Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla -JASU-vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla -JASU-vertailu"

Transkriptio

1 Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla -JASU-vertailu Oy Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia Gustav Nygård,

2

3 Yhteenveto Pietarsaaren seudun MAL-yhteistyöhankkeen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Pietarsaaren seudun viidessä kunnassa. Tämä raportti on analyysi nykytilanteesta ja toimii tulevan aluerakennesuunnittelun perustana. Aikaisemmin alueella on laadittu JASU-aluerakennesuunnitelma. JASU on skenaariopohjainen suunnitelma, jonka skenaariot ovat seuraavat: polarisoitu aluerakenne, kehitysvyöhykealuerakenne ja lähikeskusaluerakenne. Tässä raportissa tutkitaan yhdyskuntakehitystä JASU:n jälkeisenä aikana ja verrataan kehitystä näihin kolmeen skenaarioon. Kehitystä analysoidaan kolmen teeman pohjalta. Ensimmäinen teema on asutusrakenne, väestörakenne ja palvelut. JASU:ssa väestöennuste oli negatiivinen, mutta myöhemmät väestöennusteet osoittavat väestön lisääntyvän. Asutusrakenteen kehitys liittyy etäisyyteen keskuspaikkakunnille. Lähempänä kaupunkeja kylien ja haja-asutusalueiden väestö kasvaa ja vähenee kauempana kaupungeista. Alueen väestö kasvaa lähinnä luonnollisen väestönmuutoksen kautta. Myös nettomuutto ulkomailta lisää kasvua, mutta nettomuutto maan sisällä vähentää Pietarsaaren seudun väestömäärää. Alueen palvelutarjonnan levinneisyys on tasainen, mutta muutama kyläkauppa ja kyläkoulu on sulkenut ovensa. Toinen teema on elinkeinorakenne. Pietarsaaren seudun tuotantoteollisuus on monipuolinen ja keskittyy taajamiin. Valtatie ei ole houkutellut teollisuutta odotetusti. Maatalouden rakennemuutos jatkuu; maatilat suurenevat mutta harvenevat. Kolmannen teeman muodostavat liikenneyhteydet ja energiantuotanto. Lento- ja junayhteydet palvelevat aluetta suurin piirtein entiseen tapaan. Lentokentän matkustajamäärä on pysynyt samalla tasolla lukuun ottamatta notkahdusta , jolloin matkustajamäärä laski myös valtakunnallisesti. Lentokohteita on entistä enemmän. Alholman satamaliikenne on hieman lisääntynyt. Tieverkko asettaa haasteita; liikennemäärä kasvaa, eikä tieverkko aina vastaa tarpeita. Pendelöinti kuntien välillä lisääntyy ja etäisyydet työpaikoille pitenevät. Tietoliikenneyhteydet ovat parantuneet huomattavasti, erityisesti haja-asutusalueilla. JASU:n kolmesta skenaariosta nykyisen yhdyskuntakehityksen myötä on toteutumassa lähinnä kehitysvyöhykerakenne. Nykyinen kehitys sijoittuu polarisoidun aluerakenteen ja lähikeskusaluerakenteen välille. Tulevassa aluerakennesuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon myös olemassa olevat alueelliset strategiadokumentit. 1

4 Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 Sisällysluettelo Johdanto Lähdeaineisto Taustaa Asutusrakenne, väestörakenne ja palvelut Väestökehitys ja ennuste Asutusrakenteen kehitys Muuttoliike Koulutus Palvelut Elinkeinorakenne Työllisyyskehitys Maatalous Tuotantoteollisuus Matkailu Liikenneyhteydet ja energiantuotanto Lentoyhteydet Junayhteydet Sataman kehitys Tieverkko Pendelöinti Linja-autolinjat ja pendelöinti Tietoliikenne Energiantuotanto Johtopäätöksiä Kommentteja Aluerakennesuunnitelman tarve Lähdeluettelo

5 1. Johdanto Aluerakennesuunnitelma on yksi strategiatyökaluista aluestrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman tavoitteena on tehdä alue kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja saattaa yhteen erilaisia alueellisia toimijoita. Yhteisen näkemyksen ja hyvän suunnittelun avulla luodaan edellytykset elinvoimaiselle alueelle. On tärkeää, että yhteinen näkemys alueellisissa maankäyttöasioissa saavutetaan. Yhteisten tavoitteiden toteuttaminen riippuu siitä, miten hyvin alueen tavoitteiden määrittelyssä ja työstämisessä onnistutaan. Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta nimesi 2010 alueellisen maankäyttöryhmän jatkamaan JASU:n käynnistämää työtä. Ryhmää täydennettiin syksyllä 2011 Pietarsaarenseudun MAL-hankkeen projektijohtajalla. Tällä ryhmällä on tärkeä rooli työssä, jonka tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys alueiden käytöstä, asumisesta ja liikenteestä Pietarsaaren seudun viidessä kunnassa. Projektityö aloitettiin syksyllä 2011 nykytilanteen kartoituksella. Tämä raportti on kooste kartoituksesta ja nykytilanteen analyysistä. Myös aluestrategia on otettu huomioon raporttityössä. Aluerakennesuunnitelman työprosessia kuvataan alla olevassa kuviossa. Nykytilanteen analysoinnin jälkeen alueelle määritellään yhteiset tavoitteet. Tavoitteiden pohjalta laaditaan tämän jälkeen alueellinen rakennesuunnitelma. Kuvio 1. Pietarsaarenseudun MAL-yhteistyöhanke toimenpiteineen ja aikatauluineen. Tämän raportin tarkoituksena on analysoida Pietarsaaren seudun yhdyskuntarakenteen kehitystä ja nykytilannetta vertailemalla JASU:n kolmea aluerakenneskenaariota. JASU:n kolme skenaariota kuvaavat yhdyskuntakehityksen vaikutuksia. Tässä raportissa tarkastellaan, miten alue on kehittynyt vuoden 2005 jälkeen suhteessa skenaarioihin. 1.1 Lähdeaineisto Yhdyskuntarakenteen nykytila on määritelty tutkimalla olemassa olevaa tilastomateriaalia. Tärkeimmät tilastolähteet ovat Tilastokeskus ja Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä YKR. Lisäksi on käytetty eri viranomaisten ja järjestöjen tilastoja. YKR on Suomen yhdyskuntarakenteen seuraamiseksi kehitetty järjestelmä, jota hallinnoi Ympäristökeskus ja joka käyttää myös Tilastokeskuksen tietoja. Järjestelmä perustuu 250*250 metrin kokoisiin ruutuihin, jotka sisältävät yhdyskuntatilastoja väestöstä maankäytöstä ja työpaikoista. 3

6 Ruutujärjestelmän avulla on tehty taajamien, kylien, pienkylien, haja-asutusalueiden ja rakentamattomien alueiden aluejako. Taajama merkitsee taaja-asutusta, jossa on vähintään 200 asukasta, ja jossa tarkastellaan väestömäärää, rakennusten lukumäärää, kerrosalaa ja agglomeraatiota 1. Kylät ovat vähemmän taajaan asuttuja alueita, joilla on vähintään 40 asukasta ja pienkylissä on 20 asukasta. Haja-asutusalueisiin kuuluvat alueet, joilla on vähintään yksi asukas neliökilometriä kohden. YKR:n aluejakoa on käytetty tässä raportissa mm. väestönmuutoksia, työssäkäyntiä ym. koskeviin analyyseihin. Kuvio 2. Esimerkkejä YKR:n aluejaosta Materiaali on syksyltä 2011 ja tammikuulta Viimeisimmät väestötiedot ovat vuodelta Työpaikkatiedot Tilastokeskus julkaisee viiveellä, joten viimeisimmät tiedot ovat vuodelta Työpaikkojen sijainti perustuu toimintapaikkaan, mihin on aina suhtauduttava kriittisesti, koska työ voidaan suorittaa muualla kuin mihin työpaikka on rekisteröity. Esimerkkinä mainittakoon ISS, joka otti hoitaakseen Kruunupyyn kunnan keittiö- ja siivoustoiminnot. Työpaikat jotka oli aikaisemmin rekisteröity ympäri kuntaa, rekisteröitiin samaan toimipaikkaan Kruunupyyn keskustassa. Tämä vaikuttaa myös työssäkäyntitilastoihin. Pietarsaaren, Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Luodon PARAS-yhteistyö ei näy tilastoissa, koska yhteistyö alkoi 2010 ja tämän raportin tilastot käsittelevät vuotta Agglomeraatio: samankaltaiset toiminnot kasaantuvat maantieteellisesti. 4

7 1.2 Taustaa JASU, Pietarsaaren seudun aluerakennesuunnitelma 2030 valmistui Suunnitelman laati Pohjanmaan liitto yhdessä alueen viiden kunnan kanssa Jaakko Pöyry Infran toimiessa konsulttina. JASU:n tavoitteena oli aikaansaada strateginen tavoitesuunnitelma maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen sekä Pietarsaaren seudun kehittämisen yhteiseksi työvälineeksi. Yhteenveto JASU:n lähtökohdista Kestävä kehitys Kestävä kehitys tyydyttää nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää tarpeitaan. European Spatial Development Perspective (ESDP) ESDP on EU:n hyväksymä ja ohjeellinen aluerakennesuunnittelun tavoite vuodelta 1999 (ei kuitenkaan sitova). Tavoite perustuu: - taloudelliselle ja sosiaaliselle koheesiolle - Euroopan alueiden tasa-arvoiselle kilpailukyvylle - luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön suojelulle ja vaalimiselle Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Tehvänä on tukea ja edistää MRL:n tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet ovat: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luontoperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - erityisen merkittävät kokonaisuudet, kuten luonto- ja kulttuuriympäristöt Valtakunnallisia tavoitteita tarkistettiin 2008, lisäykset koskivat lähinnä ilmastonmuutosta. Maakuntasuunnittelu JASU noudattaa Pohjanmaan maakuntakatsausta kehitystavoitteineen vuoteen 2020 saakka. Viimeisin maakuntakaava vahvistettiin Myös JASU on otettu huomioon kaavassa. JASU:n lähtökohtia olivat kestävä kehitys, EU-tason aluesuunnittelutavoitteet (EDSP), valtakunnalliset tavoitteet ja maakuntasuunnitelman alueelliset kehittämistavoitteet. Selvityksen tutkimusmenetelmänä käytettiin skenaarioita. Suunnitelmassa työstettiin kolme eri skenaariota mahdollisista tulevaisuudennäkymistä, joita sitten verrattiin asetettuihin tavoitteisiin. (JASU, 2006.) Seuraavassa lyhyt yhteenveto skenaarioista: 5

