TOIMINTAKYVYNKARTOITUS COSTA DEL SOLIN SUOMISEURAN KYMPPIPAIKAN IKÄIHMISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKYVYNKARTOITUS COSTA DEL SOLIN SUOMISEURAN KYMPPIPAIKAN IKÄIHMISILLE"

Transkriptio

1 TOIMINTAKYVYNKARTOITUS COSTA DEL SOLIN SUOMISEURAN KYMPPIPAIKAN IKÄIHMISILLE Inga Ruohonen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Ruohonen, Inga. Toimintakyvynkartoitus Costa del Solin Suomiseuran kymppipaikan ikäihmisille. Kevät 200, s liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Sosiaalialan koulutus-ohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Suomiseuran Asociación Finlandesa Costa del Solin kymppipaikan ikääntyvien suomalaisjäsenten psykososiaalista toimintakykyä ja ikääntyneiden tulevaisuuden odotuksia liittyen palveluketjuun toimintakyvyn laskiessa. Yhteistyöhanke alkoi yhteistyössä Diakonia- ammattikorkeakoulun ja suomalaisyhdistyksen Asociación Finlandesa Costa del Solin kanssa syksyllä Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineisto on kerätty lomakekyselyinä vuosina Costa del Solilla. Kartoitus tehtiin Asociaction Finlandesa Costa Del Solin järjestön päivätoimintatiloissa ja siihen osallistui 63 yhdistyksen jäsentä. Hanketutkimuksen kohderyhmänä olleista 63:sta suomalaisesta hieman yli puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Iältään tutkimusjoukko oli 61-91vuotiaita. Kohderyhmän asuinpaikat Suomessa sijoittuivat ympäri Suomea varsinkin Varsinais-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Aineisto osoitti, että suurimmalla osalla vastaajista ja kausisiirtolaisiksi lähteneistä on hyvä toimintakyky ja he ovat hyvin omatoimisia. Suomiseuran järjestämät toiminnat ja tapahtumat ovat tärkeä osa kausisiirtolaisten elämää. Harrastustoiminnan moninaisuus mahdollistaa sosiaalisten suhteiden synnyn ja niiden ylläpitämisen ja tukee toimintakyvyn ylläpitoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kausisiirtolaisten tulevaisuuden toiveita palvelujen suhteen toimintakyvyn laskiessa. Lähes kaikkia vastaajia kiinnosti palveluasuminen Suomessa, mutta joukossa oli myös niitä, jotka olivat halukkaita jäämään Espanjaan. Asiasanat: ikääntyneet, toimintakyky, kausisiirtolaisuus, sosiaaliset verkostot, palvelujen tarve

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET IKÄIHMINEN TOIMINTAKYKY Toimintakyky terveys-käsitteen viitekehyksessä Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky AKTIIVISENA IKÄÄNTYMINEN Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeet EU-väki harmaantuu Väestön ikääntyminen Espanjassa Vanhuusikä ja palvelutarpeet SIIRTOLAISUUS ESPANJASSA Yhteisöt ja harrastustoiminta TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruu ja tutkimusjoukko Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimus ongelma Tutkimuksen rajaus Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET YHTEENVETO POHDINTA...41 LÄHTEET...46 LIITE 1: Haastattelulomake...48

4 1 JOHDANTO Tarkastelen tässä työssä Costa del Solilla asuvien ikääntyvien suomalaisten toimintakykyä. Tutkimuskohteina ovat psykososiaalinen toimintakyky ja ikääntyneiden tulevaisuuden odotukset liittyen palveluketjuun. Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikkö aloitti suomalaisyhdistyksen Asociación Finlandesa Costa del Solin kanssa hankeyhteistyön syksyllä Hanke oli kaksi ja puolivuotinen ja päättyi joulukuussa Asociación Finladesa Costa Del Sol on manner-espanjan vanhin suomalaisyhdistys, joka on perustettu vuonna Hankkeessa oli useita eri osatavoitteita, joista keskeisempänä oli yhdistyksen toiminnassa olevien ikääntyneiden toimintakyvyn kartoitus fyysisillä sekä psykososiaalisilla osa-alueilla. Kyselyn avulla kartoitettiin myös sitä, millaisia ovat ikääntyneiden toiveet siitä miten heidän hoitonsa tulisi tulevaisuudessa järjestää toimintakyvyn laskiessa. Haluavatko suomalaiset ikäihmiset jäädä pysyväisluonteisesti Espanjaan joko palvelutaloon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon, jos toimintakyvyn lasku sitä vaatisi. Toimintakyvyn kartoitus aloitettiin Diakonia-ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhustyöharjoittelujaksoihin kytkeytyvänä oppimistehtävänä syksyllä Tarkoituksena oli alun perin kartoittaa ainoastaan yli 70-vuotiaiden toimintakykyä, joita yhdistyksen jäsenistöstä löytyi 55. Näistä 55 ikääntyneestä yli 80 vuotiaita oli kaikkiaan 24. Yhdistyksen jäsenistön toiveesta kartoitusta laajennettiin kuitenkin syksyllä 2003 koskemaan myös nuorempia yhdistyksen jäseniä eli yli 60 vuotiaita. Toimintakyvyn kartoitus tehtiin 63:lle yhdistyksen jäsenelle. Kartoituksen tulokset on käsitelty tietokoneohjelmalla. Hankkeen tuloksena kehitettiin työmalli yhdistyksen käyttöön. Työmallin avulla voidaan tukea toimintakykyä ja ohjata ikääntyneitä sosiaalija terveyspalveluihin.

5 5 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Tutkimusta suomalaissiirtokunnasta on tehty jonkin verran. Pirjo Helppikangas ja Sirpa Hiltunen tekivät vuonna 1992 Jyväskylän Yliopistolle pro gradu tutkimuksen Aurinkorannikon suomalaisista, jossa viitekehyksenä oli siirtolaisuus, turismi ja ikääntyminen joista Ikääntyminen nousi kuitenkin pääteemaksi juuri muuttajien korkean iän vuoksi. Tutkimuksessa ilmeni, että Aurinkorannikon olivat valloittaneet eri maista tulleet ikääntyneet ihmiset. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä, hyvinvoivia ja toimeliaita. Tutkimuksen haastateltavista suurin osa edusti kaikkein aktiivisimpia ihmisiä. Monet olivat keskeisiä toimintojen järjestäjiä yhteisössä. Etelään muuton motiiveina korostuivat ilmastolliset ja terveydelliset tekijät. Individualismin myötä omasta terveydestä huolehtiminen oli tullut aiempaa tärkeämmäksi. Auringosta ja lämmöstä nauttiminen ja terveyden vaaliminen olivat keskeisiä monien haastateltavien elämässä. (Helppikangas & Hiltunen1992, 140,143.) Vuonna 1996 Katri Suikki - Honkanen on tehnyt Turun yliopistossa opinnäytetyön, joka käsittelee Aurinkorannikon elinolosuhteita.tutkimuksessa tarkasteltiin Los Pacosissa asuvien Suomalaisten sosiaalista elämää. Tutkimuksessa pohdittiin tiivistä yhteiselämää suomalaisyhteisössä, elinympäristön luomia käyttäytymismalleja sekä ihmissuhteita ja ihmisten sopeutumista Espanjaan. Tutkimuksessa ilmeni samoja asioita kuin aikaisemmassa tutkimuksissa, että suurin osa ikäihmisistä oli muuttanut Espanjaan terveydellisistä syistä. ( Helsingin Diakonissalaitos ) Antti Karisto(Suomalaiselämää Espanjassa2000) on tutkinut suomalaisten talviaikaista asumista Espanjassa. Kariston aineistosta voi helposti löytää esimerkkejä ikäleikittelystä. Uskalletaan olla hilpeitä ja ylpeitä siitä, kun lapsettaa ja esimerkiksi uskaltaudutaan vesiliukumäkeen, ensimmäistä kertaa eläkeikäisenä. (Karisto 2000, 303.) Monin tavoin nautitaan vapaudesta, tehdään sellaista, mitä ei työiässä ehtinyt

6 6 tai tohtinut tehdä. Espanjassa kolmatta ikäänsä viettävät suomalaiset osaavat olla myös vakavissaan. He pohtivat paljonkin omaa minuuttaan ja omaa suomalaisuuttaan, he tekevät joskus tuskaisiakin elämänpoliittisia yhteenvetoja elämästään. Eletään tätä aikaa, opetellaan internetiä, pelataan petankkia ja käydään viinikursseilla, mutta herkästi vaivutaan myös muistelemaan lapsuuden laulumaita ja siirrytään omassa elämässä vuosikymmenien taa. Etelän eläkeläiselämä on peli, jossa näkyvät suomalaisen työelämän aika karut kasvot. Usein tyytyväisyys nykyiseen eläkeläiselämään sisältää ehkä artikuloimattoman, mutta silti sangen voimakkaan työelämään, sen oravanpyörään, hierarkkisiin ihmissuhteisiin ja (itse) riistoon kohdistuva kritiikin. (Sosiaali- ja Terveyskeskusliitto ) Monipuolista tutkimusta Aurinkorannikon suomalaissiirtokunnasta kuitenkin tarvittaisiin lisää. Asianmukainen tieteellinen tutkimus mahdollistaisi erilaisten palvelujen kehittämisen vastaamaan entistä paremmin suomalaissiirtokunnan tarpeita. 3 IKÄIHMINEN Vanhuustyössä erotetaan käsitteellisesti ihmisten kolmas ja neljäs ikä. Kolmannella iällä eli seniori- iällä tarkoitetaan työelämän jälkeistä noin 20 vuotta jatkuvaa elämänvaihetta. Sitä luonnehditaan vapauden, aktiivisuuden, tuottavuuden ja harrastamisen kaudeksi. Seniori-ikäiset haluavat osallistua sosiaaliseen elämään ja heillä on voimavaroja toimia aktiivisesti. Neljäs ikä puolestaan viittaa varsinaiseen vanhuuteen, jolloin hoidon tarve ja riippuvuus muista ihmisistä lisääntyy iän mukaan tuomien sairauksien ja selviytymisvaikeuksien vuoksi. (Olsbo- Rusanen & Väänänen- Sainio 2003, 7.)

