KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSMESSUJEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA TOTEUTUS PROJEKTITYÖNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSMESSUJEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA TOTEUTUS PROJEKTITYÖNÄ"

Transkriptio

1 Eeva Ylitalo KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSMESSUJEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA TOTEUTUS PROJEKTITYÖNÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan ja liiketalouden yksikkö, Kokkola Aika Huhtikuu 2008 Tekijä/tekijät Eeva Ylitalo Koulutusohjelma Liiketalous Työn nimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun koulutusmessujen suunnittelu, organisointi ja toteutus projektityönä Työn ohjaaja KTL Marko Ovaskainen Työelämäohjaaja Jorma Saloniemi, Kalle Myllykangas ja Mats Albäck Sivumäärä 77 + Liitteet Opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella, organisoida ja toteuttaa koulutusmessut Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoululle ja raportoida sekä dokumentoida työ. Opinnäytetyö toteutettiin projektityöskentelymenetelmiä käyttäen. Tapahtuman tavoite oli tehdä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulua tunnetuksi toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa sekä lisätä hakijamäärää. Koulutusmessut ovat yksi tärkeä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun markkinointikeino. Kohderyhmänä olivat lähialueiden toisen asteen opiskelijat. Tapahtumaa arvioitiin koulutusmessuvieraille suunnatulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeeseen vastasi 78 henkilöä. Hyvää koulutusmessuilla oli Tuhkimo-näytelmä, joka kuvasi eri alojen ammattilaisia uudella tavalla. Hyväksi arvioitiin myös tapahtumapaikan viihtyvyys ja palvelu. Vastaajista 19,2 prosenttia aikoi hakea Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun ja 42,3 prosenttia vastasi Ehkä aion hakea Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun. Asiasanat koulutusmessut, projektityöskentely, tapahtumamarkkinointi

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Department of Technology and Business, Kokkola Degree programme Business Administration Date April 2008 Author Eeva Ylitalo Name of thesis Planning, organizing and implementing Central Ostrobothnia University of Applied Sciences educational exposition as a project. Instructor Lis. Sc. (Econ.) Marko Ovaskainen Supervisor Mats Albäck, Jorma Saloniemi and Kalle Myllykangas Pages 77+ Appendices The aim of this Bachelor s thesis project was to plan, organize and implement Central Ostrobothnia University of Applied Sciences educational exposition and also report and verify the process using methods of project working. The aim of the educational exposition was to make Central Ostrobothnia University of Applied Sciences well-known among students in upper secondary schools and vocational schools and also increase the number of applying students. Educational exposition is COU s important marketing tool. The exposition was evaluated by a questionnaire among guests. There were 78 people who answered the questionnaire. Good points about the exposition were the Cinderella-play, which introduced different fields of education in Central Ostrobothnia University of Applied Sciences, and also service and the pleasant place. About nineteen per cent of the respondents were going to apply to Central Ostrobothnia University of Applied Sciences and about forty percent were thinking about it. Key words educational exposition, project working, events, marketing

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön rakenne 2 2 PROJEKTIT JA PROJEKTITYÖSKENTELY Projektit ja niiden merkitys Projektin rakenne/elinkaari Projektiorganisaatio Projektin organisointi ja käynnistys Projektin suunnittelu Projektin toteutus Projektin kontrollointi Projektin päättäminen ja arviointi 16 3 PROJEKTIJOHTAJUUS Johtamistyylit ja niiden soveltaminen Projektipäällikön ominaisuuksia Projektiryhmä Viestintä Onnistuneen projektin johtaminen 26 4 TAPAHTUMAT JA KOULUTUSMESSUT Tapahtumat ja tapahtumamarkkinointi Messut Koulutusmessut Tapahtuman toteutus Koulutusmessujen tarkoitus ja tavoitteet 34 5 PROJEKTIN TOIMINNALLINEN TOTEUTUS Messutapahtumaprojektin käynnistys Messutapahtumaprojektin suunnittelu ja organisointi Messutapahtumaprojektin toteutus Messutapahtumaprojektin kontrollointi Messutapahtumaprojektin päättäminen ja arviointi Messutapahtumaprojektin onnistuneisuus Tapahtumapäivän onnistuneisuus 49 6 TAPAHTUMAN ARVIOINTI Arviointimenetelmät Asiakaskyselyn tulokset 52 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Yhteenveto kyselyn tuloksista Kehittämisehdotukset, jatkohaasteet Loppupohdinta 73 LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyönäni järjestin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla koulutusmessut ja dokumentoin sekä raportoin työn. Toimin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun oppimisyritys Tradecop Oy:n toimitusjohtajana syksyllä 2007, kun liiketalouden lehtori Jorma Saloniemi ehdotti minulle, että ottaisin koulutusmessujen järjestämisen vastuulleni. Minulla ei vielä ollut aihetta opinnäytetyöhön, joten päätin tehdä koulutusmessujen suunnittelusta, organisoinnista ja toteuttamisesta toiminnallisen opinnäytetyön. Päätin toteuttaa opinnäytetyön käytännön osuuden projektityönä. Työskentelymuodon valintaan johti se, että olen toteuttanut Tradecopin kautta useita projekteja ja projektityöskentely on minulle tuttua sekä se, että tällainen työ, joka kestää vain tietyn ajan on luonnollisinta toteuttaa projektina. Opinnäytetyöni kautta halusin saada syvempää ymmärrystä projektityöskentelystä ja tapahtuman järjestämisestä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkintosääntö sanoo opinnäytetyöstä: Opinnäytetyö on soveltavan tutkimus- tai kehittämistyön luonteinen opintojakso. Opiskelijan on opinnäytetyötään tehdessään osoitettava perehtyneisyyttä opiskeltavan koulutusohjelman ongelmakokonaisuuteen. (K-P AMK:n tutkintosääntö 9 ). Koulutusmessujen suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen on laaja kokonaisuus, jossa perehdytään moniin liiketalouden alan kokonaisuuksiin, kuten johtajuuteen, markkinointiin, talouteen ja projektityöskentelyyn. 1.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella ja toteuttaa koulutusmessut Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoululle projektityönä sekä raportoida tehty työ. Opinnäytetyössä käytetään projektityöskentelyn periaatteita. Opinnäytetyön tavoite oli toteuttaa kyseinen tapahtuma 1100 kävijälle Yksi tavoite on myös luoda tapahtumalle pitävä perusta tulevaisuutta ajatellen.

6 2 Koulutusmessujen tavoite on kertoa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta toisen asteen opiskelijoille ja lisätä ammattikorkeakoulun tunnettavuutta opiskelijoiden keskuudessa sekä kasvattaa tätä kautta hakijamäärää. Koulutusmessut toimivat siten yhtenä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tärkeänä markkinointikanavana. 1.2 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöni muodostuu teoreettisesta osuudesta ja käytännön osuudesta. Ensin tuon esille teoreettisen puolen projektityöskentelystä ja tapahtumista. Sen jälkeen kuvaan käytännön toteutusta ja vertaan sitä teoriaan. Lopuksi arvioin projektin ja tapahtuman onnistumista ja analysoin kävijöiden antamaa palautteen. Teoriaosuuden aloitan määrittelemällä projektin ja projektityöskentelyn. Toinen luku alkaa esittelemällä projektit yleensä ja sen, miten kirjallisuudessa määritellään termi projekti. Toisessa luvussa esitän myös projektin rakenteen ja elinkaaren, kuvaan projektiorganisaation teoriaa sekä kerron projektityöskentelyn etenemisestä projektin käynnistämisestä sen päättämiseen ja arviointiin. Kolmas luku tarkastelee syvemmin projektin johtamista. Se alkaa käsittelemällä johtamistyylejä ja niiden soveltamista projektityöskentelyyn. Tämän jälkeen tutustutaan projektipäälliköltä vaadittaviin ominaisuuksiin, käydään läpi projektiryhmän ominaisuuksia ja sen johtamisen vaatimuksia. Lisäksi luvussa käsitellään myös viestintää projektissa sekä pohditaan kokonaisuutena, mitä onnistuneen projektin johtaminen vaatii. Neljäs luku koskee tapahtumia ja koulutusmessuja. Luvussa edetään yleisestä tapahtumanjärjestämisestä kohti yksityiskohtaisemmin koulutusmessujen tarkoitusta ja tavoitetta. Opinnäytetyön käytännön osio peilaa kolmannessa luvussa käytyjen projektin vaiheiden toteutumista käytännössä. Siinä kuvataan johtamani koulutusmessuprojektin toteutuminen käynnistämisestä projektin päättämiseen ja arviointiin. Viimeisessä kohdassa käsitellään kyseisen tapahtumaprojektin onnistuneisuutta. Kuudennessa

7 3 luvussa käsitellään puolestaan kyseisen tapahtuman arviointia ja käydään läpi suoritetun asiakaskyselyn tulokset. Viimeisessä luvussa kyselyn tuloksista laaditaan yhteenveto ja esittelen kehittämisehdotuksia ja jatkohaasteita. Opinnäytetyöni päätän loppupohdintaan.

8 4 2 PROJEKTIT JA PROJEKTITYÖSKENTELY 2.1 Projektit ja niiden merkitys Projektien syntyä selittää paljon nykyinen elämäntyylimme. Elämme muutosten yhteiskunnassa, jossa tietoa siirretään yhä nopeammin ja tekniikka kehittyy nopealla vauhdilla. Kehityksessä mukana pysyminen vaatii meitä jouduttamaan kaikkea tekemistä ja kaikkia tekemisen vaiheita. Muutosten seurauksena ovat syntyneet projektit. (Lööw 2002, 15.) Projekteja on ollut olemassa kautta aikain ja jo antiikin roomalaiset rakensivat vesijärjestelmänsä projekteina. He eivät vain kutsuneet työtä projektiksi. Nykyään on tapana kutsua kaikkea mahdollista työtä projektiksi: siitä on tullut muotisana. Kaikki työt eivät kuitenkaan täytä projektin määritteitä. Jotta työtä voidaan sanoa projektiksi, sen tulee täyttää tietyt kriteerit. Projektilla on aina tilaaja, joka voi olla joko yrityksen sisältä tai ulkopuolelta. Tilaajan tarpeet synnyttävät projektin. Projekti on luonteeltaan kertaluonteinen eli ajallisesti ja laajuudeltaan rajattu ja eikä se toistu sellaisenaan koskaan. Projektilla on selvä tavoite, jota varten projekti on aloitettu ja projekti yleensä päättyy siihen, kun tuo tavoite on saavutettu. Projekti tulee dokumentoida ja siitä tulee laatia kuvaus. Projektin aikana tulee noudattaa työskentelymuotoja, jotka takaavat tulosten saavuttamisen. Tällaisia työskentelymuotoja ovat esimerkiksi projektikokoukset, jatkuva tiedottaminen, välitavoitteet, toimenpidesuunnitelmat ja työnjako osallistujien kesken. (Lööw 2002, ) Projekteille löytyy kirjallisuudesta useita eri määritelmiä. Lööw (2002,16) määrittelee projektin seuraavasti: Projektimuotoinen työskentely tarkoittaa ihmisresurssien ja aineellisten ja rahallisten resurssien hyödyntämistä suunnitellusti ja organisoidusti. Projektissa käydään läpi hyvin organisoitu prosessi, joka johtaa ideasta sen

