä verrataan tämän vuosikymmenen poikkeuksellisen korkeisiin ylijäämiin VIENTI- JA TUONTIHINNAT 2=1 Tuontihinnat Vientihinnat e 1e Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT Mrd. KAUPPA- JA VAIHTOTASE Vaihtotase Kauppatase e 1e Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT PTT - katsaus 3/29 11

12 Tulojen kasvusta huolimatta kotitaloudet varovaisia kulutuksessaan Tulot lisääntyvät edelleen Tuotannon sukelluksesta ja työttömyyden kasvusta huolimatta suomalaisten kotitalouksien tulot kasvavat sekä tänä että ensi vuonna. Tänä vuonna ostovoimaa kohentaa lisäksi kuluttajahintojen lasku. Tästä huolimatta taloustilanteen pelästyttäminä kotitalouden ovat vähentäneet kulutusta ja lisänneet säästämistä. Työllisyyden nopeasta laskusta huolimatta kotitalouksien yhteenlaskettu palkkasumma ei tänä vuonna juuri laske, sillä työpaikkansa säilyttäneet ovat saaneet varsin suuret palkankorotukset. Eniten käytettävissä olevia kokonaistuloja ovat lisänneet kuitenkin tänä vuonna maksettujen verojen väheneminen ja lisääntyvät tulonsiirrot. Tälle vuodelle ajoittuvien suurten veronalennusten lisäksi taloustilanne laskee verotuloja myös automaattisesti tulojen vähetessä. Samoin tulonsiirtojen määrä kasvaa työttömyyden lisääntyessä automaattisesti. Kokonaisuudessa käytettävissä olevat tulot kasvavat tänä vuonna noin 2 prosenttia. Vaikka ensi vuonna veronalennusten vaikutus on selvästi kuluvaa vuotta pienempi, kotitalouksien tulot kasvavat edelleen noin kaksi prosenttia. Kohtuullisen tulokehityksen taustalla on se, että työttömyyden kasvu on selvästi kuluvaa vuotta maltillisempi ja pääomatulot hieman kasvavat tämän vuoden romahduksen jälkeen. YKSITYISET KULUTUSMENOT kestävyysluokan mukaan Mrd. Määrän kasvu, % e 21e Kestokulutustavarat 9,1 9,3 3,1 8,8-15, 2,5 Puolikestävät kul.tav. 8,3 7,5 6,5 3,4-2,5 2, Lyhytikäiset kul.tav. 25,9 2,9 3,2 -,1-1, 2, Palvelut 48,3 3,5 2,7 1,4-1,, Yksityiset kulutusmenot 91,4 4,3 3,2 1,9-2,5 1, Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT YKSITYINEN KULUTUS Määrän muutos ed. vuoteen verrattuna, % KÄYTETTÄVISSÄ OLEVAT NIMELLISTULOT %-yksikköä Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 7 8 9e 1e e 1e Verot ja tulonsiirrot Muut ansio- ja pääomatulot Palkkasumma Käytettävissä oleva tulo Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 12 PTT - katsaus 3/29

13 Alhainen inflaatio lisää ostovoimaa Tulojen kasvun lisäksi reaalista ostovoimaa pitää hyvällä tasolla vaatimaton hintojen nousu. Kuluttajahintaindeksille mitattu inflaatio on hyvin poikkeuksellisesti laskenut kesän 29 aikana. Tämä on ollut seurausta sekä öljyn hinnan voimakkaasta laskusta vuositasolla että korkojen alentumisesta. Loppuvuodesta öljyn hinta ja korko eivät enää laske inflaatiota, mutta toisaalta ruuan ALV alennuksella on loppuvuodesta hintatasoa alentava vaikutus. Kokonaisuudessaan hintojen lasku jää kuitenkin väliaikaiseksi ilmiöksi, ja öljyn hinnan nousun siivittämänä kulutuskorin hinta kääntyy varovaiseen nousuun loppuvuodesta. Koko vuoden inflaatio on,5 prosentin tasolle. Ensi vuoden osalta hintoja nostaa yleinen arvonlisäveron nosto. Tämä nostaa hintoja, mutta ei välittömästi eikä koko ALV:n korotuksen määrällä ensi vuoden aikana. Heikko kulutuskysynnän kasvu rajoittaa yritysten hinnoitteluvoimaa tänä ja ensi vuonna. Kun lisäksi kotimarkkinalähtöiset kustannuspaineet jäävät ensi vuonna melko alhaisiksi työntekijöiden pienten palkankorotusten vuoksi, hintojen nousuvauhti on ensi vuonna maltillista. Merkittävin inflaatiota nopeuttava tekijä on energian hinnan kallistuminen. Toki kotimarkkinoiltakin %-muutos INFLAATIO Kuluttajahinnat (KHI) e Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT Kuluttajahintojen vuosittainen muutos, % e 1e,2,9 1,6 2,5 4,1,5 1,5 1e löytyy koulutuksen ja terveydenhoidon kaltaisia toimialoja, joiden kustannusten kasvu tulee jatkossakin nostamaan hintoja, koska valtaosa kustannuksista muodostuu palkkakustannuksista ja tuottavuuden kasvu on hidasta. Ensi vuoden inflaatiovauhti on 1,5 prosenttia. Säästäminen lisääntyy, vaikka kuluttajien luottamus on kohentunut Tulojen kasvusta ja kuluttajille suopeasta hintakehityksestä huolimatta kulutus on vähentynyt. Kotitaloudet ovatkin reagoineet työttömyyden uhan kasvuun ja lisänneet säästämistään. Säästämisen ennustetaan jatkuvan myös ensi vuonna, vaikka korkotaso on alhainen ja kuluttajien odotukset talouskehityksestä ovat kohentuneet. Maailmalta ja Suomesta kantautuneista ikävistä talousuutisista huolimatta kuluttajien luottamusindikaattorin mukaan kuluttajien luottamus omaan talouteensa ja Suomen taloudelliseen tilanteeseen on vahvistunut alkuvuonna ja oli jo elokuussa selvästi viime vuoden vastaavaa ajankohtaa positiivisempi. Kuitenkin kuluttajien luottamus on selvästi pitkän aikavälin keskiarvoa alhaisempi. Kuluttajat pitivät elokuussa ajankohtaa myös otollisena kestotavaroiden hankkimiselle ja lainanotolle, mutta se ei ole vaikuttanut kovinkaan voimakkaasti käyttäytymiseen. Kulutus on alkuvuonna vähentynyt kaikissa tavararyhmissä. Erityisesti kestokulutustavaroita on ostettu selvästi viime vuotta vähemmän. Esimerkiksi autokauppa on ollut alamäessä koko alkuvuoden. Autojen ensirekisteröinnit ovat vähentyneet tammi-elokuussa 29 peräti 4 % viime vuoden vastaavaan verrattuna, eikä merkittävää piristymistä ole odotettavissa myöskään loppuvuodesta. Samoin mm. kodin viihde-elektroniikan kauppa on ollut viimevuotista nihkeämpää. Osin syynä lienee alkuvuoden vaisu asuntokauppa. Vähittäiskaupassa on ollut viime vuoden alusta lähtien alaspäin suuntautuva trendi, mutta keväällä tapahtui hienoinen käänne ylöspäin ja erityisesti päivittäistavarakauppa on alkuvuonna käynyt jopa viime vuoden alkua reippaammin. Lokakuun alussa toteutettava ruuan arvonlisäve- PTT - katsaus 3/29 13