7 7 Keskeinen vanhenemista kuvaava piirre on sen monimuotoisuus. Vanhenemista ei kattavasti voi käsitellä pelkästään biologisena tapahtumana, vaan se tulee mieltää vähintäänkin biologisten, psykologisten ja sosiaalisten iän lisääntymisen myötä ilmentyvien muutosten summana. Nämä muutokset, jotka eivät ainoastaan vaikuta toisiinsa, vaan usein vuorovaikutuksen lisäksi myös riippuvat toisistaan, yhdessä muodostavat vanhenemisen monimuotoisen prosessin. (Ranta 2004, 11.) Vanhenemisen on määritelty olevan ajan myötä tapahtuvaa kehon rakenteiden ja toimintojen muuttumista ja sen seurauksena ilmenevää biologisten, sosiaalisten ja behavioraalisten kapasiteettien heikentymistä. Kyseessä on laaja-alainen ilmiö, jossa iän lisääntymisen myötä etenevät toimintojen muutokset voivat ilmentää lisääntymistä, vähenemistä tai samana pysymistä. (Ranta 2004, 11.) Vanhenemisen biologisia, psykologisia ja sosiaalisia taustatekijöitä ei ole helppo selkeästi erottaa toisistaan. Niiden painoarvo vaihtelee yksilöstä toiseen varsin paljon, mutta kaikki ne ovat mukana vaikuttamassa vanhenevan ihmisen elämän kokonaistilanteessa. Yksilölliset erot on kuitenkin tärkeätä aina nähdä ja sen vuoksi on helposti harhaanjohtavaa ja jopa leimaavaa puhua vanhuksista kollektiivisesti. Samasta syystä johtuen ja huolimatta vanhuuden monista yhteisistä piirteistä vanhuksia ei saa nähdä olosuhteittensa, luonteenominaisuuksiensa tai tarpeittensa kannalta katsoen yhtenäisenä massana. (Isohanni,Tienari& Achte` 1993, 23.) Niin kuin ihmisen psyykkisessä hyvinvoinnissa yleensä, on myös vanhuuden onnellisuudessa olennaista se, millainen on asianomaisen minäkäsitys, omanarvontunne, itsetunto. Itsetunnon myönteinen vahvuus liittyy luonnollisesti persoonallisuuden kasvuun ja kypsyyteen, mutta sitä edesauttavat tässä yhteydessä suuresti myös nykyhetken rakentavat ihmissuhteet. (Isohanni,Tienari & Achte` 1993, 27.) Erik H. Eriksson onkin alleviivannut, miten perustavaa on se, että ihminen vanhuuteen astuessaan osaisi hyväksyä eletyn elämän sellaisenaan ja myös sen, mikä ehkä on jäänyt elämättä. Vaikka elämä monien sattumienkin ohjaamana muotoutuu juuri eletynlaiseksi, siinä on yleensä aina nähtävissä paljon tarkoitusta, se on antanut monia hyviä kokemuksia. Tärkeintä on,että elämän eri osat asettuvat sil-

8 8 missämme paikoilleen ja että ne koetaan ikään kuin kokonaiseksi kudokseksi. Näin askel vanhuuteen on helpompi.(isohanni,tienari &Achte` 1993, 27.) 4 TOIMINTAKYKY Tarkastellessa vanhuuden vaikutusta toimintakykyyn gerontologian tieteen näkökulmasta toimintakyvyllä tarkoitetaan tällöin sekä yksilön kykyä selvitä omassa elinympäristössään päivittäisistä toiminnoistaan että yksilön kokemusta omasta toimintakyvystään suhteessa aiempaan toimintakykyynsä ja itsensä ikäisten toimintakykyyn. Vanhuksen kokemukseen omasta toimintakyvystään vaikuttaa paljolti se, miten hän on psyykkisesti sopeutunut vanhenemiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Toimintakyvyn käsitteen nouseminen tärkeäksi kohteeksi vanhenemista ja vanhuutta koskevassa tutkimuksessa ja käytännön toiminnassa on perusteltua. Ensiksi toimintakyky ennustaa elossa säilymistä. Esimerkiksi Ikivihreätä tutkimusprojektin 10-vuotisseurannassa todettiin, että 75- vuotiaiden lähtötilanteen hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja sosiaalinen aktiivisuus ennustavat parempaa elossa säilymistä kymmenen seurantavuoden aikana. Toiseksi kyky selvitä arjenaskareista tarvitsematta turvautua laitoshoitoon riippuu suurelta osin toimintakyvyn tasosta. Kolmanneksi toimintakyky on tärkeä kriteeri iäkkäiden ihmisten arvioidessa terveyttä sekä elämän laatuaan ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta. (Noppari &Koistinen 2005, 46,47.) Toimintakyvyn käsitettä voidaan lähestyä hyvin monesta näkökulmasta. Toimintakyvyn käsite on moniulotteinen ja kokonaisvaltainen ja se sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueen, jotka ovat jatkuvassa keskinäisessä vuorovaiku-

9 9 tuksessa. Näitä kolmea osa-aluetta tarkastellaan usein erillään, koska vanhenemismuutokset näkyvät niissä eri tavoin ja ilmenevät eri nopeudella (Noppari &Koistinen 2005, 46,47.) 4.1 Toimintakyky terveys-käsitteen viitekehyksessä Hyvä toimintakyky on tärkeä osa terveyttä. Kun iäkkäät ihmiset arvioivat terveyttään, on taustalla useita eri tekijöitä. Toimintakyvyn eri osa-alueet, kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista sekä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, ovat arvioinnissa tärkeässä roolissa. Terveys voidaan nähdä tasapainona yksilön repertuaarin (toimintakyvyn), hänen tavoitteidensa ja ympäristön (sosiaalinen ja fyysinen) välillä. Kun repertuaari pyrkii ikääntyessä heikkenemään, tasapainoa voidaan pyrkiä ylläpitämään eri tavoin: estämällä toimintakyvyn heikkenemistä tai palauttamalla alentunutta toimintakykyä kuntoutuksen avulla, muuttamalla tavoitteita vastaamaan paremmin toimintakyvyn antamia mahdollisuuksia, muuttamalla fyysistä ympäristöä vähemmän esteelliseksi ja toimintaa houkuttelevaksi, lisääntyvän sosiaalisen tuen avulla tai yhdistämällä useampia em. keinoista. Myös ikääntyvän ihmisen omien voimavarojen hyväksikäyttö itsehoidon toteuttamisessa on muodostumassa yhä tärkeämmäksi keinoksi ylläpitää toimintakykyä ja terveyttä. (Heikkinen & Marin 2003, 29.) 4.2 Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Se miten psyykkinen toimintakyky määritellään riippuu paljolti tarkastelunäkökulmasta. Käsitteen määrittely ei ole vielä vakiintunut. Psyykkinen toimintakyky voidaan nähdä hierarkiana, jossa psykofysiologiset toiminnot muodostavat alimman tason. Sen yläpuolelle taas sijoittuvat kognitiiviset ( eli tiedolliset) prosessit( kuten havaitseminen,muisti, oppiminen, ajattelu, kielitaito), sosioemotionaaliset tekijät ja psyykkinen hyvinvointi. Psyykkinen toimintakyky voidaan ymmärtää kykynä suoriu-

10 10 tua älyllisistä ja muista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Psyykkisen toimintakyvyn alueelle voidaan sisällyttää myös yksilön psyykkinen terveys eli mielenterveys psyykkisen toimintakyvyn edellytyksenä. Fyysisen toimintakyvyn muutokset voivat altistaa psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisille kuten esimerkiksi lihaskunnon heikkenemisestä johtuva liikkumattomuus voi johtaa yksinäisyyteen, mikä puolestaan alistaa masennukselle. (Noppari & Koistinen 2005,47.) Sosiaalista toimintakykyä on vaikea erottaa psyykkisestä toimintakyvystä. Ne ovat osin päällekkäisiä käsitteitä. Sosiaalista toimintakykyä voidaan tarkastella yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta. Sitä voidaan tarkastella myös resurssiajatteluna. Tällöin sosiaalista toimintakykyä voidaan mitata sosiaalisten resurssien (esimerkiksi ystävyys- ja perhesuhteet, tulot, koulutus jne.) avulla. Kolmantena voidaan erottaa rooliteoriaan perustuva ajattelu, jossa sosiaalista toimintakykyä tarkastellaan siltä pohjalta, kuinka hyvin yksilö kykenee pitämään yllä sosiaalisia rooleja. (Noppari & Koistinen 2005,47.) Sosiaalisen verkoston ja tuen merkitys korostuu ylläpidettäessä ikääntyvän toimintakykyä ja terveyttä. Sosiaalisella eristäytymisellä ja vähäisellä sosiaalisella tuella on yhteys terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja eliniän lyhenemiseen. Paras tuki ikääntyvälle on hänen omaistensa ja läheistensä tarjoama hyväksyntä ja rakkaus. Lähituki on osoitettu monissa tutkimuksissa merkityksellisimmäksi kuin organisoitu viranomaisapu. (Noppari & Koistinen 2005,47.) Vanhukset elävät ja toimivat yhteisössä joko kiinteämmin tai löyhemmin. Yhteisö voi tarjota vanhukselle monenlaista turvaa ja iloa. Yhteisön avulla toimintakyvyltään huonokuntoinenkin vanhus voi hahmotta todellisuutta monipuolisemmin ja kiinnittyä yhteiskuntaa. Sosiaalisella ympäristöllä on tärkeä merkitys vanhuksen toimintakyvylle, hyvinvoinnille ja psyykkiselle terveydelle. Vanhusten kohdalla monet sosiaaliset muutokset kuten leskeytyminen, asuinympäristön muutokset ja sosiaalisten siteiden katkeaminen voivat johtaa eristäytymiseen ihmissuhteissa ja yksinäisyyden kokemukseen. Lampisen (2004) tutkimuksen mukaan psyykkiseen hyvinvoin-

11 11 tiin liittyy voimakkaimmin hyvä liikkumiskyky, harrastusaktiivisuus ja vähäinen pitkäaikaissairauksien lukumäärä. Hyvinvoinnin säilymistä ennustivat aikaisempi psyykkinen hyvinvointia, hyvää liikkumiskykyä ja nuorempi ikä. Vanhempi ikä ja pitkäaikaissairaus vaikuttivat kielteisesti psyykkiseen hyvinvointiin. Näin ollen terveysliikunta, jolla pyritään pitämään yllä ja parantamaan vanhuksen tasapainoa, lihasvoimaa, reaktionopeutta ja yleistä toimintakykyä vanhuudessa, ehkäisee liikkumiskyvyn heikkenemistä ja turvaa myös psyykkistä hyvinvointia. (Noppari & Koistinen 2005,48.) 5 AKTIIVISENA IKÄÄNTYMINEN Vanhenemista koskevassa tutkimuksessa on noin puolen vuosisadan ajan käyty keskustelua kahden toisistaan poikkeavan käsityksen kesken siitä, millainen tapa elää parhaiten johtaa onnistuvaan vanhenemiseen. Toisen teorian mukaan vanhenemissa on tyypillistä ja suotavaa, että ikääntyvä ihminen vähitellen irtautuu sosiaalisista rooleistaan ja tekee aktiivisesti tilaa nuoremmille ihmisille. Tähän oletetaan liittyvän myös muutoksia arvomaalimassa: henkiset arvot korostuvat aineellisten arvojen kustannuksella, ajatteluun ilmaantuu altruistisia piirteitä, ihmisen ja luonnon välinen suhde saa uutta merkitystä jne. (Heikkinen & Marin 2003, ) Tämän irtaantumisteorian vastakohtana on esitetty teoria, jonka mukaan onnistuvalle vanhenemiselle on tyypillistä aktiivinen toiminta, aktiivinen tapa elää, joka ylläpitää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, sosiaalisia suhteita ja sosiaalista osallistumista. Tämä teoria on saanut tukea monista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet, miten liikunta ja fyysinen aktiivisuus sekä uusien asioiden oppiminen merkittävällä tavalla ylläpitävät ja parantavat toimintakykyä iästä ja paljolti sairauksista-

12 12 kin riippumatta sekä auttavat selviytymään itsenäisesti arjen vaatimuksista. Tätä kautta voi myös elinaikaa tulla lisää vuosia. Toimiva sosiaalinen verkosto ja saatavilla oleva sosiaalinen tuki vahvistavat toimintakyvynsäilymistä ja parantavat elämänlaatua. Aktiivisena ikääntymisen strategia onkin saanut viime vuosina laajenevaa kannustusta mm. Maailman terveysjärjestön ja Euroopan unionin piirissä. Taustalla paitsi pyrkimys parantaa iäkkään väestön elämänlaatua myös huoli iäkkään väestön tarvitsemien palvelujen kasvusta ja tarve löytää strategioita, joiden avulla mahdollisemman moni iäkäs ihminen voisi selviytyä omin avuin mahdollisemman pitkään. (Heikkinen & Marin 2003, ) Aktiivisen ikääntymisen viitekehitykseen sisältyy myös potentiaalisia ongelmia, joista kenties tärkein on normatiivisen paineen uhka. Kun painotetaan aktiivista vanhenemista ja tärkeyttä ylläpitää itsenäiseen elämään riittävään toimintakykyä, luodaan paineita niille ihmisille, joilla ei ole voimavaroja eikä kenties haluakaan elää suositellun elämäntavan mukaisesti. Voidaan myös väittää, että aktiivisen vanhenemisen idea palvelee ennen kaikkea yhteiskunnan tarpeita rajoittaa ikääntyvän väestön palveluja ja hoivan tarvetta ja pitää myös ikääntyvät ihmiset produktiivisina ja halukkaina kuluttajina neoliberaalissa aktiivisessa yhteiskunnassa. Riippuvuus toisista ihmisistä voidaan käsittää myös inhimilliseksi oikeudeksi, johon vanhojen ihmisten tulee voida luottaa, silloin kun omat voimavarat eivät enää selviytymiseen riitä. (Heikkinen & Marin 2003, ) Sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämä on viime aikoina useissa yhteyksissä korostanut sitä, että pitäisi vähentää ikääntyvän ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien mittaamista ja lisätä niiden sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä, joissa ikääntyvät toimivat. Viime aikoina yleistynyt käsite arkielämän kompetenssi laajentaa toimintakyvyn käsitettä enemmän arkielämän kokonaisuuteen esim. ikääntyneitten päivittäiseen ajankäyttöön ja toimintaan. (Marin & Hakonen ,97.)