9 5 toteutumiseen. Tarkoituksena on lyhentää aikaa ja kustannuksia, joita tarvitaan sekä laadullisesti että määrällisesti laadukkaan muutoksen aikaansaamiseksi. (Lööw 2002,16.) Heikki Stenlund (1999) puolestaan määrittelee projektin: Projekti on mikä tahansa kokonaisuutena ohjattu, kertaluonteinen ja tavoitteellinen työsuoritus. Stenlundin määritelmässä termi kokonaisuutena ohjattu tarkoittaa, että työn puitteet on ennalta määritelty työsuunnitelmassa, eli projektisuunnitelmassa, ja ohjaus perustuu sen käyttöön toteutumisen arvioinnissa. Kertaluonteisuus on sitä, ettei tehtävä sellaisenaan koskaan toistu tai toistuu muuttuneissa olosuhteissa. (Stenlund 1999,18.) Pelin (1999) määrittelee projektin lyhyesti: Projekti on se työ, joka tehdään määritellyn kertaluonteisen tuloksen aikaansaamiseksi. Määritelmässä hän erottaa toisistaan itse projektin ja sen tuloksen. Projektin tulosta voidaan mitata taloudellisesti, laadullisesti ja ajallisesti. (Pelin 1999, 40.) Projektien käyttö työskentelymuotona on hyvin suosittua siksi, että projektit ovat hyvin tulossuuntautuneita. Kun ihmisillä on oikeaa osaamista, ja kun he ovat kiinnostuneita projektista, he voivat keskittää kaiken energiansa tehtäväänsä. Myös päätöksenteko on helpompaa, kun on tavoitteita, joiden mukaan edetä. Projektityöskentely eteneekin yleensä nopeammin kuin tavanomainen työskentely. (Lööw 2002,18.) Projektin toteuttamiseen liittyen on olemassa tekijöitä, joiden avulla projektista saadaan onnistunut. Yleensä projektilla on aina jokin tavoite ja kun tuo tavoite on saavutettu, projekti on onnistunut. Lööwin (2002) mukaan onnistuneen projektin tekevät selkeä jäsennys ja hyvä suunnittelu. (Lööw 2002, 18). Onnistunut projekti syntyy, kun projektin hallinta ymmärretään kunnolla (Forsberg, Mooz & Cotterman 2004, 4). Näin ollen projektipäälliköllä on suuri vastuu siitä, tuleeko projektista onnistunut. On tärkeää, että projektipäälliköllä olisi riittävästi aikaa työskennellä projektin parissa. Projek-

10 6 tipäällikön yksi tärkeimmistä tehtävistä on sitouttaa muu projektiryhmä työhönsä. Hänen tulee ilmaista selvästi työntekijöiden roolit, odotukset ja työnjako. Jatkuva tiedottaminen ja perehdyttäminen ovat tärkeitä tekijöitä työn onnistumisen kannalta. Laadukkaat pohjatiedot mahdollistavat paremman päätöksenteon ja nopeuttavat projektin etenemistä. Työntekijöitä on osattava innostaa ja heidän arvonsa täytyy huomioida. (Lööw 2002, ) Pelkästään hyvä projektinjohtaminen ei riitä takaamaan, että projektista tulee onnistunut. Lind (2001) väittääkin, että onnistunut projekti perustuu aina suureen ideaan. Vaatimattomilla tavoitteilla varustettu projekti ei luo uutta eikä siihen innostuta. Onnistunut projekti tuottaa aina jotain ratkaisevaa parannusta, joka on projektin ansiota ja joka näkyy myös projektin jälkeen. (Lind 2001, 7-8.) 2.2 Projektin rakenne/ elinkaari Projektirakenne kuvaa projektin rakentumista projekti-ideasta projektin päättämiseen. Seuraava rakenne sopii hyvin erilaisille projekteille niiden luonteesta riippumatta. Projektin koosta riippuu, käytetäänkö tätä rakennetta kokonaan vai pelkästään osittain. (Lööw 2002, 21.) Projektin rakentaminen alkaa projekti-ideasta. Yritysten sisäiset kehityshankkeet lähtevät yleensä liikkeelle joko kehitysideasta tai johdon antamasta toimeksiannosta. (Kettunen 2003, 17.) Kehitysidean pohjalta laaditaan projektiehdotus. Projektiehdotus toimitetaan ohjausryhmälle, joka päättää toteutetaanko projekti. (Lööw 2002, 22.) Ennen kuin projektia voidaan lähteä suunnittelemaan, projektipäällikkö ja projektiryhmä on oltava tiedossa. Tämän jälkeen voidaan suorittaa esiselvitys/esitutkimus (feasability study) tai projektityö aloitetaan suoraan suunnitelmalla. (Lööw 2002, 22.) Esiselvityksen tarkoitus on tutkia, tukeeko lopputulos organisaation toiminnallisia tavoitteita. (Ruuska 2007, 35.) Suunnittelussa projektiehdotusta pohditaan tarkemmin ja laaditaan projektisuunnitelma. Projektisuunnitelmassa, tulee myös selvittää, miksi

11 7 projekti on tärkeä, ketkä ovat sen sidosryhmiä, mitä hyötyjä siltä odotetaan ja onko se järkevää toteuttaa. (Artto, Martinsuo & Kujala 2006,101.) Tämän jälkeen projekti käynnistetään. Projektin käynnistäminen tapahtuu käynnistysseminaarilla tai muulla vastaavalla tilaisuudella. Projektin toteuttamisessa käytetään monenlaisia ohjauskeinoja. Kaikkea mitä projektissa tapahtuu, dokumentoidaan koko ajan. Projektin päätyttyä järjestetään seuranta, jonka tarkoituksena on arvioida, miten projektin toteuttaminen onnistui. (Lööw 2002, 22.) Projektin elinkaarella tarkoitetaan vaiheiden ketjua, jossa ideat ja projektiin kohdistuvat odotukset ja mahdollisuudet tunnistetaan, projekti toteutetaan ja sen tuloksia ja käyttöä tuetaan (Artto ym. 2006, 47). Projektin elinkaari voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen, joissa tapahtuu niille ominaista toimintaa. Projektia edeltävässä työvaiheessa tapahtuu ideointia, mahdollisuuksien kartoittamista ja valmistelua. Projektin aikaisissa työvaiheissa tapahtuu projektin toteutus. Projektin jälkeen tulevat työvaiheet, jotka käsittävät projektin tulosten käyttöä. (Artto ym. 2006, 101.) Myös Ruuska (2005) jakaa projektin elinkaaren kolmeen vaiheeseen: käynnistys-, rakentamis- ja päättämisvaiheeseen. Samalla tavoin näihin vaiheisiin liittyy aiemmin esitettyä toimintaa. Ruuska lisää kuitenkin näihin toimintoihin muutaman tärkeän kohdan. Rakentamisvaiheessa projektiin osallistuvien työntekijöiden määrä vaihtelee projektin vaiheiden ja tarpeiden mukaan. (Ruuska 2005, 34.) Projektin päättäminen tapahtuu, kun voimassa olevan rajauksen mukainen lopputuote on otettu käyttöön ja tilaaja on hyväksynyt toimituksen (Ruuska 2005, 37). Vaikka projektin rakenteen voi helposti kuvata käynnistyksestä päättämiseen, projekti on paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Projektissa on jatkuvasti käynnissä useita eri prosesseja. Ne etenevät eri vaiheissa ja niiden kautta hallitaan projektin kulkua. Professori Arto Lahti kuvaa projektin prosessin olevan toimintaa kolmessa vaiheessa, joissa täytyy saada tapahtumaan toivottua kehitystä. Ensimmäinen prosessi on rakentaa luottamuksen ilmapiiri projektin sisälle ja ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa projekti-

12 8 ryhmän hyvää henkeä ja luottamusta projektiryhmän jäsenten ja projektipäällikön välillä sekä ohjausryhmän luottamusta projektipäällikön toimintatapoihin. Luottamus syntyy toimivan viestinnän kautta. Toinen prosessi on luoda avoin osaamisen kasvu- ja kehitysprosessi. Projektiryhmäläisiä tulee tukea heidän henkilökohtaisessa kasvussaan ja antaa heille mahdollisuus kasvuun. Kolmas prosessi on rakentaa kahden ensimmäisen prosessin pohjalta taloudellista ja toiminnallista tulosta. (Lind 2001, ) 2.3 Projektiorganisaatio Projektityöskentely vaatii yleensä oman organisaationsa, projektiorganisaation. Projektin asettaja on se, joka tekee päätöksen projektin käynnistämisestä. Työskentelyyn tarvitaan kaksi erillistä ryhmää: projektin johtoryhmä /ohjausryhmä ja projektiryhmä (Stenlund 1999, 18.) Johtoryhmä / ohjausryhmä ohjaa projektityöskentelyä kun taas projektiryhmä toteuttaa työn. Projektin asettaja nimeää projektin ohjausryhmän. Yhteydessä näihin kahteen ryhmään toimii projektipäällikkö. Projektipäällikkö toimii raportoijana ohjausryhmälle ja johtajana projektiryhmälle. (Pelin 1999, ) Ruuska (2007) määrittelee projektiorganisaation siten, että organisaatio on väline asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (Ruuska 2007, 55). Projektiorganisaatio muodostuu yleensä ohjausryhmästä, projektipäälliköstä, projektiryhmästä, tukiryhmästä ja erilaisista työryhmistä, (KUVIO 1). (Lööw 2002, 28.)

13 9 Ohjausryhmä Projektipäällikkö Tukiryhmä Projektiryhmä Työryhmä Työryhmä Työryhmä KUVIO 1. Projektiorganisaatio (Lööw 2002, 28). Projektiorganisaatio poikkeaa perusorganisaatiosta monella tavalla. Projektiorganisaation yksi erityispiirre on sen tavoiteorientoituminen. Projektityöskentelyssä tavoitteiden saavuttaminen on hyvin tärkeää. Projekti on myös koko ajan muuttuva kokonaisuus ja siinä ei ole koskaan stabiilia tilaa. Meneillään olevassa vaiheessa ei aina tiedetä, mitä tulevassa vaiheessa tapahtuu. Muutoksiin varautuminen ja epävarmuus vaativat projektiorganisaation valvonta- ja johtamisjärjestelmiltä sellaisia ominaisuuksia, joita perusorganisaation vastaavilla järjestelmillä tyypillisesti ei ole. Projektiorganisaation erityisten piirteiden vuoksi, se vaatii myös erilaista johtamista. Näin ollen projektipäällikön johtamisen tulee olla osallistuvampaa johtamista kuin perusorganisaatiossa yleensä. (Ruuska 2005, ) 2.4 Projektin organisointi ja käynnistys Projektin toteuttamista varten kootaan yleensä oma projektiorganisaatio. Projektiorganisaation koko riippuu projektin laajuudesta. Projektiorganisaatio on olemassa määrätyn ajan, jonka jälkeen se hajotetaan.

