Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla -JASU-vertailu

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla -JASU-vertailu"

Transkriptio

1 Nykyinen yhdyskuntakehitys Pietarsaaren seudulla -JASU-vertailu Oy Pietarsaarenseudun Elinkeinokeskus Concordia Gustav Nygård,

2

3 Yhteenveto Pietarsaaren seudun MAL-yhteistyöhankkeen tavoitteena on luoda yhteinen näkemys maankäytöstä, asumisesta ja liikenteestä Pietarsaaren seudun viidessä kunnassa. Tämä raportti on analyysi nykytilanteesta ja toimii tulevan aluerakennesuunnittelun perustana. Aikaisemmin alueella on laadittu JASU-aluerakennesuunnitelma. JASU on skenaariopohjainen suunnitelma, jonka skenaariot ovat seuraavat: polarisoitu aluerakenne, kehitysvyöhykealuerakenne ja lähikeskusaluerakenne. Tässä raportissa tutkitaan yhdyskuntakehitystä JASU:n jälkeisenä aikana ja verrataan kehitystä näihin kolmeen skenaarioon. Kehitystä analysoidaan kolmen teeman pohjalta. Ensimmäinen teema on asutusrakenne, väestörakenne ja palvelut. JASU:ssa väestöennuste oli negatiivinen, mutta myöhemmät väestöennusteet osoittavat väestön lisääntyvän. Asutusrakenteen kehitys liittyy etäisyyteen keskuspaikkakunnille. Lähempänä kaupunkeja kylien ja haja-asutusalueiden väestö kasvaa ja vähenee kauempana kaupungeista. Alueen väestö kasvaa lähinnä luonnollisen väestönmuutoksen kautta. Myös nettomuutto ulkomailta lisää kasvua, mutta nettomuutto maan sisällä vähentää Pietarsaaren seudun väestömäärää. Alueen palvelutarjonnan levinneisyys on tasainen, mutta muutama kyläkauppa ja kyläkoulu on sulkenut ovensa. Toinen teema on elinkeinorakenne. Pietarsaaren seudun tuotantoteollisuus on monipuolinen ja keskittyy taajamiin. Valtatie ei ole houkutellut teollisuutta odotetusti. Maatalouden rakennemuutos jatkuu; maatilat suurenevat mutta harvenevat. Kolmannen teeman muodostavat liikenneyhteydet ja energiantuotanto. Lento- ja junayhteydet palvelevat aluetta suurin piirtein entiseen tapaan. Lentokentän matkustajamäärä on pysynyt samalla tasolla lukuun ottamatta notkahdusta , jolloin matkustajamäärä laski myös valtakunnallisesti. Lentokohteita on entistä enemmän. Alholman satamaliikenne on hieman lisääntynyt. Tieverkko asettaa haasteita; liikennemäärä kasvaa, eikä tieverkko aina vastaa tarpeita. Pendelöinti kuntien välillä lisääntyy ja etäisyydet työpaikoille pitenevät. Tietoliikenneyhteydet ovat parantuneet huomattavasti, erityisesti haja-asutusalueilla. JASU:n kolmesta skenaariosta nykyisen yhdyskuntakehityksen myötä on toteutumassa lähinnä kehitysvyöhykerakenne. Nykyinen kehitys sijoittuu polarisoidun aluerakenteen ja lähikeskusaluerakenteen välille. Tulevassa aluerakennesuunnitelmassa on tärkeää ottaa huomioon myös olemassa olevat alueelliset strategiadokumentit. 1

4 Sisällysluettelo Yhteenveto... 1 Sisällysluettelo Johdanto Lähdeaineisto Taustaa Asutusrakenne, väestörakenne ja palvelut Väestökehitys ja ennuste Asutusrakenteen kehitys Muuttoliike Koulutus Palvelut Elinkeinorakenne Työllisyyskehitys Maatalous Tuotantoteollisuus Matkailu Liikenneyhteydet ja energiantuotanto Lentoyhteydet Junayhteydet Sataman kehitys Tieverkko Pendelöinti Linja-autolinjat ja pendelöinti Tietoliikenne Energiantuotanto Johtopäätöksiä Kommentteja Aluerakennesuunnitelman tarve Lähdeluettelo

5 1. Johdanto Aluerakennesuunnitelma on yksi strategiatyökaluista aluestrategian tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitelman tavoitteena on tehdä alue kansallisesti ja kansainvälisesti kilpailukykyiseksi ja saattaa yhteen erilaisia alueellisia toimijoita. Yhteisen näkemyksen ja hyvän suunnittelun avulla luodaan edellytykset elinvoimaiselle alueelle. On tärkeää, että yhteinen näkemys alueellisissa maankäyttöasioissa saavutetaan. Yhteisten tavoitteiden toteuttaminen riippuu siitä, miten hyvin alueen tavoitteiden määrittelyssä ja työstämisessä onnistutaan. Pietarsaaren seudun kunnallinen yhteistyölautakunta nimesi 2010 alueellisen maankäyttöryhmän jatkamaan JASU:n käynnistämää työtä. Ryhmää täydennettiin syksyllä 2011 Pietarsaarenseudun MAL-hankkeen projektijohtajalla. Tällä ryhmällä on tärkeä rooli työssä, jonka tarkoituksena on luoda yhteinen näkemys alueiden käytöstä, asumisesta ja liikenteestä Pietarsaaren seudun viidessä kunnassa. Projektityö aloitettiin syksyllä 2011 nykytilanteen kartoituksella. Tämä raportti on kooste kartoituksesta ja nykytilanteen analyysistä. Myös aluestrategia on otettu huomioon raporttityössä. Aluerakennesuunnitelman työprosessia kuvataan alla olevassa kuviossa. Nykytilanteen analysoinnin jälkeen alueelle määritellään yhteiset tavoitteet. Tavoitteiden pohjalta laaditaan tämän jälkeen alueellinen rakennesuunnitelma. Kuvio 1. Pietarsaarenseudun MAL-yhteistyöhanke toimenpiteineen ja aikatauluineen. Tämän raportin tarkoituksena on analysoida Pietarsaaren seudun yhdyskuntarakenteen kehitystä ja nykytilannetta vertailemalla JASU:n kolmea aluerakenneskenaariota. JASU:n kolme skenaariota kuvaavat yhdyskuntakehityksen vaikutuksia. Tässä raportissa tarkastellaan, miten alue on kehittynyt vuoden 2005 jälkeen suhteessa skenaarioihin. 1.1 Lähdeaineisto Yhdyskuntarakenteen nykytila on määritelty tutkimalla olemassa olevaa tilastomateriaalia. Tärkeimmät tilastolähteet ovat Tilastokeskus ja Yhdyskuntarakenteen seurannan tietojärjestelmä YKR. Lisäksi on käytetty eri viranomaisten ja järjestöjen tilastoja. YKR on Suomen yhdyskuntarakenteen seuraamiseksi kehitetty järjestelmä, jota hallinnoi Ympäristökeskus ja joka käyttää myös Tilastokeskuksen tietoja. Järjestelmä perustuu 250*250 metrin kokoisiin ruutuihin, jotka sisältävät yhdyskuntatilastoja väestöstä maankäytöstä ja työpaikoista. 3

6 Ruutujärjestelmän avulla on tehty taajamien, kylien, pienkylien, haja-asutusalueiden ja rakentamattomien alueiden aluejako. Taajama merkitsee taaja-asutusta, jossa on vähintään 200 asukasta, ja jossa tarkastellaan väestömäärää, rakennusten lukumäärää, kerrosalaa ja agglomeraatiota 1. Kylät ovat vähemmän taajaan asuttuja alueita, joilla on vähintään 40 asukasta ja pienkylissä on 20 asukasta. Haja-asutusalueisiin kuuluvat alueet, joilla on vähintään yksi asukas neliökilometriä kohden. YKR:n aluejakoa on käytetty tässä raportissa mm. väestönmuutoksia, työssäkäyntiä ym. koskeviin analyyseihin. Kuvio 2. Esimerkkejä YKR:n aluejaosta Materiaali on syksyltä 2011 ja tammikuulta Viimeisimmät väestötiedot ovat vuodelta Työpaikkatiedot Tilastokeskus julkaisee viiveellä, joten viimeisimmät tiedot ovat vuodelta Työpaikkojen sijainti perustuu toimintapaikkaan, mihin on aina suhtauduttava kriittisesti, koska työ voidaan suorittaa muualla kuin mihin työpaikka on rekisteröity. Esimerkkinä mainittakoon ISS, joka otti hoitaakseen Kruunupyyn kunnan keittiö- ja siivoustoiminnot. Työpaikat jotka oli aikaisemmin rekisteröity ympäri kuntaa, rekisteröitiin samaan toimipaikkaan Kruunupyyn keskustassa. Tämä vaikuttaa myös työssäkäyntitilastoihin. Pietarsaaren, Pedersören, Uudenkaarlepyyn ja Luodon PARAS-yhteistyö ei näy tilastoissa, koska yhteistyö alkoi 2010 ja tämän raportin tilastot käsittelevät vuotta Agglomeraatio: samankaltaiset toiminnot kasaantuvat maantieteellisesti. 4

7 1.2 Taustaa JASU, Pietarsaaren seudun aluerakennesuunnitelma 2030 valmistui Suunnitelman laati Pohjanmaan liitto yhdessä alueen viiden kunnan kanssa Jaakko Pöyry Infran toimiessa konsulttina. JASU:n tavoitteena oli aikaansaada strateginen tavoitesuunnitelma maakuntakaavoituksen ja yleiskaavoituksen sekä Pietarsaaren seudun kehittämisen yhteiseksi työvälineeksi. Yhteenveto JASU:n lähtökohdista Kestävä kehitys Kestävä kehitys tyydyttää nykyiset tarpeet vaarantamatta tulevien sukupolvien mahdollisuuksia tyydyttää tarpeitaan. European Spatial Development Perspective (ESDP) ESDP on EU:n hyväksymä ja ohjeellinen aluerakennesuunnittelun tavoite vuodelta 1999 (ei kuitenkaan sitova). Tavoite perustuu: - taloudelliselle ja sosiaaliselle koheesiolle - Euroopan alueiden tasa-arvoiselle kilpailukyvylle - luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön suojelulle ja vaalimiselle Valtakunnalliset alueidenkäytön tavoitteet Tehvänä on tukea ja edistää MRL:n tavoitteiden saavuttamista. Tavoitteet ovat: - toimiva aluerakenne - eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu - kulttuuri- ja luontoperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat - toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto - Helsingin seudun erityiskysymykset - erityisen merkittävät kokonaisuudet, kuten luonto- ja kulttuuriympäristöt Valtakunnallisia tavoitteita tarkistettiin 2008, lisäykset koskivat lähinnä ilmastonmuutosta. Maakuntasuunnittelu JASU noudattaa Pohjanmaan maakuntakatsausta kehitystavoitteineen vuoteen 2020 saakka. Viimeisin maakuntakaava vahvistettiin Myös JASU on otettu huomioon kaavassa. JASU:n lähtökohtia olivat kestävä kehitys, EU-tason aluesuunnittelutavoitteet (EDSP), valtakunnalliset tavoitteet ja maakuntasuunnitelman alueelliset kehittämistavoitteet. Selvityksen tutkimusmenetelmänä käytettiin skenaarioita. Suunnitelmassa työstettiin kolme eri skenaariota mahdollisista tulevaisuudennäkymistä, joita sitten verrattiin asetettuihin tavoitteisiin. (JASU, 2006.) Seuraavassa lyhyt yhteenveto skenaarioista: 5