14 ron aleneminen lisännee edelleen jonkin verran päivittäistavaroiden kulutusta, vaikkakaan vaikutus ei liene kovin suuri. Puolikestävien tavaroiden kuten vaatteiden kulutus oli myöskin alavireessä alkuvuodesta, mutta on viime kuukausina ollut piristymään päin. Kulutus nousee pohjalukemista, mutta jää silti vaisuksi Pienistä valonpilkahduksista huolimatta kokonaisuutena yksityinen kulutus vähenee kuluvana vuonna yli 2 prosentilla. Kuluttajien luottamuksen paraneminen alkaa näkyä kulutuksessa selvemmin vasta vuoden lopulla ja ensi vuonna yksityinen kulutus nousee hieman mm. reaalitulojen kohtalaisen hyvän kasvun vuoksi. Toisaalta synkkenevät työttömyysluvut ja lisääntynyt pelko omakohtaisesta työttömyydestä saa osan kuluttajista varovaisiksi, mikä osaltaan jarruttaa kulutusta ja lisää säästämistä. Kokonaisuutena yksityinen kulutus lisääntyy noin prosentilla vuonna 21. Investoinnit jäässä Investoinnit ovat tyypillisesti keskeinen suhdannevaihtelujen aiheuttaja. Tämä näkyy myös nykyisessä lamassa, sillä investointien supistuminen on saanut aikaan lähes puolet talouden supistumisesta. Investointien laskun taustalla on rakentamisen romahtamisen lisäksi viennin romahduksen aiheuttama ylimääräinen tuotantokapasiteetti. Uusille koneinvestoinneille ei tarvetta Koska tavara ei liiku ja varsinkin pienempien yritysten on ollut vaikea järjestää rahoitusta, esimerkiksi kuljetusvälineinvestoinnit ovat romahtaneet alkuvuonna yli 5 prosenttia. Kone- ja laiteinvestoinnit pysyvät jatkossakin alhaisella tasolla, koska käyttämättömän tuotantokapasiteetin määrä supistuu hyvin hitaasti. Tuotannon supistuminen on kuitenkin pian jo takana, ja laskun taittuessa ylläpitoinvestoinnit käynnistävät. Tästä huolimatta kone- ja laiteinvestoinneissa määrä on tänä vuonna roimasti eli 15 prosenttia viime vuotta pienempi. Ensi vuonnakin ylläpitoinvestointien käynnistyminen näkyy kone- ja laiteinvestoinneissa vain vähäisenä elpymisenä. 15 INVESTOINNIT Määrän muutos edellisvuoteen verrattuna, % INVESTOINNIT PÄÄOMATAVARATYYPEITTÄIN Mrd Määrän muutos, % e 21e Asuinrakennukset 7,9-9,3-9, 6, Muut talorakennukset 3,3 9,3-2, -2, Maa- ja vesirakennus 38,1-7,8-3, 1, Koneet ja laitteet 38,1 8,6-15,, Muut investoinnit 3,3-9,1-7,, Kiinteän pääoman bruttomuodostus 38,1,3-13, -3, e 1e Lähde: Tilastokeskus, ennuste PTT 14 PTT - katsaus 3/29

15 Asuntorakentaminen investointien vihreä oras Rakentamisen tilanne on kaksijakoinen. Liike- ja toimistorakennuksissa on runsaasti tyhjää toimitilaa, jonka seurauksena uusia kohteita on aloitettu vain noin puolet viime vuoden tasosta. Asuntorakentaminen on supistunut jo useana vuonna, ja kuluvan vuoden alkupuolella uusia kohteita aloitettiin lähinnä tuetussa vuokratuotannossa. Normaalin suhdannekierron mukaisesti asuntorakentaminen on kuitenkin jo heräämässä. Osaltaan on kysymys edelleen valtion tuella rakennettavista vuokra-asunnoista, mutta yksiöiden ja kaksioiden osalta myös kovanrahan tuotanto on käynnistymässä. Tämän taustalla on sekä uusien myymättömien asuntojen määrän väheneminen että nopeasti nousseet vuokrat ja matalat korot, mitkä tekevät asunnon ostamisesta edullisen vaihtoehdon verrattuna asunnon vuokraamiseen. Asuntorakentaminenkin jää kuitenkin selvästi lamaa edeltävää tasoa alemmaksi, koska suurempien asuntojen kysyntä ei ole vielä vilkastunut ja työttömyyden kasvu rajoittaa asuntojen kysynnän kasvua. Korjausrakentamisen kasvu ei ole taittunut laman aikana. Sen määrä riippuu enemmänkin kiinteistöjen (huononevasta) kunnosta kuin suhdanteesta. Valtion tukipaketit ovat myös osaltaan luoneet kysyntää korjausrakentamiselle. Tukipaketin loppuminen ensi maaliskuussa näkyy korjausrakentamisen tilapäisenä notkahtamisena vuoden loppupuolella, koska urakoita kiirehditään aloittamaan vuoden alkupuolella. Tukipaketilla on kuitenkin myös hintoja nostava vaikutus varsinkin pääkaupunkiseudulla, missä työvoiman saatavuus on muodostunut ongelmaksi uudisrakentamisen romahtamisesta huolimatta. Maa ja vesirakentamisessa pahin on jo takana. Maa- ja vesirakentaminen laski hieman alkuvuonna talonrakentamisen vanavedessä. Se kuitenkin hyötyy enenevässä määrin valtion elvytyspaketeista. Elvytyksen kasvavan positiivisen vaikutuksen myötä pahin on varmasti jo takana. Tuotanto kuitenkin supistuu tänä vuonna, koska elvytyksen vaikutus on vielä pieni ja talonrakentamisen pohjatöiden määrä romahtaa tänä vuonna. Ensi vuonna nähdään kasvua elvytyksen ja viriävän asuntotuotannon ansiosta. Työllisyys seuraa tuotannon romahdusta Teollisuustuotannon lama Talouden alamäki vuoden alussa oli hyvin jyrkkä. Suomen bkt oli vuoden toisella neljänneksen jopa 9 prosenttia vuodentakaista pienempi. Talouden kriisi on tähän mennessä näkynyt erityisesti teollisuudessa. Suomen teollisuustuotanto ja ulkomaakauppa romahtivat samanaikaisesti saman aikaisesti muun maailman teollisuustuotannon kanssa. Suomessa tuotannon lasku on kuitenkin ollut keskimääräistä pahempi. Syynä tähän on osalta Suomen tuotantorakenne. Teollisuuden osuus bkt:sta on suhteellisen suuri esimerkiksi Yhdysvaltoihin ja muihin suuriin maihin verrattuna. Teollisuus on lisäksi keskittynyt investointitavaroihin, ja päämarkkina-alueemme pitävät sisällään monia sellaisia maita, varsinkin Venäjän ja Baltian maat, joita kriisi on koetellut keskimääräistä rajummin. Osittain alkuvuoden poikkeuksellisen heikot luvut saattavat olla seurausta myös tilastointiongelmista, erityisten palveluiden viennissä. PTT - katsaus 3/29 15