13 13 Jyrkämän mukaan toimintakykyä on tarkasteltu ainoastaan potentiaalisen eli mahdollisena toimintakykynä. Huomio pitäisi kiinnittää aktuaaliseen eli vuorovaikutustilanteissa ilmenevään toimintakykyyn. Sosiaalisen toimintakyvyn tarkastelu toimintakäytäntöjen kautta avaa näkymän käytössä olevaa toimintakykyyn jolloin näkökulma siirtyy yksilöstä toiminnan tarkasteluun. (Marin & Hakonen ,96.) Toimintaan ja toimintakykyyn liittyvät osaaminen, kykenemisen, haluamisen ja täytymisen ulottuvuudet ovat jollakin tavalla yhteydessä ikään, ajankohtaan ja ikäryhmään tai sukupolveen kuulumiseen. Yhtäältä iän karttuminen tuottaa erilaista osaamista, mutta voi tuoda myös tilanteita, joissa ei enää kyetäkään, ainakaan niin hyvin kuin aiemmin. Eri- ikäisinä me myös saatamme haluta eri asioita. Toisaalta kuuluminen tiettyyn ikäryhmään sukupolveen voi myös vaikuttaa siihen, mitä haluamme tai emme halua: kiintoisia saattavat olla esimerkiksi tietyn ikäryhmän muista poikkeavat yhteiset osaamiset tai haluamiset. Ajankohta ja ajankohtien vaihtuminen puolestaan voivat tuoda tullessaan asioita, joita emme enää osakkaan tai kykene tekemään, mutta joita emme mahdollisesti enää haluakkaa. Olennaista on, että tähän osaamisen, kykenemisen, haluamisen ja täytymisen vuorovaikutukselliseen dynamiikkaan ihminen törmää jatkuvasti omassa elämässään. (Marin & Hakonen ,100.) 5.1 Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeet Vuosituhannen vaihteessa Suomessa joka seitsemäs henkilö oli yli 65 -vuotias ja 2030 luvulla yli 65 vuotiaita odotetaan olevan jo neljännes väestöstä. Väestön ikääntymistä selittävät eliniän odote on lähes kaksinkertaistunut runsaassa sadassa vuodessa. Vuonna 2000 miesten elinajan odote syntymähetkellään oli 74,1 vuotta ja naisten 81,0 vuotta. Elinajan odote 55- vuotiaaksi eläneellä miehellä oli 23,2 vuotta ja naisilla 28,1 vuotta. (Heikkinen & Marin 2003, 37.)

14 14 Vanhuuspalveluiden valtakunnallisena mitoitus- ja arviointikriteerinä on pidetty 75 vuoden ikää. Vuonna 1998 maassamme oli 75 vuotta täyttäneitä keskimäärin 6,27 %. Väestön ikääntymisessä on palvelujärjestelmän kannalta oleellista se, että kaikkein iäkkäämpien ihmisten eli 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä ja osuus väestöstä kasvavat. Vuonna 2000 oli 80 vuotta täyttäneitä väestöstä 3,4 % ja vuoteen 2020 mennessä heidän osuutensa kasvaa yli 5 %:iin, mikä merkitsee yli henkilön lisäystä. Tämän oletetaan lisäävän erityisesti hoidon ja hoivan kysyntää.(heikkinen & Marin 2003, 37.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemä raportti Suomen ja muiden unionimaiden väestön ikärakenteesta vuoteen 2050, tarkastelee unionimaiden väestöä vuonna 2000 ja väestönäkymiä vuoteen 2050 Suomen näkökulmasta. Euroopan unionin nykyisen väestön suurimmat ikäluokat syntyivät vuosikymmenneniä sitten. Syntyvyys on jo kauan ollut niin alhainen, että ilman muuttovoittoa väestö ehtyisi pitkällä aikavälillä. Väestö vanhenee jatkuvasti myös siksi, että kuolevaisuus alenee eli elinaika pitenee. Eläkeläisten ja varsinkin vanhusten lukumäärä lisääntyy huomattavasti nopeammin kuin muun väestön. Muuttovoitosta huolimatta useimmissa jäsenmaissa lapset ovat vähentyneet vuosikausia ja työikäiset alkavat vähetä jo lähivuosikymmeninä. Siksi työllinen työvoimakin kääntyy vääjäämättä laskuun. (Parkkinen 2002.) Ellei väestökehityksessä tapahdu valtavia yllätyksiä, niin tulevaisuudessa Euroopan unioni nykyisissä jäsenmaissa elää olennaisesti nykyistä enemmän hoivapalveluja tarvitsevia vanhuksia ja muita eläkkeensaajia mutta vähemmän lapsia ja työikäisiä. (Parkkinen 2002.) Koko maailmassa Suomessa ja Japanissa asukasluvultaan suurimmat vuosiluokat ovat edelleen 1940 luvulla syntyneitä kohortteja (tarkoittaa jonain tiettynä ajankohtana jonkin samanlaisen tapahtuman kokeneiden henkilöiden muodostamaa joukkoa, jonka myöhempää kehitystä tutkitaan). Vanhuushuoltosuhde, jolla mitataan eläkemenojen ja muiden vanhuusmenojen kansantaloudellista rasitusta, huononee

15 15 huomattavasti lähivuosikymmenneninä unionissa. Vuonna 2050 se on heikoin alhaisimman syntyvyyden maissa eli Italiassa ja Espanjassa, jossa tuolloin asuu kaksi eläkeikäistä kolmea työikäistä kohti. Suomessa vanhuushuoltosuhde on silloin lähellä unionin keskiarvoa, sillä täällä on 52 eläkeikäistä sataa työikäistä kohti. Suomen väestökehitys näyttää lähivuosikymmenellä huonolta myös työvoimareservien kannalta. Suomen väestökehitys työvoiman saatavuuden suhteen on heikoin EU-maissa aina 2020 luvulle saakka. Tämän jälkeen kokonaistyövoima vähenee meillä samalla nopeudella kuin keskimäärin muissa EU-maissa, sillä lapsi-ikäluokat ovat väestömäärältään meillä suhteellisen suuria. Hoivahuoltosuhde, joka vanhushuoltosuhdetta paremmin mitataan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kansantaloudellista taakkaa huononee huomattavasti jokaisessa unionimaassa ikääntyneiden vanhusten väestönosuuden noustessa. Euroopan unionin huonoin hoivahuoltosuhde on nyt Ruotsissa, mutta jo ensi vuosikymmenellä Italiassa on suurin hoivamenorasite. sekä että luvuilla Suomessa hoivasuhde on Italian jälkeen toiseksi huonoin, kun suuret ikäluokkamme tulevat jälleen hoivaikään. Tarkastelujakson lopulla hoivameno- rasitus jää maassamme vain vertailumaiden keskitasolle. Nämä johtopäätökset perustuvat Suomen osalta Tilastokeskuksen syksyllä 2001 julkaisemaan väestöennusteeseen ja muiden jäsenmaiden osalta Eurostatin väestöennusteeseen. (Parkkinen 2002, 21.) 5.2 EU-väki harmaantuu EU-maat harmaantuvat vauhdilla. Yli 65-vuotias väestö on tulevina vuosina ainoa väestöryhmä, joka kasvaa jatkuvasti. Joissakin maissa, kuten Italiassa, Saksassa, Kreikassa, Ruotsissa, Belgiassa, Espanjassa ja Portugalissa, yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on jo tällä hetkellä suuri. Näissä maissa tämän väestönosan määrällinen kasvu ei tulevina vuosina olekaan niin suurta kuin monissa muissa maissa.

16 16 Vuoteen 2030 mennessä väkiluvultaan yli miljoonan asukkaan maista yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa eniten Irlannissa, jossa vanhusten määrä kaksinkertaistuu. Tämä on pitkään jatkuneen korkean hedelmällisyyden tulosta. Seuraavina tulevat Alankomaat ja Suomi. Koko EU:n alueella yli 65-vuotiaiden määrän kasvu jää 57 prosenttiin. Tämä johtuu osaltaan siitä, että väkirikkaimmissa maissa, kuten Britanniassa, Saksassa ja Italiassa, vanhusten määrät eivät kasva samalla vauhdilla kuin monissa muissa maissa. Baltian maissa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vähiten: Latviassa ainoastaan 15 prosenttia ja Virossa 17 prosenttia. Sen sijaan Liettuassa kasvuvauhti on jo nopeampaa (29 %), vaikkakin EU-maista selvästi kolmanneksi hitainta. (Tilastokeskus, Tieto & Trendit.) 5.3 Väestön ikääntyminen Espanjassa Väestön ikääntyminen ja sen tuomista haasteista on puhuttu Suomessa viime vuosina paljon. ikääntyvät tarvitsevat hoitoa ja hoivaa. Perinteisesti kunnat ovat huolehtineet sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Mutta miten tarvittavat palvelut voidaan tuottaa jatkossa, kun palvelujen kysyntä kasvaa merkittävästi lähivuosien aikana. (Satakunnan TE-keskus.) Esimerkiksi Espanjaa odotetaan lähivuosina jopa viittä miljoonaa yli 65-vuotiasta ulkomaalaista eläkeläistä. Espanjan rannikkoalueilla, erityisesti Välimeren alueella on ulkomaalaisten eläkeläisten määrä lisääntynyt tuntuvasti viime vuosien aikana. Rannikkoa mainostetaan Espanjan Kaliforniana miellyttävän ilmastonsa vuoksi. Suomalaisillekin tuttu Aurinkorannikko on suosittu kohde eläkepäivien viettoon. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaalaisista eläkeläisistä viettää vain talvikaudet Espanjassa ja palaa kesäkuukausien ajaksi kotimaahansa. (Satakunnan TE-keskus.)

