KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSMESSUJEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA TOTEUTUS PROJEKTITYÖNÄ

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU KOULUTUSMESSUJEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA TOTEUTUS PROJEKTITYÖNÄ"

Transkriptio

1 Eeva Ylitalo KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULUN KOULUTUSMESSUJEN SUUNNITTELU, ORGANISOINTI JA TOTEUTUS PROJEKTITYÖNÄ Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Liiketalouden koulutusohjelma Huhtikuu 2008

2 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Tekniikan ja liiketalouden yksikkö, Kokkola Aika Huhtikuu 2008 Tekijä/tekijät Eeva Ylitalo Koulutusohjelma Liiketalous Työn nimi Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun koulutusmessujen suunnittelu, organisointi ja toteutus projektityönä Työn ohjaaja KTL Marko Ovaskainen Työelämäohjaaja Jorma Saloniemi, Kalle Myllykangas ja Mats Albäck Sivumäärä 77 + Liitteet Opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella, organisoida ja toteuttaa koulutusmessut Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoululle ja raportoida sekä dokumentoida työ. Opinnäytetyö toteutettiin projektityöskentelymenetelmiä käyttäen. Tapahtuman tavoite oli tehdä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulua tunnetuksi toisen asteen opiskelijoiden keskuudessa sekä lisätä hakijamäärää. Koulutusmessut ovat yksi tärkeä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun markkinointikeino. Kohderyhmänä olivat lähialueiden toisen asteen opiskelijat. Tapahtumaa arvioitiin koulutusmessuvieraille suunnatulla kyselylomakkeella. Kyselylomakkeeseen vastasi 78 henkilöä. Hyvää koulutusmessuilla oli Tuhkimo-näytelmä, joka kuvasi eri alojen ammattilaisia uudella tavalla. Hyväksi arvioitiin myös tapahtumapaikan viihtyvyys ja palvelu. Vastaajista 19,2 prosenttia aikoi hakea Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun ja 42,3 prosenttia vastasi Ehkä aion hakea Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluun. Asiasanat koulutusmessut, projektityöskentely, tapahtumamarkkinointi

3 ABSTRACT CENTRAL OSTROBOTHNIA UNIVERSITY OF APPLIED SCIENCES Department of Technology and Business, Kokkola Degree programme Business Administration Date April 2008 Author Eeva Ylitalo Name of thesis Planning, organizing and implementing Central Ostrobothnia University of Applied Sciences educational exposition as a project. Instructor Lis. Sc. (Econ.) Marko Ovaskainen Supervisor Mats Albäck, Jorma Saloniemi and Kalle Myllykangas Pages 77+ Appendices The aim of this Bachelor s thesis project was to plan, organize and implement Central Ostrobothnia University of Applied Sciences educational exposition and also report and verify the process using methods of project working. The aim of the educational exposition was to make Central Ostrobothnia University of Applied Sciences well-known among students in upper secondary schools and vocational schools and also increase the number of applying students. Educational exposition is COU s important marketing tool. The exposition was evaluated by a questionnaire among guests. There were 78 people who answered the questionnaire. Good points about the exposition were the Cinderella-play, which introduced different fields of education in Central Ostrobothnia University of Applied Sciences, and also service and the pleasant place. About nineteen per cent of the respondents were going to apply to Central Ostrobothnia University of Applied Sciences and about forty percent were thinking about it. Key words educational exposition, project working, events, marketing

4 SISÄLLYS 1 JOHDANTO Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Opinnäytetyön rakenne 2 2 PROJEKTIT JA PROJEKTITYÖSKENTELY Projektit ja niiden merkitys Projektin rakenne/elinkaari Projektiorganisaatio Projektin organisointi ja käynnistys Projektin suunnittelu Projektin toteutus Projektin kontrollointi Projektin päättäminen ja arviointi 16 3 PROJEKTIJOHTAJUUS Johtamistyylit ja niiden soveltaminen Projektipäällikön ominaisuuksia Projektiryhmä Viestintä Onnistuneen projektin johtaminen 26 4 TAPAHTUMAT JA KOULUTUSMESSUT Tapahtumat ja tapahtumamarkkinointi Messut Koulutusmessut Tapahtuman toteutus Koulutusmessujen tarkoitus ja tavoitteet 34 5 PROJEKTIN TOIMINNALLINEN TOTEUTUS Messutapahtumaprojektin käynnistys Messutapahtumaprojektin suunnittelu ja organisointi Messutapahtumaprojektin toteutus Messutapahtumaprojektin kontrollointi Messutapahtumaprojektin päättäminen ja arviointi Messutapahtumaprojektin onnistuneisuus Tapahtumapäivän onnistuneisuus 49 6 TAPAHTUMAN ARVIOINTI Arviointimenetelmät Asiakaskyselyn tulokset 52 7 JOHTOPÄÄTÖKSET JA KEHITTÄMISEHDOTUKSET Yhteenveto kyselyn tuloksista Kehittämisehdotukset, jatkohaasteet Loppupohdinta 73 LÄHTEET LIITTEET

5 1 1 JOHDANTO Opinnäytetyönäni järjestin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoululla koulutusmessut ja dokumentoin sekä raportoin työn. Toimin Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun oppimisyritys Tradecop Oy:n toimitusjohtajana syksyllä 2007, kun liiketalouden lehtori Jorma Saloniemi ehdotti minulle, että ottaisin koulutusmessujen järjestämisen vastuulleni. Minulla ei vielä ollut aihetta opinnäytetyöhön, joten päätin tehdä koulutusmessujen suunnittelusta, organisoinnista ja toteuttamisesta toiminnallisen opinnäytetyön. Päätin toteuttaa opinnäytetyön käytännön osuuden projektityönä. Työskentelymuodon valintaan johti se, että olen toteuttanut Tradecopin kautta useita projekteja ja projektityöskentely on minulle tuttua sekä se, että tällainen työ, joka kestää vain tietyn ajan on luonnollisinta toteuttaa projektina. Opinnäytetyöni kautta halusin saada syvempää ymmärrystä projektityöskentelystä ja tapahtuman järjestämisestä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tutkintosääntö sanoo opinnäytetyöstä: Opinnäytetyö on soveltavan tutkimus- tai kehittämistyön luonteinen opintojakso. Opiskelijan on opinnäytetyötään tehdessään osoitettava perehtyneisyyttä opiskeltavan koulutusohjelman ongelmakokonaisuuteen. (K-P AMK:n tutkintosääntö 9 ). Koulutusmessujen suunnittelu, organisointi ja toteuttaminen on laaja kokonaisuus, jossa perehdytään moniin liiketalouden alan kokonaisuuksiin, kuten johtajuuteen, markkinointiin, talouteen ja projektityöskentelyyn. 1.1 Opinnäytetyön tarkoitus ja tavoitteet Tämän opinnäytetyön tarkoitus oli suunnitella ja toteuttaa koulutusmessut Keski- Pohjanmaan ammattikorkeakoululle projektityönä sekä raportoida tehty työ. Opinnäytetyössä käytetään projektityöskentelyn periaatteita. Opinnäytetyön tavoite oli toteuttaa kyseinen tapahtuma 1100 kävijälle Yksi tavoite on myös luoda tapahtumalle pitävä perusta tulevaisuutta ajatellen.

6 2 Koulutusmessujen tavoite on kertoa Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulusta toisen asteen opiskelijoille ja lisätä ammattikorkeakoulun tunnettavuutta opiskelijoiden keskuudessa sekä kasvattaa tätä kautta hakijamäärää. Koulutusmessut toimivat siten yhtenä Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun tärkeänä markkinointikanavana. 1.2 Opinnäytetyön rakenne Opinnäytetyöni muodostuu teoreettisesta osuudesta ja käytännön osuudesta. Ensin tuon esille teoreettisen puolen projektityöskentelystä ja tapahtumista. Sen jälkeen kuvaan käytännön toteutusta ja vertaan sitä teoriaan. Lopuksi arvioin projektin ja tapahtuman onnistumista ja analysoin kävijöiden antamaa palautteen. Teoriaosuuden aloitan määrittelemällä projektin ja projektityöskentelyn. Toinen luku alkaa esittelemällä projektit yleensä ja sen, miten kirjallisuudessa määritellään termi projekti. Toisessa luvussa esitän myös projektin rakenteen ja elinkaaren, kuvaan projektiorganisaation teoriaa sekä kerron projektityöskentelyn etenemisestä projektin käynnistämisestä sen päättämiseen ja arviointiin. Kolmas luku tarkastelee syvemmin projektin johtamista. Se alkaa käsittelemällä johtamistyylejä ja niiden soveltamista projektityöskentelyyn. Tämän jälkeen tutustutaan projektipäälliköltä vaadittaviin ominaisuuksiin, käydään läpi projektiryhmän ominaisuuksia ja sen johtamisen vaatimuksia. Lisäksi luvussa käsitellään myös viestintää projektissa sekä pohditaan kokonaisuutena, mitä onnistuneen projektin johtaminen vaatii. Neljäs luku koskee tapahtumia ja koulutusmessuja. Luvussa edetään yleisestä tapahtumanjärjestämisestä kohti yksityiskohtaisemmin koulutusmessujen tarkoitusta ja tavoitetta. Opinnäytetyön käytännön osio peilaa kolmannessa luvussa käytyjen projektin vaiheiden toteutumista käytännössä. Siinä kuvataan johtamani koulutusmessuprojektin toteutuminen käynnistämisestä projektin päättämiseen ja arviointiin. Viimeisessä kohdassa käsitellään kyseisen tapahtumaprojektin onnistuneisuutta. Kuudennessa

7 3 luvussa käsitellään puolestaan kyseisen tapahtuman arviointia ja käydään läpi suoritetun asiakaskyselyn tulokset. Viimeisessä luvussa kyselyn tuloksista laaditaan yhteenveto ja esittelen kehittämisehdotuksia ja jatkohaasteita. Opinnäytetyöni päätän loppupohdintaan.

8 4 2 PROJEKTIT JA PROJEKTITYÖSKENTELY 2.1 Projektit ja niiden merkitys Projektien syntyä selittää paljon nykyinen elämäntyylimme. Elämme muutosten yhteiskunnassa, jossa tietoa siirretään yhä nopeammin ja tekniikka kehittyy nopealla vauhdilla. Kehityksessä mukana pysyminen vaatii meitä jouduttamaan kaikkea tekemistä ja kaikkia tekemisen vaiheita. Muutosten seurauksena ovat syntyneet projektit. (Lööw 2002, 15.) Projekteja on ollut olemassa kautta aikain ja jo antiikin roomalaiset rakensivat vesijärjestelmänsä projekteina. He eivät vain kutsuneet työtä projektiksi. Nykyään on tapana kutsua kaikkea mahdollista työtä projektiksi: siitä on tullut muotisana. Kaikki työt eivät kuitenkaan täytä projektin määritteitä. Jotta työtä voidaan sanoa projektiksi, sen tulee täyttää tietyt kriteerit. Projektilla on aina tilaaja, joka voi olla joko yrityksen sisältä tai ulkopuolelta. Tilaajan tarpeet synnyttävät projektin. Projekti on luonteeltaan kertaluonteinen eli ajallisesti ja laajuudeltaan rajattu ja eikä se toistu sellaisenaan koskaan. Projektilla on selvä tavoite, jota varten projekti on aloitettu ja projekti yleensä päättyy siihen, kun tuo tavoite on saavutettu. Projekti tulee dokumentoida ja siitä tulee laatia kuvaus. Projektin aikana tulee noudattaa työskentelymuotoja, jotka takaavat tulosten saavuttamisen. Tällaisia työskentelymuotoja ovat esimerkiksi projektikokoukset, jatkuva tiedottaminen, välitavoitteet, toimenpidesuunnitelmat ja työnjako osallistujien kesken. (Lööw 2002, ) Projekteille löytyy kirjallisuudesta useita eri määritelmiä. Lööw (2002,16) määrittelee projektin seuraavasti: Projektimuotoinen työskentely tarkoittaa ihmisresurssien ja aineellisten ja rahallisten resurssien hyödyntämistä suunnitellusti ja organisoidusti. Projektissa käydään läpi hyvin organisoitu prosessi, joka johtaa ideasta sen

