VASTAJIHAD. Maria Paaso. Tutkimusraportti 1 / 2012

Transkriptio

1 Tutkimusraportti 1 / 2012 Maria Paaso VASTAJIHAD Anders Behring Breivikin manifesti 2083: Eurooppalainen itsenäisyysjulistus esimerkkinä vastajihadistisesta tekstistä Suojelupoliisi

2 Maria Paaso VASTAJIHAD Anders Behring Breivikin manifesti 2083: Eurooppalainen itsenäisyysjulistus esimerkkinä vastajihadistisesta tekstistä Pro gradu -tutkielma Helsingin yliopisto Poliittinen historia Helmikuu 2006

3 (nid.) (PDF) Tulkinnoista ja kannanotoista vastaa tekijä, eikä niitä ole tulkittava Suojelupoliisin virallisiksi näkemyksiksi.

4 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / 3 Sisällys 1. JOHDANTO / 5 2. TERMIN MÄÄRITTELYÄ / Vastajihad / Eurabia / OIKEISTORADIKALISMIN KOLMAS AALTO / BREIVIKIN TEON IDEOLOGINEN TAUSTA / Breivik ja feminismi / Manifesti iskuoppaana / VASTAJIHAD-IDEOLOGIAN YHTYMÄKOHDAT SUOMEEN / Suomalaiset manifestit / JOHTOPÄÄTÖKSET / 32 LÄHTEET / 35 LIITE / 38

5

6 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / 5 1. Johdanto Norjalaisella Utøyan saarella tapahtui 22. heinäkuuta 2011 poliittinen joukkomurha, joka laajuudessaan on merkittävä yksittäinen tapahtuma Euroopan rauhanaikaisessa historiassa. Anders Behring Breivik surmasi saarella järjestetyn Norjan työväenpuolueen nuorisoleirin osanottajia. Hetkeä aiemmin hän oli räjäyttänyt autopommin Oslon keskustan hallintokorttelissa. Pommi-iskussa ja joukkomurhassa kuoli yhteensä 77 henkilöä. Kuolonuhrien lisäksi iskuissa haavoittui 153 ihmistä. Norjan heinäkuiset tapahtumat muodostavat tutkimuksen lähtökohdan. Tavoitteena on pyrkiä selvittämään mitkä olivat Anders Behring Breivikin väkivallan teon motiivit ja samalla tarkastella hänen manifestinsa ideologista taustaa. Motiiveja tarkastellaan kartoittamalla Breivikin toimintaa inspiroinutta taustaideologiaa sekä toiminnan viitekehystä, jonka muodostavat pääasiassa verkkomaailmassa syntynyt vastajihadistinen liike sekä äärikansallinen populismi (Jalonen 2011). Breivik julkaisi juuri ennen heinäkuista väkivallantekoaan toimintansa ideologiasta taustaa pohjustavan manifestin 2083: Eurooppalainen itsenäisyysjulistus. Se toimii tämän tutkimuksen pääaineistona. Tämän lisäksi materiaalina käytetään manifestia analysoivia artikkeleja ja lehtiuutisia. Vastajihadiin liittyvää aiempaa akateemista tutkimusta ei ole kovin paljon tarjolla, eikä perinteistä oikeistoa koskeva tutkimus selitä tämän tutkimuksen kohteena olevaa ilmiötä, sillä vastajihad ei täytä täysin perinteiseen juutalaisvastaiseen äärioikeistoon liitettäviä kriteerejä. Teoreettisena viitekehyksenä ja metodologisena taustana tutkimuksessa on teoria oikeistoradikalismin kolmannesta aallosta (Mudde 1995; Nieminen 2011). Tutkimuksessa selvennetään aluksi Breivikin taustaideologiaan liittyviä keskeisiä käsitteitä, joista olennaisin on vastajihad, joka liittyy verkkomaailmaan ja siellä käytyyn keskusteluun. Vastajihadin voidaan katsoa muodostuvan eri foorumeilla käydyn maahanmuutto- ja islamkriittisen keskustelun sisällöstä sekä niitä tuottavien tahojen toimesta. Ideologian edustajat näkevät islamin demografisena ja kulttuurisena uhkana olettaen, että muslimit valloittavat Euroopan massiivisen maahanmuuton ja kantaväestöä suuremman syntyvyyden avulla, ja tuhoten samalla alkuperäisväestön kulttuurin. Taustalla on niin sanottu Eurabia-käsite, jonka Bat Ye or -nimellä paremmin tunnettu Gisèle Littman teki tunnetuksi vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan Eurabia: The Euro-Arab Axis. Ye orin mukaan eurooppalainen valtaeliitti on liittoutunut arabivaltioiden kanssa Yhdysvaltoja ja Israelia vastaan. Tämän liittouman pyrkimyksenä on tehdä islamista Euroopan val-

7 6 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 tauskonto maahanmuuton, monikulttuurisuusideologian ja sharian 1 käyttöönoton avulla. Euroopasta tulee teorian mukaan osa islamilaista kalifaattia islamin hallitessa eurooppalaisia instituutioita, jolloin Euroopan kantaväestö asettuu alisteiseen vähemmistöasemaan muslimeihin nähden. Eurabia-teoria on keskeisessä asemassa muslimi- ja maahanmuuttovastaisessa vastajihad-liikkeessä, jolle Bat Ye or tarjoaa älyllisen inspiraation (Archer 2011). Breivikin kokoamassa manifestissa viitataan useasti Bat Ye oriin sekä hänen teoriaansa 2. Tutkimuksen kolmannessa luvussa käsitellään kolmannen aallon oikeistoradikalismia sekä taustoitetaan radikaalioikeiston kannatuksen syitä. Vastajihad ei istu perinteiseen natsihenkiseen äärioikeistoon, koska sen kannattajat eivät suhtaudu juutalaisiin tai Israelin valtioon vihamielisesti. Oikeistokenttään ideologian kuitenkin liittää voimakas nationalismin ja kansallisen kulttuurin korostaminen. Vastajihadin asemoinnin jälkeen käsitellään neljännessä luvussa Breivikin manifestia ja seuraavassa luvussa tarkastellaan manifestia temaattisesti rinnakkain suomalaisten vastaavien kirjoitusten eli Väinämöisen tekstien ja Nollatoleranssin kanssa. Jälkimmäinen ei edusta vastajihadia juutalaisvastaisuuden takia, mutta tässä yhteydessä on syytä ottaa se huomioon, koska teksti sisältää viittauksia Breivikin manifestiin. Manifesteja yhdistäviä teemoja ovat muun muassa listojen laatiminen monikulttuurisuutta edistävistä tahoista sekä iskujen tekemiseen liittyvien toteutusohjeiden antaminen. Ideologisella tasolla kirjoituksia yhdistää monikulttuurisuuden vastustaminen ja islamin kokeminen uhkana kansallisen identiteetin säilymiselle. Lopun johtopäätöksissä pohditaan vastajihad-ideologian merkitystä. 1 sharia, islamin kanoninen laki (Wehr 1994, 544). 2 Manifestissa viitataan Bat Ye oriin 66 kertaa.

