LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA"

Transkriptio

1 LOVIISAN KAUPUNGIN JA LAPINJÄRVEN KUNNAN KOTOUTTAMISOHJELMA

2 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO 3 2 KOTOUTTAMISLAIN JA KOTOUTTAMISOHJELMAN TARKOITUS 4 3 LAIN MUKAISET KOTOUTTAMISTA EDISTÄVÄT JA TUKEVAT PALVELUT 6 4 LASTEN, LAPSIPERHEIDEN JA NUORTEN PALVELUT Varhaiskasvatus Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Kodin ja koulun yhteistyö Kansalaisopistot Nuorisotoimi Perheiden palvelut 13 5 AIKUISTEN PALVELUT Työllistämisen edistäminen ja aikuiskoulutus: Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Kansaneläkelaitos Poliisi Ikäihmisten palvelut 19 6 KAIKILLE YHTEISIÄ PALVELUITA Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Sosiaalipalvelut Asuminen Kulttuuripalvelut Järjestöt ja yhdistykset 26 7 KOTOUTTAMISEN JA KOTOUTUMISEN HAASTEITA LOVIISASSA JA LAPINJÄRVELLÄ 27 KOTOUTTAMISOHJELMAN ARVIOINTI, SEURANTA JA KEHITTÄMINEN 28 LIITTEET Liite 1 Kotouttamisohjelmatyöryhmän jäsenet (vuonna 2013)

3 3 1 JOHDANTO Tilastokeskuksen mukaan Loviisassa oli vuoden 2011 lopussa asukasta. Heistä äidinkielenään muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea puhuvia oli yhteensä 438 henkilöä (2,8 % väestöstä). Suurimmat kieliryhmät olivat venäläiset (139), virolaiset (110) ja thai-kieliset (30). Loviisassa puhutaan kotimaisten kielten lisäksi noin 40 kieltä. Ulkomaan kansalaisia oli 378 henkilöä (2,4 %). Eniten oli Viron (103), Venäjän (82), Ruotsin (43) ja Thaimaan (27) kansalaisia, yhteensä 42 eri kansalaisuutta. Lapinjärvellä oli vuoden 2011 tilaston mukaan asukasta. Äidinkieleltään muita kuin suomea tai ruotsia puhuvia oli 78 henkilöä (2,7 % väestöstä). Suurin kieliryhmä oli vironkieliset (47 henkilöä). Muita äidinkieliä oli yhteensä 11. Ulkomaan kansalaisia oli 83 henkilöä (2,9 %). Loviisa vastaanotti 1990-luvulla pienen ryhmän vietnamilaisia pakolaisia. Heistä Loviisassa asuu enää vain muutamia henkilöitä, eikä sen jälkeen pakolaisia ole vastaanotettu. Viimeksi asiaa on käsitelty kaupunginvaltuustossa loppuvuonna 2011, jolloin valtuuston kanta oli, että Loviisan kaupungin ei ole tarkoituksenmukaista järjestää pakolaisten vastaanottoa mm. vuokra-asuntojen määrän vähäisyyden vuoksi. Suurin osa Loviisan maahanmuuttajista on tullut työn tai perhesuhteiden vuoksi Suomeen. Tällä hetkellä pakolaisstatuksella olevia on vain muutamia, jotka ovat muuttaneet kuntaan itsenäisesti. Lapinjärvellä oli 1990-luvun alkupuolella turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus, jonka myötä Lapinjärvelle jäi jonkin verran pakolaisperheitä. Turvapaikanhakijoiden määrä väheni 1990-luvun puolivälissä, jolloin keskus lopetettiin. Sen jälkeen vastaanottoa ei ole ollut. Myös Lapinjärven maahanmuuttajista suurin osa on tullut kuntaan työn perässä tai perhesiteiden myötä. Ennusteiden mukaan ulkomaalaisten määrä Suomessa kasvaa puoleen miljoonaan vuoteen 2030 mennessä. Maahanmuuton kasvu asettaa kehittämistarpeita julkisille palveluille ja samanaikaisesti erityisten kotouttamistoimenpiteiden merkitys kasvaa. Kotouttamisen onnistumisen edellytyksenä on, että maahanmuuttajat kokevat olevansa pysyvä, yhdenvertainen ja tervetullut osa suomalaista yhteiskuntaa. (Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. Konserni 32/2012.)

4 4 2 KOTOUTTAMISLAIN JA KOTOUTTAMISOHJELMAN TARKOITUS Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) astui voimaan Uuden lain piiriin kuuluvat kaikki maahanmuuttajat, joilla on asianmukainen oleskelulupa ja -oikeus Suomessa. Lain tarkoitus on tukea ja edistää kotoutumista ja maahanmuuttajan mahdollisuuksia osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan sekä edistää tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja myönteistä vuorovaikutusta eri väestöryhmien kesken (29 ). Kotoutumislain (30 ) mukaan kunnalla on yleis- ja yhteensovittamisvastuu maahanmuuttajien kotouttamisen kehittämisestä, suunnittelusta ja seurannasta paikallistasolla. Kunnan tulee huolehtia, että palvelut ovat myös maahanmuuttajille soveltuvia ja että ne järjestetään tarvetta vastaavasti. Myös henkilöstön osaamisesta ja koulutuksesta on huolehdittava. Kunnat voivat tehdä yhteistyötä muiden kuntien kanssa, ja kotoutumista tulisi toteuttaa monialaisena yhteistyönä. Yhdeksi kotouttamisen työvälineeksi jokaisen kunnan on laadittava kotouttamisohjelma joko itsenäisesti tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa (32 ). Ohjelma on hyväksyttävä kunnanvaltuustossa ja se tulee tarkistaa vähintään kerran neljässä vuodessa. Jatkossa ohjelma huomioidaan talousarviota ja -suunnitelmaa tehtäessä. Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta muodostavat sosiaali- ja terveyspalveluiden yhteistoiminta-alueen, jonka palvelut tuottaa pääasiassa Loviisan kaupunki. Lapinjärvi vastaa itse oman kuntansa vanhustyöstä. Yhteistyön tiimoilta on luontevaa, että kotouttamisohjelma tehdään yhdessä. Loviisan kaupungin ja Lapinjärven kunnan kotouttamisohjelmaa on työstetty työryhmässä, jossa ovat olleet edustettuina Loviisan perusturvakeskus, sivistyskeskus, paikallisjärjestöjä, Lapinjärven kunta, poliisi, Kela ja työ- ja elinkeinotoimisto. Ryhmässä mukana olleet löytyvät liitteestä 1. Käsitteitä kotoutuminen: maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteinen kehitys, jonka tavoitteena on antaa maahanmuuttajalle yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja ja samalla tukea hänen mahdollisuuksiaan ylläpitää omaa kulttuuriaan ja kieltään kotouttaminen: kotoutumisen edistämistä ja tukemista viranomaisten ja muiden tahojen toimenpiteillä ja palveluilla ulkomaalainen: henkilö, joka ei ole Suomen kansalainen maahanmuuttaja: maasta toiseen muuttava henkilö, yleiskäsite pakolainen: ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi; pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR (= Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisasiain päävaltuutettu) katsoo olevan pakolainen

5 kiintiöpakolainen: UNHCR:n pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa budjetissa vahvistetun pakolaiskiintiön puitteissa turvapaikanhakija: henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta, turvapaikanhakija saa pakolaisaseman, jos hänelle myönnetään turvapaikka paluumuuttaja: ulkosuomalainen, joka palaa Suomeen, käsitettä sovelletaan entisiin ja nykyisiin Suomen kansalaisiin sekä entisen Neuvostoliiton alueelta peräisin oleviin henkilöihin kuten inkerinsuomalaisiin, joilla on suomalainen syntyperä erityisiä toimenpiteitä tarvitseva: maahanmuuttaja, joka tarvitsee tehostettuja kotouttamistoimenpiteitä erityisesti sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi alentuneen toimintakyvyn, iän, perhetilanteen, luku- ja kirjoitustaidottomuuden tai muun vastaavat syyn perusteella 5

6 6 3 LAIN MUKAISET KOTOUTTAMISTA EDISTÄVÄT JA TUKEVAT PALVELUT Lain mukaan (Laki kotoutumisen edistämisestä, 6 ) kotouttamista edistäviä toimenpiteitä ja palveluita järjestetään osana kunnan peruspalveluja ja työ- ja elinkeinohallinnon palveluja sekä muina toimenpiteinä. Perustietoaineisto Laki velvoittaa antamaan jokaiselle maahanmuuttajalle tietoa oikeuksista ja velvollisuuksista suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä sekä suomalaisesta palvelujärjestelmästä ja kotoutumista edistävistä toimenpiteistä. Perustietoaineisto annetaan kaikille maahanmuuttajille oleskeluluvan saamisen, oleskeluoikeuden rekisteröinnin tai kotikunta- ja väestötietojen rekisteröinnin yhteydessä (7 ). Perustietopaketti on ladattavissa internetistä osoitteesta Se sisältää tietoa mm. asumisesta Suomessa, oleskeluluvista, työnhausta, opiskelusta ja terveydenhuollosta. Tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy useilla eri kielillä myös osoitteesta Kunnan, työ- ja elinkeinotoimiston ja muiden viranomaisten velvollisuus on antaa maahanmuuttajalle asianmukaista ohjausta ja neuvontaa kotoutumisen tueksi (8 ). Tulkitseminen ja kääntäminen Kotouttamislain mukaan (5 ) viranomaisen on huolehdittava tulkitsemisesta tai kääntämisestä, jos maahanmuuttaja ei osaa suomea tai ruotsia tai hän ei voi sairauden, vamman tai muun syyn vuoksi tulla ymmärretyksi asiassa, joka tulee vireille viranomaisen aloitteesta. Viranomainen huolehtii mahdollisuuksiensa mukaan tulkitsemisesta ja kääntämisestä myös muussa maahanmuuttajan oikeuksia ja velvollisuuksia koskevassa asiassa. Asia tulee kääntää tai tulkita sellaiselle kielelle, jota maahanmuuttaja riittävästi ymmärtää. Myös useat muut lait ja säädökset ohjaavat viranomaisia tulkkaus- ja käännöspalveluiden käyttöön: laki sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista, laki potilaan asemasta ja oikeuksista, hallintolaki ja ulkomaalaislaki. Toimipisteet huolehtivat itse tulkkauksen järjestämisestä ja ovat vastuussa tulkkauksen kustannuksista. Periaatteena on, että viranomaiset käyttävät vain ammattitaitoisia tulkkeja. Tulkkauksen kustannuksista pakolaisten osalta on mahdollista saada korvauksia valtiolta, mutta se edellyttää sopimusta pakolaisten kuntaan osoittamisesta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen kanssa (44 ). Tulkkauskustannusten korvaamisessa ei ole aikarajaa; Suomen kansalaisuuden saamisen jälkeen kustannuksia ei kuitenkaan enää korvata. Alkukartoitus Alkukartoituksessa arvioidaan maahanmuuttajan työllistymis-, opiskelu- ja muita kotoutumisvalmiuksia sekä kielikoulutuksen ja muiden kotoutumista edistävien ja tukevien palveluiden tarvetta. Alkukartoituksessa pyritään selvittämään henkilön aikaisempi koulutus, työkokemus, kielitaito sekä muut työllistymiseen ja kotoutumiseen vaikuttavat seikat. (9 ) Alkukartoituksen järjestäjänä on työ- ja elinkeinotoimisto omien asiakkaiden osalta ja kunta pitempiaikaisten toimeentulotukiasiakkaiden osalta. Halutessaan maahanmuuttaja voi pyytää alkukartoitusta, jolloin se on hänelle järjestettävä. Alkukartoitus tulee käynnistää kahden kuukauden kuluessa asiakkuuden alkamisesta tai sitä koskevasta pyynnöstä. (10 )

