LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA"

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 KOTOUTTAMISLAIN JA KOTOUTTAMISOHJELMAN TARKOITUS 4 3 LAIN MUKAISET KOTOUTTAMISTA EDISTÄVÄT JA TUKEVAT PALVELUT 6 4 LASTEN, LAPSIPERHEIDEN JA NUORTEN PALVELUT Varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Kodin ja koulun yhteistyö Kansalaisopistot Nuorisotoimi Perheiden palvelut 13 5 AIKUISTEN PALVELUT Työllistämisen edistäminen ja aikuiskoulutus: Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Kansaneläkelaitos Poliisi Ikäihmisten palvelut 19 6 KAIKILLE YHTEISIÄ PALVELUITA Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Sosiaalipalvelut Asuminen Kulttuuripalvelut Järjestöt ja yhdistykset 26 7 KOTOUTTAMISEN JA KOTOUTUMISEN HAASTEITA LOVIISASSA JA LAPINJÄRVELLÄ 27 KOTOUTTAMISOHJELMAN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN 28 LIITTEET Liite 1 Kotouttamisohjelmatyöryhmän jäsenet (vuonna 2013)

3 3 1 JOHDANTO Tilastokeskuksen mukaan Loviisassa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Heistä äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia oli yhteensä 438 henkilöä (2,8 % väestöstä). Suurimmat kieliryhmät olivat venäläiset (139), virolaiset (110) ja thai-kieliset (30). Loviisassa puhutaan kotimaisten kielten lisäksi noin 40 kieltä. Ulkomaan kansalaisia oli 378 henkilöä (2,4 %). Eniten oli Viron (103), Venäjän (82), Ruotsin (43) ja Thaimaan (27) kansalaisia, yhteensä 42 eri kansalaisuutta. Lapinjärvellä oli vuoden 2011 tilaston mukaan asukasta. Äidinkieleltään muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli 78 henkilöä (2,7 % väestöstä). Suurin kieliryhmä oli vironkieliset (47 henkilöä). Muita äidinkieliä oli yhteensä 11. Ulkomaan kansalaisia oli 83 henkilöä (2,9 %). Loviisa vastaanotti 1990-luvulla pienen ryhmän vietnamilaisia pakolaisia. Heistä Loviisassa asuu enää vain muutamia henkilöitä, eikä sen jälkeen pakolaisia ole vastaanotettu. Viimeksi asiaa on käsitelty kaupunginvaltuustossa loppuvuonna 2011, jolloin valtuuston kanta oli, että Loviisan kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista järjestää pakolaisten vastaanottoa mm. vuokra-asuntojen määrän vähäisyyden vuoksi. Suurin osa Loviisan maahanmuuttajista on tullut työn tai perhesuhteiden vuoksi Suomeen. Tällä hetkellä pakolaisstatuksella olevia on vain muutamia, jotka ovat muuttaneet kuntaan itsenäisesti. Lapinjärvellä oli 1990-luvun alkupuolella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jonka myötä Lapinjärvelle jäi jonkin verran pakolaisperheitä. Turvapaikanhakijoiden määrä väheni 1990-luvun puolivälissä, jolloin keskus lopetettiin. Sen jälkeen vastaanottoa ei ole ollut. Myös Lapinjärven maahanmuuttajista suurin osa on tullut kuntaan työn perässä tai perhesiteiden myötä. Ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Maahanmuuton kasvu asettaa kehittämistarpeita julkisille palveluille ja samanaikaisesti erityisten kotouttamistoimenpiteiden merkitys kasvaa. Kotouttamisen onnistumisen edellytyksenä on, että maahanmuuttajat kokevat olevansa pysyvä, yhdenvertainen ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 32/2012.)

4 4 2 KOTOUTTAMISLAIN JA KOTOUTTAMISOHJELMAN TARKOITUS Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) astui voimaan Uuden lain piiriin kuuluvat kaikki maahanmuuttajat, joilla on asianmukainen oleskelulupa ja -oikeus Suomessa. Lain tarkoitus on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken (29 ). Kotoutumislain (30 ) mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan tulee huolehtia, että palvelut ovat myös maahanmuuttajille soveltuvia ja että ne järjestetään tarvetta vastaavasti. Myös henkilöstön osaamisesta ja koulutuksesta on huolehdittava. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa, ja kotoutumista tulisi toteuttaa monialaisena yhteistyönä. Yhdeksi kotouttamisen työvälineeksi jokaisen kunnan on laadittava kotouttamisohjelma joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa (32 ). Ohjelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Jatkossa ohjelma huomioidaan talousarviota ja -suunnitelmaa tehtäessä. Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta muodostavat sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen, jonka palvelut tuottaa pääasiassa Loviisan kaupunki. Lapinjärvi vastaa itse oman kuntansa vanhustyöstä. Yhteistyön tiimoilta on luontevaa, että kotouttamisohjelma tehdään yhdessä. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan kotouttamisohjelmaa on työstetty työryhmässä, jossa ovat olleet edustettuina Loviisan perusturvakeskus, sivistyskeskus, paikallisjärjestöjä, Lapinjärven kunta, poliisi, Kela ja työ- ja elinkeinotoimisto. Ryhmässä mukana olleet löytyvät liitteestä 1. Käsitteitä kotoutuminen: maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehitys, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ja samalla tukea hänen mahdollisuuksiaan ylläpitää omaa kulttuuriaan ja kieltään kotouttaminen: kotoutumisen edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla ulkomaalainen: henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen maahanmuuttaja: maasta toiseen muuttava henkilö, yleiskäsite pakolainen: ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi; pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR (= Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu) katsoo olevan pakolainen

5 kiintiöpakolainen: UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa turvapaikanhakija: henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta, turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka paluumuuttaja: ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen, käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä erityisiä toimenpiteitä tarvitseva: maahanmuuttaja, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavat syyn perusteella 5

6 6 3 LAIN MUKAISET KOTOUTTAMISTA EDISTÄVÄT JA TUKEVAT PALVELUT Lain mukaan (Laki kotoutumisen edistämisestä, 6 ) kotouttamista edistäviä toimenpiteitä ja palveluita järjestetään osana kunnan peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina toimenpiteinä. Perustietoaineisto Laki velvoittaa antamaan jokaiselle maahanmuuttajalle tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä sekä suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Perustietoaineisto annetaan kaikille maahanmuuttajille oleskeluluvan saamisen, oleskeluoikeuden rekisteröinnin tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä (7 ). Perustietopaketti on ladattavissa internetistä osoitteesta Se sisältää tietoa mm. asumisesta Suomessa, oleskeluluvista, työnhausta, opiskelusta ja terveydenhuollosta. Tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy useilla eri kielillä myös osoitteesta Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja muiden viranomaisten velvollisuus on antaa maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumisen tueksi (8 ). Tulkitseminen ja kääntäminen Kotouttamislain mukaan (5 ) viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa suomea tai ruotsia tai hän ei voi sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tulla ymmärretyksi asiassa, joka tulee vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksiensa mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia tulee kääntää tai tulkita sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttaja riittävästi ymmärtää. Myös useat muut lait ja säädökset ohjaavat viranomaisia tulkkaus- ja käännöspalveluiden käyttöön: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki ja ulkomaalaislaki. Toimipisteet huolehtivat itse tulkkauksen järjestämisestä ja ovat vastuussa tulkkauksen kustannuksista. Periaatteena on, että viranomaiset käyttävät vain ammattitaitoisia tulkkeja. Tulkkauksen kustannuksista pakolaisten osalta on mahdollista saada korvauksia valtiolta, mutta se edellyttää sopimusta pakolaisten kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa (44 ). Tulkkauskustannusten korvaamisessa ei ole aikarajaa; Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen kustannuksia ei kuitenkaan enää korvata. Alkukartoitus Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muita kotoutumisvalmiuksia sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien ja tukevien palveluiden tarvetta. Alkukartoituksessa pyritään selvittämään henkilön aikaisempi koulutus, työkokemus, kielitaito sekä muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. (9 ) Alkukartoituksen järjestäjänä on työ- ja elinkeinotoimisto omien asiakkaiden osalta ja kunta pitempiaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden osalta. Halutessaan maahanmuuttaja voi pyytää alkukartoitusta, jolloin se on hänelle järjestettävä. Alkukartoitus tulee käynnistää kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai sitä koskevasta pyynnöstä. (10 )

7 Alkukartoituksen perusteella kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto arvioivat, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelmaa (10 ). 7