8 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / 7 2. Termin määrittelyä 2.1. Vastajihad 3 Vastajihad-käsitteellä tarkoitetaan pääosin verkkomaailmassa muodostunutta maahanmuuttokriittistä ja islamin vastaisista blogeista sekä verkkosivuista koostuvaa blogosfääriä, joka muodostaa samankaltaisten maailmankatsomusten jakavien kirjoittajien ja aktivistien interaktiivisen verkostomaisen yhteisön 4. Verkosto kritisoi muslimien maahanmuuttoa ja sen seurauksia, on huolissaan kantaväestön kulttuurin säilymisestä sekä syyttää vallanpitäjiä muslimien maahanmuuton edistämisestä. Vastajihadia edustavia internetsivustoja ovat mm. gatesofvienna.blogspot. com, jihadwatch.org sekä brusselsjournal.com -sivustot. Ideologia vaikuttaa pääosin virtuaalimaailmassa, mutta vastajihadiin liittyvää toimintaa on myös verkon ulkopuolella erilaisissa järjestöissä 5 ja poliittisissa puolueissa. Tutkimuksessa käsitellään vastajihadia Anders Behring Breivikin manifestin kautta. Breivikin kokoama manifesti ei ole vastajihad-liikkeen piirissä muodostunut merkkiteokseksi. Merkittävät maahanmuuttokriittiset kirjoittajat ovat sanoutuneet irti Breivikin teoista ja manifestista 6. Manifesti antaa kuitenkin hyvän kuvan vastajihadia edustavilla internetsivuilla käydystä keskustelusta, sillä sen sisältö on lähes suoraa lainausta kyseisiltä sivustoilta. Manifestissa lainattuja verkkosivuja ovat analysoineet mm. The Guardian ja Svenska Dagbladet. The Guardian -lehti on analysoinut Breivikin manifestissa lainattujen verkkosivujen linkittymistä toisiinsa. Analyysissä sivut on jaettu yhdeksään eri kategoriaan, joista yksi on vastajihad 7. The Guardianin analyysissä vastajihadia edustavat edellä mainittujen sivustojen (gatesofvienna.blogspot.com ja jihadwatch.org) lisäksi danielpipes.org, atlasshrugs2000.typepad.com, thereligionofpeace.com, islam-watch.org, compassdirect.org, iakt.org, islammonitor.org, 3 Counter Jihad, Breivik käyttää termiä anti-jihad. 4 Graafiset mallit verkostosta: co.uk/news/datablog/interactive/2011/sep/07/norway-breivik-manifesto-mapped 5 Esimerkiksi English Defence League (EDL) ja sen eri maissa toimivat sisarjärjestöt järjestävät vastajihad -ideologian mukaista toimintaa, johon ihmiset kutsutaan koolle lähinnä sosiaalisen median avulla. 6 Esimerkiksi Robert Spencer blogikirjoituksessaan. 7 Muut ovat valtamedia, eurooppalaiset nationalistit, ei-eurooppalaiset nationalistit, amerikkalainen äärioikeisto, instituutiot, ajatushautomot, Wikipedia ja muut. (The Guardian )

9 8 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 islamterrorism.wordpress.com, faithfreedom.org sekä Amazonin kirjaesittelyt Bat Ye orin, Robert Spencerin ja Paul Freqosin teoksista. Lehti luokittelee brusselsjournal.com -sivuston eurooppalaiseen nationalismikategoriaan. Svenska Dagbladet on käyttänyt omassa analyysissään plagioinnin paljastavaa Urkund-tietokoneohjelmaa ja saanut selville ne sivustot, joita Breivik on lainannut suoraan (SvD ). Neljä eniten lainattua lähdettä ovat ensimmäisenä mainitut kolme sivustoa (gatesofvienna.blogspot.com, jihadwatch.org sekä brusselsjournal.com), ja näiden lisäksi verkkotietosanakirja Wikipedia. Vastajihad-sivustoille on tyypillistä islaminvastaisuus ja voimakas kritiikki monikulttuurisuusideologiaa sekä sitä edistävää valtaeliittiä vastaan. Vastajihadistien kritiikki eurooppalaisilla foorumeilla kohdistuu monikulttuurisuuden ja islamin vastustamisen lisäksi Euroopan unioniin. Pääajatuksena on, että islam ja muslimien maahanmuutto Eurooppaan muodostavat uhan eurooppalaisen kulttuurin säilymiselle. Amerikkalaiset internetsivustot käsittelevät asiaa omasta näkökulmastaan keskittyen islaminvastaisuuteen ja Barack Obaman hallinnon kritisoimiseen. Amerikkalaiset kirjoittajat vaikuttavat suuresti eurooppalaiseen keskusteluun blogien sekä myyntimenestykseen nousseiden kirjojen kautta 8. Ideologista mielipidevaihtoa tapahtuu tietoverkkojen välityksellä Atlantin valtameren yli myös toiseen suuntaan. Merkittävänä yksittäisenä tapahtumana vastajihadilmiön muodostumisessa etenkin amerikkalaisessa keskustelussa voidaan pitää vuoden 2001 terrori-iskuja, joiden vaikutuksesta Pamela Geller 9 perusti Robert Spencerin 10 kanssa Stop Islamization 11 of America -järjestön (SIOA) vastustamaan WTC-tornien läheisyyteen suunnitellun moskeijan rakentamista. Järjestön perustaminen ei ole jäänyt ainoaksi toimeksi, sillä esimerkiksi floridalainen pastori Terry Jones on tehnyt koraaninpolttotempauksia reaktiona syyskuun 11. päivän iskuille 12. Tämän lisäksi huomionarvoisia tapahtumia vastajihad-ilmiön muodostumisen taustalla ovat vuoden 2004 Madridin pommi-iskut sekä Lontoon pommi-iskut vuonna Eurooppalaiseen keskusteluun ovat vaikuttaneet edellisten lisäksi hollantilaisen elokuvaohjaajan Theo van Goghin murha vuonna 2004, tanskalaisen sanomalehden Jyllands-Postenin vuonna 2006 julkaisemien Muhammad-pilakuvien saama kansainvälinen huomio sekä Fitna-elokuvan julkaisseen Geert Wildersin 8 Esimerkiksi Bruce Bawerin teos While Europe Slept: How Radical Islam is Destroying the West. 9 Pamela Geller on Yhdysvaltain juutalainen, joka vastustaa Barack Obaman hallintoa ja näkee poliittisen islamin ongelmana. Geller on Atlas Shrugs -sivuston takana. 10 Robert Spencer on amerikkalainen uskontotieteilijä. Hän on perustanut Jihad Watch -sivuston sekä kirjoittanut kriittisiä kirjoja islamista. 11 Englanninkielisessä keskustelussa islamization-termin ohella käytetään myös termejä islamification ja islamisation. Käsitteelle ei ole hyvää suomenkielistä muotoa. Tässä tutkimuksessa käytän suomenkielisinä vastineina islamisoitumista ja islamisaatiota, joilla tarkoitetaan muslimien määrän lisääntymistä suhteessa kantaväestöön sekä islamilaisten normien yleistymistä ja vakiintumista Euroopassa. Samaan kategoriaan kuuluu libanonisoituminen. Se merkitsee kristittyenemmistöisen valtion muuttumista islamilaiseksi. Breivik viittaa manifestissa useasti tähän. 12 Abc News