8 Polarisoitu aluerakenne -toimintojen keskittyminen ja globalisointi -kasvava kulutus ja tuotanto -kauppateknologiset arvot Täyttää asetetut tavoitteet huonoimmin. Kehitysvyöhykealuerakenne -eriytynyt kehitys maan eri osissa -eurooppalainen maakuntapohjainen hallintokulttuuri -alueelliset kehitysvyöhykkeet -kulutus ja tuotanto nykyisellä tasolla Keskitie suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lähikeskusaluerakenne -toiminnot ja rakenteet perustuvat paikallisiin olosuhteisiin -omavaraisuus ja omatoimisuus -ekologiset arvot Täyttää asetetut tavoitteet parhaiten. Kuvio 3. JASU:n (2006) kolme skenaariota. JASU käy läpi mahdollisen kehityksen seuraamalla neljää teemaa, jotka ovat: 1) asutus- ja väestörakenne sekä palvelut, 2) elinkeinorakenne, 3) liikenneyhteydet ja energiantuotanto sekä 4) luonto, virkistys ja vapaa-aika. Tässä raportissa käsitellään kolmea ensimmäistä teemaa, koska ne ovat MAL-hankkeen kannalta tärkeimmät. 6

9 2. Asutusrakenne, väestörakenne ja palvelut 2.1 Väestökehitys ja ennuste JASU sisältää kaksi väestöennustetta vuoteen 2030 saakka. Toinen on Tilastokeskuksen ennuste vuodelta 2001 ja toinen Kauko Mikkosen ennuste samalta vuodelta. Nämä ennusteet ennakoivat kielteistä väestökehitystä Tilastokeskuksen ennusteen ollessa kielteisempi. Mikkosen ennuste otti enemmän huomioon teollisuuden ja alkutuotannon kehityksen kuin ensin mainittu ennuste. Kummankin ennusteen asukasmäärä oli alhaisempi kuin todellisuudessa jo vuonna Todellinen väestömäärä oli tuolloin runsaat henkilöä suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa vuodelta 2001 ja hieman yli henkilöä suurempi kuin Mikkosen selvityksessä. (JASU, 2006.) Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennusteen mukaan kehitys onkin myönteinen. Erot ovat todella suuria, Tilastokeskuksen ennusteet vuodelta 2001 ja 2009 eroavat asukaalla vuonna Tarkat luvut käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Taulukko 1. JASU:n väestöennusteiden ja Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennusteen vertailu. Pietarsaaren seutu 2010 muutos 2030 muutos Tilastokeskuksen ennuste Faktinen väestö JASU Tilastokeskuksen ennuste Mikkosen ennuste Pietarsaaren seudun väestömäärä on kasvanut vuodesta 1980 vuoteen Väestömäärä laski 90-luvulla, minkä johdosta aikaisemmat vuoden 2001 ennusteet olivat niin negatiivisia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen väestömäärä alkoi taas kasvaa. Vuoden 2009 ennuste osoittaa myönteisen suuntauksen jatkuvan. Prosentuaalisesti suurin väestönkasvu on ollut Luodon ja Pedersören kunnissa. Suurin prosentuaalinen lasku on tapahtunut Kruunupyyssä Kruunupyy Luoto Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Kuvio 4. Pietarsaaren seudun väestönkehitys ja ennuste (Lähde: Tilastokeskus, 2011). 7

10 Tilastokeskuksen viimeisimmän ennusteen mukaan alueen väestö tulee lisääntymään runsaalla asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tästä asukkaan väestönkasvusta suurin osa tapahtuu Pedersöressä ja Luodossa. Ennusteessa väestönkasvu tapahtuu lähinnä luonnollisen lisääntymisen kautta, ts. syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Nettomuuton odotetaan sen sijaan olevan negatiivinen. Vuodesta 2020 eteenpäin väestönkasvu hidastuu. Uusikaarlepyy 11 % Kruunupyy 1 % Pietarsaari 18 % Luoto 30 % Pedersöre 40 % Kuvio 5. Väestönkasvun jakautuminen vuoteen JASU:n skenaarioita tarkasteltaessa väestö vähenee kaikissa kunnissa polarisoidussa mallissa. Kehitysvyöhykeskenaariossa asukasmäärän odotetaan laskevan suuresti vuodesta Lähikeskusrakenteessa väestö sitä vastoin kasvaa. Väestörakenne Pietarsaaren seudun väestörakenne esitetään alla väestöpyramideissa. Alueella on Suomen oloissa mitattuna suuri syntyvyys, mikä on nähtävissä nuorimissa ikäluokissa. Ikäluokat ovat kapeampia, mikä on osoitus poismuutosta. Luvut osoittavat naisten muuttavan pois useammin kuin miesten. Paljon puhutut suuret ikäluokat ovat vuoden 2010 väestöpyramidissa juuri eläkeiässä. Tulevaisuusennusteissa pyramidi levenee ylhäältä. Väestö vanhenee, suuret ikäluokat nousevat ylöspäin, ja myös keskimääräinen elinikä pitenee. Työkykyisen väestön määrä vähenee aluksi vuoteen 2020 saakka. Työkykyisten osuus muusta väestöstä laskee sen sijaan voimakkaasti. Vuonna 2010 työkykyisen väestön määrä oli 61 prosenttia ja määrän odotetaan laskevan 57 prosenttiin vuonna 2020 ja 55 prosenttiin vuonna Ennusteen mukaan työkykyisen väestön osuuden lasku päättyy vuoden 2030 jälkeen. Pietarsaaren seudun suuri syntyvyys on tulevaisuudessa eduksi verrattuna moniin muihin Suomen alueisiin, joilla haaste on tätäkin suurempi. 8

11 Kuvio 6. Pietarsaaren seudun väestöpyramidi vuonna 2010 ja ennusteet vuosille 2020, 2030 ja Kuvio 7: Koko maa Valtakunnallisesti väestörakenne on huomattavasti haastavampi kuin Pietarsaaren seudulla. 9

12 2.2 Asutusrakenteen kehitys Polarisoituneessa aluerakenteessa kehityksen odotetaan johtavan siihen, että suuremmat taajamat kasvavat maaseudun kustannuksella. Erityisen houkuttelevia ovat Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ja puhutaankin maaseudun väestökadosta. Kehitysvyöhykeskenaariossa suurimpien taajamien väestö säilyy entisellään ja elinvoimaisena ja kaukaisempi maaseutu menettää väestöään. Houkuttelevia asutusalueita on Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Luodossa ja Kruunupyyssä. Lähikeskusmallissa maaseutuväestö säilyy perinteisen mallin mukaan. (JASU, 2006.) Kartalta ilmenee, että Pietarsaaren seudun prosentuaalisesti nopeimmin kasvavat taajamat ovat Luoto (Holm-Risöhäll-Furuholmen-Vikarholmen) ja Bosund. Uudessakaarlepyyssä keskus kasvaa nopeimmin ja myös Jepua on kasvanut. Pedersöressä kasvavat useimmat taajamat, suurin prosentuaalinen kasvu on ollut Nederpurmossa, samoin Kirkonkylässä-Sandsundissa ja muissa taajamissa. Vain Lillbyn väestö on hieman laskenut ja Pännäisten kuntakeskuksen kehitys on hieman plussalla tutkimusjakson aikana. Prosentuaalisesti eniten menettänyt alueen taajama on Teerijärvi, josta myös on suurin etäisyys lähimpään kaupunkiin. Kruunupyyn kunnan pienin taajama Alaveteli kasvaa prosentuaalisesti eniten. Haja-asutusalueiden väestönmuutosten jakautumisen selvittämiseksi on käytetty etäisyysvyöhykkeitä. Vyöhykkeet kuvaavat Pietarsaaren ja Kokkolan välistä etäisyyttä 10 km välein. Tulos osoittaa, että etäisyydellä suurempiin taajamiin ja väestönmuutoksella on selvä yhteys. Haja-asutusväestö kasvaa prosentuaalisesti eniten 10 km säteellä Pietarsaaresta ja Kokkolasta kasvun ollessa suurempi kuin itse taajamassa. 20 km säteellä väestö lisääntyy edelleen, mutta vähenee sitten asteittain mitä kaueammaksi näistä kahdesta aluekeskuksesta edetään. Poikkeuksena on km vyöhyke Teerijärven eteläpuolella, mikä voi selittyä sillä, että alue sijaitsee lähellä toista pienempää aluekeskusta, Kaustista. Taajama- ja kyläkarttaa uudelleen tarkasteltaessa siinäkin voidaan havaita aluekeskusetäisyyden ja väestönmuutoksen välinen yhteys. Prosentuaalisesti voidaan todeta, että Pietarsaaren ympäristön haja-asutusalueet kasvavat nopeammin kuin itse taajama. Tutkimusjaksoa JASU:n kolmeen skenaarioon verrattaessa voidaan todeta, että lähikeskusrakenne on kauimpana nykyisestä kehityksestä. Kehitysvyöhykeskenaario vastaa kehitystä ja myös polarisoitu aluerakenne vastaa nykyistä suuntausta. 10

13 Kartta 1. Prosentuaalinen väestönmuutos Pietarsaaren seudun taajamissa ja kylissä. Kartta 2. Prosentuaalinen väestönmuutos Pietarsaaren seudun haja-asutusalueilla. 11

14 Taulukko 2: Taajamien ja kylien väestönkehitys (Lähde: YKR/SYKE & TK 2010). Nimi Väestö %- muutos Taajamia Pietarsaari (sis. Sandsund) ,80 % -Pietarsaaren kaupunki ,16 % -Kirkonkylä-Sandsund (P:söre) ,12 % Uusikaarlepyy ,91 % Edsevö-Kållby-Ala-Ähtävä ,55 % Holm-Risöhäll- Furuholmen-Vikarholmen ,59 % Kruunupyy ,92 % Bosund ,24 % Teerijärvi ,14 % Pännäinen-Östensö ,11 % Alaveteli ,79 % Ähtävä ,62 % Jepua ,22 % Näs ,42 % Forsby (Pedersöre) ,69 % Nederpurmo ,15 % Lillby ,94 % Munsala ,33 % Soklot ,47 % Yli 100 asukkaan kyliä: Lepplax ,66 % Sundby-Karby ,00 % Pensala ,35 % Vexala ,09 % Hovsala-Norrby ,97 % Keppo ,88 % Lappfors ,88 % Fagernäs-Hannula ,50 % Monäs ,77 % Brännkärr ,47 % Västerby ,12 % Småbönders ,74 % Lassilan alue ,64 % Kovjoki ,40 % Alajepua ,22 % Finnäs ,79 % Kantlax ,51 % Hästbacka ,00 % Djupsjöbacka-Högnabba ,69 % Kortjärvi ,54 % Bäckby ,03 % Nabba ,33 % Kass-Kråknäs ,75 % 12