9 5 toteutumiseen. Tarkoituksena on lyhentää aikaa ja kustannuksia, joita tarvitaan sekä laadullisesti että määrällisesti laadukkaan muutoksen aikaansaamiseksi. (Lööw 2002,16.) Heikki Stenlund (1999) puolestaan määrittelee projektin: Projekti on mikä tahansa kokonaisuutena ohjattu, kertaluonteinen ja tavoitteellinen työsuoritus. Stenlundin määritelmässä termi kokonaisuutena ohjattu tarkoittaa, että työn puitteet on ennalta määritelty työsuunnitelmassa, eli projektisuunnitelmassa, ja ohjaus perustuu sen käyttöön toteutumisen arvioinnissa. Kertaluonteisuus on sitä, ettei tehtävä sellaisenaan koskaan toistu tai toistuu muuttuneissa olosuhteissa. (Stenlund 1999,18.) Pelin (1999) määrittelee projektin lyhyesti: Projekti on se työ, joka tehdään määritellyn kertaluonteisen tuloksen aikaansaamiseksi. Määritelmässä hän erottaa toisistaan itse projektin ja sen tuloksen. Projektin tulosta voidaan mitata taloudellisesti, laadullisesti ja ajallisesti. (Pelin 1999, 40.) Projektien käyttö työskentelymuotona on hyvin suosittua siksi, että projektit ovat hyvin tulossuuntautuneita. Kun ihmisillä on oikeaa osaamista, ja kun he ovat kiinnostuneita projektista, he voivat keskittää kaiken energiansa tehtäväänsä. Myös päätöksenteko on helpompaa, kun on tavoitteita, joiden mukaan edetä. Projektityöskentely eteneekin yleensä nopeammin kuin tavanomainen työskentely. (Lööw 2002,18.) Projektin toteuttamiseen liittyen on olemassa tekijöitä, joiden avulla projektista saadaan onnistunut. Yleensä projektilla on aina jokin tavoite ja kun tuo tavoite on saavutettu, projekti on onnistunut. Lööwin (2002) mukaan onnistuneen projektin tekevät selkeä jäsennys ja hyvä suunnittelu. (Lööw 2002, 18). Onnistunut projekti syntyy, kun projektin hallinta ymmärretään kunnolla (Forsberg, Mooz & Cotterman 2004, 4). Näin ollen projektipäälliköllä on suuri vastuu siitä, tuleeko projektista onnistunut. On tärkeää, että projektipäälliköllä olisi riittävästi aikaa työskennellä projektin parissa. Projek-

10 6 tipäällikön yksi tärkeimmistä tehtävistä on sitouttaa muu projektiryhmä työhönsä. Hänen tulee ilmaista selvästi työntekijöiden roolit, odotukset ja työnjako. Jatkuva tiedottaminen ja perehdyttäminen ovat tärkeitä tekijöitä työn onnistumisen kannalta. Laadukkaat pohjatiedot mahdollistavat paremman päätöksenteon ja nopeuttavat projektin etenemistä. Työntekijöitä on osattava innostaa ja heidän arvonsa täytyy huomioida. (Lööw 2002, ) Pelkästään hyvä projektinjohtaminen ei riitä takaamaan, että projektista tulee onnistunut. Lind (2001) väittääkin, että onnistunut projekti perustuu aina suureen ideaan. Vaatimattomilla tavoitteilla varustettu projekti ei luo uutta eikä siihen innostuta. Onnistunut projekti tuottaa aina jotain ratkaisevaa parannusta, joka on projektin ansiota ja joka näkyy myös projektin jälkeen. (Lind 2001, 7-8.) 2.2 Projektin rakenne/ elinkaari Projektirakenne kuvaa projektin rakentumista projekti-ideasta projektin päättämiseen. Seuraava rakenne sopii hyvin erilaisille projekteille niiden luonteesta riippumatta. Projektin koosta riippuu, käytetäänkö tätä rakennetta kokonaan vai pelkästään osittain. (Lööw 2002, 21.) Projektin rakentaminen alkaa projekti-ideasta. Yritysten sisäiset kehityshankkeet lähtevät yleensä liikkeelle joko kehitysideasta tai johdon antamasta toimeksiannosta. (Kettunen 2003, 17.) Kehitysidean pohjalta laaditaan projektiehdotus. Projektiehdotus toimitetaan ohjausryhmälle, joka päättää toteutetaanko projekti. (Lööw 2002, 22.) Ennen kuin projektia voidaan lähteä suunnittelemaan, projektipäällikkö ja projektiryhmä on oltava tiedossa. Tämän jälkeen voidaan suorittaa esiselvitys/esitutkimus (feasability study) tai projektityö aloitetaan suoraan suunnitelmalla. (Lööw 2002, 22.) Esiselvityksen tarkoitus on tutkia, tukeeko lopputulos organisaation toiminnallisia tavoitteita. (Ruuska 2007, 35.) Suunnittelussa projektiehdotusta pohditaan tarkemmin ja laaditaan projektisuunnitelma. Projektisuunnitelmassa, tulee myös selvittää, miksi

11 7 projekti on tärkeä, ketkä ovat sen sidosryhmiä, mitä hyötyjä siltä odotetaan ja onko se järkevää toteuttaa. (Artto, Martinsuo & Kujala 2006,101.) Tämän jälkeen projekti käynnistetään. Projektin käynnistäminen tapahtuu käynnistysseminaarilla tai muulla vastaavalla tilaisuudella. Projektin toteuttamisessa käytetään monenlaisia ohjauskeinoja. Kaikkea mitä projektissa tapahtuu, dokumentoidaan koko ajan. Projektin päätyttyä järjestetään seuranta, jonka tarkoituksena on arvioida, miten projektin toteuttaminen onnistui. (Lööw 2002, 22.) Projektin elinkaarella tarkoitetaan vaiheiden ketjua, jossa ideat ja projektiin kohdistuvat odotukset ja mahdollisuudet tunnistetaan, projekti toteutetaan ja sen tuloksia ja käyttöä tuetaan (Artto ym. 2006, 47). Projektin elinkaari voidaan karkeasti jakaa kolmeen vaiheeseen, joissa tapahtuu niille ominaista toimintaa. Projektia edeltävässä työvaiheessa tapahtuu ideointia, mahdollisuuksien kartoittamista ja valmistelua. Projektin aikaisissa työvaiheissa tapahtuu projektin toteutus. Projektin jälkeen tulevat työvaiheet, jotka käsittävät projektin tulosten käyttöä. (Artto ym. 2006, 101.) Myös Ruuska (2005) jakaa projektin elinkaaren kolmeen vaiheeseen: käynnistys-, rakentamis- ja päättämisvaiheeseen. Samalla tavoin näihin vaiheisiin liittyy aiemmin esitettyä toimintaa. Ruuska lisää kuitenkin näihin toimintoihin muutaman tärkeän kohdan. Rakentamisvaiheessa projektiin osallistuvien työntekijöiden määrä vaihtelee projektin vaiheiden ja tarpeiden mukaan. (Ruuska 2005, 34.) Projektin päättäminen tapahtuu, kun voimassa olevan rajauksen mukainen lopputuote on otettu käyttöön ja tilaaja on hyväksynyt toimituksen (Ruuska 2005, 37). Vaikka projektin rakenteen voi helposti kuvata käynnistyksestä päättämiseen, projekti on paljon monimutkaisempi kokonaisuus. Projektissa on jatkuvasti käynnissä useita eri prosesseja. Ne etenevät eri vaiheissa ja niiden kautta hallitaan projektin kulkua. Professori Arto Lahti kuvaa projektin prosessin olevan toimintaa kolmessa vaiheessa, joissa täytyy saada tapahtumaan toivottua kehitystä. Ensimmäinen prosessi on rakentaa luottamuksen ilmapiiri projektin sisälle ja ulkopuolelle. Tämä tarkoittaa projekti-

12 8 ryhmän hyvää henkeä ja luottamusta projektiryhmän jäsenten ja projektipäällikön välillä sekä ohjausryhmän luottamusta projektipäällikön toimintatapoihin. Luottamus syntyy toimivan viestinnän kautta. Toinen prosessi on luoda avoin osaamisen kasvu- ja kehitysprosessi. Projektiryhmäläisiä tulee tukea heidän henkilökohtaisessa kasvussaan ja antaa heille mahdollisuus kasvuun. Kolmas prosessi on rakentaa kahden ensimmäisen prosessin pohjalta taloudellista ja toiminnallista tulosta. (Lind 2001, ) 2.3 Projektiorganisaatio Projektityöskentely vaatii yleensä oman organisaationsa, projektiorganisaation. Projektin asettaja on se, joka tekee päätöksen projektin käynnistämisestä. Työskentelyyn tarvitaan kaksi erillistä ryhmää: projektin johtoryhmä /ohjausryhmä ja projektiryhmä (Stenlund 1999, 18.) Johtoryhmä / ohjausryhmä ohjaa projektityöskentelyä kun taas projektiryhmä toteuttaa työn. Projektin asettaja nimeää projektin ohjausryhmän. Yhteydessä näihin kahteen ryhmään toimii projektipäällikkö. Projektipäällikkö toimii raportoijana ohjausryhmälle ja johtajana projektiryhmälle. (Pelin 1999, ) Ruuska (2007) määrittelee projektiorganisaation siten, että organisaatio on väline asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi (Ruuska 2007, 55). Projektiorganisaatio muodostuu yleensä ohjausryhmästä, projektipäälliköstä, projektiryhmästä, tukiryhmästä ja erilaisista työryhmistä, (KUVIO 1). (Lööw 2002, 28.)

13 9 Ohjausryhmä Projektipäällikkö Tukiryhmä Projektiryhmä Työryhmä Työryhmä Työryhmä KUVIO 1. Projektiorganisaatio (Lööw 2002, 28). Projektiorganisaatio poikkeaa perusorganisaatiosta monella tavalla. Projektiorganisaation yksi erityispiirre on sen tavoiteorientoituminen. Projektityöskentelyssä tavoitteiden saavuttaminen on hyvin tärkeää. Projekti on myös koko ajan muuttuva kokonaisuus ja siinä ei ole koskaan stabiilia tilaa. Meneillään olevassa vaiheessa ei aina tiedetä, mitä tulevassa vaiheessa tapahtuu. Muutoksiin varautuminen ja epävarmuus vaativat projektiorganisaation valvonta- ja johtamisjärjestelmiltä sellaisia ominaisuuksia, joita perusorganisaation vastaavilla järjestelmillä tyypillisesti ei ole. Projektiorganisaation erityisten piirteiden vuoksi, se vaatii myös erilaista johtamista. Näin ollen projektipäällikön johtamisen tulee olla osallistuvampaa johtamista kuin perusorganisaatiossa yleensä. (Ruuska 2005, ) 2.4 Projektin organisointi ja käynnistys Projektin toteuttamista varten kootaan yleensä oma projektiorganisaatio. Projektiorganisaation koko riippuu projektin laajuudesta. Projektiorganisaatio on olemassa määrätyn ajan, jonka jälkeen se hajotetaan.