7 Alkukartoituksen perusteella kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto arvioivat, tarvitseeko maahanmuuttaja kotoutumissuunnitelmaa (10 ). 7

8 8 Kotoutumissuunnitelma ja kotoutumistuki Kotoutumissuunnitelma on yksilöllinen suunnitelma toimenpiteistä ja palveluista, joita maahanmuuttaja tarvitsee hankkiakseen riittävän suomen tai ruotsin kielen taidon sekä muita yhteiskunnassa ja työelämässä tarvittavia tietoja ja taitoja. (11 ) Ensimmäinen kotoutumissuunnitelma on laadittava viimeistään kolmen vuoden kuluttua oleskeluoikeuden saamisesta. Ensimmäinen suunnitelma tehdään korkeintaan vuodeksi. Kotoutumissuunnitelmaan on oikeus enintään kolme vuotta ensimmäisen kotoutumissuunnitelman laadinnasta. Aikaa voidaan pidentää, jos maahanmuuttaja tarvitsee erityisiä toimenpiteitä kotoutuakseen. Oikeutta kotoutumissuunnitelmaan pidentää esimerkiksi äitiys-, isyys- tai vanhempainvapaa tai sairausloma vastaavalta ajalta. (12 ) Kunta ja työ- ja elinkeinotoimisto laativat kotoutumissuunnitelman yhteistyössä maahanmuuttajan kanssa, mikäli ei ole erityistä syytä tehdä sitä ainoastaan kunnan ja maahanmuuttajan tai työ- ja elinkeinotoimiston ja maahanmuuttajan välillä. Kotoutumissuunnitelman laadinta tulee käynnistää kahden viikon kuluttua alkukartoituksesta. (13 ) Työ- ja elinkeinotoimisto sopii kotoutumissuunnitelmassa esimerkiksi kotoutumiskoulutuksesta, työnhausta ja sen tavoitteista sekä työllistymistä edistävistä ja tukevista palveluista. Kunta sopii kotoutumista ja työllistymistä edistävistä kunnan palveluista ja muista toimenpiteistä, jos maahanmuuttaja ei voi jostakin syystä osallistua työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Maahanmuuttaja ohjataan hakeutumaan kotoutumissuunnitelmassa sovittuihin palveluihin ja toimenpiteisiin kuukauden kuluessa suunnitelman laadinnasta. (14 ) Tarvittaessa myös alaikäiselle voidaan laatia kotoutumissuunnitelma yhdessä huoltajan kanssa tai perheelle, mikäli perheen kokonaistilanne sitä vaatii. (15, 16 ) Kotoutumissuunnitelma velvoittaa kuntaa ja työ- ja elinkeinotoimistoa järjestämään ja tarjoamaan siinä sovittuja toimenpiteitä ja palveluita. Maahanmuuttajalla on myös velvollisuus noudattaa suunnitelmaa. Jos maahanmuuttaja kieltäytyy suunnitelman laadinnasta, tarkistamisesta tai osallistumasta siinä sovittuihin asioihin, voidaan hänen oikeuttaan kotoutumistukeen rajoittaa työttömyysturvalain (1290/2002) tai toimeentulotukilain mukaisesti. Kotoutumistuki on kotoutumissuunnitelman mukaisiin toimenpiteisiin tarkoitettu tuki, jota maksetaan työmarkkinatukena tai toimeentulotukena (19 ). Kotoutumiskoulutuksena järjestetään tavallisimmin suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa lukuja kirjoitustaidon opetusta. Koulutuksen päämääränä on lisätä maahanmuuttajan yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä taitoja ja tietoja suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumiseksi. Kotoutumiskoulutus voi olla myös työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyn edistämiseen tarvittavaa opetusta, sekä osaamisen tunnistamista, tutkinnon tunnustamista ja ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Pääsääntöisesti kotoutumiskoulutus järjestetään työvoimapoliittisena koulutuksena, mutta se voi olla myös omaehtoista opiskelua, joka kuitenkin tukee samoja tavoitteita. (20, 21 )

9 9 4 LASTEN, LAPSIPERHEIDEN JA NUORTEN PALVELUT 4.1 Varhaiskasvatus Maahanmuuttajaperheet hakevat päivähoitopaikkaa tarpeen mukaan. Vanhempien toiveita lapsen hoitopaikasta ja hoitomuodosta pyritään kunnioittamaan. Jokaiselle lapselle tehdään varhaiskasvatussuunnitelma, jonka yhteyteen liitetään suomi/ruotsi toisena kielenä -suunnitelma. Toimivan ja molemminpuoliseen luottamukseen perustuvan kasvatuskumppanuuden luominen maahanmuuttajaperheen ja päivähoidon välillä on tärkeää. Varhaiskasvatushenkilöstö kohtaa perheen, joka on vasta tutustumassa suomalaiseen lukuisten ohjeiden ja sääntöjen yhteiskuntaan. Joustoa tarvitaan puolin ja toisin. Avoin päiväkoti Treffis Avoin päiväkoti Treffis toimii aamupäivisin eri puolilla Loviisaa. Sen toimintaan voivat osallistua sekä Loviisan että Lapinjärven vanhemmat yhdessä lastensa kanssa. Maahanmuuttajaperheitä ohjataan osallistumaan Treffiksen toimintaan, jotta lapsen/lasten kanssa kotona oleva vanhempi oppii tuntemaan toisia kotiäitejä ja -isiä ja lapset saavat uusia leikkitovereita. Treffiksessä lapset ovat vanhempien vastuulla ja valvonnassa. 4.2 Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvien oppilaiden opetus Maahanmuuttajalasten opetuksessa noudatetaan perusopetuksen yleistavoitteiden ohella erityistavoitteita. Näitä ovat sujuvan kaksikielisyyden ja kaksikulttuurisuuden mahdollistaminen. Eri kieli- ja kulttuuriryhmiin kuuluvilla lapsilla tulee olla mahdollisuus kasvaa monikulttuurisessa yhteiskunnassa sekä oman kulttuuripiirinsä että suomalaisen yhteiskunnan jäseniksi. Esiopetus Kunta järjestää yhden lukuvuoden kestävää esiopetusta lapsille. Lapsi aloittaa esiopetuksen sinä vuonna, kun hän täyttää kuusi vuotta. Pidennetyn oppivelvollisuuden piiriin kuuluvilla lapsilla on oikeus esiopetukseen viisivuotiaina. Ilmaista esiopetusta käydään viitenä päivänä viikossa vähintään 700 tuntia lukuvuodessa. Maahanmuuttajalapset menevät oman asuinalueensa esikouluun. Esiopetuksessa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat lapset. Maahanmuuttajalasten varhaiskasvatus järjestetään tavallisten varhaiskasvatuspalvelujen yhteydessä (Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet 2005) ja esiopetusikäisten opetus järjestetään esiopetuksen yhteydessä (Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2010). Varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa huomioidaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat lapset. Varhaiskasvatuksella ja esiopetuksella edistetään lasten kotoutumista suomalaiseen yhteiskuntaan sekä tuetaan lasten mahdollisuutta oppia

10 suomea tai ruotsia toisena kielenä luonnollisissa tilanteissa toisten lasten ja kasvattajien kanssa. Lapsi tarvitsee myös opetusta kielen omaksumiseen ja käyttöön. Varhaiskasvatuksessa lapsen kielellinen kehitys testataan Kettu-testin avulla tai muulla soveltuvalla kielellisellä testillä. Esiopetuksen oppilaiden suomen kielen taito testataan käyttöön sopivien testien avulla. Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen oppilaille on hyvä laatia suomi/ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelma. 10

11 11 Perusopetus ja lukio Maahanmuuttajalapset menevät mahdollisen valmistavan opetusjakson jälkeen omaan lähikouluun kuten muutkin suomalaislapset. Tarvittaessa maahanmuuttajille tehdään yhteistyössä koulun ja lapsen vanhempien kanssa kotouttamissuunnitelma, jota päivitetään vähintään kerran vuodessa. Suunnitelman teossa käytetään tulkkia, jos kumpikaan vanhemmista ei puhu riittävän hyvin kieltä, jota koulun edustaja ymmärtää. Maahanmuuttajalapselle voidaan tarpeen vaatiessa laatia myös oppimissuunnitelma oppimisen turvaamiseksi. Perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilaille on hyvä laatia erillinen suomi/ruotsi toisena kielenä -opetussuunnitelma. Perusopetuksessa olevan maahanmuuttajaoppilaan suomen kielen taitoja testataan testillä, joka on kielellisen kehityksen diagnosoiva tehtäväsarja suomen kielen kaikkien kielitaidon osa-alueiden tason kartoitukseen, tai vastaavalla testillä. Testin avulla voidaan suunnitella oppilaan tukemista ja seurata oppilaan kielitaidon kehittymistä. Oppimissuunnitelman laadinta saattaa olla todennäköistä maahanmuuttajien erilaisten lähtökohtien vuoksi. Suomen tai ruotsin kielen riittämätön hallinta, oppimiskäsitykset, työskentelytavat ja oppisisällöt saattavat erilaisuudellaan aiheuttaa tuen tarvetta. Oppimisessa on tärkeää kunnioittaa ja hyödyntää maahanmuuttajaoppilaan ja hänen huoltajansa osaamista ja tietoa niin kielen, kulttuurin kuin elämäntapojen osalta. Nuorille, jotka tulevat yläkouluiässä Suomeen, suositellaan yläkoulun suorittamista seitsemänneltä luokalta lähtien, vaikka he ikänsä puolesta voivatkin siirtyä suomalaiseen kouluun ylemmille luokille. Yläkoulun suorittaminen suomeksi tai ruotsiksi vahvistaa heidän kielitaitoaan ja yleistietoaan jatko-opintoja ajatellen. Lukioon ja ammatillisiin oppilaitoksiin maahanmuuttajaoppilaat hakevat joustavassa valinnassa tai normaalin yhteishaun kautta. Maahanmuuttajaoppilaille järjestetään oman uskonnon opetusta, jos samaan uskontokuntaan kuuluvia oppilaita on vähintään kolme. Valmistava opetus Peruskoulussa voidaan järjestää oppivelvollisuusikäisille sekä kuusivuotiaille maahanmuuttajille ryhmämuotoista perusopetukseen valmistavaa opetusta. Sivistyslautakunta päättää valmistavan opetuksen opetusryhmien muodostamisesta. Valmistavan opetuksen tavoitteena on riittävän suomen/ruotsin kielen taidon saavuttaminen, jotta oppilaat voivat siirtyä yleisopetuksen ryhmään. Valmistavassa opetuksessa pääpaino on suomen/ruotsin kielen opinnoissa ja eri oppiaineiden sisällöissä. Opetus tapahtuu suomen tai ruotsin kielellä. Opetuksessa noudatetaan perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteita. Valmistavassa opetuksessa otetaan huomioon oppilaan kouluja opiskelutausta sekä hänen jo mahdollisesti hallitsemansa suomen/ruotsin kielen taito. Yleensä oppilaat opiskelevat ryhmässä vuoden ajan, minkä jälkeen heidät integroidaan yleisopetuksen tai tarvittaessa erityisopetuksen ryhmään. Perusopetukseen valmistava opetus on tarkoitettu niille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen tai ruotsin kielen taito tai muut valmiudet eivät riitä esi- tai perusopetuksen ryhmässä