16 Laman pohja saavutettu Kaiken kaikkiaan Suomen bruttokansantuotteen odotetaan tänä vuonna laskevan 6 prosenttia ja ensi vuonna kääntyvän 1,5 prosentin kasvuun. Laman pohja näyttää saavutetun syksyllä 29, ja vuodelle 21 odotetaan jo pientä talouskasvua pelkästään senkin vuoksi että vertailutaso on niin alhainen. Vielä heinäkuussa 29 teollisuuden tilauskanta oli runsaan kolmanneksen alemmalla tasolla kuin vuotta aiemmin, joten teollisuustuotannon nousua joudutaan odottamaan ainakin vuoden 21 alkuun asti. Toimialoittaisia eroja tosin on. Metsäteollisuudessa sahatavaran kysyntä vilkastui jo kesällä ja maailmantalouden elpyessä kysyntä suomalaiselle paperille tulee kasvamaan sitä mukaa kuin kulutuskysyntä muualla maailmassa virkistyy. Metalliteollisuudessa joudutaan odottamaan vientimaiden investointien käynnistymistä, mikä tapahtuu kulutuksen kasvun perässä. Äkillinen tuotannon supistuminen ja siihen liittyvä luottamuspula pahensivat rakennusalan jo aiemmin alkanutta alamäkeä. Rakentamista on pitänyt yllä korjausrakentaminen, jossa on kuitenkin enää niukasti kasvunvaraa, sillä suuremmat rakennusliikkeet eivät näytä halukkailta siirtämään kapasiteettiaan uudistuotannosta korjauksiin. Asuntokauppa on vilkastunut kesän ja alkusyksyn aikana, minkä myötä myymättömien asuntojen varastoja on saatu puretuksi. Rakentajilla on lisäksi valmiita rakennuslupia, joten asuntotuotanto voi tarvittaessa kasvaa nopeasti, jos saadaan luotettavia merkkejä kysynnän kasvusta. Autokauppaa lukuun ottamatta laman vaikutukset kaupan ja palvelualan yrityksiin ovat olleet selvästi maltillisempia kuin teollisuuteen. PK-barometrin mukaan monet pienet palveluyritykset odottavat jopa liikevaihdon kasvua ensi vuodelle. Kasvava työttömyys voi kuitenkin leikata myös palvelujen kysyntää, varsinkin kun palkankorotukset ja veronalennukset eivät ensi vuonna lisää ostovoiman kasvua. Työllisyys sukeltaa tuotannon perässä Työllisyys seuraa yleensä tuotantoa käsi kädessä noin puolen vuoden viipeellä. Viimevuoden lopun ja kuluvan vuoden nopean tuotannon laskun vuoksi Suomessa olikin heinäkuussa 29 noin 1 työllistä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Tässä luvussa ovat mukana keväällä koulunsa päättäneet opiskelijat, joista heistäkin aikaisempaa useampi joutuu jäämään syksyllä työttömäksi, kun ensimmäistä työpaikkaa ei heti löydy. Työpaikkojen kato suhteessa tuotannon pudotukseen näyttää olleen nopeampaa kuin TUOTANTO TOIMIALOITTAIN Osuus, % Määrän muutos, % e 21e Maatalous,6-1,6-6,, Metsätalous 1,9,9-2, 1, Teollisuus 19,3 -,2-8,6 1, Puu- ja paperiteollisuus 2,5-4,2-23, 1, Metalliteollisuus 1,9 5,4-15, 12, Muu tehdasteollisuus 5,9-8,2-1, 6, Rakentaminen 5,9,3-2, 5, Kauppa, majoitus, rav.palv. 8,9 4, -3, -2, Kuljetus, varastointi ja tietoliikenne 8,7 1,4-3, 1, Kiinteistö- ja liike-elämää palvelut, asuntojen omistus 16,7 2,7-5, 1, Muut toimialat 23, -,6, -1, Bruttokansantuote 1, -6, 1,5 Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT 16 PTT - katsaus 3/29

17 monessa muussa maassa, siitäkin huolimatta että irtisanomisia on yritetty usein viimeiseen asti välttää lomautuksin ja työaikajärjestelyin. Jos totuttu suhde työllisyyden ja tuotannon välillä pätisi myös loppuvuodesta ja ensi vuoden alussa, Suomesta häviää laman myötä jopa 25 työpaikkaa. Todellisuudessa työpaikkojen menetys jäänee noin 175 :een, sillä tuotannon pudotus on jyrkintä suhteellisen pääomavaltaisessa teollisuustuotannossa. Toisaalta uudet työpaikat ovat syntyneet viime vuosina etenkin palveluihin, joiden kysyntä ei näytä romahtavan teollisuustuotannon perässä. Teollisuuden ohella työpaikkoja on alkuvuodesta menetetty paljon rakennustoiminnassa, jossa ainoa valopilkku on ollut vilkas asuntojen korjaustoiminta. Työpaikkojen kato ei näy työttömyydessä täysimääräisesti, sillä työmarkkinoilta poistutaan kasvavalla vauhdilla työmarkkinoiden ulkopuolelle kuten eläkkeelle, opiskelemaan tai vanhempainvapaille. Työttömyys kasvanee ensi vuonna silti keskimäärin noin 11 prosenttiin. Vaikka julkisuudessa saavat eniten palstatilaa suurten yritysten isot lomautukset ja irtisanomiset esimerkiksi metsäteollisuudessa, suurimman osan suomalaisista työllistävät pienet ja keskisuuret yritykset. EK:n ja Suomen yrittäjien julkaisemien suhdannebarometrien perusteella näyttää siltä että lähiaikojen työllisyysnäkymät ovatkin optimistisimpia pienissä yrityksissä. Pienyrityksille voi olla suurempia työnantajia helpompaa sopia joustavista työaikajärjestelyistä tai palkanalennuksista eivätkä ne ole yhtä usein riippuvaisia vientikysynnästä kuin suuryritykset. Työllisyysnäkymien välinen ero toimialojen välillä näyttää jatkuvan samanlaisena kuin alkuvuonna, sillä palvelualoilla yritykset olivat edelleen optimistisempia kuin teollisuudessa ja rakentamisessa. Työpaikkoja hävinnyt kautta maan Koko maassa työllisten määrä on alkuvuonna laskenut keskimäärin noin 2 prosenttia ja työpaikkoja on kadonnut kaikilla alueilla. Suh- TYÖLLISYYS e 21e Työvoimaan osallistumisaste* 76,1 76,4 75,4 74,7 Työllisten määrän muutos, % 2, 1,6-4,3-2,6 Työllisyysaste* 69,9 7,6 67,5 65,8 Työttömyysaste,% 6,9 6,4 9,3 1,8 * vuotiaista Lähde Tilastokeskus, ennuste PTT TYÖVOIMA JA TYÖLLISET 1 henkeä, trendi Työvoima Työlliset e 1e Pohjois-Karjala Lappi Keski-Suomi Pohjois-Savo Kainuu Etelä-Karjala Pohjois-Pohjanmaa Etelä-Savo Pirkanmaa Päijät-Häme Koko maa Kymenlaakso Etelä-Pohjanmaa Satakunta Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Kanta-Häme Uusimaa Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa TYÖTTÖMYYSASTE tammi-kesäkuu (15-64-v), % Lähde: Tilastokeskus PTT - katsaus 3/29 17

18 teellisesti eniten työllisyys on heikentynyt Itä-Uudellamaalla. Myös Kanta-Häme, Etelä- Karjala ja Pohjois-Pohjanmaa ovat työllisyyskehitykseltään heikoimpien alueiden joukossa. Määrällisesti eniten työpaikat ovat vähentyneet Uudellamaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Selvästi eniten työpaikkojen määrä on supistunut teollisuudessa, josta on hävinnyt työpaikkoja käytännössä kautta maan. Teollisuuden työpaikkakadon rakenne ja mittakaava vaihtelee kuitenkin alueittain tuotantorakenteiden ja teollisuuden erikoistumisen erilaisuuden vuoksi. Parina viime vuotena erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos on ravistellut useita alueita ja sama kehitys jatkuu ennustejaksolla. Esimerkiksi Kajaanin lopetetun paperitehtaan irtisanomisajat päättyvät kuluvan vuoden loppupuolella, mikä tulee jonkin verran heikentämään alueen työllisyyttä, vaikka tilalle on jo tullut uutta yritystoimintaa ja tehtaan lopettamisen jälkihoito on edennyt hyvin. Lisäksi esimerkiksi Pohjois-Savossa Varkauden suuri metsäteollisuuden yksikkö lakkautetaan mahdollisesti vuoden 21 loppuun mennessä. Toteutuessaan tällä tulee olemaan suuria heijastusvaikutuksia sekä Pohjois-Savon että lähimaakuntien työllisyyteen. Toisaalta äkillisen rakennemuutoksen alueille suunnattu tuki voi onnistuessaan lieventää työllisyyden heikkenemistä. Myös vientivetoisen teknologiateollisuuden alamäki näkyy monessa maakunnassa, erityisesti Varsinais-Suomessa, Pirkanmaalla ja Pohjois- Pohjanmaalla. Teknologiateollisuuden tuleva kehitys on pitkälti riippuvainen alan maailmanmarkkinatilanteesta. Rakentamisen hiipuminen on vähentänyt alan työpaikkoja ja yksityisen kulutuksen supistuminen näkyy kaupan työllisyydessä, mutta toistaiseksi näiden alojen työpaikkavähennykset eivät ole kohdistuneet yhtä tasaisesti kaikille alueille kuin teollisuudessa. Positiivista työllisyyskehitystä on alkuvuonna ollut nähtävissä oikeastaan vain terveydenhuollossa ja sosiaalipalveluissa, joissa työpaikat ovat muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta lisääntyneet eri puolilla maata. Sosiaali- ja terveyspalvelut on myös ainoa toimiala, jossa on edelleen työvoiman saatavuusongelmia. Väestön ikääntymisestä TYÖLLISYYDEN MUUTOS IKÄRYHMITTÄIN V. 29 (tammi-kesäkuu), vuotiaat Kokonaismuutos Koko maa -2,1 Kymenlaakso -,5 Keski-Suomi -,9 Uusimaa -1, Lappi -1,2 Pohjois-Karjala -1,5 Varsinais-Suomi -1,6 Pirkanmaa -1,7 Keski-Pohjanmaa -2, Pohjanmaa -2,2 Etelä-Savo -2,6 Satakunta -3,1 Päijät-Häme -3,2 Etelä-Pohjanmaa -3,6 Kainuu -3,6 Pohjois-Savo -3,7 Pohjois-Pohjanmaa -4, Etelä-Karjala -4,1 Kanta-Häme -4,3 Itä-Uusimaa -7, % Lähde: Tilastokeskus NUORISOTYÖTTÖMIEN MÄÄRÄ heinäkuussa 29 vs. heinäkuussa 28 indeksi (heinäkuu 28=1) Pohjanmaa Uusimaa Kanta-Häme Pirkanmaa Päijät-Häme Varsinais-Suomi Itä-Uusimaa Etelä-Pohjanmaa Kymenlaakso Satakunta Koko maa Etelä-Karjala Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Keski-Suomi Pohjois-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Karjala Kainuu Lähde: TEM,,5 1, 1,5 2, 2,5 18 PTT - katsaus 3/29