17 17 Uutta suuntaa Espanjassa edustavat omatoimisille ikäihmisille tarkoitetut asumiskeskukset, jotka sijaitsevat lähellä palveluja. Keskuksia markkinoidaan ns. residensseinä, jotka tarjoavat asukkailleen turvallisen asumisympäristön. Keskusten tarkoituksena on parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja tarjota mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Yhteensä Aurinkorannikon kaupungeissa lasketaan olevan noin 40 yksinomaan ikäihmisille tarkoitettua keskusta. Suurin osa keskuksista on yksityisiä. Lähes jokaisessa on myös kuntien tukemia paikkoja. Eri tietolähteiden mukaan Espanjassa on rakenteilla 780 uutta vanhainkotia. Valtaosa uusista keskuksista rakennetaan Andalusian ja Levanten alueille, koska monet espanjalaiset suunnittelevat muuttavansa rannikolle eläkevuosien viettoon. Aurinkorannikolle on viime vuosina rakennettu uusia palvelukeskuksia. Esimerkiksi maalisuussa 2005 avattiin uusi 174-paikkanen vanhainkoti. Samassa kompleksissa on 45 itsenäiseen asumiseen tarkoitettua asuntoa, joiden asukkaat saavat tarvittaessa käyttöönsä viereisen palvelukeskuksen terveydenhoitopalvelut. Keskus on kokonaan yksityinen. (Satakunnan TE- keskus. ) Kuukausi Aurinkorannikon vanhainkodeissa vaihtelee euron välillä riippuen sijainnista, palveluista ja vietettävän ajan pituudesta. Andalusian alueella paikka kunnallisessa vanhainkodissa maksaa 75 prosenttia eläkkeestä. Yksityisten palvelukeskusten hinnat vaihtelevat palvelutason mukaan. (Satakunnan TE- keskus. ) Ikääntyvä ihminen tulisi nähdä voimavarana. Espanjassa ikäihmisten määrän kasvu on otettu vastaan selkeänä mahdollisuutena. Aurinkorannikolla on menossa valtaisa rakennusbuumi, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja tuleviin tarpeisiin. Palvelujen kysynnän kasvu luo mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia paitsi ikäihmisille, myös koko alueelle. (Satakunnan TE- keskus.)

18 Vanhuusikä ja palvelutarpeet Riittävän ajoissa ennakoidut tukitoimet varmistavat ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn säilymisen, niin fyysisien terveydentilan kuin psyykkisen ja henkisen toimintakyvyn. Tämä vaikuttaa aikanaan hoidon ja palvelujen tarpeeseen sekä välittömästi ikääntyvien ihmisten elämänlaatuun. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että juuri hyvä toimintakyky auttaa selviytymään arkiaskareista, edistää omatoimisuutta sekä ylläpitää henkistä hyvinvointia. Elämän mielekkääksi kokeminen ja sosiaalinen kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa ehkäisevät yksinäisyyttä ja masentuneisuutta, mitä ilmenee usein niin laitoksessa kuin kotona asuvillakin ikääntyneillä ihmisillä. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.) Ongelmien ja oireiden varhainen tunnistaminen sekä itsestään huolehtimaan ohjaaminen ennaltaehkäisevät mahdollisia iän mukana tuomia heikkouksia. Erityistä huomiota vaativat mahdollisesti aktiivisten ikäihmisten ja säännöllisten palvelujen piirissä olevien välimaastoon jäävät, mahdollisesti omassa kodissa yksin asuvat ikäihmiset. He eivät aina tunnista oman avun tarvetta riittävän ajoissa, kun toimintakyvyn heikkeneminen tapahtuu vähitellen ja kotona pyritään selviytymään omin avuin mahdollisimman pitkään. Lopulta avun tarve saattaa muodostua varsin suureksi. Varhaisessa vaiheessa saatu apu ja hoito parantavat ikääntyvän elämää. Myös pitkällä aikavälillä tämä on taloudellisesti kannattavaa. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.) Ikääntyvät ihmiset eivät ole yhtenäistä harmaata massaa, vaan myös tässä joukossa korostuu mieltymysten, harrastusten, mahdollisuuksien ja mielipiteiden laaja kirjo. Ikäihmiset eroavat toisistaan koulutuksen, kulttuurin, elämäntapojen, sosiaalisen taustan ja näkemysten suhteen. Kaikilla on oikeus ja mahdollisuus yksilöllisen elämäntapaan ja valintoihin. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.)

19 19 Ikäihmisiä yhdistää kuitenkin taju sukupolvien ketjusta ja yhteinen arvomaailma sekä halu antaa oma panoksensa nuorempien sukupolvien hyvän elämän tasaarvoisiin edellytyksiin. Sosiaalinen pääoma rakentuu ihmisten välisissä suhteissa. Se ei edellytä korkeaa koulutusta, vetreää ruumista eikä suuria ponnistuksia, vaan sosiaalisen pääoman lisääminen on mahdollista kaikille ja kaikkialla. Sosiaalisen pääoman keskeinen voima on keskinäinen luottamus. Luottamus rakentuu ihmisten kesken sosiaalisissa verkostoissa, yhteistoiminnassa, yhdessä harrastaen, toinen toistaan auttaen. Ikäihmisten oma yhdistystoiminta ja hiljainen tieto ovat tärkeitä lenkkejä sosiaalisen pääoman rakentamistyössä.(jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.) Ikäihmisten turvattomuutta lisää huoli siitä onko tulevaisuudessa palveluja riittävästi saatavilla. Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat sairauden lisäksi merkittävämpiä syitä hoitoon ja palvelujen piiriin joutumiselle. Julkisilla palveluilla on laaja yhteiskunnallinen kannatus kaiken ikäisten ihmisten parissa, mutta erityisesti ikäihmisten keskuudessa. Kunnat voivat tuottaa palveluunsa itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kuntaliitoksissa tai ostaa palvelut järjestöiltä tai yrityksiltä. Palvelutuottajien tulee kehittää omaa palvelurakennettaan monipuolisesti ja ikäihmisten valinnan mahdollisuutta kunnioittaen. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.)

20 20 6 SIIRTOLAISUUS ESPANJASSA Espanjasta tuli toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina italian ohella eurooppalaisen massaturismin suosituin kohden. Maa panosti alusta lähtien suuria summia matkailuelinkeinon kehittämiseen. Lentoliikennettä, majoituspaikkoja ja tieverkostoja kehitettiin ja matkailuyritykset saivat huomattavia avustuksia yhteiskunnalta. Kolmessa vuosikymmenessä Espanja nosti itsensä massaturismin johtomaaksi Euroopassa, vuonna 1989 eurooppalaisten matkailijoiden lomamatkoista jopa 16 prosenttia suuntautui Espanjaan. Myös suomalaisten seuramatkailijoiden kohteena Espanja nousi em. vuosikymmenien lopulla ylivoimaiseen johtoasemaan. Suosituin kohde oli Kanarian ja Baleaarien saarten lisäksi tietysti Aurinkorannikko eli Costa del Sol. Tämä Malagan provinssi on parinsadan kilometrin mittainen rantakaistale Almerian ja Marbellan välillä. Siellä asustaa talvikauden paikallisten andalusialaisten kantaasukkaiden lisäksi monikansallinen siirtokunta, joka muodostuu pääasiassa kolmatta ikäänsä elävistä ja eläkkeellä olevista eri maiden kansalaisista. Kaikkia näitä talviasukkaita voidaan kutsua kausituristeiksi, sillä valtaosa heistä asuu talvet etelässä ja kesät kotimaassaan. (Klemi 2001, ) Espanjan aurinkorannikolla viettää aikaansa ns. kausisiirtolaisina noin suomalaista ikääntynyttä ja eläkeläistä vuosittain. Kun aikaisemmin siirtolaisiksi lähdettiin lähinnä työn perässä sekä parempien palkkatulojen tai ansioiden vuoksi, nyt nämä suomalaiset lähtevät Costa del Solille pääosin terveydellisistä syistä. Välimeren ilmasto on hyväksi monille suomalaisille kansantaudeilla ja sairauksille. Ilmasto jo sinällään mahdollistaa ikääntyneiden optimaalisen toimintakyvyn säilymisen.

21 21 Espanjan suomalaiset eivät siis useinkaan ole siirtolaisia, vaan eräänlaisia muuttolintuja, jotka tilastojen mukaan asuvat Suomessa, mutta tosiasiassa viettävät pitkiä kausia auringossa ja vain lyhyitä jaksoja kotimaassa. Nämä ihmiset ovat tehneet työtä Suomessa ja helpottuneen matkailun ansiosta saaneet ensikosketuksen ulkomaan elämään kenties vasta vanhoilla päivillään. Usein he ovat hankkineet talon tai huoneiston Espanjasta. (Peltola 1996.) Siirtolainen on maahanmuuttaja, joka muuttaa pois omasta maasta vapaasta tahdostaan. Muuton syynä on useimmiten työpaikan saaminen tai etsiminen, avioliitto toisen maan kansalaisen kanssa tai ylipäänsä parempien olojen etsiminen uudesta maasta. (Alitolppa- Niintamo 1994, 14.) Siirtolaisuuden taustalla voi olla halu päästä pois jostakin, mutta ennen kaikkea päästä jonnekin. Siirtolainen uskoo uuden maan olevan jollakin tavalla parempi tai tarjoavan jotain enemmän kuin oma maa. Tähän paremman odotukseen liittyy yleensä hyvin positiivinen suhtautuminen uutta maata kohtaan. Muuttajalla on halu ottaa vastaan ja kohdata ne vaikeudet ja haasteet, joita uuden ympäristön uskotaan aiheuttavan. Usein muutos on kuitenkin oletettua suurempi, ja koettelee muuttajan elämää ja minuutta enemmän, kuin muuttaja on etukäteen osannut ajatella. (Alitolppa- Niintamo 1994, 14.) Kausisiirtolainen asettaa muutospaineita siirtolaisuuden tutkimuksen käsitteelle. Perinteisesti pysyvyys on siirtolaisuuden määrittelyissä käsitetty kaksijakoisena asiana: muutto on joko pysyvää tai ei. Kun muutto ei ole ollut pysyvää, kyseessä ei ole ollut siirtolaisuus.(helppikangas & Hiltunen1992, 19.) On arvioitu, että suurin osa vanhemman väestöosan siirtolaisuudesta olisi kausisiirtolaisuutta. Vanhempien muuttajien osalta on havaittu, että muuttajien kasautuminen muutamille harvoille alueille on vielä selvempää nimenomaan kausisiirtolaisuudessa. Siinä muutto keskittyy yleensä talvikauteen ja seuraa yleensä samaa muutto virtausta kuin muukin vanhempien ihmisten muutto. Se suuntautuu pohjoi-

22 22 sesta etelään ja on arvioitu, että kausisiirtolaisuus saattaakin käsittää suurimman osan lumialueilta aurinkoalueille suuntautuvasta muutosta. Ilmastolliset tekijät ovat muuton syynä korostuneet kausisiirtolaisuutta tutkittaessa. Etelän aurinkorannikoille suuntautuvaa siirtolaisuutta voi pitää yhtenä esimerkkinä uudenlaisesta muuttoliikkeestä. Muuttopäätöksessä korostuvat elämänlaatuun liittyvät tekijät sekä eläkeläisillä että vielä työssä olevilla. Tällä hetkellä aurinkoisille alueille muutto on vielä eläkeläispainotteista. Voi olettaa, että vanhuuden muuttoliike tulee merkityksellisemmäksi tulevaisuudessa, kun vanhuusväestön osuus kasvaa.(helppikangas & Hiltunen1992, ) Suomalaisten yhteen hakeutuminen Aurinkorannikolla muistuttaa työsiirtolaisuuteen liittynyttä siirtolaisyhteisön syntyä. Eri puolille maailmaa, minne suomalaisia on enemmän hakeutunut on syntynyt yhtenäisiä suomalaisten asuttamia alueita. Esimerkiksi Jaakkolan ruotsisuomalaisia koskeneen tutkimuksen mukaan ennestään tuntemattomat suomalaiset muuttivat asumaan samoille alueille. Ensimmäisen polven siirtolaiset myös hakeutuivat suhteisiin suomalaisten kanssa, koska heidän kielitaitonsa ei ollut riittävä kontakteihin ruotsalaisten kanssa. Vasta toisen polven siirtolaiset opittuaan kielen ja ystävystyttyään ruotsalaisten kanssa saattoivat irrottautua siirtolaisyhteisöstä. Usein miten he kuitenkin jatkoivat yhteyksien ylläpitoa myös suomalaisyhteisöön. Etelään muutetaan yleensä vanhemmalla iällä ja muuttajien vaihtuvuus on suuri. Tämän vuoksi heidän yhtyeenhakeutumisensa muistuttaakin monesti ensimmäisen polven siirtolaisuutta. Siirtolaisyhteisöjen tehtävänä on pidetty siirtolaisten sopeuttamista uusiin oloihin. Kauempanakin asuvat siirtolaiset voivat tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään vieraissa kulttuurisissa oloissa. (Helppikangas & Hiltunen 1992, 105.) Aurinkorannikon ulkosuomalaisuusyhteisöt ovat aktiivisten ja nuorekkaiden eläkeläisten yhteisöjä. Suurin osa suomalaisista pärjää niissä mukavasti ja heistä huokuu yleinen tyytyväisyys. Tyytyväisyys voi olla pysyvää, mutta yleistä on sekin, että