12 opiskelemiseen. Opetuksen järjestäjä arvioi yksilöllisesti oppilaan valmistavan opetuksen tarpeen. Opetusta annetaan 6 10-vuotiaille vähintään 900 tuntia ja tätä vanhemmille vähintään tuntia. Loviisassa ja Lapinjärvellä ei ole valmistavan opetuksen luokkia. Valmistavan opetuksen tarve arvioidaan vuosittain. Suomi toisena kielenä/ruotsi toisena kielenä -opetus Suomi/ruotsi toisena kielenä (S2) on yksi äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaineen oppimääristä. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetus ei siis ole esimerkiksi tuki- tai erityisopetusta. Oppimäärä on tarkoitettu sellaisille maahanmuuttajataustaisille oppilaille, joiden suomen/ruotsin kielen taito ei ole äidinkielisen tasoinen kaikilla kielen osa-alueilla. S2-opetus on tarkoitettu myös paluumuuttajille ja ulkomailta adoptoiduille lapsille. Kriteerinä tulee käyttää ainoastaan kielitaidon tasoa eikä esimerkiksi synnyinmaata, kansalaisuutta tai väestörekisteriin merkittyä äidinkieltä. Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 45 :n nojalla vieraskielisten oppilaiden suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetukseen ja heidän muun opetuksen tukemiseen heidän omalla äidinkielellään suoritetaan valtionavustusta kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän oppilaan laskennallista ryhmää kohti. Mikäli opetuksen järjestäjällä on tässä pykälässä tarkoitettuun opetukseen oikeutettuja oppilaita vähemmän kuin neljä, voi laskennallisen ryhmän koko olla kaksi oppilasta. Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetuksen ja muun opetuksen tukeen ovat oikeutettuja ne vieraskieliset oppilaat, joiden perusopetuslaissa (628/1998) tarkoitettuun opetukseen osallistumisen aloittamisesta on kulunut enintään kuusi vuotta ja jotka eivät osaa suomea tai ruotsia vastaavan ikäisen suomen- tai ruotsinkielisen oppilaan äidinkielen tasoisesti. Maahanmuuttajan oman äidinkielen opetus Maahanmuuttajien äidinkielen opetus on perusopetusta täydentävää opetusta. Se ei ole perusopetuslain 12. :n mukaista opetusta, vaan sitä opetetaan erillisen valtionavustuksen turvin. Yhdessä suomi/ruotsi toisena kielenä -opetuksen kanssa oppilaan oman äidinkielen opetus vahvistaa oppilaan identiteettiä ja rakentaa pohjaa monikulttuurisuudelle ja toiminnalliselle kaksikielisyydelle. Oman äidinkielen opetusta järjestetään, jos ryhmään tulee vähintään neljä oppilasta. Oman äidinkielen opiskeluun osallistuminen on vapaaehtoista. Tarvittaessa oppilaita kootaan toisiaan lähellä sijaitsevista kouluista opetusryhmän kokoon saamiseksi. Tukiopetus oppilaan omalla äidinkielellä Perusopetuslain 16. :n mukaan opinnoissa tilapäisesti jälkeen jääneille tai muutoin erityistä tukea tarvitseville tulee antaa tukiopetusta. Tämä koskee myös maahanmuuttajaoppilaita. Tukiopetusta voidaan antaa suomen/ruotsin kielellä mutta myös oppilaan omalla äidinkielellä. Opetusta toteutetaan joko ennen kuin aines opetetaan suomeksi/ruotsiksi, samanaikaisopetuksena tai sen jälkeen. Opetuksen järjestäjän on lisäksi mahdollista hakea Opetushallitukselta maahanmuuttajien tukiopetukseen tarkoitettua erillistä valtionavustusta. Tähän maahanmuuttajien tukiopetukseen ovat tällä hetkellä oikeutettuja ne oppilaat, joiden maahantulosta on kulunut enintään neljä vuotta. Aamu- ja iltapäivätoiminta 12

13 Loviisan kaupunki ja Lapinjärven kunta järjestävät koululaisten iltapäivätoimintaa 1. ja 2. luokkien sekä erityisopetuksen oppilaille. Toimintaa järjestetään koulupäivinä pääsääntöisesti koulujen tiloissa. Loviisan kaupunki tekee myös yhteistyötä Loviisan seurakuntayhtymän kanssa ja avustaa yhtymän seurakuntia iltapäivätoiminnan järjestämiseksi. Iltapäivätoiminta on vapaaehtoista toimintaa, jonka tavoitteena on vähentää lasten yksinoloa ja järjestää turvallinen paikka koulupäivän päätteeksi. Maahanmuuttajat ovat mukana iltapäivätoiminnassa muiden suomalaislasten tapaan. Iltapäivätoiminnan aloituspalaverissa ovat mukana lasten vanhemmat, opettaja, iltapäivätoiminnan ohjaaja sekä tulkki. Alkupalaverissa selvitetään toiminnan periaatteet, säännöt ja käytännön järjestelyt. Ongelmatilanteissa toiminnan ohjaajat ovat suoraan yhteydessä lasten vanhempiin Kodin ja koulun yhteistyö Perusopetusta tulee toteuttaa yhteistyössä kotien kanssa. Yhteistyö muodostaa jatkumon, joka alkaa varhaiskasvatuksesta, etenee esiopetuksen kautta perusopetukseen ja jatkuu lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa. Toimiva kodin ja koulun yhteistyö tukee lapsen kasvua, ja sillä on vaikutusta sekä koulumenestykseen että viihtyvyyteen. Kulttuuritaustasta riippumatta vanhemmat toivovat lapselleen parasta ja oman paikan löytymistä yhteiskunnassa. Vanhemmat toivovat myös yhteistyötä koulun kanssa, jotta he ovat ajan tasalla, miten heidän lapsensa oppii uusia taitoja. Maahanmuuttajaperheissä lapset omaksuvat suomalaista kulttuuria ja kieltä nopeasti päiväkodin ja koulun kautta. Koululla on tärkeä asema maahanmuuttajaperheen elämässä, sillä koulu voi välittää tietoa suomalaisesta kasvatuskulttuurista ja esimerkiksi lapsen ja nuoren tulevaisuuden vaihtoehdoista. Koulun tehtävänä on tukea vanhemmuutta uudessa ympäristössä ja löytää yhdessä vanhemman kanssa ratkaisuja lapsen koulunkäynnin askarruttaviin kysymyksiin ja ongelmiin. Opetussuunnitelman perusteiden mukaan molemminpuolinen tiedonvaihto kodin ja koulun välillä on tärkeää. Koulun on hyvä saada tietoa lapsen taustasta, kehityksestä ja aiemmasta koulunkäynnistä. Myös vanhempien tulee saada tietoa suomalaisesta koulutusjärjestelmästä ja lapsen koulutusmahdollisuuksista eri ikävaiheissa. Kodin ja koulun yhteistyön tavoitteena on aito ja tasa-arvoinen vuoropuhelu. Erityisesti kotoutumisen alkuvaiheessa olevat perheet voivat helposti tuntea itsensä sivullisiksi lapsen koulunkäyntiin liittyvissä asioissa. Vanhempainilta saattaa olla monelle maahanmuuttajavanhemmalle haastava tilanne, vaikka koulu olisi järjestänyt tulkkauksen. Kysyttävää ja kysyjiä on paljon, aikaa vähän. Vanhempainillat saattavat toimia enemmistön ehdoilla, eli osallistujilta edellytetään tiettyä suomalaisen koulujärjestelmän tuntemusta ja suomen tai ruotsin kielen riittävää tasoa. Niinpä henkilökohtainen vuorovaikutus maahanmuuttajaperheiden vanhempien kanssa onkin tärkeää erityisesti maahanmuuton alkuvaiheessa. On tärkeää, että opettaja tietää, mitä kieliä kotona puhutaan, ja millä kielellä vanhemmat mieluiten kommunikoivat esimerkiksi silloin, kun tarvitaan tulkkia. Henkilökohtainen kontakti on usein toimivampaa kuin kirjallinen informaatio. Varsinkin kulttuureissa, joissa suositaan suullista kanssakäymistä kirjallisen sijasta, on parempi soittaa vanhemmalle kuin lähettää tiedote. Jos koulussa on vanhempien äidinkieltä

14 puhuvaa henkilökuntaa, esimerkiksi oman äidinkielen opettaja, voi hänestä olla merkittävä hyöty vanhempien tavoittamisessa. Yhteistyö vanhempien kanssa on tärkeää. Opettaja tapaa maahanmuuttajalapsen vanhemmat tulkin kanssa ainakin kerran lukuvuodessa. Kontaktit suomalaisten lasten ja nuorten kanssa ovat hyvin tärkeitä kotouttamisessa. Lasta ja nuorta kannustetaan harrastuksiin ja erilaisiin vapaa-ajantoimintoihin yhdessä suomalaisten lasten kanssa. 14

15 15 Koulujen yhteistyöverkosto/kaupungin yhteistyöverkosto Maahanmuuttajaoppilaita vastaanottavat koulut voivat tarpeen vaatiessa luoda yhteistyöverkoston, joka kutsutaan kokoon oppilashuoltoryhmän tai kuraattorin toimesta. Yhteistyöverkkoon kuuluvat yleensä oppilaan oma opettaja tai luokanvalvoja, suomi toisena kielenä -opettaja, erityisopettaja ja oppilaan oman äidinkielen opettaja, mikäli opetuksen järjestämisen kriteerit täyttyvät, koulupsykologi sekä muita tarvittavia asiantuntijoita. On suositeltavaa, että kaupungissa tai kunnassa on yksi maahanmuuttajaopetusta ja suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta koordinoiva opettaja, joka tarvittaessa ohjeistaa muuta opetustoimen henkilökuntaa eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lasten kohtaamisessa. 4.4 Kansalaisopistot Loviisan ylläpitämät kansalaisopistot Lovisa svenska medborgarinstitut ja Valkon kansalaisopisto tarjoavat alueopistoina opetusta Loviisan, Lapinjärven ja Pyhtään asukkaille. Kaikille avoimet yleissivistävät opinnot Kansalaisopistot ovat lakiin perustuvan määrittelyn mukaisesti elämänikäisen oppimisen periaatteen pohjalta järjestettyjä avoimia, yleissivistäviä oppilaitoksia. Pääkohderyhmänä ovat kuitenkin aikuiset. Kurssivalikoima on laaja ja monipuolinen. Opistojen tarjoaman opetuksen voidaankin kaikilta osin katsoa edistävän yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Maahanmuuttajien osallistuminen opiston kursseille edesauttaa kotoutumista monella tasolla. Tietojen ja taitojen oppimisen lisäksi kotouttamisen kannalta tärkeitä ovat maahanmuuttajien saamat kontaktit suomalaisiin, sillä pelkät suomen tai ruotsin kielen kurssit eivät vielä takaa kielen oppimista. Luontevassa kanssakäymisessä suomalaisten kanssa opitaan tekemisen kautta suomen tai ruotsin kieltä. Merkittävä syy maahanmuuttajien puutteelliselle kielitaidolle on kanssakäymisen vähäisyys suomalaisten kanssa, ja kansalaisopisto tarjoaa tähän luontevan ja turvallisen foorumin. Suomen kielen oppiminen ja kielitutkinnot Valkon kansalaisopisto tarjoaa aikuisille ja nuorille maahanmuuttajille suunnattuja suomen kielen kursseja, joiden aihepiirit sijoittuvat opiskelijoiden arkeen. Opisto järjestää myös lakiin (964/2004) ja eurooppalaiseen kielitaidon asteikkoon perustuvia yleisiä kielitutkintoja. Suorittamalla tutkinnon voi saada todistuksen kielitaidostaan perus- tai keskitasolla suomen lisäksi määrävuosina eri kielissä, muun muassa englannissa, ruotsissa, venäjässä, saksassa ja ranskassa. Monilla opiston kielikursseilla voi valmentautua kielitutkintoon. Luento-opetus ja tilauskoulutus Molemmat opistot järjestävät avoimia studia generalia -luentoja sekä avoimen yliopiston opintoja. Suurelle yleisölle suunnattujen aihepiirien lisäksi voidaan valita aiheita ja kutsua esiintyjiä kotouttamiseen liittyvien erityiskysymyksien pohjalta, jolloin kohderyhmänä voivat olla tiettyjen ammattien edustajat. Rajatulle kohderyhmille tarkoitettuja opintoja voidaan järjestää myös tilauskoulutuksena.