8 Polarisoitu aluerakenne -toimintojen keskittyminen ja globalisointi -kasvava kulutus ja tuotanto -kauppateknologiset arvot Täyttää asetetut tavoitteet huonoimmin. Kehitysvyöhykealuerakenne -eriytynyt kehitys maan eri osissa -eurooppalainen maakuntapohjainen hallintokulttuuri -alueelliset kehitysvyöhykkeet -kulutus ja tuotanto nykyisellä tasolla Keskitie suhteessa asetettuihin tavoitteisiin. Lähikeskusaluerakenne -toiminnot ja rakenteet perustuvat paikallisiin olosuhteisiin -omavaraisuus ja omatoimisuus -ekologiset arvot Täyttää asetetut tavoitteet parhaiten. Kuvio 3. JASU:n (2006) kolme skenaariota. JASU käy läpi mahdollisen kehityksen seuraamalla neljää teemaa, jotka ovat: 1) asutus- ja väestörakenne sekä palvelut, 2) elinkeinorakenne, 3) liikenneyhteydet ja energiantuotanto sekä 4) luonto, virkistys ja vapaa-aika. Tässä raportissa käsitellään kolmea ensimmäistä teemaa, koska ne ovat MAL-hankkeen kannalta tärkeimmät. 6

9 2. Asutusrakenne, väestörakenne ja palvelut 2.1 Väestökehitys ja ennuste JASU sisältää kaksi väestöennustetta vuoteen 2030 saakka. Toinen on Tilastokeskuksen ennuste vuodelta 2001 ja toinen Kauko Mikkosen ennuste samalta vuodelta. Nämä ennusteet ennakoivat kielteistä väestökehitystä Tilastokeskuksen ennusteen ollessa kielteisempi. Mikkosen ennuste otti enemmän huomioon teollisuuden ja alkutuotannon kehityksen kuin ensin mainittu ennuste. Kummankin ennusteen asukasmäärä oli alhaisempi kuin todellisuudessa jo vuonna Todellinen väestömäärä oli tuolloin runsaat henkilöä suurempi kuin Tilastokeskuksen ennusteessa vuodelta 2001 ja hieman yli henkilöä suurempi kuin Mikkosen selvityksessä. (JASU, 2006.) Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennusteen mukaan kehitys onkin myönteinen. Erot ovat todella suuria, Tilastokeskuksen ennusteet vuodelta 2001 ja 2009 eroavat asukaalla vuonna Tarkat luvut käyvät ilmi alla olevasta taulukosta. Taulukko 1. JASU:n väestöennusteiden ja Tilastokeskuksen vuoden 2009 ennusteen vertailu. Pietarsaaren seutu 2010 muutos 2030 muutos Tilastokeskuksen ennuste Faktinen väestö JASU Tilastokeskuksen ennuste Mikkosen ennuste Pietarsaaren seudun väestömäärä on kasvanut vuodesta 1980 vuoteen Väestömäärä laski 90-luvulla, minkä johdosta aikaisemmat vuoden 2001 ennusteet olivat niin negatiivisia. Vuosituhannen vaihteen jälkeen väestömäärä alkoi taas kasvaa. Vuoden 2009 ennuste osoittaa myönteisen suuntauksen jatkuvan. Prosentuaalisesti suurin väestönkasvu on ollut Luodon ja Pedersören kunnissa. Suurin prosentuaalinen lasku on tapahtunut Kruunupyyssä Kruunupyy Luoto Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Kuvio 4. Pietarsaaren seudun väestönkehitys ja ennuste (Lähde: Tilastokeskus, 2011). 7

10 Tilastokeskuksen viimeisimmän ennusteen mukaan alueen väestö tulee lisääntymään runsaalla asukkaalla vuoteen 2040 mennessä. Tästä asukkaan väestönkasvusta suurin osa tapahtuu Pedersöressä ja Luodossa. Ennusteessa väestönkasvu tapahtuu lähinnä luonnollisen lisääntymisen kautta, ts. syntyneitä on enemmän kuin kuolleita. Nettomuuton odotetaan sen sijaan olevan negatiivinen. Vuodesta 2020 eteenpäin väestönkasvu hidastuu. Uusikaarlepyy 11 % Kruunupyy 1 % Pietarsaari 18 % Luoto 30 % Pedersöre 40 % Kuvio 5. Väestönkasvun jakautuminen vuoteen JASU:n skenaarioita tarkasteltaessa väestö vähenee kaikissa kunnissa polarisoidussa mallissa. Kehitysvyöhykeskenaariossa asukasmäärän odotetaan laskevan suuresti vuodesta Lähikeskusrakenteessa väestö sitä vastoin kasvaa. Väestörakenne Pietarsaaren seudun väestörakenne esitetään alla väestöpyramideissa. Alueella on Suomen oloissa mitattuna suuri syntyvyys, mikä on nähtävissä nuorimissa ikäluokissa. Ikäluokat ovat kapeampia, mikä on osoitus poismuutosta. Luvut osoittavat naisten muuttavan pois useammin kuin miesten. Paljon puhutut suuret ikäluokat ovat vuoden 2010 väestöpyramidissa juuri eläkeiässä. Tulevaisuusennusteissa pyramidi levenee ylhäältä. Väestö vanhenee, suuret ikäluokat nousevat ylöspäin, ja myös keskimääräinen elinikä pitenee. Työkykyisen väestön määrä vähenee aluksi vuoteen 2020 saakka. Työkykyisten osuus muusta väestöstä laskee sen sijaan voimakkaasti. Vuonna 2010 työkykyisen väestön määrä oli 61 prosenttia ja määrän odotetaan laskevan 57 prosenttiin vuonna 2020 ja 55 prosenttiin vuonna Ennusteen mukaan työkykyisen väestön osuuden lasku päättyy vuoden 2030 jälkeen. Pietarsaaren seudun suuri syntyvyys on tulevaisuudessa eduksi verrattuna moniin muihin Suomen alueisiin, joilla haaste on tätäkin suurempi. 8

11 Kuvio 6. Pietarsaaren seudun väestöpyramidi vuonna 2010 ja ennusteet vuosille 2020, 2030 ja Kuvio 7: Koko maa Valtakunnallisesti väestörakenne on huomattavasti haastavampi kuin Pietarsaaren seudulla. 9

12 2.2 Asutusrakenteen kehitys Polarisoituneessa aluerakenteessa kehityksen odotetaan johtavan siihen, että suuremmat taajamat kasvavat maaseudun kustannuksella. Erityisen houkuttelevia ovat Pietarsaari ja Uusikaarlepyy ja puhutaankin maaseudun väestökadosta. Kehitysvyöhykeskenaariossa suurimpien taajamien väestö säilyy entisellään ja elinvoimaisena ja kaukaisempi maaseutu menettää väestöään. Houkuttelevia asutusalueita on Pietarsaaressa, Uudessakaarlepyyssä, Luodossa ja Kruunupyyssä. Lähikeskusmallissa maaseutuväestö säilyy perinteisen mallin mukaan. (JASU, 2006.) Kartalta ilmenee, että Pietarsaaren seudun prosentuaalisesti nopeimmin kasvavat taajamat ovat Luoto (Holm-Risöhäll-Furuholmen-Vikarholmen) ja Bosund. Uudessakaarlepyyssä keskus kasvaa nopeimmin ja myös Jepua on kasvanut. Pedersöressä kasvavat useimmat taajamat, suurin prosentuaalinen kasvu on ollut Nederpurmossa, samoin Kirkonkylässä-Sandsundissa ja muissa taajamissa. Vain Lillbyn väestö on hieman laskenut ja Pännäisten kuntakeskuksen kehitys on hieman plussalla tutkimusjakson aikana. Prosentuaalisesti eniten menettänyt alueen taajama on Teerijärvi, josta myös on suurin etäisyys lähimpään kaupunkiin. Kruunupyyn kunnan pienin taajama Alaveteli kasvaa prosentuaalisesti eniten. Haja-asutusalueiden väestönmuutosten jakautumisen selvittämiseksi on käytetty etäisyysvyöhykkeitä. Vyöhykkeet kuvaavat Pietarsaaren ja Kokkolan välistä etäisyyttä 10 km välein. Tulos osoittaa, että etäisyydellä suurempiin taajamiin ja väestönmuutoksella on selvä yhteys. Haja-asutusväestö kasvaa prosentuaalisesti eniten 10 km säteellä Pietarsaaresta ja Kokkolasta kasvun ollessa suurempi kuin itse taajamassa. 20 km säteellä väestö lisääntyy edelleen, mutta vähenee sitten asteittain mitä kaueammaksi näistä kahdesta aluekeskuksesta edetään. Poikkeuksena on km vyöhyke Teerijärven eteläpuolella, mikä voi selittyä sillä, että alue sijaitsee lähellä toista pienempää aluekeskusta, Kaustista. Taajama- ja kyläkarttaa uudelleen tarkasteltaessa siinäkin voidaan havaita aluekeskusetäisyyden ja väestönmuutoksen välinen yhteys. Prosentuaalisesti voidaan todeta, että Pietarsaaren ympäristön haja-asutusalueet kasvavat nopeammin kuin itse taajama. Tutkimusjaksoa JASU:n kolmeen skenaarioon verrattaessa voidaan todeta, että lähikeskusrakenne on kauimpana nykyisestä kehityksestä. Kehitysvyöhykeskenaario vastaa kehitystä ja myös polarisoitu aluerakenne vastaa nykyistä suuntausta. 10

13 Kartta 1. Prosentuaalinen väestönmuutos Pietarsaaren seudun taajamissa ja kylissä. Kartta 2. Prosentuaalinen väestönmuutos Pietarsaaren seudun haja-asutusalueilla. 11

14 Taulukko 2: Taajamien ja kylien väestönkehitys (Lähde: YKR/SYKE & TK 2010). Nimi Väestö %- muutos Taajamia Pietarsaari (sis. Sandsund) ,80 % -Pietarsaaren kaupunki ,16 % -Kirkonkylä-Sandsund (P:söre) ,12 % Uusikaarlepyy ,91 % Edsevö-Kållby-Ala-Ähtävä ,55 % Holm-Risöhäll- Furuholmen-Vikarholmen ,59 % Kruunupyy ,92 % Bosund ,24 % Teerijärvi ,14 % Pännäinen-Östensö ,11 % Alaveteli ,79 % Ähtävä ,62 % Jepua ,22 % Näs ,42 % Forsby (Pedersöre) ,69 % Nederpurmo ,15 % Lillby ,94 % Munsala ,33 % Soklot ,47 % Yli 100 asukkaan kyliä: Lepplax ,66 % Sundby-Karby ,00 % Pensala ,35 % Vexala ,09 % Hovsala-Norrby ,97 % Keppo ,88 % Lappfors ,88 % Fagernäs-Hannula ,50 % Monäs ,77 % Brännkärr ,47 % Västerby ,12 % Småbönders ,74 % Lassilan alue ,64 % Kovjoki ,40 % Alajepua ,22 % Finnäs ,79 % Kantlax ,51 % Hästbacka ,00 % Djupsjöbacka-Högnabba ,69 % Kortjärvi ,54 % Bäckby ,03 % Nabba ,33 % Kass-Kråknäs ,75 % 12