15 2.3 Muuttoliike Kartta 3. Nettomuutto Pietarsaaren seudulla ja naapurikunnissa. Polarisoidun aluerakenne-ennusteen mukaan alueella on sisäistä muuttoliikettä Pietarsaareen, Uuteenkaarlepyyhyn ja suurempiin kuntakeskuksiin. Yllä olevassa kartassa esitetään alueen suurimmat nettomuuttovirrat vuosina Suurin nettovirta (tulomuuttajat miinus poismuuttajat) suuntautuu Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen. Myös Pedersören tilasto on plussalla Pietarsaaren osalta. Luoto sitä vastoin on poikkeus, koska kuntaan muuttaa väkeä kummastakin naapurikaupungista. Kruunupyyn sijainti kahden kaupungin välissä ei vaikuta muuttoliikkeeseen kielteisesti. Pietarsaari sen sijaan menettää nettomuuttotilastojen mukaan väkeä Kokkolaan. Kaiken muuton osalta vain Luoto on plussalla kuusivuotisella tutkimusjaksolla, ja lukuja lähemmin tarkasteltaessa havaitaan positiivisen suuntauksen johtuvan tulomuutosta ulkomailta. Luotoon muutti ulkomailta 61 henkilöä, jolloin nettomuutto on 60. Kaikkien alueen kuntien tulos on negatiivinen, kun on kyse Suomen sisäisestä muutosta. Kansainvälinen tulomuutto tasoittaa tilastoja kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Pedersöreä, jossa tulomuutto ulkomailta on alhaisempi kuin muissa kunnissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaari houkuttelee asukkaita naapurikunnista, mutta menettää asukkaita suurempiin kaupunkeihin. Luodon ja Kruunupyyn sijainti lähellä kaupunkeja tekee niistä myös houkuttelevia asuinpaikkakuntia kaupunkien työssäkäyntialueilla. Uuteenkaarlepyyhyn muuttaa paljon väkeä ulkomailta, mikä tasapainottaa lähtömuuttoa suurempiin kaupunkeihin. Seuraava taulukko osoittaa tulomuuton ja nettomuuton kunnittain. 13

16 Taulukko 3. Tulomuuttajat kunnittain alueiden kuntien ja Kokkolan kaupungin välillä (Lähde: Tilastokeskus 2011.) Pietarsaari Pedersöre Kunta Tulomuuttajat Netto Kunta Tulomuuttajat Netto Pedersöre Pietarsaari Luoto Luoto Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Kokkola Kruunupyy Kruunupyy Kokkola Uusikaarlepyy Kruunupyy Kunta Tulomuuttajat Netto Kunta Tulomuuttajat Netto Pietarsaari Kokkola Pedersöre Pietarsaari Luoto Pedersöre Kruunupyy Uusikaarlepyy Kokkola Luoto Luoto Kunta Tulomuuttajat Netto Pietarsaari Pedersöre Kokkola Uusikaarlepyy Kruunupyy

17 Kartta 4. Nettomuutto Pietarsaaren seudulle ja seudulta vuosina Suomen sisällä tapahtuvissa muutoissa Pietarsaaren seutu menettää asukkaita muille alueille. Ei ole yllättävää, että Vaasa, Helsinki ja Turku houkuttelevat eniten, siis kaupungit, joissa on myös hyvät opiskelumahdollisuudet. Kartta 4 esittää seutukunnat, joille Pietarsaaren seutu menettää ja joilta seutu voittaa asukkaita. Suomen sisäinen nettomuutto on yhteensä -982 vuosina Kansainvälinen muutto sen sijaan on +723 henkilöä. Huomattava uusi suunnanmuutos on nähtävissä selvästi kuviossa 8, jossa vertaillaan kansainvälistä, kansallista ja luonnollista väestönkasvua Pietarsaaren seudulla. Kansainvälinen nettomuutto oli nollan tienoilla vuoteen 2002, jolloin on havaittavissa selvä kasvusuuntaus. Luonnollinen väestönkasvu laski vuoteen 2002 saakka kääntyäkseen taas nousuun. Nämä kaksi seikkaa selittävät myös JASU:n väestöennusteiden epäonnistumisen. 15

18 Nettomuutto (kansainvälinen) Nettomuutto (Suomessa) Luonnolinen väestönmuutos Kuvio 8. Väestönmuutoksia Pietarsaaren seudulla muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönmuutoksen mukaan (Lähde: Tilastokeskus, 2012). Alueen strategisena tavoitteena on 150 henkilön nettotulomuutto vuodessa ja yhden prosentin vuosittainen väestökasvu vuoteen 2020 saakka (Pietarsaaren seutu, 2009). Tilastokeskuksen ennuste (2009) osoittaa vuotuisen väestönkasvun olevan n. 0,4 prosenttia vuoteen 2020 saakka. Vuoden 1980 jälkeen Pietarsaaren seudun tulomuutto on ollut positiivinen vuosina 2004 (63 asukasta) ja 2008 (91 asukasta). Alueen haasteena on väestönkehityksen kääntäminen. Jos aluestrategian tavoite täyttyy vuodesta 2012 eteenpäin, alueella on asukasta vuonna 2020 nykyisen ennusteen mukaisen väestön ollessa Koulutus JASU toteaa alueen muodollisen koulutustason alhaiseksi, ja huomauttaa korkeakoulutuksen puutteen olevan alueen heikkous. Polarisoidussa skenaariossa toisen ja kolmannen asteen koulutus ei ole monipuolista, vaan muutto opintojen vuoksi vaikuttaa väetömäärään negatiivisesti. Kehitysvyöhykemallissa koulutusmahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin edelllisessä. Lähikeskusskenaariossa koulutuksen kehittäminen on onnistunut, ja alueella on paremmat mahdollisuudet saada koulutusta perinteisiin ammatteihin. (JASU, 2006.) Koulutustason mittaamiseksi käytetään Tilastokeskuksen indikaattorilukua 2. Koulutustaso on noussut tasaisesti koko maassa ja niin myös Pietarsaaren seudulla. Alueen korkein koulutustaso on Pietarsaaressa, mikä käy ilmi seuraavasta kuviosta. 2 Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. 16

19 Koulutustasoindikaattori Pietarsaari Kruunupyy Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Koko maa Kuvio 9. Koulutustason kehitys kunnittain ja koko maassa (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Ylemmän koulutuksen kehitys on laskenut opiskelijamäärän osalta. Alueella on ulkoistettua yliopistokoulutusta, lapsipedagogiikkaa. Vuosina opiskelijoiden määrä laski 209 opiskelijasta 154 opiskelijaan. Ammattikorkeakouluopetuksessa kulttuurin ainealueella on eniten opiskelijoita, mutta tälläkin alalla opiskelijoiden määrä on laskenut. Matkailukoulutus on säilyttänyt asemansa opiskelijamäärien osalta parhaiten Kulttuuri Yhteiskuntatiede, yritystalous, hallinto Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Humanistiset aineet, kasvatus Kuvio 10. Opiskelijoita korkeammassa koulutuksessa Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Toisella asteella, johon lukiot ja ammattikoulut kuuluvat, opiskelijoiden määrä sitä vastoin kasvaa. Alueen lukio-opiskelijoiden määrä oli noin 950 ja ammattikoulutuksessa oli yli 2000 opiskelijaa vuonna Suurin ammattikoulutuksen ainekokonaisuus on tekniikka ja kommunikaatio (kuljetus). Tämä ainekokonaisuus on myös kasvanut. Ammattikoulutuksen laajuus on säilynyt korkealla tasolla ja monet ainekokonaisuudet ovat kasvaneet opiskelijoiden lukumäärän ja valmistuneiden osalta. 17

20 Kuvio 11. Toisen asteen opiskelijoita Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Toisen asteen koulutus tarjoaa edelleen monipuolisen koulutusvalikoiman. Ylemmän koulutuksen yllä on varjoja, mutta myös mahdollisuuksia uuden kampuksen myötä. Skenaario, joka kuvaa koulutuksen kehitystä parhaiten, on polarisoidun skenaarion ja kehitysvyöhykeskenaarion välimaastossa. 2.5 Palvelut JASU:n mukaan Pietarsaaren seudun palvelutaso on yleisesti ottaen hyvä. Polarisoidussa aluerakenneskenaariossa kylät uhkaavat menettää koulunsa ja kauppansa. Kehitysvyöhykeskenaariossa palvelu säilyy osassa kylistä ja lähiseutumallissa kylien palvelut säilyvät tai jopa elpyvät. (JASU, 2006.) Seuraava kartta antaa yleiskuvan Pietarsaaren seudun palvelutilanteesta tammikuussa Analyysissä on otettu huomioon peruskoulun, päivittäistavarakaupan ja terveydenhuollon vastaanoton saatavuus. Olemassa olevan tieverkon mukaiset etäisyydet on pisteytetty taulukon 3 mukaan. Alue, joka on kilometrin säteellä koulusta, terveydenhuollosta ja päivittäistavarakaupasta saa maksipistemäärän 30. Taulukko 4. Painotus palvelukartalla. Etäisyys palveluihin Painotus 0-1 km km km km km 0 18

21 Kartta 5. Palvelujen saatavuus Pietarsaaren seudulla. Kolmetoista alueen taajamaa saa 28 pistettä tai enemmän. Luodossa on Holmin kuntakeskus ja Kruunupyyn kunnassa sen kolme kuntaosakeskusta, Kruunupyy, Teerijärvi ja Alaveteli. Pietarsaaren kaupunki on suurin palvelukeskus ja Pedersöressä on jopa viisi paikkakuntaa, joilla on korkea palvelutaso; Sandsund, Pännäinen, Kållby, Ähtävä ja Lillby. Uudenkaarlepyyn palveluopaikat ovat kaupungin keskusta, Munsala ja Jepua. Tämä merkitsee, että 35,8 prosenttia alueen väestöstä asuu kartalla tummaksi merkityillä alueilla. Myös Bosund kuului tähän luokkaan vielä vuonna 2011, mutta kylä on sittemmin menettänyt lähikauppansa. Merkittäviä kylä, joista on yli 10 km tutkittuun palveluun ovat Lappfors ja Pensala. Verrattaessa palvelukarttaa Pohjanmaan maakuntakaavaan voidaan havaita tummien alueiden vastaavan kaavan keskustatoimintojen ja toissijaisten keskustatoimintojen alueita. Palvelukylinä suunnitelmassa mainitaan Bosund, Ala- Ähtävä, Nederpurmo ja Småbönders. Kyläkoulujen, päivittäistavarakaupan ja terveyspalvelujen muutokset vuosina selvitetään seuraavassa kuntakohtaisesti. Pietarsaari Kyläkoulukäsite ei koske Pietarsaaren kaupunkia, koska kaikki peruskoulut sijaitsevat kaupungissa. Päivittäistavarakaupan mahdollisuudet ovat parantuneet; huomattavimpina K- supermarketin perustaminen Kyrkostrandiin 2011 ja Prisman laajennus