10 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / 9 oikeudenkäynti, jossa häntä vuonna 2008 syytettiin kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Edellä mainitut tapahtumat nousevat esiin verkossa käydyssä keskustelussa ja ne ovat saaneet aikaan järjestäytymistä. Esimerkiksi Muhammadpilakuvien muslimimaailmassa aiheuttaman reaktion seurauksena perustettiin Stop Islamication of Europe -liike (SIOE). Vastajihadin edustajat kokevat taistelevansa sananvapauden puolesta ja syyttävät eurooppalaisia vallanpitäjiä muslimien mielistelystä sananvapauden kustannuksella. Esimerkiksi Fitna-elokuvan julkaisun aikaan Alankomaiden pääministerinä toiminut Jan Peter Balkenende oli huolissaan Wildersin elokuvan mahdollisista seurauksista. Hänen mukaansa elokuva saattaa olla vaaraksi yleiselle järjestykselle, turvallisuudelle ja taloudelle (HS ). Breivik paheksuu manifestissaan Norjan pääministerin Jens Stoltenbergin anteeksipyyntöä norjalaisen Magazinet-lehden uudelleen julkaisemien Jyllands Postenin Muhammed-kuvien takia (Breivik 2011, 603). Breivik syyttää monikulttuurisuusideologiaa tukevaa eurooppalaista hallitsevaa eliittiä nöyristelystä ja alistumisesta muslimien edessä terrorismin pelossa. Muslimien edessä nöyristely on johtanut hänen mukaansa siihen, että kantaväestöllä on dhimmin 13 asema. Eimuslimit joutuvat elämään pelossa, etteivät sano tai tee mitään islamia tai muslimeja loukkaavaa, joka johtaisi väkivaltaiseen iskuun. Tätä jatkuvaa pelkotilaa kutsutaan dhimmitudeksi. (Breivik 2011, 688.) Maahanmuuttokriittisyys kulminoituu muslimien maahanmuuton sekä monikulttuurisuusideologian vastustamiseen. Esimerkiksi Breivikin mukaan Eurooppaan tulevista maahanmuuttajista yli 85 % on muslimeja (Breivik 2011, 1164). Maahanmuuttokriittisyys ja islamkriittisyys käytännössä tarkoittavat tässä kontekstissa samaa asiaa. Vastajihadistien käyttämässä retoriikassa liitetään yhtäläisyysmerkit myös islamin ja jihadin 14 välille. Islam edustaa liikkeelle jihadia. Laajentuminen nähdään luonteenomaisena islamille, ja sen tarkoituksena on islamisoida Eurooppa. Vastajihadistit pitävät islamia uhkana olettaen, että muslimit valloittavat Euroopan, jos ei asein, niin ainakin massiivisen maahanmuuton avulla. Euroopan poliittinen ja kulttuurinen eliitti hyväksyy ja kannustaa muslimeja maahanmuuttoon, eikä halua nähdä tilanteen islamisoivan eurooppalaista yhteiskuntaa. Vastajihadistit uskovat kulttuurien väliseen konfliktiin. Heidän käsityk- 13 Dhimmi tarkoittaa suojeltua. Kirjan kansoihin kuuluvien uskontojen edustajilla, juutalaisilla, kristityillä ja zarathustralaisilla, oli muslimien hallitsemilla alueilla oikeus omaan uskontoonsa, mutta he olivat alisteisia muslimeille. Heillä oli uskonnottomia parempi asema, mutta heidän tuli osoittaa alamaisuutensa muslimeja kohtaan. The free non-muslim subject living in Muslim countries who in return for paying capital tax enjoy protection and safety (Wehr 1994, 360). Bat Ye orin tulkinnan mukaan termi viittaa ei-muslimiyksilöön tai -kansaan, joka alistuu islamilaisen vallan alaisuuteen välttääkseen kuolemanrangaistuksen (Ye or 2005, 9). Vastajihadin edustajat käyttävät muissakin yhteydessä laajamittaisesti arabiankielisiä termejä omiin tarkoituksiin. 14 Vastajihad-ideologiassa jihād tulkitaan Wehrin sanakirjan tavoin kapea-alaisesti eli se nähdään pyhänä sotana ja muslimin velvollisuutena taistella vääräuskoisia vastaan. (Wehr 1994, 169). Siihen ei liitetä laajempia tulkintoja jihādin merkityksestä kuten sisäisen kilvoittelun elementtejä.

11 10 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 sensä mukaan eurooppalainen ja islamilainen kulttuuri eivät pääse sopuun keskenään. Lopputuloksena on voitto muslimeista tai alistuminen heidän valtaansa. Esimerkiksi Gates of Vienna -sivuston mukaan muslimit ovat sodassa kristittyjen kanssa. Islam on uskonnoksi verhottu totalitaarinen poliittinen ideologia, jonka tarkoituksena on saattaa koko maailma islamin alaisuuteen keinolla millä hyvänsä. Yksi keinoista on jihad, joka heidän mukaansa tarkoittaa väkivaltaista pyhää sotaa. (Gates of Vienna.) Muslimien maahantuloa pidetään uhkana kansallisen kulttuurin säilymiselle. Muslimeja syytetään haluttomuudesta integroitua vallitsevaan yhteiskuntaan, ja maahanmuuttajien oman uskonnon, kulttuurin ja kielen ylläpitäminen arvioidaan ongelmaksi. Samassa yhteydessä syytetään yhteiskuntaa maahanmuuttajien liiallisesta tukemisesta kyseisten tavoitteiden toteutumisessa. Christopher Caldwell esittää teoksessaan Reflection on the Revolution In Europe: Immigration, Islam, and the West 15, että huolimatta massiivisesta maahanmuutosta Euroopasta ei ole tullut Yhdysvaltain tavoin maahanmuuttajien sulatusuunia. Hänen mukaansa Euroopassa yliarvioidaan työperäisen maahanmuuton tarve ja samanaikaisesti aliarvioidaan uskonnon vaikutusmahdollisuudet kulttuurin muokkauksessa. Hänen mukaansa Eurooppa on saattanut itsensä ansaan, josta ei ole ulospääsyä. Maanosaan tulevat maahanmuuttajat eivät halua integroitua yhteiskuntaan ja omaksua tasa-arvon, sekularismin ja suvaitsevaisuuden arvoja. Toisaalta näiden arvojen omaksumista ei ole maahanmuuttajilta hänen mukaansa vaadittukaan. Teos ei sisällöllisesti edusta välttämättä vastajihadin ydintä, mutta internetfoorumeilla ja Breivikin manifestissa jaetaan kirjan huoli maahanmuuttajien sopeutumattomuudesta kansalliseen kulttuuriin. Myös Bat Ye or esittää näkemyksen, jonka mukaan maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä integroiminen yhteiskuntaan on epäonnistunut, eivätkä kaikki Eurooppaan muuttaneet muslimit ole länsimaistuneet 16. Sen sijaan kantaväestö joutuu mukautumaan muslimitaustaisten maahanmuuttajien uskonnollisiin ja poliittisiin normeihin sosiaalisen epävakauden ja terrorismin pelossa. (Ye or 2005, 10.) Maahanmuutosta käydyssä keskustelussa esillä ovat vaatimukset maahanmuuttajien täydellisestä integroitumisesta vallitsevaan yhteiskuntaan. Vaatimusten taustalla on huoli kansallisen kulttuurin säilymisestä. Vastajihadistien tavoitteena on palauttaa eurooppalainen kristinuskoon perustuva yhtenäiskulttuuri ja vastustaa monikulttuurisuuskehitystä. Vastajihadin edustajat määrittelevät itsensä tämän johdosta kulttuurikonservatiiveiksi Fjordman ei suosittele Caldwellin teosta. Hänen mukaansa teos on kevyt johdanto aiheeseen, mutta näkee erittäin suurena puutteena sen, ettei teoksessa viitata Eurabiateoriaan tai Bat Ye oriin. Caldwellin sijaan Fjordman suosittelee kaikkia Robert Spencerin teoksia. Muista kirjoittajista hän nostaa esiin Bat Ye orin, Ibn Warraqin, Ali Sinan, Serge Tritkovicin, Wafa Sultanin sekä Patric Sookhdeon. (Jihad Watch.) 16 Toisaalla teoksessa myönnetään, että lukuisat muslimit ovat omaksuneet länsimaisen demokratian, vaikka poikkeuksia on (Ye or 2005, 37). 17 Kulttuurikonservatiivilla maahanmuuttokriittiset tarkoittavat henkilöä, joka haluaa säilyttää kristinuskoon perustuvan eurooppalaisen kulttuurin siihen liittyvine tapoineen ja juhlineen. Kulttuurikonservativit vastustavat kulttuurien sulautumista ja tavoittelevat eurooppalaista/kansallista yhtenäiskulttuuria.