15 2.3 Muuttoliike Kartta 3. Nettomuutto Pietarsaaren seudulla ja naapurikunnissa. Polarisoidun aluerakenne-ennusteen mukaan alueella on sisäistä muuttoliikettä Pietarsaareen, Uuteenkaarlepyyhyn ja suurempiin kuntakeskuksiin. Yllä olevassa kartassa esitetään alueen suurimmat nettomuuttovirrat vuosina Suurin nettovirta (tulomuuttajat miinus poismuuttajat) suuntautuu Uudestakaarlepyystä Pietarsaareen. Myös Pedersören tilasto on plussalla Pietarsaaren osalta. Luoto sitä vastoin on poikkeus, koska kuntaan muuttaa väkeä kummastakin naapurikaupungista. Kruunupyyn sijainti kahden kaupungin välissä ei vaikuta muuttoliikkeeseen kielteisesti. Pietarsaari sen sijaan menettää nettomuuttotilastojen mukaan väkeä Kokkolaan. Kaiken muuton osalta vain Luoto on plussalla kuusivuotisella tutkimusjaksolla, ja lukuja lähemmin tarkasteltaessa havaitaan positiivisen suuntauksen johtuvan tulomuutosta ulkomailta. Luotoon muutti ulkomailta 61 henkilöä, jolloin nettomuutto on 60. Kaikkien alueen kuntien tulos on negatiivinen, kun on kyse Suomen sisäisestä muutosta. Kansainvälinen tulomuutto tasoittaa tilastoja kaikissa kunnissa lukuun ottamatta Pedersöreä, jossa tulomuutto ulkomailta on alhaisempi kuin muissa kunnissa. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pietarsaari houkuttelee asukkaita naapurikunnista, mutta menettää asukkaita suurempiin kaupunkeihin. Luodon ja Kruunupyyn sijainti lähellä kaupunkeja tekee niistä myös houkuttelevia asuinpaikkakuntia kaupunkien työssäkäyntialueilla. Uuteenkaarlepyyhyn muuttaa paljon väkeä ulkomailta, mikä tasapainottaa lähtömuuttoa suurempiin kaupunkeihin. Seuraava taulukko osoittaa tulomuuton ja nettomuuton kunnittain. 13

16 Taulukko 3. Tulomuuttajat kunnittain alueiden kuntien ja Kokkolan kaupungin välillä (Lähde: Tilastokeskus 2011.) Pietarsaari Pedersöre Kunta Tulomuuttajat Netto Kunta Tulomuuttajat Netto Pedersöre Pietarsaari Luoto Luoto Uusikaarlepyy Uusikaarlepyy Kokkola Kruunupyy Kruunupyy Kokkola Uusikaarlepyy Kruunupyy Kunta Tulomuuttajat Netto Kunta Tulomuuttajat Netto Pietarsaari Kokkola Pedersöre Pietarsaari Luoto Pedersöre Kruunupyy Uusikaarlepyy Kokkola Luoto Luoto Kunta Tulomuuttajat Netto Pietarsaari Pedersöre Kokkola Uusikaarlepyy Kruunupyy

17 Kartta 4. Nettomuutto Pietarsaaren seudulle ja seudulta vuosina Suomen sisällä tapahtuvissa muutoissa Pietarsaaren seutu menettää asukkaita muille alueille. Ei ole yllättävää, että Vaasa, Helsinki ja Turku houkuttelevat eniten, siis kaupungit, joissa on myös hyvät opiskelumahdollisuudet. Kartta 4 esittää seutukunnat, joille Pietarsaaren seutu menettää ja joilta seutu voittaa asukkaita. Suomen sisäinen nettomuutto on yhteensä -982 vuosina Kansainvälinen muutto sen sijaan on +723 henkilöä. Huomattava uusi suunnanmuutos on nähtävissä selvästi kuviossa 8, jossa vertaillaan kansainvälistä, kansallista ja luonnollista väestönkasvua Pietarsaaren seudulla. Kansainvälinen nettomuutto oli nollan tienoilla vuoteen 2002, jolloin on havaittavissa selvä kasvusuuntaus. Luonnollinen väestönkasvu laski vuoteen 2002 saakka kääntyäkseen taas nousuun. Nämä kaksi seikkaa selittävät myös JASU:n väestöennusteiden epäonnistumisen. 15

18 Nettomuutto (kansainvälinen) Nettomuutto (Suomessa) Luonnolinen väestönmuutos Kuvio 8. Väestönmuutoksia Pietarsaaren seudulla muuttoliikkeen ja luonnollisen väestönmuutoksen mukaan (Lähde: Tilastokeskus, 2012). Alueen strategisena tavoitteena on 150 henkilön nettotulomuutto vuodessa ja yhden prosentin vuosittainen väestökasvu vuoteen 2020 saakka (Pietarsaaren seutu, 2009). Tilastokeskuksen ennuste (2009) osoittaa vuotuisen väestönkasvun olevan n. 0,4 prosenttia vuoteen 2020 saakka. Vuoden 1980 jälkeen Pietarsaaren seudun tulomuutto on ollut positiivinen vuosina 2004 (63 asukasta) ja 2008 (91 asukasta). Alueen haasteena on väestönkehityksen kääntäminen. Jos aluestrategian tavoite täyttyy vuodesta 2012 eteenpäin, alueella on asukasta vuonna 2020 nykyisen ennusteen mukaisen väestön ollessa Koulutus JASU toteaa alueen muodollisen koulutustason alhaiseksi, ja huomauttaa korkeakoulutuksen puutteen olevan alueen heikkous. Polarisoidussa skenaariossa toisen ja kolmannen asteen koulutus ei ole monipuolista, vaan muutto opintojen vuoksi vaikuttaa väetömäärään negatiivisesti. Kehitysvyöhykemallissa koulutusmahdollisuudet ovat monipuolisemmat kuin edelllisessä. Lähikeskusskenaariossa koulutuksen kehittäminen on onnistunut, ja alueella on paremmat mahdollisuudet saada koulutusta perinteisiin ammatteihin. (JASU, 2006.) Koulutustason mittaamiseksi käytetään Tilastokeskuksen indikaattorilukua 2. Koulutustaso on noussut tasaisesti koko maassa ja niin myös Pietarsaaren seudulla. Alueen korkein koulutustaso on Pietarsaaressa, mikä käy ilmi seuraavasta kuviosta. 2 Perusasteen jälkeen suoritetun korkeimman koulutuksen keskimääräinen pituus henkeä kohti. 16

19 Koulutustasoindikaattori Pietarsaari Kruunupyy Luoto Uusikaarlepyy Pedersöre Koko maa Kuvio 9. Koulutustason kehitys kunnittain ja koko maassa (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Ylemmän koulutuksen kehitys on laskenut opiskelijamäärän osalta. Alueella on ulkoistettua yliopistokoulutusta, lapsipedagogiikkaa. Vuosina opiskelijoiden määrä laski 209 opiskelijasta 154 opiskelijaan. Ammattikorkeakouluopetuksessa kulttuurin ainealueella on eniten opiskelijoita, mutta tälläkin alalla opiskelijoiden määrä on laskenut. Matkailukoulutus on säilyttänyt asemansa opiskelijamäärien osalta parhaiten Kulttuuri Yhteiskuntatiede, yritystalous, hallinto Matkailu-, ravitsemus- ja talousala Humanistiset aineet, kasvatus Kuvio 10. Opiskelijoita korkeammassa koulutuksessa Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Toisella asteella, johon lukiot ja ammattikoulut kuuluvat, opiskelijoiden määrä sitä vastoin kasvaa. Alueen lukio-opiskelijoiden määrä oli noin 950 ja ammattikoulutuksessa oli yli 2000 opiskelijaa vuonna Suurin ammattikoulutuksen ainekokonaisuus on tekniikka ja kommunikaatio (kuljetus). Tämä ainekokonaisuus on myös kasvanut. Ammattikoulutuksen laajuus on säilynyt korkealla tasolla ja monet ainekokonaisuudet ovat kasvaneet opiskelijoiden lukumäärän ja valmistuneiden osalta. 17

20 Kuvio 11. Toisen asteen opiskelijoita Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Toisen asteen koulutus tarjoaa edelleen monipuolisen koulutusvalikoiman. Ylemmän koulutuksen yllä on varjoja, mutta myös mahdollisuuksia uuden kampuksen myötä. Skenaario, joka kuvaa koulutuksen kehitystä parhaiten, on polarisoidun skenaarion ja kehitysvyöhykeskenaarion välimaastossa. 2.5 Palvelut JASU:n mukaan Pietarsaaren seudun palvelutaso on yleisesti ottaen hyvä. Polarisoidussa aluerakenneskenaariossa kylät uhkaavat menettää koulunsa ja kauppansa. Kehitysvyöhykeskenaariossa palvelu säilyy osassa kylistä ja lähiseutumallissa kylien palvelut säilyvät tai jopa elpyvät. (JASU, 2006.) Seuraava kartta antaa yleiskuvan Pietarsaaren seudun palvelutilanteesta tammikuussa Analyysissä on otettu huomioon peruskoulun, päivittäistavarakaupan ja terveydenhuollon vastaanoton saatavuus. Olemassa olevan tieverkon mukaiset etäisyydet on pisteytetty taulukon 3 mukaan. Alue, joka on kilometrin säteellä koulusta, terveydenhuollosta ja päivittäistavarakaupasta saa maksipistemäärän 30. Taulukko 4. Painotus palvelukartalla. Etäisyys palveluihin Painotus 0-1 km km km km km 0 18

21 Kartta 5. Palvelujen saatavuus Pietarsaaren seudulla. Kolmetoista alueen taajamaa saa 28 pistettä tai enemmän. Luodossa on Holmin kuntakeskus ja Kruunupyyn kunnassa sen kolme kuntaosakeskusta, Kruunupyy, Teerijärvi ja Alaveteli. Pietarsaaren kaupunki on suurin palvelukeskus ja Pedersöressä on jopa viisi paikkakuntaa, joilla on korkea palvelutaso; Sandsund, Pännäinen, Kållby, Ähtävä ja Lillby. Uudenkaarlepyyn palveluopaikat ovat kaupungin keskusta, Munsala ja Jepua. Tämä merkitsee, että 35,8 prosenttia alueen väestöstä asuu kartalla tummaksi merkityillä alueilla. Myös Bosund kuului tähän luokkaan vielä vuonna 2011, mutta kylä on sittemmin menettänyt lähikauppansa. Merkittäviä kylä, joista on yli 10 km tutkittuun palveluun ovat Lappfors ja Pensala. Verrattaessa palvelukarttaa Pohjanmaan maakuntakaavaan voidaan havaita tummien alueiden vastaavan kaavan keskustatoimintojen ja toissijaisten keskustatoimintojen alueita. Palvelukylinä suunnitelmassa mainitaan Bosund, Ala- Ähtävä, Nederpurmo ja Småbönders. Kyläkoulujen, päivittäistavarakaupan ja terveyspalvelujen muutokset vuosina selvitetään seuraavassa kuntakohtaisesti. Pietarsaari Kyläkoulukäsite ei koske Pietarsaaren kaupunkia, koska kaikki peruskoulut sijaitsevat kaupungissa. Päivittäistavarakaupan mahdollisuudet ovat parantuneet; huomattavimpina K- supermarketin perustaminen Kyrkostrandiin 2011 ja Prisman laajennus