16 Nuorisotoimi Nuorisotoimen tehtävänä on luoda edellytyksiä monipuoliselle nuorisotoiminnalle Loviisassa ja Lapinjärvellä. Nuorisotoimi järjestää mm. omaa toimintaa, tukee nuorisoyhdistysten ja nuorten itsensä järjestämää toimintaa ja tiedottaa nuoriin liittyvistä asioista. Maahanmuuttajanuoret ohjataan osallistumaan toimintaan kiinnostuksensa ja innostuksensa mukaisesti. 4.6 Perheiden palvelut Maahanmuuttajaperheille ovat tarjolla samat palvelut kuin muillekin kuntalaisille. Maahanmuuttajaperheille on kuitenkin varattava runsaammin aikaa ja tarpeen mukaan tiheämpiä tapaamisia. Työntekijän on perehdyttävä kyseisen kulttuurin tapoihin ja eroihin, sekä selvitettävä maahanmuuttajan asema, jonka perusteella selviävät maahanmuuttajan oikeudet palveluihin. Ensimmäisellä tapaamisella on hyvä yhdessä selkiinnyttää asiakkaan oikeudet ja velvollisuudet. Kaikki perusturvapalvelut, paitsi lastensuojelu, ovat asiakaslähtöisiä palveluita, eli asiakas hakeutuu omasta tahdostaan palveluiden piiriin, jolloin mm. mahdollisen tulkin järjestäminen on asiakkaan vastuulla. Äitiysneuvola Äitiysneuvolaan hakeudutaan lasta suunniteltaessa tai odotettaessa. Äitiysneuvolan keskeisin tehtävä on raskauden kulun seuranta. Jos pulmia ilmenee, äiti lähetetään jatkohoitoon. Tavoitteena on terve äiti ja lapsi, mutta äitiysneuvolassa seurataan myös koko perheen terveyttä ja hyvinvointia, sekä arvioidaan mahdollisen tuen tarvetta. Lastenneuvola Lastenneuvolassa seurataan ja edistetään alle kouluikäisen lapsen fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kasvua ja kehitystä, sekä tuetaan vanhempia kasvatuksessa, lapsen hyvässä huolenpidossa sekä parisuhteen hoitamisessa. Keskeisimpänä tehtävänä on edistää lapsen ja perheen terveyttä ja hyvinvointia. Neuvolassa pyritään havaitsemaan lapsiperheiden erityisen tuen tarpeet mahdollisimman varhain ja järjestämään tarkoituksenmukainen tuki ja apu. Lapsi saa neuvolassa kansalliseen rokotusohjelmaan kuuluvat rokotukset. Maahanmuuttajat saatetaan rokotusohjelmaan nopeuttamalla rokotusohjelmaa. Kouluterveydenhuolto Kouluterveydenhuolto on tarkoitettu peruskoululaisille ja heidän perheilleen. Kouluterveydenhuolto seuraa oppilaan kasvua ja kehitystä sekä edistää ja tukee oppilaan terveyttä ja hyvinvointia. Pyrkimyksenä on löytää mahdolliset sairaudet sekä terveyttä ja hyvinvointia uhkaavat tekijät. Kouluterveydenhuoltoon kuuluu myös oppilaan erityisen tuen tai tutkimusten tarpeen varhainen tunnistaminen ja tukeminen, sekä vanhempien ja huoltajien kasvatustyön tukeminen. Kouluterveydenhuolto on osa koulun moniammatillista oppilashuoltoa ja se on kiinteässä yhteistyössä opettajien, koulukuraattorien ja koulupsykologien kanssa. Perheneuvonta

17 Loviisan perheneuvola tarjoaa asiantuntija-apua kasvatus-, kehitys-, parisuhde- ja perheasioissa. Loviisan perheneuvola tukee lasten, nuorten, parien ja perheiden vuorovaikutusta elämänkriisien yhteydessä. Perheneuvola antaa terapiaa, tukee, tutkii ja neuvoo sekä toimii avioliittolain mukaisena sovittelijana. Yhteistyötä tehdään tarvittaessa mm. päivähoidon, koulun, neuvolan, päihdehuollon ja muiden lapsiperhepalveluiden kanssa. Palvelut ovat luottamuksellisia ja maksuttomia. Vanhemmat voivat itse ottaa yhteyttä perheneuvolaan. Perheneuvolaan voi ottaa yhteyttä, kun 17 on huolta lapsen tai nuoren tunne-elämään, käyttäytymiseen tai kehitykseen liittyvistä asioista vanhemmuuteen ja kasvatukseen liittyvät kysymykset mietityttävät lapsella on pulmia päivähoidossa, koulussa tai kavereiden suhteen perheenjäsenten välillä on ristiriitoja on huolta vanhemman tai lapsen jaksamisesta perheen muutostilanteissa perheessä on kohdattu menetyksiä tai muita vaikeita elämäntilanteita parisuhteessa on vaikeuksia. Lapsiperheiden kotipalvelu Lapsiperheiden kotipalvelu on perheiden kotiin annettava lyhytaikainen ja tilapäinen apu, jonka tavoitteena on vanhemmuuden ja arjessa selviämisen tukeminen. Sitä on mahdollista saada tilapäisesti alentuneen toimintakyvyn, perhetilanteen, rasittuneisuuden, sairauden, synnytyksen, vamman tai muun syyn perusteella. Palvelu on maksullinen ja toimii yhteistyössä neuvoloiden ja lastensuojelun kanssa. Perheoikeudelliset palvelut Lastenvalvojan puoleen voi kääntyä kysymyksissä, jotka liittyvät lasten isyyden vahvistamiseen tai elatusapu- ja huoltajuusasioihin. Jos vanhemmat eroavat, tulee lasten huoltajuudesta sopia. Suomen lainsäädännön mukaan molemmat vanhemmat ovat velvollisia ottamaan osaa lasten elatukseen. Lastensuojelu Jokaisella lapsella on oikeus hyvään ja turvalliseen lapsuuteen sekä suojeluun ja huolenpitoon. Ensisijainen vastuu lapsen huolenpidosta ja kasvatuksesta on lapsen vanhemmilla. Suomessa vanhempia koskevat samat oikeudet ja velvollisuudet tasa-arvoisesti. Jos vanhemmat eivät jostain syystä pysty huolehtimaan lapsensa hyvinvoinnista, on Suomessa yhteiskunnan velvollisuus puuttua tilanteeseen. Lastensuojelun tehtävänä on turvata lapsen hyvinvointi. Lastensuojelun lähtökohtana on aina lapsen etu. Tämä tarkoittaa, että kaikissa lasta koskevissa päätöksissä työntekijöiden on arvioitava, mikä on juuri tämän lapsen kannalta paras ratkaisu kulloiseenkin tilanteeseen. Lastensuojelun viranomaisten toiminta ja päätökset perustuvat aina lakiin. Lastensuojelulaki koskee kaikkia Suomessa olevia lapsia riippumatta heidän taustastaan.

18 18 5 AIKUISTEN PALVELUT 5.1 Työllistämisen edistäminen ja aikuiskoulutus: Työ- ja elinkeinotoimiston palvelut Tavoite Uudenmaan työ- ja elinkeinotoimiston (myöh. TE-toimisto) tavoitteena on parantaa maahanmuuttajien kotoutumista ja työllistymismahdollisuuksia lisäämällä heidän työmarkkinavalmiuksiaan eri toimenpiteiden avulla: kielikoulutuksella (suomi tai ruotsi), ammatillisilla koulutuksilla, työkokeilulla ja palkkatuella työllistämällä sekä tarvittaessa kuntouttavalla työtoiminnalla. Tavoitteena on, että maahanmuuttajalla olisi valmiudet toimia suomalaisessa työelämässä. Asiakkaat TE-toimistossa Loviisassa oli vuoden 2013 alussa työnhakijoina kaikkiaan 76 maahanmuuttajaa. Työnhakijat edustivat 17 kansallisuutta, joista suurimmat ryhmät olivat venäläiset ja virolaiset. Kotoutujia tästä ryhmästä oli 29 (38 %). Kotoutujista suurin osa oli työvoimakoulutuksessa, työkokeilussa ja omaehtoisissa/rinnastettavissa koulutuksissa. Osa oli vasta maahan tulleita, jotka odottivat seuraavan kielikurssin alkamista. Kotoutumiskoulutus TE-toimisto hankkii yhdessä elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen (ELY) kanssa maahanmuuttajien kotoutumista edistävää koulutusta: luku- ja kirjoitustaidon opetusta ja suomen kielen peruskoulutusta. Vuosina volyymikoulutukseen kuuluu kaksi kertaa vuodessa, tammi-helmikuussa ja elo-syyskuussa, alkavaa kotoutumiskoulutusta: normaalisti etenevä, 240 opiskelijapäivää kestävä ja hitaasti etenevä, 270 opiskelijapäivää kestävä koulutus. Lisäksi on 200 opiskelijapäivää kestävää luku- ja kirjoitustaidon koulutusta. Luku- ja kirjoitustaidon koulutusta ei voida järjestää joka vuosi pienen osanottajamäärän vuoksi, jolloin asiakas joutuu odottamaan työvoimapoliittista koulutusta jopa yli vuoden. Normaalisti ja hitaasti etenevät kurssit sisältävät molemmat kolme moduulia suomen kieltä ja neljäs moduuli on työelämän suomea työharjoittelun merkeissä suomalaiseen työelämään oppimisessa. Lisäksi TE-toimisto on huolehtinut oppilasrekrytoinnista Opetushallituksen rahoittamiin, ammatillisiin opintoihin valmistaviin koulutuksiin. Näitä järjestäviä oppilaitoksia alueella ovat Edupoli, Borgå Folkakademi, Yrityspalvelu, Porvoon ammattiopisto Amisto ja kansalaisopistot. Koulutuksen alussa tehdään opiskelijalle henkilökohtainen opetussuunnitelma, jossa otetaan huomioon mm. opiskelijan luku- ja kirjoitustaito, aiempi koulutus, ammattikokemus, kielitaito ja yleistiedot. Kotoutumiskoulutuksena oppivelvollisuusiän ylittäneelle maahanmuuttajalle järjestetään suomen tai ruotsin kielen opetusta ja tarvittaessa luku- ja kirjoitustaidon opetusta sekä muuta opetusta, joka edistää työelämään ja jatkokoulutukseen pääsyä sekä yhteiskunnallisia, kulttuurisia ja elämänhallintaan liittyviä valmiuksia. Kotoutumiskoulutukseen voi sisältyä myös aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja

19 tutkinnon tunnustamista sekä ammatillista suunnittelua ja uraohjausta. Suomen tai ruotsin kielen opetusta annetaan Opetushallituksen aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Luku- ja kirjoitustaidon opetusta annetaan Opetushallituksen luku- ja kirjoitustaidottomien aikuisten maahanmuuttajien opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti. Kotoutumiskoulutuksen kielellisenä tavoitteena on, että maahanmuuttaja saavuttaa suomen tai ruotsin kielessä toimivan peruskielitaidon. Kotoutumiskoulutuksen järjestäminen Kotoutumiskoulutus toteutetaan pääsääntöisesti työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena siten kuin julkisesta työvoimapalvelusta annetussa laissa säädetään. Kotoutumiskoulutusta voidaan järjestää myös omaehtoisena opiskeluna. ELY-keskus vastaa työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavan kotoutumiskoulutuksen järjestämisestä toimialueellaan. TE-toimisto ohjaa maahanmuuttajan työvoimapoliittisena aikuiskoulutuksena toteutettavaan kotoutumiskoulutukseen tai hakeutumaan omaehtoiseen opiskeluun. Kunta voi sekä järjestää kotoutumiskoulutusta että ohjata maahanmuuttajan hakeutumaan joko järjestämäänsä kotoutumiskoulutukseen tai muun toimijan järjestämään omaehtoiseen opiskeluun. Omaehtoisen opiskelun tukeminen Maahanmuuttajalla, joka opiskelee omaehtoisesti, on oikeus kotoutumistukena maksettavaan työmarkkinatukeen laissa kotoutumisen edistämisestä ja työttömyysturvalaissa säädetyin edellytyksin, jos: 1) maahanmuuttajalla on TE-toimiston toteama koulutustarve ja toimisto arvioi, että omaehtoinen opiskelu tukee maahanmuuttajan kotoutumista ja työllistymistä; 2) opiskelusta on sovittu kotoutumissuunnitelmassa; ja 3) muut laissa säädetyt edellytykset täyttyvät. Koulutuksen tunnustaminen Ulkomailla hankitun koulutuksen rinnastaminen suomalaiseen vastaavaan tutkintoon haetaan Opetushallitukselta. Tunnistamispäätöstä voidaan hakea EU/ETA-maiden ulkopuolisista korkeakoulututkinnoista tai ammatillisista tutkinnoista. Lausunto on asiantuntijaviranomaisen arvio, joka ei anna virkakelpoisuutta. Virkakelpoisuuteen Suomessa tarvitaan Opetushallituksen päätös tutkinnon tunnustamisesta tai rinnastamisesta. Opetushallituksen lausunto voi kuitenkin toimia apuna työnhaussa ja joissain tilanteissa opiskelemaan hakeutumisessa. Kehittämistarpeet Kotoutumistoimenpiteisiin rinnastettavia toimenpiteitä tulisi lisätä ja kehittää. Yhteistyötä ja kontaktien lisäämistä paikallisten työnantajien kanssa olisi kehitettävä, jotta maahanmuuttajille saataisiin palkkatukija työkokeilupaikkoja eri ammattialoille. 19

20 Kansaneläkelaitos Toiminta Kansaneläkelaitos (myöh. Kela) hoitaa Suomessa asuvien perusturvaa eri elämäntilanteissa. Kelan asiakkaita ovat kaikki Suomessa asuvat sekä ulkomailla asuvat Suomen sosiaaliturvan piiriin kuuluvat henkilöt. Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan kuuluvat lapsiperheiden tuet, sairausvakuutus, kuntoutus, työttömän perusturva, asumistuki, opintotuki ja vähimmäiseläkkeet. Lisäksi Kela huolehtii vammaisetuuksista, sotilasavustuksista sekä maahanmuuttajan tuesta. Maahanmuutto Suomen sosiaaliturvajärjestelmä perustuu maassa asumiseen. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla Suomessa vakinaisesti asuvilla on oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Kun henkilö muuttaa ulkomailta Suomeen, Kela tekee päätöksen siitä, kuuluuko henkilö Suomen sosiaaliturvan piiriin eli onko hänellä oikeus Kelan myöntämiin sosiaaliturvaetuuksiin. Päätöksen perustana on laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta. Laista käytetään myös nimeä soveltamisalalaki (1573/1993). Kun henkilö muuttaa Suomeen, hänen tulee muuttaa maahan vakinaisesti, jotta voi saada Kelan etuuksia. Vakinaista asumista osoittavat esimerkiksi vähintään kahden vuoden työskentely, paluumuutto tai perhesyistä johtuva muutto Suomeen. Lisätietoa: Muutto Suomeen tai Suomesta ulkomaille -esite Aikuiset maahanmuuttajat vuotiaat työttömät maahanmuuttajat ovat pääsääntöisesti työttömyysturvan kotoutumistuen piirissä. Kotouttamisen tarkoituksena on edistää maahanmuuttajan kotoutumista Suomeen ja tukea yhteiskunnassa tarvittavien keskeisten tietojen ja taitojen saavuttamisessa. Kotoutumisaikaisen toimeentulon turvaamiseksi maahanmuuttajalle voidaan maksaa työmarkkinatukea kotoutumistukena. Kotoutumisen edistämiseksi maahanmuuttajalle laaditaan kotoutumissuunnitelma ja TE-toimisto voi ohjata maahanmuuttajan erilaisiin työllistymistä edistäviin palveluihin. Asiakkaan asioidessa Kelassa hänen elämäntilanteensa kartoitetaan, jotta saadaan tieto, mihin etuuksiin asiakas on oikeutettu. Tarvittaessa asiakkaalle varataan aika myöhempää asiointia varten, jolloin palvelusihteeri voi perehtyä asiakkaan tilanteeseen etukäteen. Mikäli asiakas ei voi asioida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi paikalle tilataan tulkki ja varataan aika. 5.3 Poliisi Poliisi myöntää erilaisia lupia ulkomaalaisille. Paikallispoliisi

21 21 myöntää maassa oleskelevan Suomen kansalaisen ulkomaalaiselle perheenjäsenelle ja tämän alaikäiselle naimattomalle lapselle ensimmäisen oleskeluluvan myöntää Suomessa oleskelevalle ulkomaalaiselle uuden määräaikaisen oleskeluluvan (jatkolupa), pysyvän oleskeluluvan, sekä pitkään oleskelleen kolmannen maan kansalaisen EY-oleskeluluvan antaa EU-kansalaisen oleskeluoikeuden rekisteröintitodistuksen ja todistuksen pysyvästä oleskeluoikeudesta myöntää unionin kansalaisen perheenjäsenen oleskelukortin ja pysyvän oleskelulupakortin, sellaiselle EU-kansalaisen perheenjäsenelle, joka ei ole itse unionin kansalainen lisää oleskelupäiviä viisumiin ja/tai pidentää viisumin voimassaoloaikoja. Hakemusten vireillepano Suomessa oleskelevan/asuvan ulkomaalaisen on jätettävä lupahakemus poliisilaitokselle (ks. yhteystiedot) henkilökohtaisesti. Asuinpaikkakunnan poliisilaitokselta voi tarkistaa, missä alueen toimipisteessä hoidetaan lupa-asioita. Tiettyjen ulkomaalaislupien osalta hakemus voidaan laittaa vireille myös sähköisen asiointipalvelun kautta. Sähköisen asiointipalvelun kautta hakemuksensa jättäneen hakijan tulee vielä käydä poliisilaitoksella todistamassa henkilöllisyytensä ja esittämässä hakemukseen tarvittavien liitteiden alkuperäiset kappaleet. Lupa pitää maksaa hakemusta jätettäessä. Myös sähköisen asiointipalvelun kautta vireille laitettu hakemus tulee maksaa, ennen kuin hakemus lähtee käsiteltäväksi. Yhteydenotot/tiedustelut Poliisin myöntämiin ulkomaalaislupiin liittyvät kysymykset voi lähettää suoraan ulkomaalaisen asuinpaikan poliisilaitoksen virkasähköpostiin, kirjaamo.poliisilaitoksen Muut oleskelulupia myöntävät viranomaiset Maahanmuuttovirasto (Migri) on sisäasiainministeriön alainen virasto, joka käsittelee ja ratkaisee maahantuloon, maassa oleskeluun, pakolaisuuteen sekä Suomen kansalaisuuteen liittyviä asioita. Lisää tietoa Maahanmuuttovirastosta löydät osoitteesta Muut oleskelulupien ratkaisuihin liittyvät viranomaiset Ulkoasiainministeriö/Suomen ulkomaan edustustot ottavat vastaan oleskelulupahakemuksia ulkomailla ja myöntävät viisumeita. Työ- ja elinkeinotoimistot (TE-toimisto) antavat työntekijän oleskelulupiin liittyvät osaratkaisut ja ennakkopäätökset työntekijän oleskeluluvan myöntämisen edellytyksistä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) tekevät elinkeinonharjoittajan oleskelulupiin liittyvät ratkaisut. Yhteystiedot: Itä-Uudenmaan poliisilaitos (toiminta-alueeseen kuuluvat sekä Loviisa että Lapinjärvi) Loviisan poliisiasema

22 22 Mannerheiminkatu Loviisa puh Ikäihmisten palvelut Loviisassa ikäihmisten palveluita hoidetaan senioripalvelukeskuksessa, jonka tehtävänä on ikääntyneiden hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan, neuvontapalveluiden sekä ehkäisevien palveluiden toteuttaminen ja niiden kehittäminen. Tavoitteena on luoda Loviisan ikä-ihmisille yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua hyvinvointia ja terveyttä edistävään toimintaan ja päästä palvelujen piiriin sekä kehittää hyvinvointiin, terveyteen, palveluihin ja sosiaaliturvaan liittyvää tiedotusta. Lapinjärven kunta vastaa itsenäisesti kuntansa vanhustyöstä. Kunnan vanhustyö pohjautuu periaatteeseen, että palvelua tarvitsevat kuntalaiset saavat asua kotonaan niin pitkään kuin se on mahdollista. Kun tämä ei enää ole tarkoituksenmukaista, kunta tarjoaa hoitokotipaikan, vanhainkotipaikan tai vuodeosastopaikan. Kunta tuottaa itse kotipalvelu- ja kotisairaanhoitopalvelut sekä vanhainkotipalvelut. Neuvonta Loviisan senioripalvelukeskuksesta saa tietoa ikäihmisille kohdennetuista palveluista sekä yksilökohtaista ohjausta ja neuvontaa. Lapinjärvellä neuvontaa antaa vanhustyön vastaava sairaanhoitaja ja kotisairaanhoitaja. Palvelutarpeen arviointi Palvelutarpeen arviointia voi pyytää asiakas itse tai hänen omaisensa. Yhteydenotot selvitetään viimeistään seitsemän arkipäivän sisällä pyynnön vastaanottamisesta. Asiakkaan asemaa parannetaan, kun toimintakyvyn heikkenemiseen, vaikeuksiin selviytyä kotona ja muihin mahdollisiin sosiaalisiin ongelmiin reagoidaan nopeasti. Palvelutarpeen arviointi määräajassa koskee henkilöitä, jotka eivät ole sosiaalipalvelujen piirissä, ja henkilöitä, jotka ovat palvelujen piirissä, mutta palvelutarpeessa tapahtuu muutoksia. Palveluohjaus Yksilökohtaisen palveluohjauksen keskeinen sisältö on neuvonta, koordinointi ja asianajo. Niihin liittyvät kiinteästi palvelujen tarpeen yksilöllinen arviointi ja palvelujen suunnittelu. Palveluohjaaja toimii asiantuntijana palveluja järjestettäessä. Tehtäviin kuuluu ikäihmisten palvelukokonaisuuden kokoaminen ja toimiminen ennaltaehkäisevällä ja kuntouttavalla työotteella. Hyvinvointia edistävät kotikäynnit Hyvinvointia edistävien kotikäyntien tavoitteena on edistää ikäihmisten hyvinvointia ja toimintakykyä niin, että heidän mahdollisuutensa kotona asumiseen ja itsenäiseen suoriutumiseen paranevat ja säilyvät mahdollisimman pitkään. Kotikäynnillä tehdään yleisarvio henkilön toimintakyvystä ja selvitetään riskejä, jotka voivat heikentää toimintakykyä, elämänlaatua ja turvallisuutta omassa kodissa. Hyvinvointia edistäviä kotikäyntejä tehdään Loviisassa palveluiden ulkopuolella oleville 78-vuotiaiden ikäryhmälle. Lapinjärvellä

