KUVAILULEHTI Tre: 2374/ /2008

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KUVAILULEHTI Tre: 2374/02.02.01/2008"

Transkriptio

1 TAMPEREEN KAUPUNKI Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Puutarhakatu 2 A PL TAMPERE Keskus (03) Tekijä/työryhmä Koonti Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö KUVAILULEHTI Tre: 2374/ /2008 Julkaisun nimi TUOTANTOALUEIDEN VUOSISUUNNITELMAT 2008 Julkaisija Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Sarjan nimi ja numero Hyvinvointipalvelujen julkaisuja 3/2008 ISSN-numero ISBN-numero Tiivistelmä Tampereen kaupunginvaltuusto hyväksyi vuoden 2008 talousarvion ja vuosien taloussuunnitelman kokouksessaan Hyvinvointipalvelujen talousarvio on laadittu tuotantoalueittain ja vuosi-suunnitelmissa tuotantoalueiden talousarviot tarkentuvat tuotantoyksiköiden tasolle. Vuosisuunnitelmat ovat tuottajan keskeinen väline toiminnan ja talouden vuosittaista suunnittelua varten palvelusopimusten täyttämiseksi. Palvelusopimuksissa tilaaja ja tuottaja sopivat tuotettavista palveluista, niiden määristä, hinnoista ja laadusta. Talousarvion hyväksymisen jälkeen tuotantoalueiden vuoden 2008 vuosisuunnitelmiin on lisätty kunnallisen palkkaratkaisun kustannuksiin lisärahoitusta kaupunginvaltuuston päätöksellä 5,7 milj. euroa. Lisäksi avopalvelujen tuotantoalueen tuotehintoja on korjattu vastaamaan paremmin tuotantokustannuksia. Hyvinvointipalvelujen toimintatulot vuonna 2008 ovat yhteensä 683,3 milj. euroa, toimintamenot 673 milj. euroa ja suunnitelman mukaiset poistot 12,3 milj. euroa. Vuosisuunnitelman toimintamenot ovat kasvaneet 4 % vuoden 2007 toteutuneisiin menoihin verrattuna. Toimintakate on 10,2 milj. euroa. Tilikauden tulos on 2,0 milj. euroa. Sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintatulot ovat 288 milj. euroa, toimintamenot 285,1 milj. euroa ja poistot 2,5 milj. euroa. Sivistyspalvelujen toimintatulot ovat 374,1 milj. euroa, toimintamenot 367,6 milj. euroa ja poistot 8,8 milj. euroa. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön toimintatulot ovat 21,2 milj. euroa, toimintamenot 20,3 milj. euroa ja poistot 1,0 milj. euroa. Hyvinvointipalveluja tuotetaan Tampereella seitsemällä tuotantoalueella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoalueita ovat avopalvelut, laitoshoito ja erikoissairaanhoito. Sivistyspalvelujen tuotantoalueita ovat päivä-hoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulu sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Vuosisuunnitelmat on laadittu ja hyväksytty tuotantoalueittain ao. tuotantoalueen johtokunnassa. Ammattikorkeakoulun vuosisuunnitelman on hyväksynyt ammattikorkeakoulun hallitus ja Sara Hildénin taidemuseon vuosisuunnitelman taidemuseon johtokunta. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön vuosisuunnitelman on hyväksynyt kaupunginhallitus. Vuosisuunnitelmat on laadittu tuotantoyksiköittäin ja ne ovat johtokuntaan nähden sitovia tuotantoyksikön toimintakatteen ja investointien yhteismäärän osalta. Vuosisuunnitelma sisältää tuotantoyksikön toiminta-suunnitelman, tuotantostrategiasta johdetut tavoitteet, keskeiset kehittämishankkeet, palveluverkon kuvauksen sekä tiedot henkilöstöstä. Vuosisuunnitelmassa on esitetty myös toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 sekä palvelusopimuksen mukainen palvelutilaus. Talouden osalta vuosisuunnitelma sisältää tuotantoyksikön tuloslaskelman sekä investoinnit hankkeittain. Tunnuslukutaulukossa on keskeiset toimintaa kuvaavat suoritetiedot. Avainsanat Toimintasuunnitelma, kehittämishankkeet, palveluverkko, henkilöstö, toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi, palvelutilaus, tuloslaskelma, investoinnit, tunnusluvut Hinta Julkaisuaika Kokonaissivumäärä 12, alv 8 % sis. hintaan Kesäkuu Julkaisun myynti ja jakelu: Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö PL 487, TAMPERE Puhelin (03) Painopaikka: Tampereen Yliopistopaino Oy Painatuskeskus

2

3 Alkusanat Hyvinvointipalvelut on kaupungin keskeinen palvelutuottaja, jonka budjetti toimintamenojen osalta on yhteensä 673 milj. euroa. Tilaaja ja tuottaja sopivat palvelusopimuksella tuotettavista palveluista, niiden määristä, hinnoista ja laadusta. Tuottajan tulorahoituksen perustana ovat palvelusopimukset ja niissä arvioidut tuotettavien palveluiden hinnat ja määrät. Tuottajan on tulorahoituksellaan katettava palvelujen tuottamisesta aiheutuvat menot. Vuosisuunnitelma on johtokunnan hyväksymä asiakirja tuottajan toiminnan ja talouden vuosittaista suunnittelua varten sopimuksen täyttämiseksi. Vuosisuunnitelma perustuu kaupunginvaltuuston hyväksymään vuoden 2008 talousarvioon ja vuosien taloussuunnitelmaan. Kaupunginvaltuusto teki kaupunginhallituksen hyväksymään talousarvioon hyvinvointipalveluja koskevia lisäyksiä yhteensä euroa, joista omaan tuotantoon kohdistui euroa. Tilaaja on kohdentanut nämä ydinprosesseille annetut lisäykset edelleen tuotantoalueille ja ne sisältyvät vuosisuunnitelmiin. Kaupunginvaltuusto osoitti talousarviossa 4 milj. euroa syksyn 2007 kunnallisen palkkaratkaisun rahoittamiseen ja se on vuosisuunnitelmissa kohdennettu tuotantoyksiköille. Niinikään vuosisuunnitelmat sisältävät kaupunginvaltuuston myöntämän 5,7 milj. euron lisärahoituksen kunnalliseen palkkaratkaisuun. Johtokunnat ovat hyväksyneet vuosisuunnitelmat ja palvelusopimukset vuoden 2008 helmi- ja/tai huhtikuun kokouksissaan. Aiemmasta poiketen hyvinvointipalvelujen vuoden 2008 vuosisuunnitelmiin sisältyy palkkatuetun henkilöstön noin 5,7 milj. euron määrärahat ja arvio valtiolta saatavasta työllistämistuesta 4,5 milj. euroa. Samoin matalapalkkatuki on budjetoitu tuotantoyksiköille. Eläkemeno- ja varhaiseläkemenoperusteiset maksut on budjetoitu tuotantoyksiköille aiheuttamisperiaatteen mukaan arviona. Yksiköt ovat sisällyttäneet em. kustannukset sekä poistot vuoden 2008 palveluhintoihinsa. Hyvinvointipalveluja ovat johtosäännön mukaan avopalvelut, laitoshoito, erikoissairaanhoito, päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Lisäksi hyvinvointipalvelujen organisaatioon kuuluvat Tampereen ammattikorkeakoulu ja Sara Hildénin taidemuseo. Vuosisuunnitelman rakenne ja sitovuus Hyvinvointipalveluja tuotetaan seitsemällä tuotantoalueella. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuotantoalueita ovat avopalvelut, laitoshoito ja erikoissairaanhoito. Sivistyspalvelujen tuotantoalueita ovat päivähoito ja perusopetus, toisen asteen koulutus, ammattikorkeakoulu sekä kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut. Vuosisuunnitelmat on hyväksytty tuotantoalueittain ao. tuotantoalueen johtokunnassa. Ammattikorkeakoulun vuosisuunnitelman on hyväksynyt ammattikorkeakoulun hallitus ja Sara Hildénin taidemuseon vuosisuunnitelman taidemuseon oma johtokunta. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön vuosisuunnitelman on hyväksynyt kaupunginhallitus. Vuosisuunnitelmat on laadittu tuotantoyksiköittäin ja ne ovat johtokuntaan nähden sitovia tuotantoyksikön toimintakatteen ja investointien yhteismäärän osalta. Vuosisuunnitelma sisältää tuotantoyksikön toimintasuunnitelman, tuotantostrategiasta johdetut tavoitteet, palvelutilauksen, keskeiset kehittämishankkeet, palveluverkon kuvauksen sekä tiedot henkilöstöstä. Vuosisuunnitelmassa on esitetty myös toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Talouden osalta vuosisuunnitelma sisältää tuotantoyksikön tuloslaskelman sekä investoinnit hankkeittain. Tunnuslukutaulukossa on esitetty keskeiset toimintaa kuvaavat suoritetiedot. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö toimii sivistyspalvelujen palvelutuotantojohtajan alaisuudessa on sen tehtävänä on uudistaa hyvinvointipalvelujen tuotantojärjestelmää sekä tuotantoyksiköiden yhteis- ja liiketoimintaa siten, että tuotanto-organisaatioiden toiminta on jatkossa asiakaslähtöisiin palveluprosesseihin perustuvaa ja sitä ohjataan tilaajan kanssa tehtävillä palvelusopimuksilla. Vuosisuunnitelman seuranta Vuosisuunnitelman toteutumista seurataan hyvinvointipalvelujen, sivistyspalvelujen ja sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä tuotantoalueen johtoryhmässä että tuotantoyksiköiden omissa johtoryhmissä kuukausittain. Johtokunnille raportoidaan vuosisuunnitelman toteutumista ajankohdista 30.4., ja Tämä kolmannesvuosiraportti sisältää tuotanto-strategian tuloskorttien, palvelutilauksen ja tunnuslukujen toteutuman sekä talouden toteutumisvertailun. Toimintasuunnitelman toteutumisesta, kehittämishankkeista ja tilankäytön tehostamisesta raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.

4

5 SISÄLLYS Sivu Alkusanat Hyvinvointipalvelut organisaatio Sosiaali- ja terveyspalvelut organisaatio Sivistyspalvelut organisaatio Hyvinvointipalvelut yhteensä tuloslaskelma Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö tuloslaskelma Sosiaali- ja terveyspalvelut yhteensä tuloslaskelma Sivistyspalvelut yhteensä tuloslaskelma Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö... 9 Toiminta-ajatus...9 Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön organisaatio Tuotantostrategian tuloskorteilla raportoivat tavoitteet vuodelle Keskeiset tavoitteet ja suunnitelmat vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Henkilöstö...20 Palveluverkko...20 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Tunnusluvut...21 Tuloslaskelma...22 Investoinnit...23 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT 2 Avopalvelut Tuotantostrategian tuloskorteilla raportoitavat kriittiset menestystekijät vuodelle Avopalvelujen tuloslaskelma...26 Avopalvelujen investoinnit yhteensä Hallinto Lasten ja nuorten terveyspalvelut...28 Toimintasuunnitelma...28 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...32 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...33 Tuloslaskelma...35 Investoinnit...36 Tunnusluvut Vastaanottotoiminta...37 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...41 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...42 Tuloslaskelma...43 Tunnusluvut Keskitetyt terveyspalvelut...45 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet...47 Palveluverkko ja henkilöstö...47 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...48 Tuloslaskelma...49 Investoinnit...50 Tunnusluvut...50

6 2.5 Avomielenterveyspalvelut...51 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...53 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...54 Tunnusluvut...54 Tuloslaskelma Suun terveydenhuolto...56 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...57 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...57 Tuloslaskelma...58 Investoinnit...59 Tunnusluvut Kotihoito...60 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...62 Palvelutilaus...62 Tuloslaskelma...63 Investoinnit...64 Tunnusluvut Yleinen sosiaalityö...65 Toimintasuunnitelma...67 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...70 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...71 Tuloslaskelma...72 Tunnusluvut Lastensuojelun erityispalvelut...73 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...75 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...77 Tunnusluvut...77 Tuloslaskelma Toimeentuloturva...79 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...82 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...83 Tunnusluvut...83 Tuloslaskelma Maahanmuuttajapalvelut...85 Toimintasuunnitelma...85 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö...86 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus...87 Tunnusluvut...87 Tuloslaskelma...88 Sivu

7 3 Laitoshoito Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko...95 Henkilöstö...96 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Tuloslaskelma laitoshoito yhteensä...97 Investoinnit laitoshoito yhteensä Hallinto...99 Tuloslaskelma Investoinnit Sairaalahoito Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Vanhainkotihoito Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Päivätoiminta Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Sivu 4 Erikoissairaanhoito Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle Palvelutilaus Tuloslaskelma erikoissairaanhoito yhteensä Tuloslaskelma hallinto Investoinnit erikoissairaanhoito yhteensä Tunnusluvut Lääketieteen tuotantoyksikkö Keskeiset suunnitelmat vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Tuloslaskelma Investoinnit Vuodeosastohoito Keskeiset suunnitelmat vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Tuloslaskelma Investoinnit Avohoito- ja sairaalapalvelut Keskeiset suunnitelmat vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Tuloslaskelma Investoinnit...131

8 Sivu SIVISTYSPALVELUT 5 Päivähoito ja perusopetus Päivähoito Perusopetus Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen keskeiset tavoitteet vuodelle Päivähoidon tuotantoyksikön toimintasuunnitelma vuodelle Keskeiset suunnitelmat Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Palvelualueiden keskeiset toimintamuutokset vuonna Kehittämishankkeet Palveluverkko Päivähoidon palvelutuotannosta vastaavien viiden palvelualueen kuvaukset Henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus, päivähoito Tunnusluvut, päivähoito Perusopetuksen tuotantoyksikön toimintasuunnitelma vuodelle Keskeiset suunnitelmat Palvelusopimuksesta johdetut keskeiset suunnitelmat Kehittämishankkeet Palveluverkko Koulujen oppilasmäärät lukuvuonna , yhteistoiminta-alueittain Henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi Palvelutilaus, perusopetus Tunnusluvut, perusopetus Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen tuloslaskelma Päivähoidon tuloslaskelma Päivähoidon investoinnit Perusopetuksen tuloslaskelma Perusopetuksen investoinnit Toisen asteen koulutus Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle Tuloslaskelma toisen asteen koulutus yhteensä Investoinnit toisen asteen koulutus yhteensä Lukiokoulutus Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat ja kehittämishankkeet vuonna Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Ammatillinen koulutus Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat ja kehittämishankkeet vuonna Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tunnusluvut Tuloslaskelma Investoinnit...175

9 7 Tampereen ammattikorkeakoulu Toimintasuunnitelma Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tunnusluvut Tuloslaskelma Investoinnit Sivu 8 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle Tuloslaskelma kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut yhteensä Investoinnit kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut yhteensä Kirjastopalvelut Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Museopalvelut Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat vuodelle Kehittämishankkeet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Sara Hildénin taidemuseo Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Kulttuuripalvelut Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Tuloslaskelma kulttuuripalvelut yhteensä Kulttuuripalvelut Tavoitteet ja hankkeet vuodelle Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut...207

10 Sivu Nuorisopalvelut Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Kaupunginorkesteri 213 Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Liikuntapalvelut Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tuloslaskelma Investoinnit Tunnusluvut Työväenopistopalvelut Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat vuodelle Palveluverkko ja henkilöstö Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna Palvelutilaus Tuloslaskelma työväenopistopalvelut yhteensä Tuloslaskelma työväenopisto Tuloslaskelma Sara Hildén akatemia Tunnusluvut...227

11 Hyvinvointipalvelut organisaatio Palvelutuotantojohtaja Palvelutuotantojohtaja Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö johtaja Jarkko Lumio Sosiaali- ja terveyspalvelut Sivistyspalvelut Avopalvelut Avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Erikoissairaanhoito Sairaalan johtaja Juha Räsänen Laitoshoito Laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto Päivähoito ja perusopetus Tuotantojohtaja ovo Hannu Suoniemi Toisen asteen koulutus Tuotantojohtaja ovo Jorma Suonio Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Tuotantojohtaja ovo Toimi Jaatinen TAMK Rehtori Markku Lahtinen Lasten ja nuorten terveyspalvelut Erikoissairaanhoito/ lääketieteellinen vastuu Sairaalahoito Päivähoito Lukiokoulutus Kirjastopalvelut Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Vanhainkotihoito Perusopetus Ammatillinen koulutus Museopalvelut Keskitetyt terveyspalvelut Avohoito- ja sairaalapalvelut Päivätoiminta Tampereen taidemuseo Avomielenterveyspalvelut Suun terveydenhuolto Kulttuuripalvelut Nuorisopalvelut Kaupunginorkesteri Liikuntapalvelut Kotihoito Työväenopistopalvelut Yleinen sosiaalityö Lastensuojelun erityispalvelut Sara Hildén -akatemia Toimeentuloturva Sara Hildénin taidemuseo Maahanmuuttajapalvelut

12 Hyvinvointipalvelut Sosiaali- ja terveyspalvelut organisaatio Palvelutuotantojohtaja Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö johtaja Jarkko Lumio AVOPALVELUT avopalvelujen johtaja Heikki Lätti Lasten ja nuorten terveyspalvelut vs. ylilääkäri Eija-Liisa Ala-Laurila hoitotyön päällikkö Leena Vekara Vastaanottotoiminta ylilääkäri Oiva Mäki vs. ylilääkäri Kati Myllymäki hoitotyön päällikkö Paula Paavilainen Keskitetyt terveyspalvelut ylilääkäri Sinikka Kyrönpalo hoitotyön päällikkö Leena Tuominen-Saarela Avomielenterveyspalvelut ylilääkäri Eila Heikkinen vastaava osastonhoitaja Eija Hirvimäki-Salmela Suun terveydenhuolto ylihammaslääkäri Eeva Torppa-Saarinen suun hoitotyön päällikkö Anne-Mari Aaltonen Kotihoito kotihoidon päällikkö Erja Pennanen palvelupäällikkö Anne Lähde-Säteri Yleinen sosiaalityö sosiaalipalvelupäällikkö Maria Palmgren vs. Matti Äikäs Lastensuojelun erityispalvelut sijaishuoltopäällikkö Timo Vikman Toimeentuloturva toimeentuloturvan päällikkö Timo Ruohola Maahanmuuttajapalvelut toimistopäällikkö Irja Vesasto-Aro ERIKOISSAIRAANHOITO sairaalan johtaja Juha Räsänen Lääketieteen tuotantoyksikkö vt. johtava lääkäri Päivi Annila Vuodeosastotoiminnan tuotantoyksikkö vuodeosastohoidon päällikkö Paula Hakala Avohoidon ja sairaalapalvelujen tuotantoyksikkö avohoidon ja sairaalapalvelujen päällikkö Pirjo Poutala LAITOSHOITO laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto henkilöstösuunnittelupäällikkö Teija Helanti prosessipäällikkö Kaija Suonsivu tukipalvelupäällikkö Virva Iisala Sairaalahoito laitoshoidon johtaja Ella Suojalehto osastohoidon päällikkö Eija Korhonen johtava sosiaalityöntekijä Mia Kanninen Kaupin sairaala ylilääkäri Jukka Rönneikkö vastaava osastonhoitaja Kirsti Taskinen Hatanpään puistosairaala Geriatrinen osastoryhmä ylilääkäri Jukka Rönneikkö vastaava osastonhoitaja Päivi Mäkipää Psykogeriatrinen osastoryhmä ylilääkäri Hanna-Mari Alanen vastaava osastonhoitaja Laila Allén-Oikari Palhoniemen huoltokoti johtaja Markku Ahovainio Tampereen Ensisuoja- ja kuntoutuskoti henkilöstösuunnittelupäällikkö Teija Helanti Vanhainkotihoito pitkäaikaishoidon päällikkö Anja Parikka ylilääkäri Jussi Ripsaluoma Koukkuniemen vanhainkoti vastaavat osastonhoitajat Sirkka Halttunen, Arja-Liisa Heikkilä, Marjo Hietala, Sirkka-Liisa Hietala, Raija Jokinen-Santisteban, Margit Kalkkila, Tarja Lehtikangas, Minna Repo vs.marjut Pennanen, Kaija Salonen Päivätoiminta vt. päivätoiminnan päällikkö Ulla Maija Reijonen

13 Hyvinvointipalvelut Sivistyspalvelut organisaatio Palvelutuotantojohtaja Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö johtaja Jarkko Lumio PÄIVÄHOITO JA PERUSOPETUS tuotantojohtaja ovo Hannu Suoniemi TOISEN ASTEEN KOULUTUS tuotantojohtaja ovo Jorma Suonio KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT tuotantojohtaja ovo Toimi Jaatinen TAMK rehtori Markku Lahtinen Päivähoito päivähoidon johtaja Leena Viitasaari Perusopetus perusopetuksen johtaja Hannu Suoniemi Lukiokoulutus johtava rehtori Jorma Suonio Ammatillinen koulutus vs. johtava rehtori Teppo Tapani Kirjastopalvelut kirjastotoimenjohtaja Tuula Haavisto Museopalvelut museotoimenjohtaja Toimi Jaatinen Tampereen taidemuseo johtaja Taina Myllyharju Kulttuuripalvelut kulttuuritoimenjohtaja Jaakko Masonen Nuorisopalvelut nuorisopalvelujohtaja Jorma Mertanen Kaupunginorkesteri intendentti Maritta Hirvonen Liikuntapalvelut liikuntatoimenjohtaja Pekka P. Paavola Työväenopistopalvelut rehtori Matti Saari Sara Hildén -akatemia rehtori Heli Tiainen Sara Hildénin taidemuseo Museonjohtaja Riitta Valorinta

14 4 HYVINVOINTIPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot -240 Muut pitkävaikutteiset menot 0 Maa- ja vesialueet 0 Rakennukset ja rakennelmat 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet -200 Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

15 5 KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 446 Tuet ja avustukset 799 Vuokratulot 144 Muut toimintatulot 88 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -455 Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -37 Menot yhteensä Toimintakate 879 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -121 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet -562 Koneet ja kalusto -280 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -842 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sis. myyntitulot yht. 840 Konsernihallinnolta laskutettavat yht Hekyltä laskutettavat yht. 973

16 6 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot 0 Tuet ja avustukset Vuokratulot 13 Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -216 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos 357 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot -65 Muut pitkävaikutteiset menot 0 Maa- ja vesialueet 0 Rakennukset ja rakennelmat 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -210 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 0 Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

17 7 SIVISTYSPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -50 Vuokramenot Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot -175 Muut pitkävaikutteiset menot 0 Maa- ja vesialueet 0 Rakennukset ja rakennelmat 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet -200 Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

18

19 HYVINVOINTIPALVELUT KEHITTÄMISYKSIKKÖ VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

20

21 9 1 HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Toiminta-ajatus Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö (Hyke) vastaa palvelutuotantojohtajien toimeksiannosta hyvinvointipalvelujen toiminnan ohjauksesta, koordinoinnista, kehittämisestä ja asiakasviestinnästä sekä tukee tuotannon johtamista talous-, henkilöstö-, tieto- ja projektihallinnan tehtävissä. Hyken tehtävänä on uudistaa hyvinvointipalvelujen tuotantojärjestelmää sekä tuotantoyksiköiden yhteis- ja liiketoimintaa siten, että tuotanto-organisaatioiden toiminta on jatkossa asiakaslähtöisiin palveluprosesseihin perustuvaa ja sitä ohjataan tilaajan kanssa tehtävillä palvelusopimuksilla. Kehittämisyksikkö voi järjestää myös muita tarvittavia yhteisiä palveluja. Lisäksi se vastaa yksityistalouksille suunnattujen neuvontapalveluiden järjestämisestä, avopalveluiden ja erityisesti laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon teknisestä huollosta sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden keskitetystä tekstinkäsittelystä. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön visiona on olla: Hyvinvointipalvelujen uudistamisverkoston keskeinen toimija ja tuotannon johdon tuki. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön toiminta on organisoitu neljään pääprosessiin, jotka ovat: 1. Strategia-, talous- ja ohjausprosessi 2. Henkilöstö- ja hallintoprosessi 3. Tieto- ja ostoprosessi 4. Liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittämisen prosessi Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö Organisaatio Johtaja Jarkko Lumio 73 henkilöä Strategia talous ja ohjaus Tarja Puskala Henkilöstö ja hallinto Tuula Haapio Tieto, osto ja toimitilat Jorma Lehtisaari Liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittäminen ovo Jarkko Lumio Talousohjaus Strategia Henkilöstö ja hallinto Yhteistoiminta Tietojärjestelmien kehittäminen Kehittäminen Projektit Ohjaus ja kehittäminen Toimitilat Viestintä 168 henkilöä Oma tuotanto ja sisäiset palvelut Kirjanpito ja maksuliikenne Neuvontapalvelut Tekninen huolto Tekstinkäsittely Tietojärjestelmien ylläpitopalvelut Projektit: Alma, HIP, Kotio, VIPU, Jotos Tampereen kaupunki

22 10 Tuotantostrategian tuloskorteilla raportoitavat tavoitteet vuodelle 2008 HYVINVOINTIPALVELUJEN KEHITTÄMISYKSIKKÖ Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Asiakaslähtöiset tuotantorajat ylittävät ja tehokkaat prosessit. Lasten ja nuorten palvelujen nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen. Ikäihmisten palvelujen nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen. Uusi asiakaslähtöinen toimintamalli kuvattu ja arvioitu. Uusi asiakaslähtöinen toimintamalli kuvattu ja arvioitu. Talous- ja henkilöstöprosessien toimivat ohjausjärjestelmät. Ohjausjärjestelmät tukevat muutoksen johtamista tuotannossa: - Tuotannon toiminnan ja talouden ohjaus hallinnassa. Henkilöstösuunnittelu tukee muutoksen johtamista tuotannossa: - Henkilöstösuunnitelma ja työhyvinvoinnin edistämistoimet tukevat henkilöstöresurssin kehitystä. Toimiva talous- ja strategiaohjaus. Henkilöstösuunnitelman laatu. Työhyvinvoinnin kehittämistoimet. Osaava ja riittävä henkilöstö. Henkilöstön osaamista muutoksen toteutuksessa vahvistetaan. Koulutukset. Osaamisen hallinnan menetelmät käytössä. Tietohallinta ja viestintä osana palvelu- ja tuotanto-prosessien kehittämistä. Tietohallintajärjestelmien hyödyntäminen ja kehittäminen turvataan sekä vastuut selvitetään: - Tieto-ja viestintätekniikka projektien suunnittelu, päätöksenteko ja toteutus tapahtuu osana palvelutoiminnan ohjausta ja kehittämistä. Tieto- ja viestintätekniikkaprojektien kehittämisestä sovittu osana palvelusopimusprosessia.

23 11 Keskeiset tavoitteet ja suunnitelmat vuodelle 2008 Vuoden 2008 aikana toteutetaan tuotantostrategian mukaiset toimenpiteet lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palvelujärjestelmän arvioimiseksi ja kuvaamiseksi. Hyvinvointipalvelujen tuotantoyksiköitä tuetaan tuotannon omaa talous- ja henkilöstöohjausta vahvistamalla ja ohjausjärjestelmiä kehittämällä. Tietojärjestelmien hallinnan ja kehittämisen yhteyden säilyminen muuhun palvelutoiminnan johtamiseen varmistetaan. Kehittämisyksikön ohjaus- ja kehittämistoimintojen fyysinen sijainti kolmessa eri kiinteistössä aiheuttaa toiminnallisia ongelmia, joiden poistamiseen etsitään ratkaisu vuoden 2008 aikana. Strategia-, talous- ja ohjausprosessissa (Stalossa) kehitetään sopimusohjausta ja tuotteistusta sekä toiminnan vaikuttavuuden, laadun ja tuottavuuden arviointia ja raportointia. Prosessi on mukanatampereen kaupungin uuden toimintamallin kehittämisessä, jossa edetään yhdessä tilaajan ja tuottajan yhteistyönä prosessien määrittelyn ja kuvauksen, tuotteistuksen sekä laadunhallinnan osalta vuonna Työtä koordinoi pormestarin asettama laadunhallintaryhmä. Työskentelyssä edetään tilaajan asiakasprosessien, tuoteryhmien ja tilattavien palvelujen kuvauksen kautta tuottajan tuotantoprosessien kuvaukseen sekä näiden pohjalta tuotteistuksen kehittämiseen sekä laatutavoitteiden, -kriteereiden ja -mittareiden asettamiseen kehittämistyössä syntyville tuotteille ja palveluille. Edellä kuvattuun prosessit-tuotteistus-laatu työhön osallistuvat Stalon taloustiimi ja strategia- ja arviointitiimi sekä Hyken liike- ja palvelutoiminnan kehittämisen prosessi. Stalon painopisteenä on tukea tuotantoyksiköitä asiakaslähtöisten tuotteiden määrittelyssä. Toimintavuoden aikana yhtenäistetään hyvinvointipalveluiden talouden ja henkilöstön suunnitteluprosessia yhteistyössä henkilöstö- ja hallintoprosessin kanssa. Talouden ohjauksen työnajot selkiytetään talous- ja strategiaryhmän kanssa. Tavoitteena on karsia päällekkäisiä toimintoja. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotannon johtoa tuetaan tuotantoalueille nimettyjen talousvastaavien monipuolisella osaamisella. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuotantoon kuuluvat kirjanpidon ja maksuliikenteen palvelutehtävät pyritään sijoittamaan tuotantoalueille. Toimintavuoden aikana aloitetaan Stalo-prosessin asiakaslähtöisten palveluprosessien kehittäminen kuvaamalla toiminnan nykytila ja prosessit. Arviointia ja arviointiraportointia kehitetään osana prosessit-tuotteistus-laatu työtä yhdessä tilaajan ja tuotantoyksiköiden kanssa. Vertaisarviointia valtakunnan tasolla jatketaan entisen käytännön mukaisesti. Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Talous- ja henkilöstöprosessien toimivat ohjausjärjestelmät. Ohjausjärjestelmät tukevat muutoksen johtamista tuotannossa: - Sopimusohjausta tuetaan. - Talous- ja henkilöstösuunnitteluprosessia yhtenäistetään. - Talouden ohjauksen työnjaot selkiytetään. - Luodaan asiakaslähtöiset palveluprosessit. Sopimusohjaus toimii. Talous- ja strategiaohjaus toimivat. Vuosisuunnitelmien toteutuminen. Ennusteiden osuvuus. Tuotantostrategiasta johdetut tavoitteet Strategia-, talous- ja ohjausprosessille vuodelle 2008.

24 12 Henkilöstö- ja hallintoprosessin alaprosesseja ovat johtokuntapalvelut, henkilöstösuunnittelu, yhteistoiminta ja työnsuojelu, riskienhallinta sekä Hyken oma yleishallinto. Prosessiin kuuluvat myös yksityistalouksien neuvontapalvelut. Johtokuntapalveluissa varmistetaan kuuden hyvinvointipalvelujen johtokunnan eli avopalvelujen, erikoissairaanhoidon, laitoshoidon, päivähoidon ja perusopetuksen, toisen asteen koulutuksen ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelujen johtokuntien työskentely. Haasteena on johtokuntien työskentelyn sovittaminen talouden ja toiminnan suunnittelun vuosikellon mukaiseksi. Henkilöstösuunnitteluprosessissa koordinoidaan ja kehitetään hyvinvointipalvelujen henkilöstösuunnittelua ja henkilöstösuunnitelman raportointia, vakanssien hallintaa ja osaamisen hallintajärjestelmän käyttöä yhteistyössä tuotantoalueiden henkilöstövastaavien, yksiköiden johdon ja henkilöstöyksikön kanssa. Palkkahallinnon osalta huolehditaan paikallisten järjestelyerien täytäntöönpanosta. Uusi yhteistoimintalaki astui voimaan , jonka johdosta joulukuussa 2006 solmittu Tampereen kaupungin yhteistoimintasopimus lakkasi olemasta voimassa. Uuden lainsäädännön voimaan astumisen jälkeenkin hyvinvointipalvelujen ja tuotantoalueiden yhteistyöryhmät jatkoivat ja jatkavat edelleen toimintaansa alun perin sovitun nelivuotiskauden loppuun saakka, jonka jälkeen asetetaan uudet ryhmät. Yhteistyöryhmät hoitavat yhteistoimintalain, työsuojelun valvonnasta ja muutoksenhausta annetun lain ja kunnallisen alan työsuojelu- ja työympäristösopimuksen mukaiset asiat. Yhteistyöryhmät seuraavat yhteistoiminnan toteutumista työyhteisötasolla. Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön tehtävänä on myös koordinoida tuotantoalueiden riskienhallintaa. Vuoden 2008 alkupuolella on viimeisteltävä ja hyväksytettävä johtokunnissa tuotantoaluekohtaiset valmiussuunnitelmat, jotka perustuvat valtioneuvoston periaatepäätöksen velvoitteisiin yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamiseksi kriisitilanteissa. Myös kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat ja tuoreet tuotantoaluekohtaiset riskienhallintasuunnitelmat tullaan päivittämään. Yksityistalouden neuvontapalveluihin kuuluvat yleinen edunvalvonta, talous- ja velkaneuvonta, kuluttajaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta ja Ikäpiste. Varaudutaan yleisen edunvalvonnan siirtymiseen valtiolle oikeusaputoimistojen yhteyteen ja kuluttajaneuvonnan maistraatteihin vuoden 2009 aikana. Yleinen edunvalvonta hoitaa lakisääteisiä tehtäviään maistraatin ja käräjäoikeuksien päätösten mukaisesti. Yleinen edunvalvonta tarjoaa edunvalvontapalveluita Tampereen kaupungin alueen asukkaille. Edunvalvonta pyrkii kehittämään ja tehostamaan työmenetelmiä kyetäkseen vastaamaan kasvavan päämiesmäärän aiheuttamaan työmäärän kasvuun. Henkilöstön määrää lisätään vähitellen vastaamaan valtakunnallisia suosituksia ja kasvavaa työmäärää. Talous- ja velkaneuvonnassa aloitetaan Länsi-Suomen lääninhallituksen asettaman tavoitteen mukaisesti neuvottelut neuvonta-alueen laajentamiseksi kattamaan koko Pirkanmaan maakunta. Uusi neuvonta-alue aloittaa ja nykyinen väestöpohja kasvaisi asukkaaseen. Kuluttajaneuvonnan neuvonta-alue lisääntyi vuoden 2006 alusta n asukkaalla, kun Juupajoki, Mänttä, Orivesi, Vilppula ja Virrat liittyivät mukaan. Vuoden 2007 alussa tuli yhteistyökunnaksi myös Mouhijärvi. Tampereen ja yhteistyökuntien väestöpohja on tällä hetkellä noin asukasta. Neuvonta-aluetta on edelleen tarkoitus laajentaa. Pyritään lisäämään valistus- ja informaatiotoimintaa ennaltaehkäisevänä toimintana. Jatketaan luentojen pitämistä ammatillisissa oppilaitoksissa. Kehitetään koulutuspalveluja. Lisätään tiedotusvälineiden kautta tiedottamista. Varaudutaan asiakasyhteydenottojen lisääntymiseen. Tampereen seutukunnan sosiaaliasiamies palvelee Tampereen, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Vesilahden, Ylöjärven, Valkeakosken, Kuhmalahden ja Pälkäneen kuntia (väestöpohja noin asukasta). Tampereen kaupungin potilasasiamies palvelee Tampereen kaupungin terveydenhuollon toimintayksiköitä. Kiinnitetään erityistä huomiota organisaatiossa tapahtuvaan yhteistyöhön eri toimijoiden kesken. Sosiaali- ja potilasasiamiestoiminnan valtakunnallinen asiakastilastoinnin kehittämishanke jatkuu v (STM rahoitus yht euroa).

25 13 Ikäpiste on tamperelaisten ikäihmisten laaja-alainen neuvontapalvelu, joka neuvoo, ohjaa ja tiedottaa ikäihmisille suunnatuissa palveluissa ja muissa ikääntyville tärkeissä asioissa eri elämänalueilta. Neuvonta tarjoaa keskitetysti tietoa ikääntyvien arkea tukevista palveluista, asumisesta, etuuksista sekä harrastus- ja virkistysmahdollisuuksista sekä auttaa palveluihin hakeutumisessa. Ikäpisteen neuvontapalvelu sisältyy kotona asumista tukevien palvelujen vuoden 2008 palvelusopimuksessa ehkäisevän vanhustyön tuoteryhmään. Ikäpisteen neuvontapalvelu osallistuu Kotitorihankkeeseen, joka selvittää ikäihmisten kotona asumista tukevan palvelutuotannon integroinnin mahdollisuuksia. Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Talous- ja henkilöstöprosessien toimivat ohjausjärjestelmät. Osaava ja riittävä henkilöstö Tulospalkkausjärjestelmien rakentamista tuetaan kaupunginvaltuuston ja palvelutuotantojohtajien tuotantoalueille asettamien tavoitteiden toteuttamiseksi. Henkilöstösuunnittelu tukee muutoksen johtamista tuotannossa. Henkilöstösuunnitelma ja työhyvinvoinnin edistämistoimet tukevat henkilöstöresurssin kehitystä. Henkilöstön ohjausprosessi yksinkertaistetaan toimintamalliin sopivaksi. Päätösvalmistelu sähköistetään. Henkilöstösuunnitelma ja projektien resurssointi vastaavat toiminnan tavoitteita. Kehitetään osaamisen hallinnan menetelmiä Tulospalkkauksen piirissä olevien henkilöiden määrä. Henkilösuunnitelman laatu. Työhyvinvoinnin kehittämistoimet. Henkilöstöohjauksen toimijoilla TILTU-malliin sopivat roolit. Kuntatoimisto ja Valma käytössä kaikissa yksiköissä. Toiminnan tavoitteet saavutetaan aikataulussa. Osaamisen hallinnan menetelmät käytössä Tuotantostrategiasta johdetut tavoitteet Henkilöstö- ja hallintoprosessille vuodelle Tieto- ja ostoprosessiin kuuluvat tietohallinta, tietotuotanto ja raportointi, ostotoiminnan ohjaus, tekniset tukipalvelut, tekninen turvallisuus, tilahallinta sekä tekstinkäsittely. Tietohallinta vastaa asiakastietojärjestelmien hallinnan tukemisesta, käyttöönotosta ja ylläpidosta sekä kehittämisestä, asiakastietojärjestelmien käytön tuesta, koulutuksesta, ohjeistuksesta, ohjauksesta ja valvonnasta. Tietotuotanto vastaa palveluprosessien arvioinnista, seurantaan ja kehittämiseen tarvittavan tiedon tuottamisesta ja kehittämisestä, tietovaraston määrittelystä, rakennuksesta ja kehittämisestä, raportoinnista sekä arkistotoiminnasta. Ostotoiminnan vastuulla on tuotantoyksikköjen alihankinta- ja sisäisten palvelujen ostotoiminnan ohjaus ja tukeminen. Tekninen huolto ja tilahallinta vastaavat sosiaali- ja terveyspalveluiden hallinnassa olevien kiinteistöjen ja laitteiden teknisestä toimivuudesta sekä turvallisuuteen liittyvien järjestelmien ja palveluiden järjestämisestä. Tekstinkäsittely vastaa terveyspalveluiden potilaskertomusten keskitetystä tekstinkäsittelystä. tekstinkäsittelyn siirtäminen tuotantoalueiden vastuulle valmistellaan.

26 14 Tieto- ja ostoprosessien keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 ovat: 1) Hyvinvointipalvelujen tuottajayksiköissä käytössä olevien tietojärjestelmien käytön ylläpito ja vakaus 2) Tietojärjestelmien ja teknologian sekä sähköisten palveluiden tehostaminen ja kehittäminen siten, että ne vastaavat asiakaspalvelun tarpeita. 3) Valmistautuminen valtakunnallisiin lakisääteisiin muutoksiin sähköisen potilasasiakirjan ja lääkemääräyksen käsittelyssä. 4) Tietotuotannon ja raportoinnin ylläpito ja kehittäminen asiakasprosessin arvioinnissa ja kehittämisessä. 5) Sosiaali- ja terveyspalvelujen hallinnassa olevien kiinteistöjen ja laitteiden teknisen huollon, kiinteistöpalvelujen, tilahallinnan koordinoinnin ja tuottamisen vakaus. Tietohallinta ja tietotuotanto. Hyvinvointipalvelujen asiakastietojärjestelmien ylläpito- ja käytön tukipalvelut hoidetaan keskitetysti Tietohallinnan pääkäyttäjien toimesta. Tietohallinta huolehtii myös uusien käyttäjien kouluttamisesta ja ohjeistamisesta sekä tietoturvan ja -suojan toteuttamisesta. Vakinaisten pääkäyttäjien ja projekteihin palkattujen tehtävät ja työnjako pyritään selkiyttämään siten, että pääkäyttäjätehtäviin osallistuvat eivät osallistuisi projektityöhön ja päinvastoin. TVT-projektien omistajuus ja rahoitus siirtyivät v konsernin tietohallinnolle. Hyken tietohallinta toteuttaa projektit. Lisähenkilökuntaa joudutaan palkkamaan projekteihin uusien järjestelmien tai järjestelmien osa-alueiden käyttöönottovaiheessa. Tällainen uusi osa-alue on esim. Pegasosjärjestelmän uusien lääkitysnäyttöjen käyttöönotto, jolloin kaikkia lääkärit sekä sairaan- ja terveydenhoitajat tulee kouluttaa sen käyttöön. Suunnittelijoiden ja projektihenkilöiden palkkatasoa pyritään nostamaan, jotta riittävä miehitys saadaan pidettyä. Selvitetään mahdollisuudet tulospalkkauksen käyttöönottoon. Tietohallinta osallistuu edelleen konsernin hankkeisiin, Loora-, Kahva- ja Tavis-projekteihin, Tietotuotannon hyödyntämistä arviointiin, seurantaan ja kehittämiseen tehostetaan jatkamalla Tietojohtaminen-projektia. Tavoitteena on luoda raportointijärjestelmä, joka tukee päivittäistä johtamista sekä tilaajan ja tuottajien välistä sopimusten seurantaa toiminnan osalta. Vuoden 2008 aikana keskitytään erityisesti sosiaalipalvelujen, päivähoidon ja suun terveydenhuollon raportointiin SAP BW:n kautta. Hyken vastuulla on hyvinvointipalvelujen arkistotoimen koordinointi ja kehittäminen sekä suunnittelu- ja ohjaustehtävät, joita se toteuttaa yhteistyössä konserninhallinnon asianhallinnan kanssa. Lisäksi hyken arkistotoimen tehtäviä ovat ostopalvelutuottajien asiakasasiakirjojen arkistointi- ja ohjaustehtävät. Vuoden 2008 aikana arkistotoimessa tehdään mittava uudelleenorganisointi, jossa yhdenmukaistetaan sivistys- sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen arkistointi. Tekninen huolto vastaa Sosiaali- ja terveyspalveluiden yksiköiden tarvitsemista palvelutuotantokokonaisuuteemme sisältyvistä palveluista ja tuotteista. Palvelutuotannossa omana työnä pyritään keskittymään erityistä toiminnan tuntemusta ja ammattitaitoa vaativiin tehtäviin. Muista teknisen huollon toiminta-ajatukseen liittyvistä toiminnoista tehdään tarvittavat sopimukset ja varmistetaan niiden toteuttamisen kustannustehokkaasti ja laadukkaasti. Tekninen huolto keskittyy tehtäviin, joita voidaan hoitaa kilpailukykyisesti sekä taloudellisesti. Teknisenhuollon reittikuljetus autoilla siirtyi Logistiikalle. Tähän toimintaan liittyvät kaksi vakanssia on siirretty rahoineen liikuntapalveluihin. Tampereen Aterian Koukkuniemen ravintokeskuksen kuljetushenkilöstöä siirtyy Teknisen huoltoon. Alueen sisäisiä kuljetuksia tullaan kehittämään. Hyödyt tulevat esille Huoltokeskuksen valmistuttua kun hoitohenkilökunnan ja Aterian resursseja vapautuu omaan palvelutuotantoonsa tavaratoimitusten järjestelemisestä. Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus, siihen liittyvät muutot ja palvelutuotannon muutostarpeet sekä Pikonlinnan korvaavien osastojen ylläpito tulee syömään merkittävästi Teknisen huollon resursseja. Tekstinkäsittely Potilasasiakirjojen tekstinkäsittelyn uudelleenjärjestämistä varten perustetaan työryhmä, jonka tehtävänä on selvittää toiminnan kehittämismahdollisuudet ja sijainti hyvinvointipalveluissa. Tekstinkäsittelyn työmäärä on lisääntynyt viime vuosina huomattavasti mm. omalääkärillä käyntien määrän kasvun myötä. Vuonna 2008 tekstinkäsittelykeskuksen toimintaan vaikuttaa lisäksi erikoissairaanhoidon remontin vuoksi tehtävät osastojärjestelyt ja -muutot.

27 15 Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Tietohallinta ja viestintä osana palvelu- ja tuotantoprosessien kehittämistä. Tietohallintajärjestelmien hyödyntäminen ja kehittäminen turvataan sekä vastuut selvitetään. - Laaditaan tietohallintastrategia. - TVT-projektien hallinta organisoituu tuotannon kehittämisen mahdollistavalla tavalla. Tietojärjestelmien käyttäjämäärät. Tietohallintastrategia. TVT-kehitysprojektit osana toiminnan muutosta. Tilat Tilojen käytön tehostaminen. Tilojen käyttöaste. Tilakustannusten osuus kokonaiskustannuksista. Tuotantostrategiasta johdetut tavoitteet Tieto- ja ostoprosessille vuodelle Liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittämisprosessin tehtävänä on organisaation ja johtamisen sekä hyvinvointipalvelujen markkinoiden kehittäminen. Kaupungin oman palvelutuotannon lisäksi palveluita kehitetään yhteistyössä ulkopuolisten palvelutuottajien, keskusseudun ja muiden kuntien kanssa sekä toimitaan osana palveluja kehittäviä ja arvioivia kansallisia ja kansainvälisiä yhteistyöverkostoja. Prosessi vastaa kaupungin toimintamallin uudistamisesta hyvinvointipalveluissa; käsittäen hyvinvointipalvelujen asiakaslähtöisyyden, tuotantorajat ylittävien tuotantoprosessien, henkilöstö- ja johtamiskoulutuksen sekä monituottajamallin kehittämisen. Lisäksi muutokseen liittyvien ja tuotantoalueiden rajat ylittävien kehityshankkeiden koordinointi tapahtuu osana tätä kokonaisuutta. Prosessiin kuuluva viestintätiimi on hyvinvointipalveluiden johdon tukena ja apuna edistämässä kuntalaisten tiedonsaantia ja osallistumista sekä palveluiden tehokasta käyttöä. Vuoden 2008 aikana selvitetään viestinnän asemaa ja työnjakoa tilaaja-tuottaja-mallissa. Kehittäminen. Asiakaslähtöisten prosessien ja palvelujen kehittämis- ja uudistustyö toteutetaan vuonna 2008 ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palvelujen arvioimisella sekä kuvaamisella. Tavoitteena on luoda integroitu palvelujärjestelmä, jossa moniammatilliset toimija- ja palveluketjut on kuvattu. Palvelujärjestelmän uudistamista toteutetaan yhteistyössä Tampereen kaupungin tilaajaryhmien ja tuotantoalueiden kanssa, Hyken koordinoimana. Uudenlaisten palvelujen ja toimintamuotojen kehittäminen, joilla vastataan ikäihmisten sekä lasten ja nuorten palvelutarpeisiin, aloitetaan määrittelemällä asiakastarpeet sekä kuvaamalla asiakasprosessit, palvelukokonaisuudet ja tuotantoprosessit. Tavoitteena on tarkastella palveluja yli nykyisten tuotantorajojen ja luoda aidosti asiakastarpeisiin perustuvia palvelukokonaisuuksia. Toimivien, saumattomien ja tehokkaiden palveluketjujen varmistaminen tuotantoprosesseissa on keskeinen osa tuotannon kehittämistyötä. Tämän prosessityön kautta kytketään organisaation vaikuttavuustavoitteet asiakkaidentarpeiden tyydytykseen. Prosessityö kytkeytyy osaksi prosessit-tuotteistus-laatu kokonaisuutta, jota kehitetään uuden toimintamallin ja tuotantostrategioiden mukaisesti yhdessä Hyken Strategia-, talous- ja ohjausprosessin kanssa. Lisäksi hyvinvointipalvelujen uudistetun palvelujärjestelmän tuloksena kehitetään uusia palvelumalleja, strategisia kumppanuuksia, toimintatapoja ja henkilöstön osaamista.

28 16 Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Asiakaslähtöiset tuotantorajat ylittävät ja tehokkaat prosessit. Lasten ja nuorten palvelujen nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen. Ikäihmisten palvelujen nykytilan ja tavoitetilan kuvaaminen. Uusien ja olemassa olevien palvelukokonaisuuksien ja prosessien kehittäminen. Uusi asiakaslähtöinen toimintamalli kuvattu ja arvioitu. Uusi asiakaslähtöinen toimintamalli kuvattu ja arvioitu. Tuotteet Asiakaslähtöisyys monituottajamallissa. Kehittämishankkeilla tuetaan asiakaslähtöisyyttä uudessa toimintamallissa. Ulkoisen toimijan integrointi asiakasprosesseihin. Kotiutustiimin toiminnan kehittäminen. Matalan kynnyksen sosiaalineuvonnan palvelupisteen luominen. Henkilöstön osaamista muutoksen toteuttamisessa vahvistetaan. Toteutuneet kehittämishankkeet. Toimijoiden määrä. Kotiutustiimin toiminta. Hankesuunnitelma. Koulutukset. Viestintä osana palvelu- ja tuotantoprosessien kehittämistä. Oman tuotannon ylittävä asiakastarve asetetaan viestinnän näkökulmaksi (=tilaaja asiakkaaksi). Viestinnän rooli hyvinvointipalvelujen prosesseissa. Tuotantostrategiasta johdetut tavoitteet Liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittämisen prosessille vuodelle 2008.