22 Pedersöre Pedersöressä on käytössä 13 alakoulua. Yksi koulu lakkautettiin, kun Kållby skola ja Heimbacka skola yhdistettiin Lappfors skolan kohtalo on epävarma, sillä oppilaat ovat käyneet Bäckbyn koulua vuodesta 2010 rakennuksen ongelmien vuoksi. Tutkimusjakson aikana on keskusteltu myös Sundby skolan tulevaisuudesta. Kunnan päivittäistavarakauppoina on kuusi lähikauppaa. Kaksi lähikauppaa on lakkautettu jakson aikana, Lappforsboden (2010) ja Ala-Ähtävän M-boden (2011). Kunnassa ei ole marketkokoisia kauppoja. Uusikaarlepyy Uudessakaarlepyyssä on kahdeksan alakoulua. Tutkimusjakson aikana Pensalan koulu on yhdistettu Jeppo skolaan. Myös Ytterjeppo skola on ollut sulkemisuhan alla. Päivittäistavarakauppoja on keskustassa ja lisäksi neljä kyläkauppaa. Vexalaboden suljettiin joksikin aikaa 2010, mutta toiminta käynnistettiin uudelleen uusien toimijoiden voimin. Myös Munsalan kauppatoiminta oli uhattuna konkurssin jälkeen, mutta uusi kauppias jatkoi toimintaa Kruunupyy Kruunupyyssä on kahdeksan alakoulua, eikä tutkimusjakson aikana ole tapahtunut muutoksia. Djupsjöbackan ja Småböndersin lakkauttamisesta on kyllä käyty keskusteluja. Päivittäistavarakauppoja on pareittain kolmessa kunnanosakeskuksessa ja yksi osuuskauppa Småböndersissä; lukumäärässä ei ole tapahtunut muutoksia. Luoto Luodon neljä alakoulua sijoittuvat siten, että ne kattavat asutuksen suhteellisen tasaisesti. Viiden viime vuoden aikana ei ole lakkautettu kouluja. Sen sijaan kouluja on laajennetu ja tämä tarve jatkuu. Terveydenhuoltovastaanottoihin on tulossa muutoksia. Holmin ja Bosundin vastaanotot yhdistetään vuodesta 2014 alkaen ja toiminta jatkuu Holmissa. Myös Bosundin kyläkauppa lopetti toimintansa vuodenvaihteessa Yli tuhannen asukkaan Bosund menettää siis koko joukon palveluja. Holmin kyläkauppa suljettiin syksyllä 2010 ja tilalle tuli suurempi marketti, joka aloitti toimintansa keväällä Yhteenveto Vuoden 2005 jälkeen on lakkautettu kaksi kyläkoulua, yksi Pedersöressä ja yksi Uudessakaarlepyyssä. Yksi koulu odottaa päätöstä homeongelmien vuoksi ja noin viiden kyläkoulun kohdalla on keskusteltu lakkautusmahdollisuudesta. Suurin osa kyläkouluista on kuitenkin saanut jatkaa. Viisi kyläkauppaa on sulkenut ovensa jakson aikana. Kahden kaupan toiminta on käynnistynyt uudelleen uusin voimin. Toinen näistä kaupoista korvattiin uudenaikaisemmalla. Kyläkauppojen toiminta on vaikeutunut, kun jopa yli tuhannen asukkaan kylä menettää kaupan. Kauppojen ja koulujen lakkautukset johtuvat lähinnä vuoden 2008 taloudellisen taantuman jälkivaikutuksista. Viisi vuotta JASU:n jälkeen kehitystä vastaa lähinnä kehitysvyöhykeskenaario, mutta myös polarisoitu skenaario toteutuu pitkällä aikavälillä, jos lakkautussuuntaus maaseudulla jatkuu. 20

23 3. Elinkeinorakenne 3.1 Työllisyyskehitys Alkutuotanto työllisti Pietarsaaren seudulla 7,9 prosenttia työtätekevästä väestöstä vuonna 2009 jalostuksen osuuden ollessa 34,6 prosenttia. Palvelusektorin osuus oli 56,6 prosenttia. Kehitystä tarkasteltaessa voidaan todeta alkutuonnon suuntauksen olevan tasaisen laskeva. Jalostuksessa on laskuja ja nousuja, kuten myös palvelusektorilla, mikä on luonnolllista, koska jalostuksen lisääntynyt työpaikkamäärä lisää myös palvelujen kysyntää. Alueella talous on kasvusuunnassa 1993 vuoteen 2008, mikä käy ilmi alla olevasta kuviosta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Kuvio 12. Työpaikkojen kehitys Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Tarkasteltaessa työpaikkojen maantieteellisiä muutoksia voidaan havaita useimpien uusien työpaikkojen syntyneen taajamiin Kaksi kolmesta uudesta työpaikasta syntyi taajamaan. Haja-asutusalueiden nettokasvu oli 102 työpaikkaa. Kymmenen kilometrin säteellä Pietarsaaresta työpaikkojen lukumäärä kasvoi 107 työpaikalla. Useimmat työpaikat keskittyvät taajamiin. Vuonna 2009 taajamissa oli 87,3 prosenttia alueen työpaikoista. YKR:n taajama- ja kyläjaon mukainen prosentuaalinen muutos käy ilmi seuraavasta kartasta. Huomattakoon, että työpaikkojen osalta tilastot perustuvat työpaikan rekisteröityyn toimipaikkaan, mikä ei ole aina sama kuin varsinaisen työn suorituspaikka. Tilastossa on myös yli työpaikkaa, joiden maantieteellistä toimipaikkaa ei ole kyetty määrittelemään 3. 3 Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilastot eivät vastaa YKR:n koordinaattiperusteisia työpaikkoja. Tämä johtuu työpaikkojen rekisteröintitavasta. 21

24 Kartta 6. Työpaikkamuutokset Pietarsaaren seudun taajamissa ja kylissä vuosina Maatalous Polarisoidussa skenaariossa maatalouden odotetaan säilyvän suuremissa, mutta harvemmissa yksiköissä. Kehitysvyöhykeskenaario merkitsee osittaista rakennemuutosta, jossa myös ekologisen viljelyn merkitys kasvaa. Lähikeskusmallissa rakennemuutos lakkaa, ja luomutuotantoa pidetään tärkeänä. (JASU, 2006) Kymmenessä vuodessa Pietarsaaren seudun maatalousyritysten lukumäärä on laskenut 200 yrityksellä ollen nyt tuhat yritystä. Kehitys on kulkenut tasaisesti tähän suuntaan. Tilojen viljelty peltoala on kasvanut 26,6 hehtaarista 32,2 hehtaariin 10 vuodessa. Viljelty kokonaispinta-ala on pysynyt suurin piirtein samana. (Tilastokeskus, 2011.) Alueella on nähtävissä tasainen rakennemuutos, jossa tilat harvenevat ja kasvavat. Luomuviljelyn osuuden viljellystä pinta-alasta odotetaan olevan 9 prosenttia Pohjanmaan ELYalueella vuonna 2011, mikä on lähes prosenttiyksikön valtakunnallista lukua enemmän. Lukuun lasketaan luomuhyväksytty pinta-ala ja muutoksen alainen pinta-ala. Luomupinta-alan kehitys eteni nopeasti Pohjanmaalla vuosina Tämän jälkeen luomupinta-ala supistui kolmen vuoden ajan kääntyäkseen taas nousuun. Pitkän aikavälin suuntaus on kuitenkin, että ekologisesti viljelty pinta-ala kasvaa. (Evira, 2011.) 22

25 Uusikaarlepyy Pietarsaari Pedersöre Luoto Kruunupyy Kuvio 13. Maatilayritysten lukumäärä Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011) Koko maa Pietarsaaren seutu Kuvio 14. Viljelty peltopintala, hehtaaria/tila (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Maatalouden rakennemuutos ilmenee polarisoidussa skenaariossa ja kehitysvyöhykeskenaariossa. Rakennemuutos ei ole ollut niin voimakas kuin polarisoidussa skenaariossa. Luomuviljelyn kasvava merkitys merkitsee myös, että toteutumassa on lähinnä kehitysvyöhykeskenaario. 3.3 Tuotantoteollisuus Polarisoidussa skenaariossa elinkeinorakenteen odotetaan olevan riippuvainen muutamasta suuresta teollisuustyönantajasta. Panostuksen veneklusterin ylläpitämiseen laajoine aliurakointiverkostoineen uskotaan myös epäonnistuvan tässä skenaariossa. Kehitysvyöhykeskenaariossa tuotantorakenne muotoutuu monipuolisemmaksi. Elinkeinorakenne perustuu edelleen perinteisesti vahvoihin aloihin, ja veneklusterin kehitykseen. Teollisuuden odotetaan keskittyvän kaupunkeihin, kehittämiskäytäviin valtateiden 8 ja 19 varrelle, kuntien keskustaajamiin ja lentokentän läheisyyteen. Lähikeskusskenaariossa teollisuus keskittyy samalla tavalla kuin kehitysvyöhykeskenaariossa. Lisäksi mainitaan pienten aliurakointiyritysten lisäävän kylien elinvoimaa. (JASU, 2006.) 23

26 JASU:ssa mainitaan alue Flyg in Flyg bort potentiaalisena elinkeinoelämän ja lentokentän kehittämisalueena. Polarisoidussa mallissa alueen katsotaan epäonnistuvan ja kahdessa muussa sillä katsotaan olevan merkitystä alueen elinkeinorakenteelle. Alueelle on laadittu osayleiskaava, mutta etablointeja ei ole tullut. Muu 1 % 2009 Korjaus ja asennus 3 % Muut koneet 6 % Veneet 13 % Elintarvikkeet 16 % Tekstiili, vaatteet, nahka 1 % Puutuotteet 5 % Sähkölaitteet 4 % Metallituotteet 13 % Paperi 14 % Kumi & muovi 11 % Teräs & metalli 6 % Mineraalituotteet 7 % Kuvio 15. Tuotantoteollisuuden monipuolisuus Pietarsaaren seudulla 2009 (Lähde: Toimiala Online, 2012). Tuotantoteollisuus menetti runsaasti työpaikkoja vuoden 2008 laskusuuntauksen jälkeen. Suuremmista aloista eniten menittivät paperi- ja paperitavara-ala sekä teräs- ja metallintuotanto. Ala, joka sen sijaan kasvoi oli elintarvikeala, joka myös ohitti paperialan alueen työntekijöiden määrässä. Elintarviketuotanto työllisti 900 henkilöä vuonna (Toimiala Online, 2012.) Tämä osoittaa, että alueella on meneillään pieni rakennemuutos. Tuotannon monipuolisuus on hieman kaventunut sen johdosta, että alueen pienemmät alat, kuten vaatetus-, tekstiili- ja huonekaluala ovat supistuneet. Alueen tuotantoteollisuus on kuitenkin edelleen monipuolista, koska mikään ala ei dominoi voimakkaasti. Alueen tuotantoteollisuus sijaitsee lähinnä Pietarsaaren ja suurempien taajamien ympäristössä. Valtatie 8 varrella ei ole mitään suurempaa keskittymää. Useimmille työpaikoille johtava yleinen tie on kantatie 68. Tarkasteltaessa teollisuustyöpaikkojen lisäyksiä ja vähennyksiä vuosina voidaan todeta useimpien muutosten tapahtuneen Sandsundin ja Alholman välisellä alueella. 24