23 käyntejä tehdään 80-vuotiaiden ikäryhmälle, lisäksi tehdään uusintakäynnit 85-vuotiaille ja sitä vanhempien ikäryhmälle, jotka eivät ole palvelujen piirissä. Terveystapaamiset Terveystapaamisessa on kyse terveystarkastuksesta, jossa selvitetään asiakkaan terveydentilaa, keskustellaan terveyteen ja päivittäiseen elämään liittyvistä asioista sekä tuetaan arkielämän terveysvalinnoissa. Lisäksi asiakas voi keskustella mieltään askarruttavista asioista ja saada omahoitoa tukevaa tietoa ja neuvontaa. Terveystapaamisia järjestetään Loviisassa palveluiden ulkopuolella oleville 68-vuotiaiden ikäryhmälle. Vanhusneuvosto Vanhusneuvoston tehtävänä on edistää viranomaisten, vanhusten ja eläkeläisjärjestöjen yhteistoimintaa sekä edesauttaa ikäihmisten osallistumista ja vaikuttamista kunnalliseen päätöksentekoon. Vanhusneuvosto toimii sekä Loviisassa että Lapinjärvellä. Palvelulinja Loviisassa Palvelu on tarkoitettu ensisijaisesti ikäihmisille. Kyyti tilataan kuljettajalta edellisenä päivänä klo 16:een mennessä. Maanantain kyydit voidaan tilata myös maanantaiaamuna klo Linjataksi hakee asiakkaat ilmoitetusta osoitteesta. Matkasta peritään linja-autotaksan mukainen maksu. Reitit ja aikataulut löytyvät erillisestä esitteestä. Omaishoidon ohjaus Omaishoidon ohjaukseen sisältyy neuvontaa ja ohjausta erilaisissa omaishoitotilanteissa, omaishoitajan tukeminen ja omaishoitoa tukevien palveluiden järjestäminen sekä vertaistukiryhmien järjestäminen. Kuntouttavat kotikäynnit Kuntouttavilla kotikäynneillä kartoitetaan ikäihmisten omia voimavaroja ja kykyä selviytyä päivittäisistä toiminnoista. Asiakkaita kannustetaan omatoimiseen suoriutumiseen sekä annetaan ohjausta kotona tehtäviin tasapainoa ja lihaskuntoa kehittäviin harjoituksiin. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kotihoidossa olevat asiakkaat. Tehtäviin kuuluu myös omaishoitajien ohjaus sekä apuvälineiden valintaan ja niiden käyttöön liittyvä neuvonta. Muistineuvonta Muistineuvonnalla tuetaan muistioireisia, muistisairaita ja heidän omaisiaan antamalla tietoa muistisairauksista ja niihin liittyvistä kysymyksistä. Pyrkimyksenä on ohjata muistisairaat mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tutkimuksiin ja sitä kautta yksilöllisesti suunniteltuun palveluiden käyttöön parhaan mahdollisen elämänlaadun saavuttamiseksi. Kotihoito 23

24 Kotihoito (kotipalvelu ja sairaanhoito) auttaa ja tukee selviytymään päivittäisistä toiminnoista silloin, kun asiakkaan toimintakyky on iän, sairauden tai vamman vuoksi tilapäisesti tai pysyvästi heikentynyt. Myöntämisperusteena on asiakkaalle tehty kokonaisarviointi tilanteesta. Kotihoito on tarkoitettu asiakkaille, 24 jotka eivät selviydy arkielämän toiminnoista itsenäisesti, omaisten tai muiden palvelujärjestelmien avulla joiden hoito ja huolenpito vaativat erityistä ammattitaitoa jotka tarvitsevat säännöllistä, pääasiassa päivittäistä hoivaa, huolenpitoa ja/tai sairaanhoitoa joko lyhyt- tai pidempiaikaisesti selviytyäkseen jokapäiväisistä toiminnoistaan Kotihoidolla tuetaan asiakkaan toimintakykyä ja kotona selviytymistä vahvistamalla asiakkaan omia voimavaroja ja omaa aktiivisuutta. Omaisia ja lähipiiriä kannustetaan osallistumaan hoitoon ja huolenpitoon. Tukipalvelut Tukipalveluina järjestetään mm. ateria-, turva-, päivähoito- ja toimintapalvelua. Kauppa-, pankki- ym. asioinnit hoitaa ensisijaisesti asiakas itse tai hänen läheisensä tai muu määrätty henkilö. Palveluseteli Palveluseteli myönnetään palvelutarpeen arvioinnin perusteella omaishoidon tukemiseen, kotihoitoon ja tukipalveluihin sekä lisäksi Loviisassa tehostettuun palveluasumiseen. Palvelusetelivaihtoehdolla asiakas voi itse valita, mistä kaupungin hyväksymästä yksityisestä kotipalveluyrityksestä hän avun tilaa. Palvelusetelillä kaupunki maksaa osan palvelusta. Setelin arvon ja palveluhinnan välisen erotuksen asiakas maksaa itse. Lyhytaikaishoito Lyhytaikaishoito tarjoaa hoivaa tarvitseville ikäihmisille ympärivuorokautista asiakkaan voimavaroja ja kotihoitoa tukevia palveluja tilapäisesti tai toistuvasti jaksoissa. Tavoitteena on asiakkaan virkistyminen ja toimintakyvyn paraneminen tai antaa hoitavalle omaiselle mahdollisuus lepoon. Lyhytaikaishoitoa järjestetään kaupungin/kunnan hoivayksiköissä. Ympärivuorokautinen hoito Tehostetulla palveluasumisella tarkoitetaan joko ryhmäasumista tai palvelutalossa omassa asunnossaan vuokrasuhteessa asuvien asumismuotoa, johon on liitetty hoito- ja huolenpitopalvelut ja henkilökunta on paikalla ympäri vuorokauden. Loviisan kaupungilla on viisi tehostetun palveluasumisen yksikköä, joissa asuvat asiakkaat, joiden toimintakyky on selvästi alentunut ja jotka tarvitsevat hoivaa ja huolenpitoa ympärivuorokautisesti. Lisäksi kaupunki ostaa asumispalveluita palvelusopimuksella ja hankkii tarvittaessa lisäksi yksittäisin maksusitoumuksin asumispalveluita. Tehostetussa palveluasumisessa voidaan myös käyttää

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma.

Alkuvaiheen palvelut Alkuvaiheen palveluihin kuuluvat perustieto, ohjaus ja neuvonta, alkukartoitus ja kotoutumissuunnitelma. Keskeiset käsitteet Alkukartoitus Työttömille työnhakijoille, toimeentulotuen saajille ja sitä pyytäville tehtävä kartoitus, jossa arvioidaan alustavasti työllistymis-, opiskelu- ja muut kotoutumisvalmiudet.

Lisätiedot

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Lapinlahden kunta. Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Lapinlahden kunta Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.8.2012 Peruspalvelulautakunta xx.xx.2012 Tämä opetussuunnitelma perustuu opetushallituksen määräykseen DNO

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki

Perusopetukseen valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma. Outokummun kaupunki Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Outokummun kaupunki 2 Sisältö 1 Perusopetuksen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2 Perusopetuksen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö

Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö. Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö Uudet suomalaiset vuokralaisina - vuokrasuhteisiin liittyvä lainsäädäntö Timo Mutalahti Konsernilakimies Y-Säätiö 1 Ketä ovat suomalaiset? Suomen kansalaisuus voi perustua kansalaisuuslain mukaan vanhemman

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto

Uusi kotoutumislaki. Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen. Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto Uusi kotoutumislaki Neuvotteleva virkamies Sonja Hämäläinen Sisäasiainministeriö Maahanmuutto-osasto 8.11.2011 Kotoutumislakiuudistuksen tavoitteet Selkeyttää sääntelyä; kaksi eri lakia Tehostaa ja nopeuttaa

Lisätiedot

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013

Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma. Sivistyslautakunta 12.6.2013 Liite: Mäntsälän kunnan perusopetuksen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2013 Sivistyslautakunta 12.6.2013 Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 2 2 Opetuksen järjestäminen...

Lisätiedot

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke

Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Spirit-hanke Paluumuuttaja: Ollapa jo suomalainen Inkeriläisten alkuperäinen asuinalue sijaitsee nykyään Pietaria ympäröivällä Leningradin alueella Luoteis-Venäjällä. Savosta, Jääskestä, Lappeelta ja Viipurista tulleita

Lisätiedot

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011

Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen. Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 Kotoutumislaki (1386/2010) uudistuu 1.9.2011 alkaen Kotoutumislain toimeenpano Lahti 23.3.2011 30.3.2011 Taustaa Laki maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (493/1999)

Lisätiedot

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä

Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen näkymiä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen sekä luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen opetussuunnitelman perusteiden käyttöä tukeva koulutus

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2015 Sivistyslautakunta 27.8.2015 2 Sisältö 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Lähtötason arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa

Lisätiedot

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010

Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Vieraskielinen ja venäjänkielinen väestö Eksoten alueen kunnissa 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 Äidinkieli, vieraskieliset yhteensä, venäjä 31.12.2010 sosiaali- ja terveyspiiri

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Pudasjärven perusopetuksen opetussuunnitelmaa täydentävä suunnitelma 2010 Valmistavan opetuksen opetussuunnitelman sisältö 1. VALMISTAVAN OPETUKSEN PERUSTEET...3

Lisätiedot

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma

Tuumasta toimeen lasten kasvun tukemisen resurssit luovasti käyttöön hanke 2006 2008. Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Maahanmuuttajalapsen kotoutumissuunnitelma Lapsen kotoutumissuunnitelma on suunnattu kaikille alle 17 vuotiaille maahanmuuttajalapsille heidän kotoutumisensa tueksi ja tarvittavien tietojen siirtymiseksi.