29 17 Kehittämishankkeet vuonna 2008 Kehittämisyksikön toiminnan keskeiset kehittämishankkeet liittyvät asiakaslähtöisten, tuotantorajat ylittävien palveluprosessien muodostamiseen yhteistyössä tuotantoalueiden kanssa. Käynnissä olevien hankkeiden ohella vuoden 2008 kehittämistoiminnan painopisteinä ovat lasten ja nuorten sekä ikäihmisten palveluprosessien kehittäminen. Lisäksi vuoden 2008 aikana kartoitetaan ja suunnitellaan pilotoitavaa toimintamallia matalan kynnyksen sosiaalineuvonnan järjestämiseksi Tampereen hyvinvointipalveluissa. Kehittämishankkeet vuodelle ALMA, alueellinen maahanmuuttaja-asiakastyön kehittämisyksikkö (7/07 10/09, rahoitus STM/LSLH 75 %, Treen kaupunkiseudun kunnat 25 %). Hankkeen tavoitteena on maahanmuuttaja-asiakkaiden kanssa työskentelevien työntekijöiden ja työyhteisöjen osaamisen lisääminen sekä maahanmuuttajille suunnattujen palvelujen kehittäminen. Tuloksena on pysyvä ylimaakunnallinen maahanmuuttaja-asiakastyön kehittämisyksikkö, jolla 100 % valtionavustus. Projektipäällikkö Virpi Tolonen. - HIP, Harrastava iltapäivä (05/07 06/09, rahoitus OPM ja Tampereen kaupunki). Hankkeen tavoitteena on lasten terveen kasvun ja kehityksen tukeminen, ongelmien ennalta ehkäisy ja niihin puuttuminen varhaisessa vaiheessa sekä moniammatillisten yhteistyökäytänteiden kehittäminen eri sektoreiden välille. Tavoitteisiin pyritään järjestämällä lapsille vapaaehtoista ja kustannuksiltaan kaikkien tavoitettavissa olevaa harrastustoimintaa koulupäivän jälkeen kouluilla tai niiden läheisyydessä. Harrastustoimintaa järjestetään yhteistyössä perusopetuksen, nuorisopalvelujen, vanhempainyhdistysten, seurojen, seurakuntien ja yhdistysten kanssa. Tuloksena on uudenlainen moniammatillinen ja monituottajuuteen perustuva toimintamalli koululaisten hyvinvoinnin edistämiseen. Hankekoordinaattori Paula Vänninmaja. - JOTOS, Yhteistyöhanke lasten ja nuorten osallisuuden edistämiseksi suurissa kaupungeissa (08/07 12/09, rahoitus OPM sekä Tampereen, Oulun, Jyväskylän kaupungit ja Jyväskylän maalaiskunta). Hankkeen tavoitteena on edistää lasten ja nuorten kuulemista, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia jatkamalla aiempien hankkeiden käynnistämää toimintaa sekä kehittämällä toiminnan arviointia. Hanke toteutetaan kouluttamalla opetus- ja nuorisotoimen henkilöstöä. Tärkein koulutustavoite ja tuotos on opetustoimen ja nuorisotoimen työpariajattelun kehittäminen ja vakiinnuttaminen. Koordinaattori Heli Piikkilä. - KOTIO! Kotiutustiimin toiminnan käynnistäminen ja mallintaminen. (11/07 2/09, rahoitus Tampereen kaupunki). Hankkeen tavoitteena on vastata asiakkaiden hoidontarpeeseen oikea-aikaisesti, purkaa laitoshoidon jonoja sekä vähentää laitoshoidon siirtoviivemaksuja. Hankkeessa luodaan nopeat interventiot mahdollistava ja organisaatiorajat ylittävä palvelumalli laitoshoidossa olevien potilaiden kotiuttamiseksi ja kotihoidon tehostamiseksi tilanteissa, joissa tarvitaan avopalvelujen kotihoidon toiminnasta poikkeavaa erityistä tukea ja seurantaa. Koordinaattori Sinikka Tuli. - VIPU, Videoneuvottelut Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluissa (08/07 12/09, rahoitus Tampereen kaupunki, Tietohallinto, sähköisten palvelujen kehittämisohjelma). Hankkeen tavoitteena on lisätä julkisten hyvinvointipalvelujen tasa arvoista saatavuutta etäpalveluita ja videoneuvotteluyhteyksiä hyödyntämällä sekä vahvistaa asiakaslähtöistä palvelutarjontaa tuomalla erityispalveluita ja erityisosaamista osaksi peruspalveluita etäyhteyksien avulla. Tuloksena on videoneuvottelujen toimintamalli ja pysyvät käytännöt hyvinvointipalveluihin. Projektipäällikkö Milja Syrjänen.

30 18 Tietohallinnassa ja tietotuotannossa toteutetaan seuraavia kehittämishankkeita vuonna 2008: - Erikoissairaanhoidon tietojärjestelmäprojektissa (ESSI) jatketaan välinehuollon tietojärjestelmän käyttöönottoa, rakennetaan sairaanhoitopiirin infektiojärjestelmän liittymärajapinnat Tampereen kaupungin Pegasos- ja Commit; OIS-järjestelmiin ja tehdään Pegasos-OISjärjestelmien II-vaiheen liittymät. Puheentunnistuksen kokeilu aloitetaan syksyllä Pegasosjärjestelmässä. Alueellisen kuvakokonaisuuden jatkotyössä kehitetään kuvien katsomista yli organisaatioiden rajojen ja mukaan otetaan myös yksityisiä sektoreita. Myös muiden kuin röntgenkuvien katselu liitetään kokonaisuuteen sosiaali- ja terveyspalveluissa kehitetyn mallin mukaisesti. Projektikoordinaattorina toimii Annika Viheriäranta. - STM-hankkeet: Pegasos-järjestelmää käyttävien kuntien yhteishanke, jossa Pegasokseen tehdään Kansallisen terveysprojektin edellyttämät standardien mukaiset tekniset ja sisällölliset muutokset, joilla siitä tulee yhteensopiva muiden potilaskertomusjärjestelmien ja Kansallisen arkiston kanssa. Valtakunnallisessa hoitotyön sähköisen dokumentoinnin kehittämishankkeessa HoiData:ssa jatketaan luokittelevan hoitotyön dokumentoinnin käyttöönottoa laajentamalla käyttöä Hatanpään sairaalassa. Tavoitteena on koko Hatanpään sairaalan hoitotyön ammattilaisten koulutus vuoden 2008 loppuun mennessä. Projektikoordinaattorina toimivat Pirjo Smolander Pegasos-klusterihanke ja Ritva Jarmas (HoiData-hanke). - Muita terveyspalveluiden tietojärjestelmähankkeita ovat suun terveydenhoidon oikomishoidon piirrosohjelman käyttöönotto, Pegasos-terveystietojärjestelmän käyttöönotto apuvälinelainauksessa sekä lääkinnällisessä kuntoutuksessa, Pegasos-järjestelmän uudet ominaisuudet (mm. uusi lääkitys, kuntoutusosio, kuntalaskutus), yhteiskäyttö Pegasos version käyttöönotto ja laajentaminen seudullisesti ja yhteispäivystysyksikön tietojärjestelmät ja liittymät. Yhteiskäyttö- Pegasos-hankkeen projektikoordinaattorina toimii Tuija Soukkio. - Sosiaalipalveluiden tietojärjestelmien (Effica-YPH ja elatusturva) kehittämisessä painopiste tulee olemaan Effica-järjestelmien standardoinnissa (Tikesos) ja alueellisen käytön mahdollistamisessa (alue-effica). Lisäksi v aloitetaan määrittely- ja valmistelutyö liittymän rakentamista vammaispalveluiden kuljetusjärjestelmän (Mobirouter) ja Effica-sosiaalihuollon järjestelmien välille sekä lastensuojelun perintä-ominaisuuden käyttöönotosta. - Effica-LPH-järjestelmään on tarkoitus ottaa käyttöön uutena ominaisuutena dokumentointi-osio. Lasten päivähoidon asiakasmaksulainsäädännön muutokset vaativat tietojärjestelmään muutoksia, jotka ovat maksullisia ominaisuuksia. - Tietojohtaminen-projektissa saadaan Effica-järjestelmistä sosiaalipalvelujen, päivähoidon ja suun terveydenhuollon tietosisällöt tietovarastoon sekä aloitetaan Pegasoksen kotihoidon määrittely. Lisäksi aloitetaan sivistyspalveluiden raportoinnin kartoitustyö. Tietotuotanto osallistuu Kunta-IT Sote tietojohtaminen hankkeeseen tarvittavalla työpanoksella. Projektin koordinaattorina toimii Tiina Raiski. - Kotihoidon tietojärjestelmä- ja teknologiaprojektissa pilotoidaan uusien Pegasos-järjestelmään tehtyjen kotihoidon mobiilinäyttöjä, jonka jälkeen siirrytään tuotantokäyttöön. RAIarviointijärjestelmän käyttöönottoa laajennetaan kotihoidossa. projektikoordinaattoreina toimivat Seija Huhtala (mobiili) ja Leila Mäkinen (RAI). - Intranet-portaaliprojekti jatkuu vuoden 2008 alkupuolella ja siinä rakennetaan sosiaali- ja terveyspalvelujen intranetti.

31 19 - Sähköiset hyvinvointipalvelut-hankkeeseen kuuluvat Säihke- ja HuoltajaNet-projektit. Säihkeprojektissa toteutetaan vuoden 2008 aikana Effica-Hammashoidon -järjestelmän kansalaisajanvarausmoduuliin suuhygienistille ajanvaraus. Pegasoksen sähköisen asiakokonaisuuden kehittämistä jatketaan web-ajanvarauksella ja laajennetaan SMS-viestien käyttöä ja toteutetaan kaksisuuntainen palaute asiakkaalle. Lisäksi suunnitellaan ja käyttöönotetaan HealthWebjärjestelmä. HuoltajaNet-projekti jatkuu nykymuodossa toukokuun 2008 loppuun. Projektissa toteutetaan kouluun ilmoittautuminen, toimintakeskus Vuoltsun kurssi-ilmoittautuminen ja maksaminen sekä koulukuljetushakemus bussikuljetusten osalta. Hyken tietohallinta osallistuu Kunta-IT:n verkostoyhteistyön tuloksena syntyvään lasten ja nuorten sähköisten asiointipalvelujen kehittämishankkeeseen. Projektikoordinaattoreina toimivat Ari Andreasson (Säihke) ja Reko-Aleksi Renvik (HuoltajaNet). - Sivistyspalveluiden tietojärjestelmien kehittäminen-projektikokonaisuus: Oppilashallintajärjestelmän kehitystyö -hankkeessa kartoitetaan perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen oppilashallinnan tietojärjestelmätarpeet. Perusopetuksen ja toisen asteen koulutuksen raportoinnin määrittely ja toteuttaminen aloitetaan vuoden 2008 aikana. WebPoissaolo-ominaisuutta pilotoidaan ja tämän jälkeen mahdollisesti laajennetaan. Webkurssipäiväkirja-ominaisuus käytöönotetaan lukioissa. WebKurssille ilmoittautuminen käyttöönotetaan aikuislukioissa. Lisäksi toteutetaan järjestelmäintegrointeja, kehitetään tilastointia, raportointia ja ProCapitan käytettävyyttä. IT-projektissa suunnitellaan oppilaitoskiinteistöjen verkotusta ja uudistetaan teknistä toimintaympäristöä. II-asteen intranet-osaprojektissa TAMK:n luomaa intranetin käyttöä laajennetaan ja vakiinnutetaan koskemaan kaikkia henkilökuntaan ja opiskelijoihin kuuluvia Tampereen ammattiopistossa ja lukiotoimessa. Projektikoordinaattoreina toimivat Niila Mäkelä (tietojärjestelmän kehittäminen), Jaana Kiiveri (II-asteen intra) ja Juha Salmela (IT-projekti). Teknisen huollon vastuulle kuuluvia hankkeita vuonna 2008 ovat: - Koukkuniemen huolto- ja ravintokeskukset valmistuvat vuoden 2008 aikana. Huoltokeskuksen toiminta tulee vaikuttamaan merkittävästi koko vanhainkoti-alueen palvelutuotantoon ja logistiikkaan. - Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus käynnistyy maaliskuussa 2008 B-siiven saneerauksella ja valmistuu näillä näkymin 2010 vuoden alussa. Suunnittelu täsmentyy rahoituksen ja aikataulujen osalta. Pikonlinnan sairaalan valmistelu evakkotiloiksi on meneillään. - Tilahallintaa ja kiinteistökustannusten kohdentamista kehitetään yhteistyössä TIKE:n kanssa. - Sprinklaus tullaan rakentamaan kaikkiin laitoskiinteistöihin, joissa on yöpyviä asiakkaita. Järjestelmän käyttöönottoon, dokumentointiin, koulutukseen ja aikatauluihin tullaan jatkossa kiinnittämään enemmän huomiota Muu kehittämisyhteistyö (Hyken rahoitus): - Etätulkki.fi hanke. Uudenmaan erityispalvelujen kuntayhtymän koordinoima ja STM:n rahoittama eri kuntien yhteistyöhanke. Tavoitteena on luoda valtakunnallinen etätulkkausjärjestelmä, jonka avulla tulkkipalvelujen saatavuus paranee ja alueelliset erot tasoittuvat. Tampereen osallistuminen hankkeeseen on nivottu osaksi Vipu-projektia. - Kuusikkotyö. Kuusikkotyö on nimitys yhteistyölle, jota tekevät Suomen kuuden suurimman kaupungin sosiaali- ja terveystoimen ammattilaiset kuntalaisille tuotettujen palvelujen ja niiden kustannusten vertailemiseksi. Vuonna 2008 toimivat seuraavat työryhmät: lasten päivähoito, lasten sijaishuolto, vammaispalvelut ja kehitysvammahuolto, vanhusten palvelut, toimeentulotuki sekä sosiaalityö. - Tulevaisuuden hyvinvointipalvelut yhteistyöohjelma. Stakesin alueyksikön koordinoima yhteistyöfoorumi, johon osallistuvat Tampereen kaupungin lisäksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiri ja Tampereen yliopisto. Ohjelman tavoitteina ovat hyvinvointipalveluiden ja terveyden edistämisen vaikuttavuuden parantaminen Pirkanmaalla, siihen liittyvä yhteistyöosapuolten strategisia tavoitteita tukeva tutkimus- ja kehittämistyö sekä sidosryhmäyhteistyön vahvistaminen.

32 20 Henkilöstö Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikössä on vakansseja yhteensä 230. Vakituisessa palvelussuhteessa on 223 henkilöä ja määräaikaisessa 18 henkilöä, yhteensä 241 henkilöä. Henkilöstösuunnitelman mukainen vakituisen henkilöstön määrä on vuoden 2008 lopussa 229. HENKILÖSTÖ Strategia-, Hallinto- ja talous- ja henkilöstöprosessi ohjausprosessi Tieto- ja ostoprosessi Liiketoiminnan ja palvelujärjestelmän kehittäminen Yhteensä OHJAUS JA KEHITTÄMINEN Johtaja, päällikkö Alaprosessien vastuuhenkilöt Asiantuntijat Sihteerit Määräaikainen henkilöstö OMA TUOTANTO JA SISÄISET PALVELUT Vakituinen henkilöstö Määräaikainen henkilöstö YHTEENSÄ Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön vuosisuunnitelma sisältää lisäksi kahden palvelutuotantojohtajan ja kahden sihteerin henkilöstö- ja toimintamenot. Palveluverkko Hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikön toiminnot sijoittuvat vuoden 2008 alussa seuraaviin tiloihin: Yleishallinto, taloushallinto, henkilöstöhallinto, markkinointi ja tiedotus, projektit ja kehittäminen Yhteistoiminta, työsuojelu, projektitoiminta Taloussuunnittelu (osa), maksuliikenne ja kassapalvelut Tietohallinta ja tuotanto Tekstinkäsittely Projektitoiminta Yleinen edunvalvonta Talous- ja velkaneuvonta, sosiaali- ja potilasasiamiehet, Ikäpiste Alueellisen maahanmuuttaja-asiakastyön kehittämisprojekti (Alma) Tekninen huolto, tekstinkäsittely Kotio-projekti Hyke-talo, Puutarhakatu Vanha Kirjastotalo, Keskustori Sote-talo, Satamakatu Pantin talo, Puutarhakatu Keskusvirastotalo Keskustori 5 Hatanpää

33 21 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Toimintavuoden aikana on tavoitteena ottaa käyttöön hyvinvointipalvelut kattava, tehokkaan tilojen käytön seurantajärjestelmä. Langattoman verkon laajeneminen kaupungin eri toimipisteisiin helpottaa tietokoneyhteyksien toteuttamista. Videoneuvottelulla luodaan puhelinyhteyttä monipuolisempi yhteydenpitotapa Hyken toimipisteiden välillä. Koukkuniemen huoltokeskuksen valmistuminen tulee tehostamaan Teknisen huollon tilojen käyttöä alueella. Hallintorakennuksessa olevia tiloja tullaan luovuttamaan Laitoshoidolle. Tunnusluvut Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikkö TP 2007 VS 2008 Suoritteet Tuotantorajat ylittävät kehittämishankkeet (lkm) Osallisuus kansallisissa/kansainvälisissä kehittämishankkeissa 5 7 Toimintamallin muutokseen liittyvä koulutus (pv) Ylläpidettävät asiakastietojärjestelmät 20 Asiakastietojärjestelmien loppukäyttäjien määrä Henkilöstö Vakanssit

34 22 Tuloslaskelma KEHITTÄMISYKSIKKÖ Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 446 Tuet ja avustukset 799 Vuokratulot 144 Muut toimintatulot 88 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -455 Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -37 Menot yhteensä Toimintakate 879 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -121 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet -562 Koneet ja kalusto -280 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -842 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sis. myyntitulot yht. 840 Konsernihallinnolta laskutettavat yht Hekyltä laskutettavat yht. 973

35 23 Investoinnit Investoinnit - vuosisuunnitelma TA 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Sähkö-, vesi- yms. laitosten laitoskoneet ja laitteet IO1210_05 Taloautom.sähkönsyötön varmistam.* IO1210_06 Timecon sähkönsyötön varmistaminen* IO1210_07 Hoitajakutsujärjestelmä H:pään K-os.* IO1210_2007_01 Antenniverkon päivittäminen* IO1210_2008_011 Turvallisuusjärjestelmien dokumentointi IO1210_2008_012 Kulunohjaus-, videovalv.- ym. järjest. Koukku IO1210_2008_013 Antenniverkko digikelpoiseksi / sote IO1210_2008_014 Koukkuniemen kaasukeskus ja kaasuverkon Koneet ja kalusto Viestintälaitteet IO1210_2008_023 Digi-tv:t / sote Muut kuljetusvälineet IO1210_2008_021 Trukki, Hatanpää IO1210_2008_022 Trukki 2 kpl, Koukkuniemi Muut laitteet ja kalusteet IO1210_2008_024 Koukkuniemen huoltokesk. ensikert. kalust INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007

36

37 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT AVOPALVELUT VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

38

39 25 2 AVOPALVELUT Avopalvelut on palvelu- ja asiantuntijaorganisaatio, joka tuottaa kymmenessä tuotanto-yksikössä hyvinvointia edistäviä, tukevia ja korjaavia sosiaali- ja terveydenhuollon perus-, erityis- ja erikoispalveluja kaikenikäisille kaupunkilaisille. Avopalveluissa työskentelee työntekijää yli 300 palvelupisteessä ja menot ovat 138,3 miljoonaa euroa. Avopalvelujen tehtävänä on edistää ja ylläpitää tamperelaisten psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Niillä tuetaan muiden kuin laitoksissa olevien tamperelaisten valmiuksia arkielämän sujumiseen. Avopalvelujen tuotantoaluetta johtaa avopalvelujen johtaja sosiaali- ja terveyspalvelujen palvelutuotantojohtajan alaisuudessa. Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle 2008 Tuotantostrategian päämäärät 1. Osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö 2. Tehokas organisaatio 3. Toiminnan kannattavuus ja palvelujen kilpailukyky 4. Kuntalaisten terveys ja sosiaalinen turvallisuus 5. Kuntalaisten tyytyväisyys ja luottamus palveluihin Tuotantostrategian tuloskorteilla raportoitavat kriittiset menestystekijät. Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari 1. Osaamisen, motivaation ja työkyvyn uudistaminen. Lakisääteinen 3-10 päivän täydennyskoulutusvelvoite täyttyy. Koulutuspäivät/työntekijä; koulutusseuranta (SAP). Raportointi vuosittain (1/1). 2. Palvelujen kehittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen. Sairaslomapäivät vähenevät keskimäärin yhdellä työntekijää kohden. Matalan kynnyksen sosiaalineuvontaa antavan palvelupisteen suunnittelu toteutetaan. 3. Menojen tarkka hallinta. Tuotantoyksiköiden tilinpäätöksissä ei budjettiylityksiä. 4. Organisaation ja seudullisen palveluverkoston kehittäminen. 5. Prosessien ja laadun jatkuva parantaminen. Seudulliset hankkeet ovat edenneet suunnitellusti ja aikataulussa. Hyvinvointineuvolatoiminta kattaa 55 % äitiys- ja lastenneuvoloista. Ympärivuorokautisessa kotihoidossa olevien asiakkaiden määrä kasvaa 10 prosenttia. 6. Palvelujen hyvä saatavuus. Hoitotakuun ja sosiaalitakuun mukaiset jonoajat resurssien puitteissa. 7. Palvelu- ja laatulupausten täyttäminen. Kuntalaisten tyytyväisyys ja luottamus palveluihin säilyy hyvänä. 8. Palvelujen vaikuttavuus. Kaupunkilaisten terveydentila pysyy vähintään kaupunkien yleisessä kehityksessä. Sairaslomapäivät/ henkilötyövuosi keskimäärin, SAP Hr. (1/1) Suunnitelma aloitettu vuoden loppuun mennessä, toimintakertomus. (1/1 tai 1/3) Tuotantoyksiköiden menot, SAP. (1/3) Hankkeiden suunnitelmallinen eteneminen. (1/1 tai 1/3) Hyvinvointineuvoloiden osuus neuvolatoiminnasta. (1/1 tai 1/3) Ympärivuorokautisessa kotihoidossa olevien asiakkaiden määrä, asiakasrekisteri. (1/1 tai 1/3) Jonoajat hoitotakuun ja sosiaalitakuun mukaisissa palveluissa, jonoseuranta. (1/1 tai 1/3) Yleistyytyväisyys asiakaspalautteessa. (1/1) Ikävakioitu sairastavuusindeksi, Kelan tilastot. (1/1)

40 26 Avopalvelujen tuloslaskelma AVOPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 0 Tuet ja avustukset Vuokratulot 5 Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -90 Menot yhteensä Toimintakate 875 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot -751 Tilikauden tulos 124 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot 0 Muut pitkävaikutteiset menot 0 Maa- ja vesialueet 0 Rakennukset ja rakennelmat 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 0 Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht Tuloslaskelma sisältää kaupunginvaltuuston myöntämän palkkaratkaisun lisärahoituksen 877 t (nettovaikutus tuloslaskelmassa 0).

41 27 Tuotantoyksiköt Palveluyksiköt Vakanssit Menot M Lasten ja nuorten terveyspalvelut Vastaanottotoiminta ,5 27,2 Keskitetyt terveyspalvelut 7 122,5 12,2 Avomielenterveyspalvelut ,3 Suun terveydenhuolto ,9 Kotihoito ,7 Yleinen sosiaalityö ,1 Lastensuojelun erityispalvelut Toimentuloturva Maahanmuuttajapalvelut ,4 YHTEENSÄ ,8 Avopalvelujen tuotantoyksiköt, palveluyksiköt, vakanssit ja menot. Avopalvelujen investoinnit yhteensä VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Viestintälaitteet IO1220_2008_18 Kotihoidon mobiililaitteet Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1220_2007_02 Hammashuollon laitteiston uusintaa* IO1220_2007_03 Hammashuollon kuvanlukijalaitteet* IO1220_2008_11 Endoskopiatorni ja endoskoopin pesu- ja desinfiointilaite IO1220_2008_12 Puhelimien agenttien jononäyttölaitteet IO1220_2008_13 Ultraäänilaite, keskusäitiysneuvola IO1220_2008_17 Suun terv.h. ajanvaraus jononäyttölaitteet Muut laitteet ja kalusteet IO1220_2008_14 Hyvinvointineuvoloiden ensikert. kalustus IO1220_2008_15 Sammon kouluterv.h. ensikert. kalustus IO1220_2008_16 Suun terv.h. erikoishoidon yksikön kalustus INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta Hallinto Avopalveluiden johtoon kuuluvat avopalvelujen johtaja, talouspäällikkö, lakimies, osastosihteeri, suunnittelija, projektisihteeri ja toimistovastaava. Avopalvelujen johtamisessa korostetaan laaja-alaista yhteistyötä tuotantoyksiköiden ja myös eri tuotantoalueiden välillä. Asetettujen tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti. Avopalvelujen hallinnon toimintamenot ovat euroa

42 Lasten ja nuorten terveyspalvelut Lasten ja nuorten terveyspalveluiden tuotantoyksikköön kuuluvat äitiys- ja lastenneuvola-palvelut, kouluterveydenhuolto, opiskeluterveydenhuolto, perheneuvolapalvelut, puheterapiapalvelut ja keskusneuvolapalvelut, jotka sisältävät keskusäitiys- ja keskuslastenneuvolan, perhesuunnitteluneuvolan, gynekologien vastaanoton ja nuorisoneuvolan palvelut. Lasten ja nuorten terveyspalveluiden tehtävänä on edistää lasta odottavan perheen, lasten, nuorten ja heidän perheidensä psyykkistä, fyysistä ja sosiaalista terveyttä, toimintakykyä ja turvallisuutta. Huomio kohdistetaan erityistuen tarpeessa oleviin. Pyrkimyksenä on varhaisen avun antaminen ja vanhemmuuden tukeminen hyödyntäen tarvittaessa moniammatillista yhteistyötä. Kaupunkistrategiassa on valtuustokauden painopisteenä lasten ja nuorten kasvun tukeminen siten, että lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessi toimii niin hyvin, että erityistä tukea tarvitsevien lasten ja nuorten suhteellinen osuus vähenee. Neuvola- ja kouluterveydenhuoltopalveluissa lasta odottaville, lapsille sekä lapsiperheille tarjotaan suunnitelmalliset määrävälein tapahtuvat terveydenhoitajan ja lääkärin tapaamiset ja erityistukea tarvitseville yksilöllisen suunnitelman mukaiset palvelut. Keskusneuvolapalveluissa keskusäitiysneuvola huolehtii raskaudenajan ultraäänitutkimuksista sekä äitiyshuollon konsultaatiotoiminnasta. Keskuslastenneuvola tarjoaa lastentautien erikoislääkärien konsultaatiopalvelut neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä terveysasemien vastaanottotoiminnan tueksi. Nuorisoneuvola hoitaa alle 22-vuotiaiden ehkäisyneuvonnan, kartoittaa ja hoitaa nuorten psykososiaalisia ongelmia ja hoitaa aikuislukioiden opiskeluterveydenhuoltoa. Perhesuunnitteluneuvola tarjoaa raskauden ehkäisyn aloituksen. Palvelut kohdentuvat riskipotilaisiin. Gynekologien vastaanotto on eriytetty Perhesuunnitteluneuvolan palveluista. Gynekologien vastaanottopalvelut tarjoavat konsultaatiopalveluita vastaanottotoiminnan lääkäreille. Palvelut kohdennetaan potilaille, joilla on vuotohäiriötä tai todettujen kohdunsuumuutoksien jatkohoitoa ja seurantaa vaativia gynekologisia löydöksiä. Opiskeluterveydenhuolto huolehtii Tampereen kaupungin alueella sijaitsevien lukioiden, ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden terveyden- ja sairaan-hoidosta ja oppilaitosten terveydellisten olojen valvonnasta. Perheneuvola vastaa sosiaalihuoltolain mukaisesta kasvatus- ja perheneuvonnasta tarjoten lasten ja lapsiperheiden avohoidollista mielenterveystyötä ja lapsiperheiden perheasioiden sovittelua. Puheterapiapalvelut käsittävät ennaltaehkäisevää työtä, neuvontaa, tutkimuksia, ohjausta ja puheterapiakuntoutusta. Toimintasuunnitelma Toimintasuunnitelmaa ohjaa kaupunkistrategiaa toteuttava hyvinvointipalvelujen palveluohjelma vuosille ja tilaaja-tuottajatoimintamallin edellyttämä tuotteistamisen kehittäminen sekä avopalvelujen strategia Lasten ja nuorten kasvun tukemisessa korostuu vanhemmuuden tukeminen sekä palvelujärjestelmän ehkäisevä työote. Toiminta pyritään toteuttamaan valtakunnallisten suositusten mukaisena (Kouluterveydenhuolto 2002, Lastenneuvola lapsiperheiden tukena, Opiskeluterveydenhuollon opas).

43 29 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 LASTEN JA NUORTEN TERVEYSPALVELUT Kriittinen menestystekijä: Palvelujen kehittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Lapsiperheiden tuen havaitseminen ja varhaisen avun lisääminen. Hyvinvointineuvolatoiminnan laajeneminen 6 uudella hyvinvointineuvolalla. Hyvinvointineuvolat ovat yhdistettyjä äitiys- ja lastenneuvoloita, joissa käytetään perheen psykososiaalisen tilanteen kartoittamista ja asioiden puheeksi ottamista helpottavia lomakkeita. Neuvolassa toimii moniammatillinen neuvolatiimi. Äitiys- ja lastenneuvolat yhdessä lapsiperheiden sosiaalipalveluiden, neuvolapsykologien, päivähoidon ja perheneuvolan kanssa. Hyvinvointineuvolatoiminta kattaa 55 % neuvoloista. Hyvinvointineuvolassa käytettävien edellä mainittujen vanhemmille tarkoitettujen lomakkeiden käyttö kaikissa neuvoloissa. Äitiys- ja lastenneuvolat Lomakkeiden käytön seuranta tilastoinnissa (SAP BW). Kouluterveydenhuollossa vanhemmat ovat mukana koulutulokkaiden terveystarkastuksissa. Vanhemmille suunnattujen, perheiden psykososiaalisen tilanteen kartoittamiseen laadittujen, esitietolomakkeiden käytön vakiinnuttaminen. Kouluterveydenhuolto Vanhempien mukanaolon raportointi ja seuranta (SRA BW). Lasten psykososiaalisen kehityksen ja terveyden sekä tuen tarpeen arvioinnin kehittäminen. Osallistuminen Pshp:n johtamaan lasten mielenterveyden kehittämishankkeeseen perus- ja erityispalvelujen yhteistyönä. Lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto yhdessä päivähoidon ja perusopetuksen kanssa. Kehittämishankkeen tulokset 2009 Kriittinen menestystekijä: Prosessien ja laadun jatkuva parantaminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Oppimisvaikeuksien varhainen havaitseminen. Esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheen puheterapeuttiset konsultaatiot, moniammatillinen yhteistyö ko. nivelvaiheessa. Puheterapiapalvelut yhteistyössä esi- ja alkuopetuksen (ja tilaajan) kanssa. Uudet hoitokäytännöt Vertaistuki vanhemmille. Äitiys- ja lastenneuvolat Isyystuntien lisääminen perhevalmennuksessa. Perhevalmennuksen kehittäminen. Perhevalmennuksen tilaisuuksien raportointi. Osallistujien tyytyväisyyskysely. Lasten mielenterveyspalveluiden saatavuuden parantaminen. Palveluprosessin kehittäminen yhteistyössä kasvatus- ja opetuspalvelujen, neuvola- ja kouluterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Asiakastyön pulmakohtien selvittely ja tämän pohjalta perheneuvolatyön kokonaisuuden suunnittelu. Perheneuvola yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Perheneuvola Prosessikuvaus Suunnittelu- ja prosessityö aloitettu.

44 30 Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Sähköisten raporttien käyttö päätöksenteon tukena. SAP BW tietovaraston hyödyntäminen tuotantoyksiköissä. Määrällinen ja laadullinen arviointityökalu käytössä. Kaikki toimintayksiköt SAP BW käytössä. Tuotteistamisen kehittäminen. Tuotteiden määrittelyn tarkistaminen ja hinnoittelu. Laatukriteereiden ja mittareiden kehittäminen. Kaikki toimintayksiköt Tuotteet hinnoiteltu. Laatukriteerit ja mittarit määritelty. Riskien hallinnan parantaminen. Vaarojen arviointilomakkeiden täyttö toimipisteissä. Kaikki toimintayksiköt Osuus toimipisteistä, joissa lomakkeet täytetty ja käsitelty. Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Sähköisen viestinnän käyttö asiakaspalvelussa. Ajanvaraukseen ja tutkimustuloksiin liittyvien tietojen välittäminen opiskelijoille. Opiskeluterveydenhuolto ja nuorisoneuvola Käytössä olevat tiedotuskanavat. Kriittinen menestystekijä: Palvelu- ja laatulupausten täyttäminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Yhtenäisten palvelujen varmistaminen. Lastenneuvolatyön ja kouluterveydenhuollon sähköisten käsikirjojen valmistuminen. Lastenneuvolat ja kouluterveydenhuolto Käsikirja. Hyvinvointineuvolan laajenemisen koordinointi alueellisten esimiestiimien, koordinaatio- ja seurantaryhmän tuella. Äitiys- ja lastenneuvolat yhteistyössä lapsiperheiden sosiaalityön, neuvolapsykologien, päivähoidon, perheneuvolan ja tilaajan kanssa. Toteutuneet kokoukset, muistiot. Palveluprosessien kuvaaminen. Toimintayksiköt Prosessikuvaukset. Puheterapiapalveluiden hoitolinjausohjeistuksen päivittäminen. Oppilaitoskohtaiset opiskelijaterveydenhuollon toimintasuunnitelmat kaikkiin oppilaitoksiin. Puheterapiapalvelut Päivitys tehty. Opiskeluterveydenhuolto Toimintasuunnitelmat kaikissa oppilaitoksissa.

45 31 Keskusäitiys- ja perhesuunnitteluneuvolassa aiemmin toimineet gynekologit siirtyivät erikoissairaanhoitoon muun henkilöstön jäädessä lasten ja nuorten terveyspalveluiden tuotantoyksikön alaisuuteen. Vuoden 2007 lopulla gynekologityön resurssipula osaltaan oli syynä siihen, että tilaajapuoli päätti selvittää Keskusäitiys- ja Perhesuunnitteluneuvolan toiminnan ulkoistamisen. Tammikuussa 2008 tehtävän selvitystyön ja päätösten tuloksena ratkeaa, miten Keskusäitiysneuvola- ja Perhesuunnittelupalvelut jatkossa tuotetaan ja kenen toimesta. Keskuslastenneuvolan lastenlääkärityön toimintaedellytykset erityiskouluilla ovat olleet vuonna 2007 ja ovat edelleen ainakin vuoden 2008 alkupuolella normaalia heikommat johtuen työntekijäresurssivajauksesta, jota ei pystytä täysimääräisenä. Puheterapiapalveluiden tuotannossa pyritään turvaamaan asiakaskohderyhmissä peruspalvelut aikaisempien vuosien tapaan. Lukiolaiset siirtyivät opiskeluterveydenhuoltoon, mistä johtuen heille kuuluu myös perusterveydenhuollon tasoiset sairaanhoidonpalvelut. Nämä eivät sisälly kouluterveydenhuoltoon. Vuoden 2008 palvelutilaukseen ei kuitenkaan sisälly opiskeluterveydenhuollon lääkäripalvelujen laajentamismahdollisuutta. Lomakausina neuvolatoimintaa joudutaan supistamaan erillisenä tehtävän suunnitelman mukaisesti. Keskuslastenneuvola suljetaan 4 viikon ajaksi. Opiskeluterveydenhuolto suljetaan kesällä korkeintaan 4 viikon ajaksi. Puheterapiapalvelut ovat työntekijöiden vuosilomien ajan käytännössä suljettuina. Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Tampereen lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö osallistuvat STM:n avustuksella Pirkanmaan ja Etelä-Karjalan sairaanhoitopiirien alueilla toteutettavaan lasten mielenterveystyön kehittämishankkeeseen perus- ja erityispalvelujen yhteistyönä. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan lasten psykososiaalisen kehityksen ja terveyden sekä tuen tarpeen arviointimenetelmiä yhteistyössä lastenneuvoloiden, kouluterveydenhuollon, vanhempien, päivähoidon ja opettajien kanssa. Hanke kohdentuu 5-vuotiaisiin ja ekaluokkalaisiin lapsiin. Kaikki lastenneuvolat osallistuvat hankkeeseen, kouluista tietyt nimetyt koulut. Neuvoloissa pyritään n. 600 lapsen otokseen, joka mahdollistaa erillisen tamperelaisia 5- vuotiaita kuvaavien tulosten saannin. Tuotantoyksikkö osallistuu laajaan lasten ja nuorten tilaajapuolen yhteistyöhankkeeseen, lasten ja nuorten erityistukipalveluiden vaikuttavuuden arviointiin, jonka tavoitteena on parantaa lasten ja nuorten erityistukipalveluiden vaikuttavuutta. Kouluterveydenhuolto osallistuu opetusministeriön avustuksella toteutettavaan Oppilashuollon palvelurakenteen kehittäminen hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään oppilashuollon laatua ja saatavuutta sekä verkostomaista työtapaa. Hankkeen avulla pyritään hyödyntämään ja kehittämään kouluterveydenhuollon laaja-alaisia terveystarkastuksia ennaltaehkäisevän oppilashuollon työmuotona. Kouluterveydenhuolto osallistuu opetushallituksen avustuksella tuettuun Monikulttuurisuus-taitojen kehittäminen hankkeeseen. Hankkeessa kehitetään moniammatillisia yhteistyömuotoja maahanmuuttajataustaisten oppilaiden ja heidän vanhempiensa kotoutumisen edistämiseksi ja tukemiseksi.

46 32 Palveluverkko ja henkilöstö Neuvolatoimipisteitä on terveysasemilla, koulurakennuksissa, päiväkotikiinteistöissä ja muissa omissa tai vuokratiloissa yhteensä 33 toimipistettä. Kouluterveydenhuollon toimipisteitä on pääosin koulurakennuksissa ja lisäksi läheisillä terveysasemilla, yhteensä 58 toimipisteessä. Keskusneuvolat sijaitsevat Sote-talossa yhteensä 3 toimipisteessä. Opiskeluterveydenhuollolla on Tullinkulmassa keskitetty toimipiste ja lisäksi 18 oppilaitoksessa tai lukiossa toimivaa vastaanottoa. Puheterapiatoimipisteitä on yhteensä 5, Koulukadun toimipisteessä, Kalevan ja Hippoksen päiväkodeissa, Hervannan terveysasemalla sekä Hatanpään sairaalassa. Perheneuvola toimii Sote-talossa, tutkimustiimit ja hoitotiimit eri kerroksissa. Vakansseja Kouluterv. huolto Opisk. terv. huolto Yhteiset Neuvolapalv. Keskusneuvolat *) Perheneuv. Puheterap- Ylilääkäri 1 1 Hoitotyön päällikkö 1 1 Tk-lääkäri ( sis. vast. lääkärin, oth) Osastonhoitaja Terveydenhoitaja Koordinaattoriterv.hoit Terveyskeskusavustaja Toimistosihteeri Perheneuvolan johtaja 1 1 Lastenpsykiatri 5 5 Psykologi Sosiaalityöntekijä Lähetti 1 1 Vast. puheterapeutti 1 1 Puheterapeutti Yhteensä *) sisältää keskuslasten-, keskusäitiys-, perhesuunnitteluneuvolan, gynekologien vastaanoton sekä nuorisoneuvolan. Yht. Edellä oleviin lukumääriin sisältyvät uudet vakanssit: 2 terveydenhoitajaa neuvolapalveluihin ja 1 opiskeluterveydenhuoltoon sekä 1 puheterapeutti. Lukiolaisten kouluterveydenhuolto siirtyi osaksi opiskeluterveydenhuoltoa kansanterveyslain muutoksesta johtuen, siksi luvut poikkeavat vuoden 2007 luvuista. Osa neuvoloiden ja kouluterveydenhuollon lääkäriresursseista tulee vastaanottotoiminnasta. Puheterapiapalveluissa lasten ja nuorten palveluprosessiin sijoittuu 8,5 toimen työpanos. Lukuun on lisätty vuonna 2008 saadun uuden vakanssin työpanos, joka suunnataan esi- ja alkuopetuksen nivelvaiheeseen. Terveys- ja toimintakykyprosessiin kohdistuu 4,1 toimen työpanos ja esimiestyöhön 0,4 vastaavan puheterapeutin työajasta. Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Toimipisteissä tilankäytön tehostamismahdollisuudet on käytetty loppuun. Tilankäytön tarpeet ovat kasvussa. Hyvinvointineuvolatoimintatavan laajetessa tarvitaan suurempia työhuoneita ja tiimien kokoontumistiloja. Puheterapiapalveluissa lisätilan tarve kasvaa Tampereen yliopiston ja Tampereen kaupungin kesken solmittavan logopedisen opiskelijaharjoittelun seurauksena. Tuotantoyksikköön tulevat uudet työntekijät tarvitsevat työhuonetilat.

47 33 Palvelutilaus Lapsiperheiden perheneuvonta ja perheasioiden sovittelu Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Perheneuvolan peruskäynti 2100 käynti 201, Perheneuvolan pitkä käynti 1100 käynti 331, Perheneuvolan vaativa peruskäynti 400 käynti 331, Perheneuvolan vaativa pitkä käynti 1600 käynti 558, Asiantuntijapalvelut (HUOM. sis. 450 käynti 314, työnohjaus ja konsultointi) Puhelinpäivystys 1100 puhelu 331, Yhteensä Äitiys- ja lastenneuvolapalvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Määräaikaistarkastus (neuvolakäynti) käynti 50, Neuvolatapaaminen erityistilanteissa käynti 45, Kotikäynti 2700 käynti 143, Hyvinvointineuvolatiimikokous kokonaishinta Hoito- ja kuntoutussuunnitelmakokous kokonaishinta Ryhmäneuvonta kokonaishinta Asiantuntijapalvelut kokonaishinta Yhteensä Keskusneuvolapalvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Ensikäynti 323 käynti 311, Seurantakäynti 393 käynti 112, Ruoka-altistustutkimus 256 käynti 266, Ryhmäneuvonta 31 käynti 591, Asiantuntijapalvelut, , keskuslastenneuvola käynti Raskaudenajan , seulontaultraäänitutkimukset käynti Lääketieteellinen ultraäänitutkimus 3200 käynti 3, Asiantuntijapalvelut, kokonaishinta Lyhyt ehkäisykäynti erityistilanteissa kokonaishinta Ehkäisykäynti terveydenhoitajalla kokonaishinta Laaja-alainen ehkäisykäynti (hoitaja ja kokonaishinta lääkäri) Asiantuntijapalvelut, kokonaishinta perhesuunnitteluneuvola Gynekologin konsultaatiopalvelut kokonaishinta Neuvolakäynti 4500 käynti 59, Ryhmäneuvonta kokonaishinta Asiantuntijapalvelut, nuorisoneuvola kokonaishinta Yhteensä

48 34 Kouluterveydenhuolto Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Terveystarkastukset käynti 65, Vastaanottokäynti käynti 28, Kotikäynti kokonaishinta Hoito- ja kuntoutussuunnitelmakokous kokonaishinta Oppilashuoltoryhmä kokonaishinta Asiantuntijapalvelut (sis. Koulun kokonaishinta terveydellisten olojen tarkastus) Kouluterveydenhuolto erityiskoulujen , oppilaille oppilas Yhteensä Opiskeluterveydenhuolto Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Terveystarkastukset 4500 käynti 117, Vastaanottokäynti käynti 22, Opiskelijahuollon oppilashuolto- ja kokonaishinta hyvinvointiryhmät Asiantuntijapalvelut (sis. oppilaitosten terveydellisten olojen valvonnan) kokonaishinta Hoito- ja kuntoutussuunnitelmakokous kokonaishinta Puhelin- ja sähköiset palvelut kokonaishinta Yhteensä Erityistyöntekijöiden palvelut (puheterapia) Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Tutkimus / lasten ja nuorten 714 käynti 70, puheterapia Yksilöterapia / lasten ja nuorten 4158 käynti 77, puheterapia Ryhmäterapia / lasten ja nuorten 160 käynti 176, puheterapia Yhteisöllinen puheterapeuttinen 339 käynti 281, kuntoutus / lasten ja nuorten puheterapia Muut asiantuntijapalvelut / lasten ja kokonaishinta nuorten puheterapia Tutkimus / aikuisväestön puheterapia 391 käynti 71, Yksilöterapia / aikuisväestön käynti 78, Ryhmäterapia / aikuisväestön 40 käynti 179, puheterapia Yhteisöllinen puheterapeuttinen 226 käynti 287, kuntoutus / aikuisväestön puheterapia Muut asiantuntijapalvelut / kokonaishinta aikuisväestön puheterapia Yhteensä Yhteensä

49 35 Tuloslaskelma LASTEN JA NUORTEN TERVEYSPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 20 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -506 Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -2 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot -95 Tilikauden tulos 966 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -115 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -115 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

50 36 Investoinnit Lasten ja nuorten terveyspalvelut VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1220_2008_13 Ultraäänilaite, keskusäitiysneuvola Muut laitteet ja kalusteet IO1220_2008_14 Hyvinvointineuvoloiden ensikert. kalustus IO1220_2008_15 Sammon kouluterv.h. ensikert. kalustus INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot Tunnusluvut Lasten ja nuorten terveyspalvelujen tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Äitiysneuvolat, käyntejä Lastenneuvolat, käyntejä Kouluterveydenhuolto, käyntejä * Opiskeluterveydenhuolto, käyntejä* Perheneuvolapalvelut, käyntisuoritteita** Puheterapiapalvelut, käyntisuoritteita*** Keskusneuvolat, käyntejä 1) Toiminnan laajuustiedot Opiskeluterveydenhuolto, asiakkaita Perheneuvola, asiakasperheitä Henkilöstö Vakanssit 209 1) Käynteihin sisältyy keskusäitiys- ja keskuslastenneuvolakäynnit, perhesuunnitteluneuvolakäynnit, nuorisoneuvolakäynnit ja gynekologien vastaanottokäynnit. * Lukiolaiset siirtyneet kouluterveydenhuollosta opiskeluterv.huoltoon ** Perheneuvolan suoriteperuste muuttunut, vuoden 2006 luku sisältää mm. puhelusuoritteita *** Puheterapiapalvelujen käyntejä ei ilmoitettu aikaisemmin

51 Vastaanottotoiminta Vastaanottotoiminnan tuotantoyksikköön kuuluvat alueellinen vastaanottotoiminta, aikuisneuvonta, ikäluokittaiset terveystarkastukset, avokuntoutus ja terveydenhuollon psykologipalvelut. Vastaanottotoiminta huolehtii yleislääkäritasoisesta sairaanhoidosta yhteistyössä aikuisneuvonnan kanssa painottaen erityisesti yleisimpien kansansairauksien ehkäisyä ja hoitoa. Aikuisneuvonnan terveydenhoitajien tehtävänä on huolehtia aikuisväestön henkilökohtaisesta terveysneuvonnasta, terveydentilan seurannasta, ryhmäneuvonnasta, 70-vuotiaiden terveystarkastuksista ja maksuttomien hoitotarvikkeiden jakelusta. Ikäluokittaiset terveystarkastukset ovat tiettyä väestönosaa koskevaa ennalta ehkäisevää terveydenhoitoa, jossa asiakkaalle tehdään ennalta sovitut tutkimukset ja selvitykset. Avokuntoutuksen tehtävänä on edistää ja tukea väestön terveyttä, liikkumis- ja toimintakykyä, työkykyä sekä hyvinvointia fysio- ja toimintaterapian sekä apuvälineiden avulla. Terveydenhuollon psykologit tekevät perustasolla alle kouluikäisten lasten sekä aikuisten psykologisia tutkimuksia, ja huolehtivat lasten, nuorten ja aikuisten mielenterveys-työstä tarjoten lyhytaikaista hoitoa. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 VASTAANOTTOTOIMINTA Kriittinen menestystekijä: Palvelujen kehittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Tiimityömallin laajentaminen kaikille terveysasemille Tiimityömallia toteuttavat terveysasemat. Väestö kokee terveydentilansa parantuneen. Hoidon taso paranee: ikäryhmätarkastuksien ennaltaehkäisevää toimintaa tehostetaan mm. ottamalla käyttöön vastaanottotoiminnan ja aikuisneuvonnan laatima valtimotautien ehkäisyyn laadittu ohje. Asiakkaiden jatkoseurantaa tehostetaan sitä tarvitseville, yhteistyössä vastaanottotoiminnan ja aikuisneuvolan kanssa. Hoidon taso paranee: yhteistyössä omalääkärien kanssa parannetaan kriisihoidon ja lievempien mielenterveyden häiriöiden hoitoa. Näin pyritään myös ehkäisemään häiriöiden kroonistumista. Ikäluokittaiset terveystarkastukset Lääkäriasemien psykologit ja depressiohoitajat

52 38 Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Omalääkäripalvelujen saatavuus (peittävyys) paranee. Jono eikiireellisille vastaanotoille 90 % korkeintaan 10 päivää. Mielenterveyspalvelujen (psykologit ja depressiosairaanhoitajat) saatavuus paranee. Hoitotakuu toteutuu. Jonot: ei-kiireellinen potilas pääsee vastaanotolle alle 10 työpäivän, kiireellisistä potilasta pääsee 90 % vastaanotolle 3 työpäivän sisällä Alueellinen vastaanottotoiminta Mielenterveyspalvelujen jonotusaika ja mielenterveyspalveluja saaneiden määrä. Saatavuus paranee iltavastaanottojen myötä. Alueellinen vastaanottotoiminta Saatavuus paranee omalääkäreiden väestöjen pienentyessä yksityisillä lääkäriasemilla toimivien omalääkäreiden myötä. Alueellinen vastaanottotoiminta Mielenterveyspalvelujen saatavuus paranee kahden uuden depressiohoitajan toimen myötä Depressiohoitajat sijoittuvat alueelliseen vastaanottotoimintaan työskennellen työparina psykologin kanssa. Lääkäriasemien psykologit ja depressiohoitajat Kutsuntavelvollisten psykologipalvelut järjestetään nuorisoneuvolassa. Nuorisoneuvolan psykologi Neuvolapsykologien palvelujen saatavuus paranee yhden uuden toimen myötä. Neuvolapsykologit

53 39 Kriittinen menestystekijä: Palvelujen vaikuttavuus Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Mittari Asiakkaan saaman hoidon laatu paranee. Laatumittausten tulokset, asiakaspalaute Hoitotakuu toteutuu. Väestö kokee terveydentilansa parantuneen. Aikuisneuropsykologisessa työssä vastataan lähetteiden mukaisiin neuropsykologisiin tutkimus-pyyntöihin ja tuotetaan neuropsykologisia kuntoutuspalveluja yksilöille ja ryhmille Opiskelijaterveydenhuollon psykologien asiakas-työ toteutuu Tampereella sijaisevien oppilaitosten opiskelijoiden lyhytterapeuttisena yksilö- ja ryhmähoitona tavoitteena palauttaa/ylläpitää opiskelijan kykyä opiskella ja/tai tehdä työtä sekä tukea nuoren itsenäistymistä. Palvelun saatavuus paranee kahden uuden psykologin toimen myötä. Hoidon taso paranee: metabolista oireyhtymää (ja/tai valtimotauteja) sairastavien hoitotulokset paranevat Hoidon taso paranee: valtimotautien, alkoholin suurkulutuksen ja tupakanpolton vähentäminen ennaltaehkäisevänä työnä yhteistyössä vastaanottotoiminnan kanssa. Neuropsykologit Opiskelijaterveydenhuollon psykologit Alueellinen vastaanottotoiminta Aikuisneuvonta Alueellisessa vastaanottotoiminnassa pidetään iltavastaanottoja kerran kuukaudessa, kuukauden viimeisenä tiistaina klo asti. Iltavastaanottoja ei pidetä henkilökunnan supistusten ja henkilökuntavajausten aikana kuten kesällä ja vuoden vaihteessa (henkilökuntavajausta myös koulujen lomaviikoilla). Vastaanottotoiminnan kehittämisprojektissa luotu tiimityömalli jatkuu. Käynnin syyn merkitsemistä ICPC koodein jatketaan, mikä mahdollistaa asiakaskunnan tarkemman seurannan ja analysoinnin. Valtimotautien ehkäisy laatuverkostossa jatkuu ja mahdollisesti laajenee siihen kuulumattomille lääkäriasemille. Lääkäriasemilla otetaan osaa myös Rohto-projektiin. Yhteistyötä PSHP:n ja Tampereen yliopiston kanssa pidetään yllä aluekouluttajan työn puitteissa. Yksityiseltä lääkäriasemalta ostetaan omalääkäritoimintaa n tamperelaiselle asukkaalle. Lääkäreiden sijaispalvelun ostoa jatketaan. Alueellisen vastaanottotoiminnan toimipisteitä suljetaan aikaisemman käytännön mukaisesti juhannuksesta heinäkuun loppuun ja tarvittaessa joulun ja uudenvuoden aikaan. Aikuisneuvonnassa dehko- ja diabetessairaanhoitajat jatkavat diabeteksen ennaltaehkäisytyötä, vastasairastuneiden diabeetikkojen hoidonohjausta ja vetävät erilaisia ryhmiä. ITE verenpainemittauksen omaehtoisia mittauspisteitä pyritään lisäämään kaikille terveysasemille ja kaikkiin aikuisneuvoloihin. Maksutta jaettavien hoitotarvikkeiden jakelua kehitetään mahdollisesti toimintaa keskittäen. Aikuisneuvonnan vastaanottokäytäntöä muutetaan siten, että vastaanotolle on mahdollista tulla ajanvarauksella ja lisäksi ilman ajanvarausta klo 12 13, joka on myös puhelinaika. Depressiosairaanhoitajien palvelut lisääntyvät kahden uuden vakanssin myötä.