14 10 Projektin asettaja päättää projektin käynnistämisestä. Asettajan valitsema ohjausryhmä määrittää projektin tavoitteet ja mahdollistaa projektin toteuttamisen antamalla sen vaatimat resurssit. Projektin määrittelyvaiheessa tulee myös selvittää, miksi projekti on tärkeä, ketkä ovat sen sidosryhmiä, mitä hyötyjä siltä odotetaan ja onko se järkevää toteuttaa. Asettaja on se, joka rahoittaa projektin. Ohjausryhmä valitsee projektipäällikön ja hyväksyy tämän laatiman projektisuunnitelman. Projektipäällikön tehtävänä on hankkia ammattitaitoisia henkilöitä projektiryhmään. On tärkeää valita oikeat henkilöt oikeisiin tehtäviin. Projektipäällikkö ohjaa työntekijöitä ja antaa heille tarvittavat tiedot. Projektipäällikön vastuulla on ryhmän välinen raportointi ja tiedottaminen. Hänen tulee määrittää, millä tavoin työntekijät raportoivat tekemisistään ja miten yhteisistä asioista tiedottaminen tapahtuu. Projektiryhmän jäsenen tehtävänä on suorittaa hänelle määrätyt tehtävät laadukkaasti ja dokumentoida työn tulokset. Työntekijän tulee raportoida töistään projektipäällikölle tämän asettamalla tavalla. (Pelin 1999, ) Sekä Pelin (1999) että Ruuska (2005) ovat sitä mieltä, että projektin käynnistämisellä on suuri merkitys projektin tulevaisuutta ajatellen. Käynnistämisellä luodaan suotuisat olosuhteet projektin tehokkaalle toteutukselle ja hyvin järjestetty tilaisuus on yksi onnistuneen projektin tunnuspiirteistä. Käynnistyksessä määritellään projektin tavoitteet sekä projektiryhmän jäsenten tehtävät. Tarkoitus on saada jokainen ymmärtämään yhteinen tavoite ja oma merkityksensä projektiorganisaatiossa. Aloituksen yhteydessä luodaan ryhmälle yhteistyöilmapiiri. Projektin käynnistämiseen kuuluu myös projektihallintamenettelyjen suunnittelu sekä projektisuunnitelman laatimisen käynnistäminen (Pelin 1990, 95.) Käynnistystilaisuudessa osallistujat voivat myös esittää omia näkemyksiään ja odotuksiaan projektiin liittyen. Tilaisuutta voidaan käyttää myös yhteisen ideoinnin käynnistämiseen ja ideoida projektille nimi. (Ruuska 2005, 88.) Erilaiset seikat voivat aiheuttaa ongelmia projektin käynnistämisessä. Jos projektiryhmään nimetyillä henkilöillä ei ole aiempaa kokemusta projektityöskentelystä, työn aloittaminen vaatii enemmän aikaa. Heille olisikin hyvä antaa lyhyt koulutus projekti-

15 11 työskentelystä ja sen periaatteista. Projektisuunnitelman esitteleminen yhtenä työkaluna on tärkeää, jotta projektiryhmäläiset ymmärtävät sen merkityksen. Jos henkilöt eivät tunne toisiaan entuudestaan, myös tutustuminen ja yhteisen ilmapiirin luominen vaativat oman aikansa. Tämä vaatii projektipäälliköltä ja -ryhmältä paljon aikaa alussa ja projektin aloitus venyy. (Pelin 1999, 94.) Projektin käynnistäminen tapahtuu usein käynnistysseminaarin avulla. Käynnistysseminaarista vastaa projektipäällikkö. Käynnistysseminaarissa tärkeintä on luoda projektille hyvä pohja. Projektiryhmän jäsenille jaetaan työtehtävät ja heille selvitetään työskentelytavat ja säännöt. Näin työ käynnistetään ja luodaan edellytykset jokaisen työskentelylle. (Pelin 1990, 95.) Käynnistämisseminaarin tärkein tavoite on luoda yhtenäisyyden tuntua projektiryhmään ja levittää tietoa. Tärkeää on myös tuoda esille projektin tärkein tavoite: onko se aika, kustannukset vai tulokset. (Lööw 2002, 46 49) Jotta projektille syntyisi hyvä pohja, projektipäällikön on onnistuttava viestinnässä. On tärkeää, että projektipäällikkö kykenee kertomaan kaiken tärkeän tiedon projektiryhmälle sekä samalla luomaan turvallisen ja innostavan työilmapiirin. 2.5 Projektin suunnittelu Projektin suunnittelu on hyvin tärkeä prosessi, jonka merkitystä ei kannata millään tavalla vähätellä. Joskus kuulee sanottavan, että ihminen joka suunnittelee, ei ole tarpeeksi luova. Tällainen ajattelutapa projektinsuunnittelun kohdalla voi olla hyvin vaarallinen. (Litke & Kunow 2004, 25.) Projektin suunnittelun merkityksestä löytyy kirjallisuudesta mielipiteitä laidasta laitaan. Litke & Kunow (2004) kirjoittavat, että projektin kulkua ei saa jättää sattuman varaan, vaan se on suunniteltava tarkasti. Suunnitelman tarkoitus on luoda projekti-idealle rakenne, jonka kautta se toteutetaan. Sen takia on huomioitava projektin vaatimat resurssit ja välineet. (Litke & Kunow 2004, ) Ruuskan (2005) mielestä suunnitteluun ei kuitenkaan kannata tuhlata liikaa energiaa ja aikaa, vaan kannattaa suunnitella vain sen verran kuin on tehtävän suorittamisen kannalta välttämätöntä. Projektisuunnitelma on joskus kuin sotasuunnitelma ja sitä muutetaan niin kuin taistelutilanne vaatii, koska usein tulee eteen tilanteita, joi-

16 12 hin suunnitelmissa ei ole varauduttu. Kun virheitä tapahtuu, ei kannata jäädä liian kauaksi aikaa miettimään, miksi näin tapahtui ja kenen syytä se on. Vain projektin jäljellä oleviin tehtäviin pystytään vaikuttamaan. (Ruuska 2005, 159.) Projektisuunnitelman yksi tärkeä tehtävä on myös toimia sopimuksena työnasettajan ja projektipäällikön välillä. (Hjelmquist 1995, 37.) Vasta kun työnasettaja on hyväksynyt projektipäällikön suunnitelman, projektipäälliköllä on lupa toimia. Kukaan ei yleensä tahdo toteuttaa pelkästään toisen ihmisen tekemää suunnitelmaa. On tärkeää, että jokainen projektin jäsen perehtyy tehtävään ja sisäistää sen mitä ollaan tekemässä. Yhdessä suunnitteleminen on välttämätön osa projektia. Se, että yksi ihminen kirjoittaa suunnitelman ja yrittää saada muut sitoutumaan siihen, ei yleensä onnistukaan. (Lind 2001, 34.) Projektisuunnitelmat ovat sisällöltään samanlaiset täysin erilaisissakin projekteissa. Projektisuunnitelman tulee vastata kysymyksiin: kuka, mitä, milloin, miten ja minkä verran (Pelin 1999,101.) Tämä tapahtuu määrittämällä vastuuhenkilöt ja -alueet, aikataulu ja työntekijöiden panostukset. Projektisuunnitelman ensimmäinen kohta on projektin määrittely. Projekti määritellään kertomalla projektin nykytilanne ja tavoitteet. Nykytilannetta selvittävät syyt ja taustatekijät, jotka ovat johtaneet projektin syntyyn. Projektin tavoitteena voi olla aika-, kustannus- tai tulostavoite. (Pelin 1999, 103). Projektisuunnitelman toisessa kohdassa kuvataan projektiorganisaatio. Pienemmissä projekteissa riittää pelkkä henkilöluettelo, mutta suuremmissa projekteissa on hyvä piirtää organisaatiokaavio. Kolmannessa kohdassa kuvataan toteutussuunnitelma. Tässä kohtaa esitetään tehtäväluettelot, aikataulu ja resurssisuunnitelmat. Toteutussuunnitelma kertoo tarkemmin työtehtävät, työnjaon ja aikataulutuksen. (Pelin 1999, 104.) Toteutusta suunniteltaessa on hyvä kartoittaa myös erilaiset riskit ja ongelmat. Tämä on helpointa tehdä katsomalla menneisyyteen. Mitkä ongelmat ovat jo toteutuneet aikaisemmissa vastaavissa projekteissa? Riskianalyysissä tulee miettiä, mitkä

17 13 ovat riskit ja miten ne voidaan estää. Riskit voidaan asettaa tärkeysjärjestykseen sen mukaan, kuinka suuri vaikutus niillä olisi projektiin ja miten suurella todennäköisyydellä riski voi toteutua. Tärkeimpien riskien varalle tulee laatia suunnitelma, jossa kerrotaan miten riski vältetään tai eliminoidaan. (Karlsson & Marttala 2001, ) Neljännessä kohdassa eritellään budjetti ja selvitetään, miten kustannusseuranta suoritetaan.(pelin 1999,105.) Viidennessä kohdassa laaditaan ohjaussuunnitelma. Sen tarkoituksena on luoda säännöt työn ohjaamiselle ja valvonnalle. Tässä yhteydessä kerrotaan myös, millainen on kokoussuunnitelma ja miten tiedottaminen ja raportointi tapahtuvat. Suuremmissa projekteissa koulutussuunnitelmalla luodaan pohja työntekijöiden koulutukselle. (Pelin 1999, 105.) Ruuska (2005) lisää edellä mainittuihin kohtiin vielä projektin sidos- ja intressiryhmien hallinnan sekä laadunvarmistuksen. Sidos- ja intressiryhmien hallinnassa huomioidaan tilaajan, käyttäjien ja linjaorganisaation vaatimuksia ja odotuksia. Laadunvarmistuksessa suunnitellaan mm. eri työmenetelmät, joita käytetään, muutosten ja riskien hallinta, projektin dokumentointi, väli- ja lopputulosten hyväksymismenettelyt sekä suunnitelmien tarkistus- ja päivitysajankohdat. (Ruuska 2005, 163.) Hyvä suunnittelu ei hyödynnä pelkästään tietotekniikan ohjelmia, kuten Microsoft Projectia, jolla voi laatia projektisuunnitelman hyvin helposti. Mitään oikotietä ei ole, vaan hyvän projektisuunnitelman laatiminen vaatii kokemusta ja paljon kovaa työtä. Vaikka se viekin paljon aikaa, palkinto on suuri: projektin aikataulu, kustannukset tai resurssit eivät tule kenelläkään yllätyksenä. (Tiirikainen 2007.) 2.6 Projektin toteutus Projektin toteuttaminen vaatii projektipäälliköltä aikaa ja energiaa. Projektipäällikkö on vastuussa projektista ohjausryhmälle, projektiryhmän johtamisesta ja projektin aikatauluttamisesta. Projektipäällikön täytyy kestää epävarmuutta, sillä usein projektin

18 14 toteutuksessa tulee muutoksia ja yllätyksiä eteen. Kaikkeen ei voi varautua ennalta ja siksi projektipäällikön on kyettävä tekemään nopeita ratkaisuja ja sietämään muuttuvia olosuhteita. (Kettunen 2003, 141.) Projektipäällikön tehtävä on johtaa projektia ja vastata työn tuloksista. Projektipäällikkö voi delegoida osa-alueita projektin työntekijöille, mutta lopullinen vastuu projektista on aina projektipäälliköllä. Projektipäällikön vastuulla on jokapäiväinen työnohjaus. Usein ja erityisesti pienemmissä projekteissa projektipäällikkö osallistuu myös projektin toteuttamiseen. Tämä lisää projektipäällikön työtä entisestään ja siksi projektipäällikön onkin osattava hoitaa useita asioita päällekkäin. (Kettunen 2003, 143.) Projektijohtajuudesta on kirjoitettu enemmän tämän opinnäytetyön luvussa 3. Projektia ohjataan tarkistuspalaverien avulla. Tarkistuspalavereissa pysähdytään tutkimaan projektin etenemistä, aikataulun pitävyyttä ja eteen tulleita ongelmia. Mikään projekti ei yleensä toteudu ilman vastoinkäymisiä ja muutoksia. Riskejä analysoimalla voidaan välttää osa epäonnistumisista. Projektin toteutuksessa on tärkeää tehdä kunnollinen aikataulu projektille. Kun projektilla on selkeä aikataulu, sen toteuttaminen on paljon helpompaa kaikille. Aikataulusta tulee pitää kiinni ja sitä tulee seurata jatkuvasti. Ilman sitovuutta ja seurantaa aikataulusta ei ole mitään hyötyä. (Lind 2001, ) Projektin toteutuksessa ongelmia saattavat tuottaa myös puutteelliset resurssit. Yleisimmin puutetta on rahoituksesta, henkilöstöstä, osaamisesta tai materiaaleista. (Kettunen 2003, 148.) Projektin toteutus vaatii hyvin toimiakseen kunnollisen yhteydenpitojärjestelmän, minkä vuoksia projektin alussa kannatta laatia selkeä raportointi- ja viestintäsuunnitelma. Suunnitelmassa määritellään tiedotettavat asiat, menettelytavat, aikataulut ja vastuuhenkilöt. (Silfverberg 2007,107.) Nykyään tietotekniikka helpottaa ja parantaa yhteydenpitoa huomattavasti, mutta silti yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä ja niitä tietotekniikka ei voi korvata. Yhteisillä kokouksilla tulee kuitenkin aina olla tarkoitus. Kokoontuminen vain tavan vuoksi on turhaa ja vie aikaa projektiryhmältä. Toimiva kokous on aina etukäteen suunniteltu. Käsiteltävät asiat on koottu esityslistalle, joka on lähetetty