Lisätiedot

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus

Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Maahanmuuttajat Hämeessä Kotoutuminen ja koulutus Anita Salonen Hämeen ELY-keskus Hämeen ELY-keskus 20.4.2016 1 Maahanmuutto Maahantulosyiden perusteella: Työperusteiset muuttajat Perheperusteiset muuttajat

Lisätiedot

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön

Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön Hallituksen kotouttamista koskeva toimintasuunnitelma: Maahanmuuttajat kuntiin, koulutukseen ja työhön 3.5.2016 oikeus- ja työministeri Jari Lindström opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ X:n elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja [kunta/kaupunki] (jäljempänä kunta/kaupunki) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi

Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Maahanmuuttajasta kuntalaiseksi Osallisena Suomessa Pudasjärvi Kuntamarkkinat 12.9.2012 Virpi Harilahti-Juola Pudasjärven kuntasuunnitelma uusi ja elinvoimainen Pudasjärvi Maahanmuutto yksi Pudasjärven

Lisätiedot

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä

Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa. Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Arviointi aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa Yksikön päällikkö, opetusneuvos Leena Nissilä Aikuisten maahanmuuttajien kotoutumiskoulutus uudessa kotoutumislaissa

Lisätiedot

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta

Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta Onko lainsäädäntö yhteistyön tuki vai kompastuskivi? Kokemuksia Manuva-hankkeesta 1.10.2012 Koulun ja lastensuojelun yhteistyö -seminaari Sannakaisa Koskinen Pistarit 1. Peruste oleskeluluvan myöntämiselle

Lisätiedot

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista

Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista Kaupunginhallitus 110 14.03.2016 Kaupunginvaltuusto 35 29.03.2016 Vastaus Lalli Partisen valtuustoaloitteeseen pakolaisten kustannuksista ja valtion tuista 1204/00.02.04.00/2015 KH 110 Valmistelija/lisätiedot:

Lisätiedot

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke

Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Uusi kotoutumislaki ja Osallisena Suomessa-hanke Kuntamarkkinat 14.9.2011 Ylitarkastaja Peter Kariuki 14.9.2011 14.9.2011 Maahanmuuton Suomen kartta Ulkomaalaisten osuus (%) kunnan asukasluvusta 31.12.2009

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KIRKKONUMMEN KUNNAN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ. elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja kunta/kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain 2 :n 2 ja 3 momentissa

Lisätiedot

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA

4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI ILMAJOELLA 4.4 OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN ILMAJOELLA Ilmajoella perusopetuksen oppilaille annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuki on muuttunut kolmiportaiseksi. Tuki jaetaan kolmeen tasoon: 1. yleinen tuki, 2.

Lisätiedot

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Espoon suomenkielinen perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Sisällys 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 1 3 Perusopetukseen valmistavan opetuksen tavoitteet ja keskeiset

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Sopimus SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Kauhavan kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 2010 Hyvinkää Järvenpää Kerava Riihimäki Tuusula Sisällysluettelo 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat 3 2. Perusopetukseen valmistavan

Lisätiedot

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus

Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Kotouttaminen opetustoimen näkökulmasta - Varhaiskasvatus ja perusopetus Sivistyksen toimiala Pia Bärlund suunnittelija Pia.barlund@jkl.fi 014-266 4889 Näkymätön ja näkyvä maahanmuuttaja 1. sukupolven

Lisätiedot

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto

Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015. opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Valmentavat koulutukset Vankilaopetuksenpäivät 2015 Tampere 7.10.2015 opetusneuvos Anne Mårtensson Ammatillisen koulutuksen osasto Säädökset Hallitus antoi eduskunnalle 23.10.2014 esityksen ammatillisesta

Lisätiedot

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.

Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1. Kotouttamisen sopimukset ja kuntakorvaukset (Laki kotoutumisen edistämisestä 1386/2010) Keski-Suomen ELY-keskus, Sari Jokinen, 12.1.2016 Turvapaikanhakijat ja kiintiöpakolaiset (Laki kotoutumisen edistämisestä,

Lisätiedot

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA

KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA KOLMIPORTAINEN TUKI ESI- JA PERUSOPETUKSESSA Imatran kaupunki Hyvinvointipalvelut Lasten ja nuorten palvelut 1 Huoltajalle Hyvään esiopetus- ja koulupäivään kuuluvat laadukas opetus, kasvua ja kehitystä

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Suonenjoen kaupunki, Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma 30.10.2015 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Suonenjoella Perustuu 1.8.2009 voimaan tulleeseen Perusopetukseen

Lisätiedot

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti

Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti Monikulttuurinen työ/ Miina Pyylehto, Mosaiikki-projekti E N E M M Ä N O S A A M I S T A 04/03/15 1 Mikä Mosaiikki on? Mosaiikki projektia rahoittavat Euroopan sosiaalirahasto / Uudenmaan ELY-keskus sekä

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ [Diaarinumero] SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kouvolan kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat

Lisätiedot

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN

4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN 4.3.2015 SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISTEN LAPSIPERHEIDEN PERHETYÖN JA KOTIPALVELUN PALVELUKRITEERIT 1. Mitä on lapsiperheiden kotipalvelu ja perhetyö? Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön tavoitteena on

Lisätiedot

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT

SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT 2014 SUONENJOEN KAUPUNKI PÄIVÄKESKUS KRITEERIT SUONENJOEN KAUPUNGIN PÄIVÄKESKUKSEN TOIMINTA-AJATUS: Iloa ja eloa ikääntyneen arkeen. Omien voimavarojen mukaan, yhdessä ja yksilöllisesti. PÄIVÄKESKUS JOHDANTO

Lisätiedot

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA

VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA VALMISTAVAN OPETUKSEN SUUNNITELMA 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen perusteet 1.1 Peruopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja laajuus Maahanmuuttajien valmistava opetus on tarkoitettu jokaiselle

Lisätiedot

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut

Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalvelut SELKOESITE Tervetuloa asiakkaaksi Kouvolan kaupungin maahanmuuttopalveluihin! Maahanmuuttopalveluiden työtä on ohjata ja neuvoa sen asiakkaita, eli maahanmuuttajia.

Lisätiedot

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut

Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt. Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Kotoutumispalvelut ja kotouttamisen käytännöt Heljä Siitari Johtava sosiaalityöntekijä Jyväskylän kaupunki Kotoutumispalvelut Maahanmuuttotilanne Jyväskylässä Ulkomaalaistaustaisia asukkaita Jyväskylässä

Lisätiedot

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki

Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki Osallisena Suomessa Turun hanke Projektikoordinaattori Elina Mäntylä Pedagoginen koordinaattori Riina Humalajoki 24.5.2012 Elina Mäntylä ja Riina Humalajoki 1 Yhteishankinta (kaupunki + ELY) Osallisena

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä

Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Kotoutumiskoulutuksen tulevaisuudennäkymiä Mikä muuttuu kansanopistojen maahanmuuttajakoulutuksessa? Seurakuntaopisto, Järvenpää 24.5.2012 Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) Alkuvaiheeseen johdonmukainen

Lisätiedot

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli

asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Esitteitä 2001:1 selkokieli Sosiaalihuollon asiakkaan asema ja oikeudet Lakia sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista kutsutaan lyhyesti asiakaslaiksi.

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET

Hoito- ja hoivapalvelu Kotihoito PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET PÄIVÄTOIMINNAN KRITEERIT JA TOIMINTAPERIAATTEET 1 ASIAKKAAKSI TULEMINEN Päivätoimintaan tullaan palvelutarpeenarvioinnin kautta, jolloin kartoitetaan kokonaisvaltaisesti asiakkaan selviytyminen päivittäiseistä

Lisätiedot

Osa 1 Koulu työyhteisönä

Osa 1 Koulu työyhteisönä Sisällys Alkusanat...11 Osa 1 Koulu työyhteisönä Moniammatillinen yhteistyö ja oppilaiden kohtaaminen (Simo Rönty)...15 Jokaisella työntekijällä on oma vastuualueensa...15 Lapsi tarvitsee aikuisia...16

Lisätiedot

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on

Oppilaalla, saada jolla tukiopetusta. on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista tukea, on Yleisellä tuella tarkoitetaan jokaiselle suunnattua Yleinen tukea tuki muoto. erityisen Tehostamalla yleisen tuen tukimuotoja pyritään ennalta ja se on ehkäisemään ensisijainen tuen tehostetun järjestämisen

Lisätiedot

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA

OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI KOULUARJESSA PERUSOPETUSLAKI Perusopetuslain muutos voimaan 1.1.2011 Lain lähtökohtana on oppilaan oikeus saada oppimiseen ja koulunkäyntiin tarvitsemansa tuki oikea-aikaisesti

Lisätiedot

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015

Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Lapsiperheiden kotipalvelun ja perhetyön kriteerit 2015 Sisällys 1.LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELU... 2 1.1 Lapsiperheiden kotipalvelun sisältö... 3 1.2 Lapsiperheiden kotipalvelun aloittaminen... 3 1.3 Lapsiperheiden

Lisätiedot

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET

Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Muonion kunta/sivistystoimi KOULUTUKSEN JÄRJESTÄMISEN PERIAATTEET Sivistyslautakunta 6.8.2012 Sisällys 1. JOHDANTO...3 2. PERUSOPETUS...3 2.1 OPETUKSEN JÄRJESTÄMINEN...3 2.2 OPPILAAT...3 2.3 OPPILASKULJETUKSET...4

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ 1. KOTOUTUMISEN EDISTÄMINEN PAIKALLISTASOLLA HAMELY/195/05.13.05/2010 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY -keskus) ja Heinolan kaupunki sopivat kotoutumislain

Lisätiedot

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma

Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma Muonion kunnan maahanmuuttosuunnitelma 2 1. Kotoutumislaki Kotoutumislaki (1386/2010) astui voimaan 01.09.2011. Lain mukaan kuntien on huomioitava kaikki eri syistä Suomeen muuttavat/muuttaneet henkilöt.

Lisätiedot

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä

Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä Valtuutettu Ismo Soukolan valtuustoaloite maahanmuuton Hämeenlinnan kaupungille aiheuttamien kokonaiskustannusten selvittämisestä KV 11.10.2010 18 Valtuutettu Ismo Soukola jätti valtuustolle, siitä ennen

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielisen opetuksen 3.1.2 1 (6) ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄNTÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Suomenkielinen varhaiskasvatus- ja opetuslautakunta 26.1.2012

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala

PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET. Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala PERUSOPETUKSEN ERITYINEN TUKI JA LAINSÄÄDÄNNÖN MUUTOKSET Finlandia-talo 16.9.2010 KT, opetusneuvos Jussi Pihkala 1 Kuva 1 Erityisopetukseen otetut tai siirretyt oppilaat 1995-2009 Lähde: Tilastokeskus

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Luonnos/Malli POPELYXXXXXXXX SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELYkeskus) ja ---- kunta/kaupunki (jäljempänä

Lisätiedot

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille

Tiedote yläkoulujen opinto-ohjaajille VUOSAAREN LUKIO_MAAHANMUUTTAJIEN VALMISTAVA KOULUTUS Lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille alkamassa Vuosaaren lukion yhteydessä on syksyllä 2011 alkamassa lukioon valmistava koulutus maahanmuuttajille.

Lisätiedot

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet 2009 Opetushallitus DNO 14/011/2009 MÄÄRÄYS Velvoittavana noudatettava Perusopetuksen järjestäjille PÄIVÄMÄÄRÄ 18.6.2009 Voimassaoloaika

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ SOPIMUS SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kemin kaupunki (jäljempänä kunta) sopivat kotoutumisen edistämisestä

Lisätiedot

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä

Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Uudenmaan ELY-keskus ja kotouttamisen osaamiskeskus Kohti tiiviimpää yhteistyötä Helsinki 30.3.2015 Hannu-Pekka Huttunen Asiantuntijakonsultti Laki kotoutumisen edistämisestä: LUVUT 1-4 1. Yleiset säännökset

Lisätiedot

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset)

Yleistä maahanmuutosta. suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt. (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Yleistä maahanmuutosta suurimmat Suomeen muuton syyt: rakkaus työ tai opiskelu humanitaariset syyt (turvapaikanhakijat, kiintiöpakolaiset) Suomen väestöstä ulkomaalaisia vuonna 2012 oli n.4 % (195 511henk.)