23 23 tyytyväisyyden aste ja suhtautumistapa vaihtelevat ajan mittaan (Karisto 2000, 37.) Yksinäisyys, avuttomuus, alkoholismi, perheriidat ja parisuhdeongelmat vaivaavat suomalaisia Espanjassa siinä, missä Suomessakin. Ongelmia saattaa aiheuttaa myös tavanomainen vanheneminen, varsinkin yksinäisillä. Muiden aktiivisuus ja vilkas sosiaalinen elämä voivat muodostaa kipeän kontrastin sille, joka on yksin ja jonka liikkumisen piiri alkaa voimakkaasti kaventua. (Karisto 2000,37-38.) 6.2 Yhteisöt ja harrastustoiminta Torremolinos on yli asukkaan pikkukaupunki Etelä- espanjassa. Se kuuluu Malagan maakuntaan ja Andalusian autonomiseen alueeseen. Torremolinos sijaitsee noin 5 kilometriä Malagan kaupungista länteen Välimeren rannalla Costa del solin eli Aurinkorannikon alueella. Köyhässä kalastajakylässä turismi alkoi kehittyä 1950 luvulla ja se on ensimmäisiä Aurinkorannikon lomakohteita, jotka alkoivat kehittyä. (Wikipedia 2006.) Rantaviivaa hiekkarantoineen on 10 km, mikä auttaa ymmärtämään, että huippusesongin aikana esim. elokuussa 2003 kaupungissa asui asukasta. Tunnetun ja suosituin osa Torremolinosta on keskustassa kävely- ja ostoskatu Calle San Miguel ja lähempänä Carihuelan ranta lukemattomineen ravintoloineen. Rantaa pitkin voi kävellä tai vaikka pyöräillä Torremolinoksen päästä päähän ja jatkaa vielä kilometrejä naapurikaupungin Benalma`denan puolelle. Torremolinos on erittäin suosittu brittiläisten ja suomalaisten turistien keskuudessa. (Tel ers, 2007) Kymppitupa on Suomiseura Asociacion Finlandesa Costa del solin toimitila Torremolinoksessa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on Espanjan ja Suomen välisten suhteiden kehittäminen. Yhdistys pyrkii tietoja välittämällä ja kulttuuri- ja talouselämän sekä kielen tunnetuksi tekemisellä sekä muilla samantapaisilla toimen-

24 24 piteillä vaikuttamaan siihen, että Suomen tuntemus Espanjassa samoin kuin Espanjan tuntemus Suomessa yleistyisi. Yhdistys harjoittaa yleisen toiminnan ohella erittäin tärkeäksi katsottavaa informaatiota Espanjan laista ja määräyksistä ja niiden muutoksista yhdistyksen jäsenten hyväksi neuvoen ja ohjaten. Yhdistys edistää jäseniensä viihtymistä jakamalla informaatiota paikallisista oloista sekä järjestämällä toimintaa. Tehtävänä on myös eri keinoin tukea jäsenten elämänvireyttä tavoitteena pitkäaikainen omatoiminen selviytyminen vieraassa kulttuurissa. Kymppituvalla on kirjasto, baari ja internet-palvelut. Aktiivinen harrastustoiminta ja kielikurssit sekä matkat ja konsertit ovat lauantaitanssien lisäksi aktiviteetteja, joihin jäsenet osallistuvat aktiivisesti. Kymppitupa tekee yhteistyötä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Aurinkorannikon suomalaisyhteisö toimii hyvin pitkälle jäsentensä (suomalaisasukkaiden) omaehtoisen aktiivisuuden varassa. Yhteisö tarvitsee jäsentensä panosta esimerkiksi auttamistehtävissä ja monien vapaa-ajan toimintojen organisoinnissa. (Helppikangas & Hiltunen ) Pirjo Helppikangaan ja Sirpa Hiltusen(1992) tekemän tutkimuksen mukaan Aurinkorannikon suomalaisista suurin osa koki positiivisena sen, että Aurinkorannikolla oli tarjolla runsaasti erilaisia toimintamahdollisuuksia. Monet tutkimuksen haastateltavat olivat sitä mieltä, että ihmisen, joka haluaa harrastaa ei tarvitse siellä vaipua toivottomuuden tilaan. Erilaiset tapahtumat ja juhlat voivat olla osana arkipäivää, jos niin haluaa. (Helppikangas & Hiltunen ) Hengellistä toimintaa kaivanneet Aurinkorannikon suomalaiset tekivät aloitteen uskonnollisten palveluiden saamiseksi alueelle. Vuonna 1977 perustettu Aurinkorannikon suomalaisten yhdistys teki toimintansa alkuvaiheessa vetoomuksen suomenkielisen evankelisluterilaisen papin saamiseksi alueelle. Ensimmäisen kerran ev.lut. pastori tuli kartoittamaan toimialuetta vuonna Varsinaisesti pappi aloitti toimintansa vuonna 1986.(Helppikangas & Hiltunen )

25 25 Suomen evankelis- luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö Espanjassa on lähinnä keskittynyt suomalaisten talviasukkaiden ja turistien suosimiin lomakohteisiin. Espanjan Aurinkorannikolle ja Costa Blancalle sekä Kanarian saarille. Espanjan oikeusministeriön uskonnollisten yhteisöjen rekisteriin on merkitty Espanjan suomalainen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä (Iglesia Evangelico- luterana de Finlandia). Seurakuntayhtymään kuuluvat Aurinkorannikon, Costa Blancan, Madridin, Mallorcan, Barcelonan, Gran Ganarian ja Teneriffan suomalaiset seurakunnat. (Suomen evankelisluterilainen kirkko Espanjassa.2006) Evankelisluterilaisen kirkon toiminta Aurinkorannikolla on monipuolista. Jumalanpalvelusten sekä syntymään, kuolemaan ja avioliittoon liittyvien seremonioiden lisäksi seurakunnassa on järjestetty kirkkokonsertteja, yhteislaulua ja erilaisia keskustelu- ja toimintapiirejä. (Helppikangas &Hiltunen ,113.) 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 7.1 Aineiston keruu ja tutkimusjoukko Aineisto on kerätty lomakekyselynä vuosina Costa del Solilla. Kartoitus tehtiin Association Finlandesa Costa Del Sol järjestön päivätoimintatiloissa ja siihen osallistui 63 yhdistyksen jäsentä. Hanketutkimuksen kohderyhmänä olleista 63:sta suomalaisesta hieman yli puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Iältään tutkimusjoukko oli vuotiaita. Siviilisäädyltään 57 prosenttia oli naimisissa ja 15 prosenttia avoliitossa, leskiä oli 12 prosenttia ja eronneita 11 prosenttia. Naimattomia joukossa oli vain 1,6 prosenttia. Kohderyhmän asuinpaikat Suomessa sijoittuivat ympäri Suomea varsinkin Varsinais- Suomeen ja pääkaupunkiseudulle.

26 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimus ongelma Tarkoitukseni on tutkia tässä lopputyössä Costa del Solilla olevan Suomiseura Asociación Finlandesan kymppipaikan ikääntyvien suomalaisten jäsenten toimintakykyä, elinoloja, harrastuksia ja sosiaalisia suhteista. Tutkimusongelmani tässä työssä ovat seuraavat: 1. Minkä laatuinen psykososiaalinen toimintakyky on ikääntyvillä Espanjassa olevilla Suomalaisilla? 2. Millaiset tulevaisuuden odotukset ikääntyvillä ihmisillä on tulevaisuudessa saamistaan palveluista? 7.3 Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen kohteeksi on rajattu Espanjassa olevan kymppipaikan suomalaiset ikäihmiset, jotka ovat yli 60 vuotiaita. Tutkimuksessani olen myös rajannut tutkimuskysymykset työhöni liittyviksi joten olen valinnut vain osan tutkimusaineistosta. Olen rajannut tutkimuskysymykset koskemaan terveydentilaa, fyysiseen toimintakykyyn, avun tarpeeseen, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä tulevaisuuteen ja palvelutoiveisiin Suomessa ja Espanjassa. 7.4 Aineiston analyysi Tutkimusote on kvantitatiivinen eli määrällinen ja tiedot kerättiin strukturoidun kysymyslomakkeen avulla (liite 1). Sillä tavoin sai mahdollisimman paljon erinlaista tietoa Suomiseuran Asociación Finlandesa Costa del solin kymppipaikan suomalaisjäsenien toimintakyvystä. Tutkimustietoa kerättiin 2,5 vuoden aikana ja sitä oli keräämässä parikymmentä ammattikorkeakoulun vanhuustyön harjoittelujaksolla olevaa sairaanhoitaja-, sosionomi- tai sairaanhoitaja- diakonissa-opiskelijaa. Aineisto käsiteltiin SPSS for Windows- tilasto ohjelmalla.

27 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Eettiset ratkaisut lähtevät jo tutkimusaiheen valinnasta. Tutkimuskohteen tai ongelman valinnassa kysytään kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimus toteutetaan. (Hirsjärvi ) Tässä tutkimuksessa tutkimusaiheen ja kohderyhmän valinta nousi Suomiseuran Asociación Finlandesa Costa del solin ja Diakonia- ammattikorkeakoulun yhteistyöstä ja tarpeesta selvittää ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja tulevaisuuden toiveita palvelujen suhteen toimintakyvyn laskiessa. Toimintakyvyn kartoitus tehtiin 63:lle ikääntyneelle suomalaiselle. Vastaajajoukko on määrältään kattava ja kattaa kummatkin sukupuolet. Tutkimuksessa käytettiin testattua lomaketta, joka oli kuntaliiton ennaltaehkäisevien kotikäyntien kaavake jota sovellettiin Espanjan oloihin. Vastaajien iät koskivat sekä yhdistyksen nuorempia 60-vuotiaita jäseniä, mutta myös vanhempia jäseniä. Ikähaarukka on laaja, mutta näin ollen myös kattava. Kartoituksen tulokset on käsiteltiin SPSS for Windows- tilasto tietokone ohjelmalla, mikä lisää tulosten luotettavuutta ja tuo tutkimukselle kvantitatiivisen pohjan.

28 28 8 TUTKIMUSTULOKSET Terveydentilaa arvioidessa yli puolet kuudestakymmenestäkolmesta vastaajasta koki terveytensä erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Keskinkertaiseksi tai Melko huonoksi koki 24 henkilöä ja vain yksi vastaajista koki terveytensä erittäin huonoksi. TAULUKKO 1. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI Terveydentilan arviointi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erittäin hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Erittäin huono Ikä ei ole ollut selittävänä tekijänä terveydentilaa arvioitaessa. Pääsääntöisesti haastateltavat olivat hyväkuntoisia ja omasivat joko melko hyvän tai keskinkertaisen terveydentilan. Tutkimustulosten perusteella voisi päätellä, että suurin osa kausisiirtolaisista palaisi Suomeen toimintakyvyn laskiessa sekä hoidon ja palvelutarpeen lisääntyessä.

