TOIMINTAKYVYNKARTOITUS COSTA DEL SOLIN SUOMISEURAN KYMPPIPAIKAN IKÄIHMISILLE

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "TOIMINTAKYVYNKARTOITUS COSTA DEL SOLIN SUOMISEURAN KYMPPIPAIKAN IKÄIHMISILLE"

Transkriptio

1 TOIMINTAKYVYNKARTOITUS COSTA DEL SOLIN SUOMISEURAN KYMPPIPAIKAN IKÄIHMISILLE Inga Ruohonen Opinnäytetyö, kevät 2007 Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki Sosiaalialan koulutusohjelma Sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus

2 TIIVISTELMÄ Ruohonen, Inga. Toimintakyvynkartoitus Costa del Solin Suomiseuran kymppipaikan ikäihmisille. Kevät 200, s liite. Diakonia-ammattikorkeakoulu, Diak Etelä Helsinki, Sosiaalialan koulutus-ohjelma, sosionomi (AMK) + diakonin virkakelpoisuus Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kartoittaa Suomiseuran Asociación Finlandesa Costa del Solin kymppipaikan ikääntyvien suomalaisjäsenten psykososiaalista toimintakykyä ja ikääntyneiden tulevaisuuden odotuksia liittyen palveluketjuun toimintakyvyn laskiessa. Yhteistyöhanke alkoi yhteistyössä Diakonia- ammattikorkeakoulun ja suomalaisyhdistyksen Asociación Finlandesa Costa del Solin kanssa syksyllä Tutkimus on kvantitatiivinen ja aineisto on kerätty lomakekyselyinä vuosina Costa del Solilla. Kartoitus tehtiin Asociaction Finlandesa Costa Del Solin järjestön päivätoimintatiloissa ja siihen osallistui 63 yhdistyksen jäsentä. Hanketutkimuksen kohderyhmänä olleista 63:sta suomalaisesta hieman yli puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Iältään tutkimusjoukko oli 61-91vuotiaita. Kohderyhmän asuinpaikat Suomessa sijoittuivat ympäri Suomea varsinkin Varsinais-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle. Aineisto osoitti, että suurimmalla osalla vastaajista ja kausisiirtolaisiksi lähteneistä on hyvä toimintakyky ja he ovat hyvin omatoimisia. Suomiseuran järjestämät toiminnat ja tapahtumat ovat tärkeä osa kausisiirtolaisten elämää. Harrastustoiminnan moninaisuus mahdollistaa sosiaalisten suhteiden synnyn ja niiden ylläpitämisen ja tukee toimintakyvyn ylläpitoa. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös kausisiirtolaisten tulevaisuuden toiveita palvelujen suhteen toimintakyvyn laskiessa. Lähes kaikkia vastaajia kiinnosti palveluasuminen Suomessa, mutta joukossa oli myös niitä, jotka olivat halukkaita jäämään Espanjaan. Asiasanat: ikääntyneet, toimintakyky, kausisiirtolaisuus, sosiaaliset verkostot, palvelujen tarve

3 SISÄLLYS 1 JOHDANTO AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET IKÄIHMINEN TOIMINTAKYKY Toimintakyky terveys-käsitteen viitekehyksessä Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky AKTIIVISENA IKÄÄNTYMINEN Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeet EU-väki harmaantuu Väestön ikääntyminen Espanjassa Vanhuusikä ja palvelutarpeet SIIRTOLAISUUS ESPANJASSA Yhteisöt ja harrastustoiminta TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN Aineiston keruu ja tutkimusjoukko Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimus ongelma Tutkimuksen rajaus Aineiston analyysi Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus TUTKIMUSTULOKSET YHTEENVETO POHDINTA...41 LÄHTEET...46 LIITE 1: Haastattelulomake...48

4 1 JOHDANTO Tarkastelen tässä työssä Costa del Solilla asuvien ikääntyvien suomalaisten toimintakykyä. Tutkimuskohteina ovat psykososiaalinen toimintakyky ja ikääntyneiden tulevaisuuden odotukset liittyen palveluketjuun. Diakonia-ammattikorkeakoulun Helsingin yksikkö aloitti suomalaisyhdistyksen Asociación Finlandesa Costa del Solin kanssa hankeyhteistyön syksyllä Hanke oli kaksi ja puolivuotinen ja päättyi joulukuussa Asociación Finladesa Costa Del Sol on manner-espanjan vanhin suomalaisyhdistys, joka on perustettu vuonna Hankkeessa oli useita eri osatavoitteita, joista keskeisempänä oli yhdistyksen toiminnassa olevien ikääntyneiden toimintakyvyn kartoitus fyysisillä sekä psykososiaalisilla osa-alueilla. Kyselyn avulla kartoitettiin myös sitä, millaisia ovat ikääntyneiden toiveet siitä miten heidän hoitonsa tulisi tulevaisuudessa järjestää toimintakyvyn laskiessa. Haluavatko suomalaiset ikäihmiset jäädä pysyväisluonteisesti Espanjaan joko palvelutaloon tai pitkäaikaiseen laitoshoitoon, jos toimintakyvyn lasku sitä vaatisi. Toimintakyvyn kartoitus aloitettiin Diakonia-ammattikorkeakouluopiskelijoiden vanhustyöharjoittelujaksoihin kytkeytyvänä oppimistehtävänä syksyllä Tarkoituksena oli alun perin kartoittaa ainoastaan yli 70-vuotiaiden toimintakykyä, joita yhdistyksen jäsenistöstä löytyi 55. Näistä 55 ikääntyneestä yli 80 vuotiaita oli kaikkiaan 24. Yhdistyksen jäsenistön toiveesta kartoitusta laajennettiin kuitenkin syksyllä 2003 koskemaan myös nuorempia yhdistyksen jäseniä eli yli 60 vuotiaita. Toimintakyvyn kartoitus tehtiin 63:lle yhdistyksen jäsenelle. Kartoituksen tulokset on käsitelty tietokoneohjelmalla. Hankkeen tuloksena kehitettiin työmalli yhdistyksen käyttöön. Työmallin avulla voidaan tukea toimintakykyä ja ohjata ikääntyneitä sosiaalija terveyspalveluihin.

5 5 2 AIKAISEMMAT TUTKIMUKSET Tutkimusta suomalaissiirtokunnasta on tehty jonkin verran. Pirjo Helppikangas ja Sirpa Hiltunen tekivät vuonna 1992 Jyväskylän Yliopistolle pro gradu tutkimuksen Aurinkorannikon suomalaisista, jossa viitekehyksenä oli siirtolaisuus, turismi ja ikääntyminen joista Ikääntyminen nousi kuitenkin pääteemaksi juuri muuttajien korkean iän vuoksi. Tutkimuksessa ilmeni, että Aurinkorannikon olivat valloittaneet eri maista tulleet ikääntyneet ihmiset. Ikäihmiset olivat tyytyväisiä, hyvinvoivia ja toimeliaita. Tutkimuksen haastateltavista suurin osa edusti kaikkein aktiivisimpia ihmisiä. Monet olivat keskeisiä toimintojen järjestäjiä yhteisössä. Etelään muuton motiiveina korostuivat ilmastolliset ja terveydelliset tekijät. Individualismin myötä omasta terveydestä huolehtiminen oli tullut aiempaa tärkeämmäksi. Auringosta ja lämmöstä nauttiminen ja terveyden vaaliminen olivat keskeisiä monien haastateltavien elämässä. (Helppikangas & Hiltunen1992, 140,143.) Vuonna 1996 Katri Suikki - Honkanen on tehnyt Turun yliopistossa opinnäytetyön, joka käsittelee Aurinkorannikon elinolosuhteita.tutkimuksessa tarkasteltiin Los Pacosissa asuvien Suomalaisten sosiaalista elämää. Tutkimuksessa pohdittiin tiivistä yhteiselämää suomalaisyhteisössä, elinympäristön luomia käyttäytymismalleja sekä ihmissuhteita ja ihmisten sopeutumista Espanjaan. Tutkimuksessa ilmeni samoja asioita kuin aikaisemmassa tutkimuksissa, että suurin osa ikäihmisistä oli muuttanut Espanjaan terveydellisistä syistä. ( Helsingin Diakonissalaitos ) Antti Karisto(Suomalaiselämää Espanjassa2000) on tutkinut suomalaisten talviaikaista asumista Espanjassa. Kariston aineistosta voi helposti löytää esimerkkejä ikäleikittelystä. Uskalletaan olla hilpeitä ja ylpeitä siitä, kun lapsettaa ja esimerkiksi uskaltaudutaan vesiliukumäkeen, ensimmäistä kertaa eläkeikäisenä. (Karisto 2000, 303.) Monin tavoin nautitaan vapaudesta, tehdään sellaista, mitä ei työiässä ehtinyt

6 6 tai tohtinut tehdä. Espanjassa kolmatta ikäänsä viettävät suomalaiset osaavat olla myös vakavissaan. He pohtivat paljonkin omaa minuuttaan ja omaa suomalaisuuttaan, he tekevät joskus tuskaisiakin elämänpoliittisia yhteenvetoja elämästään. Eletään tätä aikaa, opetellaan internetiä, pelataan petankkia ja käydään viinikursseilla, mutta herkästi vaivutaan myös muistelemaan lapsuuden laulumaita ja siirrytään omassa elämässä vuosikymmenien taa. Etelän eläkeläiselämä on peli, jossa näkyvät suomalaisen työelämän aika karut kasvot. Usein tyytyväisyys nykyiseen eläkeläiselämään sisältää ehkä artikuloimattoman, mutta silti sangen voimakkaan työelämään, sen oravanpyörään, hierarkkisiin ihmissuhteisiin ja (itse) riistoon kohdistuva kritiikin. (Sosiaali- ja Terveyskeskusliitto ) Monipuolista tutkimusta Aurinkorannikon suomalaissiirtokunnasta kuitenkin tarvittaisiin lisää. Asianmukainen tieteellinen tutkimus mahdollistaisi erilaisten palvelujen kehittämisen vastaamaan entistä paremmin suomalaissiirtokunnan tarpeita. 3 IKÄIHMINEN Vanhuustyössä erotetaan käsitteellisesti ihmisten kolmas ja neljäs ikä. Kolmannella iällä eli seniori- iällä tarkoitetaan työelämän jälkeistä noin 20 vuotta jatkuvaa elämänvaihetta. Sitä luonnehditaan vapauden, aktiivisuuden, tuottavuuden ja harrastamisen kaudeksi. Seniori-ikäiset haluavat osallistua sosiaaliseen elämään ja heillä on voimavaroja toimia aktiivisesti. Neljäs ikä puolestaan viittaa varsinaiseen vanhuuteen, jolloin hoidon tarve ja riippuvuus muista ihmisistä lisääntyy iän mukaan tuomien sairauksien ja selviytymisvaikeuksien vuoksi. (Olsbo- Rusanen & Väänänen- Sainio 2003, 7.)