12 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / Eurabia Vuonna 2005 ilmestyneessä kirjassaan Eurabia: The Euro-Arab Axis Bat Ye or viittaa Eurabia-käsitteellä eurooppalaisten ja arabimaiden politiikkaan, jota kirjoittaja pitää amerikkalaisvastaisena ja antisionistisena. Ye or maalaa teoksessaan kuvaa läntisten Euroopan maiden ja islamilaisten valtioiden välillä vallitsevasta antisemitistisestä sekä Israelille ja Yhdysvalloille vihamielisestä liittoumasta. Hänen teoriansa mukaan Euroopasta on muodostunut arabimaailman jatkeena toimiva, perustaltaan kristinuskon ja länsimaisten arvojen vastainen kokonaisuus, jota hän kutsuu Eurabiaksi. Ye or on lainannut termin European Committee for Coordination of Friendship Associations with the Arab World -komitean julkaisemasta Eurabia-nimisestä aikakauskirjasta (Ye or 2005, 63). Ye orin mukaan suunnitelmat Eurabiasta ulottuvat toisen maailmansodan jälkeiseen aikaan, jolloin etenkin ranskalaiset pyrkivät luomaan liittouman Euroopan ja arabimaailman välille parantaakseen Ranskan asemaa ja vaikutusvaltaa kansainvälisessä politiikassa. Tarkoituksena oli luoda globaali vaihtoehto Yhdysvaltain rinnalle. Suunnitelmana oli rakentaa arabimaailmaan yhteydessä oleva yhtenäinen Eurooppa, ja se johti strategiseen, taloudelliseen ja poliittiseen liittoumaan Euroopan ja arabimaiden välillä 18. Euroopan yhdentyminen on suunnitelman ydin, ja muslimien maahanmuutto yksi sen metodeista. Bat Ye or näkee Euroopan yhtenäistymisen olevan yhteydessä Yhdysvaltain ja Israelin vastaiseen politiikkaan sekä liittolaisuuteen Israelin vihollisten kanssa. Eurabian kehittymiseen ovat vaikuttaneet Yhdysvaltain-vastaisuus, antisemitismi/antisionismi 19 ja Palestiinan kannattaminen. Euro-arabi-dialogin (EAD) perustaminen 20 sekä vuoden 1973 öljykriisi olivat ratkaisevia tekijöitä eurooppalaisen politiikan muutoksessa 21. (Ye or 2005.) Eurabia on muodostunut kolmen teoreettisesti toisistaan erillään olevan sektorin kautta (kauppasuhteet, arabien maahanmuutto sekä eurooppalainen politiikka), joista johtuen Eurooppa on Ye orin mukaan sidottu arabimaailmaan. Euroopan talous ja rahaliitto (EEC) korosti Ye orin mukaan arabimaiden kanssa tehdyn yhteistyön taloudellisia hyötyjä. Arabimaat nähtiin öljyn saannin kannalta merkittävänä alueena, ja niiden ymmärrettiin tarjoavan eurooppalaisten yritysten tuotteille laajat markkinat. Arabit hyötyivät yhteistyöstä hänen mukaansa paitsi taloudellisesti myös poliittisesti mm. Palestiinan kysymyksessä. Ye orin näkemyksen mukaan 18 Euro-Arab alliance 19 Ye or käyttää termejä synonyymeinä. 20 Ranska toimi arabivaltioiden puolestapuhujana Euroopan talousyhteisössä (EEC) ja sen toimesta kehitettiin myös Euro-arabi-dialogia. (Ye or 2005, 47, 225). 21 Ye or katsoo vuoden 1973 öljykriisin muuttaneen Euroopan politiikkaa. Tuolloin Euroopan unionin perustalla oleva EEC perusti Ranskan ja Arabiliiton ehdotuksesta Euro-Arab Dialoguen (EAD) (Ye or 2005, 10). Ye orin mukaan OPEC-maat pakottivat EY-johtajat hyväksymään sopimuksen, joka alistaa Euroopan muslimien kontrollin alaisuuteen.

13 12 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 EAD:n tavoitteena oli ensinnäkin saada modernia länsimaista teknologiaa arabivaltioihin, toiseksi luoda Eurooppaan laaja muslimiväestö, jolla on täydet poliittiset, kulttuuriset, sosiaaliset ja uskonnolliset oikeudet, ja kolmanneksi lisätä islamin vaikutusvaltaa Euroopassa poliittisesti ja kulttuurisesti lähtömaihinsa kiinnittyneiden maahanmuuttajien avulla. (Ye or 2005, 69 71; 75.) Ye orin mukaan Eurabia on itsenäinen, hallitustason lobbauksen tuloksena syntynyt kokonaisuus, joka sisältää poliittisia, taloudellisia, uskonnollisia, kulttuurisia ja mediaan liittyviä komponentteja. Eurabiaa johdetaan EAD:n kautta poliitikkojen, toimittajien ja älymystön muodostavan eliitin toimiessa miehityshallitsijan lakeijoina. Ye or nimittää eurooppalaisia valtioita tämän johdosta demokratioiden sijaa dhimmikratioiksi 22. (Ye or 2005.) Euroopan ja arabimaiden yhteistyön tarkoituksena oli luoda arabeja suosiva mielipideilmasto Eurooppaan, edistää muslimien maahanmuuttoa ja oman kulttuurin sekä uskonnon harjoittamista Euroopassa. Euroopan valtaapitävät ovat mahdollistaneet muslimien maahanmuuton sekä taanneet heille lainsäädännön kautta oikeuden ylläpitää omaa kulttuuriaan. Eurooppaan on Ye orin mukaan saapunut ihmisiä, joilla ei ollut aikomustakaan sopeutua eurooppalaiseen yhteiskuntaan ja kulttuuriin. Maanosaan muuttaneet muslimit eivät ole länsimaalaistuneet, eikä yhteiskuntaan integroituminen ole onnistunut. Sen sijaan lännessä alistutaan Ye orin mukaan muslimitaustaisten maahanmuuttajien uskonnollisiin ja poliittisiin normeihin terrorismin ja levottomuuksien pelossa. Eurooppalainen kantaväestö on jihadin seurauksena ajautunut dhimmin asemaan eli alisteisiksi muslimeille. Ye orin mukaan asiasta ei ole voitu käydä rakentavaa julkista keskustelua, koska sitä on hankaloittanut jihadin dynamiikan tuntemisen puute sekä Euroopan poliittisen eliitin lepyttely jihadisteja kohtaan. (Ye or 2005, 9 39; 65 66; ) Tämä on mahdollista, koska eurooppalaiset eivät ole ylpeitä juutalaiskristillisistä juuristaan, vaan salaavat ne dhimmeille tyypilliseen tapaan (Ye or 2005, 207). Ye or näkee vastajihadisteille ominaisen tavan mukaisesti islamin monoliittisenä ilmiönä, jossa kaikki muslimit edustavat yhtä yhtenäistä islamintulkintaa 23. Hän ei ota huomioon eri koulukuntien, yksilöiden tai maantieteellisten alueiden ja paikalliskulttuurien välisiä tulkintaeroja 24. Ye or myöntää, että on olemassa myös maltillisia muslimeja. Siitä huolimatta hänen argumentoinnissaan islam on uhka, koska radikaali tulkinta islamista on mahdollinen. Hän perustelee näkemystään mm. tawhid 25 -käsitteellä, jonka hän liittää aivan oikein koskemaan kaikkia muslimeja. Tawhid on islamin perusta, koska islam on monoteistinen uskonto, jonka 22 Palestiinalaisten suosiminen juutalaisten kustannuksella sekä arabiterrorismin kansainvälinen hyväksyntä synnytti dhimmituden Eurooppaan. (Ye or 2005, 87.) 23 Vrt. kristinusko käsitettäisiin yhtenä kokonaisuutena, eikä jaettaisi sitä ortodoksiseen, katolilaiseen sekä protestanttiseen kirkkokuntaan ja sen eri yhteisöihin. Väitettäisiin, että nämä kaikki tulkitsisivat kristinuskoa samalla tavalla, ja että eri suuntausten tavoitteet olisivat täysin yhtenäiset. Aiheesta lisää esimerkiksi Martikainen & Sakaranaho (toim.) Ye or puhuu usein arabeista ja muslimeista synonyymeina. Esimerkiksi arabikulttuurin tulo Eurooppaan on Ye orin mukaan sidoksissa siihen, että Afrikan, Lähi-idän ja Aasian muslimitaustaiset maahanmuuttajat ylläpitävät sosiaalisia tapojaan ja kulttuuriaan (Ye or 2005, 91). 25 Tawhīd/tauhīd usko Jumalan ykseyteen; Jumalan ykseyden tunnustaminen; monoteismi (Wehr 1994, 1236.)