29 29 TAULUKKO 2. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI IKÄRYHMITTÄIN Terveydentilan arviointi ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin hyvä melko hyvä keskinkertainen melko huono erittäin huono vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Taulukosta kolme voimme havaita miten terveydentila jakaantui siviilisäädyn mukaan. Melko hyvää ja keskinkertaista terveydentilaa oli suurimmalla osalla vastaajista ja heitä oli kaikissa siviilisäätyluokissa. Vastaajat olivat jakautuneet seuraavasti: 36 henkilöä naimisissa, 7 eronnutta, 8 leskeä, 10 avoliitossa ja 1 naimaton henkilö. TAULUKKO 3. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI SIVIILISÄÄDYN MUKAAN Terveydentilan arviointi siviilisäädyn mukaan 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% erittäin hyvä keskinkertainen erittäin huono naimisisssa eronnut leski avoliitossa naimaton

30 30 Taulukosta neljä nähdään, että 67 prosenttia vastaajista koki näkönsä hyväksi. Suurin osa koki myös kuulonsa, tasapainonsa ja liikuntakykynsä hyväksi. Tyydyttäväksi näkönsä koki 30 prosenttia ja vain yksi henkilö koki näkönsä ja/tai kuulonsa huonoksi. Kaksi henkilöä koki tasapainonsa huonoksi ja liikuntakykyä huonoksi arvio kolme vastaajista, joka vastaa viittä prosenttia. TAULUKKO 4. ELINTOIMINNAT JA LIIKUNTAKYKY Elintoiminnat ja liikuntakyky 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Näkö Kuulo Tasapaino Liikunyakyky Hyvä Tyydyttävä Huono Kaatumistapaturmia selvittäessä haastateltavilta tiedusteltiin kaatumista seisovilta jaloilta, putoamista sängystä tai kaatumista portaissa. 81,0 prosentilla vastaajista ei ole ollut kaatumisia tai putoamisia sängystä viimeisen vuoden aikana. Yhden tai pari kertaa oli kaatunut tai pudonnut sängystä 16 prosenttia vastaajista ja 3 prosenttia vastaajista oli kaatunut tai pudonnut sängystä viimeisen vuoden aikana useita kertoja. Kysyttäessä, tarvitsevatko haastateltavat apua arkipäivän toiminnoissa esimerkiksi kodinhoidossa tai asioinnissa, tuloksista selvisi, että kodinhoidosta ja asioinnista

31 31 selvisi ilman apua 97 prosenttia vastaajista joten vain kaksi henkilöä tarvitsi apua arkipäiväisissä toiminnoissa. Kolmekymmentäyksi henkilöä asui Espanjassa omistusasunnossa ja kolmekymmentäkaksi vastaajista vuokrasi asunnon Espanjassa. Kaksikymmentäyhdeksän prosenttia (joka vastaa 18 henkilöä) näistä haastateltavista asui yksin. TAULUKKO 5. ASUINMUTO ESPANJASSA Asuinmuoto Espanjassa 100% 80% 60% 40% 20% 0% Kerrostalo Pientalo Muu asuintapa Suomessa oleviin ystäviin pidettiin yhteyttä viikoittain harvemmin kuin espanjassa oleviin ystäviin. Kaikki vastaajista piti kuitenkin yhteyttä suomessa oleviin ystäviinsä ja 43 prosenttia näistä vastaajista piti yhteyttä vähintään kerran kuussa suomalaisiin ystäviinsä. Vain 25 prosenttia henkilöistä piti yhteyttä harvemmin, kuin kerran kuussa suomessa oleviin ystäviinsä. Jopa 73 prosenttia vastaajista piti yhteyden viikoittain Espanjassa oleviin ystäviinsä. Vain yksi henkilö ei pitänyt yhteyttä espanjassa olevaan ystävään ollenkaan, joka voi viitata siihen, että espanjassa olevia ystäviä ei ole. Vastaajista 28:lla oli espanjalaisia ystäviä, muita kuin suomalaisia tai espanjalaisia ystäviä oli kuudella vastaajista, joten 29 ihmisellä ei ollut muita kuin suomalaisia ystäviä.

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy

Yhteisvoimin kotona hanke. Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Yhteisvoimin kotona hanke Kaija Virjonen TtM 2/3 Tutun ammattikorkeakoulu Oy Päivän teemat Asiakkaan voimavaralähtöisyyden, osallisuuden ja toimijuuden näkökulma palveluiden suunnittelussa, toteutuksessa

Lisätiedot

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015

15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ. Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.2015 15 VUOTTA ELÄKKEELLÄ Tuoreen tutkimuksen tulokset Sini Kivihuhta 6.2.215 1 VAI 2 VUOTTA? 2 KYSELY 8-VUOTIAILLE VASTAUKSIA 5 Teetimme 5 puhelinhaastattelua vuonna 1935 syntyneille suomalaisille eläkeläisille

Lisätiedot

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007

MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen. Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 MILLAINEN ON VANHUS VUONNA 2030? Eino Heikkinen Puheenvuoro Terveydenhuollon strategiset valinnat - seminaarissa 12.3.2007 Ajat muuttuvat ja me muutumme niiden mukana IÄKKÄÄN VÄESTÖN MUUTOKSET KVANTITATIIVISET

Lisätiedot

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan?

Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Vanhuus Suomessa miten se muuttuu ja miten sitä tutkitaan? Marja Jylhä Terveystieteiden yksikkö ja Gerontologian tutkimuskeskus (GEREC) Tampereen yliopisto Luentosarja Tutkimuksen näkökulmia ikääntymiseen

Lisätiedot

Yhdessä vai erillään?

Yhdessä vai erillään? Yhdessä vai erillään? Parisuhteet elämänkulun ja Ikihyvä-hankkeen kymmenvuotisseurannan näkökulmasta Tiina Koskimäki Lahden Tutkijapraktikum, Palmenia, Helsingin yliopisto Lahden Tiedepäivä 27.11.2012

Lisätiedot

Psyykkinen toimintakyky

Psyykkinen toimintakyky Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia

Lisätiedot

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta

IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta AIJJOOS-HANKE Päätösseminaari 21.11.2012 IKÄIHMISET YHTEISKUNNASSA: kohti arjen osallisuutta Jyrki Jyrkämä Sosiaaligerontologia, sosiologia Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos Jyväskylän yliopisto

Lisätiedot

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola

Ikääntyminen on mahdollisuus. Ministeri Helena Pesola Ikääntyminen on mahdollisuus Ministeri Helena Pesola Väestö iän ja sukupuolen mukaan 2000, 2020 ja 2050 2 Kela/Aktuaariryhmä 14.6.2013 Yli 80-vuotiaat ja yli 100-vuotiaat 3 Kela/Aktuaariryhmä14.6.2013

Lisätiedot

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito RAI-seminaari 24.3.2011 Kirsi Kiviniemi TtT, kehittämispäällikkö Sisältö Ihmislähtöisen asumisen sekä hoidon ja huolenpidon yhdistäminen Iäkäs ihminen Asuminen

Lisätiedot

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu?

Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Miksi muistiohjelma on kunnalle ja kuntalaisille hyvä juttu? Juha Jolkkonen geriatrian erikoislääkäri osastopäällikkö Helsingin kaupunki sosiaali- ja terveysvirasto sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelut

Lisätiedot

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa. Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Ikäihmisten toimintakykyä tukevan työotteen kehittäminen Vaasan kaupungin koti- ja laitoshoidossa Paula Hakala Yliopettaja Vaasan ammattikorkeakoulu Taustaa ja koulutuksen tarkoitus Vaasan eläkeikäisen

Lisätiedot

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti

Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista. Tutkimusraportti Eloisa mieli -gallup Suomalaisten mielipiteet ikäihmisten mielen hyvinvoinnista Tutkimusraportti Tutkimuksen toteutus Tämän tutkimuksen tilaajina ovat Vanhustyön keskusliiton Eloisa ikä -ohjelmakoordinaatio

Lisätiedot

Oikeat palvelut oikeaan aikaan

Oikeat palvelut oikeaan aikaan Kotipalvelut kuntoon Olemme Suomessa onnistuneet yhteisessä tavoitteessamme, mahdollisuudesta nauttia terveistä ja laadukkaista elinvuosista yhä pidempään. Toisaalta olemme Euroopan nopeimmin ikääntyvä

Lisätiedot

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012

Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen. Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Ikääntyneiden fyysinen toimintakyky ja turvallisuuden tunne Ilkka Väänänen Lahden tiedepäivä Fellmannia, Lahti 27.11.2012 Esityksen rakenne 1. Johdanto Tapaturmaisesti kuolleiden yli 65 vuotiaiden kuolemansyyt

Lisätiedot

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme

Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Ikäihmisten palveluiden kehittäminen Minna-Liisa Luoma RISTO hankkeen tuotosten esittely ja päätösseminaari Näin me sen teimme Minna-Liisa Luoma 1 Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä

Lisätiedot

"Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein

Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein "Emme voi ratkaista ongelmia ajattelemalla samalla tavalla kuin silloin, kun loimme ne. Albert Einstein Maarit Kairala Sosiaalityön e- osaamisen maisterikoulutus Lapin yliopisto/ Oulu 18.4.2013 Lähtökohtiani:

Lisätiedot

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista

Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Väestöennusteet, seinäjokisten ikäihmisten odotuksia ja mielipiteitä hyvinvoinnin kehittymisestä ja elämän odotuksista Projektipäällikkö Erna Hilli erna.hilli@etela-pohjanmaa.fi http://www.epliitto.fi

Lisätiedot

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla?

Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? PERINTÄASIAKKAAT IKÄRYHMITTÄIN Millaisia maksuvaikeudet ovat eri-ikäisillä suomalaisilla? 1. TILASTOSELVITYS Tilastotarkastelun tarkoituksena on selvittää, miten perintään päätyneet laskut jakautuvat eri-ikäisille

Lisätiedot

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen

Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi. Riitta Räsänen Osa IV Ikäihmisten palvelutarpeiden arviointi Riitta Räsänen Taustalla Kotiin annettavat palvelut ja hoito, valtakunnallinen valvontaohjelma 2012 2014. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadunhallinta 2000-luvulle.