22 Pedersöre Pedersöressä on käytössä 13 alakoulua. Yksi koulu lakkautettiin, kun Kållby skola ja Heimbacka skola yhdistettiin Lappfors skolan kohtalo on epävarma, sillä oppilaat ovat käyneet Bäckbyn koulua vuodesta 2010 rakennuksen ongelmien vuoksi. Tutkimusjakson aikana on keskusteltu myös Sundby skolan tulevaisuudesta. Kunnan päivittäistavarakauppoina on kuusi lähikauppaa. Kaksi lähikauppaa on lakkautettu jakson aikana, Lappforsboden (2010) ja Ala-Ähtävän M-boden (2011). Kunnassa ei ole marketkokoisia kauppoja. Uusikaarlepyy Uudessakaarlepyyssä on kahdeksan alakoulua. Tutkimusjakson aikana Pensalan koulu on yhdistettu Jeppo skolaan. Myös Ytterjeppo skola on ollut sulkemisuhan alla. Päivittäistavarakauppoja on keskustassa ja lisäksi neljä kyläkauppaa. Vexalaboden suljettiin joksikin aikaa 2010, mutta toiminta käynnistettiin uudelleen uusien toimijoiden voimin. Myös Munsalan kauppatoiminta oli uhattuna konkurssin jälkeen, mutta uusi kauppias jatkoi toimintaa Kruunupyy Kruunupyyssä on kahdeksan alakoulua, eikä tutkimusjakson aikana ole tapahtunut muutoksia. Djupsjöbackan ja Småböndersin lakkauttamisesta on kyllä käyty keskusteluja. Päivittäistavarakauppoja on pareittain kolmessa kunnanosakeskuksessa ja yksi osuuskauppa Småböndersissä; lukumäärässä ei ole tapahtunut muutoksia. Luoto Luodon neljä alakoulua sijoittuvat siten, että ne kattavat asutuksen suhteellisen tasaisesti. Viiden viime vuoden aikana ei ole lakkautettu kouluja. Sen sijaan kouluja on laajennetu ja tämä tarve jatkuu. Terveydenhuoltovastaanottoihin on tulossa muutoksia. Holmin ja Bosundin vastaanotot yhdistetään vuodesta 2014 alkaen ja toiminta jatkuu Holmissa. Myös Bosundin kyläkauppa lopetti toimintansa vuodenvaihteessa Yli tuhannen asukkaan Bosund menettää siis koko joukon palveluja. Holmin kyläkauppa suljettiin syksyllä 2010 ja tilalle tuli suurempi marketti, joka aloitti toimintansa keväällä Yhteenveto Vuoden 2005 jälkeen on lakkautettu kaksi kyläkoulua, yksi Pedersöressä ja yksi Uudessakaarlepyyssä. Yksi koulu odottaa päätöstä homeongelmien vuoksi ja noin viiden kyläkoulun kohdalla on keskusteltu lakkautusmahdollisuudesta. Suurin osa kyläkouluista on kuitenkin saanut jatkaa. Viisi kyläkauppaa on sulkenut ovensa jakson aikana. Kahden kaupan toiminta on käynnistynyt uudelleen uusin voimin. Toinen näistä kaupoista korvattiin uudenaikaisemmalla. Kyläkauppojen toiminta on vaikeutunut, kun jopa yli tuhannen asukkaan kylä menettää kaupan. Kauppojen ja koulujen lakkautukset johtuvat lähinnä vuoden 2008 taloudellisen taantuman jälkivaikutuksista. Viisi vuotta JASU:n jälkeen kehitystä vastaa lähinnä kehitysvyöhykeskenaario, mutta myös polarisoitu skenaario toteutuu pitkällä aikavälillä, jos lakkautussuuntaus maaseudulla jatkuu. 20

23 3. Elinkeinorakenne 3.1 Työllisyyskehitys Alkutuotanto työllisti Pietarsaaren seudulla 7,9 prosenttia työtätekevästä väestöstä vuonna 2009 jalostuksen osuuden ollessa 34,6 prosenttia. Palvelusektorin osuus oli 56,6 prosenttia. Kehitystä tarkasteltaessa voidaan todeta alkutuonnon suuntauksen olevan tasaisen laskeva. Jalostuksessa on laskuja ja nousuja, kuten myös palvelusektorilla, mikä on luonnolllista, koska jalostuksen lisääntynyt työpaikkamäärä lisää myös palvelujen kysyntää. Alueella talous on kasvusuunnassa 1993 vuoteen 2008, mikä käy ilmi alla olevasta kuviosta Alkutuotanto Jalostus Palvelut Tuntematon Kuvio 12. Työpaikkojen kehitys Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Tarkasteltaessa työpaikkojen maantieteellisiä muutoksia voidaan havaita useimpien uusien työpaikkojen syntyneen taajamiin Kaksi kolmesta uudesta työpaikasta syntyi taajamaan. Haja-asutusalueiden nettokasvu oli 102 työpaikkaa. Kymmenen kilometrin säteellä Pietarsaaresta työpaikkojen lukumäärä kasvoi 107 työpaikalla. Useimmat työpaikat keskittyvät taajamiin. Vuonna 2009 taajamissa oli 87,3 prosenttia alueen työpaikoista. YKR:n taajama- ja kyläjaon mukainen prosentuaalinen muutos käy ilmi seuraavasta kartasta. Huomattakoon, että työpaikkojen osalta tilastot perustuvat työpaikan rekisteröityyn toimipaikkaan, mikä ei ole aina sama kuin varsinaisen työn suorituspaikka. Tilastossa on myös yli työpaikkaa, joiden maantieteellistä toimipaikkaa ei ole kyetty määrittelemään 3. 3 Tilastokeskuksen kuntakohtaiset tilastot eivät vastaa YKR:n koordinaattiperusteisia työpaikkoja. Tämä johtuu työpaikkojen rekisteröintitavasta. 21

24 Kartta 6. Työpaikkamuutokset Pietarsaaren seudun taajamissa ja kylissä vuosina Maatalous Polarisoidussa skenaariossa maatalouden odotetaan säilyvän suuremissa, mutta harvemmissa yksiköissä. Kehitysvyöhykeskenaario merkitsee osittaista rakennemuutosta, jossa myös ekologisen viljelyn merkitys kasvaa. Lähikeskusmallissa rakennemuutos lakkaa, ja luomutuotantoa pidetään tärkeänä. (JASU, 2006) Kymmenessä vuodessa Pietarsaaren seudun maatalousyritysten lukumäärä on laskenut 200 yrityksellä ollen nyt tuhat yritystä. Kehitys on kulkenut tasaisesti tähän suuntaan. Tilojen viljelty peltoala on kasvanut 26,6 hehtaarista 32,2 hehtaariin 10 vuodessa. Viljelty kokonaispinta-ala on pysynyt suurin piirtein samana. (Tilastokeskus, 2011.) Alueella on nähtävissä tasainen rakennemuutos, jossa tilat harvenevat ja kasvavat. Luomuviljelyn osuuden viljellystä pinta-alasta odotetaan olevan 9 prosenttia Pohjanmaan ELYalueella vuonna 2011, mikä on lähes prosenttiyksikön valtakunnallista lukua enemmän. Lukuun lasketaan luomuhyväksytty pinta-ala ja muutoksen alainen pinta-ala. Luomupinta-alan kehitys eteni nopeasti Pohjanmaalla vuosina Tämän jälkeen luomupinta-ala supistui kolmen vuoden ajan kääntyäkseen taas nousuun. Pitkän aikavälin suuntaus on kuitenkin, että ekologisesti viljelty pinta-ala kasvaa. (Evira, 2011.) 22

25 Uusikaarlepyy Pietarsaari Pedersöre Luoto Kruunupyy Kuvio 13. Maatilayritysten lukumäärä Pietarsaaren seudulla (Lähde: Tilastokeskus, 2011) Koko maa Pietarsaaren seutu Kuvio 14. Viljelty peltopintala, hehtaaria/tila (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Maatalouden rakennemuutos ilmenee polarisoidussa skenaariossa ja kehitysvyöhykeskenaariossa. Rakennemuutos ei ole ollut niin voimakas kuin polarisoidussa skenaariossa. Luomuviljelyn kasvava merkitys merkitsee myös, että toteutumassa on lähinnä kehitysvyöhykeskenaario. 3.3 Tuotantoteollisuus Polarisoidussa skenaariossa elinkeinorakenteen odotetaan olevan riippuvainen muutamasta suuresta teollisuustyönantajasta. Panostuksen veneklusterin ylläpitämiseen laajoine aliurakointiverkostoineen uskotaan myös epäonnistuvan tässä skenaariossa. Kehitysvyöhykeskenaariossa tuotantorakenne muotoutuu monipuolisemmaksi. Elinkeinorakenne perustuu edelleen perinteisesti vahvoihin aloihin, ja veneklusterin kehitykseen. Teollisuuden odotetaan keskittyvän kaupunkeihin, kehittämiskäytäviin valtateiden 8 ja 19 varrelle, kuntien keskustaajamiin ja lentokentän läheisyyteen. Lähikeskusskenaariossa teollisuus keskittyy samalla tavalla kuin kehitysvyöhykeskenaariossa. Lisäksi mainitaan pienten aliurakointiyritysten lisäävän kylien elinvoimaa. (JASU, 2006.) 23

26 JASU:ssa mainitaan alue Flyg in Flyg bort potentiaalisena elinkeinoelämän ja lentokentän kehittämisalueena. Polarisoidussa mallissa alueen katsotaan epäonnistuvan ja kahdessa muussa sillä katsotaan olevan merkitystä alueen elinkeinorakenteelle. Alueelle on laadittu osayleiskaava, mutta etablointeja ei ole tullut. Muu 1 % 2009 Korjaus ja asennus 3 % Muut koneet 6 % Veneet 13 % Elintarvikkeet 16 % Tekstiili, vaatteet, nahka 1 % Puutuotteet 5 % Sähkölaitteet 4 % Metallituotteet 13 % Paperi 14 % Kumi & muovi 11 % Teräs & metalli 6 % Mineraalituotteet 7 % Kuvio 15. Tuotantoteollisuuden monipuolisuus Pietarsaaren seudulla 2009 (Lähde: Toimiala Online, 2012). Tuotantoteollisuus menetti runsaasti työpaikkoja vuoden 2008 laskusuuntauksen jälkeen. Suuremmista aloista eniten menittivät paperi- ja paperitavara-ala sekä teräs- ja metallintuotanto. Ala, joka sen sijaan kasvoi oli elintarvikeala, joka myös ohitti paperialan alueen työntekijöiden määrässä. Elintarviketuotanto työllisti 900 henkilöä vuonna (Toimiala Online, 2012.) Tämä osoittaa, että alueella on meneillään pieni rakennemuutos. Tuotannon monipuolisuus on hieman kaventunut sen johdosta, että alueen pienemmät alat, kuten vaatetus-, tekstiili- ja huonekaluala ovat supistuneet. Alueen tuotantoteollisuus on kuitenkin edelleen monipuolista, koska mikään ala ei dominoi voimakkaasti. Alueen tuotantoteollisuus sijaitsee lähinnä Pietarsaaren ja suurempien taajamien ympäristössä. Valtatie 8 varrella ei ole mitään suurempaa keskittymää. Useimmille työpaikoille johtava yleinen tie on kantatie 68. Tarkasteltaessa teollisuustyöpaikkojen lisäyksiä ja vähennyksiä vuosina voidaan todeta useimpien muutosten tapahtuneen Sandsundin ja Alholman välisellä alueella. 24