8 8 Kotoutumissuunnitelma ja kotoutumistuki Kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista, joita maahanmuuttaja tarvitsee hankkiakseen riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. (11 ) Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua oleskeluoikeuden saamisesta. Ensimmäinen suunnitelma tehdään korkeintaan vuodeksi. Kotoutumissuunnitelmaan on oikeus enintään kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laadinnasta. Aikaa voidaan pidentää, jos maahanmuuttaja tarvitsee erityisiä toimenpiteitä kotoutuakseen. Oikeutta kotoutumissuunnitelmaan pidentää esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa tai sairausloma vastaavalta ajalta. (12 ) Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhteistyössä maahanmuuttajan kanssa, mikäli ei ole erityistä syytä tehdä sitä ainoastaan kunnan ja maahanmuuttajan tai työ- ja elinkeinotoimiston ja maahanmuuttajan välillä. Kotoutumissuunnitelman laadinta tulee käynnistää kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta. (13 ) Työ- ja elinkeinotoimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksesta, työnhausta ja sen tavoitteista sekä työllistymistä edistävistä ja tukevista palveluista. Kunta sopii kotoutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista ja muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei voi jostakin syystä osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan kotoutumissuunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin kuukauden kuluessa suunnitelman laadinnasta. (14 ) Tarvittaessa myös alaikäiselle voidaan laatia kotoutumissuunnitelma yhdessä huoltajan kanssa tai perheelle, mikäli perheen kokonaistilanne sitä vaatii. (15, 16 ) Kotoutumissuunnitelma velvoittaa kuntaa ja työ- ja elinkeinotoimistoa järjestämään ja tarjoamaan siinä sovittuja toimenpiteitä ja palveluita. Maahanmuuttajalla on myös velvollisuus noudattaa suunnitelmaa. Jos maahanmuuttaja kieltäytyy suunnitelman laadinnasta, tarkistamisesta tai osallistumasta siinä sovittuihin asioihin, voidaan hänen oikeuttaan kotoutumistukeen rajoittaa työttömyysturvalain (1290/2002) tai toimeentulotukilain mukaisesti. Kotoutumistuki on kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin tarkoitettu tuki, jota maksetaan työmarkkinatukena tai toimeentulotukena (19 ). Kotoutumiskoulutuksena järjestetään tavallisimmin suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa lukuja kirjoitustaidon opetusta. Koulutuksen päämääränä on lisätä maahanmuuttajan yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä taitoja ja tietoja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseksi. Kotoutumiskoulutus voi olla myös työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyn edistämiseen tarvittavaa opetusta, sekä osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista ja ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Pääsääntöisesti kotoutumiskoulutus järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena, mutta se voi olla myös omaehtoista opiskelua, joka kuitenkin tukee samoja tavoitteita. (20, 21 )

9 9 4 LASTEN, LAPSIPERHEIDEN JA NUORTEN PALVELUT 4.1 Varhaiskasvatus Maahanmuuttajaperheet hakevat päivähoitopaikkaa tarpeen mukaan. Vanhempien toiveita lapsen hoitopaikasta ja hoitomuodosta pyritään kunnioittamaan. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, jonka yhteyteen liitetään suomi/ruotsi toisena kielenä -suunnitelma. Toimivan ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvan kasvatuskumppanuuden luominen maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon välillä on tärkeää. Varhaiskasvatushenkilöstö kohtaa perheen, joka on vasta tutustumassa suomalaiseen lukuisten ohjeiden ja sääntöjen yhteiskuntaan. Joustoa tarvitaan puolin ja toisin. Avoin päiväkoti Treffis Avoin päiväkoti Treffis toimii aamupäivisin eri puolilla Loviisaa. Sen toimintaan voivat osallistua sekä Loviisan että Lapinjärven vanhemmat yhdessä lastensa kanssa. Maahanmuuttajaperheitä ohjataan osallistumaan Treffiksen toimintaan, jotta lapsen/lasten kanssa kotona oleva vanhempi oppii tuntemaan toisia kotiäitejä ja -isiä ja lapset saavat uusia leikkitovereita. Treffiksessä lapset ovat vanhempien vastuulla ja valvonnassa. 4.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Maahanmuuttajalasten opetuksessa noudatetaan perusopetuksen yleistavoitteiden ohella erityistavoitteita. Näitä ovat sujuvan kaksikielisyyden ja kaksikulttuurisuuden mahdollistaminen. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Esiopetus Kunta järjestää yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lapsille. Lapsi aloittaa esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvilla lapsilla on oikeus esiopetukseen viisivuotiaina. Ilmaista esiopetusta käydään viitenä päivänä viikossa vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Maahanmuuttajalapset menevät oman asuinalueensa esikouluun. Esiopetuksessa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat lapset. Maahanmuuttajalasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) ja esiopetusikäisten opetus järjestetään esiopetuksen yhteydessä (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat lapset. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella edistetään lasten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tuetaan lasten mahdollisuutta oppia

10 suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee myös opetusta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Varhaiskasvatuksessa lapsen kielellinen kehitys testataan Kettu-testin avulla tai muulla soveltuvalla kielellisellä testillä. Esiopetuksen oppilaiden suomen kielen taito testataan käyttöön sopivien testien avulla. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppilaille on hyvä laatia suomi/ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelma. 10

11 11 Perusopetus ja lukio Maahanmuuttajalapset menevät mahdollisen valmistavan opetusjakson jälkeen omaan lähikouluun kuten muutkin suomalaislapset. Tarvittaessa maahanmuuttajille tehdään yhteistyössä koulun ja lapsen vanhempien kanssa kotouttamissuunnitelma, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman teossa käytetään tulkkia, jos kumpikaan vanhemmista ei puhu riittävän hyvin kieltä, jota koulun edustaja ymmärtää. Maahanmuuttajalapselle voidaan tarpeen vaatiessa laatia myös oppimissuunnitelma oppimisen turvaamiseksi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaille on hyvä laatia erillinen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelma. Perusopetuksessa olevan maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taitoja testataan testillä, joka on kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomen kielen kaikkien kielitaidon osa-alueiden tason kartoitukseen, tai vastaavalla testillä. Testin avulla voidaan suunnitella oppilaan tukemista ja seurata oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppimissuunnitelman laadinta saattaa olla todennäköistä maahanmuuttajien erilaisten lähtökohtien vuoksi. Suomen tai ruotsin kielen riittämätön hallinta, oppimiskäsitykset, työskentelytavat ja oppisisällöt saattavat erilaisuudellaan aiheuttaa tuen tarvetta. Oppimisessa on tärkeää kunnioittaa ja hyödyntää maahanmuuttajaoppilaan ja hänen huoltajansa osaamista ja tietoa niin kielen, kulttuurin kuin elämäntapojen osalta. Nuorille, jotka tulevat yläkouluiässä Suomeen, suositellaan yläkoulun suorittamista seitsemänneltä luokalta lähtien, vaikka he ikänsä puolesta voivatkin siirtyä suomalaiseen kouluun ylemmille luokille. Yläkoulun suorittaminen suomeksi tai ruotsiksi vahvistaa heidän kielitaitoaan ja yleistietoaan jatko-opintoja ajatellen. Lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin maahanmuuttajaoppilaat hakevat joustavassa valinnassa tai normaalin yhteishaun kautta. Maahanmuuttajaoppilaille järjestetään oman uskonnon opetusta, jos samaan uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme. Valmistava opetus Peruskoulussa voidaan järjestää oppivelvollisuusikäisille sekä kuusivuotiaille maahanmuuttajille ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavaa opetusta. Sivistyslautakunta päättää valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on riittävän suomen/ruotsin kielen taidon saavuttaminen, jotta oppilaat voivat siirtyä yleisopetuksen ryhmään. Valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomen/ruotsin kielen opinnoissa ja eri oppiaineiden sisällöissä. Opetus tapahtuu suomen tai ruotsin kielellä. Opetuksessa noudatetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavassa opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kouluja opiskelutausta sekä hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen/ruotsin kielen taito. Yleensä oppilaat opiskelevat ryhmässä vuoden ajan, minkä jälkeen heidät integroidaan yleisopetuksen tai tarvittaessa erityisopetuksen ryhmään. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä

12 opiskelemiseen. Opetuksen järjestäjä arvioi yksilöllisesti oppilaan valmistavan opetuksen tarpeen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Loviisassa ja Lapinjärvellä ei ole valmistavan opetuksen luokkia. Valmistavan opetuksen tarve arvioidaan vuosittain. Suomi toisena kielenä/ruotsi toisena kielenä -opetus Suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ei siis ole esimerkiksi tuki- tai erityisopetusta. Oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen/ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. S2-opetus on tarkoitettu myös paluumuuttajille ja ulkomailta adoptoiduille lapsille. Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan kielitaidon tasoa eikä esimerkiksi synnyinmaata, kansalaisuutta tai väestörekisteriin merkittyä äidinkieltä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 :n nojalla vieraskielisten oppilaiden suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja heidän muun opetuksen tukemiseen heidän omalla äidinkielellään suoritetaan valtionavustusta kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Mikäli opetuksen järjestäjällä on tässä pykälässä tarkoitettuun opetukseen oikeutettuja oppilaita vähemmän kuin neljä, voi laskennallisen ryhmän koko olla kaksi oppilasta. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeen ovat oikeutettuja ne vieraskieliset oppilaat, joiden perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta ja jotka eivät osaa suomea tai ruotsia vastaavan ikäisen suomen- tai ruotsinkielisen oppilaan äidinkielen tasoisesti. Maahanmuuttajan oman äidinkielen opetus Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12. :n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen opetusta järjestetään, jos ryhmään tulee vähintään neljä oppilasta. Oman äidinkielen opiskeluun osallistuminen on vapaaehtoista. Tarvittaessa oppilaita kootaan toisiaan lähellä sijaitsevista kouluista opetusryhmän kokoon saamiseksi. Tukiopetus oppilaan omalla äidinkielellä Perusopetuslain 16. :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös maahanmuuttajaoppilaita. Tukiopetusta voidaan antaa suomen/ruotsin kielellä mutta myös oppilaan omalla äidinkielellä. Opetusta toteutetaan joko ennen kuin aines opetetaan suomeksi/ruotsiksi, samanaikaisopetuksena tai sen jälkeen. Opetuksen järjestäjän on lisäksi mahdollista hakea Opetushallitukselta maahanmuuttajien tukiopetukseen tarkoitettua erillistä valtionavustusta. Tähän maahanmuuttajien tukiopetukseen ovat tällä hetkellä oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta. Aamu- ja iltapäivätoiminta 12

13 Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta järjestävät koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. luokkien sekä erityisopetuksen oppilaille. Toimintaa järjestetään koulupäivinä pääsääntöisesti koulujen tiloissa. Loviisan kaupunki tekee myös yhteistyötä Loviisan seurakuntayhtymän kanssa ja avustaa yhtymän seurakuntia iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Iltapäivätoiminta on vapaaehtoista toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää lasten yksinoloa ja järjestää turvallinen paikka koulupäivän päätteeksi. Maahanmuuttajat ovat mukana iltapäivätoiminnassa muiden suomalaislasten tapaan. Iltapäivätoiminnan aloituspalaverissa ovat mukana lasten vanhemmat, opettaja, iltapäivätoiminnan ohjaaja sekä tulkki. Alkupalaverissa selvitetään toiminnan periaatteet, säännöt ja käytännön järjestelyt. Ongelmatilanteissa toiminnan ohjaajat ovat suoraan yhteydessä lasten vanhempiin Kodin ja koulun yhteistyö Perusopetusta tulee toteuttaa yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksesta, etenee esiopetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Toimiva kodin ja koulun yhteistyö tukee lapsen kasvua, ja sillä on vaikutusta sekä koulumenestykseen että viihtyvyyteen. Kulttuuritaustasta riippumatta vanhemmat toivovat lapselleen parasta ja oman paikan löytymistä yhteiskunnassa. Vanhemmat toivovat myös yhteistyötä koulun kanssa, jotta he ovat ajan tasalla, miten heidän lapsensa oppii uusia taitoja. Maahanmuuttajaperheissä lapset omaksuvat suomalaista kulttuuria ja kieltä nopeasti päiväkodin ja koulun kautta. Koululla on tärkeä asema maahanmuuttajaperheen elämässä, sillä koulu voi välittää tietoa suomalaisesta kasvatuskulttuurista ja esimerkiksi lapsen ja nuoren tulevaisuuden vaihtoehdoista. Koulun tehtävänä on tukea vanhemmuutta uudessa ympäristössä ja löytää yhdessä vanhemman kanssa ratkaisuja lapsen koulunkäynnin askarruttaviin kysymyksiin ja ongelmiin. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan molemminpuolinen tiedonvaihto kodin ja koulun välillä on tärkeää. Koulun on hyvä saada tietoa lapsen taustasta, kehityksestä ja aiemmasta koulunkäynnistä. Myös vanhempien tulee saada tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja lapsen koulutusmahdollisuuksista eri ikävaiheissa. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on aito ja tasa-arvoinen vuoropuhelu. Erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa olevat perheet voivat helposti tuntea itsensä sivullisiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhempainilta saattaa olla monelle maahanmuuttajavanhemmalle haastava tilanne, vaikka koulu olisi järjestänyt tulkkauksen. Kysyttävää ja kysyjiä on paljon, aikaa vähän. Vanhempainillat saattavat toimia enemmistön ehdoilla, eli osallistujilta edellytetään tiettyä suomalaisen koulujärjestelmän tuntemusta ja suomen tai ruotsin kielen riittävää tasoa. Niinpä henkilökohtainen vuorovaikutus maahanmuuttajaperheiden vanhempien kanssa onkin tärkeää erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. On tärkeää, että opettaja tietää, mitä kieliä kotona puhutaan, ja millä kielellä vanhemmat mieluiten kommunikoivat esimerkiksi silloin, kun tarvitaan tulkkia. Henkilökohtainen kontakti on usein toimivampaa kuin kirjallinen informaatio. Varsinkin kulttuureissa, joissa suositaan suullista kanssakäymistä kirjallisen sijasta, on parempi soittaa vanhemmalle kuin lähettää tiedote. Jos koulussa on vanhempien äidinkieltä

14 puhuvaa henkilökuntaa, esimerkiksi oman äidinkielen opettaja, voi hänestä olla merkittävä hyöty vanhempien tavoittamisessa. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Opettaja tapaa maahanmuuttajalapsen vanhemmat tulkin kanssa ainakin kerran lukuvuodessa. Kontaktit suomalaisten lasten ja nuorten kanssa ovat hyvin tärkeitä kotouttamisessa. Lasta ja nuorta kannustetaan harrastuksiin ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin yhdessä suomalaisten lasten kanssa. 14

15 15 Koulujen yhteistyöverkosto/kaupungin yhteistyöverkosto Maahanmuuttajaoppilaita vastaanottavat koulut voivat tarpeen vaatiessa luoda yhteistyöverkoston, joka kutsutaan kokoon oppilashuoltoryhmän tai kuraattorin toimesta. Yhteistyöverkkoon kuuluvat yleensä oppilaan oma opettaja tai luokanvalvoja, suomi toisena kielenä -opettaja, erityisopettaja ja oppilaan oman äidinkielen opettaja, mikäli opetuksen järjestämisen kriteerit täyttyvät, koulupsykologi sekä muita tarvittavia asiantuntijoita. On suositeltavaa, että kaupungissa tai kunnassa on yksi maahanmuuttajaopetusta ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta koordinoiva opettaja, joka tarvittaessa ohjeistaa muuta opetustoimen henkilökuntaa eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lasten kohtaamisessa. 4.4 Kansalaisopistot Loviisan ylläpitämät kansalaisopistot Lovisa svenska medborgarinstitut ja Valkon kansalaisopisto tarjoavat alueopistoina opetusta Loviisan, Lapinjärven ja Pyhtään asukkaille. Kaikille avoimet yleissivistävät opinnot Kansalaisopistot ovat lakiin perustuvan määrittelyn mukaisesti elämänikäisen oppimisen periaatteen pohjalta järjestettyjä avoimia, yleissivistäviä oppilaitoksia. Pääkohderyhmänä ovat kuitenkin aikuiset. Kurssivalikoima on laaja ja monipuolinen. Opistojen tarjoaman opetuksen voidaankin kaikilta osin katsoa edistävän yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Maahanmuuttajien osallistuminen opiston kursseille edesauttaa kotoutumista monella tasolla. Tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi kotouttamisen kannalta tärkeitä ovat maahanmuuttajien saamat kontaktit suomalaisiin, sillä pelkät suomen tai ruotsin kielen kurssit eivät vielä takaa kielen oppimista. Luontevassa kanssakäymisessä suomalaisten kanssa opitaan tekemisen kautta suomen tai ruotsin kieltä. Merkittävä syy maahanmuuttajien puutteelliselle kielitaidolle on kanssakäymisen vähäisyys suomalaisten kanssa, ja kansalaisopisto tarjoaa tähän luontevan ja turvallisen foorumin. Suomen kielen oppiminen ja kielitutkinnot Valkon kansalaisopisto tarjoaa aikuisille ja nuorille maahanmuuttajille suunnattuja suomen kielen kursseja, joiden aihepiirit sijoittuvat opiskelijoiden arkeen. Opisto järjestää myös lakiin (964/2004) ja eurooppalaiseen kielitaidon asteikkoon perustuvia yleisiä kielitutkintoja. Suorittamalla tutkinnon voi saada todistuksen kielitaidostaan perus- tai keskitasolla suomen lisäksi määrävuosina eri kielissä, muun muassa englannissa, ruotsissa, venäjässä, saksassa ja ranskassa. Monilla opiston kielikursseilla voi valmentautua kielitutkintoon. Luento-opetus ja tilauskoulutus Molemmat opistot järjestävät avoimia studia generalia -luentoja sekä avoimen yliopiston opintoja. Suurelle yleisölle suunnattujen aihepiirien lisäksi voidaan valita aiheita ja kutsua esiintyjiä kotouttamiseen liittyvien erityiskysymyksien pohjalta, jolloin kohderyhmänä voivat olla tiettyjen ammattien edustajat. Rajatulle kohderyhmille tarkoitettuja opintoja voidaan järjestää myös tilauskoulutuksena.