54 40 Ikäluokittaiset terveystarkastukset tarjoavat seuraavat palvelut: laaja terveystarkastus 40- ja 50- vuotiaille naisille ja miehille, 30-vuotiailta naisilta irtosolunäyte ja rintojen tarkastus ja kutsuntavelvollisten tarkastukset. Lisäksi Laboratoriokeskus kutsuu 35-, 45-, 55- ja 60-vuotiaat naiset irtosolunäytteeseen. Mammografiaseulonta järjestetään tamperelaisille vuotiaille naisille niin, että ensimmäinen seulonta tehdään 50-vuotiaana, seuraavat tutkimukset kahden vuoden välein 64- vuotiaaksi. Keväällä 2008 tehdään maksuton seulontamammografia 1944, 1946, 1948 ja 1950 syntyneille tamperelaisille naisille. Syksyllä kuvataan vuosina 1952, 1954, 1956 ja 1958 syntyneet naiset. Avokuntoutuksessa kehitetään terapeuttien tekemiä kuntoutustarvearvioita. Terapeutit osallistuvat useisiin palveluprosesseihin, verkostoihin ja erilaisiin asiantuntijatyöryhmiin. Avokuntoutuksesta osallistutaan laajamittaiseen kotihoidon tiimien kouluttamiseen ikäihmisten toimintakyvyn lisäämiseksi yhdessä laitoshoidon, liikuntapalveluiden ja Nääsville ry:n kanssa. Lisätään LIIKU ITE pisteitä. Psykologipalveluissa opiskeluterveydenhuollon kaksi uutta psykologin toimea mahdollistavat aikaisempaa nopeamman ja oikea-aikaisemman vastaanotolle pääsyn. Uuden neuvolapsykologin toimen ansiosta neuvolapsykologit voivat osallistua entistä useammin hyvinvointineuvolan moniammatillisten tiimien työskentelyyn sekä tiivistää raskausajan hoidollista työskentelyä odottavien äitien ja perheiden kanssa. Kahden uuden depressiohoitajan toiminen myötäpsykologi-depressiohoitajatyöparit vastaanottotoiminnassa lisääntyvät ja mielenterveyspalveluiden saatavuus paranee. Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Perusterveydenhuollon vastaanottotoiminnan kehittämishanke Alueellisen vastaanottotoiminnan kehittäminen jatkuu terveysasemilla. Tavoitteena on omalääkäritoiminnan tiimimalli, joka käsittää omahoitajajärjestelmän. Tiimiin integroidaan myös aikuisneuvonnan terveydenhoitajien vastaanotot. Toiminnassa kehitetään edelleen tietojärjestelmien hyödyntämistä ja mm. jatketaan käynnin syiden merkitsemistä Pegasos-järjestelmään. Dehko- ja Kaaos hankkeet Dehko hanke jatkuu aikuisneuvonnassa osittain hankerahoituksella vuonna 2008, ja Kaaos klinikan toiminta jatkuu määräaikaisena omana toimintana vuonna Rohto projekti Lääkäriasemilla otetaan osaa rationaalista lääkkeenkäyttöä edistävään Rohto-projektiin. Kansallisen terveysprojektin mini-interventiohanke Valtakunnallisessa mini-interventioprojektissa (VAMP) koulutetaan ja motivoidaan perusterveydenhuollossa työskentelevät hoitajat ja lääkärit ottamaan puheeksi potilaan alkoholinkäyttö sekä tukemaan potilasta alkoholinkäytön vähentämisessä. Mini-interventio sisältää alkoholinkäytöstä kysymisen, riskikulutuksen tunnistamisen, potilaan neuvonnan ja motivoinnin alkoholinkäytön vähentämiseen alle riskirajojen. Hanketta hallinnoi Kotkan kaupunki, jolta hankkeen henkilöstökulut laskutetaan täysimääräisesti. Hanke päättyy

55 41 Palveluverkko ja henkilöstö Toimipiste Kpl Osoite Lääkäriasemat 11 - Hatanpää Hatanpäänkatu 24 - Hervanta Insinöörinkatu 38 - Kaukajärvi Keskisenkatu 6 - Atala Pulkkakatu 1 - Kämmenniemi Kämmenniemenkatu 42 - Linnainmaa Kirviälänkatu 2 - Tammelakeskus Itsenäisyydenkatu 21 B - Lielahti Lielahdenkatu 15 - Pyynikki Koulukatu 9 D - Rahola-Pispala Pispalan valtatie 58 - Tesoma Kohmankaari 9 Aikuisneuvonta 29 Ikäluokittaiset terveystarkastukset 1 Hatanpäänkatu 3 B Avokuntoutus 11 Psykologipalvelut 6 Henkilöstö Yhteiset Lääkäriasemaneuvontkuntoutulogipalv. Aikuis- Avo- Psyko- Ikäluokit. Yhteensä terv.tark. Ylilääkäri 1 1 Apulaisylilääkäri 1 1 Hoitotyön päällikkö 1 1 Toimistosihteeri 5 5 Virastomestari 2 2 Tk-lääkäri Ostopalvelu-omalääkäri 5 5 Osastonhoitaja 4,5 1 5,5 Apulaisosastonhoitaja Sairaanhoitaja 41 depressiohoitajia 6 diabeteshoitajia 3 50 Terveyskeskusavustaja Perushoitaja 1 1 Laitos/välinehuoltaja 4 4 Puhelunvälittäjä 1 1 Koordinaattori 1 1 Terveydenhoitaja Fysioterapeutti Toimintaterapeutti 4 4 Kuntohoitaja 4 4 Osastonsihteeri 3 3 Sairaalahuoltaja 2 2 Apuvälineteknikko 1 1 Vanhempi ammattimies 3 3 Johtava psykologi 1 1 Psykologi Yhteensä , ,5 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Toimipisteissä tilankäytön tehostamismahdollisuudet on käytetty loppuun. Tilankäytön tarpeet ovat edelleen kasvussa. Tuotantoyksikköön tulevat uudet työntekijät tarvitsevat työhuonetilat. Alueellisessa vastaanottotoiminnassa iltavastaanottojen aloittaminen tehostaa myös tilojen käyttöä.

56 42 Palvelutilaus VASTAANOTTOTOIMINTA Erityistyöntekijöiden palvelut (terveydenhuollon psykologit) Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Psykologinen tutkimus / 366 käynti 109, neuvolapsykologipalvelut Psykologinen hoito / 1668 käynti 109, neuvolapsykologipalvelut Ryhmäkäynti / 93 käynti 437, Asiantuntijapalvelut / kokonaishinta neuvolapsykologipalvelut Psykologinen hoito / nuorten 1402 käynti 51, psykologipalvelut Ryhmäkäynti / nuorten 273 käynti 207, psykologipalvelut Asiantuntijapalvelut / nuorten kokonaishinta psykologipalvelut Neuropsykologinen tutkimus 368 käynti 343, Neuropsykologinen kuntoutus 397 käynti 114, Ryhmäkäynti neuropsykologilla 137 käynti 343, Asiantuntijapalvelut / kokonaishinta neuropsykologipalvelut Psykologinen hoito / lääkäriasemien käynti 161, psykologipalvelut Ryhmäkäynti psykologilla / kokonaishinta lääkäriasemien psykologipalvelut Asiantuntijapalvelut / lääkäriasemien kokonaishinta psykologipalvelut Yhteensä Alueellinen vastaanottotoiminta Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Alueellinen vastaanottotoiminta (sis asukas 101, aikuisneuvonta) Yhteensä Terveystarkastukset Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Terveystarkastukset Yhteensä kokonaishinta Avokuntoutus Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Avokuntoutus Yhteensä kokonaishinta Veteraanikuntoutus Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Veteraanikuntoutus Yhteensä kokonaishinta Jalkojenhoitopalvelut Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Jalkojenhoitopalvelut Yhteensä kokonaishinta Yhteensä

57 43 Tuloslaskelma VASTAANOTTOTOIMINTA Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 114 Vuokratulot Muut toimintatulot 40 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -21 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot -223 Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

58 44 Tunnusluvut Vastaanottotoiminnan tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Vastaanottotoiminta, lääkäriasemakäyntejä (oma toiminta) - josta lääkärillä käyntejä Aikuisneuvonta, käyntejä Avokuntoutus, käyntejä Psykologipalvelut, käyntejä Ikäryhmittäiset terveystarkastukset Toiminnan laajuustiedot Lääkäriasemat, asiakkaita (oma toiminta) Henkilöstö Vakanssit 297,5

59 Keskitetyt terveyspalvelut Keskitettyjen terveyspalvelujen tuotantoyksikköön kuuluvat terveys- ja sosiaalipalvelujen neuvonta, päivystysasema, toimenpide- ja konsultaatioyksikkö, tartuntatautien valvonta, diabetesvastaanotto ja ravitsemussuunnittelijat. Terveyspalvelujen neuvonnassa sairaanhoitaja/terveydenhoitaja antaa puhelimitse terveydenja sairaanhoidon ohjausta ja neuvontaa sekä varaa tamperelaisille vastaanottoajan omalääkärille joka päivä klo välisenä aikana. Hoitaja tekee puhelimessa hoidon tarpeen arvioinnin ja kirjauksen hoitotakuun mukaisesti. Vuodelle 2008 yhteistoimintasopimus jatkuu Valkeakosken kanssa. Sopimus kattaa terveysneuvonta-, ajanvaraus- ja verkkohoitajapalvelun. Puhelumäärät noudattelevat aikaisempaa vuotta ja niiden määrä kasvaa vähitellen noin puheluun/kk. Tilastoinnin mukaan puheluista on n. 55 % ajanvarauspuheluita, n. 45 % terveyden- ja sairaanhoidon ohjaus- ja neuvontapuheluita. Tavoitteena on tukea soittajien itsehoitoa, jotta lääkäriajat ovat annettavissa niitä eniten tarvitseville. Hammasterveydenhuollon ohjausta ja neuvontaa annetaan iltaisin ja viikonloppuisin. Lisäksi viikonloppuisin hoidetaan hammaslääkärin päivystysajanvaraus. Hammasterveydenhuollon puheluita tulee n. 600/kk. Verkkohoitajapalvelua jatketaan ja kehitetään. Sairaanhoitaja vastaa internetissä n. 100 kysymykseen/kk. Vastaus annetaan 24 tunnissa. Tavoitteena on laadun parantaminen, vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisääminen ja yhteistyön edelleen kehittäminen sidosryhmien kanssa. Päivystysasemalla hoidetaan äkillisesti sairastuneita, lieväasteisia tapaturmapotilaita ja paljon hoitoa vaativia monisairaita vanhuksia sairauden mukaisessa kiireellisyysjärjestyksessä. Päivystysasema toimii Hatanpään sairaalan ensiapupoliklinikkana. Vastuunjako Tampereen yliopistosairaalan kanssa on sovittu potilaiden vaikeusasteen mukaisesti. Tarkkailupotilaiden määrä on viime vuosien aikana tasaantunut potilaaseen, lääkärillä ja hoitajalla käyntien määrä ei ole laskenut odotetusti omalääkäriresurssoinnista huolimatta. Päivystysasema hoitaa osaltaan päihteiden ja huumeidenkäyttäjien sosiaalipäivystystä ja toimii selviämisasemana. Yksi lääkäreistä toimii Päiväperhon korvaushoitokeskuksen vastuulääkärinä ja päivystysasemalla annetaan ajoittain korvaushoitoa huumeiden käyttäjille. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisen päivystyspisteen perustamissuunnittelua Tampereen yliopistollisen sairaalan yhteyteen jatketaan. Tavoitteena on, että yhteispäivystysyksikkö aloittaisi toimintansa Vuoden 2008 aikana selvitetään selviämisaseman sijainti ja toiminta. Selviämisaseman oltava toiminnassa ennen yhteispäivystykseen siirtymistä. Toimenpide- ja konsultaatiotoiminnassa tehdään konsultaatioita, pientoimenpiteitä, kliinisiä rasituskokeita, ylä- ja alaendoskopioita, peräpukamien poistoja, ruokatorven vuorokausihappomittauksia, vuorokausiverenpainemittauksia, sydämen rytmin vuorokausimittauksia, luuntiheysmittauksia, luuydinnäytteitä sekä EMG-tutkimuksia terveyskeskuslääkäreiden lähetteillä tuleville potilaille. Yksikössä hoidetaan myös murtumien jatkohoidot. Painopisteenä on ennaltaehkäisyn tehostaminen ja hoitotakuun toteuttaminen. Jonotusaika tutkimuksiin ja toimenpiteisiin pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä. Äkillisissä tapauksissa kaikkiin konsultaatioyksikön toimenpiteisiin ja vastaanotoille pääsee noin viikossa.

60 46 Tartuntatautien valvonnassa hoidetaan sukupuolitauteja sairastavia, annetaan rokotuksia ulkomaille matkaaville sekä tehdään tartuntatautien ehkäisyyn liittyviä selvityksiä. Yksikkö vastaa tartuntatautilain mukaisesta tartuntatautien valvonnasta, hygieniaohjeista sekä osallistuu sairaalainfektioiden ja epidemioiden ehkäisy- ja torjuntatyöhön kaupungin avopalveluissa ja erikoissairaanhoidossa. Sen tehtävänä on asiantuntemuksen ylläpito hygienia-, rokotus- ja tartuntatautiasioissa sekä syksyn influenssarokotusten suunnittelu, koordinointi ja toteutus yhdessä avopalveluiden vastaanottotoiminnan, lasten- ja nuorten terveyspalvelujen ja keskitettyjen terveyspalvelujen yksiköiden kanssa Kansanterveyslaitoksen ohjeiden mukaan. Tavoitteena on tartuntatautien ehkäisy oikeaaikaisella neuvonnalla ja palvelutarpeeseen vastaaminen mahdollisimman nopeasti. Diabetesvastaanotolla hoidetaan enimmäkseen tyypin 1 diabeetikoita. Tyypin 2 diabeetikot hoidetaan pääasiallisesti avopalveluiden vastaanottotoiminnassa, mutta omalääkäri voi ongelmatilanteessa ohjata potilaan diabetesvastaanotolle konsultaatiokäynnille. Diabetesvastaanotto huolehtii kaikkien alle 66-vuotiaiden diabeetikkojen hoitovälinejakelun ja siihen liittyvän neuvonnan. Keskeisenä työmuotona on yksilövastaanottojen lisäksi moniammatillisesti toteutettu ryhmäohjaus. Diabetesvastaanotto tekee laaja-alaista yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa. Ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen osalta jatketaan osallistumista Diabeteksen ennaltaehkäisy- ja hoito ohjelmaan (Dehko). Yhteistyön tiivistämistä erikoissairaanhoidon ja vastaanottotoiminnan kanssa jatketaan diabeetikkojen hoidon ja diabeteksen ehkäisyn osalta. Jalkaterapeutti ohjaa ja kouluttaa avopalveluiden henkilökuntaa diabeetikon riskijalan tunnistamisessa sekä huolehtii osaltaan diabetesvastaanoton ongelmallisten potilaiden jalkojen tutkimisesta ja hoidosta. Osa jalkojenhoitopalveluista järjestetään edelleen ostopalveluina. Diabetesvastaanotto on suljettuna Ravitsemusterapeuttien toiminta tähtää koko väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen ja sairauksien hoitoon ravitsemuksellisin keinoin sekä avopalveluissa, erikoissairaanhoidossa että laitoshoidossa. Ravitsemusterapeutit osallistuvat lasten ja nuorten, terveyttä ja toimintakykyä edistävien ja ikäihmisten palvelujen tuottamiseen. Toimintamuotoina ovat yksilö- ja ryhmäohjaus sekä koulutus- ja asiantuntijapalvelut. Dehko- ohjelmaan liittyvää työtä jatketaan edelleen yhteistyössä muun henkilöstön kanssa. Pyritään edelleen siihen, että asiakkaiden hoito yksilöohjaukseen olisi oikea-aikaista. Ajoittain on perusterveydenhuollossa sekä lasten että aikuisväestön palveluissa ollut kahden kuukauden jono. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 KESKITETYT TERVEYSPALVELUT Kriittinen menestystekijä: Palvelujen kehittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Mittari Organisaation ja seudullisen palveluverkoston kehittäminen. Yhteispäivystysyksikön suunnittelu jatkuu tavoitteena yhteispäivystykseen siirtyminen toukokuussa Hankkeesta raportoidaan neljännesvuosittain.

61 47 Kehittämishankkeet Selviämiasema Vuoden 2008 aikana selvitetään selviämisaseman sijainti ja toiminta. Selviämisaseman oltava toiminnassa ennen yhteispäivystykseen siirtymistä. Dehko ohjelma Diabeteksen ennaltaehkäisyn ja varhaisen puuttumisen osalta jatketaan osallistumista diabeteksen ennaltaehkäisy- ja hoitoprojektiin (Dehko). Uusia kehittämishankkeita ei ole. Ulosteen piilevän veren seulonta Ulosteen piilevän veren seulontaa jatketaan yhteistyössä Pirkanmaan syöpäyhdistyksen kanssa, tarkoituksena löytää perä- ja paksunsuolen syöpä varhaisvaiheessa. Uniapneatutkimukset Uutena kehittämishankkeena on uniapnean diagnosointi ambulatoorisilla uniapneamittauksilla. Palveluverkko ja henkilöstö Toimipiste Kpl Osoite Terveys- ja sosiaalipalvelujen neuvonta 1 Koulukatu 9 Päivystysasema 1 Hatanpäänkatu 26 Toimenpide- ja konsultaatioyksikkö 1 Hatanpäänkatu 24 Tartuntatautien valvonta 1 Itsenäisyydenkatu 17 A Diabetesvastaanotto 1 Satamakatu 17 A Ravitsemusterapeutti 2 Satamakatu 17 A Hatanpäänkatu 24 Vakanssi Yhteiset Terveyspalv. neuvonta Päivystysasema Toimenpidekonsultaatio Tartuntatautien valvonta Diabetesvast.otto Ravitsemussuunnittelu Yhteensä Palveluesimies 1 1 Palvelupäällikkö 1 1 Sairaanhoitaja 4 (joista hygieniahoitaja) 4 49 Määräaikainen sairaanhoitaja Ylilääkäri Terv.keskuslääkäri Osastonhoitaja 1 0,5 1 2,5 Apulaisosast.hoit Perushoitaja Terv.kesk.avust Lääk.vahtimestari 8 8 Määräaikainen lääk.vahtimestari 1 1 Hoitotyön päällikkö 1 1 Ravitsemusterapeutti 3 3 Jalkaterapeutti 1 1 Laitoshuoltaja Välinehuoltaja 1 1 Tekstinkäsittelijä 1 1 Toimistosihteeri Vip-sairaanhoitaja 1 1 Yhteensä , ,5

62 48 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Keskitettyjen terveyspalvelujen tilat ovat tehokkaassa ja maksimaalisessa käytössä. Palvelutilaus KESKITETYT TERVEYSPALVELUT Päivystys Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Päivystys Yhteensä kokonaishinta Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta (sis. diabetesneuvonta) Yhteensä kokonaishinta Tartuntatautien valvonta Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Tartuntatautien valvonta Yhteensä kokonaishinta Erityistyöntekijöiden palvelut (ravitsemussuunnittelu) Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Peruskäynti / lasten ja nuorten 310 käynti 88, Laaja käynti / lasten ja nuorten 57 käynti 176, Ryhmäkäynti / lasten ja nuorten 12 käynti 281, Koulutus- ja asiantuntijapalvelut / lasten kokonaishinta ja nuorten ravitsemusterapia Peruskäynti / aikuisväestön 620 käynti 88, Laaja käynti / aikuisväestön 113 käynti 176, Ryhmäkäynti / aikuisväestön 25 käynti 281, Koulutus- ja asiantuntijapalvelut kokonaishinta Yhteensä Yhteensä

63 49 Tuloslaskelma KESKITETYT TERVEYSPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 28 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot -358 Muut toimintamenot -1 Menot yhteensä Toimintakate 696 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot -17 Tilikauden tulos 679 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -89 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -89 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

64 50 Investoinnit Keskitetyt terveyspalvelut VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1220_2008_11 Endoskopiatorni ja endoskoopin pesu- ja des IO1220_2008_12 Puhelimien agenttien jononäyttölaitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot Tunnusluvut Keskitettyjen terveyspalvelujen tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Terveyspalvelujen neuvonta, puhelinkeskusteluja sairaanhoitajan verkkopalvelu Ravitsemusterapeutit Päivystystoiminta, käyntejä Toimenpide- ja konsultaatiotoiminta, käyntejä Tartuntatautien valvonta, käyntejä Diabetesvastaanotto, käyntejä Henkilöstö Vakanssit 122,5

65 Avomielenterveyspalvelut Psykiatrinen avohoito tuottaa ja kehittää tamperelaisten psyykkistä terveyttä ja toimintakykyä edistäviä korkeatasoisia ja riittäviä erikoissairaanhoidon hoitopalveluja sekä harjoittaa opetus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa. Mielenterveyspalvelujen toiminta perustuu laadukkaaseen erityisosaamiseen, hyvään palveluun, laajaan verkottumiseen ja hyvään yhteistyöhön sekä myös ennaltaehkäisevään toimintaan ja tiedottamiseen. Mielenterveyspalveluihin kuuluu kahdeksan alueellista mielenterveystoimistoa, tehostetun psykiatrisen kotisairaanhoidon työryhmä, nuorisopsykiatrian työryhmä, kuntoutustyöryhmä maahanmuuttajille, kriisityöryhmä ja kolme päiväsairaalaa. Hoitotakuu aikuispsykiatriassa on ollut voimassa maaliskuusta 2005 alkaen. Tämä edellyttää, että psykiatrisen hoidon arvio toteutuu kolmen viikon sisällä lähetteen saapumisesta ja hoito aloitetaan kolmen kuukauden kuluessa. Vuonna 2008 panostetaan hoidon saatavuuden turvaamiseen. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 AVOMIELENTERVEYSPALVELUT Kriittinen menestystekijä: Menojen tarkka hallinta Tavoite Tuotantoyksiköiden tilinpäätöksissä ei budjettiylityksiä. Mittari Tuotantoyksiköiden menot. (SAP)Raportointi 1/3. Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Hoitotakuun mukaiset jonoajat ovat resurssien puitteissa. Mittari Jonoajat hoitotakuun mukaisissa palveluissa (jonoseuranta). Raportointi 1/1 tai 1/3. Hoitoon pääsee kahden kuukauden sisällä. Jonotusaika, hoitotakuun toteutuminen. Kriittinen menestystekijä: Osaamisen, motivaation ja työkyvyn uudistaminen Tavoite Lakisääteinen 3-10 päivän täydennyskoulutusvelvoite täyttyy. Sairaslomapäivät vähenevät keskimäärin yhdellä/työntekijä. Mittari Koulutuspäivät/työntekijä; koulutusseuranta (SAP Hr, koulutuksien ja tilaisuuksien hallinta TEM). Raportointi vuosittain. SL-päivät/ henkilötyövuosi avopalveluissa keskimäärin (SAP Hr). Raportointi vuosittain.

66 52 Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä laatu Tavoite Mittari Asiakastyytyväisyyden mittaaminen. Kokonaisarvio hoidosta on hyvä tai erinomainen 80 %. Kriittinen menestystekijä: Monimuotoinen palvelujärjestelmä Tavoite Ryhmämuotoisia hoitoja lisätään. Rapi-toimintaa kehitetään. Mittari Ryhmien määrä. Kriittinen menestystekijä: Osaamisen parantaminen Tavoite Käypähoitosuositukset skitsofrenian ja depression hoidosta ovat kaikilla toiminta-alueilla. Mittari Järjestetään koulutusta kaikista osioista. Huomioidaan lasten asema mielenterveyspalveluissa. Monidiagnoosipotilaiden hoitoa tehostetaan. Kriittinen menestystekijä: Resurssit Tavoite Henkilöstön saatavuuden parantaminen. Mittari Kilpailukykyinen palkkaus.

67 53 Keskeiset suunnitelmat vuodelle 2008 Hoidon oikea porrastus toteutuu mielenterveyspalveluissa valmistellun priorisointiohjelman mukaisesti. Selkeää porrastuskäytäntöä pyritään edelleen tehostamaan perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon kanssa. Hoito- ja palveluketjujen toiminnan parantaminen on ollut keskeinen kehittämisalue ja tätä edelleen tehostetaan yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa. Sairaanhoitopiirin Pitkäniemen sairaalan kanssa yhteistyö tehostuu edelleen Rajapinta hankkeen myötä. Perhetyön osuutta lisätään ja huomioidaan lasten asema mielenterveyspalveluissa. Vanhempien ja lasten vertaisryhmätoimintaa jatketaan yhdessä perheneuvolan kanssa. Ryhmämuotoisten hoitojen määrää lisätään. Masennuksenhallintaryhmiä pidetään kaikilla alueilla. Palveluverkko ja henkilöstö Vakanssit Alueelliset psykiatrian poliklinikat Työryhmät Päivä sairaalat Yhteiset/ hallinto Yhteensä Psykiatri Sosiaalityöntekijä Psykologi Hoitajat Toimistosihteeri 8 8 Puhelunvälittäjä 1 1 Laitoshuoltaja Hallinto ( ylilääkäri, vast.oh. ja 2 toimistosihteeriä) Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Mielenterveyspalveluissa ei ole mahdollista saada tehostamista tilankäyttöön vuonna 2008

68 54 Palvelutilaus AVOMIELENTERVEYSPALVELUT Mielenterveyden päiväsairaalatoiminta Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Päiväsairaalan hoitopäivä päivä 212, Yhteensä Mielenterveyden avohoito Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Päivystyskäynti käynti 151, Ensikäynti käynti 151, Päätöskäynti 700 käynti 151, Uusintakäynti käynti 100, Ryhmäkäynti käynti 43, Kotikäynti käynti 171, Perhekäynti käynti 151, Konsultaatiokäynti 800 käynti 54, Puhelinvast.ottokäynti käynti 32, Työnohjauskäynti 150 käynti 139, Yhteensä Nuorisopsykiatria Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Tutkimusjakso 250 tutkimusjakso 790, Lyhyt hoitojakso 160 tutkimusjakso 790, Keskipitkä hoitojakso 126 tutkimusjakso 1 185, Pitkä hoitojakso 32 tutkimusjakso 1 580, Yhteensä Yhteensä Tunnusluvut Avomielenterveyspalvelujen tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Mielenterveyskeskus, vastaanottokäyntejä Mielenterveyskeskus, päiväsairaala, hoitopäiviä Henkilöstö Vakanssit 133

69 55 Tuloslaskelma AVOMIELENTERVEYSPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 31 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -84 Avustukset Vuokramenot -624 Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate 9 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot 0 Tilikauden tulos 9 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

70 Suun terveydenhuolto Suun terveydenhuollon tehtävänä on järjestää perushoitopalveluja, mukaan lukien oikomishoitoa hoidontarvepisteytyksellä Lasten kehittymässä olevan purennan poikkeamiin puututaan varhaishoidon keinoin perushoidossa. Kiireellistä, ensiapuluonteista hammashoitoa järjestetään vuoden kaikkina päivinä. Suun terveydenhuollon toimintamallin uudistamista jatketaan vuonna Uudistuksen keskeinen tavoite on toteuttaa tarkoituksenmukainen työnjako ja turvata hoitoon pääsy. Suuhygienistit tekevät suun ja hampaiston määräaikaistarkastuksia sekä ennaltaehkäisevää hoitoa. Hammaslääkärin ja erikoishammaslääkärin tutkimukseen ohjataan joko tarkastuksen tai aiemman hoitosuunnitelman perusteella. Hoitotakuun edellyttämässä määräajassa järjestetään ensisijaisesti kiireellinen hammashoito ja hoidon tarpeen arviot. Alustava arvio hoidon tarpeesta tehdään puhelimitse, kiireellistä hoitoa vaativat potilaat ohjataan hammaslääkärin vastaanotolle. Suuhygienistit tekevät aikuispotilaan hoidon tarpeen arvion sekä toteuttavat ennalta ehkäisevää hoitoa. Aikuisten korjaavan hoidon palvelut järjestetään todetun hoidon tarpeen perusteella. Hammaslääkärin tutkimusta ja hoitoa varten potilaat ohjataan tarvittaessa jonoon. Jonottajille on ennen jonoon asettamista turvattu kotihoidon neuvonta ja annettu ohjeet omahoidosta. Suun terveydenhuolto osallistuu sähköisten ajanvarauksien kehittämisprojektiin (Säihke). Tavoitteena on luoda itsepalveluajanvaraus hoidon tarpeen arvioon v Vuoden alussa käytössä on jo varatun ajan siirto ja peruminen itsepalveluna. Suun terveydenhuollon erikoishoidon ja koulutuksen yksikkö valmistuu huhtikuussa 2008 Taysin alueelle Tekonivelsairaala Coxan vuokratiloihin. Tiloihin siirtyvät erikoishammaslääkäreiden sekä erikoistuvien hammaslääkäreiden vastaanottotoiminta. Tavoitteena on lisätä hammaslääkäreiden kouluttautumismahdollisuuksia Pirkanmaalla. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 SUUN TERVEYDENHUOLTO Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Kiireellinen hoito ja hoidon tarpeen arvio aloitettu kolmen päivän sisällä. Mittari Raportointi poikkeamista kuukausittain. Kriittinen menestystekijä: Prosessien ja laadun jatkuva parantaminen Tavoite Hoidon tarpeen arviot toteutuvat tilauksen mukaisesti. Mittari Raportointi kuukausittain.

71 57 Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Suun terveydenhuollon päivystysjärjestelmä Hankkeen tavoitteena on mallintaa suun terveydenhuollon päivystysjärjestelmää Pirkanmaan alueella. Projekti päättyy maalisuussa Projektia rahoitetaan Kansallisen terveydenhuollon hankkeena. Hankkeen kokonaiskustannukset ovat n , josta kuntien osuus on 25 %. Tampere hallinnoi hanketta. Yhteispäivystys aloitetaan viimeistään v 2009 yhteispäivystysyksikön tiloissa. Omana toimintana järjestetään Vanhusten Suun hoidon kehittämishanke, VaSu. Tavoitteena on varmistaa laitoshoidossa olevien potilaiden päivittäinen suun hoito. Projektissa perehdytetään laitoshoidon hoitohenkilökuntaa päivittäiseen suun hoitoon. Palveluverkko ja henkilöstö Toimintaa järjestetään 32 hammashoitolassa. Uusi yksikkö avataan Taysin alueelle. Pellervon ja Johanneksen hammashoitolat suljetaan. Nekalan hammashoitolaan valmistuu kolmen hoitohuoneen yksikkö. Vakansseja Suun terveydenhuolto Ylihammaslääkäri 1 Apulaisylihammaslääkäri 2 Erikoishammaslääkäri 1 Terveyskeskushammaslääkäri 60 Apulaishammaslääkäri 2 Suun hoitotyön päällikkö 1 Vastaava suuhygienisti 1 Vastaava hammashoitaja 1 Suuhygienisti 27 Hammashoitaja 80 Hammashuollon vastaanottoavustaja 10 Välinehuoltaja 2 Suunnittelija 1 Toimistosihteeri 3 Yhteensä 192 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Yhden huoneen vastaanotoista pyritään luopumaan. Tiimityö vaatii useamman hoitohuoneen yksikköä. Lainsäädännön muutosten myötä henkilökunnan ja tarvittavien toimitilojen määrä on lisääntynyt. Yhteispäivystysyksikköön valmistellaan hammaslääkäripäivystyksen tiloja. Palvelutilaus SUUN TERVEYDENHUOLTO Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä 0-6 vuotiaiden suun terveydenhuolto 7286 asiakas 101, vuotiaiden suun terveydenhuolto asiakas 279, vuotiaiden suun terveydenhuolto asiakas 152, vuotiaiden suun terveydenhuolto asiakas 189, vuotiaiden suun terveydenhuolto asiakas 201, Aikuispotilaan hoidon tarpeen arviointi asiakas 78, suuhygienistin vastaanotolla yli 75-v. suun terveydenhuolto 2072 asiakas 284, Yhteensä

72 58 Tuloslaskelma SUUN TERVEYDENHUOLTO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 12 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -658 Avustukset Vuokramenot -964 Muut toimintamenot -1 Menot yhteensä Toimintakate 301 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot -288 Tilikauden tulos 13 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -878 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -878 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

73 59 Investoinnit Suun terveydenhuolto VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1220_2007_02 Hammashuollon laitteiston uusintaa* IO1220_2007_03 Hammashuollon kuvanlukijalaitteet* IO1220_2008_17 Suun terv.h. ajanvaraus jononäyttölaitteet Muut laitteet ja kalusteet IO1220_2008_16 Suun terv.h. erikoishoidon yksikön kalustus INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007 Tunnusluvut Suun terveydenhuollon tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Suun terv.huolto, toimenpidekäyntejä, (oma toiminta) Henkilöstö Vakanssit 192

74 Kotihoito Kotihoidon palvelukokonaisuuteen kuuluvat kotipalvelu, kotisairaanhoito ja kotipalvelun tukipalvelut, kuten ateria-, kauppa-, sauna-, pyykki-, kuljetus-, turva- ja siivouspalvelut. Palvelujen tarkoituksena on tukea asiakkaan toimintakykyä ja elämänhallintaa niin, että hän voi asua turvallisesti kotonaan. Säännöllisesti palveluja tarvitsevat asiakkaat saavat palveluja asiakkaan ja tarvittaessa hänen läheisensä kanssa laaditun palvelu- ja hoitosuunnitelman mukaisesti. Kotihoidon palvelut koskevat samassa taloudessa asuvista sitä, jonka kanssa on tehty palvelu- ja hoitosuunnitelma. Kaupunkistrategian tavoitteena on tukea vanhusten kotona asumista siten, että kotihoidon peittävyyttä yli 85-vuotiaiden ikäryhmässä nostetaan vuoden 2005 tasosta ja, että kotona asuvien yli 75- vuotiaiden suhteellinen osuus kasvaa ko. ikäryhmän suhteellista kasvua enemmän. Kotihoidon tarve arvioidaan asiakaskohtaisesti. Palveluohjauksella rakennetaan kullekin asiakkaalle tarkoituksenmukainen palvelujen kokonaisuus omasta kotihoidosta ja ulkopuolelta ostettavista tukipalveluista. Hoito- ja huolenpito kohdentuu ensisijaisesti paljon apua tarvitseville ikäihmisille, vammaisille ja pitkäaikaissairaille. Kotihoitoa voidaan antaa seitsemänä päivänä viikossa kaikkina vuorokauden aikoina. Kotihoitoa kohdennetaan mahdollisuuksien mukaan entistä enemmän yli 75-vuotiaille. Kotihoitoa vahvistetaan parantamalla ympärivuorokautisen kotihoidon palvelujen peittävyyttä. Erityisesti kotihoidon palveluja kohdistetaan päivystysasemalta, erikoissairaanhoidosta ja lyhytaikaisesta sairaalahoidosta kotiutuville ikäihmisille laitostumisen ehkäisemiseksi ja kotona asumisen edellytysten ylläpitämiseksi. Palveluja kohdennetaan myös muille asiakkaille, jotka kotona selviytyäkseen niitä välttämättä tarvitsevat. Kotihoidon ostopalveluilla turvataan palvelujen saatavuutta ja monipuolisuutta sekä palveluita laitoksista kotiutuville myös palvelun kysynnän huippuaikoina. Kotihoidon palveluiden myöntäminen perustuu Ikäihmisten palvelujen lautakunnan hyväksymiin kriteereihin. Kotihoito toimii kiinteässä yhteistyössä sairaala- ja laitoshoidon sekä päiväkeskusten kanssa. Yhteistyötä kolmannen sektorin järjestöjen ja seurakuntien kanssa jatketaan. Tukipalveluita tarjotaan pääasiassa entisessä laajuudessaan. Turvapuhelin pyritään hankkimaan yhä useammalle kotona asuvalle ikäihmiselle. Turvapuhelinpalvelujen myöntäminen perustuu Ikäihmisten palvelujen lautakunnan hyväksymiin kriteereihin. Suurin osa tukipalveluista hankitaan yksityisiltä palvelujen tuottajilta. Tukipalveluista järjestetään toistaiseksi itse osa aterioiden kuljetuksista ja asiakkaiden kodin ulkopuoliseen saunotukseen tai päivätoimintaan tapahtuvista kuljetuksista. Kotihoidossa jatketaan kotiin kuljetettavien aterioiden kuljetuspalvelukokeilua kahdessa palvelupiirissä. Tampereen Aterian kilpailuttama yritys huolehtii kuljetuksista. Vuoden 2008 lopussa ateriakuljetukset siirtyvät kokonaisuudessaan Tampereen Aterian järjestettäviksi. Henkilökuntarakennetta vahvistetaan muuttamalla avoimeksi tulleita kodinhoitajan ja kotiavustajan vakansseja nykyisen kotihoidon osaamista vaativalle tasolle. Monipuolisella koulutuksella vahvistetaan työntekijöiden osaamista.

75 61 Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 KOTIHOITO Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Ympärivuorokautisen kotihoidon saatavuus paranee. Mittari Ympärivuorokautisessa kotihoidossa olevien asiakkaiden määrä kasvaa 10 %. Säännöllisen kotihoidon asiakkaat, joille yöaikaan ( ) annettavat kotihoidon palvelut on merkitty osaksi palvelu- ja hoitosuunnitelmaa. Tasapuolinen kotihoitoon pääsy. Ikäihmisten palvelujen lautakunnan hyväksymät kotihoidon kriteerit käytössä. Seuranta kriteerien soveltamisesta kotihoidossa järjestetty. Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Kotitori-hanke Kotihoito osallistuu Tekesin Finnwell ohjelmaan kuuluvaan Kotitori tutkimus- ja kehittämishankkeeseen, joka etsii, mallintaa ja kehittää Tampereen kaupungille kotiin tuotettavien palvelujen toimintamallia. Uusi toimintamalli rakentuu Tampereella käynnistyneen vanhusten hoivapalvelujen monituottajakokeilun pohjalle Kalevan kaupunginosassa. Kaupungin oma kotihoito vastaa palveluohjauksesta myös Kalevan kotihoidon kokeilun osalta. RAI-arviointijärjestelmä Kotihoidon raportointia uudistetaan tiedolla ohjaamisen vahvistamiseksi. Kansainvälinen RAIarviointijärjestelmä (Resident Assessement Instrument) otetaan vaiheittain käyttöön kotihoidossa. Järjestelmää käytetään asiakkaan hoidon ja palveluiden tarpeen ja laadun arviointiin sekä kotihoitopalvelujen kehittämiseen. Mobiililaitteiden käyttöönotto Mobiililaitteiden käyttöönotto toteutetaan vaiheittain kotihoidossa. Mobiililaite mahdollistaa asiakastietojen reaaliaikaisen seuraamisen ja käyntien kirjaamisen asiakkaan luona. Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli -hanke Hankkeessa kehitetään toimintamalli päihdeongelmista ja/tai mielenterveysongelmista kärsivien ikäihmisten tukemiseksi avopalveluissa ja yhteistyötahojen kanssa. Asiakastyö kohdentuu kotihoidon ja omaishoidontuen asiakkaille sekä palvelutaloissa asuville henkilöille. Lisäksi hankkeessa kartoitetaan henkilökunnan varhaisvaiheen päihde- ja mielenterveystyön osaaminen.

76 62 Palveluverkko ja henkilöstö Kotihoidossa on toimitiloja yhteensä 39. Palveluverkon järjestämisessä otetaan huomioon se, että kotihoidon työntekijöiden matkat asiakkaiden luokse eivät vie liiaksi aikaa. Palveluverkkoa kehitetään tältä kannalta optimaaliseksi. Tarvittaessa käytetään yhteisiä tiloja alueiden muiden toimijoiden kanssa. Vakanssit Vakinaiset Tilapäiset Kotihoidon päällikkö 1 Palvelupäällikkö 1 Toimistosihteeri 2 Johtava kotipalveluohjaaja 3 Osastonhoitaja 3 Kotipalveluohjaajat 26 Terveydenhoitajat 39 Sairaanhoitajat 12 Perushoitajat 23 Lähihoitajat 255 Kodinhoitajat 95 Kotiavustajat 42 Palveluavustajat 8 Kylvettäjä 1 Yhteensä Edellä oleviin lukumääriin sisältyvät perustetut uudet vakanssit: 4 sairaanhoitajaa ja 7 lähihoitajaa, joista 3 lähihoitajan vakanssia on perustettu sijaismäärärahoilla pitkäaikaisia sijaisuuksia varten. Palvelutilaus KOTIHOITO Kotihoito Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Kotihoito Yhteensä kokonaishinta Ehkäisevä vanhustyö Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Liikunnan ohjauspalvelut Yhteensä kokonaishinta Yhteensä

77 63 Tuloslaskelma KOTIHOITO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 332 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -696 Avustukset Vuokramenot -684 Muut toimintamenot -2 Menot yhteensä Toimintakate 436 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot 0 Tilikauden tulos 436 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -150 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -150 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

78 64 Investoinnit Kotihoito VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Viestintälaitteet IO1220_2008_18 Kotihoidon mobiililaitteet INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot Tunnusluvut Kotihoidon tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Kotipalvelu, säännöllinen ja tilapäinen, käyntejä Kotisairaanhoito, säännöllinen ja tilapäinen, käyntejä Henkilöstö Vakanssit 511

79 Yleinen sosiaalityö Yleisen sosiaalityön toimintamuotoja ovat alueellinen aikuis- ja lapsiperheiden perussosiaalityö sekä toimeentulotuen etuuskäsittely, sijaishuollon sosiaalityö, sosiaalipäivystys, sovittelu- ja vapaaehtoistoiminta, perheasiainyksikön toiminta, ehkäisevän päihdetyön Raitsun toiminta sekä lapsiperheiden perhetyö. Toukokuusta 2007 yksikköön on kuulunut myös sosiaalineuvonta, joka toimii yhden vakanssin turvin. Yleisen sosiaalityön tavoitteena on edistää yksilöiden, perheiden ja yhteisöjen sosiaalista turvallisuutta ja hyvinvointia. Erityisenä painopisteenä ovat heikommassa asemassa ja syrjäytymisvaarassa olevien asiakkaiden toimintakyvyn ja terveen kehityksen edistäminen sosiaalityön keinoin. Alueelliset sosiaaliasemat Alueella tapahtuvaa sosiaalityötä toteutetaan 6 sosiaaliasemalla - Linnainmaan, Tammelan, Kaukajärven, Hervannan, Hatanpään ja Lännen sosiaaliasemilla, joiden työ on jakaantunut aikuis- ja lapsilinjan sosiaalityöhön sekä toimeentulotuen etuuskäsittelyyn. Aikuissosiaalityö on yksin asuvien ja aikuisperheiden kanssa tehtävää sosiaalityötä, jonka tavoitteena on suunnitelmallisen sosiaalityön avulla tukea ja auttaa vaikeissa elämäntilanteissa olevia asiakkaita omatoimiseen selviytymiseen ja itsenäiseen elämään. Aikuissosiaalityö sisältää myös toimeentulotuen myöntämiseen liittyvän käsittelyn. Lapsilinjan sosiaalityössä painotetaan perheiden ja lasten varhaista tukemista ja lapsilähtöisyyttä. Tavoitteena on järjestää perheille avohuollollista tukea tilanteessa, jossa lasten terve ja turvallinen kehitys vaarantuu. Lapsilinjan sosiaalityöntekijöille kuuluu lapsen asioista vastaavana sosiaalityöntekijä toimimisen lisäksi myös akuuttien lastensuojelutilanteiden hoitaminen virka-aikana (kiireelliset sijoitukset). Alueiden sosiaalityöntekijät vastaavat lapsen edun toteutumisesta, mikäli lapsen tilanne vaatii huostaanoton ja sijoituksen valmistelua ja siitä päättämistä. Lisäksi heidän tehtävänään on huolehtia lapsiperheiden aikuisten tarvitsemasta sosiaalityöstä, johon kuuluu mm. ohjaus, neuvonta ja tuki, erilaisten hoito- ja palvelusuunnitelmien laatiminen yhdessä asiakkaiden kanssa sekä ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen. Alueellisilla sosiaaliasemilla hoidetaan myös perus-, täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen palvelu. Perus- ja täydentävän toimeentulotuen käsittely tapahtuu etuuskäsittelijöiden ja sosiaalityöntekijöiden toimesta. Ehkäisevästä toimeentulotuesta päättää sosiaalityöntekijä. Muut sosiaaliasemat ja erityisyksiköt Sijaishuollon sosiaalityö eli huostaanotettujen ja sijaishuollossa olevien lasten asioiden hoitaminen ja lasten edunvalvontaan liittyvät asiat hoidetaan sosiaaliasema Satamassa. Sosiaalityöntekijät vastaavat sekä sijaisperheisiin että laitoksiin sijoitettujen lasten ja heidän perheidensä ja sijaisperheiden tukemisesta ja lasten hoidon arvioinnista. Huostassa olleiden vuotiaiden nuorten jälkihuollollinen tukeminen on osa Sataman sosiaalityöntekijöiden tehtäviä. Sosiaalipäivystys kuuluu sosiaaliasema Paussille, joka antaa virka-ajan ulkopuolella kiireellistä apua sosiaalityön keinoin kaikille tarvitseville. Työssä painottuu lastensuojelu- ja perhekriisitilanteet. Paussissa toimii viikonloppuisin nuorten selviämisasema. Paussin tehtäviin kuuluu myös varhainen puuttuminen lasten- ja nuorten elämässä ilmeneviin ongelmatilanteisiin yhteistyössä poliisin kanssa. Paussi hoitaa sosiaalilautakunnan edustuksen lasten tekemäksi ilmoitettujen rikosten esitutkinnassa ja oikeudenkäynnissä. Tällä hetkellä Paussi koordinoi tukihenkilöpalveluja. Paussi tekee myös viranomaisten pyynnöstä henkilötutkinnat. Sosiaalipäivystys toimii myös seutukunnallisesti ja Etelä-Pirkanmaalla tarjoten korkean kynnyksen lastensuojelupäivystystä 10 kunnalle arkiiltaisin klo 24 asti ja viikonloppuisin perjantaista klo 16 sunnuntaihin klo 24 ympäri vuorokauden. Perheasiainyksikkö vastaa perheasiainpalveluista, kuten isyyteen liittyvistä asioista, huolto-, tapaamis- ja elatussopimuksista sekä selvityksistä oikeudelle. Isyyden selvittämisellä turvataan lapsen oikeus isään hankkimalla sellaista tietoa, jonka perusteella maistraatti voi vahvistaa isyyden.