14 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / 13 oppien mukaan ei ole hyväksyttävää palvoa Jumalan (Allah (الله ohella muita jumalia. Muslimit tunnustavat tämän uskontunnustuksessaan 26. Ye or käyttää tawhidin käsitettä teoksessaan kapea-alaisesti käsitellessään jihadin oikeutusta. Hän siteeraa iranilaisen ajatollahin Morteza Mutahharin näkemystä siitä, että on legitiimiä puolustaa tawhidia. Mutahharin mukaan uskonto on tawhīd. (Ye or 2005, 38.) Tästä ei kuitenkaan voi vetää johtopäätöstä, että tawhid käsitteenä tai islam itsessään olisivat uhka, sillä tawhidin tulkinta on kiistanalainen myös islamin sisällä 27. Vastajihadistien blogikirjoituksissa tulee ilmi, että islam käsitetään Ye orin tavoin kapea-alaisesti. Esimerkiksi Gates of Vienna sivustolla mainitaan, että on olemassa maltillisia muslimeita, mutta ei maltillista islamia. Myös Breivik nostaa ajatusmallin esiin manifestissaan lainatessaan Jihad Watchin Robert Spenceriä, jonka mukaan on olemassa rauhaa rakastavia ja maallisia muslimeja, mutta ei rauhaa rakastavaa islamia (Breivik 2011, 116). Breivikin manifestin mukaan kaikki islamilaiset lakikoulukunnat kannattavat jihadia, joka nähdään manifestissa umman velvollisuutena valloittaa ja alistaa maailma Allahin nimeen ja hallita sitä sharian mukaisesti. (Breivik 2011, 76 79; ) Bat Ye orin teoksen inspiroimassa Eurabia-kirjallisuudessa on esillä väite Euroopan tuhosta, jota perustellaan kantaväestön alhaisella syntyvyydellä, muslimien massiivisella maahanmuutolla sekä länsimaisen identiteetin ja kulttuurin häviämisellä. Vastajihadin edustajat uskovat muslimien valloittavan Euroopan muutamassa vuosikymmenessä ja Euroopan islamisoituvan muslimien maahanmuuton sekä heidän kantaväestöä korkeamman syntyvyytensä ansiosta. Eurabia-teoriaa käytetään väestötieteellisessä yhteydessä luomaan tulevaisuutta koskevia hahmotelmia, joissa muslimimaista saapuvat maahanmuuttajat kykenevät suuremmalla syntyvyydellään syrjäyttämään eurooppalaisen kantaväestön (Ferguson 2004; Buckhanan 2002). Justin Vaïssen mukaan Eurabia-kirjallisuus perustuu löysiin anekdootteihin faktatiedon sijaan, demografisiin uhkakuviin muslimien korkeamman syntyvyyden aiheuttamasta väestön tasapainoa muuttavasta uhkasta sekä näkemyksestä, jossa muslimit nähdään toiseuden kautta (Vaïsse 2010). Monet puhuvat Eurabiasta salaliittoteoriana (esim. Searchlight Magazine) tai Vaïssen tavoin myyttinä. Tässä tutkimuksessa ei oteta kantaa väitteen todenperäisyyteen. Sitä käsitellään ainoastaan vastajihad-ilmiön pohjavireenä sekä Breivikin teon ideologisena taustavaikuttajana, sillä manifestin sanoma nojaa tähän argumenttirakenteeseen. 26 Todistan, ettei ole muuta jumalaa kuin Jumala ja että Muhammed on Jumalan lähettiläs. 27 Esimerkiksi wahhabilainen islamintulkinta on ominut itselleen tawhīd-käsitteen. Wahhabilaiset mieltävät edustavansa oikeaa islaminuskoa ja tawhīdin kautta perustelevat olevansa oikeassa verrattuna muihin muslimiryhmiin. Wahhabilaisuuden perustajan Al-Wahhabin mukaan suuri osa kaikista muslimeista oli uskonnollisesti tietämättömiä ja välinpitämättömiä edustaen jāhiliyyaa ( tietämättömyyden aika, aika ennen islamia), koska eivät ymmärrä tawhīdin todellista merkitystä. (ks. esim. Paaso 2007) Breivik on tietoinen wahhabilaisesta islamintulkinnasta. Manifestissa on tekstiä koskien wahhabilaisuutta ja salafismia (Breivik 2011, ;790; 1397). Heidän merkityksensä islamin vaikutusvallan leviämisessä tiedostetaan. Sen sijaan, että väitettäisiin wahhabilaisen islamin tulkinnan olevan uhka, laajennetaan heidän uskontulkintansa kattamaan kaikkia muslimeja.

15 14 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/ Oikeistoradikalismin kolmas aalto Vastajihadista vaikutteita saaneet poliittiset puolueet 28 sekä ryhmät 29 liitetään yleisessä keskustelussa äärioikeistoon erityisesti maahanmuuttokriittisyyden ja kulttuurikonservatiivisuuden takia. Vastajihad-ideologia edustaa tietynlaista äärioikeistoon perinteisesti liitettyä muukalaisvastaisuutta puolustaessaan kansallisen kulttuurin säilymistä sekä vastustaessaan kulttuurien sulautumista toisiinsa. Äärioikeisto-käsitteeseen on kuitenkin hankala vetää tarkkoja rajalinjoja, eikä sille ole olemassa yksiselitteistä määritelmää 30 (Mudde 1995). Tässä tutkimuksessa käytetään populistista oikeistoradikalismi-termiä kuvaamaan vastajihad-ideologiaa, jossa yhdistyvät erityisesti muslimien maahanmuuttoon liittyvät kysymykset, huoli kantaväestön kulttuuri-identiteetin säilymisestä sekä populistinen retoriikka. Termin valinta pyrkii korostamaan ilmiön luonnetta. Perinteinen jako oikeiston ja vasemmiston välillä maahanmuuttoa koskevassa keskustelussa ei myöskään ole selkeälinjainen (Zaslove 2006). Cas Mudde määrittelee populistisen radikaalioikeiston ideologisen ytimen muodostuvan nativismin, autoritaarisuuden ja populismin 31 kombinaatiosta. Hänen mukaansa populistisen radikaalioikeiston tutkijat katsovat radikalismin perustuvan länsimaisen demokratian vastaisille arvoille. Mudden mukaan populistisen radikaalioikeiston arvot eivät poikkea länsimaisten yhteiskuntien perinteisistä arvoista. Eurobarometritutkimuksista käy ilmi, että suuri joukko eurooppalaisia jakaa radikaalioikeiston mielipiteet, eivätkä siihen liittyvät ideologiset piirteet suinkaan ole vieraita länsimaisissa demokratioissa. Mudden mukaan on parempi nimittää populistista oikeistoradikalismia demokraattisen liberalismin vastaisiksi, koska ekstremismi ja radikalismi haastavat länsimaisen yhteiskunnan tämänhetkiset liberaalit arvot, eivät demokratiaa. (Mudde 2010; 1995.) Populistista radikaalioikeistoa käsittelevissä tutkimuksissa ei Mudden mukaan ole käytetty valtavirran teorioita ja käsitteitä, koska niiden kautta populistinen ra- 28 Esimerkiksi Partij Voor de Vrijheid (Hollannin vapauspuolue). 29 Kuten EDL. 30 Äärioikeistoa voidaan määritellä esimerkiksi eri kriteerien avulla (organisaatiorakenne, poliittiset päämäärät, toimintakeinot, kannattajien sosioekonominen tausta ja luonne sekä ideologia). Cas Mudde näkee näistä tärkeimpänä ideologian (Mudde 1995). Ks. Cas Mudden skinhead taustasta ( sekä hänen nuoremman veljensä Tim Mudden yhteyksistä oikeistoradikaaleihin piireihin ( Tim_Mudde). 31 Populismi on ideologia, jonka näkemyksen mukaan yhteiskunta muodostuu kahdesta erillisestä homogeenisesta ja toisilleen vihamielisestä ryhmästä: aidoista ihmisistä ja korruptoituneesta eliitistä. Populistien mukaan politiikan tulisi ilmaista kansan mielipidettä. (Mudde 2010.)