19 johtuva palvelujen kasvava kysyntä ja alan työntekijöiden eläköityminen pitävät työvoimatarvetta yllä myös lähivuosina. Rakennetyöttömyys vaarassa nousta Heinäkuussa 29 lomautettuja oli yli kolminkertainen määrä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Lomautuksia on ollut eniten teollisuudessa ja rakentamisessa. Näiden alojen ikärakenteen vuoksi lomautetut ovat usein varttuneita henkilöitä. Monella alueella uhkana on, että lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi loppuvuonna. Mikäli irtisanomiset toteutuvat, pitkäaikaistyöttömyys kääntyy useilla alueilla nousuun, sillä ikääntyneiden on usein hankala löytää uutta työpaikkaa. Jo alkuvuonna vuotiaiden työllisyysaste on supistunut ja työttömyysaste on noussut valtaosassa maata. Erityisen selvästi on laskenut vuotiaiden työllisyys. Vaikka sama ilmiö on havaittavissa kaikissa ikäryhmissä lukuun ottamatta yli 65-vuotiaita, varttuneiden työllisyystilanteen heikkeneminen on huolestuttavaa rakennetyöttömyyden ja työurien pidentämisen tarpeen näkökulmasta. Työttömyystilanne synkentynyt kaikilla alueilla Heikentynyt työllisyystilanne on heijastunut työttömyyteen selvästi ja vuoden 29 alkupuoliskolla ja työttömyysaste on noussut liki kaikilla alueilla. Poikkeuksena on Keski-Pohjanmaa, jossa työttömyysaste on jopa hivenen laskenut. Tämä johtuu kuitenkin yksinomaan siitä, että siellä on vetäydytty työvoimasta enemmän kuin työttömien määrä on kasvanut. Eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta maakunnan työttömyys on tippunut maan alhaisimmaksi. Itä-Uudellamaalla on aikaisempina vuosina vallinnut käytännössä lähes täystyöllisyys, mutta kuluvana vuonna alueen työttömyysaste on kaksinkertaistunut. Tästä huolimatta maakunta on edelleen viiden alhaisimman työttömyyden alueen joukossa. Myös Etelä-Karjalassa työttömyysasteen nousu on ollut huomattava. Pohjois-Karjala on noussut selkeästi korkeimman työttömyyden alueeksi. Siellä vuotiaiden työttömyysaste on kuluvan vuoden alussa ollut yli 14 %. Myös Lappi, Keski-Suomi, Pohjois-Savo ja Kainuu ovat työttömyyden suhteen heikoimpien alueiden joukossa. Alueellisten työmarkkinoiden eroja kuvaa hyvin se, että korkeimman työttömyyden alueilla työttömyysaste on liki kolminkertainen matalimman työttömyyden alueisiin verrattuna. Alueelliset erot ovat pysytelleet suurina aina 199-luvun lamasta lähtien, eikä tasoittumista ei ole odotettavissa myöskään lähivuosina. Nuorten työttömyys jyrkässä kasvussa Nuorisotyöttömien määrä on lisääntynyt liki koko maassa ja se on monilla alueilla noussut suureksi huolenaiheeksi. Esimerkiksi kuluvan vuoden heinäkuussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli työ- ja elinkeinoministeriön tilastojen mukaan 45 henkeä, kun viime vuonna vastaavaan aikaan määrä oli alle 3. Heikko työmarkkinatilanne vaikeuttaa monilla alueilla mm. vastavalmistuneiden työllistymistä. Nuorisotyöttömyys on lisääntynyt erityisen selvästi matalan työttömyyden alueilla. Esimerkiksi Uudellamaalla ja Pohjanmaalla nuorisotyöttömiä oli kuluvan vuoden heinäkuussa kaksinkertainen määrä edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Korkeimman työttömyyden alueilla nuorisotyöttömien määrä on toistaiseksi lisääntynyt keskimääräistä vähemmän. Tilastokeskuksen työvoimatiedustelun mukaan koko maassa alle 25-vuotiaista joka viides on työttömänä. Nuorten työttömyysaste on noussut liki kaikilla alueilla. Korkeimman työttömyyden alueella Pohjois-Karjalassa nuorten työttömyysaste on alkuvuonna ollut peräti 4 % ja Lapissa ja Etelä-Karjalassakin joka kolmas alle 25-vuotiaista työvoimaan kuuluvista on vailla työtä. Nuorisotyöttömyys pysyy korkeana koko ennustejaksolla. PTT - katsaus 3/29 19

20 Julkisen sektorin alijäämät siedettäviä Valtion tulon ovat laskeneet nopeasti talouden alamäen mukana. Tuloveron tuotto pienenee tänä vuonna yli neljänneksen ja kaikki tulo yhteensä yli 1 prosenttia. Samaan aikaan valtion menot kasvavat palkankorotusten, työttömyyden kasvun ja elvytystoimien seurauksena. Valtion talouden alijää kasvaakin tänä vuonna noin 8 miljardiin. Talouden käänteestä huolimatta alijäämä kasvaa ensi vuonna edelleen hieman. Kuntien taloudessa ongelmana on ennen muuta kustannusten nousu, vaikka myös tulot pienevät siitä huolimatta, että valtion tukee kuntien tuloja yhteisöverotuoton ja valtionosuuksien avulla. Yritys- ja pääomaveroihin iso lovi Yhteisö- ja pääomatuloveron lasku sekä veronalennukset romahduttavat valtion verotulot. Työttömyyden kasvusta aiheutuvasta kotitalouksien tuloverojen vähenemisellä on huomattavasti pienempi vaikutus. Verotuloennuste on hyvin epävarma, sillä yhteisö- ja pääomatuloverojen vuosittainen vaihtelu on hyvin suurta ja vaikeasti ennakoitavaa. Suurin ennustevirhe verotuloennusteissa on yleensä juuri pääomatuloverojen kohdalla ja muutosten suuruus on tyypillisesti aliarvioitu. Kotitalouksien pääomatulot laskevat kuitenkin kuluvana vuonna merkittävästi. Sekä osakekurssit että kaupankäyntimäärät ovat tänä vuonna selvästi viimevuotista alhaisemmalla tasolla viimeaikaisesta kurssinoususta huolimatta. Lisäksi niukat osingot, alhainen korkotaso ja lähes pysähtynyt puukauppa vähentävät pääomaveroja. Ainoastaan vuokratulot kasvavat viime vuodesta. Kokonaisuudessaan pääomatuloveron tuoton arvioidaan tippuvan noin neljänneksen. Samalla tavalla laskevat myös yritysten maksamat yhteisöverot. Verrattuna huippuvuoteen 27 pääomatulo- ja yhteisöverojen tuotto on tänä vuonna yli 3 miljardia pienempi, mikä vastaa noin 3/5 valtion tulojen laskusta. Ensi vuonna yritys- ja pääomaverotulot kääntyvät jo reippaaseen nousuun tämän vuoden pohjasta. Tyypillisesti taantumissa yritysten tulokset ja pääomatulot laskevat ensimmäisin, mutta nousevat myös ensimmäisinä. VALTIONTALOUDEN TULOT JA MENOT Muutos, % Kansantalouden tilinpidon mukaan Tulot Menot e 1e Lähde: Tilastokeskus, euuste PTT KUNTATALOUDEN TULOT JA MENOT Muutos, % Kansantalouden tilinpidon mukaan 1 Tulot 9 Menot e 1e Lähde: Tilastokeskus, euuste PTT 2 PTT - katsaus 3/29