27 Kartta 7. Tuotantoteollisuus levinneisyys Pietarsaaren seudulla Alueen veneklusteri on jäljellä. Taloudellinen laskusuuntaus vähensi hieman yli 100 työpaikkaa, mutta veneitä valmistavien yritysten lukumäärä on noussut 24 yrityksestä 27 yritykseen (Toimiala Online, 2012). Pohjanmaan veneklusterin markkinointia on myös jatkettu tutkimusjakson aikana. Skenaarioiden tarkastelu osoittaa, että jotkut suuret työnantajat ovat joutuneet vähentämään työvoimaa, kun taas toiset alat ovat onnistuneet säilyttämään tai jopa lisäämään työvoimaansa. Tästä voidaan vetää se johtopäätös, ettei alue ole riippuvainen tietystä alasta, ja polarisoitu skenaario osoittautuu virheelliseksi. Skenaario osuu kuitenkin oikeaan siinä, ettei lentokenttä ole houkutellut yritysaluetta. Veneklusteri on säilynyt, vaikka alalla on ollut haasteita, mikä tukee kehitysvyöhyke- ja lähikeskusskenaarioita ja osoittaa polarisoidun skenaarion virheelliseksi. Pienemmät kylä menettävät sitä vastoin työtilaisuuksia, mikä ei pidä yhtä lähikeskusskenaarion kanssa. 3.4 Matkailu Matkailun osalta polarisoidussa mallissa mainitaan vain, että tietyt rannikkoalueet luokitellaan kansalliseksi matkailualueeksi. Kehitysvyöhykeskenaariossa matkailuverkkoa on kehitetty, mikä on tuonut alueelle lisää matkailijoita. Lähikeskusskenaariossa alue sisältyy laajempaan Merenkurkun ympäristön verkostoon, jossa keskitytään saaristo-, luonto- ja tilamatkailuun (JASU, 2006.) 25

28 Majoitus Ravitsemus Liikenne Ostokset Palvelut Kuvio 16. Matkailun työllistävä vaikutus Pietarsaaren seudulla (Lähde: Turun yliopisto, 2011). Pietarsaaren kaupungin matkailutoimisto on toimittanut tietoja siitä, miten matkailuelinkeino työllistää Pietarsaaren seudulla. Tutkimuksen teki Turun yliopisto ja tutkimus osoittaa, että matkailu työllisti 116 henkilötyövuotta 4 vuonna Kuviosta ilmenee, että vuoden 2008 taloudellinen taantuma vaikutti alueen matkailuun kielteisesti. Muuten alueen matkailun merkitys on hieman kasvanut. Aterioilla oli suurin työllistävä vaikutus (29 %), palveluilla (27 %) ja liikenteellä (25 %). JASU:n jälkeen on perustettu yhdistys 7 Sillan Saaristo, jossa ovat mukana alueen kunnat ja Kokkola, joten verkostoitumisen matkailun alalla voidaan sanoa alkaneen. Matkailun kehitystä vastaa parhaiten kehitysvyöhykeskenaario. 4 Työllistävä vaikutus on arvoitu aloittain jakamalla matkailun jalostusarvo jalostusarvolla per alalla työskentelevä henkilö (Turun yliopisto, 2011). 26

29 4. Liikenneyhteydet ja energiantuotanto 4.1 Lentoyhteydet JASU:ssa Kokkolan-Pietarsaaren lentoasemalla on jatkossakin alueellista merkitystä kaikissa skenaarioissa. Kehitysvyöhykeskenaariossa myös lentoasemalla on merkitystä lentorahtiliikenteelle. (JASU, 2006.) Lentoaseman reittiliikenne on ollut muutosten kohteena viime vuosina. Sisämaan liikenteen tarjonta Helsinkiin on hieman laskenut. Skellefteåhon avattiin sitä vastoin uusi reitti kesällä Keväällä 2012 avataan lisäksi uusi reitti Tukholmaan lentoaseman kehittämishankkeen tuloksena, Matkustajatilastot vuosilta osoittavat, että vuosittainen matkustajamäärä on ollut vakaa vuosien notkahdusta lukuun ottamatta. Noina vuosina matkustajaliikenne laski myös valtakunnallisesti. Lentoasemalla oli matkustajaa vuonna 2011 (Finavia, 2012). Aluestrategian tavoite vuodelle 2015 on matkustajaa (Pietarsaaren seutu, 2009) Kuvio 17. Matkustajien lukumäärä Kokkolan-Pietarsaaren lentoasemalla vuosina (Lähde: Finavia, 2012). Suurin osa alueen lentorahtiliikenteestä kulkee teitse Tampereelle, Helsinkiin tai Turkuun ja jatkaa sitten ilmateitse. Se, ettei alueen lentoasemalla ole huomattavaa lentorahtiliikennettä johtuu myös siitä, etteivät nyt käytössä olevat lentokonetyypit tarjoa tätä mahdollisuutta. (Jaska Pensaari, lentoaseman kehittämishankkeen projektijohtaja, ) 4.2 Junayhteydet Polarisoidussa skenaariossa supernopeat junat ajavat ohi Pännäisten aseman, kehitysvyöhykemallissa osa junista pysähtyy Pännäisissä ja lähikeskusskenaariossa Pännäinen olisi supernopeiden junien pysäkki, ja Jepualle, Pietarsaareen, Kovjoelle ja Kruunupyyhyn olisi toimiva taajamaliikenne. (JASU, 2006.) Syksyllä 2004 Pännäisten aseman ohitti arkisin 24 matkustajajunaa, joista kuusi oli Pendolinojunia ja kahdeksan Intercity-junia. Pendolino-junista yksikään ei pysähtynyt Pännäisissä, kaikki muu junaliikenne pysähtyi asemalla yhtä yöpikajunaa lukuun ottamatta. (SOul, 2005.) 27

30 Seitsemän vuotta myöhemmin liikenne on kasvanut 29 matkustajajunaan, ts. kolme Pendolinojunaa lisää ja kaksi pikajunaa. Kaksi Pendolino-junaa pysähtyy Pännäisissä, samoin kaikki kahdeksan Intercity-junaa, mutta useat pikajunat ajavat ohi. (VR:n kotisivu, 2011.) Viime vuosien kehitys on parantanut Pännäisten aseman henkilöliikennettä jonkin verran, Pendolino-junat ovat korvanneet pikajunat. Kehitysvyöhykeskenaario kuvaa kehitystä parhaiten. Radalla on myös tehty parannuksia kehittämisjakson aikana ja tehdään edelleen. Myös Pännäisten aseman alueelle on suunnitteilla laajoja investointeja, jotka nostavat aseman statusta. 4.3 Sataman kehitys JASU:n skenaarioissa sataman rooli vaihtelee seuraavasti: polarisoidussa aluerakenteessa satamalla on lähinnä puutavaran ja paperin vientisataman tehtävä. Kehitysvyöhykealuerakenteessa ennustetaan rahdin lisääntyvän ja lähikeskusaluerakenteessa kehitys on vilkasta ja henkilöliikenteen odotetaan lisäksi käynnistyvän uudelleen. (JASU, 2006.) Tavaraliikenne oli yhteensä 1,66 miljoonaa tonnia vuonna Kaksi kolmasosaa tästä määrästä oli tuontia. Suurin tuontituoteryhmä oli raakapuu ja hake, joiden osuus oli 62 prosenttia. Vienti ylitti puoli miljoonaa tonnia ja suurimmat vientituotteet olivat paperimassa (61 prosenttia) ja sahapuutavara (36 prosenttia). (Liikennelaitos, 2011.) Aluestrategian mukaan vuoden 2015 tavoite on 2,2 miljoonaa tonnia (Pietarsaaren seutu, 2009). Satamaliikenne on kasvanut tonnia vuosina Sekä vienti että tuonti ovat kasvaneet, mutta tuonti on kasvanut voimakkaammin Pietarsaari Kokkola Vaasa Kuvio 18. Tuonti ja vienti tonneissa vuosina Pietarsaaren, Kokkolan ja Vaasan satamista (Lähde: Suomen Satamaliitto, 2011). Vertailtaessa Pietarsaarta satamanaapureihinsa Vaasaan ja Kokkolaan yllä olevasta kuviosta ilmenee, että Kokkolan kehitys on omaa luokkaansa. Kiinnostavaa on, että Pietarsaaren rahtimäärät ovat ohittaneet Vaasan vuonna Muutoin voidaan todeta, että sataman liikenne kasvoi vuoteen 2009 saakka ja elpyi jälkeen osittain 2010 vuoden laskusuuntauksen jälkeen. (Suomen Satamaliitto, 2011.) Satamaa kehitetään myös syventämällä väylää; projekti aloitettiin elokuusssa