16 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / 15 dikaalioikeisto tulisi hyväksytyksi. Tämän takia radikaalioikeistoa koskevissa tutkimuksissa ilmiö on pyritty selittämään normaalin ulkopuolelle. Sitä on tutkittu tautiopillisen luokittelun kautta, ja se on liitetty vainoharhaisuuteen ja salaliittoteorioihin. Tutkijat ovat keskittyneet historiallisten taustojen tutkimiseen, eli tutkimaan sen yhteyksiä fasismiin ja natsi-ideologiaan. Tästä johtuu, että sodanjälkeinen populistinen radikaalioikeisto ymmärretään eräänlaisena muinaisjäännöksenä, ei nykyisyyteen kuuluvana ilmiönä. (Mudde 2010.) Populistisen radikaalioikeiston vaalimenestyksen syitä arvioivissa tutkimuksissa ilmiötä on käsitelty valtavirran teorioin ja käsittein, mutta niissäkin populistinen radikaalioikeisto nähdään poikkeamana länsimaisesta demokratiasta. Perinteinen tulkinta populistisen radikaalioikeiston kannatuksen syistä liitetään modernisaation ja sen tuomien seurausten (globalisaatio, talouden muutos) aiheuttamaan kriisiin, jossa yhteiskunnan nopea muutos saa aikaan voittajia ja häviäjiä. Häviäjät äänestävät populistista radikaalioikeistoa protestina. Tutkimuksissa radikaalioikeistoa on siten usein lähestytty fasismin tai kriisin näkökulmasta, jolloin kannatuksen nousun syitä on etsitty muualta kuin ilmiöstä itsestään. Tapauksissa, joissa ilmiön sisäiset tekijät on otettu huomioon, on keskitytty karismaattisen johtajan merkitykseen populistisen oikeistoradikalismin menestyksessä. (Mudde 2010.) Tampereen yliopiston tutkija Jiri Nieminen esittää, että Breivikin manifesti on Ruotsidemokraattien tavoin osa ilmiötä, josta puhutaan oikeistoradikalismin kolmantena aaltona. Perinteisen oikeisto-vasemmisto jaon kautta ilmiötä ei voi tavoittaa eikä selittää, vaikka oikeistoradikalismin kolmannen aallon edustajat identifioivat oman poliittisen subjektipositionsa määrittelemällä poliittisen agendansa antikommunismiksi (Nieminen 2011b). 32 Oikeistoradikalismin kolmas aalto selitetään tutkimuksissa seitsemän kategorian kautta, jolloin siihen liitetään nationalismi, rasismi, ksenofobia, autoritaarisen valtiojärjestyksen kannattaminen 33 sekä poliittista järjestelmää vastustava populismi. Kolmannen aallon oikeistoradikalismi sisältää elementtejä oikeisto- ja vasemmistoakselin molemmilta laidoilta. (Mudde 1995; Nieminen 2011.) Kolmannen aallon oikeistoradikalismiin liittyy Niemisen mukaan eksklusiivinen diskurssi, joka tarkoittaa sitä, että kulttuurien välisessä konfliktissa selviytymisessä nähdään tärkeänä ainoastaan länsimaiseen kulttuuriin sopeutuneiden ihmisten päästäminen osaksi yhteiskuntaa. Eksklusiivisesta luonteesta huolimatta diskurssi ei asetu vastakkaiseksi demokratialle, ja se kykenee välttämään aikaisempia oikeistoradikalismin aaltoja vaivanneen biologiaan perustuvan rasismin stigman (Nieminen 2011). Kolmannen aallon oikeistoradikalismiin liitetty rasismi ei ole perinteistä rasismia, jonka kohteena on rotu. Kyse on uudesta rasismista, jonka määrittävänä kriteerinä on kulttuu- 32 Niemisen kirjoitus Oikeistoradikalismi ja antikommunismi Postmoderni identiteetti/rakas päiväkirja -blogissa Vahva armeija ja poliisi.

17 16 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 ri. Vision mukaan kaikki rodut ja kulttuurit ovat tasa-arvoisia, ja niillä on oikeus ja jopa velvollisuus kehittyä itsenäisesti toisistaan erillään. (Mudde 1995, 211.) Tavoitteena on ylläpitää monokulttuurista yhteiskuntaa ja vastustaa monikulttuurisuuskehitystä. Kansainvälisissä tutkimuksissa on havaittu erityisesti nuorten miesten kannattavan oikeistoradikaaleja ja -populistisia puolueita (Nieminen 2011). Ajatushautomo Demos tutki Facebook-kyselyn avulla eurooppalaisia populistisia oikeistoradikaaleja 34 ja kansallismielisiä järjestöjä sekä puolueita tukevien henkilöiden mielipiteitä. Tutkimustulosten mukaan nykyajan populistit eivät ole rasisteja ja muukalaisvihamielisiä, joiksi heitä usein kuvataan. Sen sijaan he ovat vihaisia nuoria, joiden mielestä poliittinen eliitti ei ota vakavasti heidän elämässään kohtaamiaan ongelmia. (Bartlett 2011.) Demosin tutkimuksen mukaan Euroopan populistisia liikkeitä ja puolueita kannattavat nuoret miehet ovat poliittisesti aktiivisia opiskelijoita ja työttömiä, joita yhdistää epäluottamus kansallista sekä EU:n tason poliittista järjestelmää kohtaan. Heillä on myös keskimääräistä alhaisempi luottamus oikeusjärjestelmän toimivuuteen. Syynä puolueiden kannatukseen on halu suojella kansallista kulttuuria ja identiteettiä. Heitä huolestuttaa kulttuurisen identiteetin eroosio ja rajojen valvomattomuus. He ovat menettäneet luottamuksensa Euroopan unioniin, kansallisiin hallituksiin ja oikeuslaitokseen. (Bartlett et. al. 2011, ) Samanlaiseen tulokseen ovat päätyneet myös Gary P. Freeman ja Alan E. Kessler analysoidessaan oikeistopuolueiden 35 kannatusta Länsi-Euroopassa. He esittävät, että kannatus tulee maahanmuuttovastaisia mielipiteitä omaavilta nuorilta, erityisesti vähän koulutetuilta miehiltä, jotka ovat pettyneitä vallitsevaan poliittiseen järjestelmään. Freemanin ja Kesslerin mukaan maahanmuuttovastaiset mielipiteet ja poliittinen tyytymättömyys sekä sitoutumattomuus perinteisiin puolueisiin kanavoituvat populististen oikeistopuolueiden äänestämiseen. Perinteisillä sosioekonomisilla tekijöillä, kuten koulutustaustalla, henkilön työtilanteella tai kansallisella työttömyysasteella, ei voi enää ennustaa äänestyskäyttäytymistä entiseen tapaan, vaikka talous ja demografiset olosuhteet luovatkin kontekstin yksilötason mielipiteille. Freemanin ja Kesslerin mukaan Euroopan unionin laajentuminen ja taloudellinen integraatio ovat hyödyttäneet pääosin hyvin koulutettua kansanosaa. Maahanmuuton hyödyt eivät ole jakaantuneet tasaisesti, vaan ne keskittyvät harvoille haittojen levitessä laajemmalle. Maahanmuutosta hyötyvillä tahoilla on paremmat mahdollisuudet konkreettisesti vaikuttaa maahanmuuton organisointiin 36 kuin niillä, jotka osallistuvat ainoastaan kustannusten maksuun. Perinteinen va- 34 Demos käyttää äärioikeisto-käsitettä. 35 Freiheitliche Partei Österreichs (Itävalta); Alleanza Nazionale ja Lega Nord (Italia); Front National (Ranska); Vlaams Blok (Belgia); Fremskrittpartiet (Norja); Schweizerische Volkspartei (Sveitsi). 36 Työnantajat, etniset kannattajaryhmät sekä kansalais- ja ihmisoikeusjärjestöt ovat aktiivisia toimijoita maahanmuuton edistämisessä. Myös ay-liike on kannattanut maahanmuuttoa. (Freeman 1995, 888.)