19 15 osallistujille. Näin jokainen on voinut valmistautua kokoukseen, ja kokous voidaan hoitaa tehokkaasti. Kokouksessa on pysyttävä käsiteltävissä asioissa, jotta keskustelu pysyy tiiviinä. On myös hyvä kokoontua aina kun tarve vaatii, etteivät yksittäiset kokoukset veny liian pitkiksi. Projektipäällikön tehtävä on johtaa ja ohjata keskustelua tekemättä siitä kuitenkaan yksinpuhelua. Yhteisiin tapaamisiin tulee luoda avoin ilmapiiri, niin että jokainen uskaltaa tuoda oman mielipiteensä esille ja saa äänensä kuuluviin. Jokaisen mielipiteet on otettava huomioon mahdollisuuksien mukaan päätöksenteossa. Jos työntekijät eivät saa ehdotuksiaan läpi kokouksissa, he kokevat ne pian tarpeettomiksi. (Lind 2001, 76; Kettunen 2003, ) Selkeä asiakirjahallinta on oleellista kaikissa hankkeissa. Projektin dokumentoinnilla varmistetaan tärkeän tiedon säilyttäminen ja tiedon jakaminen. Hyvä menetelmä tähän on projektikansio. Kansio perustetaan heti projektin alussa ja sitä ylläpidetään loppuun asti. Kansiosta pitää löytyä helposti projektiin liittyvät suunnitelmat, raportit, pöytäkirjat ja muut projektin hallinnalle tärkeät dokumentit. (Silfverberg 2007,103.) 2.7 Projektin kontrollointi Projektin toteuttaminen vaatii aikataulujen, suunnitelmien ja tavoitteiden laatimista. Jos näitä ei millään tavoin seurata tai kontrolloida, niiden laatiminen on turhaa. Projektin arviointi on tarkoitettu projektin asettajalle ja johtoryhmälle eli niille, joiden käyttöön projektin tulos on tarkoitettu. Arviointi tapahtuu mittaamalla projektin eri tekijöitä. Muuttujia, joita projektissa on mitattava, ovat aika, kustannukset, laajuus ja laatu. Ajan mittaamiseen käytetään yleensä projektisuunnitelmaa ja aikatauluja. Kustannuksia mitataan budjetin kautta. Projektin laajuus saattaa muuttua projektin aikana esimerkiksi niin, että projektiin tulee lisää uusia vaatimuksia ja toimenpiteitä. Projektipäällikön on huomioitava, miten laajuus vaikuttaa aikatauluun ja budjettiin. Laatua voi seurata esimerkiksi mittaamalla sen työn määrää, joka täytyy tehdä uudelleen. Projektin huonosta laadusta kertovat liiat virheet, samoin kuin asiakkaiden valitukset tai tyytymättömyys.

20 16 Sen lisäksi, että eri muuttujia mitataan, tulee ilmoittaa niiden tärkeysjärjestys. Projektin tilaajan tulee kertoa, mikä on projektin tärkein tavoite. Onko esimerkiksi tärkeämpää, että projekti pysyy budjetissaan kuin valmistuu ajallaan. Kun tavoite tiedetään, on helpompi arvioida projektin onnistumista ja tavoitteen saavuttamista. Tavoitteista tulee käyttökelpoisempia, kun ne on oikein määritelty. Tavoite tulee olla selkeästi määritelty ja sille tulee antaa valmistumisajankohta. Tavoite ei saa olla liian yksinkertainen, vaan siinä on oltava haastetta. (Karlsson & Marttala 2001,133; Anttila 2001, ) Projektin hallinta on epävarmuuden ja muuttuvien olosuhteiden hallintaa. Riskien hallinnan tehtävänä on vähentää tätä epävarmuutta. Riskien hallinta on varautumista odottamattomiin tilanteisiin. Riskien hallinta tarkoittaa seuraavia tehtäviä: riskien analysointi, riskilistan laatiminen, toimenpiteistä sopiminen ja seuranta sekä riskilistan ylläpito. (Ruuska 2005, 222.) Sen lisäksi että riskit tunnistetaan, ne tulee vastuuttaa. Jokaiselle riskille on nimettävä vastuuhenkilö projektiryhmästä. (Ruuska 2007, 256.) 2.8 Projektin päättäminen ja arviointi Projektin päättäminen tarkoittaa sitä, kun projektin lopputulos annetaan tilaajana olevalle asiakkaalle tai projektin asettajalle tarkasteltavaksi. Työ on päättynyt, kun kaikki työn tulokset luovutetaan ja ne täyttävät kriteerit, jotka asetettiin projektille alussa. Jos tulokset ovat tyydyttäviä ohjausryhmälle, se päättää projektin tai muussa tapauksessa vaatii vielä täydentäviä toimenpiteitä. Projektin virallinen päättäminen kuuluu ohjausryhmälle ja siihen kuuluu mm. työntekijöiden kanssa käytävä arviointi. (Kettunen ; Karlsson & Marttala 2001, ) Projektin päättyessä se tulee dokumentoida sekä ulkoisia että sisäisiä tarpeita varten. Asiakkaan vaatima dokumentointi on yleensä sovittu jo projektisuunnitelmassa. Sen

21 17 lisäksi on hyvä laatia sisäinen dokumentaatio, joka jää projektiorganisaatiolle. Sitä voidaan hyödyntää tulevissa vastaavissa projekteissa. Projektin loppuraportissa käydään kokonaisvaltaisesti läpi projektin kulku. (Kettunen 2003,171.) Projekti on aina myös oppimisprosessi. Hankkeesta saadut kokemukset ovat arvokkaita ja projektin aikana kertynyt tieto tulisi siirtää organisaation käyttöön. Henkilöiden lisäksi myös organisaation tulee oppia. Projektin aikana esiin tulleet ongelmat ja kehittämisehdotukset tuodaan esille loppuraportissa. Loppuraportin laatimisesta vastaa projektipäällikkö ja se laaditaan heti projektin päätyttyä. Loppuraportissa verrataan projektille asetettuja tavoitteita toteutumiin ja lopputulokseen sekä arvioidaan projektin toimintaa kokonaisuutena sekä ohjaus- että toteutusprosessin näkökulmasta. (Ruuska 2005, ) Projektiorganisaatio puretaan projektin päätyttyä. Päätöksen henkilöiden irrottamisajankohdasta tekee projektipäällikkö. Kun henkilöt ovat saaneet omat tehtävänsä valmiiksi, he lopettavat työskentelynsä projektin parissa. Kun projekti on kokonaisuudessaan ohi, projektipäällikön tulisi kutsua koko projektiryhmä ja ohjausryhmä vielä kerran koolle projektin päättäjäisiin. (Ruuska 2005, )

22 18 3 PROJEKTIJOHTAJUUS 3.1 Johtamistyylit ja niiden soveltaminen Johtamistyylit ovat muuttuneet vuosien aikana sen mukaan, mikä on koettu tärkeäksi tiettynä aikana. Tuttuja tyylejä ovat mm. tavoitejohtaminen, tulosjohtaminen, tilannejohtaminen, laatujohtaminen ja prosessijohtaminen (Ruuska 2007, 133.) Projektipäällikön on pysyttävä muuttuvien projektijohtamisen työkalujen, tekniikan ja filosofian mukana. Jotkut menetelmät ja johtamistyylit ovat tiettyä projektia varten muita parempia ja siksi projektijohtajan on osattava valita oikein ja käyttää tai muokata parhaiten sopivia johtamismenetelmiä. (Lock 2003, 45.) 1960-luvulla mm. Blake ja Mouton kehittivät johtamisruudukot (managerial grid), joilla kuvataan erilaisia johtamistyylejä. Niiden jaottelu perustuu jaotteluun ihmislähtöisyydestä tehtävälähtöisyyteen. Liittyjälle ryhmän hyvinvointi ja viihtyminen ovat tavoitteita tärkeämpiä, kun taas hallitsija näkee tilanteen päinvastoin. Vetäytyjä suhtautuu asioihin itsekkäämmin. Hänelle tärkeintä on kuulua organisaatioon, ei se, mitä siellä tehdään. Sitoutuja käyttää molempia tyylejä: sekä liittyjän että hallitsijan. (Ruuska 2007, ) liittyjä sitoutuja vetäytyjä hallitsija Projektissa johtamistyyliksi valitaan sopivin, huomioiden projektin luonne ja projektiryhmä. Voidaan kuitenkin sanoa, että tietyt tyylit sopivat muita paremmin projektityöskentelyyn. Osallistuva ja sitouttava tyyli on tehokkaampi kuin johtajan tiukka käskyttäminen, vaikka sitäkin tarvitaan välillä. Projektityöskentelyssä johtamistyylejä tulee käyttää soveltaen niitä projektin eri vaiheisiin. Projektin käynnistyessä ryhmän on hyväksyttävä projektin tavoite ja johtajan on kyettävä sitouttamaan osallistujat työhönsä.

23 19 Kun yhteisymmärrys on saavutettu ja käydään töihin käsiksi, tarvitaan tehtäväsuuntautunutta ja määrätietoista johtamista, jotta työ saadaan organisoitua ja jaettua. Kun työt on aloitettu, tarvitaan taas sitouttavaa johtamistyyliä, jotta jokainen jaksaa hoitaa työtehtävänsä. Projektipäälliköltä täytyy löytyä aikaa keskustelemiseen, kuunteluun, rohkaisemiseen ja avun antamiseen. Kun työntekijät hallitsevat tehtävänsä, projektipäällikkö voi antaa heille vapaammat kädet toimia. Projektin lähestyessä loppuaan iskee yleensä pieni paniikki ja kiire. Aikaa on vähän, työt ovat vielä kesken ja useita asioita on hoidettava yhtä aikaa. Projektipäällikön on jälleen otettava ohjat käsiinsä ja tehtävä tarvittavat päätökset ja vietävä projekti päätökseensä vaikka väkisin. Tämä voi vaatia hyvinkin kontrolloivaa ja hallitsevaa johtamistyyliä. (Ruuska 2007, ) 3.2 Projektipäällikön ominaisuuksia Projektipäällikön työ on hyvin mielenkiintoista ja innostavaa, mutta myös vaativaa. Projektipäälliköltä vaaditaan paljon uskallusta ja rohkeutta viedä projekti päätökseensä. Projektipäälliköksi tulisi aina nimittää työhön parhaiten sopiva henkilö. Valittavalla henkilöllä tulee olla laaja tietämys alalta ja syvällinen ymmärrys projektityöskentelystä. Projektipäällikön tehtävä on vastata siitä, että projekti valmistuu ajallansa, pysyy budjetissa ja vastaa asetettuja tavoitteita. (Kettunen 2003, 29; Lööw 2002, ) Ruuska (2005) määrittelee projektipäällikön seuraavasti: Projektipäällikkö on projektin operatiivinen johtaja, jonka tehtävänä on projektin päivittäisjohtaminen. Työvälineinä projektipäällikkö käyttää delegointia ja koordinointia. Koordinoinnin avulla samaa asiaa ei tehdä monessa paikassa eikä mitään jää tekemättä. (Ruuska 2005, ) Stenlundin mukaan projektipäällikkö on projektin toimitusjohtaja. Hän vastaa projektin onnistumisesta, suunnittelusta ja ohjauksesta. Projektin määritelmästä voidaan johtaa projektin ohjaukselle seuraava yleinen määritelmä: Projektin ohjauksella tarkoitetaan minkä tahansa muutosprosessin johtamista. Käsite muutosprosessi on hyvin laaja ja siksi tämä määritelmä sopiikin hyvin erilaisten projektien ohjaukseen. (Stenlund 1999, 18.)

24 20 Ei kuitenkaan ole olemassa yhtä ainoaa oikeaa johtamistapaa joka tilanteeseen. Erilaiset projektit vaativat erilaista johtajuutta. Projekteissa työskentelee useita ihmisiä ja myös erilaiset ihmiset tarvitsevat erilaista johtamista. Toinen saattaa pitää tiukasta autoritäärisestä johtamisesta, kun toinen taas haluaa vapaat kädet toimia. (Stenlund 1999, 62.) Eri tilanteet vaativat myös erilaista suhtautumistapaa projektipäälliköltä. Projektipäällikön olisi osattava aavistaa, mikä asenne sopii kulloinkin. Peters (1991) kuvailee erilaisia asenteita, joita projektipäälliköillä täytyy olla. Projektipäällikkö saa projektin myötä paljon vastuuta ja näin suuren henkilökohtaisen tyydytyksen työstään. On siis ymmärrettävää, että mukana on paljon tunnepanosta. Projektipäällikön tulee kuitenkin välttää laittamasta omia tarpeitaan projektin tarpeiden edelle. Oma ego ei saa tulla projektin toteuttamisen tielle. Delegointi on projektipäälliköltä vaadittu tärkeä taito. Tärkeät ja hauskatkin työt on osattava jakaa muille ja saadut palkinnot muiden kanssa. Projektin työntekijät on saatava innostumaan omasta työstään ja tämä tapahtuu parhaiten antamalla heillekin vaikutusvaltaa tekemäänsä työhön. Projektipäällikön tulee osata vaatia, että tietyt tehtävät tulevat tehdyiksi. Hyvin johdettu projekti luo ilmapiirin, jossa työ voidaan delegoida ja tehdä yhteistyössä tehokkaasti. Projektin alkuvaiheessa on paljon tietämättömyyttä asioista. Projektipäällikön tuleekin kyetä hyväksymään epätietoisuutta. Kaikki asiat eivät aina mene suunnitellulla tavalla ja joskus projektipäällikön on annettava periksi omista näkemyksistään. Vaatii suurta viisautta nähdä, milloin kannattaa pyrkiä täydellisyyteen ja milloin tyytyä keskinkertaiseen. Projektipäällikkö on henkilö, joka koko ajan työntää ja innostaa muita tekemään työtä. Joissakin tilanteissa kärsimättömyys saattaa haitata työskentelyä. On tehtäviä, jotka vaativat oman aikansa ja tietyt edellytykset ennen kuin ne voi toteuttaa. Projektipäällikön tulee ymmärtää, milloin jotain asiaa täytyy ajaa eteenpäin ja milloin täytyy vain antaa asioiden tapahtua omalla painollaan.