14 10 Projektin asettaja päättää projektin käynnistämisestä. Asettajan valitsema ohjausryhmä määrittää projektin tavoitteet ja mahdollistaa projektin toteuttamisen antamalla sen vaatimat resurssit. Projektin määrittelyvaiheessa tulee myös selvittää, miksi projekti on tärkeä, ketkä ovat sen sidosryhmiä, mitä hyötyjä siltä odotetaan ja onko se järkevää toteuttaa. Asettaja on se, joka rahoittaa projektin. Ohjausryhmä valitsee projektipäällikön ja hyväksyy tämän laatiman projektisuunnitelman. Projektipäällikön tehtävänä on hankkia ammattitaitoisia henkilöitä projektiryhmään. On tärkeää valita oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin. Projektipäällikkö ohjaa työntekijöitä ja antaa heille tarvittavat tiedot. Projektipäällikön vastuulla on ryhmän välinen raportointi ja tiedottaminen. Hänen tulee määrittää, millä tavoin työntekijät raportoivat tekemisistään ja miten yhteisistä asioista tiedottaminen tapahtuu. Projektiryhmän jäsenen tehtävänä on suorittaa hänelle määrätyt tehtävät laadukkaasti ja dokumentoida työn tulokset. Työntekijän tulee raportoida töistään projektipäällikölle tämän asettamalla tavalla. (Pelin 1999, ) Sekä Pelin (1999) että Ruuska (2005) ovat sitä mieltä, että projektin käynnistämisellä on suuri merkitys projektin tulevaisuutta ajatellen. Käynnistämisellä luodaan suotuisat olosuhteet projektin tehokkaalle toteutukselle ja hyvin järjestetty tilaisuus on yksi onnistuneen projektin tunnuspiirteistä. Käynnistyksessä määritellään projektin tavoitteet sekä projektiryhmän jäsenten tehtävät. Tarkoitus on saada jokainen ymmärtämään yhteinen tavoite ja oma merkityksensä projektiorganisaatiossa. Aloituksen yhteydessä luodaan ryhmälle yhteistyöilmapiiri. Projektin käynnistämiseen kuuluu myös projektihallintamenettelyjen suunnittelu sekä projektisuunnitelman laatimisen käynnistäminen (Pelin 1990, 95.) Käynnistystilaisuudessa osallistujat voivat myös esittää omia näkemyksiään ja odotuksiaan projektiin liittyen. Tilaisuutta voidaan käyttää myös yhteisen ideoinnin käynnistämiseen ja ideoida projektille nimi. (Ruuska 2005, 88.) Erilaiset seikat voivat aiheuttaa ongelmia projektin käynnistämisessä. Jos projektiryhmään nimetyillä henkilöillä ei ole aiempaa kokemusta projektityöskentelystä, työn aloittaminen vaatii enemmän aikaa. Heille olisikin hyvä antaa lyhyt koulutus projekti-

15 11 työskentelystä ja sen periaatteista. Projektisuunnitelman esitteleminen yhtenä työkaluna on tärkeää, jotta projektiryhmäläiset ymmärtävät sen merkityksen. Jos henkilöt eivät tunne toisiaan entuudestaan, myös tutustuminen ja yhteisen ilmapiirin luominen vaativat oman aikansa. Tämä vaatii projektipäälliköltä ja -ryhmältä paljon aikaa alussa ja projektin aloitus venyy. (Pelin 1999, 94.) Projektin käynnistäminen tapahtuu usein käynnistysseminaarin avulla. Käynnistysseminaarista vastaa projektipäällikkö. Käynnistysseminaarissa tärkeintä on luoda projektille hyvä pohja. Projektiryhmän jäsenille jaetaan työtehtävät ja heille selvitetään työskentelytavat ja säännöt. Näin työ käynnistetään ja luodaan edellytykset jokaisen työskentelylle. (Pelin 1990, 95.) Käynnistämisseminaarin tärkein tavoite on luoda yhtenäisyyden tuntua projektiryhmään ja levittää tietoa. Tärkeää on myös tuoda esille projektin tärkein tavoite: onko se aika, kustannukset vai tulokset. (Lööw 2002, 46 49) Jotta projektille syntyisi hyvä pohja, projektipäällikön on onnistuttava viestinnässä. On tärkeää, että projektipäällikkö kykenee kertomaan kaiken tärkeän tiedon projektiryhmälle sekä samalla luomaan turvallisen ja innostavan työilmapiirin. 2.5 Projektin suunnittelu Projektin suunnittelu on hyvin tärkeä prosessi, jonka merkitystä ei kannata millään tavalla vähätellä. Joskus kuulee sanottavan, että ihminen joka suunnittelee, ei ole tarpeeksi luova. Tällainen ajattelutapa projektinsuunnittelun kohdalla voi olla hyvin vaarallinen. (Litke & Kunow 2004, 25.) Projektin suunnittelun merkityksestä löytyy kirjallisuudesta mielipiteitä laidasta laitaan. Litke & Kunow (2004) kirjoittavat, että projektin kulkua ei saa jättää sattuman varaan, vaan se on suunniteltava tarkasti. Suunnitelman tarkoitus on luoda projekti-idealle rakenne, jonka kautta se toteutetaan. Sen takia on huomioitava projektin vaatimat resurssit ja välineet. (Litke & Kunow 2004, ) Ruuskan (2005) mielestä suunnitteluun ei kuitenkaan kannata tuhlata liikaa energiaa ja aikaa, vaan kannattaa suunnitella vain sen verran kuin on tehtävän suorittamisen kannalta välttämätöntä. Projektisuunnitelma on joskus kuin sotasuunnitelma ja sitä muutetaan niin kuin taistelutilanne vaatii, koska usein tulee eteen tilanteita, joi-

16 12 hin suunnitelmissa ei ole varauduttu. Kun virheitä tapahtuu, ei kannata jäädä liian kauaksi aikaa miettimään, miksi näin tapahtui ja kenen syytä se on. Vain projektin jäljellä oleviin tehtäviin pystytään vaikuttamaan. (Ruuska 2005, 159.) Projektisuunnitelman yksi tärkeä tehtävä on myös toimia sopimuksena työnasettajan ja projektipäällikön välillä. (Hjelmquist 1995, 37.) Vasta kun työnasettaja on hyväksynyt projektipäällikön suunnitelman, projektipäälliköllä on lupa toimia. Kukaan ei yleensä tahdo toteuttaa pelkästään toisen ihmisen tekemää suunnitelmaa. On tärkeää, että jokainen projektin jäsen perehtyy tehtävään ja sisäistää sen mitä ollaan tekemässä. Yhdessä suunnitteleminen on välttämätön osa projektia. Se, että yksi ihminen kirjoittaa suunnitelman ja yrittää saada muut sitoutumaan siihen, ei yleensä onnistukaan. (Lind 2001, 34.) Projektisuunnitelmat ovat sisällöltään samanlaiset täysin erilaisissakin projekteissa. Projektisuunnitelman tulee vastata kysymyksiin: kuka, mitä, milloin, miten ja minkä verran (Pelin 1999,101.) Tämä tapahtuu määrittämällä vastuuhenkilöt ja -alueet, aikataulu ja työntekijöiden panostukset. Projektisuunnitelman ensimmäinen kohta on projektin määrittely. Projekti määritellään kertomalla projektin nykytilanne ja tavoitteet. Nykytilannetta selvittävät syyt ja taustatekijät, jotka ovat johtaneet projektin syntyyn. Projektin tavoitteena voi olla aika-, kustannus- tai tulostavoite. (Pelin 1999, 103). Projektisuunnitelman toisessa kohdassa kuvataan projektiorganisaatio. Pienemmissä projekteissa riittää pelkkä henkilöluettelo, mutta suuremmissa projekteissa on hyvä piirtää organisaatiokaavio. Kolmannessa kohdassa kuvataan toteutussuunnitelma. Tässä kohtaa esitetään tehtäväluettelot, aikataulu ja resurssisuunnitelmat. Toteutussuunnitelma kertoo tarkemmin työtehtävät, työnjaon ja aikataulutuksen. (Pelin 1999, 104.) Toteutusta suunniteltaessa on hyvä kartoittaa myös erilaiset riskit ja ongelmat. Tämä on helpointa tehdä katsomalla menneisyyteen. Mitkä ongelmat ovat jo toteutuneet aikaisemmissa vastaavissa projekteissa? Riskianalyysissä tulee miettiä, mitkä

17 13 ovat riskit ja miten ne voidaan estää. Riskit voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka suuri vaikutus niillä olisi projektiin ja miten suurella todennäköisyydellä riski voi toteutua. Tärkeimpien riskien varalle tulee laatia suunnitelma, jossa kerrotaan miten riski vältetään tai eliminoidaan. (Karlsson & Marttala 2001, ) Neljännessä kohdassa eritellään budjetti ja selvitetään, miten kustannusseuranta suoritetaan.(pelin 1999,105.) Viidennessä kohdassa laaditaan ohjaussuunnitelma. Sen tarkoituksena on luoda säännöt työn ohjaamiselle ja valvonnalle. Tässä yhteydessä kerrotaan myös, millainen on kokoussuunnitelma ja miten tiedottaminen ja raportointi tapahtuvat. Suuremmissa projekteissa koulutussuunnitelmalla luodaan pohja työntekijöiden koulutukselle. (Pelin 1999, 105.) Ruuska (2005) lisää edellä mainittuihin kohtiin vielä projektin sidos- ja intressiryhmien hallinnan sekä laadunvarmistuksen. Sidos- ja intressiryhmien hallinnassa huomioidaan tilaajan, käyttäjien ja linjaorganisaation vaatimuksia ja odotuksia. Laadunvarmistuksessa suunnitellaan mm. eri työmenetelmät, joita käytetään, muutosten ja riskien hallinta, projektin dokumentointi, väli- ja lopputulosten hyväksymismenettelyt sekä suunnitelmien tarkistus- ja päivitysajankohdat. (Ruuska 2005, 163.) Hyvä suunnittelu ei hyödynnä pelkästään tietotekniikan ohjelmia, kuten Microsoft Projectia, jolla voi laatia projektisuunnitelman hyvin helposti. Mitään oikotietä ei ole, vaan hyvän projektisuunnitelman laatiminen vaatii kokemusta ja paljon kovaa työtä. Vaikka se viekin paljon aikaa, palkinto on suuri: projektin aikataulu, kustannukset tai resurssit eivät tule kenelläkään yllätyksenä. (Tiirikainen 2007.) 2.6 Projektin toteutus Projektin toteuttaminen vaatii projektipäälliköltä aikaa ja energiaa. Projektipäällikkö on vastuussa projektista ohjausryhmälle, projektiryhmän johtamisesta ja projektin aikatauluttamisesta. Projektipäällikön täytyy kestää epävarmuutta, sillä usein projektin

18 14 toteutuksessa tulee muutoksia ja yllätyksiä eteen. Kaikkeen ei voi varautua ennalta ja siksi projektipäällikön on kyettävä tekemään nopeita ratkaisuja ja sietämään muuttuvia olosuhteita. (Kettunen 2003, 141.) Projektipäällikön tehtävä on johtaa projektia ja vastata työn tuloksista. Projektipäällikkö voi delegoida osa-alueita projektin työntekijöille, mutta lopullinen vastuu projektista on aina projektipäälliköllä. Projektipäällikön vastuulla on jokapäiväinen työnohjaus. Usein ja erityisesti pienemmissä projekteissa projektipäällikkö osallistuu myös projektin toteuttamiseen. Tämä lisää projektipäällikön työtä entisestään ja siksi projektipäällikön onkin osattava hoitaa useita asioita päällekkäin. (Kettunen 2003, 143.) Projektijohtajuudesta on kirjoitettu enemmän tämän opinnäytetyön luvussa 3. Projektia ohjataan tarkistuspalaverien avulla. Tarkistuspalavereissa pysähdytään tutkimaan projektin etenemistä, aikataulun pitävyyttä ja eteen tulleita ongelmia. Mikään projekti ei yleensä toteudu ilman vastoinkäymisiä ja muutoksia. Riskejä analysoimalla voidaan välttää osa epäonnistumisista. Projektin toteutuksessa on tärkeää tehdä kunnollinen aikataulu projektille. Kun projektilla on selkeä aikataulu, sen toteuttaminen on paljon helpompaa kaikille. Aikataulusta tulee pitää kiinni ja sitä tulee seurata jatkuvasti. Ilman sitovuutta ja seurantaa aikataulusta ei ole mitään hyötyä. (Lind 2001, ) Projektin toteutuksessa ongelmia saattavat tuottaa myös puutteelliset resurssit. Yleisimmin puutetta on rahoituksesta, henkilöstöstä, osaamisesta tai materiaaleista. (Kettunen 2003, 148.) Projektin toteutus vaatii hyvin toimiakseen kunnollisen yhteydenpitojärjestelmän, minkä vuoksia projektin alussa kannatta laatia selkeä raportointi- ja viestintäsuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään tiedotettavat asiat, menettelytavat, aikataulut ja vastuuhenkilöt. (Silfverberg 2007,107.) Nykyään tietotekniikka helpottaa ja parantaa yhteydenpitoa huomattavasti, mutta silti yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä ja niitä tietotekniikka ei voi korvata. Yhteisillä kokouksilla tulee kuitenkin aina olla tarkoitus. Kokoontuminen vain tavan vuoksi on turhaa ja vie aikaa projektiryhmältä. Toimiva kokous on aina etukäteen suunniteltu. Käsiteltävät asiat on koottu esityslistalle, joka on lähetetty