18 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / 17 semmisto ei ole kyennyt vastaamaan haasteeseen, ja äärioikeistosta on muodostunut kanava mielipiteen ilmaisulle. (Freeman & Kessler 2005; Freeman 1995.) Oikeistopuolueet ovat antaneet äänensä maahanmuuttovastaisille mielipiteille. Freeman esittää maahanmuuttopolitiikan vaihtelevan ennustettavissa sykleissä suhdanteiden mukaan. Lama-aikana työttömyyden ollessa korkeana maahanmuutto nähdään huolenaiheena. Maahanmuuttajat joutuvat syntipukeiksi tilanteelle, vaikkei heillä olisi mitään tekemistä sen kanssa. Taloudellisen tilanteen ohella maahanmuuttoon liittyy myös luonnollinen sykli. Ensin saapuu alkuperäinen maahanmuuttaja, ja hänen jälkeensä perheenyhdistämisen kautta toissijainen maahanmuutto. (Freeman 1995, ) Euroopasta tuli maahanmuuton vastaanottava osapuoli toisen maailmansodan jälkeen 37, ja osalle Euroopan valtioista maahanmuutto on jälkiseurausta kolonialismista. Maahanmuutto oli luonteeltaan taloudellista, sillä Euroopan valtiot kärsivät työvoimapulasta. Tavoitteena oli työperäinen maahanmuutto, ei kansakunnan rakentaminen tai maahanmuutto itsessään. Eurooppalaiset valtiot eivät olleet tottuneet massiiviseen Euroopan ulkopuolelta tulevaan maahanmuuttoon. Se ilmeni Freemanin mukaan mukautumisena tulokkaiden kulttuurin asettamiin vaatimuksiin. Eurooppalainen maahanmuuttopolitiikka epäonnistui, koska ei osattu ottaa huomioon siirtotyöläisyysajan ongelmia ja niiden seurauksia. Freemanin mukaan sosiaaliset konfliktit etnisiä vähemmistöjä kohtaan syntyivät maahanmuuton alkuaikoina. Euroopassa kansalaisten mielipide oli alusta alkaen skeptinen maahanmuuttoa kohtaan, mutta päättäjät eivät välittäneet yleisestä mielipiteestä. Maahanmuuttopolitiikkaa on Freemanin mukaan tehty Euroopassa hallinnon kontekstissa ilman julkista keskustelua ja kansalaisten osallistumista sekä vähäisellä parlamentaarisella ohjeistuksella. (Freeman 1995, ) Maahanmuuttopolitiikkaa koskevan legitimoidun keskustelun rajat ovat Freemanin mukaan olleet kapeat. Tämä on käytännössä merkinnyt usein sitä, että liberaalia maahanmuuttopolitiikkaa kritisoivia on syytetty rasismista. Yksikään liberaalidemokraattinen valtio ei ole vapaaehtoisesti kysynyt kansalaisten mielipidettä kansanäänestyksellä maahanmuuttoa koskevissa kysymyksissä. Kansalaiset ovat voineet vaikuttaa maahanmuuttopolitiikkaan vain epäsuorasti vaalien kautta. Perinteisillä puolueilla ei ole myöskään ollut selkeää toisistaan poikkeavaa tulkintaa maahanmuuttokysymyksissä, eikä asia ole ollut poliittisella agendalla. Freeman väittää eurooppalaisten poliittisten puolueiden pyrkineen luomaan puolueiden rajat ylittävän konsensuksen tämän toteuttamiseksi. Ehdokkaat, jotka ovat erehtyneet nostamaan esille kriittisiä kysymyksiä, on tuomittu suurten puolueiden johtajien sekä median taholta. (Freeman 1995, ) Tämä on myös maahan- 37 Euroopan valtioiden välillä on huomattavia eroja maahanmuuton ja maastamuuton osalta. Freeman puhuu lähinnä Keski-Euroopan tilanteesta.

19 18 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 muuttokriitikoiden väite. Myös Breivik on tuonut manifestissaan esiin, ettei maahanmuuttoon liittyviä ongelmia kyetä ratkaisemaan demokratian keinoin, koska valtaeliitti ei anna siihen mahdollisuutta. Vastajihad ei sovi perinteisiin poliittisiin kategorioihin siinä olevien sekä oikeistoon että vasemmistoon liitettävien elementtien vuoksi. Breivikin ja vastajihadia kannattavien ajatusmaailma ja ideologia edustavat osittain perinteisiä oikeistolaisia arvoja kuten kotia, uskontoa ja isänmaata. Myös äärioikeiston korostama nationalismi nousee esiin vastajihad-ideologiassa. Eurabia-teorian kannattajat näkevät Euroopan unionin uhkana ja pyrkivät irtautumaan siitä. He kannattavat itsenäisiä suvereeneja kansallisvaltioita. Breivik itse ilmoittaa olevansa maltillinen oikeistolainen 38 (Breivik 2011, 855). Kansainvälisen politiikan tutkija Toby Archerin mielestä Breivik ei edusta perinteistä sodanjälkeistä natsimielistä ja fasistista äärioikeistoa, sillä hän ei vastusta juutalaisia. Päinvastoin vastajihadistit puolustavat Israelin toimia. Juutalaisvastaisuuden sijaan Breivik vastustaa uusnatseja. Antisemitismi on vastajihad-idelogiassa korvattu islamin pelolla. (Archer 2011.) Breivikin mukaan kulttuurimarxistit 39 leimaavat islamia tai monikulttuurisuutta kritisoivat kulttuurikonservatiivit rasisteiksi, natseiksi tai fasisteiksi 40 (Breivik 2011, 1239). Antisemitismin puute erottaa Breivikin edustaman vastajihad-liikkeen perinteisestä äärioikeistosta. Breivik sanoutuu irti natsi-ideologiasta sekä rasismista. Hänen mielestään kansallissosialismi on kuollut ideologia, mutta kaikki sen piirteet, kuten monokulttuurisuus ja etnosentrisyys, eivät ole huonoja. (Breivik 2011, ; 1356; 1367, 1414.) Breivik ei halua käyttää perinteisesti äärioikeistoon liitettäviä sanoja kuten rotu tai valkoinen. Hän sanoo karttavansa kaikkea näihin sanoihin liittyvää mainiten olevansa monikulttuurisuuden indoktrinoima. Hän vastustaa islamia 41, ei ihonväriä. Siksi hän korvaa rodun kulttuurilla ja valkoiset eurooppalaisilla. (Breivik 2011, 397.) Tästä huolimatta Breivik kannattaa pohjoismaisen geeniperimän vahvistamista ja on huolissaan sen häviämisestä. Hän on valmis rodunjalostuksen avulla ylläpitämään ja vahvistamaan pohjoismaista geeniperimää, jotta sinisilmäisyyden ja vaaleahiuksisuuden väistyminen pystytään estämään. (Breivik 2011, ) 38 Moderate right-winger. 39 Kulttuurimarxismi tarkoittaa Breivikin ideologiassa poliittista korrektiutta. Hän näkee marxismin kulttuurisena käsitteenä, eikä vain pelkkänä talousteoriana. Taustavaikuttajana kulttuurimarxilaisuuden leviämiseen ovat olleet Frankfurtin koulukunta sekä George Lukacs ja Antonio Gramsci. Poliittisen korrektiuden ideologia läpäisee poliittisen vasemmisto-oikeisto -akselin, ja vaikuttaa yhteiskunnan eri osa-alueilla, mutta sen juuret ovat johdettavissa Karl Marxiin. (Breivik 2011, ) 40 Toisaalla manifestissa hän lisää edellä mainittujen lisäksi homofoobikot ja islamofoobikot (Breivik 2011, 1359). 41 Breivikin mukaan islamia kohtaan voi esittää kritiikkiä, koska se on poliittinen ideologia, ei uskonto (Breivik 2011, 1271).