25 21 Vaikka projekti muodostuu monista pienistä yksityiskohdista ja päällekkäisistä prosesseista, projektipäällikön tulee aina hahmottaa kokonaisuus. On tärkeää, että projektipäällikkö hahmottaa mitkä yksityiskohdat ovat tärkeitä kokonaisuuden kannalta ja mihin hänen kannattaa keskittää huomionsa. Aikaa ei kannata hukata pienten yksityiskohtien käsittelyyn, jos ne eivät luo suurta merkitystä. Projektipäällikön täytyy sietää epävarmuutta ja pelkoa siitä, että asiat voivat mennä pieleen. Hänellä täytyy olla rohkeutta kohdata epäonnistumisia. Samaan aikaan projektipäällikön on oltava tarpeeksi rohkea ottamaan suuria haasteita vastaan. (Peters 1991.) Projektitiimin moraalin kannalta on tärkeää, että heillä on johtaja, joka uskoo siihen, mitä tekee. Projektipäällikön täytyy luottaa alaisiinsa ja siihen, että annetut työt tulevat tehdyiksi. Samaan aikaan hänen on oltava skeptinen ja tarkkailtava, miten tehtäviä suoritetaan. Jonkun on koko ajan kyseltävä ja tuotava vaikeatkin asiat esille. Ongelmat eivät poistu itsestään ja niillä on taipumus kasvaa, jos niihin ei puututa heti. Hyvän projektipäällikön tunnistaa siitä, että hänellä on uskallusta nostaa ongelmat esille ja olla eri mieltä projektijäsenten kanssa. Projektipäällikön tulee kysellä ja haastaa olettamukset, kuitenkaan horjuttamatta projektiryhmän uskoa siihen, mitä he tekevät. (Kettunen 2003, ) 3.3 Projektiryhmä Projektiryhmä on yhdenlainen ryhmä, joka on koottu tiettyä tarkoitusta varten. Ryhmätyöskentelyä selittää se, että yksilölle tärkeitä asioita ovat johonkin liittyminen, osallistuminen ja asioihin vaikuttaminen sekä hyväksytyksi tuleminen. Osallistuessaan ryhmän toimintaan ja vastatessaan toisten odotuksiin yksilö on jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäristöönsä ja joutuu suhteuttamaan itsensä siihen. Ryhmä on siis yksilölle mahdollisuus itsetuntemuksen lisäämiseen eli reflektoinnin väline. (Jauhiainen & Eskola 1994,15 16.)

26 22 Ryhmä muodostuu siinä toimivista jäsenistä ja näiden vuorovaikutuksesta. Ryhmä on usein organisoitu tiettyä tavoitetta varten ja sen koko määräytyy silloin sen tarkoituksen perusteella. Ryhmän toiminta voi olla enemmän kuin sen yksittäisten jäsenten toimintojen summa. Ryhmä voi luoda synergiaedun, joka tarkoittaa sitä, että sen on mahdollista saavuttaa parempia tuloksia kuin sen parhaat jäsenet voivat saavuttaa yksinään. Jos ryhmä päinvastoin toimii huonosti, tulokset heikkenevät. Ryhmä muodostuu yksilön, ympäristön ja ryhmädynamiikan tuottamista vaikutuksista ryhmätilanteessa. Ryhmän dynaaminen kenttä muodostuu erilaisista ihmisistä ja heidän elämäntilanteistaan. Muutos jonkun toimijan elämäntilanteessa vaikuttaa koko ryhmän toimintaan. Ryhmä on siis dynaaminen eli jatkuvasti muuttuva kokonaisuus. (Jauhiainen & Eskola 1994, 32) Ryhmän on käytävä läpi joukko erilaisia kehitysvaiheita voidakseen toimia tehokkaasti. Ryhmä organisoituu aina jollakin tavalla. Uuden ryhmän muodostuessa ryhmän jäsenten käyttäytyminen on aluksi varovaista. Kukin etsii omaa rooliaan ryhmässä ja toisten ärsyttämistä pyritään välttämään. Vähitellen ryhmän toimintamuodot selkiytyvät ja ryhmä vakautuu. Vakaa vaihe ei kuitenkaan kestä kauan. Ryhmä kohtaa aina vaiheen, jossa syntyy kriittisyyttä ryhmää kohtaan, ja jonka seurauksena syntyy klikkejä ja kilpailua. Seuraavassa "Onnellisen perheen"-vaiheessa sopu ryhmässä on tärkeintä. Sopua tavoitellaan vaikka toiminnan tehokkuuden kustannuksella. Tehokkuuden heikkeneminen johtaa yleensä kriisiin, jonka laukaisee jokin ryhmän ulkopuolinen tekijä. Jos ryhmän kypsyysaste ei riitä tilanteen käsittelyyn, ryhmä hajoaa. Mikäli kriisin selvittäminen onnistuu, syntyy joustava ja tehokas ryhmä. (Ruuska 2005, 136.) Jokaiselle ryhmälle muodostuu tietynlainen luonne, riippuen siitä millaisia henkilöitä ryhmässä on ja millaisia suhtautumistapoja heillä on. Yksilöiden erilaisia suhtautumistapoja voidaan erotella tarkastelemalla kilpailutilannetta ja yhteistyötä. Kilpailutilanteessa on kyse toisen ihmisen voittamisesta. Yksilö tavoittelee silloin vain omaa etuaan ja käyttää kaikki keinot saavuttaakseen omat tavoitteensa. Kilpailuasetelma on

27 23 hyvin yleinen kulttuurissamme: Koulussa kilpaillaan arvosanoista, työpaikalla uralla etenemisestä, urheilussa voitosta ja elämässä yleensä muiden huomiosta. Ehkä kilpailuasetelma on joskus hyväkin asia, mutta ryhmässä sillä menetetään yhteistyöstä saatavat edut. Monet sosiaalipsykologiassa tehdyt tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri ryhmän jäsenten välinen kilpailu heikentää ryhmähenkeä (Kallio 1979,15 16). Ystävällinen ja jännitystä laukaiseva ilmapiiri ryhmässä tekee oppimista jarruttavat puolustusmekanismit turhiksi ja kilpailuajattelu, valtataistelut, viha ja ennakkoluulot vähenevät. Kun ihmisten keskinäinen ymmärtäminen ja avoin kommunikointi toimivat, yhteistyö alkaa luistaa. (Airas 1980, 82.) Ryhmässä koettu turvallisuuden tunne on myös tärkeää yksilön itsetunnolle. Kun ryhmä tukee yksilöä, yksilön turvallisuuden tunne vahvistuu, samoin kuin hänen itsetuntonsa. (Aalto 2000, 21.) Ryhmälle hyvin tärkeä ominaisuus on vuorovaikutus. Vuorovaikutusmahdollisuudet ryhmässä riippuvat ryhmän koosta. Jos ryhmäkoko kasvaa liian suureksi, vuorovaikutuksen mahdollisuus vähenee. Tällöin korostuvat yleensä vahvimmat persoonat ja heidän mielipiteensä. Pienissä ryhmissä on helpompi osallistua vuorovaikutukseen. (Pöytäniemi & Vartiainen 1984, 8.) Johtajan tehtävänä ryhmän muodostuessa on varmistaa, että käynnistysvaikeudet voidaan nopeasti selvittää ja huolehtia, että kaikki toimivat yhteisten päämäärien hyväksi. Ryhmän kypsyessä sen itseohjautuvuus kasvaa asteittain eikä voimakasta johtamista useinkaan enää tarvita. On tärkeää, että johtaja antaa vastuuntuntoisen ryhmän toimia itsenäisesti. Jos ryhmää johdetaan liian keskitetysti, ratkaisut koetaan yksipuolisesti sanelluiksi ja sitoutuminen päätöksiin jää heikoksi. Projektin lähestyessä loppuaan ryhmä siirtyy hiipumis- tai luopumisvaiheeseen. Loppurutistus vaatii projektipäälliköltä määrätietoista johtamista ja ryhmän kannustamista, jotta työt saadaan tehtyä kunnialla loppuun. (Ruuska 2005, 137.) Ryhmän toimintaan ja tuloksellisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Ryhmän koko on yksi tulokseen vaikuttava tekijä. Parhaisiin tuloksiin pääsevät ryhmät, joissa on 4-6 henkilöä. Parempiin laadullisiin tuloksiin päästään suuremmalla ja heterogeenisella

28 24 ryhmällä. Tällaisen ryhmän organisoituminen vie kuitenkin enemmän aikaa. Jos ryhmäkoko on liian suuri, ryhmä saattaa alkaa jakautua alaryhmiin: klikkeihin ja kuppikuntiin. Tähän on puututtava nopeasti ja selvitettävä syyt klikkiytymiseen. Projektityöskentely on nopearytmistä ja sen vuoksi projektiryhmän on pakko ohittaa kriittiset vaiheet nopeasti. Organisoitumista ja roolien löytymistä nopeuttaa, jos ryhmä kokoontuu aluksi usein. Projektin keskeyttäminen tulee harvoin kysymykseen, joten kriisivaihe on aina tavalla tai toisella selvitettävä. (Ruuska 2005, ) Projektityöskentely on yhteistyötä ja tiivistä vuorovaikutusta. Se vaatii onnistuakseen tyypillisesti yhteiset työskentelytilat. Fyysinen etäisyys projektissa työskentelevien välillä aiheuttaa ongelmia viestintään. Projektipäällikön kommunikointikyky ja rooli viestijänä ovat tekijöitä, jotka vaikuttavat merkittävästi tiedon välityksen onnistumiseen. Osallistumalla projektin toteutukseen projektipäällikkö viestii omaa sitoutumistaan projektiin ja sen tavoitteisiin sekä osoittaa kuuluvansa porukkaan. (Ruuska 2005, 140.) Työryhmän johtajan tehtävänä on saada ryhmä tekemään työnsä innostuneena ja tehokkaasti. Tämä onnistuu vain, jos ryhmä on sitoutunut tavoitteiden saavuttamiseen, ryhmällä on oikeaa osaamista ja sen jäsenet ymmärtävät omien tavoitteiden lisäksi yhteisen tavoitteen ja kulkevat sitä kohti. (The Results-driven Manager Series 2005, 6-7.) 3.4 Viestintä Projektin johtamisessa ja ihmisten johtamisessa yksi tärkeimmistä välineistä on viestintä. Koska viestintä on tärkeässä roolissa, se vaikuttaa paljon siihen, tuleeko projektista onnistunut. Kommunikaatio-ongelmat ovat aiheuttaneet monien projektien epäonnistumisen ja niistä on seurannut konflikteja, jotka ovat tuhonneet tiimityön. (Forsberg, Mooz & Cotterman 2003, 49.) Viestinnän tarkoitus on välittää tietoa ihmisten ja ryhmien kesken. Tämä tapahtuu yleensä henkilökohtaisen keskustelun, kirjeen, puhelimen tai sähköpostin kautta. Johdon viestintä tarkoittaa sitä, että se pyrkii vaikuttamaan muihin, niin että he toimi-