19 15 osallistujille. Näin jokainen on voinut valmistautua kokoukseen, ja kokous voidaan hoitaa tehokkaasti. Kokouksessa on pysyttävä käsiteltävissä asioissa, jotta keskustelu pysyy tiiviinä. On myös hyvä kokoontua aina kun tarve vaatii, etteivät yksittäiset kokoukset veny liian pitkiksi. Projektipäällikön tehtävä on johtaa ja ohjata keskustelua tekemättä siitä kuitenkaan yksinpuhelua. Yhteisiin tapaamisiin tulee luoda avoin ilmapiiri, niin että jokainen uskaltaa tuoda oman mielipiteensä esille ja saa äänensä kuuluviin. Jokaisen mielipiteet on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan päätöksenteossa. Jos työntekijät eivät saa ehdotuksiaan läpi kokouksissa, he kokevat ne pian tarpeettomiksi. (Lind 2001, 76; Kettunen 2003, ) Selkeä asiakirjahallinta on oleellista kaikissa hankkeissa. Projektin dokumentoinnilla varmistetaan tärkeän tiedon säilyttäminen ja tiedon jakaminen. Hyvä menetelmä tähän on projektikansio. Kansio perustetaan heti projektin alussa ja sitä ylläpidetään loppuun asti. Kansiosta pitää löytyä helposti projektiin liittyvät suunnitelmat, raportit, pöytäkirjat ja muut projektin hallinnalle tärkeät dokumentit. (Silfverberg 2007,103.) 2.7 Projektin kontrollointi Projektin toteuttaminen vaatii aikataulujen, suunnitelmien ja tavoitteiden laatimista. Jos näitä ei millään tavoin seurata tai kontrolloida, niiden laatiminen on turhaa. Projektin arviointi on tarkoitettu projektin asettajalle ja johtoryhmälle eli niille, joiden käyttöön projektin tulos on tarkoitettu. Arviointi tapahtuu mittaamalla projektin eri tekijöitä. Muuttujia, joita projektissa on mitattava, ovat aika, kustannukset, laajuus ja laatu. Ajan mittaamiseen käytetään yleensä projektisuunnitelmaa ja aikatauluja. Kustannuksia mitataan budjetin kautta. Projektin laajuus saattaa muuttua projektin aikana esimerkiksi niin, että projektiin tulee lisää uusia vaatimuksia ja toimenpiteitä. Projektipäällikön on huomioitava, miten laajuus vaikuttaa aikatauluun ja budjettiin. Laatua voi seurata esimerkiksi mittaamalla sen työn määrää, joka täytyy tehdä uudelleen. Projektin huonosta laadusta kertovat liiat virheet, samoin kuin asiakkaiden valitukset tai tyytymättömyys.

20 16 Sen lisäksi, että eri muuttujia mitataan, tulee ilmoittaa niiden tärkeysjärjestys. Projektin tilaajan tulee kertoa, mikä on projektin tärkein tavoite. Onko esimerkiksi tärkeämpää, että projekti pysyy budjetissaan kuin valmistuu ajallaan. Kun tavoite tiedetään, on helpompi arvioida projektin onnistumista ja tavoitteen saavuttamista. Tavoitteista tulee käyttökelpoisempia, kun ne on oikein määritelty. Tavoite tulee olla selkeästi määritelty ja sille tulee antaa valmistumisajankohta. Tavoite ei saa olla liian yksinkertainen, vaan siinä on oltava haastetta. (Karlsson & Marttala 2001,133; Anttila 2001, ) Projektin hallinta on epävarmuuden ja muuttuvien olosuhteiden hallintaa. Riskien hallinnan tehtävänä on vähentää tätä epävarmuutta. Riskien hallinta on varautumista odottamattomiin tilanteisiin. Riskien hallinta tarkoittaa seuraavia tehtäviä: riskien analysointi, riskilistan laatiminen, toimenpiteistä sopiminen ja seuranta sekä riskilistan ylläpito. (Ruuska 2005, 222.) Sen lisäksi että riskit tunnistetaan, ne tulee vastuuttaa. Jokaiselle riskille on nimettävä vastuuhenkilö projektiryhmästä. (Ruuska 2007, 256.) 2.8 Projektin päättäminen ja arviointi Projektin päättäminen tarkoittaa sitä, kun projektin lopputulos annetaan tilaajana olevalle asiakkaalle tai projektin asettajalle tarkasteltavaksi. Työ on päättynyt, kun kaikki työn tulokset luovutetaan ja ne täyttävät kriteerit, jotka asetettiin projektille alussa. Jos tulokset ovat tyydyttäviä ohjausryhmälle, se päättää projektin tai muussa tapauksessa vaatii vielä täydentäviä toimenpiteitä. Projektin virallinen päättäminen kuuluu ohjausryhmälle ja siihen kuuluu mm. työntekijöiden kanssa käytävä arviointi. (Kettunen ; Karlsson & Marttala 2001, ) Projektin päättyessä se tulee dokumentoida sekä ulkoisia että sisäisiä tarpeita varten. Asiakkaan vaatima dokumentointi on yleensä sovittu jo projektisuunnitelmassa. Sen

21 17 lisäksi on hyvä laatia sisäinen dokumentaatio, joka jää projektiorganisaatiolle. Sitä voidaan hyödyntää tulevissa vastaavissa projekteissa. Projektin loppuraportissa käydään kokonaisvaltaisesti läpi projektin kulku. (Kettunen 2003,171.) Projekti on aina myös oppimisprosessi. Hankkeesta saadut kokemukset ovat arvokkaita ja projektin aikana kertynyt tieto tulisi siirtää organisaation käyttöön. Henkilöiden lisäksi myös organisaation tulee oppia. Projektin aikana esiin tulleet ongelmat ja kehittämisehdotukset tuodaan esille loppuraportissa. Loppuraportin laatimisesta vastaa projektipäällikkö ja se laaditaan heti projektin päätyttyä. Loppuraportissa verrataan projektille asetettuja tavoitteita toteutumiin ja lopputulokseen sekä arvioidaan projektin toimintaa kokonaisuutena sekä ohjaus- että toteutusprosessin näkökulmasta. (Ruuska 2005, ) Projektiorganisaatio puretaan projektin päätyttyä. Päätöksen henkilöiden irrottamisajankohdasta tekee projektipäällikkö. Kun henkilöt ovat saaneet omat tehtävänsä valmiiksi, he lopettavat työskentelynsä projektin parissa. Kun projekti on kokonaisuudessaan ohi, projektipäällikön tulisi kutsua koko projektiryhmä ja ohjausryhmä vielä kerran koolle projektin päättäjäisiin. (Ruuska 2005, )

22 18 3 PROJEKTIJOHTAJUUS 3.1 Johtamistyylit ja niiden soveltaminen Johtamistyylit ovat muuttuneet vuosien aikana sen mukaan, mikä on koettu tärkeäksi tiettynä aikana. Tuttuja tyylejä ovat mm. tavoitejohtaminen, tulosjohtaminen, tilannejohtaminen, laatujohtaminen ja prosessijohtaminen (Ruuska 2007, 133.) Projektipäällikön on pysyttävä muuttuvien projektijohtamisen työkalujen, tekniikan ja filosofian mukana. Jotkut menetelmät ja johtamistyylit ovat tiettyä projektia varten muita parempia ja siksi projektijohtajan on osattava valita oikein ja käyttää tai muokata parhaiten sopivia johtamismenetelmiä. (Lock 2003, 45.) 1960-luvulla mm. Blake ja Mouton kehittivät johtamisruudukot (managerial grid), joilla kuvataan erilaisia johtamistyylejä. Niiden jaottelu perustuu jaotteluun ihmislähtöisyydestä tehtävälähtöisyyteen. Liittyjälle ryhmän hyvinvointi ja viihtyminen ovat tavoitteita tärkeämpiä, kun taas hallitsija näkee tilanteen päinvastoin. Vetäytyjä suhtautuu asioihin itsekkäämmin. Hänelle tärkeintä on kuulua organisaatioon, ei se, mitä siellä tehdään. Sitoutuja käyttää molempia tyylejä: sekä liittyjän että hallitsijan. (Ruuska 2007, ) liittyjä sitoutuja vetäytyjä hallitsija Projektissa johtamistyyliksi valitaan sopivin, huomioiden projektin luonne ja projektiryhmä. Voidaan kuitenkin sanoa, että tietyt tyylit sopivat muita paremmin projektityöskentelyyn. Osallistuva ja sitouttava tyyli on tehokkaampi kuin johtajan tiukka käskyttäminen, vaikka sitäkin tarvitaan välillä. Projektityöskentelyssä johtamistyylejä tulee käyttää soveltaen niitä projektin eri vaiheisiin. Projektin käynnistyessä ryhmän on hyväksyttävä projektin tavoite ja johtajan on kyettävä sitouttamaan osallistujat työhönsä.

23 19 Kun yhteisymmärrys on saavutettu ja käydään töihin käsiksi, tarvitaan tehtäväsuuntautunutta ja määrätietoista johtamista, jotta työ saadaan organisoitua ja jaettua. Kun työt on aloitettu, tarvitaan taas sitouttavaa johtamistyyliä, jotta jokainen jaksaa hoitaa työtehtävänsä. Projektipäälliköltä täytyy löytyä aikaa keskustelemiseen, kuunteluun, rohkaisemiseen ja avun antamiseen. Kun työntekijät hallitsevat tehtävänsä, projektipäällikkö voi antaa heille vapaammat kädet toimia. Projektin lähestyessä loppuaan iskee yleensä pieni paniikki ja kiire. Aikaa on vähän, työt ovat vielä kesken ja useita asioita on hoidettava yhtä aikaa. Projektipäällikön on jälleen otettava ohjat käsiinsä ja tehtävä tarvittavat päätökset ja vietävä projekti päätökseensä vaikka väkisin. Tämä voi vaatia hyvinkin kontrolloivaa ja hallitsevaa johtamistyyliä. (Ruuska 2007, ) 3.2 Projektipäällikön ominaisuuksia Projektipäällikön työ on hyvin mielenkiintoista ja innostavaa, mutta myös vaativaa. Projektipäälliköltä vaaditaan paljon uskallusta ja rohkeutta viedä projekti päätökseensä. Projektipäälliköksi tulisi aina nimittää työhön parhaiten sopiva henkilö. Valittavalla henkilöllä tulee olla laaja tietämys alalta ja syvällinen ymmärrys projektityöskentelystä. Projektipäällikön tehtävä on vastata siitä, että projekti valmistuu ajallansa, pysyy budjetissa ja vastaa asetettuja tavoitteita. (Kettunen 2003, 29; Lööw 2002, ) Ruuska (2005) määrittelee projektipäällikön seuraavasti: Projektipäällikkö on projektin operatiivinen johtaja, jonka tehtävänä on projektin päivittäisjohtaminen. Työvälineinä projektipäällikkö käyttää delegointia ja koordinointia. Koordinoinnin avulla samaa asiaa ei tehdä monessa paikassa eikä mitään jää tekemättä. (Ruuska 2005, ) Stenlundin mukaan projektipäällikkö on projektin toimitusjohtaja. Hän vastaa projektin onnistumisesta, suunnittelusta ja ohjauksesta. Projektin määritelmästä voidaan johtaa projektin ohjaukselle seuraava yleinen määritelmä: Projektin ohjauksella tarkoitetaan minkä tahansa muutosprosessin johtamista. Käsite muutosprosessi on hyvin laaja ja siksi tämä määritelmä sopiikin hyvin erilaisten projektien ohjaukseen. (Stenlund 1999, 18.)