7 7 Keskeinen vanhenemista kuvaava piirre on sen monimuotoisuus. Vanhenemista ei kattavasti voi käsitellä pelkästään biologisena tapahtumana, vaan se tulee mieltää vähintäänkin biologisten, psykologisten ja sosiaalisten iän lisääntymisen myötä ilmentyvien muutosten summana. Nämä muutokset, jotka eivät ainoastaan vaikuta toisiinsa, vaan usein vuorovaikutuksen lisäksi myös riippuvat toisistaan, yhdessä muodostavat vanhenemisen monimuotoisen prosessin. (Ranta 2004, 11.) Vanhenemisen on määritelty olevan ajan myötä tapahtuvaa kehon rakenteiden ja toimintojen muuttumista ja sen seurauksena ilmenevää biologisten, sosiaalisten ja behavioraalisten kapasiteettien heikentymistä. Kyseessä on laaja-alainen ilmiö, jossa iän lisääntymisen myötä etenevät toimintojen muutokset voivat ilmentää lisääntymistä, vähenemistä tai samana pysymistä. (Ranta 2004, 11.) Vanhenemisen biologisia, psykologisia ja sosiaalisia taustatekijöitä ei ole helppo selkeästi erottaa toisistaan. Niiden painoarvo vaihtelee yksilöstä toiseen varsin paljon, mutta kaikki ne ovat mukana vaikuttamassa vanhenevan ihmisen elämän kokonaistilanteessa. Yksilölliset erot on kuitenkin tärkeätä aina nähdä ja sen vuoksi on helposti harhaanjohtavaa ja jopa leimaavaa puhua vanhuksista kollektiivisesti. Samasta syystä johtuen ja huolimatta vanhuuden monista yhteisistä piirteistä vanhuksia ei saa nähdä olosuhteittensa, luonteenominaisuuksiensa tai tarpeittensa kannalta katsoen yhtenäisenä massana. (Isohanni,Tienari& Achte` 1993, 23.) Niin kuin ihmisen psyykkisessä hyvinvoinnissa yleensä, on myös vanhuuden onnellisuudessa olennaista se, millainen on asianomaisen minäkäsitys, omanarvontunne, itsetunto. Itsetunnon myönteinen vahvuus liittyy luonnollisesti persoonallisuuden kasvuun ja kypsyyteen, mutta sitä edesauttavat tässä yhteydessä suuresti myös nykyhetken rakentavat ihmissuhteet. (Isohanni,Tienari & Achte` 1993, 27.) Erik H. Eriksson onkin alleviivannut, miten perustavaa on se, että ihminen vanhuuteen astuessaan osaisi hyväksyä eletyn elämän sellaisenaan ja myös sen, mikä ehkä on jäänyt elämättä. Vaikka elämä monien sattumienkin ohjaamana muotoutuu juuri eletynlaiseksi, siinä on yleensä aina nähtävissä paljon tarkoitusta, se on antanut monia hyviä kokemuksia. Tärkeintä on,että elämän eri osat asettuvat sil-

8 8 missämme paikoilleen ja että ne koetaan ikään kuin kokonaiseksi kudokseksi. Näin askel vanhuuteen on helpompi.(isohanni,tienari &Achte` 1993, 27.) 4 TOIMINTAKYKY Tarkastellessa vanhuuden vaikutusta toimintakykyyn gerontologian tieteen näkökulmasta toimintakyvyllä tarkoitetaan tällöin sekä yksilön kykyä selvitä omassa elinympäristössään päivittäisistä toiminnoistaan että yksilön kokemusta omasta toimintakyvystään suhteessa aiempaan toimintakykyynsä ja itsensä ikäisten toimintakykyyn. Vanhuksen kokemukseen omasta toimintakyvystään vaikuttaa paljolti se, miten hän on psyykkisesti sopeutunut vanhenemiseen ja sen tuomiin muutoksiin. Toimintakyvyn käsitteen nouseminen tärkeäksi kohteeksi vanhenemista ja vanhuutta koskevassa tutkimuksessa ja käytännön toiminnassa on perusteltua. Ensiksi toimintakyky ennustaa elossa säilymistä. Esimerkiksi Ikivihreätä tutkimusprojektin 10-vuotisseurannassa todettiin, että 75- vuotiaiden lähtötilanteen hyvä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky ja sosiaalinen aktiivisuus ennustavat parempaa elossa säilymistä kymmenen seurantavuoden aikana. Toiseksi kyky selvitä arjenaskareista tarvitsematta turvautua laitoshoitoon riippuu suurelta osin toimintakyvyn tasosta. Kolmanneksi toimintakyky on tärkeä kriteeri iäkkäiden ihmisten arvioidessa terveyttä sekä elämän laatuaan ja elämän tarkoituksellisuuden tunnetta. (Noppari &Koistinen 2005, 46,47.) Toimintakyvyn käsitettä voidaan lähestyä hyvin monesta näkökulmasta. Toimintakyvyn käsite on moniulotteinen ja kokonaisvaltainen ja se sisältää fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen osa-alueen, jotka ovat jatkuvassa keskinäisessä vuorovaiku-

9 9 tuksessa. Näitä kolmea osa-aluetta tarkastellaan usein erillään, koska vanhenemismuutokset näkyvät niissä eri tavoin ja ilmenevät eri nopeudella (Noppari &Koistinen 2005, 46,47.) 4.1 Toimintakyky terveys-käsitteen viitekehyksessä Hyvä toimintakyky on tärkeä osa terveyttä. Kun iäkkäät ihmiset arvioivat terveyttään, on taustalla useita eri tekijöitä. Toimintakyvyn eri osa-alueet, kyky selviytyä päivittäisistä toiminnoista sekä fyysinen ja psyykkinen toimintakyky, ovat arvioinnissa tärkeässä roolissa. Terveys voidaan nähdä tasapainona yksilön repertuaarin (toimintakyvyn), hänen tavoitteidensa ja ympäristön (sosiaalinen ja fyysinen) välillä. Kun repertuaari pyrkii ikääntyessä heikkenemään, tasapainoa voidaan pyrkiä ylläpitämään eri tavoin: estämällä toimintakyvyn heikkenemistä tai palauttamalla alentunutta toimintakykyä kuntoutuksen avulla, muuttamalla tavoitteita vastaamaan paremmin toimintakyvyn antamia mahdollisuuksia, muuttamalla fyysistä ympäristöä vähemmän esteelliseksi ja toimintaa houkuttelevaksi, lisääntyvän sosiaalisen tuen avulla tai yhdistämällä useampia em. keinoista. Myös ikääntyvän ihmisen omien voimavarojen hyväksikäyttö itsehoidon toteuttamisessa on muodostumassa yhä tärkeämmäksi keinoksi ylläpitää toimintakykyä ja terveyttä. (Heikkinen & Marin 2003, 29.) 4.2 Psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky Se miten psyykkinen toimintakyky määritellään riippuu paljolti tarkastelunäkökulmasta. Käsitteen määrittely ei ole vielä vakiintunut. Psyykkinen toimintakyky voidaan nähdä hierarkiana, jossa psykofysiologiset toiminnot muodostavat alimman tason. Sen yläpuolelle taas sijoittuvat kognitiiviset ( eli tiedolliset) prosessit( kuten havaitseminen,muisti, oppiminen, ajattelu, kielitaito), sosioemotionaaliset tekijät ja psyykkinen hyvinvointi. Psyykkinen toimintakyky voidaan ymmärtää kykynä suoriu-

10 10 tua älyllisistä ja muista henkistä ponnistelua vaativista tehtävistä. Psyykkisen toimintakyvyn alueelle voidaan sisällyttää myös yksilön psyykkinen terveys eli mielenterveys psyykkisen toimintakyvyn edellytyksenä. Fyysisen toimintakyvyn muutokset voivat altistaa psyykkisen toimintakyvyn heikkenemisille kuten esimerkiksi lihaskunnon heikkenemisestä johtuva liikkumattomuus voi johtaa yksinäisyyteen, mikä puolestaan alistaa masennukselle. (Noppari & Koistinen 2005,47.) Sosiaalista toimintakykyä on vaikea erottaa psyykkisestä toimintakyvystä. Ne ovat osin päällekkäisiä käsitteitä. Sosiaalista toimintakykyä voidaan tarkastella yhteiskuntaan sopeutumisen kannalta. Sitä voidaan tarkastella myös resurssiajatteluna. Tällöin sosiaalista toimintakykyä voidaan mitata sosiaalisten resurssien (esimerkiksi ystävyys- ja perhesuhteet, tulot, koulutus jne.) avulla. Kolmantena voidaan erottaa rooliteoriaan perustuva ajattelu, jossa sosiaalista toimintakykyä tarkastellaan siltä pohjalta, kuinka hyvin yksilö kykenee pitämään yllä sosiaalisia rooleja. (Noppari & Koistinen 2005,47.) Sosiaalisen verkoston ja tuen merkitys korostuu ylläpidettäessä ikääntyvän toimintakykyä ja terveyttä. Sosiaalisella eristäytymisellä ja vähäisellä sosiaalisella tuella on yhteys terveyden ja toimintakyvyn heikkenemiseen ja eliniän lyhenemiseen. Paras tuki ikääntyvälle on hänen omaistensa ja läheistensä tarjoama hyväksyntä ja rakkaus. Lähituki on osoitettu monissa tutkimuksissa merkityksellisimmäksi kuin organisoitu viranomaisapu. (Noppari & Koistinen 2005,47.) Vanhukset elävät ja toimivat yhteisössä joko kiinteämmin tai löyhemmin. Yhteisö voi tarjota vanhukselle monenlaista turvaa ja iloa. Yhteisön avulla toimintakyvyltään huonokuntoinenkin vanhus voi hahmotta todellisuutta monipuolisemmin ja kiinnittyä yhteiskuntaa. Sosiaalisella ympäristöllä on tärkeä merkitys vanhuksen toimintakyvylle, hyvinvoinnille ja psyykkiselle terveydelle. Vanhusten kohdalla monet sosiaaliset muutokset kuten leskeytyminen, asuinympäristön muutokset ja sosiaalisten siteiden katkeaminen voivat johtaa eristäytymiseen ihmissuhteissa ja yksinäisyyden kokemukseen. Lampisen (2004) tutkimuksen mukaan psyykkiseen hyvinvoin-

11 11 tiin liittyy voimakkaimmin hyvä liikkumiskyky, harrastusaktiivisuus ja vähäinen pitkäaikaissairauksien lukumäärä. Hyvinvoinnin säilymistä ennustivat aikaisempi psyykkinen hyvinvointia, hyvää liikkumiskykyä ja nuorempi ikä. Vanhempi ikä ja pitkäaikaissairaus vaikuttivat kielteisesti psyykkiseen hyvinvointiin. Näin ollen terveysliikunta, jolla pyritään pitämään yllä ja parantamaan vanhuksen tasapainoa, lihasvoimaa, reaktionopeutta ja yleistä toimintakykyä vanhuudessa, ehkäisee liikkumiskyvyn heikkenemistä ja turvaa myös psyykkistä hyvinvointia. (Noppari & Koistinen 2005,48.) 5 AKTIIVISENA IKÄÄNTYMINEN Vanhenemista koskevassa tutkimuksessa on noin puolen vuosisadan ajan käyty keskustelua kahden toisistaan poikkeavan käsityksen kesken siitä, millainen tapa elää parhaiten johtaa onnistuvaan vanhenemiseen. Toisen teorian mukaan vanhenemissa on tyypillistä ja suotavaa, että ikääntyvä ihminen vähitellen irtautuu sosiaalisista rooleistaan ja tekee aktiivisesti tilaa nuoremmille ihmisille. Tähän oletetaan liittyvän myös muutoksia arvomaalimassa: henkiset arvot korostuvat aineellisten arvojen kustannuksella, ajatteluun ilmaantuu altruistisia piirteitä, ihmisen ja luonnon välinen suhde saa uutta merkitystä jne. (Heikkinen & Marin 2003, ) Tämän irtaantumisteorian vastakohtana on esitetty teoria, jonka mukaan onnistuvalle vanhenemiselle on tyypillistä aktiivinen toiminta, aktiivinen tapa elää, joka ylläpitää fyysistä ja psyykkistä toimintakykyä, sosiaalisia suhteita ja sosiaalista osallistumista. Tämä teoria on saanut tukea monista tutkimuksista, jotka ovat osoittaneet, miten liikunta ja fyysinen aktiivisuus sekä uusien asioiden oppiminen merkittävällä tavalla ylläpitävät ja parantavat toimintakykyä iästä ja paljolti sairauksista-

12 12 kin riippumatta sekä auttavat selviytymään itsenäisesti arjen vaatimuksista. Tätä kautta voi myös elinaikaa tulla lisää vuosia. Toimiva sosiaalinen verkosto ja saatavilla oleva sosiaalinen tuki vahvistavat toimintakyvynsäilymistä ja parantavat elämänlaatua. Aktiivisena ikääntymisen strategia onkin saanut viime vuosina laajenevaa kannustusta mm. Maailman terveysjärjestön ja Euroopan unionin piirissä. Taustalla paitsi pyrkimys parantaa iäkkään väestön elämänlaatua myös huoli iäkkään väestön tarvitsemien palvelujen kasvusta ja tarve löytää strategioita, joiden avulla mahdollisemman moni iäkäs ihminen voisi selviytyä omin avuin mahdollisemman pitkään. (Heikkinen & Marin 2003, ) Aktiivisen ikääntymisen viitekehitykseen sisältyy myös potentiaalisia ongelmia, joista kenties tärkein on normatiivisen paineen uhka. Kun painotetaan aktiivista vanhenemista ja tärkeyttä ylläpitää itsenäiseen elämään riittävään toimintakykyä, luodaan paineita niille ihmisille, joilla ei ole voimavaroja eikä kenties haluakaan elää suositellun elämäntavan mukaisesti. Voidaan myös väittää, että aktiivisen vanhenemisen idea palvelee ennen kaikkea yhteiskunnan tarpeita rajoittaa ikääntyvän väestön palveluja ja hoivan tarvetta ja pitää myös ikääntyvät ihmiset produktiivisina ja halukkaina kuluttajina neoliberaalissa aktiivisessa yhteiskunnassa. Riippuvuus toisista ihmisistä voidaan käsittää myös inhimilliseksi oikeudeksi, johon vanhojen ihmisten tulee voida luottaa, silloin kun omat voimavarat eivät enää selviytymiseen riitä. (Heikkinen & Marin 2003, ) Sosiaaligerontologian professori Jyrki Jyrkämä on viime aikoina useissa yhteyksissä korostanut sitä, että pitäisi vähentää ikääntyvän ihmisen yksilöllisten ominaisuuksien mittaamista ja lisätä niiden sosiaalisten tilanteiden ymmärtämistä, joissa ikääntyvät toimivat. Viime aikoina yleistynyt käsite arkielämän kompetenssi laajentaa toimintakyvyn käsitettä enemmän arkielämän kokonaisuuteen esim. ikääntyneitten päivittäiseen ajankäyttöön ja toimintaan. (Marin & Hakonen ,97.)