31 Satamaliikenteen kehityksen osalta toteutumassa on lähinnä kehitysvyöhykeskenaario. 4.4 Tieverkko JASU-skenaarioissa kuvaillaan tieverkon kuntoa. Polarisoidussa rakenteessa ennustetaan huonokuntoista tieverkkoa. Lähikeskusskenaariossa tieverkko on hyvässä kunnossa. Kehitysvyöhykeskenaariossa mainitaan vain, että sisämaan yhteyksiä parannetaan. (JASU, 2006.) Pohjanmaan maankuntakaavan mukaan maakunnalla on täysin kattava liikenneverkko, mutta valtion teiden kehitys on jäljessä suhteessa elinkeinoelämän tarpeisiin, maankäyttöön ja liikenteen kasvuun. (Pohjanmaan liitto, 2008). Tarkastelemalla Tielaitoksen liikennetyötilastoja saa kuvan siitä, miten paljon teitä on pidetty kunnossa. Tilasto kattaa valtion yleiset tiet ja tiedot ilmaistaan miljoonina autokilometreinä yhteensä 5. Liikennelaitoksen tilasto osoittaa autokilometrien määrän kasvaneen 323 miljoonasta 350 miljoonaan Pietarsaaren seudulla. Tällöin on myös otettava huomioon, että alueen pääteiden liikennemäärät ovat kasvaneet. (Liikennelaitos, Tiehallinto ) Kuvio 19. Liikennetyö Pietarsaaren seudulla, miljoonaa autokilometriä yhteensä (Lähde: Liikennelaitos, 2011). Ennusteessa vuosille ennustetaan myös liikennemäärien kasvavan yleisillä teillä. Suurimman kasvun odotetaan tapahtuvan valtatiellä 8 välillä Kokkola-Alajepua, rantatiellä välillä Holm-Sundby, kantatiellä 68 välillä Pietarsaari-Edsevö sekä välillä Pietarsaari-Pännäinen. (KoPiKaLi, 2006.) 4.5 Pendelöinti Pietarsaaren kaupunki on alueen ainoa kunta, jonka nettopendelöinti on positiivinen vuonna Tulopendelöinnin selittävät lähinnä Pedersörestä ja Luodosta tulevat pendelöijät. Suurin pendelöintivirta yli kuntarajojen kulkee Pedersörestä Pietarsaareen, mihin vaikuttaa luonnolllisesti myös Sandsundin sijainti kaupungin rajalla. Mutta myös Kokkolasta Pietarsaareen on huomattavasti suurempi tulopendelöinti kuin menopendelöinti, mikä on epätavallista, koska pendelöinti on yleensä suurempaa suurempaan kaupunkiin. Kruunupyyn kunta on alueen ainoa kunta, joka kuuluu Kokkolan pendelöintialueeseen Pietarsaaren sijasta. 5 Ts. vilkkaasti liikennöityjen teiden tulos on parempi samalla tietyömäärällä kuin harvaan liikennöityjen tieosuuksien. 29

32 Kartta 8. Pendelöinti Pietarsaaren seudulla Työpaikkaliikenteen kehitystä tarkasteltaessa voidaan todeta, että pendelöinti yli kuntarajojen on kasvanut tasaiseen tahtiin. Vuosina sekä tulo- että menopendelöinti kasvoi yli tuhannella pendelöijällä. Alla oleva kuvio osoittaa menopendelöinnin miinuspylväinä ja tulopendelöinnin pluspylväinä Pedersöre Uusikaarlepyy Luoto Kruunupyy Pietarsaari Kuvio 20. Tulo- ja menopendelöinnin kehitys Pietarsaaren seudulla vuosina (Lähde: Tilastokeskus, 2011). Työmatkojen keskiarvossa on tapahtunut huomattava muutos ajan kuluessa. Työmatkat ovat pidentyneet, Pietarsaaressa keskiarvo on kaksinkertaistunut vuodesta Saman ajan kuluessa työmatkojen pituuden keskiarvo on kolminkertaistunut Kruunupyyssä ja Uudessakaarlepyyssä. 30

33 Kruunupyy Luoto Pedersöre Pietarsaari Uusikaarlepyy Kuvio 21. Työmatkojen keskipituus Pietarsaaren seudun kunnissa, km (Lähde: YKR Hertta). Kaikki skenaariot eivät kuvaa pendelöinnin muuttumista. Lähikeskusskenaarion väittämä siitä, että pendelöinti vähenee kylien suurempien mahdollisuuksien ansiosta ei ole täyttymässä. 4.6 Linja-autolinjat ja pendelöinti Joukkoliikenne on alueen haaste. Suurin osa työpaikkaliikenteestä hoidetaan yksityisautoilla. Kartta 9 on selvempi pendelöintikartta, johon on piirretty pendelöinti taajamien ja kylien välillä. Karttaa tarkastelemalla saa kuvan alueen päivittäisestä pendelöintiliikenteestä. Kartta 10 esittää linja-autoliikenteen syksyllä Kartan reitteihin sisältyvät meno-ja paluulinjat. Monet reitit ovat koululiikennettä, joka ei toimi kesällä. Kartta osoittaa liikenteen olevan hyvä Pännäisten rautatieaseman ja Pietarsaaren välillä. Reitti Kokkolasta Luodon tai Kruunupyyn kautta Pietarsaareen ja sieltä Uuteenkaarlepyyhyn ja Vaasaan on myös suhteellisen hyvin linjaliikennöity. Alavetelistä on myös toimiva liikenne Kokkolaan Vetelinlinjalla. Karttojen vertailu osoittaa joukkoliikenteelle olevan potentiaalia yli kuntarajojen. Reitti, jolla olisi paras pontentiaali, on Ähtävä - Ala-Ähtävä Kållby Edsevö - Pietarsaari. 31

34 Kartta 9. Pendelöinti Pietarsaaren seudun taajamien ja kylien välillä vuonna Kartta 10. Pietarsaaren seudun linja-autolinjat

35 4.7 Tietoliikenne Kehitysvyöhyke- ja lähikeskusskenaarioissa IT-yhdysverkon kehityksellä on tärkeä rooli. Hyvän tietoliikenteen saatavuuden odotetaan lisääntyvän ja lisäävän etätyötä. Lähikeskusskenaariossa pendelöinnin kylistä taajamiin odotetaan jopa vähenevän. (JASU, 2006.) Tällä alalla on tapahtunut paljon JASU:n jälkeen. Pohjanmaan liitto julkaisi laajakaistastrategian vuonna 2005 ja osuuskunta KNT-Net (Kruunupyy-Alaveteli-Teerijärvi) käynnisti toimintansa Pedersören avoin verkko ja NU-net seurasivat kuituprojekteineen. JNT on rakentanut liittymiä Pietarsaaressa ja Luodossa ja yritys toimittaa myös palveluja suurelle osalle aluetta. Kuituverkon laajennus sekä taajamissa että haja-asutusalueilla jatkuu. Kartta 11. JNT:n kantaverkko kuituliittymille (Lähde: JNT:n lisäksi myös Anvia tarjoaa palveluja alueen eri osissa. Myös osalla Alavetelin ja Kruunupyyn kylistä on käytettävissä KNTnetin kuituverkko, mitä ei kuitenkaan ole piirretty tälle kartalle Kuituverkon laajentaminen on lähtenyt käyntiin hyvää vauhtia, mikä on hyväksi alueelle ja vastaa toista ja kolmatta skenaariota. IT-yhteyksien vaikutusten osalta jää nähtäväksi lisääkö suuntaus etätyötä. Nykyisten pendelöintisuuntausten pohjalta on vaikea uskoa, että pendelöinti vähenisi tietoliikenneyhteyksien myötä. 4.8 Energiantuotanto Polarisoidussa skenaariossa energiantuotannon odotetaan keskittyvän suuriin tuotantolaitoksiin. Ilmastonmuutos on skenaariossa syynä siihen, että joudutaan panostamaan uusiutuviin luonnonvaroihin. Kehitysvyöhkykeskenaariossa ilmastonmuutos merkitsee, että keskistettyä energiantuotantoa lisätään paikallisella tuuli- ja aurinkoenergian tuotannolla sekä puuhakkeen 33

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Veteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Kaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Perho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto

Lisätiedot

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Lestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet

Lisätiedot

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät

Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät Maakunnan väestö-, elinkeino- ja työllisyyskehitys sekä asumisen kehittämisen näkymät 23.10.2013 Kimmo Niiranen Maakunta-asiamies Tilastokatsaus mm. seuraaviin asioihin: Väestökehitys Pohjois-Karjalassa

Lisätiedot

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015

Toholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015 Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Tammikuu 2013 Tilastoaineiston lähteet: Graafit perustuvat Tilastokeskuksen, Työ- ja elinkeinoministeriön ja ETLAn sekä Pohjanmaan kauppakamarin omaan

Lisätiedot

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen

Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen 10.11.201 5 Katsaus Pohjois-Karjalan yhdyskuntarakenteeseen Timo Korkalainen JOHDANTO ELY-keskus on laatinut vuoden 2015 aikana kuntakohtaiset yhdyskuntarakennekatsaukset Pohjois-Karjalan kunnista. Katsaukset

Lisätiedot

TOIMIALAKATSAUS 2010

TOIMIALAKATSAUS 2010 TOIMIALAKATSAUS 2010 Toimialakatsaus Tämä talouskatsaus tarkastelee tilannetta Pohjanmaan kauppakamarin alueella. Alue on sama kuin Pojanmaan TEkeskuksen alue ja käsittää Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan

Lisätiedot

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA

TIEDOTE 4/2014 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 213 TIEDOTE 4/214 TYÖSSÄKÄYNTI KUOPIOSSA Väestö pääasiallisen toiminnan mukaan Kuopiossa 31.12.212 Tilastokeskuksen keväällä 214 julkaisemien

Lisätiedot

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto

Kommenttipuheenvuoro. Projektipäällikkö. Ari Näpänkangas. Pohjois-Pohjanmaan liitto Kommenttipuheenvuoro Ari Näpänkangas Projektipäällikkö Pohjois-Pohjanmaan liitto POHJOIS-POHJANMAAN LIITTO 34 kunnan muodostama kuntayhtymä Lakisääteisiä tehtäviä Alueiden kehittäminen (maakuntasuunnitelma

Lisätiedot

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016

Kuopion työpaikat Muutokset 5 vuodessa: Kuopiossa työpaikkaa. Kuopioon työpaikkaa. Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikat 2010 2014 Muutokset 5 vuodessa: Tilastotiedote 12 / 2016 Kuopion työpaikkojen määrä kasvoi 960:llä. Työpaikat lisääntyivät yksityisellä sektorilla 860:llä ja kunnalla 740:llä. Valtion

Lisätiedot

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402

Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 Pännäisten asemakaavan muutos korttelissa 3 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599401201402 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET... 4 3. SUUNNITTELUTILANNE...