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009. Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja T i e d o t e Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa to 24.9.2009 klo 10.15 SUHDANNEKUVA SYKSY 2009 PTT-katsaus 3/2009 Valtion velkaantuminen ei vaadi paniikkiratkaisuja

Lisätiedot

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013

Talouden näkymät BKT SUPISTUU VUONNA 2013 3 213 BKT SUPISTUU VUONNA 213 Suomen kokonaistuotannon kasvu pysähtyi ja kääntyi laskuun vuonna 212. Ennakkotietojen mukaan bruttokansantuote supistui myös vuoden 213 ensimmäisellä neljänneksellä. Suomen

Lisätiedot

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007

SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/2007 PELLERVON TALOUDELLINEN TUTKIMUSLAITOS PTT LEHDISTÖTIEDOTE Julkaisuvapaa 6.3.7 klo 9.3 SUHDANNEKUVA, PTT-KATSAUS 1/7 Työvoimapulan edessä ei pidä antautua Uusi hallituskausi alkaa suhdannehuipun jälkimainingeissa.

Lisätiedot

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA

Talouden näkymät SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 2015 KASVU ON VIENTIVETOISTA 3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä

Lisätiedot

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon

Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen. Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Talouden näkymiä vihdoin vihreää nousukaudelle? Reijo Heiskanen Twitter : @OP_Pohjola_Ekon Markkinoilla kasvuveturin muutos näkyy selvästi indeksi 2008=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat ja osakekurssit

Lisätiedot

Talouden tila. Markus Lahtinen

Talouden tila. Markus Lahtinen Talouden tila Markus Lahtinen Taantumasta vaisuun talouskasvuun Suomen talous ei pääse vauhtiin, BKT: 2014-0,2 % ja 2015 0,5 % Maailmantalouden kasvu heikkoa Ostovoima ei kasva Investoinnit jäissä Maailmantalous

Lisätiedot

Maailmantalouden näkymät

Maailmantalouden näkymät Maailmantalouden näkymät 31.8.21 Toni Honkaniemi Yksikönpäällikkö Maailmantalouden kasvu epätasaista BKT:n määrä muutos ed. vuoden vast. neljänneksestä 8 % 18 6 4 Yhdysvallat Euroalue 16 14 2 12 1-2 -4

Lisätiedot

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti

Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Talousnäkymät 2015 Helsingin seudun kauppakamarin Luoteis-Uudenmaan kauppakamariyksikkö 7.11.2014 Timo Hirvonen Ekonomisti Markkinoilla turbulenssia indeksi 2010=100 140 Maailman raaka-aineiden hinnat

Lisätiedot

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista

Talouden näkymät. Edessä hitaan kasvun vuosia. Investointien kasvu maltillista 3 2012 Edessä hitaan kasvun vuosia Vuonna 2011 Suomen kokonaistuotanto elpyi edelleen taantumasta ja bruttokansantuote kasvoi 2,9 %. Suomen Pankki ennustaa kasvun hidastuvan 1,5 prosenttiin vuonna 2012,

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 13.10.1999

TALOUSENNUSTE 13.10.1999 TALOUSENNUSTE 13.10.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Eero Lehto puh. (09) 2535 7350 e-mail: Eero.Lehto@labour.fi Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½

Lisätiedot

Säästämmekö itsemme hengiltä?

Säästämmekö itsemme hengiltä? Säästämmekö itsemme hengiltä? Jaakko Kiander TSL 29.2.2012 Säästämmekö itsemme hengiltä? Julkinen velka meillä ja muualla Syyt julkisen talouden velkaantumiseen Miten talouspolitiikka reagoi velkaan? Säästötoimien

Lisätiedot

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun?

Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Finanssikriisistä globaaliin taantumaan koska uuteen nousuun? Arvoasuntopäivä 12.5.29 Anssi Rantala Pääekonomisti OP-Pohjola 29 Ensimmäinen globaali taantuma 6 vuoteen 15 1 %, v/v Maailmankauppa 5 Maailman

Lisätiedot

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit

Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit Talouden näkymät Reijo Heiskanen @Reiskanen, @OP_Ekonomistit 26.1.2016 Maailmantalouden kasvu verkkaista ja painottuu kulutukseen ja palveluihin 2 3 Korot eivät nouse paljoa Yhdysvalloissakaan 6 5 4 3

Lisätiedot

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti

Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Taloutemme tila kansallisesti ja kansainvälisesti Seppo Honkapohja, Suomen Pankki Alustus, Logistiikkapäivä, Kotka 25.5.2009 1 Esityksen rakenne Rahoitusmarkkinoiden kriisin nykyvaihe Maailmantalouden

Lisätiedot

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri

Talous. TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi. Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012. 3.10.2012 Samu Kurri Talous TraFi Liikenteen turvallisuus- ja ympäristöfoorumi Toimistopäällikkö Samu Kurri 3.10.2012 1 Esityksen aiheet Talouden näkymät Suomen Pankin kesäkuun ennusteen päätulemat Suomen talouden lähiaikojen

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät

Kaupan näkymät 2012 2013. Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan näkymät 2012 2013 Myynti-, työllisyys- ja investointinäkymät Kaupan myynti 2011 Liikevaihto yht. 127 mrd. euroa (pl. alv) 13% 13% 29 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 12.10.1998

TALOUSENNUSTE 12.10.1998 TALOUSENNUSTE 12.10.1998 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus

Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus Juha Kilponen Suomen Pankki Suomen talouden tila ja lähitulevaisuus ELY Areena Talousseminaari Turku, 25.1.2016 25.1.2016 Julkinen 1 Suomen talouden tilanne edelleen hankala Suomen talouden kasvu jää ennustejaksolla

Lisätiedot

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 2/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 2/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 23.09.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskevassa ennusteessa on oletettu, että hallitusohjelmassa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Huhtikuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne pysynee yhä ennallaan Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi

Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi ICC - INFO Q 3-2014 Maailmantalouden tila, suunta ja Suomi Maailmantalouden tila ja suunta - World Economic Survey 3 / 2014 Maajohtaja Timo Vuori, Kansainvälinen kauppakamari ICC Suomi 1 Maailmantalouden

Lisätiedot

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016

Taloudellinen katsaus. Tiivistelmä, kevät 2016 Taloudellinen katsaus Tiivistelmä, kevät 2016 Sisällysluettelo Lukijalle......................................... 3 Tiivistelmä........................................ 4 Kotimaa.........................................