13 13 Jyrkämän mukaan toimintakykyä on tarkasteltu ainoastaan potentiaalisen eli mahdollisena toimintakykynä. Huomio pitäisi kiinnittää aktuaaliseen eli vuorovaikutustilanteissa ilmenevään toimintakykyyn. Sosiaalisen toimintakyvyn tarkastelu toimintakäytäntöjen kautta avaa näkymän käytössä olevaa toimintakykyyn jolloin näkökulma siirtyy yksilöstä toiminnan tarkasteluun. (Marin & Hakonen ,96.) Toimintaan ja toimintakykyyn liittyvät osaaminen, kykenemisen, haluamisen ja täytymisen ulottuvuudet ovat jollakin tavalla yhteydessä ikään, ajankohtaan ja ikäryhmään tai sukupolveen kuulumiseen. Yhtäältä iän karttuminen tuottaa erilaista osaamista, mutta voi tuoda myös tilanteita, joissa ei enää kyetäkään, ainakaan niin hyvin kuin aiemmin. Eri- ikäisinä me myös saatamme haluta eri asioita. Toisaalta kuuluminen tiettyyn ikäryhmään sukupolveen voi myös vaikuttaa siihen, mitä haluamme tai emme halua: kiintoisia saattavat olla esimerkiksi tietyn ikäryhmän muista poikkeavat yhteiset osaamiset tai haluamiset. Ajankohta ja ajankohtien vaihtuminen puolestaan voivat tuoda tullessaan asioita, joita emme enää osakkaan tai kykene tekemään, mutta joita emme mahdollisesti enää haluakkaa. Olennaista on, että tähän osaamisen, kykenemisen, haluamisen ja täytymisen vuorovaikutukselliseen dynamiikkaan ihminen törmää jatkuvasti omassa elämässään. (Marin & Hakonen ,100.) 5.1 Väestön ikääntyminen ja palvelujen tarpeet Vuosituhannen vaihteessa Suomessa joka seitsemäs henkilö oli yli 65 -vuotias ja 2030 luvulla yli 65 vuotiaita odotetaan olevan jo neljännes väestöstä. Väestön ikääntymistä selittävät eliniän odote on lähes kaksinkertaistunut runsaassa sadassa vuodessa. Vuonna 2000 miesten elinajan odote syntymähetkellään oli 74,1 vuotta ja naisten 81,0 vuotta. Elinajan odote 55- vuotiaaksi eläneellä miehellä oli 23,2 vuotta ja naisilla 28,1 vuotta. (Heikkinen & Marin 2003, 37.)

14 14 Vanhuuspalveluiden valtakunnallisena mitoitus- ja arviointikriteerinä on pidetty 75 vuoden ikää. Vuonna 1998 maassamme oli 75 vuotta täyttäneitä keskimäärin 6,27 %. Väestön ikääntymisessä on palvelujärjestelmän kannalta oleellista se, että kaikkein iäkkäämpien ihmisten eli 80 vuotta täyttäneiden lukumäärä ja osuus väestöstä kasvavat. Vuonna 2000 oli 80 vuotta täyttäneitä väestöstä 3,4 % ja vuoteen 2020 mennessä heidän osuutensa kasvaa yli 5 %:iin, mikä merkitsee yli henkilön lisäystä. Tämän oletetaan lisäävän erityisesti hoidon ja hoivan kysyntää.(heikkinen & Marin 2003, 37.) Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen tekemä raportti Suomen ja muiden unionimaiden väestön ikärakenteesta vuoteen 2050, tarkastelee unionimaiden väestöä vuonna 2000 ja väestönäkymiä vuoteen 2050 Suomen näkökulmasta. Euroopan unionin nykyisen väestön suurimmat ikäluokat syntyivät vuosikymmenneniä sitten. Syntyvyys on jo kauan ollut niin alhainen, että ilman muuttovoittoa väestö ehtyisi pitkällä aikavälillä. Väestö vanhenee jatkuvasti myös siksi, että kuolevaisuus alenee eli elinaika pitenee. Eläkeläisten ja varsinkin vanhusten lukumäärä lisääntyy huomattavasti nopeammin kuin muun väestön. Muuttovoitosta huolimatta useimmissa jäsenmaissa lapset ovat vähentyneet vuosikausia ja työikäiset alkavat vähetä jo lähivuosikymmeninä. Siksi työllinen työvoimakin kääntyy vääjäämättä laskuun. (Parkkinen 2002.) Ellei väestökehityksessä tapahdu valtavia yllätyksiä, niin tulevaisuudessa Euroopan unioni nykyisissä jäsenmaissa elää olennaisesti nykyistä enemmän hoivapalveluja tarvitsevia vanhuksia ja muita eläkkeensaajia mutta vähemmän lapsia ja työikäisiä. (Parkkinen 2002.) Koko maailmassa Suomessa ja Japanissa asukasluvultaan suurimmat vuosiluokat ovat edelleen 1940 luvulla syntyneitä kohortteja (tarkoittaa jonain tiettynä ajankohtana jonkin samanlaisen tapahtuman kokeneiden henkilöiden muodostamaa joukkoa, jonka myöhempää kehitystä tutkitaan). Vanhuushuoltosuhde, jolla mitataan eläkemenojen ja muiden vanhuusmenojen kansantaloudellista rasitusta, huononee

15 15 huomattavasti lähivuosikymmenneninä unionissa. Vuonna 2050 se on heikoin alhaisimman syntyvyyden maissa eli Italiassa ja Espanjassa, jossa tuolloin asuu kaksi eläkeikäistä kolmea työikäistä kohti. Suomessa vanhuushuoltosuhde on silloin lähellä unionin keskiarvoa, sillä täällä on 52 eläkeikäistä sataa työikäistä kohti. Suomen väestökehitys näyttää lähivuosikymmenellä huonolta myös työvoimareservien kannalta. Suomen väestökehitys työvoiman saatavuuden suhteen on heikoin EU-maissa aina 2020 luvulle saakka. Tämän jälkeen kokonaistyövoima vähenee meillä samalla nopeudella kuin keskimäärin muissa EU-maissa, sillä lapsi-ikäluokat ovat väestömäärältään meillä suhteellisen suuria. Hoivahuoltosuhde, joka vanhushuoltosuhdetta paremmin mitataan terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen kansantaloudellista taakkaa huononee huomattavasti jokaisessa unionimaassa ikääntyneiden vanhusten väestönosuuden noustessa. Euroopan unionin huonoin hoivahuoltosuhde on nyt Ruotsissa, mutta jo ensi vuosikymmenellä Italiassa on suurin hoivamenorasite. sekä että luvuilla Suomessa hoivasuhde on Italian jälkeen toiseksi huonoin, kun suuret ikäluokkamme tulevat jälleen hoivaikään. Tarkastelujakson lopulla hoivameno- rasitus jää maassamme vain vertailumaiden keskitasolle. Nämä johtopäätökset perustuvat Suomen osalta Tilastokeskuksen syksyllä 2001 julkaisemaan väestöennusteeseen ja muiden jäsenmaiden osalta Eurostatin väestöennusteeseen. (Parkkinen 2002, 21.) 5.2 EU-väki harmaantuu EU-maat harmaantuvat vauhdilla. Yli 65-vuotias väestö on tulevina vuosina ainoa väestöryhmä, joka kasvaa jatkuvasti. Joissakin maissa, kuten Italiassa, Saksassa, Kreikassa, Ruotsissa, Belgiassa, Espanjassa ja Portugalissa, yli 65-vuotiaiden osuus koko väestöstä on jo tällä hetkellä suuri. Näissä maissa tämän väestönosan määrällinen kasvu ei tulevina vuosina olekaan niin suurta kuin monissa muissa maissa.

16 16 Vuoteen 2030 mennessä väkiluvultaan yli miljoonan asukkaan maista yli 65- vuotiaiden määrä kasvaa eniten Irlannissa, jossa vanhusten määrä kaksinkertaistuu. Tämä on pitkään jatkuneen korkean hedelmällisyyden tulosta. Seuraavina tulevat Alankomaat ja Suomi. Koko EU:n alueella yli 65-vuotiaiden määrän kasvu jää 57 prosenttiin. Tämä johtuu osaltaan siitä, että väkirikkaimmissa maissa, kuten Britanniassa, Saksassa ja Italiassa, vanhusten määrät eivät kasva samalla vauhdilla kuin monissa muissa maissa. Baltian maissa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa vähiten: Latviassa ainoastaan 15 prosenttia ja Virossa 17 prosenttia. Sen sijaan Liettuassa kasvuvauhti on jo nopeampaa (29 %), vaikkakin EU-maista selvästi kolmanneksi hitainta. (Tilastokeskus, Tieto & Trendit.) 5.3 Väestön ikääntyminen Espanjassa Väestön ikääntyminen ja sen tuomista haasteista on puhuttu Suomessa viime vuosina paljon. ikääntyvät tarvitsevat hoitoa ja hoivaa. Perinteisesti kunnat ovat huolehtineet sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamisesta. Mutta miten tarvittavat palvelut voidaan tuottaa jatkossa, kun palvelujen kysyntä kasvaa merkittävästi lähivuosien aikana. (Satakunnan TE-keskus.) Esimerkiksi Espanjaa odotetaan lähivuosina jopa viittä miljoonaa yli 65-vuotiasta ulkomaalaista eläkeläistä. Espanjan rannikkoalueilla, erityisesti Välimeren alueella on ulkomaalaisten eläkeläisten määrä lisääntynyt tuntuvasti viime vuosien aikana. Rannikkoa mainostetaan Espanjan Kaliforniana miellyttävän ilmastonsa vuoksi. Suomalaisillekin tuttu Aurinkorannikko on suosittu kohde eläkepäivien viettoon. Tällä hetkellä suurin osa ulkomaalaisista eläkeläisistä viettää vain talvikaudet Espanjassa ja palaa kesäkuukausien ajaksi kotimaahansa. (Satakunnan TE-keskus.)