27 Kartta 7. Tuotantoteollisuus levinneisyys Pietarsaaren seudulla Alueen veneklusteri on jäljellä. Taloudellinen laskusuuntaus vähensi hieman yli 100 työpaikkaa, mutta veneitä valmistavien yritysten lukumäärä on noussut 24 yrityksestä 27 yritykseen (Toimiala Online, 2012). Pohjanmaan veneklusterin markkinointia on myös jatkettu tutkimusjakson aikana. Skenaarioiden tarkastelu osoittaa, että jotkut suuret työnantajat ovat joutuneet vähentämään työvoimaa, kun taas toiset alat ovat onnistuneet säilyttämään tai jopa lisäämään työvoimaansa. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, ettei alue ole riippuvainen tietystä alasta, ja polarisoitu skenaario osoittautuu virheelliseksi. Skenaario osuu kuitenkin oikeaan siinä, ettei lentokenttä ole houkutellut yritysaluetta. Veneklusteri on säilynyt, vaikka alalla on ollut haasteita, mikä tukee kehitysvyöhyke- ja lähikeskusskenaarioita ja osoittaa polarisoidun skenaarion virheelliseksi. Pienemmät kylä menettävät sitä vastoin työtilaisuuksia, mikä ei pidä yhtä lähikeskusskenaarion kanssa. 3.4 Matkailu Matkailun osalta polarisoidussa mallissa mainitaan vain, että tietyt rannikkoalueet luokitellaan kansalliseksi matkailualueeksi. Kehitysvyöhykeskenaariossa matkailuverkkoa on kehitetty, mikä on tuonut alueelle lisää matkailijoita. Lähikeskusskenaariossa alue sisältyy laajempaan Merenkurkun ympäristön verkostoon, jossa keskitytään saaristo-, luonto- ja tilamatkailuun (JASU, 2006.) 25

28 Majoitus Ravitsemus Liikenne Ostokset Palvelut Kuvio 16. Matkailun työllistävä vaikutus Pietarsaaren seudulla (Lähde: Turun yliopisto, 2011). Pietarsaaren kaupungin matkailutoimisto on toimittanut tietoja siitä, miten matkailuelinkeino työllistää Pietarsaaren seudulla. Tutkimuksen teki Turun yliopisto ja tutkimus osoittaa, että matkailu työllisti 116 henkilötyövuotta 4 vuonna Kuviosta ilmenee, että vuoden 2008 taloudellinen taantuma vaikutti alueen matkailuun kielteisesti. Muuten alueen matkailun merkitys on hieman kasvanut. Aterioilla oli suurin työllistävä vaikutus (29 %), palveluilla (27 %) ja liikenteellä (25 %). JASU:n jälkeen on perustettu yhdistys 7 Sillan Saaristo, jossa ovat mukana alueen kunnat ja Kokkola, joten verkostoitumisen matkailun alalla voidaan sanoa alkaneen. Matkailun kehitystä vastaa parhaiten kehitysvyöhykeskenaario. 4 Työllistävä vaikutus on arvoitu aloittain jakamalla matkailun jalostusarvo jalostusarvolla per alalla työskentelevä henkilö (Turun yliopisto, 2011). 26

29 4. Liikenneyhteydet ja energiantuotanto 4.1 Lentoyhteydet JASU:ssa Kokkolan-Pietarsaaren lentoasemalla on jatkossakin alueellista merkitystä kaikissa skenaarioissa. Kehitysvyöhykeskenaariossa myös lentoasemalla on merkitystä lentorahtiliikenteelle. (JASU, 2006.) Lentoaseman reittiliikenne on ollut muutosten kohteena viime vuosina. Sisämaan liikenteen tarjonta Helsinkiin on hieman laskenut. Skellefteåhon avattiin sitä vastoin uusi reitti kesällä Keväällä 2012 avataan lisäksi uusi reitti Tukholmaan lentoaseman kehittämishankkeen tuloksena, Matkustajatilastot vuosilta osoittavat, että vuosittainen matkustajamäärä on ollut vakaa vuosien notkahdusta lukuun ottamatta. Noina vuosina matkustajaliikenne laski myös valtakunnallisesti. Lentoasemalla oli matkustajaa vuonna 2011 (Finavia, 2012). Aluestrategian tavoite vuodelle 2015 on matkustajaa (Pietarsaaren seutu, 2009) Kuvio 17. Matkustajien lukumäärä Kokkolan-Pietarsaaren lentoasemalla vuosina (Lähde: Finavia, 2012). Suurin osa alueen lentorahtiliikenteestä kulkee teitse Tampereelle, Helsinkiin tai Turkuun ja jatkaa sitten ilmateitse. Se, ettei alueen lentoasemalla ole huomattavaa lentorahtiliikennettä johtuu myös siitä, etteivät nyt käytössä olevat lentokonetyypit tarjoa tätä mahdollisuutta. (Jaska Pensaari, lentoaseman kehittämishankkeen projektijohtaja, ) 4.2 Junayhteydet Polarisoidussa skenaariossa supernopeat junat ajavat ohi Pännäisten aseman, kehitysvyöhykemallissa osa junista pysähtyy Pännäisissä ja lähikeskusskenaariossa Pännäinen olisi supernopeiden junien pysäkki, ja Jepualle, Pietarsaareen, Kovjoelle ja Kruunupyyhyn olisi toimiva taajamaliikenne. (JASU, 2006.) Syksyllä 2004 Pännäisten aseman ohitti arkisin 24 matkustajajunaa, joista kuusi oli Pendolinojunia ja kahdeksan Intercity-junia. Pendolino-junista yksikään ei pysähtynyt Pännäisissä, kaikki muu junaliikenne pysähtyi asemalla yhtä yöpikajunaa lukuun ottamatta. (SOul, 2005.) 27

30 Seitsemän vuotta myöhemmin liikenne on kasvanut 29 matkustajajunaan, ts. kolme Pendolinojunaa lisää ja kaksi pikajunaa. Kaksi Pendolino-junaa pysähtyy Pännäisissä, samoin kaikki kahdeksan Intercity-junaa, mutta useat pikajunat ajavat ohi. (VR:n kotisivu, 2011.) Viime vuosien kehitys on parantanut Pännäisten aseman henkilöliikennettä jonkin verran, Pendolino-junat ovat korvanneet pikajunat. Kehitysvyöhykeskenaario kuvaa kehitystä parhaiten. Radalla on myös tehty parannuksia kehittämisjakson aikana ja tehdään edelleen. Myös Pännäisten aseman alueelle on suunnitteilla laajoja investointeja, jotka nostavat aseman statusta. 4.3 Sataman kehitys JASU:n skenaarioissa sataman rooli vaihtelee seuraavasti: polarisoidussa aluerakenteessa satamalla on lähinnä puutavaran ja paperin vientisataman tehtävä. Kehitysvyöhykealuerakenteessa ennustetaan rahdin lisääntyvän ja lähikeskusaluerakenteessa kehitys on vilkasta ja henkilöliikenteen odotetaan lisäksi käynnistyvän uudelleen. (JASU, 2006.) Tavaraliikenne oli yhteensä 1,66 miljoonaa tonnia vuonna Kaksi kolmasosaa tästä määrästä oli tuontia. Suurin tuontituoteryhmä oli raakapuu ja hake, joiden osuus oli 62 prosenttia. Vienti ylitti puoli miljoonaa tonnia ja suurimmat vientituotteet olivat paperimassa (61 prosenttia) ja sahapuutavara (36 prosenttia). (Liikennelaitos, 2011.) Aluestrategian mukaan vuoden 2015 tavoite on 2,2 miljoonaa tonnia (Pietarsaaren seutu, 2009). Satamaliikenne on kasvanut tonnia vuosina Sekä vienti että tuonti ovat kasvaneet, mutta tuonti on kasvanut voimakkaammin Pietarsaari Kokkola Vaasa Kuvio 18. Tuonti ja vienti tonneissa vuosina Pietarsaaren, Kokkolan ja Vaasan satamista (Lähde: Suomen Satamaliitto, 2011). Vertailtaessa Pietarsaarta satamanaapureihinsa Vaasaan ja Kokkolaan yllä olevasta kuviosta ilmenee, että Kokkolan kehitys on omaa luokkaansa. Kiinnostavaa on, että Pietarsaaren rahtimäärät ovat ohittaneet Vaasan vuonna Muutoin voidaan todeta, että sataman liikenne kasvoi vuoteen 2009 saakka ja elpyi jälkeen osittain 2010 vuoden laskusuuntauksen jälkeen. (Suomen Satamaliitto, 2011.) Satamaa kehitetään myös syventämällä väylää; projekti aloitettiin elokuusssa