16 Nuorisotoimi Nuorisotoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle Loviisassa ja Lapinjärvellä. Nuorisotoimi järjestää mm. omaa toimintaa, tukee nuorisoyhdistysten ja nuorten itsensä järjestämää toimintaa ja tiedottaa nuoriin liittyvistä asioista. Maahanmuuttajanuoret ohjataan osallistumaan toimintaan kiinnostuksensa ja innostuksensa mukaisesti. 4.6 Perheiden palvelut Maahanmuuttajaperheille ovat tarjolla samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille. Maahanmuuttajaperheille on kuitenkin varattava runsaammin aikaa ja tarpeen mukaan tiheämpiä tapaamisia. Työntekijän on perehdyttävä kyseisen kulttuurin tapoihin ja eroihin, sekä selvitettävä maahanmuuttajan asema, jonka perusteella selviävät maahanmuuttajan oikeudet palveluihin. Ensimmäisellä tapaamisella on hyvä yhdessä selkiinnyttää asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Kaikki perusturvapalvelut, paitsi lastensuojelu, ovat asiakaslähtöisiä palveluita, eli asiakas hakeutuu omasta tahdostaan palveluiden piiriin, jolloin mm. mahdollisen tulkin järjestäminen on asiakkaan vastuulla. Äitiysneuvola Äitiysneuvolaan hakeudutaan lasta suunniteltaessa tai odotettaessa. Äitiysneuvolan keskeisin tehtävä on raskauden kulun seuranta. Jos pulmia ilmenee, äiti lähetetään jatkohoitoon. Tavoitteena on terve äiti ja lapsi, mutta äitiysneuvolassa seurataan myös koko perheen terveyttä ja hyvinvointia, sekä arvioidaan mahdollisen tuen tarvetta. Lastenneuvola Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään alle kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä, sekä tuetaan vanhempia kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Keskeisimpänä tehtävänä on edistää lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lapsi saa neuvolassa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Maahanmuuttajat saatetaan rokotusohjelmaan nopeuttamalla rokotusohjelmaa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Kouluterveydenhuolto seuraa oppilaan kasvua ja kehitystä sekä edistää ja tukee oppilaan terveyttä ja hyvinvointia. Pyrkimyksenä on löytää mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, sekä vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen. Kouluterveydenhuolto on osa koulun moniammatillista oppilashuoltoa ja se on kiinteässä yhteistyössä opettajien, koulukuraattorien ja koulupsykologien kanssa. Perheneuvonta

17 Loviisan perheneuvola tarjoaa asiantuntija-apua kasvatus-, kehitys-, parisuhde- ja perheasioissa. Loviisan perheneuvola tukee lasten, nuorten, parien ja perheiden vuorovaikutusta elämänkriisien yhteydessä. Perheneuvola antaa terapiaa, tukee, tutkii ja neuvoo sekä toimii avioliittolain mukaisena sovittelijana. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa mm. päivähoidon, koulun, neuvolan, päihdehuollon ja muiden lapsiperhepalveluiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä perheneuvolaan. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun 17 on huolta lapsen tai nuoren tunne-elämään, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvistä asioista vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvät kysymykset mietityttävät lapsella on pulmia päivähoidossa, koulussa tai kavereiden suhteen perheenjäsenten välillä on ristiriitoja on huolta vanhemman tai lapsen jaksamisesta perheen muutostilanteissa perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita parisuhteessa on vaikeuksia. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on perheiden kotiin annettava lyhytaikainen ja tilapäinen apu, jonka tavoitteena on vanhemmuuden ja arjessa selviämisen tukeminen. Sitä on mahdollista saada tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. Palvelu on maksullinen ja toimii yhteistyössä neuvoloiden ja lastensuojelun kanssa. Perheoikeudelliset palvelut Lastenvalvojan puoleen voi kääntyä kysymyksissä, jotka liittyvät lasten isyyden vahvistamiseen tai elatusapu- ja huoltajuusasioihin. Jos vanhemmat eroavat, tulee lasten huoltajuudesta sopia. Suomen lainsäädännön mukaan molemmat vanhemmat ovat velvollisia ottamaan osaa lasten elatukseen. Lastensuojelu Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen sekä suojeluun ja huolenpitoon. Ensisijainen vastuu lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta on lapsen vanhemmilla. Suomessa vanhempia koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet tasa-arvoisesti. Jos vanhemmat eivät jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on Suomessa yhteiskunnan velvollisuus puuttua tilanteeseen. Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen hyvinvointi. Lastensuojelun lähtökohtana on aina lapsen etu. Tämä tarkoittaa, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä työntekijöiden on arvioitava, mikä on juuri tämän lapsen kannalta paras ratkaisu kulloiseenkin tilanteeseen. Lastensuojelun viranomaisten toiminta ja päätökset perustuvat aina lakiin. Lastensuojelulaki koskee kaikkia Suomessa olevia lapsia riippumatta heidän taustastaan.

18 18 5 AIKUISTEN PALVELUT 5.1 Työllistämisen edistäminen ja aikuiskoulutus: Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Tavoite Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (myöh. TE-toimisto) tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia lisäämällä heidän työmarkkinavalmiuksiaan eri toimenpiteiden avulla: kielikoulutuksella (suomi tai ruotsi), ammatillisilla koulutuksilla, työkokeilulla ja palkkatuella työllistämällä sekä tarvittaessa kuntouttavalla työtoiminnalla. Tavoitteena on, että maahanmuuttajalla olisi valmiudet toimia suomalaisessa työelämässä. Asiakkaat TE-toimistossa Loviisassa oli vuoden 2013 alussa työnhakijoina kaikkiaan 76 maahanmuuttajaa. Työnhakijat edustivat 17 kansallisuutta, joista suurimmat ryhmät olivat venäläiset ja virolaiset. Kotoutujia tästä ryhmästä oli 29 (38 %). Kotoutujista suurin osa oli työvoimakoulutuksessa, työkokeilussa ja omaehtoisissa/rinnastettavissa koulutuksissa. Osa oli vasta maahan tulleita, jotka odottivat seuraavan kielikurssin alkamista. Kotoutumiskoulutus TE-toimisto hankkii yhdessä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa maahanmuuttajien kotoutumista edistävää koulutusta: luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja suomen kielen peruskoulutusta. Vuosina volyymikoulutukseen kuuluu kaksi kertaa vuodessa, tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa, alkavaa kotoutumiskoulutusta: normaalisti etenevä, 240 opiskelijapäivää kestävä ja hitaasti etenevä, 270 opiskelijapäivää kestävä koulutus. Lisäksi on 200 opiskelijapäivää kestävää luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ei voida järjestää joka vuosi pienen osanottajamäärän vuoksi, jolloin asiakas joutuu odottamaan työvoimapoliittista koulutusta jopa yli vuoden. Normaalisti ja hitaasti etenevät kurssit sisältävät molemmat kolme moduulia suomen kieltä ja neljäs moduuli on työelämän suomea työharjoittelun merkeissä suomalaiseen työelämään oppimisessa. Lisäksi TE-toimisto on huolehtinut oppilasrekrytoinnista Opetushallituksen rahoittamiin, ammatillisiin opintoihin valmistaviin koulutuksiin. Näitä järjestäviä oppilaitoksia alueella ovat Edupoli, Borgå Folkakademi, Yrityspalvelu, Porvoon ammattiopisto Amisto ja kansalaisopistot. Koulutuksen alussa tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. opiskelijan luku- ja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammattikokemus, kielitaito ja yleistiedot. Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja

19 tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Suomen tai ruotsin kielen opetusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Luku- ja kirjoitustaidon opetusta annetaan Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena siten kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetään. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna. ELY-keskus vastaa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä toimialueellaan. TE-toimisto ohjaa maahanmuuttajan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavaan kotoutumiskoulutukseen tai hakeutumaan omaehtoiseen opiskeluun. Kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoisen opiskelun tukeminen Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen laissa kotoutumisen edistämisestä ja työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin, jos: 1) maahanmuuttajalla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoinen opiskelu tukee maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä; 2) opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa; ja 3) muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Koulutuksen tunnustaminen Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastaminen suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan Opetushallitukselta. Tunnistamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA-maiden ulkopuolisista korkeakoulututkinnoista tai ammatillisista tutkinnoista. Lausunto on asiantuntijaviranomaisen arvio, joka ei anna virkakelpoisuutta. Virkakelpoisuuteen Suomessa tarvitaan Opetushallituksen päätös tutkinnon tunnustamisesta tai rinnastamisesta. Opetushallituksen lausunto voi kuitenkin toimia apuna työnhaussa ja joissain tilanteissa opiskelemaan hakeutumisessa. Kehittämistarpeet Kotoutumistoimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä tulisi lisätä ja kehittää. Yhteistyötä ja kontaktien lisäämistä paikallisten työnantajien kanssa olisi kehitettävä, jotta maahanmuuttajille saataisiin palkkatukija työkokeilupaikkoja eri ammattialoille. 19

20 Kansaneläkelaitos Toiminta Kansaneläkelaitos (myöh. Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista, sotilasavustuksista sekä maahanmuuttajan tuesta. Maahanmuutto Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko henkilö Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Päätöksen perustana on laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Laista käytetään myös nimeä soveltamisalalaki (1573/1993). Kun henkilö muuttaa Suomeen, hänen tulee muuttaa maahan vakinaisesti, jotta voi saada Kelan etuuksia. Vakinaista asumista osoittavat esimerkiksi vähintään kahden vuoden työskentely, paluumuutto tai perhesyistä johtuva muutto Suomeen. Lisätietoa: Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille -esite Aikuiset maahanmuuttajat vuotiaat työttömät maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti työttömyysturvan kotoutumistuen piirissä. Kotouttamisen tarkoituksena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista Suomeen ja tukea yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamisessa. Kotoutumisaikaisen toimeentulon turvaamiseksi maahanmuuttajalle voidaan maksaa työmarkkinatukea kotoutumistukena. Kotoutumisen edistämiseksi maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma ja TE-toimisto voi ohjata maahanmuuttajan erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Asiakkaan asioidessa Kelassa hänen elämäntilanteensa kartoitetaan, jotta saadaan tieto, mihin etuuksiin asiakas on oikeutettu. Tarvittaessa asiakkaalle varataan aika myöhempää asiointia varten, jolloin palvelusihteeri voi perehtyä asiakkaan tilanteeseen etukäteen. Mikäli asiakas ei voi asioida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi paikalle tilataan tulkki ja varataan aika. 5.3 Poliisi Poliisi myöntää erilaisia lupia ulkomaalaisille. Paikallispoliisi

21 21 myöntää maassa oleskelevan Suomen kansalaisen ulkomaalaiselle perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle ensimmäisen oleskeluluvan myöntää Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle uuden määräaikaisen oleskeluluvan (jatkolupa), pysyvän oleskeluluvan, sekä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan antaa EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksen ja todistuksen pysyvästä oleskeluoikeudesta myöntää unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin ja pysyvän oleskelulupakortin, sellaiselle EU-kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole itse unionin kansalainen lisää oleskelupäiviä viisumiin ja/tai pidentää viisumin voimassaoloaikoja. Hakemusten vireillepano Suomessa oleskelevan/asuvan ulkomaalaisen on jätettävä lupahakemus poliisilaitokselle (ks. yhteystiedot) henkilökohtaisesti. Asuinpaikkakunnan poliisilaitokselta voi tarkistaa, missä alueen toimipisteessä hoidetaan lupa-asioita. Tiettyjen ulkomaalaislupien osalta hakemus voidaan laittaa vireille myös sähköisen asiointipalvelun kautta. Sähköisen asiointipalvelun kautta hakemuksensa jättäneen hakijan tulee vielä käydä poliisilaitoksella todistamassa henkilöllisyytensä ja esittämässä hakemukseen tarvittavien liitteiden alkuperäiset kappaleet. Lupa pitää maksaa hakemusta jätettäessä. Myös sähköisen asiointipalvelun kautta vireille laitettu hakemus tulee maksaa, ennen kuin hakemus lähtee käsiteltäväksi. Yhteydenotot/tiedustelut Poliisin myöntämiin ulkomaalaislupiin liittyvät kysymykset voi lähettää suoraan ulkomaalaisen asuinpaikan poliisilaitoksen virkasähköpostiin, kirjaamo.poliisilaitoksen Muut oleskelulupia myöntävät viranomaiset Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Lisää tietoa Maahanmuuttovirastosta löydät osoitteesta Muut oleskelulupien ratkaisuihin liittyvät viranomaiset Ulkoasiainministeriö/Suomen ulkomaan edustustot ottavat vastaan oleskelulupahakemuksia ulkomailla ja myöntävät viisumeita. Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto) antavat työntekijän oleskelulupiin liittyvät osaratkaisut ja ennakkopäätökset työntekijän oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) tekevät elinkeinonharjoittajan oleskelulupiin liittyvät ratkaisut. Yhteystiedot: Itä-Uudenmaan poliisilaitos (toiminta-alueeseen kuuluvat sekä Loviisa että Lapinjärvi) Loviisan poliisiasema

22 22 Mannerheiminkatu Loviisa puh Ikäihmisten palvelut Loviisassa ikäihmisten palveluita hoidetaan senioripalvelukeskuksessa, jonka tehtävänä on ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan, neuvontapalveluiden sekä ehkäisevien palveluiden toteuttaminen ja niiden kehittäminen. Tavoitteena on luoda Loviisan ikä-ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ja päästä palvelujen piiriin sekä kehittää hyvinvointiin, terveyteen, palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta. Lapinjärven kunta vastaa itsenäisesti kuntansa vanhustyöstä. Kunnan vanhustyö pohjautuu periaatteeseen, että palvelua tarvitsevat kuntalaiset saavat asua kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Kun tämä ei enää ole tarkoituksenmukaista, kunta tarjoaa hoitokotipaikan, vanhainkotipaikan tai vuodeosastopaikan. Kunta tuottaa itse kotipalvelu- ja kotisairaanhoitopalvelut sekä vanhainkotipalvelut. Neuvonta Loviisan senioripalvelukeskuksesta saa tietoa ikäihmisille kohdennetuista palveluista sekä yksilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Lapinjärvellä neuvontaa antaa vanhustyön vastaava sairaanhoitaja ja kotisairaanhoitaja. Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointia voi pyytää asiakas itse tai hänen omaisensa. Yhteydenotot selvitetään viimeistään seitsemän arkipäivän sisällä pyynnön vastaanottamisesta. Asiakkaan asemaa parannetaan, kun toimintakyvyn heikkenemiseen, vaikeuksiin selviytyä kotona ja muihin mahdollisiin sosiaalisiin ongelmiin reagoidaan nopeasti. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät ole sosiaalipalvelujen piirissä, ja henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä, mutta palvelutarpeessa tapahtuu muutoksia. Palveluohjaus Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeinen sisältö on neuvonta, koordinointi ja asianajo. Niihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen yksilöllinen arviointi ja palvelujen suunnittelu. Palveluohjaaja toimii asiantuntijana palveluja järjestettäessä. Tehtäviin kuuluu ikäihmisten palvelukokonaisuuden kokoaminen ja toimiminen ennaltaehkäisevällä ja kuntouttavalla työotteella. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä niin, että heidän mahdollisuutensa kotona asumiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen paranevat ja säilyvät mahdollisimman pitkään. Kotikäynnillä tehdään yleisarvio henkilön toimintakyvystä ja selvitetään riskejä, jotka voivat heikentää toimintakykyä, elämänlaatua ja turvallisuutta omassa kodissa. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään Loviisassa palveluiden ulkopuolella oleville 78-vuotiaiden ikäryhmälle. Lapinjärvellä