17 17 Uutta suuntaa Espanjassa edustavat omatoimisille ikäihmisille tarkoitetut asumiskeskukset, jotka sijaitsevat lähellä palveluja. Keskuksia markkinoidaan ns. residensseinä, jotka tarjoavat asukkailleen turvallisen asumisympäristön. Keskusten tarkoituksena on parantaa ikäihmisten elämänlaatua ja tarjota mahdollisuus itsenäiseen asumiseen. Yhteensä Aurinkorannikon kaupungeissa lasketaan olevan noin 40 yksinomaan ikäihmisille tarkoitettua keskusta. Suurin osa keskuksista on yksityisiä. Lähes jokaisessa on myös kuntien tukemia paikkoja. Eri tietolähteiden mukaan Espanjassa on rakenteilla 780 uutta vanhainkotia. Valtaosa uusista keskuksista rakennetaan Andalusian ja Levanten alueille, koska monet espanjalaiset suunnittelevat muuttavansa rannikolle eläkevuosien viettoon. Aurinkorannikolle on viime vuosina rakennettu uusia palvelukeskuksia. Esimerkiksi maalisuussa 2005 avattiin uusi 174-paikkanen vanhainkoti. Samassa kompleksissa on 45 itsenäiseen asumiseen tarkoitettua asuntoa, joiden asukkaat saavat tarvittaessa käyttöönsä viereisen palvelukeskuksen terveydenhoitopalvelut. Keskus on kokonaan yksityinen. (Satakunnan TE- keskus. ) Kuukausi Aurinkorannikon vanhainkodeissa vaihtelee euron välillä riippuen sijainnista, palveluista ja vietettävän ajan pituudesta. Andalusian alueella paikka kunnallisessa vanhainkodissa maksaa 75 prosenttia eläkkeestä. Yksityisten palvelukeskusten hinnat vaihtelevat palvelutason mukaan. (Satakunnan TE- keskus. ) Ikääntyvä ihminen tulisi nähdä voimavarana. Espanjassa ikäihmisten määrän kasvu on otettu vastaan selkeänä mahdollisuutena. Aurinkorannikolla on menossa valtaisa rakennusbuumi, jonka tarkoituksena on tuottaa palveluja tuleviin tarpeisiin. Palvelujen kysynnän kasvu luo mahdollisuuksia tarjota hyvinvointia paitsi ikäihmisille, myös koko alueelle. (Satakunnan TE- keskus.)

18 Vanhuusikä ja palvelutarpeet Riittävän ajoissa ennakoidut tukitoimet varmistavat ikääntyvien ihmisten toimintakyvyn säilymisen, niin fyysisien terveydentilan kuin psyykkisen ja henkisen toimintakyvyn. Tämä vaikuttaa aikanaan hoidon ja palvelujen tarpeeseen sekä välittömästi ikääntyvien ihmisten elämänlaatuun. Monissa tutkimuksissa on osoitettu, että juuri hyvä toimintakyky auttaa selviytymään arkiaskareista, edistää omatoimisuutta sekä ylläpitää henkistä hyvinvointia. Elämän mielekkääksi kokeminen ja sosiaalinen kanssakäyminen toisten ihmisten kanssa ehkäisevät yksinäisyyttä ja masentuneisuutta, mitä ilmenee usein niin laitoksessa kuin kotona asuvillakin ikääntyneillä ihmisillä. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.) Ongelmien ja oireiden varhainen tunnistaminen sekä itsestään huolehtimaan ohjaaminen ennaltaehkäisevät mahdollisia iän mukana tuomia heikkouksia. Erityistä huomiota vaativat mahdollisesti aktiivisten ikäihmisten ja säännöllisten palvelujen piirissä olevien välimaastoon jäävät, mahdollisesti omassa kodissa yksin asuvat ikäihmiset. He eivät aina tunnista oman avun tarvetta riittävän ajoissa, kun toimintakyvyn heikkeneminen tapahtuu vähitellen ja kotona pyritään selviytymään omin avuin mahdollisimman pitkään. Lopulta avun tarve saattaa muodostua varsin suureksi. Varhaisessa vaiheessa saatu apu ja hoito parantavat ikääntyvän elämää. Myös pitkällä aikavälillä tämä on taloudellisesti kannattavaa. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.) Ikääntyvät ihmiset eivät ole yhtenäistä harmaata massaa, vaan myös tässä joukossa korostuu mieltymysten, harrastusten, mahdollisuuksien ja mielipiteiden laaja kirjo. Ikäihmiset eroavat toisistaan koulutuksen, kulttuurin, elämäntapojen, sosiaalisen taustan ja näkemysten suhteen. Kaikilla on oikeus ja mahdollisuus yksilöllisen elämäntapaan ja valintoihin. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.)

19 19 Ikäihmisiä yhdistää kuitenkin taju sukupolvien ketjusta ja yhteinen arvomaailma sekä halu antaa oma panoksensa nuorempien sukupolvien hyvän elämän tasaarvoisiin edellytyksiin. Sosiaalinen pääoma rakentuu ihmisten välisissä suhteissa. Se ei edellytä korkeaa koulutusta, vetreää ruumista eikä suuria ponnistuksia, vaan sosiaalisen pääoman lisääminen on mahdollista kaikille ja kaikkialla. Sosiaalisen pääoman keskeinen voima on keskinäinen luottamus. Luottamus rakentuu ihmisten kesken sosiaalisissa verkostoissa, yhteistoiminnassa, yhdessä harrastaen, toinen toistaan auttaen. Ikäihmisten oma yhdistystoiminta ja hiljainen tieto ovat tärkeitä lenkkejä sosiaalisen pääoman rakentamistyössä.(jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.) Ikäihmisten turvattomuutta lisää huoli siitä onko tulevaisuudessa palveluja riittävästi saatavilla. Turvattomuuden ja yksinäisyyden tunteet ovat sairauden lisäksi merkittävämpiä syitä hoitoon ja palvelujen piiriin joutumiselle. Julkisilla palveluilla on laaja yhteiskunnallinen kannatus kaiken ikäisten ihmisten parissa, mutta erityisesti ikäihmisten keskuudessa. Kunnat voivat tuottaa palveluunsa itse, yhteistyössä muiden kuntien kanssa, kuntaliitoksissa tai ostaa palvelut järjestöiltä tai yrityksiltä. Palvelutuottajien tulee kehittää omaa palvelurakennettaan monipuolisesti ja ikäihmisten valinnan mahdollisuutta kunnioittaen. (Jyväskylän kaupunki, Sosiaali- ja Terveyspalvelukeskus.)

20 20 6 SIIRTOLAISUUS ESPANJASSA Espanjasta tuli toisen maailmansodan jälkeisinä vuosina italian ohella eurooppalaisen massaturismin suosituin kohden. Maa panosti alusta lähtien suuria summia matkailuelinkeinon kehittämiseen. Lentoliikennettä, majoituspaikkoja ja tieverkostoja kehitettiin ja matkailuyritykset saivat huomattavia avustuksia yhteiskunnalta. Kolmessa vuosikymmenessä Espanja nosti itsensä massaturismin johtomaaksi Euroopassa, vuonna 1989 eurooppalaisten matkailijoiden lomamatkoista jopa 16 prosenttia suuntautui Espanjaan. Myös suomalaisten seuramatkailijoiden kohteena Espanja nousi em. vuosikymmenien lopulla ylivoimaiseen johtoasemaan. Suosituin kohde oli Kanarian ja Baleaarien saarten lisäksi tietysti Aurinkorannikko eli Costa del Sol. Tämä Malagan provinssi on parinsadan kilometrin mittainen rantakaistale Almerian ja Marbellan välillä. Siellä asustaa talvikauden paikallisten andalusialaisten kantaasukkaiden lisäksi monikansallinen siirtokunta, joka muodostuu pääasiassa kolmatta ikäänsä elävistä ja eläkkeellä olevista eri maiden kansalaisista. Kaikkia näitä talviasukkaita voidaan kutsua kausituristeiksi, sillä valtaosa heistä asuu talvet etelässä ja kesät kotimaassaan. (Klemi 2001, ) Espanjan aurinkorannikolla viettää aikaansa ns. kausisiirtolaisina noin suomalaista ikääntynyttä ja eläkeläistä vuosittain. Kun aikaisemmin siirtolaisiksi lähdettiin lähinnä työn perässä sekä parempien palkkatulojen tai ansioiden vuoksi, nyt nämä suomalaiset lähtevät Costa del Solille pääosin terveydellisistä syistä. Välimeren ilmasto on hyväksi monille suomalaisille kansantaudeilla ja sairauksille. Ilmasto jo sinällään mahdollistaa ikääntyneiden optimaalisen toimintakyvyn säilymisen.

21 21 Espanjan suomalaiset eivät siis useinkaan ole siirtolaisia, vaan eräänlaisia muuttolintuja, jotka tilastojen mukaan asuvat Suomessa, mutta tosiasiassa viettävät pitkiä kausia auringossa ja vain lyhyitä jaksoja kotimaassa. Nämä ihmiset ovat tehneet työtä Suomessa ja helpottuneen matkailun ansiosta saaneet ensikosketuksen ulkomaan elämään kenties vasta vanhoilla päivillään. Usein he ovat hankkineet talon tai huoneiston Espanjasta. (Peltola 1996.) Siirtolainen on maahanmuuttaja, joka muuttaa pois omasta maasta vapaasta tahdostaan. Muuton syynä on useimmiten työpaikan saaminen tai etsiminen, avioliitto toisen maan kansalaisen kanssa tai ylipäänsä parempien olojen etsiminen uudesta maasta. (Alitolppa- Niintamo 1994, 14.) Siirtolaisuuden taustalla voi olla halu päästä pois jostakin, mutta ennen kaikkea päästä jonnekin. Siirtolainen uskoo uuden maan olevan jollakin tavalla parempi tai tarjoavan jotain enemmän kuin oma maa. Tähän paremman odotukseen liittyy yleensä hyvin positiivinen suhtautuminen uutta maata kohtaan. Muuttajalla on halu ottaa vastaan ja kohdata ne vaikeudet ja haasteet, joita uuden ympäristön uskotaan aiheuttavan. Usein muutos on kuitenkin oletettua suurempi, ja koettelee muuttajan elämää ja minuutta enemmän, kuin muuttaja on etukäteen osannut ajatella. (Alitolppa- Niintamo 1994, 14.) Kausisiirtolainen asettaa muutospaineita siirtolaisuuden tutkimuksen käsitteelle. Perinteisesti pysyvyys on siirtolaisuuden määrittelyissä käsitetty kaksijakoisena asiana: muutto on joko pysyvää tai ei. Kun muutto ei ole ollut pysyvää, kyseessä ei ole ollut siirtolaisuus.(helppikangas & Hiltunen1992, 19.) On arvioitu, että suurin osa vanhemman väestöosan siirtolaisuudesta olisi kausisiirtolaisuutta. Vanhempien muuttajien osalta on havaittu, että muuttajien kasautuminen muutamille harvoille alueille on vielä selvempää nimenomaan kausisiirtolaisuudessa. Siinä muutto keskittyy yleensä talvikauteen ja seuraa yleensä samaa muutto virtausta kuin muukin vanhempien ihmisten muutto. Se suuntautuu pohjoi-

22 22 sesta etelään ja on arvioitu, että kausisiirtolaisuus saattaakin käsittää suurimman osan lumialueilta aurinkoalueille suuntautuvasta muutosta. Ilmastolliset tekijät ovat muuton syynä korostuneet kausisiirtolaisuutta tutkittaessa. Etelän aurinkorannikoille suuntautuvaa siirtolaisuutta voi pitää yhtenä esimerkkinä uudenlaisesta muuttoliikkeestä. Muuttopäätöksessä korostuvat elämänlaatuun liittyvät tekijät sekä eläkeläisillä että vielä työssä olevilla. Tällä hetkellä aurinkoisille alueille muutto on vielä eläkeläispainotteista. Voi olettaa, että vanhuuden muuttoliike tulee merkityksellisemmäksi tulevaisuudessa, kun vanhuusväestön osuus kasvaa.(helppikangas & Hiltunen1992, ) Suomalaisten yhteen hakeutuminen Aurinkorannikolla muistuttaa työsiirtolaisuuteen liittynyttä siirtolaisyhteisön syntyä. Eri puolille maailmaa, minne suomalaisia on enemmän hakeutunut on syntynyt yhtenäisiä suomalaisten asuttamia alueita. Esimerkiksi Jaakkolan ruotsisuomalaisia koskeneen tutkimuksen mukaan ennestään tuntemattomat suomalaiset muuttivat asumaan samoille alueille. Ensimmäisen polven siirtolaiset myös hakeutuivat suhteisiin suomalaisten kanssa, koska heidän kielitaitonsa ei ollut riittävä kontakteihin ruotsalaisten kanssa. Vasta toisen polven siirtolaiset opittuaan kielen ja ystävystyttyään ruotsalaisten kanssa saattoivat irrottautua siirtolaisyhteisöstä. Usein miten he kuitenkin jatkoivat yhteyksien ylläpitoa myös suomalaisyhteisöön. Etelään muutetaan yleensä vanhemmalla iällä ja muuttajien vaihtuvuus on suuri. Tämän vuoksi heidän yhtyeenhakeutumisensa muistuttaakin monesti ensimmäisen polven siirtolaisuutta. Siirtolaisyhteisöjen tehtävänä on pidetty siirtolaisten sopeuttamista uusiin oloihin. Kauempanakin asuvat siirtolaiset voivat tuntea kuuluvansa johonkin ryhmään vieraissa kulttuurisissa oloissa. (Helppikangas & Hiltunen 1992, 105.) Aurinkorannikon ulkosuomalaisuusyhteisöt ovat aktiivisten ja nuorekkaiden eläkeläisten yhteisöjä. Suurin osa suomalaisista pärjää niissä mukavasti ja heistä huokuu yleinen tyytyväisyys. Tyytyväisyys voi olla pysyvää, mutta yleistä on sekin, että