29 25 sivat tavoitteiden toteuttamiseksi. Johtamisviestintä on johdon keino ohjata organisaation tiedon luontia ja päätöksentekoa ja tätä kautta organisaation toimintaa. (Salminen 2001, 69.) On yleistä, että viestinnässä tapahtuu virheitä, esim. viesti ymmärretään väärin tai viesti ei mene perille. Viestinnän virhelähteitä voivat olla seuraavanlaiset ongelmat: sanoma on muotoiltu epäselvästi ja sen voi tulkita monella eri tavalla. Vastaanottaja ei kuuntele kunnolla, viestiä muutetaan tahallaan, viesti katoaa matkalla tai viesti ei ole selkeä. (Pelin 1999, 298.) Projektipäällikön täytyy yleensä tiedottaa huomattavasti enemmän kuin tavallisen linjajohdon. Tämä johtuu siitä, että projektilla on yleensä monta eri sidosryhmää: projektinasettaja, johtoryhmä, projektiryhmä, linjajohto ja hallinto, viranomaiset ja tiedotusvälineet. Projektiryhmä odottaa projektipäällikön tiedottavan projektiin liittyvistä asioista. Projektipäällikön tulee kertoa heille projektin tilasta ja siinä tapahtuneista muutoksista ja viestittää eteenpäin johtoryhmälle projektiryhmän toiveita ja tarpeita. (Pelin 1999, ) Projektissa tapahtuva viestintä ei saa olla yksisuuntaista, johtajalta työntekijöille tulevaa. Sen täytyy olla avointa, jotta projektipäällikkö tietää, mitä projektissa tapahtuu. (Salminen 2001, 69.) Projektin viestinnässä on kyse tärkeiden asioiden viestinnästä ja siksi viestintää täytyy suunnitella. Suunnittelussa on valittava oikea viestintätapa ja harkittava viestin tavoite ja sisältö. Projektin alussa on tärkeää viestiä projektin työntekijöille projektin tavoitteesta, vastuusta, projektisuunnitelmasta ja ohjauskäytännöistä. Viestintä ei ole pelkästään puhumista, vaan on muistettava, että myös teot viestivät. Siksi on tärkeää, että projektipäällikkö näyttää esimerkkiä omilla teoillaan. Myös erilainen oheisviestintä vaikuttaa viestin merkitykseen, esimerkiksi äänensävy, ilmeet ja eleet kertovat usein enemmän kuin sanat. (Salminen 2001, 75.) Projektia toteutettaessa tulee projektipäällikön varmistaa tiedon välittyminen projektin tilanteesta. Usein projektipäälliköllä on asiat tiedossa omassa päässään, mutta jos projektiryhmä ei tiedä missä ollaan menossa, heille saattaa syntyä turhaa epävarmuutta. Myös kaikista muutoksista tulee viestittää projektiryhmälle, etenkin niille joi-

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja

JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja JHS XXX ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2: Tarkistuslistoja Versio: 0.9 Julkaistu: n.n.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS

PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS PROJEKTIN SUUNNITTELU JOUNI HUOTARI, PAAVO MOILANEN, ESA SALMIKANGAS 10 KEYS TO SUCCESSFUL SOFTWARE PROJECT 1. Clear Vision 2. Stable, Complete, Written Requirements 3. Detailed User Interface Prototypes

Lisätiedot

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus 27.10.2015 Marja Tuomi Päivän ohjelmasta Projektin elinkaari Ideasta suunnitteluun Käynnistämisen haasteet Suunnitelmasta toteutukseen Palautteen

Lisätiedot

VIESTINTÄ PROJEKTISSA

VIESTINTÄ PROJEKTISSA VIESTINTÄ PROJEKTISSA JOUNI HUOTARI VIIMEISIN PÄIVITYS: 30.9.2010 1 POHDINTAA Miksi projektissa viestitään? Mitä tyypillisiä yleisiä ongelmia liittyy viestintään? Miten ongelmat voitaisiin ratkaista? Mitä

Lisätiedot

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja

JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja JHS 182 ICT-palvelujen kehittäminen: Laadunvarmistus Liite 2 Tarkistuslistoja Versio: 1.0 Julkaistu: 15.12.2011 Voimassaoloaika: toistaiseksi 1 Yleistä Palvelun kehitys jakautuu vaiheisiin, joiden väleissä

Lisätiedot

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004

Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Raahen kaupunki Projektiohjeet luonnos 30.11.2004 Vastine Kari Pietilän SDP:n valtuustoryhmän aloitteeseen Raahen kaupungin projektiohjeista (KV 25.2.2004) Pertti Malkki (FT, YTM) Kehittämiskonsultti pertti.malkki@yritystaito.fi

Lisätiedot

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet

ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet ERTO / YSTEA Työhyvinvointi osana toimivaa työyhteisöä Vaativat asiakaspalvelutilanteet.0.0 JS Partners Oy Toimiva työyhteisö selkeät tavoitteet ja yhteiset pelisäännöt tarkoituksenmukaiset työvälineet

Lisätiedot

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön Aikuisopiskelijan viikko tarjoaa mainion tilaisuuden toteuttaa tapahtumia yhteistyössä oman alueen eri organisaatioiden kanssa.

Lisätiedot

FARAX johtamisstrategian räätälöinti

FARAX johtamisstrategian räätälöinti FARAX johtamisstrategian räätälöinti Sisältö Taustaa Johtamisstrategian luominen ja instrumentin luominen Hyödyt ja referenssit Esimerkkejä matriiseista Prosessi Taustaa Esityksessä käydään läpi FaraxGroupin

Lisätiedot

Muutoksessa elämisen taidot

Muutoksessa elämisen taidot Muutoksessa elämisen taidot Päivi Rauramo, asiantuntija TtM Työturvallisuuskeskus TTK paivi.rauramo@ttk.fi Työelämän muutosvirtoja Teknologian kehitys Tietotekniikan ja siihen liittyvien sovellusten kehitys

Lisätiedot

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi

Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008. PRO koulutus Ulla Rasimus ja konsultointi Lapsuuden arvokas arki ARVO-hankkeen koulutus 13.8. 2008 ARVO-koulutuspäivän tavoitteet 13.8. 2008 Selkiyttää ja luoda moniammatillisesti yhteisiä merkityksiä hankkeen tavoitteille, käsitteille ja kehittämisprosessille.

Lisätiedot

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen

Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen. Varpu Ylhäinen Strategia, toimintasuunnitelmat ja johtaminen Varpu Ylhäinen Lyhyt katsaus strategiaan ja strategiajohtamiseen Klubin toimintasuunnitelma 2013-2014 Johtaminen Fasilitointijohtaminen 6.11.2013 Varpu Ylhäinen

Lisätiedot

Hajautettu Ohjelmistokehitys

Hajautettu Ohjelmistokehitys Hajautettu Ohjelmistokehitys Maria Paasivaara Hajautuksen muotoja Yrityksen sisäinen hajautus Maan sisällä Maiden välillä, esim. offshore Yritysten välinen hajautus Alihankinta Lisenssointi Partnershipit

Lisätiedot

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset

Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Yhteisöllisen oppimisen työpaja 9.12.2010 Reflektori 2010 Tulokset Fasilitointi: Kati Korhonen-Yrjänheikki, TEK; Dokumentointi työpajassa: Ida Mielityinen, TEK; Fläppien dokumentointi tulosraporttia varten:

Lisätiedot

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA

PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA RISTO PELIN PROJEKTI- HALLINNAN KÄSIKIRJA (seitsemäs painos) PROJEKTIJOHTAMINEN OY RISTO PELIN Kaikki oikeudet pidätetään. Tämän kirjan jäljentäminen ilman tekijän kirjallista lupaa painamalla, monistamalla,

Lisätiedot

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro

Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro Espoon projekti- ja ohjelmajohtamisen malli EsPro EU- ja kv-verkoston tapaaminen Kuntatalo 2.10.2013 Strategiajohtaja Jorma Valve, Espoon kaupunki Mikä on projektimalli? Projektimalli on projektimuotoisen

Lisätiedot

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta

OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet. Ohjelmistoprojektin hallinta OHJ-3010 Ohjelmistotuotannon perusteet Ohjelmistoprojektin hallinta 1 Sisältö Projektiorganisaatio ja sidosryhmät Ohjelmistoprojektin kulku Projektin suunnittelu Ositus Osallistujat Työmäärän arviointi

Lisätiedot

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus

Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus Projekti, projektinhallinta ja projektiliiketoiminta. Projektin ympäristö, päämäärä, tavoitteet, elinkaari, laajuus ja työn ositus 25.1.2013 Karlos Artto TU-22.1120 Projektien suunnittelu ja ohjaus, kevät

Lisätiedot

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö

Projektityön ABC? Petri Kylmänen, 2006. Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-2006, A-klinikkasäätiö Projektityön ABC? Petri Kylmänen, Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus, Huuko 2004-, A-klinikkasäätiö Lähteitä (mm.): Paavo Viirkorpi: Onnistunut projekti RAY projektihallinnan opas, Stakes Ehkäisevän

Lisätiedot

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti

SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Järjestelmäprojekti 1 projektisuunnitelma ICT4TN007-2 SALAKIRJOITUKSEN VAIKUTUS SUORITUSKYKYYN UBUNTU 11.10 käyttöjärjestelmässä -projekti Versio 0.1 Tekijät Keijo Nykänen Tarkastanut Hyväksynyt HAAGA-HELIA

Lisätiedot

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015

SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 SOSIAALINEN TILINPITO Kirsti Santamäki, 28.4.2015 Luennon sisältö Mitä sosiaalinen tilinpito tarkoittaa? Keskeisiä käsitteitä sosiaaliseen tilinpitoon liittyen Sosiaalisen tilinpidon prosessi: tavoitteiden

Lisätiedot

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole.

3. Ryhdy kirjoittamaan ja anna kaiken tulla paperille. Vääriä vastauksia ei ole. 1 Unelma-asiakas Ohjeet tehtävän tekemiseen 1. Ota ja varaa itsellesi omaa aikaa. Mene esimerkiksi kahvilaan yksin istumaan, ota mukaasi nämä tehtävät, muistivihko ja kynä tai kannettava tietokone. Varaa

Lisätiedot

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki

Projektijohtaminen. Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki KEHITTÄMISKESKUS OY 28. 29.2.2012 Ohjelma Paikka: HAUS kehittämiskeskus, Munkkiniemen koulutustalo, Hollantilaisentie 11. 00330 Helsinki Pertti Melonen, toimitusjohtaja, Pro HR Consulting Oy Erkki Rajala,

Lisätiedot

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1

Kim Polamo Työnohjaukse ks n voi n m voi a Lu L e,,ku inka i t yönohj t aus s autt t a t a t yös t s yös ä s si s. i 1 Kim Polamo Työnohjauksen voima Lue, kuinka työnohjaus auttaa työssäsi. 1 Työnohjauksen tulos näkyy taseessa.* * Vähentyneinä poissaoloina, parempana työilmapiirinä ja hyvinä asiakassuhteina... kokemuksen

Lisätiedot

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea

Esityksen sisältö. Ideasta hankkeeksi. Kulttuurihankkeen suunnittelu 22.9.2015. Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013. Hankeidea Ideasta hankkeeksi Kulttuurihankkeen suunnittelu Novgorod 2013 Marianne Möller 23.9.2013 Hankeidea Esityksen sisältö Hankesuunnitelma budjetti yhteistyösopimus Hankkeen toteuttaminen tavoitteet ja välitavoitteet

Lisätiedot

Orientaatio ICT-alaan. Projekti

Orientaatio ICT-alaan. Projekti Orientaatio ICT-alaan Projekti Projekti Ajallisesti rajoitettu, kertaluonteinen tehtävä määrätyt resurssit sekä oma (linjaorganisaatiosta poikkeava) organisaatio Toteutus tapahtuu suunnitelmallisesti ennalta

Lisätiedot

Osuva-loppuseminaari

Osuva-loppuseminaari Osuva-loppuseminaari Mistä syntyy työntekijän ja työyhteisön innovatiivisuus? Kyselyn tuloksia 15/12/14 Timo Sinervo 1 Mitä tutkittiin Mitkä johtamiseen, työyhteisöön ja työhön liittyvät tekijät johtavat

Lisätiedot

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO

Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Jussi Klemola 3D- KEITTIÖSUUNNITTELUOHJELMAN KÄYTTÖÖNOTTO Opinnäytetyö KESKI-POHJANMAAN AMMATTIKORKEAKOULU Puutekniikan koulutusohjelma Toukokuu 2009 TIIVISTELMÄ OPINNÄYTETYÖSTÄ Yksikkö Aika Ylivieska

Lisätiedot

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä

Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Työhyvinvointikyselyn tulosten käsittely ja hyvinvointisuunnitelman laatiminen työyksikön hyvinvointipajassa Esimiehen opas erityisesti vuorotyötä tekevissä yksiköissä Lapin sairaanhoitopiirin työhyvinvointisyke