24 20 Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa johtamistapaa joka tilanteeseen. Erilaiset projektit vaativat erilaista johtajuutta. Projekteissa työskentelee useita ihmisiä ja myös erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaista johtamista. Toinen saattaa pitää tiukasta autoritäärisestä johtamisesta, kun toinen taas haluaa vapaat kädet toimia. (Stenlund 1999, 62.) Eri tilanteet vaativat myös erilaista suhtautumistapaa projektipäälliköltä. Projektipäällikön olisi osattava aavistaa, mikä asenne sopii kulloinkin. Peters (1991) kuvailee erilaisia asenteita, joita projektipäälliköillä täytyy olla. Projektipäällikkö saa projektin myötä paljon vastuuta ja näin suuren henkilökohtaisen tyydytyksen työstään. On siis ymmärrettävää, että mukana on paljon tunnepanosta. Projektipäällikön tulee kuitenkin välttää laittamasta omia tarpeitaan projektin tarpeiden edelle. Oma ego ei saa tulla projektin toteuttamisen tielle. Delegointi on projektipäälliköltä vaadittu tärkeä taito. Tärkeät ja hauskatkin työt on osattava jakaa muille ja saadut palkinnot muiden kanssa. Projektin työntekijät on saatava innostumaan omasta työstään ja tämä tapahtuu parhaiten antamalla heillekin vaikutusvaltaa tekemäänsä työhön. Projektipäällikön tulee osata vaatia, että tietyt tehtävät tulevat tehdyiksi. Hyvin johdettu projekti luo ilmapiirin, jossa työ voidaan delegoida ja tehdä yhteistyössä tehokkaasti. Projektin alkuvaiheessa on paljon tietämättömyyttä asioista. Projektipäällikön tuleekin kyetä hyväksymään epätietoisuutta. Kaikki asiat eivät aina mene suunnitellulla tavalla ja joskus projektipäällikön on annettava periksi omista näkemyksistään. Vaatii suurta viisautta nähdä, milloin kannattaa pyrkiä täydellisyyteen ja milloin tyytyä keskinkertaiseen. Projektipäällikkö on henkilö, joka koko ajan työntää ja innostaa muita tekemään työtä. Joissakin tilanteissa kärsimättömyys saattaa haitata työskentelyä. On tehtäviä, jotka vaativat oman aikansa ja tietyt edellytykset ennen kuin ne voi toteuttaa. Projektipäällikön tulee ymmärtää, milloin jotain asiaa täytyy ajaa eteenpäin ja milloin täytyy vain antaa asioiden tapahtua omalla painollaan.

25 21 Vaikka projekti muodostuu monista pienistä yksityiskohdista ja päällekkäisistä prosesseista, projektipäällikön tulee aina hahmottaa kokonaisuus. On tärkeää, että projektipäällikkö hahmottaa mitkä yksityiskohdat ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta ja mihin hänen kannattaa keskittää huomionsa. Aikaa ei kannata hukata pienten yksityiskohtien käsittelyyn, jos ne eivät luo suurta merkitystä. Projektipäällikön täytyy sietää epävarmuutta ja pelkoa siitä, että asiat voivat mennä pieleen. Hänellä täytyy olla rohkeutta kohdata epäonnistumisia. Samaan aikaan projektipäällikön on oltava tarpeeksi rohkea ottamaan suuria haasteita vastaan. (Peters 1991.) Projektitiimin moraalin kannalta on tärkeää, että heillä on johtaja, joka uskoo siihen, mitä tekee. Projektipäällikön täytyy luottaa alaisiinsa ja siihen, että annetut työt tulevat tehdyiksi. Samaan aikaan hänen on oltava skeptinen ja tarkkailtava, miten tehtäviä suoritetaan. Jonkun on koko ajan kyseltävä ja tuotava vaikeatkin asiat esille. Ongelmat eivät poistu itsestään ja niillä on taipumus kasvaa, jos niihin ei puututa heti. Hyvän projektipäällikön tunnistaa siitä, että hänellä on uskallusta nostaa ongelmat esille ja olla eri mieltä projektijäsenten kanssa. Projektipäällikön tulee kysellä ja haastaa olettamukset, kuitenkaan horjuttamatta projektiryhmän uskoa siihen, mitä he tekevät. (Kettunen 2003, ) 3.3 Projektiryhmä Projektiryhmä on yhdenlainen ryhmä, joka on koottu tiettyä tarkoitusta varten. Ryhmätyöskentelyä selittää se, että yksilölle tärkeitä asioita ovat johonkin liittyminen, osallistuminen ja asioihin vaikuttaminen sekä hyväksytyksi tuleminen. Osallistuessaan ryhmän toimintaan ja vastatessaan toisten odotuksiin yksilö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja joutuu suhteuttamaan itsensä siihen. Ryhmä on siis yksilölle mahdollisuus itsetuntemuksen lisäämiseen eli reflektoinnin väline. (Jauhiainen & Eskola 1994,15 16.)

26 22 Ryhmä muodostuu siinä toimivista jäsenistä ja näiden vuorovaikutuksesta. Ryhmä on usein organisoitu tiettyä tavoitetta varten ja sen koko määräytyy silloin sen tarkoituksen perusteella. Ryhmän toiminta voi olla enemmän kuin sen yksittäisten jäsenten toimintojen summa. Ryhmä voi luoda synergiaedun, joka tarkoittaa sitä, että sen on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia kuin sen parhaat jäsenet voivat saavuttaa yksinään. Jos ryhmä päinvastoin toimii huonosti, tulokset heikkenevät. Ryhmä muodostuu yksilön, ympäristön ja ryhmädynamiikan tuottamista vaikutuksista ryhmätilanteessa. Ryhmän dynaaminen kenttä muodostuu erilaisista ihmisistä ja heidän elämäntilanteistaan. Muutos jonkun toimijan elämäntilanteessa vaikuttaa koko ryhmän toimintaan. Ryhmä on siis dynaaminen eli jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. (Jauhiainen & Eskola 1994, 32) Ryhmän on käytävä läpi joukko erilaisia kehitysvaiheita voidakseen toimia tehokkaasti. Ryhmä organisoituu aina jollakin tavalla. Uuden ryhmän muodostuessa ryhmän jäsenten käyttäytyminen on aluksi varovaista. Kukin etsii omaa rooliaan ryhmässä ja toisten ärsyttämistä pyritään välttämään. Vähitellen ryhmän toimintamuodot selkiytyvät ja ryhmä vakautuu. Vakaa vaihe ei kuitenkaan kestä kauan. Ryhmä kohtaa aina vaiheen, jossa syntyy kriittisyyttä ryhmää kohtaan, ja jonka seurauksena syntyy klikkejä ja kilpailua. Seuraavassa "Onnellisen perheen"-vaiheessa sopu ryhmässä on tärkeintä. Sopua tavoitellaan vaikka toiminnan tehokkuuden kustannuksella. Tehokkuuden heikkeneminen johtaa yleensä kriisiin, jonka laukaisee jokin ryhmän ulkopuolinen tekijä. Jos ryhmän kypsyysaste ei riitä tilanteen käsittelyyn, ryhmä hajoaa. Mikäli kriisin selvittäminen onnistuu, syntyy joustava ja tehokas ryhmä. (Ruuska 2005, 136.) Jokaiselle ryhmälle muodostuu tietynlainen luonne, riippuen siitä millaisia henkilöitä ryhmässä on ja millaisia suhtautumistapoja heillä on. Yksilöiden erilaisia suhtautumistapoja voidaan erotella tarkastelemalla kilpailutilannetta ja yhteistyötä. Kilpailutilanteessa on kyse toisen ihmisen voittamisesta. Yksilö tavoittelee silloin vain omaa etuaan ja käyttää kaikki keinot saavuttaakseen omat tavoitteensa. Kilpailuasetelma on

27 23 hyvin yleinen kulttuurissamme: Koulussa kilpaillaan arvosanoista, työpaikalla uralla etenemisestä, urheilussa voitosta ja elämässä yleensä muiden huomiosta. Ehkä kilpailuasetelma on joskus hyväkin asia, mutta ryhmässä sillä menetetään yhteistyöstä saatavat edut. Monet sosiaalipsykologiassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri ryhmän jäsenten välinen kilpailu heikentää ryhmähenkeä (Kallio 1979,15 16). Ystävällinen ja jännitystä laukaiseva ilmapiiri ryhmässä tekee oppimista jarruttavat puolustusmekanismit turhiksi ja kilpailuajattelu, valtataistelut, viha ja ennakkoluulot vähenevät. Kun ihmisten keskinäinen ymmärtäminen ja avoin kommunikointi toimivat, yhteistyö alkaa luistaa. (Airas 1980, 82.) Ryhmässä koettu turvallisuuden tunne on myös tärkeää yksilön itsetunnolle. Kun ryhmä tukee yksilöä, yksilön turvallisuuden tunne vahvistuu, samoin kuin hänen itsetuntonsa. (Aalto 2000, 21.) Ryhmälle hyvin tärkeä ominaisuus on vuorovaikutus. Vuorovaikutusmahdollisuudet ryhmässä riippuvat ryhmän koosta. Jos ryhmäkoko kasvaa liian suureksi, vuorovaikutuksen mahdollisuus vähenee. Tällöin korostuvat yleensä vahvimmat persoonat ja heidän mielipiteensä. Pienissä ryhmissä on helpompi osallistua vuorovaikutukseen. (Pöytäniemi & Vartiainen 1984, 8.) Johtajan tehtävänä ryhmän muodostuessa on varmistaa, että käynnistysvaikeudet voidaan nopeasti selvittää ja huolehtia, että kaikki toimivat yhteisten päämäärien hyväksi. Ryhmän kypsyessä sen itseohjautuvuus kasvaa asteittain eikä voimakasta johtamista useinkaan enää tarvita. On tärkeää, että johtaja antaa vastuuntuntoisen ryhmän toimia itsenäisesti. Jos ryhmää johdetaan liian keskitetysti, ratkaisut koetaan yksipuolisesti sanelluiksi ja sitoutuminen päätöksiin jää heikoksi. Projektin lähestyessä loppuaan ryhmä siirtyy hiipumis- tai luopumisvaiheeseen. Loppurutistus vaatii projektipäälliköltä määrätietoista johtamista ja ryhmän kannustamista, jotta työt saadaan tehtyä kunnialla loppuun. (Ruuska 2005, 137.) Ryhmän toimintaan ja tuloksellisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Ryhmän koko on yksi tulokseen vaikuttava tekijä. Parhaisiin tuloksiin pääsevät ryhmät, joissa on 4-6 henkilöä. Parempiin laadullisiin tuloksiin päästään suuremmalla ja heterogeenisella