23 23 tyytyväisyyden aste ja suhtautumistapa vaihtelevat ajan mittaan (Karisto 2000, 37.) Yksinäisyys, avuttomuus, alkoholismi, perheriidat ja parisuhdeongelmat vaivaavat suomalaisia Espanjassa siinä, missä Suomessakin. Ongelmia saattaa aiheuttaa myös tavanomainen vanheneminen, varsinkin yksinäisillä. Muiden aktiivisuus ja vilkas sosiaalinen elämä voivat muodostaa kipeän kontrastin sille, joka on yksin ja jonka liikkumisen piiri alkaa voimakkaasti kaventua. (Karisto 2000,37-38.) 6.2 Yhteisöt ja harrastustoiminta Torremolinos on yli asukkaan pikkukaupunki Etelä- espanjassa. Se kuuluu Malagan maakuntaan ja Andalusian autonomiseen alueeseen. Torremolinos sijaitsee noin 5 kilometriä Malagan kaupungista länteen Välimeren rannalla Costa del solin eli Aurinkorannikon alueella. Köyhässä kalastajakylässä turismi alkoi kehittyä 1950 luvulla ja se on ensimmäisiä Aurinkorannikon lomakohteita, jotka alkoivat kehittyä. (Wikipedia 2006.) Rantaviivaa hiekkarantoineen on 10 km, mikä auttaa ymmärtämään, että huippusesongin aikana esim. elokuussa 2003 kaupungissa asui asukasta. Tunnetun ja suosituin osa Torremolinosta on keskustassa kävely- ja ostoskatu Calle San Miguel ja lähempänä Carihuelan ranta lukemattomineen ravintoloineen. Rantaa pitkin voi kävellä tai vaikka pyöräillä Torremolinoksen päästä päähän ja jatkaa vielä kilometrejä naapurikaupungin Benalma`denan puolelle. Torremolinos on erittäin suosittu brittiläisten ja suomalaisten turistien keskuudessa. (Tel ers, 2007) Kymppitupa on Suomiseura Asociacion Finlandesa Costa del solin toimitila Torremolinoksessa. Yhdistyksen toiminnan tarkoituksena on Espanjan ja Suomen välisten suhteiden kehittäminen. Yhdistys pyrkii tietoja välittämällä ja kulttuuri- ja talouselämän sekä kielen tunnetuksi tekemisellä sekä muilla samantapaisilla toimen-

24 24 piteillä vaikuttamaan siihen, että Suomen tuntemus Espanjassa samoin kuin Espanjan tuntemus Suomessa yleistyisi. Yhdistys harjoittaa yleisen toiminnan ohella erittäin tärkeäksi katsottavaa informaatiota Espanjan laista ja määräyksistä ja niiden muutoksista yhdistyksen jäsenten hyväksi neuvoen ja ohjaten. Yhdistys edistää jäseniensä viihtymistä jakamalla informaatiota paikallisista oloista sekä järjestämällä toimintaa. Tehtävänä on myös eri keinoin tukea jäsenten elämänvireyttä tavoitteena pitkäaikainen omatoiminen selviytyminen vieraassa kulttuurissa. Kymppituvalla on kirjasto, baari ja internet-palvelut. Aktiivinen harrastustoiminta ja kielikurssit sekä matkat ja konsertit ovat lauantaitanssien lisäksi aktiviteetteja, joihin jäsenet osallistuvat aktiivisesti. Kymppitupa tekee yhteistyötä Diakoniaammattikorkeakoulun kanssa. Aurinkorannikon suomalaisyhteisö toimii hyvin pitkälle jäsentensä (suomalaisasukkaiden) omaehtoisen aktiivisuuden varassa. Yhteisö tarvitsee jäsentensä panosta esimerkiksi auttamistehtävissä ja monien vapaa-ajan toimintojen organisoinnissa. (Helppikangas & Hiltunen ) Pirjo Helppikangaan ja Sirpa Hiltusen(1992) tekemän tutkimuksen mukaan Aurinkorannikon suomalaisista suurin osa koki positiivisena sen, että Aurinkorannikolla oli tarjolla runsaasti erilaisia toimintamahdollisuuksia. Monet tutkimuksen haastateltavat olivat sitä mieltä, että ihmisen, joka haluaa harrastaa ei tarvitse siellä vaipua toivottomuuden tilaan. Erilaiset tapahtumat ja juhlat voivat olla osana arkipäivää, jos niin haluaa. (Helppikangas & Hiltunen ) Hengellistä toimintaa kaivanneet Aurinkorannikon suomalaiset tekivät aloitteen uskonnollisten palveluiden saamiseksi alueelle. Vuonna 1977 perustettu Aurinkorannikon suomalaisten yhdistys teki toimintansa alkuvaiheessa vetoomuksen suomenkielisen evankelisluterilaisen papin saamiseksi alueelle. Ensimmäisen kerran ev.lut. pastori tuli kartoittamaan toimialuetta vuonna Varsinaisesti pappi aloitti toimintansa vuonna 1986.(Helppikangas & Hiltunen )

25 25 Suomen evankelis- luterilaisen kirkon ulkosuomalaistyö Espanjassa on lähinnä keskittynyt suomalaisten talviasukkaiden ja turistien suosimiin lomakohteisiin. Espanjan Aurinkorannikolle ja Costa Blancalle sekä Kanarian saarille. Espanjan oikeusministeriön uskonnollisten yhteisöjen rekisteriin on merkitty Espanjan suomalainen evankelisluterilainen seurakuntayhtymä (Iglesia Evangelico- luterana de Finlandia). Seurakuntayhtymään kuuluvat Aurinkorannikon, Costa Blancan, Madridin, Mallorcan, Barcelonan, Gran Ganarian ja Teneriffan suomalaiset seurakunnat. (Suomen evankelisluterilainen kirkko Espanjassa.2006) Evankelisluterilaisen kirkon toiminta Aurinkorannikolla on monipuolista. Jumalanpalvelusten sekä syntymään, kuolemaan ja avioliittoon liittyvien seremonioiden lisäksi seurakunnassa on järjestetty kirkkokonsertteja, yhteislaulua ja erilaisia keskustelu- ja toimintapiirejä. (Helppikangas &Hiltunen ,113.) 7 TUTKIMUKSEN TOTEUTTAMINEN 7.1 Aineiston keruu ja tutkimusjoukko Aineisto on kerätty lomakekyselynä vuosina Costa del Solilla. Kartoitus tehtiin Association Finlandesa Costa Del Sol järjestön päivätoimintatiloissa ja siihen osallistui 63 yhdistyksen jäsentä. Hanketutkimuksen kohderyhmänä olleista 63:sta suomalaisesta hieman yli puolet olivat naisia ja puolet miehiä. Iältään tutkimusjoukko oli vuotiaita. Siviilisäädyltään 57 prosenttia oli naimisissa ja 15 prosenttia avoliitossa, leskiä oli 12 prosenttia ja eronneita 11 prosenttia. Naimattomia joukossa oli vain 1,6 prosenttia. Kohderyhmän asuinpaikat Suomessa sijoittuivat ympäri Suomea varsinkin Varsinais- Suomeen ja pääkaupunkiseudulle.

26 Tutkimuksen tarkoitus ja tutkimus ongelma Tarkoitukseni on tutkia tässä lopputyössä Costa del Solilla olevan Suomiseura Asociación Finlandesan kymppipaikan ikääntyvien suomalaisten jäsenten toimintakykyä, elinoloja, harrastuksia ja sosiaalisia suhteista. Tutkimusongelmani tässä työssä ovat seuraavat: 1. Minkä laatuinen psykososiaalinen toimintakyky on ikääntyvillä Espanjassa olevilla Suomalaisilla? 2. Millaiset tulevaisuuden odotukset ikääntyvillä ihmisillä on tulevaisuudessa saamistaan palveluista? 7.3 Tutkimuksen rajaus Tutkimuksen kohteeksi on rajattu Espanjassa olevan kymppipaikan suomalaiset ikäihmiset, jotka ovat yli 60 vuotiaita. Tutkimuksessani olen myös rajannut tutkimuskysymykset työhöni liittyviksi joten olen valinnut vain osan tutkimusaineistosta. Olen rajannut tutkimuskysymykset koskemaan terveydentilaa, fyysiseen toimintakykyyn, avun tarpeeseen, harrastuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin sekä tulevaisuuteen ja palvelutoiveisiin Suomessa ja Espanjassa. 7.4 Aineiston analyysi Tutkimusote on kvantitatiivinen eli määrällinen ja tiedot kerättiin strukturoidun kysymyslomakkeen avulla (liite 1). Sillä tavoin sai mahdollisimman paljon erinlaista tietoa Suomiseuran Asociación Finlandesa Costa del solin kymppipaikan suomalaisjäsenien toimintakyvystä. Tutkimustietoa kerättiin 2,5 vuoden aikana ja sitä oli keräämässä parikymmentä ammattikorkeakoulun vanhuustyön harjoittelujaksolla olevaa sairaanhoitaja-, sosionomi- tai sairaanhoitaja- diakonissa-opiskelijaa. Aineisto käsiteltiin SPSS for Windows- tilasto ohjelmalla.

27 Tutkimuksen eettisyys ja luotettavuus Eettiset ratkaisut lähtevät jo tutkimusaiheen valinnasta. Tutkimuskohteen tai ongelman valinnassa kysytään kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimus toteutetaan. (Hirsjärvi ) Tässä tutkimuksessa tutkimusaiheen ja kohderyhmän valinta nousi Suomiseuran Asociación Finlandesa Costa del solin ja Diakonia- ammattikorkeakoulun yhteistyöstä ja tarpeesta selvittää ikääntyvien ihmisten toimintakykyä ja tulevaisuuden toiveita palvelujen suhteen toimintakyvyn laskiessa. Toimintakyvyn kartoitus tehtiin 63:lle ikääntyneelle suomalaiselle. Vastaajajoukko on määrältään kattava ja kattaa kummatkin sukupuolet. Tutkimuksessa käytettiin testattua lomaketta, joka oli kuntaliiton ennaltaehkäisevien kotikäyntien kaavake jota sovellettiin Espanjan oloihin. Vastaajien iät koskivat sekä yhdistyksen nuorempia 60-vuotiaita jäseniä, mutta myös vanhempia jäseniä. Ikähaarukka on laaja, mutta näin ollen myös kattava. Kartoituksen tulokset on käsiteltiin SPSS for Windows- tilasto tietokone ohjelmalla, mikä lisää tulosten luotettavuutta ja tuo tutkimukselle kvantitatiivisen pohjan.

28 28 8 TUTKIMUSTULOKSET Terveydentilaa arvioidessa yli puolet kuudestakymmenestäkolmesta vastaajasta koki terveytensä erittäin hyväksi tai melko hyväksi. Keskinkertaiseksi tai Melko huonoksi koki 24 henkilöä ja vain yksi vastaajista koki terveytensä erittäin huonoksi. TAULUKKO 1. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI Terveydentilan arviointi 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % Erittäin hyvä Melko hyvä Keskinkertainen Melko huono Erittäin huono Ikä ei ole ollut selittävänä tekijänä terveydentilaa arvioitaessa. Pääsääntöisesti haastateltavat olivat hyväkuntoisia ja omasivat joko melko hyvän tai keskinkertaisen terveydentilan. Tutkimustulosten perusteella voisi päätellä, että suurin osa kausisiirtolaisista palaisi Suomeen toimintakyvyn laskiessa sekä hoidon ja palvelutarpeen lisääntyessä.