23 käyntejä tehdään 80-vuotiaiden ikäryhmälle, lisäksi tehdään uusintakäynnit 85-vuotiaille ja sitä vanhempien ikäryhmälle, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Terveystapaamiset Terveystapaamisessa on kyse terveystarkastuksesta, jossa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan terveyteen ja päivittäiseen elämään liittyvistä asioista sekä tuetaan arkielämän terveysvalinnoissa. Lisäksi asiakas voi keskustella mieltään askarruttavista asioista ja saada omahoitoa tukevaa tietoa ja neuvontaa. Terveystapaamisia järjestetään Loviisassa palveluiden ulkopuolella oleville 68-vuotiaiden ikäryhmälle. Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten ja eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto toimii sekä Loviisassa että Lapinjärvellä. Palvelulinja Loviisassa Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille. Kyyti tilataan kuljettajalta edellisenä päivänä klo 16:een mennessä. Maanantain kyydit voidaan tilata myös maanantaiaamuna klo Linjataksi hakee asiakkaat ilmoitetusta osoitteesta. Matkasta peritään linja-autotaksan mukainen maksu. Reitit ja aikataulut löytyvät erillisestä esitteestä. Omaishoidon ohjaus Omaishoidon ohjaukseen sisältyy neuvontaa ja ohjausta erilaisissa omaishoitotilanteissa, omaishoitajan tukeminen ja omaishoitoa tukevien palveluiden järjestäminen sekä vertaistukiryhmien järjestäminen. Kuntouttavat kotikäynnit Kuntouttavilla kotikäynneillä kartoitetaan ikäihmisten omia voimavaroja ja kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista. Asiakkaita kannustetaan omatoimiseen suoriutumiseen sekä annetaan ohjausta kotona tehtäviin tasapainoa ja lihaskuntoa kehittäviin harjoituksiin. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kotihoidossa olevat asiakkaat. Tehtäviin kuuluu myös omaishoitajien ohjaus sekä apuvälineiden valintaan ja niiden käyttöön liittyvä neuvonta. Muistineuvonta Muistineuvonnalla tuetaan muistioireisia, muistisairaita ja heidän omaisiaan antamalla tietoa muistisairauksista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Pyrkimyksenä on ohjata muistisairaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutkimuksiin ja sitä kautta yksilöllisesti suunniteltuun palveluiden käyttöön parhaan mahdollisen elämänlaadun saavuttamiseksi. Kotihoito 23

24 Kotihoito (kotipalvelu ja sairaanhoito) auttaa ja tukee selviytymään päivittäisistä toiminnoista silloin, kun asiakkaan toimintakyky on iän, sairauden tai vamman vuoksi tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt. Myöntämisperusteena on asiakkaalle tehty kokonaisarviointi tilanteesta. Kotihoito on tarkoitettu asiakkaille, 24 jotka eivät selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujärjestelmien avulla joiden hoito ja huolenpito vaativat erityistä ammattitaitoa jotka tarvitsevat säännöllistä, pääasiassa päivittäistä hoivaa, huolenpitoa ja/tai sairaanhoitoa joko lyhyt- tai pidempiaikaisesti selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoistaan Kotihoidolla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä vahvistamalla asiakkaan omia voimavaroja ja omaa aktiivisuutta. Omaisia ja lähipiiriä kannustetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Tukipalvelut Tukipalveluina järjestetään mm. ateria-, turva-, päivähoito- ja toimintapalvelua. Kauppa-, pankki- ym. asioinnit hoitaa ensisijaisesti asiakas itse tai hänen läheisensä tai muu määrätty henkilö. Palveluseteli Palveluseteli myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella omaishoidon tukemiseen, kotihoitoon ja tukipalveluihin sekä lisäksi Loviisassa tehostettuun palveluasumiseen. Palvelusetelivaihtoehdolla asiakas voi itse valita, mistä kaupungin hyväksymästä yksityisestä kotipalveluyrityksestä hän avun tilaa. Palvelusetelillä kaupunki maksaa osan palvelusta. Setelin arvon ja palveluhinnan välisen erotuksen asiakas maksaa itse. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito tarjoaa hoivaa tarvitseville ikäihmisille ympärivuorokautista asiakkaan voimavaroja ja kotihoitoa tukevia palveluja tilapäisesti tai toistuvasti jaksoissa. Tavoitteena on asiakkaan virkistyminen ja toimintakyvyn paraneminen tai antaa hoitavalle omaiselle mahdollisuus lepoon. Lyhytaikaishoitoa järjestetään kaupungin/kunnan hoivayksiköissä. Ympärivuorokautinen hoito Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan joko ryhmäasumista tai palvelutalossa omassa asunnossaan vuokrasuhteessa asuvien asumismuotoa, johon on liitetty hoito- ja huolenpitopalvelut ja henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Loviisan kaupungilla on viisi tehostetun palveluasumisen yksikköä, joissa asuvat asiakkaat, joiden toimintakyky on selvästi alentunut ja jotka tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Lisäksi kaupunki ostaa asumispalveluita palvelusopimuksella ja hankkii tarvittaessa lisäksi yksittäisin maksusitoumuksin asumispalveluita. Tehostetussa palveluasumisessa voidaan myös käyttää

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus. FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Maahanmuuttajille järjestettävä perusopetus FT Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Väestötilastoja *Ulkomaiden kansalaisia 183 133 henkilöä eli 3,4 prosenttia väestöstä. *Suurimmat

Lisätiedot

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori

Kotouttamisen ABC. Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet Aluekoordinaattori Kotouttamisen ABC Nuorten maahanmuuttajien kotoutumisen tukena Emine Ehrström kokemukset ja hyvät käytänteet 11.5.2016 Aluekoordinaattori Seinäjoki Kotona Suomessa -hanke Käsitteet käyttöön Maahanmuuttaja

Lisätiedot

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto)

Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat. Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Turvapaikanhakijoiden määrän kasvu, vastaanottokeskukset ja kuntapaikat Pohjanmaan ELY-keskus (Lähteet ELY-keskus ja Maahanmuuttovirasto) Käsitteitä Turvapaikanhakija Henkilö joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta

Lisätiedot

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja

Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Kotouttamispalvelut osana Lapin TE-palveluja Marja Perälä, toimistonjohtaja 1 Maahanmuuttajien palveluun sovellettavat lait ja ohjeet Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) - kotoutumislaki voimaan

Lisätiedot

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma Esiopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Nurmijärven kunta Varhaiskasvatuspalvelut Sivistyslautakunta x.1.2016 x www.nurmijarvi.fi Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat

Lisätiedot

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ

VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ Sivistyslautakunta 49 12.05.2016 Kaupunginhallitus 258 05.09.2016 VASTAUS ALOITTEESEEN KOSKIEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAA OPETUSTA RUOTSIN KIELELLÄ 108/40.400/2016 SIVLK 12.05.2016 49 Valmistelu ja lisätiedot:

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut

KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA. Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut KUNNAN ROOLI ALKUVAIHEEN KOTOUTTAMISESSA Jenni Lemercier Johtava sosiaalityöntekijä Espoon maahanmuuttajapalvelut Organisaatiokaavio (toiminnot) Maahanmuuttajapalvelut InEspoo Monikulttuurinen neuvonta

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt

Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Perusopetukseen valmistavan opetuksen uudet perusteet, perusopetuksen päättövaiheessa maahan tulleiden opetusjärjestelyt Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Tästä on kyse perusopetuslaissa (628/1998,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ LUONNOS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Salon kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus

Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa. Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Kolmiportainen oppilaan tuki opetussuunnitelman perusteissa Aija Rinkinen opetusneuvos Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus Laki perusopetuslain muuttamisesta 642/2010 Erityisopetusta

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA

AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Muonion kunta AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN TOIMINTASUUNNITELMA Sivistyslautakunta 3.4.2012 59 Sisällys 1. TOIMINTA-AJATUS JA TOIMINNAN TAVOITTEET... 3 2. AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITTELU JA SISÄLTÖ...

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010)

Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Uusi kotoutumislaki ja kotiäidit (1386/2010) Luetaan yhdessä-verkosto 15.10.2011 Maahanmuuttojohtaja Kristina Stenman 26.10.2011 Muutokset pähkinänkuoressa: 1. Soveltamisala koskee kaikkia maahanmuuttajia

Lisätiedot

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio

7.3 Tehostettu tuki Pedagoginen arvio 7.3 Tehostettu tuki Oppilaalle, joka tarvitsee oppimisessaan tai koulunkäynnissään säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita tukimuotoja, on pedagogiseen arvioon perustuen annettava tehostettua tukea

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi

Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys. Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Uusi Ennakkoluuloton Elinvoimainen Pudasjärvi Pudasjärvi sininen ajatus vihreä elämys Pudasjärveläisiä ratkaisuja maahanmuuttajien koulutuskysymyksiin Lappi kodiksi

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma

Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä verkostoyhteistyön onnistumisen edellytykset Kotoutumislain näkökulma Maahanmuuttajakoulutus työkenttänä 30.1.2013 Turun kristillinen opisto Laki kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana

Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Erityisopetuksen strategia kehittämistoiminnan suuntaajana Pirjo Koivula Opetusneuvos Opetushallitus 16.4.2009 Opiskelun ja hyvinvoinnin tuen järjestämistä koskeva perusopetuslain sekä esi- ja perusopetuksen

Lisätiedot

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen

Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät. Helsinki Opetusneuvos Hely Parkkinen Pidennetty oppivelvollisuus Erityisopetuksen kansalliset kehittämispäivät Helsinki 29.4.2011 Opetusneuvos Hely Parkkinen 1 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 5 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKIMUODOT

Lisätiedot

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina

Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 36 Liite 6, Rovaniemen kaupungin saamat pakolaiskorvaukset vuosina 2008-2012 Korvaus 2012 2011 2010 2009 2008 Laskennallinen 649 645 816 519 841 709 630 813 480 158 korvaus Toimeentulotuki 522 620 917

Lisätiedot

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK

enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK enorssi Annele Laaksonen, KT TY/ TNK Esi- ja peruskouluikäisille maahanmuuttajataustaisille lapsille voidaan järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta perusopetuslain (628/1998) mukaisesti. Sitä voidaan

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Tervetuloa Hannunniitun kouluun! Yhdessä kulkien, matkalla kasvaen, kaikesta oppien. - Saara Mälkönen 2015- PERUSOPETUS Perusopetuksen on annettava mahdollisuus monipuoliseen kasvuun, oppimiseen ja terveen

Lisätiedot

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen

Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen Alaikäisten ilman huoltajaa tulleiden kotouttaminen 10.12.2015 Yksin tulleet alaikäiset Suomessa 2006-2015 Yksintulleiden turvapaikanhakijalasten määrä on kasvanut voimakkaasti tänä vuonna 2006 2007 2008

Lisätiedot

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien.