31 Satamaliikenteen kehityksen osalta toteutumassa on lähinnä kehitysvyöhykeskenaario. 4.4 Tieverkko JASU-skenaarioissa kuvaillaan tieverkon kuntoa. Polarisoidussa rakenteessa ennustetaan huonokuntoista tieverkkoa. Lähikeskusskenaariossa tieverkko on hyvässä kunnossa. Kehitysvyöhykeskenaariossa mainitaan vain, että sisämaan yhteyksiä parannetaan. (JASU, 2006.) Pohjanmaan maankuntakaavan mukaan maakunnalla on täysin kattava liikenneverkko, mutta valtion teiden kehitys on jäljessä suhteessa elinkeinoelämän tarpeisiin, maankäyttöön ja liikenteen kasvuun. (Pohjanmaan liitto, 2008). Tarkastelemalla Tielaitoksen liikennetyötilastoja saa kuvan siitä, miten paljon teitä on pidetty kunnossa. Tilasto kattaa valtion yleiset tiet ja tiedot ilmaistaan miljoonina autokilometreinä yhteensä 5. Liikennelaitoksen tilasto osoittaa autokilometrien määrän kasvaneen 323 miljoonasta 350 miljoonaan Pietarsaaren seudulla. Tällöin on myös otettava huomioon, että alueen pääteiden liikennemäärät ovat kasvaneet. (Liikennelaitos, Tiehallinto ) Kuvio 19. Liikennetyö Pietarsaaren seudulla, miljoonaa autokilometriä yhteensä (Lähde: Liikennelaitos, 2011). Ennusteessa vuosille ennustetaan myös liikennemäärien kasvavan yleisillä teillä. Suurimman kasvun odotetaan tapahtuvan valtatiellä 8 välillä Kokkola-Alajepua, rantatiellä välillä Holm-Sundby, kantatiellä 68 välillä Pietarsaari-Edsevö sekä välillä Pietarsaari-Pännäinen. (KoPiKaLi, 2006.) 4.5 Pendelöinti Pietarsaaren kaupunki on alueen ainoa kunta, jonka nettopendelöinti on positiivinen vuonna Tulopendelöinnin selittävät lähinnä Pedersörestä ja Luodosta tulevat pendelöijät. Suurin pendelöintivirta yli kuntarajojen kulkee Pedersörestä Pietarsaareen, mihin vaikuttaa luonnolllisesti myös Sandsundin sijainti kaupungin rajalla. Mutta myös Kokkolasta Pietarsaareen on huomattavasti suurempi tulopendelöinti kuin menopendelöinti, mikä on epätavallista, koska pendelöinti on yleensä suurempaa suurempaan kaupunkiin. Kruunupyyn kunta on alueen ainoa kunta, joka kuuluu Kokkolan pendelöintialueeseen Pietarsaaren sijasta. 5 Ts. vilkkaasti liikennöityjen teiden tulos on parempi samalla tietyömäärällä kuin harvaan liikennöityjen tieosuuksien. 29

32 Kartta 8. Pendelöinti Pietarsaaren seudulla Työpaikkaliikenteen kehitystä tarkasteltaessa voidaan todeta, että pendelöinti yli kuntarajojen on kasvanut tasaiseen tahtiin. Vuosina sekä tulo- että menopendelöinti kasvoi yli tuhannella pendelöijällä. Alla oleva kuvio osoittaa menopendelöinnin miinuspylväinä ja tulopendelöinnin pluspylväinä Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Kruunupyy Pietarsaari Kuvio 20. Tulo- ja menopendelöinnin kehitys Pietarsaaren seudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Työmatkojen keskiarvossa on tapahtunut huomattava muutos ajan kuluessa. Työmatkat ovat pidentyneet, Pietarsaaressa keskiarvo on kaksinkertaistunut vuodesta Saman ajan kuluessa työmatkojen pituuden keskiarvo on kolminkertaistunut Kruunupyyssä ja Uudessakaarlepyyssä. 30

33 Kruunupyy Luoto Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Kuvio 21. Työmatkojen keskipituus Pietarsaaren seudun kunnissa, km (Lähde: YKR Hertta). Kaikki skenaariot eivät kuvaa pendelöinnin muuttumista. Lähikeskusskenaarion väittämä siitä, että pendelöinti vähenee kylien suurempien mahdollisuuksien ansiosta ei ole täyttymässä. 4.6 Linja-autolinjat ja pendelöinti Joukkoliikenne on alueen haaste. Suurin osa työpaikkaliikenteestä hoidetaan yksityisautoilla. Kartta 9 on selvempi pendelöintikartta, johon on piirretty pendelöinti taajamien ja kylien välillä. Karttaa tarkastelemalla saa kuvan alueen päivittäisestä pendelöintiliikenteestä. Kartta 10 esittää linja-autoliikenteen syksyllä Kartan reitteihin sisältyvät meno-ja paluulinjat. Monet reitit ovat koululiikennettä, joka ei toimi kesällä. Kartta osoittaa liikenteen olevan hyvä Pännäisten rautatieaseman ja Pietarsaaren välillä. Reitti Kokkolasta Luodon tai Kruunupyyn kautta Pietarsaareen ja sieltä Uuteenkaarlepyyhyn ja Vaasaan on myös suhteellisen hyvin linjaliikennöity. Alavetelistä on myös toimiva liikenne Kokkolaan Vetelinlinjalla. Karttojen vertailu osoittaa joukkoliikenteelle olevan potentiaalia yli kuntarajojen. Reitti, jolla olisi paras pontentiaali, on Ähtävä - Ala-Ähtävä Kållby Edsevö - Pietarsaari. 31

34 Kartta 9. Pendelöinti Pietarsaaren seudun taajamien ja kylien välillä vuonna Kartta 10. Pietarsaaren seudun linja-autolinjat

35 4.7 Tietoliikenne Kehitysvyöhyke- ja lähikeskusskenaarioissa IT-yhdysverkon kehityksellä on tärkeä rooli. Hyvän tietoliikenteen saatavuuden odotetaan lisääntyvän ja lisäävän etätyötä. Lähikeskusskenaariossa pendelöinnin kylistä taajamiin odotetaan jopa vähenevän. (JASU, 2006.) Tällä alalla on tapahtunut paljon JASU:n jälkeen. Pohjanmaan liitto julkaisi laajakaistastrategian vuonna 2005 ja osuuskunta KNT-Net (Kruunupyy-Alaveteli-Teerijärvi) käynnisti toimintansa Pedersören avoin verkko ja NU-net seurasivat kuituprojekteineen. JNT on rakentanut liittymiä Pietarsaaressa ja Luodossa ja yritys toimittaa myös palveluja suurelle osalle aluetta. Kuituverkon laajennus sekä taajamissa että haja-asutusalueilla jatkuu. Kartta 11. JNT:n kantaverkko kuituliittymille (Lähde: JNT:n lisäksi myös Anvia tarjoaa palveluja alueen eri osissa. Myös osalla Alavetelin ja Kruunupyyn kylistä on käytettävissä KNTnetin kuituverkko, mitä ei kuitenkaan ole piirretty tälle kartalle Kuituverkon laajentaminen on lähtenyt käyntiin hyvää vauhtia, mikä on hyväksi alueelle ja vastaa toista ja kolmatta skenaariota. IT-yhteyksien vaikutusten osalta jää nähtäväksi lisääkö suuntaus etätyötä. Nykyisten pendelöintisuuntausten pohjalta on vaikea uskoa, että pendelöinti vähenisi tietoliikenneyhteyksien myötä. 4.8 Energiantuotanto Polarisoidussa skenaariossa energiantuotannon odotetaan keskittyvän suuriin tuotantolaitoksiin. Ilmastonmuutos on skenaariossa syynä siihen, että joudutaan panostamaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Kehitysvyöhkykeskenaariossa ilmastonmuutos merkitsee, että keskistettyä energiantuotantoa lisätään paikallisella tuuli- ja aurinkoenergian tuotannolla sekä puuhakkeen 33

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos

Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän maankäytön visio 2040 23.3.2010 Seppo Laakso, Kaupunkitutkimus TA Oy Kilpailukyky ja yritystoiminnan muutos Mäntsälän muutos maaseutupitäjästä osaksi Helsingin seutua Mäntsälän yritystoiminta

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ

ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ ELINKEINOELÄMÄ OSANA KAUPUNKISEUTUJEN YHTEISTYÖTÄ Pohjanmaan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2040 Rantasipi Tropiclandia 31.1.2012 Jani Hanhijärvi ELINKEINOELÄMÄN ROOLI SEUDULLISESSA SUUNNITTELUSSA Selvitys

Lisätiedot

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE

Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin. Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE Keskusta-alueet ja vähittäiskauppa kaupunkiseuduilla sekä näkökulmia asutuksen ja palveluverkon muutoksiin Antti Rehunen ja Ville Helminen SYKE TÄYDENNYSRAKENTAMISEN SEMINAARI 28.5.2014 Keskusta-alueiden

Lisätiedot

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA

1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA 1. VÄESTÖN KEHITYS JA MUUTOKSET ALUERAKENTEESSA 1990-LUVUN LAPISSA Jarmo Rusanen ja Toivo Muilu Oulun yliopiston maantieteen laitos 1.1 Johdanto Suomessa, kuten myös Ruotsissa ja Norjassa, perifeerisiä

Lisätiedot

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin.

Johdanto. Aineistojen analysoiminen perustuu paikkatietomenetelmiin. Johdanto Pirkanmaan 1. maakuntakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 9.3.2005 ja se on vahvistettu valtioneuvostossa 29.3.2007. Maakuntakaavan seuranta perustuu maankäyttö ja rakennuslakiin (MRL). Lain

Lisätiedot

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne

SIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta

Lisätiedot

Muuttajien taustatiedot 2005

Muuttajien taustatiedot 2005 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti

Lisätiedot

OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA. MAL YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen

OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA. MAL YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen OY PIETARSAAREN SEUDUN KEHITTÄMISYHTIÖ CONCORDIA MAL YHTEISTYÖ PIETARSAAREN SEUDULLA Tavoitteiden määritteleminen Raportti Tavoitteet päivitetty 10.12.2012 FCG KOULUTUS JA KONSULTOINTI OY I Sisällysluettelo

Lisätiedot

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011

Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Toimiala- ja tilastokatsaus toukokuu 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne

Lisätiedot

Toimialakatsaus 2011

Toimialakatsaus 2011 Toimialakatsaus 2011 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan aineistoon. Toimialarakenne 2009, P:maa + K-P

Lisätiedot

Vahvat peruskunnat -hanke

Vahvat peruskunnat -hanke Vahvat peruskunnat -hanke Signe Jauhiainen 22.5.2012 Tutkimuskysymykset Syntyykö kuntaliitoksissa elinvoimaisia peruskuntia? Ovatko kunnat elinvoimaisia myös tulevaisuudessa? Millaisia vaikutuksia liitoksilla

Lisätiedot

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011

Lähtökohdat. Raportti II a 10.8.2011 2011 Lähtökohdat Raportti II a 10.8.2011 Sisältö Väestö... 4 Asuminen Tuusulassa... 7 Liikenne... 12 Liikkumistottumukset... 12 Joukkoliikenne... 12 Henkilöautoliikenne... 14 Elinkeinot... 15 2 Tuusulan

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2012 Anetjärvi Mikko Karvonen Kaija Ojala Satu Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215

Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma. Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Tilastoaineisto Pohjanmaan ennakoidun rakennemuutoksen suunnitelma Irina Nori, Pohjanmaan liitto, versio 181215 Elinkeinorakenne Muutosjoustavuus Riskitoimialojen tunnistaminen Teollisuus on edelleen suurin