Lisätiedot

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä

Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Opintokokonaisuuden toteuttaminen opettajatiiminä Juho Tiili, Markus Aho, Jarkko Peltonen ja Päivi Viitaharju n koulutusyksikössä opetusta toteutetaan siten, että saman opintokokonaisuuden opintojaksot

Lisätiedot

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013

Tietohallinnon nykytilan analyysi. Analyysimenetelmä (sovitettu Tietohallintomallista) 9.10.2013 Tietohallinnon nykytilan analyysi Analyysimenetelmä (sovitettu Tietomallista) 9.10.2013 Haastattelurunko Kerättävät perustiedot Budjetti (edellisvuoden) Henkilöstökustannukset IT-ostot Muut Liite - Kypsyysanalyysin

Lisätiedot

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo

Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Miten johdan huolto- ja korjaamotoimintaa laadukkaasti? Autokauppa 2015 6.11.2014 Finlandiatalo Keijo Mäenpää Liikkeenjohdon konsultti Diplomi-insinööri Tavoitteena Sujuvasti toimiva kyvykäs organisaatio

Lisätiedot

Vinkkejä hankeviestintään

Vinkkejä hankeviestintään Vinkkejä hankeviestintään Viestintä vs. tiedottaminen Tiedon siirto ja vaihdanta kokonaisuutena Kanavina esim. nettisivut, intrat, uutiskirjeet, esitteet ja logot, kokoukset ja tilaisuudet, sosiaalinen

Lisätiedot

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi

Ryhmän kehittyminen. Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän kehittyminen Opintokeskus Kansalaisfoorumi Avaintoimijafoorumi Ryhmän toiminta Ryhmän toiminnassa on lainalaisuuksia ja kehitysvaiheita, joita kaikki ryhmät joutuvat työskentelynsä aikana käymään

Lisätiedot

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv )

TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Karl-Magnus Spiik Ky Tiimityöskentely / sivu 1 TIIMITYÖSKENTELY ( 1 + 1 + 1 pv ) Asiakas: Ryhmä: Uusi päiväkoti Koko henkilöstö Tämän kolmiosaisen valmennuksen päätavoitteena on tiimityöskentelyn kehittäminen.

Lisätiedot

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa

Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa Pienin askelin snadein stepein -väline oman työn kehittämiseen arjessa jatkuvan parantamisen toimintatapa Virpi Mattila ..Työssä tarvitaan monenlaista osaamista.. AMMATILLINEN OSAAMINEN -ammatilliset tiedot

Lisätiedot

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä

Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Lopullinen versio, syyskuu 2010 Paikallisen ja alueellisen tason kestävää kehitystä koskeva integroitu johtamisjärjestelmä Laajuus Jatkuva laajeneminen sekä maantieteellisesti että sisällön kannalta: Yhdestä

Lisätiedot

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1

PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE. Yleistä... 1 OHJE 1 (5) PROJEKTIAVUSTUKSEN (C) TOIMINTASELOSTELOMAKKEEN RAY3707 TÄYTTÖOHJE Yleistä... 1 1 Projektin perustiedot... 1 2 Projektin toteutus ja eteneminen... 2 3 Projektin seuranta ja arviointi... 3 4

Lisätiedot

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas

Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Kaari-työhyvinvointikysely - esimiehen opas Valmistaudu kyselyyn vinkkilista esimiehelle vinkkilista työyhteisölle Valmistaudu kyselyyn - vinkkilista esimiehelle Missä tilaisuudessa/palaverissa työyhteisönne

Lisätiedot

Lastentuntien opettaminen Taso 1

Lastentuntien opettaminen Taso 1 Lastentuntien opettaminen Taso 1 OSA 2: JAKSOT 8-12 LEIKIN MERKITYS JA OHJAAMINEN BAHÀ Ì-LASTENTUNNEILLA Ruhi-instituutti Kirja 3 JAKSO 8 Sanotaan, että leikkiminen on lasten työtä. Itse asiassa leikit

Lisätiedot

Riskit hallintaan ISO 31000

Riskit hallintaan ISO 31000 Riskit hallintaan ISO 31000 Riskienhallinta ja turvallisuus forum 17.10.2012 Riskienhallintajohtaja Juha Pietarinen Tilaisuus, Esittäjä Mitä on riskienhallinta? 2 Strategisten riskienhallinta Tavoitteet

Lisätiedot

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa

Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Harjoittelu omassa opetustyössä ammatillisen koulutuksen parissa Ohjeet opiskelijalle Opiskelija harjoittelee omassa opetustyössään ammatillisessa koulutuksessa. Opetusharjoittelussa keskeisenä tavoitteena

Lisätiedot

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia.

Seuraavat väitteet koskevat keskijohtoa eli tiimien esimiehiä ja päälliköitä tai vastaavia. KESKIJOHDON OSAAMISTARPEET Vastaajan taustatiedot: Vastaaja on: Vastaajan vastuualue: 1. Tiimin esimies tai vastaava 2. Päällikkö tai vastaava 3. Johtaja 1. Johto ja taloushallinto 2. Tutkimus ja kehitys

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Reilun Pelin työkalupakki: Kiireen vähentäminen Tavoitteet Tämän toimintamallin avulla opit määrittelemään kiireen. Työyhteisösi oppii tunnistamaan toistuvan, kuormittavan kiireen sekä etsimään sen syitä

Lisätiedot

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011

Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin kohtalonyhteys 10.2.2011 17.2.2011 Hannele Waltari Mitä työhyvinvointi on? Työhyvinvointi tarkoittaa turvallista, terveellistä ja tuottavaa työtä, jota ammattitaitoiset

Lisätiedot

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa

Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto A. Harjoittelu Oulun seudun harjoitteluverkostossa Vaihtoehto B. Harjoittelu Rovaniemen seudun harjoitteluverkostossa Ohjeet opiskelijalle Vaihtoehdoissa A ja B opiskelija harjoittelee joko

Lisätiedot

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen

Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Lapin korkeakoulukonsernin (LUC) kansainvälisen hanketoiminnan projektitoimimalli (PTM) Rovaniemi 17.1.2012, Kristiina Jokelainen Toimintamallille asetetut tavoitteet Visio Kansainvälisen hanketoiminnan

Lisätiedot

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa

Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Taloyhtiö 2014 tapahtumassa Ryhmäkorjaushanke Case Porvoo Näsin alue Tom Lindborg Rakennuttamis- ja valvontapalvelut Yksikön päällikkö Case Porvoo 3 taloyhtiötä, 1960-1970 luvulta 15 kerrostaloa, 3-9 kerrosta

Lisätiedot

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen

Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Reilun Pelin työkalupakki: Työkäytäntöjen kehittäminen Tavoite Oppia menetelmä, jonka avulla työyhteisöt voivat yhdessä kehittää työkäytäntöjään. Milloin työkäytäntöjä kannattaa kehittää? Työkäytäntöjä

Lisätiedot

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015

Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista. Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Yhteenveto tuotteenhallinnan tiimoilta kertyneistä opeista Jukka Kääriäinen Jukka.kaariainen@vtt.fi 22.4.2015 Sisältö Mistä tietoja koottu? Opit Yhteenveto Mistä tietoja koottu? Nämä tiedot on kerätty

Lisätiedot

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant

Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant Miten löydän Sen Oikean? 22.11.2012 Senaattoritilaisuus Liisa Paasiala, Senior Consultant On mahdollista löytää Se Oikea! Luotanko sattumaan? Onnistuminen on aloitettava heti Onnistumisen kaava on 4 x

Lisätiedot

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009

Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Kirsti Kärkkäinen Ideapoiju Oy 5.2.2009 Hankkeessa on lukuisia toimijoita: tutkimusorganisaatioita, rahoittajia ja välittäjäorganisaatioita, joiden roolit ja työn tulokset tulee saada sopivalla tavalla

Lisätiedot

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen

Vahvistun ryhmässä. Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Vahvistun ryhmässä Opas vertaistukiryhmän käynnistämiseen Aivovammaliitto 2013 RYHMÄN KÄYNNISTÄMINEN Aloittaminen on tärkeää On hienoa ja tärkeää, että käynnistät alueellasi vertaistukiryhmän! Vertaistukiryhmän

Lisätiedot

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009

PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 PROJEKTIN OHJAUS JA SEURANTA JOUNI HUOTARI 28.9.2009 POHDINTAA Mitä asioita projektissa seurataan? Kuka vastaa ohjauksesta? Millä tavoin projektia seurataan ja ohjataan? Mitä asioita ohjaukseen kuuluu?

Lisätiedot

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen

Nolla tapaturmaa 2020. Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015. Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen Nolla tapaturmaa 2020 Kulmakivet 2016-17(luonnos) Tilannekatsaus 24.2.2015 Etera 24.2.2015 Ahti Niskanen TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n hallitus asetti

Lisätiedot

Sykettätyöhön.fi-palvelu: Meidän tilat -projektitila tukee työpaikan sisäistä yhteistyötä

Sykettätyöhön.fi-palvelu: Meidän tilat -projektitila tukee työpaikan sisäistä yhteistyötä Sykettätyöhön.fi-palvelu: Meidän tilat -projektitila tukee työpaikan sisäistä yhteistyötä Lyhytohje työpaikalle - sähköisen projektitilan luominen ja tilaan liittyminen Jarna Savolainen Työturvallisuuskeskus

Lisätiedot

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14)

Jokainen projekti on ainutkertainen. t i (Lähde: Rissanen 2002, 14) 1 PROJEKTIN TUNNUSMERKIT Projekti on johonkin määriteltyyn tavoitteeseen pyrkivä, harkittu ja suunniteltu hanke, jolla on aikataulu, määritellyt resurssit ja oma projektiorganisaatio. Jokainen projekti

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet

Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Reilun Pelin työkalupakki: Suunnittelun välineet Tavoitteet Tämä diaesitys kannustaa jäsentämään suunnitelmia toteuttamiskelpoisiksi. Välineiden käytön tavoitteena on luoda yhteinen näkemys etenemisestä

Lisätiedot

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU

SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU 1 SUUNTA TOIMINNAN JA ARVIOINNIN SUUNNITTELUN TYÖKALU Suunta on työkalu, jota käytetään suunnittelun ja arvioinnin apuna. Se on käyttökelpoinen kaikille, jotka ovat vastuussa jonkun projektin, toiminnon,

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT

AMMATTITAITOVAATIMUKSET, ARVIOINNIN KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT AMMATTITAITOVAATIMUKSET, KOHTEET JA YLEISET ARVIOINTIKRITEERIT Tämän luvun ammattitaitovaatimusten määrittely sekä arvioinnin kohteet ja yleiset arviointikriteerit on tarkoitettu koulutuksen järjestäjien

Lisätiedot

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle

Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle 1 Monipuolisen yhteistyön haaste pyrittäessä korkealle Markus Hellström 2 Esityksen kiteytys 3 Esityksen sisältö Tavoite ja sen merkitys liiketoiminnan johtamisessa Miten vien liiketoiminnan tavoitteeseen?

Lisätiedot

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10.

Tiimijohtaminen. Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana. Kati Aikio-Mustonen, johtamisen kehittämisrakenne 19.10. Tiimijohtaminen Toimi mieluummin tiimin palvelijana kuin sen johtajana Lähteet Heikkilä, Kristiina: Tiimit avain uuden luomiseen Janhonen, Minna: Tiimien verkostot: tarinoita vallasta, tehokkuudesta ja

Lisätiedot

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset.

9. Kuvaile antamasi koulutus lyhyesti: tavoitteet, rakenne ja kesto, sisältö, suositukset. Kouluttajapankki 1. Kouluttajan nimi - Pirkko Haikola 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus - opettaja, aikuiskouluttaja/ryhmänohjaaja, kokemuskouluttaja 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit

Lisätiedot

Lego Mindstorms anturit

Lego Mindstorms anturit Lego Mindstorms anturit Metropolia Ammattikorkeakoulu Projektisuunnitelma Tomi Ilonen KA09 Tommi Nuotiomaa KA09 Matias Pitkänen KA09 20.1.2012 Insinöörityö Päivämäärä Sisällys 1 Projektin kuvaus 1 1.1

Lisätiedot

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI

RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Karl-Magnus Spiik Ky Räätälöity ilmapiirimittari 1 RÄÄTÄLÖITY ILMAPIIRIMITTARI Ilmapiirimittarin vahvuus on kysymysten räätälöinti ko. ryhmän tilannetta ja tarpeita vastaavaksi. Mittaus voi olla yritys-,

Lisätiedot

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely

Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Reilun Pelin työkalupakki: Muutoksen yhteinen käsittely Johdanto Tämä diaesitys ohjaa työyhteisöä lisäämään yhteistä ymmärrystä toimintaan liittyvistä muutoksista ja vähentämään muutoksiin liittyviä pelkoja.