29 29 TAULUKKO 2. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI IKÄRYHMITTÄIN Terveydentilan arviointi ikäryhmittäin 100 % 90 % 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % 0 % erittäin hyvä melko hyvä keskinkertainen melko huono erittäin huono vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Taulukosta kolme voimme havaita miten terveydentila jakaantui siviilisäädyn mukaan. Melko hyvää ja keskinkertaista terveydentilaa oli suurimmalla osalla vastaajista ja heitä oli kaikissa siviilisäätyluokissa. Vastaajat olivat jakautuneet seuraavasti: 36 henkilöä naimisissa, 7 eronnutta, 8 leskeä, 10 avoliitossa ja 1 naimaton henkilö. TAULUKKO 3. TERVEYDENTILAN ARVIOINTI SIVIILISÄÄDYN MUKAAN Terveydentilan arviointi siviilisäädyn mukaan 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% erittäin hyvä keskinkertainen erittäin huono naimisisssa eronnut leski avoliitossa naimaton

30 30 Taulukosta neljä nähdään, että 67 prosenttia vastaajista koki näkönsä hyväksi. Suurin osa koki myös kuulonsa, tasapainonsa ja liikuntakykynsä hyväksi. Tyydyttäväksi näkönsä koki 30 prosenttia ja vain yksi henkilö koki näkönsä ja/tai kuulonsa huonoksi. Kaksi henkilöä koki tasapainonsa huonoksi ja liikuntakykyä huonoksi arvio kolme vastaajista, joka vastaa viittä prosenttia. TAULUKKO 4. ELINTOIMINNAT JA LIIKUNTAKYKY Elintoiminnat ja liikuntakyky 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Näkö Kuulo Tasapaino Liikunyakyky Hyvä Tyydyttävä Huono Kaatumistapaturmia selvittäessä haastateltavilta tiedusteltiin kaatumista seisovilta jaloilta, putoamista sängystä tai kaatumista portaissa. 81,0 prosentilla vastaajista ei ole ollut kaatumisia tai putoamisia sängystä viimeisen vuoden aikana. Yhden tai pari kertaa oli kaatunut tai pudonnut sängystä 16 prosenttia vastaajista ja 3 prosenttia vastaajista oli kaatunut tai pudonnut sängystä viimeisen vuoden aikana useita kertoja. Kysyttäessä, tarvitsevatko haastateltavat apua arkipäivän toiminnoissa esimerkiksi kodinhoidossa tai asioinnissa, tuloksista selvisi, että kodinhoidosta ja asioinnista

31 31 selvisi ilman apua 97 prosenttia vastaajista joten vain kaksi henkilöä tarvitsi apua arkipäiväisissä toiminnoissa. Kolmekymmentäyksi henkilöä asui Espanjassa omistusasunnossa ja kolmekymmentäkaksi vastaajista vuokrasi asunnon Espanjassa. Kaksikymmentäyhdeksän prosenttia (joka vastaa 18 henkilöä) näistä haastateltavista asui yksin. TAULUKKO 5. ASUINMUTO ESPANJASSA Asuinmuoto Espanjassa 100% 80% 60% 40% 20% 0% Kerrostalo Pientalo Muu asuintapa Suomessa oleviin ystäviin pidettiin yhteyttä viikoittain harvemmin kuin espanjassa oleviin ystäviin. Kaikki vastaajista piti kuitenkin yhteyttä suomessa oleviin ystäviinsä ja 43 prosenttia näistä vastaajista piti yhteyttä vähintään kerran kuussa suomalaisiin ystäviinsä. Vain 25 prosenttia henkilöistä piti yhteyttä harvemmin, kuin kerran kuussa suomessa oleviin ystäviinsä. Jopa 73 prosenttia vastaajista piti yhteyden viikoittain Espanjassa oleviin ystäviinsä. Vain yksi henkilö ei pitänyt yhteyttä espanjassa olevaan ystävään ollenkaan, joka voi viitata siihen, että espanjassa olevia ystäviä ei ole. Vastaajista 28:lla oli espanjalaisia ystäviä, muita kuin suomalaisia tai espanjalaisia ystäviä oli kuudella vastaajista, joten 29 ihmisellä ei ollut muita kuin suomalaisia ystäviä.

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK)

AKTIIVINEN VANHENEMINEN. Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) AKTIIVINEN VANHENEMINEN Niina Kankare-anttila Gerontologian ja kansanterveyden kandidaatti Sairaanhoitaja (AMK) Luennon sisältö: Suomalaisten ikääntyminen Vanheneminen ja yhteiskunta Aktiivinen vanheneminen

Lisätiedot

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä?

Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? Ikäihmisten asuminen ja yhteisöllisyys miten yhteisöllisyys voi tukea ikäihmisten toimintakykyisyyttä? TALOYHTIÖN VARAUTUMINEN ASUKKAIDEN IKÄÄNTYMISEEN -seminaari vanhustyön johtaja Oulun kaupunki Oulun

Lisätiedot

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ?

MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? TURUN YLIOPISTO MITÄ VOIMME OPPIA KANSALAISKYSELYSTÄ? Sirkka-Liisa Kivelä professori, ylilääkäri KYSELYTUTKIMUS Suoritettiin heinäkuussa 2008 puhelinkyselyinä Osallistujat: 35 55 vuotiaat (N=501) 65 70

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN

IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN IKÄIHMISTEN HYVINVOINNIN PYSYVYYS JA KULUTUSTOTTUMUKSET KÄKÄTE-seminaari 6.9.2012 Sirpa Kärnä YTT, Lehtori (ent.) Savonia-amk, Iisalmen yksikkö LUENNON NÄKÖKULMA JA AIHEALUEET (1) Suomalaisten ikääntyminen

Lisätiedot

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA

(TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA (TOIM.) JENNI VÄLINIEMI-LAURSON PEKKA BORG VESA KESKINEN YKSIN KAUPUNGISSA Tämän esitteen teksteissä mainitut sivunumerot viittaavat Yksin kaupungissa -kirjaan, jonka voit ladata ilmaisena pdf-tiedostona

Lisätiedot

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1

Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut Eva Storgårds 1 Raaseporin perusturvan palvelutuotanto ja hyvinvointipalvelut 7.4.2011 Eva Storgårds 1 Visio Perustehtävä Kaupungin missio eli perustehtävä on palvelujen järjestäminen kansalaisille suomen ja ruotsin kielellä

Lisätiedot

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon

Lisätiedot

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen

LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY. Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen LONKKAMURTUMASTA KUNTOUTUVAN IKÄÄNTYNEEN HENKILÖN SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Näöntarkkuuden yhteys sosiaaliseen osallistumiseen Hoitotyön tutkimuspäivä 31.10.2016 Minna Kinnunen, oh, TtM Johdanto: Ikääntyneiden

Lisätiedot

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi

Senioribarometri 2006. SEINÄJOEN KAUPUNKI SOSIAALI- JA TERVEYSKESKUS / HJ www.seinajoki.fi Senioribarometri 2006 Senioribarometrin tarkoitus Päätimme heti pilotoida myös Senioribarometrin, sillä vanhemman väestön tarpeet ja toiveet ovat meille tärkeitä sekä toiminnallisesti että taloudellisesti.

Lisätiedot

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring

Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry:n juhlaseminaari Kuopio Sandra Gehring :n juhlaseminaari Kuopio 23.11. 2011 Sandra Gehring Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Omaishoitajat ja Läheiset Liitto ry Terveydenhuollon ohjauksessa etusijalla on sairaus, vammaisuus ja kuntoutuminen.

Lisätiedot

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista

Kyky ja halu selviytyä erilaisista elämäntilanteista Terveys Antakaa esimerkkejä a. terveyden eri ulottuvuuksista b. siitä, kuinka eri ulottuvuudet vaikuttavat toisiinsa. c. Minkälaisia kykyjä ja/tai taitoja yksilö tarvitsee terveyden ylläpitoon 1 Terveys

Lisätiedot

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto

Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen. Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Eläkeikäisen hyvinvointi ja eläkemuutokseen valmentautuminen Marja Saarenheimo FT, tutkija, psykologi Vanhustyön keskusliitto Täyttä elämää eläkkeellä 7.2.2015 Mitä vanhuudelle on tapahtunut? Notkistunut

Lisätiedot

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA!

HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! HAASTEENA AKTIIVISET SENIORIT MYÖS MARGINAALISSA! Diak Länsi 29.11.2007 Rehtori, dosentti Jorma Niemelä 1. Ihmisarvoinen vanhuus kuuluu jokaiselle. Siihen kuuluu oikeus olla osallisena ympäröivästä yhteisöstä

Lisätiedot

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL)

IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ. Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) IKÄIHMINEN JA YMPÄRISTÖ Iloa ja voimaa ympäristöstä Ikäinstituutin verkostopäivä 8.12.2016 Anni Vilkko Dosentti (HY), vieraileva tutkija (THL) YKSILÖ YMPÄRISTÖ Yksilö ympäristö -suhteesta tulee vanhetessa

Lisätiedot

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia

Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Työllistymisen voimavarat -mittarin kokeilun alustavia tuloksia Arja Kurvinen & Arja Jolkkonen Karjalan tutkimuslaitos NÄKÖKULMIA OSALLISTAVAAN TYÖLLISYYSPOLITIIKKAAN JA SOSIAALITURVAAN - Pohjois-Karjalan

Lisätiedot

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti

Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli projekti Etsivä vanhustyö, mitä se on? Anu Kuikka Suunnittelija Vanhus- ja lähimmäispalvelun liitto ry Etsivä mieli 2012-2016 -projekti Etsivä vanhustyö on Yhteisölähtöistä ja sosiaalista toimintaa, jolla tavoitetaan

Lisätiedot

Keskisuomalaisille kansanedustajille

Keskisuomalaisille kansanedustajille Keskisuomalaisille kansanedustajille eläkeläisjärjestöjen neuvottelukunta 20.11.2011 Neuvottelukunnan tehtävä Neuvottelukunnan tehtävänä on toimia keskisuomalaisten eläkeläisten yhdyssiteenä sekä harjoittaa

Lisätiedot

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 %

Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke. Työaika 50 % Poskelapin Ikäihminen toimijana-hanke Ajalla 1.10.13-31.5.2014 Inarin kunnan kehittäjätyöntekijänä terveydenhoitaja Anneli Pekkala Työaika 50 % Lähtökohta: Inarin kunnan hyvinvointia ja terveyttä edistävät

Lisätiedot

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi

Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus. Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi Kotona asumisen järjestäminen ja palveluohjaus Rauha Heikkilä Kehittämispäällikkö, TtM Ikäihmisten palvelut -yksikkö Rovaniemi 16.11.2011 Jäsentely Ikääntyminen Suomessa Kotona asuminen Iäkkäiden kokemuksia

Lisätiedot

Mistä ikääntyneet saavat apua?

Mistä ikääntyneet saavat apua? Mistä ikääntyneet saavat apua? Jenni Blomgren, erikoistutkija Kelan tutkimusosasto Kansallinen ikääntymisen foorumi 2011 Kela 23.11.2011 Tutkimusosasto Esityksen rakenne Määritelmiä Ikääntyneiden hoiva

Lisätiedot

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu

Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat. Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Ikäihmisen arjen voimavarat jatkuvuus ja aktiivisuus - näkökulmat Tarja Tapio, lehtori YTT, Saimaan ammattikorkeakoulu Kolme ajankohtaista näkökulmaa ikääntymiseen Kun suunnittelemme palveluja, sekä teknologiaa,

Lisätiedot

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara?

ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? ASUKKAAT - kehityksen jarru vai voimavara? KIRA-foorumi 27.1.2010 Toimitusjohtaja Anja Mäkeläinen ASUNTOSÄÄTIÖ ASUKKAAT KESKIÖSSÄ ASUINALUEITA KEHITETTÄESSÄ Hyvä elinympäristö ei synny sattumalta eikä

Lisätiedot

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä..

Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. Harjoituksessa tarkastellaan miten vapaa-ajan liikunta on yhteydessä.. TEHTÄVÄ 1 Taulukko 1 Kuvailevat tunnusluvut pääkaupunkiseudun terveystutkimuksesta vuonna 2007 (n=941) Keskiarvo (keskihajonta) Ikä

Lisätiedot

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski

ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET. Niina Rajakoski ASUMINEN JA YHTEISÖLLISYYS TUTKIMUKSEN TULOKSET Niina Rajakoski 2.2.2017 MIKSI TÄMÄ TUTKIMUS? iareenan teemana tällä kertaa ikääntyvien Yhteisöllisyys utopiaa vai huomisen arkea? Millaisia toiveita ikääntyneillä

Lisätiedot

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat

Matkatyö vie miestä. Miehet matkustavat, vaimot tukevat Matkatyö vie miestä 5.4.2001 07:05 Tietotekniikka on helpottanut kokousten valmistelua, mutta tapaaminen on silti arvossaan. Yhä useampi suomalainen tekee töitä lentokoneessa tai hotellihuoneessa. Matkatyötä

Lisätiedot

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL

Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Palvelua vai omaehtoisuutta? Satu Helin, TtT Toiminnanjohtaja VTKL Pohdintojeni sisältö - ideoita paneelikeskusteluun Palveluorientoitunut kulttuurimme istuu tiukassa Paljonko ns. vanhuspalveluja käytetään?