80 66 Isyyden selvittämisellä mahdollistuu lapsen oikeus molempiin huoltajiin ja riittävään elatukseen. Lastenvalvojat antavat eroaville vanhemmille neuvontaa erotilanteessa ja auttavat heitä tekemään lapsen huollosta, asumisesta, tapaamisesta ja elatuksesta sopimuksen, jonka lastenvalvoja vahvistaa. Perheasiainyksikön sosiaalityöntekijät tekevät riitaisissa huolto- ja tapaamisasioissa lapsen ja vanhempien olosuhteista selvityksiä oikeuden ratkaisua varten. Pirkanmaan sovittelutoimisto vastaa rikosasioiden ja eräiden riita-asioiden sovittelusta annetun lain mukaisten sovittelupalveluiden järjestämisestä Pirkanmaalla. Yleisen sosiaalityön tuotantoyksikkö vastaa toiminnan organisoinnista ja valtio korvaa kaupungille toiminnasta aiheutuvat kustannukset kokonaan. Sovittelu on maksutonta palvelua, jossa rikoksesta epäillylle ja rikoksen uhrille järjestetään mahdollisuus kohdata toisensa luottamuksellisesti ja sopia mahdollista toimenpiteistä rikoksen hyvittämiseksi puolueettoman sovittelijan välityksellä. Sovittelutoiminnasta vastaa tällä hetkellä 1 johtava sosiaalityöntekijä, toimistosihteeri ja neljä sovitteluohjaajaa. Pirkanmaan sovittelutoimistolla on lisäksi 70 vapaaehtoista sovittelijaa. Ehkäisevän päihdetyön toimisto Raitsu on erityisyksikkö, joka tiedottaa, kouluttaa ja neuvoo päihdeasioissa sekä ylläpitää koko kaupunkia palvelevaa päihdetietopalvelua. Raitsun toiminta suuntautuu erityisesti lapsiin, nuoriin ja heidän vanhempiin sekä erilaisiin sidosryhmiin. Työn pääsääntöinen toteutus tapahtuu kouluilla sekä päiväkodeissa jotka ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Kentällä tehtävän työn lisäksi tietopalvelu hoitaa myös omien sekä eri sidosryhmien koulutusten mainostamista, ilmoittautumisten vastaanottamista sekä käytännön järjestelyjä. Lisäksi tietopalvelu neuvoo ja ohjaa puhelimitse asiakkaita päihdehoitopalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Perhetyö Perhetyö on lapsiperheille suunnattua yleistä sosiaalipalvelua, jossa Tampereella on työssä 96 perhetyöntekijää. Perhetyö toteuttaa lastensuojelulain mukaista ehkäisevän lastensuojelutyön velvoitetta. Perhetyö tukee perheiden omatoimista selviytymistä auttamalla lastenhoidossa ja muissa arjen askareissa asiakkaan tarpeen mukaisesti. Perhetyöntekijä antaa tarvittaessa neuvoja ja ohjausta arjen hallintaan ja lasten kasvatukseen, varhaiseen vuorovaikutukseen ja vanhemmuuteen liittyvissä asioissa. Perhetyöntekijä tuntee palvelukentän ja ohjaa asiakasta muiden tämän tarvitsemien palveluiden piiriin. Perhetyötä voidaan antaa pääsääntöisesti pienten, alle kouluikäisten lasten perheisiin. Työ tapahtuu perheiden kotona ja perhe osallistuu yhdessä perhetyöntekijän kanssa kodin töihin. Palvelusta perheeltä velotetaan käytetyn ajan perusteella, mutta palvelu voi myös olla maksuton, riippuen perheen tuloista. Perhetyöntekijän antama apu voi olla tilapäistä tai säännöllistä. Osa perhetyöstä, Nepsy-lapsiperhetyö, on tarkoitettu alle kouluikäisille ja alakouluikäisille lapsille, joilla on diagnosoitu tai epäillään olevan neuropsykiatrinen tai neurologinen ongelma (mm. autismi, asperger, AD/HD, ADD, dysfadia, tourette, MBD). Tarkoituksena on tarjota perheille apua mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Nepsy -lapsiperhetyö tukee perheiden omatoimista selviytymistä kuntouttamalla lasta ja ohjaamalla vanhempia. Perhetyöhön kuuluu myös perheryhmätyö, joka toteutetaan neljässä alueellisessa perheryhmässä: Kisapuistossa ( asti), Multisillassa, Tesomalla ja Kalevassa. Perheryhmässä autetaan ja ohjataan pienten lasten perheitä arjen jaksamisessa ja selviytymisessä säännöllisesti kokoontuen ja yhdessä tehden. Sosiaalineuvonta Sosiaalineuvoja auttaa puhelimitse sosiaalipalveluihin liittyvissä kysymyksissä. Opastusta saa mm. siinä, mihin ottaa yhteyttä päihdeongelmissa, lastensuojelukysymyksissä, perheen taloudellisissa vaikeuksissa ja muissa elämän kriiseissä. Tietoa voi kysyä myös päivähoitoa ja vanhustenhuoltoa koskevista asioista. Neuvonta on ihmisten ensihädän kuuntelua ja heidän ohjaamistaan sellaisen henkilön luo, joka voi heitä parhaiten auttaa. Yhteydenottajia ohjataan myös muiden kuin kaupungin itse tuottamien palvelujen ja etuuksien piiriin. Sosiaalineuvoja pyrkii selvittämään oikean tahon, josta yhteydenottaja saa tarvitsemansa avun soittamatta moneen paikkaan.

81 67 Toimintasuunnitelma Toimintavuonna 2008 yleinen sosiaalityö keskittyy erityisesti prosessimaisen työn organisoinnin suunnitteluun, moniammatillisen sosiaalityön kehittämiseen sekä ohjauksen ja neuvonnan kehittämiseen. Haasteena ovat uuden lainsäädännön velvoitteet (lastensuojelulain ja toimeentulotukilain muutokset ) niihin liittyvine palveluaikasäädöksineen. Asiakaspalautejärjestelmää kehitetään palveluiden laatutyön ja palvelusopimustyön kehittämisen yhteydessä. Omasta toiminnasta kerätään palautetta myös yhteistyökumppaneilta. Tähän liittyen sosiaalityö teettää zef-kyselyn yhteistyötahoille tammikuussa 2008 ja kyselyn tuloksia hyödynnetään palvelun kehittämisessä. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 YLEINEN SOSIAALITYÖ Kriittinen menestystekijä: Osaamisen, motivaation ja työkyvyn uudistaminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Henkilöstön osaaminen on korkealla tasolla ja lakisääteinen täydennyskoulutusvelvoite täyttyy. Määritellään täydennyskoulutusvelvoite ammattiryhmittäin ja sovitaan seurannasta. Sosiaalityöstä ja perhetyöstä koostuva työryhmä. Työkyky parantuu ja työtyytyväisyys lisääntyy. Keskimäärin alle 16 sairaslomapäivää/ työntekijä. Perhetyön työhyvinvointiprojekti jatkuu. Perhetyö yhdessä työterveyshuollon kanssa. Kriittinen menestystekijä: Palvelujen kehittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttajat Sosiaalineuvonta on mukana matalan kynnyksen sosiaalineuvonnan palvelupisteessä. Suunnittelutyöhön osallistuminen. Sosiaalineuvonta. Kriittinen menestystekijä: Menojen tarkka hallinta Oman tuotannon ja alihankinnan suhde arvioidaan. Lastensuojelun avopalveluiden alihankinta järjestöiltä toteutetaan. Sosiaalityö. Kriittinen menestystekijä: Organisaation ja seudullisen palveluverkoston kehittäminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Sovittelutoiminnan kattavampi saatavuus ja aloitteiden määrän kasvu. Tiedottaminen ja alueellinen yhteistyö poliisi- ja syyttäjäviranomaisten sekä alueen kuntien kanssa. Pirkanmaan sovittelutoimisto. Hyvinvointineuvola kattaa 55 % äitiysja lastenneuvoloista. Sosiaalipäivystyksen asema seudullisena palvelutuottajana vakiintuu. Sosiaalityö on mukana moniammatillisissa tiimeissä ja kehittämässä hyvinvointineuvolatoimintaa. Seudullista työtä jatketaan: Orivesi mukaan sosiaalipäivystykseen. Aluesosiaalityö yhteistyössä lasten ja nuorten terveyspalvelujen kanssa. Sosiaaliasema Paussi.

82 68 Kriittinen menestystekijä: Prosessien ja laadun jatkuva parantaminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Asiakasprosessien mukainen organisoituminen ja verkostoituminen on aloitettu. Käynnistetään sosiaalityön, ohjaustyön, avotyön ja perhetyön yhteinen prosessityö. Jatketaan yhteistä prosessityötä lasten ja nuorten terveyspalveluiden kanssa. Sosiaalityö ja perhetyö yhteistyössä lastensuojelun erityispalvelujen ja lasten- ja nuorten terveyspalvelujen kanssa. Päihdekasvatustietoisuus kasvaa Asiakastietojärjestelmien kehittämistarpeiden arviointi. Lastensuojelutyön palveluprosessit uudistuvat. Ehkäisevän päihdetyön toimisto Raitsun tietopalvelu jalkautuu kouluille. Arvioidaan etä-effican käytön laajentamisen tarve. Osallistutaan Hyken videoneuvotteluhankkeeseen. Kotiin annettavan perhetyön kehittäminen käynnistyy ja uutta toimintatapaa kokeillaan pilottialueella. Ehkäisevän päihdetyön toimisto. Perheasianyksikkö, sovittelutoimisto, Satama. Perhetyö ja sosiaalityö. Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Varhaisen puuttumisen toimintamalleja vakiinnutetaan. Tuumasta toimeen hankkeen toimintamallit juurtuvat pilottialueille ja suunnitelma niiden jalkauttamiseksi muualle tehdään. Sosiaalityö yhteistyössä moniammatillisen verkoston kanssa (perusopetus, päivähoito). Kriittinen menestystekijä: Palvelu- ja laatulupausten täyttäminen Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Asiakastarpeet otetaan huomioon palvelujen kehittämisessä. Asiakaspalautekäytäntöjä toteutetaan, niitä kehitetään ja niiden tuloksia seurataan ja hyödynnetään. Kaikki yksiköt (palvelukuvaus). Kriittinen menestystekijä: Palvelujen vaikuttavuus Tavoite Keskeiset suunnitelmat Toteuttaja Lastensuojelutarpeen selvitys toteutetaan lain säätämässä ajassa. Seurataan tarpeen selvittelyyn kuluvaa aikaa asiakastietojärjestelmästä. Alueasemat.

83 69 Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Suurimmat kehittämishankkeet ovat vuonna 2007 alkaneet aikuissosiaalityön seutukunnallinen hanke ja kolmen kunnan yhteinen lastensuojelun tieto hanke. Lisäksi Tuumasta toimeen hanke jatkuu lokakuulle Aikuissosiaalityön tehtävärakenteen, toimintamallien ja työn sisältöjen kehittäminen Tampereen seutukunnassa eli Akseli -kehittämishanke toteutetaan ajalla 5/ /2009. Hankkeen tavoitteena on 1) toiminnan rakenteiden kuvaaminen sekä käsitteiden ja tehtäväkuvien määrittely aikuissosiaalityössä, 2) toimintamallien kehittäminen ja käyttöönotto seutukunnan kunnissa ja 3) vastata työmarkkinatukiuudistuksen tuomiin haasteisiin aikuissosiaalityön sisällöllisellä kehittämisellä ja vahvistamalla yhteistyötä eri toimijoiden välillä, erityisesti Työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Hankkeen työntekijöinä toimii Tampereella kehittäjäsosiaalityöntekijä ja kehittäjä-sosionomi (AMK) työpari. Hanketta hallinnoi Nokian kaupunki. Tietoteknologian hyödyntäminen lastensuojelun avohuollon asiakaspolkujen dokumentoinnissa ja seurannassa eli Lastensuojelun tieto -kehittämishankkeen tavoitteena on tarkastella lastensuojelun tietoa niin, että se antaa aineksia lastensuojelun työprosessien kehittämiseen. Hankkeessa on tavoitteena kuntien lastensuojelutyötä palvelevan viestintätekniikan ja tietojärjestelmän kehittäminen. Hankkeessa kehitetään lastensuojelun tietojärjestelmää ja rakennetaan lastensuojelutyön perusprosesseja palveleva tiedontuotantokäytäntö. Hanke on Porin, Tampereen, Hämeenlinnan yhteishanke ja toimii ajalla 10/ /2009. Hankkeen työntekijänä toimii Tampereella kehittäjätyöntekijä ajalla 2/2008-2/2009. Hanketta hallinnoi Porin kaupunki. Tuumasta toimeen hankkeessa kehitettyjä varhaisia puuttumisen toimintamalleja juurrutetaan pilottialueille. Lisäksi hankkeessa luotuja hyviä käytäntöjä levitetään muualle kaupunkiin alkaen läntiseltä alueelta. Hervannan sosiaaliasema on mukana Esr-rahoitteisessa Työ ja Tekijä projektin kehittämisosiossa Hervannan sosiaaliasemalla ja Työvoiman palvelukeskuksessa on projektin aikana palveluohjaaja. Hankkeen tavoitteena sosiaaliasemalla on kehittää palveluohjausta ja sosiaalityöntekijä-palveluohjaajan työparin työskentelyä sekä mallintaa ja rakentaa asiakasyhteistyötä sosiaaliaseman ja Työvoiman palvelukeskuksen välillä. Hankkeen kohderyhmänä sosiaaliasemalla on työttömät ja syrjäytymisen uhan alla olevat sosiaaliaseman asiakkaat, jotka hyötyvät palveluohjauksen tiiviistä ja syvennetystä henkilökohtaisesta palvelusta. Ehkäisevän päihdetyön toimiston Omaa valvontaa hanke päättyy helmikuussa Hankkeessa on haettu toimintatapaa alkoholilupiin lausuntoja antavan asukkaista koostuvan alueraadin perustamiseksi. Lisäksi hanke on kouluttanut pilottialueella päihteiden käyttämiseen puuttumisen toimintatavoista.

84 70 Palveluverkko ja henkilöstö Toimipiste kpl Osoite Sosiaalityön hallinto 1 Koulukatu 9 Alueelliset sosiaaliasemat Hatanpään sosiaaliasema Hervannan sosiaaliasema Kaukajärven sosiaaliasema Linnainmaan sosiaaliasema Läntinen sosiaaliasema Tammelan sosiaaliasema 6 Perhetyö Eteläinen alue Läntinen alue Itäinen alue Perheryhmät Hervannan perheryhmä Multisillan perheryhmä Perheryhmä Ensiaskel Perheryhmä Pellava 3 4 Hatanpäänkatu 22 Lindforsinkatu 8 Keskisenkatu 9 Kirviälänkatu 2 Koulukatu 9 Itsenäisyydenkatu 21 A Lindforsinkatu 8 Koulukatu 9 Kirviälänkatu 2 Teekkarinkatu 17 ( asti) Terävänkatu 3 Käräjätörmä 8 E Pellervonkatu 17 Sosiaaliasema Satama 1 Petsamonkatu 9 Sosiaaliasema Paussi 1 Sorinkatu 12 D Pirkanmaan sovittelutoimisto 1 Itsenäisyydenkatu 17 A 6. krs Ehkäisevän päihdetyön toimisto 1 Suvantokatu 6 Raitsu Perheasiainyksikkö 1 Koulukatu 9 HENKILÖSTÖ YKSIKÖITTÄIN Tehtävänimike Yhteiset Paussi Satama Perheas. yksikkö Sovittelu tsto Raittiustoimisto Yhteiset KESKITETTY TOIMINTA ALUEELLINEN TOIMINTA Tehtävä- Linnainmaa Tammela Läntinen Hatanpää Hervanta Kaukajärvi Perhetyö nimikkeet yht. Erityisohjaaja 4 4 Erityissosiaalityöntekijä 1 1 Etuuskäsittelijä Johtava sosiaalityöntekijä Lastentarhanopettaja 2 2 Lastenvalvoja 6 6 Ohjaaja 1 1 Perhetyönohjaaja 7 7 Perhetyöntekijä Sosiaalineuvoja 1 1 Sosiaalipalvelupäällikkö 1 1 Sosiaalityöntekijä Sosiaalityöntekijä, aikuislinja Sosiaalityöntekijä, lapsilinja Sovitteluohjaaja 4 4 Tiedottaja 1 1 Toimistoesimies 1 1 Toimistosihteeri Virastomestari Yksiköt yhteensä Edellä oleviin lukumääriin sisältyvät uudet vakanssit: 3 sosiaalityöntekijän virkaa alueelliseen toimintaan, 1 lastenvalvoja Perheasiainyksikköön ja 1 ohjaaja sosiaaliasema Satamaan. Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Hervannan perheryhmä lopettaa toimintansa jonka jälkeen tila ei ole enää yleisen sosiaalityön käytössä. Muutoin tilantarve on kasvussa lisääntyvän henkilöstön takia.

85 71 Palvelutilaus YLEINEN SOSIAALITYÖ Sosiaalipäivystys Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Sosiaalipäivystystyö tunti 109, Selviämisasemapäivystys 280 käynti 209, Yhteensä Lastensuojelun avohuollon sosiaalityön palvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Avohuollon sosiaalityön palvelut käynti 172, Huostaanotto ja sijoituspalvelut 480 käynti 1 012, Lapsiperheiden aikuissosiaalityön käynti 387, palvelut Tukihenkilöpalvelut tukisuhteet 112, Yhteensä Perhetyön palvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Kotiin annettava perhetyö käynti 282, Perheryhmätyö käynti 175, Yhteensä Lastensuojelun kuntoutus ja hoito / Sosiaaliasema Satama Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Yhteensä kokonaishinta Perheasiainpalvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Isyyden selvittäminen 926 käynti 86, Huolto- ja elatussopimukset käynti 198, Olosuhdeselvitykset oikeudelle 62 selvitys 4 020, Yhteensä Ehkäisevä päihdetyö Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Tietopalvelu 800 käynti 100, Päihdekasvatus 500 tunti 205, Koulutus 650 tunti 158, Yhteensä Aikuissosiaalityön palvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Aikuissosiaalityön palvelut Yhteensä kokonaishinta Toimeentuloturvan palvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Neuvonta ja ohjaus Yhteensä kokonaishinta Yhteensä

86 72 Tuloslaskelma YLEINEN SOSIAALITYÖ Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 709 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -152 Avustukset -450 Vuokramenot -958 Muut toimintamenot -17 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -9 Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht Tunnusluvut Yleisen sosiaalityön tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Toiminnan laajuustiedot Yleinen sosiaalityö, perheitä Huostaanotetut lapset vuoden aikana (varsinaiset) Elatussopimuksia, lastenvalvojat Henkilöstö Vakanssit 265

87 Lastensuojelun erityispalvelut Lastensuojelun erityispalvelut tarjoaa monipuolisia ja korkeatasoisia perhe-, osasto- ja avopalveluita niitä tarvitseville. Visio millaisia olemme vuonna 2008 Lastensuojelun erityispalvelut on tuotantoyksikkö, - jolla on kannatteleva organisaatiokulttuuri, - jonka työtä sävyttää toivon ja välittämisen henki, - jonka henkilökunta on motivoitunut ja voi hyvin, - jossa on saumattomasti toisiinsa kytkeytyviä palveluketjuja toisaalta omien palveluidensa ja toisaalta koulun, terveydenhoidon ja sosiaalityön välille asiakkaiden hoitamiseksi. - joka on maineeltaan osaava ja joustava yhteistyökumppani. - joka, tarjoaa työntekijöilleen haasteellisen, innostavan ja itsensä kehittämisen mahdollistavan työympäristön, - jonka asiakkaat saavat nopeasti tarvitsemansa avun, - jonka henkilöstön palkkaus vastaa työn vaativuutta ja - jonka palvelujärjestelmä on toimiva ja tarkoituksenmukainen osa seutu-kunnallista kokonaisuutta. Toiminnan painopisteenä on vuonna 2008 päivystys- ja kriisipalveluiden kehittäminen. Tavoitteeseen pyritään tehostamalla yksiköiden välistä yhteistyötä, perustamalla yksikkö (Päivystyspalvelut), jonka tehtävänä on etsiä Lastensuojelun erityispalveluiden piiristä kulloiseenkin tilanteeseen sopivin palvelu sekä antamalla henkilöstölle kriisihoidon edellyttämää koulutusta. Toisena painopistealueena on syntymättömien lasten suojelu tukemalla raskaana olevia äitejä ja heidän läheisiään. Tähän pyritään kehittämällä Päiväperhon palvelutarjontaa. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 LASTENSUOJELUN ERITYISPALVELUT Kriittinen menestystekijä: Osaamisen, motivaation ja työkyvyn uudistaminen Tavoite Henkilöstön rekrytointi. Oppilaitosyhteistyö. Henkilöstöresurssien oikea kohdentaminen asiakastarpeen mukaan. Mittari Yksiköissä on vähintään 32 opiskelijaa vuoden aikana. LASER:in edustajat käyvät kertomassa oppilaitoksissa LASER:in toiminnasta 12 kertaa. LASER:in johtoryhmässä käsitellään yksiköiden resurssitilannetta kaksi kertaa vuodessa. Vuorovaikutteinen ja vaihtoehtoisille ajatuksille avoin johtaminen. Koulutusmyönteisyyden ylläpitäminen. Kehityskeskustelut käydään vähintään kerran vuodessa.kunta 10 tutkimuksessa LASER:in johtaminen arvioidaan vähintään pistemäärään 4 asteikolla 1-5. Budjetissa varataan koulutukseen vähintään yhtä paljon kuin Työhyvinvoinnin kehittäminen. Jokainen yksikkö käyttää TYKY -toimintaan vähintään 30 euroa/tt. Koulutuksen suunnitelmallisuus. Koulutuslinjauksia käsitellään johtoryhmässä maaliskuun loppuun mennessä.

88 74 Kriittinen menestystekijä: Palvelujen kehittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen Tavoite Alkoholia rajusti käyttävien tyttöjen hoitaminen. Päihdeperheiden hoito. Päivystysasiakkaiden ohjautuminen. Tukipalveluiden kehittäminen. Mittari Tehdään suunnitelma alkoholia runsaasti käyttävien tyttöjen saamisesta palvelujen piiriin ja heidän hoitamisestaan. Päiväperhossa 10 asiakasperhettä kulkee palveluketjun kohtaamispaikka tai kriisiosasto-vieroitus-perhekuntoutus tai avotyöketjun läpi. Päivystyspalvelut ohjaa kaikki kiireellistä sijoitusta (sijaisperhe tai osastohoito) tarvitsevat asiakkaat palvelujen piiriin. Tukipalveluista palvelua saaneiden työntekijöiden antama palautekeskiarvo kysymykseen Arvioi työskentelyä asteikolla 1 10 on vähintään 8. Kriittinen menestystekijä: Organisaation ja seudullisen palveluverkoston kehittäminen Tavoite Päivystyksen hoitaminen seutukunnallisesti. Seutukunnallisien palvelujärjestelmän kehittäminen. Maineen kehittäminen hyvänä yhteistyökumppanina. Mittari Kaikille kiireellistä sijoitusta tarvitseville lapsille ja perheille tarjotaan hoitopaikka. Vähintään 4 LASER:in edustajaa osallistuu seutukunnallisiin yhteistyöryhmiin. Palveluita käyttäneiden kuntien edustajista 85 % antaa hyvän tai erittäin hyvän arvion yhteistyön sujumisesta. Kriittinen menestystekijä: Prosessien ja laadun kehittäminen Tavoite Asiakaspalaute Palautteen arviointi. Osastohoidosta kotiutuminen. Omien palveluiden linkitys muihin palveluihin. Mittari 85 % asiakkaista antaa arvosanan 4 tai 5 palvelusta kokonaisuudessaan avotyössä. 65 % asiakkaista antaa kokonaisarvosanan 4 tai 5 lasten osastohoidossa. 75 % asiakkaista antaa 4 tai 5 palvelusta kokonaisuudessaan perheiden kriisihoidossa. 50 % asiakkaista antaa 4 tai 5 palvelusta kokonaisuudessaan vieroitushoidosta. 80% asiakkaista antaa palautelomakkeen kysymykseen Hyödyitkö saamastasi palvelusta? numeron 4 tai 5. Työryhmissä tarkastellaan kaksi kertaa vuodessa saatua palautetta ja kehitetään palveluita saadun palautteen pohjalta. Kotio-tiimin (avotyömuoto osastohoidosta kotiutuvien nuorten perheille) avotyön tuella kotiutuu osastohoidosta 50 nuorta. Etsivän työn ja A-klinikan matalan kynnyksen työntekijät yhdessä ohjaavat palvelujen piiriin 15 huumeita käyttävää nuorta tai perheellistä aikuisasiakasta. Pro-tukipisteestä ohjautuu Päiväperhon palveluiden piiriin 7 asiakasta.

89 75 Tavoite Myönteiset mediaosumat. Mittari Julkaistaan vähintään 2 positiivista valtakunnallista artikkelia tai radio- tai TV-ohjelmaa Lastensuojelun erityispalveluiden toiminnasta. Lastensuojelun erityispalveluiden työntekijöitä esiintyy valtakunnallisissa lastensuojelutapahtumissa. Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Alkoholin käyttäjien hoidon tehostuminen. Mittari Päiväperhossa hoidetaan 15 alkoholiongelmaista äitiä tai raskaana olevaa naista. Kriittinen menestystekijä: Palvelu- ja laatulupausten täyttäminen Tavoite Yhteiset seurantakokoukset. Mittari Tilaajan edustaja osallistuu LASER:in johtoryhmän kokouksiin vähintään 2 kertaa vuodessa. Kriittinen menestystekijä: Palvelujen vaikuttavuus Tavoite Asiakkaiden omaehtoinen hakeutuminen palveluiden piiriin. Mittari Päiväperhon matalan kynnyksen palveluihin ottaa yhteyden 40 uutta asiakasta. Etsivän työn työntekijöihin ottaa yhteyden 500 uutta asiakasta. Nopean puuttumisen perhetyöhön ottaa oma-ehtoisesti yhteyden 100 uutta asiakasta. Palveluverkko ja henkilöstö Toimipiste Katuosoite Hallinto Koulukatu 9 Kissanmaan perhetukikeskus Karhunkatu 45 Leinolan perhetukikeskus Leinolankatu 122 Metsolan perhetukikeskus Tuomikuja 8 Päiväperho Rauhaniementie 21 Raholan perhetukikeskus Voionmaankatu 32 Avohuoltopalvelut Petsamonkatu 8 Päivystyspalvelut Karhunkatu 45 Tukipalvelut Karhunkatu 45

90 76 Avohuoltopalvelut Tukipalvelut Kissanmaan petuke Metsolan petuke Leinolan petuke Päiväperho Raholan petuke Päivystyspalvelut Hallinto Yhteensä Sijaishuoltopäällikkö 1 1 Johtava psykologi 1 1 Perhetukikeskuksen johtaja Avotyön päällikkö 1 1 Päivystyspalvelupäällikkö 1 Erikoislääkäri 2 2 Psykologi 3 3 Sosiaalityöntekijä Osastonhoitaja Vastaava ohjaaja Toimintaterapeutti 1 1 Fysioterapeutti 1 1 Sairaanhoitaja Terveydenhoitaja 1 Lähihoitaja 2 Ohjaaja Yöpäivystäjä Lastenkotiapulainen 1 1 Toimistosihteeri Keittäjä Ruokapalvelutyöntekijä Keittiötyöntekijä 1 Laitoshuoltaja Sivutoiminen talonmies 1 Yhteensä Petuke= Perhetukikeskus Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 LASER:in tilat ovat tehokkaassa käytössä tilojen käytössä ei ole tehostamisen mahdollisuutta.

91 77 Palvelutilaus LASTENSUOJELUN ERITYISPALVELUT Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Lastensuojelun avohuollon tukipalvelut Yhteensä kokonaishinta Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Lastensuojelun kuntoutus ja hoito Yhteensä kokonaishinta Yhteensä Tunnusluvut Lastensuojelun erityispalvelujen tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Perhetukikeskukset, asumisvuorok. (omat laitokset) Henkilöstö Vakanssit 190

92 78 Tuloslaskelma LASTENSUOJELUN ERITYISPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 33 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -451 Avustukset -29 Vuokramenot Muut toimintamenot -40 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -100 Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

93 Toimeentuloturva Toimeentuloturvaan kuuluvat alueiden toimeentulotuki, sosiaaliasema Sarvis, välitystilin hoito, sosiaalityön perintä, elatusturva, kuntouttava työtoiminta ja vaihtoehtoiseen työllistämiseen liittyvät yksilökohtaiset päätökset. Toimeentulotuki on viimesijainen tukimuoto, jolla turvataan perheen tai henkilön eläminen ja asuminen, jos sitä ei muilla etuuksilla tai muulla tavoin voida turvata. Vaihtoehtoisella työllistämisellä, toimeentulotuella ja KOHO-palvelun hankinnalla on tavoitteena yhteistyössä kolmannen sektorin järjestöjen kanssa saada asiakkaat motivoitua koulutus- ja työmarkkinoille ja sitä kautta luoda edellytyksiä itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi. Elatusturvassa hoidetaan elatusavun perintään ja elatustuen maksatukseen liittyvät tehtävät. Sosiaalityön perintä hoitaa päihdehuollon, lastensuojelun ja toimeentulotuen viranomaispäätöksiin liittyvien perintäasioiden täytäntöönpanoa. Välitystilin hoito vastaa niiden asiakkaiden varojen hoidosta, jotka eivät kykene huolehtimaan omista varoistaan ja joita ei ole saatu siirrettyä edunvalvonnan piiriin. Kuntouttavan työtoiminnan yksikkö koordinoi kuntouttavaa työtoimintaa. Kuntouttavaan työtoimintaan ohjattavat ohjautuvat joko kaupungin eri hallintokuntiin tai palvelu hankitaan kolmannen sektorin järjestöiltä silloin kun asiakas tarvitsee enemmän tukitoimenpiteitä. Vaihtoehtoisen työllistämisen määrärahoja kohdennetaan mm. kuntouttavan työtoiminnan asiakkaisiin. Toimeentulotuen kehittämiseen ja käsittelyn nopeuttamiseen liittyvä hanke päättyi Hankkeessa esitettyjä lyhyen tähtäimen toimintamalleja otettiin käyttöön kaikilla sosiaaliasemilla loppuvuonna 2006 aikana. Vuoden 2007 aikana toteutettuja toimintamalleja kehitetään vuoden 2008 aikana edelleen. Strategiatyöryhmän tavoitteena on ajanvarausaikojen vähentäminen ja toimeentulotukihakemusten käsittelyn tapahtuvan pääsääntöisesti kirjallisena ja että perus- ja täydentävä toimeentulotuki käsitellään pääsääntöisesti etuuskäsittelijöiden toimesta. Ajanvarausta ja neuvontaa kehitetään edelleen. Toimeentulotuessa on tavoitteena, että vuoden 2008 toimeentulotuen piirissä olevista perheistä olisi % kirjallisen hakemusmenettelyn piirissä ja että toimeentulotuen käsittely tapahtuu %:sti etuuskäsittelijöiden tekemänä. Tavoitteena on toimeentulotukihakemusten viivytyksetön käsittely ja että viivytyksetön käsittely koskee toimeentulotuen kaikkia käsittelyvaiheita. Toimeentulotukilakiin tuli muutos alkaen. Tavoitteena on, että kaikissa kunnissa toimeentulotukipäätöksen saa ilman viivytystä, kuitenkin viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä hakemuksen tekemisestä. Kiireellisessä tilanteessa päätös on tehtävä samana tai viimeistään seuraavana arkipäivänä. Päätös on pantava täytäntöön viivytyksettä. Asiakkaan tulee päästä keskustelemaan henkilökohtaisesti sosiaalityöntekijän tai sosiaaliohjaajan kanssa viimeistään seitsemäntenä arkipäivänä sen jälkeen kun asiakas on tätä pyytänyt. Ehkäisevällä toimeentulotuella tuetaan perheitä mm. velkaantumisen estämiseksi ja itsenäisen selviytymisen mahdollistamiseksi. Se antaa joustoa taloudellisissa vaikeuksissa olevien ihmisten auttamiseksi ja syrjäytymisen torjumiseksi. Ehkäisevän toimeentulotuen osuus on tavoitteen mukaisesti n. 4 %:n koko toimeentulotuen määrärahoista (Sosiaali- ja terveysministeriön suositus 3,3 %). Tampereella ei ole käytössä sosiaalista luototusjärjestelmää, jonka tavoitteet ovat samat kuin ehkäisevän toimeentulotuenkin. Vuoden 2008 aikana selvitetään yhdessä tilaajan kanssa, miten sosiaalinen luototus on järjestettävissä vuodesta 2009 alkaen. Välitystilin hoito on keskitetty toimeentuloturvan hallintoon. Alueellisilla sosiaaliasemilla välitystilin piirissä olevia asiakkaita vähennetään ja ohjataan nämä asiakkaat ensisijaisesti edunvalvonnan piiriin. Lyhytaikaisessa hoidossa olevien osalta haetaan asiakkaiden varoja välitystilille, jotta saadaan turvattua asiakasmaksujen saanti ja siten estetään asiakkaita velkaantumasta asiakasmaksujen osalta. Laitoshoidossa olevien osalta myös edunvalvonta on ensisijainen ja välitystili on tilapäinen ratkaisu, kunnes asiakas on saatu edunvalvontaan tai muulla tavoin varojen hoito pystytään hoitamaan.

94 80 Toimeentulotuen laskutus on siirretty Hatanpään ja Sarviksen sosiaaliasemia lukuun ottamatta toimeentuloturvan hallintoon. Laskujen keskittäminen alueyksiköistä antaa mahdollisuuden alueiden etuuskäsittelijöiden työtä kohdentaa toimeentulotukihakemusten tehokkaampaan ja nopeampaan käsittelyyn. Keskitetty laskujen käsittely ja sijaistamiset pystytään hoitamaan vuodelle 2008 tulleiden 2 taloussihteerivakanssien turvin. Uudet vakanssit vastaavat osaltaan myös välitystiliasiakkaiden laskujen käsittelystä. Perintäyksikön perintäsihteerit vastaavat myös laskujen käsittelystä varsinkin kun toiminta vaatii sijaistusta tai laskujen osalta on tilapäistä ruuhkaa. Kuntouttavaan työtoimintaan asiakkaat ohjautuvat aktivointisuunnitelmien kautta ja nämä molemmat ryhmät ovat kasvamassa. Asiakas ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan joko kaupungin eri hallintokuntiin tai palvelu ostetaan kolmannen sektorin järjestöiltä. Tavoitteena on lisätä kaupungin omia paikkoja. Kolmannelta sektorilta ostetaan palveluja niille asiakkaille, jotka tarvitsevat enemmän tukitoimenpiteitä. Ohjattavien asiakkaiden olosuhteet ovat entistä vaikeampia, mistä johtuen joudutaan yhä enemmän ostamaan palvelua myös ulkopuolisilta palvelun tuottajilta. Lisäksi kuntoutusjaksot ovat pidentymässä. Vaihtoehtoisen työllistämisen määrärahoja kohdennetaan pitkään työttöminä ja toimeentulotuen piirissä olevien asiakkaiden työllistymisen tukemiseen. Vaihtoehtoisen työllistämisen määrärahaa hyödynnetään myös kuntouttavassa työtoiminnassa olleiden jatkotoimenpiteitä suunniteltaessa. Yhteistyö kuntouttavan työtoimintayksikön ja työvoiman palvelukeskuksen kanssa lisääntyy ja tiivistyy, kun kuntouttava työtoimintayksikkö muutti syyskuussa 2006 samaan taloon työvoiman palvelukeskuksen kanssa. Vaihtoehtoisen työllistämisen viranomaispäätökset tehdään toimeentuloturvan hallinnossa. Siltavalmennus ry:n KOHO-palvelua päätettiin jatkaa ja sopimus on voimassa saakka. KOHO-palvelulla tuetaan alle 25-vuotiaita koulutusta vailla olevia työttömiä nuoria. Tavoite on, että nuori ei ohjaudu kuntouttavaan työtoimintaan, vaan tuetaan sen sijaan työllistymistä edistäviä toimenpiteitä, kuten esim. koulutusta. Kuntouttavasta työtoiminnasta yhden sosiaalityöntekijän resursseista 80 % osoitetaan KOHO-palvelussa olevien nuorten tukemiseen. Elatusturvan piirissä ovat asiakkaina elatustukea saavat lapset, elatustuen nostajina olevat lapsen lähihuoltajat ja elatusvelvolliset, joilta elatusapua peritään. Tavoitteena on kuukausittain turvata elatustukien maksatus sekä perinnän pitäminen tehokkaana ja toimivana. Elatustukivelvollisille myönnetään hakemuksesta vapautuksia tai alennuksia takautumissaatavista, jos elatustukivelallisen taloudellinen tilanne on heikko tai perintä olisi kohtuuton elatusvelvollisen olosuhteet huomioiden. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 TOIMEENTULOTURVA Kriittinen menestystekijä: Palvelujen kehittäminen ja uusien toimintamallien löytäminen Tavoite Kuntouttavan työtoimintayksikön tuotteistaminen suoritetaan loppuun. Lisätään kaupungin omia työtoimintapaikkoja. Uusille asiakkaille, jotka siirtyvät alueellisille sosiaaliasemille, laaditaan palvelusuunnitelmat. Mittari Tuotteet. Sijoitusten määrä kaupungin työpisteissä. Raportointi 1/3. Palvelusuunnitelmien määrä (Effica-YPH). Raportointi 1/3.

95 81 Kriittinen menestystekijä: Menojen tarkka hallinta Tavoite Tuotantoyksiköiden tilinpäätöksissä ei budjettiylityksiä. Mittari Tuotantoyksiköiden menot. (SAP)Raportointi 1/3. Kriittinen menestystekijä: Organisaation ja seudullisen palveluverkoston kehittäminen Tavoite Aikuissosiaalityön seudullisessa hankkeessa on edetty suunnitellusti ja aikataulussa. Mittari Hankkeiden suunnitelmallinen eteneminen. Raportointi 1/1. Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Uudet toimeentulotuen asiakkaat pääsevät palvelun piiriin viikon kuluessa. Kuntouttavan työtoiminnan palvelun piiriin pääsee viikon kuluessa. Mittari Jonoajat sosiaalitakuun mukaisissa palveluissa (jonoseuranta). Raportointi 1/3. Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Toimeentulotuen kehittämisprosessia jatketaan toimintavuonna 2008, mihin vuonna 2007 toimintamallia on kehitelty vuoden 2006 syksyllä päättyneen hankkeen toimintamalliehdotusten pohjalta. Pitkän tähtäimen strategiatyöryhmä jatkaa työskentelyään toimintamallin kehittämiseksi sosiaalityössä. Toimintamallin kehittämisessä huomioidaan Sosiaalikehitys Oy:n tekemän selvityksen pohjalta mahdollisesti tulevat esitykset. Kuntouttavan työtoiminnan osalta tuotteistaminen suoritetaan loppuun ja selvitetään tilaajan kanssa mahdollinen kilpailuttaminen niiden tuotteiden osalta, jotka ostetaan ulkopuolisilta palvelujen tuottajilta. Työtoimintapaikkojen lisäämiseksi kaupungin omissa hallintokunnissa tehostetaan ja kehitetään. Palvelusuunnitelmien laadintaa lisätään niiden asiakkaiden osalta, jotka tarvitse sosiaalityön palveluja ja joiden toimeentulotuen käsittely on pitempiaikainen. Sarviksen sosiaaliasemilta tehdään palvelusuunnitelma kaikille asiakkaille, joiden toimeentulotuen jatkoasiointi siirtyy alueellisille sosiaaliasemille.

96 82 Palveluverkko ja henkilöstö Toimipiste kpl Osoite Hallinto 1 Koulukatu 8 Sarviksen sosiaaliasema 1 Hatanpäänkatu 3 B Kuntouttavan työtoiminnan yksikkö 1 Hammareninkatu 8 B Elatusturvatoimisto 1 Koulukatu 9 Henkilöstö TT hallinto Välitystilin hoito Perintäyksikkö Elatusturva Sosiaalias. Sarvis Kunt. työtoim. Luku määrä Toimeentuloturvan päällikkö 1 1 Taloussihteeri 3 3 Perintäsihteeri 4 4 Elatusturvasihteeri 1 1 Elatusturvakäsittelijä 9 9 Joht. sos.työnt. 1 1 Sosiaalityöntekijä Etuuskäsittelijä 4 4 Virastomestari 1 1 Vastaava ohjaaja 2 2 Vast.työnsuunnittelija 1 1 Yhteensä: Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Toimeentuloturvan hallinnossa perintäyksikön neljä työntekijää toimivat yhdessä työhuoneessa ja tilat on hyödynnetty kokonaisuudessaan. Samoin toimeentulotuen laskutuksen ja välitystilin hoidon osalta tilat on hyödynnetty kokonaisuudessaan. Elatusturva toimii entisissä tiloissa ja jo tällä hetkellä osa työntekijöistä jakaa työtilat keskenään. Sarviksen sosiaaliaseman tilat on hyödynnetty kokonaisuudessaan. Mm. kokoushuone on osittain jaettu siten, että kyseiset tilat on käytettävissä mm. toimistotiloina ja asiakkaiden vastaanottotiloina. Tilat mahdollistavat opiskelijoiden vastaanottamisen harjoitusjaksoille ja sitä voidaan hyödyntää uusien asiakkaiden toimeentulotukiasioiden hoitamisessa. Ajanvaraustilassa työskentelee sekä virastomestari että ajanvaraaja. Kuntouttavan työtoimintayksikön siirryttyä Tullinkulmaan työvoiman palvelukeskuksen kanssa samaan taloon tilojen yhteiskäyttöä on hyödynnetty kuntouttavan työtoiminnan hyväksi. Lisäksi tiloissa on yleisen sosiaalityön yhdyskuntatyöntekijä. Elokuusta 2007 alkaen elokuun 2009 loppuun yksi työhuone on vuokrattu Nokian kaupungille, joka hallinnoi aikuissosiaalityön seutukunnallista hanketta. Hankkeessa Tampere on myös mukana. Tilat mahdollistavat mm. opiskelijoiden harjoitusjaksoille vastaanottamisen ja siten heidän työpanoksen hyödyntämisen kuntouttavassa työtoiminnassa.

97 83 Palvelutilaus TOIMEENTULOTURVA Toimeentuloturvan palvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Toimeentuloturvan palvelut Yhteensä kokonaishinta Elatusturvapalvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Elatusturvapalvelut Yhteensä kokonaishinta Aikuissosiaalityön palvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Kuntouttava työtoiminta Yhteensä kokonaishinta Yhteensä Tunnusluvut Toimeentuloturvan tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Toiminnan laajuustiedot Toimeentulotuki, asiakkaita Toimeentulotuki, ruokakuntia Toimeentulotuki, uudet asiakkaat Elatustuen saajat, lapsia Henkilöstö Vakanssit 34

98 84 Tuloslaskelma TOIMEENTULOTURVA Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 158 Vuokratulot 5 Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -31 Avustukset Vuokramenot -261 Muut toimintamenot -8 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -19 Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

99 Maahanmuuttajapalvelut Maahanmuuttajapalvelut käsittävät pakolaistoiminnan, inkerinsuomalaisten paluumuuttajatoiminnan, tulkkikeskuksen ja yksityismajoituksessa olevat turvapaikanhakijat. Ulkomaalitoimisto vastaa asiakkaittensa kotouttamisesta suomalaiseen yhteiskuntaan yhteistyössä asiakkaiden, muiden viranuomaisten ja kolmannen sektorin kanssa. Jokaiselle asiakkaalle tehdään kotouttamisuunnitelma, jonka avulla tuetaan yksilöiden ja perheiden koutoutumista Suomeen. Maahanmuuttajien itsenäistä ja omaehtoista selviytymistä edistetään ohjauksen ja neuvonnan keinoin. Ulkomaalaistoimiston sosiaalityö noudattaa samoja ammatillisia perusteita ja eettisiä periaatteita kuin alueellisten sosiaaliasemien sosiaalityö. Tulkkikeskuksen toiminta-ajatuksena on tuottaa laadukkaita asioimistulkkaus- ja käännöspalveluja viranomaisille, varmistaen näin maahanmuuttajien yhdenvertaisuuden palveluiden käyttäjinä. Helsingin vastaanottokeskuksen kirjoilla oleville Tampereella asuville turvapaikkainhakijoille järjestetään sopimuksen mukaiset sosiaali- ja terveyspalvelut. Toimintasuunnitelma Kaupunki on sitoutunut vastaanottamaan vuosittain 70 oleskeluluvan saanutta pakolaista sekä perheenyhdistämisohjelman kautta tulevat omaiset. Vastaanotettaville maahanmuuttajille laaditaan ulkomaalaistoimistossa henkilö- tai perhekohtaiset kotouttamissuunnitelmat yhdessä työvoimaviranomaisten tai muiden tahojen kanssa. Tulkkikeskuksessa huolehditaan ensisijaisesti pakolaisten, inkerinsuomalaisten paluumuuttajien ja turvapaikanhakijoiden tulkkauksesta viranomaisille. Lisäksi tulkkauksia myydään muille tahoille. Tulkkikeskuksessa pyritään lisäämään etätulkkauksia. Ulkomaalaistoimiston terveysaseman kahden terveydenhoitajan palveluita laajennetaan siten, että maahanmuuttajat saavat palveluita maahan tulonsa jälkeen vuoden ajan nykyisen puolen vuoden sijasta. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Kriittinen menestystekijä: Osaamisen, motivaation ja työkyvyn uudistaminen Tavoite Lakisääteinen 3-10 päivän täydennyskoulutusvelvoite täyttyy. Sairaslomapäivät vähenevät keskimäärin yhdellä työntekijää kohden.. Mittari Koulutuspäivät/työntekijä; koulutusseuranta (SAP Hr, koulutuksien ja tilaisuuksien hallinta TEM). Raportointi vuosittain. Lasketut sl-äivät/henkilötyövuosi avopaleluissa keskimäärin (SAP Hr). Raportointi vuosittain. Kriittinen menestystekijä: Menojen tarkka hallinta Tavoite Tuotantoyksiköiden tilinpäätöksissä ei budjettiylityksiä. Mittari Tuotantoyksiköiden menot (SAP). Raportointi 1/3.

100 86 Kriittinen menestystekijä: Palvelujen hyvä saatavuus Tavoite Hoitotakuun ja sosiaalitakuun mukaiset jonoajat resurssien puitteissa. Mittari Jonoajat hoitotakuun ja sosiaali-takuun mukaisissa palveluissa (jonoseuranta).raportointi 1/1 tai 1/3. Kriittinen menestystekijä: Palvelu- ja laatulupausten täyttäminen Tavoite Kuntalaisten tyytyväisyys ja luottamus palveluihin säilyy hyvänä. Mittari Yleistyytyväisyys asiakaspalautteessa. Palveluverkko ja henkilöstö Toimipisteet Ulkomaalaistoimisto Pirkanmaan Tulkkikeskus Osoite Pohjolankatu 25 B Pohjolankatu 25 B Henkilöstö Vakansseja Hallinto Ulkomaalais- Tulkkikeskus Turvapaikanhakijoiden- Yhteensä toimisto vastaanottokeskus Toimistopäällikkö 1 Suunnitelija 1 Palvelusihteeri 1 Johtava sosiaalityöntekijä 1 Sosiaalityöntekijä 4 2 Etuuskäsittelijä 3 Ohjaaja 4 2 Terveydenhoitaja 3 Lähihoitaja 1 Vahtimestari 2 Avustaja 1 Johtaja 1 1 Toimistosihteeri 1 Tulkkivälittäjä 2 Tulkki 14 Vastaava ohjaaja Valvoja Yhteensä Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus on lakannut toimimasta vuoden 2007 lopussa ja valtio on sanonut vuokrasopimuksen irti. Muilta osin tilankäyttöä ei ole mahdollista tehostaa.

101 87 Palvelutilaus MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Maahanmuuttajapalvelut Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Maahanmuuttajapalvelut Yhteensä kokonaishinta Pakolaisten kotouttava toiminta Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Pakolaisten kotouttava toiminta Yhteensä kokonaishinta Yhteensä Tunnusluvut Maahanmuuttajapalveluiden tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Ulkomaalaistoimisto, asiakkaita Toiminnan laajuustiedot Ulkomaalaistoimisto, asiakkaita Tilat m2 1136,19 m2 1136,19 m2 1136,19 m2 Tilakustannukset (1000 euroa) Henkilöstö Vakanssit

102 88 Tuloslaskelma MAAHANMUUTTAJAPALVELUT Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 5 Vuokratulot Muut toimintatulot 65 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot -842 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -12 Avustukset Vuokramenot -91 Muut toimintamenot 0 Menot yhteensä Toimintakate 3 Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos 3 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

103 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT LAITOSHOITO VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

104

105 89 3 LAITOSHOITO Laitoshoito kuuluu Tampereen kaupungin hyvinvointipalveluihin. Sen sairaaloiden, vanhainkodin ja päihdehuoltolaitoksen ja -asumisyksikön tarkoituksena on tarjota tamperelaisille, pääasiassa ikääntyneille henkilöille terveyden, toimintakyvyn tai sosiaalisen hyvinvoinnin tueksi heidän tarvitsemaansa tietoa, apua, hoitoa, hoivaa ja kuntoutusta lyhytaikaisen tai pysyvän sairaala- tai laitoshoidon tai päihdekuntoutuksen aikana. Vanhusten päivätoiminnalla tuetaan kotona asumista ja ehkäistään tai siirretään ympärivuorokautisen laitoshoidon tarvetta. Laitoshoidon toiminnan tavoitteena on tarjota iäkkäille asiakkaille hoivan ja hoidon lisäksi sisältörikas elämänvaihe. Laitoshoidon palvelut myydään kolmen sopimuksen puitteissa Tampereen kaupungin Ikäihmisten palvelujen lautakunnalle ja Terveyttä ja toimintakykyä edistävälle lautakunnalle. Laitoshoito jakautuu sairaalahoidon, vanhainkotihoidon ja päivätoiminnan tuotantoyksiköihin. Sairaalahoitoon kuuluvat Hatanpään puistosairaala, Kaupin sairaala, Palhoniemen huoltokoti ja Tampereen ensisuoja ja kuntoutumiskoti. Vanhainkotihoitoon kuuluvat Koukkuniemen vanhainkoti- ja vuodeosastot. Päivätoimintaan kuuluvat vanhusten päiväkeskukset, palvelukeskukset ja korttelikerhot. Laitoshoidon tuotantoalueen toiminta perustuu vahvasti eettisiin arvoihin. Kaikessa laitoshoidon toiminnassa noudatetaan asiakaslähtöistä toimintatapaa, hyvää ammattietiikkaa ja moniammatillista yhteistyötä. Laitoshoidon tuotantoalueen arvot ja eettiset linjaukset perustuvat laitoshoidon johtoryhmän ja eettisen neuvottelukunnan yhteisesti hyväksyttyihin arvovalintoihin. Sovittujen arvojen lähtökohtana on välittäminen. Välitämme potilaistamme ja asukkaistamme, heidän läheisistään, toisistamme, itsestämme ja toiminnastamme. Peruslähtökohtina ovat ihmisarvon ja itsemääräämisoikeuden kunnioittaminen, ihmiselämän suojelu ja terveyden edistäminen sekä ikäihmisten ja vanhusten toimintakyvyn tukeminen. Henkilöstön hyvinvoinnin edistäminen on laaja-alaista. Työntekijällä on velvollisuus ylläpitää ja kartuttaa omia tietojaan ja taitojaan sekä huolehtia työnsä riittävästä laadusta. Hyvinvoinnin hallinta on osa laitoshoidon yleistä toimintapolitiikkaa ja tuotantostrategiaa. Hyvinvoinnin edistämistä toteutetaan sosiaali- ja terveystoimen vuonna 2006 hyväksymän henkilöstöpolitiikan ohjelman avulla, työturvallisuuden edistämisen ja työsuojelun painopisteidenohjelman noudattamisen ja seurannan avulla. Lisäksi hyvinvoinnin tukemiseksi on valmisteltu riskien hallinta- ja varautumissuunnitelmat. Riskien ja varautumisen hallinnan taustalla ovat henkilöstöpolitiikka (esim. henkilöstön hankinta, työolosuhteet, perehdyttäminen, henkilöstön kehittäminen ja työsuhdeturva), kehittämispolitiikka (esim. organisaatiot, työyhteisöt, tuotteet, palvelut, teknologia, työn hallinta, prosessit ja toimintatavat), riskienhallintapolitiikka (esim. henkilöstöriskit, omaisuusriskit, tietoriskit ja taloudelliset riskit). Riskien hallinta ja varautumissuunnittelu yhdistyvät siis työsuojeluun ja ovat osa työhyvinvointitoimintaa ja turvallisuutta. Hyvinvointipalveluihin ollaan valmistelemassa myös pandemiasuunnitelmaa, joka on varautumissuunnitelma influenssapandemiaa varten. Suunnitelma sisältää mm. vastuut tarvittavista toimenpiteistä, niiden ajankohdista pandemiavaiheisiin sovitettuna sekä yksityiskohtaisia menettelytapaohjeita. Siinä käsitellään myös terveydenhuollon henkilö-kunnan suojautumista tartunnoilta pandemian yhteydessä. Suunnitelmassa käsitellään myös ihmisten tartuntavaaran vähentämistä siipikarjan lintuinfluenssaepidemian yhteydessä. Laitoshoidossa kiinnitetään myös erityishuomio MRSA:n tilanteeseen ja sen mahdollisen leviämisen ehkäisytoimenpiteisiin.