20 VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 / Breivikin teon ideologinen tausta Breivik jätti jälkeensä tekojaan ja niiden ideologista taustaa selittävän manifestin, jonka otsikko on 2083: Eurooppalainen itsenäisyysjulistus 42. Manifestin otsikossa mainittu vuosi 2083 ei ole valittu sattumalta. Breivik uhoaa manifestissaan Länsi-Euroopan monikulttuurisuutta kannattavien kulttuurimarxilaisten hallitusten 43 kaatuvan ennen kyseistä vuotta (Breivik 2011, 812; 1114). Vuosiluku on merkityksellinen myös siinä mielessä, että sen tarkoituksena on juhlistaa ennakolta vuoden 1683 Wienin taistelussa turkkilaisista saavutetun voiton 400-vuotismuistoa. Breivik kutsui aatesuuntausta Wienin koulukunnaksi 44, joka viittaa samalla hänen siteeraamaansa historiallisen taistelun mukaan nimetyn muslimivastaiseen Gates of Vienna -sivustoon. (Breivik 2011, ; Jalonen 2011.) Breivik ilmoittaa manifestissa kuuluvansa jihadin vastaiseen alkuperäisväestön oikeuksia puolustavaan, nationalistiseen sekä vallankumoukselliseen Temppeliherrain järjestöön 45, jonka pyrkimyksenä on puolustaa kristinuskoon perustuvaa eurooppalaista kulttuuria ja vastustaa kaikkia vihaideologioita eli kommunismia, kulttuurimarxismia ja monikulttuurisuutta, islamia sekä juutalaisuutta vastustavaa kansallissosialismia. Breivikin ideologia edustaa kulttuurikonservatismia tai Wienin koulukunnaksi kutsuttua nationalistista/konservatiivista suuntausta, jossa korostetaan kristinuskon merkitystä eurooppalaisen identiteetin muodostumisessa. Kristinusko muodostaa kulttuurisen, sosiaalisen ja moraalisen alustan, jolle eurooppalainen identiteetti rakentuu. Breivik määrittelee itsensä kristityksi, vaikka hänellä ei ole henkilökohtaista suhdetta Jumalaan tai Jeesukseen. (Breivik 2011, 828; 1239; 1309; 1354.) Breivikin ideologiaa selittävän manifestin sisältö muodostuu lainauksista, plagioidusta materiaalista ja hänen omasta tekstistään. Breivik ilmoittaa kirjoittaneensa manifestista itse noin puolet. Loppu on lainattu useilta eri kirjoittajilta ympäri maailmaa 46. Breivikin toiminnan ideologinen tausta ei ole Ruotsin turvallisuuspalvelun tutkijan Malena Remben mukaan perinteinen. Hän nimittää Breivikiä noutopöytäterroristiksi, jossa tekijä poimii eri argumentteja sieltä täältä ja muodostaa niistä oman ideologian (Jane s Intelligence Review ) : A European Declaration of Independence. 43 Multiculturalism/cultural Marxist/multiculturalist regimes. 44 Wienin koulukuntaa edustavat Breivikin mukaan mm. Fjordman, Robert Spencer ja Bat Ye or. Koulukuntaa edustavista internetsivustoista hän mainitsee Gates of Viennan, The Brussels Journalin ja Green Arrowin. (Breivik 2011, 1238.) 45 The PCCTS, Knights Templar. 46 SvD:n analyysin mukaan n. 40% tekstistä on kopioitu muista lähteistä (SvD ).

21 20 / VASTAJIHAD Tutkimusraportti 1/2012 Alkusanat manifestiin on kirjoittanut Andrew Berwick eri maissa 47 olevien sisarten ja veljien avustuksella. Breivik käytti sosiaalista mediaa hyväkseen manifestin teossa ja sen levityksessä. Hän ilmoittaa hyödyntäneensä Facebookia manifestin vastaanottajien kokoamisessa. Manifesti on kirjoitettu englanniksi, koska se on vastajihad-ideologian edustajia yhdistävä kieli. Suuri osa vastajihadia edustavista internetsivustoista ja blogeista on englanninkielisiä. Manifestin kielivalinta on luonnollinen, mutta samalla se osoittaa, että Breivik halusi saada maailman huomion itselleen ja saattaa mahdollisimman monet ihmiset tietoiseksi ajatuksistaan. Hän haluaa, että manifestiin sekä hänen ajatuksiinsa tutustutaan, ja että niistä keskustellaan. Tämän tueksi hän teki ideologiaansa selittävän YouTube-videon. Hän myös otatti itsestään edustavia valokuvia, jotka ovat nähtävissä manifestin lopussa. Manifesti on sisällöllisesti lähes suoraa lainausta leimallisen muslimivastaisen radikaalioikeiston propagandasta maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta vastustavilta internetsivustoilta. Breivik on selvästi internetin muslimi- ja maahanmuuttovastaisten blogikirjoitusten tuote huolimatta siitä, että vastajihad-liikkeen johtohahmot kiistävät tämän tiiviisti (Archer 2011). Breivik on itsekin ollut aktiivinen kirjoittaja maahanmuuttoa ja monikulttuurisuutta arvostelevilla verkkopalstoilla (Jalonen 2011). Manifestin sisältö on käytännössä kokoelma verkosta poimituista, islamiin vihamielisesti suhtautuvista sekä pääosin poliittista vasemmistoa muslimien maahanmuutosta syyllistävistä blogikirjoituksista 48, joita Breivik on täydentänyt omilla päiväkirjamerkinnöillään ja omalla haastattelullaan. Manifesti sisältää omaelämäkerrallista tekstiä, joskin se perustuu osin kuvitelmiin tosiasioiden sijaan (Boston & Thornburgh 2011). Eri lähteistä kopioidut maahanmuutto- ja islamkriittiset kirjoitukset vaikuttavat ensisilmäyksellä summittaisesti yhteen liitetyiltä, mutta tarkempi tutustuminen osoittaa manifestin etenevän loogisesti. Lainatut tekstit tukevat Breivikin ideologiaa. Hän taustoittaa sanomaansa historiallisella katsauksella käsitellen mm. islamin leviämistä ja kristinuskoisen väestön asemaa sekä lukumäärän muutoksia 49. Hän tuo esille havaintonsa islamin vallan leviämisestä ja monikulttuurisuutta edistävien feministien ja kulttuurimarxistien toiminnasta sen mahdollistamisessa. Teksti toistaa paikoitellen itseään, sillä Breivik on lähinnä koonnut eri kirjoittajien muualla verkossa julkaistut tekstit leikkaa-liimaa -tekniikalla yhteen. 47 Suomi mainitaan yhtenä näistä (Breivik 2011, 17). 48 Tietokoneen ruudulta manifestia lukiessa on hankala seurata keneltä tai mistä lähteestä teksti on kulloinkin peräisin. Breivik lainaa eri kirjoittajien tekstejä merkiten lainauksen lähteen kappaleen otsikon alla tyyliin by Fjordman. Tekstit itsessään sisältävät alaviitteitä, joissa lähteiksi mainitaan mm. Gates of Vienna, Jihad Watch, Brusselsjournal sivustot sekä Fjordmanin blogi. Viittauksista muodostuu verkosto, toisistaan riippuvainen kudos. Viittauksen kohteena olevat väitteet eivät useinkaan perustu tutkimustietoon vaan toisiin blogikirjoituksiin. Lähteenä käytetään mm. verkkotietosanakirja Wikipediaa sekä kristillispohjaista aina.org -assyyrisivustoa. 49 Hän käyttää erilaisia tilastotietoja hyväkseen, mutta niiden lähdearvo on kyseenalainen. Esimerkiksi Facebookia on käytetty lähteenä väitteessä, jonka mukaan 65 70% islamiin kääntyneistä eurooppalaisista on naisia Lähdettä ei voi tarkistaa, sillä linkki ei toimi. Yritetty lukea