Lisätiedot

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015

Kuopion väestö Tilastotiedote 6/2015 Kuopion väestö 2015 - Tilastotiedote 6/2015 Kuopion virallinen väkiluku Kuopion virallinen väkiluku vuodenvaihteessa 2014/2015 oli 111 289, johon sisältyy 3746 maaninkalaista. Vuonna 2014 Kuopion ja Maaningan

Lisätiedot

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät

Kaupan näkymät Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan näkymät 2013 2014 Myynti- ja työllisyysnäkymät Kaupan myynti 2012 Liikevaihto yht. 129 mrd. euroa (pl. alv) 13% 12% 30 % Autokauppa Tukkukauppa Vähittäiskauppa Päivittäistavarakauppa 58% Lähde:

Lisätiedot

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin

Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Espoo Valtuuston seminaari 22.4.2015 Seppo Laakso, Näkökulmia Helsingin seudun ja Espoon työmarkkinoihin ja talousnäkymiin Helsingin seudun kasvu 2000-luvulla Bruttokansantuote v. 2010 hinnoin, Ind.2000=100

Lisätiedot

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari

Salon kaupallinen selvitys Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari Salon kaupallinen selvitys 2011 Maankäyttö- ja elinkeinorakenneseminaari 3.3.2011 Salon kaupallisen selvityksen sisältö 1. Kaupan sijainnin ohjaus 2. Kaavoitustilanne ja yhdyskuntarakenne 3. Ostovoima

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/2015 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornioseudun kehitykseen 7/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/215 [1] SYNTYNEET Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt vähemmän lapsia kuin

Lisätiedot

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto

Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma. Maija Stenvall, Uudenmaan liitto Asemakaava-alueiden ulkopuolinen rakentaminen Uudellamaalla, maakuntakaavoituksen näkökulma Maija Stenvall, Uudenmaan liitto MAL verkosto Oulu 13.11.2012 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava 2 Suunnittelualueena

Lisätiedot

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet

Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Jyväskylän seudun elinkeinorakenteen muutos 2000 2014 ja kehitysmahdollisuudet Selvityksen tavoitteet ja toteutus Taustaa Keski- Suomen ja erityisesti Jyväskylän seudun elinkeinorakenne osoittautui laman

Lisätiedot

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista

Uusi SeutUra -hanke. Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Uusi SeutUra -hanke Uusi SeutUra hanke edistää osaavan työvoiman ja Pielisen Karjalan työpaikkojen kohtaamista Pielisen Karjalan vahvat klusterit Tässä aineistossa on tarkasteltu Pielisen Karjalan eli

Lisätiedot

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla

Väestö lisääntyi 178 asukkaalla 1/2015 2/2015 3/2015 4/2015 5/2015 6/2015 7/2015 8/2015 9/2015 10/2015 11/2015 12/2015 YLEINEN JA OMAN ALUEEN TALOUDELLINEN KEHITYS Väestönmuutokset Vuoden 2015 lopussa kempeleläisiä oli ennakkotietojen

Lisätiedot

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa

Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa Päätoimialojen kehitys ja työpaikkojen muutos Satakunnassa "AVAA SATAKUNNAN OPINOVI" AIKUISOHJAUS TYÖELÄMÄN VOIMAVARANA -SEMINAARI 19.1.2010 Projektitutkija Saku Vähäsantanen Turun kauppakorkeakoulu, Porin

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/2017 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/217 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/217 [1] Syntyneet Vuoden 217 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt enemmän lapsia kuin kahtena

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 8/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 7/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 9/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden seitsemän ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013

Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 KAAKKOIS-SUOMEN ELY-KESKUS Marraskuun työllisyyskatsaus 11/2013 Julkaisuvapaa tiistaina 20.12.2013 klo 9.00 Kaakkois-Suomen työllisyyskatsaus marraskuu 2013 Kaakkois-Suomessa oli

Lisätiedot

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa , Ala-Ähtävä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Storklubbin asemakaavan muutos kortteleissa 111-115, Ala-Ähtävä Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599417201404 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA TAVOITTEET...

Lisätiedot

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA

MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA Kuva: Antero Saari MUUTOKSEN SUUNNAT PORISSA I neljännes (tammi-maaliskuu) 2014 Kuva: Antero Saari Sisältö Työllisyyskehitys Väestökehitys Sisäinen ja ulkoinen elinvoima Kuva: Jan Virtanen 1. Työllisyyskehitys

Lisätiedot

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015

Iisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 2/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammikuussa Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt vähemmän lapsia kuin edellisvuosina.

Lisätiedot

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille

Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista. Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Väestö- ja muuttoliiketietoja Etelä-Savosta ja alueen kunnista Tietopaketti kuntavaaliehdokkaille Sisältö Väkiluvun kehitys (maakunta, kunnat) Väestöennuste 2015-2040 (maakunta, kunnat) Ikärakenne ja ennuste

Lisätiedot

Työpaikat Vaasan seudulla

Työpaikat Vaasan seudulla Työpaikat Vaasan seudulla 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasan seudulla vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016

Turun väestökatsaus. Lokakuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-lokakuussa 2016 Helsinki 6 732 Vantaa 4 058 Espoo 3 825 Tampere 3 007 Oulu 1 707 Turku 1 525 Jyväskylä 1 432 Kuopio 911 Lahti 598 Järvenpää

Lisätiedot

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009

kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 kansikuva: Paavo Keränen Kainuu tilastoina 2009 Kainuun osuus koko maasta Kainuun maakuntaprofiili Kainuun kuntien väkiluku Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen

Lisätiedot

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen

Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden uudistaminen - vaikuttavammin, rajatummin, täsmällisemmin Käynnistystilaisuus 8.2.2016 Timo Turunen ympäristöministeriöstä Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet

Lisätiedot

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1

Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys Page 1 Kainuun kaupan palveluverkkoselvitys 31.3.2014 Page 1 Kaupan palveluverkkoselvityksessä: Selvitettiin Kainuun kaupan palvelurakenteen ja yhdyskuntarakenteen kehitys, nykytilanne ja kehitysnäkymät Laadittiin

Lisätiedot

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.

Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2. Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11. Asumisen suunnittelun työkalu, Kassu2 Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus, Yhdyskuntien uudistaminen -laivaseminaari, 5.11.2015 Tausta ARAn kehitystyö 2010- Selvitys kuntien asumisen suunnittelusta

Lisätiedot

Väestö ja väestön muutokset 2013

Väestö ja väestön muutokset 2013 Väestö ja väestön muutokset 2013 www.tampere.fi/tilastot 1 24.3.2014 Väkiluvun kasvu 2000-luvun ennätyslukemissa Tampereen väkiluku oli 31.12.2013 220 446 asukasta. Kasvua vuoden aikana oli 3 025 henkilöä.

Lisätiedot

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA

Pirkanmaan maakuntakaava 2040 Maankäyttövaihtoehdot MAAKUNTAKAAVA Pirkanmaan maakuntakaava Maankäyttövaihtoehdot Prosessi Pyrkimys avoimeen ja vuorovaikutteiseen prosessiin; keskustelua periaateratkaisuista ja arvovalinnoista Väestösuunnite ja skenaariotyö (kevät 2012

Lisätiedot

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä

MAAKUNTASUUNNITELMA. MYR - Keski-Suomi Martti Ahokas. KESKI-SUOMEN LIITTO Sepänkatu Jyväskylä MAAKUNTASUUNNITELMA MYR - Keski-Suomi 27.04.2010 Martti Ahokas Kuvio: Maakunnan suunnittelujärjestelmä MAAKUNNAN SUUNNITTELUJÄRJESTELMÄ VALTAKUNNALLISET ALUEIDEN KEHITTÄMISTAVOITTEET 1) Alueiden kansallisen

Lisätiedot

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt

Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Työtulojen osuus tulokakusta pienentynyt Olli Savela Yritysten saamat voitot ovat kasvaneet työtuloja nopeammin viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana. Tuotannossa syntyneestä tulosta on voittojen osuus

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016

Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 10/2016 Katsaus Kemin ja Kemi-Tornio-seudun kehitykseen 1/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/216 [1] Syntyneet Tämän vuoden kymmenen ensimmäisen kuukauden aikana Kemi-Tornio-seudulla on syntynyt

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016

Turun väestökatsaus. Marraskuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-marraskuussa 2016 Helsinki 7 225 Vantaa 4 365 Espoo 4 239 Tampere 3 090 Oulu 1 867 Turku 1 687 Jyväskylä 1 392 Kuopio 882 Lahti 621 Järvenpää

Lisätiedot

Maankäytön rakenne Seuranta

Maankäytön rakenne Seuranta Maankäytön rakenne 2013- Seuranta 2013-2014 Lohjan kaupunki Ympäristötoimi Kaavoitus TLE 4.5.2016 ESIPUHE Lohjan kaupunginvaltuusto hyväksyi maankäytön rakenne 2013- rakennemallin kokouksessaan 14.5.2014.

Lisätiedot

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE

Tietopalvelu Liiteri. Kari Oinonen, SYKE Tietopalvelu Liiteri Kari Oinonen, SYKE 29.10.2014 Mikä Liiteri on Tietopalvelu, jonka avulla viranomaiset ja yritykset voivat hoitaa maankäytön suunnitteluun ja rakennettuun ympäristöön liittyviä tehtäviä

Lisätiedot

Ihmisen paras ympäristö Häme

Ihmisen paras ympäristö Häme Ihmisen paras ympäristö Häme Hämeen ympäristöstrategia Hämeen ympäristöstrategia on Hämeen toimijoiden yhteinen näkemys siitä, millainen on hyvä hämäläinen ympäristö vuonna 2020. Strategian tarkoituksena

Lisätiedot

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT

YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT YLIVIESKA KAUPAN TILASTOT Lisätietoja: Tiina Kuokkanen, tiina.kuokkanen@ramboll.fi; 050 543 8788 PAIKALLISMARKKINA-ALUE Ylivieskan ydinvaikutusalueeseen kuuluu Ylivieska, Alavieska, Sievi ja Nivala Toissijaiseen

Lisätiedot

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA

13 Pohjanmaa Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti POHJANMAA Kulttuuria kartalla 13 Pohjanmaa 13.1 Kuntatyypit ja kulttuuripalvelujen sijainti Taulukko 13.1. POHJANMAA Kuntien lukumäärä Kaupunkimaiset: 3 kpl Taajaan asutut: 2 kpl Maaseutumaiset: 11 kpl Pohjanmaan

Lisätiedot

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015

Pohjanmaan kauppakamari. Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Pohjanmaan kauppakamari Toimiala- ja tilastokatsaus Huhtikuu 2015 Toimialarakenne kauppakamarialue 2012, yht. n. 110 000 työllistä 7 % 32 % 23 % 6 % Alkutuotanto Teollisuus Rakentaminen Kauppa Yksityiset

Lisätiedot

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa

Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät. Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 vuotiaat työttömät 3000 Pohjanmaan ELY-alueen alle 30 - vuotiaat työttömät kuukauden lopussa 2500 2294 2000 1500 1000 500 0 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 2009 2010 2011 2012

Lisätiedot

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN

Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 7.10.2014 Olli Ristaniemi KESKI-SUOMEN RAKENNEMALLI JA MAAKUNTAKAAVAN TARKISTAMINEN 1 Suunnittelutyön yhteensovittamiseksi maakuntasuunnitelman ja maakuntaohjelman valmistelu yhdistettiin Tuloksena Keski-Suomen

Lisätiedot

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki

TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ. Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki TILANNEKUVA ETELÄ-POHJANMAAN VÄESTÖNKEHITYKSESTÄ Valtiotieteen tohtori Timo Aro 4.4.2016 Seinäjoki Sisältö 1.Yleistä väestönkehityksestä ja muuttoliikkeestä 2010-luvun Suomessa 2.Tilannekuva Etelä-Pohjanmaan

Lisätiedot

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016

Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä

Lisätiedot

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 13:2014 Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli

Lisätiedot

Työpaikat Vaasassa

Työpaikat Vaasassa Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.

Lisätiedot

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely

Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Urban Zone -kehityshanke ja vyöhykenäkökulman esittely Mika Ristimäki erikoistutkija SYKE / rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö 20% 18% 16% 14% 12% 10% 8% 6% 4% 2% 0% Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiedot

Lisätiedot

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016

Väestökatsaus. Huhtikuu Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väestökatsaus Huhtikuu 2016 Väestönmuutos vuodenvaihteesta kunnittain huhtikuussa 2016 Väkiluku kasvoi tai oli ennallaan 95 kunnassa (vihreä) ja väheni 218 kunnassa (punainen). Oulu 426 Väestö jatkaa keskittymistään

Lisätiedot

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014

Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014 Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat

Lisätiedot

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU

Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Hollolan vesihuoltolaitos VESIHUOLLON TARVETARKASTELU Tässä selvityksessä on tarkasteltu yhdyskuntakehityksen ja vesihuollon tarpeiden yhteensovittamista. Tavoitteena on selvittää maankäytön kehityksen

Lisätiedot

Työpaikat ja työlliset 2014

Työpaikat ja työlliset 2014 Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden

Lisätiedot

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen

Kainuu tilastoina 2013. Kuva: Samu Puuronen Kainuu tilastoina 2013 Kuva: Samu Puuronen KAINUUN OSUUS KOKO MAASTA Kainuun maakuntaprofiili Metsämaata Pinta-ala Teitä Alkutuotanto Kesämökit Työttömät Yli 64-vuotiaat Tilojen lukumäärä Väkiluku Tutkinnon

Lisätiedot

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos.