106 90 Laitoshoidon yksiköt toimivat usean terveys- ja sosiaalialan oppilaitoksen sekä Tampereen yliopiston käytännön opetuksen kenttänä. Toiminnassa panostetaan verkostoitumiseen ja yhteistyön tiivistämiseen eri tutkimus- ja koulutusyksiköiden välillä. Hatanpään kantasairaalan remontista johtuen vuoden 2008 alussa siirtyy laitoshoidosta 60 potilasta Pikonlinnan sairaalan kahdelle vuodeosastolle, myöhemmin vuoden 2008 aikana mahdollisesti määrä muuttuu. Hatanpään kantasairaalasta siirrettävät vuodeosastopotilaat sijoitetaan Kaupin sairaalaan ja Hatanpään puisto-sairaalaan. Kaupin sairaalaan vapautuneille paikoille muodostetaan geriatrian ja sisätautien yhteis-osastoja sekä erikoissairaanhoidon osasto. Pikonlinnaan siirtyvä henkilöstö muodostetaan erikoissairaanhoidon ja laitoshoidon henkilökunnasta. Pikonlinnan toiminta on laitoshoidon Kaupin sairaalan alaista toimintaa. Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle 2008 LAITOSHOITO Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Palvelujen laatu. RAI-indeksit ovat kansallista keskitasoa. RAI-indeksi. Toimivat hoitoketjut. Henkilökuntarakenne, määrä. Tehdään oikeita asioita tehokkaasti. Hoito- ja palveluketjujen prosessikuvaukset on tehty. Henkilökuntarakennetta ja määrää tarkistetaan jatkuvasti eri arviointimenetelmiä käyttäen nykyistä vaatimustasoa vastaavaksi, tavoitteet sisältyvät henkilöstösuunnitelmaan. Sama kuin vuonna Hoito- ja palveluketjujen prosessikuvaukset. Ennakoitujen henkilöstömuutoksien määrä. Tilikauden tulos. Tuotantostrategian tuloskorteilla raportoitavat kriittiset menestystekijät.

107 91 LAITOSHOITO Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Oikea-aikaiset palvelut. Asiakas pääsee äkillisissä tilanteissa heti tarpeen mukaan. Jonotusaika muistipoliklinikalle on alle 3 kk, myös kesäaikana. Jonotusaika poliklinikoille ja suunnitelluille sairaalajaksoille. Palvelujen laatu. Toimivat hoitoketjut. Sisältörikas elämänvaihe. Osaaminen. Keskimääräisen sairaalajakson pituuden säännöllinen seuranta kaikissa yksiköissä. Työnjako asiakas- ja omaiskyselyn tekemisessä tuotantoalueen ja Hyvinvointipalveluiden kehittämisyksikön kanssa selvitetty. Systemaattinen asiakaspalautteen käsittely tehostuu. Uusia tapoja kehitetty asiakas- ja omaispalautteen kuulemiseen. Imagonrakentaminen aloitettu Kotiutujien määrä suurempi kuin vuonna Henkilöstölle täydennyskoulutusta ja mentorointiohjelmia osaamiseen lisäämiseksi. Seurantajärjestelmistä osa käytössä johtoryhmän tasolla ja osaa kehitetään. Palvelusopimukseen sisällytetään myös elämänlaatua kuvaavia tekijöitä. Yhteistyötä monipuolistetaan kulttuurija vapaa-aika- ja liikuntapalvelujen kanssa. Henkilöstön osaaminen vastaa toiminnan vaatimuksia. Laitoshoidon tuotantoalue pyrkii vaikuttamaan annettavaan ammatilliseen koulutukseen aloittaen (tai jatkaen) yhteistyön muutaman ammatillisen oppilaitoksen kanssa. Lyhytaikaisten sairaalajaksojen pituus. Asiakas- ja omaiskysely. Asiakaspalautteiden ja analysoinnin peittävyys. Asiakas- ja omaistilaisuudet. Positiivinen julkisuuskuva. Sairaalahoidon pitkäaikaispaikkojen määrä. Täydennyskoulutusten määrä. Tulospalkkiosopimusten määrä. Toiminnan laadun seurantajärjestelmät. Palvelusopimuksen sisältö. Hyvinvointiyhteistyö päivätoiminnassa. Täysosumasta saatavat yksilö/työyksikkökohtaiset osaamisalueet. Täydennyskoulutuksen määrä ja sisältö. Yhteistyö oppilaitosten ja muiden toimijatahojen kanssa.

108 92 Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Työhyvinvointi ja työturvallisuus. Poissaolojen määrän kasvu pysähtyy. Lyhyiden ja pitkien sairauspoissaolojen määrä. Tehdään oikeita asioita tehokkaasti. Määritelty väkivallan ja normaalin käyttäytymisen raja sekä laitoshoidon toimintapa väkivaltatilanteissa. Väkivaltatilanteiden määrällinen esiintyminen kartoitetaan. Riskitilanteet kartoitettu. Kehitys korkeintaan Kuusikko-kuntien keskitasoa. Luotettavat seurantajärjestelmät käytössä johtoryhmän tasolla. Oman henkilöstön työpanoksen osuus toteutuneesta työpanoksesta suurempi kuin vuonna Fyysisen ja psyykkisen väkivallan esiintyminen. Fyysisen ja psyykkisen väkivallan esiintyminen. Työtapaturma ja läheltä piti tilastot. Kustannuskehitys Talouden seurantajärjestelmien käytön kattavuus. Pysyvän henkilöstön tekemä työpanos. Muut tuotantostrategian kriittiset menestystekijät ja tavoitteet vuodelle Keskeiset suunnitelmat vuodelle 2008 Laitoshoidon keskeiset suunnitelmat keskittyvät laitoshoidon tehokkuuden sekä kustannustehokkuuden että toiminnan tehokkuuden parantamiseen sekä tehokkuuden mittaamisen parantamiseen. Oleellinen edellytys edellä mainitun tavoitteen saavuttamiseksi on kuvata kaikki tärkeimmät laitoshoidon ydin- ja tukiprosessit. Vuonna 2008 pyritään kuvaamaan yli puolet tärkeimmistä prosesseista. Toimintaa joudutaan tehostamaan äärimmilleen, koska palkkaratkaisuun on vuoden 2008 kehysbudjetissa varauduttu ainoastaan 3,3 prosentin menojen kasvulla, mikä on täysin riittämätöntä. Toiminnan tehostamisen keskiössä on henkilöstöresurssien suunnittelun ja toteuman seuranta. Tavoitteena on suunnitella osastojen toiminta sellaiseksi, että lyhytaikaiset poissaolot eivät välttämättä vaadi ulkopuolisten sijaisten käyttöä. Työvuorosuunnittelua tehostetaan erilaisilla koulutuksilla sekä vertaisryhmätoiminnalla. Myös toteuman seurantaa kehitetään vastaavia keinoja käyttäen. Laitoshoidon omien tukiprosessien tehostamisen lisäksi selvitetään myös palvelukeskuksilta hankittavien palveluiden tehokkuus sekä varmistamaan katkeamaton toiminta-prosessi kyseessä olevan palvelukeskuksen ja laitoshoidon toiminnan välille. Erityisesti keskitytään ateriapalveluihin ja teknisiin palveluihin. Vanhainkotihoidossa kokeiluna käytössä ollut automaattinen lääkkeenjakoprosessi kuvataan ja suoraviivaistetaan, samalla päätetään laajennetaanko automaattinen lääkkeenjakelu kattamaan kaikki vanhainkotiosastot. Samalla suunnitellaan vanhainkotihoidon sairaanhoitajatyö. Asiakkaille annettavan palvelun vaikuttavuutta mitataan jo käyttöön otetun RAI-arviointijärjestelmän avulla. Järjestelmän hyödyntämistä tehostetaan mm. Helsingin kanssa tehtävän benchmarkingtoiminnan avulla.

109 93 Pispan päiväkeskus suunnittelua ja toteuttamista jatketaan yhdessä tilaajan ja kotihoidon kanssa. Päiväkeskus aloittaa toimintansa vuoden 2008 aikana. Henkilökuntaa päiväkeskuksen toiminnan aloittamiseen tarvitaan vähintään kolme, joista kaksi on koulutukseltaan hoitoalan ammattilaisia. Resurssit siirrettäneen laitoshoidon tuotantoalueelta. Lisäksi toiminnassa käytetään joustavasti Pispan palvelukeskuksen nykyistä henkilökuntaa. Yksikön johtamisesta ja esimiestehtävistä vastaa Pispan palvelukeskuksen johtaja. Muistisairaiden asiakkaiden palvelemiseksi toteutetaan joitakin turvallisuutta lisääviä lisärakenteita. Pispan palvelukeskuksen laitoshuoltajatyönmitoitus toteutetaan vuoden 2008 aikana. Tammelakeskuksessa toimivissa päiväkeskuksissa toteutetaan henkilökunnan työnkierto. Laitoshoidon henkilökunnan osaamista tullaan ylläpitämään ja vahvistamaan 4 6 kertaa vuodessa pidettävien henkilökunnan koulutustilaisuuksien avulla. Tilaisuuksien si-sällöt kattavat mm. lääkehoitoa, laadunhallintaa, työhyvinvointia, toiminnan eettisyyttä, hyvää ravitsemushoitoa. Kouluttajat tulevat valtaosin laitoshoidon omasta henkilökunnasta. Kansainvälisiin koulutuksiin osallistutaan mahdollisuuksien mukaan silloin kuin vastaavan tasoista koulutusta ei ole saatavissa Suomessa. Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Vuonna 2008 keskitytään edelleen työhyvinvoinnin ja sen prosessin kehittämiseen. Hankkeet tehdään pääosin laitoshoidon työyhteisöissä prosessipäällikön vetäminä. Osa hankkeista tehdään yhteistyössä kaupungin eri organisaatioiden kanssa. Työhyvinvointi muodostuu hyvästä johtamisesta, ammatillisesta osaamisesta, työyhteisön toimivuudesta, työn hallinnasta, työntekijöiden terveydestä ja toimintakyvystä sekä organisaation taloudellisesta tilasta. Näiden alueiden työhyvinvoinnin kehittämiseen keskitytään vuonna Hyvä johtaminen: Esimiesten hyvinvointiprojekti jatkuu. Sen puitteissa toteutetaan lähiesimiehille, lähinnä vastuuosastonhoitajille suunnattu koulutus yhteistyönä Tampereen yliopiston terveystieteiden laitoksen kanssa: Terveysalan lähijohtamisen opinnot (30 op). Vuonna 2007 aloitettua johtoryhmätyöskentelyn kehittämistä jatketaan, tarvittaessa ulkopuolisen konsultin avulla. Ammatillinen osaaminen ja työn hallinta: Vuonna 2008 kehitetään edelleen laatutyöskentelyä. Kehitetään itsearvionnin menetelmä, jossa kehityskeskustelujen osana tulee arvioiduksi jokaisen työntekijän ammatillisen osaamisen taso ja tarvittavat täydennys-koulutukset. Yksilötason itsearviointia toteutetaan Täysosuma Osaamisen määrittely osaamisen kehittäminen ja hallinta menetelmin (SAP HR, Täysosuma). Työyhteisöjen osaamisen arvioimiseksi koulutetaan CAFmenetelmän avulla esimiehet ja laadunasiantuntijat arvioimaan sisäisesti yksikkötason osaamisen tasoa ja hallintaa. Hyvinvointi-palveluissa koulutetaan myös auditoijia, jotka tarkastelevat auditointikäyntien avulla yksikköjen osaamisen tiloja. Työyhteisöjen toimivuuden kehittäminen (mm. yksilövastuisen hoitotyön kehittäminen, työjako, muutoksen hallinta koulutusten avulla jne.) Yksiköihin koulutetaan työhyvinvointivalmentajia, työhyvinvoinnin asiantuntijoita, jotka keskittyvät työhyvinvoinnin arvioimiseen, antavat hyvinvointiin liittyviä tietoja, valmentavat esimiesten ja työntekijöiden taitoja ja vahvistavat valmiuksia ja kehittävät välineitä tunnistaa oman organisaation ja sen työhyvinvoinnin tilaa ja mahdollisia uhkia. Työntekijöiden terveys ja toimintakyky: Laitoshoidon sairauspoissaolot ovat melko suuria. Poissaolojen analysoinnin tuloksena on nähtävillä suurimmaksi syyksi tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Pitkiä sairauslomia on paljon. Laitoshoito suunnittelee projektin käynnistämistä yhteistyössä työterveyshuollon ja henkilöstöyksikön kanssa työhyvinvoinnin lisäämiseksi. Osana projektia pyritään löytämään keinoja poissaolojen määrän vähentämiseksi tai ainakin kehityksen pysäyttämiseksi. Valmistellaan myös Esimiesten käsikirja, johon kootaan laitoshoidon esimiesten hyvinvointia säätelevät ohjeistot.

110 94 Työpahoinvoinnin tunnistamisen ja työhyvinvoinnin edistämisen toimintamallin kehittäminen. Mallin avulla pyritään tunnistamaan työhyvinvoinnin häiriöt ja ongelmat työyksikkötasolla mahdollisimman varhain. Malliin sisällytetään tukimuotojen kehittäminen. Tärkeää on varmistaa nopea puuttuminen ongelmien ilmaantuessa. Toimintamalli tulee sisältämään osoittimet mm. sairauslomien määristä, läheltä - piti tilanteista, osaamisen tasosta, resursseista, työnkuormituksesta, asiakastyytyväisyydestä ja valitusten määristä. Siinä hyödynnetään myös Rai-arviointituloksia. RAI arviointijärjestelmä V osallistutaan Tampereen alueen yhteiseen RAI arviointimenetelmän käytön kehittämisprojektiin, jossa osallistujina ovat Tampereen kaupungin lisäksi Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Stakes. Klinikkaopettaja-projekti V laitoshoito on mukana klinikkaopettaja-projektissa, joka tarkoittaa yhteistyötä Tampereen ammattiopiston kanssa siten, että lukuvuoden ajan ammattiopiston opettaja on mukana Koukkuniemen vanhainkodissa ja Kaupin sairaalassa kehittämässä käytännön työn harjoittelutoimintaa. Kyseessä on kokeilu, josta on sopimus ajalle Tilaaja- tuottaja toimintamallin käyttöönotto ja vaikutukset Laitoshoito osallistuu Työterveyslaitoksen tutkimukseen tilaaja tuottaja mallin vaikutuksista esimiesten osaamisvaatimuksiin, töiden sisältöihin ja työhyvinvointiin.

111 95 Palveluverkko Sairaalahoidon palveluverkko Osastoja Paikat Osoite Hatanpään puistosairaala 336 Geriatrinen osastoryhmä 4 (U1,V1,V2,V3) 1 (U3) 160 Hatanpäänpuistokuja 8 Pikonlinna, Kangasala - kotiutusosasto, Kauppi Parantolankatu 4 - päiväsairaala, Kauppi Parantolankatu 4 Psykogeriatrinen osastoryhmä 5 (U2,K03,K04,K11,K12) 176 Hatanpään puistokuja 8 - psykogeriatrinen pkl Kaupin sairaala Parantolankatu 6 - muistipoliklinikka Parantolankatu 6 - geriatrian konsultaatio pkl Parantolankatu 6 Palhoniemen huoltokoti Karjulantie Kuru - huoltokoti 53 - tukiasuntoja 6 Tampereen ensisuoja ja 46 Hatanpään valtatie 19 huoltokoti - ensisuoja 18 - kuntoutumiskoti 15 - tukiasunnot 13 Vanhainkotihoidon Osastoja Paikat Osoite palveluverkko Koukkuniemen vanhainkoti 962 Rauhaniementie 19 - vanhainkotiosastoja vuodeosastoja: Rauhaniemen sairaalassa ja Lehtelä rakennuksessa - vanhainkodin poliklinikka Päivätoiminnan palveluverkko asiakaspaikat Osoite Palvelukeskukset rajoittamaton - Nekala - Pispa - Tammela - Takahuhti Päiväkeskukset - Annikki - Kullervo - Kyllikki - Koukkuniemi - Pispa Korttelikerhot - Männistöntupa - Peipontupa - Venlantupa rajoittamaton Muotialankatu 38 Simolankatu 4 Itsenäisyydenkatu 21 B Kirjavaisenkatu 15 Itsenäisyydenkatu 21 A Itsenäisyydenkatu 21 C Itsenäisyydenkatu 21 A Rauhaniemenkatu 19 Simolankatu 4 Männistönkuja 4 Peltolamminkatu 12 Teekkarinkatu 5 B

112 96 Henkilöstö Hatanpään Kaupin sairaala Palhoniemen Ensisuoja ja Yhteensä puistosairaala huoltokoti kuntoutumiskoti Sairaalahoito Vanhainkotihoito 825 Päivätoiminta 55 Hallinto 111 Yhteensä Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Perinteistä tilankäyttöä ei juurikaan pystytä tehostamaan laitoshoidon ympärivuoro-kautisen hoidon osalta. Laitoshoidon ympärivuorokautisen hoidon osalta tilankäyttöä voidaan tehostaa ainoastaan tehostamalla toimintaa tai toiminnan muutoksilla. Painopiste asetetaan siihen, että laitoshoidon asukas- ja potilaspaikat ovat siinä käytössä, johon ne on tarkoitettu eikä kustannuksiltaan kalliimmalla paikalla hoideta asiakasta, jonka hoito ei enää tätä vaadi. Rakenteelliset hoitopaikat ovat jo nykyisellään lähes maksimaalisessa käytössä. Näihin kohteisiin on Hämeen työsuojelupiiri puuttunut vuonna 2006 ja kyseiset työskentelypaikat on muutettu työsuojelupiirin hyväksymälle tasolle. Sairaalaosastoilla pyritään pitämään ylipaikat ympärivuorokautisessa valmiudessa vastaanottamaan kiireellisiä ja kriittisiä potilas- tai asukastapauksia. Tilaajan kanssa tehtävään palvelusopimukseen pyritään määrittelemään kriisivalmiuden kattavuus. Vanhainkotihoidossa tilankäyttöä tehostetaan toteuttamalla joustavaa paikkarakennetta. Tämä tarkoittaa, että mahdollisuuksien mukaan asukkaan tai potilaan tarvitsema lisä-hoito annetaan asukkaan nykyiselle rakenteelliselle paikalle ilman, että asukkaan tai potilaan tarvitsee muuttaa. Tämän toiminnan avulla vähennetään tyhjinä olevia paikkoja tai aikaa jolloin rakenteellinen paikka on ilman asukasta. Asiakasohjaus vanhainkotihoitoon on tilaajayksikössä toimivan asiakasohjausryhmän vastuulla. Vanhusten päivätoiminnassa tehostetaan tilankäyttöä siten, että hyvin vähäisellä käytöllä olevien korttelikerhojen toiminta siirretään muihin korttelikerhoihin tai palvelukeskuksiin, hyödyntäen koko päivätoiminnan verkostoa mukaan lukien ulkopuolisten tuottajien tuottamat päivätoimintapalvelut. Koska samalla pyritään lisäämään kävijämäärää, tehostuu tilankäyttö kävijämäärää kohden. Nekalan palvelukeskuksen kävijämäärä on varsin vähäinen, ja Nekalan palvelukeskuksen tilakustannukset huomattavan suuret. Tilaajan kanssa aloitetaan neuvottelut ja suunnittelun tilojen kustannustehokkaammasta käytöstä, yhtenä mahdollisuutena muuttaa palvelukeskuksen toiminta päiväkeskus-toiminnaksi. Merkittävin ulkopuoliseen käyttöön vuokrattava tila laitoshoidossa on Koukkuniemen juhlasali. Sen vuokraamisen käytännöt suoraviivaistetaan ja lasketaan ulkopuolisesta käyttämisestä aiheutuvat todelliset kustannukset, joita ovat mm. siivouksesta ja henkilökunnan paikalla olosta aiheutuvat. Perittävä vuokra suhteutetaan todellisiin kustannuksiin. Koukkuniemen hallintorakennuksessa vähäisellä käytöllä oleville tiloille pyritään löytämään tehokkaampaa käyttöä. On mahdollista, että tällainen ratkaisu ei kuitenkaan tuota taloudellista hyötyä, koska tiloja vuokraava liikelaitos todennäköisesti nostaa muiden tilojen vuokraa vastaavasti. Yhteistyötä Tilakeskuksen kanssa pyritään parantamaan.

113 97 Tuloslaskelma laitoshoito yhteensä LAITOSHOITO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 0 Tuet ja avustukset 993 Vuokratulot 8 Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -1 Vuokramenot Muut toimintamenot -84 Menot yhteensä Toimintakate 902 Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot -811 Tilikauden tulos 91 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot -65 Muut pitkävaikutteiset menot 0 Maa- ja vesialueet 0 Rakennukset ja rakennelmat 0 Kiinteät rakenteet ja laitteet -210 Koneet ja kalusto -416 Muut aineelliset hyödykkeet 0 Investoinnit yhteensä (summa) -691 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot Tilaus tuotannolta kasvanut talousarvioon nähden t. Tilaukseen ovat vaikuttaneet seuraavat muutokset: Kaupunginhallituksen palkankorotusten kattamiseen myöntämä t ( ) lisärahoitus sekä ikäihmisten palvelujen tilauksen 77 t vähennys ( lääkärikonsultaatiot) Investointien uudelleenbudjetointi; lisäys 260 t

114 98 Investoinnit Laitoshoidon investoinnit yhteensä VS 2008 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet IO1250_2008_21 RAI-lisenssit AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Sähkö-, vesi - yms. laitoskoneet ja laitteet IO1250_2007_04 Potilasviestijärjestelmä Koukuniemeen* IO1250_2007_05 Vaihtoehtoinen sähkönsyöttö/ Kova* IO1250_2007_06 Jätteenkäsittelypiste Koukkuniemeen* Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet IO1250_2008_12 Potilaiden nostolaitteet / sairaalat IO1250_2008_13 Sterilointi-pesukoneet IO1250_2008_14 Antidecubitus patjat ym. / sairaalat IO1250_2008_17 Potilaiden nostolaitteet / vanhainkodit IO1250_2008_18 Antidecubitus patjat ym. / vanhainkodit IO1250_2008_19 Päiväkeskuksen apuvälineiden uusinta Muut laitteet ja kalusteet IO1250_2008_11 Kopiokone IO1250_2008_15 Koukkuniemi pesukone, kuivausrumpu IO1250_2008_16 Koukkuniemi huoltorak. ensikert. kalust IO1250_2008_20 Uuden päiväkeskuksen ensikert. kalust IO1250_2007_02 2 jätepuristinta Koukkuniemeen IO1250_2007_03 Koukkuniemen kaluston uusiminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007

115 Hallinto Laitoshoidon hallinnossa työskentelee neljä henkilöä: laitoshoidon johtaja, osastosihteeri, prosessipäällikkö ja tukipalvelupäällikkö. Lisäksi hallinnon organisaatioon kuuluu vip-henkilöstö. Vuoden 2008 aikana hallintoon tullaan lisäämään henkilöstösuunnittelupäällikön ja taloussuunnittelijan vakanssit. Näiden vakanssien avulla vahvistetaan laitoshoidon talouden johtamista ja varaudutaan lähitulevaisuudessa tapahtuviin väestörakenteen muutoksiin, jotka vaikeuttavat henkilöstön saatavuutta. Laitoshoidon johtaminen perustuu johtoryhmätyöskentelyyn, prosessiorganisaatioon ja vahvaan lähiesimiehisyyteen. Laitoshoidon toiminnan kehittämistä koordinoi prosessi-päällikkö, varsinainen kehittäminen tapahtuu kussakin tuotanto tai toimintayksikössä. Vuonna 2008 jatketaan vuonna 2007 aloitettuja kehittämisprojektia, joista merkittävimmät ovat työhyvinvoinnin kehittäminen, laitoshoidon ydin- ja tukiprosessin kuvaaminen ja asiakasprosessien saumaton toiminta. Tukipalvelupäällikön vastuulla on sijaistoiminnan kehittäminen, hankintakäytäntöjen yhdenmukaistaminen ja toimistopalveluiden toiminnan tehostaminen. Työhönottotoiminta, joka käsittää hoitohenkilöstön sijaisten rekisterinpidon, on tarkoitus siirtyä vuoden 2008 alussa kokonaisuudessaan Henkilöstöhallinnon palvelukeskukseen. Hyvinvointipalvelujen vip-henkilöstö, joka on varattavissa äkillisiin lyhytaikaisiin poissaoloihin, kuuluu hallinnollisesti laitoshoitoon. Vip-henkilöstöön kuuluu sairaanhoitajia, terveydenhoitajia, lähihoitajia sekä laitos- ja sairaalahuoltajia yhteensä 102 vakanssia. Lisäksi vipeissä toimii sijaiskoordinaattori, koordinaattori sekä tukipalvelupäällikkö esimiehenä. Laitoshoidon ja erikoissairaanhoidon vip-henkilöstöstä muodostettiin viisi moniammatillista tiimiä pilottikokeiluna vuoden 2007 aikana. Jokaisessa tiimissä on tiiminvetäjä, joka on työnjohdollisessa asemassa ja jonka tehtäviin kuuluvat mm kehityskeskustelujen pitäminen sekä työvuorotaulukoiden ja vuosilomalistojen suunnittelu yhdessä tiimin jäsenten kanssa. Kokeilu on onnistunut erinomaisesti, työntekijät ovat tiimeihin hyvin tyytyväisiä, tiimien ja yhteistyökumppaneiden yhteistyö on selvästi parantunut. Tämän takia tiimimallinen työskentelymuoto tullaan vuoden 2008 aikana vakinaistamaan ja vahvistamaan entisestään tiimien joustavaa toimintaa. Tiimimallisen työskentelyn myötä on vip-henkilöstön varausastetta seurattu aiempaan tarkemmin. Vuoden 2008 tavoitteena on saavuttaa 98 % varausaste. Tiimien ulkopuolelle ovat jääneet kolme perusterveydenhuollon neuvolatoiminnassa työskentelevää terveydenhoitajaa, kolme vastaanottotoiminnan sairaanhoitajaa sekä kotihoidon kaksitoista lähihoitajaa. Näiden tiimien ulkopuolelle jääneiden työntekijäryhmien toimintaa tulla kehittämään vuoden 2008 aikana.

116 100 Tuloslaskelma HALLINTO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot Tuet ja avustukset 2 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -46 Avustukset Vuokramenot -74 Muut toimintamenot -31 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -7 Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot -65 Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -20 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -85 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot

117 101 Investoinnit Hallinto VS 2008 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet IO1250_2008_21 RAI-lisenssit AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet IO1250_2008_11 Kopiokone INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot

118 Sairaalahoito Sairaalahoitoon kuuluvat Hatanpään puistosairaala, Kaupin sairaala, Palhoniemen huoltokoti ja Tampereen ensisuoja ja kuntoutumiskoti. Sairaalahoidon tuotantoyksikkö tuottaa sairaalahoitoa Hatanpään puistosairaalassa ja Kaupin sairaalassa. Vuonna 2008 alkava Hatanpään kantasairaalan remontinaikaiset järjestelyt edellyttävät, että kaksi laitoshoidon osastoa siirtyy kokonaan Pikonlinnan tiloihin. Sairaaloiden käyttöasteeksi tavoitellaan 95 %. Hoito jakautuu lyhytaikaiseen ja pitkäaikaiseen sairaalahoitoon, joka voi olla perushoitoa tai vaativaa perushoitoa. Perushoito ja vaativa perushoito määritellään RAI-arviointijärjestelmän RUG (Resource Utilization Group) kliinisiä pääluokkia käyttäen. Näistä lasketaan kustannuspainoindeksi. Indeksiarvoa yksi suurempi hoito kuuluu vaativaan perushoitoon. Sairaalayksiköitten toiminnallinen kokonaisvastuu ja lääketieteellinen vastuu on kunkin sairaalayksikön ylilääkärillä. Sairaalahoitoon tullaan lääkärin lähetteellä ja sairaalahoidosta sekä sairaalasta kotiuttamisesta päättää hoitava lääkäri. Kun potilaan sairaala-hoidon tarve on päättynyt, sosiaalityöntekijä ilmoittaa asian tilaajayksikössä toimivalle asiakasohjausryhmälle. Sen vastuulla on huolehtia, että potilaalle löytyy tarvittaessa vanhainkotipaikka tai palvelutalopaikka. Asiakkaan tarvitessa kotiapua omaan kotiinsa, omahoitaja ottaa yhteyden kotihoitoon riittävien kotiapujen järjestämiseksi. Sairaalahoidon johto raportoi tilaajalle palvelusopimuksessa määritellyin välein sairaalasta kotiin pääsyä jonottavat (myös vanhainkotiin ja palvelutaloihin jonottavat). Sairaaloiden sosiaalityön resursseja suunnataan erityisesti potilaiden nopean kotiuttamisen suunnittelemiseen ja tukemiseen. Sosiaalityö on keskeisessä asemassa myös arvioitaessa tarkoituksenmukaisia ratkaisuja silloin, kun potilaan palaaminen aikaisempaan kotiinsa ei ole mahdollista. Sairaaloiden sosiaalityöntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä tilaajan asiakasohjausryhmän kanssa. Sosiaalityön osuutta Kaupin sairaalan ja Hatanpään puistosairaalan poliklinikoilla vahvistetaan. Poliklinikoilla tehtävä sosiaalityö on osa moniammatillista ehkäisevää työtä, näillä keinoin voidaan siirtää kotona asuvien asiakkaiden laitoshoidon tarvetta. Sairaalahoidossa hoitotyön esimiestyötä kehitetään uuden toimintamallin myötä. Esimiesvastuuta siirretään osastonhoitajille ja vastaaville osastonhoitajille. Vastuun siirtoon liittyy osastojen suurempi vastuu oman osaston työnsuunnittelusta, resurssien suunnittelusta ja seurannasta sekä työaikasuunnittelun kehittämisestä. Sairaalahoidon potilaitten hoitoketjuja pyritään tehostamaan kokonaisvaltaisesti koko hoitoketjun läpi, jotta kaikki potilaat olisivat tarkoituksenmukaisimmassa hoitopaikassa. Hatanpään puistosairaala Hatanpään puistosairaalassa toimii geriatrian osastoryhmän neljä vuodeosastoa, yksi osastoryhmän osastoista (U3) toimii Hatanpään kantasairaalan remontin vuoksi Pikonlinnasta vuokratuissa tiloihin ja erikoissairaanhoito sijoittuu U3:n tiloihin. U1 on akuutti-osasto, jossa hoidetaan käytösoireisia dementiaa sairastavia potilaita, jotka tulevat osastolle diagnostisia selvittelyjä ja hoidon suunnittelua varten. V-osastoista V3 on akuuttipotilaita hoitava osasto, V1 ja V2 ovat kuntoutumisosastoja. V-osastojen toiminnot jatkuvat kohdennettuina entisiin potilasryhmiin, joita ovat aivohalvauspotilaat, moniongelmaiset lonkkamurtumapotilaat ja moniongelmaiset, ennenaikaiseen laitoshoitoon joutumisen suhteen riskiryhmän vanhukset. Näiden potilasryhmien hoito on aina vaativaa perushoitoa. Kaikkien akuutisti sairastuneiden vanhusten hoitoa akuuttisairauden yhteydessä ei ole pystytty toteuttamaan osastolla V3 paikkojen riittämättömyyden takia. Vuoden 2008 aikana suunnitellaan toisen vastaavalla periaatteella toimivan osaston perustamista U3:n tiloihin, jotka vapautunevat vuoden 2009 alussa geriatrisen yksikön käyttöön. Tavoitteena on siirtää geriatrisen arviointija akuuttiosaston toimintatapa V3:lla valmistuvan käsikirjan ja siihen perustuvan koulutuksen välityksellä uudelle osastolle. Suunnitelmissa on osastojen toiminnan laajentaminen kattamaan ympä-

119 103 rivuorokautinen päivystysosaston tarve. Lonkkamurtumapotilaitten hoitoketjua on tarkoitus tehostaa siten, että moniongelmaiset potilaat otetaan suoraan osastolle V2 ilman tilapäistä siirtoa kaupungin ortopediselle osastolle. Osastoryhmässä kehitetään kuntouttavan hoitotyön sisältöä ja menetelmiä koulutuksen kautta varhaisen kotiutumisen ja kotona asumisen tukemiseksi. Lisäksi panostetaan erityisesti opiskelijaohjaukseen työvoimatarvetta ajatellen ja geriatrisen hoitotyön imagon kohottamiseksi. Osastotyön lisäksi geriatrian osastoryhmän lääkärit tekevät konsultaatiokäyntejä kaupungin omassa erikoissairaanhoidossa. Käynnit kohdentuvat erityisesti potilaisiin, joiden kohdalla on kotiuttamisongelmia. V-osastoilla ei ole vielä käytössä RAI-arviointijärjestelmää, koska sopivia ohjelmia ei ole vielä tuotantokäytössä. Vuoden 2008 aikana on tavoitteena selvittää akuuttihoidon-rai soveltuvuus osastolle V3. Osastoille V1 ja V2 etsitään sopiva RAI-versio, jonka avulla voidaan suunnitella ja arvioida kuntoutuspotilaiden kuntoutusjakson hoito. Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian osastoryhmään kuuluu viisi vuodeosastoa (U2, K11, K12, K03, K04), jotka ovat erikoistuneet vanhuspsykiatrisiin sairauksiin. Pieni osa potilaista on työikäisiä. Lisäksi psykogeriatrian osastoryhmään kuuluu vuonna 2007 aloittanut psykogeriatrian poliklinikka. Hatanpään puistosairaalan psykogeriatrian osastoryhmän vuodeosastojen toiminta kohdentuu vanhuspotilaisiin, jotka kärsivät vakavista mielenterveyden häiriöistä. Tyypillisiä sairauksia ovat mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöt, psykoosit, alkoholin ongelmakäyttö, delirium ja dementiat. Hoidon vaikuttavuutta ja toiminnan laatua pyritään parantamaan kaikilla vuodeosastoilla RAIarviointijärjestelmän avulla. Hatanpään puistosairaalan poliklinikka on tarkoitettu tamperelaisille vanhuksille, joiden on lähetteen perusteella arvioitu tarvitsevan psykiatrista erikoissairaanhoitoa. Poliklinikalla tarjotaan psykiatrista tutkimusta ja hoitoa sekä konsultaatioita perusterveyden-huollon ja Hatanpään kantasairaalan potilaille, joilla on esim. vaikeahoitoinen masennussairaus, kaksisuuntainen mielialahäiriö, dementiaan liittyviä vaikeita käytösoireita, äkillinen sekavuusoireyhtymä tai skitsofreniasairaus. Poliklinikan toiminnalla pyritään tehostamaan vanhusten diagnostiikkaa, hoitoa ja kotona selviytymistä. Kotipalveluiden piirissä hoidetaan huomattavan paljon psykiatrisista ongelmista kärsiviä vanhuksia ja työntekijöiden jaksamisen tukeminen onkin koettu tärkeäksi haasteellisten asiakkaiden kanssa. Poliklinikalta annettavalla mentortoiminnalla pyritään lisäämään hoitajien jaksamista ja ammattitaitoa sekä parantamaan poliklinikan ja avoterveydenhuollon yhteistyötä. Tavoitteena on asiakkaiden saaman palvelun ja hoidon laadun paraneminen. Kaupin sairaala Kaupin sairaalassa on kuusi geriatrista kuntoutumisosastoa ja yksi erityisesti nuoremmille pitkäaikaissairaille tarkoitettu kuntoutumisosasto. Sairaalan osastot vastaavat osaltaan geriatrian akuuttisairaanhoidosta, kuntoutuksesta sekä pitkäaikaisesta sairaalahoidosta. Sairaalan yhteydessä toimii poliklinikka, jossa muistipoliklinikan lisäksi toimii geriatrinen konsultaatiopoliklinikka. Kaupin sairaalan alueella toimivat myös kotiutusosasto ja päiväsairaala. Päiväsairaalan palvelut on tarkoitettu tamperelaisille vanhuksille ja pitkäaikaissairaille. Tavoitteena on hoitotyön, fysio- ja toimintaterapian keinoin edistää kuntoutumista ja toimintakykyä ja tukea kotona selviytymistä. Kotiutusosaston toiminnan tavoitteena on päivittäisten toimintojen harjaantuminen ja mahdollisimman itsenäinen selviytyminen kotona tai muussa asumismuodossa. Kotiutusosaston hoitoajat ovat venyneet pitkiksi koska kotihoidon palveluiden tai vanhainkotipaikan järjestyminen on kestänyt pitkään. Vuoden 2008 aikana kotiutusosaston toimintaa tullaan terävöittämään yhteistyössä sekä kotiutustiimin että päiväsairaalan kanssa.

120 104 Hatanpään kantasairaalan remontin aikana Kaupin sairaalan osasto 3A toimii erikoissairaanhoidon osastona. Kaupin sairaalassa on keskimäärin potilasta, jotka eivät enää tarvitse sairaala-hoitoa, vaan odottavat kotiutusta ympärivuorokautiseen asumispalveluun tai vanhainkotihoitoon. Vuonna 2008 tätä jonoa pyritään supistamaan yhteistyössä tilaajan asiakasohjausryhmän kanssa. Vuoden 2007 lopussa Kaupin muistipoliklinikalle on ensikäyntijonossa 45 potilasta, tämä on vähemmän kuin vuoden 2007 alussa. Uusintakäynti ja seurantakäynti jonoissa olevia potilaita ei voi kutsua vastaanotolle ennen tutkimusten ja lääkkeiden vaikutuksen seurantaan tarvittavan ajan kulua, joten tulevaisuus vuodelle 2008 näyttää hyvältä. Hetkellisiä ruuhkia voi tulla, johtuen MRI- vastausten samanaikaisesta saapumisesta (uusintakäyntipotilaat) tai jos uusia lähetteitä tulee huomattavasti aiempaa enemmän. Muistipoliklinikka vaatii kokopäiväisen lääkärin työpanoksen, jottei jonoja tule. Vuoden 2007 aikana Kaupin sairaalan ja Hatanpään puistosairaalan geriatrisen osasto-ryhmän toiminnasta muodostettiin yhtenäinen geriatrisen potilaan hoitoketju, josta vastaa yksi ylilääkäri. Tätä toimintamallia tullaan vahvistamaan vuoden 2008 aikana. Palhoniemen huoltokoti Palhoniemen huoltokoti on päihdehuollon laitoskokonaisuus, joka on erikoistunut iäkkäiden vaikeasti päihdeongelmaisten asiakkaiden hoitoon. Palvelukokonaisuuteen kuuluu pitkäaikainen laitoshoito ja lyhytaikainen itsenäistä asumista tukeva laitoshoito sekä tukiasuntoiminta. Päihde(hoito)työ perustuu sosiaali- ja terveydenhuollon alan henkilöstön toteuttamaan työryhmätyöhön. Hoitoon ottamisesta päättää laitoksen johtaja. Pitkäaikaishoidossa olevat iäkkäät asiakkaat hoidetaan loppuun ilman siirtoa toiseen laitokseen tai sairaalaan, mikäli asukkaan terveydentila ei vaadi sairaalatasoista hoitoa. Vuonna 2008 hoitotyön kehittämisen painopistealue on lyhytaikaisen itsenäistä asumista tukevan hoidon kehittäminen. Asiakkaat ovat entistä vaikeahoitoisempia liikunta- ja muiden toimintakyvyn rajoitteiden seurauksena. Asiakaspaikkoja huoltokodissa on 53, tukiasuntopaikkoja on 6. Vuoden aikana palveluissa on eri henkilöitä arvion mukaan , huoltokodissa tavoitellaan 88 % käyttöastetta. Tampereen Ensisuoja ja kuntoutumiskoti Tampereen Ensisuoja ja kuntoutumiskoti toimii ympärivuorokautisena hoitoonohjaus-väylänä, joka antaa palveluita muista palveluista syrjäytyneille päihdeongelmaisille miehille ja naisille. Ensisuojaan pääsee myös päihtyneenä. Hoitopaikkoja Ensisuojassa on 46 ja henkilöstöä 15.

121 105 Palvelutilaus SAIRAALAHOITO Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Pitkäaikainen laitoshoito ja lyhytaikainen sairaalahoito Perushoito sairaalassa hoitovuorokausi 163, Lyhytaikaisjakso hoitovuorokausi 198, Poliklinikkakäynti käynti 166, Päiväsairaala hoitopäivä 154, Päihdehuollon avohoito ja asumispalvelut (tuotteet) Ensisuojan hoitopäivä / hoitovuorokausi 64, hätämajoitus Kuntoutumis- ja tukikodinhoitopäivä hoitovuorokausi 72, Päihdehuollon laitospalvelut ja tukiasumistoiminta Päihdehuollon hoitovuorokausi 86, laitospalvelut Päihdehuollon tukiasuminen asumisvuorokausi 10, Yhteensä

122 106 Tuloslaskelma SAIRAALAHOITO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 383 Vuokratulot 8 Muut toimintatulot 58 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -1 Vuokramenot Muut toimintamenot -40 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -622 Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -80 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -80 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot

123 107 Investoinnit Sairaalahoito VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet IO1250_2008_12 Potilaiden nostolaitteet / sairaalat IO1250_2008_13 Sterilointi-pesukoneet IO1250_2008_14 Antidecubitus patjat ym. / sairaalat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot Tunnusluvut Sairaalahoidon tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Lyhyt- ja pitkäaikaishoito, hoitovuorokausia 1) Palhoniemen huoltokoti, hoitovuorokausia Tampereen ensisuoja ja kunt.koti, hoitovrk yht Päiväsairaala, hoitopäiviä 3) Poliklinikat, käyntejä 2) Toiminnan laajuustiedot Geriatrian ja pitkäaikaissairaanhoidon sairaansijoja Tilat Tilakustannukset, 1000 e Henkilöstö Vakanssit 650 1) Kaupin sairaalan, Hasan geriatrian ja psykogeriatrian hoitovuorokaudet 2) Kaupin, Koukkuniemen ja psykogeriatrian poliklinikkakäynnit 3) Kaupin päiväsairaalan hoitopäivät

124 Vanhainkotihoito Vanhainkotihoidon tuotantoyksikkö tuottaa vanhainkoti- ja sairaalahoitoa 35 osastolla yhteensä 962 rakenteellisella paikalla Koukkuniemen vanhainkodin alueella. Sairaalahoito voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista hoitoa, vanhainkotihoito pääasiallisesti ainoastaan pitkäaikaishoitoa. Vanhainkotihoidon käyttöasteeksi tavoitellaan 95 %. Asukkaan saama hoito voi olla perushoitoa tai vaativaa perushoitoa. Perushoito ja vaativa perushoito määritellään RAI-arviointijärjestelmän RUG (Resource Utilization Group) kliinisiä pääluokkia käyttäen. Näistä lasketaan kustannuspainoindeksi. Indeksiarvoa yksi suurempi hoito kuuluu vaativaan perushoitoon. Vanhainkotihoidossa toteutetaan joustavaa paikkarakennetta, mikä tarkoittaa, että mahdollisuuksien mukaan asukkaan tai potilaan tarvitsema lisähoito annetaan ilman, että asukkaan tai potilaan tarvitsee muuttaa. Vanhainkotihoidon keskiössä on osastoilla annettava hoito. Osaston toiminnasta vastaa esimiehenä vastaava osastonhoitaja, osastonhoitaja, apulaisosastonhoitaja tai vastaava sairaanhoitaja. Lähiesimiehisyyttä vahvistetaan kaupungin henkilöstöpoliittisen ohjelman mukaisesti. Hoitohenkilöstön henkilöstöhallinnollinen vastuu on vastaavilla osastonhoitajilla. Vastaavien osastonhoitajien määrää ja vanhainkodin esimiesorganisaatiota kehitetään vuoden 2008 aikana. Vanhainkotihoitoon kuuluva lääkärin antama hoito tapahtuu vanhainkodin poliklinikalla tai säännöllisillä lääkärinkierroilla osastoilla. Lääkäri on moniammatillisen työryhmän jäsen osallistuen näin kokonaisvaltaiseen asukkaan tai potilaan hoitoon prosessin eri vaiheissa. Lääkärityön jakautumista poliklinikan ja osastoilla tehtävän työn välillä tullaan kehittämään vastaamaan asiakaskunnan tarpeita. Poliklinikan valmiuksia toimia päivystävänä tai erikoisosaamista tarjoavana yksikkönä tullaan nostamaan. Tämänhetkinen lääkärivakanssien määrä ja vakanssinhaltijoitten koulutus turvaa vaadittavan erikoisosaamisen ja jatkuvuuden lääkärin työssä. Nykyinen lääkäri rakenne mahdollistaa myös asianmukaisen geriatriaan tai yleislääketieteeseen erikoistuvan lääkärin kouluttamisen ja siihen liittyvän ohjauksen. Yhteistyötä yliopistojen kanssa tieteellisen tutkimustoiminnan kautta on järkevää lisätä. Vanhainkodin sosiaalityössä keskitytään erityisesti vanhainkodin asukkaaksi siirtymiseen liittyviin järjestelyihin ja päätöksentekoon. Vanhainkodin sosiaalityö on osa moniammatillista työtä, jonka tavoitteena on turvata asukkaalle mahdollisuus yksilölliset tarpeet huomioivaan ja turvalliseen arkielämään vanhainkodissa. Vanhainkodin sosiaalityöntekijät toimivat tiiviissä yhteistyössä tilaajan asiakasohjausryhmän kanssa. Vanhainkodin sosiaalityön resursseja suunnataan myös kotona asuvien vanhusasiakkaiden parissa tehtävään työhön. Tämän työmuodon keinoin tuetaan asiakkaiden kotona asumista ja ehkäistään erityisesti sosiaalisista syistä tapahtuvaa laitoshoitoon hakeutumista. Vuoden 2008 alkuvuonna arvioidaan Tampereen kaupungin erikoissairaanhoidossa ja laitoshoidossa olevien MRSA-kantajien määrä ja tilanne ja päätetään laajennetaanko vanhainkotihoidon MRSA-kohorttia, jonka laajuus nyt on 21 sairaansijaa.