28 24 ryhmällä. Tällaisen ryhmän organisoituminen vie kuitenkin enemmän aikaa. Jos ryhmäkoko on liian suuri, ryhmä saattaa alkaa jakautua alaryhmiin: klikkeihin ja kuppikuntiin. Tähän on puututtava nopeasti ja selvitettävä syyt klikkiytymiseen. Projektityöskentely on nopearytmistä ja sen vuoksi projektiryhmän on pakko ohittaa kriittiset vaiheet nopeasti. Organisoitumista ja roolien löytymistä nopeuttaa, jos ryhmä kokoontuu aluksi usein. Projektin keskeyttäminen tulee harvoin kysymykseen, joten kriisivaihe on aina tavalla tai toisella selvitettävä. (Ruuska 2005, ) Projektityöskentely on yhteistyötä ja tiivistä vuorovaikutusta. Se vaatii onnistuakseen tyypillisesti yhteiset työskentelytilat. Fyysinen etäisyys projektissa työskentelevien välillä aiheuttaa ongelmia viestintään. Projektipäällikön kommunikointikyky ja rooli viestijänä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi tiedon välityksen onnistumiseen. Osallistumalla projektin toteutukseen projektipäällikkö viestii omaa sitoutumistaan projektiin ja sen tavoitteisiin sekä osoittaa kuuluvansa porukkaan. (Ruuska 2005, 140.) Työryhmän johtajan tehtävänä on saada ryhmä tekemään työnsä innostuneena ja tehokkaasti. Tämä onnistuu vain, jos ryhmä on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen, ryhmällä on oikeaa osaamista ja sen jäsenet ymmärtävät omien tavoitteiden lisäksi yhteisen tavoitteen ja kulkevat sitä kohti. (The Results-driven Manager Series 2005, 6-7.) 3.4 Viestintä Projektin johtamisessa ja ihmisten johtamisessa yksi tärkeimmistä välineistä on viestintä. Koska viestintä on tärkeässä roolissa, se vaikuttaa paljon siihen, tuleeko projektista onnistunut. Kommunikaatio-ongelmat ovat aiheuttaneet monien projektien epäonnistumisen ja niistä on seurannut konflikteja, jotka ovat tuhonneet tiimityön. (Forsberg, Mooz & Cotterman 2003, 49.) Viestinnän tarkoitus on välittää tietoa ihmisten ja ryhmien kesken. Tämä tapahtuu yleensä henkilökohtaisen keskustelun, kirjeen, puhelimen tai sähköpostin kautta. Johdon viestintä tarkoittaa sitä, että se pyrkii vaikuttamaan muihin, niin että he toimi-

29 25 sivat tavoitteiden toteuttamiseksi. Johtamisviestintä on johdon keino ohjata organisaation tiedon luontia ja päätöksentekoa ja tätä kautta organisaation toimintaa. (Salminen 2001, 69.) On yleistä, että viestinnässä tapahtuu virheitä, esim. viesti ymmärretään väärin tai viesti ei mene perille. Viestinnän virhelähteitä voivat olla seuraavanlaiset ongelmat: sanoma on muotoiltu epäselvästi ja sen voi tulkita monella eri tavalla. Vastaanottaja ei kuuntele kunnolla, viestiä muutetaan tahallaan, viesti katoaa matkalla tai viesti ei ole selkeä. (Pelin 1999, 298.) Projektipäällikön täytyy yleensä tiedottaa huomattavasti enemmän kuin tavallisen linjajohdon. Tämä johtuu siitä, että projektilla on yleensä monta eri sidosryhmää: projektinasettaja, johtoryhmä, projektiryhmä, linjajohto ja hallinto, viranomaiset ja tiedotusvälineet. Projektiryhmä odottaa projektipäällikön tiedottavan projektiin liittyvistä asioista. Projektipäällikön tulee kertoa heille projektin tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista ja viestittää eteenpäin johtoryhmälle projektiryhmän toiveita ja tarpeita. (Pelin 1999, ) Projektissa tapahtuva viestintä ei saa olla yksisuuntaista, johtajalta työntekijöille tulevaa. Sen täytyy olla avointa, jotta projektipäällikkö tietää, mitä projektissa tapahtuu. (Salminen 2001, 69.) Projektin viestinnässä on kyse tärkeiden asioiden viestinnästä ja siksi viestintää täytyy suunnitella. Suunnittelussa on valittava oikea viestintätapa ja harkittava viestin tavoite ja sisältö. Projektin alussa on tärkeää viestiä projektin työntekijöille projektin tavoitteesta, vastuusta, projektisuunnitelmasta ja ohjauskäytännöistä. Viestintä ei ole pelkästään puhumista, vaan on muistettava, että myös teot viestivät. Siksi on tärkeää, että projektipäällikkö näyttää esimerkkiä omilla teoillaan. Myös erilainen oheisviestintä vaikuttaa viestin merkitykseen, esimerkiksi äänensävy, ilmeet ja eleet kertovat usein enemmän kuin sanat. (Salminen 2001, 75.) Projektia toteutettaessa tulee projektipäällikön varmistaa tiedon välittyminen projektin tilanteesta. Usein projektipäälliköllä on asiat tiedossa omassa päässään, mutta jos projektiryhmä ei tiedä missä ollaan menossa, heille saattaa syntyä turhaa epävarmuutta. Myös kaikista muutoksista tulee viestittää projektiryhmälle, etenkin niille joi-

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Tuija Nikkari 2012 VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI Raportointikoulutus 23.8.12 Raportoinnin tarkoitus Raportoinnin tehtävänä on tuottaa tietoa projektin etenemisestä ja tuloksista rahoittajalle, yhteistyökumppaneille

Lisätiedot

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA

Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA Projektinhallinta TARJA NISKANEN LÄHTEENÄ MM. KEHITTÄJÄN KARTTAKIRJA PROJEKTITOIMINNAN ONGELMIA Kaikkea mahdollista nimitetään projekteiksi Projekti annetaan henkilöille muiden töiden ohella Ei osata käyttää

Lisätiedot

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Kulttuurituotanto projektina. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Kulttuurituotanto projektina Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Tuotannon vaiheet (IDEA) tavoitteiden määrittely määrälliset, laadulliset, taloudelliset suunnittelu toteutus

Lisätiedot

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS

PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS PARTIOJOHTAJAPERUSKURSSIN JOHTAMISHARJOITUS Johtamisharjoituksen tavoitteet Johtamisharjoituksen eli ns. välitehtävän tarkoitus on antaa sinulle onnistunut kokemus johtamisesta partiossa. Harjoituksen

Lisätiedot

Toimiva työyhteisö DEMO

Toimiva työyhteisö DEMO Toimiva työyhteisö DEMO 7.9.6 MLP Modular Learning Processes Oy www.mlp.fi mittaukset@mlp.fi Toimiva työyhteisö DEMO Sivu / 8 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ Toimiva työyhteisö raportti muodostuu kahdesta osa alueesta:

Lisätiedot

Ohjausryhmän six-pack

Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän six-pack Ohjausryhmän rooli ja vastuu projektien seurannassa? Mitä ohjausryhmän tulisi tehdä ja mitä sen ei tulisi tehdä? Ohjausryhmän merkitys projektin onnistumiseen? Projektipäivät 2016

Lisätiedot

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto

Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Tiimitaitojen kehittäminen millainen tiimipelaaja olen? Merita Petäjä, psykologi, Aalto-yliopisto Näkökulmia ryhmän vaiheittaiseen kehitykseen Yksilön haaste: kelpaanko minä ryhmälle ja ryhmä minulle?

Lisätiedot

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä

Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Kieliaineistojen käyttöoikeuksien hallinnan tietojärjestelmä Omistaja Tyyppi Tiedoston nimi Turvaluokitus Kohderyhmä Turvaluokituskäytäntö --- SE/Pekka Järveläinen Projektisuunnitelma projektisuunnitelma_kielihallinto.doc

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. työskentelee matkailutapahtuman Hyväksymismerkinnät 1 (5) Näytön kuvaus Matkailutapahtumien näyttö toteutetaan osallistumalla matkailutapahtuman toimintaan omalla työosuudellaan. Tutkinnon osan tavoitteisiin on osallistua 7 matkailutapahtuman

Lisätiedot

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille IPT-työpaja #7 15-16.3 Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille Kyselytutkimus Tilaajan / käyttäjien edustajat 5 vastaajaa, joista: 5 APR:n jäsentä 2 projektipäällikköä 7 vastaajaa, joista:

Lisätiedot

Projektin eteneminen. Veli Liikanen. ABC hankkeet etenee tukea hankkeiden toteutukseen ja valmisteluun

Projektin eteneminen. Veli Liikanen. ABC hankkeet etenee tukea hankkeiden toteutukseen ja valmisteluun Projektin eteneminen Veli Liikanen ABC hankkeet etenee tukea hankkeiden toteutukseen ja valmisteluun 25.9.2014 Mikkelin ammattikorkeakoulu // Mikkeli University of Applied Sciences // www.mamk.fi Vaahtokarkkihaaste

Lisätiedot

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller

Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Esityksen sisältö Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO

YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO YRITTÄJÄTESTIN YHTEENVETO Alla oleva kaavio kuvastaa tehdyn testin tuloksia eri osa-alueilla. Kaavion alla on arviot tilanteestasi koskien henkilökohtaisia ominaisuuksiasi, kokemusta ja osaamista, markkinoita

Lisätiedot

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma)

Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon kehittäminen (Kuntatieto ohjelma) Kuntien talous- ja toimintatietojen, tilastoinnin ja tietohuollon (Kuntatieto ohjelma) hallintamalli (luonnos) 26.6.2013 Tommi Oikarinen Ohjauksen ja hallinnan tehtävät Johtoryhmä Ohjaus Tavoitteiden asettaminen

Lisätiedot

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö

PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö PÄÄROOLISSA MINÄ SOTE-PEDA 5.2.2016 Tapio Koskimaa työhyvinvointipäällikkö 2 10.2.2016 Keskeinen lähtökohta työhyvinvoinnille yksilö yhteisöllisyyden rakentajana ja yhteisöllisyys yksilön tukena arvostava

Lisätiedot

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely

10 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Osaaminen arvioidaan työn tekemisestä pientalo - oppimisympäristössä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3)

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus (YAKJAI15A3) code name 1 2 3 sum YAKJA15APROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 90 YAKJA15AYKJ01-1000 Toimintaympäristön muutos

Lisätiedot

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY

PROJEKTIN SUDENKUOPAT. f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY PROJEKTIN SUDENKUOPAT f JOUNI HUOTARI PÄIVITETTY 18.1.2011 TEHTÄVÄ Mitä sudenkuoppia esiintyy projektin eri prosesseissa (vaiheissa)? Miten ne voitaisiin välttää? Jouni Huotari 19.3.2012 2 Sudenkuoppia

Lisätiedot

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa

Minna Savinainen Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Ergonomialla tuki-ja liikuntaelimistön sairaudet hallintaan elintarviketeollisuudessa Työpajat 2014 Minna Savinainen, TtT, tft, erikoistutkija minna.savinainen@ttl.fi, Työterveyslaitos, Tampere Työterveyshuolto

Lisätiedot

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos

Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Ihmisten johtaminen, itsensä johtaminen ja organisaatiokulttuurin muutos Johtamisen suurimpia haasteita Jatkuva uudistuminen ja nopea muutos Lisääntyvä monimutkaisuus Innovatiivisuuden ja luovuuden vaatimukset

Lisätiedot

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill

voimavaroja. Kehittämishankkeen koordinaattori tarvitsee aikaa hankkeen suunnitteluun ja kehittämistyön toteuttamiseen. Kehittämistyöhön osallistuvill Niemi, Petri. 2006. Kehittämishankkeen toteuttaminen peruskoulussa toimintatutkimuksellisen kehittämishankkeen kuvaus ja arviointi. Turun yliopiston kasvatustieteellisen tiedekunnan lisensiaatintutkimus.

Lisätiedot

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA

Yritys AB Oy Verkostokäsikirja (7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 1(7) VERKOSTOKÄSIKIRJA Yritys AB Oy Verkostokäsikirja 01.01.2012 2(7) 1 VERKOSTON TARKOITUS JA TEHTÄVÄT... 3 2 VERKOSTOKUMPPANIT... 3 3 YRITYS AB OY JA VERKOSTOKUMPPANIN

Lisätiedot

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300

Projektin suunnittelu. Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektin suunnittelu Pienryhmäopetus - 71A00300 Projektikanvaasi Mikä on projektikanvaasi? Visuaalinen työkalu projektitiimille, joka helpottaa projektin suunnittelussa ja projektin tavoitteiden kommunikaatiossa

Lisätiedot

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

15 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osasta ei anneta ammattiosaamisen näyttöä (kts. tutkinnon osan arvosanan muodostuminen) Näytön arviointi ja arvioijat: (kts. tutkinnon

Lisätiedot

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty

Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille? 15.10.2013 Anne Lemmetty Antavatko Kelan standardit mahdollisuuden toteuttaa hyvää kuntoutusta mielenterveysongelmaisille?