Lisätiedot

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4.

Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma. Kristiina Mustakallio 28.4. Miksi tarvittaisiin seniorien toimintakeskus? Seniorien toiminnat ja Elinvoimaa ikääntyville -kehitysohjelma Kristiina Mustakallio Taustana väestönkehitys Espoossa 2014-2016 suhteellisesti kasvu on nopeinta

Lisätiedot

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT?

MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? MITEN IKÄIHMISILLE TURVATAAN INHIMILLISET PALVELUT? Valtakunnalliset Kuntoutuspäivät 19.3.2010 Helsinki Jussi Merikallio johtaja, sosiaali- ja terveysasiat Sosiaali- ja terveyspalvelujen lähivuosien haasteet

Lisätiedot

Asukaskysely Tulokset

Asukaskysely Tulokset Yleiskaava 2029 Kehityskuvat Ympäristötoimiala Kaupunkisuunnittelu Kaavoitusyksikkö 1.9.2014 Asukaskysely Tulokset Sisällys VASTAAJIEN TIEDOT... 2 ASUMINEN... 5 Yhteenveto... 14 LIIKKUMINEN... 19 Yhteenveto...

Lisätiedot

Turpakäräjät

Turpakäräjät Turpakäräjät 17.1.2017 Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kuntien tehtävänä Näkökulmia ennaltaehkäisevän päihde- ja mielenterveystyön kehittämiseen kunnissa Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnissa

Lisätiedot

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia

Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa Petri Haltia Suomalaisten aikuisten osaaminen ja sen tulevaisuus PIAACin valossa 27.5.2014 Petri Haltia KANSAINVÄLINEN AIKUISTUTKIMUS PIAAC: Programme for the International Assessment of Adult Competencies OECD:n organisoima,

Lisätiedot

Täyttä elämää eläkkeellä

Täyttä elämää eläkkeellä Täyttä elämää eläkkeellä Saija Ohtonen-Jones 5.2.2016 TÄYTTÄ ELÄMÄÄ ELÄKKEELLÄ / copyright Suomen Punainen Risti 1 Punainen Risti kansainvälinen liike ja kotimainen järjestö auttaa katastrofien ja onnettomuuksien

Lisätiedot

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti

Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt. Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys ja välittäminen, arvot ja käytännöt Timo Pokki, Dila Diakonialaitos Lahti Lähimmäisyys merkitsee parhaimmillaan sitä, että meitä ympäröi ihmisten turvaverkko. Tarvittaessa se auttaa ja tukee

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti

Espoon kaupunki Pöytäkirja Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti 21.10.2015 Sivu 1 / 1 4727/00.01.03/2014 96 Iäkkäiden henkilöiden tarvitsemien palvelujen riittävyyttä ja laatua koskeva arviointiraportti Valmistelijat / lisätiedot: Niina Savikko, puh. 043 825 3353 etunimi.sukunimi@espoo.fi

Lisätiedot

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen

Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Party-hankkeen väliseminaari Salo Työ- ja toimintakyvyn arviointimallin kehittäminen Fasilitoinnin menetelmin 2015-2017 PARTY Rauma Työkykykoordinaattori Mitä fasilitointi on? - Ryhmäprosessiohjausta ->

Lisätiedot

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. JOB SHOPPING Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta. Kyse on sopivan työpaikan etsimisestä, kun työntekijä

Lisätiedot

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi? ASIAKASPALAUTE Tämän asiakaspalaute keskustelun tarkoituksena on asiakkaan saamien palveluiden kehittäminen. Kysymyksiin vastataan keskustelemalla asiakkaan (ja omaisen) kanssa. Kotihoidon työntekijä osallistuu

Lisätiedot

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä

Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa. Elli Heikkilä Muuttoliikkeiden ja liikkuvuuden dynamiikkaa historiasta nykypäivään ja tulevaisuuteen Suomessa Elli Heikkilä Amerikansuomalaisten ensimmäisen ja toisen sukupolven alueellinen sijoittuminen USA:ssa

Lisätiedot

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.

VANHUSPALVELULAKI. Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10. VANHUSPALVELULAKI Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista Seminaaripäivä 3.10.2013 Lain tarkoitus ( 1 ) IKÄÄNTYNYTTÄ VÄESTÖÄ KOSKEVAT TAVOITTEET

Lisätiedot

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.

KOTOA KOTIIN. - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen. Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6. KOTOA KOTIIN - Avoterveydenhuollon näkökulmia kotiutuksen kehittämiseen Marika Riihikoski, Projektityöntekijä, PPPR - hanke 11.6.2015 Projektin taustat ja pilotti Tarkastelun kohteena ne asiakkaat, jotka

Lisätiedot

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21.

Tampereen omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. Etelä-Pohjanmaan omaisneuvonta, n=21. Aineistot en omaisneuvonta, n=33. Jäsenkysely, n=219. Sopimusvuoren omaiskysely, n=39. n omaisneuvonta, n=21. Yhteensä 312 omaisen vastaukset Yleistä vastaajista Keski-ikä 52-57 vuotta, Sopimusvuoren aineisto

Lisätiedot

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle

Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Väestökehityksen haasteet hyvinvointiteknologialle Ilkka Winblad Oulun yliopisto, FinnTelemedicum/Biolääketieteen laitos To be or Well be IV, Oulu 11.2.2010, Suomen väestöennuste 2000 2040 Lähde: Parkkinen

Lisätiedot

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen

Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Väestöennusteen vaikutukset alueelliseen kehitykseen Tilastokeskuspäivä 4.11.2008 Yliaktuaari Markus Rapo, Tilastokeskus Esityksessäni! Hieman historiaa! Miksi ennusteita laaditaan! Tilastokeskuksen väestöennusteen

Lisätiedot

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo

Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa. Eläkeläisvaltuuston kokous klo Tesoman elinkaarikorttelin suunnittelua yhdessä sidosryhmien kanssa Eläkeläisvaltuuston kokous 24.3. klo 12.-14.30 Tesoman elinkaarikortteli 2 Tesoman elinkaarikortteli Kilpailun tarkoituksena on saada

Lisätiedot

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014

Hyvinvoinnin lähteitä. Eevi Jaakkola 2014 Hyvinvoinnin lähteitä Yhteisöllisyys Koillismaan ikäihmisten voimavarana Syrjäinen maaseutukin on vielä hyvä paikka ikääntyä Eevi Jaakkola 2014 Yhteisöllisyyden ja voimavarojen rakentumisen elementit,

Lisätiedot

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA?

TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? TOTEUTTAAKO VANHUSPALVELULAKI VALTAA VANHUUS -LIIKKEEN TEEMOJA? Senioriliikkeen kevätkokous 22.04.2013 Helsinki Aulikki Kananoja LAKI l l Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden

Lisätiedot

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL

Sosiaalinen hyvinvointi. Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi Tutkimuspäällikkö Tuija Martelin, THL Sosiaalinen hyvinvointi: Osallistuminen: Järjestö- ja yhdistystoimintaan osallistuminen Suomen ja lähtömaan tapahtumien seuraaminen Äänestäminen

Lisätiedot

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset

VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS. Kyselyn tulokset VANHUSNEUVOSTON TUNNETTAVUUS Kyselyn tulokset Tampereen ammattikorkeakoulu Raportti Lokakuu 215 Sosionomikoulutus 2 SISÄLLYS 1 JOHDANTO... 3 2 AINEISTONHANKINTA... 4 3 TULOKSET... 5 3.1 Tulokset graafisesti...

Lisätiedot

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne

Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Asumispreferenssit ja yhdyskuntarakenne Anna Strandell, Suomen ympäristökeskus SYKE Rakennettu ympäristö ja alueidenkäyttö UZ-seminaari 13.6.2014 Asumispreferenssit & kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenne

Lisätiedot

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh I osa Ikäihmisten tarpeet ja palveluiden laatu Riitta Räsänen YTT, TtM, esh Laatuhoiva Oy Esitykseni pohjana Räsänen Riitta. Ikääntyneiden asiakkaiden elämänlaatu ympärivuorokautisessa hoivassa sekä hoivan

Lisätiedot

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/ (8) Suomenkielisen työväenopiston jk ope/ Helsingin kaupunki Pöytäkirja 6/2015 1 (8) 41 Lausuntopyyntö: Suomenkielisen työväenopiston johtokunnan lausunto kaupunginhallitukselle ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali-

Lisätiedot

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet?

Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Palveluja ikäihmisille Vanhuspalvelulaki ja uudet mahdollisuudet? Kotona kokonainen elämä, Hyvinkää6.9.2013 Sirpa Andersson, erikoistutkija VTT, THL, ikäihmisten palvelut -yksikkö 1 Esittelen: vanhuspalvelulakia

Lisätiedot

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka

Kartoitus sijaisisien asemasta. Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Kartoitus sijaisisien asemasta Hakala, Joonas Murtonen, Veikka Tutkimuksen taustaa Idea sijaisisiä koskevasta opinnäytetyöstä syntyi PePPihankkeen toimesta, kyseltyämme sähköpostitse opinnäytetyön aihetta

Lisätiedot

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN

KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN KOTIHOIDON ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ARJEN SUJUVUUDESTA, SAAMISTAAN PALVELUISTA SEKÄ OSALLISUUDESTAAN NIIDEN SUUNNITTELUUN JA TOTEUTUKSEEN Kehittämiskoordinaattori Tuula Ekholm Liittyminen KKE -hankekokonaisuuteen

Lisätiedot

Muutos, kasvu, kuntoutuminen

Muutos, kasvu, kuntoutuminen P Ä Ä K I R J O I T U S Asko Apukka ja Veijo Notkola Muutos, kasvu, kuntoutuminen Lähes kaikissa kokouksissa ja seminaareissa pidetyissä puheenvuoroissa kuntoutukselta odotetaan tuloksia ja vaikuttavuutta.

Lisätiedot

Hirsitaloasukkaiden terveys ja

Hirsitaloasukkaiden terveys ja Hirsitaloasukkaiden terveys ja tyytyväisyys y Altti-tutkimukseen perustuva selvitys Fil. yo. Mira Anttila, FM Maria Pekkonen, Dos. Ulla Haverinen-Shaughnessy Asumisterveyden ja rakennusten terveellisyyden

Lisätiedot

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu

Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan. Plan International Suomi/Terhi Joensuu Matkalla-tukea maahanmuuttajanuorten vapaa-aikaan Plan International Suomi/Terhi Joensuu 24.5.2016 Maahanmuuttajat Suomessa kokonaiskuva vuodesta 2015 1. oleskeluluvat Suomeen EU-kansalaisten rekisteröinnit

Lisätiedot

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari

Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari Liikunnan asema Tulevaisuuden kunnassa ja rajapintayhteistyö Lounais-Suomen kuntien liikuntaseminaari 22.-23.9.2016 ylitarkastaja Sari Virta Alustuksen rakenne Tiedolla johtaminen Hyvinvoinnin edistäminen

Lisätiedot

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

ILMASTONMUUTOS. Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä Viestinnän pääosasto KANSALAISMIELIPITEEN SEURANNAN YKSIKKÖ Bryssel, 15/10/2008 ILMASTONMUUTOS Erikoiseurobarometri (EB 69) kevät 2008 Euroopan parlamentin / Euroopan komission kyselytutkimus Tiivistelmä

Lisätiedot

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP

Tausta Oulun kaupunki Sosiaali- ja terveysministeriö Tekes PPSHP 7.6.2012 Tausta Kuusi haastateltavaa, joista viisi osallistui keskusteluun jollain tasolla Ikähaarukka 70-83 vuotiaita Aktiivisia ikäihmisiä, käyvät säännöllisesti ikäihmisille suunnatuissa toiminnoissa

Lisätiedot

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen

Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus. matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin Juho Pesonen ASIAKKAAN ODOTTAMA ARVO MAASEUTUMATKAILUN SEGMENTOINNIN JA TUOTEKEHITYKSEN PERUSTANA Facebookin käyttäjien iän, sukupuolen ja asuinpaikan vaikutus matkailumotivaatioihin ja aktiviteetteihin 25.11.2011

Lisätiedot

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa

Työelämä nyt ja tulevaisuudessa Mika Valtanen Opteam 22.11.2016 Työelämä nyt ja tulevaisuudessa 22.11.2016 Opteam Rauma Nortamonkatu 18, 26100 Rauma 10 000 TYÖNTEKIJÄÄ 1 000VALMENNUSTA VUOSITTAIN 45 000 TYÖHAKEMUSTA VUOSITTAIN HENKILÖ-

Lisätiedot

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä

Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo Pirtinkaari Yksilöllistä elämää yhdessä Attendo yrityksenä Attendo Oy on suomalainen sosiaali- ja terveyspalvelualan yritys. Olemme edelläkävijä asumispalveluiden tuottamisessa ikäihmisille, vammaisille,

Lisätiedot

TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 16:2016 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä

Lisätiedot

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen

Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen Vanhusten yksinäisyys ja syrjäytyminen Etsivä vanhustyö -seminaari 6.9.2016 Hanna Uotila, TtT Amurin Teon Tupa ry hanna.uotila@teory.fi Kuvittele, että heräät aamuyöllä yksin. Valvot aamuun asti yksin.