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY

Suhdanne 1/2015. Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Suhdanne 1/2015 Tutkimusjohtaja Markku Kotilainen ETLA 26.03.2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS, ETLA THE RESEARCH INSTITUTE OF THE FINNISH ECONOMY Ennusteen lähtökohdat ja oletukset - Suomea koskeva

Lisätiedot

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429

8.9.2010. Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 17 341 telefax: (09) 1734 3429 8.9.200 Postiosoite: 00022 TILASTOKESKUS puhelin: (09) 7 34 telefax: (09) 734 3429 Tiedustelut: Pasi Koikkalainen, +358 9 734 3332, e-mail: kansantalous.suhdanteet@tilastokeskus.fi Samu Hakala, +358 9

Lisätiedot

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012

OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ. Aamukahvit 2012 OSAAVA SUOMALAINEN PERHEYHTIÖ Aamukahvit 2012 Talouskehitystä hallitsee finanssikriisi Useat maat ovat jo pitkään rahoittaneet julkista taloutta velalla. Velan määrässä on saavutettu katto. Kreikassa velkakatto

Lisätiedot

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila

Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013. Johtava ekonomisti Penna Urrila Kurkistus talouden tulevaisuuteen Sähköurakoitsijapäivät 21.11.2013 Johtava ekonomisti Penna Urrila KYSYMYS: Odotan talousvuodesta 2014 vuoteen 2013 verrattuna: A) Parempaa B) Yhtä hyvää C) Huonompaa 160

Lisätiedot

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010

Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan. Roger Wessman 14.04.2010 Suomen talouden kehitysnäkymät alkaneet kirkastumaan Roger Wessman 14.04.2010 1 2 Luvut ennakoivat maailmanteollisuudelle vahvinta kasvua 30 vuoteen Lainaraha halventunut 27.5 25.0 22.5 20.0 17.5 15.0

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2014 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on jokseenkin tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1

LähiTapiola Varainhoito Oy 28.3.2014 1 Avain Suomen velkaongelmien ratkaisuun: uskottava kasvustrategia Sijoitusmessut 2014, Tampere-Talo Ekonomisti Timo Vesala, YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteiden (PRI) allekirjoittaja 28.3.2014

Lisätiedot

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016

MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 MITEN TALOUS MAKAA? Ilmarisen talousennuste, kevät 2016 24.5.2016 1 ILMARISEN TALOUSENNUSTE Historian ensimmäinen Julkistus jatkossa keväisin ja syksyisin Erityisesti yritysnäkökulma Keskiössä: 1. Bkt:n

Lisätiedot

Pk-yritysten rooli Suomessa 1

Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - 1 - Pk-yritysten rooli Suomessa 1 - Yritysten määrä on kasvanut - Yritystoiminta maakunnittain - Pk-yritykset tärkeitä työllistäjiä - Tutkimus- ja kehityspanostukset sekä innovaatiot - Pk-sektorin rooli

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu 1 9 8 7 3 1 %, liukuva vuosikasvu 11 Kiina Intia Venäjä USA Japani Euroalue -1-1 3 11 1 9 8 7 3 1-1 - 1 18.9. Bruttokansantuote, mrd. USD, Markkinakurssein USA 1 Kiina 9 Japani

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa

Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Rakentamisen suhdannenäkymät Satakunnassa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Satakunnan talonrakentamisen suhdannetilanne on rakennusalan

Lisätiedot

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin

Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin EUROOPAN KOMISSIO LEHDISTÖTIEDOTE Bryssel/Strasbourg 25. helmikuuta 2014 Talouden elpyminen pääsemässä vauhtiin Euroopan komissio on tänään julkistanut talven 2014 talousennusteensa. Sen mukaan talouden

Lisätiedot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot

Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Suomen Pankki Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet vahvistuneet, Suomen näkymät heikot Säästöpankki Optia 1 Esityksen teemat Kansainvälien talouden kehitys epäyhtenäistä Euroopan ja Yhdysvaltain taloudet

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013

Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 Lappeenrannan toimialakatsaus 2013 14.10.2013 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA

ETLAn alue-ennusteet. Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteet Olavi Rantala ETLA ETLAn alue-ennusteiden sisältö 19 maakuntaa, 15 ELY-keskusaluetta ja koko maa Maakuntatasolla noin 1500 muuttujaa Ennusteaikajänne 5 vuotta: vuoden 2011 ennusteet

Lisätiedot

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014

Hauraita ituja. Suvi Kosonen Toukokuu 2014 Hauraita ituja Suvi Kosonen Toukokuu 2014 1 Maailmantalous kohentaa, entä Suomi? Maailmantalouden näkymät ovat parantuneet odotetusti Teollisuusmaat ovat kasvun moottori Riskit ovat kehittyvissä maissa

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Huhtikuu 2016 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne hyvin tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne jatkunee tänä vuonna

Lisätiedot

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät

Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Venäjän ja Itä-Euroopan taloudelliset näkymät Pekka Sutela 04.04. 2008 www.bof.fi/bofit SUOMEN PANKKI FINLANDS BANK BANK OF FINLAND 1 Venäjä Maailman noin 10. suurin talous; suurempi kuin Korea, Intia

Lisätiedot

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen

Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015. Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen Rakennusteollisuuden suhdanteet, kevät 2015 Rakennusfoorumi 5.5.2015 Sami Pakarinen MAAILMAN JA SUOMEN TALOUS Halventuneet öljy ja euro vauhdittavat taloutta Rakennusteollisuus RT 5.5.2015 3 Euroalueen

Lisätiedot

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys

Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Palkkojen muutos ja kokonaistaloudellinen kehitys Jukka Railavo Suomen Pankki 10.12.2013 Palkkalaskelmia yleisen tasapainon mallilla Taloudenpitäjät tekevät päätökset preferenssiensä mukaisesti. Hintojen

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotitalouksien taantuma syvenee Mara-alan ahdinko jatkuu MaRan tiedotustilaisuus 25.6.214 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry ry Käänne hitaaseen kasvuun loppuvuonna

Lisätiedot

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä?

Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Aasian taloudet nouseeko uusi aamu idästä? Seija Parviainen Suomen Pankki Vaasa 17.9.29 Miksi Aasialla on väliä Suomen taloudelle? Asian kehittyvät taloudet pitäneet maailmantalouden pyörät pyörimässä

Lisätiedot

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Talouden näkymät. Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Pörssi-ilta Jyväskylä 18.11.2014 Kari Heimonen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu Talouden näkymät Ennustamisen vaikeus Maailma Eurooppa Suomi Talouden näkymät; 2008, 2009, 2010,

Lisätiedot

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets

Valon pilkahduksia. Pasi Sorjonen 8.5.2012. Markets Valon pilkahduksia Pasi Sorjonen Markets MAAILMA: Kasvu viime vuotta hitaampaa mutta ei paljon BRIC-MAAT: Talousaktiviteetin moottori USA: Kasvu vahvistaa itseään kevät keikkuen tulee EUROALUE: Takaisin

Lisätiedot

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi

Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Näkymät vähemmän negatiiviset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 25.6.215 Suhdannenäkymät parantuneet hieman reaalitaloudessa ei selvää käännettä ylöspäin 4 Päätoimialojen suhdannenäkymät,

Lisätiedot

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys

1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1 Kansainvälinen ja kotimainen suhdannekehitys 1.1 Kansainvälinen talous Suomen metsäteollisuuden kasvunäkymät ovat tänäkin vuonna pysyneet heikkoina. Vuoden 2000 loppupuolella Yhdysvalloista alkanut suhdanteiden

Lisätiedot

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista

Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista Raakaöljyn hinnan laskun taloudellisista vaikutuksista EU-EDUNVALVONTAPÄIVÄ Energiateollisuus Paavo Suni, ETLA Kalastajatorppa 13.2. 2015 ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Raakaöljyn hinta päivittäin, Brent,

Lisätiedot

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä?

Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Suomen Pankki Suomi jäljessä euroalueen talouskasvusta Mitä tehdä? Euro & talous 3/2015 1 Keventynyt rahapolitiikka tukee euroalueen talousnäkymiä 2 Rahapolitiikan ohella öljyn hinnan lasku keskeinen taustatekijä

Lisätiedot

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki

Venäjän kehitys. Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki Venäjän kehitys Pekka Sutela Pellervon Päivä 2016 Helsinki 7.4.2016 Pekka Sutela 1 Talous: Ennustajat ovat yksimielisiä lähivuosista Kansantulon supistuminen jatkuu vielä tänä vuonna Supistuminen vähäisempää

Lisätiedot

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN

MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Ei julkisuuteen ennen 26.9.2012 klo 10.00 TIEDOTE SUHDANNE 2012/2: MAAILMANTALOUDEN KÄÄNNE LYKKÄYTYY SUOMEN KASVU JÄÄ TÄNÄ VUONNA 0.5 PROSENTTIIN Eurokriisin pitkittyminen lykkää maailmantalouden elpymistä,

Lisätiedot

Kansantalouden kuvioharjoitus

Kansantalouden kuvioharjoitus Kansantalouden kuvioharjoitus Huom: Tämän sarjan tehtävät liittyvät sovellustiivistelmässä annettuihin kansantalouden kuvioharjoituksiin. 1. Kuvioon nro 1 on piirretty BKT:n määrän muutoksia neljännesvuosittain

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät

Rakentamisen suhdannenäkymät Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Julkiset palvelurakennukset m 3 8 7 6 5 4 3 2 1 23 24 25 26 27 28 29 21 211 212 213 Bo Salmén Markku Leppälehto Huhtikuu 214 Varsinais-Suomen talonrakentamisen

Lisätiedot

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki

Talous tutuksi - Tampere 9.9.2014 Seppo Honkapohja Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Talous tutuksi - Tampere Johtokunnan jäsen / Suomen Pankki Maailmantalouden kehitys 2 Bruttokansantuotteen kasvussa suuria eroja maailmalla Yhdysvallat Euroalue Japani Suomi Kiina (oikea asteikko) 125

Lisätiedot

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK

Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin. Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK Ajankohtaiskatsaus talouteen ja työmarkkinoihin Vaikuttamisiltapäivä ja EK-foorumi Lahti 3.2.2016 Simo Pinomaa, EK 125 120 Bruttokansantuote Vol.indeksi 2005=100, kausitas. Hidas kasvu: - työttömyys -

Lisätiedot

Toistuuko 1990-luvun lama?

Toistuuko 1990-luvun lama? Toistuuko -luvun lama? Jaakko Kiander Palkansaajien tutkimuslaitos PALKANSAAJIEN TUTKIMUSLAITOS Mitä -luvun lamassa tapahtui? Lama rajoittui Suomeen ja Ruotsiin, muualla lievempi taantuma Syinä liberalisointi,

Lisätiedot

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa?

Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Talouskatsaus missä tilassa maa makaa? Lapin EK-foorumi 26.5.2015 Rovaniemi Penna Urrila Aiheita: Maailmantalouden näkymät toukokuussa 2015 Miksi Suomen kituminen jatkuu? Julkisessa taloudessa iso urakka

Lisätiedot

Suomen arktinen strategia

Suomen arktinen strategia Liite 1 Suomen arktinen strategia EU-asioiden alivaltiosihteeri Jukka Salovaara Talousneuvosto 18.1.2011 Miksi Arktinen Strategia Arktisen merkitys kasvaa EU saa vahvemman arktisen ulottuvuuden (laajentuminen)

Lisätiedot

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI

Suhdannetilanne. Konsultit 2HPO 17.4.2013 2HPO.FI Suhdannetilanne Konsultit 2HPO 1 Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu Heinäkuu Tammikuu

Lisätiedot

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät

Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Pohjanmaan talouden tila ja lähivuosien näkymät Lähteet: Tilastokeskus (TK) Elinkeinoelämän tutkimuslaitos (ETLA) Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) Yritysharavahaastattelut Pohjanmaan työllisten päätoimialarakenne

Lisätiedot

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas

SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET. Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN HAASTEET JA MAHDOLLISUUDET Suhdanneseminaari 2.4.2014 / toimitusjohtaja Harri Sailas SUOMEN TALOUDEN TUNNETUT HAASTEET Talouden pitkittynyt lama Vientiteollisuuden vakavat vaikeudet Kilpailukyvyn

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria

Suomen talouden näkymät syksyllä 2010. 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Matti Vuoria Suomen talouden näkymät syksyllä 2010 1.9.2010 Oulun Kauppakamari Toimitusjohtaja Suomen talous on kääntynyt kasvuun Euroopassa kasvu on nyt vahvaa ja sitä vetää Saksan teollisuustuotanto. Euroopan kasvun

Lisätiedot

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011

Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 Lappeenrannan toimialakatsaus 2011 21.10.2011 Tilaaja: Lappeenrannan kaupunki Toimittaja: Kaupunkitutkimus TA Oy Tietolähde: Tilastokeskus, asiakaskohtainen suhdannepalvelu Kuvaajat: Yhteyshenkilöt: Yritysten

Lisätiedot

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015

Erkki Liikanen Suomen Pankki. Talouden näkymistä. Budjettiriihi 9.9.2015 Suomen Pankki Talouden näkymistä Budjettiriihi 1 Kansainvälisen talouden ja rahoitusmarkkinoiden kehityksestä 2 Kiinan pörssiromahdus heilutellut maailman pörssejä 2.4 2.2 2.0 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 MSCI

Lisätiedot

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN

Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN 5 214 Talouden näkymät TUOTANNON KASVU KÄYNNISTYY VAIN VAIVOIN Suomen kokonaistuotannon kehitys jatkuu vuosina 214 216 vaatimattomana. Bruttokansantuote supistuu,2 % vuonna 214, ja vaikka tuotanto alkaa

Lisätiedot

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Pitkäaikaistyöttömyydestä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella Jaakko Pesola Yksikön päällikkö Uudenmaan ELY-keskus www.ely-keskus.fi/uusimaa Metropolialueen sosiaalisen eheyden koordinaatioryhmän kokous 22.10.2010

Lisätiedot

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi

Keski-Suomen Aikajana 3/2015. Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi Keski-Suomen Aikajana 3/2015 Kasvun merkit vahvistumassa, Keski-Suomi kuroo koko maata kiinni. Maakunnan veturi(t) on saatu liikkeelle. Työllisyystilanne edelleen heikko. Lisätietoja: Veli-Pekka Päivänen

Lisätiedot

Suomen talouden näkymät

Suomen talouden näkymät Suomen talouden näkymät Kirjakauppaliiton Toimialapäivä Heurekassa 24.5.2016 Evli Pankki Oyj Varainhoidon markkinastrategi Hildebrandt Tomas Suomen talouden näkymät Maailmantalouden näkymät Suomen talouden

Lisätiedot

18.8.2015 Matti Paavonen

18.8.2015 Matti Paavonen 1 Pienin askelin eteenpäin 18.8.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Ei uutisia aallonpohjalta BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100 114 112 110 108 106

Lisätiedot

17.2.2015 Matti Paavonen 1

17.2.2015 Matti Paavonen 1 1 Uusi vuosi vanhat kujeet 17.2.2015, Palvelujen suhdannekatsaus Matti Paavonen, ekonomisti 2 Pohjalla voi liikkua myös horisontaalisesti BKT:n volyymin kausitasoitettu kuukausi-indeksi 116 2005 = 100

Lisätiedot

Miksi ruoan hinta on noussut?

Miksi ruoan hinta on noussut? Miksi ruoan hinta on noussut? Veli-Matti Mattila Toimistopäällikkö Rahapolitiikka- ja tutkimusosasto 21.10.2008 1 Tuote Syyskuu 2007 Syyskuu 2008 Muutos Vehnäjauhot, 2 kg 0,84 1,21 44 % Sekahiivaleipä,

Lisätiedot

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014

Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (2010=100), viimeinen havainto 3/2014 Teollisuuden ja metalliteollisuuden uusien tilausten trendisarjat Indeksi (21=1), viimeinen havainto 3/214 16 14 12 1 8 C Tehdasteollisuus 24-3 Metalliteollisuus 6 4 2 25 26 27 28 29 21 211 212 213 214

Lisätiedot

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka

Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Maailmantalouden tasapainottomuudet ja haasteet Eurooppa, Aasia, Amerikka Talousvaliokunnan seminaari 20.4.2005 Pääjohtaja Erkki Liikanen 1 Piirteitä maailmantalouden kehityksestä Globaalinen osakekurssien

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Varsinais-Suomessa Sami Pakarinen Markku Leppälehto Lokakuu 2015 Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne on tyydyttävä Varsinais-Suomen talonrakentamisen suhdannetilanne