Lisätiedot

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma

Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Alavuden valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Opetushallitus on hyväksynyt 18.6.2009 maahanmuuttajille järjestettävän perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusopetukseen

Lisätiedot

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013

MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 MONIKULTTUURIASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN JA MAAHANMUUTTO- JA KOTOUTTAMISASIAIN NEUVOTTELUKUNTIEN YHTEISKOKOUS ESPOOSSA 20.11.2013 Maahanmuuttajataustaisten nuorten opintopolut Espoossa, Helsingissä ja Vantaalla

Lisätiedot

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ

SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ KASELY 1306/05.13.05/2013 SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Kaakkois-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Luumäen kunta (jäljempänä kunta)

Lisätiedot

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma

Lisäopetuksen. opetussuunnitelma Lisäopetuksen opetussuunnitelma Sivistyslautakunta 14.10.2010 88 www.nurmijarvi.fi 2 SISÄLLYSLUETTELO 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus... 3 2. Lisäopetuksen tavoitteet...

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA

ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN OPETUKSEN TULOSYKSIKÖN VIRANHALTIJOIDEN OPETUSLAINSÄÄDÄN TÖÖN PERUSTUVA RATKAISUVALTA Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta 10.12.2013 Voimaan 1.1.2014 ESPOON KAUPUNGIN SUOMENKIELISEN

Lisätiedot

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ

MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ MIKKELIN SEUDUN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI MAAHANMUUTTAJATYÖ 24.5.2013 Maahanmuuttotoimisto 1 Maahanmuuttoon liittyviä käsitteitä Maahanmuuttaja - Suomeen muuttanut henkilö, joka oleskelee maassa muuta

Lisätiedot

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville

Tuettu oppimispolku. Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Tuettu oppimispolku Tietoa kasvun ja oppimisen tuesta huoltajille ja oppilaiden kanssa työskenteleville Porvoo - Borgå Turvallinen ja yhtenäinen oppimispolku Porvoossa halutaan turvata lapsen

Lisätiedot

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011

Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Paletti palveluja erityistä tukea tarvitseville Lasten palvelut (alle 18v) Palveluohjaaja Tarja Kaskiluoto 18.3.2011 Omaishoidon tuki Laki omaishoidon tuesta (2.12.2005/937) lakisääteinen sosiaalipalvelu,

Lisätiedot

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry

Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013. Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Moniammatillisista työryhmistä ja tietojen vaihdosta lastensuojelun kentässä Jyväskylä 25.1.2013 Maria Haarajoki Lakimies, OTM Pelastakaa Lapset ry Päiväys Moniammatillinen yhteistyö Lasten ja perheiden

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA

MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA MAAHANMUUTTAJAT LUKIO- KOULUTUKSESSA Leena Nissilä Osaamisen ja sivistyksen asialla MAAHANMUUTTAJAT SUOMESSA Ulkomaan kansalaisia 121 739 2,3 % väestöstä Pakolaisia vastaanotettu vuodesta 1973 yht. 27

Lisätiedot

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628

LukiMat Tietopalvelu PERUSOPETUSLAKI 21.8.1998/628 Keskeisiä kohtia perusopetuslaista sekä asetuksista, joilla on vaikutusta opetuksen eri tukitoimien toteuttamiseen. Tekstit ovat suoria lainauksia, joista luettavuuden takia on jätetty lainausmerkit pois.

Lisätiedot

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013.

Kauniaisten kaupungin kotouttamisohjelma on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 14.10.2013. SOPIMUS KUNTAAN OSOITTAMISESTA JA KOTOUTUMISEN EDISTÄMISESTÄ Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä ELY-keskus) ja Kauniaisten kaupunki (jäljempänä kaupunki) sopivat kotoutumisen

Lisätiedot

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015. Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Erityispedagogiikka päiväkodissa 6.3.2015 Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari Varhaiskasvatus tukee lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia sekä

Lisätiedot

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS

MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS MAAHANMUUTTAJIEN AMMATILLINEN KOULUTUS 19.-20.3.2009, Helsinki Marget Kantosalo Maahanmuuttajien ammatillinen koulutus 19.-20.3.2009 www.oph.fi Osaamisen ja sivistyksen asialla AMMATILLISEN KOULUTUKSEN

Lisätiedot

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen

Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa. 29.3.2012 Ikaalinen Kolmiportainen tuki alakoulun arjessa 29.3.2012 Ikaalinen Ohjelma Klo 14-14.20 Yleinen, tehostettu ja erityinen tuki opetussuunnitelman perusteissa aluekoordinaattorit Marika Korpinurmi, Mari Silvennoinen

Lisätiedot

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012

Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla. Opetushallitus 12.3.2012 Maahanmuuttajakoulutuksen hankinta Pohjois-Pohjanmaalla Opetushallitus 12.3.2012 1 Työ- ja elinkeinotoimistot osana ELY-keskuksen palveluverkkoa Vuonna 2012 alueella 5 toimistoa, joissa yht. n. 210 työntekijää.

Lisätiedot

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa

Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Maahanmuuttajien palvelut Espoon työ- ja elinkeinotoimistossa Espoon TE-toimiston maahanmuuttajapalvelut yksikkö Palvelee työnhakija-asiakkaita, jotka maahanmuuttajuutensa vuoksi tarvitsevat erityispalvelua

Lisätiedot

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA

OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA OHJAUSPYSÄKKI ONNIKKA Suunnittelijat Heli Kamppari ja Anni Itähaarla Koulutus- ja kehittämiskeskus Brahea Kotofoorumi 18.4.2013 2 MAAHANMUUTTAJIEN KOULUTUSTA BRAHEASSA 22 VUOTTA Asioimistulkkikoulutus

Lisätiedot

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin

Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Oikeus opintotukeen ulkomailla tai Suomessa tapahtuviin opintoihin Lainsäädäntö ja ohjeistus Opintotukilaki Opintotukiasetus Kotikuntalaki Hallintolaki Ulkomaalaislaki Kelan ohjeet Oikeuskäytäntö 2 Opintotuen

Lisätiedot

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8.

Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus. Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille. Hyväksytty 1.0/27.8. Ammattiopisto Luovi Ammatillinen peruskoulutus Opetussuunnitelman yhteinen osa opiskelijoille Hyväksytty 1.0/27.8.2009 Johtoryhmä Opetussuunnitelma 2.0/24.06.2010 2 (20) Sisällysluettelo 1 Tietoa Ammattiopisto

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen

Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen tunnistaminen Osaava maahanmuuttaja ohjausta maahanmuuttajien osaamisen tunnistamiseen 20.11.2015 Turku, Turun yliopisto & NVL Maahanmuuttajien ohjaus ja osaamisen

Lisätiedot

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014

KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 KAITAAN KOULU SUOMENKIELINEN PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA 2013-2014 1 Sisällys 1. Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat... 3 2. Perusopetukseen valmistavan opetuksen

Lisätiedot

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013

Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Kertomusluonnoksesta annetut lausunnot Maahanmuuttajaoppilaat ja perusopetuksen tuloksellisuus (12/2015) 303/54/2013 Opetus- ja kulttuuriministeriö, 1.7.2015. Opetushallitus, 2.7.2015. Lausunto OKM/96/050/2015

Lisätiedot

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään: 1 Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu Työllistymistä edistävällä monialaisella yhteispalvelulla

Lisätiedot

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT

KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT KAUHAJOEN KAUPUNKI SIVISTYSOSASTO KOTIOPETUKSESSA OLEVAT OPPILAAT TOIMINTAOHJE Sivistyslautakunta 9.6.2010, 92 Päivitys: Sivistyslautakunta 25.5.2011 70 1 Lähtökohta Suomessa vakinaisesti asuvat lapset

Lisätiedot

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013

Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Maahanmuuttajien ja vieraskielisten lukiokoulutukseen valmistava koulutus 25.11.2013 Miksi Vieraskielisiä on lukiokoulutuksessa vähän suhteessa kantaväestöön Puutteet kielitaidossa ja kielitaitoon liittyvissä

Lisätiedot

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK

Ikäihmisten sosiaaliturva. Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Ikäihmisten sosiaaliturva Marja Palmgren, YTM, Vanhustyön lehtori Lapin AMK Yleistä Ikäihmisten sosiaaliturva koostuu sosiaali- ja terveyspalveluista ja toimeentuloturvasta Kunnat järjestävät ikäihmisten

Lisätiedot

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille

Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaaliviraston palvelut autismin kirjon asiakkaille Sosiaalityöntekijä Ulla Åkerfelt Helsingin sosiaalivirasto Vammaisten sosiaalityö 26.1.2010 www.hel.fi Sosiaalityö ja palveluohjaus Sosiaaliturvaa

Lisätiedot

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1

Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö. 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Sosiaaliviraston Maahanmuuttoyksikkö 16.10.14 Merlin Seidenschwarz 1 Oleskelulupalajit Määräaikainen - tilapäinen (B) - jatkuva (A) Pysyvä (P) - voimassa toistaiseksi - 4 vuoden jatkuvan (A) oleskelun

Lisätiedot

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010

Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite. Dno OUKA: 1411 /020/2010 Maahanmuuton aiheuttamat kokonaiskustannukset Oulun kaupungille, valtuustoaloite Dno OUKA: 1411 /020/2010 Valtuutettu Olli Immonen on kaupunginvaltuuston kokouksessa 15.3.2010 jättänyt seuraavan valtuustoaloitteen:

Lisätiedot

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47

INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA. Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 INARIN KUNTA LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Sivistyslautakunta 13.5.2009/47 1 LISÄOPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN SISÄLTÖ 1. Lisäopetuksen järjestämisen lähtökohdat ja opetuksen laajuus 3 2. Lisäopetuksen

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA

KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA KEMIJÄRVEN PERUSOPETUKSEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMA Hyväksytty sivistyslautakunnassa 27.1.2016 7 0 Kemijärven suomenkielisen perusopetukseen valmistavan opetuksen kuntakohtainen opetussuunnitelma

Lisätiedot

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt

1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt 1 Perusopetukseen valmistavan opetuksen lähtökohdat ja opetusjärjestelyt Perusopetuslaissa (628/1998) säädetään maahanmuuttajille järjestettävästä perusopetukseen valmistavasta opetuksesta. Perusopetukseen

Lisätiedot

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015

Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Studia Generalia Murikassa 12.11.2015 Työelämän kansanopisto Nuoret turvapaikan hakijat kansanopistossa Sivistystyön Vapaus ja Vastuu Pirkanmaa Studia Generalia Murikka 12.11.2015 1 Vapaa sivistystyö Suomessa

Lisätiedot

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA

PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN PERUSTEET RAAHEN KAUPUNGISSA Sofia Joentakainen, 9 vuotta OPLA 12.11.2014 169 Sisä llysluettelo PERUSOPETUKSEEN VALMISTAVAN OPETUKSEN OPETUSSUUNNITELMAN

Lisätiedot

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti:

Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin seuraavasti: JOHTOSÄÄNTÖ / SIVISTYSPALVELUT Hyväksytty Kv 28.3.2013 6 Voimaantulo 1.1.2013 1 Luku SIVISTYSPALVELUIDEN PALVELUALUE 1 Organisaatio Mäntyharjun kunnan sivistyspalveluiden palvelualue jakautuu vastuuyksiköihin

Lisätiedot