Lisätiedot

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena

Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena Sosiaalinen kuntoutus, työkyvyn tukena 7.6.2016 Sosiaalinen kuntoutus tarkoittaa - Tuetaan vaikeasti syrjäytyneiden henkilöiden paluuta yhteiskunnalliseen osallisuuteen vahvistamalla sosiaalista toimintakykyä

Lisätiedot

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta

Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009. Kaupunki: Fuengirola. Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Espanjassa työssäoppimassa 27.10. 6.12.2009 Työssäoppimispaikkamme oli Fuengirolassa. (Costa del sol) Kaupunki: Fuengirola Asukasluku: 68 646 (2008) Keskilämpötila: 18 astetta Lähin lentokenttä: Málaga

Lisätiedot

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry

Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi Setlementti Louhela ry Vapaaehtoistoiminta ikääntyvien parissa Vapaaehtoistoiminnan peruskurssi 2.2.2016 Setlementti Louhela ry Oikeus hyvään elämään iästä ja toimintakyvystä riippumatta Iäkkäät ihmiset eivät ole yhtenäinen

Lisätiedot

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta

Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta Hyvää iltapäivää teille kaikille ja tervehdykseni Suomen Sotaveteraaniliitosta 6.2.2015 Suomen Sotaveteraaniliitto, Anni Grundström Toimintaympäristö Kuntoutukseen ja palveluihin oikeutettujen veteraanien

Lisätiedot

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma

Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Ajankohtaista gerontologisen kuntoutuksen saralta epidemiologinen näkökulma Pertti Era Gerontologisen kuntoutuksen professori Jyväskylän yliopisto, Terveystieteiden laitos Johtaja, tutkimus- ja kehittämiskeskus

Lisätiedot

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa Satu Elo, Riikka Mustonen, Anna-Leena Nikula, Jaana Leikas, Jouni Kaartinen, Hanna-Mari Pesonen & Milla

Lisätiedot

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä

Mediakoulutuksen ja -yritysten keskittymä Tesomaan. Yhteistyössä kohti omavoimaista yhteisöä Oma Tesoma Oma Tesoma -hanke on useista projekteista koostuva laaja-alainen kehityshanke, jolla tavoitellaan Tesoman asuin- ja palvelualueelle uudenlaista hyvinvointia sekä houkuttelevuutta kehittämällä

Lisätiedot

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö

UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö 1 UUDENKAUPUNGIN KAUPUNKI Sosiaali- ja terveyskeskus Vanhustyö RAVA-MITTAUS UUDESSAKAUPUNGISSA VIIKOLLA 42/2016 Raija Yrttimaa Kirsi Routi-Pitkänen 10.1.2017 2 RAVA-TOIMINTAKYKYMITTARI RAVA-toimintakykymittari

Lisätiedot

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu

Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä. Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Liikun terveemmäksi päivät: Yhdessä Eki Karlsson toiminnanjohtaja Suomen Latu Suomen Latu ry Suomen Latu on ulkoilun edistäjä, retkeilyn asiantuntija ja kaikille avoin kansalaisjärjestö. Edunvalvomme suomalaisia

Lisätiedot

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta

Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma Säkylän kunta Kehitysvammaisten asumispalveluiden suunnitelma 2016 Säkylän kunta Sisällysluettelo 1. Johdanto... 2 2. Asumispalveluiden laatusuositus... 2 3. Asumispalveluiden nykytilanne Säkylässä... 2 4. Suunnitelmissa/rakenteilla

Lisätiedot

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto

Lisätiedot

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO

VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen. Teija Nuutinen PKKY/AIKO VANHU(U)SKÄSITYK- SET medikaalisesta sosiokulttuuriseen Teija Nuutinen PKKY/AIKO Video: Ikääntymistä kohti ylpeydellä (n. 10 min) Aamutv: Anna Pylkkänen www.proudage.fi Miksi vanheneminen on arvokasta?

Lisätiedot

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu

Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus. Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu Näkökulmia omaishoitajuuteen omaishoidon moninaisuus Kaksin et ole yksin seminaari, Kivitippu 18.10.2011 Omaishoito osana perheen elämää Elämä muuttuu? omaishoito voi tulla elämään erilaisissa elämänvaiheissa

Lisätiedot

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen

Muuttuva väestörakenne ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät. Jarmo Partanen ja tulevaisuuden kuluttajaryhmät Jarmo Partanen Tarkan kokonaiskuvan perusta Muut rekisterit Väestötietojärjestelmä (VRK) Eläkerekisterit Työsuhderekisterit Verotusrekisterit Henkilöt Rakennukset ja huoneistot

Lisätiedot

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä

Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä Kuntien toiminta ja ennakointi ikääntyneiden kotona asumisen tukemisessa ja elinympäristöjen kehittämisessä 6.4.2017 Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ym.fi Ikääntyneiden asumisen

Lisätiedot

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu

Palvelualuemalli kehittämisen tukena. Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Palvelualuemalli kehittämisen tukena Tuula Mikkola VTT, lehtori Metropolia Ammattikorkeakoulu Keskustelua ikäihmisten asumisen kehittämisestä Asumisen ja asuinalueiden kehittämisessä ratkaisu ikäihmisten

Lisätiedot

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto

Vanhuus ja hoidon etiikka. Kuusankoski Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Vanhuus ja hoidon etiikka Kuusankoski 19.11.2008 Irma Pahlman STM, ETENE, jäsen Tutkimus- ja verkostojohtaja, Kuopion yliopisto Valtakunnallinen terveydenhuollon eettinen neuvottelukunta (ETENE) käsittelee

Lisätiedot

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla

SÄÄSTÖPANKKI. Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKKI Parempi Suomi 2016: Tilanne pääkaupunkiseudulla SÄÄSTÖPANKISSA KUULUU ASIAKKAAN ÄÄNI - Kun Säästöpankki menestyy, se pystyy jakamaan osan paikkakunnan hyvinvointia tukemaan, esimerkiksi erilaisiin

Lisätiedot

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla

Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla Väestönmuutokset Etelä-Karjalan taajamissa, kylissä, pienkylissä ja hajaasutusalueilla ikäryhmittäin v. 2000 2014 YKR-taajamalla tarkoitetaan vähintään 200 asukkaan taajaan rakennettua aluetta. Rajaus

Lisätiedot

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet

Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Yleistyvä pitkäikäisyys ja pitkäaikaishoidon uudet haasteet Marja Jylhä, Pekka Rissanen, Juhani Lehto, Leena Forma, Merja Vuorisalmi, Mari Aaltonen, Jani Raitanen Terveystieteiden yksikkö, Tampereen yliopisto

Lisätiedot

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY

Motoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea

Lisätiedot

Turva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten

Lisätiedot

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki

Yli Hyvä Juttu Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Yli Hyvä Juttu 21.11.2012 Nuorisotoimenjohtaja Pekka Hautamäki Valtaosa nuorista on tyytyväisiä elämäänsä, vaikka tyytyväisyys vapaa-aikaan ja erityisesti taloudelliseen tilanteeseen vähenee. Nuoret ovat

Lisätiedot

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta

Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta Hoito- ja hoivapalvelujen vaihtoehdot ja järjestäminen kuntaorganisaation näkökulmasta 10.2.2011 Markku Tervahauta palvelualuejohtaja Kuopion kaupunki ASIAKASVOLYYMI Potentiaaliset asiakkaat (yritykset,

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta

15/07/2009 I. ILMASTONMUUTOKSEN KOKEMINEN. A. Käsitys maailmanlaajuisten ongelmien vakavuudesta Directorate- General for Communication PUBLIC-OPINION MONITORING UNIT 15/07/2009 Ilmastonmuutos 2009 Standardi Eurobarometri ( EP/Komissio): tammikuu-helmikuu 2009 Ensimmäiset tulokset: tärkeimmät kansalliset

Lisätiedot

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina

Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina Suomen väestörakenteen historiallinen kehitys vuosina 1940-2005 Väestöllä tarkoitetaan yleensä kaikkia jonkin alueen, kuten maapallon, maanosan, valtion, läänin, kunnan tai kylän asukkaita. Suomen väestöön

Lisätiedot

Aikuiskoulutustutkimus 2006

Aikuiskoulutustutkimus 2006 Koulutus 2008 Aikuiskoulutustutkimus 2006 Aikuiskoulutukseen osallistuminen Aikuiskoulutuksessa 1,7 miljoonaa henkilöä Aikuiskoulutukseen eli erityisesti aikuisia varten järjestettyyn koulutukseen osallistui

Lisätiedot

Tausta tutkimukselle

Tausta tutkimukselle Näin on aina tehty Näyttöön perustuvan toiminnan nykytilanne hoitotyöntekijöiden toiminnassa Vaasan keskussairaalassa Eeva Pohjanniemi ja Kirsi Vaaranmaa 1 Tausta tutkimukselle Suomessa on aktiivisesti

Lisätiedot

Ikäinnovaatio hanke

Ikäinnovaatio hanke Ikäinnovaatio 2012-2014 hanke http://www.uef.fi/ikainnovaatio 22.5.2013 Paronen, Elsa Ropponen, Katja Ahonen, Tommi Hämäläinen, Susanne Tutkimustulokset -esityksen eteneminen 1)Tutkimus asetelma 2) Kyselyyn

Lisätiedot

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan?

VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana. Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? VPK ja maahanmuuttajat Vieraalla maalla kaukana Miten kohdata vieraasta kulttuurista tulevan? Erilaisia maahanmuuttajia Työperäinen maahanmuutto sekundäärimaahanmuuttajat Pakolaiset Turvapaikanhakijat

Lisätiedot

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski

RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA. Niina Pajari Kuusankoski RAY TUKEE HYVIÄ TEKOJA Niina Pajari 17.11.16 Kuusankoski RAY, VEIKKAUS JA FINTOTO YHDISTYVÄT UUDEKSI RAHAPELIYHTIÖKSI -> UUSI RAHAPELIYHTIÖ VEIKKAUS VASTAA VAIN RAHAPELITOIMINNASTA, EIKÄ KÄSITTELE AVUSTUKSIA

Lisätiedot

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä

Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Huostaanotettujen lasten ja nuorten ajatuksia ja kokemuksia sukulaissijaisperheessä elämisestä Sukulaissijaisperhehoito osana lastensuojelun sijaishuoltojärjestelmää Suomessa suhtautuminen sukulaissijoituksiin

Lisätiedot

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa. Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma ja hissien rooli ohjelmassa Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto Raija.Hynynen@ymparisto.fi Ikääntyneiden asumistilanne 75-vuotta täyttäneistä vuoden 2011

Lisätiedot

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt

Thesis-kilpailun opinnäytetyöt OAMK sosiaali- ja terveysalan yksikkö 2005 1 Thesis-kilpailun opinnäytetyöt Lea Rissanen yliopettaja, TtT 9.6.2005 Sosiaali-, terveys ja liikunta sekä humanistisen ja kasvatusalan opinnäytetyöt 2 Suomessa

Lisätiedot