Lisätiedot

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus

Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA. Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Bussiyhteyksiin perustuva joukkoliikenne YKR-ANALYYSITULOKSIA HÄMEENLINNAN VOUTILA Katri Eerola Suomen ympäristökeskus Aluerajaus ja aineistot Sijoittuminen liikkumisvyöhykkeille VÄESTÖMÄÄRÄ Koko Kohdealue

Lisätiedot

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö

Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa. Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Keskustat ja kauppa yhdyskuntarakenteessa Ville Helminen/Antti Rehunen/Arto Viinikka/Hanna Käyhkö SYKE/Rakennetun ympäristön yksikkö Näkökulmia kaupan yhdyskuntarakenteelliseen sijaintiin SYKEn hankkeissa

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki

LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA. Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki LIIKENNE KAUPUNKISEUTUJEN TUKENA Valtiotieteen tohtori Timo Aro EK:n logistiikkaseminaari 11.6.2015, Helsinki keskeistä muutosvoimaa aluerakenteen ja liikennejärjestelmän osalta PIIKIKKYYS POLARISAATIOKEHITYS

Lisätiedot

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008

TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 2008 TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 8 TAMPEREEN VÄESTÖNMUUTOS TAMMI MAALISKUUSSA 28 Tampereen maaliskuun muuttotappio oli aiempia vuosia suurempi Tilastokeskuksen ennakkotietojen mukaan Tampereella asui maaliskuun

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari Kuva: Toni Mailanen Kuva: Toni Mailanen MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA IV neljännes (loka-marraskuu) 2014 Kuva: Marianne Ståhl 23.2.2015 KONSERNIHALLINTO Timo Aro ja Timo Widbom Kuva: Toni

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus

SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus SEKTORITUTKIMUS / Alue ja yhdyskuntarakenne ja infrastuktuurit jaosto Tutkimusteema Monikeskuksinen aluerakenne ja alueiden toimivuus Seppo Laakso (Kaupunkitutkimus TA) & Paavo Moilanen (Strafica) Yritystoiminnan

Lisätiedot

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt:

Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Väestönmuutokset ja hyvät käytännöt: Nordregion väestönmuutosten kohtaamisen käsikirja DEMO-verkoston hyvät käytännöt Projektipäällikkö Ruusu Tuusa DEMO-ikärakenneverkosto http://www.demoverkosto.fi/ Kouvola

Lisätiedot

Kokkolan seudun koko kuva

Kokkolan seudun koko kuva Kannus Kokkola Kruunupyy Toholampi Kaustinen Halsua Lestijärvi Veteli Perho Kokkolan seudun koko kuva Toimintaympäristön tilastoaineiston perustuva koonti Konsultti Anni Antila 19.6.2014 Page 1 Pidemmän

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687

MUSTASAAREN KUNTA. Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos. Tampere, 7.11.2011. Työ: 23687 MUSTASAAREN KUNTA Logistiikka-alueen ja Laajametsän alueiden liikennetuotos Työ: 23687 Tampere, 7.11.2011 AIRIX Ympäristö Oy PL 453 33101 TAMPERE Puhelin 010 241 4000 Telefax 010 241 4001 www.airix.fi

Lisätiedot

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen

Keskus- ja palveluverkko. UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko UZ3 työpaja 1.6.2015 Ville Helminen Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla kyse on kaupunkiseutujen

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Elokuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori

Aluetypologia -hanke. Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologia -hanke Satu Tolonen Alueiden ennakointiseminaari 30.3.2012, Pori Aluetypologiahankkeen taustaa Tehtävä: Alueiden luokittelu kaupunki- ja maaseututyyppeihin Miksi: Tarvitaan tietoa erityyppisten

Lisätiedot

Elämänlaatu 2040. Pietarsaaren seudun rakennemalli, yleisiä menettelyjä sisältävä raportti PIETARSAARI KRUUNUPYY LUOTO UUSIKAARLEPYY PEDERSÖRE

Elämänlaatu 2040. Pietarsaaren seudun rakennemalli, yleisiä menettelyjä sisältävä raportti PIETARSAARI KRUUNUPYY LUOTO UUSIKAARLEPYY PEDERSÖRE Pietarsaaren seudun rakennemalli, yleisiä menettelyjä sisältävä raportti PIETARSAARI KRUUNUPYY LUOTO UUSIKAARLEPYY PEDERSÖRE Pietarsaaren seudun kunnallisen yhteistyölautakunnan hyväksymä 25.11.2013 Alkusanat

Lisätiedot

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen

Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi. Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen toimialojen kasautuminen, YKR analyysi Paavo Moilanen Kaupunkiseutujen kasautumisanalyysi Ydinalue = pienin alue/tila (250 m ruudut) jolle sijoittuu 90 % työntekijöistä Kasautumisluku

Lisätiedot

Vaasan muuttoliike 2000 2014

Vaasan muuttoliike 2000 2014 Vaasan muuttoliike 2000 2014 Erityissuunnittelija Jonas Nylén, Kaupunkikehitys, 9.6.2015 Nettomuuttoliike* ja luonnollinen väestönkasvu 2000 2014 *) Muuttoliikkeen nettoluvut osoittavat tulo- ja lähtömuuttojen

Lisätiedot

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa

Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa Palveluverkot alue- ja yhdyskuntarakenteessa 1.6.2015 Antti Rehunen Suomen ympäristökeskus SYKE Keskus- ja palveluverkko Keskusverkko muodostuu valtakunnantasolle sekä yhdyskuntarakennetasolle Valtakunnantasolla

Lisätiedot

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa

Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa Toimialoittaisten suhdannetietojen ja tilastojen hyödyntäminen ja käyttö Satakunnassa!Satakunnan talous -katsaus (painettu ja pdf) kaksi kertaa vuodessa, kesä- ja marraskuussa, sis. mm. toimialoittaisen

Lisätiedot

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI

POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI VALTAKUNNALLISTEN ALUEDENKÄYTTÖTAVOITTEIDEN OHJAAVUUS JOUNI LAITINEN 23.1.2012 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT) Valtioneuvosto päätti

Lisätiedot

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013

RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 RAAHEN SEUTUKUNNAN YRITYSBAROMETRI 2013 Hiltunen Heikki Junnila Tiia Luukkonen Aki Sisällysluettelo 1 TUTKIMUKSEN YLEISTIEDOT... 2 2 LIIKEVAIHTO... 5 3 TYÖVOIMA... 6 3.1 Henkilöstön määrä... 6 3.2 Rekrytoinnit...

Lisätiedot

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina

Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana. Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme asumisen, elinkeinojen ja vapaa-ajan maakuntana Kiinteistöliiton tilaisuus 22.3.2013 Timo Reina Häme on yksi Suomen historiallisista maakunnista. Hämeen maakunta sijaitsee keskeisellä paikalla Suomen

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun yritysraportti

Pääkaupunkiseudun yritysraportti Pääkaupunkiseudun yritysraportti Yritysten ja niiden toimipaikkojen rakenne, sijoittuminen ja muutostrendit 2000-luvulla Seppo Laakso & Päivi Kilpeläinen, Kaupunkitutkimus TA Oy Anna-Maria Kotala, Arja

Lisätiedot

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013

Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Pääkaupunkiseudun työmatkavirtojen analyysi ja visualisointi HSY paikkatietoseminaari 14.3.2013 Kimmo Nurmio Suomen ympäristökeskus Rakennetun ympäristön yksikkö Työmatka-analyysit Useita käyttötarkoituksia:

Lisätiedot

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010

Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta. Johtoryhmä 8.3.2010 Kysymyksiä yhdistymissopimuksesta Johtoryhmä 8.3.2010 Väestörakenteen historia 1970 luku maatalouden alasajo Teollisuutta taajamiin Teollisuus väheni Muutto suuriin kaupunkeihin Tietoyhteiskunta Muutto

Lisätiedot

Väestökatsaus. Toukokuu 2015

Väestökatsaus. Toukokuu 2015 Väestökatsaus Toukokuu 2015 Väestönmuutokset tammi-toukokuussa 2015 Elävänä syntyneet 810 Kuolleet 767 Syntyneiden enemmyys 43 Kuntien välinen tulomuutto 3 580 Kuntien välinen lähtömuutto 3 757 Kuntien

Lisätiedot

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011

Mänttä-Vilppulan kehityskuva. Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 Mänttä-Vilppulan kehityskuva Rakennemallivaihtoehdot ja vertailu 28.4.2011 RAKENNEMALLIVAIHTOEHDOT Rakennemallivaihtoehtojen kautta etsitään Mänttä-Vilppulalle paras mahdollinen tulevaisuuden aluerakenne

Lisätiedot

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä.

Honkakoski. Puoli tuntia Porista. Valkjärvi. Inhottujärvi. Harjakangas. Palusjärvi. Joutsijärvi. Palus. Koski. Kullaan kirkonkylä. Maankäytön kokonaisuudet Asuminen ja palvelut Keskusta-asumisen ja -palveluiden kehittäminen Keskustaajama-asutuksen täydentyminen ja laajeneminen Tiivistyvät taajamat Täydentyvät kyläkeskukset Työpaikat

Lisätiedot

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa

Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Suomen koulutustaso kansainvälisessä vertailussa Mika Tuononen Suomalaisten koulutustaso on korkea vai onko näin sittenkään? Korkeakoulutuksen laajuudesta ja mahdollisesta ylimitoituksesta on keskusteltu

Lisätiedot

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset

Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Nurmijärvi täyttää itsenäisen ja elinvoimaisen kunnan vaatimukset Palvelutarpeiden kehitys Nurmijärven väestötavoite vuonna 2040 on 60 000 asukasta, jolloin kunta kasvaa keskimäärin noin 670 asukkaalla

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012

Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall. MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Kokemuksia vyöhykemenetelmästä Uudenmaan maakuntakaavatyössä Maija Stenvall MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Valtakunnallisen alueluokittelun (VALHEA-malli) 2 tarkentaminen raideliikenteen osalta menetelmän

Lisätiedot

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet

Urban Zone. Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet Urban Zone Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet TUTKIMUSRYHMÄ Suomen ympäristökeskus SYKE, Rakennetun ympäristön yksikkö: Mika Ristimäki, Maija Tiitu, Ville Helminen, Antti Rehunen, Panu Söderström Tampereen

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin

Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin Liite Maakuntajohtaja Pertti Rajalan vastaus kuntarakennetyöryhmän kysymyksiin 1. Satakunnan kuntaliitokset 2007 2011 ja meneillään olevat selvitykset Liitokset 2007-2011 Eura