Muutettuja määräyksiä on noudatettava lukien. OPETUSHALLITUS UTBILDNINGSSTYRELSEN Dnro 28/011/2004 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Päivämäärä 27.8.2004 Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Tutkintotoimikunnat AMMATILLISEN PERUSKOULUTUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Pöytyän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kempeleen kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta

OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset Johtaja Kirsi Kangaspunta OKM:n työryhmän maahanmuuttoa koskevat pääehdotukset 4.2.2016 Johtaja Kirsi Kangaspunta Vuonna 2015 Suomeen saapuneiden turvapaikanhakijoiden ikäjakauma 0-5 vuotiaat (7%) 6-15 vuotiaat (10 %) 16-18 vuotiaat

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Lapuan kaupunki jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä

JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä JOHDATUS KODIN JA KOULUN YHTEISTYÖHÖN Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä -seminaari Jyväskylä 4.9.2008 Pirjo Immonen-Oikkonen Opetusneuvos OPH KE/OH www.edu.fi Osaamisen ja sivistyksen

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto

Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Turvapaikanhakijat ja pakolaisten vastaanotto Kempele 22.8.2016 Sisäministeriö Pakolaisten kuntiin sijoittaminen Työ- ja elinkeinoministeriö Migri Kiintiöpakolaiset ELY-keskus OLE Kunnat Kotouttaminen

Lisätiedot

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki

Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos. Opetushallitus Hakaniemenkatu Helsinki Maahanmuuttajaoppilaan kohtaaminen Leena Nissilä Asiantuntijayksikön päällikkö, opetusneuvos Opetushallitus Hakaniemenkatu 2 00530 Helsinki 09-7747 7705 leena.nissila@oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla

Lisätiedot

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta

Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Lastensuojelulaki yhteistyötahojen näkökulmasta Seinäjoki 11.3.2014 Ville Järvi Erityisopetuksen rehtori Seinäjoen kaupunki Tehtävänanto 1. Yhteistyötä edistävät tekijät 2. Yhteistyön kannalta kehitettävää

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma

Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 1(6) Kemin kaupunki/ pakolaistyö Hajautetun tukiasumisyksikön toimintasuunnitelma 2(6) Sisällys 1. Yleistä 2. Toiminta-ajatus ja arvot 3. Tilat ja ympäristö 4. Asiakkaat 5. Palvelut - sosiaalipalvelut

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS Etelä-Savo xxpv xxkk 2014 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja :n kunta/kaupunki (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus

Perusopetuksen uudistuvat normit. Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuksen uudistuvat normit Opetusneuvos Pirjo Koivula Opetushallitus Perusopetuslain muuttaminen Erityisopetuksen strategiatyöryhmän muistio 11/2007 Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmaan

Lisätiedot

Kotihoidon kriteerit alkaen

Kotihoidon kriteerit alkaen Kotihoidon kriteerit 1.1.2017 alkaen Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä Soite Kotihoidon kriteerit Toimintakyky Palvelun tarve Palvelun määrä Palvelun tavoite Asioiden hoitoon liittyvissä

Lisätiedot

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto lasten ja nuorten hyvinvointia varten Oppilashuolto Oppilashuolto on oppilaiden fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista huolehtimista. Oppilashuolto kuuluu kaikille kouluyhteisössä

Lisätiedot

Ville Järvi

Ville Järvi LSSAVI Lastensuojelukoulutus Ville Järvi 21.2.2017 Näkökulma päivän aiheeseen Millaisia oppilaan kasvua ja oppimista ja arjen hallintaa tukevia toimenpiteitä varhaiskasvatuksessa ja koulussa tehdään ennen

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutus tänään

Kotoutumiskoulutus tänään Kotoutumiskoulutus tänään AVI 12.4.2016 Paula Frantti-Niemelä Rovalan setlementti ry / Rovala-Opisto paula.frantti-niemela@rovala.fi Yleistä Rovala-Opistosta Rovala-Opisto on vuonna 1954 perustettu Rovalan

Lisätiedot

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa

ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa ELY-keskuksen aluetapaaminen Porvoossa 3.3.2016 2 Ennen tulijoiden määrän kasvua: Ensimmäiset oleskeluluvat ja EU-oleskeluoikeuden rekisteröinnit 2014 Oleskeluluvat vuonna 2015 Yhteensä 20 709 oleskelulupaa

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

Avaus. Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Avaus Leena Nissilä Opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010 Romanilasten esiopetuksessa otetaan huomioon romanikulttuurista johtuvat erityistarpeet

Lisätiedot

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta

Toivakan kunnan kotouttamisohjelma. Perusturvalautakunta Toivakan kunnan kotouttamisohjelma Perusturvalautakunta 16.11.2016 Sisällys JOHDANTO...3 1. KOTOUTTAMISOHJELMAN LÄHTÖKOHDAT...4 2. LAINSÄÄDÄNTÖ...4 3. KÄSITTEET...4 4. MAAHANMUUTTAJAT TOIVAKASSA...5 5.

Lisätiedot

Perhetukea maahanmuuttajille

Perhetukea maahanmuuttajille Perhetukea maahanmuuttajille Startti Perhetyö Maahanmuuttajille Startti Maahanmuuttajapalvelut tarjoavat ammatillista tukea haastavissa tilanteissa oleville maahanmuuttajataustaisille perheille. Myös toisen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kittilän kunta (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Valtion I kotouttamisohjelma

Valtion I kotouttamisohjelma Valtion I kotouttamisohjelma 7.6.2012 Lähtökohdat Maahanmuutto Suomeen kasvaa ja monipuolistuu: Nyt 170 000 ulkomaan kansalaista Vuonna 2020 Jo 330 000 ulkomaan kansalaista Yli puolet kaikista maahanmuuttajista

Lisätiedot

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen

Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto Arja Korhonen Koulutulokasinfo Kolmiportainen tuki ja oppilashuolto 11.2.2013 Arja Korhonen Järvenpään kaupunki Arja Korhonen 1 Kolmiportaisen tuen tavoitteena: Oppilaita tuetaan suunnitelmallisesti etenevän ja vahvistuvan

Lisätiedot

Uusi NAO maahanmuuttajille

Uusi NAO maahanmuuttajille Uusi NAO maahanmuuttajille Ikkunat auki eurooppalaiseen aikuiskoulutukseen, Helsinki 17.-18.11.2016 Ulla-Jill Karlsson Neuvotteleva virkamies Ammatillisen koulutuksen osasto Uusi NAO maahanmuuttajille

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Mynämäen kunta SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä

Lisätiedot

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille

PALAPELI2-PROJEKTI Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille PALAPELI2-PROJEKTI 1.8.2008-31.12.2012 Alkukartoitus, alkuvaiheen koulutus ja ohjauspalvelut maahanmuuttajille Palapeli2-projektin tavoite saada hyvin ja tehokkaasti alkuun maahanmuuttajan kotoutumisja

Lisätiedot

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna

Jämsän kaupunki ei tarjoa aamutoimintaa lukuvuonna KOULULAISTEN ILTAPÄIVÄTOIMINNAN SUUNNITELMA JÄMSÄN KAUPUNKI LUKUVUOSI 2016-2017 TOIMINNAN PERUSTEET Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa järjestetään Perusopetuslain 48 a 3 momentin ja Opetushallituksen

Lisätiedot

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet

Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja kuntouttava tt opetus ja ohjaus ammatillisessa koulutuksessa opetussuunnitelman perusteet t OPH:n infotilaisuus 23.11.2009 Vammaisten opiskelijoiden valmentava ja

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ POPELYxxx/2015 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Utajärven kunta (jäljempänä kunta) sopivat

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja Ylivieskan kaupunki (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat

Lisätiedot

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki

8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki 8 Oppimisen ja koulunkäynnin tuki Tuen tarpeiden arviointi ja tarvittavan tuen tarjoaminen kuuluvat opettajan työhön ja kaikkiin opetustilanteisiin. Tuki rakennetaan opettajien sekä tarvittaessa muiden