125 109 Palvelutilaus VANHAINKOTIHOITO Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Perushoito hoitovuorokausi 140, vanhainkodissa Vaativa perushoito hoitovuorokausi 168, vanhainkodissa Yhteensä Tuloslaskelma VANHAINKOTIHOITO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 512 Vuokratulot Muut toimintatulot 19 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -13 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -182 Tilikauden tulos 840 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet -210 Koneet ja kalusto -181 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -391 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot

126 110 Investoinnit Vanhainkotihoito VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Sähkö- vesi- yms laitoskoneet ja laitteet IO1250_2007_04 Potilasviestijärjestelmä Koukuniemeen* IO1250_2007_05 Vaihtoehtoinen sähkönsyöttö/ Kova* IO1250_2007_06 Jätteenkäsittelypiste Koukkuniemeen* Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet IO1250_2008_17 Potilaiden nostolaitteet / vanhainkodit IO1250_2008_18 Antidecubitus patjat ym. / vanhainkodit Muut laitteet ja kalusteet IO1250_2008_15 Koukkuniemi pesukone, kuivausrumpu IO1250_2008_16 Koukkuniemi huoltorak. ensikert. kalust IO1250_2007_02 2 jätepuristinta Koukkuniemeen IO1250_2007_03 Koukkuniemen kaluston uusiminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007 Tunnusluvut Vanhainkotihoidon tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Koukkuniemen vanhainkoti, hoitovuorokausia Toiminnan laajuustiedot Koukkuniemen vanhainkoti, paikkoja Tilat Tilakustannukset, 1000 e Henkilöstö Vakanssit 825

127 Päivätoiminta Vanhusten päivätoimintaa järjestetään palvelukeskuksissa, päiväkeskuksissa ja korttelikerhoissa. Päiväkeskuksia on neljä: Annikki, Kullervo, Kyllikki, Koukkuniemen ja viides, Pispan päiväkeskus, aloittaa vuoden 2008 aikana. Palvelukeskuksia on neljä: Nekala, Pispa, Tammela ja Takahuhti ja korttelikerhoja on kolme: Männistöntupa, Peipon-tupa ja Venlantupa. Päivätoiminnan keskitetty johto vastaa yhteistyöstä kotihoidon ja ulkopuolelta hankittavien päivätoimintojen kanssa. Myös yhteistyötä muiden hyvinvointipalveluiden kanssa tiivistetään edelleen. Palvelukeskustoimintaa kehitetään kaupunkikonsernin yhteistyö-kumppanien kanssa. Takahuhdin palvelukeskuksen toiminnan tulevaisuudesta tultaneen päättämään vuoden 2008 aikana. Pispan palvelukeskuksen ajallisesti ja toiminnallisesti laajempaa palvelutuotantoa suunnitellaan toteutettavaksi vuoden 2009 aikana ja sen mahdollisista kustannusvaikutuksista tehdään suunnitelma vuoden 2009 palvelutuotantosopimusneuvotteluita varten. Kanttiinitoimintaa on edelleen tehostettava sekä suunnattava vastaamaan asiakastarpeita ja asiakasmäärää. Palvelutilaus PÄIVÄTOIMINTA Päiväkeskustoiminta Päiväkeskuspäivä hoitopäivä 94, Ennalta ehkäisevä vanhustyö Palvelukeskustoiminta päivä 14, Korttelikerhotoiminta päivä 21, Yhteensä

128 112 Tuloslaskelma PÄIVÄTOIMINTA Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 96 Vuokratulot Muut toimintatulot 21 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -274 Avustukset Vuokramenot -535 Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate 80 Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos 80 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -135 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -135 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot 3 944

129 113 Investoinnit Päivätoiminta VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. Laitteet IO1250_2008_19 Päiväkeskuksen apuvälineiden uusinta Muut laitteet ja kalusteet IO1250_2008_20 Uuden päiväkeskuksen ensikert. kalust INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot Tunnusluvut Päivätoiminnan tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Päiväkeskukset, hoitopäiviä 4) Palvelukeskukset, päiviä 5) Korttelikerhot, päiviä 6) Toiminnan laajuustiedot Päiväkeskukset, paikkoja 64 Palvelukeskukset, 4 kpl Korttelikerhot, 3 kpl Tilat Tilakustannukset, 1000 e 542 Henkilöstö Vakanssit 55 4) Koukkuniemen, Annikin, Kullervon, Kyllikin ja Pispan päiväkeskusten päivät 5) Nekalan, Tammelan, Takahuhdin ja Pispan palvelukeskusten päivät 6) Männistöntuvan, Peipontuvan ja Venlantuvan päivät

130

131 SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT ERIKOISSAIRAANHOITO VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

132

133 115 4 ERIKOISSAIRAANHOITO Erikoissairaanhoito tuottaa tamperelaisille perustason erikoissairaanhoidon palvelut. Erikoissairaanhoito muodostuu lääketieteen tuotantoyksiköstä, vuodeosastohoidon tuotantoyksiköstä sekä avohoidon ja sairaalapalveluiden tuotantoyksiköstä. Erikoissairaanhoitoa johtaa sairaalan johtaja. Tuotantoalueen lääketieteellinen vastuu on sairaalan johtavalla lääkärillä. Johtava lääkäri johtaa lääketieteen tuotantoyksikköä, vuodeosastohoidon päällikkö vuodeosastotoiminnan tuotantoyksikköä ja avohoidon ja sairaalapalveluiden päällikkö avohoidon ja sairaalapalveluiden tuotantoyksikköä. Tuotantoyksiköt jakaantuvat erikoisaloihin alla olevan kuvan mukaisesti. Erikoissairaanhoidon strategian ensimmäinen keskeinen osa on toiminta-ajatus: Palvelemme asiakkaitamme nykyaikaisin ja luotettavin erikoissairaanhoidon menetelmin Hatanpään hengessä. Siinä korostetaan asiakasnäkökulmaa ja laatua sekä Hatanpään henkeä, jossa kulminoituu hyvä ilmapiiri ja tuotantoalueemme kompakti koko.

134 116 Visiossamme Hatanpään kantasairaala on alansa paras ja asiakkaiden arvostama itsenäinen seudullinen toimija painotetaan ammattitaitoa, itsenäisyyttä ja selkeää tahtotilaa ansaita asiakkaidemme arvostus. Omat arvomme on johdettu kaupungin arvoista ja tärkeimmiksi olemme valinneet asiakkaan oikeaaikaisen hoidon hoitoketjun alusta loppuun, työyhteisön hyvinvoinnin ja kehittämisen sekä valmiuden jatkuvasti arvioida ja tehostaa toimintaamme kustannustietoisina. Mittarit olemme asettaneet strategisia päämääriä tukemaan tasapainoisesti asiakkaan ja tilaajan, prosessien ja rakenteiden sekä resurssien näkökulmasta. Nyt esiteltävän strategian pohjalta lähdemme kehittämään erikoissairaanhoitoa edelleen tamperelaisten parhaaksi. Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle 2008 ERIKOISSAIRAANHOITO Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Palvelujen saatavuus Hoitotakuu toteutuu. Hoitoon pääsy eli hoitotakuun toteutuminen (< 6 kk). Palvelujen hyvä laatu 80 % asiakkaista antaa palveluille arvosanan hyvä tai erinomainen. Tuotantoaluerajat ylittävän asiakastyytyväisyystutkimuksen tulokset. Toimivat hoitoketjut Asiakaslähtöiset ydinprosessit (hoitoprosessit) ja niiden optimaalinen pituus vaihteluväleineen on määritetty. Hoitoprosessien määritetyt sisällöt ja optimaaliset pituudet. Riittävä ja osaava henkilökunta 80 %:ssa kehityskeskusteluja on käyty myös henkilöstön osaamisen kehittämiseen liittyvä keskustelu. Osaamiskeskustelujen käymisen %-osuus kehityskeskusteluissa. Työyhteisön hyvinvointi Työhyvinvointitutkimuksen tulokset paranevat edelliseen tutkimukseen verrattuna. Työhyvinvointitutkimuksen tulokset. Tuotantostrategian tuloskorteilla raportoitavat kriittiset menestystekijät. Palvelutilaus ERIKOISSAIRAANHOIDON TUOTANTOALUE Tuoteryhmä Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä Operatiiviset palvelut kokonaishinta Konservatiiviset palvelut kokonaishinta Yhteensä

135 117 Tuloslaskelma erikoissairaanhoito yhteensä ERIKOISSAIRAANHOITO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 0 Tuet ja avustukset 250 Vuokratulot 0 Muut toimintatulot 10 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -25 Vuokramenot Muut toimintamenot -43 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot -934 Tilikauden tulos 142 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot 0 Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet 0 Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht

136 118 Tuloslaskelma HALLINTO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 81 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä 81 Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot -490 Palvelujen ostot -918 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -10 Avustukset Vuokramenot -43 Muut toimintamenot Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) 0 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot

137 119 Investoinnit yhteensä Erikoissairaanhoidon investoinnit yhteensä VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1260_2008_11 Green light pvp laser -laitteisto IO1260_2008_12 Pora-saha-yhdistelmä leikkausyksikkö IO1260_2008_13 Ultraäänitehost. haavanpuhdistuslaite IO1260_2008_14 Ultraäänilaite vaativiin kanylointeihin IO1260_2008_15 Monitorien uusiminen 2 kpl, anestesia IO1260_2008_16 Potilasnosturi IO1260_2008_18 Gastro-, kolono- ja kystovideoskooppi IO1260_2008_19 Tähystystorni, erikoispoliklin IO1260_2008_20 Endoskooppien pesukone IO1260_2008_21 Korvamikroskooppi IO1260_2008_22 Tähystystorni, leikkaustoim IO1260_2008_23 Fiberoureteroskooppi IO1260_2008_24 Magneettikuvauslaitt. ohjelmistopäivitys IO1260_2008_25 CT 64 leikelaite IO1260_2008_28 Höyryautoklaavi* IO1260_2008_29 Lineaariultraäänilaite* Muut laitteet ja kalusteet IO1260_2008_17 Hasan B-siiven vuodeos. ensikert. kalust IO1260_2008_26 Pesukoneet, 2 kpl IO1260_2008_27 Fysiatrian kalustaminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007

138 120 Tunnusluvut Erikoissairaanhoidon tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Operatiivisten osastojen hoitopäivät Konservatiivisten osastojen hoitopäivät Leikkausosasto, hoidetut potilaat Erikoispoliklinikan käynnit Reumasairauksien pkl, käyntejä Silmä- ja korvayksikkö, käyntejä Päiväkirurgisia leikkauksia Valvonnan hoitopäivät Heräämötoimenpiteet Kuvantaminen Kuntoutus Toiminnan laajuustiedot Hatanpään sairaala, sairaansijoja *199 Kuvantamisen toimipisteitä Tilat Tilakustannukset, 1000 e Henkilöstö Lääketieteellinen tuotantoyksikkö Vuodeosastohoidon tuotantoyksikkö Avohoito- ja sairaalapalvelujen tuotantoyksikkö Hallinto * Kotisairaalan 30 sairaansijaa luvussa mukana. Lisäksi yhteistoimintaosastot laitoshoidon kanssa.

139 Lääketieteen tuotantoyksikkö Tampereen kaupungin oman erikoissairaanhoidon Lääketieteellisen tuotantoyksikön tehtävänä on vastata lääketieteellisestä osaamisesta ja palveluista erikoissairaanhoidossa. Tuotantoyksikkö jakaantuu edelleen eri lääketieteen erikoisaloihin, joita ovat: kirurgia, ortopedia, sisätaudit, anestesiologia, radiologia ja fysiatria. Omia yksiköitään ovat myös kootusti infektiotaudit, kotisairaala ja reumatologia sekä erikoispoliklinikka, silmä- ja korvayksikkö ja päiväkirurgia. Lääketieteen tuotantoyksikköä johtaa Hatanpään kantasairaalan johtava lääkäri, jolla on samalla lääketieteellinen vastuu koko erikoissairaanhoidon toiminnasta. Eri erikoisalojen lääketieteellisestä päätöksenteosta vastaavat erikoisalojen ylilääkärit. Keskeiset suunnitelmat vuodelle 2008 Hatanpäällä vuonna 2008 alkavan remontin aikana operatiivinen toiminta säilyy ennallaan. Ortopediassa keskittyminen ja kouluttautuminen niveltähystyskeskukseksi jatkuu, mutta selkäortopedia aloitetaan uudelleen. Lisätään myös pientraumojen päivystysortopediaa. Kirurgiassa tähystysleikkauksia edelleen lisätään sekä otetaan käyttöön ns. fast track-kirurgia lyhyine jälkihoitoineen. Tämä vaatii myös anestesiologista lisäosaamista. Urologiaan otetaan käyttöön uusia toimenpiteitä mm. laserlaitteiston hankinnan myötä. Polikliinistä toimintaa pyritään tehostamaan kaikilla erikoisaloilla OIS-toiminnanohjausjärjestelmän avulla. Remontin vuoksi sydämen rytminsiirrot tehdään poliklinikalla. Polikliinisten toimenpiteiden määrä kasvaa mm. lisäämällä suonikohjujen ruiskutus- ja laserhoitoa, peräsuolen ja virtsatiealueen pienkirurgiaa sekä käsikirurgisia pientoimenpiteitä. Silmä- ja korvayksikössä kuulolaitetta tarvitsevien potilaiden hoidossa tehdään enemmän yhteistyötä Tays-kuulokeskuksen kanssa. Siedätyshoitoja lisätään ja diabeetikkojen silmäpohjalaserhoidot keskitetään Pyynikin silmäyksikköön. Gynekologiassa keskusneuvolan organisaatiota ollaan parhaillaan uudistamassa. Ostopalveluja PSHP:ltä jatketaan edellisvuosien tapaan. Työtä ostetaan lastenkirurgiaan, verisuonikirurgiaan, urologiaan, gastroenterologiaan, suu- ja hammaskirurgiaan sekä ihotauteihin. Urologiassa panostetaan myös omaan toimintaan. Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Keskeisenä strategisena tavoitteena on hoitotakuussa pysyminen, erityisesti ortopedisten polikliinisten potilaiden kohdalla. Konservatiivisella puolella sisä- ja infektiotautien sairaansijoja joudutaan peruskorjauksen vuoksi siirtämään eri osastoille kaupungissa ja siten uusia suunnitelmia toiminnan varsinaiseen kehittämiseen ei ole tehty. Kuvantamiseen hankittavan uuden CT-laitteen avulla diagnostiikka paranee ja edestakainen potilasliikenne vähenee. Uusien ikäryhmien mammografiakuvaukset kasvavat n potilaalla/vuosi. Myös Pirkkalan terveyskeskuksen remontin vuoksi Hatanpäälle ohjautuvat potilaat lisäävät kuvantamisyksikön työtä 6 kk:n ajan. Kuntoutukseen suunnitellaan omaa erikoissairaanhoidon poliklinikkaa.

140 122 Palveluverkko ja henkilöstö Varsinaista Hatanpään sairaalaa kutsutaan Hatanpään kantasairaalaksi, jossa annetaan erikoissairaanhoidon palveluita. johtava lääkäri ylilääkäri osastonylilääkäri apulaisylilääkäri osaston-/ erikoislääkäri erikoistuva lääkäri muu yht kirurgia ortopedia anestesia gynekologia kuvantaminen kuntoutus silmätaudit 3 3 korvataudit 2 2 sisätaudit infektiotaudit reumataudit kotisairaala 2 2 Yhteensä Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Tilankäytön tehostamiseen pyritään optimoimalla mm. salien käyttöä ja tehostamalla yhteistyötä päiväkirurgian ja leikkaussalien välillä: erikoispoliklinikalla tilankäyttöä on jo tehostettu. Peruskorjaus asettaa erityishaasteita tilankäytön suhteen, koska B-siipi lukuun ottamatta B0:aa on poissa käytöstä.

141 123 Tuloslaskelma LÄÄKETIETEEN TUOTANTOYKSIKKÖ Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot -70 Muut toimintamenot -2 Menot yhteensä Toimintakate 522 Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -210 Tilikauden tulos 312 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot

142 124 Investoinnit Lääketieteen tuotantoyksikkö VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1260_2008_11 Green light pvp laser -laitteisto IO1260_2008_12 Pora-saha-yhdistelmä leikkausyksikkö IO1260_2008_13 Ultraäänitehost. haavanpuhdistuslaite IO1260_2008_14 Ultraäänilaite vaativiin kanylointeihin IO1260_2008_15 Monitorien uusiminen 2 kpl, anestesia IO1260_2008_18 Gastro-, kolono- ja kystovideoskooppi IO1260_2008_19 Tähystystorni, erikoispoliklin IO1260_2008_21 Korvamikroskooppi IO1260_2008_22 Tähystystorni, leikkaustoim IO1260_2008_23 Fiberoureteroskooppi IO1260_2008_24 Magneettikuvauslaitt. ohjelmistopäivitys IO1260_2008_25 CT 64 leikelaite IO1260_2008_29 Lineaariultraäänilaite* INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007

143 Vuodeosastohoito Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoidon tuotantoyksikön tarkoituksena on tuottaa perustason erikoissairaanhoidon vuodeosastopalveluja potilaslähtöisesti ja moniammatillisesti potilaan sairaalaan tulon suunnittelusta turvalliseen kotiuttamiseen tai jatkohoitoon siirtymiseen asti sujuvana hoitoprosessina. Vuodeosastohoidon tuotantoyksikköön kuuluvat kaksi ortopedian (64 ss), kaksi kirurgian (49 ss), kolme sisätautien (104 ss) vuodeosastoa ja infektio-osasto (32 ss) yhteensä 249 sairaansijaa. Vuodeosastohoitoon kuuluu myös kotisairaala (30 ss). Hatanpään kantasairaalan peruskorjaus alkaa maaliskuussa 2008 ja se vähentää operatiivisen vuodeosastohoidon sairaansijamäärää 17 paikan verran. Operatiivinen toiminta säilyy remontin aikana kantasairaalassa, mutta sisätautien vuodeosastot ja infektio-osasto siirtyvät toimimaan laitoshoidon tuotantoalueelle, Hatanpään puistosairaalan osastolle U3 (32 ss) ja Kaupin sairaalan osastolle 3A (41 ss). Lisäksi laitoshoidon kanssa muodostetaan yhteisosastoja Kaupin sairaalaan ja Pikonlinnan sairaalaan Hatanpään kantasairaalan peruskorjauksen ajaksi. Keskeiset suunnitelmat vuodelle 2008 Vuodeosastohoidon palvelutuotanto supistuu peruskorjauksen takia. Toiminta poikkeusoloissa peruskorjauksen aikana tulee olemaan suuri haaste palveluiden saatavuudelle ja hoitotakuun toteutumiselle. Palvelukykyä pyritään nostamaan parantamalla hoitotoiminnan tuottavuutta kiinnittämällä huomiota toteutuneiden hoitojaksojen määrään ja keskimääräisen hoitoajan pituuteen osastoittain, mutta hoitopäivien määrät niin operatiivisessa kuin konservatiivisessa vuodeosastohoidossa laskevat vähenevien sairaansijojen myötä. Tulokseen vaikuttaa oman hoitoprosessin sujuvuuden lisäksi merkittävästi jatkohoitopaikkojen järjestyminen laitoshoidon puolelta. Osa hoitohenkilökunnasta toimii peruskorjauksen aikana laitoshoidon kanssa yhteistoiminnassa toteutettavilla yhteisosastoilla. Lisääntyneet henkilöstön saatavuuden ongelmat tulevat vaikeuttamaan toimintaa. Valtakunnallisen sähköisen hoitotyön dokumentoinnin kehittämishanke jatkuu Kansallisesti yhteneväiset hoitotyön tiedot HoiData -hankkeena laajentuen vuoden 2008 aikana pilottiosastoilta muillekin erikoissairaanhoidon osastoille. Tämän STM:n tukeman hankkeen tarkoituksena on esittää standardoitavaksi kansallisesti yhteneväinen hoitotyön kirjaamisen malli ja siinä käytettävät tarve-, toiminto- ja hoitoisuusluokitukset. Palveluverkko ja henkilöstö Operatiiviset vuodeosastot ja kotisairaala toimivat Hatanpään kantasairaalassa. Konservatiiviset vuodeosastot siirtyivät peruskorjauksen vuoksi kantasairaalasta Hatanpään puistosairaalaan ja Kaupin sairaalaan. Henkilöstö sisätauti osastot infektioosasto kirurgian osastot ortopedian osastot Kotisairaala yhteensä Osastonhoitaja Sairaanhoitaja Perushoitaja Osastonsihteeri Sairaalahuoltaja Vuodeosastohoidon päällikkö 1 yhteensä

144 126 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Hatanpään kantasairaalassa maaliskuussa alkavan peruskorjauksen takia tilat ovat tehostetussa käytössä. Vuodeosastohoidon tilojen / sairaansijojen käyttöä seurataan kuormitusprosentilla systemaattisesti. Tuloslaskelma VUODEOSASTOHOIDON TUOTANTOYKSIKKÖ Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 86 Vuokratulot Muut toimintatulot Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -25 Vuokramenot -800 Muut toimintamenot -23 Menot yhteensä Toimintakate 408 Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -16 Tilikauden tulos 392 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot

145 127 Investoinnit Vuodeosastotoiminta VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1260_2008_16 Potilasnosturi Muut laitteet ja kalusteet IO1260_2008_17 Hasan B-siiven vuodeos. ensikert. kalust INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot 4.3 Avohoito- ja sairaalapalvelut Erikoissairaanhoidon avohoidon ja sairaalapalvelujen tuotantoyksikön tehtävänä on tuottaa tamperelaisille ja muille sopimuskuntalaisille laadukkaita perustason erikoissairaanhoidon asiantuntijapalveluita. Palvelut tuotetaan moniammatillisessa yhteistyössä eri ammattiryhmien kanssa asiakkaan yksilöllisyys huomioon ottaen. Avohoito- ja sairaalapalvelujen tuotantoyksikköön kuuluvat seuraavat tuotannot: päiväkirurgia, leikkausosasto, anestesia, valvonta, erikoispoliklinikka, välinehuolto, kuvantaminen, kuntoutus, korvaja silmäyksikkö, reumasairauksien poliklinikka ja siivoustoimi. Tuotantoyksikköä johtaa avohoito- ja sairaalapalveluiden päällikkö ja yksittäisiä toimipisteitä osastonhoitajat ja siivoustyönjohtaja. Palvelut käsittävät seuraavia toimintoja: - erikoispoliklinikka, reumasairauksien poliklinikka ja korva- ja silmäyksikkö tuottavat lääkärin ja sairaanhoitajien vastaanotto-, tutkimus- ja hoitokäyntejä, leikkaus- ja kuntoutustarpeen arviointeja, pienkirurgisia toimenpiteitä ja konsultaatiopalveluja - päiväkirurgian yksikkö, leikkaus- ja anestesiaosasto sekä valvontaosasto tuottavat leikkauksia, toimenpiteitä, annettavia valvontahoitoja ja toimenpiteiden jälkeisiä seurantahoitoja - kuntoutuksessa annetaan potilaan toimintakykyä säilyttävää ja parantavaa hoitoa - kuvantaminen tarjoaa kuvantamispalveluja Tampereen kaupungin toimipisteille, Tullinkulman työterveydelle, Tekonivelsairaala Coxalle, Veljeskoti- ja Tammenlehväsäätiölle sekä Ylioppilaiden Terveydenhuoltosäätiölle - välinehuolto tuottaa hoitovälineiden huolto- ja sterilointipalvelut. Palveluja tuotetaan Hatanpään kantasairaalan lisäksi Linnainmaalla, Hervannassa ja Pyynikillä. - siivoustoiminta tarjoaa siivouspalveluja Hatanpään kantasairaalan lisäksi Taysin infektioosastolle ja Laboratoriokeskukselle.

146 128 Keskeiset suunnitelmat vuodelle 2008 Strategisena tavoitteena koko erikoissairaanhoidossa on vähentää 50 % lyhytaikaisten sijaisten käyttöä vuoden 2008 aikana. Vuoden 2008 alkupuolella saadaan vakinaistettua yksi sairaanhoitaja ja yksi fysioterapeutti sijaistehtävien hoitamista varten ja näin pyritään pääsemään strategiseen tavoitteeseen avohoidon- ja sairaalapalvelujen tuotantoalueella. Vakinaisten sijaisten lisäyksen avulla pyritään vähentämään toiminnan haavoittuvuutta äkillisten sairaus- ym. poissaolotilanteissa. Erikoispoliklinikalla tavoitteena on ottaa käyttöön RAFAELA - hoitoisuusluokitus poliklinikkapotilaalle soveltuvin osin. Jatkossa pyritään laajentamaan hoitoisuusluokituksen käyttöä myös muille poliklinikoille. Erikoispoliklinikan ajanvaraus- ja neuvontapuhelimen ruuhkaantuminen edellyttää toiminnan kehittämistä asiakasta paremmin palvelevaan suuntaan vuoden 2008 aikana. Sähköviestipalvelujen käyttöönottoa laajennetaan poliklinikoilla. Korva- ja silmäyksikössä tehostetaan yhteistyötä Taysin kanssa. Potilaskäynneistä osa aiemmin Taysissa tehdyistä käynneistä korvataan käynteinä korva- ja silmäyksikössä. Päiväkirurgian yksikössä tavoitteena on toimia täydellä kapasiteetilla neljässä salissa. Yhteistyötä kehitetään eri osastojen, poliklinikoiden ja leikkausosaston välillä. Asiantuntijahoitajien tehtävänkuvia pyritään määrittelemään uudelleen ja tavoitteena on lisätä asiantuntijahoitajien ja fysioterapeuttien vastaanottoja erikoispoliklinikalla ja kuntoutuksessa. Valvontaosaston hoitopäivien määrän arvioidaan pysyvän samana. Toisaalta vuodeosastoilla alkava remontti ja osastojen sulut voivat heijastua myös valvontaosaston toimintaan. Kuntoutuksen yhteydessä toimivan nivelrikkopoliklinikan toiminnan vakinaistuttua seurataan toimintaan suunnatun resurssin riittävyyttä. Yksityiseltä palvelutuottajalta ostettuja fysioterapeutin palveluja jatketaan vuonna Kuvantamisessa uuden CT - laitteen hankinta vuoden 2008 aikana vaikuttaa henkilökunnan kouluttautumistarpeeseen CT - laitteen käyttöönotossa. Yhteistyötä jatketaan ja kehitetään Pirkanmaan ammattikorkeakoulun ja Tampereen yliopiston kanssa. Kehittämishankkeet vuodelle 2008 Toiminnanohjausjärjestelmät OIS-toiminnanohjausjärjstelmän käyttöä tehostetaan ja laajennetaan erikoispoliklinikan lisäksi muille alueille tilojen ja resurssien toiminnanohjaukseen. Välinehuollossa otetaan käyttöön sähköinen resurssien seuranta ja ohjausjärjestelmä. Eri osastojen, poliklinikoiden ja yksiköiden toimintoja mittaavia laadunseurantajärjestelmiä kehitetään.

147 129 Palveluverkko ja henkilöstö Palvelut ovat keskittyneet Hatanpään alueelle. Muualle sijoittuvia toimintoja ovat mm. korva- ja silmäyksikkö (Koulukatu), osittain kuvantaminen (Kaupin sairaala) ja kolmella alueellisella lääkäriasemalla toimivat välinehuollon toimipisteet. Päiki Leik.os. Anestesia Valvonta Erik.pkl Välinehuolto Kuvantaminen Kuntoutus Korva silmä Reuma Siivous Yht. Oh Aoh Vast.sh 1 Sh Ph 1 Lkv Sairaalahuoltaja Osastonsihteeri Välinehuoltaja 16 Röntgenhoitaja 26 Terv.kesk. avust. 8 4 Fysioterapeutti 15 Kuntohoitaja 2 Kuulontutkija 2 Siivoustyönjohtaja 2 Laitoshuoltaja 1 Liinavaatevarast.hoitaja 2 Ompelija 1 Päällikkö 1 Yhteensä Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Tilankäyttöä pyritään tehostamaan lisäämällä yhteistyötä muun muassa avohoidon ja laitoshoidon kanssa. Lisäksi tilankäyttöä tehostetaan optimoimalla mm. leikkaussalien käyttöä ja tehostamalla yhteistyötä päiväkirurgian ja leikkausosastojen välillä.

148 130 Tuloslaskelma AVOHOITO- JA SAIRAALAPALVELUIDEN TUOTANTOYKSIKKÖ Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot Tuet ja avustukset 83 Vuokratulot Muut toimintatulot 10 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset Vuokramenot Muut toimintamenot -18 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -708 Tilikauden tulos 817 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -161 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -161 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot

149 131 Investoinnit Avohoito- ja sairaalapalvelut VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Sairaala-, terveydenhuolto- yms. laitteet IO1260_2008_20 Endoskooppien pesukone IO1260_2008_28 Höyryautoklaavi* Muut laitteet ja kalusteet IO1260_2008_26 Pesukoneet, 2 kpl IO1260_2008_27 Fysiatrian kalustaminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007

150

151 SIVISTYSPALVELUT PÄIVÄHOITO JA PERUSOPETUS VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

152

153 133 5 PÄIVÄHOITO JA PERUSOPETUS Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalue jakautuu päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoyksiköihin. Tuotantoalueeseen kuuluvat päivähoito, esiopetus, perusopetus sekä koululaisten aamuja iltapäivätoiminta. Päivähoito ja perusopetus tuottavat kunnallisia päivähoitopalveluja sekä perusopetusta pääasiassa tamperelaisille lapsille ja nuorille. Päivähoito ja perusopetus ovat osa lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessia. Päivähoidon ja perusopetuksen yhteinen tuotantostrategia Kasvatuksen ja opetuksen strategia (PAPEJO ) perustuu kaupunkistrategiaan. Strategia on näkemys siitä, miten kasvatus- ja opetuspalveluita kehitetään tulevaisuudessa. Tuotantostrategiassa esitetään muun muassa päivähoidon ja perusopetuksen yhteinen visio, arvot, kriittiset menestystekijät ja tavoitteet, jotka ohjaavat perusopetuksen ja päivähoidon yhteistä tuotanto-organisaatiota. Päivähoitoa ja perusopetusta ohjaa myös hyvinvointipalvelujen palveluohjelma. Päivähoidon ja perusopetuksen kehittämisen lähtökohtana on lapsen kehitys- ja oppimistarpeiden ymmärtäminen ja tukeminen. Varhaiskasvatuksen, esiopetuksen ja perusopetuksen työntekijät muodostavat moniammatillisen lapsen ja nuoren kasvua ja kehitystä tukevan asiantuntijaverkoston. Yhteinen tuotantoalue mahdollistaa monipuolisen asiantuntemuksen hyödyntämiseen. Esiopetus nivelvaiheena varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen välissä voidaan perusopetuksen ja päivähoidon yhteisen tuotantoalueen ansiosta hoitaa kokonaisvaltaisemmin ja lapsen tarpeet paremmin huomioon ottaen. Toisen asteen nivelvaihe hoidetaan yhteistyössä tuotantoyksiköiden kesken. 5.1 Päivähoito Päivähoito on osa lasten ja nuorten kasvun tukemisen prosessia. Päivähoidossa toteutettava varhaiskasvatus on lapsen eri elämänpiireissä tapahtuvaa vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Päivähoitoa ohjaa päivähoitolaki ja -asetus (36/1973). Päivähoitolain 1. :n mukaan päivähoidolla tarkoitetaan päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, leikkitoimintaa tai muuta päivähoitotoimintaa. Päivähoidon työntekijöiden kelpoisuus määritellään Sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetussa asetuksessa (804/1992). Toimintaa ohjaa myös Kunnallinen yleinen virkaja työehtosopimus (KVYTES). Kunnallisella tasolla päivähoitoa ohjaavat Tampereen kaupungin Lasten ja nuorten palveluiden lautakunnassa vuonna 2007 hyväksytty Varhaiskasvatussuunnitelma sekä vuonna 2006 hyväksytty Esiopetuksen opetussuunnitelma. Lisäksi päivähoitoa ohjaavat kaupungin yleiset asiakirjat ja ohjelmat. 5.2 Perusopetus Perusopetuspalvelujen tuottamisessa noudatetaan perusopetuslakia ja -asetusta, opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annettua asetusta, kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimusta (OVTES), kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta (KVTES), Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja asetusta sekä valtakunnallisia opetussuunnitelman perusteita. Kuntatasolla perusopetusta ohjaavat Tampereen kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelma, lisäopetuksen opetussuunnitelma, aamu- ja iltapäivätoiminnan toimintasuunnitelma sekä muut toimintaa ohjaavat strategiat, ohjelmat ja suunnitelmat.

154 134 Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 PÄIVÄHOIDON JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUE Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Kasvatus- ja opetuspalveluiden kehittyvä laatu. Päivähoidon, esiopetuksen ja perusopetuksen prosessien toteutumista arvioidaan. Palveluprosessien toimivuus eri nivelvaiheissa. Tiedonsiirtoon liittyvien käytänteiden toimintamallit. Joustavan esi- ja alkuopetuksen kokeiluhankkeen suunnitelma. Nivelvaiheen arviointi. Moninaisuus palvelutuotannossa. Lasten ja nuorten varhainen tukeminen. Hankkeista ja kokeiluista uusia käytäntöjä ERVA- prosessimääritelmä Yhteiseen prosessiin sitoutunut moniammatillinen toiminta. Päivähoidon ja perusopetuksen verkostoituminen sosiaali- ja terveydenhuollon kanssa. Oppilashuollon verkostoituminen. Ehkäisevän lastensuojelutyön määrittely Alueellinen ja seudullinen yhteistyö. Seudullisen yhteistyösuunnitelman laatiminen. Seudullinen yhteistyösuunnitelma on valmis. Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisperusta. Kannustavan palkkausjärjestelmän kehittäminen. Henkilöstön työtyytyväisyys. Tehtävän vaativuuden ja osaamisen arviointi. Kunta 10

155 135 Päivähoidon tuotantoyksikön toimintasuunnitelma vuodelle 2008 Päivähoidon tuotantoyksikkö vastaa päivähoitolain mukaisten päivähoitopalvelujen järjestämisestä monipuolisena toimintamuotona eri vuorokauden aikoina. Päivähoidossa lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tuetaan hänen omista lähtökohdistaan yhteistyössä perheen kanssa. Toiminta perustuu varhaiskasvatussuunnitelmaan ja esiopetuksen opetussuunnitelmaan. Päivähoidon toimintamuotoja ovat päiväkotihoito, perhepäivähoito ja leikkitoiminta. Toimintaa järjestetään myös ilta- tai lauantaihoitona sekä ympärivuorokautisena päivähoitona. Erityistä tukea tarvitsevat lapset voivat osallistua lähipäivähoitopaikan, pienryhmän tai integroidun erityisryhmän toimintaan. Esiopetusta järjestetään kodin lähellä sekä tuettuna esiopetuksena alueen päiväkodeissa ja kouluissa. Päivähoidon tuotannon kokonaisuudesta vastaa päivähoidon tuotantoyksikkö. Päivähoitopalvelut on organisoitu viidelle palvelualueelle; länsi, keskusta, kaakko, koillinen ja etelä. Tulosyksikkönä on 3 6 päiväkodin tiimi, joita on 14. Tiimin vastuulle kuuluvat määrätyn asuinalueen kunnallinen päiväkotihoito, perhepäivähoito ja leikkitoiminta sekä esiopetus. Esiopetuksella tuetaan lapsen kasvun ja kehityksen prosessia rakentamalla yhtenäistä oppimisen polkua esiopetuksesta alkuopetukseen. Päivähoidon tuotantoyksikön painopistealueet ovat yhteiseen prosessiin sitoutunut moniammatillinen toiminta, oppiva organisaatio, palvelutuotannon moninaisuus ja kehittyvä kasvatuspalvelujen laatu, osaava työvoima sekä alueellinen ja seudullinen yhteistyö. Keskeiset suunnitelmat Tuotantostrategian kriittisistä menestystekijöistä johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008: PÄIVÄHOITO Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Kasvatus- ja opetuspalveluiden kehittyvä laatu. Päivähoidon ydinprosessien arviointi suoritettu. Esiopetuksen ydinprosesseille on valittu 5 arviointikohdetta ja niille on määritelty laatukriteerit. Päivähoidon auditointi toteutetaan kahdeksassa päivähoitoyksikössä. Esiopetusryhmien sijoittuminen alueellisen palvelutarpeen mukaisesti. Joustava esi- ja alkuopetus kokeiluhanke käynnistyy yhdellä palvelualueella Päivähoidon laadun arviointi henkilöstön näkökulmasta suoritettu. Asiakastyytyväisyyskysely Palvelukykykysely Esiopetuksen laatukriteerit. Auditointiraportit Palvelualueilla käydään aktiivisesti neuvotteluja esiopetusryhmien sijoittumisesta kouluille. Joustavan esi- ja alkuopetuksen kokeiluhankkeen suunnitelma. Laadunarviointikysely henkilöstölle.

156 136 Moninaisuus palvelutuotannossa. Tulevaisuuden taidot. Kehittyvä oppiva organisaatio Päivähoidon laadun arviointi lasten näkökulmasta toteutettu osassa päivähoidon tiimejä. Päivähoitoyksiköiden yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat on laadittu. Perheille tarjotaan hoitopaikka ensisijaisesti toivotusta hoitopaikasta mikäli mahdollista. Mahdollistetaan tuettujen esiopetusryhmien muodostaminen alueittain. Aloitetaan avoimen varhaiskasvatustoiminnan kehittäminen. Luova, leikkivä lapsi ohjelma toteutetaan. Lasten media- ja viestintätaitoja kehitetään lisäämällä digitaalista vuorovaikutusta. Päivähoito osallistuu Unicefvuoteen. Päivähoidon henkilöstön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia oman työnsä kehittämiseen lisätään. Lasten laadunarvioinnin menetelmä Varhaiskasvatussuunnitelmat Palvelukykykysely Tuetut esiopetusryhmät/palvelualue. Leikkitoiminnan suunnitelma Yksiköiden osallistuminen Luova leikkivä lapsi ohjelman toteuttamiseen. Luontoretki, Digitaalinen kasvunkansio. Päivittäinen sähköinen vuorovaikutus vanhempien kanssa lisääntyy. Päivähoidossa toteutuu tavoitetaso 1 /lapsi. Tykes-hankkeen Osallistuminen ja vaikuttaminen päivähoidossa työkonferenssit. Kasvattajatiimien tiimisopimusmallien kehittäminen ja kokeilu. Yhteiseen päämäärään sitoutunut moniammatillinen toiminta Kehitetään yhteistyötä esi- ja alkuopetuksen oppilashuoltotyössä. Yksikkökohtaiset turvallisuussuunnitelmat päivitetään ja järjestetään turvallisuusasioiden teemaviikko lokakuussa Osallistutaan oppilashuollon palvelurakenteen kehittämishankkeeseen. Teemaviikon järjestäminen lokakuussa Yksittäisen lapsen lääkehoidon suunnitelmat laadittu. Palvelutuotannon johtamista kehitetään päiväkotijohtajien koulutuksella. Tuen tarpeessa olevien lasten tukiprosessien kehittäminen ja varhaisen havaitsemisen vahvistaminen. Tampereen yliopiston Varhaiskasvatuksen laitoksen koulutus päiväkotijohtajille. Erva-hankkeeseen osallistuminen.

157 137 Alueellinen ja seudullinen yhteistyö. Kustannustehokas toiminta Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisperusta Osallistutaan seutukunnallisen päivähoidon kehittämissuunnitelman laatimiseen. Lisätään tilojen yhteiskäyttöä perusopetuksen kanssa. Vakituisen varahenkilöjärjestelmän vaikuttavuutta seurataan ja arvioidaan. Lyhytaikaisten sijaisuuksien vähentäminen 50% lla. Kustannustietoisuutta lisätään kehittämällä talouden raportointia. Päivähoidon tulospalkkausjärjestelmä vuodelle Henkilöstön työhyvinvointia ylläpitäviä toimintamalleja kehitetään. Seutukunnallinen päivähoidon kehittämissuunnitelma. Esiopetusryhmät kouluissa. Varahenkilöjärjestelmän seuranta- ja arviointiraportti. 1-5 päivän sijaisten lukumäärä. Talouden raportointijärjestelmät. Palvelualueiden päivähoidon henkilöstö tulospalkkausjärjestelmän piirissä. Yksikön työhyvinvointisopimus laadittu ja otettu käyttöön pilottina viidessä päiväkodissa. Palvelualueiden keskeiset toimintamuutokset vuonna Koillisella alueella otetaan käyttöön Irjalan päiväkodin lisärakennus (enintään 63 hoitopaikkaa). Iltahoito päättyi Metsästäjän päiväkodissa ja iltahoitoa tarjotaan Atalan ja Ankkarin päiväkodeissa. Esiopetuksen jälkeinen kerho aloittaa toimintansa elokuussa Vehmaisten koululla. - Keskustan alueella Domuksen päiväkodin toiminta siirtyy osaksi Ilmarin päivähoitoyksikköä ja esiopetus siirtyy Domuksen päiväkodista Sammon päiväkotiin. Sepän ryhmäperhepäiväkodin toiminta muuttuu 1.2. alkaen niin, että sinne perustetaan päiväkotiryhmä. Amurin päiväkodissa toimivan ranskankielisen leikkikoulun toiminta muuttuu 1.8. alkaen siten, että se muuttuu päiväkotiryhmäksi. - Kaakkoisella alueella aloittaa 2.1. toimintansa Pääskysen päiväkoti (enintään 63 hoitopaikkaa), joka kuuluu Helapuisto-Pääskysen päivähoitoyksikköön. Pelipuiston päiväkodin pienryhmä muutetaan integroiduksi erityisryhmäksi 1.8. alkaen. Esiopetuksen jälkeinen kerho aloittaa toimintansa elokuussa Karosen koululla. - Esiopetuksen jälkeinen kerhotoiminta aloitetaan elokuussa Multisillan koululla. Alueella selvitetään joustavan koulunaloituksen mahdollisuutta yhteistyössä perusopetuksen kanssa. - Läntisellä alueella aloittaa toimintansa elokuussa esiopetuksen jälkeinen kerho Harjun ja Lamminpään kouluilla. - Kesäpäivystysaikana, , päiväkodit ovat suljettuina viisi viikkoa. Päivähoitotarpeen mukaan pienempiä päivähoitoyksiköitä voidaan sulkea kesäaikana laajemmin. Kouluilla toimivat esiopetusryhmät aloittavat toimintansa Alueilla järjestetään kesäkerhotoimintaa alueen tarpeen mukaan.

158 138 Kehittämishankkeet Alla olevassa taulukossa on päivähoidon hallinnoimat kehittämishankkeet sekä ne muiden tahojen hallinnoimat hankkeet, joissa päivähoito on keskeisesti mukana. Hankkeen nimi Erityistukipalvelujen vaikuttavuuden arviointi (ERVA) Kesto Hallinnoija Tilaaja Yhteistyötahot Koko lasten ja nuorten palveluiden prosessi Mukana olevat päiväkodit tai alueet Koko päivähoito Kuvaus ja/tai tavoitteet Erityisen tuen vaikuttavuuden arviointi ja uusien prosessimaisten toimintamuotojen kehittäminen. Peppi PH perusopetus ja lasten ja nuorten terveyspalvelut Koko päivähoito Peppi 10 kokemusten hyödyntäminen Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä (MOKU) Oppilashuollon palvelurakenteen kehittämishanke POHA POHA perusopetus/ lasten ja nuorten terveyspalvelut/ sosiaalityö perusopetus, sote, kupa, mahdolliset kolmannen sektorin toimijat Kisapuiston, Tahmelan, Raholan, Villilän, Nahkatehtaan ja Lielahden päiväkodit Telkän ja Pelipuiston päiväkodit moniammatillisten yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luominen oppilashuoltoon, oppilashuoltopalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen laaditaan monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma Taikalamppuvaltakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto KUPA mm. perusopetus, mupa, muut museot ja taiteen tuottajat, erilaiset järjestöt ja yhdistykset, TYT, Opeko, muut kunnat Hippoksen, Sammon ja Kalevan päiväkodit uusien taidekasvatuksen toimintamallien löytäminen ja tuottaminen erityislapsille ja nuorille. Eskarista ekaluokalle -hanke Tuumasta toimeen hanke MLL SOTE perusopetus sekä mm. Hauho, Hollola, Toijala (Akaa) perusopetus, sote Etelä- Hervannan tiimi Etelän ja kaakon palvelualueet autetaan vanhempia tukemaan lasta koulun aloittamisessa, oppimisvalmiuksissa ja arjen askareissa varhaisen puuttumisen ja tuen hyvien käytäntöjen kehittäminen YAD Lasten mielenterveystyön kehittäminen (LAMIKE) YAD ry PSHP perusopetus, kolmas sektori mm. lasten ja nuorten terveyspalvelut, opettajat, huoltajat, Etelä-Karjalan shp, Lasten terveysseurantahanke, STM, Stakes, Kansanterveyslaitos Peltolammin ja Multisillan päiväkodit Kaikki päiväkodit yhdessä huoltajien kanssa lasten 5-vuotisarviointien yhteydessä esiopetuksessa olevien lasten varhaisen tuen uudet toimintamuodot Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan lasten psykososiaalisen kehityksen ja terveyden sekä tuen tarpeen arviointimenetelmiä

159 139 Unicef kaupunki - projekti 2008 Tampere kaikki toimijat Kaikki päiväkodit Kansainvälisyyskasvatuksen toteuttaminen Unicef - yhteistyössä Tampere Mwanza kumppanuusprojekti Tampere Paras -hanke Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä Alvari-hanke Tampereen kaupunki perusopetus Orivesi, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Ylöjärvi Läntisen ja eteläisen alueen toimijat (myös asukkaat) Päivähoidon hallinto, Maijalan-puiston, Lamminpään ja Tasanteen päiväkodit päivähoidon hallinto Läntinen alue Eteläinen alue Esiopetus- ja kouluyhteistyöhön osallistuminen Mwanzan ystävyyskaupungin kanssa palvelurakenteen uudistaminen seutukunnan yhteisen kehittämissuunnitelman kautta Asukkaiden osallistumisja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen palvelujen suunnittelussa. Resurssien kuvaus Palveluverkko RESURSSIT: Palveluverkko Toimipisteet Länsi Keskusta Kaakko Koillinen Etelä Yhteensä Päiväkodit Ryhmäperhepäiväkodit Perhepäivähoitokodit Leikkitoiminnan toimipisteet Esiopetus/ koulut Esiopetus/ päiväkodit

160 140 Päivähoidon palvelutuotannosta vastaavien viiden palvelualueen kuvaukset: LÄNNEN PALVELUALUEEN VARHAISKASVATUSPALVELUT MYLLYPURON TIIMI: RAHOLAN TIIMI: REUHARIN TIIMI: Haukiluoman päiväkoti Hyhky-Huovarin päiväkoti Männistö-Lentävänlaakson päiväkoti Ikurin päiväkoti Nahkatehdas-Harjun Lielahden päiväkoti Lamminpään päiväkoti päiväkoti Lintulammen päiväkoti Länsi-Tesoma-Viron- Raholan päiväkoti perhepäivähoito törmän päiväkoti Villilä-Kalkun päiväkoti leikkitoiminta Tesoman päiväkoti perhepäivähoito Tohlopin päiväkoti leikkitoiminta perhepäivähoito leikkitoiminta ESIOPETUSRYHMÄT TOIMINTAKAUDELLA Esiopetusryhmät päiväkodeissa: Haukiluoma, Lamminpää, Ikuri, Tesoma, Länsi-Tesoma, Tohloppi, Rahola, Villilä, Harju, Kalkku, Huovari, Männistö, Lielahti Esiopetusryhmät kouluissa: Lamminpää, Harju, Lielahti (Harjuntausta) KESKUSTAN PALVELUALUEEN VARHAISKASVATUSPALVELUT PYYNIKIN TIIMI: TAMMELAN TIIMI: KAUPIN TIIMI: Amurin päiväkoti Jussinkylän päiväkoti Hippoksen päiväkoti Koulukatu-Mäntykadun Lapinniemi-Akonpuiston Ilmarin päiväkoti päiväkoti päiväkoti Kalevan päiväkoti Näsipuisto-Amurinlinnan Pohjolan päiväkoti Keskussairaalan päiväkoti päiväkoti Vellamo-Kalevanharjun Sampo-Domuksen Tahmela-Pispalan päi- päiväkoti päiväkoti väkoti perhepäivähoito perhepäivähoito leikkitoiminta leikkitoiminta ESIOPETUSRYHMÄT TOIMINTAKAUDELLA Esiopetusryhmät päiväkodeissa: Keskussairaala, Hippos, Sampo, Kaleva, Ilmari, Näsipuisto, Amuri ( asti), Mäntykatu, Tahmela, Jussinkylä, Pohjola, Vellamo Esiopetusryhmät kouluissa: Amuri KAAKON PALVELUALUEEN VARHAISKASVATUSPALVELUT HAIHARAN TIIMI: KANJONINROTKON TIIMI: ETELÄ-HERVANNAN TIIMI: Annalan päiväkoti Hallilan päiväkoti Helapuisto-Pääskysen Iso-Heikkilä-Metsäniityn Kanjonin päiväkoti päiväkoti päiväkoti Kyyhkysen päiväkoti Kisapuiston päiväkoti Juvan päiväkoti Maijalanpuiston päiväkoti Pelipuiston päiväkoti Kaukajärven päiväkoti Pallopuiston päiväkoti Telkän päiväkoti perhepäivähoito perhepäivähoito Pulmunen-Varpusen päiväkoti leikkitoiminta leikkitoiminta perhepäivähoito ESIOPETUSRYHMÄT TOIMINTAKAUDELLA Esiopetusryhmät päiväkodeissa: Helapuisto, Pelipuisto, Varpunen, Telkkä, Annala, Juva, Kaukajärvi, Iso-Heikkilä, Hallila, Kyyhkynen ( asti), Maijalanpuisto, Pallopuisto Esiopetusryhmät kouluissa: Kisapuisto, Annala, Karonen, Kanjoni, Pohjois-Hervanta, Hallila

161 141 KOILLISEN PALVELUALUEEN VARHAISKASVATUSPALVELUT RUSTHOLLIN TIIMI: MARSKIN TIIMI: MESSUN TIIMI: Atalan päiväkoti Itätuulen päiväkoti Ankkarin päiväkoti Kämmenniemen päi- Leinolan päiväkoti Irjala-Huikkaan päiväkoti väkoti Linnainmaan päiväkoti Lukonmäki-Messukylän päiväkoti Olkahisen päiväkoti Orimuksen päiväkoti Pappilan päiväkoti Sorila-Metsästäjän Vehmaisten päiväkoti Turtolan päiväkoti päiväkoti perhepäivähoito perhepäivähoito Tasanteen päiväkoti leikkitoiminta perhepäivähoito leikkitoiminta ESIOPETUSRYHMÄT TOIMINTAKAUDELLA Esiopetusryhmät päiväkodeissa: Ankkari, Irjala, Lukonmäki-Messukylä, Pappila, Turtola, Leinola (siirtyy koululle ), Orimus, Itätuuli, Linnainmaa, Tasanne, Metsästäjä Esiopetusryhmät kouluissa: Olkahinen, Atala, Vehmainen, Kämmenniemi, Terälahti, Sorila, Leinola (11.8. alkaen) ETELÄN PALVELUALUEEN VARHAISKASVATUSPALVELUT KOIVISTON TIIMI: Iidesranta-Järvensivun päiväkoti Koivistonkylä-Veisun päiväkoti Muotialan päiväkoti Nekala-Viinikan päiväkoti leikkitoiminta RANTAKALLION TIIMI: Härmälän päiväkoti Kukkapellon päiväkoti Multisillan päiväkoti Peltolammin päiväkoti Tuomikuja-Lepolan päiväkoti perhepäivähoito leikkitoiminta ESIOPETUSRYHMÄT TOIMINTAKAUDELLA Esiopetusryhmät päiväkodeissa: Tuomikuja, Lepola ( asti), Härmälä, Kukkapelto, Nekala Esiopetusryhmät kouluissa: Multisilta, Peltolammi, Järvensivu, Koivisto, Muotiala, Nekala ( alkaen)

162 142 Henkilöstö Päivähoidon virat/toimet Länsi Keskusta Kaakko Koillinen Etelä Yhteensä Päiväkodin johtaja Lastentarhanopettaja Erityislastentarhanopettaja Lastenhoitaja Perhepäivähoitaja Muu henkilöstö Yhteensä Hallinto Päivähoidon johtaja 1 Päivähoidon palvelupäällikkö 1 Erityiskasvatuksen koordinaattori 1 Suunnittelija 3 Osastosihteeri 1 Palvelusihteeri 8 Atk-tukihenkilö 1 Avustaja 50 Lastentarhanopettaja 3 Lastenhoitaja 1 Keittäjä 1 Leikinohjaaja 1 Yhteensä 72 Yhteensä: Päivähoidon tuotantoyksikössä aloittaa viisi vakituista lastentarhanopettajan varahenkilöä, joihin valittavat henkilöt toimivat sijaisina palvelualueilla. Uusiin toimintayksiköihin (Pääskynen ja Irjalan lisäryhmät) perustetaan yhdeksän uutta vakanssia. Sepän ryhmäperhepäiväkoti muuttuu alkaen päiväkotiryhmäksi. Sepän yksikkö on osa Koulukatu-Mäntykadun päivähoitoyksikköä. Ranskankielinen leikkikerho muuttaa ranskankieliseksi päiväkotiryhmäksi

163 143 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi Tuotantoalueella tehdään yhteistyötä perusopetuksen kanssa tilojen käytön suhteen siten, että esiopetusryhmien toimintaa toteutetaan kouluilla. Vuoteen 2007 verrattuna kouluilla toimii neljä ryhmää enemmän vuonna Päivähoidon tilojen monikäyttöisyys mahdollistetaan. Yksityiset toimijat sekä kolmas sektori toteuttavat noin 16 päivähoitoyksikössä omaa toimintaansa. Lisäksi päivähoidon hallitsemissa tiloissa toteutuu järjestöjen ylläpitämää toimintaa kesäaikaan kokopäiväisesti. Palvelutilaus Päivähoito Tuottajan tuoteet Alle 3-vuotiaiden kokopäivähoito Yli 3-vuotiaiden Hoitopaikat vusu2008 Hoitopäivätavoite/vuosi vusu2008 Hinta/pv vusu2008 Yhteensä vusu ,07-83, ,74-55, kokopäivähoito Osapäivähoito ,87-27, Iltahoito ,09-69, Vuorohoito ,41-78, Erityispäivähoito , Perhepäivähoito *48,23-65, Pienten lasten /150 16,22-31, kerhotoiminta/ Esioppilaan kerhotoiminta Leikkitoiminnan **28 / ***34 **987 /*** tapahtuma Esiopetus Pakolaisten kotouttava toiminta/varhaiskasvatus Yhteensä *käytössä olevien hoitopaikkojen hinnat **Hennerin leikkitoimintakeskus *** Erkkilän leikkitoimintakeskus

164 144 Tunnusluvut Päivähoidon tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Määrätavoitteet Päiväkotihoito, hoitopäiviä yhteensä Perhepäivähoito, hoitopäiviä yhteensä Leikkitoiminta, kerhopäiviä yhteensä Esiopetus, esiopetuspäiviä Päiväkotihoito, käyttöprosentti 90 % 89 % 90 % Asiakas on saanut ensisijaisesti toivomansa palvelun päivähoidossa: 76 % 85 % 90%/100% Päivähoidon ydinprosessien keskeiset laatukriteerit arvioidaan hyväksi: 72 % 85 % 90 % Lapsen varhaiskasvatussuunnitelmien osuus: -päiväkotihoidossa 93 % 100 % 100 % -perhepäivähoidossa 81 % 100 % 100 % Tilat m Tilakustannukset (1000 euroa) Toiminnan laajuustiedot Päiväkotihoidossa lapsia Perhepäivähoidossa lapsia Leikkitoiminnassa lapsia Esiopetuksessa lapsia

165 145 Perusopetuksen tuotantoyksikön toimintasuunnitelma vuodelle 2008 Perusopetusta ovat perusopetuslain mukaiset esiopetus, perusopetus, perusopetuksen lisäopetus, maahanmuuttajille tarkoitettu perusopetukseen valmistava opetus, sairaalaopetus sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta. Esiopetuksen osalta perusopetus vastaa ainoastaan ranskankielisestä esiopetuksesta sekä Annalan, Kalevanpuiston, Liisanpuiston ja kuulovammaisten sekä Raholan kouluissa järjestettävästä erityisopetuksen esiopetuksesta. Myös ammatillisessa koulutuksessa järjestettävä perusopetus kuuluu sopimuksen piiriin. Palvelut on tarkoitettu ensisijaisesti tamperelaisille lapsille ja nuorille. Palvelusopimus koskee kaupungin ylläpitämissä kouluissa järjestettävää opetusta. Tampereen ulkopuolella asuville palveluita tarjotaan erityissopimusten mukaisesti. Liisanpuiston ja kuulovammaisten koulun oppilasalueeseen kuuluu Tampereen lisäksi useita muita lähikuntia. Tampereen yliopistollisen sairaalan sijaintikuntana kaupungilla on sairaalakoulun ylläpitovelvollisuus. Koulun oppilaat ovat sairaalassa tutkimus- ja hoitojaksoilla olevia oppivelvollisuusikäisiä lapsia ja nuoria. Myös Ruotsinkielinen koulu saa oppilaita Tamperetta laajemmalta alueelta. Kuntien välistä yhteistyötä tehdään mm. maahanmuuttajien valmistavassa opetuksessa sekä vieraskielisen opetuksen järjestämisessä englannin, ranskan ja saksan kielillä. Perusopetuksen hallinto avustaa peruskouluja sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaa johtamisessa, kehittämisessä, suunnittelussa ja arviointiin liittyvissä asioissa sekä koordinoi erilaisia kehittämishankkeita. Keskeiset suunnitelmat Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Kasvatus- ja opetuspalveluiden kehittyvä laatu Opetus on opetussuunnitelman mukaista. Aamu- ja iltapäivätoiminnan asiakkaista vähintään 95 % on tyytyväisiä toimintaan ja vähintään 90 % on saanut ensisijaisen kerhopaikan. Oppilaan ja huoltajan oikeus arviointikeskusteluihin toteutuu 100 %:sesti. Kaikki oppivelvollisuutensa suorittaneet ohjataan hakeutumaan joko toisen asteen koulutukseen tai lisäopetukseen. 250 vuosiluokkien 7 9 oppilasta kohden on vähintään yksi oppilaanohjauksen lehtori. Yleisopetuksessa opetustuntien määrä oppilasta kohden vuosiluokilla 1 6 on vähintään 1,2 h ja vuosiluokilla 7 9 vähintään 1,7 h. Perusopetusta annetaan keskimäärin enintään 20 oppilaan ryhmässä. Asiakaskysely Mahdollisuus arviointikeskusteluun 9. luokan päättäneiden sijoittumisseuranta Oppilaanohjauksen lehtorien määrä/250 vuosiluokkien 7 9 oppilasta kohden.