Lisätiedot

Espoon kaupungin omistajapolitiikka

Espoon kaupungin omistajapolitiikka Espoon kaupungin omistajapolitiikka ESPOON KAUPUNGIN OMISTAJAPOLITIIKKA 2016 2 (5) Sisällysluettelo 1 Tausta... 3 2 Omistajapolitiikan päämäärä... 3 3 Omistajapolitiikan tavoitteet... 4 4 Ohjausperiaatteet...

Lisätiedot

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu

Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Hyvän johtamisen kriteerit Arviointityökalu Oheinen lomake on Hyvän johtamisen kriteereihin perustuva Arvioinnin tueksi työkalu. Voit arvioida sen avulla johtamista omassa organisaatiossasi/työpaikassasi.

Lisätiedot

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan!

Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Tervetuloa viestintäyhdyshenkilöiden koulutusohjelmaan! Mitä, miksi ja kenelle? Tukee ja lisää viestinnän osaamista Tarjoaa käytännönläheisiä näkökulmia yliopiston viestinnän eri osa-alueisiin Jotta viestintä

Lisätiedot

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA

TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA TYÖN OPINNOLLISTAMINEN AMMATTIKORKEAKOULUSSA OPO-päivä 10.11.2016 Eeva-Leena Forma opetuksen kehittämispäällikkö Opiskelijalähtöinen Korkeakoululähtöinen työn opinnollistaminen Työpaikkalähtöinen OPISKELIJALÄHTÖINEN

Lisätiedot

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy

Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Ohjausryhmä Päivi Kähönen-Anttila Pasaati Oy Päivi Kähönen-Anttila Vanhempi projektipäällikkö Projektitoiminnan kehittämisen asiantuntija paivi.kahonen@pasaati.com 15,5 v Nokia, 4 v Pasaati Oy Ohjausryhmän

Lisätiedot

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto

Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI. Esittelyaineisto Boardmanin BOARDMAPPING HALLITUSARVIOINTI Esittelyaineisto Boardmanin BOARD MAPPING HALLITUSARVIOINTI Board Mapping -hallitusarviointi auttaa hallitusta arvioimaan omaa toimintaansa ja kehittämään sitä

Lisätiedot

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet:

1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ. Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: 1(5) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Testaus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osaa suunnitella ohjelmiston, toteuttaa ohjelmiston valittua testausympäristöä käyttäen sekä laatia

Lisätiedot

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen

Aloitusseminaari Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön. Kaarina Salonen Aloitusseminaari 10.5.2011 Monikulttuurinen johtaminen käytäntöön Kaarina Salonen Periaatteet toimintasuunnitelma ja perustehtävä ovat kaikilla lähtökohtana jokin sellainen asia, joka tulisi kehittää toiminnassa

Lisätiedot

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen

Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Infosheet 38 Sairastuneiden ja omaisten kanssa keskusteleminen Ymmärrettävä tieto Antamalla ihmisille tilaisuuden esittää kysymyksensä voit räätälöidä heidän tarpeisiinsa sopivaa tietoa. Jokaiseen keskusteluun

Lisätiedot

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja

Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa, jonka tavoitteena on parantaa silmän-käden yhteistyötä ja Leikkiä oppia liikkua harjoitella syödä nukkua terapia koulu päiväkoti kerho ryhmä haluta inhota tykätä jaksaa ei jaksa Käyttää pinsettiotetta, liikelaajuus rajoittunut, levoton. Suositellaan toimintaterapiaa,

Lisätiedot

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita

Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Tavoitesuunnittelun toteutuksen periaatteita Koska tavoitesuunnittelu on oppimisprosessi, sitä tarkennetaan suunnittelun edetessä saatujen kokemusten ja palautteiden perusteella Tavoitesuunnittelulla luodaan

Lisätiedot

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla

Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla Rovaniemen Energia Oy ja Napapiirin Vesi Toimintojen vahvistaminen rakennejärjestelyn avulla en alustava työsuunnitelma elokuu 2006 Alustava kokonaisaikataulu 2 4/2006 5/2006 11/2006 3-6/2007 Kaupungin

Lisätiedot

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet:

Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: 1(8) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Markkinointiviestinnän toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus 15 osp Tavoitteet: Opiskelija osallistuu tuote- tai asiakasvastuualueen toimenpide-

Lisätiedot

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI

KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia Arja Haapakorpi 23.6.2009 KOULUTUKSESTA TYÖELÄMÄÄN YHTÄLÄISET MAHDOLLISUUDET MAAHANMUUTTAJILLE PROJEKTI OPPIMISVERKOSTOTAPAAMISTEN ARVIOINTIRAPORTTI - Monikulttuurinen

Lisätiedot

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä

POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu. Elina Lappalainen & Pia Perälä POM2STN+TS jaksosuunnitelma, teemana joulu Elina Lappalainen & Pia Perälä Suunnittelemamme käsityön kokonaisuuden teemana on joulu. Projekti on suunniteltu kuudesluokkalaisille. Projektin esittelyvaiheessa

Lisätiedot

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita!

Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Mielekkäät työtehtävät houkuttelevat harjoittelijoita! Vuoden 2013 aikana 359 Turun yliopiston opiskelijaa suoritti yliopiston rahallisesti tukeman harjoittelun. Sekä harjoittelun suorittaneilta opiskelijoilta

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN Hyväksymismerkinnät 1 (6) Lapin ammattiopisto Märkätilojen vedeneristystyöt - josta Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus osoittaa osaamisensa näytössä tai tutkintotilaisuudessa tekemällä märkätilojen

Lisätiedot

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ

HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ HARJOITTELUN ENNAKKOTEHTÄVÄ --Raporttisi perehtymisestä harjoittelupaikkaasi-- Voit myös kerätä muuta tietoa harjoittelupaikastasi! ENNAKKOTETEHTÄVÄ: 1. Perehtyminen harjoittelupaikkaan 2. Organisaatio,

Lisätiedot

Itsearviointimateriaali

Itsearviointimateriaali 03/2010 Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi julkaisun pohjalta laadittu itsearviointimateriaali tarjoaa mahdollisuuden kehittää niin kouluyhteisön kuin yksittäisen opettajan työrauhaa

Lisätiedot

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin

Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin Onnistunut SAP-projekti laadunvarmistuksen keinoin 07.10.2010 Patrick Qvick Sisällys 1. Qentinel 2. Laadukas ohjelmisto täyttää sille asetetut tarpeet 3. SAP -projektin kriittisiä menestystekijöitä 4.

Lisätiedot

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy

Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan. Matti Toivonen Necom Oy Jälkilaskennalla tehokkuutta projektitoimintaan Matti Toivonen Necom Oy WIKIPEDIA: Projekti on tarkkaan suunniteltu hanke tietyn päämäärän saavuttamiseksi Matti Toivonen Necom Oy Online Dynamics Oy Osta

Lisätiedot

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen

Tinkauspaja 1 Sali LS 2. Ketterä oppiminen Tinkauspaja 1 Sali LS 2 Ketterä oppiminen Tinkauspajan sisältö Johdanto: Ketterä oppiminen kokemuksia Ketterän oppimisen edellytyksiä, ryhmätyöt Millaisia taitoja ihmiset tarvitsevat kyetäkseen oppimaan

Lisätiedot

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET

SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET P A I M I O N K A U P U N K I SISÄISEN VALVONNAN PERUSTEET Hyväksytty kaupunginvaltuustossa 12.2.2015 11 Voimaan 1.3.2015 alkaen 1 Sisällysluettelo Lainsäädäntöperusta ja soveltamisala... 3 Sisäisen valvonnan

Lisätiedot

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta

Liite/Kvalt , 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET. Isonkyrön kunta Öo Liite/Kvalt 13.10.2014, 29 ISONKYRÖN KUNNAN JA KUNTAKONSERNIN SISÄISEN VALVONNAN JA RISKIENHALLINNAN PERUSTEET Isonkyrön kunta Isonkyrön kunnan ja kuntakonsernin 1 (5) Sisällys 1 Lainsäädäntöperusta

Lisätiedot

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely.

5 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. osaa työskentely. Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammaattiosaamisen näyttö Näytön kuvaus Tutkinnon osa ei sisällä ammattiosaamisen näyttöä. Siltä osin kuin tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ei voida työtä tekemällä ammattiosaamisen

Lisätiedot

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu

Tehokkaan verkostotyön perusta. Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Tehokkaan verkostotyön perusta Timo Järvensivu, KTT, verkostotyön tutkija Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu Verkoston toimivuuden avaintekijät Uudet toimijat innostuvat ja tuovat mukaan uutta tietoa ja

Lisätiedot

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA

KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA KUINKA TEHDÄ ONNISTUNEITA REKRYTOINTEJA? LÖYDÄ OIKEA ASENNE OSAAMISEN TAKANA ASIAOSAAMISEEN KESKITTYMINEN ON VÄÄRÄ FOKUS. ETSI ASENNETTA. Uuden työntekijän sopeutuminen uusiin tehtäviin voi viedä jopa

Lisätiedot

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana

Helka Pirinen. Esimies muutoksen johtajana Helka Pirinen Esimies muutoksen johtajana Talentum Helsinki 2014 Copyright 2014 Talentum Media Oy ja Helka Pirinen Kansi: Ea Söderberg, Hapate Design Sisuksen ulkoasu: Sami Piskonen, Suunnittelutoimisto

Lisätiedot

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO

TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO TAVOITTEENA HYVIN JOHDETTU, TULOKSELLINEN JA UUSIEN RATKAISUJEN LÖYTÄMISEEN INNOSTAVA VALTIONHALLINTO Valtionhallinnon henkilöstölle suunnatun kyselyn tuloksia 16.03.2012 Koonneet: Virpi Einola-Pekkinen

Lisätiedot

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio

LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA. Satu Rautiainen, YTL Mikkeli / Kuopio LUENTO TUETUSTA PÄÄTÖKSENTEOSTA JA ITSEMÄÄRÄÄMISOIKEUDESTA Satu Rautiainen, YTL Mikkeli 05.10. / Kuopio 11.10. Luentoni perustuu lisensiaatintutkimukseeni Itsemääräämisoikeus vammaisten henkilöiden kokemana

Lisätiedot

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus AMMATILLISEN PERUS- JA LISÄKOULUTUKSEN VALTIONAVUSTUSHANKKEIDEN 2014 ALOITUSTILAISUUS 11.9.2014 Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus Opetusneuvos Vaikuttavuus Ei ole vain yhtä määritelmää siitä, mitä

Lisätiedot

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet

PORTFOLIO-OHJEET. 1. Periodi. Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet PORTFOLIO-OHJEET Lukuvuosi 2006-07 FyKeMaTT -aineet 1. Periodi portfolioryhmä, keskustelu, kirjoitus (2-3 sivua) Palautuspäivä: ennen keskustelua tai viimeistään 20.10.2006 klo 16:00 Perusharjoittelun

Lisätiedot

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri

Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Mikä GAS -menetelmässä haastaa ja mikä tuntuu helpolta? Jari Turunen Apulaisylilääkäri Omistautuu työllesi pysyminen pääsy paluu 1.12.2015 Mihin GAS tavoitteet perustuvat? Tilanneanalyysi tärkeä, riittävä,

Lisätiedot

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito 30.9.2009. Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN Onnistuneen kasvatuskumppanuuden aloittamisen kannalta on tärkeää, että päivähoitoa koskevaa tietoa on saatavilla kun tarve lapsen päivähoidolle syntyy.