Lisätiedot

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma 19.3.2009 Pirkko Laurila Osaamisen ja sivistyksen asialla Tutkinnon perusteiden ja koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman hierarkia Laki ja asetukset Ammatillisen

Lisätiedot

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen

OSALLISUUS. Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen OSALLISUUS Opetussuunnitelma 2016 Yksi tavoitteista on oppilaiden ja huoltajien osallisuuden vahvistaminen Monipuoliset yhteistyökokemukset Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun Oppilaskunta yhteistyön

Lisätiedot

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS

S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS KIELITIVOLIN KOORDINAATTORIT S 2 JA OMAN ÄIDINKIELEN OPETUS opetusneuvos Terhi Seinä 5.11.2010 MAAHANMUUTTAJAOPETUKSEN TAVOITE antaa Suomeen muuttaville valmiuksia toimia tasavertaisina jäseninä suomalaisessa

Lisätiedot

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 146/04.03.01/2016 SOPIMUS PAKOLAISTEN KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kirkkonummen kunta (jäljempänä kunta/kaupunki)

Lisätiedot

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen

Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Tutkintojen tunnustaminen ja rinnastaminen Opiskelupaikan hakijalle Suomessa ammatilliseen koulutukseen voi hakea peruskoulun tai lukion todistuksella Jos olet suorittanut koulutuksen ulkomailla, haet

Lisätiedot

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana

Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto alkaen. Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa ohjaava normisto 1.1.2011 alkaen Tarja Orellana Joustavan perusopetuksen toimintaa määrittävät normiasiakirjat Perusopetuslaki 642/2010 (voimaan 1.1.2011, velvoittaen

Lisätiedot

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä

Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Koulun rooli syrjäytymiskehityksessä Pääjohtaja Aulis Pitkälä Opetushallitus Nuorten syrjäytymisen ehkäisy tilannekartoituksesta toimintaan Helsinki14.8.2012 Koulupudokkaat Suomessa (2010) 193 oppilasta

Lisätiedot

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut

Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lapsiperheiden palvelut ja lastensuojelupalvelut Lastensuojelun perusta Vanhemmat ovat ensisijaisesti vastuussa lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta. Tähän tehtävään heillä on oikeus saada apua yhteiskunnalta.

Lisätiedot

Oppilashuolto Koulussa

Oppilashuolto Koulussa 1.8. 2014 Oppilashuolto Koulussa Keskeistä uudessa oppilas- ja opiskelijahuoltolaissa Kokoaa yhteen oppilas- ja opiskelijahuoltoa koskevat säännökset, jotka aiemmin olleet hajallaan lainsäädännössä. Korostetaan

Lisätiedot

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta

Laki. ulkomaalaislain muuttamisesta Laki ulkomaalaislain muuttamisesta Eduskunnan päätöksen mukaisesti kumotaan ulkomaalaislain (301/2004) 88 a, sellaisena kuin se on laissa 323/2009, muutetaan 3 :n 13 kohta, 10 a ja 35, 56 :n 4 momentti,

Lisätiedot

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset

Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset Kunnille pakolaisten vastaanotosta maksettavat korvaukset 1. Laskennallinen korvaus Alle 7-vuotiaat 6 845 / hlö / vuosi 7 -vuotta täyttäneet 2 300 / hlö / vuosi Maksetaan kolmen vuoden ajan 2. Korvaus

Lisätiedot

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

määritelty opetussuunnitelman perusteissa: Nousiainen määritelty opetussuunnitelman perusteissa: - edistää lapsen ja nuoren oppimista sekä tasapainoista kasvua ja kehitystä - oppimisen esteiden, oppimisvaikeuksien sekä koulunkäyntiin liittyvien

Lisätiedot

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön

Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Hallituksen tavoite: Oleskeluluvan saaneet nopeammin kuntaan, koulutukseen ja työhön Sonja Hämäläinen Maahanmuuttojohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö Maahanmuuton kasvaessa painopisteenä osallisuus, työllistyminen

Lisätiedot

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola

Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille Helsinki. Heli Jauhola Varhaiskasvatus Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011 2016 9.2.2012 Helsinki Heli Jauhola Hallitusohjelma ja Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma 2011-2016 Hallitusohjelman

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu

Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Oppilas- ja opiskelijahuolto uudistuu Koulutuspäivä Helsingissä 27.2.2014 Hallitusneuvos Anne-Marie Brisson Järjestämisvastuut Koulutuksen järjestäjä vastaa 1. opetussuunnitelman mukaisen opiskeluhuoltosuunnitelman

Lisätiedot

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa

Kotoutujan alkuhaastattelu ja palvelutarpeen arviointi kunnassa Henkilö- ja yhteystiedot Nimi Henkilötunnus Osoite Kansalaisuus ja äidinkieli (-kielet) Puhelin Sähköposti Siviilisääty Maahantulopäivä Muutto pvm. tähän kuntaan Lähimmän omaisen nimi ja yhteystieto Oleskeluluvan

Lisätiedot

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa

Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Painotettu opetus ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa Ops-koordinaattori Tuija Vänni 16.3.2016 Vänni 2016 1 4.3: Eriyttäminen opetussuunnitelman perusteissa ohjaa työtapojen valintaa perustuu

Lisätiedot

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus

Seinäjoki Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Seinäjoki 12.1.2017 Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus Mauno Salmela 12.1.2017 1 Laki kotoutumisen edistämisestä NYKYTILA Laki kotoutumisen edistämisestä tuli voimaan 1.9.2011 Tarkoituksena on mm. tukea ja edistää

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano

Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano Kotoutumislaki (1386/2010) - Tavoitteet, keskeisimmät uudistukset ja toimeenpano 1 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten (ELY) tehtävistä maahanmuuttoasioissa 1. Alueellinen maahanmuuttopolitiikka;

Lisätiedot

OPS Minna Lintonen OPS

OPS Minna Lintonen OPS 26.4.2016 Uuden opetussuunnitelman on tarkoitus muuttaa koulu vastaamaan muun yhteiskunnan jatkuvasti muuttuviin tarpeisiin. MINNA LINTONEN Oppilaat kasvavat maailmaan, jossa nykyistä suuremmassa määrin

Lisätiedot

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE

RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE Ratkaisuvallan delegointi suomenkielisen 3.1.1 1 (6) RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN VARHAIS- KASVATUKSEN JA SIVISTYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN VIRANHALTIJOILLE RATKAISUVALLAN DELEGOINTI SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen

Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa Hallintojohtaja Matti Lahtinen Julkisuus ja tietosuoja oppilashuollon asioissa 29.4.2011 Hallintojohtaja Matti Lahtinen 1 Julkisuutta ja tietosuojaa koskevia säädöksiä perusopetuksessa Perustuslaki (731/1999) 10 : Jokaisen yksityiselämä,

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta

Valtuutettu Mika Koiviston ym. valtuutettujen aloite seudullisen kotouttamisohjelman kustannusseurannasta Raision kaupunki Pöytäkirja 1 (1) Kaupunginvaltuusto 106 10.6.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 220 6.11.2013 Kaupunginhallitus 412 18.11.2013 Sosiaali- ja terveyspalvelujen lautakunta 62

Lisätiedot

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki - Oppilas- ja opiskelijahuollon kokonaisuus - Yhteisöllinen opiskeluhuolto Seinäjoki 5.3.2014 Marjaana Pelkonen, neuvotteleva virkamies STM Opiskeluhuolto muodostaa kokonaisuuden

Lisätiedot

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013

Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava ja ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Rovaniemen kaupungin ennaltaehkäisevä, ohjaava sekä ryhmämuotoinen perhetyö vuosina 2012 2013 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki

Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki Ohjaus- ja tukitoimia osana kolmiportaista tukea. Pedagogisten ratkaisujen malleja. Tukitoimi Yleinen tuki Tehostettu tuki Erityinen tuki eriyttäminen opetuksessa huomioidaan oppilaan opetusta voidaan

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten? Taustaksi toisen asteen tutkinto edellytys jatko-opinnoille ja/tai siirtymiselle työelämään tavoite, että kaikki jatkavat peruskoulusta toiselle

Lisätiedot

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen

Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet alkaen Kotihoidon tukipalvelujen sisältö ja myöntämisen perusteet 1.1.2014 alkaen Ikäihmisten lautakunta 17.12.2013 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Ateriapalvelu... 3 2. Kylvetyspalvelu... 4 3. Kauppapalvelu... 4 4. Päiväkeskustoiminta...

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi. Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Pornaisten kunnan kotouttamisohjelma 2016 2019 1 1. JOHDANTO Syyskuussa 2011 astui voimaan laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Lain lähtökohtana on vastata maahanmuutossa

Lisätiedot