166 146 Moninaisuus palvelutuotannossa Tulevaisuuden taidot Kehittyvä oppiva organisaatio Yhteiseen prosessiin sitoutunut moniammatillinen toiminta Alueellinen ja seudullinen yhteistyö Auditointi toteutetaan kolmessa koulussa. Joustava esi- ja alkuopetus - kokeiluhanke käynnistyy yhdellä alueella. Toteutetaan kotouttamisohjelman mukaiset maahanmuuttajien perusopetuspalvelut. Opetus erilaisissa opetussuunnitelmallisissa painotuksissa on tarpeita vastaavaa Erityisopetustuntien määrä oppilasta kohden on vähintään 0,25 h Tuntikehyksestä varataan vähintään 1 % erityistuen tarpeisiin Laaditaan opetushenkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma. Tieto- ja viestintätekniikan sekä mediaopetuksen sisällölliset asiat yhdistetään uusmedian opetuskäytön suunnitelmarunkoon. Perusopetuksen huoltajien sähköistä palvelua kehitetään. Vuoden 2008 loppuun mennessä opettajilla on Ope.fi II taitotaso. Jatketaan esi- ja alkuopetuksen yhteistyötä oppilashuoltotyössä Opetushenkilöstöstä 20 % tutustuu oman yksikkönsä ulkopuoliseen toimintaan. Hyödynnetään arviointituloksia. Selvitetään eri henkilöstöryhmien uuden henkilöstön perehdyttämiskäytäntöjä. Rehtoreiden kehityskeskustelut käydään aluetasolla työkalupakin kautta. Arvioidaan ja kehitetään aluemallia Selvitetään seutuyhteistyön mahdollisuudet täydennyskoulutuksen ja opetusjärjestelyjen osalta. Toteutuneet auditoinnit. Joustavan esi- ja alkuopetuksen kokeiluhankkeen suunnitelma. Maahanmuuttajien perusopetuspalvelut. Opetussuunnitelmallisten painotusten toteutuminen. Erityisopetustuntien määrä oppilasta kohden Erityistuen tarpeisiin varattava tuntikehys Opetushenkilöstön täydennyskoulutussuunnitelma. Uusmedian opetuskäytön suunnitelmarunko laaditaan tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön suunnitelman ( ) yhteyteen. Huoltajien sähköisen palvelun jatkokehittäminen Opettajien Ope.fi II -taitotaso Esi- ja alkuopetuksen yhteistyösuunnitelmat oppilashuoltotyössä. Toteutuneet benchmarkingkäynnit. Arviointitulosten hyödyntäminen. Selvitys uuden henkilöstön perehdyttämiskäytännöistä. Työkalupakin kautta käydyt kehityskeskustelut. Alueelliset päätöksentekomallit Seutuyhteistyömalli

167 147 Kustannustehokas toiminta Osaavan työvoiman saatavuus ja osaamisperusta Alueellisen resursointimallin suunnittelu. Arvioidaan ja kehitetään rehtorin työkalupakin käytettävyyttä. Kehitetään erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilastointia. Opettajien tehtävien vaativuuden arviointia jatketaan ja verrataan muiden kuntien malleihin. Opetushenkilöstöstä osallistuu viiteen koulutuspäivään vähintään 40 % Alueresursointimalli Rehtorin työkalupakin arviointi ja kehittäminen. Erityistä tukea tarvitsevien oppilaiden tilastoinnin kehittäminen on aloitettu. Opettajien tehtävien vaativuuden arviointi ja muiden kuntien mallien selvittäminen. Opetushenkilöstön täydennyskoulutusseuranta. Palvelusopimuksesta johdetut keskeiset suunnitelmat: - Koulunkäyntiavustajatarpeen selkiyttämiseksi laaditaan lähivuosille suunnitelma riittävien avustajapalvelujen tavoitetilasta sekä vuotuisesta määrärahatarpeesta tavoitteen saavuttamiseksi. - Laaditaan lähivuosille suunnitelma perusopetuksen tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön TVT -strategiaan perustuvasta tavoitetilasta ja vuotuisesta määrärahatarpeesta tavoitteen saavuttamiseksi. Kehittämishankkeet Alla olevassa taulukossa on perusopetuksen hallinnoimat kehittämishankkeet sekä ne muiden tahojen hallinnoimat hankkeet, joissa perusopetus on keskeisesti mukana. Hankkeen nimi Tehostettua ja erityistä tukea tarvitsevan oppilaan opetuksen kehittämishanke Oppilaan ohjauksen kehittämishanke Joustava perusopetus (JOPO) Oppilashuollon palvelurakenteen kehittämishanke Kesto Hallinnoija POHA POHA POHA POHA Yhteistyötahot (tarkentuvat) sote, nupa, kolmas sektori, esiopetus, toinen aste, oppilaiden huoltajat päivähoito, toisen asteen koulutus, nuorten palvelut, sosiaalitoimi, lasten- ja nuorten terveyspalvelut, Kela, huoltajat mm. nupa, ammatillinen toinen aste, työelämä sote / kouluterveydenhuolto, päivähoito /esiopetus Mukana olevat koulut/alueet Toteutetaan 2 3 alueella. Täsmentyy hankkeen alkaessa. vuosiluokkien 6-9 koulut, Pyynikin ammattioppilaitos, Tre:n aikuislukio, Tre:n normaalikoulu Tesoma Hatanpää Pispa Harju Etelä-Hervanta Rahola Pyynikki Saukonpuisto Lielahti Kuvaus ja/tai tavoitteet Hankkeessa suunnitellaan ja toteutetaan tehostetun tuen alueellinen malli, jonka tarkoituksena on tukea oppilaan koulunkäyntiä omassa lähikoulussa. Kehitetään vuosiluokkien 6-9 oppilaiden oppilaanohjausta. Kehitetään joustavia opetusjärjestelyitä peruskoulun suorittamiseksi 8 9 luokilla. Moniammatillisten yhteistyörakenteiden ja toimintamallien luominen oppilashuoltoon, oppilashuoltopalvelujen laadun ja saatavuuden parantaminen.

168 148 Monikulttuurisuustaitojen kehittäminen kouluyhteisössä (MOKU) Toisen kotimaisen kielen kehittämishanke (TOKI) Virtuaaliset alueresurssit (VIRTA) loppuun OPETET Taloista kaupunki -hanke Taikalamppuvaltakunnallinen lastenkulttuurikeskusten verkosto Harrastava iltapäivä -hanke (HIP) Yhteistyöhanke lasten ja nuorten osallisuuden käytäntöjen kehittämiseksi ja juurruttamiseksi (JOTOS) Eskarista ekaluokalle - hanke POHA POHA POHA POHA POHA KUPA HYKE HYKE MLL mm. päivähoito, sote, kupa, mahdolliset kolmannen sektorin toimijat Ekenäs högstadieskola mm. muut hankkeet, mahdollisesti sote, Tku, Tartto, Lieto, Raisio mm. Tre:n kaupungin työpaikat, muut julkisyhteisöt, yritykset, toinen aste, lukiotoimi ja ammatillinen koulutus mm. kaavoitusyksikkö, Arkkivolttisuunnittelu, Pirkanmaan maakuntamuseo, TTY mm. perusopetus, päivähoito/esiopetus, mupa, muut museot ja taiteen tuottajat, erilaiset järjestöt ja yhdistykset, TYT, Opeko, muut kunnat. mm. perusopetus, nupa, lipa, Sara Hildén - akatemia, useita järjestöjä ja yhdistyksiä, srk:t nupa, Jyväskylän kaupunki, Jyväskylän maalaiskunta, Oulun kaupunki Hauho, Tampere, Hollola, Toijala (Akaa) Etelä-Hervanta Tesomajärvi Johannes 'sivutoimisina': Peltolammi Sampola Sampola, Svenska Samskolan i Tammerfors täsmentyvät hankkeen alkaessa noin 10 koulun opettajat Tammerkoski Amuri Pispa Tammela keskitetyn erityisopetuksen sekä valmistavan opetuksen koulut ja luokat, Sampolan koulun alueellisen erityisopetuksen luokat. Härmälä Linnainmaa Peltolammi Terälahti Tesomajärvi Tesoma peruskoulut, toisen asteen lukioiden ja ammatillisen koulutuksen edustus Hervannan ja Koivistonkylän alueet Laaditaan monikulttuurisuustaitojen kehittämissuunnitelma, seutukunnallinen yhteistyö, konsultoivat kotikielen opettajat, kodin ja koulun yhteistyön kehittäminen. Toisen kotimaisen kielen kiinnostuksen, opetuksen ja opiskelun edistäminen yhteistyön avulla suomenkielisen ja ruotsinkielisten koulujen välillä. Hankkeessa rakennetaan toimintamalli alueellisen kotikielen ja eri uskontojen video-opetuksen järjestämiseksi perusopetuksessa. Tettinetin jatkokehittäminen. Kokeillaan mallia opettajien TET-jakson järjestämiseksi Arkkitehtuurin ja rakennetun ympäristön oppimisen pilottihanke. Uusien taidekasvatuksen toimintamallien löytäminen ja tuottaminen erityislapsille ja nuorille. Monipuolisten, kustannuksiltaan kaikkien tavoitettavissa olevan harrastustoiminnan järjestäminen luokkalaisille koulupäivän jälkeen. Koulutuskokonaisuuksien tuottaminen, osallisuuteen liittyvän materiaalin tuottaminen. Autetaan vanhempia tukemaan lasta koulun aloittamisessa, oppimisvalmiuksissa ja arjen askareissa.

169 149 Tuumasta toimeen -hanke Lasten mielenterveystyön kehittäminen (LAMIKE) KiVa Koulu - hanke Tampere Mwanza -kumppanuusprojekti Erityistukipalvelujen vaikuttavuuden arviointi (ERVA) Alvari-hanke SOTE päivähoito, sote Kaukajärven, Hatanpään ja Hervannan alueet PSHP kouluterveydenhuolto, opettajat, neuvolat, päivähoito, huoltajat, Etelä-Karjalan shp, Lasten terveysseurantahanke, STM, Stakes, Kansan- Turun yliopisto terveyslaitos Turun yliopiston psykologian laitos ja Oppimistutkimuksen keskus, kotimaiset ja kansainväliset asiantuntijat Varhaisen puuttumisen ja tuen hyvien käytäntöjen kehittäminen. Hankkeessa kehitetään ja tutkitaan lasten psykososiaalisen kehityksen ja terveyden sekä tuen tarpeen arviointimenetelmiä. Tutkimushanke kiusaamisen vähentämiseksi ja ennaltaehkäisemiseksi kouluissa. TRE päivähoito Esiopetus- ja kouluyhteistyöhön osallistuminen Mwanzan ystävyyskaupungin kanssa. Tilaaja TRE Koko lasten ja nuorten palveluiden prosessi Läntisen alueen toimijat (myös asukkaat) Läntinen alue Erityisen tuen vaikuttavuuden arviointi ja uusien prosessimaisten toimintamuotojen kehittäminen. Asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen palvelujen suunnittelussa. Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi toteutetaan useita erilaisia pienimuotoisia kehittämishankkeita.

170 150 Resurssien kuvaus Palveluverkko Resurssit Koulujen määrä yhteistoiminta-alueittain Vuosi 2008 tilanne LÄNTINEN KESKUSTA KAAKKOINEN KOILLINEN ETELÄ YHTEENSÄ Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Erityiskoulut YHTEENSÄ Vuosi 2008 tilanne LÄNTINEN KESKUSTA KAAKKOINEN KOILLINEN ETELÄ YHTEENSÄ Vuosiluokat Vuosiluokat Vuosiluokat Erityiskoulut YHTEENSÄ

171 151 Koulujen oppilasmäärät lukuvuonna yhteistoiminta-alueittain Läntinen Oppilaat lv vl. Harju 226 Hyhky 187 Kalkku 127 Lamminpää 381 Lentävänniemi 405 Rahola 336 Tesomajärvi vl. Tesoma 446 Kaarila vl. Lielahti Keskusta Oppilaat lv vl. Aleksanteri 371 sis. 22 ranskank. esiop.opp. Atala 339 Johannes 191 Pispa 251 Ruotsinkielinen 94 Tammela 612 Vehmainen vl. Pyynikki 405 Klassillinen 395 Tammerkoski vl. Amuri Erit.koulu Saukonpuisto Kaakkoinen Oppilaat lv vl. Annala 224 Kanjoni 355 Karonen vl. Etelä-Hervanta 634 Pohjois-Hervanta 486 Kaukajärvi

172 152 Koillinen Oppilaat lv vl. Kissanmaa 284 Leinola 375 Messukylä 314 Olkahinen 234 Sorila 114 Takahuhti 486 Terälahti vl. Ristinarkku vl. Kämmenniemi 454 Linnainmaa 644 Sampo Erit.koulu Koivikkopuisto/Kuusikko 14 Liisanpuisto ja Kuulovamm Eteläinen Oppilaat lv vl. Härmälä 307 Järvensivu 112 Koivisto 390 Nekala 285 Peltolammi vl. Hatanpää 324 Sampola Eri.koulu Kalevanpuisto vl. yhteensä vl. yhteensä vl. yhteensä Erityiskoulut yhteensä 453 KAIKKI YHTEENSÄ

173 153 Henkilöstö VUSU 2008 PERUSOPETUKSEN VAKINAISET VAKANSSIT Opetushenkilökunta Rehtori 40 Apulaisrehtori 8 Perusopetuksen lehtori 447 Perusopetuksen ja lukion yhteinen lehtori 34 Luokanopettaja 466 Erityisluokanopettaja 122 Erityisopettaja 70 Vakinainen tuntiopettaja 36 Yhteensä Muu koulun henkilökunta Vahtimestari 41 Koulusihteeri 37 Yhteisötyöntekijä 1 Koulunkäyntiavustaja 171 Yhteensä 250 Koululaisten aamu- ja Perustoiminta: iltapäivätoiminta Aamupäivä-ja iltapäivätoiminnan koordinaattori 2 Kerho-ohjaaja 75 Erityistoiminta: Leikkitoiminnan ohjaaja 1 Leikinohjaaja 14 Leikinohjaajan apulainen 8 Hoitaja 8 Lastenhoitaja 1 Ohjaaja 1 Yhteensä 110 Erityispalvelut Erityispalvelupäällikkö 1 Koulupsykologi 17 Koulukuraattori 17 Puheterapeutti 1 Suunnittelija 1 Toimistosihteeri 1 Yhteensä 38 Perusopetuksen hallinto Perusopetuksen johtaja 1 Atk-tukihenkilö 6 Av-mekaanikko 1 Kehityspäällikkö 1 Kerhokoordinaattori 1 Kirjastosihteeri 1 Kuljetussihteeri 2 Maahanmuuttajakoordinaattori 1 Mediapedagogi 1 Osastosihteeri 1 Palvelussuhdepäällikkö 1 Suunnittelija 4 Suunnittelusihteeri 1 Talouspäällikkö 1 Taloussihteeri 1 Toimistosihteeri 10 Web-suunnittelija 1 Verkko-opetuksen koordinaattori 1 Verkkopedagogi 1 Yhteensä 37 YHTEENSÄ 1 658

174 154 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi Perusopetuksen kouluverkkoselvitys hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kouluverkon kehittäminen on lähtenyt etenemään selvityksen mukaisesti siten, että Sammon koulun Pellervon toimipiste lakkautetaan Tilankäyttöä tehostetaan sijoittamalla esiopetusta enenevässä määrin koulujen tiloihin. Nykyisten lisäksi syyslukukauden 2008 alusta muun muassa Leinolan esiopetusryhmä sijoittuu koululle. Kouluille sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan myös koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan ryhmiä sekä laajenevan HIP toiminnan ryhmiä. Koulutilojen vuokrauskäytäntöä selkiytetään. Palvelutilaus Tuote Yksikkö Oppilasmäärä vusu2008 Koulupäivä/vuosi vusu2008 Keskimääräinen päivähinta/oppilas vusu2008 Yhteensä vusu2008 Perusopetus oppilas , , Maahanmuuttajien oppilas , valmistava opetus Keskitetty erityisopetus oppilas , Sairaalaopetus koulupäivä , Koululaisten aamu- ja oppilas , iltapäivätoiminta Erityiskoulujen oppilaiden oppilas , aamu- ja iltapäivätoiminta Pakolaisten kotouttava toiminta/perusopetus Yhteensä

175 155 Tunnusluvut Perusopetuksen tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Kokonaistuntimäärä / oppilas -vuosiluokat 1-6 1,34 1,33 1,33 -vuosiluokat 7-9 1,89 1,86 1,86 -erityisopetus 0,29 0,28 0,25 Koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminta -kerholaisten määrä luokat kerholaisten määrä erityiskoulut Tehokkuus/Taloudellisuus Opetusryhmän keskikoko - vuosiluokat 1-6 (POR) 22,1 22,3 22,4 - vuosiluokat ,5 - vuosiluokat ,3 17,3 17,4 Perusopetusryhmien täyttöaste -vuosiluokat ,6 74,7 74,8 Toiminnan laajuustiedot Oppilasmäärä (vuosikeskiarvo) ,5 Henkilöstö Vakanssit Tilat Tilakeskukselta vuokratut tilat, m * painotettuna keskimääräiset neliöt: Pellervon koulu asti (4 221 m2) ja Sammon koulu lähtien (1 194 m2) Ulkopuolisilta suoraan vuokratut tilat, m *Ruotsinkielinen koulu **liikuntatilat käyttövuorojen mukaan, ei neliöissä -Tilakustannukset, 1000 e *sis. sisäiset vuokrat ja siivouksen Vuokratulot, 1000 e

176 156 Päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoalueen tuloslaskelma PÄIVÄHOITO JA PERUSOPETUS Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot 0 Tuet ja avustukset Vuokratulot 150 Muut toimintatulot 100 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -40 Vuokramenot Muut toimintamenot -303 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos 0 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot 0 Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet 0 Koneet ja kalusto** Muut aineelliset hyödykkeet 0 Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht Tilaus päivähoidon ja perusopetuksen tuotantoyksiköiltä on kasvanut e talousarvioon nähden. Tilaukseen ovat vaikuttaneet seuraavat muutokset: kaupunginhallituksen palkkaratkaisun kattamiseen myöntämä e lisärahoitus, siirto päivähoidon oman tuotannon tilaukselta ostopalvelupäiväkotien tilaukseen e, Taidekaaren tilaukseen kuuluvan e siirtäminen perusopetuksesta kulttuuripalveluihin ja lisäksi palkkaratkaisusta johtuva lisäys e, KV **Uudelleen budjetoitu e, KV

177 157 Päivähoidon tuloslaskelma PÄIVÄHOITO Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot 0 Tuet ja avustukset 409 Vuokratulot 0 Muut toimintatulot 0 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -993 Avustukset 0 Vuokramenot Muut toimintamenot -58 Menot yhteensä Toimintakate 145 Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -145 Tilikauden tulos 0 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -252 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -252 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot

178 158 Päivähoidon investoinnit Investoinnit - vuosisuunnitelma VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet IO1310_PÄHO_08_01 Pääskynen/ensikertainen kalustaminen IO1310_PÄHO_08_02 Irjala/ensikertainen kalustaminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot

179 159 Perusopetuksen tuloslaskelma PERUSOPETUS Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot Maksutulot 0 Tuet ja avustukset 667 Vuokratulot 150 Muut toimintatulot 100 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset -40 Vuokramenot Muut toimintamenot -245 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos 0 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto** Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot **Uudelleen budjetoitu e, KV

180 160 Perusopetuksen investoinnit Investoinnit - vuosisuunnitelma VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet IO1310_PO_08_01_1 Peruskoulujen kalusto IO1310_PO_08_01_2 Peruskoulujen pienet hankkeet IO1310_PO_08_01_3 Sammon koulu ensikertainen kalustaminen *) IO1310_PO_08_01_4 Hatanpään koulu ensikertainen kalustaminen IO1310_PO_08_01_5 Nekalan koulu ensikertainen kalustaminen INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot *) Uudelleenbudjetoitu e / kv

181 SIVISTYSPALVELUT TOISEN ASTEEN KOULUTUS VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

182

183 161 6 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Toisen asteen koulutus muodostuu ammatillisen koulutuksen (TAO) ja lukiokoulutuksen palvelutuotantoyksiköistä. Lukio ja ammattiopisto järjestävät yhteistyössä samanaikaiseen ammattitutkintoon ja ylioppilastutkintoon johtavaa yhdistelmätutkintokoulutusta (ns. ammattilukio). Lukiokoulutuksen tehtävänä on antaa laaja-alainen yleissivistys, valmiuksia vastata yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin sekä taitoa tarkastella asioita eri näkökulmista. Lukiokoulutus päättyy lukion oppimäärään ja ylioppilastutkintoon ja se antaa valmiudet jatko-opintoihin yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa sekä ylioppilaspohjaisessa ammatillisessa koulutuksessa. Tampereen ammattiopiston tehtävänä on kohottaa erityisesti Tampereen seudun ja valtakunnallista ammatillista osaamista sekä osallistua aktiivisesti aluekehittämiseen. Tehtävänsä toteuttamiseksi Tampereen ammattiopisto tuottaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja kohdennettuna erityisesti Tampereen seudun työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin. Se tuottaa työ- ja elinkeinoelämän edellyttämiä muita perus-, jatko- ja täydennyskoulutuspalveluja, sekä osallistuu aktiivisesti alueen oppisopimus- ja maahanmuuttajakoulutuksen tuottamiseen, projektitoimintaan ja erilaisiin kehittämishankkeisiin myös kansainvälisesti sekä muuhun ammatilliseen yhteistoimintaan. Toisen asteen koulutuksen fyysinen palveluverkko koostuu Ammattiopiston viidestä toimipisteestä sekä kahdeksasta päivälukiosta ja yhdestä aikuislukiosta. Viidellä päivälukiolla on täysin tai osittain yhteinen kiinteistö perusopetuksen kanssa. Vuoden 2008 aikana valmistellaan loppuun ja toimeenpannaan toisen asteen koulutuksen organisaatiouudistus. Uudistuksessa muodostetaan toiselle asteelle yhteinen hallinto- ja palveluyksikkö, ammatillisessa koulutuksessa siirrytään koulutusalakohtaiseen rakenteeseen ja lukiokoulutuksessa useamman lukion muodostamiin yhteistoimintatiimeihin. Toisen asteen yhteisinä opetuksellisina kehittämishankkeina voidaan erityisesti mainita: - nivelvaiheen yhteistyö perusopetuksen kanssa sekä uraohjauspalvelut - opintojen keskeyttämisen ehkäisy oppilashuollollisen tuen avulla - yrittäjyyskasvatus ja siihen liittyvä hanketoiminta - aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden painottaminen siten, että tuetaan nuorten kasvua ja kehitystä aktiivisiksi koulun ja yhteiskunnan jäseniksi - Pirkanmaan avoin oppimisympäristö hanke. Muita kehittämishankkeita ja tilankäytön tehostamista käsitellään tuotantoyksikkökohtaisesti.

184 162 Tuotantoalueen strategiset tavoitteet vuodelle 2008 TOISEN ASTEEN KOULUTUS Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Osaavan henkilöstön rekrytointi. Ammattitaidon kehittäminen. Palautteiden hyödyntäminen ja opetuksen tehokas kehittäminen. Innovatiivisuus uusien rahoituslähteiden löytämiseksi. Muodollinen kelpoisuus - Tao: >80 %, valmius pätevöityä - lukiot: määräaikaisilla tuntiopettajilla vähintään 98%:lla Henkilöstön osaamisen uudistaminen. Tao: korkea työllistyminen 72 % Korkea läpäisy Lukiot: Vähintään 55 % yotutkinnon suorittaneista sijoittunut vuoden kuluttua amk- tai yliopisto-opintoihin Tao: Maksullisen palvelutuotantorahoituksen lisääminen. Kelpoisuusmittari, % Tao: koulutusmenot/henkilöstömenot Kehityskeskustelut Lukiot: opettajista vähintään 5 koulutuspäivään / vuosi osallistuneiden %-osuus Työllisyysmittari Läpäisymittari Tilastokeskuksen sijoittumistilastot Hankkeiden lukumäärä % kokonaisrahoituksesta Prosessien toimivuus sekä yhteisiin arvoihin ja päämääriin sitoutunut johtaminen. Kustannustehokas suunnittelu, toiminta ja seuranta. Tao: Prosessien päivitys aloitetaan. Lukiot: työnjaon tehostuminen, lukiotiimit toiminnassa. Tao: suunnitelmallisuus Lukiot: riittävä tuntikehys (1,5 kurssia / opiskelija) Toteutettu 100 %. Yhteinen opintotarjonta Yhteiset hankkeet Toimintakate 100 % Kurssia / opiskelija Tuotantostrategian tuloskorteilla raportoitavat kriittiset menestystekijät.

185 163 Tuloslaskelma TOISEN ASTEEN KOULUTUS Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 291 Tuet ja avustukset 206 Vuokratulot 150 Muut toimintatulot 239 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Vuokramenot Muut toimintamenot -428 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot 0 Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto** Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht Tilaus toisen asteen koulutuksen tuotantoyksiköiltä on kasvanut yhteensä e talousarvioon nähden. Tilaukseen on vaikuttanut kaupunginhallituksen palkkaratkaisun kattamiseen myöntämä e lisärahoitus ja lisäksi palkkaratkaisusta johtuva lisäys e, KV Lisäksi kaupunginvaltuusto on myöntänyt ammatillisen koulutuksen palvelutilaukseen e, KV **Uudelleen budjetoitu e, KV

186 164 Investoinnit Toisen asteen koulutuksen investoinnit yhteensä VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet IO1340_08_0361 Atk-hankinnat TAOM IO1340_08_0321 Kannettavia tietokoneita henkilökunnalle IO1340_08_0322 Kiinteitä tietokoneita henkilökunnalle Linja- ja kuorma-autot IO1340_08_0347 Logistiikan pieni kuorma-auto Muut liikkuvat työkoneet IO1340_08_0362 Puutavara-auton nosturi IO1340_08_0363 Puutavara-auto IO1340_08_0364 Metsäkoneet Muut laitteet ja kalusteet IO1340_07_05 Ensikertainen kalustaminen TAOP* IO1340_08_021 Koneet ja kalusto LUKIO IO1340_08_022 Multimediastudio, Tammerkosken lukio IO1340_08_023 Pienet hankkeet LUKIO IO1340_08_0323 Atk-luokkien parannusinvestointi IO1340_08_0331 Atex-säädösten toteuttaminen IO1340_08_0332 Catering maseerauslaite IO1340_08_0333 Metallin savukaasunpoistolaite IO1340_08_0334 Leko lentokoneen laitteet IO1340_08_ Opetusluokan uusiminen IO1340_08_0336 Auditorion remontti IO1340_08_0337 Jalkinealan opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0338 Mac-ympäristö (puuala) IO1340_08_0339 Nuuttauskone jälkikäsittelyyn IO1340_08_0340 AV-opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0348 Metalli opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0349 Leko opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0341 Parturi-kampaamon työsalien kalustus IO1340_08_0342 Vaatetusalan ompelukoneet IO1340_08_0343 Tietoliikennetekniikka D134 mittalaitteiden uusiminen IO1340_08_0344 Logistiikan opetustilojen varustaminen pesuhallilla IO1340_08_0345 Automaatiotekniikka, konenäkölaitteisto IO1340_08_0346 Logistiikan varastonhallintajärjestelmä IO1340_08_0351 Sydänmonitori IO1340_08_0352 Atk-laitteet henkilökunnalle IO1340_08_0353 Henkilökunnan työhuonekalusteita IO1340_08_0354 Oppisoppi IO1340_08_0355 Suu- ja hammashoidon välineistö INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007

187 Lukiokoulutus Toisen asteen koulutuksella on yhteinen visio, josta on johdettu lukiokoulutuksen toiminta-ajatus. Visio, toiminta-ajatus ja niistä johdetut kriittiset menestystekijät on johdettu hyvinvointipalveluiden ja kaupungin strategioista ja tavoitteista. Toisen asteen koulutuksen visio: Toisen asteen koulutus on avoin, arvostettu ja johtava koulutuksen edelläkävijä sekä nykyaikaisten oppimisympäristöjen kehittäjä. Lukiokoulutuksen toiminta-ajatus: Tampereen lukiot toimivat seudullisesti sekä antavat laajan yleissivistyksen ja hyvät edellytykset jatko-opintoihin tarjoamalla monipuolista, monimuotoista ja korkeatasoista opetusta nuorille ja aikuisille. Lukiokoulutus on mukana toisen asteen koulutuksen organisaatiouudistuksessa, mutta muuten lukiokoulutuksen toimintaympäristö on vuonna 2008 perusrakenteeltaan staattinen. Lukion opetussuunnitelmat tulivat asteittain voimaan 2005 ja ylioppilastutkinnon uudistukset saatettiin päätökseen kevään 2007 tutkinnossa. Juuri päättyneen muutosprosessin perusteella säädöspohjaan ei ole lähivuosina odotettavissa merkittäviä muutoksia. Opetuslainsäädännön kokonaisuudistuksia on toteutettu noin vuoden välein ja opetussuunnitelmauudistuksia noin 10 vuoden välein. Ylioppilastutkinnon huomattavien rakenneuudistusten väli on ollut vuosikymmeniä. Väestökehityksen perusteella lukiokoulutuksen määrällistä tarvetta tulee arvioida, mikä tehdään yhdessä tilaajan kanssa osana palveluverkkoselvitystä. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 LUKIOKOULUTUS Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Osaavan henkilöstön rekrytointi. Muodollinen kelpoisuus 98 %:lla määräaikaisista tuntiopettajista. Muodollisesti kelpoisten %- osuus määräaikaisista tuntiopettajista. Ammattitaidon kehittäminen. Täydennyskoulutukseen osallistutaan aktiivisesti. Opettajien TET-toimintaan osallistujien määrät ja TETpäivien määrä. Vähintään 5 koulutuspäivään / vuosi osallistuneiden opettajien osuus opetushenkilöstöstä. Kustannustehokas suunnittelu, toiminta ja seuranta. Riittävä tuntikehys: 1,5 kurssia / opiskelija Kurssia / opiskelija

188 166 Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Prosessien toimivuus sekä yhteisiin arvoihin ja päämääriin sitoutunut johtaminen. Lukioiden auditointisuunnitelma Lukioiden työnjaon tehostuminen: lukiotiimit toiminnassa. Auditoinnin eteneminen. Yhteinen opintotarjonta, yhteiset projektit ja hankkeet. Lukioiden omat kokemukset. Kattava erityinen tuki Erityisen tuen palveluita käyttäneiden määrät ja %-osuus opiskelijoista, 1.v:n opiskelijoiden osuus Syytausta. Ohjaussuunnitelman päivittäminen. Ohjaussuunnitelman tilanne. Oppimisympäristöjen tehokas käyttö: ICT:n hyväksikäyttö lähiopetuksen osana. Videoneuvotteluvälineistön hankkiminen päivälukioihin. Moodlen käyttö lähiopetuksessa. Videoneuvotteluvälineistöjen määrä (ja käyttö) Muiden ylläpitäjien ammatillisista oppilaitoksista tulevien opiskelijoiden määrä lukioopinnoissa lisääntyy. Opiskelijamäärät Palautteiden hyödyntäminen ja opetuksen tehokas kehittäminen yhdessä elinkeinoelämän kanssa. Vähintään 55 % ylioppilaista on sijoittunut yliopistoihin ja ammattikorkeakouluihin vuoden kuluttua valmistumisesta. Tilastokeskuksen sijoittumistilastot Enintään 3 % lukioiden opisk. määrästä keskeyttää lukioopinnot. Eroamisprosentti

189 167 Keskeiset suunnitelmat ja kehittämishankkeet vuonna 2008 Organisaatiouudistuksen ohella ja osana keskeinen painopiste on toisen asteen koulutuksen yhteistyön kiinteyttäminen ja lisääminen. Vuonna 2008 jatketaan lukion opettajien TET-toimintaa. Kansainvälisyyttä edistetään lisäämällä IB-linjalla aloittavien opiskelijoiden määrä mahdollisuuksien mukaan kaksinkertaiseksi ja käynnistämällä ranskankielinen ja saksankielinen aineenopetus. Viime vuosien panostusta informaatiotekniikan käytön lisäämiseen opetuksessa ja erityisesti lähiopetuksessa jatketaan. Tämä edellyttää varustamisen lisäksi myös kouluttamista. Tampereen lukioiden keskinäistä työnjakoa kehitetään lähiopetuksen ja monimuoto-opetuksen järjestämisessä muodostamalla lukioista kaksi yhteistoimintatiimiä. Yhteistyötä Tampereen ja ns. kehyskuntien toisen asteen koulutuksenjärjestäjien kanssa jatketaan osin PARAS -hankkeeseen liittyen. Nokian lukion aikuislinja liittyi Tampereen aikuislukioon lukien, joten aikuislukiolla on lähivuosien ajan toimipiste Nokialla, jonka kustannuksiin Nokian kaupunki osallistuu. Aikuislukiotoiminnan kehittäminen erityisesti yhdistelmätutkintojen ja monimuoto-opetuksen osalta on sekä toiminnallinen että koulutuksellinen haaste. Palveluverkko ja henkilöstö 1. Lukioverkko Tampereen kaupunki pitää yllä kahdeksaa päivälukiota ja yhtä aikuislukiota: - Hatanpään lukio (musiikkipainotus) - Hervannan lukio (matematiikka) - Kaarilan lukio - Messukylän lukio (viestintäkasvatus) - Sammon keskuslukio (urheilulukio) - Tammerkosken lukio (kuvataide) - Tampereen klassillinen lukio - Tampereen lyseon lukio (IB, Eurooppa-linja) - Tampereen aikuislukio Tampereen kaupungin päivälukioissa opiskeli tilastopäivänä kaikkiaan henkilöä. Tampereen aikuislukio toimii Sammon keskuslukiossa ja Nokialla. Tutkintotavoitteisia aikuisopiskelijoita oli tilastopäivänä 478 ja aineopiskelijoita 1 230, joista n. 700 on yhdistelmätutkinnon suorittajia. Yhdistelmätutkinnoissa tärkein yhteistyökumppani on TAO, jonka lukio-opetus annetaan sen toimipisteissä. Aikuislukio lisännee lukio-opetuksen antamista ammatillisen koulutuksen konsernin suuntaan. 2. Henkilöstö - Opettajat: Muu henkilöstö: 30 - Yhteensä: 246

190 168 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Lukiokoulutuksen tilat ovat viidessä koulussa yhteiset perusopetuksen kanssa. Kolmella lukiolla on oma kiinteistönsä. Aikuislukion iltaopetus on keskitetty Sammon kiinteistöön. Opetuksellisesti tilat ovat tehokkaassa käytössä lukuun ottamatta Sammon keskuslukiota, jonne mahtuisi kaikkiaan yli 800 päivälukion opiskelijaa. Aloituspaikkamäärät ja kouluverkon tuleva rakenne selvitetään vuonna 2008 yhdessä tilaajan kanssa. Liikuntatilojen osalta koulutilat ovat tehokkaassa iltakäytössä. Muiden tilojen iltakäyttöä voidaan tehostaa. Erityisesti Sammon keskuslukion tiloissa järjestetään eri tahojen järjestämiä tilaisuuksia. Palvelutilaus LUKIOKOULUTUS Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä vusu2008 vusu2008 Nuorten lukiokoulutus kokonaishinta Aikuislukiokoulutus kokonaishinta Yhdistelmätutkinnot / lukiokoulutuksen osuus kokonaishinta Yhteensä

191 169 Tuloslaskelma LUKIOKOULUTUS Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 180 Tuet ja avustukset 35 Vuokratulot 15 Muut toimintatulot 54 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat -310 Avustukset 0 Vuokramenot Muut toimintamenot -66 Menot yhteensä Toimintakate 806 Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot -806 Tilikauden tulos 0 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -162 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) -162 Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot

192 170 Investoinnit Lukiokoulutu VS 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Muut laitteet ja kalusteet IO1340_08_021 Koneet ja kalusto LUKIO IO1340_08_022 Multimediastudio, Tammerkosken lukio IO1340_08_023 Pienet hankkeet LUKIO INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 Tunnusluvut Lukion tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Ylioppilastutkinnon suorittaneet, joista ammatillisen koulutuksen ja yo-tutkinnon suorittaneet Tehokkuus / taloudellisuus Käyttömenot euroa / opiskelija Toiminnan laajuustiedot Opiskelijamäärät yhteensä (vuosikeskiarvot) päivälukiot aikuislukio (varsinaiset opisk. + aineopisk. määrä jaettuna kahdella) Henkilöstö Vakanssit - opettajat, lukio lukiotoimen hallinto erityispalveluiden henkilökunta Tilat Tilakeskukselta vuokratut tilat, m Ulkopuolisilta vuokratut tilat, m2 Tilakustannukset, 1000 e Vuokratulot, 1000 e

193 Ammatillinen koulutus Tampereen ammattiopiston tehtävänä on tuottaa valtakunnallisesti ammattitaitoista työvoimaa, kohottaa ammatillista osaamista ja osallistua aktiivisesti ammatillisen koulutuksen sekä osaamisen kehittämiseen. Ammatillisen koulutuksen tavoitteena on tukea opiskelijoiden kasvamista hyviksi, tasapainoisiksi ja sivistyneiksi ihmisiksi ja yhteiskunnan jäseniksi sekä antaa opiskelijoille jatko-opintojen ja työelämän kannalta tarpeelliset asenteet, tiedot ja taidot. Tehtävänsä toteuttamiseksi Tampereen ammattiopisto tuottaa ammatillisia perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja. Vuoden 2008 aikana Tampereen ammattiopistossa toteutetaan organisaatiouudistus, joka on osa toisen asteen laajempaa organisaatiouudistusta. Ammatillinen koulutus tulee jatkossa toimimaan ns. koulutusalakohtaisessa mallissa ja mm. aikuiskoulutuksen ja maahanmuuttajakoulutuksen profiilia kasvatetaan ympäröivän yhteiskunnan vaatimuksia vastaavaksi. Tuotantostrategiasta johdetut keskeiset tavoitteet vuodelle 2008 TAMPEREEN AMMATTIOPISTO Kriittinen menestystekijä Tavoite 2008 Mittari Osaavan henkilöstön rekrytointi Muodollinen kelpoisuus >80 %, valmius pätevöityä Kelpoisuusmittari, % Ammattitaidon kehittäminen Kehityskeskustelut 100 % Henkilöstön osaamisen uudistaminen Kehityskeskustelut Koulutusmenot / henkilöstömenot Kustannustehokas suunnittelu, toiminta ja seuranta. Suunnitelmallisuus Toimintakate 100 % Innovatiivisuus uusien rahoituslähteiden löytämiseksi. Maksullisen palvelutuotantorahoituksen lisääminen % kokonaisrahoituksesta Palautteiden hyödyntäminen ja opetuksen tehokas kehittäminen yhdessä elinkeinoelämän kanssa Korkea läpäisy 3v Korkea läpäisy 4v Korkea työllistyminen 72 % Läpäisymittari Läpäisymittari Työllistymismittari Prosessien toimivuus sekä yhteisiin arvoihin ja päämääriin sitoutunut johtaminen. Työelämäyhteistyö Yhteisten kehittämishankkeiden määrä työ- ja elinkeinoelämän kanssa Prosessien päivitys aloitetaan. Tehty 100 %.

194 172 Keskeiset suunnitelmat ja kehittämishankkeet vuonna 2008 Toisen asteen koulutuksen yhteistyön edelleen kehittäminen. Työssäoppimisen kehittäminen ja ammattiosaamisen näyttöjen vakiinnuttaminen osaksi arviointia. Tampereen ammattiopiston palvelu- ja koulutustarjonnan arviointi elinkeinoelämän tulevaisuuden muutosten pohjalta. Koulutuksen ja elinkeinoelämän yhteyksien ja yhteistyön kehittäminen. Koulutuksen laadunvarmistuksen kehittäminen. Etä- ja verkko-opetusteknologian hyödyntäminen opetuksessa ja opetusmenetelmien kehittäminen. Opetushenkilöstön jatko- ja täydennyskoulutuksen kehittäminen ja systematisoiminen. Aikuiskoulutuksen volyymin kasvattaminen. Palveluverkko ja henkilöstö Ammattiopiston tulosyksikön muodostaa viisi yksikköä: Hervannan ammattioppilaitos, Pyynikin ammattioppilaitos, Tampereen kauppaoppilaitos, Kurun metsäoppilaitos ja Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos ja niiden yhteinen hallinto- ja palveluyksikkö. Opiskelijamäärät ( ) TAOH 1283 TAOP 1126 TAOK 709 TAOM 251 TAOT 605 Ammattiopistossa opiskelee yhdistelmätutkintoa n. 650 opiskelijaa ja vuosittain n. 700 oppisopimusopiskelijaa. Henkilöstö jakautuu seuraavasti: Opettajia 271 Tukihenkilöstöä 154 Määräaikaisia 129 Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 Tampereen ammattiopisto sai vuodelle uutta yksikköhintaista opiskelijapaikkaa, jotka sijoitetaan nykyisiin tiloihin. Oppisopimuskoulutus on edennyt n. 10 prosentin vuosikasvuvauhdilla ja aikuiskoulutuksen kurssitoiminta on myös selvästi piristymässä. Uuden organisoinnin tilantarpeet toteutetaan nykyisiä tiloja uudelleen järjestämällä ja osin tiivistämällä. Tilojen yhteiskäyttöä lisätään muiden toimijoiden kanssa ja vuokrausta oman käyttöajan ulkopuolella tehostetaan.