Lisätiedot

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015

VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 1 (5) VIESTINTÄSUUNNITELMA 2015 Viestintästrategian tarkoitus on tukea Konsulttinuorten toimintastrategiaa. Viestintästrategia laaditaan kolmeksi (3) vuodeksi kerrallaan. Viestintästrategiassa määritellään

Lisätiedot

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Asiakastarpeiden merkitys ja perusta asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja Mihin asiakastarpeiden selvittämistä tarvitaan yhteisen kielen/tarkastelutavan

Lisätiedot

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa

ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa ARVIOINTI Esiopetuksen opsin perusteissa OPStuki 2016 TYÖPAJA 3 Rauma 23.9.2015 Esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet: luku 4.2. Arviointi opetuksen ja oppimisen tukena Opetushallituksen esiopetuksen

Lisätiedot

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus

VASTUULLINEN ITSEOHJAUTUVUUS oman toiminnan arviointi ja suunnittelu yhteisissä keskusteluissa - ennakoiva työote, monitaitoisuus JOHTAMISEN MUUTOS ESIMIESTYÖN UUDET OSAAMISET -valmentava ote ja fasilitoivat menetelmät -strateginen ajattelu -asiakastyö JOHTAMISVOIMA määrääminen ohjeina, vaatimuksina ja kontrollina Hieararkinen johtaminen

Lisätiedot

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012

Inno-Vointi. Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa. Inno-Vointi 3.10.2012 Johtamisella innovaatioita ja hyvinvointia Vantaan kaupungin varhaiskasvatuksessa 1 -tutkimushanke: Hyviä käytäntöjä innovaatiojohtamiseen julkisella palvelusektorilla Miten palveluja voidaan kehittää

Lisätiedot

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut

Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Laatu, prosessi, tuote ja tuotteistaminen opiskelija-ateriat, kahvio- ja kokouspalvelut Ravintolapalveluverkoston Hyvää Pataa - tapaaminen 7.6.2010 Merja Salminen/Design LiMe Oy Mikä on laatujärjestelmä

Lisätiedot

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille

Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Yhteenveto Oppituki-hankkeen kyselystä sidosryhmille Sidosryhmätyöpaja 4.9.2013 Koulutuspäällikkö Matti Tuusa 10.9.2013 1 Kyselyn tuloksia 10.9.2013 2 Taustatiedot Kysely lähetettiin 18 henkilölle, joista

Lisätiedot

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä

TIETOTILINPÄÄTÖS. Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto. Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä TIETOTILINPÄÄTÖS Ylitarkastaja Arto Ylipartanen/ Tietosuojavaltuutetun toimisto Terveydenhuollon ATK-päivät 20.5.2014; Jyväskylä 20.5.2014 TSV:n tsto/ylitarkastaja Arto Ylipartanen 2 LUENNON AIHEET 1.

Lisätiedot

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli

Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Tuotteistaminen käytännössä: TPY:n malli Opas ja työkirja työ- ja yksilövalmennuspalveluiden tuotteistamiseen Reetta Pietikäinen Palvelutori-hanke Päivitetty 3/08: ULA Pietarsaari Mitä tuotteistaminen

Lisätiedot

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM

Mitä prosessissa kehitetään. Prosessin kehittäminen. Kehittämisen tavoitteita. Perusasioita kehittämisessä. Pohjana esim. CMM Mitä prosessissa kehitetään Pohjana esim. CMM Prosessin kehittäminen Projektien hallinta Prosessin kuvaus, toimintaohjeet Laadunvarmistus Mentelmät Riskinhallinta Yms. Kehittämisen tavoitteita Tuotannon

Lisätiedot

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.

ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3. ASIAA ASIAKASKUUNTELUISTA PÄIVI KALLIOKOSKI TYÖPAIKKAKOULUTTAJAT VALMENTAEN VAHVOIKSI- HANKE OPSO RY:N SEMINAARI 26.3.2015 HELSINKI VINKKEJÄ ASIAKASKUUNTELUN JÄRJESTÄMISEEN MIKÄ ON ASIAKASKUUNTELU TYÖPAIKKAKOULUTTAJA-

Lisätiedot

Mitä on markkinointiviestintä?

Mitä on markkinointiviestintä? Mitä on markkinointiviestintä? Tiina Karppinen 17.3.2011 Markkinointiviestintä on yrityksen ulkoisiin sidosryhmiin kohdistuvaa viestintää, jonka tarkoituksena on välillisesti tai suoraan saada aikaan kysyntää

Lisätiedot

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014

Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 Työkykyjohtamisen opintopolku Lähipäivä 1 Työkykyjohtaminen johtoryhmän vastuulla 6.2.2014 OPINTOPOLKU 2014 LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN! Mukana jo 467 ihmistä! LIITY OPINTOPOLKU LINKEDIN RYHMÄÄN!

Lisätiedot

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten

Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu: mitä, miksi, miten Henkilöstösuunnittelu tulevaisuuden toiminnan suuntaajana - teema-aamupäivä Juha Eskelinen, KTT Melkior Oy 23.9.2015 Viestit 2 Haasteina kiristynyt talous, teknologiamurros,

Lisätiedot

PROJEKTIOPISKELU, 6 op Koulutusteknologian perusopinnot, 2010

PROJEKTIOPISKELU, 6 op Koulutusteknologian perusopinnot, 2010 PROJEKTIOPISKELU, 6 op Koulutusteknologian perusopinnot, 2010 Pirkko Hyvönen pirkko.hyvonen@oulu.fi let.oulu.fi TAVOITTEITA Opintojaksolla opiskellaan 1)Projektityöskentelyä Projektiesitys, suunnitelma,

Lisätiedot

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso

PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso <jaksonumero, alkupäivä - päättymispäivä> PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTTI Seurantajakso -projekti PROJEKTIN EDISTYMISRAPORTIN

Lisätiedot

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1

TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 TOIMIVA TYÖYHTEISÖ -MITTAUS 1 Kuinka selviä työyhteisöllenne ovat sen tarkoitus, arvot, visio, prosessit ja roolit? Tämä mittaus soveltuu käytettäväksi esimerkiksi pidemmän valmennuskokonaisuuden alku-

Lisätiedot

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat

Kokonaisuuksien, riippuvuuksien ja synergioiden hahmottaminen helpottuvat Johtaminen voidaan jakaa karkeasti kolmeen osaan: 1. Arvojohtaminen (Leadership) 2. Työn(kulun) johtaminen (Process management) 3. Työn sisällön ja tulosten/ tuotosten johtaminen (esim. Product management)

Lisätiedot

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä

Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektisalkku ja projektin ohjausryhmä Projektinhallintapäivä 22.08.2007 Pekka Mäkelä, Proja Oyj 1 Mitä salkunhallinta vaikuttaa ohjaukseen?? Pekka Mäkelä, Proja Oyj 2 Projektisalkku PMI The Standard

Lisätiedot

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen

Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista. Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Ajatuksia liikunta- ja hyvinvointiohjelman arvioinnista Nuori Suomi ry 12.9.2012 Arviointipäällikkö Sanna Kaijanen Toiminnan kehittämisen kehä Kehittämistyö ei tapahdu tyhjiössä toimintaympäristön ja asiakkaiden,

Lisätiedot

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen

Projektinhallinta. Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010. Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Projektinhallinta Kielten POP-hankkeiden koordinaattoritapaaminen 5.5.2010 Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia, Ulla Pehrsson ja Johanna Heimonen Mitä, missä, milloin ja vielä miten, paljonko, kenelle,

Lisätiedot

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto

Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa. Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstön pätevyyden varmistaminen muutostilanteissa Tuula Pirhonen Laatupäällikkö, tutkija Evira Tutkimus- ja laboratorio-osasto Henkilöstömuutokset < Työntekijä Henkilö jää pois niin että tiedetään

Lisätiedot

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa

Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma (Hensu) Ja täydentävä aineisto näyttötutkinnoissa 1 Henkilökohtainen tutkintotilaisuuden suunnitelma / Hensu Tutkinnon osan suorittaja kuvaa etukäteen,

Lisätiedot

Kehittämisen omistajuus

Kehittämisen omistajuus Kehittämisen omistajuus Kuntaliitto 18.4.2013 Tuottava ja hallittu kehittämistoiminta kunnissa hanke (KUNTAKEHTO) Pasi-Heikki Rannisto Kehityspäällikkö, HT Tampereen Palveluinnovaatiokeskus (TamSI) Kehittämistyön

Lisätiedot

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno

Sähköisen projektikansion dokumentointi Innon levyasemalle \\kapa10\inno Valmistelu Suunnittelu ja organisointi Aloitus Toteutus Päätös Projektiidea, tarjous ja into tehdä! Valmentajan / ohjaavan opettajan nimeäminen Projektitiimin kokoaminen / roolit Sopimus toimeksiantajan

Lisätiedot

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN

AMMATTITAITOVAATIMUS: KUNTOUTUSSUUNNITELMA KUNTOUTUSSUUNNITELMAN TARKOITUS: Jatkuu.. 2.12.2010 KUNTOUTUSSUUNNITELMA YKSINKERTAISIMMILLAAN AMMATTITAITOVAATIMUS: Päivi Pesonen syksy 2010 SUUNNITELMALLINEN TYÖSKENTELY: - Toimintakyvyn vahvuuksien ja tuen tarpeen tunnistaminen ja erilaisten tiedonkeruumenetelmien käyttö - Kuntoutujalähtöisen

Lisätiedot

Ympäristöasioiden sovittelu

Ympäristöasioiden sovittelu Ympäristöasioiden sovittelu Suomen sovittelufoorumin päämääränä on saattaa sovittelu ratkaisumenetelmäksi konfliktien ja ihmissuhdeongelmien käsittelyssä. SSF / T. Brunila / 2008 1 Sovittelijan rooli Sovittelija

Lisätiedot

CT60A4600 Projektinhallinta. Luentorunko. Luento 1:Yleistä ja organisaatiot. Projektinhallinta Osa 1: yleistä. Kurssin tavoitteet

CT60A4600 Projektinhallinta. Luentorunko. Luento 1:Yleistä ja organisaatiot. Projektinhallinta Osa 1: yleistä. Kurssin tavoitteet CT60A4600 Projektinhallinta Luentorunko Luento 1:Yleistä ja organisaatiot Projektinhallinta Osa 1: yleistä Kurssin tavoitteet Kurssin keskeisin sisältö Kurssin rakenne Luennot Harjoitukset Harjoitusajat

Lisätiedot

Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille

Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Projektinhallintapäivä 19.8.2015- TTY Tampere Projektin ohjausryhmä, onnistumisen luojana strategisille tavoitteille Jyrki Mäntynen / Management Institute of Finland Projektin ohjausryhmä, onnistumisen

Lisätiedot

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN?

YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? Kehittämistehtävä (AMK) Hoitotyö Terveydenhoitotyö 3.12.2012 Elina Kapilo ja Raija Savolainen YHTEISTYÖSTÄ LISÄVOIMAA YHDISTYKSILLE -MITEN PÄÄSTÄ ALKUUN? -Artikkeli julkaistavaksi Sytyn Sanomissa keväällä

Lisätiedot

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun

Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Kuka kylää kehittää? Salon seudun malli kyläsuunnitteluun Salon seudun suunnittelumalli yhdistää toiminnallisen kyläsuunnittelun ja maankäytön suunnittelun Toiminnallinen kyläsuunnitelma edustaa kyläläisten

Lisätiedot

OPETUS- JA KOULUTUSPROJEKTIEN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI Edutool maisteriohjelma, 2010

OPETUS- JA KOULUTUSPROJEKTIEN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI Edutool maisteriohjelma, 2010 OPETUS- JA KOULUTUSPROJEKTIEN SUUNNITTELU JA HALLINNOINTI Edutool maisteriohjelma, 2010 Pirkko Hyvönen Niina Impiö pirkko.hyvonen@oulu.fi let.oulu.fi TAVOITTEITA Opintojaksolla opiskellaan 1) Projektityöskentelyä

Lisätiedot

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää.

ORIVESI-JUUPAJOKI KUNTALIITOSSELVITYS. Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Viestintäsuunnitelma Viestintäsuunnitelmassa selkeytetään Juupajoki-Orivesi kuntaliitosselvitykseen liittyvää viestintää. Tiedottamisessa noudatetaan hyvän kunnallisen tiedottamisen periaatteita. Kuntalain

Lisätiedot