Lisätiedot

Asuntotuotantokysely 2/2015

Asuntotuotantokysely 2/2015 Asuntotuotantokysely 2/2015 Sami Pakarinen Kesäkuu 2015 1 (2) Kesäkuun 2015 asuntotuotantokyselyn tulokset RT:n asuntotuotantokysely lähetettiin Talonrakennusteollisuuden jäsenille. Kysely tehdään kolmesti

Lisätiedot

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat

Ennustetaulukot. 1. Huoltotase, määrät. 2. Kysyntäerien vaikutus kasvuun 1. 3. Huoltotase, hinnat Ennustetaulukot 1. Huoltotase, määrät Viitevuoden 2000 hinnoin, prosenttimuutos edellisestä vuodesta 8,2 3,6 2,8 0,4 1,8 16,1 7,4 0,7 0,0 5,6 21,5 8,6 3,2 0,4 6,0 3,1 2,7 3,7 1,2 1,4 0,9 0,6 0,1 0,4 0,7

Lisätiedot

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät 2014 2015. Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2014 2015 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA

PALJON RINNAKKAISIA JUONIA PALJON RINNAKKAISIA JUONIA Talousennustaminen (suhdanne / toimialat) Mitä oikeastaan ennustetaan? Miten ennusteen tekeminen etenee? Miten toimialaennustaminen kytkeytyy suhdanne-ennusteisiin? Seuranta

Lisätiedot

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013

BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 BOFIT Venäjä-ennuste BOFIT Venäjä-ryhmä BOFIT Venäjä-ennuste 2011 2013 Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos Suomen Pankki BOFIT Siirtymätalouksien tutkimuslaitos PL 160 00101 Helsinki

Lisätiedot

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014

PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous. syksy 2014 PTT-ennuste: Maa- ja elintarviketalous syksy 2014 Maatalous Maailman viljantuotanto Syksyllä korjataan jälleen ennätyssuuri sato Määrää nostaa hyvä sato kaikkialla Varastot kasvavat hieman Hintojen lasku

Lisätiedot

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus

Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Makrotalouden ja toimialojen kehitysnäkymät - lyhyt katsaus Markku Kotilainen, ETLA ETLA 21.11. ELINKEINOELÄMÄN TUTKIMUSLAITOS Suomen talous kasvuun viennin kasvun myötä Viennin kasvua rajoittaa hidas

Lisätiedot

Maailmantalouden vauhti kiihtyy?

Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Maailmantalouden vauhti kiihtyy? Metsänomistajan talvipäivä, 30.1.2010 Timo Vesala, Rahoitusmarkkinaekonomisti timo.vesala@tapiola.fi, 09-4532458 3.2.2010 1 Agenda 1. Taloushistoria n.1980 2007 viidessä

Lisätiedot

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla?

Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Taittuuko lama Suomessa ja maailmalla? Turku 19.11.2009 Maailmantalous on elpymässä Entisten tuotantomäärien saavuttaminen vie aikaa Velkaelvytys ajaa monen maan julkisen sektorin rahoituskriisiin 1 US

Lisätiedot

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015

Vitamiinien tarpeessa. Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 Vitamiinien tarpeessa Pasi Sorjonen 6. helmikuuta 2015 MAAILMANTALOUS PARANTAA MENOAAN Maailmantalous toipuu vanhojen teollisuusmaiden johdolla Kasvun moottoreita ovat mm. Yhdysvallat ja Iso-Britannia

Lisätiedot

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa

OUTOJA AIKOJA. Maailmantalouden nousu vahvistuu. Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Outoja aikoja OUTOJA AIKOJA Maailmantalouden nousu vahvistuu Öljyn halpeneminen ja euron heikkeneminen tukevat Eurooppaa Suomen pohjat on ehkä jo nähty nousu on omissa käsissä Euroalueen kasvuarvioita

Lisätiedot

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen

Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Talouden näkymät ja suomalaisen kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin turvaaminen Korkeakoulujen ja tiedelaitosten johdon seminaari 28.11.2012 Tuire Santamäki-Vuori valtiosihteeri Talouskehitys lyhyellä aikavälillä

Lisätiedot

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat

Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat Suhdanteet ja rahoitusmarkkinat J uhana B rotherus Ekonomis ti 26.11.2014 Talouskasvu jäänyt odotuksista 2 USA kohti kestävää kasvua Yritykset optimistisia Kuluttajat luottavaisia 3 Laskeva öljyn hinta

Lisätiedot

PTT-ennuste: Metsäsektori

PTT-ennuste: Metsäsektori MSO 17.10.2014 PTT-ennuste: Metsäsektori syksy 2014 Paula Horne Sahatavaran tuotanto jatkunut vientivetoisena Sahatavaran vientihinta Suomesta, 3kk keskiarvo 250 240 230 220 210 200 190 180 Sahatavaran

Lisätiedot

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015

MARA. pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi. Jouni Vihmo, ekonomisti 29.9.2015 pitkän aikavälin näkymät erinomaiset Mara-alalle neljäs vaikea vuosi Jouni Vihmo, ekonomisti 9.9.15 Kohti neljättä taantumavuotta kulutusvetoinen kasvu ei tartu investointituotteita vievään Suomeen Päätoimialojen

Lisätiedot

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA

Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.2009 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA Kuluttajien mielialat ja kulutuksen muutokset-seminaari Helsinki 26.11.9 UUSIMAALAINEN KULUTTAJANA 26.11.9 Kuluttajabarometri Puhelinhaastattelututkimus Kuluttajien taloudelliset mielialat, odotukset ja

Lisätiedot

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT)

Talouden rakenteet 2011 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Kansantalouden kehityskuva Talouden rakenteet 211 VALTION TALOUDELLINEN TUTKIMUSKESKUS (VATT) Suomen talous vuonna 21 euroalueen keskimääräiseen verrattuna Euroalue Suomi Työttömyys, % 12 1 8 6 4 Julkisen

Lisätiedot

Bruttokansantuotteen kasvu

Bruttokansantuotteen kasvu Bruttokansantuotteen kasvu %, liukuva vuosikasvu 12 12 1 8 6 Kiina Baltian maat Intia Venäjä 1 8 6 4 2 Euroalue Japani USA 4 2-2 21 22 23 24 2 26 27 USA+Euroalue+Japani = 4 % maailman bruttokansantuotteesta

Lisätiedot

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009

Eesti Pank Bank of Estonia. Viron talousnäkymat. Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talousnäkymat Märten Ross Eesti Pank 5. marraskuu 2009 Eesti Pank Bank of Estonia Viron talous globaalin kriisin myllerryksessä: välikatsaus Vuoden alussa oli vaikea olla

Lisätiedot

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN

TYÖTÄ JA HYVINVOINTIA KOKO SUOMEEN Kotimainen kysyntä supistuu edelleen Mara-alan tuleva vuosi alkaa laskevassa myynnissä MaRan tiedotustilaisuus 11.12.2014 Jouni Vihmo, ekonomisti Matkailu- Matkailu- ja Ravintolapalvelut ja MaRa MaRa ry

Lisätiedot

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU

RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU 1 RAKENNETUKIEN KESÄPÄIVÄT 2015 OULU Suomessa pilvipoutakin jo piristäisi 2015 Talven talouskehitys jäi odotettua heikommaksi Verkkainen käänne parempaan näköpiirissä Vielä ensi vuonnakin elämme hitaan

Lisätiedot

TALOUSENNUSTE 7.1.1999

TALOUSENNUSTE 7.1.1999 TALOUSENNUSTE 7.1.1999 Lisätietoja: Ennustepäällikkö Hannu Piekkola Palkansaajien tutkimuslaitos julkaisee lyhyen aikavälin talousennusteen (seuraaville 1½ - 2 vuodelle) kaksi kertaa vuodessa: maalis-

Lisätiedot

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa

Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Rakentamisen suhdannenäkymät Itä-Suomessa Sami Pakarinen Kimmo Anttonen Lokakuu 2015 Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on korkeintaan tyydyttävä Itä-Suomen rakentamisen suhdannetilanne on heikentynyt

Lisätiedot