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä

Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen. Case Jyväskylä Kylien maankäytön suunnittelu ja kylähelmien kehittäminen 3.9.2015 Iisalmi Case Jyväskylä Julia Virtanen Muuramen kunta Jyväskylä 2009 JYVÄSKYLÄ - Kaupunkikeskusta - 86 500 JKYLÄN MLK - Taajamia - 36 400

Lisätiedot

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo

Tampere-Pirkkala AiRRport. Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo Tampere-Pirkkala AiRRport Seutufoorumi Tampere, 13.11.2014 Vuorineuvos Kari Neilimo 1 AiRRport suuri mahdollisuus Pirkanmaalle ja koko Länsi-Suomelle Näin kaikki alkoi ja tässä ollaan nyt Elinkeinoelämä,

Lisätiedot

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä)

Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 2007 2013 (heinä) Maakunnan tila 1 Työttömyysasteen kehitys (12 kk liukuva keskiarvo) suurimmissa maakunnissa ajalla 27 213 (heinä) 14,5 14, 13,5 13, 12,5 12, 11,5 11, 1,5 1, 9,5 9, 8,5 8, 7,5 7, 6,5 6, 5,5 5, Luku alueen

Lisätiedot

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä

Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä Tiestö ja kulkeminen harvan asutuksen alueen tieverkon rooli kuljetusjärjestelmässä 27.5.2013 Timo Mäkikyrö 29.5.2013 1 Sisältö POP ELY Tieluokituksesta, mikä on vähäliikenteinen tie Vähäliikenteisten

Lisätiedot

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015

Väestökatsaus. Kesäkuu 2015 Väestökatsaus Kesäkuu 2015 Mikäli väestö kehittyy loppuvuodesta samoin kuin vuosina 2012-2014 keskimäärin, kaupungin väkiluku on vuoden lopussa noin 185 600. 185 000 184 000 183 790 183 824 183 000 182

Lisätiedot

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA

PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA 2014 PORIN SEUDUN KUUDEN KUNNAN ELINVOIMA-ANALYYSI ALUEELLISESTA, VÄESTÖLLISESTÄ JA TALOUDELLISESTA NÄKÖKULMASTA Kehittämispäällikkö Timo Aro Porin kaupunki 20.11.2014 1 PORIN SELVITYSALUEEN KUUDEN KUNNAN

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus

Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Pohjanmaan liikenteen suuntautuminen ja saavutettavuus Juha Mäkinen SITO POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040 SEMINAARI 31.1.2012 POHJANMAAN LIIKENNEJÄRJESTELMÄSUUNNITELMA 2040, SEMINAARI 31.1.2012

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1 VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2

Lisätiedot

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012

Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät. OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät OTE-jaosto 13.9.2012 Kaakkois-Suomen alueelliset kehitysnäkymät Alueilla ja TEM:ssä laaditaan kaksi kertaa vuodessa alueellisten kehitysnäkymien katsaukset, jotka

Lisätiedot

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina?

Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Jatkuuko kaupungistuminen väestönkasvun moottorina? Ihmiset uskovat, että kaupungeissa on paremmat mahdollisuudet työhön, opiskeluun ja vapaa ajan viettoon. (*****) Jyväskylä kasvaa pienemmät kaupungit

Lisätiedot

Uutta vetovoimaa bisnekseen.

Uutta vetovoimaa bisnekseen. Magneetti vetää uusia mahdollisuuksia Kurikkaan Kurikan Magneetti on uusi yritysalue ja kaupungin ykköshanke, joka yhdistää keskustan ja kolmostien vilkkaan valtaväylän. Uutta vetovoimaa bisnekseen. WWW.KURIKKA.FI

Lisätiedot

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue

Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys. Mäki-Hannuksen alue Kauhavan kaupunki Kauhavan kaupan palveluverkkoselvitys Mäki-Hannuksen alue Yleiskaavaselostuksen liite SUUNNITTELUTOIMISTO ALUETEKNIIKKA OY Sivu 1/20 Johdanto Seuraavassa on tarkasteltu kaupan palveluverkkoa

Lisätiedot

Väestökatsaus. Lokakuu 2015

Väestökatsaus. Lokakuu 2015 Väestökatsaus Lokakuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli lokakuun lopussa 185 747, jossa oli kasvua vuodenvaihteesta 1 923 henkeä. Elävänä syntyneet 1 634 Kuolleet 1 467 Syntyneiden enemmyys 167 Kuntien välinen

Lisätiedot

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys

Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Metropolialueen 9 kunnan erityinen kuntajakoselvitys Toimintaympäristön haasteet ja kuntarakenne Seurantaryhmän kokous 4.3.2014 Matti Vatilo Tähtäin vuoteen 2030 ilmiöitä ja ongelmia Väkiluku kasvaa ja

Lisätiedot

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98 Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen

Lisätiedot

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson

Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Yritysten näkymät Pohjanmaalla 14.9.2010 Bengt Jansson Toimialarakenne 2009, P:maa+ K-P yht. n. 112 800 työllistä 28 % 10 % 24 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset palvelut Julkinen

Lisätiedot

Väestön kokonaismuutos 2005

Väestön kokonaismuutos 2005 Väestön kokonaismuutos 2005 Lähde: Tilastokeskus Copyright Lasse Ahtiainen VÄESTÖNMUUTOS SEUTUKUNNITTAIN 2000 2005 Lähde Tilastokeskus Copyright Lasse Ahtiainen Tekaistu esimerkki yksiköittäisestä tarkastelusta

Lisätiedot

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013

Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Haja-asutusalueen suunnittelu ja kestävät vesihuoltoratkaisut HAKEVE Iisalmen UZ Road show 18.4.2013 Mika Ristimäki ( esitys), Ville Helminen, Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus Haja-asutuksen kestävä

Lisätiedot

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen

Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa. Professori Jorma Mäntynen Tehokkaan sujuva ja saavutettava Pirkanmaa Professori Jorma Mäntynen Pysyvät ja muuttuvat tekijät Maantiede Ylivoimainen sijainti sisämaan keskuksena Helsinki-Tampere vyöhykkeellä Parin kolmen tunnin etäisyydellä

Lisätiedot

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030

Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Jyväskylän kaupunki Kaupallinen palveluverkkoselvitys Jyväskylän kaupallinen palveluverkko 2030 Tiivistelmä, kesäkuu 2010 Selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen

Muuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan

Lisätiedot

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015 Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli

Lisätiedot

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015

Väestökatsaus. Heinäkuu 2015 Väestökatsaus Heinäkuu 2015 Turun ennakkoväkiluku oli heinäkuun lopussa 183975, jossa kasvua vuodenvaihteesta 151 henkeä. Elävänä syntyneet 1 159 Kuolleet 1 038 Syntyneiden enemmyys 121 Kuntien välinen

Lisätiedot

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI

KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI KESKI-SUOMEN LIITON STRATEGIASEMINAARI JA KUNTALIITON MAAKUNTAKIERROS KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI 6.9.2013 Kimmo Vähäjylkkä Aluejohtaja, AIRIX Ympäristö Strategista maankäytön suunnittelua / KEHITTÄMISVYÖHYKKEET

Lisätiedot

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali

Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali Kauhavan alueen työmarkkinoiden kehitys ja alueen vahvojen toimialojen potentiaali 9.10.2013 Marko Rossinen Etelä-Pohjanmaan liitto marko.rossinen@etela-pohjanmaa.fi Esityksen keskeinen sisältö - Kauhavan

Lisätiedot

Toimintaympäristön muutokset

Toimintaympäristön muutokset Merikarvia Siikainen Pomarkku Lavia Pori Ulvila Luvia Nakkila Harjavalta Kokemäki Toimintaympäristön muutokset Porin selvitysalue 28.2.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Harjavalta Kokemäki Lavia

Lisätiedot

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA

ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA Etelä-Karjalan maakuntaohjelmaseminaari ITÄRAJAN KASVUMAAKUNTA maakuntajohtaja Matti Viialainen Ruokolahti 23.1.2014 Maakuntaliiton tehtävät (aluekehityslaki) - aluekehittämisen strategisesta kokonaisuudesta

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:

LIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta

Lisätiedot

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku

TIETOISKU 8.6.2015 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ. Turku TIETOISKU 8.6.215 TURUN MUUTTOVOITTO EI NÄY MUUTTOLIIKKEEN TULOKERTYMISSÄ Turun seudun muuttoliikkeessä on tapahtunut merkittävä käänne viime vuosina: Turun muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi muiden

Lisätiedot

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012

Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus. Helsinki 29.11.2012 Puutalojen ja rakennuspuusepäntuotteiden valmistus Helsinki 29.11.2012 TOIMIALAN KUVAUS JA RAJAUS Muiden rakennuspuusepän tuotteiden valmistus TOL 1623, joka jakaantuu kahteen alatoimialaan: Puutalojen

Lisätiedot

Etelä Suomen näkökulmasta

Etelä Suomen näkökulmasta Aluerakenteen ja liikennejärjestelmän kehityskuva 2050 Aluerakenteen kh kehitys Etelä Suomen näkökulmasta Suunnittelujohtaja Ari Pietarinen 25.11.2013 Etelä Suomen aluerakenne 2030 Asuminen, ympäristö

Lisätiedot

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo

Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Yhdyskuntarakenne ja vesihuoltopalvelut case Porvoo Sanna Vienonen Suomen ympäristökeskus, Vesikeskus Vesihuolto 2014 Helsinki 3.6.2014 Yhdyskuntarakenteen nykykehitys Väestönkasvu kohdistuu suurille kaupunkiseuduille

Lisätiedot

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ

LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ LAUKAAN TILASTOKATSAUS VÄESTÖ 1981 1982 1983 1984 1985 1986 1987 1988 1989 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 VÄESTÖN

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla

Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Joukkoliikenteen tarjonta muuttui vuonna 2014 useilla seuduilla Muutosten vaikutukset matkustajamääriin, palvelutasoon ja kustannuksiin. Kannattiko muutos? Joukkoliikennepäällikkö Minna Soininen, Oulun

Lisätiedot

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä

Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa. HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Paikkatieto Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan kaupan ratkaisussa HSY:n paikkatietoseminaari 14.3.2013 Sanna Jylhä Uudenmaan 2.vaihemaakuntakaava Valtuustoon 20.3, sitten vahvistettavaksi TEEMAT 1. Metropolialueen

Lisätiedot

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA

ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA ESIMERKKEJÄ HAJARAKENTAMISEN HALLINNASTA MUUALTA SUOMESTA HELJÄ AARNIKKO / JUHANA RAUTIAINEN 12.4.2012 2 HAJARAKENTAMISEN TYÖPAJA Yhdyskuntarakenteen seuranta (YKR) Taajama YKR-Taajama on vähintään 200

Lisätiedot