Lisätiedot

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen Lajin urheilutoiminnan kehittäminen yleistä työkalusta taustalle LUONNOS 7.10.2016 toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämiseen kuvaa 5

Lisätiedot

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op

Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op Kehittyvä rehtori oppilaitosjohdon oppisopimustyyppinen täydennyskoulutus 30 op. 2010 2011 Teematehtävä 2 Henkilöstö- ja työyhteisöjohtaminen Sirpa Kova MUUTOKSEN EDISTÄMISEN JA TIEDON JAKAMISEN HYVÄT

Lisätiedot

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia

Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia Mielenterveys- ja päihdetyö osana kunnan hyvinvointia - Opas strategiseen suunnitteluun Vs. ylihoitaja, projektopäällikkö Minna Laitila Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri Välittäjä 2013:n Pohjanmaa-hanke

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta. Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 3: Vireys- ja suoritustilan hallinta Harjoite 15: Keskittyminen ja sen hallinta Harjoitteen tavoitteet ja hyödyt Harjoitteen tavoitteena on varmistaa, että

Lisätiedot

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI

PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Turun ammattikorkeakoulu, TYT:n Innovointiraha 2012 LOPPURAPORTTI Projektin nimi Monialaiset tutkimuspajat pvm 20.12.2012 1 (7) PROJEKTIN LOPPURAPORTTI Monialaiset tutkimuspajat Tekniikka, ympäristö ja

Lisätiedot

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012

Tanja Saarenpää Pro gradu-tutkielma Lapin yliopisto, sosiaalityön laitos Syksy 2012 Se on vähän niin kuin pallo, johon jokaisella on oma kosketuspinta, vaikka se on se sama pallo Sosiaalityön, varhaiskasvatuksen ja perheen kokemuksia päiväkodissa tapahtuvasta moniammatillisesta yhteistyöstä

Lisätiedot

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

LUONNOS OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri

Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri Hyvällä johtamisella hyvään työelämään Paasitorni, 10.12.2013 Paula Risikko, sosiaali- ja terveysministeri 1 Johtamisverkosto selvittää, kokoaa, kehittää ja jakaa johtamisen ja esimiestyön hyviä käytäntöjä

Lisätiedot

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN 1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa

Lisätiedot

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14

Global Mindedness kysely. Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere May- 14 Global Mindedness kysely Muuttaako vaihto-opiskelu opiskelijan asenteita? Kv päivät Tampere 13.5. May- 14 Mistä olikaan kyse? GM mittaa, kuinka vastaajat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko

Lisätiedot

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen

Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma. CHAMP II työpaja Tampere Pekka Salminen Luonnostellaan ilmastoviestinnän suunnitelma CHAMP II työpaja Tampere 4.5.2010 Pekka Salminen Ilmastoviestinnän suunnitelma Strategisessa ilmastoviestinnän suunnitelmassa voidaan mm. määritellä: Miksi

Lisätiedot

arvioinnin kohde

arvioinnin kohde KEMIA 9-lk Merkitys, arvot ja asenteet T2 Oppilas tunnistaa omaa kemian osaamistaan, asettaa tavoitteita omalle työskentelylleen sekä työskentelee pitkäjänteisesti T3 Oppilas ymmärtää kemian osaamisen

Lisätiedot

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen

PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA. Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen PROJEKTIN HALLINTA 5 op KEVÄT 2016 KUM15SA Savonia MUOTOILU Lehtori Marke Iivarinen MIKSI PROJEKTI? On vaihtoehtoinen tai korvaava tapa toimia Vastaus tiukkoihin aika- ja kustannusvaatimuksiin Mahdollistaa

Lisätiedot

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Liiketalouden perustutkinto, merkonomi 2015 ORGANISAATION ASIAKIRJOJEN HOITAMINEN Määräyksen diaarinumero 59/011/2014 Organisaation asiakirjojen hoitaminen Ammattitaitovaatimukset o laatii asioiden valmistelua,

Lisätiedot

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa Anna-Leena Ruotsalainen AHOT:lla eli aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella ja tunnustamisella tarkoitetaan opiskelijan

Lisätiedot

RAKSAKYMPPI käytännöksi

RAKSAKYMPPI käytännöksi RAKSAKYMPPI käytännöksi Perusteet Käyttö Hyödyt Kokemuksia Tarja Mäkelä VTT RATUKE-seminaari 20.9.2007 RAKSAKYMPPI -uutta ajattelua työturvallisuuteen Lisätietoja: Tarja Mäkelä VTT Puh. 020 722 3308, tarja.makela@vtt.fi

Lisätiedot

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki

Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa. CIMO, Helsinki Seuranta ja raportointi KA2-hankkeessa CIMO, Helsinki 16.9.2016 Esityksen sisältö 1. Hankkeen sisäinen seuranta ja raportointi 2. Raportointi kansalliselle toimistolle & hankkeiden monitorointi a) Väliraportti

Lisätiedot

Global Mindedness -kysely

Global Mindedness -kysely Global Mindedness -kysely Kuinka korkeakouluopiskelijat suhtautuvat erilaisen kohtaamiseen ja muuttuuko suhtautuminen ulkomaanjakson aikana? Tuloksia syksyn 2015 aineistosta CIMO, Irma Garam, joulukuu

Lisätiedot

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki

Kotoutumiskoulutuksen arviointi. Riina Humalajoki Kotoutumiskoulutuksen arviointi Riina Humalajoki Osallisena Suomessa -hanke Laki kotouttamisesta uudistui 2009. Laki sisältää Osallisena Suomessa kokeilulakihankkeen, jonka toimikausi on 22.3.2010-30.6.2013.

Lisätiedot

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke

Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaari kantaa - teknologiateollisuuden tulevaisuushanke Työkaarikeskustelu ja Pomotsekki työhyvinvoinnin tukena Työkaarikeskustelu Työhyvinvointi rakennetaan yhdessä Eri-ikäisten työkykyä ja työssä onnistumista

Lisätiedot

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen

TUKIMATERIAALI: Arvosanan kahdeksan alle jäävä osaaminen 1 FYSIIKKA Fysiikan päättöarvioinnin kriteerit arvosanalle 8 ja niitä täydentävä tukimateriaali Opetuksen tavoite Merkitys, arvot ja asenteet T1 kannustaa ja innostaa oppilasta fysiikan opiskeluun T2 ohjata

Lisätiedot

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa

Työelämälähtöisyyden lisääminen uudessa ops:ssa Työpaikkaohjaajakoulutus 1,5 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa arvioida opiskelijaa

Lisätiedot

Hyvässä ohjauksessa opiskelija:

Hyvässä ohjauksessa opiskelija: Tuula Ritvanen 2013 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Osaamisen arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa

Lisätiedot

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov

Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Tuula Ritvanen 2012 Työpaikkaohjaajakoulutus 2 ov Arviointi Tavoitteena on, että työpaikkaohjaaja osaa suunnittella millaisia työtehtäviä tekemällä opiskelija voi näyttää keskeisen osaamisensa ja osaa

Lisätiedot

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA OPETUKSEN JÄRJESTÄJÄN PAIKALLINEN KEHITTÄMISSUUNNITELMA 2013-2016 Koulutus ja tutkimus kehittämissuunnitelma 2012 2016 linjaa valtakunnalliset painopistealueet, jotka koulutuspoliittisesti on päätetty

Lisätiedot

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne

Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä. Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne Yleisötapahtuman markkinointi ja viestintä Johdatus kulttuurituotannon suunnitteluun 2009 Petri Katajarinne 1 Tapahtuman markkinointi Kohderyhmä Tapahtuman imago ja sisältö Myyntikanava Pääsylipun hinta

Lisätiedot

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke 1.3.2015 31.10.2017 Viestintäsuunnitelma Jessica Fagerström Satu Raatikainen 15.9.2015 Päivitetty 4.12.2015 Parempi Arki-hankkeen tausta, tavoitteet ja organisaatio

Lisätiedot

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä

Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä Uuden kaupungin arvosana kyseisen palvelun tai teeman osalta. Nykytila punaisella, 8 erillistä kuntaa tulevaisuudessa mustalla, uusi kaupunki vihreällä DEMOKRATIA KRITEERI NYKYTILAN EDUT ERILLISET KUNNAT:

Lisätiedot

Osaamispisteet. Vapaasti valittava

Osaamispisteet. Vapaasti valittava Hyväksymismerkinnät 1 (5) Ammattiopiskelun S2 3 osp Osaaminen arvioidaan opiskelijan keräämän oman alan sanaston sekä portfolion avulla. Oman alan sanavaraston Tekstien ymmärtäminen Luku- ja opiskelustrategioiden

Lisätiedot

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet.

Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija. Harjoite 12: Kilpailuanalyysi. Harjoitteiden tavoitteet. Kilpailemaan valmentaminen - Huipputaidot Osa 2: Taitava kilpailija Harjoite 12: Kilpailuanalyysi Harjoite 12 A: Kilpailun tavoiteanalyysi Harjoite 12 B: Kilpailussa koettujen tunteiden tarkastelu Harjoite

Lisätiedot

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali

Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Työrauha tavaksi Itsearviointimateriaali Yleissivistävän koulutuksen kehittäminen Opetushallitus 2009 Työrauha tavaksi kouluyhteisön itsearviointi Lyhyt virittäytyminen aiheeseen ennakointikysymysten avulla/

Lisätiedot

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa

Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa Vanhustenviikon liikuntapäivä Kuhmossa 12.10.2012 Teema: Yhdessä vahvempia EU:n aktiivisen ikääntymisen ja sukupolvien välisen solidaarisuuden teemavuosi 14.8.2013 P r o j e k t i k u v a u s / M V 1 TAUSTAA

Lisätiedot

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä

Työsuunnitelma. Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä Työsuunnitelma Pelastustoimi ja varautuminen teemaryhmä 2.1.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi Työsuunnitelman sisältö 1. Kokouskäytännöt 2. Teemaryhmän yleiset tehtävät 3. Teemaryhmän tehtävät 4. Valmistelun

Lisätiedot

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1

S Ihminen ja tietoliikennetekniikka. Syksy 2005, laskari 1 Syksy 2005, laskari 1 Sisältö Tarvekartoituksen periaatteet Tutkimusmenetelmät Raportin laatiminen Tehtävä Kirjaa ylös: mitä tarvekartoituksen menetelmiä tunnet? Mitä hyötyjä tai haasteita tiedät niihin

Lisätiedot

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat

työssäoppimispaikan työtehtävissä toimiminen ammattiosaamisen näytön suorittaminen näyttösuunnitelman mukaan. Ammattitaidon osoittamistavat 1(6) TYÖSSÄOPPIMINEN JA AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ Tutkinnon osa: Palvelinohjelmistojen ja virtualisointi 15 osp Työssäoppimisen keskeinen sisältö: työtehtävien suunnittelu ja valmistelu oman työn ja työn

Lisätiedot

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi

Esimiehen opas kehityskeskusteluihin. Irma Meretniemi Esimiehen opas kehityskeskusteluihin Irma Meretniemi Talentum Helsinki 2012 Copyright 2012 Talentum Media Oy ja Irma Meretniemi Kustantaja: Talentum Media Oy Kansi: Lapine Oy Taitto: Anni Palotie ISBN

Lisätiedot

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto

Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten. Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Taloyhtiöstrategia: mikä, miksi ja miten Pekka Harjunkoski T&K asiantuntija Isännöintiliitto Kuinka hyvin hallituksissa tiedetään, mitä asukkaat odottavat ja tarvitsevat? Tehdäänkö päätöksiä tämän tiedon

Lisätiedot

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus

Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus Hämeen Ammattikorkeakoulu Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen koulutus code name 1 2 3 sum YAKJA16XPROFILOIVA-1000 PROFILOIVA 45 YAKJA16XYKJ05-1000 Toimintaympäristön muutoksiin varautuminen

Lisätiedot