Lisätiedot

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO

VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO YHTEENVETO 5.9.2013 VASTAANOTTOKESKUSTEN ASIAKASPALAUTTEEN YHTEENVETO Taustaa Aikuisten turvapaikanhakijoiden asiakaspalautekysely järjestettiin 17 vastaanottokeskuksessa loppukeväällä 2013. Vastaajia

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti

IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA. Kotka 29.9.2015 Anni Pentti IKÄIHMISTEN KUNTOUTTAMINEN KOTIHOIDOSSA Kotka 29.9.2015 Anni Pentti Ikäihmisten kuntoutus = Geriatrinen kuntoutus Laaja-alaista, kokonaisvaltaista kuntoutusta Ymmärretään ihmisen normaali ikääntyminen

Lisätiedot

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus

YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus YKSINÄISYYS IKÄÄNTYVÄN ARJESSA Laadullista ja määrällistä tutkimusotetta yhdistävä seurantatutkimus Elisa Tiilikainen, VTM, jatko-opiskelija 6.6.2013 VIII Gerontologian päivät SESSIO XXIII: Elämänkulku

Lisätiedot

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010

LINDORFFIN ASIAKKAIDEN HENKILÖKUVA VUOSINA 2001 JA 2010 Tutkimusraportti 25.5.2010 1/12 Perinnässä olevien suomalaisten henkilöprofiili 2001 ja 2010 KENELLÄ SUOMESSA ON MAKSUJEN KANSSA VAIKEUKSIA? 1. TUTKIMUS Lindorff Oy:n Tilastokeskukselta tilaaman tarkastelun tarkoituksena on selvittää,

Lisätiedot

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg

Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Linnea Lyy, Elina Nummi & Pilvi Vikberg Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on verrata kuntoutujien elämänhallintaa ennen ja jälkeen syöpäkuntoutuksen Tavoitteena on selvittää, miten kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskurssit

Lisätiedot

Hämeenlinnan vanhusneuvosto

Hämeenlinnan vanhusneuvosto Hämeenlinnan vanhusneuvosto 1 n toiminta lakisääteistä Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaalija terveyspalveluista, 28.12.2012/980 http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2012/20120980

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana Asiakas oman elämänsä asiantuntijana RAI -seminaari 29.3.212 28.3.212 Teija Hammar / IIPA Teija Hammar, erikoistutkija, Ikäihmisten palvelut -yksikkö, THL 1 Esityksen sisältö: Asiakkaan äänen voimistuminen

Lisätiedot

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille!

Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Työmarkkinoilla on tilaa kaikille! Kokemus esiin 50+ -loppuseminaari Monitoimikeskus LUMO 22.4. 2015 Patrik Tötterman, FT, ylitarkastaja Ikääntyvän työntekijän työuran turvaamisen haasteet Osaamisen murros

Lisätiedot

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti

työseminaari 10.6.2010 Alice Pekkala Kartanonväkikoti Terveydenhuoltoalan l siirtoergonomian i asiantuntija ij ja työseminaari 10.6.2010 Kannattavaa kumppanuuttakuntouttavallakuntouttavalla työotteella Alice Pekkala Kartanonväkikoti Kartanonväki kodit kdit

Lisätiedot

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA

FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA FYYSINEN TERVEYS JA HYVINVOINTI UUDESSA KOTIMAASSA 29.9.2014 Eva Rönkkö Eläkeläiset ry Monikulttuurisen työn tavoitteet: - Tukea ikääntyneiden maahanmuuttajien arkea, auttaa heitä löytämään mielekästä

Lisätiedot

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella Suunnitelma perustuu ns. Vanhuspalvelulain 5 : Kunnan on laadittava suunnitelma ja se on osa kaupungin/kunnan

Lisätiedot

Tilastokatsaus 1:2014

Tilastokatsaus 1:2014 Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä

Lisätiedot

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE

TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TOIMINTAMALLI ETSIVÄLLE VANHUSTYÖLLE TAVOITE KEHITTÄÄ TOIMINTAMALLI, JONKA AVULLA TAVOITETAAN KAIKKI YLI 75 -VUOTIAAT KUUSAMOLAISET. TARKOITUKSENA on tarjota katkeamatonta palveluketjua, jotta omassa kodissa

Lisätiedot

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI

SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI SUKUPUOLI IKÄÄNTYVÄSSÄ YHTEISKUNNASSA YTI-LUENNOT 30.10.2012 HANNA OJALA KT, TUTKIJATOHTORI TUTKIJAKOLLEGIUM HANNA.L.OJALA@UTA.FI Kunnes kaupunki meidät erottaa / HS 23.11.2008 2 TÄLLÄ LUENNOLLA (1) Aiheena

Lisätiedot

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset

Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Terveys 2011 -tutkimuksen perustulosten julkistamistilaisuus 21.11.2012 Terveys 2011 -tutkimus ja sen päätulokset Seppo Koskinen Miksi tarvittiin Terveys 2011 -tutkimus? Yhteiskuntapolitiikan keskeisiin

Lisätiedot

Tasa-arvoa terveyteen

Tasa-arvoa terveyteen Tasa-arvoa terveyteen Perusterveydenhoito tarvitsee lisää voimavaroja. Sosialidemokraattien tavoitteena on satsaaminen terveyteen ennen kuin sairaudet syntyvät. Terveydellisten haittojen ennaltaehkäisyn

Lisätiedot

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,

Lisätiedot

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön

Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön Vaikuttavia ratkaisuja vanhustyöhön -seminaari 11.11.2010 Kauhava Pirjo Knif Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Ikääntyvä yhteiskunta Suomi on nopeimmin vanheneva EU-maa Suomalaisten

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA

VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA 29.8.2013 VANHUSTEN ASUMISPALVELUJEN VISIOT LAHDESSA VALVANNE SYMPOSIUM - HYVÄN VANHUUDEN PUOLESTA 26.8.2013 Ismo Rautiainen Vanhusten palvelujen ja kuntoutuksen johtaja Lahden sosiaali- ja terveystoimiala

Lisätiedot

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi

liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden turvallisuuskokemus liikenteessä Merja Rantakokko, TtM, ft Suomen gerontologian tutkimuskeskus Jyväskylän yliopisto Merja.rantakokko@jyu.fi Iäkkäiden liikenneturvallisuus Iäkkäiden aiheuttamat

Lisätiedot

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta?

Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Eteläkarjalaisten hyvinvointi ja pahoinvoinnin syitä Mihin menet hyvinvointiyhteiskunta? Lappeenranta Linnoitus Rotaryklubi 3.2.2011 Tarja Myllärinen Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Oy Väestörakenne

Lisätiedot

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa

TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa TOIMIA-suositukset tukevat ikäpalvelulain toimeenpanoa Matti Mäkelä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos TOIMIA-seminaari TOIMIA Ikäpalvelulain tukena Suositus iäkkään henkilön palvelutarpeen arviointiin Toimintakyvyn

Lisätiedot

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt

Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Erityisliikunnan muuttuvat käsitteet ja käytännöt Pauli Rintala Erityisliikunnan professori Jyväskylän yliopisto Liikuntakasvatuksen laitos ERITYISLIIKUNNAN HISTORIA Ennen v. 1900: Lääketieteellinen voimistelu

Lisätiedot

Ikäihmisten rahapelaaminen

Ikäihmisten rahapelaaminen Ikäihmisten rahapelaaminen TERVE-SOS 2009, Helsinki Johanna Järvinen-Tassopoulos, erikoistutkija Päihteiden ja ehkäisevän päihdetyön yksikkö 14.5.2009 Johanna Järvinen-Tassopoulos 1 1. Aluksi Marketin

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus2006

Aikuiskoulutustutkimus2006 2007 Aikuiskoulutustutkimus2006 Ennakkotietoja Helsinki 21.5.2007 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus. Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia

Lisätiedot

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa. Kotihoidon id myöntämisen perusteet 1.4.2014 alkaen - Rovaniemi Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen kohdentumista t (oikea-aikaisuus, i saavutettavuus), tt varattujen voimavarojen

Lisätiedot

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen

Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen Moninaisuus avain ikääntyneiden hoidon laadun kehittämiseen ARVOKAS VANHUUS:MONINAISUUS NÄKYVÄKSI SEMINAARI 5.11.201, HELSINKI KÄÄNNÖS PUHEEVUOROSTA FRÉDÉRIC LAUSCHER, DIRECTOR OF THE BOARD ASSOCIATION

Lisätiedot

Turvallisuus osana hyvinvointia

Turvallisuus osana hyvinvointia Turvallisuus osana hyvinvointia Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi 12.5.2009 Marjaana Seppänen marjaana.seppanen@helsinki.fi Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi ja turvallisuus Hyvinvointi =

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät

Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Lehdistötiedote Julkaistavissa 8.1.07 klo.00 Työtä eri elämänvaiheissa ja ajankäyttö Äidit ja ikääntyvät Eurooppalaisten ajankäyttö on samankaltaistumassa, mutta Suomessa pienten lasten vanhemmilla ja

Lisätiedot

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma

Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma Eläkeikä edessä Työelämästä eläkkeelle -löytyykö hyviä käytäntöjä? Jyrki Komulainen Ohjemajohtaja Kunnossa kaiken ikää -ohjelma TOIMINTAKYKYÄ TYÖELÄMÄÄN - KKI-toimet ja työelämä - KKI-hankkeet TYÖELÄMÄ

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta

Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta Varautuminen vanhuuteen tietoa sijaispäättäjästä, hoitotahdosta edunvalvontavaltuutuksesta, ja palvelusuunnitelmasta. 1 Ikääntymisen ennakointi Vanhuuteen varautumisen keinot: Jos sairastun vakavasti enkä

Lisätiedot

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014

Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille. Henry ry 21.10.2014 Parisuhteen merkitys hyvinvoinnille Henry ry 21.10.2014 Kuka minä olen? Heikki Syrjämäki Tampereen perheasiain neuvottelukeskus http://www.tampereenseurakunnat.fi/perheneuvonta http://www.city.fi/blogit/suhdeklinikka

Lisätiedot

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari 23.3.2012 Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo etunimi.sukunimi@vtkl.fi Esityksen sisältö Koordinaatiossa tapahtunutta

Lisätiedot

Väestönmuutokset 2011

Väestönmuutokset 2011 Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 17.6.2012 Väestönmuutokset 2011 Suomen kahdeksanneksi suurimman kaupungin Lahden väkiluku oli vuoden 2011 lopussa 102 308. Vuodessa väestömäärä lisääntyi

Lisätiedot

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design

WDC2012 ja hyvinvointi-design. 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design WDC2012 ja hyvinvointi-design 1. Elämä-design 2. Palvelu-design 3. Ympäristö-design Juha Metso 28.06.2011 1 1. Elämä-design Rakkautta Hoivaa Turvaa Tunteiden jakamista Oppimista Vapaa-aikaa Leikkiä Sääntöjä

Lisätiedot

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit

Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta. Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimus terveydestä, työkyvystä ja lääkehoidosta Tutkimuksen keskeisimmät löydökset Lehdistömateriaalit Tutkimuksen taustaa Aula Research Oy toteutti Lääketeollisuus ry:n toimeksiannosta tutkimuksen suomalaisten

Lisätiedot

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä

Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Järjestökenttä väestön terveys- ja hyvinvointitietojen hyödyntäjänä Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen päivän esitys RAY-kiertueella Satakunnassa 25.2.2015 Janne Jalava, RAY, seurantapäällikkö, dosentti

Lisätiedot

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi. Työterveyslaitos www.ttl.fi Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien

Lisätiedot

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen

Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys. 1.2.2011 Anne Korhonen Green Care vihreä hoiva maaseudulla (VIVA) Taustaselvitys 1.2.2011 Anne Korhonen Toteutus etsittiin viitteitä Green Care -malliin soveltuvista palvelutarpeista palvelustrategiat, palvelutarve- ja väestöselvitykset,

Lisätiedot

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi

Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Hyvä elämä hyvä mieli Lasten ja nuorten henkinen hyvinvointi Toiminnanjohtaja Marita Ruohonen Suomen Mielenterveysseura 5.2.2008 Marita Ruohonen 1 Lapset, nuoret ja perheet Hallituksen politiikkaohjelma

Lisätiedot

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja

Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä. ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Voimaa Vanhuuteen toimintaohjelma JIK :kyssä ENSIO-projekti, Ensiote ikääntymiseen Hanna Leskelä, fysioterapeutti Reetta Kananoja, avopalveluohjaaja Keskeisimmät toimintamuodot Hyvinvointi -75 päivät Kunnon

Lisätiedot

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä?

Esityksessäni 10/26/2015. Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus. -Vanhus / ikääntynyt määritelmä? Naiset ja miehet ikääntyvässä Suomessa Markus Rapo, Tilastokeskus VANHUUS JA SUKUPUOLI Kasvun ja vanhenemisen tutkijat ry:n, Ikäinstituutin ja Gerontologian tutkimuskeskuksen yhteisseminaari 2.1.215, Tieteiden

Lisätiedot

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World!

Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! Turun Kaupunkilähetys -projekti a.k.a. The Best Project In The World! SENIORIPYSÄKKI Senioripysäkki -toiminta on tarkoitettu eläkeikäisille (60+), jotka ovat kokeneet elämässään muutoksia ja luopumisia

Lisätiedot

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko

Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä. HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ajankohtaista ikäihmisten palveluiden kehittämisessä HEHKO-seminaari 22.3.2010 Peruspalveluministeri, TtT Paula Risikko Ikäihmisten palvelujen kehittämistä linjaavat Suosituksen tavoitteena on lisätä ikäihmisten

Lisätiedot

Hyvinvoinnin tilannekatsaus

Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvoinnin tilannekatsaus Hyvinvointikertomus 2014 Tytti Solankallio-Vahteri Hyvinvointikoordinaattori 26.10.2015 26.10.2015 Hyvinvoinnin edistäminen kunnan tehtävänä Kunnan tehtävänä on (Kuntalaki 410/2015)

Lisätiedot

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen

Sisällys. 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo. 2 Ikääntyneiden psykoterapeuttisen työn 56 puitteista ja lähtökohdista Hannu Pajunen 5 Sisällys Johdanto 11 Sirkkaliisa Heimonen, Hannu Pajunen 1 Yleistä ikääntymisestä 18 Marja Saarenheimo Elämänkulku ja vanheneminen 21 Itsesäätely ja toimijuus ikääntyessä 25 Kognitiivisen vanhenemisen

Lisätiedot

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari

Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Kestävä vapaa-ajan vietto kiinnostaako kuluttajaa? Päivi Timonen 28.11.2008 Suomen teollisen ekologian seuran seminaari Vapaa-ajan tuotekulttuuri Kestävän tuotekulttuurin toteutuessa kuluttajien on mahdollista

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Aktiivinen ikääntyminen ja sukupolvien välinen solidaarisuus EU:n 2012 teemavuosi Tavoitteet: Edistää kaikkien ihmisten elinvoimaa ja arvokkuutta Lisätä ymmärrystä aktiivisen ikääntymisen

Lisätiedot

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008

ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT UUDESSAKAUPUNGISSA v. 2008 2 Lea Mäkinen 12.12.2008 3 4 ENNALTAEHKÄISEVÄT KOTIKÄYNNIT 2008 Ennaltaehkäisevällä kotikäynnillä tarkoitetaan Uudenkaupungin kaupungin sosiaali-

Lisätiedot

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012

AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN. Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 AKTIIVINEN IKÄÄNTYMINEN Jaakko Kiander & Yrjö Norilo & Jouni Vatanen 9.2.2012 KESKEISET TULOKSET Henkilöt jäivät eläkkeelle ensisijaisesti, koska tunsivat tehneensä osuutensa työelämässä. Eläkkeelle jääneet

Lisätiedot

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra

Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä. 9.4.2014 Tuomo Melin & Eeva Päivärinta, Sitra Aktiivinen kansalainen kaiken ikäisenä Lähtökohtia Ikäihmiset ovat voimavara - mahdollisuus - Suomen eläkeläiset ovat maailman koulutetuimpia ja terveimpiä - Vapaaehtoistyöhön ja -toimintaan osallistumiseen

Lisätiedot

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen

Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen 1 Sosiaali- ja terveystoimiala Koti- ja laitoshoidon palvelut Ikäihmisten päivätoiminnan toimintamalli 1.6.2014 alkaen Sosiaali- ja terveyslautakunta 16.4.2014 36 2 Ikäihmisten päivätoiminnan tarkoitus

Lisätiedot

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki*

Eläkkeet ja kansantalous. Keva-päivä 26.5.2011. Seppo Honkapohja Suomen Pankki* Eläkkeet ja kansantalous Keva-päivä 26.5.2011 Seppo Honkapohja Suomen Pankki* *Esitetyt näkemykset ovat omiani eivätkä välttämättä vastaa SP:n kantaa. 1 I. Eläkejärjestelmät: kansantaloudellisia peruskysymyksiä

Lisätiedot

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta Palvelumuotoilulla parempia palveluita riskiryhmille II -hanke Halko-koulutus 12.11.2015 Tarve ja kohderyhmä Tarve kehittää terveysasemien työtä vastaamaan paremmin

Lisätiedot

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012

Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Työpaikkojen työhyvinvointiverkosto 4.6.2012 Hankkeen tarve Idea hankkeeseen lähti yrittäjäjärjestöiltä -hanke Huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta

Lisätiedot

Elämänlaatu ja sen mittaaminen

Elämänlaatu ja sen mittaaminen 04.02.2013 Elämänlaatu ja sen mittaaminen Luoma Minna-Liisa, Korpilahti Ulla, Saarni Samuli, Aalto Anna-Mari, Malmivaara Antti, Koskinen Seppo, Sukula Seija, Valkeinen Heli, Sainio Päivi 04.02.2013 elämä

Lisätiedot

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin

Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Ikääntyvien köyhyys ja sen heijastumat hyvinvointiin Lahden tiedepäivä 29.11.2011, Antti Karisto & Marjaana Seppänen 1.12.2011 1 Esityksessä tarkastellaan Miten köyhyys kohdentui ikääntyvän väestön keskuudessa

Lisätiedot

Työmarkkinat, sukupuoli

Työmarkkinat, sukupuoli Työmarkkinat, maahanmuuttajuus ja sukupuoli VTT Annika Forsander Eurooppalaisen maahanmuuton II maailmansodan jälkeiset vaiheet... Toisen maailmansodan jälkeen alkoi eurooppalaisen muuttoliikkeen ensimmäinen

Lisätiedot

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe, liike ja toipuminen Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT Puhe liike toipuminen? 2.9.2014 Hätönen H 2 Perinteitä ja uusia näkökulmia Perinteinen näkökulma: Mielenterveyden ongelmien hoidossa painotus

Lisätiedot

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys

Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Arjen sankarit ja ikkunasta katsojat - ikääntyneiden urbaani yhteisöllisyys Lahden tiedepäivä 10.11.2015 Marjaana Seppänen ja Ilkka Haapola 10.11.2015 1 Yhteisöllisyys Poliittisessa keskustelussa yhteisöllisyys

Lisätiedot

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN

ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN ALAKULOSTA ILOON TERVEYSILTA 29.11.2006 JUHA RANTALAINEN JOHDANNOKSI JOKA NELJÄNNELLÄ SUOMALAISELLA ON JOKIN MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖ MASENNUS ON YKSI KANSASAIRAUKSISTAMME MASENNUS AIHEUTTAA VIREYSTILAN

Lisätiedot

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille

Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Yksinäisyys on myrkkyä hyvinvoinnille Erityisasiantuntija, dosentti Sakari Kainulainen Diakonian tutkimuksen seura 16.3.2015 Vuosikokous, HY 16.4.2015 1 Aiheita Mitä on hyvinvointi? Yhteisö määrittää hyvinvointiamme

Lisätiedot

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet

STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet STM:n strategia ja hallitusohjelma, vanhuspolitiikan lähivuodet Gerontologisen kuntoutuksen seminaari 23.9.2011 Kehitysjohtaja Klaus Halla Sosiaali- ja terveysministeriö Missä toimimme 2010-luvulla Globalisaatio

Lisätiedot

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI

PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI PALVELUTARPEEN MONIPUOLINEN ARVIOINTI Asiakasohjauspäällikkö Kaisa Taimi Ikäihmisten hyvinvoinnin ylläpitäminen/ Tilaajaryhmä/ Tampereen kaupunki LAKI IKÄÄNTYNEEN VÄESTÖN TOIMINTAKYVYN TUKEMISESTA SEKÄ

Lisätiedot

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia

Maahanmuuttajataustaisille. joka lisää hyvinvointia Suomen Mielenterveysseuran OVI-hanke tarjoaa Maahanmuuttajataustaisille tietoa, joka lisää hyvinvointia Aiheina ovat mielen hyvinvointi ja voimavarat maahanmuuttoon liittyvät tunteet miten voi auttaa itseä

Lisätiedot

Apua, tukea ja toimintaa

Apua, tukea ja toimintaa Soita meille numeroon 050 4440 199 tai lähetä sähköpostia osoitteeseen asiakaspalvelu@mereo.fi. Tavataan ja keskustellaan yhdessä tilanteestasi. Teemme sinulle henkilökohtaisen, hyvin vointiasi tukevan

Lisätiedot

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos

Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen. Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Ensihoitajien psyykkinen ja fyysinen kuormittuminen sekä työssäjaksaminen Anssi Aunola Lääkintämestari Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Mitä kuormittavuus on? Työn kuormittavuus on moniulotteinen käsite.

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi

Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013. www.oorninki.fi Syrjäytymisen monimuotoisuus - terveyden, toimintakyvyn ja terveyspalveluiden näkökulmasta Raija Kerätär 8.2.2013 www.oorninki.fi Osallisuus - syrjäytyminen Sosiaalinen inkluusio, mukaan kuuluminen, osallisuus

Lisätiedot

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN

CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-VAMMAISTEN AIKUISTEN KUNTOUTUSSUUNNITELMIEN KEHITTÄMINEN CP-vammaisten aikuisten kuntoutusprosessi ja toimintakäytäntö Heidi Huttunen 22.9.2010 Invalidiliitto ry " Suomen CP-liitto ry 1 KUNTOUTUKSEN

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL

Työ- ja toimintakyky. Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Työ- ja toimintakyky Kehittämispäällikkö Päivi Sainio, THL Mitä toimintakyky tarkoittaa? kykyä selviytyä itseään tyydyttävällä tavalla jokapäiväisen elämänsä toiminnoista omassa elinympäristössään toimintakyky

Lisätiedot

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26

1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 SISÄLTÖ 1. TERVEYS, HYVINVOINTI JA MATKAILU 7 Terveys ja hyvinvointi matkailun historiassa 7 Terveys ja matkailu 16 Hyvinvointi ja matkailu 26 2. WELLNESS TAPA AJATELLA, ELÄÄ JA MATKUSTAA 39 Wellness terveysmatkailun

Lisätiedot

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu

Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Eläkeiän kynnyksellä kahden kohortin vertailu Antti Karisto & Ilkka Haapola Lahden tiedepäivä 27.11.2012 www.helsinki.fi/yliopisto APC-ongelma Olisi tärkeää erottaa toisistaan ikävaikutus (Age), ajankohtavaikutus

Lisätiedot

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE

EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE EKOLIITU - HÄMEENLINNAN SEUDUN KESTÄVÄN JA TURVALLISEN LIIKKUMISEN SUUNNITELMA VÄESTÖ JA YHDYSKUNTARAKENNE Sisältö Väestökehitys ja -ennuste Väestön ikärakenteen muutoksia Asutuksen sijoittuminen Asukasmäärän

Lisätiedot

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville

Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI. Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Saarijärven Seudun Asumisoikeusyhdistys OMATOIMI Yhteisöllinen asuintalo ikääntyville Käsitteitä Kolmas ikä: tarkoitetaan 55 85 vuotiaita - Eläkeiän lähestymisen ja varsinaisen vanhuuden (85 ikävuotta)

Lisätiedot

Vanhuus ja yksinäisyys

Vanhuus ja yksinäisyys Vanhuus ja yksinäisyys TtT Hanna Uotila hanna.uotila@uta.fi Yksinäisyyden käsite ja tapoja tutkia yksinäisyyttä Yksinäisyys ja ikääntyminen Yksinäisyyteen yhteydessä olevia tekijöitä Yksinäisyyden kokemus

Lisätiedot