Turun väestökatsaus. Joulukuu Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna Väestönmuutos. Kymmenen suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa vuonna 2016 Väestönmuutos 2016 Ennakkoväkiluku 2016 Kaupunki Helsinki 7 383 635 591 Vantaa 4 720 219 196 Espoo 4 591 274 522 Tampere 3 055 228 173

Lisätiedot

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi:

Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: Ala-Ähtävän asemakaavan muutos, Langkulla (Malue muutetaan AO-alueeksi) Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Kaavakoodi: 599414201601 2 Sisällysluettelo: 1. SUUNNITTELUALUE... 3 2. LÄHTÖKOHDAT JA

Lisätiedot

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme

Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Päijät-Hämeen liitto The Regional Council of Päijät-Häme Alueelliset kehitysnäkymät 2/2016 Aika 26.9.2016, kello 8.30 12.00 Paikka FellmanniCampus, Kirkkokatu 27, Lahti Juha Hertsi Kommenttipuheenvuoro

Lisätiedot

Väestö ja työpaikat suunnitetyö.

Väestö ja työpaikat suunnitetyö. Väestö ja työpaikat 2040 -suunnitetyö anniina.heinikangas@pirkanmaa.fi www.pirkanmaa.fi Mitä tehdään, miksi tehdään? Maakuntakaavatyö: väestön ja työpaikkojen kehitysnäkymät. Rinnalle nostettu asuminen.

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 19:2016

TILASTOKATSAUS 19:2016 TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys

Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Voimaa tuulesta Pirkanmaalla -tuulivoimaselvitys Tuulivoimaseminaari 3.10.2012 Tampereen komediateatteri Maakuntakaavoitusjohtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Suunnitteluinsinööri Anne Mäkynen Mitä ollaan

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 10/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 12/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/2015 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 1/215 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 1/215 [1] Syntyneet Vuoden 215 ensimmäisen kuukauden aikana on syntynyt lähes saman verran lapsia kuin

Lisätiedot

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014

Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa. Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Muuttuva vähittäiskauppa yhdyskuntarakenteessa Antti Rehunen Urban Zone 2 -loppuseminaari 13.6.2014 Näkökulmia vähittäiskauppaan ja yhdyskuntarakenteen vyöhykkeisiin 1 Vähittäiskaupan toimipaikkojen sijoittuminen

Lisätiedot

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa

Metalliteollisuuden yritykset Suomessa Metalliteollisuuden yritykset Suomessa HTSY Verohallinto 18.12.2012 Verohallinto 2 (6) METALLITEOLLISUUDEN YRITYKSET SUOMESSA Kirjoitus perustuu Harmaan talouden selvitysyksikön ilmiöselvitykseen Metalliteollisuuden

Lisätiedot

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö

TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö. Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö TOKAT-hanke ja alueidenkäyttö Hannu Raasakka Lapin ELY-keskus alueidenkäyttöyksikkö 15.4.2015 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET VNp 30.11.2000, tarkistetut tavoitteet voimaan 1.3.2009 Osa maankäyttö-

Lisätiedot

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien

Kuukauden tilasto: Vieraskielisten opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Kuukauden tilasto: opiskelijoiden osuus on kasvanut merkittävästi 2000-luvulta lähtien Vuonna 2015 perusopetuksen oppilaista kuusi prosenttia oli vieraskielisiä, ts. äidinkieli oli jokin muu kuin suomi,

Lisätiedot

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä

Harjoittele YO-tehtäviä. Kysymykset. 1. Tilastotehtävä Kurssi 4 Suomen historian käännekohtia Luku VI Köyhyydestä hyvinvointiin Harjoittele YO-tehtäviä Kysymykset 1. Tilastotehtävä Oheinen tilasto kuvaa yksityisten kulutusmenojen kehitystä Suomessa 1900- luvun

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/2014 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 9/214 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 11/214 [1] Syntyneet Tänä vuonna on syntynyt vähemmän lapsia kuin viime vuonna ja edellisvuosina. Syntyneiden

Lisätiedot

Satakunnan alueprofiili 2025

Satakunnan alueprofiili 2025 Satakunnan alueprofiili 2025 Sisältö Satakunnan alueprofiiliin vuonna 2025 liittyviä karttoja, taulukoita ja graafeja: 1.Hyvinvoinnin edistämisen näkökulmasta 2.Elinvoiman näkökulmasta 1. Hyvinvoinnin

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Väestökatsaus. Joulukuu 2015

Väestökatsaus. Joulukuu 2015 Väestökatsaus Joulukuu 2015 Turun väestökatsaus joulukuu 2015 Turun ennakkoväkiluku 2015 oli 185 810, lisäys edellisvuodesta 1986. Kuuden suurimman kaupungin vertailussa Turun väestönkasvu oli edelleen

Lisätiedot

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto

Keskimääräinen vuorokausiliikenne Keskimääräinen raskas liikenne Lähde Liikennevirasto Valtatiet 1, 8 ja 9 Varsinais-Suomen tieliikenteen pääsuunnat ja niitä yhdistävällä Turun Kehätiellä suurimmat liikennemäärät Samat runkoyhteydet raskaalla liikenteellä Keskimääräinen raskas liikenne 2015

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 2017:5 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi joulukuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016

Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/2016 Katsaus Kemin ja Kemi- Tornio-seudun kehitykseen 3/216 Kehittämis- ja talousosasto Kehittämispalvelut 4/216 [1] Syntyneet Vuoden 216 tammi-maaliskuussa Kemi-Tornioseudulla on syntynyt neljä lasta enemmän

Lisätiedot

VÄESTÖENNUSTE

VÄESTÖENNUSTE VÄESTÖENNUSTE 2012-2040 KEHITTÄMIS- JA RAHOITUSOSASTO/ Kaupunki- ja taloussuunnittelu 10 / 2012 Alkusanat Tilastokeskus on julkaissut väestöennusteen joka kolmas vuosi. Tilastokeskuksen väestöennusteet

Lisätiedot

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta

KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta KOULUTUKSEN JA TUTKIMUKSEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2016 2020 (KESU) Alustavia näkökulmia; perusuran valinta Tulevaisuuden tekijät korkeasti koulutettujen työmarkkinat -seminaari 11.3.2014 Koulutuksen ja

Lisätiedot

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä

Alavieska. Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä Alavieska Kunnan kilpailuedut, jotka seudullisen ja alueellisen vetovoiman kehittämisen kannalta ovat oleellisia ja arvioituja kitkatekijöitä 12.12.2016 Seutustrategian päivitys, kuntakäynti johtopäätökset

Lisätiedot

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ

PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ PERUSSELVITYS ASUMISTARPEISTA KOLARISSA KAIVOSTOIMINNAN KÄYNNISTYESSÄ Väestön kehitys Nykyinen asuntotilanne ja tonttivaranto Potentiaalisten työntekijöiden näkemyksiä Skenaariot johdettuina edellisistä

Lisätiedot

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016

Väestökatsaus. Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa Elokuu 2016 Väestönmuutos kunnittain tammi-elokuussa 2016 Sinisissä kunnissa (88 kpl) väestö kasvoi tai oli ennallaan, punaisissa (225 kpl) väheni. Kahdeksan suurimman väestönkasvun ja väestötappion kuntaa tammi-elokuussa

Lisätiedot

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg

TEM-alueosasto Maakuntien suhdannekehitys yhteenveto, elokuu Ilkka Mella Matti Sahlberg TEM-alueosasto 2013 Maakuntien suhdannekehitys 2011 2013 - yhteenveto, elokuu 2013 Ilkka Mella Matti Sahlberg TALOUDEN TAANTUMA KOETTELEE KAIKKIA ALUEITA Vuoden 2008 aikana puhjenneen maailmanlaajuisen

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 2015:14 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-maaliskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09

Lisätiedot

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön

3 Maakunta: Väkiluku , väestönmuutokset Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön 3 Maakunta: Väkiluku 1990-2025, väestönmuutokset 1990-2015 4 Väestönkehitys seutukunnittain 5 Väestöpyramidit 2014 ja 2030 (maakunta) 6 Väestön ikärakenne, väestöllinen huoltosuhde, väkiluku kunnittain

Lisätiedot

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015

Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 2015:37 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi-syyskuussa 2015 Tilastoja ISSN-L 1455-7231 ISSN 1796-721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310

Lisätiedot

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi

Rauno Kuha. Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus. Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Rauno Kuha Lapin keskikokoisten maatilojen tulevaisuus Leena Rantamäki-Lahtinen leena.rantamaki-lahtinen@mtt.fi Taustaa Maaseudun ja maatalouden toimintaympäristö on muuttumassa nopeasti. Maapallon kasvava

Lisätiedot

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit

Maakuntaohjelman seurantaindikaattorit Timo Vesiluoma, Krista Tupala, Katja Laitinen, Saku Vähäsantanen 11.4.2016 1. Muuttoliike ja väestö Lähtöarvo 2014 2015* 2016* 2017* Väkiluku v. 2013 224 556 223 983 223 381 222 887 222 431 Tavoite vähintään

Lisätiedot

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö

Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma. 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö Taipalsaaren liikenneturvallisuussuunnitelma 1a. Nykytilan selvitys Toimintaympäristö 1.9.2015 Yhteenveto toimintaympäristöstä Taipalsaaren liikenteen toimintaympäristöstä koottiin työn alussa seuraavat

Lisätiedot

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi

Alustava yleissuunnittelu valtatie 3:n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten arviointi TIEDOTE 1 () Valtatie :n parantaminen Ylöjärven ja Hämeenkyrön välillä Alustava yleissuunnittelu valtatie :n parantamiseksi välillä Ylöjärvi Hämeenkyrö alkaa; samalla käynnistyy hankkeen ympäristövaikutusten

Lisätiedot

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus

Lausunto, Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto, 24.5.2016 Hannu Karhunen, Jyväskylän yliopisto ja Tilastokeskus Lausunto Eduskunnan Työelämä-ja tasa-arvovaliokunnalle työikäisen väestön koulutustason kehityksestä ja työllistymisestä ilman

Lisätiedot

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla

SUOMEN KASVUKOLMIO. Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla SUOMEN KASVUKOLMIO Kasvukolmion alueen merkitys aluetalouden tunnusluvuilla 1 Kasvukolmion alueanalyysin toteuttaminen Analyysin kohteena oli Suomen kasvukolmio eli Helsingin, Tampereen ja Turun välisen

Lisätiedot