195 173 Palvelutilaus AMMATILLINEN KOULUTUS Tuote Määrä Yksikkö Hinta Yhteensä vusu2008 vusu2008 Nuorten ammatillinen kokonaishinta koulutus Ammatillinen 10-luokka kokonaishinta Ammatillinen kokonaishinta aikuiskoulutus / TAO Yhdistelmätutkinnot / kokonaishinta ammatillinen osuus Pakolaisten kotouttava kokonaishinta toiminta / toisen asteen koulutus Yhteensä Tunnusluvut Ammattiopiston tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet Suoritetut perustutkinnot joista amm.koulutuksen ja yo-tutk. suorittaneita Suoritetut ammatti-/erikoisamm.tutkinnot Tehokkuus / taloudellisuus Eroamisprosentti (perustutkinnot) 9,3 8 8,0 Täyttöasteprosentti (järjestämislupa = 100 %) 101,5 101,5 Läpäisyaste (2007 ->) tulosrahoitusmittari Toiminnan laajuustiedot Opiskelijoiden lkm (perustutkinnot) Opiskelijatyövuodet (ammatillinen lisäkoulutus) Opiskelijatyövuodet (muu koulutus) Henkilöstö Vakanssit (sis. toistaiseksi otetut opettajat)

196 174 Tuloslaskelma AMMATILLINEN KOULUTUS Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* Maksutulot 111 Tuet ja avustukset 171 Vuokratulot 135 Muut toimintatulot 185 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön 0 Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Vuokramenot Muut toimintamenot -362 Menot yhteensä Toimintakate Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto** Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot **Sisältää uudelleen budjetoinnin, e, KV

197 175 Investoinnit Ammatillinen koulutus TA 2008 AINEELLISET HYÖDYKKEET Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet IO1340_08_0361 Atk-hankinnat TAOM IO1340_08_0321 Kannettavia tietokoneita henkilökunnalle IO1340_08_0322 Kiinteitä tietokoneita henkilökunnalle Linja- ja kuorma-autot IO1340_08_0347 Logistiikan pieni kuorma-auto Muut liikkuvat työkoneet IO1340_08_0362 Puutavara-auton nosturi IO1340_08_0363 Puutavara-auto IO1340_08_0364 Metsäkoneet Muut laitteet ja kalusteet IO1340_07_05 Ensikertainen kalustaminen TAOP* IO1340_08_0323 Atk-luokkien parannusinvestointi IO1340_08_0331 Atex-säädösten toteuttaminen IO1340_08_0332 Catering maseerauslaite IO1340_08_0333 Metallin savukaasunpoistolaite IO1340_08_0334 Leko lentokoneen laitteet IO1340_08_ Opetusluokan uusiminen IO1340_08_0336 Auditorion remontti IO1340_08_0337 Jalkinealan opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0338 Mac-ympäristö (puuala) IO1340_08_0339 Nuuttauskone jälkikäsittelyyn IO1340_08_0340 AV-opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0348 Metalli opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0349 Leko opiskeluympäristön uusiminen IO1340_08_0341 Parturi-kampaamon työsalien kalustus IO1340_08_0342 Vaatetusalan ompelukoneet IO1340_08_0343 Tietoliikennetekniikka D134 mittalaitteiden uusiminen IO1340_08_0344 Logistiikan opetustilojen varustaminen pesuhallilla IO1340_08_0345 Automaatiotekniikka, konenäkölaitteisto IO1340_08_0346 Logistiikan varastonhallintajärjestelmä IO1340_08_0351 Sydänmonitori IO1340_08_0352 Atk-laitteet henkilökunnalle IO1340_08_0353 Henkilökunnan työhuonekalusteita IO1340_08_0354 Oppisoppi IO1340_08_0355 Suu- ja hammashoidon välineistö INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot 0 * KV uudelleenbudjetointi vuodelta 2007

198

199 SIVISTYSPALVELUT TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

200

201 177 7 TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK) on pirkanmaalainen teknistaloudellisesti suuntautunut monialainen ammattikorkeakoulu, joka kouluttaa asiantuntijoita elinkeino- ja työelämälle, antaa opettajankoulutusta, tekee soveltavaa tutkimus- ja kehitystoimintaa sekä työelämälähtöistä palvelutoimintaa. Hallitukseen nähden sitovat päävastuualueet ovat johto ja hallinto, koulutus, täydennyskoulutus ja yrityspalvelut, tutkimus- ja kehitystoiminta sekä opettajankoulutus. Toimintasuunnitelma Tampereen ammattikorkeakoulun ja Tampereen kaupungin sekä opetusministeriön välisellä tavoitesopimuksella sovitaan määrävuosiksi yksityiskohtaisemmin ammattikorkeakoululaitoksen kehittämiselle ja ammattikorkeakoululle asetettavista tavoitteista. TAMKissa suoritetaan ammattikorkeakoulututkintoja ja ylempiä ammattikorkeakoulu-tutkintoja sekä järjestetään erikoistumisopintoja ja opettajankoulutusta. Tavoitesopimuksen ( ) lisäpöytäkirjassa vuodelle 2008 TAMKin koulutustarjonnan kokonaismäärä säilyy entisenä; nuorten aloituspaikat 920 ja opettajankoulutuksen aloituspaikat 260 sekä aikuiskoulutuksessa olevat opiskelijat 635. Vastaavasti laskennallinen opiskelijamäärä pysyy samana eli opiskelijana. Uusina koulutusohjelmina aloittavat lukuvuonna rakennusmestarin sekä paperi-, tekstiili- ja kemian koulutusohjelmat. Tampereen pormestarin varamies asetti viime vuonna työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää toiminnalliset ja taloudelliset edellytykset Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) ylläpidon siirtämisestä Tampereen kaupungin omistamalle osakeyhtiölle. Saatuaan työnsä valmiiksi työryhmä luovutti muistionsa pormestarille vuoden lopussa. Työryhmä esittää tehtyjen selvitysten ja asiantuntijoiden kuulemisen jälkeen, että Tampereen ammattikorkeakoulun ylläpito järjestetään osakeyhtiömuotoisena 1. tammikuuta 2010 alkaen. Yhtiöittämisen tavoitteena on vahvistaa TAMKin edellytyksiä laadukkaan opetuksen sekä tutkimusja kehitystoiminnan tarjoamiseksi alueellaan sekä lisätä TAMKin ja PIRAMKin yhteistyötä mm. tilojen käytössä sekä tiivistää yhteistyötä palveluiden tuottamisessa. Yhtiöittämisellä ei ole henkilöstövaikutuksia. Asiaan liittyvä päätösvalmistelu on tarkoitus tehdä alkuvuoden aikana. Mikäli kaupunki päätyy ratkaisussaan osakeyhtiöittämiseen, TAMK aloittaa välittömästi sen vaatimat valmistelu- ja täytäntöönpanotoimet. Lisäksi työryhmä esittää neuvottelujen aloittamista Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n omistajien kanssa tavoitteena PIRAMKin ja TAMKin yhdistäminen niin, että yhdistetyn ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä on osakeyhtiö, jonka omistajiksi tulevat Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n osakkaat. Keskeisenä kehittämistehtävänä on TAMKin uuden strategian saattaminen käytännön toiminnaksi ja strategian mukaisten arvojen ja asiakkuuden nostaminen ratkaisuja linjaaviksi tekijöiksi. Samalla kohdistetaan resursseja uuden toimintajärjestelmän ja prosessijohtamista tukevien tietohallinnon ja viestinnän ratkaisujen kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvosto suorittaa TAMKin laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin syksyllä. TAMKin viestinnän painopisteenä on sisäisen viestinnän kehittäminen. Uudistetun kanavapohjaisen intran kehitystyötä jatketaan. Kuluvana vuonna otetaan käyttöön uudistetut www-sivut ja niiden sisältöä kehitetään käyttämällä hyväksi mm. sosiaalisen median madollisuuksia. Tietohallinnon osalta jatketaan sähköisen asioinnin palvelujen lisäämistä.

202 178 Vuoden alussa valmistuvassa henkilöstöstrategiassa ja siihen liittyvissä toimenpideohjelmissa keskitytään henkilöstön kehittämiseen ja työssä jaksamiseen sekä yhteisöllisyyttä tukevien ratkaisujen täytäntöönpanoon. Edelleen jatketaan määräaikaisten palvelusuhteiden vakinaistamista vakiintuneissa tehtävissä. Talouden ohjauksessa keskitytään parantamaan kustannustietoisuutta toimintolaskentaa kehittämällä. Tavoitteena on saada luotettavaa ajantasaista tietoa toiminnan ja talouden kehityksestä, jolloin mahdollisiin korjaustoimenpiteisiin voidaan ryhtyä riittävän ajoissa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen keskeisenä tavoitteena on saavuttaa 900 valmistuneen tutkinnon määrä. Tähän pyritään kattavalla opintojen ohjauksella, työelämälähtöisellä opetussuunnitelmatyöllä ja opintojen oikea-aikaisella ajoituksella. Uusia opetusmenetelmiä, kuten virtuaali- ja projektiopintoja kehitetään edelleen. Tämän lisäksi panostetaan kansainvälisyyteen ja englanninkielisen opetustarjonnan lisäämiseen. Osaaminen ja resurssit tehtäväalueen lähivuosien strategiset painopistealueet ovat osaamisen varmistaminen, verkostoitumisen syventäminen ja tuottavuuden parantaminen. Vuonna 2008 osaamisen varmistaminen keskittyy mm. eläköitymisen korvaavien ja TAMKin koulutusohjelmamuutokset huomioon ottavien rekrytointien suunnitteluun. Yhteistyöverkostoja aletaan syventää strategisilla valinnoilla pyrkimyksenä työnjako valittujen kumppaneiden kanssa. Tuottavuuden parantamisessa keskitytään erityisesti koulutuksen läpäisyn parantamiseen. Asiantuntijahenkilöstön osalta keskeiset kehittämisen kohteet ovat laboratoriopalveluiden integrointi osaksi osaamiskeskuksia, uuden henkilöstöstrategian toimeenpano sekä määräaikaisuuden edelleen purkaminen. Toiminnan ohjauksessa parannetaan arvojen ja asiakkuuden huomioon ottamista, työnantajapalautteen saamista TAMKin toiminnasta ja opiskelijapalautteen saamista toimeenpanon onnistumisesta. Investoinneissa painotetaan laboratorioympäristön kehittämistä jakautuen ylläpitoinvestointien suunnitelmalliseen toteuttamiseen, rakenteellisen uudelleensuuntaamisen tukemiseen ja strategisten keihäänkärkiosaamisalueiden mahdollistamiseen. Opetustilojen varustuksen nykyaikaistamista jatketaan. EU:n uusi rahoituskausi on käynnistynyt odotettua hitaammin ja siksi vuodelle 2007 ennakoitu tarve panostaa hankevalmisteluihin on pääosin siirtynyt vuodelle Tavoitteena on käynnistää useita strategisesti merkittäviä hankkeita uuden ohjelmakauden ohjelmiin. Erityisesti panostetaan alkuvuonna julkistettavien TAMKin strategisten t&k-ohjelmien mukaisten kansainvälisten hankkeiden valmisteluun ja Tampereen seudun elinkeinoelämää palvelevien alueellisten EUhankkeiden valmisteluun. Kuluvan vuoden aikana otetaan käyttöön projektiohjelmisto, joka parantaa oleellisesti TAMKin t&k-hanketoiminnan ohjausta ja seurantaa. Opettajakorkeakoulu (TAOKK) toimii strategialähtöisesti ja kouluttaa tulevaisuuteen suuntaavia ammatillisia opettajia sekä tekee opettajakoulutuksen tutkimus- ja kehittämistyötä. Toiminnan painopistealueina ovat erityisopettajankoulutus, verkko-opetuksen pedagogiikka sekä maakunnissa toteutettavat opetuksen kehittämishankkeet. Osa opettajankoulutusta toteutetaan Tampereen alueen ulkopuolella toimivina opintoryhminä Kuopiossa, Porissa, Seinäjoella ja Kokkolassa. Täydennyskoulutus ja yrityspalvelut suunnittelee ja toteuttaa sekä yksilön että organisaatioiden tarpeisiin laadukkaita asiakaslähtöisiä koulutuksia, jotka tähtäävät ammattitaidon ylläpitämiseen ja kehittämiseen. Lisäksi Täydennyskoulutus ja yrityspalvelut tarjoaa teknisiä mittauksia ja analyysipalveluja yksityishenkilöille ja yrityksille ja osallistuu yritysten kanssa yhteistyössä kehittämishankkeisiin.

203 179 Palveluverkko ja henkilöstö TAMKin vakinaiset vakanssit: johto 7, opetus 236 ja muu henkilöstö 136 eli yhteensä 379. Tampereen yliopisto, Tampereen teknillinen yliopisto, Pirkanmaan ammattikorkeakoulu ja Tampereen ammattikorkeakoulu tiivistävät yhteistyötä Unipoli Tampere-sopimuksen pohjalta. Vuoden 2007 aikana käynnistyi TAMKin ja PIRAMKin välinen selvitys niistä toiminnoista, jotka olisi tarkoituksenmukaisinta tuottaa yhteisesti sovittavalla tavalla. Näitä toimintoja voisivat olla mm. kiinteistöpalvelut, kirjastopalvelut ja yhteiset opiskelijapalvelut. Viime vuonna aloitti yhteistyön myös Keskisen Suomen ammattikorkeakoulujen konsortio, johon kuuluu TAMKin ja PIRAMKin lisäksi Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Toimenpiteet tilankäytön tehostamiseksi vuonna 2008 TAMKin Teiskontien toimipisteen jäljellä olevaa peruskorjaussuunnitelmaa tarkistetaan koulutusohjelmatarjonnassa tapahtuvia muutoksia vastaavaksi. PIRAMKin kanssa tehdyn puitesopimuksen mukaisesti TAMK varautuu mahdollisuuksien mukaan järjestämään PIRAMKille opetustiloja lukuvuosittain. Tilojen käyttöastetta nostetaan maksullisten koulutuspalvelujen lisäämisellä ja tehostamalla tilojen vuokrausta ulkopuolisille. Palvelutilaus AMMATTIKORKEAKOULU Tuote Määrä vusu2008 Yksikkö Hinta vusu2008 Yhteensä vusu2008 Ammattikorkeakoulutus oppilasmäärä * 7 984, Opettajankoulutus 260 oppilasmäärä ** 6 542, Yhteensä * aloituspaikkoihin perustuva laskennallinen opiskelijamäärä ** aloituspaikkojen määrä

204 180 Tunnusluvut Ammattikorkeakoulun tunnusluvut TP 2006 TA 2007 VS 2008 Suoritteet (tutkintojen määrä) AMK-tutkinnot Opettajakoulutus Tehokkuus / taloudellisuus Keskimääräinen opiskeluaika, nuoret 4,4 4,3 4,3 Valmistuvien työelämään sijoittuminen 71 % 75 % 76 % Kv-vaihdossa olevien opisk.määrä %:na 19 % 20 % 21 % Toiminnan laajuustiedot Koulutusohjelmien määrä Opintopisteiden määrä, amk-tutkinto Opintopisteiden määrä, opettajankoulutus Henkilöstö Vakanssit Tilat Tilakeskukselta vuokratut tilat, m Ulkopuolisilta vuokratut tilat, m Tilakustannukset, 1000 e Vuokratulot, 1000 e

205 181 Tuloslaskelma TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Tuloslaskelma VS euroa Toimintatulot Myyntitulot* ** Maksutulot 341 Tuet ja avustukset Vuokratulot 30 Muut toimintatulot 19 Tulot yhteensä Valmistus omaan käyttöön Toimintamenot Henkilöstömenot Palvelujen ostot Aineet, tarvikkeet ja tavarat Avustukset 0 Vuokramenot Muut toimintamenot -182 Menot yhteensä Toimintakate 700 Rahoitustulot- ja menot Suunnitelmapoistot Tilikauden tulos -561 Investoinnit käyttöomaisuusluokittain (summatasot) Tietokoneohj. käyttöoikeudet ja valmistusmenot -102 Muut pitkävaikutteiset menot Maa- ja vesialueet Rakennukset ja rakennelmat Kiinteät rakenteet ja laitteet Koneet ja kalusto -898 Muut aineelliset hyödykkeet Investoinnit yhteensä (summa) Rahoitusosuudet investointimenoihin Käyttöomaisuuden myyntitulot *Tilaajalta laskutettavat sisäiset myyntitulot yht Tilaus ammattikorkeakoululta on kasvanut e talousarvioon nähden, KV Investointeihin sisältyy KV-muutos , lisäys e. ** TAMK:n yksikköhintarahoituksesta on vähennetty kaupungin toimesta e varhaiseläkemaksujen muuttuvan kohdennusperiaatteen vuoksi.

206 182 Investoinnit Investoinnit - VS 2008 AINEETTOMAT HYÖDYKKEET Tietokoneohjelmistojen käyttöoikeudet IO1360_08001 Intranet laajennukset IO1360_08002 TOISU laajennukset Tietokoneohjelmistojen valmistusarvot IO1360_08043 Internet laajennukset IO1360_08044 Projektitietojärjestelmä AINEELLISET HYÖDYKKEET Kiinteät rakenteet ja laitteet Muut kiinteät koneet, laitteet ja rakenteet IO1360_08016 Kemikaalisäilytyskaappit IO1360_08017 Vetokaapit Koneet ja kalusto Tietokonelaitteet IO1360_08003 Cisco Networking laitekannan päivittäminen IO1360_08004 WPK-verkon palvelinlaitteiden päivittäminen IO1360_08005 Verkon aktiivilaitteiden uusinta IO1360_08006 Levypalvelin varmistuksiin IO1360_08007 Cisco Networking laiteuusinnat IO1360_08008 Projektorit IO1360_08045 Windows-palvelin -uusintahankinnat IO1360_08046 UNIX-palvelin uusintahankinnat IO1360_08018 Metso XD automaatiojärjestelmä Viestintälaitteet IO1360_08009 Teatteritekniikan laitteistot Henkilö- ja pakettiautot IO1360_08048 Pikkubussi Muut raskaat koneet IO1360_08012 Betonirakenteiden mittauslaitteisto 5500 IO1360_08013 PA-TE-KE mittalaitteistot IO1360_08014 Lujuusmittarin päivitys IO1360_08015 Paperin orientaation mittalaite (TSO-mittari) IO1360_08019 Tasa- ja vaihtosuuntaajat IO1360_08020 Sähkölaitteistot 8500 IO1360_08047 Moottoritehodynamometri IO1360_08049 Laboratoriotilan (C206, C218) laitteistot IO1360_08050 Rakennustyömaan mittalaitteet IO1360_08051 Paperin ja kartongin rakenteen tutkimuslaitteet IO1360_08052 Monitoimilaite puuntyöstöön 8200 IO1360_08053 Tiilisaha 2200 IO1360_08022 Rakennuslaboratorion muottikalusto 9000 Muut kevyet koneet IO1360_08010 Geotekniset laboratoriolaitteet IO1360_08011 Oskilloskoopit IO1360_08021 Koneautomaation turvalaitteiden opetusymäpäristö Muut laitteet ja kalusteet IO1360_08023 Vuoden 2008 kalustehankinnat INVESTOINNIT YHTEENSÄ Rahoitusosuudet 0 NETTOINVESTOINNIT YHTEENSÄ Käyttöomaisuuden myyntitulot 0

207 SIVISTYSPALVELUT KULTTUURI- JA VAPAA-AIKAPALVELUT VUOSISUUNNITELMA VUODELLE 2008

Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön Tietohallinta Toiminnan ja talouden raportointi Hankinnat

Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön Tietohallinta Toiminnan ja talouden raportointi Hankinnat Hyvinvointipalvelujen kehittämisyksikön Tietohallinta Toiminnan ja talouden raportointi Hankinnat Jorma Lehtisaari 16.1.2007 Tampereen kaupunki Tietohallinnan tehtävät ja työnjako 2007 alkaen KOHA/TIEHA

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015

TAMPEREEN KAUPUNKI. Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Avopalvelut - yhdessä tehden Esittely 2015 Toiminta-ajatus Avopalvelut edistävät, tukevat ja hoitavat tamperelaisten terveyttä, psyykkistä hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta sekä valmiuksia sujuvaan

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 1.1.2012 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus ja y tunnuksemme on 0211675 2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015

Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Tampereen Ateria Liikelaitoksen toimintasääntö 1.8.2015 Toimitusjohtajan päätös 1.7.2015 136 1.7.2015 Tampereen Ateria Sisältö Organisaatio Liiketoiminta-alueen/tukitoiminnon päällikön tehtävät Liiketoiminta-alueiden

Lisätiedot

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon

Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Case Kouvola: Sivistystoimen palveluissa tilaaja-tuottajamallista prosessiorganisaatioon Valtakunnalliset sivistystoimen neuvottelupäivät 3.-4.10.2012 Kuntatalo Ismo Korhonen, sivistysjohtaja Kouvolan

Lisätiedot

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi

Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Selvitystyö toisen asteen koulutuksen toimintamallin ja järjestämistavan kehittämiseksi Toisen asteen koulutuksen kehittämisseminaari Technopolis Yliopistonrinne 12.5.2015 palvelutuotantojohtaja Tarja

Lisätiedot

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä

Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Talouden ohjaus johtokuntien tehtävänä Johtokuntakoulutus 20.2.2013 Tampere talo 1 Talous ja liiketoimintaryhmä Sisältö Talouden ohjauksen elementit Talouden toiminnot ja toimijat Tampereen kaupungissa

Lisätiedot

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu

Salon kaupunki Organisaation uudistaminen 24.6.2013. johtava konsultti Jaakko Joensuu Salon kaupunki Organisaation uudistaminen johtava konsultti Jaakko Joensuu Taustaa Kevään 2013 aikana Salossa on valmisteltu selviytymissuunnitelmaa, jossa tavoitellaan 33 miljoonan euron muutosta kaupungin

Lisätiedot

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös

Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talouden seuranta, analysointi ja tilinpäätös Talous ja strategiaryhmä 7.1.2009 I 1 Talouden seuranta ja raportointi 7.1.2009 I 2 Tuloslaskelma Kunnassa tuloslaskelman tehtävä on osoittaa, riittääkö tuottoina

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT tunnukset alkaen 20.01.2011 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT tunnus. Välittäjämme (Liaison Technologies Oy) tunnus: 003708599126.

Lisätiedot

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella?

Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Tilauksen ja tuottamisen läpinäkyvyys Mitä Maisema-malli toi esiin Tampereella? Maisema-seminaari 23.04.2009 Helsinki Tilaajapäällikkö Eeva Päivärinta Ikäihmisten palvelujen ydinprosessi Tampereen kaupunki

Lisätiedot

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008

Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö. Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 sosiaali- ja terveyspiirin valmistelutyö Vammaistyö osana piirin valmistelutyötä 10.9.2008 Organisoitumisen lähtökohdat Organisaation on vastattava n perussopimuksen ja perustamissuunnitelman tavoitteita

Lisätiedot

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen

Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella. Matti Meikäläinen Soteviestintä tilaaja-tuottaja - mallissa Tampereella X.X.2012 Matti Meikäläinen Viestintä monituottajamallissa Monituottajamalli haastaa perinteisen viestinnän jaon sisäiseen ja ulkoiseen viestintään.

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 103. Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 20.08.2015 Sivu 1 / 1 103 Rakennuslautakunnan vuoden 2015 seurantaraportti I (Kh) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. 050 344 5063 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

Lapsinäkökulmaa Tampereella

Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsinäkökulmaa Tampereella Lapsipolitiikkaa Lapsiasiamiestyötä Osallisuutta Tampereen toimintamalli Tilaaja tuottajamalli Uudistuksen avainasiat: uudistaa poliittista johtamista toimiva tilaaja tuottajamalli

Lisätiedot

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma

PIRKKALAN KUNTA. TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma PIRKKALAN KUNTA TOIMINTAMALLIEN JA PALVELUJÄRJESTELMIEN UUDISTAMINEN Strategiahanke-suunnitelma VALTUUSTON HYVÄKSYMÄ 20.2.2011 SISÄLLYSLUETTELO 1. Johdanto... 3 2. Kuntastrategiaa toteuttava hanke... 4

Lisätiedot

HYVINVOINTIPALVELUT TUOTANTOALUEIDEN VUOSISUUNNITELMAT 2009. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi

HYVINVOINTIPALVELUT TUOTANTOALUEIDEN VUOSISUUNNITELMAT 2009. Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi HYVINVOINTIPALVELUT TUOTANTOALUEIDEN VUOSISUUNNITELMAT 2009 Tampereen kaupunki Tietotuotanto ja laadunarviointi C 5/2009 Tampereen kaupungin Tietotuotannon ja laadunarvioinnin julkaisusarja C 5/2009 HYVINVOINTIPALVELUT

Lisätiedot

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN

VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN VARHAISKASVATUKSEN JA PERUSOPETUKSEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTA SÄÄNTÖ 1.9.2013 ALKAEN 1 Toiminta alue Tuotantoalueen laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus rakentavat lapsen ja nuoren tulevaisuutta. Toimintaperiaatteina

Lisätiedot

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit

Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Toimintamallin uudistus, strategiat ja prosessit Esi- ja perusopetuksen kehittämisverkoston päätösseminaari katse kohti tulevaisuutta 11.5.2006 Tampere Veli-Matti Kanerva, kehityspäällikkö Kasvatus- ja

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 176. Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 Rakennuslautakunta 21.11.2013 Sivu 1 / 1 176 Rakennuslautakunnan seurantaraportti 10/2013 (kh-asia) Valmistelijat / lisätiedot: Tuija Nyyssönen, puh. (09) 816 24811 Veronica Rehn-Kivi, puh. 09 816 26600

Lisätiedot

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja

LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA. Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja LIIKETOIMINNAN JOHTOKUNTA Vastuuhenkilö: Teknisen keskuksen johtaja Teknisen keskuksen tavoitteena on tuottaa kaupungin sisäiset tuki- ja muut palvelut laadukkaasti, tehokkaasti ja kilpailukykyisesti.

Lisätiedot

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP

Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP 1 Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä 4.8.2014/JP TALOUSARVION 2014 TOTEUTUMINEN AJALTA Tilikauden 1-5/2013 jaksotettu tulos on 3.367 euroa positiivinen. Poistoero- ja investointien toteutumisvarausten jälkeen

Lisätiedot

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ

SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 Tuotantojohtajan päätös 21.1.2015, 16 SAIRAALA- JA KUNTOUTUSPALVELUJEN TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ 1 a. Toiminta-alue Sairaala- ja kuntoutuspalvelujen tehtävänä on tuottaa erikoissairaanhoidon palveluja,

Lisätiedot

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa

Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Liiketoiminnan ohjaus Tampereen kaupungissa Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Liiketoiminnan kehitysjohtaja Kristiina Michelsson 22.1.2013 Liiketoiminnan ohjaus 2 Tampereen kaupunkikonsernin tytäryhteisöjä

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015

Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Tampereen kaupungin laskutusosoitteet ja uudet OVT-tunnukset alkaen 01.01.2015 Verkkolaskuosoitteemme: alla mainittu organisaatiokohtainen OVT-tunnus ja y-tunnuksemme on 0211675-2. Välittäjämme (Liaison

Lisätiedot

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma (2008) 2012 2015 Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Ohjelman tavoitteena on uudistaa sosiaali- ja terveyspalveluita innovaatiotoiminnan

Lisätiedot

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski

Tampere toimii. Kaupungin toimintamalli ja organisaatio. Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski Tampere toimii Kaupungin toimintamalli ja organisaatio Valtuuston koulutus 22. 23.1.2013 Kirsi Koski 1 Sisällys Kaupungin organisaatio, toimijat ja niiden tehtävät Toimintamallin kuvaus 2 3 Kaupungin organisaatio,

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN

TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN TAMPEREEN KAUPUNKILIIKENNE LIIKELAITOKSEN TOIMINTASÄÄNTÖ 10.1.2014 ALKAEN Tampereen kaupungin valtuusto on 26.11.2008 hyväksynyt Tampereen kaupungin liikelaitosten johtosäännön. Johtosääntö tuli voimaan

Lisätiedot

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu

7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu 7.3 Teknisen tuotannon liikelaitos Toimielin Liikelaitosten johtokunta Vastuuhenkilö Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Toiminnan kuvaus Teknisen tuotannon liikelaitoksen tehtävänä on tuottaa käyttäjä-

Lisätiedot

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla.

30.6.2014. Käyttötaloustiedot tulee jakaa seuraaville tehtäville. Tehtäväkohtaisesti kerättävät kulu- ja tuottolajit näkyvät alla. 1(8) Kuntien ja kuntayhtymien taloustilaston tiedonkeruun muuttujat tilastovuodesta/tilikaudesta 2015 alkaen (tiedonkeruu keväällä 2016). Käyttötaloustiedot Käyttötaloustiedot kerätään kolmessa kokonaisuudessa;

Lisätiedot

Väestömuutokset, tammi kesäkuu

Väestömuutokset, tammi kesäkuu Iitin kunta 546/02.01.02/2015 Talouskatsaus 25.8.2015 Tammi kesäkuu Kunnanhallitus 7.9.2015 Väestön kehitys ja väestömuutokset 2015 Luonnollinen Kuntien välinen Netto Väestönlisäys Väkiluku väestön lisäys

Lisätiedot

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9.

TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017. Teknisen tuotannon liikelaitos KOUVOLAN KAUPUNKI. Liikelaitosten johtokunta 24.9. KOUVOLAN KAUPUNKI TALOUSARVIO 2015 Taloussuunnitelma 2015-2017 Liikelaitosten johtokunta 24.9.2014 1 Liikelaitokset Vastuuhenkilö Toimielin Liikelaitoksen johtaja Jari Horppu Liikelaitosten johtokunta

Lisätiedot

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET

VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET VUODEN 2009 TALOUSARVION TÄYTÄNTÖÖNPANO-OHJEET 1. TALOUTTA JA TOIMINTAA KOSKEVAT OHJEET JA SÄÄNNÖT Kaupungin taloudenhoitoa ja sen järjestämistä ohjaavat kuntalain 8. luku, kirjanpitolaki ja asetus, kirjanpitolautakunnan

Lisätiedot

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET

JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN KAUPUNGIN PALVELUOHJELMAT 2013-2017 YLEISET LINJAUKSET JOENSUUN STRATEGIAA TOTEUTETAAN TOTEUTTAMISOHJELMILLA JA TALOUSARVIOLLA Elämänkaarimallin mukaiset toteuttamisohjelmat 1. Lasten ja nuorten

Lisätiedot

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA

KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA KÄSITYÖNOPETUKSEN TYÖTURVALLISUUS TILAAJA-TUOTTAJA -MALLISSA Suunnittelupäällikkö Aila Salmelin, tilaajaryhmä Tsv, teknisen työn opettaja Timo Välimäki 1 Tampereen kaupungin työsuojelun toimintaohjelma

Lisätiedot

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013

Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Luottamushenkilöiden perehdytys 2013 Kaupunginhallituksen toimiala Kaupunginjohtaja Juha Majalahti Hallinto- ja talousjohtaja Annu Kalliaisenaho Hallintopäällikkö Jarkko Luukkonen Kehittämispäällikkö Satu

Lisätiedot

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL

Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Kankaanpään kaupunki Talousarvion toteutumisvertailu syyskuu 2015 1 (22) Talousarvion toteumisvertailu syyskuu 2015 29.10.2015/PL Yleistä - vertailu tehty talousarvio-osittain (tuloslaskelma, rahoituslaskelma,

Lisätiedot

Oulun palvelumalli 2020:

Oulun palvelumalli 2020: Oulun palvelumalli 2020: asiakaslähtöisyyttä, yhteisöllisyyttä ja monituottajuutta OSAAVA KUNTA tutkimuksen -SEMINAARI KUNTAPÄIVILLÄ 15.5.2013 Kehittämispäällikkö Maria Ala-Siuru Oulun palvelumalli 2020:

Lisätiedot

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi

Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Keski-Suomen tulevaisuusfoorumi Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Vastaa alueen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuudesta. Väestö 132.000 Budjetti 410 M Työntekijöitä 4200 Helsinki tai Pietari

Lisätiedot

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria

Liite Kh 92. Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Liite Kh 92 Kangasalan kunta n kolmannesvuotisseuranta Suoraman koulun peruskorjaus ja laajennus Arkkitehtitoimisto Arsatek Oy arkkitehtuuria Kh 16.6. Kangasala Kolmannesvuosiseuranta Sisällysluettelo

Lisätiedot

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen

Tilinpäätös 2006. Kaupunginhallitus 26.3.2007. Pormestari Timo P. Nieminen Tilinpäätös 2006 Kaupunginhallitus Pormestari Timo P. Nieminen T A M P E R E E N K A U P U N K I T A L O U S J A S T R A T E G I A R Y H M Ä 1 Uuteen toimintamalliin Kaupungin johtamisjärjestelmä uudistui

Lisätiedot

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys

HELSINGIN SEUDUN YMPÄRISTÖPALVELUT -KUNTAYHTYMÄ Talousarvion 2012 muutosesitys HSY Yhteensä x 1 000 euroa (ilman sisäisiä eriä) Tukip.aih. Muut TOIMINTATULOT 310 476 321 895 0 0 321 895 Myyntituotot 302 555 314 286 7 1 004 315 297 Kuntaosuudet 3 571 3 370 0 0 3 370 Muut tuotot 4

Lisätiedot

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT

Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta. Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Kohti maakunnallisia integroituja palvelukokonaisuuksia muutosagentin toimintamallia Eksotesta Kehitysjohtaja Merja Tepponen, TtT Etelä Karjalan sosiaali ja terveydenhuollon ky, Eksote järjestää maakunnan

Lisätiedot

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014

Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimus lukiokoulutuspalvelujen tuottamisesta vuonna 2015 ja taloussuunnitelmakaudella 2015-2017 luonnos 27.8.2014 Sopimuksen tarkoitus Tällä operatiivisella sopimuksella pääprosessia edustava palvelujohtaja

Lisätiedot

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa Arjen turvaa kunnissa Turvallisuusyhteistyön kehittäminen kunnissa Alueellinen sisäisen turvallisuuden yhteistyö Vaasa 25.9.2012 Marko Palmgren, projektipäällikkö Lapin aluehallintovirasto 1.10.2012 1

Lisätiedot

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa

Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Siinä on ajatusta! Innovaatiot sosiaali- ja terveyspalveluissa Tekesin ohjelma 2012 2015 Julkiset hankinnat uudistamisen välineeksi Haluamme edistää uutta toimintakulttuuria, jossa palveluhankinnoissa

Lisätiedot

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012

Tarinasta toimintaan. Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 Tarinasta toimintaan Päivi Sutinen KT, palvelujen kehittämisjohtaja Kuntaliitto 4.12.2012 1 Tulevaisuus Kaupungin haasteita Asiakkaisiin liittyviä haasteita Väestön rakennemuutoksen vaikutukset palvelutarpeisiin

Lisätiedot

Kaupunkiympäristön kehittäminen

Kaupunkiympäristön kehittäminen Kaupunkiympäristön kehittäminen T A M P E R E E N K A U P U N K I 1 Organisaatiorakenne Kaupunginvaltuusto Kaupunginhallitus Tarkastuslautakunta Henkilöstöjaosto Tarkastustoimikunta Sisäinen tarkastus

Lisätiedot

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET

SÄÄDÖSKOKOELMA. 2012 Nro 4. Kotkan kaupungin. KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2012 Nro 4 KOTKAN KAUPUNGIN TALOUSSÄÄNTÖ (Hyväksytty valtuustossa 23.1.2012) l LUKU YLEISET MÄÄRÄYKSET 1 Soveltamisala 2 Toimintaperiaatteet Tässä taloussäännössä annetaan

Lisätiedot

Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän toimintaohje

Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän toimintaohje Sivu 1 / 8 Dno TRE:5065/00.01.01/2013 Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän toimintaohje Hyväksytty 2.1.2014, konsernijohtaja Kirsi Koski 1 Hallinto- ja hyvinvointipalveluryhmän tehtävät ja toimiala Hallinto-

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013

Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) Perusturva- ja terveyslautakunta 89 22.10.2013. 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Kuopion kaupunki Pöytäkirja xx/2013 1 (1) 89 Asianro 7575/02.02.00/2013 Talousarviomuutokset 2013 / perusturvan ja terveydenhuollon palvelualueet Kaupungin talousarvion sitovuusmääräysten mukaan bruttobudjetoiduilla

Lisätiedot

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi

Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Tilastot ja kustannukset tehokkuudeksi Kehysorganisaation näkökulma 3.12.2013 tilaajapäällikkö Lauri Savisaari Kehysorganisaatio? KAUPUNGINVALTUUSTO KAUPUNGINHALLITUS Keskusvaalilautakunta Tarkastuslautakunta

Lisätiedot

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija.

Toimialajohtajana toimii kehitysjohtaja ja hänen sijaisenaan kaupunginhallituksen määräämä viranhaltija. 1 KERAVAN KAUPUNKI SÄÄDÖSKOKOELMA KESKUSHALLINNON JOHTOSÄÄNTÖ Hyväksytty: 13.12.2004 Voimaantulo: 1.1.2005 Muutos: 1.1.2007 Muutos: 8.12.2008 Voimaantulo: 1.1.2009 Muutos: 15.11.2010 Voimaantulo: 1.1.2011

Lisätiedot

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina

Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Kaupunki palveluinnovaatioiden moottorina Palveluinnovaatiot kasvun lähteenä seminaari 2.5.2011 Tampereen yliopisto Kari Hakari kehitysjohtaja T A M P E R E E N K A U P U N K I Toimintamallin uudistus

Lisätiedot

KOTIHOITO JA ASUMISPALVELUT -TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ Voimaan 23.1.2015 Muutettu 13.4.2015, voimaan 16.4.2015

KOTIHOITO JA ASUMISPALVELUT -TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ Voimaan 23.1.2015 Muutettu 13.4.2015, voimaan 16.4.2015 KOTIHOITO JA ASUMISPALVELUT -TUOTANTOALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ Voimaan 23.1.2015 Muutettu 13.4.2015, voimaan 16.4.2015 1 1 Toiminta-alue Kotihoito ja asumispalvelut tuottaa kotihoitoa, päivätoimintaa, vanhainkotiasumista,

Lisätiedot

Palvelustrategia Helsingissä

Palvelustrategia Helsingissä Palvelustrategia Helsingissä Strategiapäällikkö Marko Karvinen Talous- ja suunnittelukeskus 13.9.2011 13.9.2011 Marko Karvinen 1 Strategiaohjelma 2009-2012 13.9.2011 Marko Karvinen 2 Helsingin kaupunkikonsernin

Lisätiedot

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla

Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Sähköinen talousraportointi Tampereen kaupungilla Toteutus Tableau-ohjelmistolla Tampereen kaupunki Konsernihallinto, controller Riikka Hannelius 1 Tampereen kaupungin organisaatio 1.6.2014 KAUPUNGINVALTUUSTO

Lisätiedot

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx

Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan perusteet Hyväksytty: kaupunginvaltuusto xx.xx.2014 xx 2 1. Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala Kuntalain 13 :n mukaan valtuuston tulee päättää kunnan ja kuntakonsernin

Lisätiedot

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015

TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 TORNION KAUPUNKI OSAVUOSIKATSAUS 3/2015 1.1.-30.9.2015 Kh:n käsittely 26.10.2015 SISÄLLYSLUETTELO Taloudellinen kehitys 1-3 Tuloslaskelman toteutumisvertailu 30.9.2015 4 Käyttötalousosan toteutumisvertailu

Lisätiedot

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS

Tilinpäät. Toteuma Käyttö% TA+muut Toteuma Käyttö% 2014 2014 01-08 2015 2015 01-08 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS LAPUAN KAUPUNKI Sivu 1 SOSIAALIPALVELUT 3002 KÄYTTÖTALOUS 3007 TALOUS 3010 TOIMINTATUOTOT/TULOT 3310 MYYNTITUOTOT 23.867,02 4.882,82 20,5 156.000 23.270,00 14,9 3320 MAKSUTUOTOT 501.076,30 319.207,05 63,7

Lisätiedot

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015

ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 ESPOO KAUPUNKITEKNIIKKA -LIIKELAITOS TALOUSARVIO 2013 SEKÄ TALOUSSUUNNITELMA 2013 2015 Toiminta-ajatus Espoo Kaupunkitekniikka-liikelaitos rakentaa ja ylläpitää katu- ja viheralueita sekä kiinteistöjen

Lisätiedot

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016

TOIMINTA- JA LAADUNHALLINTASUUNNITELMA 2014-2016 TULOSALUE: Erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä (kuntayhtymä) TULOS-/VASTUUYKSIKKÖ: koko kuntayhtymä VASTUUHENKILÖ: toimitusjohtaja TOIMINTA-AJATUS: Hyvinvointia joustavasti ja ammattitaitoisesti.

Lisätiedot

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja

Opetusviraston 2015 tulosbudjetin vastuuhenkilöt ja määrärahat Liite 2/4.2.2015. Tulot yhteensä 13 486 000 Perusopetuslinja linjanjohtaja KÄYTTÖTALOUS 2015 4 02 OPETUSVIRASTO Tulot yhteensä 26 839 000 Menot yhteensä 671 863 000 4 02 02 KAUPUNGIN TUOTTAMAT PALVELUT Tulot yhteensä 26 369 000 Menot yhteensä 587 251 000 SUOMENKIELINEN PERUSOPETUS

Lisätiedot

Uuden sukupolven organisaatio

Uuden sukupolven organisaatio Uuden sukupolven organisaatio Kaupungin palveluorganisaation perusrakenne asiakaslähtöiset ydinprosessit Organisaatiotoimikunta 16.08.2010 Muutosjohtaja Risto Kortelainen Strategiajohtaja Sakari Möttönen

Lisätiedot

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013

IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS. Tiedotustilaisuus 18.9.2013 IKÄIHMISTEN PALVELURAKENNEMUUTOS Tiedotustilaisuus Sairaalasta kotiin - kotihoito on ikäihmisten palvelujen perusta Laitostavasta rakenteesta siirrytään kotona pärjäämistä ja itsehoitoisuutta tukevaan

Lisätiedot

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä.

KUNTASTRATEGIA Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. KUNTASTRATEGIA 2030 Kirjanen kunnan roolista hattulalaisten elämässä. SISÄLLYSLUETTELO 1 Nykytilan kuvaus ja toimintaympäristö...3 - Väestöennuste 2011 2030...4 - Kokonaisverotulojen kehitys 2000 2012...5

Lisätiedot

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset

Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Jyväskylän kaupungin viestinnän linjaukset Hyväksytty kaupunginhallituksessa 18.12.2006 Helinä Mäenpää viestintäpäällikkö Jyväskylän kaupungin viestinnän tavoite Viestintä tukee tasapuolista tiedonsaantia,

Lisätiedot

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen

Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen TAMPERE Tampereen kaupungin hallintoelinten pöytäkirjojen nähtävänä pitäminen Tampereen kaupungin hallintoelinten tarkastetut pöytäkirjat oikaisuvaatimusohjeineen ja valitusosoituksineen lukuun ottamatta

Lisätiedot

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015

TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito ja -peruspalvelukuntayhtymä Peruspalveluliikelaitos JYTA Peruspalvelulautakunta TOHOLAMMIN KUNNAN PERUSPALVELUIDEN JÄRJESTÄMISTÄ KOSKEVA PALVELUSOPIMUS 2015 1. Sopimuksen

Lisätiedot

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1

Espoon kaupunki Pöytäkirja 63. Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 Ympäristölautakunta 30.08.2012 Sivu 1 / 1 1525/02.02.02/2012 63 Ympäristölautakunnan seurantaraportti I/2012 Valmistelijat / lisätiedot: Nyyssönen Tuija, puh. (09) 816 24811 Soini Sari, puh. (09) 816 24830

Lisätiedot

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14

Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA. 2013 Nro 14 Kotkan kaupungin SÄÄDÖSKOKOELMA 2013 Nro 14 TERVEYDENHUOLLON VASTUUALUEEN TOIMINTASÄÄNTÖ (Hyväksytty sosiaali- ja terveyslautakunnassa 28.8.2013, tulee voimaan 1.9.2013) YLEISTÄ 1 Soveltamisala 2 Toiminta-ajatus

Lisätiedot

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH

Tilinpäätös Tilinpäätös 2009 Laskenta/TH Tilinpäätös 2009 Yleinen kehitys Kouvolan kaupungin ja koko Kymenlaaksossa näkyi maailmantalouden taantuma ja kasvun epävarmuus. Kouvolaisia oli vuoden 2009 lopussa tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen

KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010. A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen TA 1 KÄYTTÖTALOUSOSA, Talousarvio 2008, Taloussuunnitelma 2009-2010 A) Toimielin: Vapaa-ajanlautakunta B) Puheenjohtaja: Tapio Vanhainen C) Palvelualue: Vapaa-aikakeskus D) Vastuuhenkilö: Tapio Miettunen

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 1: Palveluohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto Järvenpään kaupunki PALVELUOHJELMA 1 Palvelujen järjestäminen Kaupungin ydintoimintoja ovat palvelutarpeen

Lisätiedot

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta

HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta HELSINGIN KAUPUNKI 10.12.2014 Taloushallintopalvelu Kaupunki- ja konsernilaskenta 2 08 Hankintakeskus (Keskuskirjanpidontaulukot, ei tarvitse täyttää) (1 000 euroa) Talousarvio TA-muutokset Yhteensä Toteutunut

Lisätiedot

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa

Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa Uusi näkökulma suunnitteluun hyödyntäen alueellista sote-tietoa DRG-päivät 3.-4.12.2015, Lahti Sisältö PHSOTEY:n tuottamat palvelut Nykyinen suunnitteluprosessi Alueellisen suunnittelun seuraava askel

Lisätiedot

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE

ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Sosiaali- ja terveystoimen esikunnan 2.2.1 1 (5) ESPOON KAUPUNGIN SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMEN TOIMIALAN ESIKUNNAN TOIMINTAOHJE Perusturvajohtaja 20.12.2012 Voimaan 1.1.2013 Perusturvajohtaja 24.2.2014 Voimaan

Lisätiedot

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5:

Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Kaupunkistrategian toteuttamisohjelma 5: Henkilöstöohjelma 2010-2013 16.11.2009 123 Kaupunginvaltuusto HENKILÖSTÖOHJELMA 1 Henkilöstöohjelman lähtökohdat Johtamisvisio Linjakas johtajuus ja yhteinen sävel.

Lisätiedot

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia

Kuntayhtymä Kaksineuvoinen. Strategia Liite 2 Kuntayhtymä Kaksineuvoinen Strategia 2010-2015 MISSIO / TOIMINTA-AJATUS Hyvinvoiva ja toimintakykyinen kuntalainen Missio = organisaation toiminta-ajatus, sen olemassaolon syy. Kuvaa sitä, mitä

Lisätiedot

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke

Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke Apuvälinetoiminnan alueellinen organisointihanke ( Diasarja apuvälinehankkeen tämän hetkisestä tilanteesta on tarkoitettu yhteiseen käyttöön esim. yhteistoimintamenettelyyn liittyvää henkilöstön informointia

Lisätiedot

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon

COBITilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon 1 COBilla tietohallinnon prosessien ja projektien tehokkuus kuntoon Valtiontalouden tarkastusviraston ja tietosuojavaltuutetun toimiston -foorumi (Helsinki, 28.1.2010) Juhani Heikka vs. tietohallintojohtaja

Lisätiedot

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta

Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Tilakustannukset osana palvelun kustannusrakennetta Investointien ja toiminnan muutosten vaikutukset palvelujen kustannuksiin Keskeiset periaatteet Kuntayhtymä vuokraa tilat pääsääntöisesti jäsenkunnilta

Lisätiedot

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ

TAMPEREEN KAUPUNKISEUDUN KUNTAYHTYMÄ MUISTIO 6/2010 SOSIAALI JA TERVEYDENHUOLLON TYÖRYHMÄ MUISTIO 6/2010 Aika 14.12.2010 klo 13.00 15.30 Paikka UKK instituutti, kokoustila kesä Kaupinpuistonkatu 1, Tampere Osallistujat Tarja Marjamäki Nokia puheenjohtaja (x) Raija Harju Kangasala 1. varapuheenjohtaja

Lisätiedot

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd.

Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. Kuntien ja kuntayhtymien käyttökustannukset 1) tehtävittäin 1997-2013, mrd. 50 45 40 35 Käyttökustannukset yht. Sosiaali- ja terveystoimi 2) Opetus- ja kulttuuritoimi 2) Muut tehtävät 30 25 20 15 10 5

Lisätiedot

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016

Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Taipalsaari: Laaja hyvinvointikertomus 2013-2016 Hyvinvointikertomus valtuustokaudelta 2009-2012 ja hyvinvointisuunnitelma valtuustokaudelle 2013-2016 Keskeneräinen Kertomuksen vastuutaho ja laatijat (viranhaltijat,

Lisätiedot

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3

AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 AIKUISTEN SOSIAALIPALVELUT LIITE 3 Kotona tehtävä palvelutarpeen arviointi Kotiin vietävä psykososiaalinen tuki Palvelutarpeen arviointi (muu kuin kotona tehtävä) Aikuissosiaalityö (ennalta ehkäisevä sosiaalityö,

Lisätiedot

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459:

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) Kaupunginvaltuusto. 10 Asianro 144/02.02.02/2012. Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Kuopion kaupunki Pöytäkirja 1/2013 1 (1) 10 Asianro 144/02.02.02/2012 Vuoden 2012 talousarviomuutokset Kaupunginhallitus 3.12.2012 459: Talousarviopäällikkö Pirjo Salmelainen Talous- ja strategiapalvelu

Lisätiedot

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys

Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014. Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Joroisten kunta TALOUSARVIOMUUTOKSET 2014 Käyttötalousosa Menot Tulot Netto Selitys Keskushallinto Palkanlaskentapalvelut Tuotemäärä jää arvioidusta 3550 palkkatapahtumaa, totetuma-arvio 3272, alkuperäinen

Lisätiedot

KÄYTTÖTALOUS KONSERNIHALLINTO

KÄYTTÖTALOUS KONSERNIHALLINTO KÄYTTÖTALOUS KONSERNIHALLINTO Konsernihallinnon tehtävänä on johtaa ja huolehtia kaupungin hallintotehtävistä kaupungin strategiasta johdettujen päämäärien ja tavoitteiden mukaisesti. Konsernihallinto

Lisätiedot

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017

ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 ESPOO TALOUSPALVELUT -LIIKELAITOS Toiminta Espoo Talouspalvelut liikelaitos jakaantuu hankintapalvelut -palveluyksikköön sekä

Lisätiedot

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli

Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinnan tilaaja-tuottaja - malli Hämeenlinna 2012 tavoitteet (kh 12/2005) 1) Palveluiden tuottavuuden ja vaikuttavuuden kasvu 2) Palveluiden organisointi ja tuottaminen asiakaslähtöisesti 3) Kustannustietoisuuden

Lisätiedot

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla

HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA. 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla HOITOTYÖN TOIMINTAOHJELMA 2014 2018 Etelä-Pohjanmaalla 2 Johdanto Tämän hoitotyön toimintaohjelman tavoitteena on toimia suunnannäyttäjänä alueelliselle kehittämiselle ja yhteistyölle ennakoiden tulevia

Lisätiedot

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys

BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ. Tietohallintojohtaja Martti Pysäys BSC JOHTAJAN TYÖPÖYT YTÄ KESKI-SUOMEN SUOMEN SAIRAANHOITOPIIRISSÄ Tietohallintojohtaja Martti Pysäys Terveydenhuollon atk-päivät 30.-31.5.2005 Helsinki TIEDOLLA JOHTAMINEN - Päätöksenteko ja suunnittelu

Lisätiedot

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö

Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Perusturvakuntayhtymä Akselin toimintaa koskeva selvitystyö Raportti 5.6.2014 2.6.2014 Page 1 Perusturvakuntayhtymä Akselin selvitystyön kokonaisuudet Palvelurakenteen ja hallintomallin analyysi nykyinen

Lisätiedot

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT

TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT 1 TALOUSARVIOKEHYS 2014; SITOVA TASO: NETTOMENOT/-TULOT KVTES: Vaalit Tulot 40 592 0 0 20 000 20 000 Menot 60 455 0 0 20 000 20 000 Netto -19 863 0 0 0 0 Tilintarkastus Tulot 0 0 0 0 0 Menot 27 987 31

Lisätiedot

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä

Koukkuniemi 2020- hanke. Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Koukkuniemi 2020- hanke Palvelujärjestelmän uudistaminen osana Koukkuniemen vanhainkotialueen ja palveluiden kehittämistä Hankkeen tavoitteet 1. Yhteiskunnallisen yrityksen perustaminen vanhustenhuollon

Lisätiedot

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ

Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Sivistyspalvelukeskuksen johtosääntö 1(6) KEMIN KAUPUNGIN SIVISTYSPALVELUKESKUKSEN JOHTOSÄÄNTÖ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt 8.10.2012 102 ja tulee voimaan 1.1.2013. Muutoksia KV 25.2.2013, 49 6, 7 Muutoksia

Lisätiedot